Sipoonlahden koulu Sivu 1/25 TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Koulun tiedot Suunnitelma Koulu: Sipoonlahden koulu Koulumuoto: Yhtenäiskoulu Opetuskieli: Suomi Koulupiiri: 01 Koulun yhteystiedot Suunnitelma Koulun nimi: Sipoonlahden koulu Osoite: Neiti Miilin tie 6 01150 Söderkulla Puhelin: 09- 2353 7361 (koulusihteeri) Rehtorin yhteystiedot: Nimi: Jorma Joki-Korpela Puhelin: 09-2353 7360 Sähköposti: [email protected] Sipoonlahden koulu toimii kahdessa toimipisteessä: Esiopetus ja vuosiluokkien 1-2 perusopetus järjestetään Opintien toimipisteessä Osoite: Opintie 6 01150 Söderkulla Vuosiluokkien 3-9 perusopetus järjestetään Neiti Miilin tien toimipisteessä Osoite: Neiti Miilin tie 6 01150 Söderkulla Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Vuosiluokkien 1-3 luokkamuotoinen erityisopetus järjestettiin lukuvuonna 2014-2015 Neiti Miilin tien toimipisteessä. Aikaisempina vuosina vastaava toiminta on järjestetty Opintien toimipisteessä. Kokemukset opetuksen järjestämisestä Neiti Miilin tien toimipisteessä olivat niin myönteisiä, että toimintaa jatketaan ensi lukuvuonnakin samassa paikassa. Oppilasmäärä Suunnitelma Oppilasmäärä: Esiopetus 53 https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 2/25 Perusopetus 506 Yhteensä 559 Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Esiopetuksessa oli kevätlukukauden päättyessä 56 lasta. Perusopetukseen tuli lukuvuoden aikana eri luokille uusia oppilaita niin, että oppilasmäärä oli lukuvuoden päättyessä 517. Koulun tuntikehys Suunnitelma Esiopetus: 752 tuntia/lukuvuosi. Esiopetusta annetaan kaikkina koulupäivinä 4 tuntia/päivä. Koulupäivien määrä 188. Perusopetus: 952 Yleisopetus: 776 Varsinaiset oppiaineiden oppitunnit 761 Tukiopetus 15 Yhtensä Erityisopetus: Luokkamuotoinen erityisopetus 68 Osa-aikainen erityisopetus 69 Yhteensä 137 Erityistehtävät 35,6 (sisältää myös luokanvalvojan tunnit vuosiluokilla 6-9) Tuntikehys yhteensä 929,6 Edellä mainittuihin lukuihin sisältyvät ryhmäkokojen pienentämiseen saadut resurssitunnit. Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Esiopetuksen tuntimäärä toteutui kokonaan. Perusopetuksen tuntimäärä toteutui muuten kokonaan, mutta tukiopetuskiintiöstä jäi suuri osa käyttämättä. Tästä huolimatta oppilaille annettiin tukiopetusta tarpeen mukaan. Koulun henkilökunta Suunnitelma https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 3/25 Henkilökuntaluettelossa on mainittu työssä oleva henkilöstö, mutta ei virkavapaalla olevia. Esiopetus: Horppu Tiina Höglund Kaisa, lastentarhanopettaja Koivunen-Rosenström Lila, lastenhoitaja Kosonen Riitta-Kaisa, lastentarhanopettaja Lohiniemi-Leskinen Leena-Maija, lastentarhanopettaja Mallenius Eeva, lastenhoitaja Saarinen Henna, lastenhoitaja Saarnia Riitta, lastentarhanopettaja Wellamo Erja, lastenhoitaja Merihaara Marina, ryhmäavustaja 2 pv/viikko Perusopetus Opettajat: Ahola-Kinnunen Eeva, luokanopettaja Alanne Outi, erityisluokanopettaja Anttila Harri, luokanopettaja Bergman Elina, aineenopettaja Elomaa Milja, päätoiminen tuntiopettaja/joustava perusopetus (JOPO) Haara Annukka, luokanopettaja Harri Riina, luokanopettaja Huhtakallio Jani, aineenopettaja Huldén Noora, luokanopettaja Hýpen Karri, luokanopettaja Jahkola Tuuli, luokanopettaja Jyrkinen Mia, aineenopettaja Kanerva Pasi, luokanopettaja Kantonen Marianne, sivutoiminen tuntiopettaja Karjalainen Ritva, erityisopettaja Kautto Henna, erityisopettaja Kylmälä Marko, aineenopettaja Lagerstam Mette, luokanopettaja. Anna Grönmanin sijainen syyslukukauden ajan. Lainas Pipsa, aineenopettaja Leino Helena, luokanopettaja Maristo Heli, päätoiminen tuntiopettaja Meriläinen Anna-Mari, luokanopettaja Metsärinne Satuminna, luokanopettaja Mutanen Mari-Anne, luokanopettaja Mäntyniemi Kati, aineenopettaja Niemiaho Maisa, luokanopettaja Niskala Marja-Liisa, erityisopettaja, jäi virkavapaalle 11.8.2014 ja eläkkeelle 1.9.2014. Peltonen Mia, aineenopettaja Pohjalainen Tarja, päätoiminen tuntiopettaja Pomell Katja, luokanopettaja Puistolahti Miia, erityisluokanopettaja Rantavuori Annele, luokanopettaja Saarinen Petri, päätoiminen tuntiopettaja Sihvonen Niina, luokanopettaja Tikkanen Raija, opinto-ohjaaja Torro Mikko, aineenopettaja Virtanen Marko, aineenopettaja. Anna Virtasen sijainen syyslukukauden ajan. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 4/25 Väkevä Titta, luokanopettaja Wetherill Sanna, erityisluokanopettaja Österholm Marja, erityisopettaja 11.8.2011 lähtien Muu henkilöstö: Joki-Korpela Jorma, rehtori Luomanen Tiina, apulaisrehtori Jaatinen Camilla, koulusihteeri 3 pv/viikko, koulutoimen oppilashallinto-ohjelmien pääkäyttäjä 2 pv/viikko Hyvärinen Minna, koulusihteeri 2 pv/viikko, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja 2 pv/viikko sekä koordinaattori 1 pv/viikko Haapaniemi Petja, vahtimestari/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Eskolin Kirsi, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Forsblom Lotta, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Jaatinen Minna, oppilaitosisäntä/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Kautto Riina, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Kettumäki Teea, kouluohjaaja/joustava perusopetus (JOPO) Mertsalmi Kati, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Oksman Tuomo, koulunkäyntiavustaja Packalén Pia, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Plattonen Anna-Liisa, aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Rantavuori Mari, iltapäivätoiminnan ohjaaja, työaika 8 tuntia/viikko Telemachou Jaana, koulunkäyntiavustaja/aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Taipale Paula, kirjastovirkailija Oppilashuoltohenkilöstö: Salmela Anne, johtava koulupsykologi Mielonen Heidi, koulupsykologi Valtonen Pia, koulukuraattori Grannas Anne, kouluterveydenhoitaja. Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Esiopetus: Lastenhoitaja Henna Saarinen oli virkavapaalla kevätlukukauden ajan. Hänen sijaisenaan toimi Kristiina Ketola. Aamu- ja iltapäivätoiminta: Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaaja Riina Kautto jäi virkavapaalle kevätlukukauden alussa. Hänen sijaisena toimi Jenni Räikkönen. Perusopetus: Tuntiopettaja Tarja Pohjalainen jäi virkavapaalle kevätlukukauden alussa. Hänen sijaisena toimi Mette Lagerstam. Koulun työajat Lukuvuoden työ- ja loma-ajat https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 5/25 Suunnitelma Syyslukukausi: ti 12.8.2014 - la 20.12.2014 Koulupäivä lauantaina 20.9.2014. Vastaava ylimääräinen vapaapäivä perjantaina 15.5.2015. Syysloma to 16.10. 