1. No category

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
VUOSILLE 2015-2017
Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 – 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka
koulutuspoliittisesti on päätetty nostaa keskeisiksi kehittämisen kohteiksi.
Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma sitoo valtakunnalliset tavoitteet yhteen kunnan
omista tarpeista nousevien kehittämiskohteiden kanssa.
Koulutuksen järjestäjä
Porvoon kaupunki, koulutuspalvelut
Taidetehtaankatu 1, 06100 Porvoo
Yhteystiedot
Vastuuhenkilö ja asema
organisaatiossa
Jari Kettunen, koulutusjohtaja
Rikad Lindström, koulutusjohtaja
OPPIMINEN
YHTEISÖ
YKSILÖ
Oppija ja
oppimistulokset
OPS
tavoitteet ja
sisällöt
Opetus/
Pedagogiikka
Oppimisympäristöt
Ohjaus ja
tuki
Painopiste
Oppimistulosten parantaminen
Nykytilan kuvaus
Äidinkieli ja matematiikka ovat olleet kunnassamme perusopetuksen seurannan kohteina. PISAtutkimuksiin olemme osallistuneet lähes joka vuosi. Tulokset niistä ovat keskitasoa. Tyttöjen ja
poikien erot ovat suuret erityisesti lukemisessa. Olemme perustaneet matematiikan
kehittämistyöryhmän pohtimaan matematiikan opetuksen kehittämistä alakouluissa. Ruotsinkielinen
lähikuntien yhteinen PISA-gruppen keskittyy lukutaidon parantamiseen ja erojen pienentämiseen
tyttöjen ja poikien välillä.
Lisäksi oleme aktivoineet keskustelua oppimistaidoista sekä opettajien että oppilaiden keskuudessa
ja alkaneet kehittää digitaalisia oppimisympäristöjä.
Olemme alkaneet panostaa myös koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin valtion
eritysavustuksen avulla.
Pyrimme kohdentamaan resursseja niitä eniten tarvitseville (erityisen tuen resurssi,
maahanmuuttajataustaisten lasten opetus).
Henkilöstölle tarjoamme täydennyskoulutusta Osaavan-hankkeen kautta.
Kehitettävää:
Seuraamme oppimistuloksia kunnallisella tasolla, mutta tällä hetkellä ei ole selkeää kuvaa siitä,
kuinka koulut ovat omia tuloksiaan pohtineet ja ovatko ne laatineet suunnitelmia tulostensa
parantamiseksi.
Kehittämiskohteet
Kehittämiskohde 1.
Vahvat perustiedot ja taidot
Tavoitteet
Toimenpiteet
Kaikilla perusopetuksen päättävillä nuorilla on hyvä luku- ja kirjoitustaito
sekä vankat matemaattiset perusvalmiudet
1. Jatkamme äidinkielen ja matematiikan oppimistulosten seuraamista.
2. Kohdennamme resursseja erityistarpeiden mukaisesti esim. lisätunneilla
ja/tai tuntiresurssikertoimien avulla.
3. Laadimme toimenpideohjelman matemaattisten valmiuksien ja
lukutaidon kehittämiseksi. Ohjelma laaditaan yhteisissä kaksikielisissä
työryhmissä. Toimenpideohjelman toteuttamiseen resursoidaan ja sen
toteutumista seurataan.
4. Oppilaiden innovatiivisuuden lisäämiseksi kannustamme oppilaita
osallistumaan koulun omiin ja valtakunnallisiin kilpailuihin.
Vastuut
5. Jatkamme koulutuksellista tasa-arvoa edistävää projektia.
Koulutusjohtajat ja koulutusjaostot
Rehtorit
Aikataulu
Opetustiimi ja sen ohjauksessa olevat PISA-ryhmä ja matematiikan
työryhmä
Erikoissuunnittelija
Kevät 2015
- Matematiikan ja äidinkielen opetuksen kehittämisen toimepideohjelman
suunnittelu
- Tasa-arvoprojekti jatkuu oman suunnitelmansa mukaisesti.
Syksy 2015
- Resursoinnin huomioon ottaminen koulujen tuntikehyksen laadinnassa
- Koulut laativat omat suunnitelmansa toimepideohjelman toteuttamiseksi.
