Ajankohtaiset uudistukset ammatillisessa peruskoulutuksessa

Ajankohtaiset uudistukset
ammatillisessa peruskoulutuksessa
Talvipäivät 22-23.1.2015 Hämeenlinna
Sirkka-Liisa Kärki
Ammatillinen peruskoulutus
Yksikön päällikkö, opetusneuvos
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Muutoshaasteita
Väestömuutokset
Kaikkien hyvinkin erilaisten nuorten kouluttaminen ja
elämisen eväiden varmistaminen
Työelämän muuttuvat tarpeet ja vaatimusten nousu
Työttömien ja työttömyysuhan alaisten ammattitaidon
kehittymisen turvaaminen
Kasvavat odotukset koulutusta kohtaan ( laatu,
ammattitaitovaatimukset ja kustannustehokkuus)
Koulutuksen ohjausjärjestelmien muutokset
Kestävyysvaje ja siihen liittyvät toimenpiteet
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
16-18 –vuotiaiden ikäluokkien
kehitys
(Tilastokeskus)
KÄÄNNEKOHTA !
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina 2015 - 2018 (1 000 €)
TA
kehys
muutos
Pääluokka 29
2014
2015
2016
2017
2018
2014-2018
Työpaikalla tapahtuva oppiminen
3.026
2.526
2.526
2.526
2.526
-500
Ammatillisen koulutuksen kehittäminen
1.339
1.239
1.239
1.239
1.239
-100
Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen
koulutuksen käyttökustannuksiin
722.067 496.396 492.404
456.016 456.028
Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut
menot
23.147
23.647
23.647
23.647
23.647
500
Aikuiskoulutuksen kehittäminen
3.010
1.940
1.944
1.950
1.956
-1.054
-266.039
Valtionosuus ja -avustus ammat.
lisäkoulutukseen
138.075 132.356 132.356
96.656
96.656
-41.419
Valtionosuus ja -avustus
oppisopimuskoulutuk.
124.843 106.359 111.259
103.259 103.259
-21.584
Valtionosuus amm. erik.oppilait.
käyttökustann.
15.879
15.975
15.975
0
0
-15.879
Nuorten aikuisten osaamisohjelma
52.000
57.240
37.189
15.077
5.026
-46.974
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
s.19
Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje
ja toiselle asteelle kohdennetut
menosäästöt
→ menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja
rakenteiden merkittävää uudistamista sekä
koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä
tehokkaampaa allokaatiota
→ uudistuksilla on tarkoitus tehostaa koulutusta
merkittävästi erityisesti päällekkäisiä toimintoja
poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien
toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä
kehittämällä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ajankohtaisia muutoksia
Toimintaympäristön ja ohjausjärjestelmien muutokset
Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen ja koulutustarjonta
Rahoitusjärjestelmän uudistaminen– taloustilanne ja leikkaukset
Tutkintojärjestelmän ja perusteiden muutokset / eperusteet
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen
Muutokset hakijoissa ja opiskelijoissa
Koulutustakuu ja syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet
Hakuvelvollisuus – oikeus koulutuspaikkaan/vastaavaan
Opiskelijavalintaperusteiden ja –järjestelmän muutokset
Valmentavien koulutusten asemointi ja kehittäminen –säädökset
eduskunnassa 2015?, voimaan 1.8.2015
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Laatustrategian
toimeenpano
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
koskevat valmistelut
Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista
koskeva koskevat lait ja asetukset on annettu, voimaan 1.8.2015
Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä koskeva lakiesitys
annettu 4.12.2015 – eduskunnassa, voimaan 1.8.2016
Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön
järjestäjäverkon uudistaminen 4.12.2015 lakiesitykset –
eduskunnassa, voimaan 1.1.2017. Tammikuussa 2015 OKM:n
ohje järjestämislupien hakemisesta, järjestämislupahakemukset
elokuuhun 2015 mennessä, päätökset tammi-maaliskuussa
2016, uudet luvat voimaan 1.1.2017
Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus
lakiesitys 4.12.2015 – lakia sovelletaan ensimmäisen kerran
määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017- voimaan 1.1.2017
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillisen koulutuksen
järjestäjäverkon kehittämisperiaatteet
Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka
kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan
muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin
Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta
Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu
pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen
palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja
toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen
järjestäjistä, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen
koulutustarvetta
Taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ja
ammatilliset edellytykset, ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa
hakeutumisoikeus, kokonaisharkinta
Luvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen säilyvät
erillisinä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen peruskoulutus ja
aikuiskoulutus
kehys vuosina 2015 - 2018 (1 000 €)
Järjestäjäverkon tiivistämisen perusteella
tavoiteltavan säästön kohdentuminen
(milj. euroa)
Ammatillinen peruskoulutus
- 36,4
Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus
- 42,2
Oppisopimuskoulutus
-
Vapaa sivistystyö
- 8,5
Lukiokoulutus
- 5,8
Yhteensä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
8
- 100,9
Ammatillisen koulutuksen rahoituksen
uudistamisperiaatteet
Luovutaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan
perusteella ja muutetaan rahoitus valtion talousarvioon perustuvaksi.
Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi
indeksillä.
Perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajan / opiskelija
Rahoituksen painopiste suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa
rahoituksessa, ei opiskeluajassa.
Rahoituksen elementit: Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja
vaikuttavuusrahoitus
Huomioidaan alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla
perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat
Suoritusrahoitus kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja
tutkinnon osien perusteella
Vaikuttavuusrahoitusosuudessa nykymuotoinen tulosrahoituksen
tulosindeksi, sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen,
opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillisen koulutuksen
rahoitusjärjestelmän uudistaminen
Rahoitusosuudet
Rahoitus valtion talousarvion määrärahan pohjalta, indeksikorotus
(2020/2021)
Vaikuttavuusrahoitus
Suorituksiin
perustuva
rahoitus
Perusrahoitus
(vakausosio ja
lisäosio)
• Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt)
• Opiskelija- ja työelämäpalaute
• Tutkinnot
• Tutkinnon osat
•
•
•
•
•
Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen
Valmentava ja valmistava (pt)
Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt)
harkinnanvarainen korotus
Majoitus (pt)
- Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat
- Perusrahoituksen rajoitus 3 tai 2 vuoteen
- Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu
muuttuvat
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Am.pk.
Am.pk.
opso
Am.lk.
Am.lk.
opso
6
4
4
4
45
47
61
61
49
49
35
35
- 2017 alusta perusrahoituksen osuus
suurempi ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen pienempi
- 2020/2021 mennessä rahoitusten
lopulliset osuudet
OppilaitosOppilaitosOppis.
Oppis.
muotoinen
muotoinen
peruskoulutus lisäkoulutus
peruskoulutus
lisäkoulutus
Ammatillisen koulutuksen
rahoitusjärjestelmän
uudistaminen
Vaikuttavuusrahoitus
Työllistyminen, jatko-opinnot
Opiskelija/työelämäpalaute
Suorituksiin perustuva rahoitus
Tutkinnot
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
x%
100 %
100 %
100 %
100 %
x%
x%
x%
-Tutkinnot
-Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen
-ilman 2.asteen tutkintoa olevat
Tutkinnon osat
-Tutkinnon osat
-ilman 2.asteen tutkintoa olevat,
laskennallinen
Perusrahoitus
Vakausosio
Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen
-Opiskelijavolyymi
-Erityisopiskelijat
Lisäosio
Valmentava ja valmistava koulutus
Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa
Harkinnanvarainen korotus
Majoitus
xx
xx
xx
xx
Arvonlisävero
x%
RAHOITUS YHTEENSÄ
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
xx
xx
xx
xx
Laatustrategian toimeenpano
Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on
vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja
laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä.
