Zoonoosit
Tartuntatautipäivät 10.11.2015
Jarmo Oksi
Infektioylilääkäri, prof
Tyks, TY
Turku University Hospital
Jarmo Oksi
Disclosure of conflicts of interest
• Lectures, congress travel, consultations:
Abbott/AbbVie, Astellas, Baxter, Bristol-Myers
Squibb, Gilead Sciences Finland, GlaxoSmithKline,
MSD Finland, Pfizer, Ratiopharm, Tibotec/Janssen
Zoonoosi
•
•
•
eläimistä ihmisiin (tai päinvastoin) tarttuva infektio
eläin voi olla vain tartunnankantaja tai sairas
tartunta voi tapahtua
a) suoraan (suora kosketus tai eläimen uloste)
b) saastuneen ruoan tai ympäristön välityksellä
c) vektorin (hyttynen, puutiainen) välityksellä
•
•
•
•
usein tartuntaa voidaan estää kohtalaisesti varomalla riskikäyttäytymistä
Zoonoosikeskus (2007-): Eviran ja THL:n asiantuntijoiden verkosto, jonka kautta
koordinoidaan
-eläimille ja ihmisille yhteisten taudinaiheuttajien seurantaa
-sekä ruokamyrkytysepidemia- ja mikrobilääkeresistenssiseurantaa,
-tiedon keräämistä ja seurantatulosten julkaisemista.
Keskus osallistuu lisäksi epidemiaselvityksiin, zoonooseja koskevaan viestintään ja
niihin liittyvään koulutukseen.
Elintarvikeketjun alkutuotannossa tapahtuva riskien hallinta on helpompaa ja
halvempaa kuin epidemioiden hoito
Elintarvikkeiden käsittelyn hygienia, elintarviketyöntekijöiden salmonellaseulonta
Eläinkontakti
• ammatillinen altistus: karjanhoito ym.
• lemmikkieläin kotona
• lisääntyneeseen lemmikkien matkustamiseen,
näyttelytoimintaan ja salakuljetukseen voi liittyä
odottamattomia riskejä
• harrastus: metsästys, ratsastus
• eläinpurema
• vektorivälitteinen: puutiaisen tai hyttysen pisto
Bakteeri-infektioita
Zoonooseja tunnetaan >200
• Kampylobakterioosi (C. fetus / C.
jejuni)
• Tularemia eli jänisrutto
• Rutto
• Räkätauti eli malleus
• Leptospiroosi
• Q-kuume
• Listerioosi
• Lymen tauti eli borrelioosi
• Punatauti
• Salmonelloosi
• Yersinioosi (aiheuttajana Yersinia
pseudotuberculosis)
• Tuberkuloosi
• Stafylokokki
• Jäykkäkouristus eli tetanus
Virusinfektioita
• Arbovirusinfektiot (TBE,
Dengue, Keltakuume
Pogostantauti)
• Hantavirusinfektiot
(Myyräkuume, muut)
• H5N1 -lintuinfluenssa
• Suu- ja sorkkatauti – mutta
ei ihmisellä
• Rabies (Vesikauhu)
Parasiittien aiheuttamat
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Sienten aiheuttamat zoonoosit
Ekinokokkoosi (aiheuttajana ekinokokit,
esimerkiksi Echinococcus granulosus •
heisimato)
Heisimato (Taenia saginata)
•
Hevosen heisimato (Anoplocephala perfoliata)
Koiranheisimato (Dipylidium caninum)
Koiran suolinkainen (Toxocara canis)
Kääpiöheisimato (Hymenolepis nana)
Lampaan maksamato (Fasciola hepatica)
Lapamato (Diphyllobothrium latum)
Malaria (Plasmodium-suvun alkueläinten
aiheuttama)
Maksamato/Imumato (Clonorchis sinensis)
Moniezia expansa, lampaan, naudan ja vuohen
heisimato
Trikinoosi (aiheuttajana trikiini eli Trichinella
spiralis)
Toksoplasmoosi
Unitauti eli afrikkalainen trypanosomiaasi
(Trypanosoma-suvun alkueläinten aiheuttama)
Pälvisilsa (Tinea capitis)
Muut, invasiivisetkin
Tietyt infektiot tyypillisiä tiettyyn
eläinkontaktiin liittyen (infektiiviset
annokset ym. ratkaisevia)
•
•
•
•
•
Nauta, lammas, vuohi
- terve: EHEC, salmonella, kampylobakteeri, yersinia, listeria
-sairas: salmonella, listeria, Cryptosporidium parvum, Coxiella burnetii
Sika
- terve: MRSA, salmonella
- sairas: influenssavirus, Erysipelothrix rhusiopathiae
- villisika: Brucella (löydetty myös Suomesta E-Karjalasta 2015)
Siipikarja, linnut
- terve: ESBL-E.coli, salmonella, kampylobakt, lintuinfluenssa H5N1
- sairas: Chlamydophila psittaci, E. rhusiopathiae, Mycobacterium avium, H5N1
Hevonen
- Streptococcus equi subsp zooepidemicus (meningiittimahdollisuus, myös
ruokamyrkytykset – myös vuohenjuusto) , MRSA, West-Nile virus
Koira, kissa
- terve: MRSA, Pasteurella, Capnocytophaga canimorsus, Toxoplasma, Brucella,
Echinococcus granulosus (1.tapaus todettu suom lintukoirilta saatuna)
- sairas: Brucella, Rabies
a) suoraan
(suora kosketus tai eläimen uloste)
b) saastuneen ruoan
tai ympäristön välityksellä
Salmonelloosin infektiotyypit
• Salmonelloja yli tuhat lajia
(gramnegat. aerobisia
sauvoja)
• Enteriitti: lukuisia
serotyypppejä voi olla
aiheuttajina – mm.
- S. enteritidis
- S. typhimurium
(hiirilavantauti)
• endotoksiini biologisesti hyvin
aktiivinen ja voi johtaa
endotoksiinisokkiin ja DIC:iin
• joskus myös enteriittejä
aiheuttavat salmonellat
pääsevät verenkiertoon
aiheuttaen sepsiksen
• Baktereeminen yleisinfektio
(lavantauti tai salmonellasepsis)
- yleisimmin aiheuttaja
Salmonella typhi (lavantauti,
itämisaika 1-3 vi, hitaasti
nouseva kuume) tai Salmonella
paratyphi (pikkulavantauti)
• Ripuli voi kokonaankin puuttua
ja ilmenee usein vasta taudin
kestettyä jo yli viikon
• Mortaliteetti n. 10% ilman
hoitoa – hoidetaan siis aina
• Lavantautirokote (oraalinen
Vivotif tai injisoitava Typherix)
profylaksiassa:
-suojateho 50-90%
-suositellaan yleensä vain
tavanomaisen turistialueen
ulkopuolella tai maaseudulla
(esim yli 2 viikon ajan)
oleskeleville
marlerblog.com
Salmonellaenteriitti
•
•
•
•
•
•
Salmonellat lisääntyvät
kontaminoituneessa ruoassa
(huonosti kypsennetty tai raaka
liha, pastöroimaton maito, idut,
ulkomaista alkuperää olevat
vihersalaatit ja muut
tuoretuotteet)
Itämisaika 6-72 h (tav 2 vrk).
