1. No category

OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124)
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN
OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
LUONNOS 25.6.2014
EHDOTUS 10.9.2015
2
1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ................................................................................................. 3
2. TIIVISTELMÄ.............................................................................................................................. 5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet...................................................................................................... 5
2.2. Asemakaava ....................................................................................................................... 5
2.3. Asemakaavan toteuttaminen ............................................................................................. 5
3. LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................ 6
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ..................................................................................... 6
3.1.1 Alueen yleiskuvaus ......................................................................................................... 6
3.1.2 Luonnonympäristö .......................................................................................................... 6
3.1.3 Muinaisjäännökset .......................................................................................................... 8
3.1.4 Rakennettu ympäristö................................................................................................... 14
3.1.5 Maanomistus ................................................................................................................ 15
3.2. Suunnittelutilanne ............................................................................................................ 16
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ..................................... 16
4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ......................................................................... 23
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve .................................................................................... 23
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ............................................. 23
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................................. 23
4.3.1. Osalliset ...................................................................................................................... 23
4.3.2. Vireilletulo.................................................................................................................... 24
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt .................................................................. 24
4.3.4. Viranomaisyhteistyö .................................................................................................... 24
4.4. Asemakaavan tavoitteet................................................................................................... 27
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet .................................................................................................... 27
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet ............................................................................................ 29
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset .......................................... 29
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ....................................................................... 29
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet...................................................................................... 30
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön .................................................................................. 34
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ........................................................................ 35
Vaikutukset talouteen ............................................................................................................ 35
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ....................................................................... 36
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin .............................................................................................. 37
Vaikutukset kulttuuriin ........................................................................................................... 37
Muut kaavan merkittävät vaikutukset ..................................................................................... 37
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................................................ 37
5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................... 39
5.1. Kaavan rakenne ................................................................................................................ 39
5.1.1. Mitoitus ........................................................................................................................ 39
5.1.2 Palvelut ........................................................................................................................ 44
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen .............................................. 44
5.3. Aluevaraukset................................................................................................................... 45
5.3.1. Korttelialueet ............................................................................................................... 45
5.3.2. Muut alueet ................................................................................................................. 46
5.4. Kaavan vaikutukset .......................................................................................................... 46
5.5. Ympäristön häiriötekijät................................................................................................... 46
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset ..................................................................................... 47
5.7. Nimistö .............................................................................................................................. 47
6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................. 47
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................. 47
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus .................................................................................................. 48
6.3. Toteutuksen seuranta ...................................................................................................... 48
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto ........................Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
3
KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS:
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA (124)
-
Viitapekkala 246:0,
o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU
-
Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217,
o
Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU
-
Metsäpekkala 20:160
o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA
-
Alaviitajärvi 2:305,
o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO,
o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU
o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI
o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI
-
Yhteisharju 2:217,
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO
o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO,
o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO
o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO
-
Viitajärvi 2:306,
o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä
-
Viitametsä 20:38,
o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
TAVANOMAISEN, PÄÄASIASSA OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN
KAAVAN LAATIJA:
DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN
KIMMOKAAVA
OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO
0400 703 521
[email protected]
www.kimmokaava.fi
KAAVAN VIREILLETULO:
- VIREILLETULOILMOITUS 26.4.2013
- OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 26.4.-10.5.2013
KAAVAN KÄSITTELY:
- KAAVAN VALMISTELUAINEISTO ELI KAAVALUONNOS NÄHTÄVILLÄ 3.10.-3.11.2014
- KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ …. 2015
- ………. HYVÄKSYNYT ……. 201 … § …
Valokuvat: Kimmo Mustonen 26.9.2010, 21.6.2011 ja 26.8.2012
4
Kuva 1 Alueen sijainti
5
2.1 Kaavaprosessin vaiheet
Kaavan laajentaminen lähti liikkeelle kesällä 2010, kun kaavan nykyiselle alueelle selvisi, ettei
poikkeamislupia tulla myöntämään. Aluksi neuvoteltiin vain nykyisen kaavan muutoksen laatimisesta. Kaava on kuitenkin niin tiivis, ettei rakennuspaikkoja voitu lisätä. Tämän jälkeen hanke
laajeni järven itäpäähän, josta hankkeen vireille laittajalla (Kari Haapapuro) on tarkoitus ostaa
lisäaluetta. Samalla myös tutkittiin kaavan laajentaminen. Myös kaavan muuttaminen järven
luoteispäässä olevalla maa- ja metsätalousalueella tuli ajankohtaiseksi.
Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien sekä luonto- ja muinaismuistoselvitysten jälkeen.
Haukiputaan kunnan liittyminen Oulun kaupunkiin aiheutti viivettä ja muutoksia asian käsittelyssä.
Kaavan vireilletuloilmoitus on 26.4.2013. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013 sekä kaavan valmisteluaineisto 3.10.-3.11.2014 välisen ajan. Yhdyskuntalautakunta päätti … 2015 ehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä ….
2015. Oulun kaupungin ….. hyväksyi kaavan …. 201 …
2.2. Asemakaava
Ranta-asemakaavan muutos ja laajennus on tavanomainen, väljä pääasiassa omarantainen
kaava. Alueen länsiosaan kaavanmuutoksella tulee yksi uusi, omarantainen rakennuspaikka ja
yksi uusi, irti rannasta oleva metsätilan huoltorakennuksen rakennusala. Yhden rakennuspaikan rakennusoikeutta hieman tarkistetaan. Järven itäosaan tulee kaavan laajennuksella kaksi
uutta, rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa.
2.3. Asemakaavan toteuttaminen
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen osalta. Oulun Energia vastaa
sähköhuollosta ja vesi- ja viemärihuolto toteutetaan tontti- tai aluekohtaisesti. Alue on erittäin
hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa ranta-aluetta Oulun kaupunkikeskuksen välittömässä läheisyydessä.
6
Kuva 2 Kaava-alueen osien sijainti ja kaavan mahdollinen vaikutusalue
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Alueet ovat hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa kaunista, Oulun ympäristössä varsin suuren
järven rantamaastoa. Metsät ovat talousmetsiä. Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelia 1501, jossa on lomarakennus talousrakennuksineen. Iso
Viitajärven pohjois- ja etelärannat ovat rakennettuja ja itä- ja länsirannat vastaavasti enemmän
luonnontilaisia. Alueen ja sen ympäristön yleiskuva selviää hyvin selostuksessa olevista kartoista, valokuvista ja luontoselvityksestä.
3.1.2 Luonnonympäristö
Metsäalueet ovat mäntyvaltaista länsi- ja etelärannoilla kuivaa tai kuivahkoa kangasta. Itäosan
rannat ovat kosteita ja soisia. Kangasalueiden puusto on täysikasvuista. Rantavyöhykkeellä on
jonkin verran lehtipuuta. Rannat ovat tasaisesti ja varsin loivasti nousevia. Avokallioita ei esiinny.
Korkeuserot vaihtelevat Iso Viitajärven n. 55.8 m tasosta n. 65 m tasoon. Rinteet ovat loivapiirteisiä. Korkeusvyöhykkeet koko järven ympäriltä on esitetty liitekartalla.
7
Kuva 3 Alueen korkeustasot
Iso Viitajärven vedenlaatu on Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (Anneli Ylitolonen,
20.2.2007) mukaan seuraava: ”Iso Viitajärven pinta-ala on n. 75 ha, sen syvyys on keskimäärin 3 m ja rantaviivaa on noin 6,7 km. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa on vedenlaatutietoja järvestä vuosilta 1990-2007 yhteensä 96 kpl. Järvi on lievästi humuspitoinen, väriluku on keskimäärin 75 mg Pt/l. Keskimääräiset ravinnepitoisuudet osoittavat lievää rehevyyttä, mutta leväkasvua kuvaava klorofyllipitoisuus
on kuitenkin selvästi kohonnut ja on heinä-elokuussa keskimäärin 45 ug/l osoittaen
runsasta rehevöitymistä. Myös veden sameus on leväkasvun seurauksena hieman
kohonnut etenkin loppukesällä. Kevättalven happipitoisuus on ollut useina talvina heikentynyt pohjan läheisessä vesikerroksessa, mutta koko vesimassaan ulottuvaa happikatoa ei ole todettu.”
Luonnonympäristöä on kuvattu selostuksen valokuvilla ja kartoilla. FL Jari Hietaranta / Ekotoni
Ky on kesällä 2011 tehnyt tarkemman selvityksen muutos- ja laajennusalueen luonto-oloista.
Selvitys on liitteenä.
8
Kuva 4 Järven rantaa korttelin 1500 kohdalla
Alueella ei ole tiedossa perinnemaisemia (P-P ympäristökeskus: ”Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemat”), maisema-alueita (P-P liitto: ”Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet”),
kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kohteita (P-P liitto: ”Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet”) tai kallioalueita (Suomen ympäristökeskus: ”Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Pohjois-Pohjanmaalla”).
3.1.3 Muinaisjäännökset
Iso Viitajärven ympäristössä on aiempien tarkastusten ja kaavoitukseen liittyvien selvitysten
perusteella useita kiinteistä muinaisjäännöksiä, lähinnä kivikautisia asuinpaikkoja. Kaavaaluetta on tarkastettu Pohjois-Pohjanmaan museon toimesta vuosina 2011 ja 2013. Vuotta aiemmin selvitettiin kivikautisen asuinpaikan laajuutta ja rajausta korttelin 1501 pohjoispuolisella
rakennuspaikalla.
Kaava-alueelta tunnetaan kaksi kiinteää muinaisjäännöstä, jotka ovat
a) Rönkölänkangas (itä), mj –tunnus 100008294, asuinpainanteita, kivikautinen asuinpaikka
b) Piimäsuo, mj –tunnus 1000013186, kivikautinen asuinpaikka, hiilimiiluja ja kuoppia
(hist.)
Nimen perässä oleva muinaisjäännöstunnus viittaa Museoviraston ylläpitämään muinaisjäännösrekisteriin, joka löytyy http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx. Aiemmassa
viereistä aluetta koskevassa kaavassa Viitajärven länsirannan laajasta kivikautisesta asuinpaikasta
Rönkölänkangas itä on käytetty merkintää sm-44. Sen numerotunnus viittaa entiseen Haukiputaan kunnan muinaisjäännösten luettelonumeroon, josta kaavateknisistä syistä on tässä jouduttu luopumaan.
Kyseinen sm-44 merkintä tarkoittaa siis samaa kohdetta kuin tässä kaavassa käytetty sm-a –merkintä.
Kohteiden tarkastuskertomukset ovat ohessa.
Muinaisjäännökset on suojattu muinaismuistolailla. Maaperän kajoaminen ja / tai muinaisjäännöksen
peittäminen on kielletty. Aluetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.
9
10
11
12
13
14
3.1.4 Rakennettu ympäristö
Kaavan muutos- ja laajennusalueet ovat rakentamattomia lukuun ottamatta korttelin 1501 rakennuspaikkaa 1, jolla on lomarakennus talousrakennuksineen. Järven pohjoisrannalla on n. 15
rakennettua lomakiinteistöä. Suunnilleen saman verran on länsi- ja etelärannalla rakennettuja
kiinteistöjä pääasiassa lomakäytössä. Paikkatietoikkunan rakennustilanne on oheisella kartalla.
Siinä on kaikki rakennukset esitetty: asunnot, lomarakennukset, saunat, talousrakennukset jne.
15
Kuva 5 Iso Viitajärven ympäristön rakennustilanne. Myös talousrakennukset yms. kuvattu
Kuva 6 Alueen uusimpia rakennuksia korttelissa 1505
3.1.5 Maanomistus
Kaavan muutos- ja laajennusalueen maanomistus on seuraava:
-
Viitapekkala 246:0,
o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU
-
Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217,
o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU
16
-
Metsäpekkala 20:160
o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA
-
Alaviitajärvi 2:305,
o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO,
o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU
o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI
o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI
-
Yhteisharju 2:217,
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO
o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO,
o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO
o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO
-
Viitajärvi 2:306,
o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä
-
Viitametsä 20:38,
o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI
3.2. Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Siinä kaavan laajennusalueelle ei ole varauksia tai merkintöjä. Iso Viitajärven etelä- ja länsipuolella on tärkeä pohjavesialue, joka rajautuu aivan kaava-alueen eteläosaan. Ote maakuntakaavasta on ohessa.
Kuva 7 Ote maakuntakaavasta
Pohjois-Pohjanmaan liiton I vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 2.12.2013. Siinä alueelle ei ole uusia varauksia em. lisäksi.
17
Liiton 2. vaihemaakuntakaavaluonnos on nähtävillä 25.3.-30.4.2015. Siinä IsoViitajärven ympärillä olevat edellä selostetut muinaisjäännökset on esitetty. Muita varauksia ei ole lähellä. Ote luonnoksesta on ohessa.
Kuva 8 Ote 2. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta
Oulun seudun yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.2.2005. Siinä alue on loma- ja matkailualuetta (R) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Alueen eteläreunaan sijoittuu pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) alueiden rajaukset. Osayleiskaavan teemakartassa virkistyshankkeista ja –alueista
ei tämän alueen osalle ole mainintoja. Ote yleiskaavasta on ohessa.
18
19
Kuva 9 Ote Oulun seudun yleiskaavasta merkintöineen
Uuden Oulun yleiskaavan luonnos on ollut nähtävillä 19.2.-21.3.2014. Siinä alue kuuluu alueeseen ”Maaseutukehittämisvyöhyke 2, maaseutu” (vihreä taustaväri). Koko alue on myös ”Vapaa-ajanasumisen kehittämisvyöhyke” –rajauksen sisällä (keltainen katkoviiva). Iso Viitajärven
eteläpuolella on ”Pohjavesialue” (violetti pistekatkoviiva ja pv –teksti) ja ”Arvokas vesistö” (vinoviivoitus). Myös ”Muinaismuistokohteet” (musta neliö) on kaavaluonnoksessa. Yleiskaavaluonnos tukee täten esillä olevaa kaavoitusta. Ote yleiskaavaluonnoksesta ja sen merkinnöistä on
ohessa.
20
Kuva 10 Ote Uuden Oulun yleiskaavasta merkintöineen
Oulun lääninhallitus on 26.11.1982 vahvistanut Iso Viitajärven rantakaavan. Alkuperäinen
vahvistettu kaava on ohessa. Haukiputaan kunnanvaltuusto on 15.12.2007 § 88 hyväksynyt ko.
kaavan laajennuksen kortteleiden 1500 ja 1501 väliselle alueelle sekä erilliselle alueen järven
koilliskulmaan. Myös siitä on otteet ohessa.
21
Kuva 11 Alkuperäinen ranta-asemakaava
22
Kuva 12 Haukiputaan kunnanvaltuuston 15.12.2007 § 88 hyväksymä kaavan laajennus
Haukiputaan kunnanvaltuusto on hyväksynyt rakennusjärjestyksen 12.6.2006 § 41, mitä vielä
noudatetaan.
Alue ei ole rakennuskiellossa.
23
Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Oulun kaupungin kartastopäällikkö Eero Keski-Oja on hyväksynyt luonnosvaiheen pohjakartan alun perin
15.11.2012. Kaupunki on myöhemmin täydentänyt karttaa MRL 54 a § mukaisesti ja täydennys
on hyväksytty 20.4.2015 ja 31.8.2015.
4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve
Rantakaava on tarpeen järkevän suunnitteluratkaisun aikaansaamiseksi. Rakentamishankkeista osa sijoittuu vahvistetun kaavan M –alueille eikä niitä poikkeamisluvilla voi ratkaista. Iso Viitajärvelle on tehty edellä kuvatut kaavat ja muutoinkin järven rannat on varsin tiiviisti rakennettu. Alueen tarkempi, rakennuspaikkakohtainen osayleiskaavoitus ei ole lähivuosina kaupungin
ohjelmissa.
4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavan laajentaminen on lähtenyt liikkeelle yksityisten maanomistajien aloitteesta v. 2010 kesällä. Hanketta on valmisteltu jo tätä ennen. Välittömästi käytiin alustavia keskusteluja Haukiputaan kunnan ja ympäristökeskuksen kanssa ja todettiin mm., että kaava voidaan laatia aiemman kaavan muutoksena ja laajennuksena.
Pohjois-Pohjanmaan ely –keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja
kaavoittajan kesken käytiin 7.10.2010 neuvottelu kaavan muuttamisesta ja laajentamisesta.
Neuvottelun jälkeen maanomistajat tekivät kunnalle esityksen liittymisestä kaavoitukseen. Kunnanhallitus päätti 15.11.2010, ettei kunta lähde omien alueidensa osalta kaavoitukseen, vaan
se on syytä jättää uuden Oulun yleiskaavoituksen ratkaistavaksi.
Tämän jälkeen maanomistajat kävivät neuvotteluja lisäalueiden ostamisesta ja yksityisten maiden liittämisestä kaavoitukseen. Näiden perusteella muotoutui muutos- ja laajennusalueen laajuus.
Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2011 kesällä maastokäyntien ja perusselvitysten jälkeen.
Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 26.4.2013.
4.3. Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1. Osalliset
Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:
Maanomistajat ja yhteisöt
- ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ja rajanaapurit
- Iso-Viitajärven ja lähistön ranta-asukkaat
Kaupungin hallinto ja virkamiehet
- kaupunginvaltuusto
- kaupunginhallitus
- yhdyskuntalautakunta
- rakennusvalvonta
- ympäristövirasto
Viranomaiset
- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- Pohjois-Pohjanmaan liitto
24
- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
Muut osalliset
- Oulun vesi
- Oulun Energia
- Oulun luonnonsuojeluyhdistys
- Haukipudas -seura
- Oulun kaupungin vammaisneuvosto
- Oulun kaupungin vanhusneuvosto
4.3.2. Vireilletulo
Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty
alun perin 23.10.2011. Sitä täydennettiin ja muutettiin Haukiputaan liityttyä Oulun kaupunkiin.
Uusi suunnitelma 18.2.2013 oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Suunnitelmaa pidetään ajan tasalla
työn kuluessa.
4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja:
- ennen kaavan virallista liikkeellelähtöä ovat osa maanomistajista ja kaavoittaja käyneet
muutamia neuvotteluja ja keskusteluja kunnan ja ely –keskuksen virkamiesten kanssa
- kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Käsittely on selostettu kohdassa 4.5.3.
4.3.4. Viranomaisyhteistyö
Eri viranomaisten kanssa on käyty useita neuvotteluja työn kuluessa. Yhteenveto käsitellyistä
asioista ja neuvottelujen tuloksista on ohessa. Täydelliset muistiot ovat kaavoittajalla ja Oulun
kaupungilla.
Alustava neuvottelu 7.10.2010 ely –keskuksen, Haukiputaan kunnan, muutosalueen maanomistajien ja kaavoittajan kesken.
-
-
-
suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen
o alustava kaavaluonnos Juha Soralahden alueelle tehty sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Hanke ei ole virallisesti vireillä vaan on katsottu olevan syytä käydä tämä neuvottelu ensin
o Kari Haapapuron alueesta ei ole tehty kaava-asiakirjoja
o käytiin läpi kaavatilanne ja katsottiin alueen valokuvia
ely –keskus / Antti Huttunen
o M –alueille ei poikkeamislupia yleensä ole myönnetty vaikka kunta olisi niitä puoltanut
o alkuperäisen kaavan mitoitus on ollut 10.2 kpl / muunnettu rv-km. Hyväksytylle laajennusalueelle tullut 8.6 kpl
o edellytyksiä rakennuspaikkojen lisäämiselle pelkästään kaavaa muuttamalla ei ole
o kaavan osalta katsotaan kokonaisuus. Mikäli kaava laajenee esim. kunnan maalle, niin mitoituksen mukaista rakennusoikeutta voidaan siirtää myös muille maanomistajille, mikäli kunta sen hyväksyy
o M –alueelle voi rakentaa vain pienen taukomajan tms. ilman eri merkintää
jatkotoimet
o maanomistajat toimittavat kunnalle kirjallisen esityksen lähtemisestä mukaan maanomistajana kaavoitukseen
2. alustava neuvottelu käytiin 30.11.2012 yhdessä toisen kaavan neuvottelun yhteydessä ely –keskuksen, Oulun kaupungin ja kaavoittajan kesken.
-
-
suunnittelutilanne / Kimmo Mustonen
o hankkeen tausta ja alueen laajentuminen työn aikana.
o kaava ei ole vielä virallisesti vireillä. Kaavaluonnos selostuksineen toimitettu osapuolille.
Oulun kaupunki / Aila Lomperi
25
kaupungin mitoituslaskelmat ja alueiden luokittelu. Avosuoalueet kokonaan laskematta, metsäisillä soilla 4 paikkaa
/ muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8 paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä n. 2 paikkaa.
o kortteliin 1506 on merkitty lomarakennusten alue, vaikka se on tarkoitettu huoltorakennukseksi.
o korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista
o mitä tarkoittaa virkistysalueiden /yk –merkintä? VL –merkintä edellyttäisi kaupungilta mahdollista lunastusta. /yk –
alueella toteutusvastuu on maanomistajilla. Tässä tapauksessa VL on parempi kuin esim. M –merkintä.
o korttelin 1508 luo –merkintä on maastonmuotoon liittyvä, jolloin rakentaminen ei muuta olosuhteita.
o suunniteltu rakennusoikeus 120+ta60 on korkea. Oulussa määrä lomarakennukselle on 80 k-m2.
o voidaanko eri emätilojen välillä siirtää rakennusoikeutta? Ely –keskus katsoo kokonaisuuden, maanomistajien tulee olla siirroista tietoisia ja hyväksyä ne.
yhteenveto ja jatkotoimet
o esitettyjä asioita tulee selvittää
o kaavanlaatijoiden näkemys oli, että kaupungin periaatteiden vaikutus esim. näihin hankkeisiin tulisi tutkia vielä tarkemmin. Muutos aiempiin käsittelyihin ja neuvotteluihin tuntuu varsin suurelta
o
-
3. alustava neuvottelu käytiin 11.1.2013 kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien
kesken.
-
-
-
hankkeen tausta ja vaiheet / Kimmo Mustonen
o 7.10.2010 alustava kaavaneuvottelu Haukiputaan kunnan, P-P ely –keskuksen, maanomistajien ja kaavoittajan
kesken. Järven itäosa ei ollut mukana.
o 15.11.2010 § 220 Haukiputaan kunnanhallituksen päätös, ettei kunta osallistu kaavoitukseen
o 21.11.2010 § 215 Haukiputaan kh:n päätös. Kunta suhtautuu myönteisesti ranta-asemakaavan muutokseen ja laajennukseen
o 12/2011-03/2012 kaavan vireillesaattamista ja kaavaluonnoksen pitämistä nähtävillä laajennusalueen osalta
maastokarttapohjalle esitettiin kunnalle. Yhdistyminen Oulun kaupunkiin ja siitä aiheutuvat käsittelytapojen ja käsittelijöiden muutokset hidastivat etenemistä
o 18.11.2012 keskustelu Oulun kaupungin virkamiesten kanssa
o 30.11.2012 kaavaneuvottelu Oulun kaupungin, P-P ely –keskuksen ja kaavoittajan kesken. Keskusteltiin kaupungin rantakaavoitusperiaatteista, mitoituksesta, huoltorakennuksen merkinnästä, muinaismuistoselvityksistä ja niiden huomioimisesta, kaavamerkinnöistä, luontoselvityksestä, rakennusoikeudesta ja rakennusoikeuden siirroista
o kaavaluonnosta 3.1.2013 tarkennettu siirtämällä kortteli 1506 kauemmas rannasta, pienentämällä korttelia 1501,
poistamalla kortteli 1509, pienentämällä rakennusoikeutta ja tarkentamalla kaavamerkintöjä ja –määräyksiä.