2014 - pe 17.10.2014 Kevätlukukausi: ke 7.1.2015- la 30.5.2015 Talviloma: ma 16.2.2015 - pe 20.2.2015 (viikko 8) Koulupäiviä koko lukuvuonna yhteensä 188. Jaksot: 1. jakso 12.8.2014-20.12.2014 2. jakso 7.1.2015-30.5.2015 Kertomus Suunnitelma toteutui. Koulun päivittäiset työajat Suunnitelma OPINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Esiopetus: Päivittäin klo 8.30-12.30 kaikkina koulupäivinä. Lisäksi esiopetukseen liittyvä päivähoito klo 7.00 (tarvittaessa klo 6.30) - 8.30 ja klo 12.30 - 17.00 Perusopetus/vuosiluokat 1-2: Maanantai, tiistai, keskiviikko ja perjantai Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti 8.30-9.15 45 min välitunti 9.15-9.30 15 min 2. tunti 9.30-10.15 45 min ruokailu 10.15-11.00 45 min 3. tunti 11.00-11.45 45 min 4. tunti 11.45-12.30 45 min välitunti 12.30-12.45 15 min 5. tunti 12.45-13.30 45 min Torstai https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 6/25 Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti 8.30-9.15 45 min välitunti 9.15-9.30 15 min 2. tunti 9.30-10.15 45 min 3. tunti 10.15-11.00 45 min ruokailu 11.00-11.45 45 min 4. tunti 11.45-12.30 45 min välitunti 12.30-12.45 15 min 5. tunti 12.45-13.30 45 min Aamu- ja iltapäivätoiminta: Kaikkina koulupäivinä klo 7.00-9.30 ja klo 12.30-17.15 Kesäkuussa 2015 ainakin ajalla 1-18.6. (mahdollisesti 26.6. saakka) päivittäin klo 7.30-17 Heinä-elokuussa 2015 ajalla 27.7. - 5.8. (mikäli seuraavan lukuvuoden koulutyö alkaa 11.8.2015. NEITI MIILINTIEN TOIMIPISTEEN PÄIVITTÄISET TYÖAJAT Perusopetus: Vuosiluokat 3-6 Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. tunti 8.40-9.25 45 min välitunti 9.25-9.40 15 min 2. tunti 9.40-10.25 45 min välitunti 10.25-10.30 5 min 3. tunti 10.30-11.15 45 min ruokailu 11.15-11.45 30 min 4.tunti 11.45-12.30 45 min välitunti 12.30-12.45 15 min 5. tunti 12.45-13.30 45 min välitunti 13.30-13.45 15 min 6. tunti 13.45-14.30 45 min https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 7/25 7. tunti 14.30-15.15 45 min Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo 15.30. Vuosiluokat 7-9 Oppitunti/ Aika Kesto välitunti 1. + 2. tunti 8.40-10.10 90 min välitunti 10.10-10.30 20 min 3. + 4. tunti 10.30-12.00 90 min ruokailu 12.00-12.45 45 min 5. tunti 12.45-13.30 45 min välitunti 13.30-13.45 15 min 6. + 7. tunti 13.45-15.15 90 min Mikäli on tarve pitää 15 minuutin välitunti 6. ja 7. oppitunnin välillä, päättyy 7. tunti klo 15.30. Oppilaiden koulukuljetukset huomioidaan mahdollisen välitunnin järjestämisessä. Aamu- ja iltapäivätoiminta Päivittäin klo 7.00-9.30 ja klo 12.30-17.15 Kertomus Suunnitelma toteutui. Poikkeavat työpäivät Suunnitelma Syyslukukausi: Taksvärkkipäivänä 15.10.2014 osa oppilaista suorittaa korvaavaa työpäivää koulun ulkopuolella erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti. Niillä oppilailla, jotka eivät taksvärkkityöhön osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30. Perjantaina 19.12.2014 järjestetään iltapäivällä henkilökunnan joulukahvitilaisuus. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko 12.30 tai 13.30. Lauantaina 20.12.2014 aamulla järjestetään joulujuhlat sekä Opintien toimipisteessä että Neiti Miilintien toimipisteessä. Juhlien tarkempi kellonaika päätetään myöhemmin. Kevätlukukausi: Opettajien ja mahdollisuuksien mukaan myös muun henkilöstön virkistysiltapäivä järjestetään ke 25.3.2015 klo 13.30 alkaen. Oppilaiden koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30. Vapun aattona 30.4.2015 vietetään toimintapäivää. Tällöin koulu päättyy vuosiluokilla 1-6 klo 12.30 ja vuosiluokilla 7-9 joko klo 12.30 tai klo 13.30. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 8/25 Koulun liikuntapäivää vietetään maanantaina 25.5.2015. Oppilaiden koulupäivä päättyy klo 12.30 tai 13.30. Perjantaina 29.5.2015 järjestetään iltapäivällä henkilökunnan kevätkahvitilaisuus. Oppilaiden koulupäivä päättyy joko 12.30 tai 13.30. Lauantaina 30.5.2015 järjestetään kevätjuhlat molemmissa toimipisteissä. Opintien toimipisteen juhla alkaa klo 8.00 ja Neiti Miilintien toimipisteen juhla klo 10.00. Työelämään tutustumiseen liittyvistä TET-jaksoista on erillinen selvitys kohdassa Koulun ulkopuolinen opetus. Mikäli edellä mainitun virkistysiltapäivän järjestäminen ei jostakin syystä ole mahdollista 25.3.2015, varataan mahdollisuus järjestää koulun henkilökunnalle Tyhy-/virkistysiltapäivä kahtena iltapäivänä niin, että kumpanakin päivänä puolet henkilöstöstä on töissä ja puolet viettämässä tyhy-/virkistysiltapäivää. Näinä kahtena päivänä oppilaiden koulupäivä päättyy mahdollisesti 1-2 tuntia tavanomaista aikaisemmin. Esiopetukseen liittyvä päivähoito sekä iltapäivätoiminta hoidetaan näinä päivinä ajallisesti täysimääräisesti, mutta toimintaa ohjaavan henkilöstön määrä on puolet normaalista. Opintoretkien, leirikoulujen sekä erilaisten liikunta- ym. tapahtumien ja koulujen urheilukilpailujen aikana oppilaan työpäivä poikkeaa lukujärjestyksen mukaisesta työpäivästä sekä sisällöllisesti että toisinaan myös ajallisesti. Työjärjestyksistä poikkeavista päivistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille hyvissä ajoin etukäteen. Kuljetusta odottaville oppilalle tarjotaan mahdollisuus osallistua koulussa valvottuun toimintaan. Kertomus Suunnitelma toteutui. Koulun painopisteet ja tavoitteet Suunnitelma Arvot ja visio Arvot: Sipoonlahden koulun toimintaa ohjaavat ammatillisuus, kaikkien toimijoiden keskinäinen arvostus ja kunnioitus ja pyrkimys laadukkaan palvelun tarjoamiseen. Visio: Keskeinen päämäärä on tuottaa laadukasta esi- ja perusopetusta sekä aamu- ja iltapäivätoimintaa ja tarjota kasvulle ja oppimiselle riittävää ja asianmukaista tukea. Opetuksen kehittämisessä käytetään pedagogisesti mielekkäitä ratkaisuja, mahdollisimman rikkaita oppimisympäristöjä ja joustavia järjestelyjä niin menetelmien kuin ryhmienkin suhteen. Kouluyhteisössä kehitetään erilaisia pedagogisia toimintamalleja, joilla pyritään vastaamaan oppilaiden tulevaisuuden taitojen haasteisiin. Pedagogiselle kehittämiselle ja keskustelulle varataan aikaa ja se huomioidaan toimintaympäristön rakenteessa mm. siten, että henkilökunnalla on riittävästi tilaisuuksia pohtia ja kehittää työtään. Koulun toiminnan kehittämisessä kuullaan oppilaita, huoltajia ja yhteistyökumppaneita. Koulu tekee yhteistä työtä eri toimijoiden kanssa oppilaiden parhaaksi. Opetuksen lisäksi oppilaille tarjotaan laadukasta aamu- ja iltapäivätoimintaa. Laadukas oppilashuoltotyö ja kolmiportainen oppimisen tuki takaavat riittävän ja oikea-aikaisen tuen kaikille tarvitsijoille. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 9/25 Erityisesti lv. 2014-15 painotetaan seuraavia kohteita: PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Pedagoginen kehittäminen uuden opetussuunnitelman hengessä käynnistyi jo keväällä 2014 ja jatkuu lukuvuoden 2014-15. Kouluumme perustettiin molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät. Ohjausryhmän jäsenet osallistuivat AVI:n järjestämään koulujen johtoryhmäkoulutukseen, joka jatkuu syksyllä 2014. Ohjausryhmän osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että koulussamme noudatetaan jaetun johtajuuden periaatetta ja oman toiminnan ja työskentelyn sekä toisten tavoitteellisen toiminnan johtamista halutaan tukea laadukkaalla koulutuksella. Pedagogisesta kehittämisestä on olemassa erillinen toimintaympäristökuvaus ja suunnitelma. OPPILAIDEN OSALLISUUS JA HYVINVOINTI Kouluterveyskyselyn 2013 ja Koulun hyvinvointiprofiilin (Opetushallituksen kartoitus) sekä KiVakyselyn tulosten pohjalta on päätetty panostaa oppilaiden osallisuuden lisäämiseen ja oppilaiden hyvinvointiin. Erityisesti yläkoulun tyttöjen hyvinvointi on keskeisenä kehittämiskohteena sekä oppilashuollon että koulun kehittämistoiminnassa. Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo 1.8.2014. Koulussamme on ennakoitu molempia uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon kunnan yhteiset ohjeistukset. Oppilaiden osallisuutta lisätään mm. selkiyttämällä ja vahvistamalla oppilaskuntatyötä ja tukioppilastoimintaa sekä muita toimintamalleja, jotka rakenteellisesti lisäävät oppilaiden osallistumista koulutyön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Oppilaat pyritään ottamaan mukaan myös uudenlaiseen oppilashuollolliseen toimintaan ja sen suunnitteluun. YRITTÄJYYSKASVATUS Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan toimintaa, joka tähtää vastuun ottamiseen omasta toiminnasta, tavoitteista ja hyvinvoinnista, toiminnan hyvää ennakkosuunnittelua, toteutusta ja arviointia, toisten huomioimista ja toiminnan eettisyyden arviointia ja tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, mikäli toiminnan tavoitteet ja toteutus sitä vaativat. Yrittäjyyskasvatus on siis paljon laajempi käsite kuin ajatus pelkästä yrityksen perustamisesta ja/ tai bisneksen pyörittämisestä. Sisäisen yrittäjyyden näkökulma: Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen yrittäjyyden ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa. Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma: Aloittaa lyhyt valinnaiskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta) Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset. • Vieraillaan paikallisissa yrityksissä https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 10/25 • Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla • Jatkaa yrityttäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla. • Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus Suunnitelma Sipoonlahden koulun painopisteet lv. 2014-2015 1. Oppilaiden osallistaminen 2. Pedagogiset painopisteet: - Yrittäjyyskasvatus - Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja opiskelussa - Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen organisaation sisällä 1. Oppilaiden osallistaminen Oppilaiden osallistaminen Sipoonlahden koulussa Kouluyhteisö muodostaa suhdeverkoston, johon kuuluminen tyydyttää liittymisen perustarvetta. Osallistumalla koulun päätöksentekoon oppilas saa tietoa koulun koko organisaatiosta, visioista ja tavoitteista. Oppilas pystyy vaikuttamaan, jolloin merkityksellisyyden kokemus vahvistuu ja hiljainen tieto tulee jakoon. Jokaiselle oppilaalle kuuluu vastuu luokka- ja kouluyhteisöstä, ja osallistumalla oppilas ymmärtää oman työpanoksensa merkityksen koko kouluyhteisössä. Neiti Miilin tiellä oppilaskunnasta on valittu oppilaskunnan hallitus, johon kuuluu edustajia jokaiselta luokalta. Hallituksen toimintaa johtaa yhdeksännen luokan edustajista koostuva puheenjohtajisto, joka suunnittelee ja valmistelee koko oppilaskunnan toimintaa. Lukuvuoden 2014-15 toimintaa ovat mm. aulan käytön organisointi ja yhteistyön kehittäminen rehtorin, opettajakunnan, oppilashuollon sekä vanhempaintoimikunnan kanssa. Luokan edustajat tuovat hallitukseen tietoa luokkakokouksista, joita pidetään säännöllisesti luokanvalvojan tai luokanopettajan ohjaamana. Luokkakokouksen tarkoituksena on osallistaa koko oppilaskunta koulun toimintaan ja kehittämiseen. Opintiellä lasten ja oppilaiden osallistamista lisätään ottamalla heidät entistä enemmän mukaan arjen suunnitteluun. Oppilaiden ehdotuksia kuullaan ja kirjataan ylös. Esimerkkinä voidaan mainita vuotuiset juhlamme, kuten Lapsen oikeuksien päivä sekä Talent –show, joiden ohjelman lapset suunnittelevat ja toteuttavat suurelta osin itse. Lapset ja oppilaat osallistuvat https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 11/25 aktiivisesti kouluruokailun kehittämiseen mm. antamalla palautetta kouluruoasta sekä uudistamalla ruokalistaa ruokaraatien muodossa. Lukuvuoden aikana pidetään luokkakohtaisia aamunavauksia, joiden sisällön luokka itse suunnittelee. Myös Opintiellä aloitetaan luokkakokoukset. Koulun oppilaskunnan hallitukselle viedään esikoulu- alkuopetusikäisten lasten ja oppilaiden terveiset, ja hallitukselta tulevia asioita käsitellään Opintiellä. Kirjaamme oppilaiden ideat ja sopimukset omaan vihkoon, jota säilytetään opettajahuoneessa. 2. Pedagoginen kehittäminen Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Yrittäjyyskasvatuksen suuntaviivoissa painottuvat eri koulutusasteiden, työ- ja elinkeinoelämän, järjestöjen, hallinnollisten ja poliittisten päätöksentekijöiden sekä kotien kanssa tehtävä verkostoyhteistyö. Näissä verkostoissa kehitetään kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisympäristöjä sekä toimintakulttuuria, joissa oppijan yrittäjämäiset valmiudet ja elämänhallinta vahvistuvat. Siten myös oppijalla kehittyvät tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet sekä toimintatapa, jotta hän kykenee toimimaan yrittäjämäisesti omassa henkilökohtaisessa elämässään yhdessä toisten kanssa. Tällä kaikella vahvistetaan myös sitä, että oppijan on helppo toimia tulevaisuuden työmarkkinoilla, joko yrittäjänä tai toisen palveluksessa toimien. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2009) Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Sipoonlahden koulussa TYÖYHTEISÖTASOLLA LUKUVUONNA 2014-15 -> - Yhteisen käsityksen muodostuminen siitä, mitä yrittäjyyskasvatus on Sipoonlahden koulussa = yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet Sipoonlahden koulussa - Yrittäjyyskasvatuksellisen puheen ja ajattelun lisääminen Sipoonlahden koulussa - Yrittäjyyskasvatuksellisten opetusmenetelmien lisääntyminen sekä menetelmien hyödyntäminen SLK:ssa - Opettajat löytäisivät rakenteellisia ratkaisuja oppiainerajoja ylittävien opintokokonaisuuksien järjestämiseen yläluokilla - Uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisen pedagogian sisäistäminen - Opetushenkilöstön välisen yhteistyön lisääntyminen https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 12/25 - Monipuolisten arviointimenetelmien kehittäminen - Verkottuminen joidenkin paikallisten/lähialueen yrittäjien ja yhdistysten kanssa - Omien opetuskäytäntöjen reflektointi suhteessa yrittäjyyskasvatuksen tavoitteisiin OPPILASTASOLLA 1. Omaehtoinen yrittäjyys - Oppilaan omatoimisuus lisääntyy ja aktiivinen vastuunottaminen kehittyy - Oppilas voi saada koulussa niitä kokemuksia, että aina yrittäminen kannattaa - Oppilaan kyky johtaa itseään kasvaa ja hän uskaltaa ottaa riskejä ja kokeilla itsenäisesti - Oppilas oppii näkemään mahdollisuuksia ympärillään ja olemaan luova - Oppilaalla on intohimoa oppimista kohtaan - Oppilaan oman toiminnan ohjaaminen sekä arviointikyky kasvavat - Oppimisprosessit tarjoillaan sellaisessa muodossa, että oppilaalla on aidosti mahdollisuus innostua, toimia ja ohjata omaa toimintaansa itse 2. Sisäinen yrittäjyys = sosiaalinen yrittäjyys - Oppimisprosessit ovat oppilaslähtöisiä: oppilas pääsee itse vaikuttamaan oppimisprosessiin sen sijaan, että vain toimii opettajan ohjeiden mukaan - Ryhmän yhteisöllisen ajattelun hetkiä lisätään ja päästetään sosiaalinen älykkyys valloilleen - Yhdessä tekemisen taitoja vahvistetaan - Oppilas osaa verkottua ja lisätä omaa asiantuntijuutta yhteistyön voimalla - Oppilaan kyky arvioida oman ryhmänsä toimintaa ja itseään ryhmän jäsenenä kehittyy 3. Ulkoinen yrittäjyys - Oppilas pystyy soveltamaan yrittäjyyskasvatuksen myötä tulleita taitoja elämän eri tilanteissa https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 13/25 - Oppilas on aktiivinen toimija yhteiskunnan eri sektoreilla, kuten yrityksessä, yhdistyksessä, politiikan saralla sekä eri verkostoissa - Oppilas pystyy vaikuttamaan asioihin ja kokee merkitykselliseksi osallistua päätöksentekoon eri yhteisöissä - Oppilas osaa verkottua ja näkee tiimityöskentelyn tuomat mahdollisuudet eri elämäntilanteissa Yrittäjyyskasvatuksen vuosikello, syyslukukausi: Elokuu • SLK:n painopisteiden 2014-2015 valinta johtoryhmässä • Luokkien 3-6 taito- ja taideainepalkit (projektitunnit) aloitettu - Koulun vastuutehtävien valinnat ja yrittäjyyskasvatustyöryhmän perustaminen -> Harri Anttila, Petri Saarinen ja Titta Väkevä - 8.-9.-luokkaisten yrittäjyyskasvatusvalinnaiskurssien aloittaminen Syyskuu - 8.-9.-luokkalaisten yrittäjyyskasvatuskurssin valinneiden oppilaiden osallistuminen Sipoon yrittäjänpäivään 5.9.2014 Nikkilässä - Osallistuminen 16.9. Keski- ja Itä-Uudenmaan yrittäjyyskasvatustyöryhmien verkottumisiltapäivään (Harri ja Titta) - Painopisteiden prosessointia tiimeissä Lokakuu • NY6H-leirien aloittaminen 5.-6.-luokkalaisille. Ohjaavat oppilaat ovat 9.-luokkalaisia NY24H-leirin käyneitä. • Osallistuminen 21.10. Sipoon kunnan yrittäjyyskasvatustyöryhmän kokoukseen (Harri ja Titta) • Yrittäjyyskasvatuksen (Harri ja Titta 8.10.), TVT-opetuksen (Pipsa ja Mikko 8.10.) ja yhteisopettajuuden alustukset koulun opettajille/henkilökunnalle (Tuuli 15.10.). -> Yrittäjyyskasvatuksen materiaali jakoon 1.-6.-luokkalaisten opettajille sekä ohjeistus käyttöä varten Marraskuu Pedagogisten painopisteiden mukaisen opetuksen suunnittelu aine- ja luokka-asteen tiimeissä 5.11. Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja opiskelussa Sipoonlahden koulun TVT-polku https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 14/25 Mediakasvatuksen aseman vahvistaminen liittyy TVT:n käytön lisäämiseen. Oppilaat kohtaavat jatko-opinnoissa ja työelämässä kaikkialle ulottuvan tietoja viestintäteknologian. Sitä tehokkaasti hyödyntävät ovat paremmassa asemassa kuin ne, joille TVT on lähinnä ajanvietettä. Sipoonlahden koulussa on hyvä opetustekninen varustus. Koulussamme on hyvät edellytykset kehittää kattavasti TVT:n opetus- ja oppimiskäyttöä. Opettajien kehittämisalueet: • TVT-taitojen ammatillinen kehittäminen/taidoissa kehittyminen • asenteet avoimiksi ja vastaanottavaisiski monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseksi oppimisessa ja sosiaalisten taitojen kehittämisessä. Oppilaiden kehittämisalueet ja -tavoitteet: • omaksuvat tiedon etsimisen, arvioinnin ja tuottamisen perustaidot • • • • • • ikäkautensa mukaisesti hallitsevat sähköisen lukutaidon perusasiat osaavat tuottaa kuvaa ja tekstiä muihin medioihin jaettavaksi osaavat käyttää erilaisia ohjelmia ja medioita hyödyllisesti omaksuvat nettietiketin ja vastuullisen TVT:n käytön tuntevat sosiaalisen median BYOD (bring your own device): kannustetaan oppilaiden omien mobiililaitteiden käyttämiseen opiskelun tukena koulussa ja kotona TVT-polku Kaikki • sähköiset oppimateriaalit ja oppimisalustat ovat kiinteä osa oppimista kaikilla luokka-asteilla • toiminnallisten työtapojen lisääminen tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen Esi- ja alkuopetus • pienten projektien tekeminen (esim. kuvakirjat) • Ekapeli ja muut oppimispelit 3.-6. luokat • tavoitteena Google Driven käyttäminen sekä uuden oppimisalustan • • • • (Edison) hyödyntäminen kirjoitusohjelman, esitysohjelman ja kuvankäsittelyn hallitseminen tiedon kriittinen etsiminen ja käyttäminen monipuoliset työtavat nettietiketin sisäistäminen https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 15/25 7.-9. luokat • aiemmin opittujen taitojen syventäminen • laajempien tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien projektien toteuttaminen • editoiminen (liikkuvan kuvan käsittely) • mediakasvatus ◦ oman mediakäyttäytymisen pohtiminen ◦ lieveilmiöt ja oma vastuu ◦ median monipuolinen seuraaminen Linkki tarkkaan TVT-polkuun: https://koulurusko.sharepoint.com/Opetori/_layouts/15/WopiFrame.aspx? guestaccesstoken=va2k0DPOGwN46eoUIlFQ7PiiMomulYqB0IYFeWS4nsM% 3d&docid=03e1d814793734753bd642049ee3f5bf5&action=view Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen oman työyhteisön sisällä Opettajien ammatillinen kehittäminen Koulussamme ammatillista kehittämistä tehdään yhteisillä projekteilla aineryhmien ja luokkarajojen yli. Pyrimme yhdistämään projekteihin eri-ikäisiä oppilaita saman aihepiirin haasteita pohtimaan ja opiskelemaan. 