Infektiivinen annos suuri
(bakteerien lisäännyttävä
ruuassa).
Äkillinen vatsakipu + vetinen tai
limaisverinen ripuli + kuume 3839 oC
Paranee usein hoidotta, mutta voi
joskus johtaa sepsikseen
Septisessä salmonellainfektiossa
absessimahdollisuus,
endarteriitteja, aortiitteja ja
infektiivisen aneurysman
mahdollisuus
Vakavan perustaudin yhteydessä
potentiaalisesti
hengenvaarallinen
•
•
•
•
•
•
•
Kliinisen sairauden (4-10 vrk) jälkeen oireeton
kantajuus voi kestää pitkään (viikkoja –
kuukausia, keskim. 5 vi)
Immunologiset jälkitaudit mahdollisia, mm
10%:lle reaktiivinen artriitti
Hoito
Useimmiten antibioottihoitoa ei tarvita
Antibioottihoito, jos korkeakuumeinen,
muuten raju tai jos pot:lla perustauti
- fluorokinolonit (siprofloksasiini 500mgx2
7 vrk tai keftriaksoni 2gx1 iv 5-7 vrk)
Bakteremioissa hoitoaika väh 7-14 vrk
Joskus salmonellakannalla voi myös olla
ESBL-ominaisuus, jolloin vakavassa taudissa
iv karbapeneemihoito ja
lievässä po atsitromysiini
Riskityön tekijät: kantajien hoito pidempi (jopa
3 viikkoa) – seuranta: viikon välein otettu
ulostevilj x3
Salmonellatartuntojen ehkäisy
•
•
•
•
•
•
Yleisvaarallinen tartuntatauti
Lääkehoito ja sairaalahoito
ilmaisia
Tartunnankantaja voidaan
pidättää työstä tartuntatautilain
nojalla, mikäli katsotaan
aiheuttavan tartunnan vaaran
Suomi: 2500-3000 uutta
salmonellatapausta /v
- yli 80% ulkomailta
Tavallisimpia tartunnanlähteitä
ovat mm. huonosti kypsennetty
tai raaka liha, pastöroimaton
maito ja idut.
Nisäkkäät, linnut ja matelijat
voivat toimia oireettomina
salmonellan kantajina ja
tartunnanlähteenä (huom. myös
lemmikkikoirat- ja kissat)
• Elintarvikkeiden ja juomaveden
valvonta
-paikallinen vastuu kunnan
terveyslautakunnalla,
virkalääkärillä ja
terveydensuojeluviranomaisilla
kuva: iltalehti.fi (pekka karhunen)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kampylobakterioosi
Zoonoosi: siipikarja, siat, nautakarja,
lampaat
Campylobacterium jejuni (90-95%:ssa)
Suomen tapauksista 70-80% ulkomaista
alkuperää (lähde usein broileri)
Kampylobakteeria keskimäärin 6,5 %:ssa
kesä–lokakuun välisenä aikana
teurastetuista broilerieristä
•
Kotimaassa kesäaikana saaduista
kampylobakteeritartunnoista n 30% liittyy
broilereihin ja 20% suoraan tai epäsuorasti
nautoihin
Infektiivinen annos pieni
•
Inkubaatioaika: 3 vrk (1-7)
•
Pitkäaikaiskantajuutta ei yleensä kehity
•
Yleisoireet (pahoinvointi ja oksentelu,
vatsakivut päänsärky, lihas- ja nivelkivut,
kuume) voivat edeltää ripulia eli voi olla 2- •
vaiheinen
Ulosteet vetisiä/verisiä
Kuume voi olla korkea (sepsiskin
mahdollinen) ja vatsakivut kovia
Ripulin kesto yleensä 3-5 vrk
•
10%:lle reaktiivinen artriitti
Harvoin: endokardiitti, kolekystiitti,
pankreatiitti, meningiitti
•
Immunologisena jälkitautina voi kehittyä
Guillain-Barré polyradikuliitti
Dg: F-vilj I tai F-BaktViP, (tai veriviljely,
posit vain pienellä osalla
systeemioireisistakaan)
Kampylo-va jälkitautien dg:ssa
Useimmiten itsestään paraneva
Veriviljelypositiivisuus -> hoito
Enteriitissä hoito tapauskohtaisesti
- voimakasoireinen / sairaalahoitoa
vaativa
- vakava perustauti / raskaus
Makrolidi: roksitromysiini 150mgx2
5-7 vrk /atsitromysiini 500mg x1 3 vrk
Fluorokinolonit: resistenssi nykyään
yleistä (ulkomailta saaduista 60%
fluorokinoloniresistenttejä)
Yersinioosi
•
•
Y.enterocolitica -tartunta useimmiten
kypsentämättömästä tai huonosti
kypsennetystä sianlihasta.
Monet eläimet, mm. jyrsijät ja linnut ovat
Y. pseudotuberculosiksen kantajia.
Tartuntoja on kuvattu tapahtuneen mm.
vihannesten välityksellä.
•
Yersinia enterocolitica
- pohjois- ja keski-eurooppa
•
- pohjoisamerikka
Yleisin tartuntalähde sianliha (sikojen
nielurisat ja suolisto)
Itämisaika: 4-6 vrk. Infektiivinen annos suuri.
Taudinkuva
-enteriitti (kuume, ripuli)
-suoliston lymfadeniitti (kovat vatsakivut, voi
muistuttaa appendisiittia)
•
-immunologiset jälkitaudit (esim.
