Henkilöstöraportti 2014
Henkilöstöraportti 2014 Turun kaupunki 2014 Sisällys Henkilöstöjohtajan esipuhe................................................................................................................... 2 Henkilöstön määrä ja rakenne .............................................................................................................. 4 Kaupungin henkilöstömäärä ......................................................................................................... 4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma ........................................................................................... 5 Eläkkeelle siirtyminen ................................................................................................................... 5 Henkilöstön vaihtuvuus................................................................................................................. 5 Henkilöstön palvelusaika .............................................................................................................. 6 Työvoiman saatavuus ja rekrytoinnit............................................................................................. 6 Henkilöstömenot........................................................................................................................... 7 Työaika ja työpanos ............................................................................................................................... 7 Osaava työvoima ................................................................................................................................... 8 Johtaminen ja esimiestyö ............................................................................................................. 8 Osaamiskartoituksesta osaamisen kehittämiseen ........................................................................ 8 Kehityskeskustelut........................................................................................................................ 8 Henkilöstökoulutukset................................................................................................................... 9 Työhyvinvointi ja terveys .................................................................................................................... 10 Työkyvyn hallintamalli................................................................................................................. 10 Sairauspoissaolot ja tapaturmat ................................................................................................. 11 Työsuojelu .................................................................................................................................. 11 Työterveyshuollon toiminta ......................................................................................................... 12 Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen......................................................................... 13 Henkilöstön aloitetoiminta ........................................................................................................... 13 Yhteistoiminta ............................................................................................................................. 13 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ..................................................................................................... 13 Sisäinen viestintä ....................................................................................................................... 13 Palkkaus ja palkitseminen ................................................................................................................... 14 Palkankorotukset ........................................................................................................................ 14 Sukupuolten väliset palkkaerot ................................................................................................... 14 Henkilöstöedut............................................................................................................................ 14 Henkilökohtaiset ja kannustavat lisät .......................................................................................... 14 Henkilöstö voimavarana –ohjelman toteutuminen 2014 ................................................................... 15 Personalberättelsen 2014……………………………………………………………………………………... 18 Liitteet ……………………………………………………………………………………………………………..19 1 Henkilöstöjohtajan esipuhe 2014 oli vauhdikas vuosi koko kaupungissa – muutosten muuttuminen normaaliolotilaksi näytti realisoituneen meilläkin: vuotta aikaisemmin toteutettu toimintamallin uudistaminen jatkoi oman luonnollisen uomansa hakemista, uusi Turku-strategia lanseerattiin, talouden vuosikelloa hiottiin uuteen uskoon, uudistamisohjelma 2 (U2) startattiin, hyvinvointi- ja sivistystoimialojen organisaatiouudistus toteutettiin ja käytiin YT-neuvottelut henkilötyövoiman vähentämiseksi kaupungin valtio-osuuksien laskun ja heikon verokertymäkehityksen johdosta. Kaiken tämän keskellä olemme tuloksista päätellen pystyneet hyvään työhön: Kunta 10 –tulokset olivat pääsääntöisesti positiiviseen suuntaan kehittyneitä, ainoastaan kokemus työstä (sis. esim. työn hallinta, työn varmuus ja työpaineet) olivat laskeneet edellisestä kyselystä. Tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon, että kyselyyn vastattiin keskellä yt-neuvotteluita. Muissa osa-alueissa (työyhteisö, johtaminen ja halu jatkaa töissä) oli ollut nousua edelliseen kyselyyn verrattuna, mikä osoittaa paljon tehdyn oikein. Henkilötyövuosien osalta on vihdoin päästy alenevalle kurssille, jopa huomioiden yhtiöittämisten vaikutus: meitä oli vuoden vaihteessa kaikkiaan 12 109, henkilötyövuosia tehtiin 10 744,6, mikä on 15,2 vähemmän kuin edellisenä vuotena. Sairauspoissaolojen suhteen Turussa on pitkään kehitytty hyvään suuntaan, mutta vuonna 2014 tuli käänne huonompaan sairauspoissaolojen ollessa 4,2 % (2013: 3,9 %). Syitä voi tietysti olla useita, kuten yt-neuvotteluiden tuoma huoli, mutta selkeitä syitä ovat ainakin Ammattikorkeakoulun siirtyminen yhtiöksi (vuonna 2013 sairauspoissaolot ainoastaan 1,8 %) ja uusi vuosilomalaki, joka poisti loma-ajalta sairauspoissaolon omavastuukarenssin (1 vko). Noin kolmannes työntekijöistä ei ollut lainkaan poissa töistä sairauden takia vuonna 2014. Kaupungilla on panostettu edelleen työurien jatkamisen tukemiseen, mikä näkyy korkeana keski-ikänä 47,2 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 274 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 46 (vuonna 2013 43). Varsinaisen eläkeikänsä yli kaupungin palveluksessa työskenteleviä oli peräti 141. Eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli vuonna 2014 63,6 v – tämä yli puoli vuotta korkeampi kuin vuotta aikaisemmin! Yli 5 vuotta oli kaupungin palveluksessa ollut 80 % henkilöstöstä. Vuonna 2014 oli rekrytoinneissa lupamenettely-käytäntö, ellei paikka ollut suoraan palvelua kuntalaisille tuottavaa. Tämä näkyy rekrytointien huomattavasti alhaisemmassa määrässä 497 (vuonna 2103 765). Paikkoja onkin täytetty pääsääntöisesti silloin, kun se on ollut pakollista – näistä on moni ollut virkoja (esim. opettajat ja lääkärit), joten paikka on täytynyt laittaa ulkoiseen hakuun. Nämä alat ovat monesti niitä, joissa hakijoita on niukasti – tämä näkyy myös hakijoiden määrässä / paikka laskusuuntana. Henkilöstön kehittämisessä on otettu kurssi kohti Paremman johtamisen kokonaisuutta, missä henkilöstölle haetaan ammattitaitoista ja hyvää johtamista pitämällä huolta että sekä taloon tuleva uusi henkilökunta että esimiehet tietävät omat vastuunsa ja oikeutensa. Koulutuspäiviä oli vuonna 2014 kirjattu vakituisen henkilöstön osalta järjestelmiin peräti 23 413 päivää – tämä on 2,7 päivää / työntekijä, nousua tässä oli vuoteen 2013 0,7 päivää. SAP HR:n myötä koulutuksesta saadaan entistä paremmin strategisia tavoitteita tukevaa. Henkilöstö voimavarana -ohjelman toteutumista tarkasteltaessa voidaan todeta, että työn kokonaisuuden tulosten heikentyminen Kunta 10 -tutkimuksessa näkyy myös siinä, etteivät kaikki tavoitteet siltä osin toteudu. Moni asia on kuitenkin edennyt hyvin: työkykyyn ja ilmapiiriin on pystytty panostamaan sekä tehtävien ja vastuiden selkeyttäminen on aloitettu. Esimiestuki ja oikeudenmukaisuus päätöksenteossa koetaan parantuneiksi, samoin aktiivisessa osaamisen ennakoinnissa on pystytty parantamaan. Monessa kohdassa on vielä parantamisen varaa, mutta suunta on vuoden 2014 aikana ollut oikea, vaativasta