Kevät 2016
Oppimistulosten arviointi
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Syksy 2016
Lisäresursointi koulujen käytössä
Kuntakohtaiset tulokset kansallisissa äidinkielen ja matematiikan testeissä
Porvoolaisten oppilaiden osallistujamäärä kansallisissa kilpailuissa
Tasa-arvohankkeen arviointi
Koulutuspalveluiden laatusuunnitelma, koulutuspalvelujen tiimien
toimintasuunnitelmat sekä koulujen toimintasuunnitelmat
Kehittämiskohde 2.
Monipuoliset opetusmenetelmät ja työtavat
Tavoitteet
Toimenpiteet
Oppijalla on mahdollisuus opiskella käyttäen monipuolisia, ajanmukaisia,
laaja-alaisesti omaa oppimista tukevia työtapoja.
1. Mahdollistamme kaikille oppilaille tieto- ja viestintäteknisten laitteiden
sujuvan käyttämisen, luomme oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia sekä
käytämme osallistavia ja oppijoita aktivoivia työtapoja.
2. Aktivoimme opetushenkilöstöä keskustelemaan ja kehittämään yhdessä
monipuolisia opetusmenetelmiä ja työtapoja eri verkostoissa.
3. Lisäämme samanaikaisopetusta sekä toisilta oppimista.
4. Koulujen oppimisympäristöjä suunniteltaessa ja peruskorjattaessa
huomioimme mahdollisuudet monipuolisiin työtapoihin ja opettajien
välisiin yhteistyömahdollisuuksiin.
5. Kannustamme kouluja kokeilemaan erilaisia ratkaisuja oppimisen
kehittämiseksi, esimerkiksi koulupäivän rakenne ja yhteisopettajuuus.
Sivistystoimen johto ja koulutusjaostot
Vastuut
Opetustiimi ja oppimisympäristötiimi
Rehtorit
Kevät 2015
Uusien ja remontoitavien koulujen projektisuunnitelmine laatiminen
Aikataulu
Lukuvuosi 2015-2016
- Uusien ja remontoitavien koulujen rakentaminen alkaa.
- Rehtorit kartoittavat mahdollisuuksia projekteihin, joissa on uudenlaista
pedagogista ajattelua ja vievät asiaa eteenpäin.
- Oppimisympäristötiimi ja opetustiimi suunnittelevat, ohjaavat ja
seuraavat oppilaskeskeisten työskentelymentelmien,
samanaikaisopettajuuden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien
kokeiluja.
- Sivistystoimen johto ja koulutusjaostot huomioivat talousarviossa, että
kouluilla on mahdollisuus käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa opetuksessa
(langattomat verkot ja laitehankinnat).
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Lukuvuosi 2016-2017
- Projketien ja kokeiluejn tuotosten tarkastelua ja jatkotoimenpiteitä
- Uusien ja remontotujen koulujen käyttöön ottaminen
Hyvinvointiprofiili
Koulujen tunnusluvut
Koulujen toimintasuunnitelmat, kunnan opetussuunnitelma
HENKILÖSTÖN OSAAMINEN
YHTEISÖ
Tiedot
YKSILÖ
Painopiste
Taidot
Asenteet
Kokemukset
Yhteistyötahot
Kontaktit
Verkostot
Henkilöstön uusien pedagogisten taitojen vahvistaminen, erityisesti tieto- ja viestintäteknologian
pedagoginen käyttö
Nykytilan kuvaus
Opetushenkilöstön ammattitaidon osaamisen kehittämiseen on tarjolla alueellista Osaavakoulutusta.
Kehitettävää:
Uusi opetussuunnitelma asettaa uusia haasteita opettajalle sekä opettamiseen ja oppimiseen liittyen.
Tarvitsemme uusia taitoja sekä uudenlaista ajattelua ja asennetta: tieto- ja viestintätekniset taidot,
koululaiseksi kasvamiseen ohjaaminen, opetusmentelmät, oppimisympäristöt jne.
Osaamisen jakamisen menetelmien ja mahdollisuuksien kehittäminen.
Kehittämiskohteet
Kehittämiskohde 1.
Täydennyskoulutus vastaa opetussuunnitelman haasteisiin
Tavoitteet
Toimenpiteet
Opettajien osaaminen laaja-alaisessa osaamisessa on hyvällä tasolla.
1. Laadimme rehtoreille laaja-alaisesta osaamisesta tukimateriaalia, jota
käytetään kehityskeskusteluissa sekä tulevan lukuvuoden henkilöstön
täydennyskoulutuksen suunnittelussa.