•
kyhmyruusu, reaktiivinen artriitti,
myokardiitti tai glomerulonefriitti)
mahdollisia
•
•
•
Yersinia pseudotuberculosa
-maaperässä ja vesistöissä yleinen
-useiden eläinlajien
suolistofloorassa
-epidemioita todettu 90-luvun
loppupuolelta lähtien lähes
vuosittain (mm. oppilaitoksissa)
-tartuntalähde esim
jäävuorisalaatti, porkkanat
-taudinkuva: kuume, kovat
vatsakivut
Yersinioosin dg ja hoito
-Dg: F-vilj I tai F-BaktViP,
jälkitautien dg yersinia-va
-Paranee useimmiten spontaanisti
-Fluorokinolonit (esim
siprofloksasiini 500mgx2 7 vrk),
doksisykliini, trimetopriimi-sulfa,
iv keftriaksoni
Ei kroonista kantajuutta
Epäselvää, estääkö hoito
reaktiivista artriittia
EHEC
•
•
•
•
•
•
EHEC: enterohemorraaginen E. coli suolistobakteeri, joka voi aiheuttaa mm.
virtsatieinfektioita. EHEC tuottaa
shigatoksiineja, ja aiheuttaa veriripulia
Yleisvaarallinen tartuntatauti, infektiivinen
annos pieni –vain muutama bakteeri,
aiheuttavat epidemioita, toksiinivälitteinen
tauti
Epideemiset kannat usein serotyyppiä O157:H7
2011 Saksan epidemia (itujen välityksellä, 3816
tapausta, joista 845 HUS ja 54 kuolemaa)
tyyppiä O104:H4
2012 Turku, Kuralan Kylämäki: raakamaidon
välityksellä lev epidemia. 6 lasta sairaalaan
HUS:n vuoksi (5 tehohoitoon)
Tartuntalähde yl nautakarjan uloste, leviäminen
usein jauhelihan tai pastöroimattoman maidon
välityksellä, mutta myös kosketustartuntana.
Suomessa 10-40 tautitapausta vuodessa.
Leviävät myös uloste-käsi-suu-kontaktin
välityksellä. Aikuiset voivat olla oireettomia.
Ulostenäyte otetaan kaikilta samassa
taloudessa asuvilta ja oireisilta lähikontakteilta
(esim. lapsia hoitaneet henkilöt, päiväkoti- tai
koulukaverit, samassa laitoksessa/yksikössä
olevat muut ihmiset).
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Itämisaika: 3-8 vrk
Kovat, kramppimaiset vatsakivut
>5 vetistä ulostetta/24 h,
ei kuumetta kovin usein
Tyypillisesti muuttuu veriripuliksi,
kesto 4-10 vrk
Noin 10%(-20%):lla veriripulia seuraa erit
lapsilla munuaisten vajaatoiminta
(hemolyyttis-ureeminen syndrooma eli
HUS) tai tromboottinen
trombosytopeninen purppura (TTP)
Dg: F-EHEC-vilj ja/tai F-EHEC-toksiini (PCRmenetelmällä)
tai F-BaktViP
Th: Antibioottia ei yl suositella (voi johtaa
taudin pahenemiseen toksiinituotannon
indusoitumisen vuoksi)
Lapsilla vakava tauti, voi johtaa kuolemaan
(-96 -02 yht 2 lasta ja 5 aikuista kuollut
HUS:aan)
EHEC-bakteeria erittyy ulosteeseen
aikuisilla 1 vi ja lapsilla 1─3 vi ajan
Bakteeriripuliepäilyn vuoksi
sairaalahoitoon otettu potilas
•
•
•
•
•
•
Empiirisesti siprofloksasiini
- tehoaa salmonelloosiin
- ei aina tehoa kampyloinfektioon, joka kuitenkin yl
rauhoittuu itsellään. Jos vast
tullessa oireinen, vaihdetaan
hoito makrolidiin.
Jos edeltävästi antibiootti:
empiirisesti metronidatsoli
C.diff. infektion epäilyyn
Jos epäselvä tilanne, voi
molemmatkin aloittaa
Keskeistä nesteytys
Kuumeisille ja veriripuloitsijoille
ei loperamidia
Voimakkaassa septisessä
taudinkuvassa: keftriaksoni
• Antibiootti empiirisesti ea:ssa?
- lievää salmonella-enteriittiä ei
•
pidä/tarvitse hoitaa antibiootilla
- siprofloksasiini tai keftriaksoni, jos
antibioottihoidon tarve
-atsitro-/roksitromysiini jos selvä
sairaalahoitoa/antibioottia vaativa
kampyloepäily, eikä yleisinfektion kuvaa
Salmonella-enteriitissä 8 %:lla bakteremia
• Riski suurempi jos ikä >65, kortisoni,
IBD, immunosupressio, hemodialyysi
 aina antibioottihoito
• Salmonella voi aiheuttaa arteriitteja
ja sen vuoksi suositellaan antibioottia
aina, jos aortan aneurysma tai
keinoläppä
•
•
•
•
Listerioosi
Listeria monocytogenes,
•
Gram-posit sauvabakteeri
maaperässä, pieninä määrinä
elintarvikkeissa sekä eläinten
ja ihmisten suoliston
normaalifloorassa
pastöroimattomissa
maitotuotteissa, pehmeissä
kypsennetyissä juustoissa
kuten tuorejuustoissa ja
homejuustoissa, www.canyoufreeze.com
tyhjiöpakatuissa
kuumakypsentämättömissä
kalatuotteissa ja mädissä
•
Bakteeri voi lisääntyä
jääkaappilämpötilassa, joten ”parasta
ennen”
-päivämäärän noudattamatta
jättäminen lisää
elintarvikkeen
listeriariskiä
•
www.vau.fi
•
•
•
•
•
Vaikka listeria-bakteeri on yleinen
elintarvikkeissa, sen aiheuttama
tauti on harvinainen
Yleisin tautimuoto on sepsis, noin
90 % kaikista listeriainfektioista
Aiheuttaa myös
aivokalvontulehdusta
Suomessa 20–50 tapausta /v
2/3 tautitapauksista on yli 65vuotiailla
Raskaana olevat, vastasyntyneet,
immuunipuutteiset, alkoholistit
sekä monisairaat vanhukset
alttiimpia tartunnalle
Voi esiintyä epidemioita, mutta
yleisempiä ovat kuitenkin
yksittäiset tartunnat
Itämisaika on 7-70 vrk, useimmiten
oireet 2 - 3 vrk kuluttua tartunnasta
Slide: Jan Sundell
Listerioosin oireet,
dg ja hoito
•
•
•
•
•
•
Listerioosi voi ilmetä lievänä kuume- tai
ripulitautina
Usein alkuun ainoa oire on korkea kuume,
joka voi aaltoillen kestää useitakin päiviä
eikä yleiskunto välttämättä heti huonone
Myöhemmin päänsärky ja mahdollinen
aivokalvotulehdus
Ripulia ja muita vatsaoireita ei välttämättä
ole, mutta on useammin kuin muissa
sepsiksissä
Listeriasepsis: 20 - 30 % kuolee
hoidosta huolimatta (listeriasepsistä
esiintyy useammin jo muista syistä
huonokuntoisilla henkilöillä kuten
immunosumprimoiduilla ja iäkkäillä)
Perusterveillä harvinainen eikä yhtä
vakava
•
•
•
•
•
•
Kasvaa tavallisessa bakteeriviljelyssä,
joten voidaan diagnosoida verestä tai
likvorista
Ensisijaisena lääkityksenä ampisilliini
i.v. tai piperasilliini
Gentamysiinin kombinoimista
suositellaan
Penisilliiniallergisille voidaan käyttää
sulfatrimetopriimia, meropeneemia
ja erytromysiinia
Kefalosporiinit eivät tehoa
Hoidon kesto i.v.
bakteremioissa väh 2 viikkoa ja
aivokalvotulehduksissa väh 3 viikkoa
www.bbcgoodfood.com
Slide: Jan Sundell
Toxoplasma gondii
on kissan loinen:
ookystat eritteiden
välityksellä
maaperään
-> kasviksiin ja
nautaeläimiin
•
•
•
•
•
Toksoplasmoosi
Raskausaikana: käsienpesu!