ajasta huolimatta. Tällä ladulla on hyvä jatkaa, tällaisessa porukassa tekeminen on jo itsessään ilo! Sinikka Valtonen Henkilöstöjohtaja 2 Henkilöstöön liittyvät tunnusluvut (Liite1) Työvoiman käyttö ja kustannukset Työvoiman käyttö (htv, ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) 2013 11 819,8 2014 10 744,6 2. Henkilöstön määrä 31.12. (koko henkilöstö) 3. Palkkamenot, yhteensä koko kaupunki € (palkat ilman henkilösivukuluja) Konsernihallinto Kaupunginhallituksen alaiset palvelukeskukset Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Kiinteistötoimiala Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastus Ammattikorkeakoulu Palkkamenojen kasvuprosentti Keskipalkka (kokonaispalkka) (suhteutettuna työvoimaan, vakituiset) Koko kaupunki Konsernihallinto Kaupunginhallituksen alaiset palvelukeskukset 13 601 Kokoaik.: 11 506 Osa-aik.: 2 095 452 297 393 12 109 Kokoaik.: 10 619 Osa-aik.: 1 490 411 871 789 11 372 427 15 721 978 175 941 929 141 057 793 26 421 715 7 218 144 9 515 822 3 957 880 22 925 139 38 164 566 1,1 €/kk Muutos % 11 678 122 14 312 896 178 300 639 142 172 795 22 220 022 7 205 860 9 161 835 3 963 533 22 856 087 0,8 €/kk Muutos % 3189 3997 1,4 3,9 3221 4054 1,0 1,4 3046 3060 3293 2709 3475 3454 3601 3581 4201 5,0 0,5 1,8 0,7 1,1 2,8 0,5 1,8 1,7 1,7 3078 3081 3317 2723 3532 3470 3632 3643 4,4 1,1 0,7 0,7 0,5 1,6 0,5 0,9 1,7 - 1. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 16. Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Kiinteistötoimiala Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastus Ammattikorkeakoulu Varhemaksut, M€ Henkilöstötiedot Työllistettyjen määrä 31.12. Vakinaisia henkilöstöstä % Naisten osuus henkilöstöstä % (vakituinen henkilöstö) Henkilöstön keski-ikä (vakituinen henkilöstö) 2013 277 71 77,6 2014 52 73 78,8 47,5 47,2 Eläkkeelle jääneiden keski-ikä Eläkkeelle siirtyminen (toistaiseksi myönnetyt eläkkeet) Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä 62,9 415 63,6 400 309 43 274 46 Poissaolot ja tapaturmat Sairauspoissaoloprosentti (kaikki palvelussuhteet) Konsernihallinto Kaupunginhallituksen alaiset palvelukeskukset Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Kiinteistötoimiala Vesiliikelaitos Varsinais-Suomen aluepelastus Ammattikorkeakoulu Työtapaturmaprosentti (kaikki palvelussuhteet) 2013 3,9 3,4 3,6 4,8 3,5 3,1 3,0 2,7 2,1 4,6 1,8 0,16 2014 4,2 2,9 3,9 5,0 3,4 4,4 3,4 2,4 1,7 4,7 0,14 3 Henkilöstön määrä ja rakenne Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (Työvoima ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita) Kaupungin henkilöstömäärä 12000 Vuodesta 2007 lähtien Turun kaupungin henkilötyövuosina mitattavaa työvoiman käytön toteutumista on seurattu työvoiman käytön määrällä, josta on vähennetty palkkatukityöllistetyt ja harjoittelijat, terveydellisistä syistä toteutettavat uudelleensijoituskokeilut ja työkeskuksessa työskentelevät vajaakuntoiset. Seurannan ulkopuolelle jätetyt ryhmät ovat sellaisia, joiden määrän vähentämistä ei ole tarkoituksenmukaista tavoitella. Vuosittaisen seurannan mukainen työvoiman käyttö vuonna 2014 oli 10 744,6 henkilötyövuotta, mikä on 1 075,2 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2013. (Liite 2a). 11819,8 11500 10744,6 11000 10500 10000 2013 2014 Työvoima Organisaatiomuutokset 2014 Turun ammattikorkeakoulu 1.1.2014 Turun kaupunginteatteri 1.1.2014 Talouspalvelukeskus 1.9.2014 Turun ammattikorkeakoulun ja Turun kaupunginteatterin toiminnat luovutettiin 1.1.2014 alkaen kaupungin perustamille tytäryhtiöille ja henkilöstö siirtyi konserniyhtiöiden palvelukseen. Lisäksi kaupungin talouspalvelukeskuksen henkilöstö siirtyi Taitoan palvelukseen 1.9.2014 lähtien. Kun organisaatiomuutosten vaikutus huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2014 väheni 15,2 henkilötyövuodella verrattuna vastaavaan aikaan vuonna 2013. 2013 2014 11 819,8 10 744,6 Työvoiman muutos huomioiden org.muutokset -15,2 Henkilöstön määrä 31.12. 14000 31.12. tilanteen mukaan Turun kaupungin palveluksessa vuonna 2014 oli yhteensä 12 109 henkilöä, joista kokoaikaisia 10 619 ja osa-aikaisia 1 490 (vuonna 2013 henkilölukumäärä oli 13 601). (Liite 3a). 13601 13500 13000 12500 12109 12000 Henkilöstön määrä 31.12. 11500 Määräaikaisia oli yhteensä (tilanne 31.12.2014) 3416. Henkilöä ei lasketa määräaikaiseksi, mikäli hänellä on määräaikaisen tehtävän ohella vakinainen virka- tai työsuhde Turun kaupunkiin. 11000 2013 2014 Palvelussuhdeluonteiden osuus kaikista palvelussuhteista 2014 Turun kaupungin henkilöstön suurimmat työllistäjät ovat hyvinvointitoimiala ja sivistystoimiala. Niiden työvoiman käyttö yhdessä muodostaa lähes 80 % koko kaupungin henkilötyövuosista. Vakinaiset Avoimen vakanssin hoitajat Suurin osa kaupungin työvoimasta työskentelee vakinaisessa palvelussuhteessa. Sijaiset Tilapäiset määräaikaiset 7% 13 % 7% 73 % 4 Henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma Turun kaupungilla vakinaisen henkilöstön keskiikä oli vuonna 2014 47,2 vuotta (v. 2013 47,5). Naisten keski-ikä oli 47,3 vuotta ja miesten 47 vuotta. (Liite 4). Kaupungin vakinaisesta henkilöstöstä 43 % on yli 50-vuotiaita. Vuonna 2014 Turun kaupungin palvelussuhde päättyi 686 vakituisessa palvelussuhteessa olleella henkilöllä (v. 2013 663). Kokonaan uusia ja vakituisia palvelussuhteita Turun kaupungille solmittiin vuonna 2014 452 henkilölle (v. 2013 151 henkilölle). Vakituisesta henkilöstöstä naisia on 79 %. Sisäistä vaihtuvuutta mitattaessa otetaan huomioon henkilön siirtyminen organisaation sisällä yksiköstä toiseen. Vuonna 2014 Turun kaupungin organisaation sisällä siirtyi vakituisesti yksiköstä toiseen 200 henkilöä. (Liite 6). Eläkkeelle siirtyminen Turun kaupungin palveluksesta siirtyi toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle vuonna 2014 400 henkilöä (v. 2013 415). 274 siirtyi vanhuuseläkkeelle (v. 2013 309) ja 46 työkyvyttömyyseläkkeelle (v. 2013 43). Yksilölliselle varhaiseläkkeelle siirtyi 2 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä vuonna 2014 oli 63,6 vuotta (v. 2013 62,9). Sukupuolijakauma 2014 (Vakituinen henkilöstö) Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 30 henkilöä (v. 2013 34) ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyi 48 henkilöä (v. 2013 26) (Liite 5a). Miehiä 21 % Kun tarkastellaan vakinaisen henkilöstön tulevaa vanhuuseläkkeelle siirtymistä käytettävissä olevien eläkeikää koskevien tietojen perusteella ja oletetaan, että kaikki voivat jatkaa työssä laskennalliseen vanhuuseläkeikään asti, tulee vanhuuseläkkeelle siirtyvien henkilöiden lukumäärä tulevina vuosina kasvamaan merkittävästi. Laskennallisesti ajatellen vanhuuseläkkeelle lähtijöitä vakituisista palvelussuhteista tulee olemaan vuosina 2015 – 2024 2613 henkilöä, 30 % Turun kaupungin nykyisestä vakituisesta henkilöstä. (Liite 5b). Naisia 79 % Ikäjakauma 2014 (Vakituinen henkilöstö) 20 15 Eläkejärjestelmä mahdollistaa työtekijän jatkamisen työssään siihen asti kun hän täyttää 68 vuotta. Vuoden 2014 lopussa Turun kaupungin palveluksessa oli 141 sellaista vakituisessa palvelussuhteessa olevaa työntekijää, joka jatkoi työskentelyään vanhuuseläkeiän saavuttamisen jälkeen. 10 Prosenttiosuudet 5 Alle 25 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 Yli 60 0 Henkilöstön vaihtuvuus Vaihtuvuudella mitataan sitä, miten paljon eri henkilöitä on lähtenyt tai tullut palvelukseen tietyn ajanjakson aikana tai kahden eri poikkileikkauskohdan mukaan. Vaihtuvuus voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen vaihtuvuuteen. 