3. – 6. luokan oppilailla tähän on luotu koulumme rakenteissa mahdollisuus yhtä aikaa olevien projektituntien tiimoilta. Tavoitteena on yhdistää eri opettajien ammatillisia vahvuuksia yhteissuunnittelun ja yhdessä tekemisen kautta, ja tällä tavalla antaa opettajille mahdollisuus kollegan työskentelyn seuraamiseen ja reflektointiin ja samalla näyttää omia työskentelytapoja ja toimintamalleja. Toinen ammattitaidon jakaminen toteutetaan vapaa-ajalla, esim. hyppytuntien aikana, siten, että opettajat seuraavat vähintään kolmen eri opettajan työskentelyä normaalissa opetustilanteessa. Tavoitteena on, että toisen työskentelyä seuraamalla ja havainnoimalla saa ideoita omaan opetukseen ja erilaisten oppilasryhmien kohtaamiseen. Oppitunnin seuraamisen jälkeen vapaalla oleva opettaja voi keskustella havainnoistaan seuraamansa tunnin opettajan kanssa ja näin antaa näkökulmia ja kehittävää palautetta kollegalleen ja saada ideoita ja ajatuksia omaan työhön. Muun henkilöstön ammatillinen kehittäminen Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun, joka toteutetaan ilta- ja lauantaipalavereina. Lisäksi viikoittain pidetään esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin. Myös aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajista osallistuu vähintään yksi ohjaaja Opintien tiimikokouksiin sekä henkilöstökokouksiin. Lisäksi aamu- ja https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 16/25 iltapäivätoiminnan ohjaajat kokoontuvat vaihtelevasti iltapalavereihin tai lyhyisiin ohjaajapalavereihin työpäivän aikana. Ohjaajat osallistuvat myös mahdollisuuksien mukaan koko kunnan yhteisiin ohjaajatapaamisiin. Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntäminen opettamisessa ja opiskelussa Lukuvuoden 2014 – 2015 aikana TVT:n käyttäminen opetuksen välineenä on lisääntynyt entisestään. TVT:stä on tullut luonteva osa oppimista. Erityisesti osallistavat ja nokkeluutta ja tietoa vaativat pelit (esim. Kahoot, Socrative) ovat saaneet jalansijaa. Sipoonlahden koulussa on ollut käytössä neljä vuosiviikkotuntia tieto- ja viestintätekniikan pedagogiseen tukeen. Tämä tuntimäärä on ollut viikoittain jatkuvassa käytössä. Kevään 2015 aikana Sipoossa on otettu käyttöön Edison-oppimisalusta. Opettajat ovat saaneet koulutusta Edisonin käyttämisestä tammikuussa 2015. Oppilaat ovat ottaneet oppimisalustan käyttöönsä heti opettajien jälkeen. Oppilaita on ohjattu turvalliseen netin käyttämiseen ja oikean tiedon etsimiseen kaikilla luokka-asteilla. Oppilaat ovat tehneet ikäkauteensa sopivia projekteja. Esimerkkinä mainittakoon Kuuma-TVT:n kanssa yhteistyönä toteutettu esikoululaisten TVT-projekti, jossa tehtiin muun muassa video- ja kuvatarinoita. Yläkoululaisilla taas Edison-oppimisalustaan kuuluvat Google Drive ja uutena Google Classroom ovat olleet mainioita oppimisen välineitä. Yläkoulun puolella on laajennettu oppiainerajat ylittävää yhteistyötä seitsemännellä vuosiluokalla Siirtolaisuus-projektikokonaisuuden avulla. Mukana oppiaineista ovat olleet historia, äidinkieli, maatieto ja kuvataide. Oppilaat ovat luoneet henkilön, joka muuttaa Pohjois-Amerikkaan siirtolaiseksi. He ovat kuvanneet, kirjoittaneet, lukeneet, pohtineet ja tehneet aluetyön. Vastaavanlaisia eri oppiaineet yhdistäviä kokonaisuuksia on suunnitteilla myös muille vuosiluokille. BYOD-ajatus on jonkin verran saanut jalansijaa ylemmillä luokilla, mutta koulussamme on edelleen tarvetta hyvin toimiville tietokoneille. Koulun omat tavoitteet ja niiden toteutus Suunnitelma Yleistä https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 17/25 Tavoitteena on luoda molempiin toimipisteisiin toimintaympäristö ja - kulttuuri, jossa jokaisen toimijan on hyvä olla ja työskennellä. Luottamuksellisessa ja turvallisessa ilmapiirissä jokainen kykenee antamaan parastaan. Arvioidaan eri tavoin omaa toimintaamme ja rohkaistaan sekä oppilaita että henkilökuntaa rakentavaan kriittisyyteen. Aikuiset ovat esimerkkinä oppilaille oikeanlaisen toimintakulttuurin edistämisessä. Keskeinen osa ammattitaitoa on korjaavan palautteen ja kritiikin esittäminen. Paikka ja tapa on tarkoin harkittava; mitä sanon, missä sanon, kenelle sanon ja kuinka asiani esitän. Toimintakulttuurin luomisessa edellytetään ja rohkaistaan kaikkia toimijoita sitoutumaan yhteisen toimintakulttuurin luomiseen. Tavoitteellinen yhteinen työ ei mahdollista vapaamatkustajia. Kasvatuksen, oppimisen, toiminnan ja yhteistyön lähtökohtina ovat ilo, kunnioitus, toivo, myötätunto, luottamus, kiitollisuus, anteeksianto. Oppilaan moniammatillinen tuki Oppilaalle tarjotaan moniammatillista yleistä, tehostettua ja erityistä tukea oikealla volyymilla oikeaan aikaan. Tähän päästään uusilla, joustavilla ja luovilla ratkaisuilla, joissa varioidaan opetusmenetelmiä, - materiaaleja, ympäristöjä ja -ryhmiä. Tarjotaan haasteita ja motivoivia työtapoja oppilaille, joilla on erityistä kiinnostusta tai lahjakkuutta jollakin alueella. Varhaisen havaitsemisen ja puuttumisen mahdollistamiseksi opetusryhmät pidetään riittävän pieninä. Oppilaiden edistymistä ja hyvinvointia seurataan moniammatillisesti ja säännöllisesti yhdessä sovituilla menetelmillä. Oppimisen ja kasvun tuki: Yleinen tuki; Jokaiselle esikoululaiselle laaditaan esiopetuksen oppimissuunnitelma Tehostettu tuki; Esi- ja alkuopetuksen erityiopettajan kanssa tehdään säännöllistä yhteistyötä ryhmässä ja yksilötasolla. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä oppilashuoltoryhmän kanssa Erityinen tuki; Lapselle jolla on erityisen tuen päätös, laaditaan HOIJKS, jonka mukaan tukitoimen järjestetään. Oppilashuoltohenkilöstö on mukana kaikissa tuen vaiheissa tiiviissä yhteistyössä sekä oppilaiden että henkilökunnan kanssa. Moniammatillista yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kouluun on laadittu Pol § 29 mukainen turvallisuus-suunnitelma. Koulussa käytetään Vertaissovittelua (Verso) ja Kasvatuskeskustelu (KaKe)- sekä KiVa-koulu -toimintaa, jotta oppilaille voidaan tarjota turvallinen oppimisympäristö. Johtamisjärjestelmä Kouluun on luotu selkeä johtamisjärjestelmä ja jaetun johtajuuden malli, jota kehitetään edelleen. Tavoitteena on, että asiantuntijaorganisaatiossa jokainen sitoutuu johtamaan itseään ja omaa tavoitteellista toimintaa, sekä ottamaa vastuuta yhteisestä toiminnasta ja tavoitteista. Henkilöstön hyvinvoinnista https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 18/25 huolehditaan selkeillä rakenteilla ja vastuunjaolla. Esiopetuksen toteutus Esiopetusta toteutetaan Sipoon suomenkielisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Vapaa ja ohjattu leikki on olennainen osa esiopetuksen toimintaa. Esiopetusryhmät muodostetaan siten, että lasten toiminta suotuisassa oppimisympäristössä mahdollistuu ja he oppivat toimimaan toistensa kanssa. Lapsilla on omat kotiluokat, kotiluokkia on kolme (19 lasta, 19 lasta ja 15 lasta). Lapset toimivat esiopetusaikana erilaisissa ryhmissä mm. Silmutunneilla ja Metsämörriretkillä. Lapset jaetaan ryhmiin "yli" kotiluokkarajojen. Nivelvaihe varhaiskasvatuksesta esiopetukseen: Nivelvaihetta kehitetään varhaiskasvatuksesta esiopetukseen