Oulun kaupunki / Aila Lomperi, Anne Olsbo ja Jukka Kurttila
o rakennuskelvottomat avosuoalueet 0 -maata, metsäisillä soilla 4 paikkaa / muunnettu rv-km ja metsäalueilla 8
paikkaa / muunnettu rv-km. Laajennusalueen määrä olisi n. 2 paikkaa. Pyöristämällä laskelmia voidaan tilalle
2:305 osoittaa yksi rakennuspaikka ja tilalle 2:217 kaksi paikkaa. Maanomistajat voivat niistä sopia. Mikäli kaikki
rakennuspaikat siirretään selvästi irti rannasta, määrää voidaan kasvattaa. Korttelin 1506 paikalle tulisi sallia vain
rakennusalana talousrakennus. Korttelissa 1501 muinaismuistot rajoittavat rakentamista. Iso Viitajärven pinta-ala
on n. 75 ha ja sille on rakennettu n. 31 asuin- tai lomarakennusta, joten järvi on jo aika kuormittunut.
maanomistajat haluavat korttelin 1507 paikalle metsätilan huoltorakennuksen. Paikalla ollut vanhastaan asuinpaikka
yhteenveto ja jatkotoimet
o kaavalla voidaan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa uutta rakennuspaikkaa sekä talousrakennukset
suunnilleen korttelien 1506 ja 1507 kohdille. Kortteli 1501 mahdollisimman suppea ja muinaismuistot huomioiva.
o kaavan alkuvaiheen käsittely etenee seuraavasti
 yhdyskuntalautakunnan käsittely
 vireilletuloilmoitus
 yhdyskuntalautakunnan päätös valmisteluaineiston asettamisesta nähtäville
 kaavaluonnos ym. aineisto nähtävillä
Varsinainen viranomaisneuvottelu 16.1.2014 ely –keskuksen, kaupungin, kaavoittajan ja maanomistajien kesken
-
esittely / Kimmo Mustonen
o useita neuvotteluja käyty. Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu, mutta luonnos ei ole ollut nähtävillä
o muutosalueen muinaismuistot tutkittu. Alueelta on löytynyt kuoppia ja kaivanteita. Johtojen rakentaminen
saunaan tutkittu tarkkaan. Haapapurolle siirretään rakennuspaikka järven koillisosasta.
o muutosalueelle on kaavaan merkitty metsätilan huoltorakennus järven pohjoispuolelle.
o Haukiputaan kunta pyritty saamaan mukaan.
o maanomistajien ja kaupungin kanssa on pidetty neuvottelu tammikuussa 2013 ja sen mukaan kaavalla voi-
26
-
-
-
-
daan osoittaa korkeintaan kolme rantaan rajoittuvaa rakennuspaikkaa.
o yksi kaavanmuutosta haluava tila on tullut vielä mukaan korttelista 1501
maanomistajien kommentit
o Heikki Kivari: loma-asunnon rakennuspaikat 1+1 jakautuisivat eri tiloille. Maanomistajilla on ristiriitaiset
näkemykset rakennuspaikkojen jakautumisesta.
o Kari Haapapuro: Kunnasta sai 4 vuotta sitten rakentamismahdollisuudesta tiedon, että kaikki on ok.
Sen jälkeen selvisi, ettei rakentaminen onnistu. Museovirasto tutkinut alueen
P-P ely-keskus / Taina Törmikoski
o kaava-asiakirjoihin emätilaselvitys Kohtuullisuusperiaatteen mukaan jokainen emätila saa ainakin yhden
rakennuspaikan. Kaupunki ratkaisee, voiko rakennusoikeutta siirtää laajennusalueelta muutosalueelle.
o maanomistajat voivat viedä ranta-asemakaavan kaupungin käsiteltäväksi ilman ristiriitaisia näkemyksiä.
Rakennusoikeuden määrä on selvitettävä. Oulun kaupunki päättää hyväksyykö se kaavan. Ely valvoo,
että valtakunnallisia ja maakunnallisia periaatteita noudatetaan. Vanhoihin kaavoihin liittyviä asioita ei voi
perua, mutta niiden mahdollista ylimitoitusta ei voi jatkaa.
o Museoviraston mukaan sm –alueelle ei tule sallia rakentamista. Muinaismuistoaluetta koskevan kaavamääräyksen tulee olla yksiselitteinen
o pohjavesialueeseen ei ole kommentoitavaa. Selvitys Iso-Viitajärven veden kantokyvystä, eli paljonko järvi kestää, olisi hyvä olla mukana.
o ranta-alueelle sijoitetut metsätilan huoltorakennukset ovat mitoituksellisesti loma-asuntoja. Ranta-alueelle osoitetuista metsähuoltorakennuksista ELY-keskus tulee valittamaan, koska kyseessä on yleinen periaate.
P-P ely –keskus / Riitta Arffman
o luonnonsuojelun kannalta lisärakentaminen on kaavassa maltillista
o pieniä tarkennuksia luontoselvitykseen
Aila Lomperi ja Anne Olsbo / Oulun kaupunki
o kaupungin mitoituslaskelmat ja emätilatarkastelun tehty em. luokittelulla
o metsätilan huoltorakennukset eivät voi olla kaavassa osoitetulla paikalla, koska ne käytännössä ovat
loma-asuntoja. Kaava-alueelle voi osoittaa 3 uutta rakennuspaikkaa. Maanomistajien yksimielinen
kanta rakennusoikeuden jakautumisesta tulee olla selvillä
o Oulun kaupungilla on olemassa rantarakentamisen yhteiset periaatteet, jotka on hyväksytty yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen suunnittelukokouksessa.
Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen pidettiin viranomaisneuvottelu 9.1.2015 ely
–keskuksen, kaupungin, P-P museon ja kaavoittajan välillä
-
-
-
Esittely / Kimmo Mustonen
o Kaavaluonnos oli nähtävillä, jolloin jätettiin 4 mielipidettä ja 3 lausuntoa. Kaavoittaja esitteli saadun palautteen
ja niihin laatimansa vastineet. (Vastine on kohdassa 4.5.3)
o Iso-Viitajärven emätilaselvitykseen liittyy kartta, jossa on esitetty vuoden 1969 ja tämän hetken kiinteistöjaotus sekä rantaviivan muuntaminen. Selvityksessä on mukana taulukko, jossa on esitetty em. kartan mukaiset tiedot ja
laskennat. Laskennassa ei ole otettu huomioon rannan rakentamiskelpoisuutta, ilmansuuntia, luontoarvoja yms.
Laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus on yhteensä n. 693 m. Kaavaluonnoksessa esitetyt 3 rakennuspaikkaa tarkoittaa n. 4,3 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km kohti. Väliojaa ei ole laskettu mitoitukseen, vaikka
se voitaisiin ottaa mukaan. Koko järvelle tulisi 34 rakennuspaikkaa eli 8,8 rakennuspaikkaa muunnettua rv-km
kohden. Kaupungin omistamalle länsirannalle olisi mitoituksen mukaan mahdollista saada muutama rakennuspaikka. Alue on retkeilykäytössä ja siellä on myös muinaismuistoja.
o Laajennusalueelle on tulossa 2 uutta rakennuspaikkaa ja yksi paikka siirretään muutosalueelle kortteliin 1501
Mika Sarkkinen / P-P museo
o Piimäsuon alueella on hyvä mennä vanhoja tieuria pitkin.
o korttelin 1501 uudella rakennuspaikalla on muinaisjäännösalueen raja muuttunut. Saunan rakennusalan leveys
on 10 m sisempänä eli muinaismuistoalue on kaventunut. Poikkeamishakemuksen tarkastelussa on katsottu
ainoastaan putken paikka koekuopituksella. Tarkastusraportissa olevat pisteet osoittavat muinaisalueen laajuutta. Saunan rakennuspaikan tulisi olla asemapiirroksen mukaisella paikalla. Kosteampi osa rakennusalasta
ei ole asuinpaikka-aluetta. Muinaisjäännösalueen ja saunan rakennusalan raja voivat olla päällekkäin.
o Kaavaselostuksessa muinaisjäännökset eivät ole luontokohteita, vaan omana lukuna esim. 3.1.3 Muinaisjäännökset. Tekstiä ja liitteitä tulee tarkentaa.
Taina Törmikoski / ely –keskus
27
-
-
o mitoitus vastoin rantarakentamisen yleisiä periaatteita ja rantarakentamista koskevia oikeuskäytäntöjä. Metsätilan huoltorakennus on tosiasiassa loma-asunto. Vastineissa esitetyt perusteet koosta ja etäisyydestä eivät
ole hyväksyttäviä.
o Oulun kaupungin pitää hyväksyä vastineet. Konsultin vastineet eivät ole elyn mielestä hyväksyttäviä.
o emätilaselvitys ei vastaa ympäristöministeriön ohjeita muunnetun rantaviivan osalta. Rakentamiskelvoton
maa on 0 rantaviivaa. Metrimäärät, konsultin ja ely-keskuksen tekemässä emätilaselvityksessä ovat eriluokkaa. Luonnoksessa on osoitettu 4 uutta rakennuspaikkaa. Elyn laskelmien mukaan uusien rakennuspaikkojen määrä on 1-2.
o rantarakentamisen periaatteet ovat kaupungin ratkaistavissa. Kaupungilla on mahdollisuus linjata periaatteet
siten että ne kestävät koko kaupungin alueella tulevissa ranta-yleiskaavoissa, ranta-asemakaavoissa ja
poikkeamisluvissa. Ei ole perusteita käyttää vanhojen kaavojen korkeita mitoituksia uusissa kohteissa. Elyn
näkemys on, että ranta-asemakaavaa ei tule viedä ehdotuksena nähtäville tässä muodossa. Mustosen tulkinta maankäyttö- ja rakennuslaista on erilainen ja maanomistajalla on oikeus laadituttaa ranta-asemakaava
ja kaupungin on laitettava kaavaehdotus nähtäville.
Anne Olsbo ja Aila Lomperi / Oulun kaupunki
o virkamiehet laativat esityksen lautakunnalle. Mikäli ehdotus ei ole hyväksyttävissä, lautakunta voi palauttaa
asian uudelleen valmisteluun.
o mitoitus on laskettu kaupungin toimesta. Siinä on huomioitu rakennettavuus, jako kolmeen luokkaan ja laajennusalueen muunnetun rantaviivan pituus. Koko laajennusalueelle on saatu 1,7 rakennuspaikkaa eli korotettuna 2. Kolmas rakennuspaikka on tarkoitus siirtää laajennusalueelta muutosalueelle. Haapapuron
aiesopimuksen mukaisen alueen muunnetun rantaviivan pituus on vain 70 m. Kaava-alueen emätiloilla ei
ole laskennallisia edellytyksiä kolmannelle rakennuspaikalle eikä kaupungilla ole esittää muita perusteita
yli laskennan.
o kaupunki on jo aiemmin myös ilmoittanut, että ei hyväksy metsätilan huoltorakennusta ranta-alueelle.
jatkokäsittely
o Mustonen tarkistaa laskelmat ja tekee taulukon uudestaan. Haapapuron paikka on emätilan ykköskiintiö. Kaupunki
voi tulkita, miten se hyväksyy esim. Väliojan laskemisen vesistöksi.
o Lomperi otti esille Elyn lausuntoon tehdyn vastineen, jossa on todettu, että pyydetty poistamaan kaavaselostuksesta emätilalaskelmat. Laskelmia ei ole pyydetty poistamaan, vaan on todettu, että kaavaselostuksessa ei voi
olla kahta erilaista laskelmaa. Törmikosken mukaan kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa ei voi olla kahta
poikkeavaa emätilaselvitystä. Osallisten tulee yksiselitteisesti pystyä näkemään, mihin ratkaisu perustuu. Ei ole
kyse vain kaava-alueen maanomistajista, vaan koko järven alueen osallisista ja heidän oikeusturvastaan.
o Törmikosken mukaan elyn ohjaus on, että kaavan jatkotyö tehdään yhteistyössä kaupungin kanssa ja vastineet ja
kaavaratkaisu tyydyttävät osapuolia. Viranomaisilta pyydetään lausunnot ehdotuksesta ja sen jälkeen katsotaan
jatko. Viranomaisten kannat on tuotu esille tässä neuvottelussa.
4.4. Asemakaavan tavoitteet
4.4.1. Lähtökohtatavoitteet
Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 §
mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan
1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan
1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:
 valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja
kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa
 auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
 toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä
 edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
 luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle
28
Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
 toimiva aluerakenne
 eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
 toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
 Helsingin seudun erityiskysymykset
 luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Tässä kaavassa oleellisia näistä ovat lähinnä kohtaan ”Kulttuuri- ja luonnonperintö,
virkistyskäyttö ja luonnonvarat” liittyvät tavoitteet. Päätöksen kohdan 4.4. ”Kulttuuri- ja
luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat” erityistavoitteissa todetaan, että ”Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä lomaasumisen viihtyisyys.” Edelleen ”Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja
pintavesien suojelutarve ja käyttötarpeet.” Tavoitteiden toteutumista on selostettu
kohdassa ”4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset” sekä oheisessa taulukossa.
Tavoite
Toimiva aluerakenne
Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen
Kaavassa muutamia rakennuspaikkoja, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta.
elinympäristön laatu
Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien vähäisiä
palveluja. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä ei ole merkittävästi melua aiheuttavaa toimintaa. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin
Kulttuuri- ja luonnonperintö, Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkitvirkistyskäyttö ja luonnonvarat
tävää kulttuuriympäristöä tai rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Muinaismuistokohteet on inventoitu ja otettu huomioon, mikä edistää
niiden säilymistä. Lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia ja -palveluja voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta
niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila
ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle tai
huomioitu kaavamerkinnöissä.
Toimivat yhteysverkostot
energiahuolto
ja Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja
tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian
tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-,
aurinko-, yms. energialla. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta.
Helsingin seudun erityiskysy- Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoimykset
tetta edistetä
Luonto- ja kulttuuriympäristöinä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöerityiset aluekokonaisuudet
alueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä
29
Maakuntakaavassa tai vaihemaakuntakaavoissa alueelle ei ole osoitettu varauksia. Kaava
on pohjavesialueen reunamilla, mutta pohjaveteen ei ole todennäköisesti vaikutusta.
Aluetta koskee Oulun seudun osayleiskaava, jossa rannat ovat osittain R –aluetta. Suurin
osa kaavan rakentamisesta jää pohjavesialueen (pv) ja arvokkaan vesistöalueen (av) rajausten
ulkopuolelle. Uuden Oulun yleiskaavan luonnoksessa alue on osoitettu ”Vapaa-ajanasumisen
kehittämisvyöhykkeeksi” eli juuri kaavassa suunniteltuun tarkoitukseen.
Kunnalla ei ole erikseen alueelle annettuja tavoitteita. Haukiputaan kunta on 15.11.2010 § 220
päättänyt, ettei lähde omilla alueillaan kaavaan mukaan. Muutoin tavoitteita etenkin Oulun kaupungin tultua käsittelyyn mukaan on tuotu esille edellä selostetuissa neuvotteluissa.
Ranta-asemakaava pyritään laatimaan siten, että kaava olisi mahdollisimman toteuttamiskelpoinen ja luonnon erityispiirteet huomioon ottava. Myös muinaismuistot huomioidaan mahdollisimman hyvin ja niiden alueelle annetaan tarkempia tutkimuksia koskevia kaavamääräyksiä.
Alueella voidaan yhdistää kesäaikaisen käytön mahdollisuudet ja samalla lisätä alueen talviaikaista käyttöä. Lähellä Pikku Viitajärven rannalla on Capu Safarit –yrityksen matkailupalveluja
tarjoava kohde.
4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet
Työn aikana on uusia tavoitteita tullut esille käydyissä neuvotteluissa ja keskusteluissa. Ne on
selostettu muualla ja on pystytty varsin hyvin ottamaan huomioon. Erityisesti muinaismuistojen
osalta on tehty suhteellisen tarkat selvitykset, joissa on suunniteltu rakentaminen osittain jo
huomioitu.
Korttelin 1501 yhteydessä olevalle maa- ja metsätalousalueelle ei pelkällä kaavanmuutoksella
voitu osoittaa uutta rakennuspaikkaa. Alueen omistaja on ostamassa järven itäpäässä Väliojan
länsipuolella olevan alueen kiinteistöistä 2:217 ja 2:306. Tämän alueen laskennallinen rakennuspaikka siirretään järven länsiosaan. Kiinteistö 2:217 on muutenkin kaavan laajennuksessa
mukana.
Maanomistajien ja viranomaisten tavoitteet poikkeavat toisistaan korttelin 1500 pohjoispuolelle
esitetyn metsätilan huoltorakennuksen osalta. Maanomistajan kanta on, että se ei ole varsinaista rantarakentamista, koska rakentaminen on sijoitettava n. 100 m päähän rannasta, rakennusoikeus on vähäinen (60 k-m2) ja se tulee järveltä katsottuna toteutettujen rakennusten taakse.
Uusia varsinaisia rantarakennuspaikkoja on tulossa kolme kappaletta, mikä vastaa mm. neuvotteluissa 11.1.2013 ja 16.1.2014 sovittua määrää sekä Oulun kaupungin lopullista mitoituslaskelmaa.
4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset
4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi
Kaava on muutamia maanomistajia koskeva, tavanomainen kaava, joten eri vaihtoehtoja ei ole
laadittu. Työn kuluessa on rakennuspaikkojen määrä pienentynyt ja käyttötarkoitukset muuttuneet. Laajennusalue on järven itärannan osalta rakennuskelpoisuudeltaan huono ja rakentaminen keskittyy olemassa olevan rakentamisen väliin ja läheisyyteen. Tämä turvaa osaltaan laajojen rakentamattomiksi jäävien alueiden syntymisen. Kesäaikaan niiden käytettävyys on huono,
30
mutta talvella ne soveltuvat hyvin hiihtoon, moottorikelkkailuun jne. Myös maisemallisen merkityksen kannalta laajan alueen rakentamattomuus on hyvä.
4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet
Haukiputaan kunnan, Oulun kaupungin ja muiden viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen
perusteella päädyttiin esillä olleeseen ratkaisuun. Ratkaisu ei kaikilta osiltaan vastaa kaupungin
ja ely –keskuksen kantaa, mutta se on maanomistajien näkemys, minkä esittämiseen heillä on
MRL 74 § mukaan oikeus.
Maanomistaja Juha Soralahti on tehnyt oman perustelunsa järven pohjoisrannalle sijoittuvan
huoltorakennuksen osoittamiselle. Se on ohessa
Vastaanottaja:
Oulun kaupunki
Aila Lomperi
Lähettäjä:
Juha Soralahti
Metsätalouden palvelut Tmi Juha Soralahti
Järvenkorventie 12 B 6
90800 Oulu
Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja laajennus
Mielipide
Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittaiseen muutokseen ja laajennukseen on ehdotettu tilan 246:0 (Viitapekkala) yhteyteen metsätilan huoltorakennusta. Viranomaisneuvotteluiden perusteella vaikuttaa siltä, että
ranta-asemakaavan laajennuksen yhteydessä myönnetään kolme rakennuspaikkaa rantaan, mutta ei lupaa
rakentaa kauemmas rannasta sijoittuvaa huoltorakennusta. Huoltorakennuksen rakentaminen tulisi sallia
esitettyyn paikkaan, jotta maanomistajien tasapuolinen kohtelu toteutuisi. Kyseinen huoltorakennus ei häiritse kaavan mukaista virkistysalueen käyttöä tai aiheuta haittaa ympäristölle.
31
Kuva 1: Ranta-asemakaavan muutosehdotus, Viitapekkalan tila 246:0
Perustelut
Viitapekkalan tilalle kaavaehdotuksessa sijoitettu huoltorakennus on tarkoituksenmukainen alueen käytön
kannalta. Nykyisen voimassa olevan kaavan mukaan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja kaavaehdotuksen mukaan siitä tulisi virkistysaluetta. Metsätilojen hoito edellyttää läsnäoloa alueella siten, että
metsätalouden harjoittaminen hankaloituu huomattavasti, mikäli yöpymismahdollisuutta ei ole lähistöllä. Metsätilan huoltorakennus ei häiritse alueen käyttöä virkistysalueena, joten haittaa huoltorakennuksesta ei ole,
vaan sillä pystytään varmistamaan alueen elinkeino. Metsätalouden harjoittaminen tuo työpaikkoja ja verotuloja myös kunnalle.
Viitapekkala on kaavaehdotuksen liitteenä olevan emätilaselvityksen perusteella osa emätilaa 20:39, joka
jatkuu järven eteläpuolella (kuva 2). Kyseisestä emätilasta on lohkottu joitakin rakennuspaikkoja pois, ja nyt
kaavamuutoksen yhteydessä emätilan eteläiselle osuudelle ollaan myöntämässä lisää rakennusoikeutta.
Maanomistajien tasapuolisuuden nimissä myös huoltorakennus emätilan pohjoiselle osuudelle tulisi myöntää. On tasapuolisuusperiaatteiden vastaista, jos saman emätilan kahdesta maanomistajasta ainoastaan
toiselle myönnetään rakennusoikeutta. Rakennusoikeuden jakamisesta tai siirtämisestä kahden tilan kesken,
jotka ovat osana samaa emätilaa, ei ole missään vaiheessa neuvoteltu.
32
Kuva 2: Emätila 20:39 sijoittuu järven etelä- ja pohjoispuolelle.
Huoltorakennuksen hyväksymistä kaavamuutokseen puoltaa myös se, että huoltorakennus ei häiritse rannan
käyttöä virkistysalueena eikä siitä ole muitakaan haittavaikutuksia ympäristölle tai järven käytölle. Ympäristöasioissa on noudatettava nykyistä lainsäädäntöä, joten järvelle ei aiheudu huoltorakennuksesta lisäkuormitusta. Huoltorakennus ei myöskään lisää metsätalouteen liittyvää raskasta liikennettä.
33
Huoltorakennus sijoittuu järveltä katsoen nykyisen rakennuskannan taakse ja tieyhteytenä voidaan suurimmaksi osaksi hyödyntää nykyisten rakennusten tieyhteyttä (kuva 1). Huoltorakennus on pyritty maisemallisesti sijoittamaan sellaiseen paikkaan, että se ei vaikuta maisemaan järveltä katsottuna tai häiritse nykyistä
loma-asumista.
Yhteenveto
Esitän yllä olevien perusteluiden johdosta, että huoltorakennus tasapuolisuuden nimissä hyväksytään osaksi
uutta ranta-asemakaavaa. Perusteita huoltorakennuksen luvan hylkäämiseksi ei ole.
Maankäyttö- ja rakennuslain 73 §:ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset.
73 §
Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset
Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle
on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että:
1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön;
2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja
luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä
3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.
Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 §:ssä säädetään asemakaavan
ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa.
Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti:
MRL
Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön
Kaavassa huomiointi
Maisematekijät on inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta rakennusjärjestyksen mukaiset.
Luonnonsuojelu
Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty
Maisema-arvot
Erillisiä merkittäviä maisema-kohteita ei ole havaittu.
Virkistystarpeet
Rakennuskortteleiden ympärille muodostettu VLalueet, joiden toteuttaminen kuuluu maanomistajalle.