Laadun kehittämisen ohjelman toteuttaminen
Ammatillisen koulutuksen järjestäjien
laatujärjestelmien itsearviointi ja raportointi sekä
Itsearviointien validointi –kevät 2015
Alustavien tulosten julkistaminen 6/2015 OPH:n
sivuilla, raportti valmis 8/2015
Tulosten esittely yhdessä Karvin kanssa OKM:n
laaturyhmälle ja esityksen valmistelu
28.1.2013 jatkotoimenpiteistä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen peruskoulutus
muutoksessa
Ammatillisen
peruskoulutuksen
saavutettavuus ja
läpäisy
Koulutustakuu
Opiskelijavalinta –
Hakuvelvollisuus
Tutkintojärjestelmän ja
perusteiden
kehittäminen
Osaamisperusteisuus,
työelämälähtöisyys
e-perusteet
Joustavat tutkinnon
suorittamispolut –
eops/ehops
Työvaltainen koulutus ja
oppisopimus
Monipuoliset
oppimisympäristöt
Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen, koulutustarjonta
Rahoitusjärjestelmän kehittäminen /taloustilanne ja leikkaukset
Erilaisten lähtökohtien
tasaaminen
Perusopetus
Valmentavat
koulutukset
Opiskelijoiden
hyvinvointi
Moniammatillinen
ohjaus ja
opiskelijahuolto
Ammattiosaajia –
työelämään
Yleissivistys
Jatkoopintovalmiudet
Laadukas
ja tehokas toiminta – Laatustrategian toimeenpano
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tutkintojärjestelmän/perusteide
n
kehittämisen tahtotila (TUTKE
2)
L 737/2014
• joustavuus
• selkeys
• osaamisperusteisuus • johdon-mukaisuus • valinnaisuus
• hahmottuminen • yksilölliset opinto• työelämäkokonaisuutena
ja tutkintopolut
lähtöisyys
• osaamisen
• reagointikyky
tunnistaminen ja
tunnustaminen
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuus
ja TUTKE2
Osaamisperusteisuus
todeksi
- mitä muutoksia
Säädökset ja
muut ohj. järj.
Tutkinnon perusteet Koulutuksen järjestäjä /
Muut määräykset
toiminnan ohjaus –
Strat./operat.taso
Tutkinto =
Tutkinnon
orationaalinen
taso
Koulutuksen järjestäjän
osaamiskokonaisuus muodostuminen
ops/ hops:t
/osaamisalat
osaamisperusta/
yhteinen/valinnaisuus
Oppimis-, opetus-, ohjausOsaamispisteet
Tutkinnon
ja arviointiprosessit
tutkintojen ja
tavoitteena
työelämässä tutkinnon osien
Työssäoppiminen mitoituksena
vaadittava
osaamisen hankintaa
osaaminen,
Osaamisperusteiset
yleissivistys,
tutkinnon osat,
Osaamisen arviointi jatko-opintoammattitaitovaatimuks laadunvarmistus
valmiudet
et ja arviointi
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamisperusteisuutta vahvistettu
Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat
koulutusohjelmien tilalle
Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien
mitoitukseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa
Tutkintojen muodostuminen
•
pakollisuus - yhteinen osaamisperusta
•
valinnaisuus - yksilölliset polut
Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
ECVET- toimeenpano
• eurooppalainen ammatillisen koulutuksen
opintosuoritusten siirtojärjestelmä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Osaamispisteet korvaavat opintoviikot
Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoituksen
peruste osaamispiste – osaamisen laajuus
Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180
osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin
saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä
Tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet
määräytyvät osaamisen kattavuuden vaikeusasteen
ja merkittävyyden mukaan
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillisten perustutkintojen (52 kpl)
perusteet – tutkinnon suorittamiseksi
edellytettävä osaaminen
Tutkintonimikkeet
Tutkinnon muodostuminen peruskoulutuksena/
näyttötutkintona - tutkintoon sisältyvät tutkinnon
osat ja niiden laajuudet osaamispisteinä
Ammatilliset tutkinnon osat:
ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja
kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat
Yhteiset tutkinnon osat/ osa-alueet:
osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteeri
Vapaasti valittavat tutkinnon osat
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Joustavia yksilöllisiä opintopolkuja Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp
Tutkinnon osien osaamispisteet, ammattitaitovaatimukset
ja osaamisen arviointi määritelty
Välttämättömät tutkintokohtaiset työelämän edellyttämät
tarkistukset tehty
Pakolliset / valinnaiset tutkinnon osat
•
Tutkintokohtainen valikko
•
Tutkinnon osat muista tutkinnoista ja amk:sta
•
Paikalliset tutkinnon osat
•
Enintään 15 osp. Vapaasti valittavista
•
Vähintään 30 osp. osaamisen hankkimista
työssäoppimisen kautta
Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen mahdollista
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Yhteiset tutkinnon osat – neljä
kokonaisuutta 35 osp. (19 osp. pakollista ja 16
osp. valinnaista)
Viestintä- ja
vuorovaikutusosaaminen
11 osaamispistettä ( 8pakollista. /0-3 valinnaista)
•
•
•
äidinkieli 5
toinen kotimainen kieli 1-2
vieraat kielet 2
Yhteiskunnassa ja työelämässä
tarvittava osaaminen
8 osaamispistettä (5 pakollista/ 0-3 valinnaista)
•
•
•
•
yhteiskuntataidot 1
työelämätaidot; 1
yrittäjyys ja yritystoiminta 1
työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja
terveystieto 2
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen
9 osaamispistettä (6 pakollista./ 0-3 valinnaista)
•
•
•
matematiikka 3
fysiikka ja kemia 2
tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1
Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen
7 osaamispistettä (kaikki valinnaista)
•
•
•
•
•
•
kulttuurien tuntemus
taide ja kulttuuri
etiikka
psykologia
ympäristöosaaminen
jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osaalueista
Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa
peruskoulutuksessa – mikä muuttunut?
