Opinto-opas 2015-16 - Tampereen yliopisto
TAMPEREEN YLIOPISTON NORMAALIKOULU LUKIO OPINTO-OPAS 2015 – 2016 BUSINESS NORSSI TALOUDEN JA ELINKEINOELÄMÄN LINJA BN-koordinaattori Puh 040 1901 726 Mikä on Business Norssi? Se on yrityselämää, vierailuja ja vierailijoita, teorian ja käytännön yhdistämistä, oman yrityksen suunnittelua, yliopisto-opintoja... Talouteen ja elinkeinoelämään painottunut linja antaa opiskelijalle hyvän pohjan jatkoopintoihin, jotka tähtäävät elinkeinoelämän johto- ja asiantuntijatehtäviin. Linjalla teemme monipuolista yhteistyötä yliopiston ja useiden erilaisten yritysten kanssa. Käytännönläheisyys on keskeistä. Teoriatietoja pääsee soveltamaan mielenkiintoisissa projekteissa ja hankkeissa, joita teemme yhteistyökumppaneidemme kanssa. Yrittäjyys luo mahdollisuuksia, työtä ja tulevaisuutta Suomessa, EU:ssa ja maailmalla. BN-linjalla käytetään laajasti ongelmakeskeistä oppimista ja uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Opiskelijat työskentelevät reaaliaikaisen materiaalin parissa verkossa. Heidän opintoihinsa kuuluu myös kansainvälissä verkostoissa työskentelyä, yrittäjänä toimimista, tutkimushaasteita ja osallistumista moninaisiin kilpailuihin ja tapahtumiin. He laativat ja tuottavat materiaalia yrityksille ja työskentelevät myös harjoitteluissa niissä. Business Norssilaiset suorittavat vähintään 10 kurssia, joista ensimmäisen vuoden opinnot ovat yhteisiä. Kokonaisuuteen kuuluu mm. oman yrityksen perustaminen, tutustumista yhteistyökumppanin toimintaan erilaisissa yrityksissä, lukuisia vieraita ja vierailuja yrityksiin, koulutustapahtumiin, osallistumista messuille ja kilpailuihin. Istanbul keväällä 2014 päättäjäistilaisuudessa DOGA koulussa mukana 11 BN -opiskelijaa Ensimmäisen vuoden opinnot: YH1, YH2, YH8, YH10, YH13, YH20, YH12, YH9 Toisen ja kolmannen vuoden opintoja: YH14, YH15, YH11, MAB7, YH16, PS6, MAA18, ENA14, FI9, YH23, YH24, YH25, YH26 Sixten Korkman Vesa Vihriälä Lukuvuoden 2013 ja 2014 talousvaikuttajavieraat KUVIA LUKUVUODEN VARRELTA (lisää kotisivulla ja Flickerissä) Sisällys Sisällys................................................................... 1 TERVETULOA NORSSIN LUKIOON! ........................ 2 YLEISIÄ OHJEITA JA YHTEYSTIEDOT ...................... 3 Yleisiä opiskeluohjeita ...................................... 3 Opettajakunta................................................... 3 Ryhmänohjaajat 2015-2016 ............................. 4 OPETUKSEN JÄRJESTELYT ..................................... 5 Tuntijako ........................................................... 5 Tuntijako ............................................................... 6 Opiskeluaika ..................................................... 7 Kurssien itsenäinen........................................... 7 suorittaminen ................................................... 7 Kurssien valitseminen eri lukuvuosille ............. 8 Kielitarjonta ja kansainvälisyys ......................... 8 ARVIOINTI ........................................................... 10 Todistukset ..................................................... 10 Kurssin arviointi .............................................. 10 Kurssin uusiminen .......................................... 10 Lukion suorittaminen ..................................... 10 Lukion päättöarviointi .................................... 11 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu...................... 11 YLIOPPILASTUTKINTO ......................................... 12 Tutkinnon suorittaminen ................................ 12 Tutkinnon rakenne ......................................... 12 Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitukset .................. 12 Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset ................. 13 KÄYTÄNNÖN ....................................................... 14 OPETUSJÄRJESTELYT ........................................... 14 Kursseille ilmoittautuminen ........................... 14 Poissaolot ja myöhästymiset .......................... 14 Vilppi kokeessa ja plagiointi ........................... 14 T-merkintä ...................................................... 15 Vaihto-opiskelijavuoden opinnot ................... 15 Seututarjotin ja eNorssi .................................. 15 Hyväksiluettavat opinnot ............................... 15 KOROTA-tarjottimella Tampereen yliopisto ja Tampereen kesäyliopisto................................ 15 Materiaaliraha ................................................ 15 LUKUVUOSI 2015–2016 ...................................... 16 Aikatauluja ...................................................... 16 OPISKELUHUOLTO .............................................. 18 iPADIN KÄYTTÖOHJEISTUS (niille, joilla on koulun laite) .................................................................... 20 OPPIKIRJALUETTELO ............................................20 OPINTO-OHJAUS .................................................21 OPPIAINEIDEN KURSSIKUVAUKSET .....................22 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ............................22 SUOMI TOISENA KIELENÄ................................23 A-KIELI ENGLANTI ........................................23 A-KIELI RANSKA ...............................................25 A-KIELI SAKSA ..............................................25 B1-KIELI RUOTSI ..............................................26 B2-KIELI RANSKA .............................................27 B2-KIELI SAKSA ................................................27 B2-Kieli VENÄJÄ ...............................................28 B3-KIELI RANSKA .............................................28 B3-KIELI SAKSA ................................................29 B3-KIELI VENÄJÄ ..............................................30 KIINA ................................................................31 MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ ..............31 MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ..............33 BIOLOGIA.........................................................34 MAANTIEDE .....................................................35 FYSIIKKA...........................................................36 KEMIA ..............................................................37 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO .............37 ORTODOKSINEN USKONTO .............................38 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ..............................38 FILOSOFIA ........................................................39 PSYKOLOGIA ....................................................39 HISTORIA .........................................................40 YHTEISKUNTAOPPI ..........................................41 MUSIIKKI..........................................................43 KUVATAIDE ......................................................44 LIIKUNTA .........................................................45 TERVEYSTIETO .................................................45 OPINTO-OHJAUS .............................................46 KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT .....................46 OPPIAINEET .....................................................46 TIETOTEKNIIKKA ..............................................47 t-MBA Digital (courses 1-3) .............................47 MUISTILISTA ........................................................47 VARIKOT ..............................................................48 OPISKELIJAKUNTA ...............................................48 TERVETULOA NORSSIN LUKIOON! Tampereen yliopiston normaalikoulu on yksi Suomen 11 yliopistokoulusta ja se kuuluu hallinnollisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikköön eli EDUun. Yliopistokouluilla on viisi päätehtävää: 1. 2. 3. 4. 5. Opetus Opettajaksi opiskelevien opetusharjoittelun ohjaus Kokeilutoiminta Tutkimustoiminta Täydennyskoulutus Lukio kuuluu toisen asteen oppilaitoksiin. Sen tehtävä on kahdenlainen. Toisaalta se tarjoaa jatkon yleissivistävälle koulutukselle. Toisaalta se antaa valmiuksia yliopisto- ja korkeakouluopintoja varten tai pääsääntöisesti muuhun korkea-asteen ammatilliseen koulutukseen. Kielitaito, kommunikaatiovalmiudet, laaja yleissivistys ja yhteistyökyky ovat niitä valmiuksia, joita työnantajat ja elinkeinoelämä tulevaisuudessa odottavat. Norssin lukio tarjoaa mahdollisuuden kehittää näitä valmiuksia. Opettajakunta ja koko henkilöstö on tukenasi ja auttaa Sinua saavuttamaan parhaan mahdollisen tuloksen. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion arvomaailman perustana ovat kansalaisen perusoikeudet ja yleismaailmalliset ihmisoikeudet sekä sivistyksen ja luonnon vaaliminen. Koulu on syrjinnästä vapaa alue. Lukiomme keskeinen tavoite on antaa nuorille jatko-opintojen edellyttämät valmiudet sekä tukea ja kannustaa heitä lukion jälkeisiin opintoihin. Pidämme tärkeänä, että jokainen opiskelija osaa arvostaa jatkuvaa itsensä kehittämistä ja elinikäistä oppimista. Samalla korostamme laaja-alaisen yleissivistyksen merkitystä. Tarjoamme opiskelijoille jo lukioaikana mahdollisuuksia kansainvälisten yhteyksien luomiseen ja kokemusten vaihtamiseen. Tässä työssä arvoperustana on suomalainen sivistyshistoria osana pohjoismaista ja eurooppalaista kulttuuriperintöä. Koulussamme opiskelija oppii ymmärtämään erilaisia kulttuureja ja omaksuu kansainväliseen yhteistyöhön liittyvää tietotaitoa. Pidämme tärkeänä, että opiskelija voi muodostaa käsityksensä maailmasta ja sen kulttuurien moninaisuudesta pohjautuen suvaitsevaisuuteen ja vahvaan globaalietiikkaan. Koulun opetus tähtää lukiolaisen kriittisen yhteiskunnallisen ajattelun kehittämiseen. Korostamme kaikessa oppimisessa aktiivisen kansalaisuuden näkökulmaa. Tämä opinto-opas on tehty Sinulle avuksi. Tutustu siihen huolella. 2 YLEISIÄ OHJEITA JA YHTEYSTIEDOT Yleisiä opiskeluohjeita Opiskelu lukiossa on toisenlaista kuin peruskoulussa. Kotitehtäviä on enemmän. Kurssit ovat tiiviitä ja asiassa edetään nopeasti. Itsenäisen työn ja oman vastuun osuus kasvaa koko lukion ajan. Hyödyllistä muistaa: Käytä oppitunnit tehokkaasti: Kuuntele, tee muistiinpanoja, harjoittele, osallistu ja kysy epäselvissä tilanteissa. Oppikirja on hyvä runko opiskelussa, mutta käytä myös muita tietolähteitä. Tee suunnitelma opinnoillesi. Huomioi kotitehtävät, kunnollinen kokeisiin valmistautuminen, harrastustoiminta ja riittävä lepo. Noudata tekemääsi aikataulua. Käy koulusi täsmällisesti. Tule ajoissa oppitunnille. Opettele Sinulle sopivin opiskelutekniikka. Älä pänttää ulkoa, sillä tarvitset kykyä ymmärtää ja soveltaa tietojasi ja taitojasi. Huolehdi terveydestäsi. Hyvä fyysinen kunto luo vankan perustan mielenterveydellesi, keskittymiskyvyllesi ja opiskelullesi. Ota aina tarvittaessa yhteys opettajaan, opinto-ohjaajaan tai rehtoriin. He auttavat ja opastavat mielellään kaikissa koulunkäyntiin liittyvissä kysymyksissä. Koulun opiskeluhuollossa toimivat erityisopettaja, kuraattori ja koulupsykologi sekä koululääkäri, joiden erityisasiantuntemusta voit käyttää tarvittaessa. He ovat vaitiolovelvollisia niistä, asioista, joita heidän kanssaan käsitellään. Wilma on sähköinen järjestelmämme, jossa ovat sinua koskevat opintotiedot. Lisäksi se toimii yhteydenpitovälineenä koulun ja opiskelijan sekä hänen huoltajansa välillä. Lue säännöllisesti Wilmaa. Opettajakunta Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected] ilman ääkkösiä. Poikkeukset on merkitty sulkuihin. Biologia ja maantiede Hiisivuori Christa Kuisma Merja (sij. Jauhiainen Maija) van Nunen Minna Vartiainen Sami Kuvataide Korte-Suonpää Marja-Leena Pitkänen Johanna (Johanna N Pitkanen) Liikunta ja terveystieto Lehtonen Raija Iso-Möttönen Martti Englanti Hiitti Antti Lamu Emilia Rahunen Anni Sipilä Nina Tolkki Niina Tuukkanen Riitta Östring Heidi Matemaattiset aineet Alatalo Tuija Favorin Jukka Fihlman Terhi Järvinen Juha (Juha M Jarvinen) Korenius-Toikka Iida Nieminen Kari (Kari A Nieminen) Kylmälä Tuula Lepola Jere Luodeslampi Tero Männistö Jukka Oksman Tuula Historia ja yhteiskuntaoppi Leisku-Johansson Aulikki Leskinen Marjo Mäkinen Janne Niskanen Eija 3 Musiikki Kankkunen Olli-Taavetti Tulikari Aki Östring Heidi Opinto-ohjaus Vuorinen Jukka Uskonto, psykologia, filosofia Pääkkönen Tuovi Sisso-Hakonen Elina Törrönen Minna (sij.Mari Sorva) Ranska Aarnio Jari Rahunen Anni Venäjä Lamu Emilia Ruotsi Alenius Raija Alho Pekka Kallio Marko Äidinkieli ja kirjallisuus Ahonen Kaarina Eerola Anu Eriksson Sirpa Mustonen Harri (Harri V Mustonen) Väisänen Anna Saksa Sihvo Seija ____________________________________________________________________________________________ Rehtori Apulaisrehtori Opinto-ohjaaja Lukion osastosihteeri Aalto-Laaksonen Arja Lepola Jere Vuorinen Jukka Putto Eeva Erityisopettaja Koulukuraattori Psykologi Poikajärvi Pekka Koivuluoma Hinne Sisso-Hakonen Elina Ryhmänohjaajat 2015 - 2016 Vuosikurssi Ryhmänohjaaja Kotiluokka Ensimmäinen vuosikurssi 15A SIRPA ERIKSSON 15B CHRISTA HIISIVUORI, SAMI VARTIAINEN 15C EIJA NISKANEN C10 B2 C7 Toinen vuosikurssi 14A 14B 14C MARJO LESKINEN TUOVI PÄÄKKÖNEN AULIKKI LEISKU-JOHANSSON C4 H123 C2 Kolmas vuosikurssi 13A 13B 13C TUULA OKSMAN JUKKA MÄNNISTÖ JANNE MÄKINEN A8 H205 C5 Neljäs vuosikurssi 12A JUKKA VUORINEN G24 4 OPETUKSEN JÄRJESTELYT Tuntijako Kuvataide Terveystieto Opinto-ohjaus Lukion oppimäärän vähimmäiskurssimäärä on 75 kurssia. Lukion päättötodistus tulee olla valmiina eli vähintään 75 kurssia tuntijaon ehtojen mukaisesti suoritettuna, jotta voi saada lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen. Pakollisten kurssien määrään vaikuttaa valitun matematiikan oppimäärään laajuus, pitkän matematiikan valinneilla pakollisia kursseja on 51, lyhyen valinneilla 47. Opinto-ohjelmaan tulee kuulua toinen kotimainen kieli ja vähintään yksi vieras kieli, josta on opiskeltava A-oppimäärä. Mikäli opiskelija ei ole opiskellut ruotsia perusopetuksessa, hän voi anoa lukio-opintojen alussa rehtorilta vapautusta ruotsin opiskelusta. Muussa tapauksessa toisen kotimaisen kielen opinnot suoritaan tuntijaon mukaisesti. Matematiikasta on valittava joko laaja tai lyhyt oppimäärä. Lukion opinnot jaetaan valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin sekä koulukohtaisiin syventäviin ja soveltaviin kursseihin. Syventävät kurssit ovat pääasiassa pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja. Soveltavat kurssit ovat eheyttäviä kursseja, jotka sisältävät aineksia eri oppiaineista, menetelmäkursseja, muita koulukohtaisia kursseja tai muissa oppilaitoksissa opiskeltavia kursseja: Uskonto (sekä evankelisluterilainen että ortodoksinen) ja elämänkatsomustieto ovat vaihtoehtoisia kirkkoon kuulumattomille. Elämänkatsomustietoa ei voi valita pakolliseksi, jos kuuluu kirkkoon. Rehtorilta voi anoa vapautusta lukion katsomusaineista, jos saa jonkin muun uskontokunnan opetusta, mutta lukion kurssien kokonaismäärän tulee silti olla vähintään 75. Oppiaine Pak 6 6 5 Syv. 3 2 2 16 6 10 1 1 2 2 3 1 1 4 2 2 1-2 2 3 7 4 3 2 2 3 4 2 2 3 3 3 2 1 pakolliset kurssit yhteensä 47-51 syventävät kurssit vähintään 10 soveltavat kurssit KURSSEJA VÄHINTÄÄN 75 Kurssimäärä kannattaa jakaa tasaisesti eri opiskeluvuosille ja suositeltavaa onkin, että ensimmäisen ja toisen vuoden aikana opiskelija suorittaa 30+30 kurssia eli yhteensä 60 kurssia, jolloin viimeisen vuoden kolmelle jaksolle jää yhteensä 15 kurssia. Mahdollisimman tasainen kurssimäärä eri jaksoilla takaa parhaan tuloksen ja sen, että jaksaa keskittyä kuhunkin aineeseen. Yhden kurssin kesto on 23 x 75 minuuttia. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B1-kieli Lyhyet vieraat kielet Matematiikka lyhyt pitkä Fysiikka Kemia Biologia Maantiede Uskonto tai et Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Liikunta Musiikki 1-2 1 1 Taideaineissa on kolme pakollista kurssia, joista yksi on kuvataiteen ja toinen musiikin kurssi. Kolmannen pakollisen kurssin voi valita jommastakummasta aineesta. Opinto-ohjelmaan voi sisällyttää aikuislukiossa, kesälukiossa tai muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja. Jos opiskelija haluaa korvata jonkin opetussuunnitelmaan kuuluvan kurssin muussa oppilaitoksessa suoritetulla kurssilla, kurssien korvaavuus tulee etukäteen tarkistaa ja sopia asiasta rehtorin kanssa. Opiskelija voi myös anoa rehtorilta, että hän voi lukea lukio-opintoihinsa jossakin muussa oppilaitoksessa suoritetun kurssin tai kursseja esimerkiksi Seututarjottimelta tai eNorssin tarjonnasta. Mikäli opiskelija suunnittelee opiskelevansa jonkin kurssin muualla, tulee hänen sopia korvaavuudesta etukäteen. 