Yhteenveto
virtsaviljelykierroksista 2014
Labquality Days 5.-6.2.2015
Messukeskus, Helsinki
Päivi Suomala, sairaalamikrobiologi
Kierrokset
• Virtsaviljely, kvantitatiivinen, seulonta
– ei edellytetä tunnistusta
– kasvun merkitsevyyden arviointi
– merkitsevän kasvun lähetys tukilaboratorioon
• Virtsaviljely, kvantitatiivinen, bakteerien
tunnistus ja herkkyysmääritykset
– ainakin E.coli-tunnistus edellytetään, muut
mahdollisesti lähetys tukilaboratorioon
Osallistujat
Miten onnistuimme?
Kierrokset ja löydökset
1. S.aureus
Oikea tunnistus %
/suomal
97/95
Oikea määrä ja
merkitsevyys % /suomal
94/95
1. K.oxytoca
93/95
97/97
2. E.coli
97/96
96/96
2. Sekakasvu
17/20
25/13
3. K.pneumoniae
95/100
99/99
3. S.agalactiae
97/97
88/85
4. E.coli
96/93
98/98
4. P.mirabilis
97/95
98/98
S.agalactiae virtsaviljelyssä
• noin 13% käyttää viljelyalustoina kastolevyjä, loput
noin puoliksi ei-kromogeenisia ja kromogeenisia
alustoja
• kierroksella 3 raskauden aikainen kontrollinäyte,
S.agalactiae määrä >105
• 43 kastolevyn käyttäjää
– 24/43 ilmoitti ei kasvua ja lisäksi
– 8/43 ilmoitti kvantitaation alakanttiin tai tulkitsi
löydöksen ei merkitseväksi
• kierros 2/2012 lähes vastaavat tulokset
 voiko kastolevyä käyttää esim neuvolanäytteille?
Sekakasvu virtsaviljelyssä
akinetobakteeri
enterokokki
stafylokokki
Sekakasvu virtsaviljelyssä
• kierroksella 2 keski-ikäisen miehen virtsanäyte ilman
esitietoja
• löydöksenä kolme genitaalialueilla tavallista
bakteerilajia runsaana (koag.neg.stafylokokki,
enterokokki ja akinetobakteeri)
• suomalaisista vain 13% antoi odotetun vastauksen,
kaikista osallistujista 25%
Sekakasvu virtsaviljelyssä jatk…
• näytteenoton onnistuminen on kriittinen
tekijä
• usein potilas ottaa itse: henkilökohtainen
ohjaus, kuvalliset ohjeet näytteenottotilassa ja
ohjeistuksen ymmärtämisen varmistaminen
• näytteen käsittely ja kuljetus, erityisesti jos ei
ole käytettävissä säilöntäaineellisia
näyteputkia
Käypä hoito:
• raportoitava laboratorioon näytteen todellinen saamisaika ja –tapa, rakossaoloaika ja
tieto näytteenoton onnistumisesta
• pieni bakteerikasvu kannattaa tyypittää vain
onnistuneesta näytteestä
• huonosti annettu näyte voi johtaa
kontaminanttien kasvun vääriin tulkintoihin
Todellisuus:
• yleensä rakossaoloaika <4h tai >4h sekä
saamistapa on ilmoitettu
• todellista saamisaikaa ei merkitä
• näytteenoton onnistumista ei ilmoiteta
(kysytäänkö?)
 tehdäänkö tunnistukset ja herkkyydet
varmuuden vuoksi liiankin lavealti?
Ehdotuksia
• tarkennetaan näytteenottoon liittyvää
ohjeistusta asiakkaille
• viljelyiden tulkinnan katselmointi labrassa
 yhtenäisemmät tutkimuskäytännöt
pienempi resurssihukka
selkeämmät vastaukset