Kasvikset: pesu
Liha: kunnon kypsennys
Puutarha: käsineet!
Kissanhiekka: vältä!
mtv.fi
Ihminen voi saada toksoplasmoosin syömällä
huonosti kypsennettyä naudan, sian tai
lampaan lihaa tai kontaminoituneita
vihanneksia, marjoja tai vettä.
Tartunta käsien välityksellä esim. kissan
hiekkalaatikosta mahdollinen
Toksoplasmoosi on useimmiten oireeton
mutta saattaa aiheuttaa lieviä yleisoireita,
pientä kuumeilua tai väsymystä. Joskus
kaulan tai takaraivon imusolmukkeet
turpoavat.
Suomalaisista noin 20 prosenttia on saanut
toksoplasmatartunnan aikuisikään mennessä,
suurin osa jo sikiöaikanaan.
Aikuisiässä suomalaisilla tartuntoja 20–50 /v
•
•
•
•
•
Raskauden aikainen primaari-infektio on
vaarallinen sikiölle.
Sikiön tartuntavaara on 10 % (1.trimesteri)
- 70 % (viim raskausviikot).
Alkuraskauden aikana sairastettu infektio
voi johtaa keskenmenoon,
kohtukuolemaan tai sikiövaurioon,
loppuraskaudesta taudinkuva on lievempi.
Tuoreen toksoplasmoosin dg perustuu
yleensä vasta-ainetutkimuksiin, mutta
myös nukleiinihappotestiä käytetään
Synnynnäinen toksoplasmainfektio johtaa
usein krooniseen tautiin näkö- tai
keskushermostovaurioineen
Immunosuprimoiduilla potilailla
toksoplasma voi aktivoituessaan aiheuttaa
enkefaliitin
Ruoan ja juoman välityksellä tarttuvien
zoonoosien ehkäisy
•
•
•
•
•
•
Kypsennä kaikki liha huolellisesti
Pese raa’at vihannekset huolellisesti ennen syöntiä
Säilytä kypsentämätön liha erillään vihanneksista, kypsennetyistä ruoista
ja valmisruoista
Vältä pastöroimatonta maitoa ja siitä valmistettuja tuotteita ja
klooraamattoman pintaveden juontia sekä ”parasta ennen pvm ylittäneitä
tuotteita”
Pese kädet, veitset ja leikkuulaudat käsiteltyäsi niillä yllämainittuja
tuotteita. Pese kädet saippualla ennen ateriaa, WC-käynnin jälkeen ja
koskettuasi kotieläimiin.
Sairastuneelle ohjeistus:
-Pese kädet huolellisesti ennen ateriaa ja WC-käynnin jälkeen
-Käytä nestesaippuaa ja omaa pyyhettä tai kertakäyttöpyyhettä
-Jos vaippaikäinen lapsi on sairastunut, kädet on pestävä huolellisesti
vaipanvaihdon jälkeen
-Älä laita ruokaa muille
•
•
•
•
•
Kotieläimen (kissa&koira) puremat
Kissanpuremat infektoituvat jopa 80%:ssa
Koiranpuremista infektoituu alle 20%
Aiheuttajat tavallisesti eläimen suun
normaaliflooraa. Sekainfektioita usein.
Sekä kissojen että koirien puremissa yleisin
infektion aiheuttaja on Pasteurella:
koirilla Pasteurella canis ja kissoilla Pasteurella
multocida.
Kissan puremista löytyy lisäksi usein strepto-,
stafylo-, ja enterokokkeja ja eri anaerobisia
bakteereja (mukaan lukien myös Fusobacterium
nucleatum, joka tunnetaan erityisesti septisen
tromboflebiitin aiheuttajana), toisinaan myös
pahamaineisena tunnettu gramnegatiivinen
sauvabakteeri Capnocytophaga canimorsus sekä
joskus sikaruusun aiheuttaja Erysipelothrix
rhusiopathiae tai harvoin kissanraapimataudin
aiheuttaja Bartonella henselae.
• Ab-hoito
kissanpuremissa
hyvin herkästi,
vaikkei infektiooireita vielä olisikaan
• Amoksisilliiniklavulaanihappo
ensisijainen valinta:
- profyl (3-5 vrk)
- hoitoon (5-10- vrk)
Tetanustehoste on
myös aiheellinen.
Capnocytophaga canimorsus –sepsis (case)
•
•
•
•
•
Koiran tai kissan puremasta yleensä
Case: kotona ollut sairas kissa, joka oli jouduttu lopettamaan, tämä oli ripuloinut pitkin
huoneistoa ja näitä potilas siivoillut. Nirhaumaa sormissa edeltävästi, mutta ei varsinaista
puremaa.
2 vrk ennen sairaalaan tuloa alkanut kuumeilu, johon Buranaa. Sairaalaantulopäivänä
vointi huonommaksi ja jalat alta. Tullessa sormet/varpaat sinertävät, vatsalla ja selässä
laajoja marmoroituneita alueita, jotka kehittyvät ekkymooseiksi.
leuk 3.4 – 22.7, tromb 24-15, CRP 274, krea 303-153, alat 294, bil 56-38, Tnt 30,
etanoligelaatio + ja Fidd > 21, ProBNP 16600.
Veriviljelyissä yhdestä näytteestä gram negat sauva, ja puhelintietona, että olisi
Capnocytophaga canimorsus.
Puumalavirusinfektio
eli myyräkuume
•
•
•
•
•
•
•
Munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka
aiheuttaa metsämyyrien eritteistä
aerosolin välityksellä tarttuva Puumala•
virus
Itämisaika 2-4 vi.
Ei tartu ihmisestä toiseen
Tauti alkaa korkealla kuumeella ilman
hengitystieoireita. Seuraavaksi päänsärkyä,
pahoinvointia sekä vatsa- ja selkäkipuja ja
monilla ohimeneviä näköhäiriöitä
(likitaittoisuus). Verenvuodot ovat
harvinaisia.
Ensimmäisen 1-2 vi aikana voi ilmetä
•
munuaisten vajaatoiminnan merkkejä
kuten oliguriaa ja krea-arvon nousua.
Toipumisvaiheessa virtsamäärät lisääntyvät
yli normaalin.