5 Tuntijako Oppiaine tai aineryhmä Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi toisena kielenä Kielet ala-asteelta alkava kieli (A-kieli) (englanti, ranska, saksa) yläasteelta alkava kieli (B1-kieli) muut kielet saksa (B2-kieli) ranska (B2-kieli) venäjä (B2-kieli) saksa (B3-kieli) ranska (B3-kieli) venäjä (B3-kieli) kiina Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taideaineet Musiikki Kuvataide Liikunta Terveystieto Opinto-ohjaus Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään Muut koulukohtaiset kurssit: Tietotekniikka Kansainvälisyys Liikenne tMBA valtakunnalliset (pak./syv.) 6/3 6/3 koulukohtaiset 6/2, 6/-, 6/2 5/2 5, -, 2 6 /8 /8 /8 /8 /8 /8 3 2 6 3 6/2 10/3 1 4 2/3 2/2 1/7 1/4 7 2 4 3 3/2 3/2 1/3 1/4 4/2 2/2 3 1-2/3 1-2/3 2/3 1/2 1/1 47-51 10 1 3 4 4 22 6 5 4 1 2 3 3 1 3 Yhteensä vähintään 75 6 Opiskeluaika kirjallisena yhdessä opinto-ohjaajan kanssa ja jätettävä rehtorille. (lomake Wilmassa ja kotisivulla). Pidennettyjä opintoaikoja hyväksytään kolme kertaa vuodessa: lukioon tultaessa (elokuun loppuun mennessä), syksyn ylioppilaskokeiden päätyttyä (lokakuun loppuun mennessä) ja kevään ylioppilaskokeiden päätyttyä (maaliskuun loppuun mennessä). Opiskelija anoo aina ensin kolmen ja puolen vuoden opintoja, mikäli ei ole aivan erityistä syystä pidentää neljään vuoteen. Opiskelija, joka ei ole anonut pidennystä ja ei aloita opintojaan lukuvuoden alussa, poistetaan koulun kirjoilta. Opintojen tehokas eteneminen neljän vuoden opinnoissa edellyttää hyvin tarkkaa, koulussa hyväksyttyä suunnitelmaa opintojen ja yo-kokeen yhteensovittamisesta. Kun opiskelija anoo neljännen vuoden opintoja, pidetään huoltajan ja opiskelijan, ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan yhteinen keskustelutuokio, jossa suunnitelma tarkistetaan. Heikon opintomenestyksen takia pidentyvät opinnot on syytä anoa vasta toisen vuoden lopulla, kun kouluaikaa on jäljellä kolme jaksoa. Ammattiuraa edistävät, pitkäjänteiset tavoitteelliset harrastukset ja muu opiskelu sekä erityisen laajat lukio-opinnot tulisi ottaa huomioon jo lukioon tultaessa ja anoa tarvittaessa pidennettyä opintoaikaa. Lukio-opinnot voi suorittaa 2 – 4 vuodessa. Jos haluaa huomattavasti nopeuttaa opiskelutahtia, voi joutua suorittamaan kursseja itsenäisesti opiskellen ja mahdollisesti käyttämään hyväkseen myös kesälukukausia ja itsenäisiä opintoja. Lukio-opintojen suoritusaikataulu voi olla jokin seuraavista vaihtoehdoista: Suoritat opinnot kolmessa vuodessa, jolloin voit aloittaa ylioppilaskokeiden suorittamisen toisen vuoden keväällä tai kolmannen vuoden syksyllä ja saat tutkinnon valmiiksi kolmessa vuodessa, jolloin aikaa opintoihin on 13 jaksoa ja siten kursseja / jakso 5-6 Suoritat opinnot kahdessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi viimeistään kolmannen vuoden syksyllä, jolloin aikaa opintoihin on 11 jaksoa ja kurssimäärä / jakso on 6-7 Suoritat opinnot kolmessa ja puolessa vuodessa ja saat yo-tutkinnon valmiiksi neljäntenä syksynä, jolloin opiskeluaikaa on 16 jaksoa ja kurssimäärä on 4-5kurssia / jakso. Suoritat opinnot neljässä vuodessa ja saat yotutkinnon valmiiksi neljännen vuoden keväällä, jolloin aikaa opintoihin on 18 jaksoa ja opintojen määrä jaksossa on noin 4. Kurssien itsenäinen suorittaminen Kursseja on mahdollisuus perustelluista syistä suorittaa itsenäisesti, kuitenkin aineenopettajien ohjauksessa. Itsenäisestä suorittamisesta tulee tehdä sitova kirjallinen sopimus asianomaisen opettajan kanssa hyvissä ajoin. Sopimuksen vahvistaa rehtori. Lomakkeita on saatavilla Wilmassa ja kotisivulla Kurssin itsenäinen suorittaminen tulee kysymykseen mm. seuraavissa tapauksissa: Opiskelija haluaa nopeuttaa opintojaan. Opiskelija haluaa suorittaa kurssin, jonka opetus ei ole toteutunut. Opiskelijan on mahdotonta sijoittaa kurssia omaan työjärjestykseensä. Suositeltavin ja yleisin aikataulu lukio-opintojen suorittamiseksi on vaihtoehto a, jolloin lukio-opinnot valmistuvat kolmessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että kurssikertymä ensimmäisen ja toisen opintovuoden aikana on vähintään 30 kurssia + 30 kurssia. Näin kolmannen vuoden kolmeen ensimmäiseen jaksoon jäisi 15 suoritettavaa kurssia. Opiskelu jatkuu kolmannen vuoden neljännessä jaksossa ylioppilaskokeisiin valmistautuen ja osallistuen. Neljän vuoden ohjelma voi olla tarpeellinen vaihtoehto esimerkiksi laajan opinto-ohjelman, kurssiarvosanojen uusimisen tai aikaa vievän harrastuksen vuoksi. Yhteisessä sopimuksessa määritellään tenttimisajat ja väli- ym. tehtävien palautusajat. Lisäksi siinä saa ohjeet kurssin suorittamiseen liittyvistä muista menettelyistä. Joidenkin kurssien (kuten liikunnan, vieraiden kielten suullisten kurssien, musiikin yms.) suorittaminen itsenäisestä tenttimällä voi olla hankalaa ja siksi sitä ei suositella. Jotta itsenäisistä opinnoista voisi suoriutua hyvin ja saavuttaa tarvittavat tiedot ja taidot ajatellen ylioppilaskoetta, pidetään toivottavana, että opiskelija Normaaleja kolmen vuoden opintoja suositellaan opintojen suunnittelun yleiseksi lähtökohdaksi lukiota aloitettaessa. Anomus opintojen laajentamisesta kolmeen ja puoleen tai neljään vuoteen on aina tehtävä 7 on suoriutunut edellisestä kurssista vähintään arvosanalla 7. Kurssin voi yrittää suorittaa itsenäisesti vain kerran saman lukuvuoden aikana. yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä verkkokursseina. Näistä kursseista, niiden hyväksymisestä lukion oppimäärään ja niiden kustannusten korvaamisesta saat tietoa opinto-ohjaajaltasi. Uusista avautuvista opiskelumahdollisuuksista tiedotetaan lukuvuosien alussa. Lukion oppimäärään voidaan hyväksyä myös muita kotitai ulkomaisia opintoja. Päätöksen korvaavuudesta tai hyväksilukemisesta tekee rehtori tutustuttuaan alkuperäisiin todistuksiin Kurssien valitseminen eri lukuvuosille Lukion kurssitarjottimeen on merkitty kaikki kyseisenä lukuvuonna eri jaksoissa tarjottavat kurssit. Seuraavan lukuvuoden kurssitarjotin valmistuu keväällä, jolloin se jaetaan opiskelijoille ja samalla ilmoitetaan aikataulu, johon mennessä kurssivalintojen tulee olla tehtynä. Sijoita eri jaksoihin kaikki ne kurssit, jotka olet valinnut kyseiselle vuodelle. Kielitarjonta ja kansainvälisyys Norssilla kielitarjonta on laaja ja monipuolinen. Toisen kotimaisen kielen lisäksi opiskelijan tulee opiskella vähintään yhden vieraan kielen pitkä oppimäärä (A-kieli). Lisäksi Norssilla on mahdollista valita saksan, ranskan ja venäjän kielen opintoja, jotka toteutetaan siten, että opiskelija voi ottaa laajojakin kokonaisuuksia alkavista kielistä. Kiinan kielessä tarjotaan kolme kurssia, mutta tehdään yhteistyötä yliopiston kielikeskuksen kanssa, jossa voi jatkaa opintoja. Huomaa myös, että joitakin kursseja tarjotaan vain kerran lukuvuoden aikana. Kun valitset kursseja kurssitarjottimelta ja poikkeat oppiaineiden kurssien numerojärjestyksestä, tarkista (opettajalta, opinto-ohjaajalta, lyhyistä kurssikuvauksista), salliiko oppiaineen kurssien suoritusjärjestys tällaisen poikkeamisen. Lisäksi huomioi sijoittelussa, että syksyn ylioppilastutkintoon osallistuvan on suoritettava ao. aineen pakolliset kurssit pääsääntöisesti edellisen kevään viidennen jakson loppuun mennessä ja kevään yo-tutkintoon osallistuvan kolmannen jakson loppuun mennessä. Tampereen yliopiston normaalikoulun lukion painopistealueena on kasvatus kansainvälisyyteen, jota toteutetaan mahdollisimman laaja-alaisesti niin, että se koskettaa koko ikäluokkaa. Koulu on vuodesta 1984 ollut mukana UNESCO:n luomassa ystävyyskoulutoiminnassa. Kansainvälisyyskasvatuksen päämääränä on kulttuurien välinen ymmärtäminen sekä kasvaminen Euroopan kansalaisuuteen, jolloin tavoitteena on saada opiskelijat ymmärtämään maailman kulttuurierot rikkautena. Opiskelijat tutustuvat eri kulttuurien tapoihin ja taloudellisiin, yhteiskunnallisiin sekä maantieteellisiin tekijöihin kulttuureja rikastuttavina, köyhdyttävinä tai rakentavina voimina. Kurssitarjottimelle kurssit on laitettu kuhunkin jaksoon sarakkeisiin, ja kunkin jakson vaakarivit on merkitty numeroilla 1 – 9. Näitä numeroita kutsutaan tuntikoodeiksi tai palkeiksi ja ne osoittavat kurssin ajankohdan lukujärjestyksessä. Saman numeron kohdalla (1 - 8) olevat kurssit pidetään samalla tuntikoodilla tai palkilla eli varsinaisessa lukujärjestyksessä samaan kellonaikaan. Voit valita samalta tuntikoodilta vain yhden kurssin eli yhdessä jaksossa voit osallistua enintään kahdeksan kurssin oppitunneille. Normaalikoululla on yhteistyökoulutoimintaa seuraavissa kaupungeissa: Lancaster, Englanti Rendsburg, Saksa Aix en Provence, Ranska Tartto, Viro Biecz, Puola Pietari, Venäjä Miskolc, Unkari Istanbul, Turkki Koodilla 9 olevat kurssit opetetaan koulun työajan ulkopuolella ja niillä on siten oma aikataulunsa. Kurssin oppitunteja on kolme kertaa viikossa ja oppitunnin pituus on 75 minuuttia. Kurssitarjottimen kanssa samalla sivulla on tuntikaavio, josta näet, minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan palkin oppitunnit pidetään. Muissa lukioissa suoritetut opinnot hyväksytään lukion oppimäärään. Kesälukioiden osalta on syytä etukäteen käydä tarkistamassa opinto-ohjaajalta kurssien vastaavuus (hyväksyttävän kurssin minimipituus 30 tuntia). Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kursseja myös ammatillisissa oppilaitoksissa, Vuosittain tulee myös uusia yhteistyökumppaneita. Lukion opiskelijat voivat valita opintoohjelmaansa kansainvälisyyskursseja: Kansainvälisyyskurssi 1 Kulttuurien välinen viestintä 8 Kurssilla tutustutaan kulttuurien väliseen viestintään ja sen eri ilmenemismuotoihin. Tarkastelun kohteina ovat erilaiset eurooppalaiset kulttuuripiirit ja maailmankulttuurit. Normaalikoulu ja eurooppalaiset yhteistyökoulut toimivat yhdessä Euroopan Unionin Erasmus+ -projektissa. Projektityöskentelyn lisäksi joka kevät järjestetään yhteinen Eurooppa-viikko, jolloin opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kansainväliseen työskentelyyn projektimaissa tai omassa koulussa. Kansainvälisyyskurssi 2 Kansainvälinen toiminta Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen aihekokonaisuuteen. Tavoitteena on hahmottaa eri kulttuuritaustojen vaikutus asioiden prosessoinnissa ja erilaisten arvojen vaikutus ihmisten ajattelulle ja toiminnalle. Kurssiin liittyy yleensä opiskelijavaihto. Normaalikoulun opiskelijat voivat osallistua henkilökohtaiseen opiskelijavaihto-ohjelmaan, joka järjestetään yhteistyökoulujen kanssa. Opiskelija voi vaihto-ohjelmassa opiskella valitsemassaan yhteistyökoulussa n. 10 päivän ajan ja hänelle tehdään oma henkilökohtainen opintosuunnitelma. Opiskelijavaihto-ohjelma toteutetaan vastavuoroisuusperiaatteella, jolloin isäntäperhe vastaa majoitus ym. kustannuksista. Kansainvälisyyskurssi 3 Maailmankansalaisen tutkinto Kurssilla tutustutaan opiskelijan valitsemaan tietyn kulttuurin tai kulttuuripiirien väliseen tai paikalliseen ongelmaan tai ilmiöön. Aiheen käsittely tapahtuu YK-liiton antamien Maailmankansalaisen tutkinnon vaatimusten mukaan. Lukiolaiset voivat myös suorittaa kansainvälisyyskurssit 4 ja 5, mikäli osallistuvat lukion Erasmus+ –hankkeen toimintaan joko kotimaassa tai ystävyyskoulussa. Lukiodiplomit Lukiodiplomi on taide- ja taitoaineissa suoritettava näyttö- tai päättötyö, joka vaativuudeltaan vastaa ylioppilaskokeen tasoa. Lukiodiplomeja voi suorittaa seuraavissa aineissa: kuvataide, musiikki, liikunta ja kehittyvä mediadiplomi. Lisäksi koulu tarjoaa mahdollisuuden lukudiplomiin. Tarkemmat ohjeet antaa ko. aineen opettaja. Kansainvälisiä vieraita vierailee jaksojen aikana koulussamme. Tapaamisissa opiskelijoilla on mahdollisuus tavata kansainvälisissä tehtävissä toimivia asiantuntijoita. 9 siin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tuotosten arviointiin. Opiskelija-arvioinnin avulla koulu voi myös tukea opiskelijan itsenäistä opiskelua. Kaikki arvioidut kurssit sisältyvät lukion päättötodistukseen. ARVIOINTI Todistukset Päättötodistus Opiskelija saa lukion päättötodistuksen suoritettuaan lukion koko oppimäärän mukaiset opinnot. Päättötodistukseen merkitään oppiaineiden arvosanat koko suoritetun oppimäärän osalta sekä kussakin oppiaineessa suoritettujen kurssien määrä. Lukion päättötodistuksen liitteeseen merkitään opiskelijan soveltavat ja muualla suorittamat lukion oppimäärään hyväksytyt kurssit ja niiden arviointi. Kurssin opettaja arvioi opiskelijan tiedot ja taidot jakson päättyessä opetussuunnitelman määräämällä tavalla. Kurssikohtaiset arviointiperusteet selostetaan ainekohtaisissa opetussuunnitelmissa ja kunkin kurssin alkaessa. Lukion kurssit arvioidaan numeroarvosanoin. Opinto-ohjaus arvostellaan suoritusmerkinnällä. Lisäksi sellaiset koulukohtaiset kurssit, jotka perustuvat oppituntien ulkopuolella tapahtuvaan opiskelijoiden toimintaan, voidaan arvioida suoritusmerkinnällä. Ylioppilastutkintotodistus Ylioppilastutkintotodistuksen saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, ja läpäissyt ylioppilastutkintoon liittyvien pakollisten aineiden kokeet hyväksytysti. Ilman lukion päättötodistusta ei voi saada ylioppilastutkintotodistusta. Numeroarvioinnissa käytetään asteikkoa: 4 (hylätty), 5 (välttävä), 6 (kohtalainen), 7 (tyydyttävä), 8 (hyvä), 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen). Todistus oppimäärän suorittamisesta Mikäli opiskelija ei saa lukion päättötodistusta, hän voi saada todistuksen lukion oppimäärän suorittamisesta, mikäli hän on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. Kurssin uusiminen Hylätyn kurssin opiskelija voi uusia joko uusintakuulusteluissa tai osallistumalla kurssin opetukseen ja kuulusteluihin. Kutakin hylättyä kurssia kohden opiskelija voi osallistua yhteen uusintakuulusteluun. Erotodistus Jos opiskelija eroaa lukiosta ennen koko oppimäärän suorittamista, hänelle annetaan erotodistus. Jos opiskelija aikoo keskeyttää opintonsa, hänen on keskusteltava asiasta opinto-ohjaajan kanssa ja tehtävä rehtorille osoitettu kirjallinen, allekirjoitettu eroanomus. Uusintakuulusteluun on osallistuttava päättyneen jakson jälkeen. Uusintakuulusteluja järjestetään jakson päätyttyä ilmoitettuna aikana. Ilmoittautuminen tapahtuu sähköisesti Wilmassa. Kurssin arvosanaksi merkitään arvosana, joka muodostuu uusintakuulustelun arvosanasta ja aiemmista kurssin näytöistä. Uusintakuulustelupaperiin opettaja merkitsee sekä uusintakuulustelun arvosanan että kurssin arvosanan. Kesän uusintakuulustelupäivänä saa uusia niitä kokeita, joiden osalta uusintaoikeutta ei lukuvuoden aikana ole käyttänyt. Jaksoarviointi Opiskelija saa jokaisen jakson jälkeen arvioinnin niistä kursseista, jotka hän on kokonaisuudessaan suorittanut jakson kuluessa. Jaksoarviointi on nähtävissä Wilmassa eikä sitä tulosteta erikseen. Hyväksytyn kurssin opiskelija voi uusia vain osallistumalla uudestaan kurssin opetukseen sekä sen kuulusteluihin. Kurssin lopulliseksi arvosanaksi tulee suorituksista parempi. Kurssin arviointi Opiskelija-arviointi on yksi osa koulun arviointia. Jokainen opiskeltu lukion kurssi arvioidaan. Kurssin arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle ja hänen huoltajalleen kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Lukion suorittaminen Lukion oppimäärän hyväksytyssä suorittamisessa täytyy huomioida seuraavaa: - opiskelijan kurssimäärä 75 kurssia täyttyy - opiskelija on suorittanut kaikki pakolliset kurssit - opiskelija on suorittanut hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmansa oppiaineet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Kurssin arviointi perustuu paitsi mahdollisiin kirjalli10 - hylätty koulukohtainen kurssi ei ole mukana kokonaiskurssimäärässä kelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet: Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Oppiaineen pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista hylättyjä voi olla seuraavasti: Kursseja joista hylättyjä 1-2 3-5 2 9- 0 1 3 Lukion kurssimäärässä ja päättötodistuksessa ovat mukana kaikki arvioidut kurssit, eikä mitään voi enää jälkikäteen poistaa. Kurssimäärään luetaan vain hyväksytysti suoritetut koulukohtaiset kurssit. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön uuteen arviointiin, hän voi pyytää arviointiin oikaisua aluehallintovirastolta. Lukion päättöarviointi Ennen päättötodistuksen saamista opiskelija voi osallistua kerran oppiaineen koko oppimäärän käsittävään erilliseen kuulusteluun ns. preliminäärikorotukseen, joka on ennen kevään ylioppilaskoetta. Kuulusteltavan oppimäärän laajuus määräytyy opiskelijan opintoohjelmasta. Kuulustelun perusteella voidaan opiskelijan oppiaineen arvosanaa korottaa, mikäli opiskelijan osaaminen on ollut oleellisesti parempaa kuin oppiaineen kurssien arvosanojen perusteella saavutettu arvosana edellyttää. Kuulustelua ei voi uusia. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi seuraavilla tavoilla: Opiskelijan suorittamat koulukohtaiset syventävät ja soveltavat kurssit ovat lisänäyttöä ja ne voivat korottaa aineen oppimäärän päättöarvosanaa. Opiskelija päättää hakemuksella, muodostuuko aineen päättöarvosana vain valtakunnallisten pakollisten ja syventävien kurssien perusteella vai muodostuuko päättöarvosana opiskelijan suorittamien kaikkien ko. aineen kurssien arvosanojen aritmeettisesta keskiarvosta. Harkinnan perusteella voivat ko. ainetta opiskelijalle opettaneet opettajat ja rehtori yhdessä korottaa päättöarvosanaa, mikäli opis- 11 YLIOPPILASTUTKINTO Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Hyväksytyn kokeen voi uusia kerran. Hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista ilman aikarajaa. Tutkinnon suorittaminen Lukio-opintojen päättövaiheessa suoritetaan eri aineiden ylioppilaskirjoitukset, jotka järjestetään kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Tutkintoon kuuluvat kokeet voidaan suorittaa yhdellä kerralla tai hajautetusti enintään kolmena peräkkäisenä suorituskertana (kevät-syksy-kevät). Mikäli kokeisiin ei ole osallistuttu mainitussa ajassa, on kaikki tutkintoon kuuluvat kokeet uusittava. Ylioppilaskokeeseen osallistuminen edellyttää, että opiskelija on opiskellut ennen kokeeseen osallistumista vähintään lukion tuntijaossa määrätyt asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Vieraissa kielissä, joissa ei ole pakollisia kursseja, edellytetään kolmen kurssin suorittamista. Mikäli riittävä kielitaito on hankittu muutoin, voi anoa rehtorilta lupaa osallistua ao. kielen kokeeseen ilman vaadittuja kurssisuorituksia. Yo-kokeiden tehtävät perustuvat valtakunnallisiin pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Opiskelija voi osallistua yhtenä koepäivänä vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Kullakin tutkintokerralla opiskelija voi siis osallistua enintään kahden reaaliaineen kokeeseen. Eri reaaliaineiden kokeet jakautuvat kahdelle koepäivälle seuraavasti: samana koepäivänä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia samana koepäivänä: evankelisluterilainen uskonto, ortodoksinen uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat: Tutkinnon rakenne laudatur, eximia cum laude approbatur, magna cum laude approbatur, cum laude approbatur, lubenter approbatur, approbatur ja improbatur. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta: kaikille pakollisena kokeena äidinkieli ja kirjallisuus, kolme muuta pakollista koetta valitaan seuraavista: - Ylioppilastutkinnosta ei anneta yleisarvosanaa. Lisätietoa ylioppilastutkinnon suoritusohjeista ja eri oppiaineiden ylioppilaskokeista saat lukion ylioppilastutkinto-oppaasta, rehtorilta, opinto-ohjaajilta, aineenopettajilta sekä ylioppilastutkinto-lautakunnan internetsivuilta osoitteesta www.ylioppilastutkinto.fi toinen kotimainen kieli vieras kieli matematiikka reaaliaine Ylimääräisenä voi suorittaa yhden tai useampia kokeita seuraavista: Opiskelijan oikeusturvan parantamiseksi on otettu käyttöön tarkistusarviointi. Se suoritetaan erillisen hakemuksen perusteella. Tarkempia ohjeita saa rehtorilta ja ylioppilastutkintolautakunnan kotisivuilta. - matematiikka - reaaliaine/reaaliaineet - vieras kieli/kielet Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet. Kokelas saa valita, minkä tasoisena hän kokeet suorittaa. Vähintään yhdessä pakollisessa oppiaineessa tulee kuitenkin suorittaa vaativamman tason (pitkän matematiikan tai A-kielen oppimäärän) koe. Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitukset Syksyn kirjoituksiin on ilmoittauduttu jo kesäkuun alussa. Opinto-ohjaaja ja rehtori opastavat syksyn kirjoittajia pakollisessa abi-infossa. Kokeisiin on saavuttava 30 minuuttia ennen ilmoitettua alkamisaikaa, erityisen tärkeää tämä on kuullun ymmärtämisen aamukokeissa, jotka alkavat klo 8:30. Kokelaan tulee varmistaa ennen kirjoitusten alkua, missä tilassa kokeet järjestetään. Il12 moittautuminen päättyi 5.6.2015 ja erityistodistukset tuli olla lautakunnassa viimeistään 2.5.2015. kirjoituksiin osallistuneet voivat jättää ilmoittautumisensa syksyn kokeiden tulosten selvittyä. Kuullunymmärtämiskokeet Kirjallinen koe ma 7.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä pe 12.2. äidinkieli, tekstitaito ti 8.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä Kuullunymmärtämiskokeet englanti saksa ranska venäjä ma 15.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä ke 9.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä ti 16.2. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä saksa ranska englanti venäjä ke 17.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska englanti venäjä Kirjalliset kokeet pe 11.9. äidinkieli, tekstitaito Kirjalliset kokeet ma 14.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 14.3. äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä –koe ke 16.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 18.9. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 16.3. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 21.9. äidinkieli, esseekoe suomi toisena kielenä –koe pe 18.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 21.3. ruotsi, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 23.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä ke 23.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 25.9. uskonto, ET, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke 30.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 28.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä pe 1.4. vieras kieli, lyhyt oppimäärä Syksyllä valmistuvien ylioppilaiden juhla pidetään pe 4.12.2015 klo 13:15 koululla. 3.6.2016 ylioppilasjuhlan harjoitukset klo 16:00 Tampereen yliopiston juhlasalissa, ota valkolakki mukaan Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset 4.6.2016 ylioppilasjuhla klo 11:00, Tampereen yliopiston juhlasalissa Kevään 2016 ylioppilaskirjoituksia koskeva abi-info pidetään tammikuussa (kaikilla kirjoittajilla osallistumisvelvollisuus). 23.11.2015 mennessä sitova ilmoittautuminen kevään ylioppilaskirjoituksiin; syksyllä 13 KÄYTÄNNÖN OPETUSJÄRJESTELYT Ilmoitus on tehtävä viimeistään kolmantena poissaolopäivänä. Sairauspoissaoloista hyväksytään lääkärin, terveydenhoitajan tms. todistuksen lisäksi myös huoltajan allekirjoittama selvitys tai kuittaus Wilmassa. Kursseille ilmoittautuminen Kursseille ilmoittaudutaan Wilmassa. Tietyille kursseille (esim. jotkin soveltavat kurssit) valitaan opiskelijat ilmoittautumisjärjestyksessä. Selvittämättömät poissaolot voivat estää kurssin arvostelun tai johtaa kurssin arvostelussa huonompaan arvosanaan kuin opiskelija siitä muutoin saisi. Opinto-ohjelmaan opiskelija voi tehdä muutoksia ryhmänohjaajan ja opinto-ohjaajan avustuksella. Muutokset tulee tehdä hyvissä ajoin, viimeistään edellisen jakson arviointiviikon alkuun mennessä. Yksittäisen opiskelijan opinto-ohjelmaan voidaan joutua tekemään muutoksia, jos joidenkin kurssien ryhmäkoot sitä edellyttävät. Tarkista aina seuraavan jakson lukujärjestyksesi arviointiviikon päättyessä. Lukiolain (25 §) mukaan opiskelijalla on velvollisuus olla läsnä opetuksessa. Toistuva myöhästely on vastoin tätä läsnäolovelvoitetta. Opettajalla on oikeus vaatia korvaavia tehtäviä myöhästelyistä tai laskea kurssiarvosanaa. Osa arvioinnista määräytyy aktiivisen osallistumisen ja tuntityön kautta. Säännöllinen läsnäolo ja tehtävien tunnollinen suorittaminen on opiskelijan velvollisuus ja ne parantavat mahdollisuuksia hyviin tuloksiin. Mahdolliset muutokset ovat aina nähtävissä Wilman lukujärjestysnäytöllä. Wilmassa näkyy myös opiskelijan opintosuoritukset. Jokainen opiskelija saa oman käyttäjätunnuksen ja salasanan. Alle 18-vuotiaiden huoltajilla on omat käyttäjätunnukset ja salasanat, jotka ovat voimassa, jos kansliaan ei ole muuta kirjallisesti ilmoitettu. Muissa tapauksissa kaikista poissaoloista tulee viipymättä ilmoittaa seuraavien ohjeiden mukaisesti: Opiskelijan velvollisuutena on selvittää luotettavasti kaikki poissaolonsa opettajilleen välittömästi kouluun palattuaan. Mikäli sairaus jatkuu kauemmin kuin kaksi koulupäivää, on opiskelijan lisäksi jo etukäteen ilmoitettava ryhmänohjaajalleen poissaolostaan. Poissaolot ja myöhästymiset Vilppi kokeessa ja plagiointi Mikäli opiskelija jää kiinni lunttaamisesta, hänen koesuorituksensa hylätään ja hänen on suoritettava kurssi uudelleen osallistumalla opetukseen. Muistathan poissaoloista, että… Hyväksytty syy poissaoloon on sairaus tai koulun antama lupa (selvityksenä esim. lääkärintodistus tai rehtorin päätös). Lunttaamisen yrityksenä pidetään myös ylioppilastutkinnon tapaan mobiililaitteen tuomista koetilaisuuteen, jos sitä erikseen ei ole sallittu kokeessa. Aiheettomat poissaolot on kielletty. Lunttaamisesta tiedotetaan aina sekä rehtorille että alaikäisen opiskelijan huoltajalle. Lunttaamisen seurauksena on kirjallinen varoitus. Plagiointi koulutehtävissä rinnastetaan vilppiin kokeessa ja seuraamukset ovat vastaavat. Norssin lukion poissaolokäytäntöä ohjaavat samat säännöt, joita noudatetaan myös työelämässä ja muualla yhteiskunnassa. Opiskelijalla tiedossa olevat poissaolot anotaan ja selvitetään etukäteen. Ryhmänohjaajalta anotaan lupa alle 4 päivän pituisiin poissaoloihin. Matkan, leirin, edustustehtävän tms. vuoksi 4 päivän tai pidemmästä poissaolosta lupaa koulusta anotaan rehtorilta erillisellä hakemuskaavakkeella, johon opiskelija on etukäteen pyytänyt opettajilta ohjeet korvaavista tehtävistä. Mobiililaitteiden käyttö oppitunneilla o Kännykät pidetään äänettömällä, ilman värinää ja poissa näkyvistä. Kännykät voidaan koota luokkaan tullessa erilliselle pöydälle, josta ne otetaan poistuttaessa oppitunnilta. o Tärkeistä puheluista oppitunnin aikana sovitaan etukäteen opettajan kanssa. Myös lyhyemmissä, etukäteen hyväksytyissä poissaoloissa opettaja voi vaatia korvaavia suorituksia poissaolojen ajalta opiskelijan osaamisen varmistamiseksi. 14 o Älypuhelimien ja iPadien käyttö on kuitenkin sallittu opettajan ohjeistuksen mukaisesti tietyssä tehtävässä tai tilanteessa. nen opintojen alkua. Kesäajan yliopistotasoiseen opetukseen ja reaaliaineiden kertauskursseille ilmoittaudutaan huhti-toukokuussa. o Reaaliaineiden kursseista maksat itse omavastuuosuuden. Muihin Korotatarjottimen opintoihin voit saada maksuttoman opinto-oikeuden, mutta oma oppilaitoksesi maksaa opinnoistasi yliopistolle tai kesäyliopistolle. o Jos jätät saapumatta kurssille ilmoittamatta peruutuksesta etukäteen tai keskeytät opintosi muusta syystä kuin lääkärintodistuksella osoitetun sairauden vuoksi, peritään opintomaksu sinulta itseltäsi. o Kaikille tarjottimella oleville kursseille ilmoittaudutaan palvelun sähköisellä lomakkeella. o Lue ohjeet tarjottimelta ennen kuin ilmoittaudut! Tampereen,kesäyliopisto (www.tampereenkesayliopisto.fi) tarjoaa abija lukiolaiskursseja pääosin kesällä, mutta joitakin kursseja myös kevään lukulomalla. Muista kuin Korota-tarjottimella olevista kursseista sinun täytyy itse maksaa kurssimaksu, joka ilmenee kurssikuvauksesta. T-merkintä T-merkintä tarkoittaa, että kurssi on täydennettävä. Mikäli opiskelija suoritus kurssin aikana on puutteellinen, voi kurssin opettaja antaa arvosanan asemasta T-merkinnän. Tämä tarkoittaa, että opiskelijan tulee täydentää suoritustaan viimeistään viikon kuluessa uusintakuulustelusta lukien (katso tarkat päivämäärät aikojen sivulta). Vaihto-opiskelijavuoden opinnot Vaihto-opiskelijavuoden lukiotasoisista opinnoista hyväksytään erikseen neuvoteltavat suoritukset. Perusperiaatteena on, että yksi kurssi vastaa ympärivuotista yhden viikkotunnin opiskelua. Kun lukio-opintoihin anotaan hyväksyttäväksi ulkomaisia opintoja, tulee opiskelusuorituksista olla selkeä eritelty näyttö: opiskelupaikan taso, kurssin laatu ja kesto tunteina, arviointi ja/tai osallistuminen poissaoloineen sekä suoritustaso. Opiskelijan tulee ajoissa kirjallisesti anoa lukiopaikan säilyttämistä vaihtovuoden ajan lukion rehtorilta Materiaaliraha Lukiolainen kuluttaa monenlaista koulun hankkimaa paperitavaraa opiskelunsa aikana. Tässä näistä tärkeimmät: Arviointiviikkojen tehtävien ja kokeiden konseptiarkit, uusintakuulustelujen tehtäväarkit, muiden kokeiden tehtäväarkit, preliminäärien tehtäväarkit, erillisten kuulustelujen konseptiarkit jne. Koska materiaalien hankinta on edullisinta joukkoostona, kerätään ns. materiaalimaksu. Koko lukioaikaista paperitavaraa ja kaikille yhteistä materiaalia varten laskutetaan lukion alkaessa jokaiselta opiskelijalta 20€ suuruinen.summa. Seututarjotin ja eNorssi Oman lukion kurssitarjonnan lisäksi opiskelijat voivat suorittaa verkkokursseja. Verkkokursseja on tarjolla Pirkanmaan lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten kurssitarjottimella http://www.seututarjotin.fi. Tämän lisäksi verkkokursseja voi suorittaa maamme normaalikoulujen lukioiden yhteistyönä tarjoamina ns. eNorssi-kursseina. http://www.enorssi.fi/opetus/verkko-opetus Hyväksiluettavat opinnot KOROTA-tarjottimella Tampereen yliopisto ja Tampereen kesäyliopisto tarjoavat lukiolaisille korkeakoulutasoisia opintoja: http://korota.blogit.tampere.fi/. o Tampereen yliopiston opintojaksoille ilmoittaudutaan 11.-20.8.2015. o Tampereen kesäyliopiston syys- ja kevätlukukausien avoimeen yliopistoopetukseen ja ammattikorkeakoulutasoisille kielikursseille ilmoittautuminen päättyy yleensä kaksi viikkoa en15 LUKUVUOSI 2015–2016 Aikatauluja TYÖAIKA 2015 - 2016 Syyslukukausi Syysloma Kevätlukukausi Talviloma Lomapäivä 11.08.2015 12.10.2015 07.01.2016 29.02.2016 6.5. – – – – 19.12.2015 16.10.2015 04.06.2016 04.03.2016 11.08.2015 02.10.2015 02.12.2015 10.02.2016 13.04.2016 - 01.10.2015 01.12.2015 09.02.2016 12.04.2016 04.06.2016 25.09.2015 25.11.2015 03.02.2016 06.04.2016 27.05.2016 - 01.10.2015 - 01.12.2015 - 09.02.2016 -12.04.2016 - 02.06.2016 JAKSOT JAKSO JAKSO JAKSO JAKSO JAKSO 1 2 3 4 5 38 38 38 38 37 ARVIOINTIVIIKOT JAKSO JAKSO JAKSO JAKSO JAKSO 1 2 3 4 5 Jaksojen arviointiviikon pituus on 5 arkipäivää. Palkkien 1 ja 7 kokeet ovat ennen arviointiviikkoa. Arviointiviikolla palkin opetus on 3. oppitunnilla ja palkin kokeet alkavat 4. oppitunnilla. Arviointiviikon yksityiskohtainen aikataulu tulee Wilmaan opiskelijan työjärjestykseen. MÄÄRÄAIKOJA 2015-2016 JAKSO ALKAA PÄÄTTYY 1 2 3 4 5 ti 11.08. pe 02.10. ke 02.12. ke 10.02. ke 13.04. to 01.10. ti 01.12. ti 09.02. ti 12.04. la 04.06. ARVOSTELU NÄKYY WILMASSA pe 09.10. ke 09.12. ke 17.02. ke 20.04. pe 03.06. 16 UK-ILMOITTAUTUMINEN su 18.10. su 13.12. su 21.02. su 24.04. su 05.06 UUSINTAKUULUSTELU ke 21.10. ke 16.12. ke 24.02 ke 27.04. ke 08.06. T SUORITETTAVA VIIM. ke 28.10. to 07.01. ma 7.03. ke 04.05 ke 15.06. Kokeiden palautus tapahtuu arvostelun valmistuttua (arvostelu Wilmaan) seuraavan viiden työpäivän ensimmäisellä välitunnilla samassa järjestyksessä palkeittain kuin kokeet on pidetty. Esim. ensimmäisen jakson ensimmäinen koe palautetaan maanantaina 19.10. klo 9:30-9:45 siinä luokassa, jossa ko. kurssi on opetettu. Abiturienttien koulutyö päättyy torstaina 18.2.2016 Uusintakuulusteluihin ilmoittaudutaan Wilmassa ja ne pidetään alkaen kello 16:00 auditoriossa, paitsi ke 8.6.2016 alkaen klo 12:00. Uusintakuulustelu kestää enintään kolme tuntia, jolloin voi suorittaa enintään kaksi koetta. TUNTIKAAVIO 8:15– 9:30 9:45– 11:05 11:45– 13:00 13:15– 14:30 14:45– 16:00 ma 5 ti 7 ke 1 to 3 pe 2 3 4 5 6 1 6 2 3 5 4 1 6 2 4 7 8 7 8 8 Tiistaisin ryhmänohjaajan tuokio on klo 13:15–13:35 ja seuraava oppitunti alkaa klo 13:45 ja päättyy klo 15:00. Aamunavaus pidetään klo 9:45. Ensimmäinen vuosikurssi ruokailee klo 11:15–11:45. Toinen ja kolmas vuosikurssi ruokailee klo 11:05–11:35. VANHEMPAINILLAT JA ESITTELYILTA 1 vsk 3 vsk 2 vsk 2 vsk esittelyilta ke 26.8.2015 ti 17.11.2015 pe 19.2.2016 to 21.4.2016 ke 13.1.2016 klo klo klo klo klo 18:30 18:30 18:30 18:30 18:30 kahvitarjoilu kahvitarjoilu kahvitarjoilu kahvitarjoilu kahvitarjoilu klo 18:00 lähtien STARTTIPÄIVÄT Starttipäivät toteutetaan kaikilla ensimmäisen vuoden ryhmillä 13.8.-14.8.2015 ryhmittäin ilmoitettavan tarkemman aikataulun mukaan. 17 OPISKELUHUOLTO KOULUTAPATURMAT Koulutapaturma on koulumatkalla tai kouluaikana sattunut tapaturma. Ensiavusta huolehtinut henkilö ilmoittaa tapaturmasta opiskelijan huoltajalle. Opiskelija ohjataan hoitoon terveyspalveluiden neuvonnan antaman ohjeen mukaan alueen terveysasemalle tai päivystysasema Acutaan. Koulutapaturmista täytetään koulutapaturmalähete, joka on edellytys korvausten saamiseksi. Huoltajan käyttäessä omatoimisesti yksityisiä sairaanhoitopalveluja kustannuksia ei korvata. OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Lukion terveydenhoitaja Jaana Unha puh. 040-800 4062, G3 Tampereella opiskelevat lukiolaiset saavat perustason lääkäripalvelut kaupungin opiskeluterveydenhuollosta. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti oman lukion terveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille joko koululle tai opiskeluterveydenhuollon keskitettyyn toimipisteeseen. Keskitetyn toimipisteen yhteystiedot saa lukion omalta terveydenhoitajalta. ERITYISOPETUS Erityisopettaja Pekka Poikajärvi, puh. 040 1904 215, G27 Erityisopetusta kohdennetaan niille opiskelijoille, joilla on todettu oppimisvaikeuksia. Erityisopettaja pitää lukio-opintojen alussa tunnin, jonka aikana opiskelijat kertovat kirjallisesti tietoja kouluvuosistaan sekä näkemyksiä oppimisestaan. Tunnilla tehdään myös lukiseula, jossa arvioidaan opiskelutaitoja. Seulan tulosten perusteella erityisopettaja kutsuu joitain opiskelijoita keskustelemaan opiskelusta ja kartoittaa vielä tarkemmin, onko opiskelijalla tarvetta tukeen. Mikäli opiskelija haluaa keskustella opinnoistaan erityisopettajan kanssa jo opintojen alkuvaiheessa, hän voi itse ottaa yhteyttä erityisopettajaan ja varata ajan. Tukea tarvitseva opiskelija tapaa erityisopettajaa säännöllisesti lukuvuoden aikana. Erityisopettajan palveluihin voi hakeutua myös oma-aloitteisesti, mikäli opiskelija kohtaa opiskeluun liittyviä vaikeuksia lukio-opinnoissaan. Myös aineenopettaja, opinto-ohjaaja tai ryhmänohjaaja voi ohjata opiskelijan erityisopettajan puheille. Huoltajat voivat ottaa yhteyttä erityisopettajaan, jos epäilevät että heidän lapsellaan on oppimisvaikeuksia tai hän tarvitsee tukea lukio-opinnoissaan. Tarvittaessa erityisopettaja voi tavata opiskelijan ja tämän huoltajat yhdessä. Lääkäripalvelut ovat maksullisia yli 18-vuotiaille koskien sairaanhoitokäyntejä. Käyntimaksu peritään kolmelta ensimmäiseltä kerralta, jonka jälkeen käynnit ovat maksuttomia yhden kalenterivuoden aikana. Ensimmäisen vuoden opiskelijat saavat kutsun terveystarkastukseen. Käyttämättä jätetystä lääkärin tai hammaslääkärin ajanvarauksesta peritään 33,90 €. SUUN TERVEYDENHUOLTO Kehotuskirje varata aikaa lähetetään 17-vuotiaille tamperelaisille nuorille. Ajan voi varata keskitetystä ajanvarauksesta ma-pe klo 8:0017:00 numerosta (03) 5657 0100. Ajan tarkistaminen, siirtäminen ja peruuttaminen sekä ensimmäisen ajan varaaminen suuhygienistille ja kiireellisen hammaslääkäriajan varaaminen on mahdollista myös sähköisen asioinnin kautta. Lisätietoja: www.tampere.fi/terveyspalvelut/hammashoito. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käyttää Tampereen kaupungin suun terveydenhuollon palveluja. Hammashoitopalvelujen käyttäjäksi voi ilmoittautua netissä olevalla lomakkeella. Sitä voi myös tilata keskitetystä ajanvarauksesta numerosta (03) 5657 0100. Ajanvaraus on tehtävä itse. Vieraspaikkakuntalaisella opiskelijalla on mahdollisuus käydä hammashoidossa myös omassa kotikunnassaan KURAATTORI Koulukuraattori Hinne Koivuluoma puh. 050 4437 232, G32 Koulukuraattorin työn tavoitteena on auttaa ja tukea opiskelijoita kaikenlaisessa koulunkäyntiin ja muuhun elämänpiiriin liittyvissä asioissa. Koulukuraattori pyrkii kehittämään yhteisöllisyyttä kouluyhteisössä sekä edistämään koulun ja kotien yhteistyötä. Koulukuraattori toimii yhteistyössä opiskelijan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön ja nuorten palvelupisteiden ja viranomaisten kanssa. Kuraattori tarjoaa opiskelijoille keskusteluapua, 18 tukea ja ohjausta matalalla kynnyksellä. Yhteistyösuhteet perustuvat luottamuksellisuuteen ja tavoitteena on tukea opiskelijoiden psykososiaalista kasvua. Kuraattori toimii myös tukioppilas- ja tutortoiminnan ohjaajana. Koulukuraattori on tavattavissa pääsääntöisesti koulupäivinä klo 8:00–15:45. Kuraattori ottaa vastaan opiskelijoita ja oppilaita pääasiassa ajanvarauksella, mutta koulupäivien aikana voi kuraattorille tulla juttelemaan myös ilman ajanvaraustakin. Ajan voi varata opiskelija itse, opettaja, ryhmänohjaaja, huoltaja tai muu viranomainen tai hoitava taho. Yhteyttä voi ottaa muun muassa koulua, opiskelua, kotia, kaveripiiriä, vapaa-aikaa, mielenterveyttä ja päihteitä koskevissa asioissa. Ajan voi varata kuraattorille soittamalla, tekstiviestillä, Wilmassa, sähköpostilla tai tulemalla piipahtamaan kuraattorin huoneella. tuksesta. Koulupsykologiin puoleen voi kääntyä, kun opiskelijaa vaivaa esimerkiksi väsymys, mielialan lasku, stressi, jännittäminen, ihmissuhdepulmat, elämän kriisitilanteet, syömishäiriöt jne. Lukiopsykologin tehtävät: tukee opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia (yksilökäyntien, ryhmäinterventioiden sekä yhteisöön kohdistuvien toimien kautta) kartoittaa opiskelijan psyykkistä vointia ja oppimisen ongelmia ohjaa opiskelijan tarvittaessa jatkotutkimuksiin, hoitoon, kuntoutukseen tai muihin tukipalveluihin ja toimii tarvittaessa yhteistyössä em. tahojen kanssa tekee yhteistyötä opiskelijan huoltajan, ryhmänohjaajan ja muiden opiskelijan asioissa mukana olevien kanssa opiskelijan suostumuksella osallistuu opintojen koordinointiryhmän toimintaan konsultoi opettajia psyykkiseen hyvinvointiin liittyvissä asioissa Koulupsykologin työn tavoitteena on auttaa opiskelijoita mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Siksi on toivottavaa, että kynnys yhteydenottoihin olisi matala. Tavoitteena on löytää yhdessä uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin. Koulupsykologiin voi ottaa yhteyttä puhelimitse joko tekstiviestillä tai soittamalla (p. 050 4201 404), Wilman kautta tai sähköpostitse: [email protected]. KOULUPSYKOLOGI Elina Sisso-Hakonen, puh. 050 420 1404, G35 Koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opiskelijoiden psyykkistä hyvinvointia. Koulupsykologi on terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö. Käynnit koulupsykologin luona ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Koulupsykologin vastaanotolle voi opiskelija hakeutua itse tai esimerkiksi vanhemman, opettajan, kuraattorin tai terveydenhoitajan suosi- 19 iPADIN KÄYTTÖOHJEISTUS (niille, joilla on koulun laite) iPadin vastaanottaessasi olet sitoutunut seuraaviin ehtoihin. Koska laite on hankittu opiskelukäyttöön, sitä tulee paitsi huolellisesti hoitaa, myös kuljettaa mukana, sillä osa koulun opiskelumateriaaleista on sähköisiä. Tarkastan laitteen toimintakunnon saadessani laitteen käyttöön ja ilmoitan välittömästi havaitsemistani vioista ja/tai puutteista koulun atk-tukeen. Ymmärrän, että laite on luovutettu minulle ainoastaan opiskelukäyttöön. Huolehdin itse siitä, että minulla on toimintakunnossa oleva laite. Laina-aikana olen vastuussa laitteelle aiheutuneista vahingoista ja laitteen katoamisesta. En luovuta laitetta muiden käyttöön. Noudatan laitteen kuljettamisessa tarvittavaa varovaisuutta. Huolehdin, että laitteen turvatarra säilyy ehjänä. En jätä laitettani vartioimatta näkyville, esimerkiksi kulkuneuvoon tai julkiseen tilaan. Jos laite katoaa tai varastetaan, ilmoitan siitä välittömästi kouluun ja teen tarvittaessa rikosilmoituksen. Huolehdin siitä, että laitteessani on koulutyöhön tarvitsemani ohjelmat. En asenna ohjelmia, joihin minulla ei ole voimassa olevaa asianmukaista lisenssiä. En tallenna laitteeseen tekijänoikeussäännösten vastaista tai laitonta sisältöä tai käytä laitetta muutoinkaan lainvastaisesti. En poista laitteen ohjelmistolukitusta (jail brake). Huolehdin, että laitteen käyttöturvallisuutta parantavat päivitykset tulevat asennettua. Seuraan laitteeni muistin täyttymistä siten, että vapaata tilaa on riittävästi koulutöitä varten. Huolehdin muutoinkin laitteen asianmukaisesta käytöstä ja säilytyksestä. Laite on mukanani oppitunneilla, jos