Yhteisten tutkinnon osien pakollisten ja valinnaisten
osa-alueiden osaamispisteet, osaamistavoitteet ja
osaamisen arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)
määritelty
Suhteellinen laajuus kasvanut ja valinnaisuus
tutkinnon osien sisällä lisääntynyt
Lukiokorvaavuuksiin muutoksia
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kaikissa tutkinnoissa ammatillisessa
peruskoulutuksessa vahvistettu
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita
Politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon
kehittymistä
Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja
yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista
Yrittäjyysosaamista
Tieto- ja viestintätekniikkaosaamista ja
viestintävalmiuksia
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Uudistusprosessin tilanne
TUTKE2- säädökset annettiin lokakuun 2014 alussa
Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (737/2014)
Keskeisimmät asetusmuutokset:
VN:n asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen
muuttamisesta
VN:n asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta,
VN:n asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun
asetuksen muuttamisesta (tulossa)
OKM:n asetus ammatillisista tutkinnoista
Kaikkien 52 perustutkinnon perusteet ja muut
määräykset annettu 10-11/2014
Säädökset, perusteet ja määräykset voimaan
1.8.2015 koskien sekä aloittavia että jatkavia
opiskelijoita
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Toimittava jo lukuvuonna 2014-2015
Kaikki opiskelijat sekä aiemmin aloittaneet että
uudet uuteen järjestelmään 1.8.2015 – asiaan
valmistauduttava hyvin, vältettävä sekä
opiskelijoiden tarpeettomat lisäsuoritukset että
ylimääräiset kustannukset.
Siirtymäsäännökset edellyttävät toimia aikaisempien
perusteiden mukaan aloittaneiden osalta ks. HE:n
12/2014 perustelumuistio
•
•
1999-2001 perusteiden mukaan opiskelevat –
suoritusaikaa vuosi lakien hyväksymisestä
2008-2010 mukaan opiskelevat siirtyvät opiskelemaan
uusien perusteiden mukaan - osaamisen tunnistaminen ja
tunnustaminen /hops:t tehtävä
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Uudistus todeksi koulutuksen järjestäjien ja
työelämän yhteistyönä
Hyvä valmistautuminen ja toimeenpanon laatu sekä
tiedottaminen ja siirtymävaiheen toimenpiteiden
suunnittelu ajoissa
Osaamisperusteisuuden toteutuminen ajattelutavan ja toiminnan muutos –
pois oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyydestä
Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja
ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Toimeenpanon tuki
Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali julkaistu
Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön
tarkoitetut liitteet (tarkistus)
Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistus)
Opiskelijan arviointiopas ( tarkistus)
Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla)
Ns. SORA-opas (tarkistus)
Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä,
opiskelijat)
Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) – tietoa
www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot
27.1.2015
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen peruskoulutus tutkintojen ja
koulutusten uudistaminen rinnakkain
TUTKE2/ Ecvet – Perustutkintojen uudistaminen
o
o
o
TUTKE2 - lakien vahvistus 3.10.14, asetukset annettiin 9.10.14
Perustutkintojen perusteet (52 pt) ja muut määräykset ( 5 kpl)
valmiiksi ja koulutuksen järjestäjille 10-11/2014, voimaan
1.8.2015 – koskevat sekä jatkavia että aloittavia opiskelijoita
Perustutkinnon perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano
VALMA – Valmentavien koulutusten uudistaminen
o
o
o
HE annettu 23.10.2014 säädökset 2014?, voimaan 1.8.2015
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen
perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan
koulutuksen perusteet 12/2014, mikäli säädökset saadaan ennen
sitä, voimaan 1.8.2015
Uudistuksen toimeenpano
Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 1-2/2015
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Ammatillinen peruskoulutus –
kehittämishankkeita
o Tutkinto- ja perustekokeilut ( 4+5 kokeilua)
o
o
Työnjohtokoulutuskokeilut päättyvät 2014- ratkaisut osana TUTKE2 tutkintojen
kehittämistä
Tutkintokokeilut käynnistyneet ( sotept -ensihoito, välinehuoltoalan pt,
hyvinvointiteknologia – kone-ja metallialan pt, sähköalan pt, tieto- ja
tietoliikennetekniikan pt)
o VAKUVA 2 hanke – pääsykokeiden kehittäminen ( kielikokeet, pääsyja soveltuvuuskokeet, oppimisvalmiuksia mittaavat kokeet)
o
o
o
o
valtakunnalliset kielikokeet käytössä – selvitys yhteisvalintajärjestelmään
liittämisestä
valtakunnallisia valintaryhmäkohtaisia pääsy- ja soveltuvuuskokeiden aihioiden
pilotointia jatketaan
valtakunnallisten oppimisvalmiuksia mittaavien kokeiden kalibrointi käynnissä,
samoin selvitys kokeiden liittämisestä sähköisiin järjestelmään ( opintopolku.fi?)