yhteistyössä varhaiskasvatuksen erityisopettajan kanssa. Hän käy säännöllisesti syyslukukauden aikana seuraamassa lasten sopeutumista esiopetukseen ja tarvittaessa konsultoimme häntä lasten asioissa. Päivähoidon henkilökunnan kanssa pidetään kaksi palaveria toimintakaudella, joissa käydään palautekeskustelua edellisen kevään tutustumiskäynneistä ja siirtopalavereista. Suunnittelemme myös tulevan kauden yhteistyötä. Teemme yhteistyötä ruotsinkielisen esiopetuksen (Söderkulla skola) kanssa. Suunnittelemme ja toteutamme vierailuja toistemme luona ja yhteisiä projekteja lukuvuoden aikana. Esiopetuksessa sovelletaan Sipoon kunnan ympäristöohjelmaa mm. hyödyntämällä toiminnassa luonnonmateriaaleja ja käyttämällä askarteluissa kierrätysmateriaaleja. Metsämörriretkillä lapset saavat luontokokemuksia tutuilla retkipaikoilla. Keväällä järjestetään koko koulun ympäristön siivoustalkoot. Esiopetuksen koko henkilökunta osallistuu toiminnan suunnitteluun, joka toteutetaan ilta- ja lauantaipalavereina. Lisäksi pidämme viikoittain esiopetustiimin ja kotiluokkien kokouksia. Henkilökunnasta vähintään yksi osallistuu Opintien tiimikokouksiin ja koko koulun henkilöstökokouksiin. Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Esiopetus Esiopetusta on toteutettu joustavasti kolmessa kotiluokassa (21, 20 ja 15 lasta). Olemme toimineet osittain yli kotiluokkarajojen ryhmissä, joissa on huomioitu lasten taitoja ja toiveita. Tämä toiminta on auttanut lapsia tutustumaan toisiinsa ja toimimaan aktiivisesti uusissa tilanteissa. Opetusta ja kasvatusta on tarjottu kunkin lapsen kehitystason mukaisesti, muodostamalla joustavia opetusryhmiä. Olemme käyttäneet sosiaalista kehitystä ja tunnetaitoja tukevaa Askeleittain https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 19/25 -opetusohjelmaa sosio-emotionaalisten taitojen opettamiseen. Lukuvuoden aikana olemme tehneet yhteistyötä ruotsinkielisen esiopetusryhmän kanssa, muun muassa ystävänpäivätapahtuma, musiikkitapahtuma Eppel Peppel ja vierailut puolin ja toisin. Yhteistyö esiopetukseen lähettävän päiväkodin henkilökunnan ja varhaiskasvatuksen erityislastentarhaopettajana kanssa nivelvaiheessa on ollut tarpeellista, toimivaa ja riittävää. Esi- ja alkuopetuksen erityisopettaja on työskennellyt lasten kanssa neljä oppituntia viikoittain. Toiminta on ollut koko- ja pienryhmä sekä yksilöopetusta. Kaikkien lasten taitoja on kartoitettu ja lasten asioita on tarvittaessa käsitelty pedagogisessa asiantuntijaryhmässä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä on toteutettu ystävyysluokkatoimintana sekä seitsemänä yhteisinä projektipäivinä. Näin olemme madaltaneet esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen kynnystä. Olemme toteuttaneet TVT-polkua erilaisia menetelmiä hyödyntäen. Lapset ovat tehneet pienryhmissä elokuva- ja kuvakirjaprojekteja. Lisäksi lapset ovat käyttäneet opetusohjelmia (esimerkiksi tuxpaint ja ekapeli). Lasten osallistaminen on toteutunut esiopetuksessa erilaisten toimintatapojen ja tapahtumien myötä esim. juhlien suunnittelu ja kotiluokkakokouksia liittyen ryhmän toimintaan ja sääntöihin. Esiopetuksessa yrittäjyyskasvatusta on toteutettu vahvistamalla lapsen omaa vastuunottamista ja omatoimisuuden lisäämistä. Sipoon kunnan ympäristöohjelma on toteutunut. Olemme käyttäneet kierrätys- ja luonnonmateriaaleja, tutustuneet lähiympäristöön metsämörritoiminnan ja retkien avulla. Koulussamme kierrätetään kaikki mahdollinen jäte. Esiopetus on osallistunut tänä keväänä ympäristön siivoustalkoisiin. Esiopetuksen henkilökunta on suunnitellut toimintaa säännöllisesti. Viikoittaiset tiimipalaverit ovat pääsääntöisesti toteutuneet. Kotiluokkien tiimikokoukset ovat toteutuneet osittain suunnitellusti. Henkilökunta on osallistunut koulutuksiin pedagogisen osaamisen lisäämiseksi muun muassa orientaatio projekti yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa. Opintien tiimikokoukset ja koko koulun henkilöstökokoukset toteutuivat suunnitellusti. Olemme osallistuneet kokouksiin silloin, kun asialistalla on käsitelty esiopetukseen liittyviä asioita. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyön suunnittelu toteutui osittain. Koulun ulkopuolella annettava opetus Suunnitelma TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN, TET 7.lk Oppilas tutustuu yhden työpäivän ajan huoltajan, isovanhempien, naapurin tai muun perheelle läheisen henkilön työhön. Oppilas valitsee huoltajan kanssa sopivan päivän ajalla 3.11.-28.11.2014. Oppilas seuraa työpaikan toimintaa ja aikuisten työtä ja voi osallistua sopiviin töihin. Oppilas haastattelee yhtä työpaikan https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 20/25 työntekijää. 8.lk Oppilas on neljä päivää tutustumassa aikuisten töihin ajalla 13.4-16.4.2015 tai 21.4-24.4.2015 aakkosittain puolet luokasta kerrallaan. Oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti tai opinto-ohjaaja auttaa paikan löytymisessä. Ensisijaisesti työpaikkaa haetaan lähiseudulta. Oppilas pitää päiväkirjaa tutustumisjaksostaan ja haastattelee yhtä työntekijää. 9. lk Oppilas on 10 päivää tutustumassa työelämään ajalla 3.11-14.11.2014 tai 17.1128.11.2014. Ensisijaisesti oppilas hankkii työpaikan itsenäisesti. Työpaikkaa valitessaan oppilaan oma kiinnostus alaan ja töihin voi auttaa myös omien koulutusvaihtoehtojen pohtimisessa. Oppilas pitää päiväkirjaa tekemistään töistä ja oppimistaan asioista. Kokemuksista keskustellaan oppiaineiden tunneilla ja oppilaanohjauksessa. 9. lk Työharjoittelu koulun ruokasalissa pareittain oppilaiden ruokailun aikana yhtenä päivänä noin kaksi tuntia. Oppilas tutustuu kouluruokailun ammatteihin ja auttaa työllään kouluyhteisöä ruokailun sujumisessa sekä oppii vastuunottoa roolissaan koulun vanhimpana. Messin työharjoittelu Messi koostuu Jopo-luokan sekä vuosiluokkien 7-9 erityisopetuksen pienluokan oppilaista, yhteensä 18 oppilasta. Jopo-luokan oppilaille järjesteään työssäoppimisjaksoja, joiden kokonaismäärä tarkentuu syyslukukauden alkupuolella. Vuosiluokkien 7-9- erityisluokan oppilaille järjestetään oppilaskohtaisesti soveltuvin joko työelämään tutustumista tai työssäoppimista. LEIRIKOULUT, YÖKOULUT JA OPINTORETKET Yhtenä työmuotona sekä esiopetuksessa että perusopetuksessa sovelletaan opintoretkiä. Retket ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos retkestä on laadittu etukäteen retkisuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen retken toteutusta. Myös ns. yökouluja on mahdollista järjestää. Tällöin luokka kokoontuu opettajansa johdolla koululle esimerkiksi klo 18 ja toteuttaa illan aikana yökouluun suunniteltua toimintaa. Oppilaat jäävät opettajansa valvonnassa yöpymään