2. Rakennamme lukuvuoden 2015-2016 OSAAVA-koulutustarjontaa
laaja-alaisen osaamisen pohjalta.
3. Teemme koulujen toimintasuunnitelmiin tarvittavat muutokset
täydennyskoulutuksen seuraamiseksi ja kehittämiseksi.
Vastuut
Aikataulu
4. Käymme kohdat 2-3 läpi yhteisessä rehtorikokouksessa.
Osaava-koordinaattorit
OPS-koordinaattorit
Erikoissuunnittelija
Rehtorit
Laatuvastaavat
Kevät 2015
Osaava-koulutustarjottimen suunnittelu, koulutustarpeiden priorisointi
kouluissa ja asian kirjaaminen koulujen toimintasuunnitelmaan
Kevät 2016
Koulujen toimintakertomuksen yhteydessä arvioidaan henkilöstön
osaamisesta laaja-alaisessa osaamisessa, minkä perusteella suunnitellaan
osallistuminen lukuvuoden 2016-2017 täydennyskoulutuksiin.
Kevät 2017
Koulujen toimintakertomusten yhteydessä arvioidaan, millä tasolla
opettajien laaja-alaisen osaamisen hallinta on.
Arviointi ja mittarit
Syksy 2017
Laatuvastaavat laativat kokonaistilanteesta koosteen, joka kirjataan laadun
arviointiraporttiin.
Koulujen toimintakertomukset
Laadun arvioinitiraportti
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Osaava-raportti, koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset,
koulutuspalvelujen laadun arviointiraportti
Kehittämiskohde 2.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen olemassa olevaa osaamista jakamalla
Tavoitteet
Toimenpiteet
Tavoitteena on löytää malleja ja luoda mahdollisuuksia osaamisen
jakamiselle.
1. Kehitämme opettajainkokouksia osaamisen jakamisen edistämiseksi.
Valitsemme koulujen toimintasuunnitelman laatimisen yhteydessä kolme
pedagogista teemaa, joita käsitellään kolmessa opettajainkokouksessa
lukuvuoden aikana. Nämä kokoukset on "korvamerkitty" osaamisen
jakamiselle ja pääpaino on yhteisissä keskusteluissa.
2. Kehitämme rehtorikokouksia osaamisen jakamisen edistämiseksi.
Valitsemme kolme pedagogista teemaa, joita käsitellään kolmessa
rehtorikokouksessa lukuvuoden aikana. Nämä kokoukset on
"korvamerkitty" osaamisen jakamiselle ja pääpaino on yhteisissä
keskusteluissa.
3. Etsimme yhdessä luovia ratkaisuja lukujärjestystyöhön (yhteisopettajuus,
lukujärjestyksen palkitukset jne.)
Vastuut
4. Kehitämme osaamisen jakamista tukevia mahdollisuuksia esim.
koulujen väliset vierailut, vertaismentorointi, hyvien käytänteiden
dokumentointi ja jakaminen verkossa.
Koulutusjohtajat
Rehtorit
OSAAVA-ohjausryhmä
Aikataulu
Kevät 2015
- Tehdään tarvittavat muutokset koulujen toimitasuunnitelmiin ja
käsitellään asia rehtorikokouksessa.
- OSAAVA-ohjausryhmässä käsitellään osaamisen jakamisen liittyviä
asioita.
Lukuvuosi 2015-2016
- Henkilöstöstä koulutetaan "vertaisvalmentajia" OSAAVAtäydennyskoulutuksen avulla.
- Keväällä 2016 seurataan, mitä pedagogisia teemoja kouluissa on valittu ja
miten niitä on käsitelty.
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
KESTÄVÄ HYVINVOINTI
YHTEISÖ
Fyysinen
Psyykkinen
Sosiaalinen
Kulttuurinen
YKSILÖ
Painopiste
Koulujen ja oppilaitosten työrauhaa ja turvallisuutta tukevan kasvu- ja oppimisympäristön
toimintakulttuurin vahvistaminen
Nykytilan kuvaus
TOIMINTAKULTTUURI
Eri kyselyistä saadut tulokset ovat olleet melko hyvät (hyvinvointiprofiili, huoltajakysely ja kunnan
henkilöstökysely). Koulujen toimintasuunnitelmissa on painotettu tiettyjä asioita esim. henkilöstön
kokouskäytänteiden kehittäminen.