5 Henkilöstön palvelusaika Keskimääräisesti Turun kaupungin vakituisesta henkilöstöstä 5 vuotta tai yli palvelussuhteessa olleita oli vuonna 2014 80 % (naisista 79 %, miehistä 83 %). Turun kaupunki panosti edellisvuosien tapaan nuorten kesätyömahdollisuuksien edistämiseen tarjoamalla 16 – 18 -vuotiaille nuorille kesätyömahdollisuuden arvottavien kesätyöpaikkojen ja kesätyösetelien myötä. Kesätyöpaikkoja tarjottiin 310 nuorelle ja seteleitä jaettiin 125 kpl. Työvoiman saatavuus ja rekrytoinnit Vuonna 2014 kaupunki tarjosi lisäksi korkeakouluharjoittelupaikkoja yhteensä 34 opiskelijalle. Vuonna 2014 Turun kaupunki rekrytoi yli kolmesataa henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Avoimien paikkojen ja niihin tulevien hakemusten suhdeluku kokonaisuutena tarkasteltuna oli kuitenkin suhteellisen suuri. Keskimäärin hakijoita avointa työpaikkaa kohden oli 12,67. Avoinna olleita työpaikkoja vuonna 2014 oli yhteensä 944, joista suurin osa työsuhteisia. Kaikkiaan Turun kaupungille jätettiin vuonna 2014 lähes 12 000 työhakemusta. Yleisimmät tehtävänimikkeet lähihoitaja lastenhoitaja tuntiopettaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja ohjaaja luokanopettaja Hakijat ilmoittivat saaneensa tiedon kaupungin avoimista työpaikoista pääasiassa työvoimatoimiston sivuilta (42 % hakijoista) ja Kuntarekryn kautta (22 % hakijoista). Turun kaupungin internet sivujen kautta hakeneiden määrä oli laskenut huomattavasti viime vuodesta. Sivujemme kautta ilmoitti hakeneensa vain 9 % hakijoista. Lehti-ilmoitusten kautta hakeneiden määrä on edelleen laskenut (paikalliset sanomalehdet 2 % ja ammattilehdet alle 1 %). Rekrytoinnin lukuja Rekrytoinnit Avoimet työpaikat Työsuhteita Virkasuhteita Vakituiset Määräaikaiset Ulkoisessa haussa Sisäisessä haussa Hakemukset Hakemuksia/rekrytointi Hakemuksia/työpaikka Työvoiman saatavuuden kannalta haastavimpia aloja olivat terveydenhuoltoala ja tekninen ala. Molemmille aloille saapui kuitenkin keskimäärin 11 hakemusta yhtä työpaikkaa kohden. Eniten hakijoita kiinnosti hallinto- ja toimistotyöt, keskimäärin 44 hakijaa työpaikkaa kohden. Hakemusten määrissä työpaikkaa kohden oli erittäin suuria vaihteluita. 6 2013 2014 765 1273 981 280 408 855 1200 73 16601 21,7 13,04 497 944 730 214 248 696 901 43 11962 24,07 12,67 Henkilöstömenot Kaupungin henkilöstökulut olivat vuonna 2014 533,2 miljoonaa euroa. Muutos vuoteen 2013 verrattuna oli 0,03 % (vuoden 2013 vertailuluvusta on eliminoitu organisaatiomuutokset; ammattikorkeakoulu, kaupunginteatteri ja talouspalvelukeskus). Kaupungin palkat ja palkkiot olivat 411,9 milj. euroa (oikaistuna sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja muilla henkilöstömenojen korjauserillä 403,8 milj. euroa). Palkkamenojen kehitykseen vaikuttavat kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa määritellyt sopimuskorotukset. Sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2014 palkkakuluihin oli n. 0,4 %. Työaika ja työpanos Vuonna 2014 kaupungin palveluksessa olleen koko henkilöstön teoreettinen työaika oli 3,1 miljoonaa työpäivää. Vähentämällä tästä luvusta palvelussuhteen keskeytykset, saadaan vuonna 2014 tehty todellinen työaika, joka oli 2,4 miljoonaa työpäivää. Kokonaistyöajan jakauma 2014 (%) Kokonaistyöajan jakaumassa poissaolot on ryhmitelty syyn mukaan. Poissaolotiedoissa on mukana koko henkilöstö. Vuosilomasta johtuvien poissaolojen laskennassa ei ole otettu huomioon opettajia. Vuosiloma 9,1 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 4,7 Perhevapaat 3,1 Opintovapaat 0,7 Yksityisasia 0,8 Vuorotteluvapaa 0,6 Muu 2,1 Tehty työaika 78,9 7 Osaava työvoima Johtaminen ja esimiestyö Turun kaupungissa lanseerattiin vuonna 2014 uusien esimiesten valmennussarja Esimiehenä arjessa. Sen tavoitteena oli edistää ja vahvistaa yhteisiä kaupunkitasoisia toimintaperiaatteita ja toimintamalleja esimiestyön taustalla ja tukena. Osallistujia oli kaikkiaan 145 henkilöä. töisyys ja sen toteutumisen edistäminen kuluvan vuoden aikana. Turku-JET osallistujien kommentteja: ”Kouluttajat ovat olleet erittäin hyviä, asiantuntevia sekä varsinkin innostavia/motivoivia.” Kokeneille, laajemmissa johtamistehtävissä toimiville päälliköille ja johtajille oli tarjolla TurkuJET -erikoisammattitutkintokokonaisuus. TurkuJET on monitoimialaista kaupunkitasoista johtamisvalmennusta. Ohjelmassa oli mukana 23 osallistujaa vuonna 2014. Lisäksi esimiehille tarjottiin mm. muutoksen hallintaan ja johtamiseen liittyvää koulutusta. ”Työsuunnitelmien laadintaa ohjattiin sekä ryhmä- että kahdenkeskisillä ohjauksilla koko prosessin ajan; Ohjaus ja konkreettinen näyttöjen suunnittelu tekivät näkyväksi omaa johtamista, antoivat perspektiiviä omaan johtamiseen.” Osaamiskartoituksesta osaamisen kehittämiseen Turun kaupungin yhteinen osaamiskartta viimeisteltiin vuoden 2014 aikana yhteisten kaupunkitasoisten osaamisten ja johtamisosaamisten osalta. Osaamiskarttaa hyödynnetään osana tehtävässä tarvittavien osaamisten määrittelyä sekä osaamisesta käytävää keskustelua. Osaamisen kehittämisessä on oleellista kiinnittää huomiota myös olemassa olevan osaamisen jakamiseen ja siirtämiseen työyhteisössä, ei pelkästään yksilöiden osaamisen ylläpitämiseen ja kasvattamiseen ulkoisen koulutuksen turvin. Esimiesten kommentteja kehityskeskusteluista (Lähde: Esimies-barometri 2014): ”Kehityskeskustelut on erinomainen väline. Saa konkreettisesti yhteyden koko alaiskaartiin, kuulee "kentältä" missä mennään, missä tarvitaan skarppaamista, missä on onnistuttu. Toimiva kokonaisuus edellyttää sen kaikkien osien tehokasta yhteistoimintaa.” Henkilöstökoulutuksesta ja koulutustilaisuuksista sopimisen lisäksi osaamisen kehittämisen keinoja ovat mm. työssä oppiminen ja vertaistuki sekä projekteihin ja kehittämistoimintaan osallistuminen. ”Yksi tärkeimmistä välineistä aikaansaada vuoropuhelua kunkin työntekijän kanssa työhön ja työn tavoitteisiin liittyen.” Kehityskeskustelut Turun kaupungin kehityskeskustelukäytäntö ja lomakkeisto yhtenäistettiin ja uusittiin osana henkilöstötyön prosessien kehittämistä (SAP HR -järjestelmän kaupunkitasoinen käyttöönotto). Vuoden 2014 aikana pilottiorganisaatiot testasivat kehityskeskusteluja esimies- ja työntekijärooleissa uudessa järjestelmässä. ”Erittäin tärkeä kahdenkeskinen, luottamuksellinen keskustelu työn tekemisestä ja mikä siinä tärkeintä, tulevan huomioiminen, koulutustarpeet, osaaminen, kiitos ja kannustus.” Uudistuksen tarkoituksena johtamisen kannalta on lisätä yhtenäistä toimintatapaa sekä tukea tavoiteasetantaa. Vuoden 2014 kaupunkitasoinen yhteinen tavoite oli asukas- ja asiakasläh8 Vuoden 2014 eniten koulutetut teemat: Uusiin kehityskeskustelupohjiin nostettiin selkeämmin esille työntekijän uraan liittyvät muutokset sekä uramuutoksiin oleellisena osana liittyvä tarve huomioida muutosten yhteydessä poistuva tai muuttuva osaaminen, osaamisen siirtäminen ja talteen ottaminen eli hiljaisen tiedon hallinta. Hiljaisen tiedon hallintaan liittyen viimeisteltiin ja kokeiltiin sisäistä Hiljaisen tiedon toimintamallia sekä mallia tukemaan koulutettiin sisäisiä valmentajia. esimies- ja johtamisvalmennukset ammattispesifit täsmälliset koulutusaiheet viestintä-, kieli-, asiakaspalvelu- ja ensiapukoulutus tietojärjestelmäkoulutukset, kehittämishankkeet, toimintamalliuudistusinfot työturvallisuus ja työhyvinvointikoulutus sertifikaatit, ammattipätevyyden lakisääteinen ylläpito eläketietous, palvelussuhdeasiat, lainsäädäntö, virkaehtosopimukset asiahallinto ja arkistointi, dokumentointi moniammatillinen yhteistyö, työyhteisötaidot, kulttuuriset kysymykset, palveluiden kehittäminen tilat, kiinteistöt, liikenne, kadut Rekisteröidyt koulutuspäivät (vakituinen henkilöstö) Kehityskeskustelussa on myös selkeämpi painotus henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Tämän taustalla on mm. ammatillisen osaamisen kehittämistä koskeva lakimuutos loppuvuodelta 2013 sekä Turun kaupungin vuosittaisen koulutussuunnitelman aito huomioiminen osana kehityskeskustelussa sovittavia henkilöstön kehittämistoimenpiteitä ja -painotuksia. Koulutuspäivät Koulutuspäivät / vakituinen työntekijä 2013 19 047 2,0 2014 23413 2,7 Henkilöstökoulutukset Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on ylläpitää ja lisätä henkilöstön ammatillista osaamista kunnan ja palvelutoiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi. Konsernihallinnon Strategisen HR:n suunnittelema ja toteuttama keskitetty henkilöstökoulutus on yli toimialarajojen tapahtuvaa henkilöstöryhmien koulutusta. Toimialat huolehtivat pääsääntöisesti itse oman ammatillisen henkilöstökoulutuksensa suunnittelusta ja toteutuksesta. Lakisääteiseen korvaukseen oikeuttavien koulutussuunnitelman mukaisten koulutuspäivien määrä vuonna 2014 oli 16 949* päivää (päivän pituus 6h). *Sisältää 1506 Personec F.K. –palkkajärjestelmän ulkopuolista koulutuspäivää sivistystoimialalta. Vuoden 2014 henkilöstökoulutuksia ohjasi kalenterivuodelle laadittu lakisääteinen koulutussuunnitelma. Lakiperusteisen suunnitelman tarkoituksena on varmistaa henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitäminen, tasapuolisuuden toteutuminen koulutuksen suunnittelussa ja koulutukseen osallistumisen periaatteissa sekä kehittää osaamistarpeiden ennakointia ja osaamisen strategista johtamista. 