Ajankohtaiset uudistukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Talvipäivät 22-23.1.2015 Hämeenlinna Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus Yksikön päällikkö, opetusneuvos Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Muutoshaasteita Väestömuutokset Kaikkien hyvinkin erilaisten nuorten kouluttaminen ja elämisen eväiden varmistaminen Työelämän muuttuvat tarpeet ja vaatimusten nousu Työttömien ja työttömyysuhan alaisten ammattitaidon kehittymisen turvaaminen Kasvavat odotukset koulutusta kohtaan ( laatu, ammattitaitovaatimukset ja kustannustehokkuus) Koulutuksen ohjausjärjestelmien muutokset Kestävyysvaje ja siihen liittyvät toimenpiteet Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 16-18 –vuotiaiden ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) KÄÄNNEKOHTA ! Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina 2015 - 2018 (1 000 €) TA kehys muutos Pääluokka 29 2014 2015 2016 2017 2018 2014-2018 Työpaikalla tapahtuva oppiminen 3.026 2.526 2.526 2.526 2.526 -500 Ammatillisen koulutuksen kehittäminen 1.339 1.239 1.239 1.239 1.239 -100 Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin 722.067 496.396 492.404 456.016 456.028 Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut menot 23.147 23.647 23.647 23.647 23.647 500 Aikuiskoulutuksen kehittäminen 3.010 1.940 1.944 1.950 1.956 -1.054 -266.039 Valtionosuus ja -avustus ammat. lisäkoulutukseen 138.075 132.356 132.356 96.656 96.656 -41.419 Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutuk. 124.843 106.359 111.259 103.259 103.259 -21.584 Valtionosuus amm. erik.oppilait. käyttökustann. 15.879 15.975 15.975 0 0 -15.879 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 52.000 57.240 37.189 15.077 5.026 -46.974 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi s.19 Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje ja toiselle asteelle kohdennetut menosäästöt → menosäästöt edellyttävät toimintatapojen ja rakenteiden merkittävää uudistamista sekä koulutuksen vähentyvien voimavarojen entistä tehokkaampaa allokaatiota → uudistuksilla on tarkoitus tehostaa koulutusta merkittävästi erityisesti päällekkäisiä toimintoja poistamalla sekä koulutuksen järjestäjien toiminnallista ja hallinnollista yhteistyötä kehittämällä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ajankohtaisia muutoksia Toimintaympäristön ja ohjausjärjestelmien muutokset Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen ja koulutustarjonta Rahoitusjärjestelmän uudistaminen– taloustilanne ja leikkaukset Tutkintojärjestelmän ja perusteiden muutokset / eperusteet Toisen asteen koulutuksen yhteistyön tiivistäminen Muutokset hakijoissa ja opiskelijoissa Koulutustakuu ja syrjäytymisen ehkäisyn toimenpiteet Hakuvelvollisuus – oikeus koulutuspaikkaan/vastaavaan Opiskelijavalintaperusteiden ja –järjestelmän muutokset Valmentavien koulutusten asemointi ja kehittäminen –säädökset eduskunnassa 2015?, voimaan 1.8.2015 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Laatustrategian toimeenpano Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta koskevat valmistelut Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän uudistamista koskeva koskevat lait ja asetukset on annettu, voimaan 1.8.2015 Näyttötutkintojärjestelmän kehittämistä koskeva lakiesitys annettu 4.12.2015 – eduskunnassa, voimaan 1.8.2016 Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen 4.12.2015 lakiesitykset – eduskunnassa, voimaan 1.1.2017. Tammikuussa 2015 OKM:n ohje järjestämislupien hakemisesta, järjestämislupahakemukset elokuuhun 2015 mennessä, päätökset tammi-maaliskuussa 2016, uudet luvat voimaan 1.1.2017 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistus lakiesitys 4.12.2015 – lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017- voimaan 1.1.2017 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kehittämisperiaatteet Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Koulutuksen järjestäjien perustehtäviä ei muuteta Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkko muodostuu pääasiassa monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista koulutuksen järjestäjistä ja toimintaedellytyksiltään vahvoista erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä, jotka palvelevat laajan väestöpohjan tai alueen koulutustarvetta Taloudelliset edellytykset (myös yllättävissä muutostilanteissa) ja ammatilliset edellytykset, ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus, kokonaisharkinta Luvat ammatilliseen peruskoulutukseen ja lisäkoulutukseen säilyvät erillisinä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus kehys vuosina 2015 - 2018 (1 000 €) Järjestäjäverkon tiivistämisen perusteella tavoiteltavan säästön kohdentuminen (milj. euroa) Ammatillinen peruskoulutus - 36,4 Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus - 42,2 Oppisopimuskoulutus - Vapaa sivistystyö - 8,5 Lukiokoulutus - 5,8 Yhteensä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi 8 - 100,9 Ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamisperiaatteet Luovutaan rahoituksen määräytymisestä todellisen kustannuspohjan perusteella ja muutetaan rahoitus valtion talousarvioon perustuvaksi. Talousarvioon perustuvaa määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi indeksillä. Perusrahoitusta enintään kolmen vuoden ajan / opiskelija Rahoituksen painopiste suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa, ei opiskeluajassa. Rahoituksen elementit: Perusrahoitus, suoritusrahoitus ja vaikuttavuusrahoitus Huomioidaan alakohtaiset tekijät ja erityisopetus sekä vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa olevat Suoritusrahoitus kalenterivuoden aikana suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien perusteella Vaikuttavuusrahoitusosuudessa nykymuotoinen tulosrahoituksen tulosindeksi, sekä opintojen keskeyttämisen vähentäminen, opiskelijahyvinvointikysely ja opiskelijan antama työelämäpalaute. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusosuudet Rahoitus valtion talousarvion määrärahan pohjalta, indeksikorotus (2020/2021) Vaikuttavuusrahoitus Suorituksiin perustuva rahoitus Perusrahoitus (vakausosio ja lisäosio) • Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt) • Opiskelija- ja työelämäpalaute • Tutkinnot • Tutkinnon osat • • • • • Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen Valmentava ja valmistava (pt) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt) harkinnanvarainen korotus Majoitus (pt) - Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat - Perusrahoituksen rajoitus 3 tai 2 vuoteen - Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu muuttuvat Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Am.pk. Am.pk. opso Am.lk. Am.lk. opso 6 4 4 4 45 47 61 61 49 49 35 35 - 2017 alusta perusrahoituksen osuus suurempi ja suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen pienempi - 2020/2021 mennessä rahoitusten lopulliset osuudet OppilaitosOppilaitosOppis. Oppis. muotoinen muotoinen peruskoulutus lisäkoulutus peruskoulutus lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen, jatko-opinnot Opiskelija/työelämäpalaute Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% x% 100 % 100 % 100 % 100 % x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat Tutkinnon osat -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% RAHOITUS YHTEENSÄ Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi xx xx xx xx Laatustrategian toimeenpano Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen 2015 mennessä toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä. Laadun kehittämisen ohjelman toteuttaminen Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laatujärjestelmien itsearviointi ja raportointi sekä Itsearviointien validointi –kevät 2015 Alustavien tulosten julkistaminen 6/2015 OPH:n sivuilla, raportti valmis 8/2015 Tulosten esittely yhdessä Karvin kanssa OKM:n laaturyhmälle ja esityksen valmistelu 28.1.2013 jatkotoimenpiteistä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillinen peruskoulutus muutoksessa Ammatillisen peruskoulutuksen saavutettavuus ja läpäisy Koulutustakuu Opiskelijavalinta – Hakuvelvollisuus Tutkintojärjestelmän ja perusteiden kehittäminen Osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys e-perusteet Joustavat tutkinnon suorittamispolut – eops/ehops Työvaltainen koulutus ja oppisopimus Monipuoliset oppimisympäristöt Koulutuksen järjestäjäverkon kehittäminen, koulutustarjonta Rahoitusjärjestelmän kehittäminen /taloustilanne ja leikkaukset Erilaisten lähtökohtien tasaaminen Perusopetus Valmentavat koulutukset Opiskelijoiden hyvinvointi Moniammatillinen ohjaus ja opiskelijahuolto Ammattiosaajia – työelämään Yleissivistys Jatkoopintovalmiudet Laadukas ja tehokas toiminta – Laatustrategian toimeenpano Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintojärjestelmän/perusteide n kehittämisen tahtotila (TUTKE 2) L 737/2014 • joustavuus • selkeys • osaamisperusteisuus • johdon-mukaisuus • valinnaisuus • hahmottuminen • yksilölliset opinto• työelämäkokonaisuutena ja tutkintopolut lähtöisyys • osaamisen • reagointikyky tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuus ja TUTKE2 Osaamisperusteisuus todeksi - mitä muutoksia Säädökset ja muut ohj. järj. Tutkinnon perusteet Koulutuksen järjestäjä / Muut määräykset toiminnan ohjaus – Strat./operat.taso Tutkinto = Tutkinnon orationaalinen taso Koulutuksen järjestäjän osaamiskokonaisuus muodostuminen ops/ hops:t /osaamisalat osaamisperusta/ yhteinen/valinnaisuus Oppimis-, opetus-, ohjausOsaamispisteet Tutkinnon ja arviointiprosessit tutkintojen ja tavoitteena työelämässä tutkinnon osien Työssäoppiminen mitoituksena vaadittava osaamisen hankintaa osaaminen, Osaamisperusteiset yleissivistys, tutkinnon osat, Osaamisen arviointi jatko-opintoammattitaitovaatimuks laadunvarmistus valmiudet et ja arviointi Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamisperusteisuutta vahvistettu Tutkinto osaamiskokonaisuus, osaamisalat koulutusohjelmien tilalle Osaamispisteet tutkintojen ja tutkinnon osien mitoitukseksi ammatillisessa peruskoulutuksessa Tutkintojen muodostuminen • pakollisuus - yhteinen osaamisperusta • valinnaisuus - yksilölliset polut Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ECVET- toimeenpano • eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Osaamispisteet korvaavat opintoviikot Ammatillisessa peruskoulutuksessa mitoituksen peruste osaamispiste – osaamisen laajuus Ammatillisen perustutkinnon laajuus 180 osaamispistettä - vuoden aikana keskimäärin saavutettu osaaminen vastaa 60 osaamispistettä Tutkinnon osien/osa-alueiden osaamispisteet määräytyvät osaamisen kattavuuden vaikeusasteen ja merkittävyyden mukaan Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisten perustutkintojen (52 kpl) perusteet – tutkinnon suorittamiseksi edellytettävä osaaminen Tutkintonimikkeet Tutkinnon muodostuminen peruskoulutuksena/ näyttötutkintona - tutkintoon sisältyvät tutkinnon osat ja niiden laajuudet osaamispisteinä Ammatilliset tutkinnon osat: ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit ja ammattitaidon osoittamistavat Yhteiset tutkinnon osat/ osa-alueet: osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja kriteeri Vapaasti valittavat tutkinnon osat Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Joustavia yksilöllisiä opintopolkuja Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Tutkinnon osien osaamispisteet, ammattitaitovaatimukset ja osaamisen arviointi määritelty Välttämättömät tutkintokohtaiset työelämän edellyttämät tarkistukset tehty Pakolliset / valinnaiset tutkinnon osat • Tutkintokohtainen valikko • Tutkinnon osat muista tutkinnoista ja amk:sta • Paikalliset tutkinnon osat • Enintään 15 osp. Vapaasti valittavista • Vähintään 30 osp. osaamisen hankkimista työssäoppimisen kautta Tutkinnon yksilöllinen laajentaminen mahdollista Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Yhteiset tutkinnon osat – neljä kokonaisuutta 35 osp. (19 osp. pakollista ja 16 osp. valinnaista) Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen 11 osaamispistettä ( 8pakollista. /0-3 valinnaista) • • • äidinkieli 5 toinen kotimainen kieli 1-2 vieraat kielet 2 