Kaikisssa kouluissa on turvallisuussuunnitelma, joka sisältää pelastautumissuunnitelman,
kiusaamisen vastaisen suunnitelman, kriisi-/valmiussuunnitelman, liikenneturvallisuussuunnitelman,
rasismin vastaisen suunnitelman sekä turvallisuussuunnitelman käsityön sekä fyysiskan ja kemian
opetustiloihin.
Henkilöstölle järjesteteään säännölllisesti myös täydennyskoulutusta sekä suojautumis- ja
poistumisharjoituksia.
Kaikissa kouluissa on kerhotoimintaa sekä aika monissa kouluissa myös iltapäivätoimintaa.
Jokaisessa koulussa tarjotaan oppilashuollon palveluita ja lisäpalveluita tarjotaan tarvittaessa ennalta
sovittujen aikataulujen lisäksi.
Koulutuksellisen tasa-arvohankkeen tuen avulla osassa kouluista on lisäresurssina School Coach ja
ylimääräisiä koulunkäynnin ohjaajia.
Rehtoreiden ja oppilashuollon vuosikellot sisältävät tiedot toteutettavista ja päivitettävistä
suunnitelmista.
Jokaisessa koulussa on oppilaskunta, ja monissa kouluissa järjestetään kaverioppilastoimintaa.
OSALLISUUS
Rehtori- ja henkilöstökokouksissa käsitellään yhteisiä asioista ja tiedotetaan yhteisistä pelisäännöistä
kuten esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön pelisäännöistä.
Myös vanhempainilloissa ja oppilaskuntien kokouksissa käsitellään yhteisiä asioita.
Tärkeät tiedotteet ja viestit välitetään Pedanet-sivuston ja Wilma-ohjelman kautta.
Oppilaat ovat mukana laatimassa koulun järjestys- ja luokkasääntöjä.
Kehitettävää:
Vanhempainiltoja varten tulisi työstää nykyistä osallistavampi ja keskustelevampi toimintamalli.
TYÖRAUHA
Nykyiset työrauhaa tukevat järjestelmät: päivitetyt koulun järjestys- ja luokkasäännöt,
kolmiportainen tuki, opetuksen eriyttäminen ja yksilöllistäminen.
Oppilaskunnat nostavat esiin työrauhaan liittyvät haasteet.
Kehitettävää:
Tuntikehys ja tilat rajoittavat mahdollisuuksia hyvän työrauhan ylläpitämiseksi (suuret ryhmäkoot,
vanhat koulurakennukset ja henkilöresurssin pienentyminen).
Oppilaita tulisi osallistaa enemmän työrauhan parantamiseen suuntaavissa toimissa.
Kehittämiskohteet
Kehittämiskohde 1.
Osallisuus - Oppilaiden, henkilöstön ja huoltajien osallistaminen
Tavoitteet
Toimenpiteet
Mahdollisuus tulla kuulluksi sekä mahdollisuus vaikuttaa ja olla mukana
suunnittelu- ja kehittämistoiminnassa
1. Kehitämme luokka- ja oppilaskuntatoimintaa.
2. Kehitämme vanhempainiltojen käytänteitä ja kirjaamme käytänteet
kunnalliseen opetussuunnitelmaan.
3. Käytämme sosiaalista mediaa ja eri kanavia tiedon tehokkaampaan
levittämiseen ja kommunikointiin.
Vastuut
Aikataulu
4. Järjestämme henkilöstölle täydennyskoulutusta henkilöstön, oppilaiden
ja yhteistyökumppaneiden osallistamiskeinoista.
Koulutuspalveluiden tiimit ja työryhmät
OPS-ohjausryhmä (OPS = opetussuunnitelma)
OSAAVA-koordinaattorit
Kevät 2015
- Osallisuuden ja yhteistyön tiimi laatii uuden toimintamallin
vanhempainiltoihin ja oppilaskuntatoimintaan.
- OSAAVA-koulutustarjottimen suunnittelussa huomioidaan tarpeet
osallistamisen keinoista.
Syksy 2015
- Kevään kyselyistä saadut tulokset huomioidaan.
- Koulut ottavat käyttöön uudistetun Pedat-sivustonsa.
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Kevät 2016
- Kunnallinen opetussuunnitelma hyväksytään.
Huoltajakysely
Hyvinvointiprofiili
Koulujen itsearviointi
Koulujen ja tiimien toimintakertomukset
Pedanetin käytön seuranta
Kunnallinen opetussuunnitelma
Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma ja -raportti
OSAAVA-projektisuunnitelma, -koulutustarjotin ja -kvalitativiinen
arviointi
Kehittämiskohde 2.