Jälkitauteja harvoin. Sairastettu tauti
antanee elinikäisen immuniteetin
Dialyysia tarvitaan väliaikaisesti 1 - 5 %:ssa.
Myyräkuumekuolemat ovat äärimmäisen
harvinaisia (<1/ v)
Oireet ja löydökset
- kuume, päänsärky, selkäkipu, pahoinvointi 55-100%
- vatsakipu,lihassärky 30-70%
- oliguria 55-70%
- polyuria 97%
- näköhäiriöt 12-36 %
- petekkiat 1-12%
- ripuli 12-20%
- sokki, hypotonia <10%
Lab
- trombosytopenia 75%
- proteinuria 90-100%
- hematuria 60-90%
- krea koholla 90-95%
- CRP koholla 50-60%
- maksa-arvot koholla 40-60%
- hypoalbuminemia 25-65%
- leukosytoosi 25-55%
- puumalavirusvasta-aineet koholla 100%
Kuva: Kimmo Taskinen
Rabies (eli eläimillä: vesikauhu)
•
•
•
•
Rabiesvirus on aina tappava
itämisaika koirassa 3-15 vi; eritys
sylkeen jo 3-8 vrk ennen oireita
(raapii, nuolee, näykkii... raivo
kasvaa, furious rabies, dumb
rabies) - kuolema 4-10 vrk:n
kuluttua
yl. purema; aerosolitartunta mahd
lepakkoluolasta
tärk rabieksen prim.kantajat
- eurooppa: kettu, supikoira, lepakot
- pohj.amerikka: haisunäätä,
pesukarhu, kettu, lepakot
- et.ja keskiamerikka: koira, lepakot,
mungo
- afrikka: koira, sakaali, mungo,
kettu, lepakot
- aasia: koira, kissa, apinat, mungo,
naali
Rabies
(eläimillä: vesikauhu)
• itämisaika 20-90 vrk, joskus jopa 6 kk
• voidaan estää pureman jälkeisellä rokotushoidolla
(miel 1 vrk kuluessa)
• Eläimen aivot EELAan; vaihtoehtona eläimen tarkkailu 10 vrk
(rokotehoidon keskeytys jos lähteessä ei oireita)
• dg: va, ag aivoista tai PCR syljestä
• puremahaavan huolellinen puhd (70% alkoh., jodiliuokset),
revisio, ei suturaatiota
• Rabies-Imovax 1 ml (m.deltoideus) heti, 3, 7, 14, 30, (90) vrk
• Jos suuri tartuntavaara annetaan aluksi myös
rabiesimmunoglobuliinia
• Jos hoito aloitetaan vasta oireiden jo alettua, tauti on aina
tappava
Matkatuliaisina myös mahdollisia…
Bruselloosi
Q-kuume
•
•
• Itämisaika 2-4 vi,
pastöroimaton maito tai
kontakti karjaeläimiin,
•
kameliin jne,
myös aerosolitartuntana
•
• Akuutti tai krooninen
• Kuumeilu, päänsärky,
kuiva yskä, pahoinvointi
laihtuminen, nivelkivut •
• Lymfadenopatia, mahd
•
hepatoslenomegalia,
mahd endokardiitti, mahd•
osteomyeliitti
•
• Ei tartu henkilöstä toiseen
Aih. Coxiella burnetii (nautakarja, lammas, vuohi)
Sairastunut eläin erittää bakteereja lähiympäristöönsä
maidon, virtsan, ulosteiden ja synnytysjätöksien
kautta. Kuivuneet eritteet pölyävät ilmaan aerosoliksi.
Yl tartunta hengitysteiden kautta. Punkin pureman
välityksellä mahdollinen. Ihmisestä toiseen tartuntoja
on tapahtunut vain erittäin harvoin.
50%:lla äkillinen kuumetauti yl 2-3 vi kuluttua
tartunnasta. Muita oireita: päänsärky, lihaskivut,
sekavuus, kurkkukipu, kuiva yskä, rintakipu,
pahoinvointi ja oksentelu, vatsakipu tai ripuli.
Usein keuhkokuume ja maksa-arvojen nousu ja jopa
maksatulehdus.
Joskus voi pitkittyä (oireilu kuukausia,
endokardiittimahdollisuus)
Hoito: doksisykliini
Ennuste: Suurin osa potilaista toipuu kokonaan
muutaman kuukauden kuluessa myös hoidotta. Tauti
jättää pysyvän vastustuskyvyn.
Harvinaisia
ulkomailta saatuja
zoonooseja
• Leptospiroosi
- spirokeetta Leptospira
interrogans
- zoonoosi: villi- ja
kotieläimet erittävät virtsaan
- tartunta
kontaminoituneesta
maaperästä tai vedestä
ihorikkojen, limakalvojen tai
silmän sidekalvojen kautta
- 1 vi kul tartunnasta
voimakasoireinen
kuumetauti (meningiitti,
sekavuus, ihottuma,
myokardiitti, keltaisuus)
•
•
•
•
•
•
•
Melioidoosi
(jyrsijöiden valeräkätauti, aih.
Burkholderia pseudomallei)
endeeminen Kaakkois-Aasiassa
ihon haavauman
kontaminoituminen (myös
merivesi), syöminen, nenän tai
hengitysteiden kautta
itämisaika muutamasta päivästä
vuosiin
bakteremia / keuhkoinfektio
(ylälohko predilektiopaikkana) /
sepsis / paikallinen märkivä ak.
tai kroon. infektio
kuolleisuus ilman antibioottia 95%
hoito: tetrasykliini,
amox+klavul.happo, imipeneemi,
3.polv kefalosporiinit, trim.sulfa;
hoidon kesto väh. 1kk
c) vektorin
(hyttynen, puutiainen) välityksellä
Tularemia
• Jänisruttoa esiintyy vain pohjoisella pallonpuoliskolla ja taudin
ilmaantuvuus on erityisen suuri Suomessa ja Ruotsissa.
• Esiintyminen vaihtelee vuosittain – usein esim 3 vuoden sykli.
Suomessa todetaan säännöllisesti suuria epidemioita, joissa sairastuu
satoja, jopa tuhansia henkilöitä. Epidemiat kuitenkin rajoittuvat vain
joillekin paikkakunnille, tyypillisesti Pohjanmaalle ja Keski-Suomeen.
Eri vuosina epidemiat eri paikkakunnilla. Epidemiota esiintynyt
vuosina -95, -96, 2000, -03, -06, -07, -09, -12. Tularemiaa todetaan
runsaasti usein myyrävuotta seuraavana vuonna.
• Tularemia-vasta-aineita 2 %:lla suomalaisista aikuisista
• Francisella tularensis kuuluu myös potentiaalisten bioaseiden listaan
• Jänisrutto tarttuu useimmiten hyttysen pistosta loppukesästä ja
alkusyksystä. Sen oireita ovat muun muassa korkea kuume, hyönteisen
pistokohtaan kehittyvä haavauma ja paikallisten imusolmukkeiden
tulehdus.