säädösmuutoksia - tulossa - myöhemmin ( valintaryhmät , maksuttomuus?)
30
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Tutkintorakenteen ja tutkintojen
uudistaminen jatkuu
Ammatillisen koulutuksen tutkintojen alakohtaisten
kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkintorakenteen
kehittäminen TUTKE - linjausten ja uusien
säädösten mukaan
Tutkintojen yhdistäminen laajemmiksi
kokonaisuuksiksi
Yhteinen tutkintorakenneasetus pt-at-eat
Tutkintojen luokittelu koulutusaloille/ ja tutkintojen
sijoittuminen tutkintotyyppeihin
ammattitaitovaatimusten puolesta tarkistamistarpeita.
28.1.2013
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
PP
Ammattikoulutuksen haasteita
Työelämälähtöisyys pysyvä suurtavoite tasa-arvoisten
koulutuspalvelujen turvaamisen rinnalla.
Satojen tuhansien suomalaisten työmarkkina-asema, toimiala,
ammatti ja/tai työpaikka muuttuu ja vaihtuu joka vuosi.
Kysymyksessä on koulutuksen ja työelämän vuoropuheluun ja
vastavuoroisuuteen perustuva yhteinen prosessi – uudistuva
työpaikkakoulutus ja muut uudet yhteistyömuodot korostuvat.
Työpaikoilla tapahtuvan opiskelun laadun turvaaminen
työelämän rajujen muutosten aikana
Normien ja suositusten kustannusvaikutuksia on tunnistettava
ja turhasta säätelystä on luovuttava.
Koulutuksen järjestäjien, yritysten ja työyhteisöjen sekä
tutkimuslaitosten verkostoituminen nousee ydinkysymykseksi.
Koulutuksen järjestäjien on jatkettava ammattiin opettamisen
ja kurssittamisen rinnalla monipuolisten työelämän ja yritysten
palvelukonseptien kehittämistä.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
PP
Ammattikoulutuksen muita haasteita
Koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen, läpäisyn tehostaminen ja
keskeyttämisten vähentäminen vaativat toimia uusien
toimintatapojen ja oppimisympäristöjen innovoimiseksi – huolena
erityisesti aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäminen ja
alhainen tutkintojen suorittamisaste.
Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä rahoitusuudistus tulee
korostamaan tutkintojen suorittamista ja toiminnan vaikuttavuutta
rahoitusperusteena opiskeluajan sijasta.
Koulutuksen sisällöllisen ja toiminnallisen onnistumisen
ykkösehtoja tulee olemaan pyrkiminen digitalisoitumisen
eturintamaan ja kyvykkyys hyödyntää sitä nykyisissä ja monissa
tulossa olevissa ja arvaamattomissakin muodoissa.
Koulutuksen ja työelämän kehittämispolitiikassa on löydettävä
enemmän yhteisiä, hallinnonala- ja sektorirajat ylittäviä,
moniammatillisia kehittämisteemoja – eroon liian pienistä,
rajautuneista ja pirstaleisista hankkeista.
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
Kiitos!
Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi