§ -1, KALA 19.2.2015 17:00
§ -1, KALA 19.2.2015 17:00 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Koski Matti Hurtta Pia Bohm Tarja Elo Jari Leijamaa Päivi Mamia Nanni Mielonen Joona Niininen Kari Paananen Jani Savolainen Kai Suursoho Soile Tyster-Pöhö Terttu puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Luumi Jari Lindelöf Henry Hannonen Markku Kukkonen Marja Masalin Tom Ruutiainen Kirsti Laakkonen Päivi Aura Mila Rahkola Serafina kaupunginhallituksen edustaja kaupunginjohtaja kaupunkisuunnittelujohtaja asemakaava-arkkitehti maankäyttöinsinööri kaupungingeodeetti hallintosihteeri, sihteeri nuorisovaltuutettu varanuorisovaltuutettu Puheenjohtaja Sihteeri Matti Koski Päivi Laakkonen Poissa ALLEKIRJOITUKSET LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Todetaan Pykälät 1— Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Kaupungintalossa asianhallintayksikössä, 5. krs Sihteeri Päivi Laakkonen § 1, KALA 19.2.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohjeet § 2, KALA 19.2.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Valittiin Ei oikaisuvaatimusohjetta § 3, KALA 19.2.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 4, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 343/2015 Viranhaltijoiden 12.2.2015 mennessä saapuneet päätökset Kala 19.2.2015 Kaupunkisuunnittelujohtajan päätökset 1 § 15.1.15 Kaupanvahvistajien palkkiot 1.1.2014—31.12.2014 2 § 22.1.15 Kymijoen osayleiskaavan pohjoisosan tarkistetun ehdotuksen suunnittelun ja kaavaehdotuksen lisätöiden tilaaminen 3 § 28.1.15 Sovintosopimuksen allekirjoittaminen Kotkan toriparkki Oy:n ja Lemminkäinen Talo Oy:n kanssa 4 § 30.1.15 Sopimukset Y-Säätiön ja Kiinteistö Oy Kakspyn asuntojen kanssa 5 § 10.2.15 Muutostyön tilaaminen Takojantie 1:een Asemakaava-arkkitehdin päätökset 1 § 9.1.15 Kotkan Kantasatama; asemakaavoitettavan alueen melumallinnus, toimenpiteiden arviointi ja rakenneratkaisujen kartoitus 2 § 2.2.215 Kotkan Kantasataman Satamakadun yleissuunnitelma välillä Laivurinkatu - satama Kaupungingeodeetin päätökset 47 § 16.12.14 Kaavayksiköiden 285-13-82-1, 285-13-82-2, 285-13-82-3, 285-13-82-4 ja 285-13-82-5 tonttijaon hyväksyminen 1 § 14.1.15 Verkkokalastusluvat Antero ja Paula Haloselle sekä Veli-Matti Haloselle 2 § 14.1.15 Kalastuslupa Urpo Keverille 4 § 14.1.15 Rysälupien myöntäminen Antero ja Paula Haloselle 5 § 14.1.15 Kalastuslupa merivartioasemalle 6 § 14.1.15 Rysälupa Veli-Matti Haloselle Maankäyttöinsinöörin päätökset 347 § 1.12.14 Alueen vuokraaminen uudelleen Sapokasta 348 § 3.12.14 Lupa alueiden käyttöön kalakilpailuihin Kotkan kaupunki Kalamiehet ry:lle 349 § 4.12.14 Tontin 285-47-204-4 vuokrasopimuksen purkaminen 350 § 4.12.14 Alueen vuokraaminen Teboil Oy:lle 351 § 5.12.14 Suunnittelualueen varaaminen Katariinasta 352 § 9.12.14 Teollisuustontin 285-11-15-10 vuokraaminen 353 § 9.12.14 Alueiden vuokraaminen Koskenheimo Ky:lle 354 § 10.12.14 Lupa alueen käyttöön Uudenvuoden tapahtumaan Kaakon Kulttuuritehdas ry:lle 355 § 11.12.14 Omakotitontin 285-13-58-16 varaaminen 356 § 15.12.14 Tontin 285-5-117-9 vuokrasopimuksen jatkaminen 357 § 16.12.14 Alueen vuokraaminen Stora-Enson Oyj:lle 358 § 17.12.14 Teollisuustontin 285-17-21-3 vuokraaminen 359 § 29.12.14 Katualueen vuokraaminen työmaa-alueeksi Irka Oy:lle 360 § 29.12.14 Omakotitontin 285-44-19-13 vuokraaminen Veikkolasta 361 § 29.12.14 Omakotitontin 285-33-59-12 vuokraaminen Rauhalasta 362 § 29.12.14 Tontin 285-17-2-41 vuokrasopimuksen purkaminen 363 § 31.12.14 Omakotitontin 285-13-65-1 varaaminen Ruonalasta 364 § 31.12.14 Alueen vuokraaminen Ritoil Oy:lle 1 § 7.1.15 Vuokrasopimuksen päättyminen 2 § 8.1.15 Lupa Kumparepuiston käyttöön Kotkan Omakotiyhdistys ry:lle 3 § 8.1.15 Taulupaikkalupa Karhulan Työväennäyttämölle 4 § 8.1.15 Katu- ja puistoalueen käyttölupa Kotkan Kauppatie ry:lle 5 § 9.1.15 Lupa pysäköintialueen käyttöön Karhulassa Kostel ry:lle 6 § 9.1.15 Alueen vuokraaminen As Oy Lyhytkatu 2:lle § 4, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 343/2015 7 § 9.1.15 8 § 12.1.15 9 § 12.1.15 10 §13.1.15 11 § 13.1.15 12 § 15.1.15 13 § 14.1.15 14 § 15.1.15 15 § 19.1.15 16 § 20.1.15 17 § 20.1.15 18 § 20.1.15 19 § 22.1.15 20 § 23.1.15 21 § 22.1.15 22 § 26.1.15 23 § 26.1.15 24 § 27.1.15 25 § 28.1.15 26 § 29.1.15 27 § 29.1.15 28 § 30.1.15 29 § 30.1.15 30 § 2.2.15 31 § 3.2.15 32 § 5.2.15 33 § 5.2.15 34 § 5.2.15 35 § 6.2.15 36 § 6.2.15 37 § 9.2.15 38 § 12.2.15 Mainostaulupaikan vuokraaminen Etukylästä Banderollilupa Kotkan Kauppatie ry:lle Mainoslupa Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy:lle Lupa siirtolavan sijoittamisesta Antti Johansson Tontin 285-7-721-6 vuokraaminen uudelleen Taulupaikkalupa Kymi Sinfonietalle Alueen vuokraaminen VVO -kotikeskukselle Alueen vuokraaminen Graniittirakennus Kallio Oy:lle Taulupaikkalupa Tulikukko Rantapaviljonki Lupa Karhulan torin käyttöön Popinniemen Ponnistus ry:lle Sapokan ulkoilmalavan käyttölupa kesän konsertteihin Kulttuuriasiainkeskus Tontinosien myyminen Kaakon Rakennus Oy:lle Lupa siirtolavojen sijoittamiseen Rakennusliike LR-Lenkkerit Ky:lle Muutos tontin 285-2-31-2 vuokrasopimukseen Alueen vuokraaminen Oy Hacklin Bulk Boys Ltd:lle Tilojen ostaminen Keltakalliolta Alueen vuokraaminen As Oy Kotkan Paattipolku 6:lle Omakotitontin 285-21-27-9 varaaminen Takakylästä Alueen vuokraaminen Oy Teboil Ab:lle Lupa pylväsmainosten sijoittamiseen Oy Atlas Media Ab:lle Grillikioskipaikan vuokraaminen Fuksinniityltä Lupa kalamarkkinoiden järjestämiseen 2015 Alueiden vuokraaminen Suulisniemestä Omakotitontin 285-17-42-9 varaaminen Sutelasta Sapokan laululavan käyttölupa Kymijoen Lohisoitto ry:lle Lupa puiston käyttöön Kymen Jooga ry:ll Lupa alueen käyttöön Kotkan sos.dem.ty:lle Muutos tonttien 285-40-7-1 ja 2 vuokrasopimuksiin Kioskipaikan vuokraaminen Otsolasta Alueen vuokraaminen As Oy Taatontuvalle Viljelypalstojen vuokraaminen vuonna 2015 Lupa Kumparepuiston käyttöön Kotkan Perussuomalaiset ry:lle Asuntosihteerin päätökset 54 § 8.12.14 Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka 55 § 8.12.14 Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka 56 § 11.12.14 Varallisuusrajat Kotkan kaupungin ARA-tuettuihin vuokra-asuntoihin vuodelle 2015 57 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 58 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 59 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 60 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 61 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 62 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 63 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta 64 § 17.12.14 Avustuksen myöntäminen vanhusväestön ja vammaisten § 4, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 343/2015 65 § 19.12.14 66 § 19.12.14 1 § 5.2.15 2 § 5.2.15 3 § 11.2.15 asuntojen korjaukseen syksyn 2014 määrärahasta Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka Asumisoikeuden haltijan hyväksyminen asumisoikeustaloon Hirssaaren Majakka Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Tornatorintie 7b Enimmäishinnan vahvistaminen Suomen Asumisoikeus Oy, Huvipurrentie 1 Enimmäishinnan vahvistaminen AVAIN Asumisoikeus Oy, Kotkan Hirssaaren Majakka Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 5, KALA 19.2.2015 17:00 KH: 107/2013 Kaupunginhallituksen edustus kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kala 19.2.2015 Kaupunginhallitus on päättänyt 15.12.2014 § 345 myöntää Jorma Veijolalle eron kaupunginhallituksen varaedustajan tehtävästä kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja valita hänen tilalleen uudeksi varaedustajaksi kaupunkisuunnittelulautakuntaan Allan Jaakkolan. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 6, KALA 19.2.2015 17:00 KH: 113/2013 Nuorisovaltuuston edustajien läsnäolo-oikeus kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kala 19.2.2015 Nuorisovaltuusto esittää, että sekä nuorisovaltuuston edustaja että varaedustaja voisivat osallistua samaan aikaan lautakuntien kokouksiin. Kaupunginjohtajan johtoryhmä on käsitellyt asiaa kokouksessaan 8.12.2014. Asialle ei nähdä estettä. Molempien osallistuessa kokouspalkkio maksetaan toistaiseksi vain nuorisovaltuuston varsinaiselle edustajalle Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä, että tästä eteenpäin sekä nuorisovaltuuston varsinaisella että varaedustajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan kokouksissa. Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Nuorisovaltuusto Nuorisovaltuuston edustaja Mila Aura Nuorisovaltuuston varaedustaja Serafina Rahkola § 7, KALA 19.2.2015 17:00 KH: 747/2014 Vastaus valtuustoaloitteeseen Kotkan kauppatorin vilkastamiseksi Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Kotkan Kokoomuksen ja RKP:n valtuustoryhmä on 7.4.2014 tehnyt aloitteen, jonka tavoitteena on vilkastuttaa kauppatoria kiintein myyntikojuin. Aloite on kaupungin vetovoiman kannalta tärkeällä asialla. Tori on perinteisesti kaupungin sydän, ja sen elinvoima vaikuttaa merkittävästi koko kaupungin tunnelmaan. Julkisten tilojen elävyys keskusta-alueella on asia, jonka kehittämiseen kaupungin on jatkuvasti paneuduttava. Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt syksyllä 2014 kauppatorin kehittämiseen tähtäävän suunnittelun Kotkan kauppatie ry:n kanssa. Suunnittelun tarkoituksena on yhteistyössä kauppatorin eri toimijoiden sekä asukkaiden kanssa löytää ratkaisuja, joilla toria saadaan elävämmäksi. Painopisteitä kehittämisessä ovat vuorovaikutteinen suunnittelu, erilaisten käyttömahdollisuuksien ja tapahtumien lisääminen, eri käyttäjien ja yrittäjien huomioiminen, asioiden kokeilu, torin viihtyisän kokonaissuunnitelman laatiminen sekä pienten investointien toteutukseen saattaminen. Kiinteitä myyntikojuja arvioidaan muiden torin kehittämisen keinojen kanssa osana suunnitteluprosessia. Torin toimijat ovat suhtautuneet 2015 käynnistyneeseen yhteistyöhön erittäin positiivisesti. Torin kehittäminen alkoi julkisesti ystävänpäivänä 14.2.2015, jolloin kaupunkisuunnittelu ja kaupunkikehitys yhdessä torin kahvilayrittäjien ja Kauppatien kanssa järjestivät klo12 torilla avoimen ideointitapahtuman otsikolla Miä Tori. Torin tunnuslausetta voidaan käyttää mm. toritapahtumien yhteen nivomisessa sekä seuraavassa vaiheessa myös Karhulan torin kehittämisessä. Palautteen keräämisessä ja analysoinnissa on mukana KYAMK:in opiskelijoita. Torin kehittämisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Kokonaissuunnittelua on kuitenkin tarkoitus edistää siten, että jo keväällä 2015 torilla voidaan kokeilla toimintojen sijoittelua ja kesällä 2015 toteuttaa ensimmäisiä pieniä investointeja. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää antaa edellä olevan selvityksen vastauksena valtuustoaloitteeseen, joka koskee Kotkan kauppatorin vilkastamista ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kotkan kauppatie ry Kotkan toriparkki Oy KYAMK § 7, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: aloite § 8, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1592/2014 Kaupunkituulipuiston tuulivoimahankkeiden kaavoituksen jatkaminen Kala 15.11.2011 Valmistelija: Kaavoituspäällikkö Lars Olsson, puh. 234 4325 Karhulanniemen ja Kuusisen saaren väliselle alueelle on suunnitteilla tuulivoimahankkeita. Kokonaisuudessaan kysymys on noin 20 tuulimyllystä 5 eri maanomistajan alueella. Maanomistajat ovat: - Kiinteistö Oy Karhulan Levyhalli (Mesera) (Karhulan Teollisuuspuisto) - Stora Enso Oyj (Sunila) - UPM-Kymmene Oyj (Halla) - Kotkamills (Kotkansaari) - Kotkan kaupunki (Jumalniemi, Hietanen, Kuusinen) Maanomistajat ovat tehneet tai ovat tekemässä sopimuksia alueidensa kehittämisestä eri investorien ja kehittäjien kanssa. Esimerkiksi UPM:n hanketta toteuttaa UPM:n tytäryhtiö VentusVis Oy. Koska kyseessä on suuria ympäristövaikutuksia aiheuttava hanke, edellyttää Kaakkois-Suomen ELY-keskus, että hankkeesta/hankkeista laaditaan erillinen ympäristövaikutusten arviointi (YVA). YVA:lla selvitetään kaikkien suunniteltujen tuulimyllyjen vaikutukset mm. maankäytön, asutuksen, kaupunkikuvan, luonnon, maaperän ym. osalta. Tällä hetkellä YVA:n laatimistavasta neuvotellaan eri osapuolien kesken; tavoitteena on laatia joko yhteinen YVA tai laatia se ainakin mahdollisimman pitkälti yhteistyössä. YVA:n valmistuminen vaatii minimissään aikaa v. 2012 kesään saakka. Tuulivoimalaitoksella tulee olla myös maankäyttö- ja rakennuslain mukainen rakennuslupa. Rakennusluvan tulisi perustua hankkeen mahdollistavaan kaavaan. Kaava voi olla joko asemakaava tai yleiskaava. Laki on 1.11.2011 lähtien muuttunut siten, että rakennusluvan voi myöntää myös suoraan tuulivoiman mahdollistavan erityisen osayleiskaavan pohjalta. Kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajien 9.11.2011 käymän neuvottelun perusteella näyttää siltä, että kaikki mainitut noin 20 tuulimyllyä vaativat asema- tai yleiskaavan. ELY-keskus ei pidä poikkeamislupamenettelyä mahdollisena. Suunniteltujen tuulimyllyjen sijoituspaikkojen kaavatilanne/kaavoitustarve on tällä hetkellä seuraava: Karhulan Teollisuuspuisto: Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 40 m. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista. Erityisesti huomioitava, että myllyjen alue kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueeseen (RKY) ja Kymijoen merkittävään maisema-alueeseen. Sunila: Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Ei korkeusmääräystä. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii ilmeisesti asemakaavan muuttamista. Erityisesti huomioitava, että pohjoisempi myllyjen alue kuuluu Kymijoen merkittävään maisema-alueeseen ja koko alue rajoittuu välittömästi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueeseen (RKY). Halla: Ei asemakaavaa. Tarkoituksenmukaisinta olisi ilmeisesti laatia tuulivoimatuotannon mahdollistava osayleiskaava, joka suoraan ohjaisi rakennuslupien myöntämistä. Osayleiskaava olisi tarkoitus laatia YVA-tarkastelun aikataulussa. § 8, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1592/2014 Kotkamills: Asemakaavassa teollisuusaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 90 m. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista. Erityisesti huomioitava, että myllyjen alue rajoittuu välittömästi valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen alueeseen (RKY). Hietasen teollisuusalue: Asemakaavassa teollisuus- ja varastoaluetta. Rakennusten enimmäiskorkeus 27 m. Ei erityistä mainintaa tuulivoimatuotannosta. Vaatii asemakaavan muuttamista. Hietasen täyttöalueen penger: Ei asemakaavaa. Vaatii asemakaavan laatimista. Erityisesti huomioitava Kymijoen merkittävän maisema-alueen ja mahdollisen kansallisen kaupunkipuiston läheisyys. Kaavoituksen käynnistämisellä on kiire johtuen ennen kaikkea siitä, että tuulivoimatuotannolle maksetaan tuotantotukea eli korotettua syöttötariffia vv. 2013—2015. Hankkeiden lailliset edellytykset tulisi saada kuntoon niin pian kuin mahdollista, jotta tuotanto olisi käynnissä vuoden 2013 alussa. Tämä johtaa siihen, että YVA-tarkastelun ja kaavoituksen tulisi kulkea jokseenkin rinnan. Tuulimyllyjen rakentaminen keskelle kaupunkialuetta on vaikutuksiltaan varsin radikaali hanke. Se muuttaa kaupunkikuvaa ja muutokset tuntuvat varsin monen kaupunkilaisen elinpiirissä. Tapahtuvia muutoksia pyritään kuvaamaan mahdollisimman selkeästi YVA-tarkastelun avulla. YVA:an liittyy myös varsin laaja tiedottaminen ja kuuleminen. Päätös tuulimyllyjen rakentamisen sallimisesta tai epäämisestä tehdään kuitenkin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavoituskäytännön kautta YVA-tarkastelun tulosten ollessa käytettävissä. Päätösvalta on siis kaupungilla. VentusVis on tehnyt ensimmäisen hakemuksen kaavoituksen käynnistämiseksi. Muilta toimijoilta pyydetään hakemukset myöhemmin ja heidän kanssaan tehdään mahdollisesti kaavoitussopimus. Liitekartan osalta on todettava, että esitys perustuu eri lähteistä koottuihin alustaviin tietoihin. Myllyjen tarkemmat paikat määritellään jatkosuunnittelussa. ./. Liitteet: - VentusVis Oy:n hakemus yleiskaavoituksen käynnistämiseksi Hallassa - kartta mahdollisista kaupunkituulipuiston tuulimyllypaikoista Esittelijä: Vt. kaupunkisuunnittelujohtaja Tom Masalin Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että - Hallan saarelle käynnistetään tuulivoimatuotannon käynnistämiseen tähtäävä osayleiskaava - muualle kaupunkituulipuiston alueelle käynnistetään tarvittavat asemakaavat ja asemakaavan muutokset. Päätös: Hyväksyttiin. ------------------- § 8, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1592/2014 Kala 9.12.2014 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.11.2011 käynnistää Ventus Vis Oy:n hakemuksesta tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen Hallassa. Samassa yhteydessä lautakunta päätti myös käynnistää kaupunkituulipuiston muiden nimettyjen osa-alueiden asemakaavojen ja asemakaavamuutosten laatimisen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus edellytti alkuvaiheessa YVA-selvityksen laatimista niin tuulivoimaosayleiskaavoitusta kuin kaupunkituulipuiston asemakaavoitusta varten. Hallan tuulivoimaosayleiskaavan osalta YVA laadittiin ELY-keskuksen esittämällä tavalla, ja kaavoitusta jatkettiin kunnes yleiskaavan ehdotusvaiheessa kesäkuussa 2014 kaupunkisuunnittelulautakunta päätti esittää kaavan laatimisen lopettamista perustellen päätöksensä maankäytöllisillä syillä. Kaupunginhallitus ja -valtuusto ottivat asiaan saman kannan, ja valtuusto päätti kaavan valmistelun lopettamisesta 18.8.2014. Kaupunkituulipuiston muut hankkeet ovat edenneet vaihtelevasti. Osa hankkeista on keskeytetty, osan tilanteesta ei ole saatu yksiselitteistä kuvaa. Käynnissä on varmuudella ainakin TuuliSaimaa Oy:n tuulivoimahanke Hietasen teollisuusalueelle. Kaupunkituulipuiston hankkeiden vähentyessä Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.6.2014 päättänyt, ettei TuuliSaimaan neljän tuulivoimalan hanke Hietaseen edellytä YVA-tarkastelun laatimista. Kymenlaakson maakuntakaava tai Kotkan yleiskaava eivät tarjoa pohjaa kaupunkituulipuiston toteuttamiselle. Siksi useasta tuulivoimahankkeesta muodostuva kokonaisuus edellyttää myös poliittista tahdonilmaisua. