Selostusluonnos
Kirkonseudun asemakaavan muutos Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487 Kaavaselostus Luonnos Ympäristölautakunta 17.2.2015 Dnro: 396/51.512/2014 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 17.2.2015 päivättyä asemakaavamuutoksen luonnoksen karttaa. Asemakaavan muutos koskee: osaa korttelista 487 Asemakaavan muutoksella muodostuu: korttelit 487,509, 510, 511 ja katualuetta 1.2 Suunnittelualueen sijainti Suunnittelualue on Ylöjärven Asuntilan alueen korttelin 487 tontti 8, Mansikkatie ja osa Idäntietä. Aluetta rajaavat Suolaniityntie länsipuolelta, Idäntien eteläpuoliset asuinkorttelit ja lähivirkistysalueet etelässä ja koillisessa, Katvetie sekä sen ja Niittyläntien varren pientalotontit pohjoispuolelta. Katvetieltä alueelle suunniteltua Mansikkatietä ei ole rakennettu. Alueen pohjoispuolella on erillispientaloja sekä Idäntien eteläpuolella rivi- ja paritaloja. Lounaispuolella on Kalliopuiston ja koillispuolella Niittylänpuiston lähivirkistysalueet. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Alue on rakentamaton. Ylöjärven kaupungin kaavoituksessa 17.2.2015 Ritva Kangasniemi kaupunginarkkitehti Leena Keränen kaavoitusarkkitehti Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin 3.9.2014. Ylöjärven ympäristölautakunta hyväksyy tämän asemakaavamuutoksen. 1.3 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitettu suunnittelualue osittain asumiskäyttöön. 2 Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot .................................................................. 2 1.1 Tunnistetiedot ....................................................................... 2 1.2 Suunnittelualueen sijainti ......................................................... 2 1.3 Asemakaavamuutoksen tarkoitus ................................................. 2 2. Tiivistelmä ................................................................................... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................. 4 2.2 Asemakaavan muutos ............................................................... 4 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen........................................ 4 3. Lähtökohdat ................................................................................. 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................ 4 3.2 Suunnittelutilanne .................................................................. 6 4. Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet ....................................... 7 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve ..................................... 7 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................... 7 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................ 8 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ............................................... 9 4.5 Asemakaavaratkaisu ................................................................ 9 5. Asemakaavamuutoksen kuvaus ........................................................ 12 5.1 Kaavamuutosratkaisu .............................................................. 12 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset .................................................. 12 5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset .................................................... 12 5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................. 13 6. Asemakaavamuutoksen toteutus ...................................................... 13 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..................... 13 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus ......................................................... 13 6.3 Toteuttamisen seuranta ........................................................... 13 Kannen kuva: Suunnittelualue rajattuna likimääräisesti keltaisella ilmakuvaan 3 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavamuutoksen alue on Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2014–2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde. Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014. Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto ja luonnos ovat käsiteltävänä ympäristölautakunnan kokouksessa 17.2.2015. Täydennetään myöhemmin. 2.2 Asemakaavan muutos Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on palvelurakennusten korttelialuetta. Se on tarkoitus muuttaa osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoista ratkaisua. Molemmissa esitetään yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-1), kaksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-3) sekä asuinpientalojen korttelialueita (AP). Lisäksi osoitetaan palvelurakennusten korttelialue (P). Ajoneuvoliikenne on esitetty Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Kevyt liikenne osoitetaan Idäntien varren jalkakäytävänä sekä alueen sisäisinä väylinä. Vaihtoehtojen eroina ovat rakennustyyppien jakauma sekä liikennejärjestelyjen yksityiskohdat. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutos on saanut lainvoiman. Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2015–2019) alueen asuntotontit on arvioitu voitavan luovuttaa vuonna 2017. Alueen kaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutosalue on kaupungin omistama ja rakentamaton. Alueen ympäristössä sijaitsee pääosin 2000-luvulla rakennettuja erillispientaloja sekä rivi- ja paritaloja. Aluetta sivuavia Suolaniityn- ja Idäntietä pitkin kulkee bussireitti. Kyseisten katujen varteen on rakennettu erilliset kevyen liikenteen väylät Suolaniityntien itäpuolelle ja Idäntien eteläpuolelle. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueella kasvaa sekametsää, jossa isot havupuut ovat hallitsevia. Paikoin alueella on tiheitä lehtipuu- ja pensasryhmiä ja paikoin avointa. Metsätyyppi on pääosin kuivahkoa kangasta, itäpuolella tuoreempaa. Itäosassa on suhteellisen tasainen alava alue, kun taas länsipuolella on loivahko rinne. Alueen maasto laskee etelästä Idäntien reunasta (135 mpy) kohti pohjoista ja itää (130 mpy). 4 Suunnittelualueella ei ole vesistöjä, eikä se kuulu Ylöjärven pohjavesialueeseen. Alueella ei tavata erityisen arvokkaita elinympäristöjä, eikä harvinaisia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. 3.1.3 Alueen rakennettavuus Asuntilassa on tehty selvitys Niittylän alueen rakentamiskelpoisuudesta (Geopalvelu Oy v. 1999). Selvitys koskee kaavamuutosta laajempaa aluetta, mutta sitä on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa. Selvityksen mukaan alue on luokiteltu pääosin seuraavasti: ”Alueella on kova pohja (moreeni tai mahdollisesti kallio) yleensä enintään 2 m syvyydessä maanpinnasta. Pientalot ja rivitalot voidaan perustaa maanvaraisena perusmaakerrosten varaan. Paikoin voi olla runsaita pintavesivalumia”. Pienellä osalla alueen kaakkoiskulmassa rakentamiskelpoisuus on määritelty seuraavasti: ”Alueella on yleensä noin 1-4 metrin paksuinen koheesiomaakerrostuma. Maalaji on yleensä silttiä ja laihaa savea. Moreenin pinta on yleensä n. 1-4 metrin syvyydessä. Paikoin rinnealueilla voi olla pintavesivalumia. Pientalot ja kevyet rivitalorakennukset voidaan yleensä perustaa maanvaraisesti perusmaakerrosten tai massanvaihdon välityksellä moreenin varaan. Rakennuspaikoilla on tehtävä rakennuspaikkakohtaiset pohjatutkimukset”. Tämä koskee vain kolmea kaakkoiskulman tonttia. Alueen keskiosan tasainen aukio Länsiosan rinnettä Idäntielle päin 3.1.4 Rakennettu ympäristö Voimassa olevan asemakaavan mukaiset pientalotontit, Niittyläntien jatke ja kevyen liikenteen väylä on rakennettu, mutta Mansikkatie ja P-tontti ovat rakentamatta. Lähiympäristö on toteutunut asemakaavojen mukaisina erillispientalojen sekä pari- ja rivitalojen kortteleina ja lähivirkistysalueina. Asuntilan alueella kadut sekä viemäri- ja vesijohtoverkostot on rakennettu. Alueen kaksi päiväkotia sekä luokat 1-3 käsittävä koulu, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Muihin kouluihin (Veittijärvi, Moisio) on matkaa pari kilometriä. Kuntakeskuksessa sijaitsevat kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat noin 4,5 km:n etäisyydellä. 3.1.5 Maanomistus Suunnittelualue on kaupungin omistama. 5 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä on osoitettu asumisen, kaupan, palvelujen, hallinnon ja työpaikkatoimintojen alueita. Alueisiin sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita. Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on merkitty punaisella. Yleiskaava Osayleiskaavassa ”Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennus ja taajamien osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan välinen alue” (KV hyväksynyt 11.12.2003) suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. Ote osayleiskaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on likimääräisesti merkitty punaisella 6 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa Ylöjärven Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos, Asuntilan Idäntien eteläosa (KV hyväksynyt 16.6.2005). Asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu palvelurakennusten korttelialue (P). Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e=0,60, ja sitä on noin 21 000 k-m2. Rakennusten korkein sallittu kerrosluku on neljä. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu keltaisella. Rakennusjärjestys Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 8.11.2006. Rakennusjärjestyksen uusimistyö on käynnissä. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden, koko kaupungin kattavan rakennusjärjestyksen. Pohjakartta Pohjakarttaa päivitetään ja pidetään ajan tasalla kaupungin toimesta. 4. Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve Alue on Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2014–2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde. Alkujaan koulu- ja päiväkotirakentamiseen suunniteltua tonttia ei tarvita niihin tarpeisiin, vaan käyttötarkoitus voidaan muuttaa. Asuntilassa on kaksi päiväkotia ja vanhan lukion tilojen peruskorjauksen (2015) myötä Moision ja Veittijärven koulut riittävät myös Asuntilan tarpeisiin. Suolaniityntien varrella vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueella (YL-1) on käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka mahdollistaa tarvittaessa sinne rakennettujen päiväkoti- ja koulutilojen laajentamisen. Suunnittelualue soveltuu hyvin pientaloasumisen täydennysrakentamiskohteeksi, koska se sijaitsee jo rakentuneiden pientalovaltaisten alueiden keskellä. Osa alueesta osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi, johon voidaan sijoittaa esim. erityisryhmien asumis- ja/tai hoivapalveluita. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä päätti hyväksyä asemakaavamuutosta koskevan 7 osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Asemakaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvien naapurialueiden maanomistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa. Viranomaiset: Pirkanmaan pelastuslaitos Yhteisöt: Elisa Oyj, Leppäkosken Sähkö Oy, Ylöjärven omakotitaloyhdistys ry, Asuntilan kyläyhdistys Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka ja ympäristötoimi 4.3.2 Vireilletulo Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014 Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla (www.ylojarvi.fi). Kaava- ja naapurialueiden maanomistajille tiedotettiin vireilletulosta kirjeitse. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutosta koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.8.2014. Valmisteluaineisto ja luonnos Ympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoa ja luonnosvaihtoehtoja 17.2.2015. Ympäristölautakunnan hyväksymisen jälkeen aineisto asetetaan nähtäville. Nähtävillä pidosta kuulutetaan Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivuilla, www.ylojarvi.fi. Lisäksi osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeellä. Valmisteluaineistosta sekä asemakaavamuutoksen luonnoksista tullaan pyytämään lausunnot tai kommentit kaupungin sisäisiltä yhteistyötahoilta ja osallisilta yhteisöiltä. Osallisilla ja kaupunkilaisilla on mahdollisuus nähtäville asettamisen kuulutuksessa mainitussa määräajassa esittää mielipiteensä aineistosta. Asemakaavamuutoksen ehdotus Täydennetään myöhemmin. Hyväksymismenettely Täydennetään myöhemmin. 8 4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet 4.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet Ylöjärven kaupungin tavoitteena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitetun suunnittelualueen käyttötarkoitus osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. 4.4.2 Ylöjärven kaupunkistrategia 2024 Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 kaupungille uuden tulevaisuuden suunnitelman eli strategian. Kaupunkistrategia on kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja. Se kertoo kaupunginvaltuuston näkemyksen Ylöjärven tärkeimmistä tavoitteista tulevina vuosina. Toimivan kaupunkirakenteen tavoitteiksi on kirjattu mm. seuraavaa: Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, palvelut ja virkistysalueet ovat joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen. Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin. Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen. 4.4.3 Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista sekä ominaisuuksista johdetut tavoitteet Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. Osayleiskaavassa ”Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennus ja taajamien osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan välinen alue” (KV hyväksynyt 11.12.2003) suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa. Poikkeaminen osayleiskaavasta on perusteltua, koska lähinnä päiväkoti- ja koulurakentamiseen suunniteltua palvelurakennusten korttelialuetta ei kokonaan tulevaisuudessa tarvita siihen käyttöön. Rakentamattoman alueen kaavamuutos on kaupunkistrategian mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä. Alue sijaitsee valmiin kaupunkirakenteen keskellä, palvelujen lähellä ja joukkoliikennereitin varrella. 4.5 Asemakaavaratkaisu 4.5.1 Ratkaisun periaate Asemakaavamuutoksella palvelurakennusten tarpeisiin osoitettua korttelialuetta pienennetään noin viidennekseen voimassa olevan kaavan mukaisesta. Loppuosa alueesta osoitetaan pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. Alue on suunniteltu kaksikerroksisille rakennuksille, mutta sitä ei osoiteta sitovana. Yksikerroksisena toteutettaessa rakennusoikeutta pienennetään. 9 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoa alueen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Rakentaminen esitetään molemmissa vaihtoehdoissa pientalovaltaisena, joka sopii täydentämään lähialueiden erillispientaloina, pari- ja rivitaloina toteutettua kaupunkirakennetta. Alueen sisäinen liikenne esitetään Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Molemmissa vaihtoehdossa osoitetaan kevyen liikenteen yhteys koillispuolella sijaitsevaan Niittylänpuistoon ja sen kautta Asuntilan viheralueverkostoon. Palvelurakennusten tontti Suolaniityn- ja Idäntien kulmassa liittyy pohjoisempaan julkiseen rakentamiseen korostaen pääkatujen asemaa. Ajoneuvoliittymä tontille on esitetty kummassakin vaihtoehdossa pohjoisesta Katvetieltä. Luonnosvaihtoehto VE A Ajoneuvoliikenne on ratkaistu Idäntieltä erkanevalla läpiajettavalla tonttikadulla. Idäntien pohjoisreunaan on tonttikatuliittymien välille esitetty jalkakäytävä, joka mahdollistaa turvallisen pääsyn bussipysäkille. Alueen luoteiskulmaan esitetään kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Katvetien kautta Suolaniityntien varren kevytväylälle ja sitä pitkin sujuvasti alakouluun ja päiväkotiin. Yksiasuntoisille erillispientaloille on 9 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 4 tonttia, kooltaan n. 2000–2880 m2. Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 5000 m2:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 1500 k-m2. 10 Luonnosvaihtoehto VE B Ajoneuvoliikenne erkanee Idäntieltä kahdelle päättyvälle tonttikadulle. Niitä yhdistää kevyen liikenteen väylä. Idäntien pohjoisreunaan esitetään jalkakäytävää itäisimmästä tonttikatuliittymästä Suolaniityntielle saakka. Yksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 2200–3770 m2. Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 6300 m2:n tontille on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m2. 4.5.2 Luonnosvaihtoehtojen vertailu Kaavamuutosalueen pinta-ala Asuntokerrosalaa (k-m2) Palvelurakennusten kerrosalaa (k-m2) Kaava-alueen tehokkuus VE A 4,3 ha 6605 1500 0,19 VE B 6450 2000 0,20 Tonttien määrä Erillispientalojen tontit (AO-1) 9 5 Paritalojen tontit (AO-3) Rivitalojen tontit (AP) 5 4 5 5 11 Asuntojen määrä yhteensä Erillispientaloasuntoja Paritaloasuntoja Rivitaloasuntoja 44 9 10 25 48 5 10 33 130 136 Asukasmäärä (arvio) 4.5.3 Asemakaavamuutosratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavamuutoksen jatkotyön pohjaksi valitaan jompikumpi luonnosvaihtoehto tai osa-alueita molemmista vaihtoehdoista saadun palautteen jälkeen. 5. Asemakaavamuutoksen kuvaus Täydennetään ehdotusvaiheessa. 5.1 Kaavamuutosratkaisu 5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.3.1 Vaikutukset kulttuuri- ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksen alue sijoittuu noin 15 vuoden aikana toteutuneelle asuinalueelle. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäisiä. Kaavamääräyksin ja laadittavin rakentamistapaohjein uudisrakentamista ohjataan sopeutumaan olemassa olevaan ympäristöön. Nykyisin rakentamattoman, metsäisen alueen luonnonympäristöä rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi. Uuden asuinalueen rakentamisen myötä lähiseudun asukkaiden ehkä omaksi lähimetsäkseen kokema luonnonympäristö katoaa, mutta osayleiskaavan mukaiset viheryhteydet takaavat Asuntilan säilymisen luonnonläheisenä asuinalueena. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, joihin kaavamuutoksella olisi vaikutuksia. 5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan Tyhjän tontin rakentaminen tiivistää omalta osaltaan yhdyskuntarakennetta ja vaikuttaa taajamakuvaan eheyttävästi. 5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alue on liitettävissä olemassa oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vapaan kapasiteetin lisäkäytön vaikutus yhdyskunta- ja energiatalouteen on positiivista. Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan katuverkostoon. Asemakaavamuutos palvelurakennusten korttelialueesta osittain asuinpientalojen korttelialueeksi tuo alueelle uusia asukkaita, mutta se ei lisää liikennettä verrattuna voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitukseen. Aluetta sivuavaan bussiliikenteeseen lisäasukkaat vaikuttavat myönteisesti. 12 5.3.4 Sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Suunnittelualue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, joista päiväkodit, alakoulun luokat 1-3, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat alle kilometrin päässä. Isompien lasten kouluihin on matkaa 2-2,5 km. Ylöjärven keskustan palveluihin on etäisyyttä noin 4,5 km. Uusien asuinrakennusten rakentaminen tuo alueelle lopputilanteessa arviolta 130 uutta asukasta. Rakentamisaikana voi aiheutua jonkin verran häiriöitä olemassa olevalle asutukselle. 5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset LuottaSuunnitteluvaihe Pvm muselin Ympäristölautakunta Asemakaavamuutoksen käynnistäminen vireilletulo, tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.8.2014 Ympäristölautakunta Asemakaavamuutoksen alustavien luonnosvaihtoehtojen esittely 28.1.2015 Ympäristölautakunta Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto ja luonnos x.xx.2015 Päätös § 109 Päätös: asemakaavamuutoksen käynnistäminen, vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen § 22 Päätös: suunnittelutilanne tiedoksi, luonnosten valmistuttua nähtäville pano § xxx Päätös: asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston ja luonnoksen nähtäville asettaminen ja siitä tiedottaminen Täydennetään myöhemmin. 6. Asemakaavamuutoksen toteutus 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Alueen rakentamista ohjaavat asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja – määräykset sekä suunnitteluohjeet. Kaavan toteutusmahdollisuuksia on tutkittu havainnepiirrosten avulla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tavoitteena on, että asemakaavamuutos hyväksyttäisiin ympäristölautakunnassa loppuvuodesta 2015. Kaavamuutoksen saatua lainvoiman voidaan alueen toteuttaminen aloittaa. Katuverkon ja kunnallistekniikan suunnittelu aloitettaneen 2015 ja rakentaminen 2017. Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2015–2019) alueen asuntotontit on arvioitu voitavan luovuttaa vuonna 2017. 6.3 Toteuttamisen seuranta Alueen kaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. 13
© Copyright 2024