9 Työhyvinvointi ja terveys Työkyvyn hallintamalli Työkyvyn hallintamalli on varhaisen välittämisen toimintatapa, jota käyttämällä havaitaan työntekijän / työyhteisön työn tekemiseen liittyvät ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esimiehen tehtävä on puuttua välittävällä otteella systemaattisesti, ongelmallisiksi koettuihin asioihin, ettei yksilön tai työyhteisön työkyky/ työhyvinvointi vaarannu. Toimintamalli on hyväksytty kaupunginhallituksen hallintojaostossa 11.6.2012 käyttöönotettavaksi menettelytapaohjeeksi Turun kaupungilla. Vuonna 2014 henkilöstöhallinnon edustajat suunnittelivat työkyvyn tukemista yhteistyönä työterveyshuollon kanssa. Jotta olemassa olevaa työkykyä voidaan hyödyntää ja työuria pidentää, työterveyshuolto tiivisti yhteistyötä myös esimiesten kanssa. Henkilöstöhallinto ja työterveyshuolto järjestivät vuoden 2014 aikana työkyvyn hallintamallin koulutuksia kohderyhmänä joko esimiehet tai koko henkilöstö. Vuosittain toteutettavaan kaupungin esimiehille lähetettävään Esimies-barometriin vastanneista esimiehistä 56 % oli käynyt työkyvyn hallintamallin mukaisia työhyvinvoinnin tukikeskusteluja vuonna 2014, ilmoitettujen keskusteluiden määrä oli yli 500. Toimialoista eniten keskusteluja oli prosentuaalisesti käyty hyvinvointitoimialalla ja sivistystoimessa. Työkyvyn hallintamallin käsittely työpaikoilla (Lähde: Esimies-barometri 2014) Oletko käsitellyt työkyvyn hallintamallia työpaikallasi? (Vastaajia 333 esimiestä) 12 % 2% 15 % 9% Työkyvyn hallintamallia on jatkokehitetty tavoitteena tuloksellinen ja vaikuttava työkykyjohtaminen. Turun kaupunki oli mukana KEVAn Kaarilaskurissa, joka arvioi työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia vuodelle 2013. Kaari-laskuri antoi vuodelle 2014 hyödyllistä tietoa siihen, miten voimme kaupunkina edistää työkykyjohtamista ja arvioida työkyvyttömyyden kustannuksia. Palvelun avulla saimme tietoa myös siitä, millaisia kustannuksia työkyvyttömyys Turun kaupungille aiheuttaa ja miten työkykyjohtamiseen liittyvät toimintatapamme tukevat työkykyriskien hallintaa. 18 % 44 % Johtoryhmässä 15% Työpaikkakokouksessa 44% Koulutus- ja kehittämispäivässä 18% Muulla tavoin, miten? 9% En ole käsitellyt työkyvyn hallintamallia työpaikallani 12% En ole kuullut työkyvyn hallintamallista 2% 10 Sairauspoissaolot ja tapaturmat Sairauspoissaolot ovat mittari, joka omalta osaltaan kuvaa työyhteisön terveyttä ja toimintakykyisyyttä. Vuoteen 2013 verrattuna Turun kaupungin palkallisista sairauspoissaoloista (täydellä palkalla ja osapalkalla) laskettu sairauspoissaoloprosentti on vuonna 2014 noussut hieman verrattuna edelliseen vuoteen. Vaikuttavia asioita ovat olleet vuosilomalain muutos sekä organisaatiomuutos, jossa matalien sairauspoissaoloprosenttien ammattikorkeakoulu on yhtiöitetty. (Liite 7b). Sairaus- ja tapaturmapoissaoloprosentit (Kaikki palvelussuhteet, mukana vain palkalliset ja osapalkalliset poissaolot) 0,14 0,16 Tapaturmat 2014 % Vuonna 2014 sairauspäiviä henkilötyövoimaa kohden oli 16,7 päivää vuodessa (vuonna 2013 14,1 /htv). Vuonna 2014 henkilöitä oli joka päivä sairaana 498 (vuonna 2013 512 henkilöä). Huomioitavaa on kuitenkin myös se, että noin kolmasosa Turun kaupungin työntekijöistä ei ollut lainkaan pois töistä vuonna 2014 terveydellisten syiden vuoksi. 2013 % 4,2 3,9 Sairauspoissaolot 0 2 4 6 Työsuojelu Työsuojeluvaalit toimikaudelle 2014 - 2017 saatiin päätökseen vuoden alkupuolella. Työntekijäasemassa olevien työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö on muuttunut edelliskaudesta, mm. hyvinvointitoimiala ja sivistystoimiala saivat yhden uuden päätoimisen työsuojeluvaltuutetun. Turun kaupungin työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio on kaksitasoinen. Kaupungissa on johtava työsuojelutoimikunta ja eri toimialojen, konsernihallinnon ja palvelukeskuksen, VarsinaisSuomen aluepelastuslaitoksen ja Vesiliikelaitoksen työsuojelutoimikunnat, joita on kaikkiaan 12. Työsuojeluorganisaatiossa on yhteensä jäseniä noin 130 henkilöä. Vuonna 2014 valmisteltiin Turun kaupungin julistamista savuttomaksi työpaikaksi (voimaantulo 1.1.2015 alkaen). Savuton työpaikka parantaa terveyttä, jaksamista ja työhyvinvointia. Siksi on tärkeää, että työpaikoilla edistetään tupakoimattomuutta ja tuetaan tupakoinnin lopettamista haluavia. Savuton työpaikka ilmentää, että työnantaja arvostaa työntekijöitään sekä haluaa ylläpitää ja edistää terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Taloudelliset ja työhyvinvoinnin edut hyödyttävät niin työntekijöitä kuin työnantajiakin. Työhyvinvoinnin tilaa ja kehittymistä seurataan Kunta10 -kyselyn avulla. Kysely toteutettiin syksyllä 2014, ja siihen vastasi kaikkiaan 6349 työntekijää, vastausprosentiksi muodostui 66. Kyselyssä mitattiin työntekijän näkemyksiä työstä, työyhteisöstä, johtamisesta ja muutoksista. Työyhteisöt tulevat käyttämään tuloksia apuvälineenä työyhteisön kehittämisessä. Tutkimus tuo esiin työyhteisön kehittämistarpeita, mutta auttaa myös havaitsemaan sen vahvuudet ja kehityskulut. Tutkimus auttaa tunnistamaan oleellisia vaikuttamiskohtia pyrittäessä edistämään työntekijöiden hyvinvointia. 11 Työterveyshuollon toiminta Työterveyshuollon toiminta lukuina 2014 Työterveystalo palvelee Turun kaupungin, kaupungin osakeyhtiöiden ja Turun alueella toimivien pk-yritysten, varustamojen ja julkisten yhteisöjen asiakkaita hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti. Turun kaupunki Käynnit (sis. kaikki käynnit vastaanotolla, myös yksilöohjauksen) Työterveystalo edistää yhteistoimin työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä työyhteisön toimintaa. Työterveystalon toimintaan sisältyy työterveysyhteistyössä työpaikan tarpeiden arviointi, toiminnan suunnittelu, vaikuttavuuden seuranta ja arviointi sekä laadun parantaminen. Ammattiryhmä Kaikki käynnit vastaanotolla Työterveyslääkäri 15 726 Työterveyshoitaja 15 650 Työfysioterapeutti 3 183 Työterveyspsykologi 1 161 Yhteensä 35 720 Vuonna 2014 Turun kaupungille kirjattiin yhteensä 35 720 käyntiä Työterveystalossa vastaanotolla. Terveystarkastuksia oli vuonna 2014 yhteensä 5 462. Työpaikkakäynnit Työpaikkaan kohdistuva toiminta 1 094 Yhteensä Terveystarkastukset 2 198 2 116 35 1 113 5 462 Työpaikkakäynnit 771 Työterveyshuollon kustannukset 2014 (KL = Kelan korvausluokka) 26 236 1 735 077 2 684 934 KL 1 = lakisääteinen työterveyshuolto KL 2 = sairaanhoito KL 0 12 Innovatiivisuus, yhteistoiminta ja verkostoituminen Henkilöstön aloitetoiminta Henkilöstön aloitetoiminta kuuluu osaksi Turun kaupungin toimintamalliuudistukseen liittyvää Paremman johtamisen kokonaisuutta. Hanke kaupunkitasoisen henkilöstön aloitetoiminnan saamiseksi käynnistettiin vuonna 2013 Strategisessa HR -yksikössä, ja vuoden 2014 aikana edettiin teknisen määrittelyn ja prosessien kuvaamisen jälkeen toteutusvaiheeseen toimittajan kanssa. Henkilöstön aloitetoiminta toteutetaan yhdessä DriveTurku –ohjelman kanssa, ja aloitetoimintaa tukeva tietojärjestelmä valmistuu vuoden 2015 puolella. Henkilöstön aloitetoiminnan kautta kaupungin henkilöstö pääsee osallistumaan aktiivisesti kehittämistyöhön ja ideoimiseen. Aloitetoiminta on läpinäkyvää, ja esitetyt aloitteet ovat koko henkilöstön nähtävissä ja kommentoitavissa sähköisessä aloitekanavassa. palkkakartoitus voidaan tehdä vuosittaisen arvion sijasta vähintään kerran kolmessa vuodessa. Vuodesta 2006 lähtien yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon (YVTA) suunnittelutyötä on Turun kaupungilla tehty jokaisessa hallintokunnassa erikseen. Tämä on koskenut sekä asiakkaille tuotettavia palveluita että henkilöstön osuutta. Suunnitelmat on sovittu päivitettävän kahden vuoden välein. Vuonna 2007 kaupunginvaltuusto hyväksyi Eurooppalaisen tasa-arvon peruskirjan noudatettavaksi Turun kaupungissa. Konsernihallinnon Strateginen HR tuotti vuonna 2014 koko kaupungin henkilöstöä koskevan tasaarvoselvityksen, jonka tulosten pohjalta laaditaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuonna 2015. Yhteistoiminta Kaupungin yhteistyötoimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 17 kertaa. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin mm. yhteistoimintalain edellyttämät asiat sekä mm. kaupungin talousarvio ja -suunnitelma, henkilöstöraportti, uudistamisohjelman tavoitteet ja valmistelu sekä strategisten ohjelmien valmistelu. Tämän lisäksi yhteistoimintaneuvotteluja käytiin yhteistyötoimikunnassa elokuusta lähtien loppuvuoden aikana yhteensä 6 kertaa. Lisäksi toimialojen yhteistoimintaryhmät kokoontuivat säännöllisesti vuoden aikana. Työpaikkakokouksissa käsiteltiin säännöllisesti työpaikkaa koskevia asioita. Sisäinen viestintä Turun kaupungin koko henkilöstölle suunnatun sisäisen viestinnän pääkanavat olivat Netkuintranet ja neljästi vuoden aikana ilmestynyt Turun pualest -henkilöstölehti. Lisäksi vuonna 2014 lähetettiin kuukausittain esimieskirje kaupungin esimiesten sähköposteihin muistuttamaan esimiehiä ajankohtaisista henkilöstöhallinnollisista asioista. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta (15.4.2005/232 6§) määrittää, että työnantajan on laadittava tasa-arvosuunnitelma, jos sen palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää. Sivun sisältö Tasa-arvosuunnitelma voi olla joko erillinen tai osa henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa tai työsuojelun toimintaohjelmaa. Tasa-arvosuunnitelma on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa. Vuoden aikana päätettiin luopua painetusta henkilöstölehdestä. Sen tilalle luotiin koko henkilökunnan yhteinen, toimialakohtainen sähköinen uutiskirje. Kaupungissa on käynnissä mittava Drive Turku kehityshanke, joka muuttaa ulkoisen ja sisäisen viestinnän kanavat ja käytännöt. Nykyinen intranet vaihtuu digitaaliseen työpöytään vuoden 2015 kuluessa. Pääsääntöisesti suunnitelma on laadittava vuosittain, mutta paikallisesti voidaan sopia, että suunnitelman selvitys tasa-arvotilanteesta sekä 13 Palkkaus ja palkitseminen Palkankorotukset Henkilökohtaiset ja kannustavat lisät KVTES:n soveltamisalan piirissä viranhaltijan/työntekijän tehtäväkohtaista palkkaa tai siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 1.7.2014 lukien yleiskorotuksella. Korotuksen suuruus oli 20 euroa. Muilla sopimusaloilla toteutettiin vastaava palkankorotus tai kustannuksiltaan vastaavatasoiset palkkamuutokset. Em. sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuoden 2014 palkkakuluihin oli n. 0,4 %. Työntekijöille maksettavia kannustavia palkanlisiä ovat henkilökohtainen lisä, kertapalkkio ja tulospalkkiot. Maksettujen henkilökohtaisten lisien osuus suhteutettuna peruspalkkoihin on kasvanut vuoden 2004 1,16 prosentista vuoden 2014 2,2 prosenttiin. Kertapalkkiota maksettiin vuonna 2014 0,3 % peruspalkkojen yhteismäärästä ja tulospalkkioita 0,15 %. (Liite 9). Sukupuolten väliset palkkaerot Kokonaisansiot sopimusaloittain 2014 (Keskiarvopalkat (€) miehet / naiset) Miesten ja naisten välisissä palkoissa on edelleen eroa kaikilla sopimusaloilla. Miesten palkkataso on kaikilla sopimusaloilla suurempi kuin naisten palkkataso. Keskiarvoisesti naiset saavat palkkaa n. 89 % miesten palkoista. (Liite 8). Pelkistä keskiarvopalkoista ei kuitenkaan voida vetää suoria johtopäätöksiä palkkauksellisen tasa-arvon toteutumisesta. Kun tarkastelun kohteena ovat henkilöille maksettavat tehtäväkohtaiset palkat ammattinimikkeittäin, ovat miesten ja naisten palkkaerot hyvin pieniä, ja palkkaeroja on tällaisessa tarkastelussa molempiin suuntiin. Henkilöstöedut Kaupungin henkilöstö on vuodesta 2014 lähtien saanut uudistetun tyky-toiminnan kautta nauttia kaupunkikonsernin itse tuottamista liikunta- ja kulttuuripuolen palveluista. Tyky-toimintaa tarjotaan kaikille työntekijöille samansisältöisenä ja tasamääräisenä. Tyky-toiminta kattaa laajan kirjon sekä kulttuuri- että liikuntakohteita. 14 Sopimusala Miehet Naiset KVTES Lääkärisopimus Muusikoiden sopimus OVTES Teknisten sopimus TTES 3170 6711 3596 2609 6286 2728 4004 3223 3815 3102 2869 - Yhteensä 3433 2982 Henkilöstö voimavarana –ohjelman toteutuminen 2014 Turussa jokaisen tulee voida kokea, että työ lisää hyvinvointia Yhteenveto painopistealueen toteutumisesta 2014: Työ lisää hyvinvointia -tavoitteissa on mukana paljon mittareita, jotka ovat sidoksissa Kunta 10 -tutkimuksen työosioon. Näiltä osin tavoitteet eivät toteudu – YT-neuvottelut ja uudistamisohjelma ovat olleet omiaan lisäämään huolta työn jatkuvuudesta sekä leikkaamaan resursseja, mikä vaatii henkilöstöltä venymistä. Työpaikoilla sen sijaan on yhdessä tekemisen ilo ja suvaitsevaisuus noussut, samoin ylpeys omasta työpaikasta. Työkyvyn hallintamallin käsittely on lisääntynyt työpaikoilla, mikä auttaa ongelmien riittävän varhaisessa korjaamisessa. 15 Aktiivinen osaamisen ennakointi Yhteenveto painopistealueen toteutumisesta 2014: Perusedellytys joustavalle työvoiman käytölle ovat yhtenäiset palkkajärjestelmät koko kaupungin tasolla – tämä työ on jo aloitettu suunnitellusti, mutta KVTES:n muutokset vuoden 2015 aikana ovat tuoneet viivettä projektiin. Koulutukseen ollaan hyvin tyytyväisiä, sitä pidetään pääsääntöisesti riittävänä. Samoin keskitetty kehityskeskusteluiden ohjaus on tuonut siihen uutta järjestelmällisyyttä. Kelpoisuusvaatimusten tarkastelu nykytarpeita vastaavaksi on aloitettu paikallisesti uusista tehtävistä, samoin on pyritty vaikuttamaan niihin myös valtakunnallisesti. 16 Turku on vetovoimainen työnantaja Yhteenveto painopistealueen toteutumisesta 2014: Vastuullinen työyhteisökäyttäytyminen on kehittynyt selvästi, mikä näkyy myös hyvässä yhteistyössä esimiehen kanssa. Paremman johtamisen kokonaisuus on edistänyt esimiestyötä kauttaaltaan. Palkkamenojen kehitys ei ole ollut niin maltillista kuin on tavoite ollut, mikä kertoo myös työn muuttumisesta aikaisempaa vaativammaksi. Yhteistoiminta on kehittynyt edelleen, mutta työpaikkatason kokouskäytännöissä on edelleen kehittämisen varaa. Hakemuksien määrä / työpaikka ei kerro kaupungin paikkojen suosiosta, vaan siitä, että hakuun on laitettu ainoastaan vaativia töitä, joihin ei ole runsaasti tulijoita. 17 Personalberättelsen 2014 År 2014 var ett fartfyllt år i hela staden – förändringarna blev ett normaltillstånd också hos oss: den reform av verksamhetsmodellen som genomfördes året innan sökte sin naturliga utformning, en ny Åbostrategi lanserades, årsklockan för ekonomin finslipades, reformprogram nr 2 (U2) startade, organisationen reformerades inom välfärdssektorn och bildningssektorn och samarbetsförhandlingar fördes i syfte att minska antalet årsverken med anledning av stadens allt mindre statsandelar och den svaga utvecklingen av beskattningsutfallet. Mitt i allt detta har vi enligt de påvisade resultaten gjort ett bra arbete: resultaten av Kommun 10 hade allmänt taget utvecklats i positiv riktning, endast erfarenheterna av arbetet (t.ex. kontrollen över arbetet, säker arbetsplats och stressen i arbetet) har sjunkit i jämförelse med föregående enkät. Detta är förståeligt med beaktande av att enkäten besvarades under pågående samarbetsförhandlingar. Inom de övriga delområdena (arbetsplats, ledarskap och vilja att fortsätta att arbeta) har resultaten förbättrats i jämförelse med föregående enkät, vilket visar att mycket har gjorts på rätt sätt. I fråga om antalet årsverken har staden äntligen nått en nedåtgående trend, t.o.m. om man beaktar bolagiseringens inverkan: vid årsskiftet var vi sammanlagt 12 199, antalet utförda årsverken var 10 744,6, vilket är 15,2 mindre än året innan. I fråga om sjukfrånvaron har utvecklingen inom Åbo stad länge varit positiv, men 2014 svängde trenden mot det sämre, 4,2 %. Det kan naturligtvis finnas flera orsaker till detta, såsom den oro som samarbetsförhandlingarna gav upphov till, men tydliga orsaker är i varje fall Yrkeshögskolans omvandling till ett bolag (2013 var sjukfrånvaron endast 1,8 %) och den nya semesterlagen, som eliminerade den anställdas karens för sjukfrånvaro (1 vecka) under semestern. Cirka en tredjedel av de anställda var 2014 överhuvudtaget inte frånvarande en enda dag pga. sjukdom. Staden har alltjämt satsat på att stöda en förlängning av arbetskarriären, vilket avspeglar sig i hög medelålder, 47,2 år. Sammanlagt 274 personer avgick med ålderspension och 46 personer avgick med sjukpension (2013 sammanlagt 43). I stadens tjänst fanns det 141 personer som arbetade efter att de uppnått den egentliga pensionsåldern. Medelåldern för dem som gick i pension 2014 var 63,6 år – detta var över ett halvt år högre medelålder än året innan! Av stadens personal hade 80 % arbetat över 5 år inom staden. År 2014 var ett tillståndsförfarande praxis vid rekrytering, om inte den anställda direkt producerade tjänster för kommuninvånarna. Detta avspeglar sig i ett märkbart lägre antal rekryteringar, 497 (2103 var antalet 765). Anställningar har i regel tillsatts när det funnits ett tvång – av dem har många varit tjänster (t.ex. lärare och läkare), och staden har således varit tvungen att ledigförklara dem externt. Inom dessa delområden är antalet sökande ofta litet – detta avspeglar sig också i en nedgång av antalet sökande/anställning. Inom personalutvecklingen har staden helhetsmässigt inriktat sig på Bättre ledarskap, och strävan är att erbjuda personalen professionellt och bra ledarskap så, att både nyanställda och chefer är medvetna om sitt ansvar och sina rättigheter. Antalet registrerade utbildningsdagar 2014 för den ordinarie personalen var så högt som 23 413 dagar – detta är 2,7 dagar/anställd. Ökningen i detta avseende jämfört med 2013 var 0,7 dagar. Med hjälp av SAP HR kommer utbildningen bättre än hittills att stöda de