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen 8 osaamispistettä (5 pakollista/ 0-3 valinnaista) • • • • yhteiskuntataidot 1 työelämätaidot; 1 yrittäjyys ja yritystoiminta 1 työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen 9 osaamispistettä (6 pakollista./ 0-3 valinnaista) • • • matematiikka 3 fysiikka ja kemia 2 tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen 7 osaamispistettä (kaikki valinnaista) • • • • • • kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia ympäristöosaaminen jokin 2-4 momenteissa tarkoitetuista osaalueista Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa – mikä muuttunut? Yhteisten tutkinnon osien pakollisten ja valinnaisten osa-alueiden osaamispisteet, osaamistavoitteet ja osaamisen arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) määritelty Suhteellinen laajuus kasvanut ja valinnaisuus tutkinnon osien sisällä lisääntynyt Lukiokorvaavuuksiin muutoksia Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kaikissa tutkinnoissa ammatillisessa peruskoulutuksessa vahvistettu Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistäviä tavoitteita Politiikan ja yhteiskunnallisen lukutaidon kehittymistä Työelämän pelisääntöjen tuntemusta ja yhteiskunnallista vaikuttamista koskevaa osaamista Yrittäjyysosaamista Tieto- ja viestintätekniikkaosaamista ja viestintävalmiuksia Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Uudistusprosessin tilanne TUTKE2- säädökset annettiin lokakuun 2014 alussa Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (737/2014) Keskeisimmät asetusmuutokset: VN:n asetus ammatillisesta koulutuksesta annetun asetuksen muuttamisesta VN:n asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta, VN:n asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttamisesta (tulossa) OKM:n asetus ammatillisista tutkinnoista Kaikkien 52 perustutkinnon perusteet ja muut määräykset annettu 10-11/2014 Säädökset, perusteet ja määräykset voimaan 1.8.2015 koskien sekä aloittavia että jatkavia opiskelijoita Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimittava jo lukuvuonna 2014-2015 Kaikki opiskelijat sekä aiemmin aloittaneet että uudet uuteen järjestelmään 1.8.2015 – asiaan valmistauduttava hyvin, vältettävä sekä opiskelijoiden tarpeettomat lisäsuoritukset että ylimääräiset kustannukset. Siirtymäsäännökset edellyttävät toimia aikaisempien perusteiden mukaan aloittaneiden osalta ks. HE:n 12/2014 perustelumuistio • • 1999-2001 perusteiden mukaan opiskelevat – suoritusaikaa vuosi lakien hyväksymisestä 2008-2010 mukaan opiskelevat siirtyvät opiskelemaan uusien perusteiden mukaan - osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen /hops:t tehtävä Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Uudistus todeksi koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyönä Hyvä valmistautuminen ja toimeenpanon laatu sekä tiedottaminen ja siirtymävaiheen toimenpiteiden suunnittelu ajoissa Osaamisperusteisuuden toteutuminen ajattelutavan ja toiminnan muutos – pois oppiaine-, sisältö- ja opetusaikakeskeisyydestä Opiskelijoiden osaamisen kehittymisen tuki ja ammattitaidon laadun varmistaminen keskiöön Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Toimeenpanon tuki Osaamisperusteisuus - todeksi tukimateriaali julkaistu Todistusmallit ja ohjeet sekä kansainväliseen käyttöön tarkoitetut liitteet (tarkistus) Perusteiden toimeenpano-opas ( tarkistus) Opiskelijan arviointiopas ( tarkistus) Työpaikalla tapahtuvan opiskelun opas (valmisteilla) Ns. SORA-opas (tarkistus) Ns. ECVET-opas (koulutuksen järjestäjät, työelämä, opiskelijat) Tiedotus ja koulutus ( maksuton ja maksullinen) – tietoa www.oph.fi/ampe ja www.oph.fi/yrkesgrund sivustot 27.1.2015 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillinen peruskoulutus tutkintojen ja koulutusten uudistaminen rinnakkain TUTKE2/ Ecvet – Perustutkintojen uudistaminen o o o TUTKE2 - lakien vahvistus 3.10.14, asetukset annettiin 9.10.14 Perustutkintojen perusteet (52 pt) ja muut määräykset ( 5 kpl) valmiiksi ja koulutuksen järjestäjille 10-11/2014, voimaan 1.8.2015 – koskevat sekä