Rantaviivasta reilusti yli puolet jää kortteleiden ulkopuolelle, mikä turvaa jokamiehen oikeudet.
Vesiensuojelu, vesihuolto
Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen,
yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa
väljän rakentamisen vuoksi. Lisärakentamisen aiheuttama kuormitus järven veden laadulle on erittäin vähäinen.
34
Vesistön ominaispiirteet
Rakentamista siirretään hieman järven itäpäästä jo
rakennetulle länsiosalle.
Maaston ominaispiirteet
Joki- ja purouomien suualueet, niityt, luonnontilaiset
suot yms. erityisalueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle
Luonnon ominaispiirteet
Tarkka inventointi tehty ja piirteet huomioitu
Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue
Rakentamatta jää yli puolet rannasta mahdollisimman
yhtenäisinä osuuksina
Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaava-alueella rakentamisen määrä lisääntyy hieman nykytilanteeseen nähden. Rakentaminen
liittyy jo rakennettuihin alueisiin. Ulkoinen tieverkosto on valmiina. Uusia mökkiteitä on rakennettava vain kortteleihin 1506 ja 1507. Muuten tieyhteydet ovat valmiita vaatien pientä parantamista tai vähäistä lisäystä.
Lomarakentamisen yksikkömäärä määräytyy alueen mitoituksen mukaan. Siinä otetaan huomioon kaavassa olevien tilojen rantaviivapituudet ja tehdyt kiinteistökauppasuunnitelmat. Itäosan
rakentamista siirretään kaavanmuutosalueelle yhden rakennuspaikan osalta. Kaavoittajan mielestä korttelin 1500 pohjoispuoleinen huoltorakennuksen paikka ei muodosta varsinaista rantarakentamista ainakaan täyttä rakennuspaikkaa vastaavana.
Rakentaminen liittyy Iso Viitajärven ympärillä ja muutoinkin lähistöllä olevaan loma-asutukseen
ja tukee osaltaan asutuksen ja palvelujen säilymistä lähialueella. Uuden Oulun yleiskaavan
luonnoksessa alue on suunniteltu ”Vapaa-ajan asumisen kehittämisvyöhykkeeksi”.
Kuva 13 Aittoniemen rakennuksia kaavan itäosan sisällä
35
Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön
Rakentaminen muuttaa hieman alueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vesistöön ei ole
vaikutuksia, koska vesihuolto hoidetaan nykyhetken lainsäädännön ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Rakentavien yksityisten ihmisten imago nykyaikana sekä oman lähiympäristön
säilyminen puhtaana edellyttävät, että ympäristöasioihin kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmaan
tai ilmastoon ei ole vaikutuksia.
Alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä ja puusto on peittävää. Alue on varsin hyvin kulutusta kestävää. Arvokkaimmiksi katsotut kasvillisuus- yms. kohteet ovat itäosassa luonnontilaisella suoalueella ja ne jäävät rakentamisen ulkopuolelle luonnontilaisiksi. Alue on pohjavesialueen reunalla, mutta rakentaminen jää sen ulkopuolelle.
Rakentamisalueiden pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Samantyyppistä
aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle.
Kaava-alueen lähivesistö on varsin pieni ja kasvillisuus peittävää korttelialueilla, joten rakentaminen ei vaikuta merkittävästi kaukomaisemiin. Lähempää tarkastellen maisemakuva muuttuu
enemmän, mutta koska ympäristö on jo aiemman rakentamisen myötä otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Rakentamisen sopeutumiseen maisemaan on rakennussuunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota.
Kuva 14 Korttelin 1506 itäpuoleista aluetta
Vaikutukset talouteen
Tiestö on pääosiltaan toteutettu, mutta kaipaa osittain parantamista ja hieman uusien teiden rakentamista. Rakentamisen myötä tienpitoon tulee uusia maksajia, joten osuudet nykyisiltä tieosakkailta pienenevät. Sähköhuolto on myös alueelle rakennettu. Vesihuolto toteutetaan tontti-
36
tai aluekohtaisesti. Toteuttaminen ei aiheuta valtiolle, kaupungille tai maanomistajille kohtuuttomia kustannuksia.
Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen
Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Kaava lisää IsoViitajärven rantojen rakennuspaikkojen määrää n. 10 %. Terveysriskejä tai veden pilaantumisvaaraa ei aiheudu toimittaessa nykyisten jätevesien käsittelymääräysten mukaisesti. Ulkoinen
tiestö on rakennettu siten, että hälytysajoneuvoilla on kohtuullinen pääsy alueelle. Tiestöä on
parannettava jonkin verran normaalin kunnossapitotahdin mukaisesti. Uusi rakentaminen edellyttää vain lyhyiden tonttiliittymien rakentamista. Tiestö toteutetaan vaatimukset täyttävällä tavalla. Alueen viitoitus suoritetaan toteutumisen yhteydessä.
Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman kaavan toteuduttua. Uusi rakentaminen tulee
pääasiassa olevan yhteyteen tai taakse, joten vaikutus on erittäin vähäinen. Kulkeminen on joka tapauksessa syytä ohjata oleville poluille ja reiteille, koska muutoin lomanviettäjien rauha
häiriintyy.
Vesillä liikkuvien maihinnousumahdollisuudet eivät merkittävästi muutu. Vapaata rantaviivaa jää
joka tapauksessa huomattavasti. Rannat ovat kauttaaltaan varsin loivia, joten veneilijän tarvitsema satunnainen maihinnousu onnistuu pitkin koko rantaviivaa.
Haukiputaan kunnan aikanaan omistamalle alueelle on jo toteutunut uima- ja retkeilypaikat ja
ne jäävät vastaavaan, nykyiseen käyttöön.
Kuva 15 Uimaranta-alue kunnan maalla kaavan ulkopuolella
37
Vaikutukset sosiaalisiin oloihin
Rakentaminen tarjoaa alueelle työmahdollisuuksia sekä rakentamisen aikana että hieman sen
kunnossapidossa, joten sosiaaliset vaikutukset ovat myönteisiä. Mökit tulevat todennäköisesti
olemaan, yksityisessä perhekäytössä.
Vaikutukset kulttuuriin
Alue on jo ympäristöltään osittain aiemmin kaavoitettu ja tiestön osalta rakentunut. Metsät ovat
käsiteltyjä talousmetsiä. Muutos ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen tukee ja täydentää järven ja sen ympäristön asutusta ja loma-asutusta.
Länsirannan muinaismuistokohteet huomioidaan kaavamerkinnöissä ja alueella tehdyt tutkimukset otetaan huomioon rakennusten sijoittelussa, kulkuyhteyksissä, johtokaivannoissa jne.
Järven eteläosassa olevalle alueelle ei kaavan johdosta kohdistu uutta rasitusta tien mennessä
oleva tietä pitkin.
Muut kaavan merkittävät vaikutukset
Kaavalla eikä kaavanmuutoksella ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.
4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 26.4.-10.5.2013. Mielipiteitä ei ole tullut. Kaavaluonnos oli nähtävillä 3.10.-3.11.2014. Huomautuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineilla täydennettynä:
-
-
-
Seppo ja Raili Mikkonen 23.10.2014 eivät hyväksy kaavan muutosta. Jos järvelle lisätään tontteja, niin rannan
luonne virkistysalueena kärsii. Ranta on jo rakennettu tosi ahtaalle, järvi on pieni ja jo nyt katsellaan toisia asukkaita lähietäisyydeltä. Metsätilan toiminta häiritsisi loma-asumista.
o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, joille tehdyn selvityksen mukaan paikkoja vielä kuuluu. Maanomistajien suostumuksella ja sopimuksilla näin saatu laskennallisen rakennusoikeus siirretään osittain eri paikkaan. Nyt käytettävän mitoituksen mukainen rakentaminen on huomattavasti vähäisempää kuin aiemmissa kaavoissa tai jopa ilman kaavoitusta tapahtuneessa rakentamisessa. Metsätila on pääosin kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta rannan loma-asumiseen. Huoltorakennus on luonnoksessa haluttu sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta.
Kari Koistinen on suullisesti Aila Lomperin kirjaamana todennut 3.11.2014, että Tarasenkankaantien käyttö
huoltorakennukselle huolettaa. Tien teosta on maksettu 1980 –luvun alussa Kajaani Oy:lle. Huoltorakennus tulisi sijoittaa kaavan ulkopuolelle Tarasenperäntien varteen. Rakennuksen käytön luonne epäilyttää. Iso-Viitajärvi
on 1990 –luvulla saastunut ja Haukiputaan ympäristösihteeri Jussi Muilu on silloin sanonut, ettei järvi kestä
enää yhtään mökkiä. Mökkiläiset ovat tehneet ely –keskuksen avustuksella puhdistusnuottausta.
o kaavan muutoksella ja laajennuksella rakennuspaikkoja osoitetaan niille emätiloille, jotka eivät tähän
mennessä ole rakentaneet. Ks. edellinen vastine. Määrä on vähäinen eikä merkittävää lisäkuormitusta
järvelle aiheudu. Metsätila on suurimmalta osaltaan kaavan ja rantavyöhykkeen ulkopuolella eikä metsätalous millään tavalla vaikuta loma-asumiseen eikä kaava-alueen teitä käytetä metsätalousliikenteeseen. Kaava-alueella vaaditaan kaupungin maisematyölupa mm. puiden kaatamiseen MRL 128 § mukaisesti. Lupakäsittelyn yhteydessä kuullaan myös naapureita. Uudet rakennukset ja tilat joutuvat osallistumaan teiden kunnossapitoon ja mahdollisesti rakennuskustannuksiin tieyksiköidensä mukaisessa
suhteessa. Huoltorakennus on haluttu luonnoksessa sijoittaa siten, että siitä on edes järvinäkymä. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta.
Iso-Viitajärven suojeluyhdistys ry / sihteeri Osmo Laitinen 5.11.2014 toteaa, että järven ranta-asukkaat ovat
huolestuneet järven huononevasta tilasta ja sen vuoksi perustaneet ko. yhdistyksen. Iso-Viitajärvi on latvajärvi
ja sen suurimmat ulkoiset kuormitustekijät ovat järveen johdetut suo-ojat. Erityisesti järven itäosassa on laajalta
alueelta vesiä keräävä oja, jonka alueella on tehty mittavia avohakkuita. Ojan suuaukko tulisi tukkia ja suunnitella kosteikkoalueita. Toimenpiteet vaativat maanomistajien suostumuksen. Yhdistyksessä ei ole tietoa luontoselvityksessä mainituista kuhan tai siian istutuksista. Vesilinnuista pesivät lisäksi kuikka ja joutsen. Piimälammen ja
järven välistä uomaa ei tietojen mukaan ole kaivettu.
38
-
-
-
-
o uusien rakennuspaikkojen muodostuminen perustuu laadittuun emätilaselvitykseen. Paikkojen määrä on
vähäinen eikä merkittävää lisäkuormitusta järveen aiheudu etenkin kun uusien rakennusten jätevesien
käsittely on tehtävä tämän hetken lainsäädännön mukaisesti. Kaava ei estä muiden vesistön kunnostustoimenpiteiden tekemistä. Luontoselvityksen kalanistutuksia ja linnustoa koskevat virheet ja puutteet
ovat vähäisiä eikä niillä ole vaikutusta kaavan sisältöön. Piimälammen ja järven välinen oja on kokonaan kaavan ulkopuolella. Mielipide ei aiheuta kaavan muutostarvetta.