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 2011 tekemä päätös kaupunkituulipuiston kaavojen laatimisen käynnistämisestä koski yhtä tuulivoimaosayleiskaavaa ja viittä asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Yleiskaavan laatimisen ja joidenkin tuulivoimahankkeiden keskeydyttyä alkuperäinen tilanne on oleellisesti muuttunut, ja kaupunkituulipuiston toteuttamisesta tarvitaan periaatepäätös. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta käy kaupunkituulipuiston toteuttamisesta periaatekeskustelun, ja päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi, että valtuusto ratkaisee kaupungin tahtotilan asiassa lautakunnan perusteleman esityksen mukaisesti. Päätös: Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti palauttaa asian valmisteluun siten, että se valmistellaan käydyn keskustelun mukaisena lautakunnan seuraavaan kokoukseen. -------------- Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen, puh. 0400 760 284 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 9.12.2014 palauttaa asian valmisteluun siten, että se valmistellaan lautakunnan käymän keskustelun mukaisena lautakunnan seuraavaan kokoukseen. § 8, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1592/2014 Kaupunkituulipuistoon suunnitellut voimalat sijaitsevat Kotkan aktiivisen kaupunkirakenteen keskellä, ja niiden vaikutusalue on laaja. Merkittävimmät kaupungin muutosalueet ja kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuudet liittyvät nykyisen kaupunkirakenteen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen ja osuvat näin voimaloiden vaikutusalueelle. Koska voimaloiden sijainti ja niiden vaatimukset maankäytölle käytännössä vahvistetaan pysyvästi kaavoituksella, on muutostilanteessa voimaloiden korvaaminen erittäin kallista. Meneillään on merkittäviä, mm. asumiseen liittyviä muutoshankkeita Kantasatamassa ja Karhulanniemessä. Eri aikaväleillä toteutuvia mahdollisuuksia liittyy esimerkiksi Jumalniemeen, Hallaan ja maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueeksi merkittyyn Hovinsaaren—Jylpyn alueeseen sekä Perävarppiin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan tehtävänä on huolehtia kehittämismahdollisuuksien säilymisestä pitkällä aikavälillä eteenpäin. Kaupunkituulipuistoksi esitetty alue ei sovellu tuulipuistokäyttöön, koska sen hankkeet voivat oleellisesti vaikeuttaa kaupunkirakenteen kehittämistä. Ympäristöministeriö on myös päätöksellään syyskuussa 2014 perustanut Kotkaan kansallisen kaupunkipuiston, jonka aluerajaus kulkee suunnitellun kaupunkituulipuiston alueen halki. Yksittäiset voimalat ovat kaupunkipuiston rajauksen ulkopuolella, mutta maisemallisesti myllyillä olisi kansalliseen kaupunkipuistoon erittäin voimakas vaikutus. Kotkan kaupunki haluaa edistää tuulivoimaloiden rakentamista sellaisille alueille, jotka eivät ole ristiriidassa kaupunkikehityshankkeiden kanssa. Asian edistämiseksi kaupunkisuunnittelun tulee pitää lautakunta ajan tasalla myllyjen teknisestä kehityksestä sekä puolustusvoimien asettamista alueellisista rajoituksista. Edelleen kaupunkisuunnittelun tulee jatkossa etsiä uusia toteutukseen soveltuvia tuulivoima-alueita. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle edelleen valtuustolle esitettäväksi, että kaupunkituulipuistoon suunniteltuja kaavoitushankkeita ei käynnistetä lautakunnan esittämin perustein. Toimeenpano: KV: Ei oikaisuvaatimusohjetta Ote: TuuliSaimaa Oy Klaus Metsä-Simola /Hannes Snellman Oy Marianna Ruonala Jarmo Koivisto Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kymenlaakson liitto § 9, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1625/2014 Kotkan kaupungin poikkeamislupahakemus Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, p. 040 773 7752. Hakemus koskee Arto Tolsa Areenan vanhan puukatsomon korvaamista uudella katetulla kerrosalaltaan 500 m2:n katsomolla Katariinan kaupunginosassa kiinteistötunnus 285-420-1-0, osoite Puistotie 9—11. Poikkeamista haetaan vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä asemakaava-alueella. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1.1.2012 voimaan tulleen johtosäännön 4 §:n 1 mom. 1 kohdan mukaan kaupungin lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetuissa poikkeamis- ja rakennuslupa-asioissa sekä suunnittelutarveasioissa. Alueella on voimassa 10.11.1950 vahvistunut asemakaava, jossa rakennuspaikka on merkitty urheilualueeksi. Asemakaavassa ja tällöin voimassa olleessa rakennusjärjestyksessä ei ole mainintaa urheilualueen rakennusoikeudesta. Hankkeen tarkoituksena on purkaa kaksi putkirakenteista puukatsomoa ja korvata ne yhdellä veikkausliigavaatimukset täyttävällä katsomolla, jonka alle tulee puku-, pesu- ja varastotiloja sekä kioski. Katsomon etureuna siirtyy 4 metriä ulospäin. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 2.2.2015 Arto Tolsa Areenan aurinkokatsomon hankesuunnitelman. Rakentaminen liittyy urheilualueen toimintojen kehittämiseen ja palvelujen parantamiseen. Toimenpide ei aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. ./. Ote ajantasa-asemakaavasta ja asemapiirroksesta ovat liitteinä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kotkan kaupungin poikkeamislupahakemuksesta, että poikkeamista asemakaavassa osoitetusta vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä puolletaan. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kaakkois-Suomen ELY-keskus § 9, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote ajantasa-asemakaavasta § 9, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote asemapiirroksesta § 10, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 195/2015 Salla ja Antti Dufvan poikkeamislupahakemus Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752 Hakemus koskee omakotitalon laajennusta 46 k-m2:llä Kotkan kaupungin Rauhalan kaupunginosassa kiinteistötunnus 285-33-63-3, osoite Kulmatörmänkatu. Poikkeamista haetaan asemakaavassa osoitetusta vähäistä suuremmasta rakennusoikeuden ylityksestä sekä rakennusalan ylityksestä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää 1.1.2012 voimaan tulleen johtosäännön 4 §:n 1 mom. 1 kohdan mukaan kaupungin lausunnon antamisesta maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetuissa poikkeamis- ja rakennuslupa-asioissa sekä suunnittelutarveasioissa. Kiinteistörekisterin mukaan tontin pinta-ala on 875 m2. Tontilla on omakotitalo (172 k-m2) ja erillinen talousrakennus (47,5 k- m2). Vuonna 1998 vahvistetussa asemakaavassa tontti on merkitty Ikerroksisten erillispientalojen korttelialueeksi AO. Kaavan mukainen rakennusoikeus 220 k-m2 ylittyy 45,5 k-m2:llä. Asemakaavan mukaiseksi tonttitehokkuusluvuksi saadaan rakentamistoimenpiteen jälkeen 0,30 mikä ei ylitä normaaliksi katsottavan asemakaavaalueella sijaitsevan omakotitontin tehokkuuslukua. Laajennus toteutetaan rakennuksen pihanpuoleisen julkisivun keskelle niin, että asemakaavan mukainen rakennusala ylittyy noin 1,2 metrillä ja etäisyys on lähimmillään noin 8 metrin päässä naapuritontin rajalta. Ylitys on vähäinen. Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. ./. Ote ajantasa-asemakaavasta on liitteenä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää ilmoittaa lausuntonaan KaakkoisSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Salla ja Antti Dufvan poikkeamislupahakemuksesta, että poikkeamista asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusrajasta puolletaan. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kaakkois-Suomen ELY-keskus § 10, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ote ajantasa-asemakaavasta § 11, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 663/2012 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamia poikkeamislupapäätöksiä Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaupunkisuunnittelu, kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752 Valtuuston 14.11.2011 hyväksymän kaupunkisuunnittelulautakunnan johtosäännön mukaan kaupungin lausunnon antaminen poikkeamisluvista kuuluu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt, että Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen antamat poikkeamislupapäätökset tuodaan vuosittain tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ellei päätöksiin sisälly sellaista, joka edellyttää välitöntä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ilmoittamista. Päätökset ovat ajalta 1.1.—31.12.2014. Kouvolan hallinto-oikeus on 8.1.2014 hylännyt Tuulikki Kaislan ja Päivikki Kaislan valituksen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta KaakkoisSuomen ELY-keskuksen poikkeamispäätöksestä rakentaa lomarakennus, sauna ja talousrakennus Kuutsalon saaressa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 31.1.2014 myöntänyt Hirssaaren asukasyhdistys ry:lle luvan rakentaa venesataman huoltorakennus Hirssaareen lähivirkistysalueelle päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 7.2.2014 hylännyt Marita Kokon ja Aila Lyytikäisen hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka Kuutsalon Pitkäsaaressa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 13.2.2014 myöntänyt Irja Nygrenille ja Riitta Illiminskylle luvan muodostaa pysyvään asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka Korkeakoskelle päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 20.2.2014 palauttanut Ville Leistin ja Tuomas Leistin poikkeamislupahakemuksen asiakirjoineen 17.2.2014 päivätyn ilmoituksen johdosta. Poikkeamislupaa haettiin pysyvään asumiseen tarkoitetun rakennuspaikan muodostamiseksi Sutelaan. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 1.4.2014 myöntänyt Voitto Parkkiselle luvan laajentaa olemassa olevaa asuinrakennusta ja rakentaa uusi talousrakennus Lankilassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.4.2014 myöntänyt Kymenlaakson virkistysalueyhdistys ry:lle luvan rakentaa 3 talousrakennusta Kuutsalon Lehmäsaareen päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.4.2014 hylännyt Marjut Kilven hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka ja tehdä kiinteistölle lomarakennus, autokatos/varastorakennus ja rantasauna Mussalon Hevossaaressa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 12.5.2014 myöntänyt Kotkan kaupungille luvan rakentaa koulu purettavan koulurakennuksen tilalle Karhuvuoressa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 4.6.2014 myöntänyt Kotkan Energia Oy:lle luvan rakentaa tuulivoimalaitos Mussalon saaren Hanskinmaan län- § 11, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 663/2012 sirannan puoleiselle merialueelle noin 400 metrin päähän rannasta Raumankarin ja Vehkaluodon väliin päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 19.6.2014 hylännyt Seija Virmalan hakemuksen muodostaa pysyvään asumiseen tarkoitettu rakennuspaikka Kymijoen rantavyöhykkeelle Kaukolassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 5.9.2014 myöntänyt Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuurivastuualueelle luvan rakentaa kalatie Kymijoen Korkeakosken haaraan Korkeakosken voimalaitoksen yhteyteen päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 18.9.2014 hylännyt Heikki Suhosen hakemuksen muodostaa uusi loma-asumiseen tarkoitettu omarantainen rakennuspaikka Mussalon Puostinniemeen. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 3.10.2014 hylännyt Jussi Konttisen ja Pekka Konttisen hakemuksen muodostaa yhdestä lomarakennuspaikasta kaksi erillistä rakennuspaikkaa Kaarniemen Syväsalmensaaressa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 24.10.2014 myöntänyt Asunto Oy Kotkan Aironiementie 32:lle luvan rakentaa kerrosalaltaan 28 m2:n saunarakennus Ruonalassa. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on 24.11.2014 myöntänyt Senaattikiinteistöille luvan pitää paikallaan merivartioston huoltolautta Haapasaaren pääsaaressa päätöksessä määrätyillä ehdoilla. Päätökset ovat asiakirjoissa. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsee poikkeamislupa- ja hallintooikeuden päätökset tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjeita § 12, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1610/2014 Liikennöintilupa katujunalle Kala 19.2.2015 Valmistelija: Maankäyttöinsinööri Tom Masalin, puh. 040 7530 164 Charter Ilkka Heino on hakenut lupaa katujunalle vuosille 2015—16. Ajoaika olisi kesäkuun alusta elokuun loppuun sekä vappupäivinä. Juna liikennöisi Kantasatamasta Katariinanpuistoon ja Sapokan kautta takaisin torille. Meripäivien aikana juna kulkisi Arto Tolsa -areenan ja torin välillä. Junakyyti on maksullinen, 2—5 € ja erityispäivinä 7—10 €/hlö. Kotkassa on liikennöinyt myös Kotkan Torikahvilan katujuna, jonka osalta hakemusta kesälle 2015 ei ole vielä saapunut. Mikäli katujuna liikennöi tulevana kesänä tulisi mm. pysäkkipaikoista sopia yhteisesti. Liikennöitsijät merkitsevät pysäkkipaikat itse sovittuaan järjestelyistä teknisten palveluiden infran suunnittelun kanssa. Toiminta tarvitsee myös poliisin luvan. Tekniset palvelut on antanut lausunnon asiasta. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Lautakunta päättää hyväksyä Charter Ilkka Heinon hakemuksen katujunan liikennöintiin kesäkausiksi 2015—2016 seuraavasti: - lupa on voimassa kesäkuun alusta elokuun loppuun vuosittain - luvan saaja vastaa pysäkkien merkitsemisestä - mahdolliset liikennemerkkimuutokset tulee hakea teknisistä palveluista Toimeenpano: Ote: Oikaisuvaatimusohje Hakija § 13, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 1452/2014 Asemakaavan muutos Jumalniemen kauppakeskus, kaava nro 0614 Kala 19.2.2015 § Valmistelija: Kaavoitusinsinööri Marja Nevalainen, puh. 0400 687 902 Kaupunkisuunnittelussa on laadittu asemakaavan muutosehdotus, joka koskee 30. kaupunginosan Jumalniemi kortteleita 2 ja 3, osaa kortteleista 1 ja 6. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Jumalniemen kauppakeskuksen palvelutarjontaa ja hyödyntää rakenteilla olevan valtatie 7:n (E 18) uusia ramppeja Jumalniemessä. Vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia säännöksiä muutettiin 2011. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevien säännösten osalta siirtymäaikaa annettiin 15.4.2015 asti. Alueen perusrakenne säilyy nyt ennallaan, tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä kehittää kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaiseksi. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aiemmin KL-merkityt liikekorttelialueet merkinnöiksi KM (vähittäiskaupan suuryksikkö) -1, 2 ja 3, jossa indeksi ilmoittaa korttelialueelle tai tontille sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan sekä korttelialueella KM-2 lisämääräykset liikenneasemasta ja kaupan pinta-alojen keskinäisistä suhteista. Asemakaavan muutosalueen kokonaispinta-ala on noin 22,18 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 82 471 kem2. Autopaikkavaatimus on 1 ap liiketilan 50 kem2 kohti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja kaavaluonnoksen nähtävillä ollessa kaavahanke ei herättänyt laajaa yleistä mielenkiintoa. Oas-vaiheessa kaksi liikeyritystä esitti tarkennuskysymyksiä. Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkan kuntatekniikka. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin Elyn lausunnon mukaan. Muutkin lausunnot huomioitiin. Luonnosvaiheen kuulemisessa yhteyttä otti Isku Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan rakennusvalvonta. Kielteisiä kannanottoja ei esitetty. ./. Asemakaavan selostus, sijaintikartta, asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen ovat esityslistan liitteinä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja esittää sen lausuntonaan kaupunginhallitukselle. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kaupunginhallitus § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI KAUPPAKESKUS KORTTELIT 2 JA 3, OSA KORTTELEISTA 1 JA 6 ASEMAKAAVAN SELOSTUS KAAVA NRO 0614 KAUPUNKISUUNNITTELU Vireille tulo 31.10.102014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2.2015 § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jumalniemen kauppakeskus (0614) Asemakaavan muutos Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 KOTKA Kaavan valmistelija: Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri puh. 0400 687 902 marja.nevalainen @ kotka.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavan muutosalue sijaitsee Kotkan toisesta pääkeskuksesta Karhulasta lounaaseen runsaan kilometrin päässä. Liikenteellisesti kaavamuutosalue on kaupunkirakenteessa keskeisellä paikalla ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen kannalta. Sijaintikartta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on monipuolistaa Jumalniemen kauppakeskuksen palvelutarjontaa ja hyödyntää rakenteilla olevan valtatie 7:n (E 18) uusia ramppeja Jumalniemessä. Vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia säännöksiä muutettiin 2011. Vähittäiskaupan suuryksikköä ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa koskevien säännösten osalta siirtymäaikaa annettiin 15.4.2015 asti. Asemakaavan muutoksella osoitetaan aiemmin KL-merkityt liikekorttelialueet merkinnöiksi KM-1, 2 ja 3, jossa indeksi ilmoittaa korttelialueelle tai tontille sallitun päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalan sekä korttelialueella KM-2 lisämääräykset liikenneasemasta ja kaupan pintaalojen keskinäisistä suhteista. Kymenlaakson maakuntakaava; kauppa ja merialue määrittelee Jumalniemen alueen vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueeksi kma sekä kaupunkikehittämisen kohdealueeksi kk. Kauppa ja merialue maakuntakaavan selostuksen osana olevaa kaupallista tarkastelua käytetään Jumalniemen kauppakeskuksen tulevan kehityksen perusteena. 1.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta - asemakaavamerkinnät ja määräykset - ote ajantasa-asemakaavakartasta § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 3 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka sisältää sijaintikartan, otteet maanomistuskartasta, Kymenlaakson maakuntakaavoista ( taajamat sekä kauppa ja merialue ) sekä Kotkan yleiskaavasta, joka on kaupunginvaltuuston hyväksymä, mutta oikeusvaikutukseton manneralueella -Gasum Oy:n lausunto kaasujohtojen huomioimisesta suunnittelussa - asemakaavan seurantalomake 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke on käynnistetty kaupunkisuunnittelun aloitteesta - kaavan vireille tulo 31.10.2014 - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävänä 31.10. – 1.12.2014 - asemakaavan muutosluonnos nähtävänä 23.1. – 12.2.2015 - asemakaavaehdotus kaupunkisuunnittelulautakunnassa 19.2.2015 2.2 Asemakaava Jumalniemen kauppakeskuksen perusrakenne ei muutu tämän asemakaavan muutoksen myötä. Tulevaisuudessa on suunnitelmissa nykyisten ja uusien toimijoiden kanssa yhteistyössä päivittää kauppakeskuksen aluetta enemmän nykyodotusten mukaisesti. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava mahdollistaa liikerakennusten rakennusoikeuksien mukaisen toteuttamisen ja se tapahtuu yritysten omien tarpeiden mukaisella aikataululla. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö Jumalniemen kauppakeskuksella on tyypillinen 70-luvulla aloitetun kauppakeskuksen rakenne. Alueen halki kulkee Jumalniementie, josta liitytään suurille asfaltoiduille pysäköintikentille. Alueen ensimmäinen asemakaava on vahvistettu 1976, kun ensimmäinen liikerakennus Maxi Market oli toteutettu poikkeusluvalla jo vuonna 1973. Liikerakennuksia on sen jälkeen toteutettu ja laajennettu eri vuosikymmenillä. Väestö/asuminen Alueella ei asuta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 200-300 m:n päässä suunnittelualueesta koilliseen kaavattomalla alueella. Palvelut Alueelle sijoittuneet palvelut ovat kaupallisia. Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan asiakaskunta tulee koko maakunnasta sekä venäläisistä ostosmatkailijoista. Päivittäistavarakauppa palvelee lähikauppana myös lähikaupunginosien asukkaita. Alueella on mm. huonekalukauppoja, rautakauppoja, autokauppa. § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 4 Tekninen huolto Alueella on teknisen huollon verkostot. Kauppakeskuksen poikki ilmajohtoina kulkevat korkeajännitelinjat ovat merkittävä haaste alueen tulevalle kehitykselle. Työpaikat Alueen työpaikat liittyvät kaupallisiin palveluihin. Liikenne Alueelle saavutaan lännen suunnasta vt 7 ja/tai Kyminlinnantietä sekä idästä Kyminlinnantietä tai Ahlströmintietä pitkin. Valtatie 7 uusien ramppien valmistuttua liikennevirroista suurempi osa kulkee valtatietä 7 pitkin. Kevytliikenne kulkee Kyminlinnantien, Ahlströmintien ja Jumalniementien kevytliikenteen väyliä pitkin 3.1.2 Luonnonympäristö Kauppakeskuksen länsireunan korttelialueet rajautuvat Kymijoen rantaalueeseen, jolla on merkittäviäkin luontoarvoja. Suunnittelualue rajautuu lounaiskulmastaan Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon. Suunnittelualue on korttelia 6 lukuunottamatta kokonaan rakennettua aluetta, jolla ei ole luonnonympäristöä. Maisema Varsinaisen kauppakeskuksen alue on melko tasainen, korkeus vaihtelee noin +2 - +3 m. Kaava-alueen läntisimmässä korttelissa 6 korkeusvaihtelu on merkittävämpi; noin +4 - +12 m. Maisemaa hallitsevat karkeat, pääosin punatiiliset liikerakennukset, osa uusimmista metallilevypintaisia. Niiden edustoilla on laajat asfalttipintaiset pysäköintikentät. Suunnittelualue rajautuu Suomenlahden suistoalueeseen. Alueen länsiosa on osittain tulvariskialuetta kerran 100 vuodessa toistuvalla meritulvalla. Kaavaalue rajautuu koko eteläreunaltaan tulvariskialueeseen. Ilmajohtoina alueen poikki kulkevat korkeajännitelinjat ovat myös voimakas maisemaelementti. 3.1.4 Maanomistus Liikerakennusten tontit ovat pääosin yksityisessä omistuksessa. Kotkan kaupunki omistaa korttelin 2 sekä osan korttelista 6. 3.2 Suunnittelutilanne, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset - alueen voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 21.8.1998, 22.3.2010 ja 6.6.2011 - Kymenlaakson maakuntakaava (taajama) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksillä 28.5.2008 ja 18.1.2010 - Kymenlaakson maakuntakaava (kauppa ja merialue) on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 26.11.2014 ja se on määrätty tulemaan voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 5 - suunnittelualue rajautuu Kotkan kansalliseen kaupunkipuistoon (alue 8, Kyminlinna ja Huumanhaara), jonka ympäristöministeriö on päättänyt perustaa 29.9.2014 - Kotkan yleiskaava on valtuuston hyväksymä 19.3.1986, mutta se oikeusvaikutukseton manneralueen osalta, yleiskaavaa on kuitenkin käytetty ohjeena - voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty (kv) 14.11.2001 ja tullut voimaan 1.1.2002 -valtatie 7 (E18) rakentaminen moottoritieksi välillä Loviisa-Kotka (hyväksytty 30.12.2010) -E 18 erillishanke, joka sisältää Jumalniemen eritasoliittymän siihen liittyvine tieja katujärjestelyineen (arvioidaan valmistuvan 2015) - kaava-alue on kiinteistörekisterissä - pohjakartta on MRL muutoksen 323 / 2014 mukainen ja tarkistettu 28.8.2014 Edellä mainitut kaavat sisältyvät osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tämän selostuksen liitteenä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja sen käynnistäminen Kaupunkisuunnittelu on käynnistänyt asemakaavan muutoksen laatimisen lainsäädännön muutoksen takia. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt kaavan työohjelmaan. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset - lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, KYMP Oy, Gasum Oy, Gasum Paikallisjakelu, Telia Sonera Oy, Kotka-Seura Oy - asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, kuntatekniikka, Kotkan ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos 4.2.2 Vireille tulo Kaavahankkeen vireille tulosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa 1.11.2014. Vireille tulon yhteydessä tiedotettiin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta 31.10. – 1.12.2014 kaupunkisuunnittelun kaavoituksessa sekä www.kotka.fi . Selostuksen liitteenä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Oas Kaavahanke ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin kaksi tarkennuskysymystä liikeyrityksiltä. Lausunnon osallistumisja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus, Meri-Kymen luonto ry, Kymenlaakson Sähköverkko Oy ja Kotkan kuntatekniikka. § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 6 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty Elyn lausunnon perusteella. Kymenlaakson Sähköverkko Oy pyytää huomioimaan, että mahdollinen johtojen siirtäjä on vastuussa siirtokustannuksista. Meri-Kymen luonto ry edellyttää ympäröivien luontoarvojen mm. alueen läheisyydessä tavattujen kauriiden huomioimista suunnittelussa. Kotkan kuntatekniikka esittää alueen täydentämistä ja kehittämistä muutenkin, jotta merkittäviä kustannuksia sekä valtiolle että kaupungille aiheuttanut vt 7 rakentamishanke saataisiin tuottamaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon jälkeen kaavan rajausta muutettiin siten, että kauppakeskuksen lännen puoleinen lähivirkistysalue jätettiin kaavan ulkopuolelle ja mukaan otettiin vain kohdekorttelialueet. Luonnosvaiheen kuuleminen Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin osallisille kirjeitse sekä kaupunkilehti Ankkurissa 24.1.2015 sekä www.kotka.fi . Kaavaluonnos oli nähtävillä 23.1. – 12.2.2015. Se ei herättänyt yleistä mielenkiintoa. Yhteyttä kaavahankkeesta otti Isku Oy, Kymenlaakson pelastuslaitos ja Kotkan rakennusvalvonta. Lausunnon antoivat Kaakkois-Suomen Ely-keskus , Gasum Oy ja Kotkan kuntatekniikka. Kaavaselostusta on täydennetty Ely-keskuksen lausunnon perusteella. Gasum Oy:n lausunto lisätään kaavaselostuksen liitteeksi. Hanketta vastustavia kannanottoja ei esitetty. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin ja osallisten tavoitteet Sekä kaupungin että kaupan palveluntarjoajien tavoite kaavahankkeessa on Jumalniemen kauppakeskuksen alueella mahdollisimman monipuoliset kaupan palvelut. Varsinkin paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan osalta Jumalniemi palvelee koko maakuntaa sekä ulkomaisia ostosmatkailijoita. Tavoite on myös, ettei lainmuutos estä alueella jo olevia kaupan toimijoita käyttämästä voimassa olevan asemakaavan mukaista rakennusoikeutta. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot Korttelirakenteen ja rakennusoikeuksien pysyessä ennallaan tässä vaiheessa, ei muita merkittäviä vaihtoehtoja ollut. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suunnittelualueen perusrakenne ja mitoitus säilyvät pääosin ennallaan. 5.1.1 Mitoitus Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on noin 22,18 ha. KM-1,2,3 merkittyä korttelialuetta on noin 20,05 ha ja LPA-aluetta noin 2,13 ha. Suunnittelualueen kokonaiskerrosala on 82471 kem2. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Korttelialueet on merkitty KM-1, KM-2, KM-3 sekä LPA. KM on liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Indeksillä on kuvattu § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 7 päivittäistavarakaupan enimmäiskerrosalaa. KM-1-alueelle saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 800 kem2, KM-2-alueelle enintään 500 kem2 ja KM-3-alueelle enintään 100 kem2. Kortteleissa 1, 2 ja 3 tonttitehokkuusluku e = 0,40. Korttelissa 1 rakennusten vesikaton ylimmän kohdan korkeus saa olla enintään +13.00 m. Korttelissa 2 ja 3 rakennusten enimmäiskerrosluku on II. Korttelissa 6 rakennusoikeus on yhteensä 26 000 kem2 (10 000 + 16 000 kem2), enimmäiskerrosluku on II. Tonteille on osoitettava autopaikkoja vähintään 1ap / liiketilan 50 kem2 kohti. 5.4 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu Vaikutukset kauppaan, rakennettuun ympäristöön ja liikenteeseen: Kaavahanke perustuu jo pääosin toteutuneeseen Jumalniemen kauppakeskuksen alueeseen. Alueella on toteutumatta voimassa olevan asemakaavan alueella yksi rakennuspaikka korttelissa 1 sekä kortteli 6. Korttelin 6 tontilla 1 on jo kuitenkin voimassa rakennuslupa noin 10 000 kem2 liikerakennuksen toteuttamiseen. Muiden hankkeiden toteutumisella ja olevien liikerakennusten melko vähäisellä jäljellä olevalla rakennusoikeudella ei ole merkittävää vaikutusta kauppaan tai rakennettuun ympäristöön. Kymenlaakson kauppa- ja merialue maakuntakaavan mukaan Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on vielä mahdollisuus lisätä kaupan kerrosalaa merkittävästi. Kauppa- ja merialue maakuntakaavassa Jumalniemi on merkitty ”kk = kaupunkikehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan alueet, joihin kohdistuu vähintään seudullisesti merkittäviä maankäytöllisiä kehittämistarpeita” sekä ”kma = vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue. Merkinnällä osoitetaan vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuetta, joka sijaintinsa perusteella soveltuu vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamiseen. Suunnittelumääräys: Suuryksiköiden palvelutarjonnassa ja tarkemmassa sijoituksessa on varmistettava seudun palvelurakenteen tasapainoinen kehittäminen. Vähittäiskaupan suuryksikköjä kehitettäessä ja sijoitettaessa on varmistettava etteivät tehtävät toimenpiteet heikennä mitoituksen tai ajoituksen suhteen palvelujen saavutettavuutta keskustoissa ja seudun muissa osissa. Alueelle saa sijoittaa maankäyttö- ja rakennuslain 71 a §:ssä tarkoitettuja vähittäiskaupan suuryksiköitä, joiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Jumalniemi 230 000 k-m2; Kauppakeskusalue 390 000 k-m2; Summa 120 000 k-m2. Summaan voidaan osoittaa päivittäistavarakauppaa enintään 5 000 kem2.” Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on asemakaavassa noin 79 000 kem2 kaupan kerrosalaa. Aluetta täydentävä uudisrakentaminen vaikuttaisi myönteisesti kauppakeskuksen ympäristön nykyisin jonkin verran nuhjuiseen yleisilmeeseen. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelmassa on osoitettu yhteys Kotkansaaren suunnasta Hietasen ja Jumalniemen eteläosan kautta kauppakeskukseen ja siitä edelleen. Yhteyden toteuttaminen on kuitenkin nähtävissä vasta vuosien (ehkä jopa vuosikymmenten) päästä. Voimassa olevassa asemakaavassa siltayhteys Kotkansaaren suuntaan on kauppakeskuksen alueelta Jumalniementietä länteen. Yhteys on todettu liikenneverkon kannalta huonoksi ratkaisuksi ja § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 8 tullaan todennäköisesti poistamaan kaavasta kun merkittävämpi muutos kauppakeskuksen kehittämisessä alueen toimijoiden kanssa on ajankohtainen. Kevytliikenteen yhteydet kauppakeskuksen alueelle on kohtuullisen hyvin järjestetty siten, että kevytliikenteen väylät ovat olemassa kauppakeskuksen ytimeen. Liikenneympäristö kevytliikenteen väylillä ei kuitenkaan ole erityisen miellyttävä. Väylät kulkevat pääkatujen varrella sekä kauppakeskuksen alueella puuttoman asfalttikentän reunoilla. Asemakaavamääräyksellä alueen istutusvelvollisuudesta ja pintamateriaaleista pyritään vaikuttamaan liikenneympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Lähin joukkoliikennereitti kulkee kauppakeskuksen alueelta noin 150 m:n etäisyydeltä, mutta vuoroja on vain noin viisi arki-iltaisin. Noin 300 m:n etäisyydellä kulkee joukkoliikenneyhteys tiheällä vuorovälillä, joten joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset. Mikäli kauppakeskusta edelleen kehitetään ja ostovoima lisääntyy, on mahdollista, että joukkoliikenneyhteydet myös paranevat. Vaikutukset palveluihin, työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan: Kaava-alueen toteutuminen ja sen edelleen kehittäminen lisää palveluja, luo uusia työpaikkoja sekä mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle. Kaavamuutoksen energia- ja ilmastovaikutukset: Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN Arvio* 1 Perustelut: Kaava-alue sijaitsee keskellä kaupunkia, mutta etäällä useista asuntoalueista. Jumalniemi toimii kuitenkin myös lähikauppana läheisille asuntoalueille. Paljon tilaa vaativan kaupan aluetta kuitenkin tarvitaan. ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 2 Perustelut: Kauppakeskusalueen joukkoliikenneyhteydet ovat kohtuulliset ja pysäkeiltä kauppakeskukseen johtaa kevytliikenteen verkosto. Aluetta täydentävä rakentaminen vaikuttaa myönteisesti myös joukkoliikennemahdollisuuksien lisääntymiseen. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 2 Perustelut: Kauppakeskusalueelle johtaa eri suunnista kohtuullisen hyvät kevytliikenteen yhteydet. Kaavamääräysten tavoitteena on lisätä kevytliikenteen liikkumisympäristön liikenneturvallisuutta sekä liikenneympäristön viihtyisyyttä. § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavan selostus 9 KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Jumalniemen kauppakeskuksen alueella on kaukolämpöverkosto. Suurin osa alueen liikeyrityksistä on liittynyt kaukolämpöverkostoon. Kotkan kaukolämmön tuottamisessa uusiutuvan energian osuus on yli 50 %. *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti ? ei arvioitavissa / ei arvioitu Vaikutukset luonnonympäristöön Luonnonmaisema tulee merkittävimmin muuttumaan korttelin 6 alueella. Korttelialueen itäosa on osittain peltomaisemaa, osittain sekametsäistä kalliorinnettä, joka edelleen korttelialueen ulkopuolella jatkaa nousuaan Kymijoen suuntaan. Tällä asemakaavan muutoksella ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä muutoksen suhteen, koska korttelialue on jo voimassa olevassa asemakaavassa (hyväksytty 22.10.2010) osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi (osalla Gasum Oy:n paineentasausasema). Korttelialueen rajaus pysyy tässä kaavassa ennallaan. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Jylpyn kaupunginosassa (Jylpyntie 39) kaava-alueen lounaispuolella sijaitsevan Seveso-laitoksen takia kaava-alueesta korttelit 1, 2 ja 3 kuuluvat Seveso konsultointivyöhykkeeseen. 5.6 Nimistö Kaavamuutoksen myötä ei synny uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Voimassa olevan asemakaavan perusteella on myönnetty rakennuslupa tontille 1 korttelissa 6. Kerrosalaa hankkeessa on noin 10 000 kem2. Asemakaavan laatimishetkellä alueella ei ole tiedossa muita uusia rakennushankkeita. Hankkeet toteutuvat alueen toimijoiden tarpeista. Kotkassa 21.1.2015 Täydennetty 13.2.2015 luonnosvaiheen kuulemisen perusteella. Marja Nevalainen kaavoitusinsinööri Ak0614se13022015 § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: sijaintikartta KAAVA-ALUE SIJAINTIKARTTA 1:15 000 KAAVA-ALUEET 168 95 VP 285-40-9903-40 285-405-3-111 285-40-24-5 6 15 5 11 78 65 106 108 109 107 16 27 285-40-9903-40 AO ar 128 422 20 285-40-24-2 Z 6 285-40-28-6 5 28 28 4 8 20 ar 10 AO 26 7 5 56 e ti p. P 36 1262 15 52 102 50 K 15 15 47 200 32 tm 285-405-5-1 21 32 71 5 72 U T A K EN S I A H A K U JO 285-40-28-14 46 29 285-40-9903-40 124 27 ar 29 3 29 32 62 5 12 50 31 EV 37 2 I 27 41 HOVILA 285-30-9901-30 11 54 39 5 10 25 51 32 57 3 73 285-41-3-7 9 ar 24 23 27 K 8 10 93 14 285-405-19-0 5 K 480 26 7 5 27 5 28 35 32 4 0c 25 285-41-3-5 kt II 2 0a 1249 K Y M I N S U U N T I E 285-405-6-0 60 32 ar 8 16 I I I E I NT I UR RH TA 24 ar 17 I I I 481 po ar 17 K 285-405-3-6 3 54 kt 3 4 5 33 285-405-3-7 20 10 28 27 K 0 100 482 ar EV 23 18 53 e ti . Pp 203 22 o aj 16 34 Z K 25 43 22 46 p K 23 54 42 1248 23 AL 285-405-3-8 ar 20 20 K 21 4 0 41 24 30 29 30 285-41-7-6 24 25 18 22 486 K 285-405-3-225 285-405-3-31 12 70 285-405-3-224 ar 30 17 48 32 95 285-405-3-226 30 59 37 41 65 285-30-1-15 Liikerakennus z 5 36 56 49 31 Zmo 34 50 ar 207 485 28 31 K 2 28 46 8 45 5 00 0. +1 35 31 88 22 20 285-405-3-10 ar 204 36 48 28 33 1 29 22 ar 26 50 4 9 kt II e=0.40 45 K 22 1 o aj KM 487 205 Z 31 ar 51 1 39 35 32 90 7 K 1 K 29 83 285-405-19-0 5 23 19 51 po 92 21 285-405-3-32 40 25 II 1 5 29 14 285-41-7-7 I I I 0 5 3 I I 60 285-405-3-5 4 ar 23 23 29 15 21 E I NT I ÖM TR LS AH 48 Zmo K EV 24 13 III 22 202 14 5 I I 26 23 28 11 12 25 7 8 5 0 4 285-41-7-5 8 5 0 25 III 8 5 0 I I I III +25.0m 285-405-3-29 Z AK 285-41-7-3 6 87 22 61 16rp 5 18 25 27 23 23 7 285-41-7-4 7 ar 5 1 10 III 78 23 Z 20 285-41-3-2 14 Z 44 24 5 8 9rp 401 0 40 14 15 54 285-405-19-0 II 2500 31 5 ar 24 58 5 K e=0.40 27 KLH 82 28 24 285-405-3-201 402 285-41-16-1 9 15 5 0b 14 31 74 16 22 28 285-41-3-3 LT 24 16 a LPA I 3 ar 285-405-3-33 1250 K 3 285-41-3-4 23 I1/2 GPS 33 5 24 285-41-9907-41 0d 15 285-41-3-6 23 AO KL-1 27 21 33 26 10 28 285-41-3-8 3 285-41-3-9 20 285-405-3-34 30 20 23 ar 19 2 54 1251 60 8 ar 285-41-3-10 9 63 1252 K E I ST E NN HA VI 17 38 lyk 22 13 9 33 28 ar 2 7 11 51 16 106 4 4 29 105 1 25 32 89 1253 25 285-40-9903-40 93 4 6 125 285-40-72-1 e=0.30 24 24 57 51 83 27 14 15 19 1257 28 209 89 26a ar saa 80 47 72 26 25 41-6-4 ar 107 1 285-40-72-2 AO 4 31 285-41-6-5 ar 30 72 K 30 28 9 29 10 1 24 285-41-6-6 pp 27 26 K P V 285-41-2-1 I 285-41-6-7 6 E I NT MI RÖ ST L AH 108 33 4 7 P p. ti e 412 2 K EV 407 413 26 25 18 71 15 28 25 285-41-6-8 109 1258 