ei toisin opettajan kanssa ole sovittu. Sitoudun noudattamaan laitteen käytöstä annettuja ohjeita oppituntien aikana. Jos lähden vaihto-opiskelijaksi, vaihdan koulua, keskeytän lukio-opinnot tai jos koulu pyytää laitteen palautusta, palautan laitteen koululle välittömästi. Jos toimin sääntöjen vastaisesti, ymmärrän olevani korvausvelvollinen aiheuttamastani vahingosta. Palautan laitteen kouluun siinä kunnossa missä sen vastaanotin. Vastuu ei kuitenkaan koske laitteen opiskelukäytön aiheuttamaa tavanomaista kulumista. Laite on palautettava laina-ajan päättyessä ehjänä ja myyntikuntoisena. Kaikista laitetta koskevista ongelmista ilmoitetaan välittömästi koulun atk-tukihenkilölle, joka ryhtyy välittömästi tilanteen edellyttämiin toimenpiteisiin. OPPIKIRJALUETTELO kolmen tai neljän vuoden lisenssit ovat tarpeellisia. Lukion opiskelijoiden kirjaluettelo on koulun kotisivulla. Kirjaluettelosta näkyy, että opiskelija voi valita sähköisen kirjan (s) tai paperisen kirjan (p) oppiaineesta riippuen. Joillakin kursseilla ei oppikirjaa osteta lainkaan, koska opettaja tekee oppimateriaalin itse tai opiskelijoiden kanssa. Sähköiset kirjat ovat pääsääntöisesti euromääräisesti halvempia. Niille on valittavissa erilaisia lisenssejä. Koska lukio on 2- 4 vuoden mittainen, on viisasta varmistaa, että lisenssi ei umpeudu liian aikaisin. Yleensä opiskelija tarvitsee oppikirjojaan vielä valmistautuessaan ylioppilaskokeisiin, joten 20 OPINTO-OHJAUS Ainekohtainen ohjaus Ohjaustyöstä vastaa opinto-ohjaaja Jukka Vuorinen. Henkilökohtaista neuvontaa varten opinto-ohjaaja on tavattavissa päivittäin klo 9:30–14:45 tilassa G17. Saat helpoiten ja varmimmin henkilökohtaisen ohjausajan tekemällä varauksen Wilmassa. Aineenopettajilta saat yksityiskohtaista tietoa oppiaineiden sisällöistä, suoritusohjeista, ja alan muista mahdollisuuksista sekä tarvittaessa tukiopetusta. Ryhmänohjaustuokio (RO) joka tiistai klo 13:15 Opinto-ohjauksen kurssi Jokaisen opiskelijan opintoihin kuuluu pakollisena yksi opinto-ohjauksen kurssi. Opinto-ohjauksen kurssin luokkatunnit on hajautettu kolmen lukiovuoden ajalle. Tässä tuokiossa käydään läpi opiskeluun liittyviä olennaisia asioita ja välitetään informaatiota opintoihin liittyvissä asioissa. Ryhmänohjaaja opastaa opiskeluun liittyvissä ongelmakohdissa ja auttaa tarvittaessa opiskelijaa tarkentamaan ainevalintojaan ja tavoitteitaan. Ryhmänohjaajat tukevat sinua opiskeluhuollossa ja seuraavat oppilaiden opintojen edistymistä. Ensimmäisenä vuotena oppitunteja pidetään 1. ja 4. jaksossa, toisena vuotena 4. jaksossa ja kolmantena kurssi 2. ja 3. jaksossa. Opinto-ohjauksen luokkatunneilla käsitellään kaikkia opiskelijoita koskevia opinto-ohjauksen kysymyksiä. Voit kehittää omaa opiskelustrategiaa ja osaat tunnistaa entistä paremmin oman opiskelutyylisi. Saat tärkeätä tietoa yhteiskunnan ja työelämän ajankohtaisista muutoksista. Tutustut koulutukseen ja työelämään. Saat perustiedot ylioppilastutkinnosta ja jatko-opinnoista sekä kotimaassa että ulkomailla. Saat tietoa korkeakouluopintojen luonteesta, opintojen rakenteista, koulutusaloista ja hakumenettelyistä eri oppilaitoksiin. He neuvottelevat tarvittavista toimenpiteistä sekä mahdollisista muutostarpeista opintoohjaajien kanssa sekä muiden saman vuosikurssin ryhmänohjaajien kanssa. Kotisivu Ajankohtaistiedottaminen tapahtuu koulun kotisivujen kautta sekä Wilma-viestein. Tutortoiminta Opinto-ohjauksen kurssin suoritus edellyttää läsnäoloa. Koulukuraattorin, ryhmänohjaajien ja opintoohjaajan tukena toimivat tutorit, jotka auttavat erityisesti lukio-opintojen alussa. Toisen vuosikurssin opiskelijoista valitut tutorit auttavat ja tukevat muita opiskelijoita. Henkilökohtainen ohjaus Henkilökohtaisessa ohjauksessa voit keskustella opintoihisi, koulutusvalintoihisi sekä ammatti- ja urasuunnitteluusi, tulevaisuuteesi ja elämäntilanteeseesi liittyvistä kysymyksistä opinto-ohjaajasi kanssa. Varsinaisen tukityönsä ohella he osallistuvat myös koulutyön suunnitteluun yhdessä opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa. Tutorit vierailevat eri tilaisuuksissa mm. yläkouluilla ja vanhempainilloissa edustaen lukiota ja välittäen opiskelua ja lukiota koskevia tietoja. 21 OPPIAINEIDEN KURSSIKUVAUKSET tekstin tuottamisessa. Tutustutaan länsimaisen kirjallisuuden tyylisuuntiin ja joihinkin klassikkoteoksiin. Ajantasainen oppikirjaluettelo on koulun kotisivuilla. Oppikirjan kohdalla on merkintä, jos se voi olla paperikirja tai sähköinen (p/s). Kirjallisen päättökokeen lisäksi opiskelija voi suorittaa myös suullisen päättökokeen. ÄI6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI Opiskelija saa yleiskuvan suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteiskunnalle. Tutustutaan suomalaisen kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikkoteoksiin. PAKOLLISET KURSSIT VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT Kursseilla luetaan, kirjoitetaan ja puhutaan sekä tutkitaan kieltä, kirjallisuutta ja mediaa. Lisäksi voidaan käydä teatterissa ja elokuvissa ja tehdä muita vierailukäyntejä. ÄI7 PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN Opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssilla kehitetään omaa puheilmaisua ja puhumisrohkeutta turvallisessa ympäristössä erilaisten harjoitusten avulla. Kurssi on hyvää harjoitusta myös puheviestintätaitojen päättökokeen suorittajille. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 KIELI, TEKSTIT JA VUOROVAIKUTUS Opiskelijan käsitys kielestä, teksteistä ja niiden tulkinnasta syvenee, ja hänen taitonsa lukea tekstejä kehittyy. Hän osaa jäsentää viestintäympäristöään sekä tunnistaa omia taitojaan puhujana, kuuntelijana, kirjoittajana, lukijana ja median käyttäjänä niin, että hänen viestijäkuvansa tarkentuu. ÄI8 TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN (ABI II) Opiskelija syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä. Juuri ennen kevään kirjoituksia tarjottava ABI II -kurssi auttaa onnistumaan tekstitaitokokeessa. ÄI2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ Opiskelija harjaantuu erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä sekä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin. Opiskelija syventää tekstilajituntemustaan ja kehittyy erilaisten tekstien tuottajana. ÄI9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI (ABI I) Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Syksyn ensimmäinen abikurssi auttaa onnistumaan ylioppilaskirjoitusten esseekokeessa. ÄI3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA Opiskelijoiden käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä syvenee. Tutustutaan kaunokirjallisuuden päälajeihin ja harjoitellaan niiden erittelyä ja tulkintaa. Lisäksi harjoitellaan omaa luovaa ilmaisua. KOULUKOHTAISET KURSSIT ÄI11 KIRJOITA OIKEIN! (verkkokurssi) Kurssi on tarjolla verkkokurssina Seututarjottimella. Kurssilla käydään läpi ja harjoitellaan perusteellisesti tyypillisiä oikeinkirjoituksen ongelmatapauksia, esimerkiksi yhdyssanoja, isoja ja pieniä kirjaimia, välimerkkejä sekä pronominien viittaussuhteita. Lisäksi tehdään kirjoitelmia ja tutkitaan niitä erityisesti kielenhuollon näkökulmasta. Kurssi tukee äidinkielen ja kirjallisuuden muita opintoja. Kurssin paikka on vapaasti valittavissa. Parhaiten se sopii kuitenkin ÄI2-kussin jälkeen peruskoulun oikeinkirjoituskäytänteiden varmistamiseksi tai juuri ennen ylioppilaskirjoituksia. ÄI4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkö kulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. ÄI5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja 22 Osa kurssista toteutetaan monimuoto-opetuksena ohjattujen kotitehtävien, internetin ja sähköpostin välityksellä. sekä rohkaistuu persoonalliseen kielen tuottamiseen, harjaantuu löytämään erilaisista teksteistä niiden pääajatukset ja tulkitsemaan tekstin ydinsisältöä sekä totuttautuu kirjoittamaan aineiston pohjalta. Kurssi vahvistaa suomen kielen hallintaa. ÄI12 LUOVA KIRJOITTAMINEN Kurssilla nautitaan kirjoittamisesta ja kielellä leikittelystä, tuotetaan erilaisia, lähinnä fiktiivisiä tekstejä vapaasti ja etsitään omia tapoja kirjoittaa. Uudenlaisia kirjoittamiskokemuksia tarjoavan luovan kirjoittamisen kurssin voit suorittaa milloin tahansa – aiempaa kirjoittamiskokemusta ei tarvita. S25 SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu suomalaiseen kulttuuriin, erityisesti kirjallisuuteen sekä muihin taiteisiin ja mediakulttuuriin ja vertailee suomalaista kulttuuria tuntemiinsa muihin kulttuureihin. Hän hyödyntää mediaa kulttuurin välittäjänä sekä saa taideelämyksiä ja aineksia oman identiteettinsä rakentamiseen. Kurssi vahvistaa suomen kielen hallintaa. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT ÄI15 LUKUDIPLOMIKURSSI Opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiovuosien aikana Pirkanmaan lukudiplomin pohjalta rakennettu Tampereen yliopiston normaalikoulun lukudiplomi. Tarkkaa tietoa kirjoista, luettavien kirjojen määristä ja tehtävistä saa äidinkielenopettajilta. Osa tehtävistä sopii äidinkielen ylioppilaskokeeseen valmentautumiseen. S26 KOHTI TOIMIVAA KAKSIKIELISYYTTÄ Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa kielitaitoaan vaativilla teksteillä ja tehtävillä sekä syventää tietojaan kirjakielen perusnormeista ja osaa soveltaa niitä omia tekstejä tuottaessaan. Kurssi vahvistaa opiskelijan käsitystä suomalaisuudesta, esimerkiksi suomalaisen kirjallisuuden avulla. SUOMI TOISENA KIELENÄ PAKOLLISET KURSSIT A-KIELET S21 PERUSTEET HALLINTAAN Tavoitteet: Opiskelija ymmärtää, mikä merkitys suomen kielen taidoilla on hänen lukioopinnoissaan. Hän oppii havainnoimaan kieltä aktiivisesti. Hänen kielitaitonsa kehittyy niin, että hän osaa ja uskaltaa aktiivisesti osallistua opetukseen niin S2-tunneilla kuin muissakin oppiaineissa. Hän saa tietoa suomalaisuudesta ja omasta kulttuuristaan sekä tukea oman identiteettinsä rakentamiseen. A-KIELI ENGLANTI Huom. Oppikirjan on oltava mukana heti ensimmäisestä tunnista lähtien, jotta voit osallistua kurssille. PAKOLLISET KURSSIT ENA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Aihepiirit: Identiteetti, ihmissuhteet, ulkonäkö, arvot, elämäntavat, suullisen kielitaidon avulla käytännön tilanteista selviäminen Kielioppi: Aikamuodot aktiivissa, kysymyslauseet, liitekysymykset, ehtolauseet, interrogatiivipronominit, epäsäännölliset verbit. Kuuntelu-, puhumis-, kirjoitus- ja luetunymmärtämisharjoituksia, sanaston aktivointia ja laajentamista monipuolisia työtapoja hyödyntäen. Suullisen kielitaidon harjoittelu on keskeistä. S22 KIELI KÄYTTÖÖN Tavoitteet: Opiskelija hallitsee suomen kielen keskeiset rakenteet ja kykenee siirtämään osaamistaan myös omiin teksteihin. Opiskelija tuntee joitakin oman kulttuuripiirin novelleja ja suomalaisia novelleja. Hänen sanavarastonsa laajenee. S23 KIELELLÄ VAIKUTETAAN Tavoitteet: Opiskelija saa lisää varmuutta omaan kirjoittamiseensa ja puhumiseensa. Hän kykenee ymmärtämään vaikeitakin asiatekstejä ja tunnistamaan niissä esiintyvät rakenteet. Hän kykenee käyttämään aiemmin opittuja rakenteita sujuvasti omissa teksteissään. Hän osaa esittää ja perustella mielipiteensä sekä suullisesti että kirjallisesti ja kykenee laatimaan aineistopohjaisia tekstejä. ENA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Aihepiirit: Harrastukset, matkustaminen, musiikki, urheilu, suullisen esityksen hiominen Kielioppi: Passiivi, sanajärjestys, muodolliset subjektit it/there, persoonapronominit. Kuuntelu-, puhumis-, kirjoitus- ja luetunymmärtämisharjoituksia aihepiireihin liittyen. Kielen eri rekistereihin tutustumista. Hyvän ja toimivan suullisen esityksen analysointi ja harjoittelu. S24 SYVEMMÄT TEKSTITAIDOT Kurssin tavoitteena on, että opiskelija harjaantuu erittelevään luku- ja kirjoitustaitoon 23 ENA3 OPISKELU JA TYÖ Aihepiirit: Erilaisiin koulujärjestelmiin tutustuminen, uravalinta ja työelämä Kielioppi: Apuverbit, adjektiivit, adverbit, relatiivipronominit. Kuuntelu, puhumis-, kirjoitus- ja luetunymmärtämisharjoituksia aihepiireihin liittyen. Kielen eri rekistereihin tutustumista. Työ- ja opiskelupaikan hakuun liittyvien taitojen harjoittelua. Kuuntelu-, puhumis-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia aihepiireistä; lisänä ajankohtaista materiaalia. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Aihepiirit: Luonnon kiehtova monimuotoisuus, ihmisen ja luonnon suhde, elämäntapaja energiakysymykset – siinä tämän valtakunnallisen syventävän kurssin aiheita, jotka myös toistuvat englannin ylioppilaskokeessa. Ympäristöaiheisia teemasanastoja harjoituksineen. Kielioppi: Apuverbien erityistapauksia; prepositioilmauksia; prepositiot verbien, substantiivien ja adjektiivien yhteydessä. ENA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Suoritusjärjestys: vapaa Aihepiirit: Perhe, yhteiskunnan rakenne ja sen tarjoamat palvelut, kansalaisen oikeudet ja vaikutusmahdollisuudet, uskonto, lainkäyttö ja rikokset Aihekokonaisuus ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys” toteutuu painotetusti kurssin aihepiireissä. Kielioppi: Infinitiivi, ing-muoto ja that-lause, epäsuora kerronta ja epäsuorat kysymykset, konjunktiot. Kuuntelu-, puhumis-, kirjoitus- ja tekstinymmärtämisharjoituksia painottaen erityisesti laajempien tekstikokonaisuuksien ymmärtämistä. Lukeminen korostetusti esillä, samoin tiivistelmän laatiminen. ENA8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Aihepiirit: Kehitä suullista kielitaitoasi ja opi selviytymään puhetilanteista tyylikkäästi. Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa monipuolisesti ja innostavasti. Puhumisen aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat siten, että samalla kerrataan aiempien kurssien keskeisintä sanastoa. Lisäksi kurssilla opiskellaan englannin kielen tavallisimpia fraasiverbejä. Kurssin puhekokeesta saat erillisen taitotasodiplomin. ENA5 KULTTUURI Suoritusjärjestys: vapaa kurssin ENA3 jälkeen. Aihepiirit: Elokuva, teatteri, kirjallisuus, kuvataide ja musiikki sekä eri kansojen kulttuuriperinteitä. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” ovat painotetusti esillä kurssin aihepiireissä. Kielioppi: Substantiivien monikot, artikkelit, genetiivi, välimerkit. Kurssilla tutustutaan monipuolisesti eri kulttuurin aloihin tekstien, äänitteiden ja videoiden avulla. Luetaan englanninkielinen kirja tai novelleja ja tehdään niiden pohjalta erilaisia kirjallisia tehtäviä, referaatti tai suullinen esitelmä. KOULUKOHTAISET KURSSIT ENA10 YHTEINEN MAAILMAMME Kurssilla käsitellään ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä runsaan lähdeaineiston avulla. Kurssilla harjoitellaan medialukutaitoa ja materiaalina käytetään sanoma- ja aikakauslehtiä, tv-sarjoja, elokuvia ja Internet-lähteitä. Kurssi soveltuu opiskelijoille, jotka haluavat kehittää englannin taitojansa haastavan, autenttisen materiaalin avulla. Kurssia suositellaan 2. ja 3. vuoden opiskelijoille. ENA11 KIRJALLISUUS JA LUOVA KIRJOITTAMINEN Vauhdikkaita, eri-ikäisiä ja hauskoja tekstinäytteitä anglosaksisesta kirjallisuudesta. Omien kokeilevien tekstien tuottamista. Kurssi on tarkoitettu kaikille englanninkielisten tekstien harrastajille, myös ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoille ja abeille. ENA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Suoritusjärjestys: vapaa kurssin ENA3 jälkeen. Aihepiirit: Kauppa- ja talouselämä, psykologia ja lääketiede, televiestintä, arkkitehtuuri, tekniikka ja keksinnöt. Painopistealue on sanaston laajentamistehtävissä. Äänitteet tukevat oppimista. Myös puhe- ja kirjoitusharjoituksia. Aihekokonaisuus ”teknologia ja yhteiskunta” korostuu kurssin aiheiden käsittelyssä. Kielioppi: Indefiniittipronominit, paljous- ja lukusanat, ajan ja paikan prepositiot, lauseenvastikkeet. ENA12 ABIKURSSI Kurssi sisältää kirjoitelmien hiomista, sanaston laajentamista, eri teksti- ja tehtävätyyppejä sekä yksilöllistä ohjausta tueksi yo-kirjoituksiin valmistautumisessa. Kielioppi: Kielioppirakenteiden kertausta opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaan. Verbi / substantiivi / adjektiivi + prepositio, sananjohto 24 ENA13 PERUSTAIDOT VAHVOIKSI Kurssi sisältää opiskelutaitojen hiomista, englannin peruskieliopin kertausta ja runsaasti suullisia harjoituksia ryhmän tarpeiden mukaan. Kurssi on tarkoitettu opiskelijalle, jolla on hatarat pohjatiedot (esimerkiksi peruskoulun päättöarvosana on 7 tai sitä heikompi). Oppilas oppii tarkastelemaan omaa maataan kohdekulttuurin edustajan silmin. Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. RAA5 KULTTUURI Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti: elokuvaa, kuvataiteita, kirjallisuutta ja musiikkia sekä ranskankielisen alueen eri kansojen kulttuuriperinteitä. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. ENA15 BUSINESS ENGLISH Suoritusjärjestys: Vapaa ENA04-kurssin jälkeen. Tarkoitettu erityisesti talous- ja elinkeinoelämälinjan opiskelijoille RAA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Painopiste on sanaston laajentamistehtävissä. Äänitteet tukevat oppimista. Myös puhe- ja kirjoitusharjoituksia. Kurssin aiheita ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja kauppaja talouselämä kuten myös psykologia, lääketiede, televiestintä ja arkkitehtuuri. Aihepiirit: - Talouden ja elinkeinoelämän erityiskieli: harjoitellaan monipuolisesti sanastoa sekä viestinnässä tarvittavia ilmaisuja. - Suullisten taitojen, erityisesti neuvottelutaitojen, harjoittelu sekä erilaisiin kaupankäyntija neuvottelukulttuureihin tutustuminen - Kirjallinen viestintä: Erilaisiin liike-elämän viestintätilanteisiin valmistautuminen ja englanninkielisen markkinointiviestinnän harjoittelu. A-KIELI SAKSA PAKOLLISET KURSSIT A-KIELI RANSKA SAA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssilla opitaan kertomaan omasta arjesta sekä syvennetään ja laajennetaan oppilaiden tietämystä kohdekielisten maiden nuorten arkielämästä ja vapaa-ajanviettotavoista. Opiskelija totuttelee lukion työtapoihin, oppii ottamaan vastuun oppimisestaan ja hankkimaan itsenäisesti tietoa. PAKOLLISET KURSSIT RAA1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Kurssilla opitaan kertomaan omasta arjesta sekä syvennetään ja laajennetaan oppilaiden tietämystä kohdekielisten maiden nuorten arkielämästä ja vapaa-ajanviettotavoista. Opiskelija totuttelee lukion työtapoihin, oppii ottamaan vastuun oppimisestaan ja hankkimaan itsenäisesti tietoa. SAA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiirejä ovat nuorten vapaa-ajanvietto, harrastukset ja lomanvietto. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. RAA2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Kurssin aihepiirejä ovat nuorten vapaa-ajanvietto, harrastukset ja lomanvietto. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan kielen rakenteiden hallintaa. SAA3 OPISKELU JA TYÖ Opiskelija oppii kertomaan omasta koulunkäynnistään, työkokemuksistaan sekä saa tietoa siitä, miten työnteko liittyy saksankielisten maiden nuorten arkipäivään koulussa, kotona ja vapaa-aikana. Kurssilla harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. RAA3 OPISKELU JA TYÖ Opiskelija oppii kertomaan omasta koulunkäynnistään, työkokemuksistaan sekä saa tietoa siitä, miten työnteko liittyy ranskankielisten maiden nuorten arkipäivään koulussa, kotona ja vapaa-aikana. Kurssilla harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. SAA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Opiskelija syventää tietojaan saksankielisten maiden maantieteestä ja yhteiskunnallisista oloista ja oppii näkemään eroja elämäntavoissa ja elinolosuhteissa näiden maiden sisällä. Oppilas oppii tarkastelemaan omaa maataan kohdekulttuurin edustajan silmin. Kurssilla RAA4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Opiskelija syventää tietojaan ranskankielisten maiden maantieteestä ja yhteiskunnallisista oloista ja oppii näkemään eroja elämäntavoissa ja elinolosuhteissa näiden maiden sisällä. 25 painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. B-KIELET B1-KIELI RUOTSI SAA5 KULTTUURI Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti: elokuvaa, kuvataiteita, kirjallisuutta ja musiikkia sekä saksankielisen alueen eri kansojen kultturiperinteitä. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. PAKOLLISET KURSSIT RUB1 KOULU JA VAPAA-AIKA GALLERI GRAMMATIK (hankitaan ensimmäisen kurssin alkuun) Laajennetaan peruskoulun kieliainesta: oma itse, perhe, harrastukset, ravinto, terveys. SAA6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Painopiste on sanaston laajentamistehtävissä. Äänitteet tukevat oppimista. Myös puhe- ja kirjoitusharjoituksia. Kurssin aiheita ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja kauppaja talouselämä kuten myös psykologia, lääketiede, televiestintä ja arkkitehtuuri. RUB2 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Laajennetaan kieliainesta: koti, ystävät, suku RUB3 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Laajennetaan kotiseutuun, Suomeen ja suomalaisuuteen liittyvää kieliainesta. RUB4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Laajennetaan elämänkatsomukseen, ihmissuhteisiin ja elämän moninaisuuteen liittyvää kieliainesta. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT SAA7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. RUB5 ELINYMPÄRISTÖMME Laajennetaan elinympäristöön, joukkoviestimiin ja kestävään kehitykseen liittyvää kieliainesta. SAA8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla harjoitellaan suullista kommunikointia erilaisissa tilanteissa. Huomiota kiinnitetään erityisesti ääntämiseen, intonaatioon ilme- ja elekieleen sekä myös kulttuuristrategioihin. Tehtäviä suoritetaan sekä luokassa että oikeissa käytännön tilanteissa luokan ulkopuolella. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT RUB6 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Harjoitellaan jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa ja suoritetaan valtakunnallinen suullinen koe. Kurssia ei voi suorittaa itsenäisesti. KOULUKOHTAISET KURSSIT RUB7 YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Laajennetaan opintoihin, työelämään ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyvää kieliainesta. SAA9 ABIKURSSI Kurssilla harjoitetaan kuullun- ja tekstinymmärtämistä, kirjoitelmien laadintaa sekä suullista kielitaitoa. Kielen rakenteita kerrataan ja vahvistetaan sekä laajennetaan sanastoa. KOULUKOHTAISET KURSSIT SAA10 BERLIN Kurssilla syvennetään saksankielisen kulttuurialueen tuntemusta ja käytännön viestintätilanteissa toimimista, painopisteenä alueen arkielämän ilmiöt ja ajankohtaiset tapahtumat. Osana kurssia tehdään omakustanteinen opintomatka Berliiniin, jossa tutustutaan mm. kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin, saksalaisten lukiolaisten arkeen sekä saksalaiseen ruokakulttuuriin. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli opintomatkan toteutuksessa. RUB9 PERUSTIEDOT VAHVOIKSI Kerrataan lukion keskeinen kieliaines ja vahvistetaan oppimistaitoja RUB10 RUOTSIN ABIKURSSI Harjoitellaan kaikkia yo-kirjoitusten tehtävätyyppejä. Kerrataan keskeistä sanastoa ja tärkeimpiä rakenteita. RUB12 GLAD MAT Mukavaa yhdessäoloa ja ateriakokonaisuuksien tekemistä ruotsiksi. Kerrataan keskeistä ruoanvalmistustermistöä ruotsiksi ja sovelletaan kirjoitettua ja puhuttua kieltä käytännön töihin. Tutustutaan alan ruotsinkieliseen kirjallisuuteen ja julkaisuihin Osallistumisedellytyksenä SAA1 ja SAA2 kurssien hyväksytty suorittaminen. 26 RUB15 RUOTSIN VARIKKOKURSSI Varikkotoiminnan tarkoitus on tukea ja auttaa, jos •opiskelijalla on suoritetusta kurssista hylätty arvosana, jolloin hän voi ohjatusti yrittää korottaa kurssin arvosanaa •opiskelija tarvitsee tukea. Opiskelijan yksilöllisten tarpeiden mukaan rakentuva sisältö, joka auttaa häntä oppiaineen hylättyjen kurssien suorittamisessa tai tukee varsinaisen kurssin aikana. kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. RAB26 YHTEINEN MAAPALLOMME Opiskelija kertaa oppimiaan rakenteita ajankohtaisten tekstien avulla sekä syventää ja laajentaa oppimaansa vaativia tekstejä käsitellen. Lisäksi harjoitellaan kirjoittamista ja kuuntelua. Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi oman maan ja ranskankielisten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. B2-KIELET PERUSOPETUKSEN YLÄLUOKILLA ALKANUT VALINNAINEN VIERAS KIELI RAB27 TIEDE JA TEKNIIKKA Opiskelija syventää ja laajentaa oppimaansa aiheisiin liittyen. Aihepiireinä ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä, kirjoittamista ja kuuntelua. B2-KIELI RANSKA RAB21 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Kurssilla vahvistetaan perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kartutetaan kielellisiä valmiuksia ja välineitä, jotta oppilas pystyisi ilmaisemaan itseään rajallisesti keskeisissä arkipäivän tilanteissa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. RAB28 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Opiskelija syventää ja laajentaa oppimaansa vaativia tekstejä käsitellen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä, kirjoittamista ja kuuntelua yo-kirjoituksia varten. Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt, luontoon suhtautuminen omassa ja ranskan-kielisessä kulttuurissa. RAB22 MEILLÄ JA MUUALLA Kurssilla vahvistetaan perusrakenteita ja suullista viestintää. Tutustutaan lähemmin kohdemaiden ihmisiin, maantieteeseen, historiaan, nähtävyyksien ja lomanviettomahdollisuuksiin, jolloin vahvistetaan sekä kielellisiä että kulttuurillisia valmiuksia toimia arkipäivän tilanteissa. B2-KIELI SAKSA SAB21 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Opiskelija selviytyy tavallisimmista arkipäivän tilanteista vieraan kulttuurin edellyttämällä tavalla. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. RAB23 ENNEN JA NYT (p) Opiskelija oppii kertomaan omasta elämästään ja ilmaisemaan omia näkemyksiään ranskan kielellä. Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt, sekä yksilön että monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esim. terveys ja hyvinvointi. SAB22 MEILLÄ JA MUUALLA Opiskelija oppii pohtimaan vieraan kulttuurin ilmiöitä, tutustuu lähemmin kohdemaan ihmisiin ja oppii kuvailemaan omaa kotimaataan. Tutustutaan kohdemaiden ja oman maan ihmisiin arkielämän, historian ja maantieteen kautta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. RAB24 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Opiskelija osaa ilmaista jo hieman abstraktimpia asiasisältöjä. Pyritään näkemään laaja yksilöiden kirjo monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. SAB23 ENNEN JA NYT Opiskelija tutustuu saksankielisten maiden arkielämään ennen ja nyt, ilmaisee omia näkemyksiään vieraalla kielellä ja osaa yhdistellä muista lähteistä saamaansa tietoa omiin havaintoihinsa. RAB25 KULTTUURI Opiskelija tutustuu kohdekulttuurin ilmiöihin. Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi 27 SAB24 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiireinä ovat koulu, myöhempi opiskelu sekä työelämä. Ilmaisukykyä laajennetaan monipuolistamalla rakenteita. Kurssilla harjoitellaan kurssin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää, esimerkiksi omia toiveita ja tulevaisuudensuunnitelmia kuvailemalla. Sisältö: Kurssilla jatketaan puheen tuottamisen harjoittelua fraasitasolla keskeisissä kielenkäyttötilanteissa esim. ravintolatilanteissa ja kaupassa asioitaessa. Puheen tuottamista ja venäjänkielisen sanaston hallintaa kehitetään myös harjoituksissa, jotka liittyvät sanastoltaan matkustamiseen tai harrastuksiin. Kieli sidotaan tilanteeseen ja ympäristöön venäjänkielisessä kulttuurissa. SAB25 KULTTUURI Kurssilla käsitellään korkeakulttuurin aihepiirejä, kuten teatteria, elokuvaa, musiikkia, kirjallisuutta, kuvataiteita jne. Aiheita käsitellään yksilön näkökulmasta osana kansallista kulttuuria ja laajempaa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kurssin aikana harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. VEB22 MEILLÄ JA MUUALLA Sisältö: Kurssilla tutustutaan lähemmin venäläisiin ihmisiin ja venäläiseen kulttuuriin sekä verrataan suomalaista ja venäläistä kulttuuria esim. juhlienviettotapojen suhteen. Kurssilla opitaan kommunikoimaan kohteliaasti ja asiallisesti esim. vierailutilanteissa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB26 YHTEINEN MAAPALLOMME Kurssin lähtökohtana ovat esim. oman maan ja kohdemaiden toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät tekstit. Kurssilla voidaan käsitellä kulttuurisesti, kielellisesti, ryhmä-/yksilökohtaisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita. VEB23 ENNEN JA NYT Sisältö: Kurssilla tutustutaan ajankohtaisiin asioihin ja niiden ilmenemismuotoihin venäläisessä kulttuurissa sekä tutustutaan Venäjän historiaan ja venäläisen kulttuurin perinteeseen. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. SAB27 TIEDE JA TEKNIIKKA Kurssin lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kirjoitetun kielen rakenteiden osaamista laajennetaan. LUKIOSSA ALKAVAT VIERAAT KIELET SAB28 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat mm. luonto ja sen ilmiöt, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä suhtautuminen luontoon omassa ja saksankielisten maiden kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. RAB31 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Opiskelija oppii kielen alkeita ja totuttelee kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon. Totutellaan puheen ymmärtämiseen ja opetellaan vieraskielistä reagointia. Kurssilla opitaan selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Aihepiireinä ovat perhe, ystävät ja lähipiiri. B3-KIELI RANSKA SAB29 BERLIN Kurssilla syvennetään saksankielisen kulttuurialueen tuntemusta ja käytännön viestintätilanteissa toimimista, painopisteenä alueen arkielämän ilmiöt ja ajankohtaiset tapahtumat. Osana kurssia tehdään omakustanteinen opintomatka Berliiniin, jossa tutustutaan mm. kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin, saksalaisten lukiolaisten arkeen sekä saksalaiseen ruokakulttuuriin. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli opintomatkan toteutuksessa. RAB32 NÄIN ASIAT HOITUVAT Opitaan edelleen kielen alkeita. Juurrutetaan kielen intonaatiota ja ääntämistä. Viestintä tapahtuu fraasitasolla keskeisissä palvelutilanteissa, kuten esimerkiksi ostoksilla käynti ja asiointi pankissa, postissa, lääkärissä, hotellissa, ravintolassa ja julkisissa kulkuvälineissä. Opiskelijaa johdatetaan kohdekielisen kulttuurin havainnointiin. RAB33 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Kartutetaan kielellisiä valmiuksia ja välineitä, jotta opiskelija pystyisi ilmaisemaan itseään rajallisesti keskeisissä arkipäivän tilanteissa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin. Osallistumisen edellytyksenä SAB21 ja SAB22 -kurssien hyväksytty suorittaminen. B2-Kieli VENÄJÄ VEB21 Vapaa-aika ja harrastukset 28 RAB34 MEILLÄ JA MUUALLA Kerrataan kurssien 1-3 puhetilanteita ja vahvistetaan perusrakenteita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. Tutustutaan lähemmin kohdemaiden ihmisiin, maantieteeseen, historiaan, nähtävyyksiin ja lomanvietto-mahdollisuuksiin, jolloin vahvistetaan sekä kielellisiä että kulttuurillisia valmiuksia toimia arkipäivän tilanteissa. Aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt, luontoon suhtautuminen omassa ja ranskan-kielisessä kulttuurissa. B3-KIELI SAKSA SAB31 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA! Kurssilla opitaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia toiselta sekä selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista. Totutellaan puheen ymmärtämiseen ja tutustutaan kohdekielen ääntämiseen ja intonaatioon. Opetellaan vieraskielistä reagointia. Aihepiireinä ovat perhe ja lähimmät ihmissuhteet. Kurssilla painotetaan puheviestintää. RAB35 ENNEN JA NYT Opiskelija oppii kertomaan omasta elämästään ja ilmaisemaan omia näkemyksiään ranskan kielellä. Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt, sekä yksilön että monikulttuurisen yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat esim. terveys ja hyvinvointi. SAB32 NÄIN ASIAT HOITUVAT Opiskelija selviytyy fraasitasolla yhä useammasta arkipäivän tilanteesta (kuten ostoksilla käyminen, liikenne-, majoitus-, lääkäri- ja ateriointipalvelut). kohdekulttuurissa hyväksytyllä tavalla. Opiskellaan edelleen kielen perusasioita. Kielen intonaatiota ja ääntämistä juurrutetaan. RAB36 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Opiskelija osaa ilmaista jo hieman abstraktimpia asiasisältöjä. Pyritään näkemään laaja yksilöiden kirjo monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Kurssin aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin. Kurssilla harjoitellaan aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. SAB33 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Kartutetaan kielellisiä valmiuksia ja välineitä, jotta opiskelija pystyisi ilmaisemaan itseään rajallisesti keskeisissä arkipäivän tilanteissa (kuten nuorten jokapäiväinen elämä, harrastukset, vapaa-ajan vietto ja niiden yhteydessä käytettävät palvelut). Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista, mm. mielipiteen ilmaisemista. RAB37 KULTTUURI Opiskelija tutustuu kohdekulttuurin ilmiöihin. Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. RAB38 YHTEINEN MAAPALLOMME Opiskelija kertaa oppimiaan rakenteita ajankohtaisten tekstien ja rakenneharjoitusten avulla sekä syventää ja laajentaa oppimaansa vaativia tekstejä käsitellen. Lisäksi harjoitellaan kirjoittamista ja kuuntelua yo-kirjoituksia varten. Kurssin aihepiireinä ovat esimerkiksi oman maan ja ranskankielisten yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät yleistajuiset tekstit. SAB34 MEILLÄ JA MUUALLA Kurssin aikana tutustutaan lähemmin kohdemaiden ja oman maan ihmisiin arkielämän, historian ja maantieteen kautta. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista sekä vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Myös kirjoittamistaitoa harjoitellaan yksinkertaisten viestinnällisten tehtävien avulla. SAB35 ENNEN JA NYT Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt, sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitetaan viestinnällisten tehtävien avulla. RAB39 TIEDE JA TEKNIIKKA Opiskelija syventää ja laajentaa oppimaansa aiheisiin liittyen. Aihepiireinä ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä, kirjoittamista ja kuuntelua. SAB36 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT Kurssin aihepiireinä ovat koulu, myöhempi opiskelu sekä työelämä. Ilmaisukykyä laajennetaan monipuolistamalla rakenteita. Kurssilla harjoitellaan kurssin aihepiireihin liittyvää suullista ja kirjallista viestintää. RAB310 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Opiskelija syventää ja laajentaa oppimaansa vaativia tekstejä käsitellen. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä, kirjoittamista ja kuuntelua yo-kirjoituksia varten. 29 SAB37 KULTTUURI Kurssilla käsitellään korkeakulttuurin aihepiirejä, kuten teatteri, elokuva, musiikki, kirjallisuus, taiteet jne. Aiheita käsitellään yksilön näkökulmasta osana kansallista kulttuuria ja laajempaa eurooppalaista kulttuuripiiriä. Kurssin aikana harjoitetaan kielitaidon kaikkia osa-alueita. VEB32 NÄIN ASIAT HOITUVAT Sisältö: Kurssilla jatketaan intonaation ja ääntämisen opettelua. Opiskelutilanteissa harjoitellaan venäjänkielisen puheen tuottamista keskeisissä palvelutilanteissa sekä opitaan venäjänkielisten viestien vastaanottamista. Opiskelijaa johdatetaan Venäjän kulttuurin havainnointiin. SAB38 YHTEINEN MAAPALLOMME Kurssin lähtökohtana ovat esim. oman maan ja kohdemaiden toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyvät tekstit. Kurssilla voidaan käsitellä kulttuurisesti, kielellisesti, ryhmä-/yksilökohtaisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä sekä kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti. VEB33 VAPAA_AIKA JA HARRASTUKSET Sisältö: Kurssilla jatketaan puheen tuottamisen harjoittelua fraasitasolla keskeisissä kielenkäyttötilanteissa esim. ravintolatilanteissa ja kaupassa asioitaessa. Puheen tuottamista ja venäjänkielisen sanaston hallintaa kehitetään myös harjoituksissa, jotka liittyvät sanastoltaan matkustamiseen tai harrastuksiin. Kieli sidotaan tilanteeseen ja ympäristöön venäjänkielisessä kulttuurissa. SAB39 TIEDE JA TEKNIIKKA Kurssin lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. Kirjoitetun kielen rakenteiden osaamista laajennetaan. VEB34 MEILLÄ JA MUUALLA Sisältö: Kurssilla tutustutaan lähemmin venäläisiin ihmisiin ja venäläiseen kulttuuriin sekä verrataan suomalaista ja venäläistä kulttuuria esim. juhlienviettotapojen suhteen. Kurssilla opitaan kommunikoimaan kohteliaasti ja asiallisesti esim. vierailutilanteissa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. SAB310 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Kurssin aihepiireinä ovat mm. luonto ja sen ilmiöt, kestävä kehitys, teknologia ja yhteiskunta sekä suhtautuminen luontoon omassa ja saksankielisten maiden kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista. VEB35 ENNEN JA NYT Sisältö: Kurssilla tutustutaan ajankohtaisiin asioihin ja niiden ilmenemismuotoihin venäläisessä kulttuurissa sekä tutustutaan Venäjän historiaan ja venäläisen kulttuurin perinteeseen. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. SAB311 BERLIN Kurssilla syvennetään saksankielisen kulttuurialueen tuntemusta ja käytännön viestintätilanteissa toimimista, painopisteenä alueen arkielämän ilmiöt ja ajankohtaiset tapahtumat. Osana kurssia tehdään omakustanteinen opintomatka Berliiniin, jossa tutustutaan mm. kaupungin historiallisiin nähtävyyksiin, saksalaisten lukiolaisten arkeen sekä saksalaiseen ruokakulttuuriin. Opiskelijoilla on aktiivinen rooli opintomatkan toteutuksessa. Osallistumisen edellytyksenä on SAB31- ja SAB32 -kurssien hyväksytty suorittaminen. VEB36 OPISKELU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT Sisältö: Kurssilla tutustutaan venäläiseen koulutusjärjestelmään ja opitaan kertomaan omista opiskelu- ja tulevaisuudensuunnitelmista venäjän kielellä. Kurssilla keskitytään myös venäjänkielisen vaikeahkon kielen luetunymmärtämisen harjoitteluun. VEB37 KULTTUURI Sisältö: Kurssilla perehdytään lähemmin venäläiseen populaari- ja korkeakulttuuriin sekä ortodoksiseen kirkkoon ja sen perinteisiin. Kurssilla voidaan käsitellä myös kulttuurisesti, kielellisesti ja ryhmäkohtaisesti kiinnostavia ja ajankohtaisia aiheita. Kurssilla painotetaan myös luetun ja kuullun ymmärtämisen sekä kirjoittamisen harjoittelua. B3-KIELI VENÄJÄ VEB31 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA Sisältö: Kurssilla opitaan kielen alkeet ja totutellaan venäjän kielen ääntämiseen, intonaatioon ja kirjoittamiseen. Opiskelussa pyritään hyödyntämään opiskelijoiden jo osaamien vieraiden kielten tuntemusta. Totutellaan puheen ymmärtämiseen ja opetellaan venäjänkielistä reagointia. VEB38 YHTEINEN MAAPALLOMME Sisältö: Kurssilla käsitellään yhteiskuntaa ja aikaa peilaavia ilmiöitä. Aihepiirinä voivat olla myös maapallon nykytilaa ja tulevaisuuden 30 näkymiä käsittelevät tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja tuottamista sekä kuullun ymmärtämistä ja rakenteiden monipuolista harjoittelua. MATEMATIIKKA MATEMATIIKKA, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT KIINA MAA1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Kurssin tavoitteena on vahvistaa yhtälön ratkaisemisen, prosenttilaskennan ja potenssiopin taitoja. Syvennetään käsitystä juurilausekkeista, juuri- ja potenssifunktioista. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. potenssiyhtälöt, juuret ja murtopotenssi sekä eksponenttifunktio. KI1 NI HAO (你好) – HYVÄÄ PÄIVÄÄ Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija omaa yleiskäsityksen kiinan kielestä ja kulttuurista, pystyy viestimään suullisesti helpoissa ja yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa esim. tervehtiminen, hyvästely, esittäytyminen, pahoittelu. Opiskelija osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin, osaa lukea yksinkertaisia tekstejä pinyin- järjestelmän avulla ja tunnistaa joitakin kirjoitusmerkkejä sekä osaa kirjoittaa yksinkertaisimpia kirjoitusmerkkejä. Kirja ilmoitetaan kurssin alussa. MAA2 POLYNOMIFUNKTIOT Kurssilla harjaannutaan käsittelemään polynomifunktioita sekä ratkaisemaan toisen ja myös korkeamman asteen polynomiyhtälöitä. Opetellaan ratkaisemaan yksinkertaisia polynomiepäyhtälöitä. Lisäksi kurssilla tutkitaan ratkaisujen lukumäärää ja polynomin jakamista tekijöihin. Sisältö: Ääntämisharjoituksia ja kielioppiharjoituksia sekä jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä keskusteluharjoituksia. Kurssin opetuskielinä ovat englanti ja kiina. MAA3 GEOMETRIA Kurssilla opitaan hahmottamaan ja kuvaamaan sekä tilaa että muotoa koskevaa tietoa sekä kaksi- että kolmiulotteisissa tilanteissa. Keskeisiä sisältöjä ovat mm. kuvioiden ja kappaleiden yhdenmuotoisuus sekä sini- ja kosinilause. KI2 NÄIN ASIAT HOITUVAT KIINASSA Tavoite: Kurssin tarkoitus on kehittää opiskelijoiden suullista kiinan kielen taitoa entistä syvemmälle. Kurssin suoritettuaan opiskelija omaa entistä laajemman sanavaraston, ymmärtää lukemansa lauseet ja tunnistaa entistä useampia kirjoitusmerkkejä pinyin-järjestelmän avulla. Opiskelija osaa kirjoittaa yksinkertaisimpia kirjoitusmerkkejä, tunnistaa yksinkertaisia kirjoitusmerkkejä ilman pinyinjärjestelmää, osaa vastata itseään koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin ja kertoa lyhyesti itsestään ja tarpeistaan sekä osaa ilmaista mielipiteitään yksinkertaisissa tilanteissa. MAA4 ANALYYTTINEN GEOMETRIA Kurssilla luodaan yhteyksiä geometristen ja algebrallisten käsitteiden välille. Tutkitaan pistejoukkoja ja yhtälöitä. Harjaannutaan käsittelemään mm. suoran, ympyrän ja paraabelin yhtälöitä sekä ratkaisemaan itseisarvoyhtälöitä, epäyhtälöitä ja yhtälöryhmiä. MAA5 VEKTORIT Kurssilla perehdytään vektorikäsitteeseen ja vektorilaskentaan. Opitaan tutkimaan kuvioiden ominaisuuksia vektoreiden avulla. Tutkitaan kaksi- ja kolmiulotteisten koordinaatistojen pisteitä, suoria, tasoja, etäisyyksiä ja kulmia. Sisältö: Kuuntelu-, ääntämis-, sävelkorko- ja kielioppiharjoituksia sekä jokapäiväisiin tilanteisiin liittyviä keskusteluharjoituksia. Opetuskielinä ovat englanti ja kiina. KI3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET Kurssilla jatketaan puheen tuottamisen harjoittelua fraasitasolla keskeisissä kielenkäyttötilanteissa esim. ravintolatilanteissa ja kaupassa asioitaessa. Puheen tuottamista ja kiinankielisen sanaston hallintaa kehitetään myös harjoituksissa, jotka liittyvät sanastoltaan matkustamiseen tai harrastuksiin. Kurssilla harjoitellaan kiinan pinyinin ja toonien eri osa-alueet, opitaan lisää kielioppia ja yleisimpiä kirjoitusmerkkejä. Kieli sidotaan tilanteeseen ja ympäristöön kiinalaisessa kulttuurissa. MAA6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Kurssin tavoitteena on oppia havainnollistamaan diskreettejä ja jatkuvia tilastollisia jakaumia. Opitaan määrittämään jakauman keskeisiä tunnuslukuja. Perehdytään kombinatorisiin menetelmiin ja todennäköisyyksien laskusääntöihin. MAA7 DERIVAATTA Kurssilla perehdytään käsitteisiin raja-arvo, jatkuvuus ja derivaatta. Derivaatan avulla tutkitaan polynomifunktion kulkua ja opitaan 31 määrittämään sen ääriarvot. Keskeistä sisältöä ovat rationaaliyhtälöt ja – epäyhtälöt. Rationaalifunktioiden suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen opiskellaan sovellusongelmien yhteydessä. KOULUKOHTAISET KURSSIT MAA14 KERTAUSKURSSI Kurssi suoritetaan kahden lukuvuoden aikana. Kurssi koostuu kahdesta kurssin puolikkaasta. Kurssien MAA1 – MAA4 jälkeen ensimmäisen opintovuoden viimeisessä jaksossa kerrataan ko. kurssit (19h) ja kurssien MAA5 ja MAA7 – MAA9 jälkeen toisen opintovuoden viimeisessä jaksossa kerrataan ko. kurssit (19h). Nämä kaksi kertausjaksoa yhdessä muodostavat kurssin MAA14. MAA8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Kurssin tavoitteena on oppia tuntemaan juuri, eksponentti- ja logaritmifunktioiden ominaisuudet ja oppia ratkaisemaan niihin liittyviä yhtälöitä sekä niiden avulla ratkottavia sovelluksia. Kurssiin kuuluvat sekä yhdistetyn funktion että käänteisfunktion tutkiminen. MAA15 ABIN MATEMATIIKKA Kurssin tavoitteena on kerrata ja vahvistaa matematiikan taitoja kaikilla osa-alueilla. Tutustutaan mm. ylioppilaskirjoitusten ja erilaisten pääsykokeiden tehtäviin ja niiden problematiikkaan sekä niissä vaadittavaan osaamiseen. Matematiikkaan perehdytään syvällisemmin ja kokonaisuutena. Tavoitteena on oppia soveltamaan ja käyttämään opittuja tietoja ja taitoja monipuolisesti. ● Kurssi suoritetaan tavallisesti viimeisessä jaksossa ennen ylioppilaskirjoituksia. MAA9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Kurssilla luodaan yksikköympyrän symmetrioiden avulla ymmärrys trigonometrisistä funktioista ja jaksollisista ilmiöistä, joita tutkitaan mm. derivaatan avulla. Lukujonoista keskeisiä ovat rekursiivinen lukujono sekä aritmeettinen ja geometrinen lukujono MAA10 INTEGRAALILASKENTA Kurssilla perehdytään integraalikäsitteeseen alkeisfunktioiden integraalifunktioiden avulla. Sovelluksina käsitellään pinta-aloja, tilavuuksia ja jatkuvaa tilastollista jakaumaa. Lisäksi pyörähdyskappaleen tilavuuden määrittäminen on keskeinen osa kurssia. MAA16 KOMPLEKSILUVUT JA FUNKTIOTEORIA Kurssilla perehdytään kompleksilukujen algebraan, kompleksisiin juuriin sekä kompleksifunktioihin ja kompleksitason geometriaan. Lisäksi käsitellään differentiaali- ja integraalilaskentaa syvällisemmin ja ongelmia opitaan ratkomaan tietokonetta ja mm. ohjelmistoja MapleV ja SciLab käyttäen. Tavoitteena on lisätä valmiuksia selvitä hyvin lukion päättötasoa edellyttävistä teoreettisistakin ongelmista ja tehtävistä. ● Erinomainen ajankohta suorittaa kurssi on kolmannen opintovuoden toinen jakso. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA12 NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Kurssilla perehdytään erilaisiin virheisiin, likiarvoihin ja numeerisiin ratkaisuihin. Tavoitteena on oppia käyttämään nykyaikaisia matemaattisia välineitä mm. pinta-alan ja muutosnopeuden määrittämisessä sekä ongelmanratkaisussa ja funktioiden kulun tutkimisessa. Keskeisiä sisältöjä ovat Newtonin menetelmä ja iterointi. ● Kurssi suoritetaan tavallisesti toisen opintovuoden aikana jaksossa viisi. MAA17 MATRIISILASKENTA JA VEKTORIANALYYSI Kurssilla perehdytään matematiikan olemukseen syvällisemmin sekä tutustutaan matematiikan sovelluksiin nykyteknologiassa. Kurssilla käsitellään mm. vektorilaskentaa, matriisilaskentaa ja vektorianalyysiä sekä mm. funktioiden approksimointia. Lisäksi käsitellään erilaisia sovelluksia mm. kemiallinen reaktioyhtälö, virtapiiri, sanoman salaus ja dekoodaus, GPS-paikannusjärjestelmä sekä esim. antenniteknologia. Ohjelmistoina ovat Scilab ja MapleV. Kurssi tukee lukio-opintoja ja tarjoaa erityisesti mahdollisuuden helpottaa korkeakouluopintojen aloittamista ja madaltaa jatko-opintojen aloituskynnystä. ● Kurssin opetus järjestetään joka toinen lukuvuosi ja se suoritetaan tavallisesti toisen (tai kolmannen) opintovuoden aikana. MAA13 DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOKURSSI Kurssin tavoitteena on syventää differentiaalija integraalilaskennan teoreettisten perusteiden tuntemusta sekä oppia integraalilaskennan erityistaitoja mm. osittaisintegrointi ja epäoleelliset integraalit. Derivoituvuus ja rajaarvo äärettömyydessä ovat keskeisiä käsitteitä. Kurssilla tutkitaan lisäksi lukujonon raja-arvoa, sarjoja ja niiden summia. ● Kurssi suoritetaan tavallisesti kolmannen opintovuoden aikana jaksossa kaksi. 32 MAA18 BM – BUSINESS MATH Kurssilla perehdytään talousmatematiikkaan syvällisemmin ja tutustutaan talouselämän erilaisiin käsitteisiin matematiikan näkökulmasta. Kurssiin kuuluvia osa-alueita tarkastellaan matemaattisin apuvälinein ja niihin perehdytään sovellusten avulla hyödyntäen erilaisia tukimateriaaleja. Apuna ovat graafiset ja symboliset laskimet sekä erityisesti tietoverkot ja niiden mahdollisuudet. Samalla harjaannutetaan verkkomuotoisen opiskelun eräitä toimintamalleja oppimaan oppimisen kentässä. ● Kurssi suoritetaan verkkokurssina hajautetusti toisen opintovuoden kolmen viimeisen jaksojen aikana. siä kurssiarvosanoja osallistumalla kerran lyhyen matematiikan vastaavan kurssin kokeeseen. Lukion kokonaiskurssikertymään kukin kurssi lasketaan vain kerran (esim. MAA1 tai MAB1). MATEMATIIKKA, LYHYT OPPIMÄÄRÄ PAKOLLISET KURSSIT MAB1 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT Kurssilla kerrataan peruslaskutoimituksia sekä opetellaan lausekkeiden ja yhtälöiden käsittelyä ja soveltamista. Kurssilla opetellaan myös suoraan ja kääntäen verrannollisuutta sekä tutustutaan toisen asteen funktioon ja yhtälöön. MAA 20 STARTTIKURSSI Kurssin tavoitteena on aloittaa onnistuneesti lukio-opinnot matematiikassa sekä hankkia hyvät perusvalmiudet, täydentää osaamista ja harjaannuttaa hyväksi osoittautuneita työtapoja. Kurssilla opiskellaan pitkän matematiikan opintojen kannalta keskeisimpiä matematiikan osa-alueita sekä runsaasti matematiikan opintojen apuvälineiden hyötykäyttöä. Tällaisia ovat mm. CAS-laskimet, mobiililaitteet, tietokoneet ja tietoverkot. Lisäksi perehdytään mm. kotitehtävien käyttötapoihin, kirjallisten kokeiden problematiikkaan sekä matematiikan opiskelun erityispiirteisiin ja myös itse matematiikan erityisluonteeseen. ● Kurssi on tarkoitus suorittaa ja se on erinomainen valinta heti lukio-opintojen aluksi. -------OPPIKIRJAT MAA1 – 10, 12, 13, 15: Kangasaho ym: Pitkä matematiikka, WSOY (p/s) MAA11: Vapaa matikka http://www.onedu.fi/oppimateriaalit/6/cover (sähk) MAA16: Männistö: Kompleksiluvut ja funktioteoria (hankitaan kurssin alussa) MAA14: Ei kirjaa MAA17: Männistö: Matriisilaskenta ja vektorianalyysi (hankitaan kurssin alussa) MAB2 GEOMETRIA Kurssilla käsitellään sekä tason että kolmiulotteisen avaruuden geometriaa. Lasketaan mm. pituuksia, pinta-aloja ja tilavuuksia. Opetellaan mallintamaan käytännön tilanteita geometrian avulla ja edelleen ratkaisemaan näitä ongelmia käyttäen yhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta. MAB3 MATEMAATTISIA MALLEJA I Kurssilla tutustutaan lineaariseen ja eksponentiaaliseen malliin ja niiden soveltamiseen käytännössä. Tutustutaan eksponenttifunktion ominaisuuksiin ja opetellaan ratkaisemaan eksponenttiyhtälöitä logaritmin avulla. Opetellaan ratkaisemaan potenssiyhtälöitä. MAB4 MATEMAATTINEN ANALYYSI Kurssilla tutkitaan polynomifunktion kulkua ja muutosnopeutta. Opitaan derivaatan käsite ja funktion suurimman ja pienimmän arvon määrittäminen. MAB5 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Kurssilla perehdytään todennäköisyyslaskennan perusteisiin ja harjaannutaan käsittelemään ja tulkitsemaan tilastollisia aineistoja. Jakaumista tutustutaan tarkemmin normaalijakaumaan ja jakauman normittamiseen. OPPIMÄÄRÄN VAIHTAMINEN MAA --> MAB Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kurssien hyväksilukemisessa ovat voimassa seuraavat vastaavuudet: MAA1 – MAB1 MAA3 – MAB2 MAA6 – MAB5 MAB6 MATEMAATTISIA MALLEJA II Kurssilla tutustutaan lukujonoihin ja opitaan ratkaisemaan käytännön ongelmia aritmeettisen ja geometrisen lukujonon avulla. Lisäksi perehdytään yhtälöparin ja yhtälöryhmän ratkaisemiseen sekä lineaariseen optimointiin. MAA7 – MAB4 MAA8 – MAB3 Pitkällä matematiikalla suoritetun kurssin numeroarvosana siirtyy sellaisenaan vastaavan lyhyen matematiikan arvosanaksi. Kuitenkin opiskelijalla on oikeus yrittää korottaa kysei33 VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT sen merkitystä, evoluutiota ja siihen liittyviä lainalaisuuksia. Lisäksi kurssilla käsitellään eliökunnan luokittelua ja monimuotoisuutta evoluution näkökulmasta. Perehdytään ekologian perusteisiin ja ekosysteemeissä vallitseviin lainalaisuuksiin populaatiobiologian avulla. MAB7 TALOUSMATEMATIIKKA Kurssin tarkoituksena on antaa käsitys matematiikan merkityksestä talouselämässä. Tutustutaan indeksi- , kustannus-, rahaliikenne-, laina-, verotus-, ja muihin vastaaviin laskelmiin. BI2 SOLU JA PERINNÖLLISYYS Kurssilla käsitellään solujen rakennetta, kemiallista toimintaa ja lisääntymistä. Valkuaisainesynteesi, fotosynteesi, soluhengitys sekä DNA:n rakenne ja toiminta ovat keskeisiä sisältöjä. Lisäksi kurssilla perehdytään perinnöllisyystieteen lainalaisuuksiin. MAB8 MATEMAATTISIA MALLEJA III Kurssilla syvennetään tietoutta trigonometrisista funktioista, tutustutaan niiden määrittelyyn yksikköympyrän avulla ja opitaan ratkaisemaan trigonometrisia yhtälöitä. Kurssilla tutustutaan vektorin käsitteeseen ja opitaan tutkimaan koordinaatiston pisteitä ja kulmia vektoreiden avulla. Kurssia ei opiskella 20152016, mutta sen sijaan voi 2016-2017. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT BI3 YMPÄRISTÖEKOLOGIA Kurssilla käsitellään luonnon monimuotoisuuden eri tasoja sekä ihmisen vaikutusta niihin. Uhanalaisten ekosysteemien ja lajien olemassaolon syitä ja katoamisen seurauksia tarkastellaan tulevaisuuden kannalta. Perehdytään suomalaisten ekosysteemien haavoittuvuuteen ja nykyiseen tilanteeseen. Kestävä kehitys osiossa käsitellään kaupunkiekologiaa, ekologisesti kestävää tuotantoa ja ympäristötekniikan mahdollisuuksia elinkelpoisen luonnon säilyttämiseksi. Kurssilla suunnitellaan ja toteutetaan pareittain tai pienissä ryhmissä kaupunkiekologian tutkimus. Kurssin voi suorittaa 1-3 opiskeluvuonna, mutta se soveltuu erityisesti ensimmäisen vuoden opinto-ohjelmaan. KOULUKOHTAINEN KURSSI MAB9 ABIN MATEMATIIKKA Kurssilla kerrataan pakollisten kurssien sisältöjä, tutustutaan lähemmin ylioppilaskokeen luonteeseen ja erilaisiin tehtävätyyppeihin. Kurssilla saadaan valmiuksia mm. ylioppilaskirjoituksia varten. MAB 20 STARTTIKURSSI Kurssin tavoitteena on aloittaa onnistuneesti lukio-opinnot matematiikassa sekä hankkia hyvät perusvalmiudet, täydentää osaamista ja harjaannuttaa hyväksi osoittautuneita työtapoja. Kurssilla opiskellaan pitkän matematiikan opintojen kannalta keskeisimpiä matematiikan osa-alueita sekä runsaasti matematiikan opintojen apuvälineiden hyötykäyttöä. Tällaisia ovat mm. CAS-laskimet, mobiililaitteet, tietokoneet ja tietoverkot. Lisäksi perehdytään mm. kotitehtävien käyttötapoihin, kirjallisten kokeiden problematiikkaan sekä matematiikan opiskelun erityispiirteisiin ja myös itse matematiikan erityisluonteeseen. ● Kurssi on tarkoitus suorittaa ja se on erinomainen valinta heti lukio-opintojen aluksi. BI4 IHMISEN BIOLOGIA Kurssilla perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan (elimistöjen rakenne ja toiminta): mm. lisääntyminen, yksilönkehitys, immunologia, hermosto ja aistit, hormonit, erityselimistö ja kaikki ruuansulatukseen liittyvä sekä tuki- ja liikuntaelimistö. Kurssilla selviää mm. miten ihminen eroaa kääpiösimpanssista ja muista kädellisistä tai miten hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy ihminen. Opiskeluun kuuluu muutamia laborointeja ja mahdollisesti tutustumiskäyntejä Tampereen kaupungin alueella. Kurssin voi suorittaa minä opiskeluvuona tahansa, mutta se sopii erinomaisesti ensimmäiselle vuosikurssille. OPPIKIRJAT MAB1 – MAB8: Aalto ym: Lyhyt matikka, Wsoy (p/s) MAB9: Hautajärvi ym: Variaabeli kertauskirja, Otava (p/s) YMPÄRISTÖ-JA LUONNONTIETEET BI5 BIOTEKNOLOGIA Kurssilla verrataan esitumaisten ja aitotumaisten eliöiden solurakennetta sekä geenien rakennetta ja toimintaa. Tämä on tarpeen, jotta voidaan ymmärtää geeninsiirtotekniikan vaiheet, kun geeninsiirtäjänä käytetään virusta tai bakteerin plasmidia. Tutustumme myös perinteiseen bioteknologiaan, kuten hiivan käyttöön leipomisessa ja alkoholin valmista- BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT BI1 ELIÖMAAILMA Kurssilla käsitellään elämän tunnusmerkkejä ja edellytyksiä, luonnon monimuotoisuutta ja 34 misessa. Modernin bioteknologian menetelmiin pääsemme tutustumaan IMT:n tutkimuslaboratorioissa. Kurssilla eristetään DNA:ta ja risteytetään perinnöllisten sairauksien tutkimuksissa yleisiä koe-eläimiä: banaanikärpäsiä. Kurssille pääsyn ehtona on hyväksytysti suoritettu BI2 kurssi. BI11MOLEKYYLIBIOTEKNOLOGIA Ei oppikirjaa Opiskelijat tutustuvat molekyylibioteknologian laborointimenetelmiin, -välineisiin ja laitteisiin Tampereen yliopiston BioMediTechin laboratorioissa. Linnun geenin siirto kolibakteeriin opettaa tarkkuuteen laborointiohjeiden noudattamisessa. Luonnontieteen tutkijan ammattikuva tulee tutuksi. Opiskelijat tutustuvat jatko-opintomahdollisuuksiin Molekyylibiologian ja Bioteknologian alalla. Geenin rakenteen, erityisesti eksonien ja intronien, rakenteen ja toiminnan kertaus. Translaatio ja transkriptio sekä niiden erot bakteerien ja aitotumaisten eliöiden välillä palautuvat mieleen. Linnun avidiiniproteiinia koodaavan geenin siirto kolibakteeriin IBT:n laboratorioissa. Automaattipipetin, PCR:n ja muiden laborointivälineiden käyttö. KOULUKOHTAISET KURSSIT BI6 BIOLOGIAN KERTAUSKURSSI ABEILLE Kurssia suositellaan erityisesti abiturienteille. Kurssilla kerrataan biologian pakollisten ja valtakunnallisten kurssien keskeisiä sisältöjä. Harjoitellaan selkeitten ja perusteltujen biologian vastausten kirjoittamista ylioppilaskirjoitusten biologian reaalikoetta varten. Kurssilla myös syvennetään jonkin verran aiemmin opiskeltujen kurssien tietoja. Kurssilla annetaan tietoa biologian tieteenaloihin liittyvistä ammateista ja niiden merkityksestä tulevaisuudessa. Lisäksi suunnitellaan ja toteutetaan pienimuotoinen kirjallisuuteen tai omiin havaintoihin perustuva biologian tutkimus. MAANTIEDE PAKOLLISET KURSSIT GE1 SININEN PLANEETTA Kurssilla opiskellaan luonnonmaantieteen ilmiöitä. Maan planetaarisuus sekä siitä johtuvat ilmiöt, niiden säännönmukaisuus, hydrologinen kierto, endogeeniset ja eksogeeniset tekijät ja ilmiöt, ilmastotyypit ja suurkasvillisuusvyöhykkeet ovat keskeisiä aiheita. Lisäksi perehdytään elottoman ja elollisen luonnon vuorovaikutukseen sekä ihmisen mahdollisuuksiin vaikuttaa siihen. BI7 EKOLOGIAN MAASTOKURSSI Kurssi on biologian tutkimuskurssi. Opiskelijat valitsevat muutaman hengen ryhmissä ekologisen tutkimusaiheen ja tekevät siitä koulussa tutkimussuunnitelman. Varsinainen maastotutkimus tehdään Helsingin yliopiston Hyytiälän metsäasemalla, jossa opiskelijat toteuttavat tutkimussuunnitelmansa maatossa. Kurssilla perehdytään käytännön työssä biologisen tutkimuksen suunnitteluun, toteutukseen, tulosten analysointiin ja niistä johtopäätösten tekemiseen. Koululla tapahtuva osuus kurssia tehdään lukujärjestyksen ulkopuolella sovittuina 2-3 kertana. Opiskelijat maksavat Hyytiälän metsäaseman majoituksen ja ruuan itse. Tämä kurssi ja BI3 Ympäristöekologian kurssi tukevat toisiaan. Kurssin voi suorittaa 1-3 opiskeluvuonna. GE2 YHTEINEN MAAILMA Kurssilla perehdytään maailman kulttuuripiireihin. Eri maanosat näyttäytyvät uudessa valossa, kun verrataan teollisuus- ja kehitysmaiden väestönkasvua, luonnonvaroja ja elintasoa. Aluesuunnittelu ja kaupungistuminen tulevat tutuiksi erityisesti Suomen kohdalla, mutta myös muualla maailmassa. Maapallo hahmottuu uudella tavalla, kestävän kehityksen neljä tasoa ymmärtäen, kulttuurimaantieteilijän silmin. BI10 LABOROINTIKURSSI Ei oppikirjaa. Laborointikurssilla opetellaan biologian laborointitaitoja, preparointeja ja koejärjestelyn suunnittelua sekä tulosten tulkintaa ja soveltamista. Kurssitöissä käytetään luonnon- ja huonekasvien osia sekä kulloinkin luonnosta saatavaa biologista materiaalia. Töistä laaditaan työpareittain työselostukset, jotka arvostellaan. Kurssilla kukin opiskelija tekee yksin tai pareittain valitsemansa biologian laboroinnin näyttötyötyön. Kurssilla ei ole koetta, vaan arvosana perustuu työskentelyyn, työselostuksiin ja näyttötyöhön. Kurssin voi suorittaa 1- 3 opiskeluvuonna. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT GE3 RISKIEN MAAILMA Kurssilla perehdytään luonnon ja ihmisen aiheuttamiin laajoihin riskiin ja uhkiin eli hasardeihin. Niiden ilmenemisen syyt, alueet, seuraukset, ennustettavuus sekä ihmisen selviämismahdollisuudet ovat keskeisiä käsittelynäkökulmia. Lisäksi kurssilla käsitellään ihmisen aiheuttamien riskien ja uhkien vähentämisen mahdollisuuksia. Ajankohtaisten ja viimevuosina tapahtuneiden hasardien vaikutusta maapallon eri alueiden asukkaiden elämään seurataan koko kurssin ajan. 35 GE4 ALUETUTKIMUS Kurssia suositellaan erityisesti abiturienteille. Kurssilla laaditaan oma aluetutkimus valtiosta. Aluetutkimuksessa käydään läpi kurssien GE1 ja GE2 luonnon- ja kulttuurimaantieteen asiat sekä alueesta riippuen GE3 Riskien maailma -kurssin hasardeja. Liikkeen kuvaamisessa tarvittavat peruskäsitteet ja liikkeen graafinen esitys VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT FY2 LÄMPÖ Kaasujen tilanmuutokset ja lämpölaajeneminen Paine, hydrostaattinen paine Kappaleiden lämpeneminen, jäähtyminen, olomuodon muutokset ja lämpöenergia Mekaaninen energia, työ, teho ja hyötysuhde Lämpöopin pääsäännöt, sisäenergia Energiavarat KOULUKOHTAINEN SYVENTÄVÄ KURSSI GE5 KEHITYSMAAMAANTIEDE Ei oppikirjaa Kurssilla tutkitaan kehitysmaiden sijaintia sekä niiden historiallista, alueellista ja taloudellista asemaa. Kurssilla perehdytään eri näkökulmista mm. joihinkin ajankohtaisiin kehitysmaiden ongelmiin kuten naisten ja lasten asema. Muutama vierailija tuo lisätietoa kurssille. Lisäksi opitaan kriittistä suhtautumista median antamaan mielikuvaan kehitysmaista sekä ottamaan perustellusti kantaa ajankohtaisiin kehitysmaiden kysymyksiin. FY3 AALLOT Harmoninen voima ja värähdysliike Aaltoliikkeen synty ja aaltojen eteneminen Aaltoliikkeen interferenssi, diffraktio ja polarisoituminen Heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen Valo, peilit ja linssit Ääni, melun terveysvaikutukset ja kovalta ääneltä suojautuminen GE6 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄT Kurssi sopii hyvin yhteen GE4 Aluetutkimuskurssin kanssa, oppikirjakin on yhteinen. Tavoitteena on oppia kartografian perusteet ja syventää kartanlukutaitoja. Kurssilla opitaan geoinformatiikan ja paikkatiedon perusteita. Geoinformatiikka tutkii paikkatietoaineistojen, paikkatietojärjestelmien, paikannusteknologian ja kaukokartoitusmenetelmien avulla ympäristön tilaa, seuraa alueiden käyttöä ja on oiva apuväline vapaa-ajallakin. Opimme käyttämään kurssilla erilaisia paikkatietosovelluksia niin tietokoneilla kuin mobiililaitteillakin. Satelliittipaikannus on yksi tapa määrittää paikan sijainti ja kurssilla opit käyttämään GPS-paikanninta. Teemme opintokäynnin Tampereen kaupungin paikkatietokeskukseen. FY4 LIIKKEEN LAIT Liikkeen mallit ja Newtonin lait Etä- ja kosketusvoimat, erityisesti liikettä vastustavat voimat, noste Liikemäärän säilyminen ja impulssiperiaate Liike- ja potentiaalienergia sekä työperiaate Värähdysliikkeen energia FY5 PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO Momentti ja tasapaino pyörimisen suhteen Pyörimisliikkeen mallit, tasainen ja tasaisesti kiihtyvä pyörimisliike Pyörimisen liikeyhtälö Pyörimismäärän säilyminen Pyörimisliikkeen energia Ympyräliike ja ympyräliikkeen kiihtyvyys Gravitaatio ja gravitaation alainen liike Heittoliike ja planeettojen liike Satelliitit ja niiden käyttö FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI FY6 SÄHKÖ Sähköpari, sähkövirran kulku metallijohteessa Jännitteen ja sähkövirran mittaaminen Ohmin laki Joulen laki Vastukset, vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait Coulombin laki, homogeeninen sähkökenttä ja aine sähkökentässä Kondensaattori, kytkennät ja energia Sähkövirran kulku puolijohteessa, esimerkkinä diodi FY1 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ Ei oppikirjaa Fysiikan merkitys historian eri vaiheissa ja nykyaikana Aineen ja maailmankaikkeuden rakenteet ja perusvuorovaikutukset Energian, erityisesti säteilyn, sitoutuminen ja vapautuminen luonnon ja ihmisen aikaansaamissa prosesseissa Kokeellisuus ja mallintaminen perustana fysikaalisen tiedon rakentumisessa, mittaaminen, tulosten esittäminen ja niiden luotettavuuden arviointi Työselostuksen laatiminen Voima liikkeen muutoksen aiheuttajana FY7 SÄHKÖMAGNETISMI Magneettinen voima, magneettikenttä ja aine magneettikentässä 36 Varattu hiukkanen homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä Induktiolaki ja Lenzin laki Induktioilmiöitä, pyörrevirrat, generaattori ja itseinduktio Energian siirto sähkövirran avulla Tehollisen jännitteen ja sähkövirran mittaaminen sekä impedanssin taajuusriippuvuuden määrittäminen Värähtelypiiri ja antenni, sähkömagneettinen viestintä Sähköturvallisuus Energiateollisuus KE3 REAKTIOT JA ENERGIA Erilaisia reaktiotyyppejä, mekanismeja sekä sovelluksia Reaktioyhtälön laskennallinen tulkinta, kaasujen yleinen tilanyhtälö Energianmuutokset kemiallisessa reaktiossa sekä reaktionopeus ja siihen vaikuttavat tekijät KE4 METALLIT JA MATERIAALIT Hapettumispelkistymisreaktiot Sähkökemiallinen jännitesarja, normaalipotentiaali, kemiallinen pari ja elektrolyysi Metallit ja epämetallit sekä niiden happi- ja vety-yhdisteet Biopolymeerit ja synteettiset polymeerit FY8 AINE JA SÄTEILY Sähkömagneettinen säteily Röntgensäteily Mustan kappaleen säteily Valosähköilmiö Säteilyn hiukkasluonne ja hiukkasten aaltoluonne Atomimallit, esimerkkinä Bohrin atomimalli Kvantittuminen, viivaspektri, atomin energiatilat ja energiatasokaavio Atomiytimen rakenne Radioaktiivisuus ja säteilyturvallisuus Massan ja energian ekvivalenssi Ydinreaktiot ja ydinenergia Aineen pienimmät osaset ja niiden luokittelu KE5 REAKTIOT JA TASAPAINO Kemiallisen reaktion tasapaino, tasapainoreaktioiden laskutekniikat Protolyysireaktiot ja vesiliuoksen pH:n laskeminen Suolaliuokset ja liukoisuustasapainojen laskeminen Tasapainoon liittyvät graafiset esitykset KOULUKOHTAISET KURSSIT KE 7 ABIKURSSI Kurssimoniste Lukion kemian keskeisten sisältöjen kertaus (KE1-KE5) Osallistuminen kemian preliminäärikokeeseen ja valmistautuminen ylioppilaskirjoituksiin KOULUKOHTAISET KURSSIT FY11 FYSIIKAN KERTAUSKURSSI Mekaniikka Energia Aallot Sähkö Sähkömagneettinen säteily Elektroniikkaan perustuvan laitteen toteutus KEMIA KE 8 IHMISEN KEMIA Kurssimoniste Ihmiskehon toiminta kemian näkökulmasta Kemian ja biologian tietojen yhdistäminen ja syventäminen, kuten solujen rakentumisen kemiaa, solujen energiatalous, soluhengitys Ihmiselimistön kemialliset uhkatekijät Kokeellista työskentelyä PAKOLLINEN KURSSI KATSOMUSAINEET KE1 IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA Keskeisiä kemian käsitteitä, kuten ainemäärä, konsentraatio sekä erilaiset kemialliset sidokset Orgaanisia yhdisteitä (hiilivetyjä, happi- ja typpiyhdisteitä) sekä niiden ominaisuuksia, reaktioita ja sovelluksia EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO PAKOLLISET KURSSIT UE1 USKONNON LUONNE JA MERKITYS Kirja ilmoitetaan kurssin alussa. Kurssilla perehdytään uskontoon ilmiönä ja kulttuurin osana. Tutustutaan uskonnon tutkimukseen ja raamatuntulkintatapoihin. Opiskellaan Raamatun vaikutusta länsimaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Perehdytään uskontojen näkemyksiin esim. ajasta, ihmisestä ja pyhyydestä. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT KE2 KEMIAN MIKROMAAILMA Atomin rakenne ja jaksollinen järjestelmä Kemialliset sidokset ja aineiden ominaisuudet Suhdekaavan määrittäminen, hapetusluvut sekä isomeria 37 UE2 KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Kirja ilmoitetaan kurssin alussa. Kurssilla opiskellaan kristillisen kirkon historian pääkohdat ja tutustutaan tämän hetken kristillisiin kirkkoihin ja yhteisöihin. Kurssilla vieraillaan mahdollisuuksien mukaan eri yhteisöissä ja/tai kutsutaan vierailijoita. Lisäksi pohditaan kirkon roolia nykyajassa. UO2 USKONOPPI JA ETIIKKA Ortodoksisen uskon perusteet, Pyhä kolminaisuus, kirkon pyhät sakramentit ja ajan pyhittäminen, yhteisö- ja yksilöeettisiä kysymyksiä. UO3 RAAMATTUTIETO Raamatun synty, kehitys ja rakenne. Vanhan ja Uuden testamentin kirjat sekä niiden käyttö ortodoksisessa kirkossa. UE3 IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA Oppikirja: Kirja ilmoitetaan kurssin alussa. Kurssilla selvitellään kristinuskon oppia ja näkemyksiä ihmisen elämän peruskysymyksistä. Tutustutaan kristillisen etiikan lähtökohtiin. Pohditaan sekä yksilön että yhteisön eettisiä kysymyksiä keskustellen esimerkkien avulla. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT UO4 USKONTOJEN MAAILMAT Suurimpien uskontokuntien historia ja keskeiset opit, uskonnoista käsin nousevia ajankohtaisia ja eettisiä kysymyksiä. Suoritetaan ev.lut. uskonnon kurssina UE4 tai itsenäisesti. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT UO5 ORTODOKSINEN SUOMI Ortodoksisen uskonnon saapuminen Karjalaan, ortodoksit Ruotsin vallan ja autonomian aikana, kansallisen ortodoksisen kirkon synty ja kehitys. Suoritetaan verkkokurssina tai itsenäisesti. UE4 USKONTOJEN MAAILMAT Kurssilla käsitellään hindulaisuutta, buddhalaisuutta, Kiinan ja Japanin uskontoja, juutalaisuutta sekä islamia. Lisäksi tarkastellaan luonnonuskontojen yhteisiä piirteitä. Kurssilla perehdytään näiden uskontojen ominaispiirteisiin ja monimuotoisuuteen. Opiskellaan esimerkiksi uskontojen oppia, eettisiä ohjeita ja erilaisia rituaaleja. Kurssilla tavataan eri uskontojen edustajia. ELÄMÄNKATSOMUSTIETO PAKOLLISET KURSSIT KOULUKOHTAINEN KURSSI ET1 HYVÄ ELÄMÄ Kurssilla perehdytään käsityksiin arvoista, normeista ja hyveistä sekä yksilön moraalin kehityksestä. Käsityksiä hyvästä elämästä sovelletaan mm. ihmissuhteita koskeviin kysymyksiin. UE6 PYHÄT KIRJAT Kurssilla perehdytään uskontojen pyhiin kirjoihin alkuperäisiä tekstejä (suomennoksia) käyttäen. Pohditaan pyhien kirjojen merkitystä ja tutkitaan erilaisia tapoja tulkita ja käyttää niitä. Tekstejä luetaan ryhmän kiinnostuksen mukaan mm. seuraavista pyhistä kirjoista: Juutalaisten ja kristittyjen Raamattu, Koraani, Vedat, Mahabharata (Bhagavad Gita), Dhammapada, Tao te ching ja Keskusteluja ET2 MAAILMANKUVAT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan erilaisten maailmankuvien perusteita ja eroja oppii kysymään ja arvioimaan erilaisten uskomusjärjestelmien ja elämänmuotojen maailmankuvallisia perusteluja kehittää ymmärrystään erilaisten instituutioiden merkityksestä maailmankuvan muokkaajina ja välittäjinä kehittää valmiuksiaan oman maailmankuvansa avoimeen ja johdonmukaiseen jäsentämiseen ja kehittämiseen UE7 USKONNON KERTAUSKURSSI Kurssilla kerrataan uskonnon valtakunnalliset pakolliset ja syventävät kurssit. Kurssi toteutetaan ainoastaan verkkokurssina ja pidetään joulu-tammikuussa. Ilmoittautuminen uskonnonopettajalle. ORTODOKSINEN USKONTO PAKOLLISET KURSSIT ET3 YKSILÖ JA YHTEISÖ Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää yhteisöllisyyden merkityksen ihmisyydelle ja yksilölliselle identiteetille UO1 ORTODOKSINEN MAAILMA Kirkon synty ja varhaiskirkko, Bysantin aika ja kirkolliskokoukset, Venäjän kirkko ja muut ortodoksiset paikalliskirkot, orientaaliset kirkot ja lännen kirkot. 38 oppii arvioimaan omaa asemaansa yksilönä yhteisöissä ja yhteiskunnassa, kansalaisena valtiossa ja toimijana talousjärjestelmässä oppii tarkastelemaan yksilöiden, yhteisöjen ja instituutioiden toimintaa osana yhteiskunnallista valankäyttöä oppii arvioimaan poliittisia keinoja ja päämääriä sekä kasvattaa kykyään ja haluaan rakentavaan yhteiskunnalliseen osallistumiseen ymmärtää ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeudenmukaisuuden merkityksen hyvän yhteiskunnan ja tulevaisuuden kannalta. muksien pohjalta laaditaan kirjallinen raportti, kirjoitetaan esseitä ja/tai tentitään aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Kurssin voi suorittaa itselleen sopivassa lukioopintojen vaiheessa. FI9 TALOUS JA ETIIKKA Kurssilla pyritään laajentamaan opiskelijoiden näkemyksiä kaupankäynnin eri ulottuvuuksista ja niiden yhteyksistä kulttuurin syviin rakenteisiin. Tavoitteena on, että opiskelija oppii arvioimaan kriittisesti talouselämän toimintaa ja talouselämän taustalla vaikuttavia arvoja ja motiiveja sekä perustelemaan omia näkemyksiään. Kurssin aikana pohditaan myös esim. seuraavia kysymyksiä: Onko talous väline- vai itseisarvo? Onko talouskasvulle vaihtoehtoja? Mikä on yritysten yhteiskuntavastuu? Millaista on suomalainen työelämä ja siinä selviytyminen? FILOSOFIA PAKOLLINEN KURSSI FI1 JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN Kurssilla tutustutaan filosofisen ajattelun luonteeseen, filosofian osa-alueisiin, oppiaineen keskeisimpiin kysymyksiin ja tärkeimpiin eurooppalaisiin filosofeihin. YHTEISKUNNALLISET AINEET SYVENTÄVÄT KURSSIT FI2 FILOSOFINEN ETIIKKA Kurssilla selvitellään, mitä moraali ja sitä tutkiva etiikka ovat ja miten niitä voidaan perustella. Pohditaan, mitä tarkoittaa, kun puhumme hyvästä tai arvokkaasta. Opiskellaan normatiivisen etiikan teorioita: hyve-, velvollisuus- ja seurausetiikkaa sekä tutustutaan esimerkkien avulla soveltavaan etiikkaan. Kurssi on tarjolla joka toinen vuosi. PSYKOLOGIA PAKOLLINEN KURSSI PS1 PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kurssilla tutustutaan psykologian tapaan selittää ihmisen toimintaa. Opetellaan havainnoimaan ja pohtimaan käyttäytymistä psykologian avulla. Kurssilla käsitellään oppimista ja ihmisten toimintaa ryhmässä. FI3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA Kurssilla syvennetään metafysiikan keskeisiä kysymyksiä, kuten mitä oleminen ja maailma ovat? Pohditaan, mitä tieto on ja mihin se perustuu. Opiskellaan erilaisia käsityksiä tiedon luotettavuudesta ja totuudesta. Tutustutaan tieteellisen tutkimuksen periaatteisiin, käsitteisiin ja menetelmiin sekä etsitään tieteellisen tiedon rajoja. Kurssi on tarjolla joka toinen vuosi. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT PS2 IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS Kurssilla perehdytään ihmisen elämänkaareen ja sovelletaan kehityspsykologiaa oppilaan elämään. Käsitellään lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta ja vanhuutta. Opiskellaan ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT PS3 IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET Kurssilla opiskellaan ihmisen tietoisuutta, tarkkaavaisuutta, havaitsemista, muistia ja vireyttä. Lisäksi selvitetään näiden ilmiöiden biologista perustaa. Tutustutaan siihen, miten kognitiivisen psykologian ja aivotutkimuksen tietoa sovelletaan käytännön elämässä. FI5 ITÄMAINEN FILOSOFIA Kurssilla tutustutaan filosofian itämaiseen perinteeseen. Käsitellään filosofian suhdetta kieleen, käytännön kokemukseen ja uskontoon. Tutustutaan Intian viisausperinteisiin, buddhalaiseen ajatteluun, kiinalaiseen filosofiaan sekä zeniin. PS4 MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA Kurssilla syvennytään tarkastelemaan ihmisen tunteisiin ja motivaatioon vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään taitavaan ajatteluun, älykkyyteen, asiantuntijuuteen ja luovuuteen. Pohditaan ajattelun ja kielen merkitystä ihmisen toiminnassa. FI7 KÄYTÄNNÖN FILOSOFIAA Kurssi suoritetaan itsenäisesti (ei tuntiopetusta) osallistumalla filosofiaa käsitteleviin yleisötapahtumiin tai seminaareihin opettajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Koke- 39 PS5 PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS Kurssilla pohditaan mielenterveyttä, mielenterveyshäiriöitä ja niiden hoitoa. Tutustutaan eri näkemyksiin persoonallisuudesta, sen kehittymisestä ja tutkimisesta. Pohditaan, miten ihminen rakentaa omaa mielenterveyttään. nykyaikaan. Arviointi: koe, esityksiä ja kirjoitelmia. Jatkuva, omakohtainen opiskelu ja näyttö. SYVENTÄVÄT KURSSIT HI5 SUOMEN VAIHEET ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN Kurssilla käsitellään Suomen varhaishistoriaa, Ruotsin vallan aikaa ja sen vaikutusta suomalaiseen kulttuuriin sekä sen sitouttamista eurooppalaiseen kulttuuri- ja tiedeyhteyteen. Oman maan historian ja kulttuurin tuntemus kuuluu jokaisen yleissivistykseen. Arviointi: koe / tutkielma ja esityksiä. KOULUKOHTAISET KURSSIT PS6 ME JA MUUT - SOSIAALIPSYKOLOGIAA LUKIOLAISILLE Kurssilla käsitellään sosiaalipsykologian keskeisiä ilmiöitä: vaikuttamista, asenteita, ystävyyssuhteita ja ryhmän toimintaa. Pohditaan, miksi ihminen toimii ryhmässä eri tavoin kuin yksinään ja miten meihin vaikutetaan. HI6 KULTTUURIEN KOHTAAMINEN Kurssilla tarkastellaan Euroopan ulkopuolisten kulttuurien, kuten Afrikan, Kiinan ja Japanin jne. ominaispiirteitä, historiaa ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Arviointi: koe / tutkielma, esitelmiä ja kirjoitelmia. PS7 PSYKOLOGIAN SOVELLUTUKSET Kurssilla tutustutaan psykologian eri sovellusalueisiin, esim. kriminaalipsykologiaan, ympäristöpsykologiaan, liikennepsykologiaan, kriisipsykologiaan ja kasvatukseen. Tehdään opintokäyntejä ja yhteistyötä mahdollisuuksien mukaan erilaisten järjestöjen kanssa. Kurssilla kerrataan myös muiden psykologian kurssien sisältöjä, joten kurssia suositellaan erityisesti niille, jotka kirjoittavat psykologian. SOVELTAVAT