Tornator Oyj 30.10.2014 toteaa, että selostuksessa on virheellisesti ilmoitettu kiinteistön 564-401-20-160 omistajat. Kiinteistöä ei koske lohkomaton määräala, jonka Haapapurot omistaisivat. Heidän kanssaan on tehty varaamissopimus, joka oikeutti hakemaan rakennuslupaa. Kaavoituksen käynnistysoikeutta ei ole kuulunut sopimukseen. Kaavoitus on keskeytettävä siihen asti kun yhtiön ja Haapapurojen kesken on tehty voimassa oleva
sopimus tai kiinteistökauppa.
o Tornator Oyj on tehnyt varaamissopimuksen alueesta, joka voimassa olevassa kaavassa on maa- ja
metsätalousaluetta. Ammattimaisesti kiinteistösijoittamista ja –jalostusta hoitavan organisaation tulisi
tietää, ettei rakentaminen tällaiselle alueelle todennäköisesti onnistu suoraan rakennusluvalla. Asian
järjestämiseksi on käynnistetty kaavoitus yhdessä muiden alueella vireille tulleiden hankkeiden vuoksi.
Tornator Oy ja Kari Haapapuro ovat tehneet 17.11.2014 sopimuksen, jolla Haapapuro on oikeutettu
hakemaan kaavan muutosta siten, että alueelle siirretään rakennusoikeutta toisilta tiloilta. Kaavoituksen jatko on täten mahdollista..
Museovirasto 31.10.2014 toteaa, että alueella on kaksi muinaisjäännöskohdetta. Länsirannan korttelin 1501
alueelle ulottuu osa laajemman kivikautisen asuinpaikan eteläosasta (Rönkölänkangas itä, tunnus
1000008294). Tällä alueella on aluksi poikkeamislupamenettelyä varten tehdyissä tarkastuksissa löydetty myös
muutamia maanpinnalle ulottuvia muinaisjäännöksen rakenteita. Luonnoksessa voi havaita jäännöksen aluerajauksen kaventuneen ja saunan rakennuspaikan laajentuneen. Myös saunalle johtavan sähkökaapelin sijainti on
muuttunut. Tehdyn koekuopituksen vuoksi tulee rakennuspaikkojen mahdollisimman tarkoin noudattaa niille
asemapiirroksessa esitettyä sijaintia. Piimäsuon kohde (1000013186) on osoitettu luonnoksessa laajana ja tie
kierretty sen eteläpuolelta. Museoviraston mielestä mikäli nykyisen tien ylläpito ei edellytä oleellista muutosta,
leventämistä tai reunaojia, se voidaan säilyttää nykyisenä.
o korttelissa 1501 on sähkökaapelin sijainti täsmälleen Mika Sarkkisen allekirjoittaman asemapiirroksen
mukaisella paikalla. Myös lomarakennuksen ja saunan rakennusalat on sijoitettu alueille, joilla ei toimitettujen tietojen mukaan ole löydetty muinaisjäännöksiä. Saunan osalta on noudatettu vaadittavaa
etäisyyttä rannasta. Saunan rakennusalaa voidaan supistaa vielä tarkemmin asemapiirroksen osoittamalle alueelle 16.1.2015 pidetyssä viranomaisneuvottelussa sovitulla tavalla. Piimäsuon kohteella tieyhteys siirretään nykyisen ajouran paikalle. Muinaisjäännösten käsittelyä selvennetään kaavaselostukseen.
Pohjois-Pohjanmaan ely –keskus 3.11.2014 toteaa, että 16.1.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa on todettu olevan koko järveä koskeva emätilaselvityksen tarve. Mitoituksen ja selvityksen perusteella voidaan selvittää,
onko alueella siirrettävää rakennusoikeutta. Ely –keskus toteaa lisäksi, että metsätilan huolto- ja talousrakennusten rakennusala tarkoittaa tosiasiassa uutta loma-asunnon rakennuspaikkaa ranta-alueelle. Emätilaselvityksestä tulee käydä ilmi rantaviivan todellinen pituus, muuntamisperiaatteet ja muunnetun rantaviivan pituus, toteutuneiden rakennuspaikkojen määrä sekä rakennusoikeuksien siirrot emätilojen välillä. Museoviraston lausunnon mukaan on huomioitava korttelin 1501 saunan rakennusalan ja sähkökaapelin sijainnit. Piimäsuon tieura tulee säilyttää nykyisellä paikalla. Ennen ehdotuksen asettamista nähtäville on pidettävä viranomaisneuvottelu, jota ennen emätilaselvitys on oltava laadittuna
o korttelin 1500 pohjoispuolella olevan metsätilan huolto- ja talousrakennuksen rakennusala on lähimmillään n. 85 m päässä rantaviivasta ja rakennusoikeus on vain 60 k-m2. Järveltä katsottuna se jää suurelta osalta jo rakennettujen rakennuspaikkojen taakse toiseen riviin. Täten sitä ei voida kaavoittajan
mielestä verrata normaaliin rantarakennuspaikkaan. Rakennusalaa voidaan vielä hieman siirtää kauemmaksi rannasta, mutta muutoin rakennusala tulisi säilyttää. Kaavaselostuksen sivulla 34 on ollut
kaupungin laatima emätilaselvitys. Kaavaluonnosvaiheessa selostuksessa oli mukana kaavoittajan laatimat emätilalaskelmat, joissa oli rantaviivan pituudet, muuntaminen ja muunnettu rantaviiva esitettynä.
Aila Lomperi Oulun kaupungilta on todennut, että ne eivät ole kaupungin laskelmien mukaiset eikä
kahta erilaista selvitystä voi olla selostuksessa. Selvitykset voidaan lisätä niitä täydentäen ehdotuksen
asiakirjoihin. Muinaisjäännösten huomioimiseen on otettu kantaa Museoviraston vastineen yhteydessä.
Viranomaisneuvottelu on pidetty 16.1.2014 ja sen muistio liitetään kaava-asiakirjoihin.
Oulun seudun ympäristötoimi 3.11.2014 toteaa, että alueen etelä- ja lounaispuolella on I-luokan OnkamonselkäHietakangas pohjavesialue. Siihen ei ole vaikutusta ja luonnon kannalta lisärakentaminen on maltillista. Luontoselvitys on tehty kertakäynnillä, mutta on tässä tapauksessa kuitenkin riittävä. Luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset suot tulisi osoittaa luo –merkinnöillä. Itärannan merkintä on sangen kapea ja kaakkoisosan suolta
merkintä puuttuu.
o luontoselvittäjä on pitänyt merkittävänä ainoastaan itärannan suoaluetta, joka on kaavaan merkitty paikoin jopa leveämpänä kuin selvityksen kartassa. Rajausta voidaan vielä tarkentaa ojittamattomille alueille samoin kuin merkitä luo –varaus etelärannalle korttelin 1507 länsipuolelle.
Oulun kaupungin käsitys vastineista ei ole täysin sama. Kaupungin käsitys tulee esille kaupungin virkamiesten esittelyssä ja luottamuselinten käsittelyssä. Ranta-asemakaavan laatiminen on kuitenkin MRL 74 §
39
mukaan maanomistajan oikeus, joten kaavoittajan eli samalla maanomistajien kannat vastineeksi on katsottu olevan syytä tuoda esille.
Kaavaehdotus oli nähtävillä …. 2015. Huomautuksia ….. Lausunnoissa todettiin seuraavaa:
5.1. Kaavan rakenne
5.1.1. Mitoitus
Talonumero 2 osalta järven ranta-alueella olevat tilat ovat muodostuneet seuraavasti:
kaavan ulkopuolella:
- 2:10 Aittoniemi 30.9.1930
- 2:134 Päivärinne 18.4.1961
- 2:135 Vitikkoniemi 18.4.1961
- 2:136 Kötöranta 28.7.1962
- 2:209 Metsärinne 29.4.1969
kaava-alueella:
- 2:305 Alaviitajärvi 12.12.1998
- 2:306 Viitajärvi 12.12.1998
- 2:217 Yhteisharju 9.2.1972
Täten kaikki kaava-alueen ulkopuolella olevat taloon 2 kuuluvat lohkotilat ovat muodostuneet ennen rakennuslain rantakaavasäännösten voimaan tuloa, joten ne ovat
omia emätilojaan mitoituslaskelmissa.
ISO VIITAJÄRVEN EMÄTILASELVITYS
Pohjois-Pohjanmaan ELY –keskus on Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittaisen muutoksen ja
laajennuksen luonnoksesta antamassaan lausunnossa edellyttänyt emätilaselvityksen tekemistä
koko järven alueesta. Tilannetta on selvitetty oheisilla kartoilla ja taulukolla.
1. Järven emätilatarkastelu
-
kartalla on esitetty keltaisella v 1969 kiinteistöjaotuksen mukainen emätilajaotus, punaisella tämän hetken kiinteistöjaotus ja rannassa olevilla eri värisillä viivoilla rantaviivan
muuntaminen ns. seutukaavaliittojen käytännön mukaisesti. Emätilojen jakautuminen
perustuu Oulun kaupungin tekemään selvitykseen, jota on tarvittaessa tarkennettu.
Suurin osa tiloista on muodostunut ennen v. 1969
40
2. Taulukko
-
lopussa olevassa taulukossa on esitetty em. kartan mukaiset tiedot ja laskennat. Siitä
selviää v. 1969 mukainen emätilan RN:o, nykyiset RN:ot, muuntamaton ja muunnettu
rantaviivapituus, rakennettujen ja kaavoissa esitettyjen rakentamattomien rakennuspaikkojen määrä, suunnitellun kaavan mukainen mitoitus ja rakennuspaikkojen määrä
muunnettua rantaviivakilometriä kohti.
-
kartassa ja taulukossa ei ole otettu huomioon rannan rakennuskelpoisuutta, ilmansuuntia, luontoarvoja jne
-
alkuperäinen 26.11.1982 vahvistettu Iso Viitajärven ranta-asemakaava on käsittänyt n.
10,1 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Siihen 15.12.2007 hyväksytty kaavan laajennus käsitti n. 7,7 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä
kohti.
-
nyt tekeillä olevan kaavan laajennusalueen muunnettu rantaviivan pituus on yhteensä
n. 701 m. Alkuperäisen kaavan mitoitus tarkoittaisi alueelle 7 rakennuspaikkaa ja laajennuksen mitoitus 5 rakennuspaikkaa. Kaavaluonnoksessa esitetty 3 rakennuspaikkaa
vastaa n. 4,3 rakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Huomioiden laajennusalueen muuta aluetta keskimäärin huonompi rakennuskelpoisuus ja saavutettavuus, voidaan määrää pitää sopivana. Suoalueet mahdollistavat kuitenkin esim. talvella
hiihdon, lumikenkäilyn ja muun liikkumisen näillä yhtenäisillä rakentamattomilla alueilla.
Myös kesäaikaan alueita voidaan käyttää maihinnousuun veneillessä, retkeilyyn jne. Li-
41
säksi mitoitukseen olisi voitu lasketa Väliojan rantaa. Se on leveimmillään n. 6 m leveä
eli täyttää vesistön edellytykset ainakin n. 200 m järvestä lähtien
-
metsätilan huoltorakennusta ei ole laskelmissa huomioitu, koska se tulee n. 100 m rantaviivasta ja muiden rakennusten taakse. Sen rakennusoikeus on vain 60 k-m2.
-
yhteensä rakennuspaikkoja Iso Viitajärvelle tulisi täten 34 kpl eli keskimääräinen mitoitus on 8,8 kpl muunnettua rantaviiva kilometriä kohti. Järven pinta-ala on n. 76,27 ha,
joten rakennuspaikkaa kohti on 2,24 vesi-hehtaaria. Järven keskeinen sijainti huomioiden määrät ovat kohtuullisia. Mitoituslukuja nostaa huomattavasti se, että ennen vuotta
1969 on muodostunut erittäin paljon pienehköjä emätiloja, joille on lisäksi rakennus- ja
poikkeuslupia myönnetty runsaasti. Hyvin monella emätilalla laskennallinen mitoitus on
jopa yli 30 kpl/muunnettu rv-km.