10 I 2 29 4 8 411 ar 27 GPS 19 410 285-40-28-13 ar 5 ar 5 10 ar o aj 25 51 5 70 5 I 285-40-28-15 e=0.25 /220 10 2 AR 24 34 e=0.28 11 K 32 U AT NK SE ÄI NK I MM LE E I NT I UR RH TA 15 pp 63 29 3 27 27 14 52 68 70 ar 28 t 123 31 II 10 285-40-27-1 28 10000 110 10 11 12 28 285-40-28-10 57 1260 5 17 59 4 10 /220 37 285-895-0-7 34 e=0.40 53 14 285-41-8-6 ar 1254 285-405-19-0 72 20 30 AR 27 285-30-6-1 1261 kt 70 27 15 6 147 2 1 14 4 285-405-3-74 25 + 58 43 100 91 52 * +19.0 111 134 38 71 417 ar I1/2 285-40-28-11 I 0 0 2 55 II 5 ET 285-30-6-2 4 1 66 19 285-40-30-1 22 13 5 3 113 K I 23 29 4 1 38 112 285-405-6-0 18 30 21 409 285-40-28-5 lyk lyk 9 150 149 148 80 1 69 10 6 129 130 139 12 22 57 114 42 1255 II e=0.40 1 6 KM-2 285-40-55-4 51 56 285-405-3-84 285-405-3-121 e=0.25 /250 ar 21 ar 21 22 KL-1 51 53 17 74 15 5 7 e=0.22 ar 95 5 27 285-40-27-2 K e=0.25 /240 125 ar 136 ar 285-40-28-7 24 z 20 285-405-3-88 126 I1/2 29 19 11 0 0 9 1 501 10 10 71 YS 16000 16 285-405-3-85 I1/2 154 9 22 8 115 8 AO 155 +13.0 +17.0 4 2 ar 82 124 137 66 4 1256 39 126 285-405-3-120 3 5 285-41-2-2 285-40-24-1 128 10 3 62 285-40-9901-40 49 4 4 30 135 285-40-26-1 66 118 30 40 AO ar 29 127 z 8 37 I I I 4 4 32 285-405-19-0 285-405-19-0 34 ar 408 4 2 50 285-405-19-0 38 15 29 134 1 2 U T A K EN S I A H A K U JO 0 0 2 1 9 81 ar ar 4 1 4 2 285-40-55-5 3 30 10 285-405-3-91 121 26 6 VL 27 4 2 285-40-30-4 119 I e=0.20/220 72 12 5 14 ar LT ar ar 285-40-29-1 KU LL ER V ON KA TU 14 285-405-19-0 /240 120 4 5 4 4 133 13 7 14 ar 28 6 15 15 200 285-40-26-4 K 5 28 e=0.20 96 35 e ti Pp. ar 9 2 34 10 131 VL 20 5 285-40-26-3 285-41-9907-41 13 75 285-40-24-11 36 37 III e=0.60 285-40-9903-40 285-405-3-87 112 123 kt 117 10 ar VP I1/2 114 12 8 118 97 285-40-26-2 14 ar 116 32 418 15 15 ar ar LÄ ÄY OV TT UI VK 16 115 421 420 ar 285-40-23-4 25 26 AO kt 285-40-24-10 285-40-24-3 419 30 285-405-1-449 KL-1 285-40-9901-40 113 24 6 10 30 +12.0 126 32 31 VP kt 28 13 162 ar 40 KALLIOKOSKI 3 26 285-40-55-7 22 111 1/2I 280 285-40-23-3 64 2 4 8 4 6 55 12 57 423 428 31 91 16 17 ar 424 427 14 3 K 23 z 285-40-23-1 4 1270 Zmo 110 429 AO 23 I 285-405-3-118 e=0.25 /280 ar 425 426 ar 50 15 I 0 40 50 NYYRIKINKATU 79 e=0.20 /220 285-40-24-9 67 15 3 285-40-70-1 82 80 77 12 24 38 285-40-9903-40 15 13 1 250 285-40-71-2 +8.0 66 33 100 15 56 285-405-6-0 57 58 ar 71 33 10 ar 7 14 2 6 ar 39 99 e=0.60 38 459 13 8 285-40-71-1 ar III 285-40-55-3 41 102 24 ar 14 9 53 12 23 +8.0 81 50 5 71 AO1/2I 4 AR 2600 1 4 7 103 285-405-3-99 285-40-25-1 ar 61 13 8 20 19 285-40-24-8 285-40-24-14 e=0.20/220 ar 21 51 285 P p. ti e 15 20 50 55 10 pp 10 285-40-25-2 58 53 52 70 4 4 285-40-25-3 285-405-3-196 1 VI PU SE NK AT U 10 0 5 82 1271 20 21 92 59 I 0 40 K 31 I 881 51 ar 83 2 98 ar 104 105 83 56 40 tu 30 2 70 84 29 22 285-40-22-3 97 285-405-3-97 22 74 KL 285-40-24-6 24 56 49 ar 1272 51 Liikerakennus 285-40-55-2 21 22 K 48 2 34 26 e=0.20 /220 285-405-3-65 169 65 ar 71 1 ar ar ar 171 I1/2 13 0 285-405-6-0 11 4 5 170 73 ar ar e=0.25 /220 285-40-25-6 25 6 93 94 ar AO 285-405-3-115 12 KL-1 92 90 88 87 ar 25 12 ar 89 86 ar 285-405-3-116 285-405-3-195 285-40-19-1001 I e=0.25 /220 ar 3 5 4 60 11 II 00 85 e=0.20 /240 10 19 10 1 38 K § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavakartta ar 46 285-405-3-12 33 56 kt 34 36 285-405-19-0 36 29 p 00 3. +1 38 kt 28 35 ar 5 41 42 10 z E I NT UU NS MI KY 285-30-1-10 21 Zmo Liikerakennus 22 30 26 1 484 285-405-3-14 39 22 00 3. +1 ar 32 kt 1 46 E TI EN EM I LN MA U J 10 22 21 57 285-405-3-13 29 o aj o aj 4 24 p p 19 Liikerakennus 44 206 40 43 ar 285-405-3-15 45 10 5 L 27 3 28 18 60 38 p o aj o aj 285-30-1-14 285-30-1-6 47 II e=0.40 19 23 II KM-1 24 22 48 15 p L 285-405-3-247 z II e=0.40 o aj z 44 o aj 10 KM-3 00 3. +1 L L 21 22 15 K 34 33 53 15 3 23 88 kt 51 285-30-3-10 Z 2 15 p II 285-30-9901-30 51 z 22 o aj 285-30-1-13 37 z o aj 52 33 11 19 1 o aj 61 22 knt 16 17 55 z 10 285-30-3-7 18 18 II 16 o aj z 1 70 z 16 kt kt 17 16 18 18 kt 2 15 23 285-405-3-248 10 285-30-3-8 20 kt II p z KM-3 z 18 19 18 kt kt 17 20 L II 18 kt KM-3 19 16 L 16 4 16 17 23 16 5 kt II 10 14 285-30-3-11 62 14 z 33 16 285-30-2-2 z II 32 0 10 20 30 40 50 z 100 17 200 KM-1 z L 63 1:2000 14 12 17 16 16 12 16 z 285-30-2-7 285-405-19- L z -411-876-1 17 16 II 285-30-3-12 7 18 16 16 e=0.40 34 16 9 23 16 17 20 o aj z 31 285-30-2-6 15 K z 2 I 18 16 25 e=0.40 2 16 25 E I NT JA OH NP MA U HU 70 1 59 19 z I I p 16 56 kt II kt 3 34 20 z E I UNT NSU MI KY o aj z p 30 z LPA 15 o aj II 30 JUMALNIEMI 23 4 29 VL Kt kt 4 1 5 p 25 Last. lait. p 07 18 285-30-3-5 z 10 16 52 20 e=0.40 71 13 30 JUMALNIEMI 13 13 08 13 8 12 LPA 21 285-411-876-2 2 12 15 14 285-30-2-5 09 100 13 z 18 z 12 19 101 VL 101 5 15 12 14 L 18 Z 12 11 26 14 KM-1 z 06 p k 99 II z 20 98 16 16 14 12 100 285-411-1-68 p 13 13 17 30 08 L 12 12 14 02 L 06 14 07 z 12 23 21 14 z 13 z 99 08 z 03 LPA L 28 08 10 5 14 L 97 97 94 07 z 08 14 z 07 14 09 12 08 285-405-1-526 08 z L 95 09 06 04 08 07 Allas 36 H ÄR K ÄH O VI N T I E 12 19 12 z 08 05 37 07 08 16 13 08 15 40 08 12 07 07 0 . 5 03 13 06 20 09 1 1 07 05 17 08 07 02 05 06 19 10 06 08 04 32 06 18 05 07 12 5 04 03 0.5 09 05 5 04 06 04 02 10 05 1 04 11 07 04 02 13 22 11 05 05 12 08 04 02 03 04 05 13 02 05 04 06 02 16 21 03 14 17 02 Kymijoki 04 03 24 07 04 02 23 3 01 16 18 7 untoma 02 04 4 24 04 02 04 06 04 12 05 02 § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset KOTKA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI KORTTELIT 2 JA 3 , OSA KORTTELIA 1 JA 6 1:2000 Voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu 21.08.1998, 22.03.2010 ja 06.06.2011. Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 28.08.2014. Juhani Lempinen Paikkatietoinsinööri Kaavamerkinnät ja -määräykset KM-1 KM-2 KM-3 LPA Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueelle saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja yhteensä enintään 800 k-m2. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Alueelle saa sijoittaa myös yhden liikenneaseman, joka sisältää polttoaineen myyntiin ja ajoneuvojen huoltoon käytettäviä tiloja. Liikenneaseman yhteyteen saa sijoittaa kioski- ja ravintolatiloja sekä päivittäistavarakaupan, jonka enimmäispinta-ala on 500 k-m2. Liikenneaseman enimmäispinta-ala on 1500 k-m2 Liikenneaseman tiloja lukuunottamatta korttelin yksittäisten liikkeiden vähimmäispinta-alan tulee olla 500 k-m2. Rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa on otettava huomioon maakaasuputkistojen suojaetäisyyksistä annetut määräykset. Alueelle saa sijoittaa muuntamon. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön. Korttelialueen tonteille saa sijoittaa päivittäistavarakaupan myymälätiloja enintään 100 k-m2. Autopaikkojen korttelialue. 3 metriä kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Ohjeellinen tontin raja. Osa-alueen raja. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. 30 JUMA 2 10000 II e=0.40 Kaupunginosan numero. Kaupunginosan nimi. Korttelin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan. Rakennusala. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. +13.00 Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema. Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. p Ohjeellinen pysäköimispaikka. § 13, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: merkinnät ja määräykset ajo Ohjeellinen alueella oleva ajoyhteys. Istutettava alueen osa. Johtoa varten varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Istutettava puurivi. kp Kansallinen kaupunkipuisto. Alimpien kosteudelle alttiiden rakenteiden vähimmäiskorkeuden tulee olla +3.00 m mitattuna merenpinnasta. Rakennusten soveltuvuudesta kaupunkikuvan kannalta merkittävään ympäristöön, tulee kiinnittää erityistä huomiota materiaalien ja muodon suhteen. Lastausalueet ja ulkovarastointialueet tulee varustaa näkösuojin. Alue, joka ei jää rakennettavan rakennuksen tai pysäköintialueen alle, on istutettava. Liikenteelle ja pysäköintiin varatut korttelialueet on jaettava puu- ja pensasistutuksin enintään 1000 m2 suuruisiin osiin. Istutettaessa puita voimajohtojen alle, tulee huomioida säädökset puiden korkeudesta. Voimajohtoaukealla saa puiden luontainen kasvukorkeus olla enintään 4 m. 15 m johtoaukean keskilinjasta puiden korkeus saa olla enintään 10 m ja 25 m:n etäisyydellä enintään 20 m. Tontilla tulee säilyttää tai sinne istuttaa puita, joiden ympärysmitta 1 m:n korkeudella mitattuna on vähintään 14 cm, kun kyseessä on lehtipuu. Havupuiden minimikorkeuden tulee olla vähintään 120 cm. Korttelialueelle tulee laatia istutussuunnitelma, joka tulee hyväksyttää rakennusluvan yhteydessä. Autopaikkojen, rakennusten tai yli 2 m korkeiden rakennelmien sijoittaminen sekä muu toiminta voimajohtojen alla vaatii luvan johtojen omistajalta. Jalankululle varatut alueen osat on laatoitettava ja erotettava reunakivin tai istutuksin muusta alueesta. Hulevesien käsittelystä ja johtamisesta tulee esittää suunnitelma rakennusluvan yhteydessä. Hulevedet on mahdollisuuksien mukaan viivytettävä ja/ tai imeytettävä. Korttelialueiden 1, 2 ja 3 osalta on varauduttava läheisen Seveso-kohteen aiheuttamaan riskiin palo- ja pelastusviranomaisen määrittelemällä tavalla. Autopaikat: KM- korttelialueilla 1 ap / 50 liiketilan k-m2. Kotkassa 19.02.2015 Marja Nevalainen Kaavoitusinsinööri Suunn. M. Nevalainen Piirt. H. Teittinen Kaava nro 0614 Kv. hyväksynyt 0614_listalle.dgn 4.2.2015 12:04:14 teittinh I:\kaava\hannele\0614_listalle.dgn Mk=1:2600 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 741/2014 Asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos Kotkan Kantasatama, kaava nro 0314 sekä kaavaan liittyvä ympäristöohjelma Kala 9.12.2014 § 106 Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 7236 112, Kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539 Kotkan kaupunkisuunnittelussa on valmistunut luonnos Asemakaava 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet. Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa, Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien, osan Satamakadusta, Merikeskus Vellamon tontin sekä siihen rajoittuvan satamaalueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu Kotkamillsin tehdasalueeseen. Asemakaavaan kuuluu myös satama-alueen ja Merikeskus Vellamon tontin edustalla olevia kaavoittamattomia merialueita. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,2 ha. Alueesta noin 29,7 ha on vesialuetta ja 27,5 ha maa-alueita. Kaavaluonnos käsittää koko suunnittelualueen, vaikka alueen rakentaminen tapahtuukin vaiheittain. Tavoiteaikataulun mukaan kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen voisi käynnistyä kesällä 2015. Tavoitteena on, että ensimmäinen vaihe on valmis viimeistään kesään 2017 mennessä. Muutossuunnittelu aloitettiin Kotkan Kantasataman osayleiskaavatyönä loppuvuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa on yhteistyössä laadittu alueelle suunnitelma Kantasataman käytöstä pääosin liikerakentamiseen. Tässä yhteydessä kaavatyötä päätettiin jatkaa asemakaavamuutoksena. Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin 5.4.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 7.4.—6.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä ollessa siitä antoivat palautta Kymen Vesi Oy, HaminaKotka Satama Oy, Liikennevirasto, Museovirasto, Kotkamills Oy, Kotkan ympäristöseura ry, Kymenlaakson museo, Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on käyty neuvotteluja mm. HaminaKotka Satama Oy:n, Kotkamills Oy ja Merikeskus Vellamon kanssa. Viranomaisyhteistyötä on tehty Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES:in ja Liikenneviraston kanssa. Kaavamuutos mahdollistaa toteutuessaan nykyisen pääosin satamakäytöstä poistuneen satama-alueen kehittämisen osaksi kaupunkikeskustaa. Alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja, hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista. Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana keskustaa, mutta myös uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen. Kaavaluonnoksen pohjana olevassa suunnitelmassa on esitetty rakennettavaksi outlet-alue, joka sisältää vaatteisiin keskittyviä erikoistavarakauppoja, ravintoloita ja sekä muuta liiketilaa. Erikoistavarakaupan sijoittuminen keskustaan vahvistaa Kotkansaaren keskustan rakennetta ja on Ympäristöministeriön 26.11.2014 hyväksymän Kymenlaakson vaihemaakuntakaavan Kauppa ja Merialue mukainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta C. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 741/2014 Uudenlaisen kauppakonseptin uskotaan houkuttelevan Kotkaan uusia ostosmatkailijoita, jotka käyttävät seudun palveluja laajemminkin. Monipuolinen tarjonta voi vähentää seudulta ulospäin suuntautuvaa ostosmatkailua. Toteutuessaan suunnitelma tuo paikkakunnalle runsaasti uusia työpaikkoja sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Kaavaluonnoksessa on esitetty rakennusoikeutta liike-, toimisto- ja asuinrakentamiseen yhteensä noin 148 000 kerrosalaneliömetriä. Tämän lisäksi on alueelle osoitettu korttelialueita ja niiden osia pysäköintilaitosten rakentamista varten. Merikeskus Vellamon nykyiselle tontille pohjoislaiturille on osoitettu rakennuspaikka hotellirakentamista varten. Vellamon laajennusvaraus on osoitettu uuteen paikkaan lähemmäs Vellamon sisäänkäyntiä. Kaavaluonnoksessa on varauduttu myös venesataman rakentamiseen ja veneilypalvelujen lisäämiseen. Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön. Suunnitelma perustuu oletukseen siitä että satama-alueella kulkeva sähkölinja muutetaan sataman osalla maakaapeliksi. Järjestely mahdollistaa rakentamisen lähelle rantaviivaa. Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin. Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja teema tulee näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energiaasioiden suunnittelussa ja ratkaisuissa. Tavoitteena on, että ympäristöystävällisyys toimii vetovoimatekijänä alueelle sijoittumiseen ja liittyy positiivisen mielikuvan muodostumiseen sekä alueesta että Kotkan kaupungista. Samalla sen on tarkoitus palvella alueen sijoittajia niin, että investointien arvo säilyy myös tässä suhteessa. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä tavoitellaan mahdollisimman korkean tason sertifiointia. BREEAM Communities sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä muihin eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. Ensimmäisen vaiheen työ on aloitettu WSP Finland Oy:n kanssa. Kaavan toteuttamisesta on tarkoitus laatia sopimus Kantasataman aluetta kehittävän Kotkan Kantasataman Kehitys Oy:n kanssa. Kaavahankkeen aikana on tarkoitus järjestää monipuolista vuorovaikutusta eri osapuolten välillä, erityisesti luonnoksen nähtävillä ollessa. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 741/2014 ./. Asemakaavamuutosluonnoksen kartta merkintöineen ja määräyksineen sekä asemakaavaselostuksen luonnos, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä ympäristöohjelman luonnos ovat liitteenä. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää hyväksyä Asemakaava 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutos 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet sekä ympäristöohjelman luonnoksena nähtäville asetettavaksi sekä ympäristöohjelman ohjeellisena noudatettavaksi. Lautakunta päättää myös, että kaupunkisuunnittelu voi tehdä kaava-asiakirjoihin tarvittavia teknisluontoisia muutoksia ennen kaavan nähtäville asettamista. Päätös: Hyväksyttiin. ---------------- Kala 19.2.2015 Valmistelijat: Asemakaava-arkkitehti Marja Kukkonen, puh. 040 7236 112, kaavoitusarkkitehti Patricia Broas, puh. 040 6471 539 Kantasataman asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä 15.12.2014— 20.1.2015 välisenä aikana. Tänä aikana kaavaluonnoksesta jättivät lausuntonsa Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Liikennevirasto, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Senaatti-kiinteistöt, Kotkamills Oy, VR-yhtymä Oy, HaminaKotka Satama Oy, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähkö Oy, Kymenlaakson Pelastuskeskus, Jussi Kivistö / Extra Marine Oy, Kotkan ympäristöseura ry sekä kaupungin viranomaistahoista rakennusvalvonta ja kaupunkisuunnittelu. Mielipiteitä esittivät Eeva Linkola, Juha Korpioja sekä Markku Enqvist. Palautteen lyhennelmät ja vastineet ovat selostuksen kohdassa 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettely. Tarkemmin palautetta on avattu selostuksen liitteessä 4 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin. Palaute koski pääosin teknisiä tarkennuksia ja lisäselvityspyyntöjä huomioitavaksi kaava-asiakirjoissa. Asemakaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotettiin osallisille Ankkurilehden ilmoituksella ja kaupungin nettisivuilla sekä ulkopaikkakuntalaisille kirjeitse. Luonnoksen nähtävillä oloon liittyen järjestettiin avoin yleisötilaisuus ja kolme työpajaa. Ensimmäiseen oli kutsuttu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoita, toiseen eri kansalaisjärjestöjen ja eri tahojen edustajia. Kolmanteen työpajaan kutsuttu alueen yrittäjiä. Yrittäjätyöpajassa käytiin myös paneelikeskustelu jossa osanottajina olivat hankekehittäjä, kaupunkisuunnittelun, kehitysyhtiö Cursorin ja kauppakeskus Pasaatin edustajat. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. Tilaisuuksissa saatu palaute oli pääosin kannustavaa. Työpajojen lisäksi hanketta on esitelty kutsusta mm. HaminaKotka Satama Oy:n hallitukselle, Kunnallisille eläkeläisille, Kotkan ympäristöseuralle, Nuorisovaltuustolle ja Vellamon ystäville. Kaavaluonnos on ollut esillä myös avoinkotka.fi-sivustalla. Siellä saatu palaute on myös ollut kannustavaa ja sisältänyt kehitysideoita. Palautteessa tuotiin esiin sataman historian huomioiminen, uuden alueen liittyminen olemassa olevaan keskustaan sekä toive laajasta palveluvalikoimasta. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 741/2014 Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on huomioitu saatua palautetta ja tehty muutoksia suunnitelmiin. Suunnitelmaa on kehitetty edelleen yhteistyössä hankekehittäjän suunnitteluryhmän kanssa. Lisäksi on tehty kaavamuutokseen liittyviä selvityksiä kuten täydennetty liikennesuunnitelmaa ja laadittu melumallinnus sekä havainnemateriaalia. Breeamympäristösertifikaatin vaatimia toimenpiteitä on myös jatkettu. Ympäristöohjelmaan on tehty pieniä tarkennuksia. ./. Asemakaavaselostus, sijaintikartta ja ympäristöohjelma ovat esityslistan liitteenä. Asemakaavakartta merkintöineen ja määräyksineen esitellään lautakunnan kokouksessa. Tämä pykälä tarkastetaan kokouksen aikana. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy Asemakaavaehdotuksen 1. kaupunginosa Kotkansaari, vesialue, asemakaavan muutosehdotuksen 1. kaupunginosa Kotkansaari, kortteli 135, osa korttelia 129, katu-, satama- ja vesialueet sekä kaavaan liittyvän ympäristöohjelman esityksenään kaupunginhallitukselle niin, että kaava-aineistoon voidaan tarvittaessa tehdä teknisluonteisia muutoksia ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Toimeenpano: Ote: Ei oikaisuvaatimusohjetta Kaupunginhallitus § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 1 KOTKA 1. KOTKANSAARI KANTASATAMA (0314) Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen selostus Kuva: Tomi Raussi ALUSTAVA Lopullinen kaavaselostus esitetään täydennettynä yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa kokouksessa 19.2.2015 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 2.12.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9.12.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 19.2.2015 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kantasatama (0314) asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaava 1. Kotkansaari kaupunginosan vesialueelle ja asemakaavan muutos Kotkan kaupungin 1. Kotkansaari kaupunginosan korttelille 135, osalle korttelia 129, katu- satama- ja vesialueille Asemakaavalla muodostuvat 1. Kotkansaari kaupunginosan korttelit 135, 137, 138 ja 139, katualueet, aukio, satama-alue, vesialueet, puistot sekä venesatama-alue. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 7.6.2014. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kaupunginhallituksessa Kaupunginvaltuustossa Kotkan kaupunki Kaupunkisuunnittelu Kustaankatu 2, PL 114, 48101 Kotka Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Marja Kukkonen asemakaava-arkkitehti puh. 040 723 6112 [email protected] Patricia Broas kaavoitusarkkitehti puh. 040 647 1539 [email protected] § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kantasataman kaava-alue sijaitsee Kotkansaaren kaupunginosassa, Kotkan keskustan koillispuolella. Kaava-alue käsittää Tornatorintien, osan Satamakadusta, merikeskus Vellamon tontin, sekä siihen rajoittuvan satama-alueen, joka kaakkoisreunastaan rajautuu KotkaMillsin tehdasalueeseen. Asemakaavaan kuuluu myös satamaalueen ja Merikeskus Vellamon tontin edustalla olevia kaavoittamattomia merialueita. Koko suunnittelualue on suuruudeltaan noin 57,3 ha. Alueesta noin 29,4 ha on vesialuetta ja 27,9 ha maa-alueita. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kantasatama, asemakaavan muutos (0314) Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Kantasataman kehittäminen osaksi kaupunkikeskustaa: alueelle on tarkoitus toteuttaa liiketiloja, hotelli, viihdekeskus ja muita kaupallisia palveluita sekä asumista. Kaavamuutoksen myötä viereisen Kotkamillsin tehtaan ja HaminaKotka Sataman liikennejärjestelyt on mahdollista toteuttaa niin, että raskas liikenne ja alueella lisääntyvä henkilöautoliikenne erotetaan toisistaan tehokkaasti. Liikennejärjestelyillä pyritään liikenteen sujuvuuden ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Itälaituri ja sen pohjoisosa laitureineen jäävät edelleen satamakäyttöön. Kaavoituksessa tarkastellaan aluetta osana keskustaa mutta myös uutena, omana vetovoimaisena kaupallisena kokonaisuutena. Lähtökohtana on toimiva kaupunkirakenne sekä kestävän kehityksen mukainen laadukas ja ekotehokas rakentaminen. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT......................................................................................... 2 1.1 Tunnistetiedot ............................................................................................................ 2 1.2 Kaava-alueen sijainti ................................................................................................. 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ........................................................................................... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo ..................................................................................... 4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista...................................................................... 5 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ........................................................................................................... 5 2 TIIVISTELMÄ ..................................................................................................................... 7 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................................................ 7 2.3 Asemakaavan toteuttaminen .................................................................................... 7 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT .................................................................................... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................... 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus ................................................................................................... 8 3.1.2 Luonnonympäristö .................................................................................................... 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö ............................................................................................... 9 3.1.4 Maanomistus .......................................................................................................... 12 3.2 Suunnittelutilanne ................................................................................................... 12 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ............................... 12 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET.................................................................. 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ........................................................................... 15 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................................... 16 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö .................................................................................... 17 4.3.1 Osalliset.................................................................................................................. 17 4.3.3 Viranomaisyhteistyö................................................................................................ 21 4.4 Asemakaavan tavoitteet .......................................................................................... 21 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ................................................................. 21 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 24 5.1 Kaavan rakenne ....................................................................................................... 24 5.1.1 Mitoitus ................................................................................................................... 27 5.1.2 Palvelut................................................................................................................... 28 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen ..................................... 28 5.3 Aluevaraukset .......................................................................................................... 28 5.3.1 Korttelialueet........................................................................................................... 29 5.3.2 Muut alueet ............................................................................................................. 31 5.4 Kaavan vaikutukset ................................................................................................. 32 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 5 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ................................................................... 32 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön .......................................................... 33 5.4.3 Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin ................................................................... 34 5.5 Ympäristön häiriötekijät .......................................................................................... 34 5.7 Nimistö ..................................................................................................................... 35 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .......................................................................................... 35 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) 10.2.2015 Maanomistus Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin Asemakaavakartta Liikenneselvityksiä ja toimivuustarkastelu, Strafica Oy, Sito Oy 2014 Kotkan Kantasataman perhosselvitys 2014, Luontoselvitys Kotkansiipi 1.10.2014 Kotkansaaren-Metsolan ketomarunaan sidonnaisten perhoslajien esiselvitys 2014, Acleris 20.11.2014 Kantasataman kaavamuutosalue, maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Ympäristökonsultointi Niemeläinen Oy 12.11.2014 An economic impact analysis of Kotka Old Port project, Oxford Research Oy Lokakuu 2014, tiivistelmä Tulvakartta SYKEn tulvakarttapalvelusta 30.9.2014 Kotkan Kantasatama Ympäristömeluselvitys, Akukon 2015 Kantasataman ympäristöohjelma Havainnekuvia 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. Maakuntakaava 2008 Kauppa ja merialue maakuntakaava 2013 Kotkan yleiskaava 1988, ei oikeusvaikutteinen Kotkansaaren osayleiskaava 1996, ei oikeusvaikutteinen Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys, 2011 Museoviraston kaupunkiarkeologinen selvitys Kotkansaaresta Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla, Syke, Ilmatieteen laitos, Ympäristöministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö 2014 8. Kotkan kaupungin rakennusjärjestys, 14.11.2001 9. Kotkan tie- ja katuverkkosuunnitelma 2030, Tiehallinto, Kotka, Linea konsultit 10. Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti 285-1-7-5 kaupunkiarkeologinen kaivaus 2.7. - 31.7.2012, kaivauskertomus, Kymenlaakson museo 2012 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 6 11. Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti 285-1-7-5 kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen karttaosa, Kymenlaakson museo 2012 12. Kotka, Kotkansaari, Ruukinkatu 15 tontti 285-1-7-5 kaupunkiarkeologinen kaivaus 2012, kaivauskertomuksen löytö- ja näyteluettelot, Kymenlaakson museo 2012 13. Kotka, Kotkansaari 285-001-0007-004/5/7 kasvillisuuskartoitus, Kymenlaakson museo 2012 14. Kotka, Kotkansaari, Satamakadun ja Ruukinkadun kulmaus, kasvijäännetutkimuskset 2012, Turun yliopisto, Kasvimuseo/Paleoetnobotaniikan laboratorio 2012 15. Kotka, Kotkansaari 2012 Osteologinen analyysi, Kymenlaakson museo 2012 16. Kotkan Kantasataman osayleiskaavan luontoselvitys 2011, Luontoselvitys Kotkansiipi 15.8.2011 17. Kotkan Kantasatama rakennushistoriallinen selvitys, Kymenlaakson museo 2012 18. Kotka-Kyminlinna 110 kV johdon siirto, esiselvitys v.1.1, Kotkan kaupunki, Kuntatekniikka 20.11.2014 19. Pohjaolosuhteet, Kuntatekniikka 20. Preliminary assessment for BREEAM Communities 2012 21. Kotkan kansallinen kaupunkipuisto, perustamisselvitys 2013, toim. Konsulttipalvelu Viher-Arkki 2013 22. Ehdotus Haminan ja Kotkan rannikkoalueen tulvariskien suunnitelmaksi vuosille 2016 - 2021 (LUONNOS), Kaakkois-Suomen Ely-keskus 2014 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 7 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Osayleiskaavan vireilletulosta on ilmoitettu 28.12.2011 30.12.2011 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 30.12.2011 - 3.2.2012. Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa kaupunki sopi alueen suunnitteluvarauksesta. Kantasataman alueelle päätettiin laatia asemakaavan muutos yhteistyössä laaditun suunnitelmaan pohjautuen. Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu 5.4.2014. 4.4.2014 päivätty Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 7.4. - 6.5.2014. Osallisten mielipiteet pyydettiin 6.5.2014 mennessä. Asemakaavan luonnos on ollut nähtävillä MRL 62 § mukaisesti 15.12.2014 - 20.1.2015 mielipiteiden esittämistä varten. Samaan aikaan nähtävillä oli myös asemakaavaa varten laadittu ympäristöohjelma. Mielipiteet luonnoksesta pyydettiin 20.1.2015 mennessä. Aloite asemakaavasta on tullut Kotkan kaupungilta. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksen myötä satama-alue muuttuu osaksi kaupungin keskustaa sekä monipuoliseksi liiketoimintojen, kulttuuripalvelujen ja asumisen alueeksi. Alueen pääpaino on kaupallisessa toiminnassa jota tukee ravintola-, viihde- ja kulttuuripalvelut, huvivenetoiminta, sekä hotellit. Alueella on myös asumista, joka on edellytys elävälle kaupunkirakenteelle. Osa alueesta säilyy satamakäytössä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alueen tontit vuokrataan hankekehittäjälle ja rakentaminen voi alkaa kaavan vahvistuttua. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 8 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on suurimmalta osaltaan satama-, varasto- ja liikennealuetta. Korkeussuhteiltaan alue on hyvin tasainen ja korkeusasemaltaan matala, noin 2 metriä merenpinnasta. Alueella sijaitsee erikokoisia ja -ikäisiä varastohalleja. Hallien kunto on vaihteleva, ja niistä osa on käytössä. Hallien välissä on asfaltilla päällystettyjä liikenne-, pysäköinti- ja varastokenttiä. Aluetta halkoo teollisuusratapiha. Koko alue on luonteeltaan rakennettua, teollista ympäristöä. Laitureista suuri osa on perustettu täyttömaalle. Hiekkapintaiseksi jääneet alueet ovat ajan kuluessa saaneet myös jonkin verran kasvillisuutta päälleen. Kantasataman länsireunalle on 2000-luvulla rakennettu museokeskus Merikeskus Vellamo. Museokeskuksen viereisen Härniemen laiturin kunnostussuunnittelu on käynnissä. Suunnittelualueen vesialue kuuluu Kymijoen suistoalueeseen, jonka pohjasedimentit voivat olla saastuneita. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, luonnonolot Kaava-alue on pääosin satama-aluetta jolloin maisemaa hallitsevat satamarakenteet laitureineen ja varastorakennuksineen. Maisemassa ehdottomana painopisteenä toimii merikeskus Vellamo. Alueella on jonkin verran ruderaatti-kasvillisuutta, mutta ei varsinaista luonnonmukaista ympäristöä. Maanpinta on laajasti asfaltoitu tai sorapohjaista ratakiskoaluetta. Maapinnan korkeus vaihtelee +1.5 … +3,5 m välillä, mutta on pääosin noin +2 metrin korkeudessa. Aluetta ympäröi merialue joka kuuluu Kymijoen suistoalueeseen. Luonnonsuojelu Kesällä 2014 Kantasataman alueella tehdyssä hyönteisselvityksessä todettiin erityisesti suojeltavan marunapeilikääriäisen (Pelochrista infidana) esiintyvän alueella. Laji elää toukkana ratapiha-alueella kasvavan ketomarunan (Artemisia campestris) juuressa toukoheinäkuussa. Vuonna 2011 tehdyssä luontoselvityksessä ilmeni, että käyttämättömien pistoraiteiden vieressä soralla pesii tiirayhdyskunta. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 9 Alueella pesi sekä lapintiiroja (Sterna paradisaea) että kalatiiroja (Sterna hirundo). Tiirat on rantalintujen ryhmä, johon kuuluvia lajeja elää kaikkialla maailmassa. Tiirat viettävät suuren osan elämästään merellä. Meri ja tulvavaara Kantasataman alue on pääosin noin +2 metrin korkeudessa joka asettaa haasteita rakentamiselle tulvavaaran vuoksi. Selvitysten mukaan saattaa vedenpinta nousta + 2,382 metriin (N43 korkeusjärjestelmän mukaan, vastaa +2,642 m N2000 korkeusjärjestelmässä) keskimäärin kerran 250 vuodessa. Kerran tuhannessa vuodessa saattaa merenpinta nousta +2,704 metriin. Meriveden mahdollinen tulviminen on huomioitava katujen ja rakennusten suunnittelussa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Kaava-alue rajautuu ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä viereiseen tehdasalueeseen. Yhdyskuntarakenne Satama-alue on aikoinaan ollut merkittävä työllistäjä ja osa kaupungin ydintoimintoja. Teollisuus ja satama- toiminnat ovat yhdessä luoneet edellytykset koko kaupungin synnylle ja kasvulle. Satama-toiminnat ovat pääosin siirtyneet muihin HaminaKotka satamiin. Keskustan kaupunkirakenne tiivistyy ja laajenee pikkuhiljaa käsittämään koko Kotkansaaren. Vellamon sekä meripäivätapahtumien myötä alue on jo tullut osaksi keskusta-aluetta. Kaava-alue rajautuu kaakossa Kotkamillsin tehdasalueeseen, joka on laajuudeltaan noin 75 ha. Palvelut Alueella sijaitsee 2008 toimintansa aloittanut Merikeskus Vellamo, jossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo sekä tietokeskus Vellamo. Pohjoislaituri on siirtynyt satamalta merikeskuksen käyttöön. Kantasataman alueen sisääntulon vieressä on lisäksi vanha junavaunu jossa toimii kesäisin kahvila-baari. Kantasataman jokakesäinen suurtapahtuma on Kotkan Meripäivät. Tapahtuma on keskittynyt suunnittelualueen osalta Vellamon tuntumaan, Härniemen laituriin sekä Pohjois- ja Välilaiturille. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 10 Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella toimii HaminaKotka Satama Oy. Kolmesta satamalaiturista Itälaituri ja Välilaituri ovat sataman käytössä. Laitureille johtavat 7,710,0 m syvyiset väylät. Satama-alueella on pääosin Kotkan kaupungin omistamia varastohalleja, jotka on vuokrattu. Osa halleista on yksityisomistuksessa. Kantasataman City-terminaalin kautta kulkee edelleen satunnaisesti pieni määrä rahtia, mutta volyymit ovat pienehköjä verrattuna sataman muihin osiin. Tällä hetkellä osassa satamaa kontitetaan tavaraa, joka kuljetetaan muihin sataman osiin laivattavaksi. Rahtilaivojen ohella laitureihin on kiinnitetty ajoittain mm. museo- ja matkustajalaivoja. Virkistys Suunnittelualueella ei ole virkistysaluetta. Kotkansaarella on useita laajoja puistoalueita. Liikenne Suunnittelualueella sijaitseva Satamakatu on Kotkansaaren tärkeä liikennettä välittävä katu. Sitä pitkin kulkevat sekä keskustaan saapuvat ja sieltä poistuvat henkilöautot että Kotkamillsin tehtaita palveleva rekkaliikenne. Maaliikennettä satamaan tuovat sekä tavarajunat että rekat. Sataman liikennettä välittävän ratapihan ohella alueella kulkee myös Kotkamills Oy:n teollisuusalueelle vievä raide. Suunnittelualueen lounaisella laidalla sijaitsee henkilöliikenneseisake, josta lähijunat lähtevät kohti Kouvolaa. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Vellamon tontti on osa aluetta, jonka Ympäristöministeriö on hyväksynyt kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Vellamon rakennus on uudehko, 2008 rakennettu, mutta jo tärkeä osa kaupungin kulttuuriympäristöä. Kansallinen kaupunkipuisto ei ole saanut lainvoimaa valituksesta johtuen (valitus ei kohdistu Vellamon alueeseen). Kaava-alue rajautuu Kotkamillsin tehdasalueeseen (entinen Stora Enso) joka kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY). Tehtaat ovat merkittävä osa Kotkan kaupunkikuvaa ja tärkeä osa Kaakkois-Suomen vesistöjen varsille syntynyttä puunjalostusteollisuutta. Tehdasalue käsittää rakennuskantaa ja rakenteita teollisuuslaitoksen monesta eri kehitys- ja laajentumis- § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 11 vaiheesta aina 1900-luvun alusta lähtien. Tehdasalue on kaavamuutosalueen ulkopuolella. Kantasatama on ollut 1800-luvulta asti satamakäytössä, ja satamaalueella on myös ollut pienteollista toimintaa nykypäivään asti. Rantaviivaa on siirretty täyttäen kohti syvempää vettä useaan otteeseen historian aikana. Täyttöön on käytetty sekalaista maaainesta, mm. laivojen painolastihiekkaa, ruopattua merihiekkaa sekä ylijäämärimoja satama-alueella ja muualla Kotkassa sijainneilta sahoilta. Historiallisten lähteiden perusteella on Kotkansaarella sijainnut 1790luvulla rakennettuja sotilaskasarmeja piha-alueineen sekä käymälöineen. Niihin liittyviä Ruotsinsalmen aikaisia (1790 - 1850-luku) kulttuurikerroksia ja/tai rakenteita voi olla säilyneinä alueen maakerroksissa. Kaava-alueella ei ole historiallisia rakennuksia. Merenpohjaa ei ole järjestelmällisesti tutkittu historiallisten löydösten osalta. Merenpohjaa on syytä tutkia viistokeilaamalla, mikäli siihen on tarkoitus tehdä rakenteita tai muuten muokata. Tekninen huolto Kaava-alue on kunnallisessa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Alueen halki kulkee Kotka-Kyminlinna 110 kV sähkölinja, joka syöttää sähköä paitsi kaupungin keskustaan myös KotkaMillsin tehtaalle. Sähkölinja on nykyisellään ilmajohto, mutta johto on tarkoitus vaihtaa maakaapeliin asemakaavan toteutumisen myötä. Alueen laiturien rakenteissa on vaihtelevasti mm. rimatäyttöä, merihiekkaa, ym. Maaperän rakennettavuus sekä laitureiden kunto on tarkistettava. Viereinen Härniemen laituri kunnostetaan vuoteen 2017 mennessä. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kantasatama ei ole tiettävästi missään vaiheessa toiminut varsinaisesti kemikaalisatamana, vaan alueella on käsitelty ja laivattu kappaletavaraa ja mm. puunjalostusteollisuuden tuotteita. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Maaperän tilan tietojärjestelmä MATTI mukaan alueella on ollut polttonesteiden jakeluasema (kohde 40858, lopetettu). Kantasataman alueella on suoritettu maaperän haitta-ainetutkimus 8.12.9.2014 jossa todettiin, että maaperän pintakerros on paikoin metalleilla ja öljyllä pilaantunut. Syvemmällä sijaitsevassa puutäyttöä sisältävässä täyttökerroksessa todettiin paikoin korkeita haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia. Lisäksi yhdessä tutkimuspisteessä todettiin maakerros, jossa PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 12 merkittävästi koholla. Vaikka alueen pilaantuneisuus ei ole merkittävää on alueelle rakennettaessa tehtävä lisäselvityksiä ja tarpeen mukaan massanvaihdoksia. Kantasataman edustan vesialueet kuuluvat Kymijoen haarojen valumaalueisiin. Vesialueiden pohjasedimenttien oletetaan olevan saastuneita johtuen teollisesta toiminnasta jota on harjoitettu vuosien ajan joenvarressa. Asemakaavan lähtökohtana on ollut, ettei merenpohjaan uloteta rakentamista, eikä pohjasedimenttejä siksi ole tutkittu. Kaava-alue rajoittuu viereiseen KotkaMillsin tehdasalueeseen jonka teollisuustoiminnasta aiheutuu ajoittain melua ja hajuja ympäristöön. Liikennöinnistä tehdasalueelle aiheutuu tavanomaisia liikenteen ympäristöhaittoja. Tehtaan toiminnalle on asianmukaiset ympäristöluvat, jotka on myönnetty jo olemassa oleva lähellä sijaitsevat keskustatoiminnot asumisineen huomioituna. Suunnittelualue kuuluu Kotkamillsin Seveso-konsultointivyöhykkeeseen, kuten suurin osa Kotkansaarta. Sosiaalinen ympäristö Alue on pääosin satama-aluetta eikä muodosta erityistä sosiaalista ympäristöä. 3.1.4 Maanomistus Kaava-alue on pääosin Kotkan kaupungin omistama. Pieni osa alueesta on Kotkamillsin omistuksessa. Liite 3 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kymenlaakson maakuntakaava Kantasataman suunnittelua ohjaa Kymenlaakson taajama-alueiden maakuntakaava sekä kauppa ja merialuekaava. Maakuntakaava on luonteeltaan strateginen suunnitelma, joka osoittaa maankäytön tarpeita yleispiirteisesti. Siinä ei esitetä maankäytön yksityiskohtia. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 13 Taajamat ja niiden ympäristö Maakuntakaavassa alueen läntiset osat on osoitettu keskusta-alueeksi, ja itäiset osat teollisuuskäyttöön. Myös satamakäyttö on esitetty maakuntakaavassa. Teollisuus- ja satamakäytön kohdemerkinnät sisältävät oletuksen alueen luonteen muutoksesta. Kauppa ja merialuekaava § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 14 Kauppa ja merialue -maakuntakaava on vahvistettu 26.11.2014. Kaavassa keskustatoimintojen alue on ulotettu käsittämään myös Kantasataman alueen. Kantasatamaan ulottuu kaavassa myös matkailun ja virkistyksen kehittämiseksi kohdennettu alue. Yleiskaava ja Kotkansaaren osayleiskaava Kotkan yleiskaavassa (hyväksytty 19.3.1986), sekä Kotkansaaren osayleiskaavassa (hyväksytty 27.3.1996) on Kantasatama satamaaluetta. Kotkan yleiskaavaa ja sitä tarkentava Kotkansaaren osayleiskaava ovat kumpikin oikeusvaikutuksettomia. Asemakaava Valtaosa kaavamuutosalueesta on LS satama-aluetta jolle saa rakentaa satamatoimintoihin liittyviä teollisuus- ja varastorakennuksia. Alueella on sallittua rakentaa 50 % rakennusalasta. (Asemakaava vahvistettu 20.1.1982, kaavanumero 4/81 ) Alueen länsiosassa on YY Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jonka rakennuksissa saa olla tiloja esim. museoita, näyttelyjä, urheilua ja kokoontumisia varten sekä niihin liittyviä liiketiloja. Kortteli rajautuu länsi- ja pohjoisosiltaan WM vesialueeseen. Vesialueelle saa sijoittaa pysyvästi aluksia ja laiturirakenteita. Aluksissa saa olla liike- ja ravintolatiloja. Korttelissa on yhteensä 31 500 k-m2 rakennusoikeutta. Lisäksi alueella on Tornatorintien katualue. (Asemakaava vahvistettu 22.7.2005, kaavanumero 1403) Kotkamillsin alue on kaavassa teollisuusrakennusten korttelialuetta (TT). Alueella saa olla toimintaa, joka saattaa aiheuttaa häiriötä asutukselle melun ja saasteiden muodossa. Toimintaa ei saa kuitenkaan sijoittaa 60 m lähemmäs viereisen AK-alueen asuinrakennuksista lukien. (Asemakaava vahvistettu 19.10.1995, kaavanumero 14/94 ) § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 15 Kuva: Ote asemakaavasta Rakennusjärjestys Kotkan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2002. Tonttijako ja -rekisteri Tilat ja tontti ovat kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Kotkan kaupungin Kaupunkisuunnittelun Kaupunkimittaus. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kotkansaari on kokonaan kaavoitettu. Kotkansaarta ympäröivät merialueet ovat osittain kaavoittamatta. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kantasataman alueella aiemmin vilkkaana toiminut satamaliikenne on vuosien mittaan hiipunut ja satamatoimintoja on siirtynyt muille HaminaKotka satamille. Kantasataman alueelle päätettiin laatia osayleiskaava, jonka työ oli määrä käynnistyä loppuvuodesta 2011. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 16 Loppuvuodesta 2013 Kotkan kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, joka suunnitteli muotivaatteisiin keskittyvän outlet-keskuksen rakentamista Kantasatamaan. Lisäksi alueelle haluttiin rakentaa hotelli sekä muita kaupallisia palveluita. Kaupunki sopi hankekehittäjän kanssa alueen suunnitteluvarauksesta, eli hankekehittäjä laatii suunnitelman alueelle yhteistyössä kaupunkisuunnittelun kanssa. Suunnitelmaan pohjautuen laaditaan alueelle asemakaavan muutos, joka mahdollistaa suunnitelman toteuttamisen. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaupallinen hanke ja alueen rakentuminen osaksi kaupungin keskustaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kantasataman suunnittelun historia 2000-luvulla Kantasataman alueeseen liittyy runsaasti suunnitelmia kaavamuutosta edeltävältä ajalta. 2001 laadittiin merimuseon hankesuunnitelma ja 2002 Kulttuurisatama-hankesuunnitelma. 2003 päätettiin rakentaa Merikeskus Kotkaan ja päätökseen liittyen on vuosien mittaan laadittu erilaisia suunnitelmia: 2001 Merimuseon hankesuunnitelma, Kotkan kaupunki ja Kymenlaakson maakuntamuseo 2002 Kotkan Kulttuurisatama-hankesuunnitelma, kaupungin ja sataman yhteistyönä (Kulttuurikeskus Populaari ja matkustajaterminaali) 2003 Diplomityö Suomen merimuseon ja Kymen maakuntamuseon uudisrakennus Kotkan Kantasatamaan, TTY arkkitehti Timo Patosuo 2004 Diplomityö Kotkan Matkustajasatamaterminaali, TTK arkkitehti Henrik Simelius 2005 Museokeskuksen arkkitehtikilpailun voittajaksi valitaan Hyöky, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki (Merikeskus Vellamo avattiin yleisölle 2008) 2005 Kulttuurisatama- hanke, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki (monitoimiareena Muikula – urheilu- ja monitoimitilaa, pysäköintilaitos, elokuvakeskus, museon laajennusvaraus) 2008 Kulttuurisatamasuunnitelman päivitys, Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki (merikeskuksen laajennus, monitoimikeskus, hotelli, kylpylä, kongressikeskus) 2010 Kotkan Kantasataman Masterplan, ALA- arkkitehdit Oy, (hotelli, kasino, asuminen, monitoimihallit, toimistoja, lähiruokaa) § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 17 2011 Diplomityö Kaupunki ja aika, urbaanien teollisuuskesantojen ajallinen kaupunkisuunnittelu Case Satamaportti, Kotka, TTY arkkitehti Hilla Rudanko 2011 Areena ja taideopisto, tarveselvitys, Skanska, ALA- arkkitehdit ja Kotkan kaupunki 2013 Kotka Old Port, Kotkan Kantasataman kehitys Oy, AHR Architects (korkealuokkaisen muotivaatteiden outlet- keskus, 2 hotellia, marina, venesatama, asuntoja, huvi- ja viihdepalveluja, matkustajasatama, linjaautoasema, museon laajennusmahdollisuus) Kaavoituksen käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kantasataman osayleiskaavan valmistelu käynnistettiin kaupungin aloitteesta loppuvuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin kaupunki julkisti tiedon hankekehittäjästä, jonka kanssa on yhteistyössä laadittu alueelle suunnitelmaa. Alueen kaavoitusta päätettiin jatkaa osayleiskaavan sijaan asemakaavan muutoksena. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisina kaavoituksessa ovat mm.: − alueen ja lähialueen maanomistajat ja asukkaat, − Lähialueen toimipaikat, yritykset ja niiden työntekijät, mm. HaminaKotka Satama Oy ja Kotkamills Oy, Merikeskus Vellamo − Yhdistykset ja yhteisöt: Kotkan ympäristöseura ry, Kotka-Seura ry, Meri-Kymen luonto ry − Kotkan kaupungin asiantuntijaviranomaiset: kaupunkimittaus, kuntatekniikka, puistotoimi, rakennusvalvonta ja ympäristökeskus − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kymenlaakson liitto − Liikennevirasto − Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi − Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes − Aluehallintovirasto − Museovirasto − Kymenlaakson museo − Kymenlaakson pelastuslaitos − Luotsausliikelaitos Finnpilot − Kymen Vesi Oy − Kymenlaakson Sähkö Oy − Kymenlaakson sähköverkko Oy − Kotkan Energia Oy − Gasum Oy § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 18 − Elisa (KYMP Oy) − Telia Sonera Finland Oy − Kymenlaakson Jäte Oy − VR-yhtymä Oy − Senaattikiinteistöt − Ympäristöministeriö 4.3.2 Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä (MRA 30 §) 7.4 - 6.5.2014. Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pyydettiin 6.5.2014 mennessä. Nähtävillä olosta ja mahdollisuudesta esittää mielipiteensä ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin kirjeitse tieto OAS:sta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta: − Kymen Vesi Oy − HaminaKotka Satama Oy − Liikennevirasto − Museovirasto − Kotkamills Oy − Kotkan ympäristöseura ry − Kymenlaakson museo − Kaakkois-Suomen ELY-keskus 28.4.2014 5.5.2014 25.4.2014 6.5.2014 6.5.2014 6.5.2014 29.4.2014 13.5.2014 Kymen Vesi Oy esitti kaupungille tiedoksi kartan jossa on säilytettävä vesihuoltoverkosto. HaminaKotka Satama Oy esitti huolensa vuokraamansa satama-alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuuksiin liittyen. Kotkamills Oy, esitti puolestaan että suunnittelualuetta tulisi kaventaa ja satama-alue tulisi säilyä nykyisenlaisessa käytössä. Liikennevirasto huomautti, että asemakaava-alueelle johtavat vesiväylät tulisi merkitä kaavakartalle. Museovirasto esitti lausunnossaan, että Merikeskus Vellamon nykyinen toiminta sekä toiminnan kehittäminen on turvattava kaavassa. Lisäksi lausunnossa todetaan, että selvitykset maalla sijaitsevien muinaisjäännösten osalta ovat riittävät, mutta mikäli asemakaavassa osoitetaan muuttuvaa maankäyttöä vesialueelle, tulee tarkempien vesialueen käytön suunnitelmien selvittyä toteuttaa vedenalaisinventointi. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 19 Kotkan ympäristöseura esitti lausunnossaan, että asemakaava-alueelle tulisi esittää vaihtoehtoinen ei-kaupallinen maankäyttösuunnitelma. Kymenlaakson museon lausunnossa peräänkuulutettiin kulttuuristen vaikutusten selvittämistä ja arviointia koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan vaikutuksia. Lausunnossa pidettiin tärkeinä, että näkymät kaava-alueelta Kotkanlahden teollisuusympäristöihin säilyisi ja että sataman historia ja identiteetti säilyisi. ELY-keskus suositteli lausunnossaan, että suunnittelutyön yhteydessä saatettaisiin vireillä oleva osayleiskaavan laatiminen päätökseen. Esitettiin, että kaavoituksessa kiinnitettäisiin erityisesti huomiota valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, jalankulkuun ja kevyen liikenteen verkostoon, sekä tulvariskiin. Lisäksi esitettiin, että tehtyä luontoselvitystä tulisi täydentää hyönteisselvityksellä. Kaavaluonnoksen valmistelun yhteydessä on lisäksi käyty neuvotteluja kaavaratkaisuista Kotkamills Oy:n, HaminaKotka Satama Oy:n ja Merikeskus Vellamon (Kymenlaakson museo ja Suomen merimuseo) kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut palautteet ja niihin laaditut vastineet ovat selostuksen liitteenä. Liite 4. Kaavaluonnos ja ympäristöohjelma Asemakaavamuutoksen luonnos ja ympäristöohjelma olivat nähtävillä (MRL 62 §) 15.12.2014 - 20.1.2015. Mielipiteet pyydettiin 20.1.2015 mennessä. Nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja lehtikuulutuksella Ankkuri -lehdessä sekä kaupungin internet-sivuilla. Osallisille lähetettiin lisäksi kirjeitse tieto. Kaavaluonnoksesta saatiin palautetta seuraavilta tahoilta: − Kaakkois-Suomen ELY-keskus − Kotkan ympäristöseura ry − Liikennevirasto − Museovirasto − Senaatti-kiinteistöt − Kotkamills Oy − Kymen Vesi Oy − VR-Yhtymä Oy − HaminaKotka Satama Oy − Kymenlaakson Sähkö Oy − Kymenlaakson Sähkö Oy − Kymenlaakson museo − Kaupunkisuunnittelu, Kotkan kaupunki − Rakennusvalvonta, Kotkan kaupunki − Ilpo Tolonen − Eeva Linkola − Juha Korpioja 20.1.2015 18.1.2015 20.1.2015 20.1.2015 19.1.2015 20.1.2015 16.1.2015 16.1.2015 8.1.2015 18.12.2014 8.1.2015 21.1.2015 20.1.2015 20.1.2015 12.1.2015 19.1.2015 15.12.2014 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 20 − Jussi Kivistö, Extra Marine Oy − Markku Enqvist 20.1.2015 19.1.2015 Lausunnoissa tuotiin pääasiassa esiin joitakin teknisiä yksityiskohtia alueesta tai kaavaluonnoksen merkintöihin ja selostukseen liittyen. Erityisenä huolenaiheena nostettiin esiin alueen melun selvittämisen tarve ja toiminnan mahdollinen rajoittaminen melun vuoksi. Liikenneratkaisun toimivuudesta ja liikenneselvityksen riittävyydestä oltiin myös jonkin verran huolissaan. Huomautettiin mahdollisista selvitystarpeista, kuten tulvariskiin liittyen sekä vedenalaisen kulttuuriperinnön inventointitarpeesta. Kotkamills huomautti kaavamuutoksen tuomista kustannuksista sekä kustannusten sopimistarpeesta. Alueen toimijat - Kotkamills, museo, satama - toivat esiin oman toiminnan sekä toiminnan kehittämismahdollisuuden turvaamisen. Suunnitelmaa kritisoitiin liittyen rakentamisen määrään ja korkeuteen sekä alueen liittymiseen ympäristöönsä. Myös Kymenlaakson museo toi esiin kulttuuriarvojen ja kaupunkikuvallisten arvojen vaalimisen. Yhdessä mielipiteessä epäiltiin suunnitellun hankkeen kannattavuutta. Lausuntojen perusteella on tehty useita tarkennuksia kaavamääräyksiin ja -merkintöihin sekä täydennetty selostusta. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet niihin ovat selostuksen liitteenä, liite 4. Yleisötilaisuudet Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisölle asukastilaisuus (8.1.2015) sekä suunnittelutyöpajoja (19.1.2015). Kaavaluonnosta esiteltiin myös eri tahoille, mm. HaminaKotka Satama Oy:n hallitukselle, Kunnallisille eläkeläisille, Kotkan ympäristöseuralle, Nuorisovaltuustolle ja Vellamon ystäville. Lisäksi oli kaavaluonnoksesta saatavilla tietoa avoinkotka.fi -sivustolla, jossa asiasta oli mahdollista keskustella ja kertoa mielipiteensä. Viralliset mielipiteet pyydettiin toimittamaan suoraan kaavoittajille. 19.1.2015 järjestettiin yhden päivän aikana kolme suunnittelutyöpajaa: Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoille, asiantuntijoille (eri alojen edustajia, järjestöistä ja harrasteryhmistä sekä asukastilaisuudessa ilmoittautuneita) ja yrittäjille. Työpajoissa pyydettiin miettimään työryhmissä rakentamista, asumista, ekologisia ratkaisuja, alueen identiteettiä, arkkitehtuuria, palveluita, yrityselämää, työpaikkoja sekä liikennettä ja liikkumista alueella. Lisäksi pyydettiin esittämään oma idea siitä, mitä alueella haluttaisiin kokea. Yrittäjien tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa panelisteina olivat hankekehittäjä, kaupunkisuunnittelun, kehitysyhtiö Cursorin ja kauppakeskus Pasaatin edustajat. Päivän tilaisuuksiin osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 21 Työpajassa kävi ilmi, että suunnitelmassa pidettiin erityisesti merellisyydestä ja puurakentamisesta. Laiturit ja laivaliikenne nousivat usein puheenaiheiksi ja toivottiin mm. lyhytaikaisia vierasvenepaikkoja alueelle. Ympäristöasioiden huomioimista pidettiin hyvänä, samoin kuin uusiutuvien energiaratkaisujen käyttöä alueella. Vehreyttä ja viherkattoja toivottiin alueelle, mutta toisaalta esitettiin myös, että vehreys ei sovi entiselle satama-alueelle. Esitettiin, että alueelle tulisi viihtyisiä oleskelupaikkoja, näköalapaikkoja ja korkeatasoista ympäristörakentamista. Pyöräilyreittejä ja -parkkeja pidettiin tärkeinä ja jonkin verran oltiin huolestuneita liikenne- ja pysäköintiratkaisujen toimivuudesta. Korkea rakentaminen jakoi mielipiteitä ja tuotiin esiin huoli maisemasta ja näköaloista. Osa piti korkeaa rakentamista hyvänä. Arkkitehtuurin toivottiin olevan muuta kuin laatikkomaisia, korkeita rakennuksia. Huolenaiheena oli miten käy Pasaatin ja keskustan uuden liikerakentamisen myötä. Työpajoissa esitettiin runsaasti myös ideoita: toivottiin lasten leikkipaikkaa myös sisätiloihin, opiskelijakampusta, erityyppisiä yöpymismahdollisuuksia perinteisten hotellien lisäksi, liikuntapaikkoja, pop-up alueita, luistelurataa talvella, ym. Toivottiin satamaidentiteetin huomioimista ja mahdollisuuksien mukaan esiin tuomista. Yleisesti pidettiin hyvänä, että asukkaille järjestettiin mahdollisuus tulla kuulluksi. Avoinkotka.fi -sivustolle kirjoitettiin neljä mielipidettä. Niissä kritisoitiin Välilaiturille suunniteltua asuinrakentamista sekä satama-identiteetin heikentymistä uuden rakentamisen myötä. Myös kriittisissä puheenvuoroissa toivottiin kuitenkin hankkeen toteutumista ja pidettiin hanketta hienona mahdollisuutena Kotkalle. Asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa on huomioitu saatua palautetta ja tehty muutoksia suunnitelmiin. Suunnitelmaa on kehitetty edelleen yhteistyössä hankekehittäjän suunnitteluryhmän kanssa. 4.3.3 Viranomaisyhteistyö Asemakaavan muutoksesta on neuvoteltu Kaakkois-Suomen ELYkeskuksen, Aluehallintoviraston, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ja Liikenneviraston kanssa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Suunnittelulla on useita tavoitteita, jotka voidaan myös luonnehtia haasteina. Satamakäytöstä poistuva alue muutetaan osaksi kaupungin keskustaa. Liiketoiminnan (uusia työpaikkoja ja palveluita) ohella § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 22 alueelle tavoitellaan uusia kaupunkiasuntoja ja asukkaita. Alueen ydin on uusi kaupan alue, joka liittyy luontevasti nykyiseen ja antaa positiivisen lisän kaupunkiin niin, että satamaa ja kotkalaista identiteettiä samalla tuetaan. Alueen historiaa nostetaan esiin ja pyritään löytämään sekä sataman luonteeseen, että keskustaan sopiva tilallinen luonne. Julkiselle tilalle ja alueen arkkitehtuurille tavoitellaan korkeaa laatua ja koko alueelle kokonaisvaltaista energiatehokkuutta sisältäen mm. rakentamisen, energia-asioiden sekä liikenteen ekotehokkuuden. Alueen liikenneratkaisut suunnitellaan niin, että eri liikennemuodot huomioidaan ja kestäviä liikennemuotoja edistetään. Uusien tavoitteiden ohella turvataan Kotkamills Oy:n teollisuuden toimintaedellytykset sekä HaminaKotka Satama Oy:n satamatoiminnan edellytykset. Lisäksi säilytetään yhteysmahdollisuudet Hovinsaaren ja Hallan suuntiin. Kaava pyrkii luomaan edellytykset toteuttaa alueesta myös matkailun kannalta vetovoimainen kohde, jossa on Kotkalle luonteikasta, iloista ja rohkeaa arkkitehtuuria sekä korkeaa rakentamisen laatua. Ekotehokkuus ja ympäristöohjelma Kantasatamaa suunnitellaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, ja yhtenä suunnittelun tavoitteena on ollut ekotehokkuuden vahva huomiointi. Suunnittelua ohjaamaan on laadittu kaupungin ja hankekehittäjän yhteistyönä ympäristöohjelma, jossa kuvataan keskeiset periaatteet ekotehokkuuden huomiointiin. Ekotehokkuus otetaan huomioon laaja-alaisesti ja teema tulee näkymään niin rakentamisen, liikkumisen kuin energia-asioiden suunnittelussa ja ratkaisuissa. Liitteenä 15 on Kantasataman ympäristöohjelma, jossa em. periaatteisiin on kytketty suunnittelua tarkemmin ohjaavia tavoitteita. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. Kaavaluonnoksessa on pyritty huomioimaan sertifioinnin edellytykset, ja suunnittelun edetessä tavoitellaan mahdollisimman korkean tason sertifiointia. BREEAM Communities -sertifiointijärjestelmän prosessissa otetaan systemaattisesti huomioon kestävyyden eri ulottuvuudet, eli ympäristön, talouden sekä sosiaalisen ulottuvuuden näkökulmat. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä ja antavat myös mahdollisuuden vertailla kehitystä muihin eurooppalaisiin kaupunkikehityskohteisiin. Alueelle tavoitellaan kestävän aluesuunnittelun BREEAM-sertifikaattia (Breeam Communities) yhtenä ensimmäisistä kohteista Suomessa. BREEAMia § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 23 varten tehty alustava arviointi aluesuunnittelusta on selostuksen liitteenä 16. Kansallinen kaupunkipuisto Osa kaava-alueesta (Vellamon tontti) sijoittuu alueelle, jolle ympäristöministeriö on kaupungin hakemuksesta päättänyt perustaa kansallisen kaupunkipuiston. Asemakaavaa laatiessa kaupunkipuisto ei ole vielä saanut lainvoimaa valituksesta johtuen. Valitus ei kohdistu kaava-alueeseen kuuluvaan kaupunkipuiston osaan. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka kaupunki laatii ja ympäristöministeriö hyväksyy. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 70 §) on kansalliseen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa ja päätöksenteossa otettava huomioon puistoa koskevat määräykset. Hoito- ja käyttösuunnitelmaa ei ole vielä laadittu. Kaava-alueelle on kansallisten kaupunkipuiston arvojen mukaisesti haettu ratkaisuja, jotka vahvistavat kaupunkikuvallista omaleimaisuutta. Kaavamuutoksen myötä syntyy lisäksi uutta sosiaalista ja virkistyksellistä ulottuvuutta alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Suunnittelutyö on pohjautunut maakuntakaavan mukaisiin tavoitteisiin sekä valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä aluerakenteen tasapainoista kehittämistä hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita. Kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Hyvät liikenneyhteydet painottuvat suunnittelualueella. (VAT 4.2, Toimiva aluerakenne 13.11.2008) Yhdyskuntarakennetta kehitetään tavoitteiden mukaisesti siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa, asuinalueiden läheisyydessä. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja yhteyksiä kehitetään. Hyviä yhteyksiä keskustaan painotetaan. Suunnitteluratkaisuilla edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään ja muutoinkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 24 vaikutuksiin pyritään varautumaan. (VAT 4.3, Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 13.11.2008) Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. (VAT 4.5 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 13.11.2008) Alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti sijoitetaan uusi huomattava asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alue kiinni olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Kaupallinen rakentaminen sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta sijoittamalla erikoiskauppa keskustaan, jonne se kuuluu. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue sijoittuu Kantasataman alueelle ja käsittää satama-alueen lisäksi Merikeskus Vellamon tontin, viereisiä katualueita sekä pienen osan viereisestä teollisuusalueesta. Liikerakennusten korttelialue (K) ja Outlet Kaava-alueen ydin muodostuu liikerakennusten korttelialueista (K) joille on tarkoitus toteuttaa Outlet-tyyppisiä liikkeitä. Liikkeiden pysäköintipaikat sijoittuvat K korttelialueelle autopaikoille osoitetulle alueelle sekä LPA-autopaikkojen korttelialueelle. Outletin asiakkaiden on ajateltu saapuvan pääasiassa henkilöautoilla, mutta myös reitti- ja tilaus linja-autoilla, junalla sekä matkustajalaivoilla. Pääasiallinen kevyen liikenteen reitti kaupungin keskustasta alueelle on Kirkkokadun päästä, jossa mahdollistetaan myös Satamakadun ylittävä osuus. Liikerakennusten korttelialuetta kiertää kevyen liikenteen reitit ja erityisesti korttelialueen meren puoleinen reuna on kävelijöille tarkoitettu. Liikekorttelin läpi on osoitettu sekä katettuja jalankulkuyhteyksiä että ulkoyhteyksiä laiturialueille. K-korttelin länsipuolella sijaitsee lisäksi pienempi liikerakennusten korttelialue (KL-2) jolle saa sijoittaa hotellin, kasinon, viihdetoimintaa, kulttuuri- ja museokäyttöä sekä venesatamaa palvelevia tiloja. Alueen keskellä sijaitsevan aukio palvelee ulkotapahtumien paikkana sekä Kotkan Meripäivien aikana tapahtuma-aukiona. LPA-1 § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 25 pysäköintialueen viereiseen puistoon on varattu alue leikki- ja oleskelutilaksi. Vellamo Vellamon tontti säilyy pääosin nykyisessä käyttötarkoituksessaan, kulttuuritoimintaa palvelevana korttelialueena (YY), mutta nykyisellään tonttiin kuuluvan Pohjoislaiturin käyttötarkoitus muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi (KL-1). Uudella liikerakennusten korttelialueelle on ajateltu ensisijaisesti toteutettavan hotelli ja siihen liittyviä liiketiloja, mutta kaavamääräys sallii museon toteuttamisen alueelle jatkossakin. Vellamon tontti sekä uusi KL-1 alue ovat osana kansallisen kaupunkipuiston aluetta. Kaavamuutos varmistaa museon toiminnan jatkumisen nykyisenlaisena. Autopaikat säilyvät entisenlaisina mutta lisäksi museon linja-autopaikat saa sijoittaa uudelle henkilöliikenneterminaalin korttelialueelle (LHA) ja henkilöautopaikkoja saa sijoittaa viereiselle LPA pysäköintialueelle. Museon laajennusvaraus osoitetaan kaavassa Vellamon itäpuolelle, huvi- ja viihdepalvelujen korttelialueelle PV-1, jonka on ajateltu soveltuvan museolaajennukselle sijaintinsa vuoksi: alueelta voidaan järjestää Tornatorintien yli kulkuyhteys museoon. Asemakaavassa sallitaan lisäksi museon rakentaminen Satamakadun ja Salakuljettajantien väliselle asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle. Asuinkorttelit Niin sanottu Välilaituri on asemakaavassa varattu asuin- liike- ja toimistorakentamiselle. Alueelle on tarkoitus toteuttaa asuinrakennuksia joiden ensimmäisessä kerroksessa voi olla liiketiloja. Laiturin reunat ovat venesatama-aluetta (LV) joka on tarkoitus pitää julkisena kulkualueena pääasiassa pyöräilijöille ja jalankulkijoille. Nosturikujan päästä on osoitettu yhteystarve LV-alueelle, huoltoajoa varten. Asemakaava-alueella on lisäksi kaksi asuinkorttelia Satamakadun ja Salakuljettajantien välissä. AL-2 asuin-, liike- ja toimistokortteleihin saa sijoittaa lisäksi hotellin, museon sekä kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja. Satama Itälaiturin itäinen kärki on asemakaavassa varattu satama-alueeksi (LS). Alueella sijaitsee peräportti laivojen liikennettä ja lastausta varten. Sataman liikennettä palvelee Satamakatu, joka kaavan mukaan jatkuu nykyisestä kadusta ja kiertää liikekeskusalueen itäreunaa myöten. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 26 Itälaiturin länsireunaan on lisäksi määritelty satamaliikenteen alue LS-1, joka tarjoaa kulun satama-altaan perällä sijaitsevalle peräportille. Kulkutarpeen on ajateltu olevan satunnaista jolloin LS-1 alue toimii pääasiallisesti aukiona ja jalankulkutilana. Satama-alueella sijaitsee myös ohjeellinen helikopterikenttä. Tähänastisesti on satunnainen helikopteriliikenne osoitettu Vellamon vieressä sijaitsevalle asfalttikentälle. Kenttä on kuitenkin nyt yleisenä kulkualueena ja lisäksi helikopterin laskeutumista ja nousemista saattaa vaarantaa viereinen sähköilmajohto. Satama-alueella helikopterikenttä sijaitsee kauempana ilmajohdoista ja lisäksi aluetta on helpompi hallinnoida sen ollessa suljettuna yleisestä liikenteestä. Satama-alueella helikopteritoiminnan kehittämiselle on paremmat edellytykset. Kadut ja liikenne Asemakaava-alueen liikenne liittyy katuverkkoon Tornatorintien sekä Pokaran liittymien myötä. Autoliikenne ohjataan pääasiassa Satamakatua pitkin Tornatorintien liittymän kautta alueelle. Tornatorintien katualuetta on laajennettu Satamakadun liittymän kohdalla niin, että siihen mahtuu liikenneympyrä. Pokaran liittymän kohdalla - joka sijaitsee Ruukinkadun päässä - on Satamakadulle varattu vasemmalle kääntyvien kaista. Pääosa liikenteestä alueella tulee suuntautumaan pysäköintialueille. Liikenneympyrän rakentaminen ja risteysten valo-ohjaukset toteutetaan liikennemäärien ja turvallisuuden sitä vaatiessa. Paikallisten linja-autovuorojen on ajateltu tulevan ja lähtevän pois alueelle Pokara kadun kautta, jossa olisi myös linja-auto pysäkit. Henkilöliikenneterminaali (LHA) toimisi sekä paikallisliikenteen asemana, että tilauslinja-autojen pysäköintipaikkana. Myös kaukoliikenteen linja-autot voivat halutessaan käyttää henkilöliikenneterminaalia. Satamakatua on jatkettu Kotkamillsin suuntaan ja yhä edelleen satamaalueelle, joka kaavassa sijoittuu Itälaiturin kärkeen. Katuverkko on suunniteltu niin, että sataman ja Kotkamillsin raskas liikenne ajaa Satamakatua pitkin kun taas alueelle tuleva henkilöliikenne ohjataan Tornatorintien sekä Pokaran kautta alueen pysäköintialueille. Satamakadun jatkeelle on tehty tilavaraus tulevaisuudessa mahdollisesti toteutettavalle tunnelille, josta olisi tieyhteys Hallaan. Suunnitelmassa varaudutaan myös tehtaan raskaan liikenteen kasvuun mahdollistamalla rekkojen jonotuskaistan rakentamisen katualueen kylkeen. Alueen pääasiallinen jalankulkuyhteys keskustan ja Kantasataman välillä on Kirkkokadun jatkeena sijoittuva kevyen liikenteen reitti Satamakadulta uudelle liikealueelle. Asemakaavassa on varattu mahdollisuus jalankulun ylikulkusillan rakentamiselle (Satamakadun yli). Jalankulkuyhteyksiä on myös Pokaran sekä Tornatorintien § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 27 liittymien kohdalla. Pokara on kaavassa erityisen leveä mahdollistaakseen leveät jalankulkualueet. Asemakaavaa on laadittu erityisesti silmällä pitäen reittien avaamista laiturialueille. Jalankulkureittejä onkin siten alueen kaikkiin osiin ja ranta-alueisiin, pois lukien Itälaiturin päässä sijaitsevan satama-alueen, jonne ei voida järjestää avointa kulkumahdollisuutta ISPSsatamamääräysten johdosta. Jalankulkureittejä on määrätty myös K-liikealueen läpi, luoden yhteydet rantaan. Näiden reittien sijainti on ohjeellinen mutta kaavassa esitettyjen yhteyksien on toteuduttava. Alueen halki kulkeva jalankulkureitti - Satamakadulta Vellamolle - on erotettu autoliikenteestä ja tarjoaa turvallisen kulun. Lisäksi rantoja kiertävät reitit ovat alueilla, jossa ei ole ajoneuvoliikennettä. Näin ollen suuri osa Kantasataman alueesta on painottunut jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle. Jalankululle haasteellisimmat kohdat ovat Satamakadun ylitykset. Pääosa henkilöautoliikenteestä on tarkoitus ohjata liikenneympyrän kohdalla alueelle ja viimeistään Pokaran kohdalla. Pokaran risteys toteutetaan valo-ohjattuna, joka lisää liikenneturvallisuutta. Kirkkokadun jatkeena oleva jalankulkuyhteys on kohdassa jossa Satamakadun liikenne on joko sataman tai Kotkamillsin liikennettä. Polkupyöräreitistö ulottuu kaava-alueen kaikkiin osiin paitsi satamaalueelle. Asemakaavassa on korttelialueille määrätty vähimmäisvaatimus polkupyöräpaikoille. LRT-alue on rataliikenteelle (teollisuus-raidealue) varattu alueen osa. Nykyisellään junarataa pitkin toimitetaan Kotkamillsin tehdasalueelle tai sieltä pois tavaraa. Rataosuudella liikkuu keskimäärin yksi juna päivässä. Henkilöliikenteen pysäkki sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella, Satamakadun ja Tornatorintien välissä. Kaava-alue käsittää myös vesialueita, joilla on laivaväyliä. Laivaväylät ovat jo ennestään käytössä, ja niitä pitkin laivat kulkevat sekä lähialueen satamiin, että kaava-alueen satama-alueelle. Kaava-alueella on myös venesatama-alue (LV), joka on tarkoitettu yksityisille veneille ja huvialuksille. 5.1.1 Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin kaiken kaikkiaan noin 57,3 ha, josta noin 29,4 ha on vesialuetta ja 27,9 ha on maa-alueita. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 28 5.1.2 Palvelut Asemakaava mahdollistaa runsaasti uusia kaupallisia ja kulttuuripalveluita alueelle, olemassa olevan Merikeskus Vellamon lisäksi. Kaava-alueelle tulee lisäksi jopa noin 40.000 k-m2 asumista, joka lisää palveluiden tarvetta ja kysyntää sekä kaava-alueella, että kaupungin keskustassa. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavatyön pohjaksi on laadittu Kantasataman ympäristöohjelma, jossa määritellään alueen ekotehokkuustavoitteet. Ympäristöohjelma keskeisenä työkaluna on kansainvälinen kestävän aluesuunnittelun BREEAM -sertifikaatti. BREEAM-sertifikaatti ja sen suunnitteluperiaatteet toteuttavat tavoitteita alueen ekotehokkuudesta kansainvälisesti tunnustetulla menetelmällä. Osana kestävää aluesuunnittelua on kaavan valmistelussa laajasti oltu vuorovaikutuksessa osallisten ja viranomaistahojen kanssa. Näin on suunnitteluratkaisujen osalta haettu osallisten kannalta kestäviä ratkaisuja. Ekotehokkuustavoitteiden mukaisesti on kaavassa haettu kestäviä liikenteellisiä ratkaisuja mahdollistamalla monipuoliset joukkoliikenteen yhteydet sekä jalankulku- ja polkupyöräyhteydet. Tavoitteiden mukaisesti ohjataan rakentamista myös asemakaavamääräyksin. Asemakaavamääräyksissä esitetään rakennettavaa kerrosalaa kohti polkupyöräpaikkavaade, joka on toteutettava sisäänkäyntien läheisyyteen. Liikerakennuksen julkisivumateriaalina käytetään puuta, osalle rakennuksia on toteutettava viherkattoja ja aurinkopaneelit sallitaan. Kestävän kehityksen mukaisena pidetään myös arkkitehtuurin ja toteutuksen korkeaa tasoa rakennettaessa. 