strategiska målen. Vid granskningen av hur programmet Personalresurser genomförts kan det konstateras att de försvagade resultaten för arbetet som helhet enligt Kommun 10-undersökningen också avspeglar sig i att alla mål inte i detta avseende uppnås. Många frågor har likväl gått bra framåt: satsningar har kunnat göras på arbetsförmågan och atmosfären, och arbetet med att tydliggöra uppgifter och ansvar har påbörjats. Chefstödet och rättvisan i beslutsfattandet anses ha förbättrats, likaså har staden blivit bättre på att aktivt förutse det framtida kompetensbehovet. I många avseenden finns det alltjämt plats för förbättringar, men riktningen 2014 har varit den rätta, trots de bistra tiderna. Riktningen är den rätta och det är roligt att fortsätta arbetet tillsammans med personalen! Sinikka Valtonen Personaldirektör 18 Liitteet Liite 1 Selvitys henkilöstöön liittyvien tunnuslukujen laskentakaavoista Liite 2a Liite 2b Henkilötyövoiman kehitys 2013 – 2014, ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita Henkilötyövoiman kehitys 2013 – 2014, koko henkilöstö Liite 3a Liite 3b Kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2014 Kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2014, sukupuolittain, palvelussuhteen luonne Liite 4 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika Liite 5a Liite 5b Eläketapahtumat 2014 ja ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä Eläkkeellelähtöennuste 2015 – 2024 Liite 6 Vaihtuvuus Liite 7a Liite 7b Sairauspoissaolot ja tapaturmat, työvoiman seurannan mukaisesti + tapaturmat 2014 Sairauspoissaolot ja tapaturmat, kaikki palvelussuhteet Liite 8 Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiansiot sukupuolittain ja tehtävänimikkeittäin Liite 9 Kannustavien palkanosien käyttö vuonna 2014 19 Liite 1 Selvitys henkilöstöön liittyvien tunnuslukujen laskentakaavoista Tunnusluku 1. Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä, kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia, työllistettyjä sekä harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. Tunnusluku 10. Vakituisen henkilöstön keski-ikä (31.12. henkilöstömäärä) Tunnusluku 11. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä Tunnusluku 12. Eläkkeelle siirtyneiden määrä (toistaiseksi myönnetyt eläkkeet sis. vanhuuseläke, varhennettu vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, yksiköllinen varhaiseläke, osa-aikaeläke, osatyökyvyttömyyseläke) Tunnusluku 2. Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden viimeisen päivän tilanteessa (31.12.). Henkilöstön lukumäärään lasketaan mukaan toistaiseksi palkatut päätoimiset, määräaikaiset, tukitoimenpitein työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön määrään ei lasketa palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä eikä kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia henkilöitä. Tunnusluku 13. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä Tunnusluku 14. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä Tunnusluku 15. Sairauspoissaolo-% koko henkilöstö = (sairauspoissaolopäivät täydellä palkalla ja osapalkalla) / (Työvoima yht.) * 100 (Päivät ovat kalenteripäiviä). Tunnusluku 3. Palkat ja palkkiot ilman henkilösivukuluja kirjanpidon toteuman mukaan Tunnusluku 16. Työtapaturma-% koko henkilöstö = (palkalliset tapaturmapoissaolopäivät) / (Työvoima yht.) * 100 (Päivät ovat kalenteripäiviä). Tunnusluku 4. Palkkamenojen kasvu prosentteina suhteessa edelliseen vuoteen (organisaatiomuutokset huomioiden) Tunnusluku 5. Työvoimaan suhteutettu vakituisen henkilöstön keskimääräinen kokonaispalkka Organisaatiomuutokset vaikuttavat vuosien 2013 ja 2014 tunnuslukujen tarkkaan vertailukelpoisuuteen keskenään. Tunnusluku 6. Varhemaksun euromäärä. Työnantaja maksaa varhaiseläkemenoperusteisesta eli varhemaksua, kun sen työntekijät jäävät ensimmäistä kertaa työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle. Tunnusluku 7. Palkkatukityöllistetyt (31.12. henkilöstömäärä) Tunnusluku 8. Vakituisen henkilöstön määrä = vakituisten palvelussuhdeluonteiden osuus kaikista palvelussuhteista Tunnusluku 9. Naisten osuus vakituisesta henkilöstöstä (31.12. henkilöstömäärä) 20 Liite 2a. Henkilötyövoiman kehitys 2013 – 2014, ilman työllistettyjä ja harjoittelijoita Toimialue Keskusvaalilautakunta Revisiotoimisto Konsernihallinto Konsernihallinto: Palvelukeskukset V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Vesiliikelaitos Kiinteistötoimiala Ammattikorkeakoulu Turku yhteensä 2013 0,0 5,4 212,5 433,8 559,0 4 677,6 3 726,7 830,2 172,2 95,1 228,6 878,7 11 819,8 2014 4,1 4,9 211,6 397,4 549,5 4 689,3 3 724,6 680,6 172,8 92,2 217,6 0,0 10 744,6 Muutos 4,1 -0,5 -0,9 -36,4 -9,5 11,7 -2,1 -149,6 0,6 -2,9 -11,0 -878,7 -1 075,2 Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä, kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia, työllistettyjä sekä harjoittelijoita) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. 21 Liite 2b. Henkilötyövoiman kehitys 2013 – 2014, koko henkilöstö Toimialue 2013 Keskusvaalilautakunta 2014 0 Revisiotoimisto Muutos 4,3 4,3 5,4 4,9 -0,5 Konsernihallinto 216,6 216,6 0 Konsernihallinto: Palvelukeskukset 437,9 401,9 -36 V-S Aluepelastuslaitos 559,2 549,5 -9,7 Hyvinvointitoimiala 4 913,20 4 916,30 3,1 Sivistystoimiala 3 727,80 3 728,80 1 Vapaa-aikatoimiala 865,9 698 -167,9 Ympäristötoimiala 173,3 174,3 1 Vesiliikelaitos 97,3 93,7 -3,6 Kiinteistötoimiala 233,6 222,1 -11,5 Ammattikorkeakoulu 882,8 0 -882,8 12 113,00 11 010,40 -1102,6 Turku yhteensä Työvoima = kaikkien henkilöiden kaikkien palvelussuhteiden (lukuun ottamatta palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä sekä kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia) kalenteripäivät vähennettynä kaikkien palkattomien poissaolojen kalenteripäivillä = palkalliset päivät kalenteripäivinä. Tämä luku on jaettu tarkastelujakson kalenteripäivillä, jolloin on saatu keskimääräinen henkilöjaksojen lukumäärä. 22 Liite 3a. Kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2014 Kokoaikaiset Toimialue Keskusvaalilautakunta Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Turun Ammattikorkeakoulu Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos Turku yhteensä 2013 0 5 633 548 4888 3520 731 694 171 89 227 11 506 2014 1 5 510 531 5014 3456 647 0 159 87 209 10 619 Osa-aikaiset Muutos 1 0 -123 -17 126 -64 -84 -694 -12 -2 -18 -887 2013 0 0 70 112 738 750 179 210 19 9 8 2 095 2014 0 0 60 113 461 717 100 0 21 9 9 1 490 Henkilömäärä yhteensä 31.12. Muutos 0 0 -10 1 -277 -33 -79 -210 2 0 1 -605 2013 0 5 703 660 5626 4270 910 904 190 98 235 13 601 2014 1 5 570 644 5475 4173 747 0 180 96 218 12 109 Muutos 1 0 -133 -16 -151 -97 -163 -904 -10 -2 -17 -1492 Henkilöstömäärä kattaa kaupunkiin palvelussuhteessa olevan henkilöstön vuoden viimeisen päivän tilanteessa (31.12.). Henkilöstön lukumäärään lasketaan mukaan toistaiseksi palkatut päätoimiset, määräaikaiset, tukitoimenpitein työllistetyt ja oppisopimussuhteiset. Henkilöstön määrään ei lasketa palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä eikä kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia henkilöitä. 23 Liite 3b. Kaupungin henkilöstön määrä 31.12.2014, sukupuolittain, palvelussuhteen luonne KAIKKI Organisaatio Vakituisia 2013 2014 Muutos Keskusvaalilautakunta 1 1 Revisiotoimisto 5 5 0 Konsernihallinto ja palvelukesk. 490 386 -104 Turun Työterveystalo 73 75 2 V-S Aluepelastuslaitos 467 466 -1 Hyvinvointitoimiala 3654 3584 -70 Sivistystoimiala 3214 3222 8 Vapaa-aikatoimiala 657 584 -73 Turun Ammattikorkeakoulu 565 -565 Ympäristötoimiala 159 157 -2 Turun Vesiliikelaitos 94 91 -3 Turun Kiinteistöliikelaitos 220 212 -8 Kaikki yhteensä 9598 8783 -815 Avointen hoitajia 2013 2014 Muutos 0 0 16 7 -9 10 7 -3 39 17 -22 496 584 88 141 121 -20 21 12 -9 13 -13 5 1 -4 2 1 -1 1 1 0 744 751 7 2013 25 13 44 1068 293 67 27 13 4 1554 Sijaisia 2014 Muutos 0 0 20 -5 14 1 43 -1 1137 69 264 -29 62 -5 -27 13 0 0 2 -2 1555 1 Tilapäisiä, määOppilaita ja räaikaisia Työllistettyjä harjoittelijoita 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 0 0 0 0 0 0 69 59 -10 3 1 -2 3 1 -2 0 0 1 -1 110 118 8 0 0 77 87 10 329 83 -246 2 -2 621 566 -55 0 1 -1 151 84 -67 0 14 5 -9 297 -297 0 2 -2 13 9 -4 0 0 2 4 2 0 0 8 1 -7 0 3 2 -1 1348 928 -420 332 84 -248 26 8 -18 Sijaisia 2014 Muutos 0 0 9 -5 12 -1 10 -5 953 27 222 -29 47 3 -22 11 2 0 1 -1 1265 -31 Tilapäisiä, määOppilaita ja räaikaisia Työllistettyjä harjoittelijoita 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 0 0 0 0 0 0 49 40 -9 1 1 0 3 1 -2 0 0 1 -1 9 17 8 0 0 56 60 4 152 33 -119 2 -2 442 395 -47 0 1 -1 93 48 -45 0 10 3 -7 175 -175 0 0 7 5 -2 0 0 1 2 1 0 0 4 1 -3 0 2 2 0 836 568 -268 153 34 -119 19 6 -13 Sijaisia 2014 Muutos 0 0 11 0 2 2 33 4 184 42 42 0 15 -8 -5 2 -2 0 1 -1 290 32 Tilapäisiä, määOppilaita ja räaikaisia Työllistettyjä harjoittelijoita 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 2013 2014 Muutos 0 0 0 0 0 0 20 19 -1 2 -2 0 0 0 0 101 101 0 0 0 21 27 6 177 50 -127 0 179 171 -8 0 0 58 36 -22 0 4 2 -2 122 -122 0 2 -2 6 4 -2 0 0 1 2 1 0 0 4 -4 0 1 -1 512 360 -152 179 50 -129 7 2 -5 Kaikki yhteensä 2013 2014 Muutos 1 1 5 5 0 606 474 -132 97 96 -1 660 644 -16 5626 5475 -151 4270 4173 -97 910 747 -163 904 -904 190 180 -10 98 96 -2 235 218 -17 13601 12109 -1492 NAISET Organisaatio Vakituisia 2013 2014 Muutos Keskusvaalilautakunta 1 1 Revisiotoimisto 1 1 0 Konsernihallinto ja palvelukesk. 