jatkavia että aloittavia opiskelijoita Perustutkinnon perusteiden ja muiden määräysten toimeenpano VALMA – Valmentavien koulutusten uudistaminen o o o HE annettu 23.10.2014 säädökset 2014?, voimaan 1.8.2015 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteet sekä itsenäiseen elämään ja työhön valmentavan koulutuksen perusteet 12/2014, mikäli säädökset saadaan ennen sitä, voimaan 1.8.2015 Uudistuksen toimeenpano Perusteiden rakenteistaminen/ e-perusteet 1-2/2015 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillinen peruskoulutus – kehittämishankkeita o Tutkinto- ja perustekokeilut ( 4+5 kokeilua) o o Työnjohtokoulutuskokeilut päättyvät 2014- ratkaisut osana TUTKE2 tutkintojen kehittämistä Tutkintokokeilut käynnistyneet ( sotept -ensihoito, välinehuoltoalan pt, hyvinvointiteknologia – kone-ja metallialan pt, sähköalan pt, tieto- ja tietoliikennetekniikan pt) o VAKUVA 2 hanke – pääsykokeiden kehittäminen ( kielikokeet, pääsyja soveltuvuuskokeet, oppimisvalmiuksia mittaavat kokeet) o o o o valtakunnalliset kielikokeet käytössä – selvitys yhteisvalintajärjestelmään liittämisestä valtakunnallisia valintaryhmäkohtaisia pääsy- ja soveltuvuuskokeiden aihioiden pilotointia jatketaan valtakunnallisten oppimisvalmiuksia mittaavien kokeiden kalibrointi käynnissä, samoin selvitys kokeiden liittämisestä sähköisiin järjestelmään ( opintopolku.fi?) säädösmuutoksia - tulossa - myöhemmin ( valintaryhmät , maksuttomuus?) 30 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Tutkintorakenteen ja tutkintojen uudistaminen jatkuu Ammatillisen koulutuksen tutkintojen alakohtaisten kokonaisuuksien tarkastelu ja tutkintorakenteen kehittäminen TUTKE - linjausten ja uusien säädösten mukaan Tutkintojen yhdistäminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi Yhteinen tutkintorakenneasetus pt-at-eat Tutkintojen luokittelu koulutusaloille/ ja tutkintojen sijoittuminen tutkintotyyppeihin ammattitaitovaatimusten puolesta tarkistamistarpeita. 28.1.2013 Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi PP Ammattikoulutuksen haasteita Työelämälähtöisyys pysyvä suurtavoite tasa-arvoisten koulutuspalvelujen turvaamisen rinnalla. Satojen tuhansien suomalaisten työmarkkina-asema, toimiala, ammatti ja/tai työpaikka muuttuu ja vaihtuu joka vuosi. Kysymyksessä on koulutuksen ja työelämän vuoropuheluun ja vastavuoroisuuteen perustuva yhteinen prosessi – uudistuva työpaikkakoulutus ja muut uudet yhteistyömuodot korostuvat. Työpaikoilla tapahtuvan opiskelun laadun turvaaminen työelämän rajujen muutosten aikana Normien ja suositusten kustannusvaikutuksia on tunnistettava ja turhasta säätelystä on luovuttava. Koulutuksen järjestäjien, yritysten ja työyhteisöjen sekä tutkimuslaitosten verkostoituminen nousee ydinkysymykseksi. Koulutuksen järjestäjien on jatkettava ammattiin opettamisen ja kurssittamisen rinnalla monipuolisten työelämän ja yritysten palvelukonseptien kehittämistä. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi PP Ammattikoulutuksen muita haasteita Koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen, läpäisyn tehostaminen ja keskeyttämisten vähentäminen vaativat toimia uusien toimintatapojen ja oppimisympäristöjen innovoimiseksi – huolena erityisesti aikuis- ja oppisopimuskoulutuksen keskeyttäminen ja alhainen tutkintojen suorittamisaste. Rakennepoliittiseen ohjelmaan sisältyvä rahoitusuudistus tulee korostamaan tutkintojen suorittamista ja toiminnan vaikuttavuutta rahoitusperusteena opiskeluajan sijasta. Koulutuksen sisällöllisen ja toiminnallisen onnistumisen ykkösehtoja tulee olemaan pyrkiminen digitalisoitumisen eturintamaan ja kyvykkyys hyödyntää sitä nykyisissä ja monissa tulossa olevissa ja arvaamattomissakin muodoissa. Koulutuksen ja työelämän kehittämispolitiikassa on löydettävä enemmän yhteisiä, hallinnonala- ja sektorirajat ylittäviä, moniammatillisia kehittämisteemoja – eroon liian pienistä, rajautuneista ja pirstaleisista hankkeista. Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Kiitos! Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi
© Copyright 2024