-
entiselle Haukiputaan kunnan omistamalle alueelle järven länsirannalla voidaan mahdollisesti ranta-asemakaavalla osoittaa lisärakentamista, mikäli muinaismuistot, luontoarvot jne sen mahdollistavat. Muilla emätiloilla ei ole käytettävissä olevaa rakennusoikeutta
3. Rakennuskelpoisuuden mukainen mitoitus
-
kaupungin taholta on ilmoitettu, että ranta-alue jaetaan rakennuskelpoisuuden mukaan
seuraaviin luokkiin
o
o
-
avosuo 0 rp/km
metsäinen suo ja rakentamiskelpoinen alue 8 rp/km kaupungin tekeminen päätösten mukaisesti
oheisella kartalla on tilanne esitetty kaava-alueen itäpään tilojen osalta. Emätilan 2:210
osalta kokonaismitoitus on 0,66 rp eli pyöristettynä 1 paikka ja emätilan 2:141 osalta
1,88 paikkaa eli pyöristettynä 2 paikkaa. Näistä toinen on siirretty kaavan muutosalueelle järven länsipäähän. Kaava on tämän laskelman mukainen, kun huoltorakennusta
ei ole huomioitu
42
EMÄTILA
NYKYISET RN:OT
MUUNTAMATON MUUNNETTU
20:39
20-112,20-113,20-114,20-158,20-38,20-160
535
500
4
4
8,00
20:19
20-147, 20-106, 20-107, 20-108
218
198
3
3
15,15
14:115
159
28
1
1
35,71
14:117
65
33
1
1
30,30
14:145
65
33
1
1
30,30
14:118
78
39
1
1
25,64
14:116
92
63
1
1
15,87
14:119
44
44
0,5
0,5
11,36 sama omistaja
2:134
36
36
0,5
0,5
13,89 sama omistaja
2:135
289
217
1
220
143
RV, m
26:39
26-97
2:210
2-305,2-306
2:141
2-217
yht.
yht. 878-17
RAKENNETTU
RV, m
LISÄKSI
KAAVAN
KAAVASSA
LAAJENN.
YHT.
KPL/MUUNNETTU
Huom!
RV-KM
2
3
0
13,82
0,00 rak.oik. siirretty kaavalla tilalle 2-135
138
83
1
1
1324
618
2
2
3,24 kaavan laajennus, 1 siirretään 20-16
388
97
0
0,00 yhteinen alue itäosassa
2:10
729
365
1
1
2,74 useita rakennuksia
2:209
47
47
1
1
21,28
2:136
80
69
1
1
14,49
246
131
2
2
15,27
67
34
127
64
2
2
31,25
75
58
2
2
34,48 päärakennus ja majoitusrakennus
169
169
2
2
11,83 vanha lomarak. määrä purkaa 14-16
20:41
159
159
1
1
20:40
113
113
1
1
8,85
20:38
91
91
1
1
10,99
786
420
1
1
6340
3852
29
2
3
34
844
789
8
0
0
8
10,14
719
518
2
2
0
4
7,72
1462
701
0
0
3
3
4,28
14:106
14-180, 14-181
14:123
14:124
14:150
14-201
14:68
14-163, 14-164
4:XX
4-231, 4-258
koko järvi
ALKUPERÄINEN RANTAKAAVA
RANTAKAAVAN 1. LAAJENNUS
RANTAKAAVAN TEKEILLÄ OLEVA LAAJENNUS
0
12,05 kaavan laajennus
0,00 ei täytä rakennuspaikan ehtoja
6,29
2,38 om. Oulun kaupunki
8,83 rakennettu ja kaavatilanne
Laajennusalueelle tulee uusia rantarakennuspaikkoja 2 kpl. Lisäksi tältä alueelta on siirretty yksi rakennuspaikka kortteliin 1501. Järven ympäristön kaavoilla tai ilman niitä toteutuneeseen tilanteeseen nähden määrä on vähäinen. Toisaalta alueen rakennuskelpoisuus on keskimääräistä huonompi.
Kaavaluonnoksessa oli pinta-alaa ja rakennusoikeutta seuraavasti:
Kortteli
1501
1506
1507
Käyttö
RA
RA
RA
VL
MU-1
YHT.
Pinta-ala Rak.paikkoja Rak.oikeus
11712
2
310
3778
1
155
5480
1
155
221761
60
198713
441444
4
680
Kaavaehdotuksen vastaavat tiedot ovat:
Kortteli
1501
1506
1507
YHT.
Käyttö
RA
RA
RA
VL
MU-1
Pinta-ala Rak.paikkoja Rak.oikeus
11712
2
310
3770
1
155
5480
1
155
221813
60
198713
441488
4
680
5.1.2 Palvelut
Palvelut ovat lähinnä entisessä Kiimingin kunnan keskustassa n. 15 km päässä. Pikku Viitajärvellä on ohjelmapalveluyrityksen toimitilat.
Kuva 16 Capu-Safarien aluetta Pikku Viitajärvellä
5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Muutoksen ja kaavan laajennuksen johdosta ympäristön laatu voi parantua, koska uudisrakentaminen aiheuttaa sen, että mökkien lähellä olevasta ympäristöstä pidetään huolta paremmin
kuin normaalissa metsätalouskäytössä. Yleiset kulkumahdollisuudet järvelle ja sieltä maalle säilyvät lähes ennallaan. Myös muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
45
*****************************************************************************************************************************************
Luontoselvityksessä on luo –kohteiksi osoitettu järven itärantaa sekä Aittoniemessä
harjanne. Itärannan osalta on todettu ” Iso Viitajärven itärannalle rajoittuva laaja
avo-suoalue sekä Aittoniemen - Vitikkoniemen välinen ranta-alue ovat metsälain mukaisia kohteita (vähäpuustoinen suo – rantaluhta). Muita metsälain mukaisia kohteita ei löydetty.” Tämä alue on jäänyt kokonaan rakentamisen ulkopuolelle eikä kaavan johdosta sinne aiheudu kulku- tai muita käyttöpaineita. Aittoniemen
eteläpuoleisen alueen osalta on luontoselvityksessä todettu ” Muita huomionarvoisia
elinympäristöjä ei maastossa havaittu. Listauksen ulkopuolelta mainittakoon Aittoniemen länsipuolen glasigeeninen harjanne. Harjanteen rinteillä on verraten runsaasti lohkareikkoa. Harjanteen muodot voitaneen säilyttää vaikka alueelle rakennetaan.” Kortteli
1506 on osittain tällä muodostelmalla. Kuten selvityksen on todettu, niin maastonmuodot ovat merkittävin tekijä eikä vähäinen rakentaminen siihen vaikuta. Harjanteen
länsiosa on jo rakennettua. Kohteilla on luo-1- tai luo-2 –merkintä, joka kieltää alueiden ominaispiirteiden muuttamisen. Harjun osalta rakentaminen on sallittua, koska
lähinnä harjanteen muodon säilyttäminen on tärkeää.
5.3. Aluevaraukset
5.3.1. Korttelialueet
Alueelle on esitetty kolme korttelia tai niiden osaa, joissa on yhteensä neljä rakennuspaikkaa.
Niistä on yksi entisessä kaavassa oleva. Korttelit on tavanomaisille lomarakennuksille tarkoitettuja. Rakennusoikeus on 80 k-m2 lomarakennukselle, 25 k-m2 saunalle ja 50 k-m2 talousrakennuksille. Lisäksi on VL –alueelle merkitty yksi rakennusala, joille saadaan rakentaa metsätilan huolto- ja talousrakennuksia 60 k-m2. Kaavassa tonttijako on ohjeellinen.
Kuva 17 Korttelin 1501 uuden rakennuspaikan aluetta
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
46
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 18 Korttelin 1501 nykyisiä rakennuksia
Kuva 19 Korttelin 1500 pohjoispuoleisen uuden huoltorakennuksen rakennusalan aluetta
5.3.2. Muut alueet
Kortteleiden ulkopuolelle jääneet alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi (VL) tai maa- ja metsätalousalueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Niille saadaan sijoittaa ulkoilu- ja virkistysreittejä ja niitä palvelevia pienehköjä rakennelmia ja laitteita. Lähivirkistysalueiden metsien
käsittely ja muut vastaavat toimet hoidetaan MRL 128 § mukaisella maisematyölupamenettelyllä maanomistajien vastatessa niistä.
Kaavatiet on merkitty ohjeellisilla merkinnöillä ajoyhteytenä, jotta toteutusvaiheessa niille voidaan etsiä paras mahdollinen linjaus.
5.4. Kaavan vaikutukset
Kaavan vaikutukset on selostettu kappaleessa 4.5.2 ratkaisun valinnan yhteydessä.
5.5. Ympäristön häiriötekijät
Alue on Oulun ympäristön tilanne huomioiden varsin suuren järven ranta-aluetta. Järvellä on
sen kokoon verrattuna varsin paljon mökkejä, mikä ajoittain saattaa aiheuttaa häiriöitä. Alue on
kuitenkin sivussa pääteistä ja pitkähkön sivutien päässä, joten ulkopuoliset häiriöt ovat erittäin
vähäisiä.
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
47
*****************************************************************************************************************************************
5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset
Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat kaavakartalla. Kaavassa on käytetty ympäristöministeriön
1.5.2000 voimaan astuneen asetuksen mukaisia merkintöjä ja noudatettu Oulun kaupungin
merkintä- ja määräyskäytäntöjä.
5.7. Nimistö
Oulun kaupungin yhdyskuntajaosto on 21.8.2014 nimennyt kaavateinä toimivat ohjeelliset ajoyhteydet opastuksen helpottamiseksi. Nimistö on laadittu alueen perinteistä nimistöä hyödyntäen ja mökkiläisiä kuullen. Ohessa on ote päätöskartasta.
Kuva 20 Nykyinen ja uusi tienimistö
6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Ohessa on kaavaluonnos esitettynä ilmakuvalla. Myös nykyinen kaava näkyy kuvalla.
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
48
*****************************************************************************************************************************************
Kuva 21 Kaavaehdotus 21.5.2015 ilmakuvalla
6.2. Toteuttaminen ja ajoitus
Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Oulun Energia toteuttaa sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Tiet hoidetaan ja pidetään kunnossa loma-asukkaiden toimesta.
Lomarakennustonttien osalta rakentamistarpeita on alueella todennäköisesti välittömästi. Alue
on ominaisuuksiltaan hyvin lomarakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja varsin puhdasvesien järven ranta-aluetta.
6.3. Toteutuksen seuranta
Kaupungin ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin alueen
rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä
jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta.
Kuusamossa, 25.6.2014, 10.9.2015
DI (maanmittaus, YKS 124)
Kimmo Mustonen
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
49
*****************************************************************************************************************************************
Asemakaavan seurantalomake
Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
Kunta
564 Oulu Täyttämispvm
10.09.2015
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA
LAAJENNUS
Ehdotuspvm
10.09.2015
Vireilletulosta ilm. pvm
26.04.2013
Kunnan kaavatunnus
Kaavan nimi
Hyväksymispvm
Hyväksyjä
Hyväksymispykälä
Generoitu kaavatunnus
Kaava-alueen pinta-ala [ha]
44,1488
Maanalaisten tilojen pinta-ala
[ha]
Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]
39,0756
Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]
5,0732
Ranta-asemakaava
Rantaviivan pituus [km] 1,60
Rakennuspaikat [lkm]
Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset 1
Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 4 Ei-omarantaiset
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
Pinta-alan
muut. [ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Yhteensä
44,1488
100,0
680
0,00
39,0756
580
V yhteensä
22,1813
50,2
60
0,00
22,1813
60
R yhteensä
2,0962
4,7
620
0,03
1,5419
520
19,8713
45,0
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
15,3524
W yhteensä
Maanalaiset
tilat
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala
[%]
Kerrosala [km²]
Pinta-alan muut.
[ha +/-]
Kerrosalan muut. [km² +/-]
Yhteensä
Rakennussuojelu
Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos
[lkm]
[k-m²]
[lkm +/-]
[k-m² +/-]
Yhteensä
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
50
*****************************************************************************************************************************************
Alamerkinnät
Aluevaraukset
Pinta-ala
[ha]
Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus
[%]
m²]
[e]
Pinta-alan
muut. [ha +/-]
Kerrosalan muut.