324 230 -94 Turun Työterveystalo 69 70 1 V-S Aluepelastuslaitos 76 81 5 Hyvinvointitoimiala 3354 3288 -66 Sivistystoimiala 2647 2657 10 Vapaa-aikatoimiala 405 377 -28 Turun Ammattikorkeakoulu 348 -348 Ympäristötoimiala 97 95 -2 Turun Vesiliikelaitos 19 19 0 Turun Kiinteistöliikelaitos 106 104 -2 Kaikki yhteensä 7446 6923 -523 Avointen hoitajia 2013 2014 Muutos 0 0 5 4 -1 9 7 -2 10 7 -3 427 484 57 131 115 -16 16 7 -9 7 -7 4 1 -3 0 0 609 625 16 2013 14 13 15 926 251 44 22 9 2 1296 Kaikki yhteensä 2013 2014 Muutos 1 1 1 1 0 396 285 -111 92 89 -3 110 115 5 4917 4818 -99 3472 3389 -83 568 482 -86 552 -552 117 112 -5 20 21 1 114 108 -6 10359 9421 -938 MIEHET Organisaatio Vakituisia 2013 2014 Muutos Keskusvaalilautakunta 0 Revisiotoimisto 4 4 0 Konsernihallinto ja palvelukesk. 166 156 -10 Turun Työterveystalo 4 5 1 V-S Aluepelastuslaitos 391 385 -6 Hyvinvointitoimiala 300 296 -4 Sivistystoimiala 567 565 -2 Vapaa-aikatoimiala 252 207 -45 Turun Ammattikorkeakoulu 217 -217 Ympäristötoimiala 62 62 0 Turun Vesiliikelaitos 75 72 -3 Turun Kiinteistöliikelaitos 114 108 -6 Kaikki yhteensä 2152 1860 -292 Avointen hoitajia 2013 2014 Muutos 0 0 11 3 -8 1 -1 29 10 -19 69 100 31 10 6 -4 5 5 0 6 -6 1 -1 2 1 -1 1 1 0 135 126 -9 2013 11 29 142 42 23 5 4 2 258 24 Kaikki yhteensä 2013 2014 Muutos 0 4 4 0 210 189 -21 5 7 2 550 529 -21 709 657 -52 798 784 -14 342 265 -77 352 -352 73 68 -5 78 75 -3 121 110 -11 3242 2688 -554 Liite 4 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palvelusaika Turku yhteensä Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset Turun Työterveystalo V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos vakinainen kokoaik. ikä palveluaika 5 vuotta 5 vuotta henkilöstö muunnos keskiarvo keskiarvo palvelleita palvelleita lkm lkm % 8 783 8 529 47,2 15,1 7 014 80 5 5 47,0 14,6 4 80 388 379 48,8 17,0 332 86 75 70 49,4 13,7 56 75 466 462 43,8 12,3 433 93 3 586 3 465 47,2 14,8 2894 81 3 223 3 135 47,2 15,0 2460 76 579 563 47,1 15,2 453 78 157 152 49,7 16,1 127 81 91 88 52,7 26,4 85 93 212 209 48,7 17,2 169 80 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä, keskimääräinen palveluaika ja yli viisi vuotta palvelleitten osuus henkilömäärästä hallintokunnittain 31.12.2014. 25 Liite 5a. Eläketapahtumat 2014 ja ennuste vanhuuseläkkeelle siirtyvistä TOISTAISEKSI MYÖNNETYT 2002 186 11 91 21 2003 129 10 106 13 2004 184 10 114 17 2005 181 11 115 6 2006 170 14 100 6 2007 230 6 99 7 2008 218 7 100 1 Yhteensä 309 258 325 313 290 342 326 365 Osa-aikaeläke Osatyökyvyttömyyseläke 129 20 72 24 18 36 37 40 74 47 59 39 48 38 MÄÄRÄAIKAISESTI MYÖNNETYT Kuntoutustuki (täysi) 175 Kuntoutustuki (osa) - 154 202 145 126 115 - - 6 11 8 64 45 37 48 41 Vanhuuseläke Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Yksilöllinen varhaiseläke Työkyvyttömyyseläke 49 2009 2010 261 268 8 4 94 76 2 2011 335 5 79 1 2012 248 6 41 2013 309 3 43 2014 274 46 2 348 420 295 355 322 65 52 90 38 137 61 40 41 34 26 30 48 118 109 96 118 81 80 95 11 12 10 3 1 14 17 59 - - 3 Eläkkeelle siirtyminen, Turun kaupunki 2004 - 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 2004 2005 Vanhuuseläke 2006 2007 2008 Varhennettu vanhuuseläke 2009 2010 2011 Työkyvyttömyyseläke 26 2012 2013 2014 Yksilöllinen varhaiseläke Liite 5b Eläkkeellelähtöennuste 2015 – 2024 Eläkkeellelähtöennuste Vakinaiset 31.12.2014 vuoden 2014 organisaation mukaan Vuoden 2015 ja 2016 ennusteeseen on lisätty ne, joilla oli mahdollisuus jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2015 eläke eläke lkm lkm % lkm % Virasto yht. 5 v. yht. 10 v. yht. v.2015 v.2016 v.2017 01 Keskusvaalilautakunta 1 0 0,0 0 0,0 03 Revisiotoimisto 5 1 20,0 2 40,0 1 04 Konsernihallinto ja palvelukes 388 67 17,3 119 30,7 17 14 10 08 Turun Työterveystalo 74 13 17,6 30 40,5 3 3 2 12 V-S Aluepelastuslaitos 466 38 8,2 70 15,0 6 13 7 25 Hyvinvointitoimiala 3 578 580 16,2 1 119 31,3 107 131 104 40 Sivistystoimiala 3 226 412 12,8 926 28,7 84 70 73 44 Vapaa-aikatoimiala 585 99 16,9 171 29,2 26 20 13 63 Ympäristötoimiala 156 34 21,8 61 39,1 12 8 4 70 Turun Vesiliikelaitos 91 28 30,8 45 49,5 6 9 4 75 Turun Kiinteistöliikelaitos 212 33 15,6 70 33,0 5 5 11 Turku yhteensä 8 782 1 305 14,9 2 613 29,8 266 273 229 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 13 3 2 118 88 20 3 5 5 257 13 2 10 120 97 20 7 4 7 280 8 1 2 140 117 12 5 4 7 296 10 3 14 109 105 16 7 3 8 275 10 6 7 113 93 16 6 5 8 264 6 198 17 4 5 103 116 14 3 5 8 275 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 8 2 8 2 5 1 113 85 11 5 5 3 1 66 66 9 3 94 104 10 3 3 227 130 96 7 2 1 3 245 6 5 1 109 82 10 2 8 4 108 76 12 2 2 5 215 5 3 1 104 91 11 2 2 6 225 5 220 3 156 2 225 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024 5 1 2 10 12 8 1 3 5 3 5 1 2 9 10 7 12 9 2 4 4 53 2 10 21 5 3 3 4 51 13 5 14 5 5 1 2 50 4 1 6 4 11 6 4 5 3 44 1 7 3 4 74 83 14 6 v.2024 Eläkkeellelähtöennuste Vakinaiset 31.12.2014 vuoden 2014 organisaation mukaan: NAISET Vuoden 2015 ja 2016 ennusteeseen on lisätty ne, joilla oli mahdollisuus jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2015 eläke eläke lkm lkm % lkm % Virasto yht. 5 v. yht. 10 v. yht. v.2015 v.2016 v.2017 01 Keskusvaalilautakunta 1 0 0,0 0 0,0 03 Revisiotoimisto 1 1 100,0 1 100,0 1 04 Konsernihallinto ja palvelukes 231 44 19,0 73 31,6 12 8 8 08 Turun Työterveystalo 69 11 15,9 27 39,1 2 3 2 12 V-S Aluepelastuslaitos 81 4 4,9 7 8,6 1 2 1 25 Hyvinvointitoimiala 3 282 534 16,3 1 037 31,6 99 119 95 40 Sivistystoimiala 2 661 349 13,1 788 29,6 74 56 58 44 Vapaa-aikatoimiala 378 62 16,4 109 28,8 18 11 10 63 Ympäristötoimiala 95 23 24,2 35 36,8 9 4 3 70 Turun Vesiliikelaitos 19 6 31,6 9 47,4 1 1 2 75 Turun Kiinteistöliikelaitos 104 19 18,3 38 36,5 1 5 5 Turku yhteensä 6 922 1 053 15,2 2 124 30,7 217 209 185 Eläkkeellelähtöennuste Vakinaiset 31.12.2014 vuoden 2014 organisaation mukaan: MIEHET Vuoden 2015 ja 2016 ennusteeseen on lisätty ne, joilla oli mahdollisuus jäädä eläkkeelle ennen vuotta 2015 eläke eläke lkm lkm % lkm % Virasto yht. 5 v. yht. 10 v. yht. v.2015 v.2016 v.2017 01 Keskusvaalilautakunta 0 0,0 0 0,0 03 Revisiotoimisto 4 0 0,0 1 25,0 04 Konsernihallinto ja palvelukes 157 23 14,6 46 29,3 5 6 2 08 Turun Työterveystalo 5 2 40,0 3 60,0 1 0 12 V-S Aluepelastuslaitos 385 34 8,8 63 16,4 5 11 6 25 Hyvinvointitoimiala 296 46 15,5 82 27,7 8 12 9 40 Sivistystoimiala 565 63 11,2 138 24,4 10 14 15 44 Vapaa-aikatoimiala 207 37 17,9 62 30,0 8 9 3 63 Ympäristötoimiala 61 11 18,0 26 42,6 3 4 1 70 Turun Vesiliikelaitos 72 22 30,6 36 50,0 5 8 2 75 Turun Kiinteistöliikelaitos 108 14 13,0 32 29,6 4 6 Turku yhteensä 1 860 252 13,5 489 26,3 49 64 44 27 42 3 8 17 5 3 3 42 5 9 12 4 5 6 50 Liite 6 Vaihtuvuus Päättyneet Organisaation Vakituiset vakituiset Vaihtuvuus Uudet vakituiset Vaihtuvuus sisällä Vaihtuvuus 31122013 palvelussuhteet päättyneet palvelussuhteet uudet siirtyneet siirtyneet 01 Keskusvaalilautakunta 03 Revisiotoimisto 04 Konsernihallinto ja palvelukes 08 Turun Työterveystalo 12 V-S Aluepelastuslaitos 25 Hyvinvointitoimiala 40 Sivistystoimiala 44 Vapaa-aikatoimiala 63 Ympäristötoimiala 70 Turun Vesiliikelaitos 75 Turun Kiinteistöliikelaitos Kaikki yhteensä 5 490 73 467 3654 3214 577 159 94 220 8953 124 7 29 287 160 40 12 16 11 686 0,0 % 25,3 % 9,6 % 6,2 % 7,9 % 5,0 % 6,9 % 7,5 % 17,0 % 5,0 % 7,7 % Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus vuonna 2014 28 13 7 29 188 163 39 8 2 3 452 0,0 % 2,7 % 9,6 % 6,2 % 5,1 % 5,1 % 6,8 % 5,0 % 2,1 % 1,4 % 5,0 % 10 10 92 37 42 3 6 200 0,0 % 2,0 % 0,0 % 2,1 % 2,5 % 1,2 % 7,3 % 1,9 % 0,0 % 2,7 % 2,2 % Liite 7a. Sairauspoissaolot ja tapaturmat, työvoiman seurannan mukaisesti + tapaturmat 2014 2013 2014 Toimialue Sairauspoissaolot % Tapaturmapoissaolot % Sairauspoissaolot % Tapaturmapoissaolot % Konsernihallinto 3,5 0,1 3,1 0,02 