•
•
•
•
•
•
•
•
Tularemia (jänisrutto)
Yl hyttyspuremasta (paarma, puutiainen harv) tai
toisinaan aerosolitartuntana riistaa tai jyrsijöitä
käsitellessä (jänis, myyrä,hiiri,piisami) tai heinäpölyistä
100-1000/v (jänis- ja myyräkantojen vaihtelu ja
välittäjien, hyttysten määrä). Keski-Suomi, Pohjanmaa,
Pirkanmaa, Kymenlaakso.
Francisella tularensis (gramneg.bakt)
- tartuntaan riittää 10-50 bakt hyttyspistossa
- p.o. tarvitaan 100 milj bakt
Itämisaika yl 2-5 vrk (ad 14 vrk)
• Dg: Pariseerumien vastaUlseroglandulaarinen: papula, joka haavautuu,
ainemääritykset.
alueelliset imusolmukkeet suurenevat, ja kuume
(+mahd päänsärky, pahoinvointi)
• CRP matalasta ad 200.
Harvoin okuloglandulaarinen
• Hoito: siprofloksasiini tai
Melko usein myös pneumoninen tai septinen muoto levofloksasiini 10-14 vrk.
Joskus lisäksi aminoglykosidit.
(riistan käsittely tai heinän pöly aerosolitartuntana)
• Märkivät imurauhaset
30%:lla immunologisella mekanismilla lisää
kannattaa punktoida tai avata.
ihomanifestaatioita: kyhmyruusu eli erythema
nodosum; erythema multiforme; urtikaria
Pogostantauti
• Aih: alfaviruksiin kuuluva
Sindbis-virus
• No 1 epidemia 1974
Ilomantsissa (kirkonkylä •
”Pogosta”)
• 7 vuoden sykleissä PohjoisKarjala, Lappi
• loppukesän hyttyspiston •
välityksellä (reservuaarina
linnut)
•
• Itämisaika n 1 vi
alkaa yl ihottumalla: koko kehon
kutiavaa pieninäppyläistä, joskus
vesikellomaista ihottumaa muutaman
pv ajan (diffdg: parvo- ja vesirokko)
mahd kuumetta ja samanaik yksi tai
muutama nivel (esim nilkka) kipeytyy –
nivelvaiva voi kestää kuukausia
Dg: Sindbis-viruksen vasta-aineet –
useimmiten pariseeruminäytteet
Puutiaisen kehitysvaiheet:
larva (n 1mm, ei kuvassa),
nymfi (1-2 mm), aikuinen (n 3 mm)
Punkkikuvat: Miikka Peltomaa
Ticks sent from public to
Turku University /Biol
• Figure: 2014
• In 2015:
• >10 000 ticks
• I.ricinus mostly,
but maybe nearly
half of them
I.persulcatus
Puutiaisen
pisto
Kuva: Raimo Suhonen
 useimmiten kivuton
 TBE-virus voi siirtyä
punkista ihmiseen nopeasti
 Borreliabakteerin
saamisriskissä
kiinnittymisaika olennainen:
usein tarvitaan jopa 1-2
vrk:n kiinnittymisaika
infektion saamiseksi;
infektioriski n. 2-4%
Kuva:
 imukärsän
Matti
sahalaitaisuus vaikeuttaa
Viljanen
punkin irrotusta
 imukärsän väkäsen jääminen ihoon
ei lisää TBE- tai borrelia -infektioriskiä
 Suomi: TBE:n riski endeemisellä
alueella
0,01% - 0,1% (eli 1:1000 - 1:10000
punkinpuremaa) eli jopa 100 x
pienempi kuin borreliainfektion riski
Lab reports of Borrelia
in Finland (THL)
1800
Total
Åland Islands
VSSHP
HUS
EKSHP
KYSHP
VSHP
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
1995
1998
2001
2004
2007
2010
2013
A prospective study on the incidence of Bb sl
infection after a tick bite in Sweden and on the Åland
Islands, Finland (2008-2009)
Wilhelmsson et al. Ticks and Tick-borne Dis 2015
• 2% developed LB
• 3% turn seropositive after a tick bite without
EM or other symptoms or treatment
• OK? –maybe?? Or maybe not???
How all this began?
Borreliosis
1883
• ACA (acrodermatitis chronica atrophicans)
described 1883, later more detailed Karl
Herxheimer and Kuno Hartman
(Arch Dermatol Res 1902;61:57-76)
• Borreliosis 132 years
Photos: J.Oksi 13.2.2015
Borreliosis 1908,1913
• Afzelius: Erythema (chronicum) migrans
1908
EM 107 years
EM voi olla vaikea huomata!
ALH VAS
3 kk
aikana
vähitellen
levinnyt
EM
ALH KESK 9/08,
ei puutiaispistoa tied.,
Amox 1gx3. Borr.va
IgM+++,IgG-. Liq 0
Tilalle Zinnat
500mgx2 10 vrk, jolla
ihomuutos hävisi
2/09 IgM+-
OIK
- 6/08 punkinpurema
pakaravaossa
- 9/08 väsymys, subfebriili
lämpöily
- 9/08 EM 12 cm, borr-va
neg (jatkotutk
immunoblottauksella IgG+)
Borreliosis 1941, 1948, 1951
A.Bannwarth: Chronische
lymphocytäre Meningitis,
entzündliche
Polyneuritis und
"Rheumatismus". Ein
beitrag zum Problem
"Allergie und
Nervensystem". Archiv
für Psychiatrie und
Nervenkrankheiten,
Berlin, 1941, 113: 284-376.