Oppimisympäristöjen kehittäminen
Tavoitteet
Toimenpiteet
Turvallisten oppimisympäristöjen ja ajanmukaisten edellytysten luominen
oppimiselle ja yhteistyölle
1. Huomioimme tavoitteen uusien koulurakennusten suunnittelussa ja
olemassa olevien koulutilojen käyttämisessä parhaalla tavalla tavoitteen
saavuttamiseksi.
2. Jaamme resurssit siten, että ne tukevat oppimisympäristöjen
kehittämistä.
Vastuut
Aikataulu
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
3. Edistämme luokkatyörauhaa esim. joustavilla lukujärjestyssuunnittelulla.
Koulutuspalveluiden tiimit ja työryhmät
OPS-ohjausryhmä (OPS = opetussuunnitelma)
Rehtorit
Päättäjät/koulutusjaostot
Lukuvuosi 2015-2016
- Uusien koulurakennusten suunnitteleminen
- Selvitys siitä, miten nykyisiä koulutiloja voi käyttää parhaiten
- Resurssien jakaminen oppimisympäristöjen kehittämiseen
- Työrauhan edistäminen esim. joustavalla lukujärjestyssuunnittelulla tai
muilla toimenpiteillä.
Lukuvuosi 2016-2017
- Uusien kolujen rakentaminen
- Selvitystyö siitä, miten nykyisiä koulutiloja voi käyttää parhaiten jatkuu.
- Resurssien jakaminen oppimisympäristöjen kehittämiseen jatkuu.
- Työrauhan edistäminen mm. joustavalla lukujärjestyssuunittelulla tai
muilla toimenpiteillä jatkuu
Huoltajakysely
Hyvinvointiprofiili
Koulujen itsearviointi
Arviointimittari yhteistyöstä yhteistyökumppananeiden kanssa (puuttuu
vielä)
Koulujen ja tiimien toimintasuunnitelmat
Työpaikkaselvitykset ja -tarkastukset
Kunnallinen opetussuunnitelma
Koulujen toimintasuunnitelmat ja -kertomukset
JOHTAMINEN
YHTEISÖ
YKSILÖ
Strateginen
johtaminen
Ihmisten
johtaminen
Prosessien,
talouden ja
toiminnan
johtaminen
Kehittämisen
ja
innovatiivisuuden
johtaminen
Sidosryhmien
johtaminen
Tietojohtaminen
Painopiste
Opetuksen järjestäjän strategisen johtamisen vahvistaminen
Nykytilan kuvaus
STRATEGIA
Ohjaavat a) asiakirjat ja b) strategiarakenne toimivat hyvin:
a) johtosäännöt, paikallinen opetussunnitelma, koulukuljetusperiaatteet, laatusuunnitelma
b) laatutiimiorganisaatio, työryhmät, opetussuunnitelmaorganisaatio
Resurssien käyttö toimii hyvin: satsaamme laatutyöhön ja opetussunnitelmatyhön, henkilöstöllä on
mahdollisuus osallistua kehittämiseen
Seuranta toimii hyvin, mm. toimintakertomukset, laadun arviointiraportti ja muut seurantakyselyt,
oppimistulosten arviointi
Kehitettävää:
- Koulutuspalvelujen palveluohjelma
- Kokonaisvision ja suunnan tarkentaminen
- Strategia ei aina välttämättä näy toimintakulttuurin tasolla ts. Miten kehittämistyö näkyy kentällä
oppilaan ja opettajan, koulun toiminnassa?
JOHTAMINEN
Osallistuva johtaminen järjestelmänä toimii hyvin, esim. laatutiimin puheenjohtajat ja jäsenet
tiimeissä ja työryhmissä.
Kehitettävää:
- Vastuualuerehtorimallista on keskusteltu paljon, mutta asia on jäänyt kesken.
- Myös apulaisrehtorin roolia tulisi täsmentää.
- Pedagogisen johtamisjärjestelmän kehittäminen, mallintaminen on tarpeen.
- Miten koko henkilöstö saadaan tietoiseksi tärkeistä asioista ja linjauksista. (Monet asiat ja viestit
menevät rehtorin kautta vai menevätkäö aina samalla tavoin?)
- Voidaanko esim. Osaava-koulutuksia ja Veso-koulutuksia hyödyntää strategian integroimiseksi
osaksi koulun arkea?