Kaupunginhallituksen alaiset palvelukeskukset 3,6 0,03 3,9 0,06 Hyvinvointitoimiala 4,9 0,2 5,1 0,18 Sivistystoimiala 3,5 0,13 3,4 0,09 Vapaa-aikatoimiala 3,2 0,16 4,6 0,21 Ympäristötoimiala 3 0 3,4 0,17 Kiinteistötoimiala 2,7 0,11 2,5 0,05 Vesiliikelaitos 3,2 0,43 3,1 0,15 Varsinais-Suomen aluepelastus 4,7 0,36 4,7 0,23 Koko kaupunki 3,9 0,16 4,3 0,14 Poissaolo-% = (palkalliset poissaolopäivät) / (Työvoima yht.) * 100 Poissaolo-% kalenterivuonna käytettävän työvoiman seurannan mukaisesti ilman palkkionsaajia, omais- ja perhehoitajia, sopimuspalomiehiä, kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia, työllistettyjä sekä harjoittelijoita. (Päivät ovat kalenteripäiviä). Toimialue Keskusvaalilautakunta Revisiotoimisto Konsernihallinto Konsernihallinto: Palvelukeskukset V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Vesiliikelaitos Kiinteistötoimiala Yhteensä 2014 Miehet 8 19 47 395 172 44 4 6 8 703 Tapaturmat toimialoittain 2014, sukupuolittain 29 Naiset 3 5 37 45 18 13 1 6 3 131 5 14 10 350 154 31 3 5 572 Liite 7b. Sairauspoissaolot ja tapaturmat, kaikki palvelussuhteet Organisaatio 1-3 Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset Turun Työterveystalo V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos Kaikki yhteensä 4 - 29 0,0 4,8 0,5 4,4 66,0 38,3 6,8 1,8 0,5 2,2 125,5 30 0,1 9,9 1,5 14,1 139,0 64,0 14,6 2,2 2,1 2,5 250,1 Kaikki yhteensä 0,0 5,1 0,7 6,5 59,1 33,9 13,2 2,1 0,5 0,5 121,5 0,1 19,9 2,7 25,0 264,2 136,2 34,6 6,2 3,1 5,2 497,1 Koko henkilöstön kaikki sairauspoissaolot ja työ- sekä työmatkatapaturmat henkilöjaksoina poissaolojakson pituuden mukaan luokiteltuina. Tod-Antaja Muun lääkärin Muun terveydenhoit. Oma ilmoitus Työterveyshoitajan Työterveyslääkärin Kaikki Organisaatio Ei ilmoitettu todistus todistus esimiehen luvalla todistus todistus yhteensä Revisiotoimisto 4,5 % 90,9 % 0,0 % 4,5 % 0,0 % 0,0 % 100,0 % Konsernihallinto ja palvelukeskukset 4,6 % 41,4 % 0,5 % 12,8 % 5,3 % 35,4 % 100,0 % Turun Työterveystalo 2,3 % 50,8 % 0,0 % 9,7 % 1,0 % 36,2 % 100,0 % V-S Aluepelastuslaitos 0,6 % 53,7 % 2,8 % 1,3 % 8,8 % 32,8 % 100,0 % Hyvinvointitoimiala 1,4 % 44,8 % 2,8 % 9,1 % 7,1 % 34,7 % 100,0 % Sivistystoimiala 5,5 % 44,8 % 1,3 % 12,6 % 6,6 % 29,2 % 100,0 % Vapaa-aikatoimiala 1,3 % 37,5 % 0,7 % 12,6 % 4,3 % 43,7 % 100,0 % Ympäristötoimiala 2,4 % 54,7 % 0,9 % 17,6 % 4,4 % 20,1 % 100,0 % Turun Vesiliikelaitos 0,2 % 52,9 % 0,5 % 8,6 % 3,8 % 34,1 % 100,0 % Turun Kiinteistöliikelaitos 1,0 % 24,6 % 1,1 % 27,3 % 8,9 % 37,1 % 100,0 % Kaikki yhteensä 2,6 % 44,6 % 2,1 % 10,4 % 6,7 % 33,6 % 100,0 % Koko henkilöstön kaikki sairauspoissaolot ja työ- sekä työmatkatapaturmat % -osuuksina todistuksenantaja -tiedon mukaisesti. 30 Liite 8 Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiansiot sukupuolittain ja tehtävänimikkeittäin Yht. Lkm Miehet Lkm Naiset Nimike Yht. lkm keskiansio Miehet keskiansio Naiset keskiansio Turku yhteensä 8394 2 409 1874 2 606 6520 2 353 lähihoitaja 861 1 989 39 2 002 822 1 988 lastenhoitaja 530 1 992 9 2 054 521 1 991 sairaanhoitaja 442 2 283 41 2 270 401 2 284 lastentarhanopettaja 375 2 291 17 2 299 358 2 291 luokanopettaja 285 2 670 82 2 691 203 2 662 tuntiopettaja 259 2 879 69 2 790 190 2 912 ohjaaja 252 2 064 71 2 071 181 2 061 perusopetuksen lehtori 204 2 796 66 2 842 138 2 774 lehtori 171 2 890 72 2 782 99 2 969 palomies 163 1 776 163 1 776 erityisluokan opettaja 140 2 806 43 2 871 97 2 777 terveydenhoitaja 140 2 349 140 2 349 sosiaalityöntekijä 105 2 942 9 2 965 96 2 940 terveyskeskuslääkäri 84 3 821 22 3 528 62 3 925 perhepäivähoitaja 78 1 671 78 1 671 hoitaja 74 1 984 8 2 053 66 1 975 tuntiopettaja (päätoiminen) 66 2 773 41 2 712 25 2 873 erikoissairaanhoitaja 60 2 302 11 2 279 49 2 307 lukion lehtori 59 2 993 16 2 982 43 2 997 lukion ja perusopetuksen lehtori 56 2 996 15 2 982 41 3 001 sairaankuljettaja 55 2 107 38 2 096 17 2 132 mielisairaanhoitaja 52 2 042 22 2 057 30 2 031 ensihoitaja 52 2 422 23 2 430 29 2 416 osastonsihteeri 47 1 996 47 1 996 ylipalomies 45 1 860 45 1 860 terveyskeskushammaslääkäri 41 3 509 7 3 348 34 3 543 tutkija 38 2 400 9 2 493 29 2 371 paloesimies 38 2 082 38 2 082 soittaja 37 2 155 22 2 178 15 2 122 autonkuljettaja 35 1 776 28 1 776 7 1 775 kirjastovirkailija 34 1 898 10 1 898 24 1 898 it-suunnittelija 33 2 714 23 2 755 10 2 620 perusopetuksen rehtori 28 4 378 16 4 439 12 4 296 koulusihteeri 28 1 991 28 1 991 perusopetuksen ja lukion lehtori 26 2 779 6 2 763 20 2 783 palotarkastaja 25 2 441 19 2 440 6 2 447 kotihoidon palveluesimies 25 2 909 25 2 909 suunnittelija 24 2 833 11 2 748 13 2 905 palvelupäällikkö 23 3 262 6 3 074 17 3 329 työterveyshoitaja 23 2 343 23 2 343 it-pääsuunnittelija 19 3 211 13 3 193 6 3 251 museovalvoja 17 1 683 7 1 713 10 1 662 erikoislääkäri 16 5 006 6 4 989 10 5 016 projektityöntekijä 16 2 402 7 2 182 9 2 573 äänenjohtaja 16 2 548 9 2 558 7 2 535 suuhygienisti 16 2 299 16 2 299 tekstinkäsittelijä 16 1 842 16 1 842 yöhoitaja 13 2 053 6 2 057 7 2 050 kolmiperhehoitaja 13 1 682 13 1 682 vastaava rakennuttaja 12 3 187 6 3 221 6 3 152 johdon sihteeri 12 2 411 12 2 411 sosiaaliohjaaja 12 2 312 12 2 312 toimistovirkailija 12 1 856 12 1 856 palvelusihteeri 10 1 998 10 1 998 ylihoitaja 10 3 574 10 3 574 kalustonhoitaja 9 1 827 9 1 827 kuntohoitaja 9 2 034 9 2 034 puheterapeutti 9 2 846 9 2 846 talousapulainen 9 1 744 9 1 744 taloussihteeri 9 2 148 9 2 148 askartelunohjaaja 8 1 992 8 1 992 koulukuraattori 8 2 785 8 2 785 palopäällikkö 7 3 115 7 3 115 hallintosihteeri 7 2 438 7 2 438 konservaattori 7 1 959 7 1 959 kylvettäjä 7 1 731 7 1 731 paikkatietokäsittelijä 7 2 053 7 2 053 erikoisammattimies 6 1 833 6 1 833 palvelualueen päällikkö 6 3 492 6 3 492 päivähoitotyöntekijä 6 1 737 6 1 737 Kokoaikaiset täysipalkkaiset maksettujen palkkojen mukaan Tehtävänimikkeet, joissa miehiä ja/tai naisia vähintään kuusi Aika: Lokakuu 2014 31 Liite 9 Kannustavien palkanosien käyttö vuonna 2014 Turku yhteensä Henkilökohtainen lisä ei sisällä vuosisidonnaista osaa Organisaatio Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset Turun Työterveystalo V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos Turku yhteensä Perusp./ Henk.koht. % Tk.palkka lisä perusp. Kertapalkkio 216 916 3 389 1,6 % 65 17 824 963 247 581 1,4 % 55 316 2 928 128 131 895 4,5 % 0 13 316 073 1 515 786 11,4 % 4 586 128 590 509 2 476 229 1,9 % 701 829 106 100 782 1 435 323 1,4 % 27 148 16 127 139 234 459 1,5 % 24 968 5 847 773 186 014 3,2 % 40 351 1 596 622 75 252 4,7 % 1 843 6 790 674 299 689 4,4 % 6 857 299 339 579 6 605 616 2,2 % 862 963 % perusp. 0,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,2 % 0,7 % 0,1 % 0,1 % 0,3 % Tulospalkkio Perusp./ Henk.koht. % Tk.palkka lisä perusp. Kertapalkkio 26 217 1 879 7,2 % 0 10 752 699 146 229 1,4 % 27 492 2 642 343 113 896 4,3 % 0 2 462 182 57 613 2,3 % 0 112 362 065 2 019 022 1,8 % 616 163 83 844 158 1 137 679 1,4 % 17 752 10 968 500 169 856 1,5 % 21 085 3 105 918 91 832 3,0 % 10 607 569 566 24 682 4,3 % 1 063 3 256 543 154 488 4,7 % 520 229 990 192 3 917 175 1,7 % 694 683 % perusp. 0,0 % 0,3 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,2 % 0,3 % 0,2 % 0,0 % 0,3 % Tulospalkkio Perusp./ Henk.koht. % Tk.palkka lisä perusp. Kertapalkkio 190 699 1 511 0,8 % 65 7 072 264 101 351 1,4 % 27 824 285 785 17 999 6,3 % 0 10 853 891 1 458 174 13,4 % 4 586 16 228 443 457 207 2,8 % 85 666 22 256 624 297 644 1,3 % 9 396 5 158 639 64 603 1,3 % 3 882 2 741 855 94 182 3,4 % 29 744 1 027 056 50 570 4,9 % 780 3 534 131 145 201 4,1 % 6 337 69 349 387 2 688 441 3,9 % 168 281 % perusp. 0,0 % 0,4 % 0,0 % 0,0 % 0,5 % 0,0 % 0,1 % 1,1 % 0,1 % 0,2 % 0,2 % Tulospalkkio 0 0 0 441 255 0 0 0 0 0 0 441 255 % perusp. 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,3 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,1 % Naiset yhteensä Henkilökohtainen lisä ei sisällä vuosisidonnaista osaa Organisaatio Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset Turun Työterveystalo V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos Turku yhteensä 0 0 0 60 814 0 0 0 0 0 0 60 814 % perusp. 0,0 % 0,0 % 0,0 % 2,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % Miehet yhteensä Henkilökohtainen lisä ei sisällä vuosisidonnaista osaa Organisaatio Revisiotoimisto Konsernihallinto ja palvelukeskukset Turun Työterveystalo V-S Aluepelastuslaitos Hyvinvointitoimiala Sivistystoimiala Vapaa-aikatoimiala Ympäristötoimiala Turun Vesiliikelaitos Turun Kiinteistöliikelaitos Turku yhteensä 32 0 0 0 380 441 0 0 0 0 0 0 380 441 % perusp. 0,0 % 0,0 % 0,0 % 3,5 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,5 %
© Copyright 2024