[k-m² +/-]
Yhteensä
44,1488
100,0
680
0,00
39,0756
580
V yhteensä
22,1813
50,2
60
0,00
22,1813
60
VL
22,1813
100,0
60
0,00
22,1813
60
R yhteensä
2,0962
4,7
620
0,03
1,5419
520
RA
2,0962
100,0
620
0,03
1,5419
520
19,8713
45,0
A yhteensä
P yhteensä
Y yhteensä
C yhteensä
K yhteensä
T yhteensä
L yhteensä
E yhteensä
S yhteensä
M yhteensä
M
MU-1
15,3524
-4,5189
19,8713
100,0
19,8713
W yhteensä
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
51
*****************************************************************************************************************************************
18.2.2013, täydennetty 19.8.2013, 13.12.2013, 25.6.2014, 21.5.2015,
10.9.2015
Oulun kaupunki
Jokikylän kaupunginosa (124)
Iso Viitajärven ranta-asemakaavan osittainen muutos ja
laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kaavatunnus 564-2169
Dnro 18/2013
Projektinumero 084 210
Suunnittelun etenemistä voi seurata www-sivulta:
www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/suunnitelmat-ja-hankkeet
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
52
*****************************************************************************************************************************************
Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma ?
Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukaan ”kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumisja arviointimenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista”.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on virallinen asiakirja, joka määrittelee kaavan valmistelussa
ja kaavan vaikutusten arvioinnissa noudatettavat osallistumisen ja vuorovaikutuksen periaatteet ja
tavat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoituksena on auttaa asukkaita, kunnan hallintokuntia, viranomaisia, yhdistyksiä ja luottamushenkilöitä löytämään oma roolinsa kaavaprosessissa.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on maanomistajan sitoumus yhteistyöstä osallisille.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään perustiedot kaavahankkeesta, osallistumis- ja
arviointimenettelyt, vuorovaikutusmenettelyt, kaavoitusta varten tehtävät selvitykset ja vaikutusten
arviointitavat sekä suunnittelun vaiheet, aikataulu ja yhteystiedot.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on julkinen asiakirja, jonka saa kaavoituksesta vastaavalta
viranomaiselta kunnasta. Siitä tiedotetaan osallisille kaavoituksen vireille tulosta ilmoittamisen yhteydessä. Osalliset voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä
kunnan kaavoituksesta vastaaville viranhaltijoille.
Ranta-asemakaavan tarve ja sisältö
Rantakaavan muutos ja laajennus jakaantuu kolmeen erilliseen osaan, joiden sijainti on esitetty
liitekartalla.
1. luoteisosassa Viitapekkalan kiinteistöllä RN:o 564-401-246-0 muutoksen tavoitteena on
saada kaavassa olevan M –alueen ja siihen liittyvään metsätilan hoitoa varten tarpeellinen
huoltorakennus. Kiinteistön pinta-ala on 17,2630 ha, minkä lisäksi omistaja on hankkinut
muita lähistön alueita. Rakennus halutaan sijoittaa maisemallisesti hyvälle paikalle, mutta
kuitenkin irti rantaviivasta.
2. länsirannalla määräalalla Metsäpekkalan kiinteistöstä RN:o 564-401-20-160 muutoksen tavoitteena on saada lomarakennuspaikka osoitettua voimassa olevassa kaavassa M –
alueeksi osoitetulle alueelle. Maanomistaja on järven koilliskulmasta ostamassa lisäaluetta,
jonka laskennallinen rakennusoikeus on tarkoitus siirtää M –alueelle. Kortteli 1501 tulee
muutokseen mukaan rakennusoikeuksien ja –määräysten tarkistamisen osalta
3. itä- ja etelärannalla kaavaa laajennetaan kaavoittamattomille alueille noudattaen järvellä
käytettyjä mitoitusperusteita. Kohdassa 2 mainittu rakennuspaikka otetaan vähentävänä tällä alueella huomioon
4. Työn kuluessa myös alkuperäisen kaavan korttelin 1501 omistaja liittyi mukaan tavoitteena
saada hieman lisää rakennusoikeutta
Hanke lähti liikkeelle jo Haukiputaan kunnan aikana. Ennen kuntaliitosta on Haukiputaan kunnanhallitus 21.11.2011 § 215 suhtautunut myönteisesti kaavan laatimiseen. Oheisella kartalla on esitetty voimassa olevan ranta-asemakaavan sisältö taustalla sekä muutoksen ja laajennuksen aluerajaus väritettynä. Kartalla on magentalla viivalla summittain rajattuna alue, jolle hankkeella saattaa
olla vaikutuksia.
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
53
*****************************************************************************************************************************************
Kuuleminen ja ranta-asemakaavan työvaiheet
Alueen suunnitteluun osallistuminen ja vuorovaikuttaminen tapahtuvat seuraavasti:
1) yhdyskuntalautakunnassa ja kaupunginhallituksessa
2) neuvotteluissa eri osapuolten ja viranomaisten kanssa
3) tiedottamisella julkisilla tiedotusvälineillä
4) kaavan valmisteluaineiston ja kaavaehdotuksen nähtävilläpidolla
5) osallisten esittämillä joko kirjallisilla tai suullisilla mielipiteillä kaavaprosessin joka vaiheessa
Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta ilmoitetaan asettamalla osallistumis- ja
arviointisuunnitelma nähtäville. Siitä ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella
ilmoitustaululla. Kaavan laatimisesta huolehtivat maanomistajat toimittavat osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnalle. Kaavan valmisteluaineisto = kaavaluonnos pidetään nähtävillä. Siitä ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Aineisto pidetään esillä
koko prosessin ajan kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi. Eri vaihtoehtoja ei laadita, koska
kyseessä on muutamia maanomistajia koskeva kaavanmuutos ja –laajennus, josta on neuvoteltu
useaan otteeseen eri viranomaisten kanssa. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus antaa
luonnoksesta vapaamuotoisia toivomuksia ja mielipiteitä. Luonnosvaiheen jälkeen edelleen kehitetty
ranta-asemakaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 vuorokauden ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan
osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä ja virallisella ilmoitustaululla. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on
oikeus tehdä ehdotuksesta kirjallinen muistutus. Luonnoksesta ja ehdotuksesta pyydetään lausunnot
viranomais- ja yhteistyötahoilta.
Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksyy Oulun kaupunginvaltuusto yhdyskuntalautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä. Ehdotuksen nähtävillä olon aikana kirjallisen huomautuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään tieto valtuuston päätöksestä
postitse. Hyväksymispäätöksestä voi valittaa Oulun hallinto-oikeuteen. Jos valituksia ei jätetä, kaava
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
54
*****************************************************************************************************************************************
astuu voimaan 30 vuorokauden kuluttua kaupunginvaltuuston päätöksestä ja kaupungin kuulutettua
asiasta sanomalehdessä.
Alustava aikataulu
-
Oulun yhdyskuntalautakunnan päätös kaavoituksen käynnistämisestä, 12.3.2013 § 162
Ilmoitus ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vireilletulosta, osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä, 26.4.-10.5.2013
Oulun yhdyskuntalautakunnan päätös kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta, 16.9.2014 §
415
kaavaluonnos nähtävillä 3.10.-3.11.2014
Oulun yhdyskuntalautakunnan päätös kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville 09 / 2015
kaavaehdotus nähtävillä (MRA 30§), 10-11 / 2015
Ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen hyväksyminen kaupunginvaltuustossa alkuvuonna 2016
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin rantaasemakaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään. Ranta-asemakaavan muutoksesta ja laajennuksesta tiedotetaan seuraavia osapuolia:
Maanomistajat ja yhteisöt
- ranta-asemakaava-alueen maanomistajat ja rajanaapurit
- Iso-Viitajärven ja lähistön ranta-asukkaat
Kaupungin hallinto ja virkamiehet
- kaupunginvaltuusto
- kaupunginhallitus
- yhdyskuntalautakunta
- rakennusvalvonta
- ympäristövirasto
Viranomaiset
- Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
- Pohjois-Pohjanmaan liitto
- Pohjois-Pohjanmaan museo
- Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos
Muut osalliset
- Oulun vesi
- Oulun Energia
- Oulun luonnonsuojeluyhdistys
- Haukipudas –seura
- Oulun kaupungin vammaisneuvosto
- Oulun kaupungin vanhusneuvosto
Vaikutusten arviointi
Työn kuluessa arvioidaan ranta-asemakaavan muutoksen ja laajennuksen vaikutuksia maankäyttöja rakennusasetuksen 1 §:n mukaisesti maiseman, luonnon ja yhdyskuntarakenteen kannalta sekä
itse ranta-asemakaava-alueella että suunnittelualueen ulkopuolella eli sen vaikutusalueella. Myös
liikenteen aiheuttamia vaikutuksia tarkastellaan tarvittavilta osin. Luonto-oloista ja muinaismuistoista tehdään selvitys ja vaikutusten arviointi.
Yhteystiedot
Ranta-asemakaavan laatimisesta vastaavat maanomistajat:
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA
OULUN KAUPUNKI
JOKIKYLÄN KAUPUNGINOSA
ISO VIITAJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS JA LAAJENNUS
55
*****************************************************************************************************************************************
Viitapekkala 246:0,
o Juha Soralahti, Järvenkorventie 12 B 6, 90550 OULU
-
Määräalat Metsäpekkala 20:160, Viitajärvi 2:306 ja Yhteisharju 2:217,
o Kari ja Ulla Haapapuro, Lumijärventie 4, 90420 OULU
-
Metsäpekkala 20:160
o Tornator Oyj, Napinkuja 3 C, 55100 IMATRA
-
Alaviitajärvi 2:305,
o Kaarina Alakiuttu c/o Eero Alakiuttu, Kalimenojankuja 17, 90820 KELLO,
o Heikki Kivari, Varpushaukantie 1 A 3, 90250 OULU
o Anneli Hälinen, Verkkotie 16, 90810 KIVINIEMI
o Tytti Meriläinen, Verkkotie 10, 90810 KIVINIEMI
-
Yhteisharju 2:217,
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Eeva Väliahde, c/o Juhani Väliahde, Hattulantie 1, 90820 KELLO
o Jorma Kivari, Hattulantie 9, 90820 KELLO,
o Kari Kivari, Pöllönsaarentie 3, 90820 KELLO
o Mikko Vanhakangas, Ylijukurintie 13, 90820 KELLO
-
Viitajärvi 2:306,
o Jorma Antero Meriläinen, Kivarintie 28, 90820 KELLO
o Heikki Kivari, ks. yllä
o Kaarina Alakiuttu, ks. yllä
-
Viitametsä 20:38,
o Markku Hansen-Haug, Terveystie 5 A 19, 90900 KIIMINKI
Oulun kaupunki:
Kaavasuunnittelija Aila Lomperi
Puh 050 420 1565
[email protected]
asiakaspalvelu p. 050 316 6850
[email protected]
Käyntiosoite: Ympäristötalo, 2 krs. Solistinkatu 2, 90015 OULUN KAUPUNKI
www.ouka.fi/tekninen
Ranta-asemakaavan laatija:
Kimmo Mustonen, DI (YKS 124)
Kimmo Kaava
Kitkantie 34 F 40
93600 Kuusamo
0400 703 521
[email protected]
www.kimmokaava.fi
Palauteosoite
Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja ranta-asemakaavan muutos- ja laajennusluonnoksesta
sekä muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan osoitteeseen: Kirjaamo, PL 27, 90015 Oulun kaupunki
Kuusamossa 18.2.2013, täydennetty 19.8.2013, 13.12.2013, 25.6.2014, 21.5.2015, 10.9.2015
Kimmo Mustonen
***************************************************************************************************************
KIMMOKAAVA