• Neurologic manifestations described in 40ies in
Europe, also in nordic countries
• Meningitis associated to EM and Ixodes –tick bite
• The triad: meningitis, polyradiculitis and facial
paresis (Bannwarth´s meningoradiculitis, GarinBujadoux-Bannwarth)
Neuroborreliosis 74 years
•
•
•
•
•
54 yo medical doctor
with ”torticollis”
previously healthy
no tick bites
5.5.14 neck redness in the scalp >folliculitis -> fever for 2 days ->
cefalexin 2 w
11.6.14 neck/shoulder pain on both
sides, then moving to only one side,
sleeping difficulties due to pain,
different therapies to relief
symptoms of ”torticollis”
6-7/14 dizziness, slowness, persisting
pains, restlessness, decreasing
muscle power
•
•
•
•
•
•
3.7.14 left facial paresis, -> started
Prednisolon 40mgx1
S-borr-va IgM++, G+++,
CRP <1, ESR 9
Liq 11.7.: ery 10 , leuk 250 (lymf 100%),
prot 1429, IgG-ind 1.37, 22 oc-fr (4 in
serum), CXCL13 highly elevated 3400, borrab IgM-, IgG +++, intratech ind ItAbM neg,
ItAbG 18.3 (norm<0.3), borr-PCR neg
Randomized to LNB-study, ceftriaxone 2
gx1 iv 21 d
Nearly asymptomatic at the end of th
course
Contr.liq 31.7.: ery 17, leuk 46, prot 584,
CXCL13 <7,8
Liquor –löydökset LNB:ssa
• Leuk 10 – 500 (voi olla myös normaali –kuten esim
facialispareesissa ehkä puolessa tapauksista)
• Liq leuk.diff: >90% lymfosyyttejä
• Prot: usein reilusti koholla, vaikka leuk vain vähän koholla
• Oligoklonaalisia fraktioita hyvin usein (erotus-dg demyelinisoiviin
tauteihin siksi vaikea)
• Intratekaalinen borr.-vasta-ainetuotanto riippuu taudin kestosta
• PCR positiivinen vain n 10%:lla
• Aikaisessa LNB:ssa Li-CXCL13 voimakkaasti koholla (aikaisemmin
kuin vasta-aineet)
Borreliosis 1975
• Old Lyme, CT, USA:
mother about joint problems of their
children with a history of tick bite and
a ”Bull´s eye rash”
• AC Steere, 1975
Erythema chronicum migrans and
Lyme arthritis: epidemiologic evidence
for a tick vector. Steere AC, Broderick
TF, Malawista SE. 1978
Borrelia-arthritis 40 years
Borrelia burgdorferi
found in ticks 1982
(W. Burgdorfer)
Borrelia
burgdorferi
33 years
A ”New”
multisystemic
disease
R.Suhonen
Ensiksi pitää olla ”tapaus”
- ei vasta-ainepositiivisuus
• Seroprevalenssi valikoimattomassa
väestössä vaihtelevan suuruinen
endeemisesta tilanteesta johtuen
• Moninaisesta kliinisestä kuvasta huolimatta
liikkeelle lähdetään kliinisestä oireistosta
• Seuraavaksi tarvitaan
kliininen silmä
• Va-löydös tukee (tai ei tue) kliinistä dg:a
LB - yleisimmät oireistot
•
•
•
•
•
•
•
IHO :n lisäksi
Vähäoireinen meningiitti
Radikuliitti
Facialis- tai muu
aivohermopareesi
Muu CNS-oireisto
(esim. MS-taudin kaltainen)
Oligoartriitti
AV-blokki
Jotkut silmän tulehdukset
Borreliosis 2015
www.neoco.com
Dr. Google
and
Dr. Some
www.kayedacus.files.wordpress.com
• ”Some”-dependent ”expertise”
makes often a very difficult starting point.
Time-consuming to ”get rid off”.
• Quasi- or pseudoscientifically written
”hypotheses” are difficult (by other than
physicians) to differentiate from ”peerreview” –processed real scientific articles
TBE in Finland
TBE vaccination campaign from 2006-2007 in Åland
50
45
40
35
30
All
25
20
Åland
15
All others
than Åland
10
5
0
1995
2000
2005
2010
sep2015
TBE:n keskimääräinen vuotuinen ilmaantuvuus per 100 000 as
EU/EFTA maissa. (ECDC:n tekninen raportti, 2012)
TBE - useimmiten kaksivaiheinen tauti
• Alkuvaihe 1-2 viikkoa puremasta:
- kuume 2-7 vrk (37.5–38 oC)
- yleinen huonovointisuus
- säryt
• Oireeton vaihe I ja II vaiheen välissä:
- 2-10 (-20) vrk
• Toinen vaihe:
- kehittyy ~30% :lle infektion saaneista
- alkuvaihetta korkeampi kuume, 4-10 (-30) vrk
- päänsärky, oksentelu, huimaus, silmien valonarkuus,
niskajäykkyys
- meningiitti (aivokalvontulehdus) n. 50%:lla
- kasvohermohalvaus mahdollinen
- meningoenkefaliitti (aivokudoksen tulehdus: uneliaisuus,
tajunnanhäiriöt, halvauksia) n. 40%:lla
- myeloradikuliitti (selkäytimen ja hermojuurten tulehdus)
n. 10 %:lla
TBE in Finland 2010-2012
(Julia Metsi, Marjo Vuorela, Anu Kantele, Markku Kuusi, Jarmo Oksi)
• N=95 (information available from
95 of 120 serologically
•
confirmed cases)
•
• Mean age 49 years
• 57% recognized tick bite
•
within 1 month before illness •
(april – november)
• 63% previously healthy
•
• 4% fully vaccinated
4% got only first shot of
vaccination
• 84% needed hospitalization
• 32% presented with 2-phase
•
illness (only!)
Length of hospitalization: mean 10 d
7% needed care at ICU
10% needed special care
6% needed ventilator assistance
11% had epileptic seizures
6% had status epilepticus
In all:
33% had a serious disease – of these
more than a third needed ventilator
assistance (one persistently) OR longterm facility care instead of home (age:
34-82 y, mean 66 y)
1 patient died (85 yo)
Finland
2010-2012
TBE cases
(n=95)
•
Symptoms in 1st
phase (anamn) %
-fever
77
-Gi-symptoms 23
-headache
23
-”flu” or ILI
17
-fatigue
13
-nausea
10
• Symptoms in 2nd phase
%
-fever
85
-Gi-symptoms
34
-headache
65
-confusion
15
-tremor
12
-diplopia
11
-loss of power
6
-dysphasia
5
-sensory loss
4
-fatigue
21
-pains
18
neck
5
back
6
-neck stiffness
5
Status at presentation %
-normal
28
-difficulty in balance 16
-neck stiffness
13
-dysphasia
11
-confusion
11
-abnormal tendon refl 9
-dysmetry
9
-ataxia
6
-paresis (extremity)
5
Milloin ja kenen pitäisi ottaa
puutiaisaivokuumetta (TBE) vastaan rokotus?
• Kyllä
• Ei
- Ahvenanmaalla ja
- Kesänviettotavat ennallaan.
ulkosaaristossa asuvat
Koskaan ei punkinpuremaa.