- Kokonaisuuden hallinta voisi toimia paremmin, nyt kehittäminen ja johtaminen on hajautettu
monelle eri taholle.
OSAAMINEN
Osaamiskartoitukset on tehty säännöllisesti parin vuoden välein.
Kehitettävää:
- Onko kaikilla toimintaa johtavilla henkilöillä riittävästi johtamisen osaamista?
- Strategisen johtamisen vaikutukset eivät välttämättä näy riittävästi oppimistuloksissa.
- Onko kehitettäviin asioihin pystytty järjestämään riittävästi resursseja (esim. matematiikan
kehittämistyöryhmän toiminta)?
Kehittämiskohteet
Kehittämiskohde 1.
Johtamisjärjestelmä
Tavoitteet
Toimenpiteet
Vastuut
Aikataulu
1. Varmistetaan strategisen johtamisen vaikutukset oppimistuloksiin.
2. Varmistetaan johtamisresurssien kohdentaminen
tarkoituksenmukaisesti.
1. Käymme läpi koulutuspalveluiden johtamisjärjestelmän.
2. Aloitamme vastuualuerehtorikokeilut ja niiden arvioinnin.
Koulutusjohtajat
Päättäjät/koulutusjaostot
Lukuvuosi 2015-2016
- Johtamisjärjestelmän läpikäyminen
- Vastuualuerehtorikokeilun suunnitteleminen ja käynnistäminen
Lukuvuosi 2016-2017
Lisäkokokeilut ja kokeilujen arviointi
Lukuvuosi 2017-2018
Uusittu johtamisjärjestelmä käytössä.
Arviointi ja mittarit
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Johtamisjärjestelmän kehittämisen ja kokeilujen arviointi
Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma
Kunnan opetussuunnitelma
Kehittämiskohde 2.
Henkilöstön ja yhteistyötahojen osallistaminen strategiatyöhön
Tavoitteet
Toimenpiteet
1. Henkilöstö suhtautuu jatkossakin positiivisesti mahdollisuuteen
osallistua strategiatyöhön.
2. Yhteistyötahot otetaan laajasti mukaan strategiatyöhön.
1. Tarjomme koko henkilöstölle mahdollisuuksia osallistua strategiseen
kehittämistyöhän jatkossakin (jatkuva, ei lukuvuosiin sidottu).
2. Kehitämme tiedonkulkua ja henkilöstön kuulemisen malleja.
3. Hyväksymme paikalliset sopimukset opettajien lisätyön korvaamisesta.
4. Kartoitamme yhteistyötahot.
5. Aktivoimme sidosryhmät opetussuunnitelmatyöhön.
6. Laadimme opetushenkilöstölle henkilökohtaisen kehittymis- ja
osaamissuunnitelman.
7. Otamme rekrytoinnissa huomioon hakijan
kehittämissuuntautuneisuuden.
8. Käymme läpi nykyisen tiimirakenteen laatutiimissä.
9. Tarkistamme uuden tiimirakenteen käyttöön ottamisen.
10. Otamme käyttöön pysyvän osallistamismallin.
Vastuut
Aikataulu
Koulutusjohtajat
Laatutiimi
Rehtorit
Päättäjät/koulutusjaostot
OPS-ohjausryhmä (OPS = ohjausryhmä)
OSAAVA-ohjausryhmä
Lukuvuosi 2015-2016
- Koko henkilöstöllä mahdollisuus osallistua strategiseen
kehittämistyöhön.
- Tiedonkulun ja henkilöstän kuulemisen mallien kehittäminen
- Paikalliset sopimukset opettajien lisätyön korvaamisesta hyväksytty
- Yhteistyötahojen kartoittaminen
- Sidosryhmien aktivoiminen opetussuunnitelmatyöhön
Lukuvuosi 2016-2017
- Nykyisen tiimirakenteen läpikäynti laatutiimissä
- Tarkistetun tiimrakenteen käyttöön ottaminen
- Pysyvän osallistamismallin käyttöön ottaminen
Arviointi ja mittarit
- Onko kiinnostus osallistua uusittuun tiimirakenteeseen kasvanut?
- Miten osallistamismalli on saatu osaksi opetussuunitelmaa?
- Osallistamiskeinojen läpikäyminen ja arvioiminen
Mihin paikallisiin
asiakirjoihin tavoite
kirjataan tai liitetään?
Koulutuspalvelujen laatusuunnitelma
Kunnan opetussuunnitelma