5.3 Aluevaraukset Kaava-alueen ydin koostuu KL ja K liikerakennusten korttelialueista, joihin myös on osoitettu suurin osa alueen rakentamisesta. AL-1 ja -2 asuin, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet pitävät sisällään liikerakennusten jälkeen seuraavaksi eniten rakennusoikeutta. Alueelle on uutena liikenteen solmukohtana osoitettu katualueiden lisäksi sekä satama-alue helikopterikenttineen, venesatama, henkilöliikenneterminaalin alue sekä rautatiealue. Muuten suhteellisen tehokkaasti rakennettavan alueen keskiosiin on osoitettu aukio ja § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 29 puistoalue. Myös laitureiden reuna-alueet ovat kaikille avointa julkista tilaa. 5.3.1 Korttelialueet Liike- ja toimistorakennusten korttelialueet - K Alueelle muodostuu yhteensä kaksi K liikerakennusten korttelialuetta joihin on tarkoitus toteuttaa ns. Outlet -liikekeskus. Liikekeskus koostuu monesta erillisestä, pienestä muotialan liikkeestä, jotka sijoittuvat katumaisten katettujen käytävien varrelle. Satama-altaiden puolelle, liikekeskuksen meren puoleisille reunoille on tarkoitus toteuttaa rantakahviloita ja -ravintoloita, jotka luovat rantabulevardin kauppakeskuksen kylkeen. Korttelit ovat kooltaan noin 3,4 ja 5,1 ha ja niihin saa rakentaa liiketilaa enintään 61 000 k-m2. Kortteliin saa lisäksi rakentaa liiketilan vaatimat autopaikat, autopaikoille varatulle alueelle. Osa korttelin autopaikoista sijoitetaan viereiselle LPA-alueelle. Liiketiloja saa toteuttaa enintään kolmeen kerrokseen ja autopaikkoja enintään viiteen kerrokseen. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2. Autopaikkoja saa rakentaa useampaan tasoon. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti. Korttelialueen läpi on järjestettävä kulkuyhteys venesataman laiturialueelle. Liikerakennusten korttelialue - KL-2 Korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa ylempiin kerroksiin kasino ja maantasokerrokseen ns. marina, joka palvelee venesatamaa. Marinan yhteydessä on tarkoitus olla ravintoloita ja muuta kaupallista toimintaa, joka täydentää viereisen rantabulevardin tarjontaa. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap / 50 k-m2 ja ne sijoitetaan läheiselle LPA-alueelle. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 150 k-m2 kohti. Liikerakennusten korttelialue - KL-1 Aiemmin Merikeskus Vellamon tonttiin kuulunut laituri on asemakaavassa osoitettu liikerakentamiselle, tarkoituksena hotellin toteutuminen alueelle. Hotellin yhteydessä on tarkoitus olla myös ravintola- ja kongressitiloja. Hotellin edustalla olevalle vesialueelle saa asemakaavan mukaan toteuttaa lisäksi kelluvia tiloja, kuten sauna tai ravintolalaiva ym. Korttelialue kuuluu kansalliseen kaupunkipuistoon ja siksi alueen toteutumisessa vaaditaan erityisesti arkkitehtuurin ja toteutuksen korkeaa tasoa. Autopaikkoja on toteutettava 1 ap /hotellihuone ja 1 p/35 ravintolapaikkaa. Autopaikat sijoitetaan KL-1 alueelle. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 30 Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-1 Korttelialue on suunniteltu Merikeskus Vellamon mahdollista laajennusta ajatellen. Korttelialueen sijainti on näkyvällä paikalla aukion reunalla ja siitä on mahdollista järjestää kulkuyhteys suoraan Merikeskus Vellamoon. Laajennustarpeen ollessa epävarma on asemakaavassa osoitettu korttelialueelle mahdollisuus toteuttaa huvija viihdepalveluita. Huvi- ja viihdepalvelujen korttelialue - PV-2 Korttelialue sijaitsee pääjalankulkureitin varrella, heti alueelle saavuttaessa. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-1 Välilaiturilla sijaitsevalle korttelialueelle on tarkoitus toteuttaa korkealaatuisia asuinkerrostaloja joiden pohjakerroksissa voi olla liiketiloja. Korttelialuetta ympäröi LV venesatama-alue, joka tarjoaa julkista tilaa laiturialueen reunoilla, muillekin kuin korttelin asukkaille. Autopaikkoja on toteutettava rakennusten alimpiin kerroksiin 1autopaikka/ 85 k-m2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m2 ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi polkupyöräpaikkaa jokaista asuntoa kohti. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue - AL-2 Satamakadun ja Salakuljettajantien väliin jääviin kortteleihin tarkoitus toteuttaa pääasiassa asuinrakennuksia. Vellamoa lähinnä olevaan kortteliin on ajateltu toteutettavaksi hotelli. Korttelialueille voi myös toteuttaa museon tai kulttuuri- ja opetustoimintaa palvelevia tiloja. Autopaikkoja on toteutettava rakenteellisena pysäköintinä 1autopaikka/ 85 k-m2 kuitenkin vähintään 80 %:lle asuntojen lukumäärästä. Liiketiloja varten on toteutettava 1 autopaikka/50 k-m2 ja lisäksi on toteutettava 3 vieraspaikkaa piha-alueella, asuinrakennusta kohti. Hotellia varten on toteutettava autopaikkoja vähintään 1 hotellihuonetta kohti. Korttelialueella on toteutettava kaksi polkupyöräpaikkaa jokaista asuntoa kohti. Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue - YY Korttelialueella sijaitsee Merikeskus Vellamo. Asemakaavan myötä Vellamolle varattu korttelialue on jonkin verran muuttunut ja museon laajennusvaraus on siirretty viereiselle korttelialueelle (PV-1). Asemakaava mahdollistaa museon toiminnan jatkumisen ja korttelialueella on lisäksi käyttämätöntä rakennusoikeutta museon mahdollisille laajennustarpeille. Korttelissa (n. 37 400 m2) on 25 000 k-m2 rakennusoikeutta. Korttelin autopaikkavaade 90 autopaikkaa on toteutettuna alueelle. 7 linjaautopaikkaa osoitetaan tontille tai LHA-kortteliin. Korttelialueella on toteutettava yksi polkupyöräpaikka jokaista 300 k-m2 kohti. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 31 Kortteli sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston alueella. Merikeskus Vellamon rakennus on arkkitehtuuriltaan ja toteutukseltaan korkeatasoista ja vastaa kansallisen kaupunkipuiston alueelle vaadittavaa tasoa. Autopaikkojen korttelialueet - LPA Merikeskus Vellamon itäpuolella sijaitsevalle LPA-alueelle saa toteuttaa pysäköintiä viiteen tasoon. Pysäköintilaitoksen julkisivujen on oltava korkeatasoisia. Salakuljettajantien varrella on lisäksi LP-alue, johon paikoitus toteutetaan maan tasoon. Henkilöliikenneterminaalin alue - LHA Salakuljettajantien päässä sijaitseva henkilöliikenneterminaalin alue toimii tilauslinja-autoliikenteen pysäköintinä sekä paikallisliikenteen linja-autoasemana. Alueelle saa sijoittaa Merikeskus Vellamon linjaautopaikat. LHA-korttelialueelle tulee lisäksi toteuttaa 30 polkupyöräpaikkaa katokseen. Venesatama - LV Venesataman alue käsittää sekä laiturialueita että vesialueita. Asemakaavassa on lisäksi määritelty lvw-vesialueet, jotka on säilytettävä vesialueina. Vesialueille saa kuitenkin sijoittaa laitureita sekä ja kelluvia rakennuksia. Vesialueilla on huomioitava läheisten laivaväylien mahdollisesti aiheuttavat voimakkaat vesivirtaukset. Venesatama-alueella sijaitsevat satamalaiturit on tarkoitettu julkisiksi alueiksi, joille toteutetaan rantabulevardi-tyyppinen korkeatasoinen oleskelualue tai katu. Venesataman 30 autopaikkaa toteutetaan viereiselle LPA-alueelle. Satama - LS sekä satamaliikenteen alue LS-1 Sataman alue käsittää sekä satamalaituria että siihen liittyvää vesialuetta. Laiturialueella sijaitseva LS-1 alue on tarkoitettu satunnaisesti tarvittaviin sataman liikennejärjestelyihin. LS-1 aluetta ei saa aidata pysyvästi, eikä alueella saa olla pysyviä liikennettä haittaavia rakennelmia. Pääosan ajasta LS-1 alue on tarkoitettu toimivan osana rantabulevardia. Satama-alueella on ohjeellinen helikopterikenttä. 5.3.2 Muut alueet Viheralueet Kaava-alueen keskellä sijaitsee noin 1600 m2 puistoalue jolle on tarkoitus toteuttaa leikki- ja oleskelutilat. Tornatorintien kulmassa sijaitsee lisäksi pieni, noin 900 m2 virkistysalue. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 32 Katualueet Asemakaava-alueelle on suunniteltu toteutettavaksi Tornatorintien jatke, Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, Nosturikuja, Pokara sekä Satamakadun jatke. Katualueille on tarkoitus toteuttaa myös aluetta palveleva kevyen liikenteen verkkoa, mukaan lukien alueen pyöräilyreitit. Alueella on lisäksi erilliset kevyen liikenteen reitit. Kevyen liikenteen reitit, mukaan lukien pyöräilyreittien on tarkoitus sijoittua osittain myös LV venesatama-alueelle, aukiolle, sekä K-korttelialueelle. Rata-alueet Satamakadun varrella oleva LRT-alue on junarataa varten, jota kautta viedään ja tuodaan tavaraa Kotkamillsin tehdasalueelle. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva Asemakaavan toteutuminen tiivistää Kotkansaaren kaupunkirakennetta ja eheyttää kaupunkikuvaa. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava-alueen rakentaminen lisää palveluja, luo merkittävästi uusia työpaikkoja sekä tarjoaa uusia mahdollisuuksia elinkeinotoiminnalle sekä matkailun alalle. Virkistys Sataman turvamääräykset ovat aiemmin estäneet kaupunkilaisten pääsyn meren äärellä sijaitseville satamalaitureille. Asemakaavan muutoksen myötä nämä laiturialueet tarjoavat mahdollisuuden liikkua meren sekä palveluiden ääressä. Alueelle ei kaavamuutoksen myötä toteudu juurikaan viheralueita, mutta meri tarjoaa merkittävän luontokokemuksen alueella. Ranta-alueiden käyttö luo mahdollisuuksia merellisten toimintojen kehittämiseen ja toteuttamiseen alueella. Kaava-alueen rakentuessa vaiheittain on tarkoitus muokata ja maisemoida myöhemmin rakennettavat alueet virkistystoimintaan sopiviksi. Liikenne Asemakaavan valmistelun yhteydessä on selvitetty kaavan toteutumisen vaikutuksia liikenteeseen Kotkansaaren sisääntuloteillä sekä Kotkansaaren katuverkossa laajemminkin. Alueen toteutuessa § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 33 liikenne lisääntyy, mutta kaavaratkaisujen myötä on liikenteen sujuvuus turvattu. Asemakaava laajentaa kevyen liikenteen verkkoa Kotkansaarella ja lisää saavutettavuutta. Asemakaavan alue muuttuu luontevaksi liikenteen solmukohdaksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan toteutuminen parantaa Merikeskus Vellamon ympäristöä ja myös kansallinen kaupunkipuisto kulttuuriympäristönä vahvistuu. Kytkökset alueen historiaan on haastavaa tuoda julki, kun alueella ei ole varsinaisia säilytettäviä historiallisia rakennuksia. Kaavatyön yhteydessä tutkittiin vanhojen varastorakenteiden - erityisesti puurakenteiden - uudelleenkäyttöä ja säilyttämistä, mutta ajatus osoittautui henkilöturvallisuuden vuoksi toteuttamiskelvottomaksi. Alueen historia on silti avain sen omaleimaisuuteen ja sen esiintuomiseen tarvitaan ihmisiä ja tarinoita. Kytköksiä historiaan on haettava paikan säilyneistä nostureista, museolaivoista sekä erityisesti satamalaitureista ja maisemista niiden ääreltä. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikkaa täydennetään. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Uuden alueen tuottamat häiriöt ympäristöön ovat pääasiassa lisääntyvän liikenteen tuottaman melun ja pakokaasujen muodossa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne, maisemakuva Vaikutukset maisemakuvaan ovat pääosin myönteiset, entisten varastohallien väistyessä kaupunkirakenteen tieltä. Luonnon monimuotoisuus Kaava-alueella ei ole varsinaista luonnonmukaista ympäristöä, joskin voidaan todeta, että kaavan toteutuminen vaikuttaa alueen ruderaattikasvillisuudessa elävään perhoslajiin ja siten saattaa vähentää luonnon monimuotoisuutta. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 34 5.4.3 Vaikutukset energia- ja ilmastoasioihin Taulukko. Energia- ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Asia Arvio* Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen (vähentää liikenteen päästöjä) Sijainti yhdyskuntarakenteessa sekä mm. palveluiden ja asumisen välisen sijoittumisen suhde Alueen joukkoliikenneyhteydet / olosuhteet Reittien tiheys ja sujuvuus (yhteydet keskeisiin kohteisiin) Etäisyydet ja yhteydet pysäkeille. 3 Perustelut arviolle ja lisätietoja Sijaitsee keskeisen yhdyskuntarakenteen äärellä. 3 Sijaitsee nykyisten keskeisten paikallisliikennereittien välittämässä läheisyydessä. Kaava mahdollistaa sekä paikallisliikenteen kehittämisen palvelemaan aluetta, sekä henkilöjunaliikenteen sekä pitkän linja linja-autoliikenteen kulkemisen alueelle. Kävelyn hyvien olosuhteiden huomiointi 2/3 Alueen kävelyreitit ovat Reittien turvallisuus ja kattavuus turvallisia ja tarjoavat hyvän saavutettavuuden alueen kaikkiin osiin. Alueelle saapuminen jalan ei ole ihanteellinen Satamakadun ylityksestä johtuen. Satamakadun kävelyreitin ylikulkuun on kuitenkin varauduttu kaavassa. Pyöräilyn hyvien olosuhteiden huomiointi 2/3 Asemakaava mahdollistaa Reittien ehjyys ja innostavuus pyöräreittien toteutuksen Polkupyörien pysäköinti kattavasti alueen kaikkiin osiin. Kaavassa on määrätty polkupyöräpaikkojen lukumäärästä, kattamisesta ja sijoituksesta sisäänkäyntien läheisyyteen. Kestävien energiaratkaisujen 2 Kaukolämpö mahdollinen mahdollistaminen alueelle (Kotkan kaukolämmössä uusiutuvan energian osuus yli 50 %) Jäähdytyksessä tutkitaan uusiutuvan energian mahdollisuutta. Kaavamääräyksissä sallitaan aurinkopaneelien rakentaminen. *asteikko: 0 toteutuu heikosti, 1 toteutuu kohtalaisesti, 2 toteutuu hyvin, 3 toteutuu erinomaisesti, ? ei arvioitavissa/ei arvioitu 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella sekä lähialueella syntyvästä melusta on tehty ympäristömeluselvitys. Selvityksessä on tutkittu liikenteen, tehtaan § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: asemakaavaselostus 35 sekä laivaliikenteen aiheuttamaa melua. Selvityksen perusteella voidaan todeta, että Satamakadun asuinkortteleiden suunnittelussa ja toteutuksessa on suojauduttava liikenteen melulta. Välilaiturin asuinkorttelit ovat valtaosan ajasta hyvin melulta suojattuna, mutta viereisen satama-alueen laivaliikenne voi ajoittain aiheuttaa melua, jota vastaan on rakenteellisesti suojauduttava. Sataman suunnasta kantautuu jonkin verran myös tehtaan melua, mutta sen merkitys on toissijainen. Laivaliikenteen melun vuoksi sijoitetaan asuinkortteleiden pihat talojen suojaan, rakennuksen lounaispuolelle. Laivamelun erityispiirteet (pienitaajuinen melu) tulee ottaa huomioon julkisivurakenteita suunniteltaessa. Läheisen tehtaan alueella sijaitsee Seveso-laitos, jonka johdosta kaavaalue sekä valtaosa Kotkansaarta kuuluvat konsultointivyöhykkeeseen. Tehtaan ympäristöluvat ovat kuitenkin asianmukaiset ja kunnossa asumiseen ja keskustatoimintoihin nähden. 5.7 Nimistö Asemakaavan mukaisesti Tornatorintietä jatketaan Pohjoislaiturin KL-1 kortteliin saakka. Tornatorintieltä erkanee uusi katu Nosturinkuja, joka johtaa välilaiturin asuinkortteliin. Tornatorintieltä erkanee myös Satamakadun suuntainen Salakuljettajantie, jonka varrella on lyhyt katuosuus Pokara, joka yhdistää Salakuljettajantien ja Satamakadun. Satamakadulle tulee uusi jatke Itälaiturin päähän saakka. Salakuljettajantie ja Nosturikuja ovat nimiä, jotka ovat olleet käytössä satama-alueen sisällä, epävirallisina katuina. Pokara on alueella uusi nimi joka tarkoittaa lastauspiikkiä, jota käytetään metsätöissä ja puun korjuussa. Pokaran avulla nostetaan ja vedetään puita esimerkiksi niitä pinottaessa tai lastattaessa. Nimistöllä viitataan alueen historialliseen satamatoimintaan. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava-alue on tarkoitus toteuttaa eri vaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus toteuttaa liikekeskuksen (K - liike ja toimistorakennusten kortteli) läntinen osa, eteläisimmät osat Välilaiturin asuinkorttelista, sekä KL-1 Vellamon viereisen laiturialueen KL-1 liiketontille hotelli. Liikerakennusten vaatimat autopaikat toteutetaan aluksi maantasoon ja seuraavien vaiheiden myötä rakenteellisena pysäköintinä. Satamakadun ja Salakuljettajantien väliset korttelit toteutuvat luultavasti myöhemmissä vaiheissa ja siksi alueet on tarkoitus maisemoida alueen viihtyisyyden lisäämiseksi. § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: sijaintikartta § 14, KALA 19.2.2015 17:00 / Pykälän liite: ympäristöohjelma LIITE 13 13.2.2015 KOTKAN KANTASATAMAN YMPÄRISTÖOHJELMA EHDOTUS ALUEEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTETÄÄN JA ARVIOIDAAN LAAJA-ALAISESTI ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA ALUEELLA EDISTETÄÄN VÄHÄHIILISTÄ RAKENTAMISTA ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA HYÖDYNNETÄÄN OLEMASSA OLEVAA KAUPUNKIRAKENNETTA ALUEEN EKOTEHOKKUUTTA EDISTETÄÄN JA ARVIOIDAAN LAAJA-ALAISESTI Tavoite Tarkennus / esimerkki Alueelle tavoitellaan korkean tason kestävän aluesuunnittelun Breeam Communities – sertifikaattia – ympäristön, talouden ja ihmisten kannalta arvioitu kestävyys Sertifiointi sisältää ekotehokkuudesta mm. energiastrategian tekemisen alueelle, energiakulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen laskennan sekä kestävien liikennemuotojen edistämisen. Lopullinen sertifioinnin tavoitetaso määritellään välivaiheen sertifikaatin hakemisen yhteydessä. ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVÄÄ LIIKKUMISTA Tavoite Tarkennus / esimerkki Edistetään pyöräilyä Alueelle suunnitellaan ja toteutetaan kattava pyöräilyverkosto ja laadukas pyöräpaikoitus. Edistetään liikkumista junalla ja linja-autolla Henkilöjuna- ja linja-autoliikenteelle varataan tilat ja mahdollisuudet palvelemaan alueen eri käyttäjäryhmiä joustavasti ja laadukkaasti. ALUEELLA EDISTETÄÄN VÄHÄHIILISTÄ RAKENTAMISTA Tavoite Tarkennus / esimerkki Puurakentaminen on keskeisessä roolissa Outlet- keskuksen rakennusten pääasiallisena materiaalina on puu. Muun rakentamisen osalta puurakentamista tutkitaan. Rakennusten uudelleen käyttöä / muuntamista edistetään Olemassa olevia varastohalleja muunnetaan alueen vaiheittain rakentamisen aikana väliaikaisiin tai pysyviin käyttötarkoituksiin. Rakennuksista tehdään hiilijalanjälkilaskelmat Jokaisesta rakennuksesta tehdään rakentamisen hiilijalanjälkilaskelmat. ALUEELLA EDISTETÄÄN KESTÄVIÄ ENERGIARATKAISUJA Tavoite Tarkennus / esimerkki Alueen rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä hyödynnetään merkittävästi uusiutuvaa energiaa Tutkitaan mahdollisuutta hyödyntää jäähdytyksessä mm. vesistöä tai aurinkoenergiaa. Lämmityksen lähtökohtana pidetään kaukolämpöä, jossa uusiutuvan energian osuus on vallitseva. § 15, KALA 19.2.2015 17:00 TETA: 345/2015 Kaupunkisuunnittelun toiminnan seuranta Kala 19.2.2015 Valmistelija: Kaavasuunnittelija Elina Masalin, puh. 040 773 7752 Esitellään kaavoituksen aikataulu ja taloustilanteen seuranta. Esittelijä: Kaupunkisuunnittelujohtaja Markku Hannonen Ehdotus: Merkitään tiedoksi. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 16, KALA 19.2.2015 17:00 Muut asiat Kala 19.2.2015 TETA: 344/2015
© Copyright 2024