- Ulkosaaristossa
- Yksittäinen veneretki
runsaasti veneilevät / • Ehkä
luonnossa liikkuvat
- Parin viikon leirille
- Kesänviettopaikassa
Ahvenanmaalle
yleensä saanut joka
(riski ehkä n. 1: 5000)
kesä useita
- Perheessä yl useampi
punkinpuremia
punkinpurema / kesä
- Asuu ja liikkuu
- Veneilijä
luonnossa alueella,
- Oleskelee runsaasti
jossa useita tiedettyjä
punkkialueella ja itselläkin
TBE-tapauksia
punkkeja ollut
Bacterial findings in
Austrian ticks
>500 ticks collected in
Austria
Another Austrian study:
B. miyamotoi in about 1%
of ticks
Muut (kuin LB tai TBE) puutiaispiston
välityksellä leviävät infektiot
– Suomessa todettu toistaiseksi erittäin harvoin, mutta
lienevät alidiagnosoituja
• Anaplasma (ent. Ehrlichia) -kannat aiheuttanevat oireettomia
tai vähäoireisia infektioita
• Babesioosi: 1 kpl todettu
• Euroopassa puutiaisista on löydetty melko laajalti Rickettsia
helveticaa ->
epäspesifinen kuumetauti
• Ruotsissa on kuvattu löytyneen kuumeilevasta potilaasta uusi
ehrlichialaji (”Candidatus Neoehrlichia mikurensis”), joka voi
aiheuttaa myös tromboembolisia komplikaatioita.
• Amerikassa: tularemia eli jänisrutto, mutta Euroopassa
puutiaisten ei tiedetä sitä levittävän
• Pohjois-Saksassa puutiaisista löydetty bartonellaa n. 5%:sta
Muut ”punkki-välitteiset infektiot”:Vain
borrelioosi hoitamattomana on
taudinkulultaan krooninen
• Olennaista kaikkien muiden
puutiaispatogeenien kuin B.burgdorferin
aiheuttamalle taudinkuvalle on akuutti
taudinkulku korkeine kuumeineen eikä
kroonisia tautimuotoja tiedetä esiintyvän
hoidottakaan.
Riketsioosit
eli pilkkukuumeet
•
•
•
•
•
•
•
•
matkailijoilla
(muutamia/v
mutta alidiagnosoitu)
Vektorivälitteinen:
kova/pehmeäkuorinen
puutiainen, vaatetäi, kirppu
Itämisaika alle 2 vi
Makulopapulaarinen
tai purppuraihottuma yl 3-7 vrk kul
Rickettsia conorii:
(kuolionäppy: eschar, tache noire),
>10 eri riketsialajeja
Korkea kuume, lihaskivut, huonovointisuus,
voimakas päänsärky
Th: doksisykliini
Harvinainen
•
wwwnc.cdc.gov
Bartonelloosi
• Bartonella: aerobinen gramneg sauva,
>20 lajia
B.quintana (reservuaari: ihminen),
B. henselae (reservuaari: kissa)
• Vektorivälitteinen:
B.quintana (vektorina täit), B.henselae (vektorina kirppu) www.biozentrum.unibas.ch
• CSD (cat scratch disease): primaari haava ja kissakontakti, B.henselae
(B.grahamii)
• Kuume, imusolmukesuurentumat, splenomegalia, joskus keskushermostooireita
• Th: tetrasykliinit, makrolidit (ja aminoglykosidit), joihin usein vielä
kombinoitu rifampisiini tai fluorokinoloni
• Harvinainen
Flavivirusinfektiot
• Yellow fever
(keltakuume)
• Dengue
• Japanin enkefaliitti
• TBE
-puutiaisvälitteinen
-pohjoinen
pallonpuolisko
Eurooppa,
Venäjä,Siperia
• West Nile -virusenkefaliitti
-Afrikka, Aasia, USA:n
itärannikko, EteläEurooppa
-hyttysvälitteinen
- ihottuma, kuume,
niveloireet, ja 1%:lle
meningiitti tai yl lievä
enkefaliitti, mutta
jälkioireisto voi kestää
kuukausia. Enkefaliittiin
sairastuneista kuitenkin
jopa 10 % fataaleja
• St Louisin enkefaliitti
- Amerikka
- hyttysvälitteinen
- enkefaliitti
Yellow Fever (keltakuume)
• - Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka
- hyttysvälitteinen
-verenvuotokuume
-kuolleisuus 10-30%
• Suojautuminen rokotteella
Dengue
• trooppinen ja
subtrooppinen
vyöhyke
• Hyttysvälitteinen
• 4 eri serotyyppiä
• itämisaika 3-14 vrk
• ihottuma, kuume, lihas- ja päänsärky, lymfadenopatia, harvoin
myokardiitti tai enkefaliitti; verenvuotokuume-sokkioireyhtymä n.
0,5%:lle; lab: leuko- ja trombopenia, dengue-va
• mortaliteetti noin 0,05% (1 /2000), mutta toistamiseen
dengueen sairastuneella n. 10x riski
• Ei vielä rokotetta
Chikungunya-,
Zikavirusinfektiot
vektorina Aedes-hyttyset
•
•
•
•
•
• Ranskan Polynesia
(2013-), Aasia, Afrikka:
Karibialla (2013- ), jo aiemmin Afrikka ja
Zika-virusinfektioita
Kauko-itä: Chikungunya-epidemioita
epidemioina: denguen
Itämisaika 3-7 vrk
kaltainen
infektio
kuume, nivelkivut, lihaskivut, päänsärky
(ihottuma, kuume,
ja ihottuma
lihas- ja nivelkivut,
Voimakkaammat oireet kuin
päänsärky ja
samantapaisessa pogostantaudissa
konjunktiviitti)
25%:lla verenvuoto-oireita, joskus
hengitysvaikeutta, sydämen
vajaatoimintaa ja aivokalvontulehdus- tai
aivokuumeoireita
Japanin
enkefaliitti
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Kauko-itä
Japanese encephalitis (JE) virus
itämisaika 5-15 vrk
<1% infektoituneista sairastuu
kliiniseen tautiin
alkuoireina kuume, päänsärky, oksentelu
myöh psyykk muutokset ja neurol oireina heikkous, halvaukset,
kouristukset (varsinkin lapsilla)
enkefaliittiin sairastuneista 20-30% kuolee
muille 30-50%:lla jää neurologisia, kognitiivisia tai psykiatrisia oireistoja
rokotetta suositellaan yleensä yli 2 viikon matkoille endeemiselle alueelle
(etenkin jos maaseutumatkailua)
SARS,MERS, Rabies, Ebola ...
Matkailulääketieteen
linkkejä
•
•
•
•
•
Matkailijan terveysopas (THL)
http://www.thl.fi/fi/web/infektiotau
dit/ohjeet-jasaadokset/matkailijanterveysopas
Center for Disease Control
www.cdc.gov/travel
ECDC
http://ecdc.europa.eu/en/Pages/
home.aspx
World Health Organization
International Travel and
Health
www.who.int/int
International Society of Travel
Medicine
www.istm.org
Zoonoosilinkit
• THL
https://www.thl.fi/fi/web/infektiota
udit/taudit-jamikrobit/tautiryhmittain/zoonoosit
• Luonnolliset reservuaarieläimet
NatureReviews December 2013
Bean et al.
http://www.nature.com/nri/journal/
v13/n12/extref/nri3551-s1.pdf