kouluun. Opettajan lisäksi koululla täytyy yöpyä vähintään yksi muu aikuinen, joka auttaa opettajaa oppilaiden toiminnan ohjaamisessa ja valvonnassa. Yökoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos yökoulusta on laadittu etukäteen suunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen yökoulun toteutusta. Perusopetuksessa yhtenä työmuotona sovelletaan leirikoulua. Leirikoulut ovat työsuunnitelman mukaista koulun toimintaa, jos leirikoulusta on laadittu etukäteen https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 21/25 leirikoulusuunnitelma, jonka rehtori on hyväksynyt ennen leirikoulun toteutusta. Muutamilla luokilla on jo alustavia suunnitelmia leirikoulun järjestämisestä. Tässä vaiheessa niistä on hyvä todeta yhdeksänsien luokkien yhteinen ulkomailla toteutettava leirikoulu keväällä 2015. Yhtenä vaihtoehtona on toteuttaa tämä leirikoulu Italiassa samassa kohteessa, jossa Sipoonlahden koulun yhdeksäsluokkalaisten leirikoulu järjestettiin keväällä 2012. Ajankohta saattaisi olla sunnuntaista 17.5. lauantaihin 23.5.2015. TAKSVÄRKKIPÄIVÄ Nuorelta nuorelle Taksvärkki-päivä on yksi kouluvuoden kohokohdista. Taksvärkki-keräyksessä päivän palkka lahjoitetaan Taksvärkki ry:lle, joka projekteillaan edistää lasten ja nuorten oloja kehitysmaissa. Näin suomalaiset koululaiset ja opiskelijat auttavat ikäisiään nuoria maailman köyhimmissä maissa. Samalla nuoret pääsevät tutustumaan työelämään. Taksvärkkipäivä järjestetään 15.10.2014. Taksvärkkipäivään osallistuminen on vapaaehtoista. Niillä oppilailla, jotka eivät varsinaiseen taksvärkkiin osallistu, koulupäivä päättyy viimeistään klo 13.30. Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Jopo-luokan oppilaiden työssäoppimisjaksoja ei saatu toteutettua niin paljon kuin lukuvuoden alussa suunniteltiin. Aamu- ja iltapäivätoiminta Suunnitelma Koulu järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa kaikkina koulupäivinä sekä lisäksi koulun kesäloman aikana 1.6.-18.6.2015 ja 27.7.2015 lähtien lukuvuoden 2015-2016 koulutyön alkamiseen saakka. Kesällä järjestettävästä toiminnasta käytämme nimitystä kesätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan sekä kesätoimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja kaikilla koulumme oppilailla on halutessaan mahdollisuus osallistua toimintaan. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille ja erityisopetukseen siirretyille oppilaille vuosiluokasta riippumatta. Muille oppilaille järjestettävä aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kesätoiminta kokonaisuudessaan on ns. muuta koulun järjestämää aamu- ja iltapäivätoimintaa, joka järjestetään samojen periaatteiden mukaan kuin varsinainen lakisääteinenkin toiminta. Perusopetuslain mukainen iltapäivätoiminta rahoitetaan kokonaan kunnan kautta saatavalla, valtion myöntämällä avustuksella sekä vanhemmilta perittävällä osallistumismaksulla. Aamutoiminta sekä muu iltapäivätoiminta ja kesätoiminta rahoitetaan vanhemmilta perittävillä osallistumismaksuilla. Lakisääteisen iltapäivätoiminnan maksut muuttuvat koko kunnassa 1.8.2014 alkaen. Kyseisestä päivästä alkaen osallistumispäivien määrä ei vaikuta maksuun, vaan maksu määräytyy päivittäisen tuntimäärän mukaan. Maksut ovat enintään 3 h/päivä osalta 60 €/kk ja yli 3 h/päivä osalta 100 €/kk. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 22/25 Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu yhteensä 207 oppilasta. Osallistuminen toiminnoittain jakaantuu seuraavasti: Opintien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 116 lasta, joista osa on Leppätien koulun oppilasta. Neiti Miilin tien toimipisteessä iltapäivätoimintaan osallistuu 75 vuosiluokkien 3-6 oppilasta, joista myös osa on Leppätien koulun oppilaita. Aamutoimintaan osallistuu yhteensä 117 oppilasta, Opintien toimipisteessä 64 ja Neiti Miilin tien toimipisteessä 53 oppilasta. Aamutoimintaan osallistuu myös Söderkulla skolan oppilaita. Aamutoimintaa järjestetään koulun molemmissa toimipisteissä kaikkina koulupäivinä klo 7.00-9.30. Myös iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä molemmissa toimipisteissä klo 12.3017.15. Aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajina toimivat koulun henkilökuntaan kuuluvat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, joista osa toimii myös koulunkäynninohjaajina. Lähes kaikki ohjaajat ovat vakinaisessa työsuhteessa. Iltapäivätoiminnan yhteydessä järjestetään oppilaille mahdollisuus halutessaan osallistua laajaan harrastuskerhotoimintaan. Kerhojen ohjaajina toimivat aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajat tai koulun opettajat. Osa harrastustoiminnasta toteutetaan koulun yhteistyökumppaneiden toimesta. Erityisesti Porvoonseudun musiikkiopisto tarjoaa harrastusmahdollisuuksia iltapäivätoiminnan aikana. Harrastustoiminta on osa iltapäivätoimintaa, mutta toiminnan tärkein tehtävä on tarjota lapsille turvallinen paikka, jossa viettää aikaa ennen ja jälkeen koulunpäivän oman ikäistensä lasten seurassa ja aikuisen valvonnassa. Kertomus Suunnitelma toteutui. Kerhotoiminta Suunnitelma Kerhotoimintaan tehdään tässä vaiheessa seuraavat varaukset: Opintien toimipisteessä - Englannin kerhot, ohjaajat Pasi Kanerva ja Satuminna Metsärinne - Liikuntakerhot, ohjaajat Pasi Kanerva ja Niina Sihvonen - Kirppukerho, ohjaaja Maisa Niemiaho - Kädentaidot kerhot, ohjaajat Noora Huldén ja Niina Sihvonen Neiti Miilin tien toimipisteessä - Liikuntakerho (kevätlukukaudella), ohjaaja Petri Saarinen - Kokkikerho, ohjaaja Mari-Anne Mutanen - Käsityökerho, ohjaaja Tarja Pohjalainen - Valokuvauskerho, ohjaaja Tarja Pohjalainen - Teknisen työn kerho, ohjaaja Jani Huhtakallio Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Opintien toimipisteen osalta kerhotoiminta toteutui suunnitelman mukaan. Neiti Miilintien osalta ei toteutunut kevätlukukaudelle suunniteltu liikuntakerho. Valokuvauskerhon ohjaajana toimi Tarja Pohjalaisen sijainen Mette Lagerstam. Suunnitelmassa mainittujen kerhojen lisäksi järjestettiin kevätlukukaudella 3. ja 4. vuosiluokan oppilaille robotiikkakerho. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 23/25 Koulun projektit ja hankkeet Suunnitelma 1. PEDAGOGINEN KEHITTÄMINEN Lähtökohtaisesti koulun kaiken toiminnan tulee tukea pedagogista kehittämistä ja laadukkaan opetuksen ja oppimisen tuen kehittämistä ja toteuttamista. Uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 2016 ja uusi oppilashuoltolaki astuu voimaan jo 1.8.2014. Koulussamme on ennakoitu molempia uudistuksia ja oppilashuoltotyön toiminta ohjattiin jo kevään 2014 aikana uusien toimintamallien suuntaiseksi. Oppilashuoltotyön suunnitelmassa ja työsuunnitelmassa kirjataan tarkemmin myöhemmin kaikki keskeiset toimintatavat, periaatteet ja prosessit, kunhan niistä saadaan Sipoon kunnan yhteiset ohjeistukset. Opetussuunnitelmatyö on keskeinen osa pedagogista kehittämistä. Sitä varten koulussamme perustetiin keväällä 2014 molempiin toimipisteisiin pedagogiset ohjausryhmät, joidenka tehtävänä on koordinoida kehittämistyötä. Ohjausryhmän jäsenet ovat osallistuneet koulujen johtoryhmille tarkoitettuun AVI:n järjestämään koulutukseen, joka jatkuu syksyllä 2014. Ohjausryhmän osallistuminen johtamiskoulutukseen on perusteltua sen vuoksi, että Sipoonlahden koulussa toteutetaan jaetun johtajuuden mallia, jolloin laadukas koulutus tukee hyvää johtamista. 2. YRITTÄJYYSKASVATUS Sisäisen yrittäjyyden näkökulma: Lisätä pedagogisia toimintamalleja, jotka ohjaavat oppilaita omaksumaan sisäisen yrittäjyyden ajattelun: Oppilaat uskaltavat toimia luovasti ja ajatella innovatiivisesti, kokeilla, ottaa riskejä ja kykenevät olemaan joustavia. Oppilasta tuetaan kasvussa omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Oppilaat oppivat ymmärtämään itsensä osana yhteiskuntaa ja tiedostamaan vaikutusmahdollisuutensa sekä osaavat vaikuttaa. Oppilas oppii työskentelemään yhä taidokkaammin tiimin jäsenenä. Sisäisen ja ulkoisen yrittäjyyden näkökulma: Aloittaa lyhyt valinnaskurssi: Vuosi yrittäjänä (noin 50 oppilasta) Kurssilla oppilaat tekevät tiimit, jotka perustavat oikeat yritykset. Vieraillaan paikallisissa yrityksissä Käydään Sipoon Nuorten yrittäjyysmessuilla Jatkaa yrittäjyyskurssia kevään aikana mahdollisesti halukkaiden oppilaiden kanssa kerhotunneilla. Viedä parhaat yritykset kilpailemaan muiden Uudenmaan ny-oppilaiden kanssa. Jatkaa yhteistyötä Keudan kanssa. Viedä oppilaita 24h-Leirille leiriläisiksi ja apuohjaajaksi Kertomus Suunnitelma toteutui osittain. Arviointi ja johtopäätökset Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteiden toteutuminen Sipoonlahden koulussa lukuvuonna 20142015 https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 24/25 Henkilöstökokouksissa on tuotu esiin syyslukukaudella koulun painopisteet. Painopisteitä on käsitelty ensin yhteisesti ja tämän jälkeen painopisteiden prosessointia kohti käytäntöä on jatkettu tiimeissä. Tämän myötä yrittäjyyskasvatuksellisen puhe ja ajattelu on lisääntynyt Sipoonlahden koulussa. Tiimeissä yrittäjyyskasvatuksellisten menetelmien esiintuominen on tuonut joitakin ideoita opettajille. Projektimainen työskentely on vahvasti lisääntynyt taito ja taideainetuntiresurssin puitteissa (3.5.luokilla 2vvt, 6.luokalla 1vvt sekä 7.luokalla valinnaisainetyöskentelyssä) sekä 8.9.luokkalaisten yrittäjyyskasvatuskurssilla. Näiden tuntien myötä myös opettajien välinen yhteistyö on lisääntynyt. Projektimainen työskentely on ohjannut opetushenkilöstöä myös kehittämään uusia arviointimenetelmiä. Projektimainen työskentely on ohjannut oppilaita kohti omaehtoisen yrittäjyyden tavoitteita. Ainakin osalla oppilaista omatoimisuus on lisääntynyt ja aktiivinen vastuunottaminen kehittynyt. Näillä ryhmillä oman toiminnan ohjaaminen, arviointikyky sekä vastuunotto ovat kasvaneet. Projektimaiseen työskentelyyn on liitetty tiiviisti sosiaalinen oppiminen ja yhdessä tekemisen taidot. Nämä vuosikellon suunnitelmat toteutuivat: • SLK:n painopisteiden 2014-2015 valinta johtoryhmässä • Luokkien 36 taito ja taideainepalkit (projektitunnit) aloitettu • Koulun vastuutehtävien valinnat ja yrittäjyyskasvatustyöryhmän perustaminen > Harri Anttila, Petri Saarinen ja Titta Väkevä • 8.9.luokkaisten yrittäjyyskasvatusvalinnaiskurssien aloittaminen ja kurssilaisten osallistuminen Sipoon yrittäjänpäivään 5.9.2014 Nikkilässä. Kurssilla tutustuttiin eriyritysmuotoihin, niiden eroihin ja kuinka yritystä perustetaan. Tämän jälkeen oppilaat perustivat omissa ryhmissään yritykset paperille, tekivät toimintasuunnitelmia kuinka yritys pyörii. Oppilaita kursseilla oli yhteensä vajaa 50. • • Painopisteiden prosessointia tiimeissä • NY6Hleiri 5Cluokkalaisille. Ohjaavat oppilaat olivat 9.luokkalaisia NY24Hleirin käyneitä. NY 6h leiri on alakoulujen 5.6. Nelosluokkalaisten elokuvailta, jossa projektityöskentelynä ryhmissä tehtiin elokuvat. Elokuvailtaan liitettiin markkinointi ja mainostaminen sekä monipuolinen tapahtumavalmistelu. luokkalaisille suunnattu kuuden tunnin mittainen, yhden koulupäivän aikana toteutettava ohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuden elämysluontoiseen oppimiseen. • Osallistuminen Sipoon kunnan yrittäjyyskasvatustyöryhmän kokouksiin lukuvuoden aikana, Titta Väkevä • Yrittäjyyskasvatuksen (Harri ja Titta 8.10.), TVTopetuksen (Pipsa ja Mikko 8.10.) ja yhteisopettajuuden alustukset koulun opettajille/henkilökunnalle (Tuuli 15.10.) • Pedagogisten painopisteiden mukaisen opetuksen suunnittelu aine ja luokkaasteen tiimeissä 5.11. • Koulun 6.-luokkalaiset osallistuivat suomalaiseen koulutusinnovaatioon Yrityskylään Helsingissä: http://yrityskyla.fi/. Osallistuminen tuotti yhteistyötä eri luokka-asteiden välillä mm. työpaikkahaastattelujen muodossa. Koulun saavutukset Suunnitelma Liikunta, erilaiset kilpailut, valtakunnalliset tutkimukset ja testit Koulu osallistuu Sipoossa järjestettäviin koululaisten urheilukilpailuihin harkinnan mukaan. Tänä lukuvuonna osallistuminen jäänee säästötoimista johtuen hyvin vähäiseksi. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015 Sipoonlahden koulu Sivu 25/25 Esiopetus osallistuu Pustan ja Pampan futisseikkailuun keväällä 2015, jos tapahtuma järjestetään. Harkinnan ja mahdollisuuksien mukaan osallistutaan opetushallistuksen tai ainejärjestöjen laatimiin valtakunnallisiin kokeisiin ja lukuvuoden aikana tietoon tuleviin, koululaisille tarkoitettuihin testeihin ja kilpailuihin. Myös Taksvärkkipäivään osallitutaan tänäkin lukuvuonna tavoitteena kerätä mahdollisimman suuri lahjoitusumma Taksvärkki ry:lle. Vuosittain osallistutaan myös Nälkäpäiväkeräykseen. Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Sipoonlahden koulu on valittu mukaan Sipoon kunnan Kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan. Hankkeen painopisteenä on korkeasti koulutettujen henkilöiden organisaation johtamis-ja toimintakulttuurin kehittäminen ja jaettu johtajuus. Kunnan johtoryhmä valitsi Sipoonlahden koulun mukaan kannustamis- ja palkitsemisohjelmaan jo aiemmin joustavien opetusjärjestelyjen hankkeella. Siitä koulu palkittiin keväällä 2013 siitä 1.560€ suuruisella kannustuspalkinnolla. Laadukkaalla ja jaetulla johtamisella pyritään työhyvinvoinnin, työmotivaation ja työssä viihtymisen hyvään laatuun. Kertomus Suunnitelma toteutui. https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A55ae4786446... 8.6.2015
© Copyright 2024