KURSSIT HI7 ANTIIKIN HISTORIA Ei oppikirjaa. Antiikin historian kurssilla syvennetään tietämystä antiikin Kreikan ja Rooman historiasta ja kulttuurista sekä siitä, miten länsimaisen sivistyksen perusta luotiin niin politiikan, taiteen, tieteen kuin urheilunkin alueella juuri antiikin aikana. Kurssilla painotetaan vuorovuosina Kreikan historiaa, jolloin vapaaehtoinen opintomatka on Ateenaan ja sen lähialueille ja vuorovuosina Rooman historiaa, jolloin opintomatka suuntautuu Roomaan ja sen ympäristöön. Arviointi: Tutkielma ja esityksiä. PS8 IHMISSUHDEKURSSI Kurssilla tehdään paljon käytännön harjoituksia. Harjoitellaan esimerkiksi omien tunteiden ilmaisemista, ongelmien ratkaisua ja kuuntelua. Kurssilla vahvistetaan omia elämäntaitoja, kuten itsetuntemusta ja selviytymistaitoja. Kurssin käsitellään myös muiden auttamista ja avun saamista ongelmatilanteissa. HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT HI8 MAAILMA TÄNÄÄN Ei oppikirjaa. Kurssilla perehdytään maailmanpolitiikan ajankohtaisiin ilmiöihin ja tapahtumiin. Lisäksi tutkitaan ajankohtaisia konflikteja ja niiden taustoja ja historiaa. Kurssilla opiskelijat hyödyntävät kotimaista ja kansainvälistä mediaa. Seurantakohteestaan he laativat mediapäiväkirjan. Arviointi: Tutkielma, esityksiä ja mediapäiväkirja. HI1 IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Pääpaino kurssilla on talous-, sosiaali- ja yhteiskuntahistoriassa. Arviointi: koe, esitelmiä ja kirjoitelmia. HI2 EUROOPPALAINEN IHMINEN Kurssin tärkeä painotusalue on Euroopan kulttuurihistoria ja tieteellisen maailmankuvan muodostuminen ja kehitys. Arviointi: koe ja esitelmiä. HI3 KANSAINVÄLISET SUHTEET Oppikirja: Forum. Kansainväliset suhteet (p/s) Keskeisenä oppisisältönä ovat historian kansainvälisen politiikan muutokset 1800-luvulta nykypäivään. Arviointi: koe ja esitelmiä. HI9 IHMISOIKEUDET Ei oppikirjaa. Kurssi tarkastelee ihmisoikeuksien toteutumisprosessia ja saavutuksia. Ihmisoikeuksia lähestytään kurssin aikana lähinnä historiallisesta ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta, mutta ei myöskään unohdeta eettistä ja oikeudellista katsantokantaa. Opiskelijat saavat HI4 SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA Kurssi käsittelee Suomen historian keskeisiä muutoksia ja kehityslinjoja 1800-luvulta 40 kurssin aikana keskittyä heitä kiinnostaviin ihmisoikeuskysymyksiin. Kurssi arvioidaan historian koulukohtaisten kurssien tapaan, mutta arvioinnissa voidaan käyttää kokeiden asemasta opintotehtäviä, kirjoitelmia, esitelmiä ja muita vaihtoehtoisia arviointikeinoja. Arviointi: koe, tehtäviä ja esitelmiä. ja vastuunsa kansalaisina, ja mitä siitä seuraa, jos rikkoo yhteiskunnan lakeja vastaan. YH4 EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI Kurssilla tarkastellaan EU:n toimintaa ja rakenteita talouden, poliittisen päätöksenteon sekä kansalaisvaikuttamisen näkökulmista. Mitkä ovat EU:n lähtökohdat ja miten se on organisaationa muotoutunut? Minkälaisista osista ja toimijoista se koostuu? Mistä EU:ssa päätetään? Kuka EU:ssa päättää ja miten päätöksentekoon voi vaikuttaa? Miten EU:n päätöksenteko näkyy yksilötasolla? Arviointi: koe ja/ tutkielma, oppilasesitys. HI10 ABIKURSSI Ei oppikirjaa. Kurssilla kerrataan ja syvennetään Kansainvälisten suhteiden ja Suomen historian käännekohtia kurssien asiasisältöjä. Harjoitellaan erilaisten tehtävien ja kysymysten kautta vastaamaan historian ylioppilastehtäviin. Arviointi: koe ja tehtäviä. KOULUKOHTAISET KURSSIT YHTEISKUNTAOPPI YH 6 AVOIN JA AKTIIVINEN YHTEISKUNNAN OSALLISTUJA – YHTEISKUNTAOPIN KERTAUSKURSSI Kurssilla on mahdollista syventää ja kerrata Yhteiskuntatieto- (YH 1), Taloustieto- (YH 2), Kansalaisen lakitieto – (YH 3) sekä Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni – (YH 4) kurssien keskeisiä aiheita. Opiskelija saa näiden sisältöjen kautta kokonaiskuvan suomalaisen yhteiskunnan ja eurooppalaisen yhteisön rakenteista sekä toiminnasta. Kurssi valmentaa opiskelijaa vastaamaan yhteiskuntaopin ainereaalin tehtäviin. PAKOLLISET KURSSIT YH1 YHTEISKUNTATIETO Kurssiin tavoitteena on saada opiskelijat syvällisesti tutustumaan ja ymmärtämään suomalaisen yhteiskunnan rakenne, muotoutuminen ja se, miten yhteiskunta toimii ja miten kukin meistä voi siinä vaikuttaa. Kurssilla käsitellään valtaa, sen ilmenemismuotoja ja sitä, miten valtaa käytetään ja tavoitellaan, kuten esimerkiksi puolueet. Kansalaisen perusoikeudet ja kansalaisen velvollisuudet tehdään tutuksi opiskelijoille. Tutustutaan myös Suomen turvallisuuspolitiikkaan ja siihen, miten kansalaisten turvallisuudesta huolehditaan. Tavoitteena on saada opiskelijat toimimaan vastuullisina ja aloitteellisina kansalaisina sekä omassa kunnassaan, valtiollisella tasolla kuin Euroopan laajuisestikin. YH8 PIRKANMAAN TALOUS- JA ELINKEINOELÄMÄ Opiskelija tutustuu Pirkanmaan ja erityisesti Tampereen seudun talous- ja elinkeinoelämään. Yhteistyöyritysten ja yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa yhteistyössä toteutettuna kurssi antaa monipuolisen kuvan alueen yritys- ja talouselämästä. Kurssi monipuolistaa, laajentaa ja syventää opiskelijoiden tietämystä oman alueen talous- ja elinkeinoelämästä käytännönläheisin ja toiminnallisin keinoin. YH2 TALOUSTIETO Kurssin tavoitteena on saattaa opiskelija ymmärtämään talouselämän keskeisiä toimintaperiaatteita. Sen aikana käsitellään mikro- ja makrotalouden teorioita, käsitteitä ja kysymyksiä. Kurssilla käsiteltävät teoriat pohjaavatkin näiltä osin taloustieteisiin. Käsittelyn aikana talouden kysymyksiä tarkastellaan kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta. Talouden rakenteiden tarkastelussa käytetään hyväksi erityyppisiä tilastoja sekä muuta lähdemateriaalia. YH9 LIIKE-IDEASTA YRITYKSEN PERUSTAMISEEN Kurssilla perehdytään yrityksen perustamiseen, liikeidean kypsyttelyyn, yritysmuodon valintaan, lainsäädäntöön ja rahoituksen järjestämiseen. Kurssille saamme vieraaksi yrittäjiä kertomaan omasta liikeideastaan ja työstään yrittäjinä. Kurssin aikana tehdään yritysvierailuja pirkanmaalaisiin yrityksiin. Kurssin aikana saadaan valmiiksi oma liikeidea. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT YH3 KANSALAISEN LAKITIETO Kurssin avulla on mahdollista saada opiskelijat ymmärtämään Suomen oikeuslaitoksen rakennetta ja sen kehityshistoriaa. Opiskelijoille tulee selväksi tehtävien ja eri oikeustapausten kautta heidän oikeutensa ja velvollisuutensa YH10 MARKKINOINTI 1 Kurssin keskeisinä sisältöinä ovat nykyaikaisen mainonnan välineet, mediateknologia ja mainoksen valmistaminen eri medioihin, julki41 sen puhumisen ja vuorovaikutustilanteen lainalaisuudet, onnistuneen esiintymisen edellytykset sekä esiintymisjännityksen hallinta, aidon ja vaikuttavan esiintymisen periaatteet, yksilöllisten erityispiirteiden huomioiminen esiintymisessä. Kurssilla harjoitellaan esiintymistä myös aidoissa vuorovaikutustilanteissa. verkko-oppimisen avulla opiskelija saa tietoa K-ryhmästä. YLIOPISTOYHTEISTYÖ TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO YH15-16 TETA-1010 Teollisuustalouden perusteet Kurssin tavoitteina on tutustuttaa opiskelija liiketoimintaympäristöön ja antaa yleiskuva yrityksen roolista ja toiminnan perusteista teorioiden ja kurssikirjallisuuden kautta. Kurssilla tarkastellaan yrityksen sisäisiä toimintoja eli talouden ja laskentatoimen, strategian, johtamisen, henkilöstön, teknologian, tuotannon sekä markkinoinnin rooleja ja perusteorioita sekä näiden osa-alueiden muodostamaa kokonaisuutta. Kurssi kuuluu lähes kaikille TTY:ssä kandi-/ditutkinnossa opiskeleville yhteisiin perusopintojaksoihin. Teollisuustaloutta enemmän lukeville opiskelijoille teollisuustalouden perusteet on myös monille ammattiainekursseille pakollisena esitieto-vaatimuksena YH11 NUORI YRITTÄJÄ –PROJEKTIKURSSI Liikeideasta yrityksenperustamiseen -kurssin jatko-osa, jossa syntyneestä liikeideasta perustetaan toimiva yritys Normaalikoululle. Nuoret tutustuvat yrittämiseen ja siihen liittyviin asioihin käytännössä toimimalla yrityksessä, jonka toiminnasta he itse ovat vastuussa YH12 SUOMEN TALOUSPOLITIIKKA Kurssilla perehdytään Suomen talous- ja elinkeinoelämään ja tutustutaan talouspoliittiseen päätöksentekoon ja päätöksentekijöihin paikallistasolta valtiolliselle tasolle. Kurssilla seurataan suhdannevaihtelujen vaikutuksia suomalaisten yritysten toimintaan. Kurssiin sisältyy yritysvierailuja. TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu YH13 SIJOITTAMINEN JA RAHOITUSVAATEIDEN HINNOITTELU Kurssilla tutustutaan sijoittamisen eri muotoihin, pankki- ja asuntosijoittamiseen sekä pörssisijoittamiseen. Kurssilla tutustutaan pankin tarjoamiin erilaisiin sijoitusvaihtoehtoihin sekä asuntosijoittamiseen yhteistyöpankin ja kiinteistövälitysyrityksen avulla. Kurssi perehdyttää nuoret myös pörssisijoittamisen maailmaan käytännön harjoitusten avulla. Keskeisessä roolissa on Helsingin arvopaperipörssi, lisäksi kurssilla tutustutaan myös kansainvälisiin arvopaperimarkkinoihin ja niiden vaikutuksiin Helsingin pörssissä. YH22 JOHDATUS HALLINTOTIETEESEEN https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=20935 Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee tieteenalan peruskäsitteistön. Opiskelija ymmärtää hallinnon, organisaation ja johtamisen keskeiset kysymyksenasettelut ja kykenee soveltamaan tieteenalan perusteita itsenäisessä kirjallisessa työskentelyssä. Sisältö: A Hallintotiede tieteenä B Organisaatioteoriat C Johtamisteoriat D Innovaatiojärjestelmät YH14 MARKKINOINTI 2 Kurssin sisällöt jatkavat ensimmäisen vuoden kurssin, Markkinointi 1, esittelemiä aiheita. Pääpaino kurssilla on ryhmäläisten omien NYyritysten mainonnan suunnittelulla ja toteuttamisella. Opiskelijoiden omien yritysten tarpeita tarkastellen pyritään ymmärtämään mainonnan kohdentamisen keskeisiä käytäntöjä. Kurssilla tarkastellaan tarvelähtöisesti mainonnan eri muotoja ja mainoksen tehokasta kohdentamista. Keskeistä on opiskelijan oma toiminta ja mainoksen valmistaminen oman yrityksen tarpeisiin. YH23 JOHDATUS OIKEUSJÄRJESTYKSEEN https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=21003 Opiskelija tuntee oikeudellisen sääntelyn aseman yhteiskunnallisen päätöksenteon ytimessä sekä julkisen vallan, yritysten ja yksilöiden toimintaa ohjaavana ilmiönä. Opiskelija tuntee keskeiset oikeudelliset peruskäsitteet ja rakenteet, mikä mahdollistaa opintojen jatkamisen kaikilla JKK:n oikeudellisten oppiaineiden perusteet -kursseilla. Opiskelija tuntee erilaiset oikeudenalat ja niiden väliset suhteet. Opiskelija tuntee oikeudellisten ongelmien ratkaisemiseen peruslähtökohdat. Oikeuden merkitys yhteiskunnallisen päätöksenteon ytimessä 2. Oikeuden merkitys julkista valtaa, yrityksiä ja yksilöitä ohjaavana ilmiönä 3. Suomen oikeusjärjestys, sen rakenne ja YH20 LOGISTIIKKA, ARVOKETJU JA MYYNTI Kurssi tarjoaa opiskelijalle käytännönläheisen ja ohjatun mahdollisuuden tutustua K-ruokakaupan toimintaan ja sen osaamisvaatimuksiin käytännössä. Tavoitteena on perehtyä Kruokakauppojenkauppiaiden ja henkilöstön tehtäviin ja toimintaan kaupan arjessa. Lisäksi 42 systematiikka 4. Suomen oikeusjärjestyksen suhde kansainväliseen oikeuteen ja EU-oikeuteen 5. Eri oikeudenalat ja niiden väliset suhteet 6. Oikeudellisten ongelmien ratkaisemisen peruslähtökohdat 7. Yritysjuridiikan ja vero-oikeuden pääpiirteitä 8. Julkisoikeuden pääpiirteitä 9. Oikeustieteiden opetus ja opiskelu Tampereen yliopistossa Teknologian mahdollisuudet. MU2 MONIÄÄNINEN SUOMI Aktiivinen musisointi työtapoja monipuolisesti vaihdellen. Ajankohtaisten kansallisten ja kansainvälisten musiikkitapahtumien seuraaminen Eurooppalaisen musiikin kehittyminen (lyhyt historiallinen katsaus). Yleiskuva maailman musiikkikulttuureista. Suomalainen musiikki. Suomalaisen musiikin kehitys. Oma musiikin tuottaminen. YH25 TALOUSTIETEEN PERUSTEET https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=21186 Tavoitteena on oppia kansantaloustieteen peruskäsitteet ja markkinatalouden toimintaperiaatteet. Sisältönä on Kansantaloustieteen peruskäsitteet, markkinatalouden toiminta ja talouspolitiikka VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MU3 OVET AUKI MUSIIKILLE Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Hän tarkastelee eri musiikkikulttuurien käytäntöjen samankaltaisuutta tai erilaisuutta ja oppii ymmärtämään, miten jokainen kulttuuri määrittelee itse oman käsityksensä musiikista. Kurssilla tutustutaan syvällisesti joihinkin musiikinlajeihin tai musiikkikulttuureihin. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. YH26 YRITYKSEN JOHTAMISEN PERUSTEET https://www10.uta.fi/opas/opetusohjelma/marjapuuro.htm?id=20981 Kurssin suoritettuaan opiskelija tunnistaa yrityksen johtamisen kokonaiskentän laaja-alaisuuden, monimuotoisuuden ja monitulkintaisuuden. Opiskelija osaa tarkastella yrityksen johtamista ja yrityksen johtamisen toimintaympäristöä ihmisen ja organisaation, liiketoiminnan ja strategian näkökulmista. Opiskelija ymmärtää palveluliiketoiminnan merkityksen sekä yksityisen ja julkisen johtamistyön rajapintoja. Sisältö Yrityksen johtamisen ja liiketoimintaosaamisen keskeiset kysymykset, yritysten ja toimialojen rakenteellinen kehittyminen ja painottuminen Suomessa ja globaalisti, johtamisen ajattelutavat ja koulukunnat, erilaiset yritysmuodot ja johtaminen, palvelutalous ja palveluyritysten erityispiirteet, liiketoimintaverkostot, yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin rajapinnat sekä keskeiset johtamiseen liittyvät yhtäläisyydet ja erot. MU4 MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa. Opiskelija kehittää ääniympäristöherkkyyttään ja kykyään kriittisesti analysoida ympäristöä. Opiskelija perehtyy musiikin osuuteen esimerkiksi elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä ja Internetissä sekä tutkii musiikin yhteyttä tekstiin, kuvaan ja liikkeeseen. Musiikin vaikuttavuutta tutkitaan analysoimalla olemassa olevaa tai itse tuotettua materiaalia. Kurssin keskeisiä sisältöjä ovat mm. äänimaisema, musiikkiteollisuus, radio ja TV, musiikkivideo sekä tausta- ja mainosmusiikki. MU5 MUSIIKKIPROJEKTI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. Opiskelija perehtyy opiskelijaryhmän yhteisen valinnan mukaan erilaisiin musiikkiympäristöihin ja musiikin käyttötapoihin, kuten musiikkiterapiaan- ja psykologiaan, musiikkiliikuntaan, musiikkiteatteriin tai musiikilliseen kokonaisilmaisuun ja improvisointiin. Kyseessä voi olla esimerkiksi pienimuotoinen konsertti, ohjelmaa koulun juhliin, äänite tai taiteidenvälinen projekti. Kurssilla ei edellytetä laulu- tai soittotaitoa, koska musiikki voi olla apuvälineen asemassa. TAIDEAINEET MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT MU1 MUSIIKKI JA MINÄ Aktiivinen musisointi työtapoja monipuolisesti vaihdellen. Ajankohtaisten kansallisten ja kv. musiikkitapahtumien seuraaminen. Musiikin peruskäsitteiden pohdinta. Ilmaisun ulottuvuudet ja viestintä. Musiikillinen ja kokonaisvaltainen (ääni-kuvaliike) improvisaatio. 43 KOULUKOHTAISET KURSSIT VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT MU6 MU7 MU8 MU9 MU10 MU11 KUORO Kuorokurssit tukevat lukion musiikin opetuksen yleisiä tavoitteita sekä koulun kansainvälisyyskasvatusta. Kurssit kannustavat opiskelijaa omien musiikillisten taitojen ja tietojen hyväksikäyttöön sekä ohjaavat jatkuvaan musiikin harrastamiseen. Kurssien tavoitteena on, että opiskelija oppii luonnollista äänenkäyttöä puheessa ja laulussa. Kurssien tavoitteena on perehdyttää oppilaat säveltäjien vokaaliteoksiin sekä ajankohtaiseen lauluaineistoon, myös viihdemusiikkiin, sekä kuorolaulussa tarvittavaan musiikinteoriaan. Kurssien keskeiset sisällöt ovat säveltapailu Kodály metodiikan mukaan, kuorolaulu ja lauluyhtyetyöskentely, soolotehtävät, esiintymiset ja konsertit, konserttimatkat ja kansainvälinen toiminta, kuoro korporaationa (kuoron sisäinen toiminta) sekä tallenteiden tekeminen. KU3 MEDIA JA KUVIEN VIESTIT Kurssilla keskitytään tarkastelemaan kuvan merkitystä mediassa. Keskeiset sisältöalueet ovat valokuvan ja elokuvan tuottaminen ja tulkinta. Kurssilla opetellaan sekä valokuvan perinteistä pimiötyöskentelyä että kuvan digitaalista tuottamista. Oppilaat perehtyvät myös liikkuvan kuvan kuvakerrontaan, kuvaamiseen ja editointiin. Keskeisenä tavoitteena on jäsentää oppilaiden tuotokset graafisen suunnittelun avulla valmiiksi, visuaalisesti toimiviksi taideteoksiksi. Koska kurssin sisältöalueet ovat laajoja ja tekniikoiltaan aikaa vieviä, kurssilaisten kanssa sovitaan painopistealueet, joihin erityisesti keskitytään. KU4 TAITEEN KUVISTA OMIIN KUVIIN Kurssilla keskitytään maalaamiseen. Tavoitteena on perehtyä maalaustekniikoihin, kehittää omaa ilmaisua ja tutkia omien taidenäkemysten suhdetta maalaustaiteen erilaisiin tyyleihin, tekniikoihin ja sisällöllisiin viesteihin. Oppilaat opettelevat omien maalauspohjien rakentamisen ja pohjustamisen, maalausten sekä teknisen että ilmaisullisen rakentamisen ja omasta taiteesta puhumisen. MU12 VALO- JA ÄÄNISUUNNITTELU Kurssilla tutustutaan esitystekniikkaan monipuolisesti. Pääpaino on äänentoistossa, äänittämisessä ja live-äänessä, mutta myös valo- ja videotekniikoita käydään kurssilla pintapuolisesti läpi. Tutustumme ammattimaiseen esitystekniikkaan myös yhdellä tai useammalla vierailulla. Kurssin lopputyönä opiskelija osallistuu jonkin Normaalikoulun juhlan tekniseen toteuttamiseen. KU5 NYKYTAITEEN TYÖPAJA Kurssilla perehdytään kuvataiteen uusimpiin keinoihin ja ilmaisukieleen. Kurssilla toteutetaan erilaisia kokeilevia taideprojekteja uusilla tekniikoilla. Oppilaat havainnoivat yhteiskunnan ja ympäristön ilmiöitä ja reagoivat niihin tuottamalla omia henkilökohtaisia näkemyksiään sisältäviä taideteoksia ja – prosesseja. KUVATAIDE PAKOLLISET KURSSIT KU1 MINÄ, KUVA JA KULTTUURI Kurssilla tutustutaan läpileikkauksenomaisesti kuvataiteen historiaan, nykytilanteeseen, estetiikkaan ja taiteen filosofiaan. Kurssin tavoitteena on muodostaa opiskelijalle kattava yleiskäsitys kuvataiteesta ja sen historiasta. Kurssilla kokeillaan monipuolisesti erilaisia tekniikoita, välineitä ja materiaaleja. Tarkoituksena on myös syventää opiskelijan minätuntemusta ja kartoittaa niitä opiskelijaa kiinnostavia kuvataiteen osa-alueita, joihin hän voi keskittyä ja perehtyä lisää kuvataiteen syventävillä kursseilla. KOULUKOHTAISET KURSSIT KU7 PIIRUSTUS JA GRAFIIKKA Piirustuksen ja grafiikan kurssilla tutustutaan piirtämisen ja grafiikan ilmaisukeinoihin, työvaiheisiin ja menetelmiin. Kurssilla perehdytään erilaisiin piirustustekniikoihin ja piirtimiin sekä taide- ja käyttögrafiikkaan itse grafiikkaa tehden ja näyttelyissä käyden. Grafiikan tekniikoista tutustutaan sekä koho- että syväpainomenetelmiin ja syvennetään peruskoulun grafiikankurssia kokeilevan metalligrafiikan suuntaan. KU2 YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA Kurssilla perehdytään rakennettuun, luonnontilaiseen, sosiaaliseen ja median luomaan ympäristöön visuaalisesta ja esteettisestä näkökulmasta. Keskeisenä tavoitteena on jäsentää ympäristön näkemistä ja katsomista. Kurssilla hyödynnetään KU1 – kurssilla hankittuja tietoja, taitoja ja näkemyksiä. Tyylillisesti keskitytään nykytaiteeseen. Opiskelijat työskentelevät monipuolisesti erilaisilla välineillä, tekniikoilla ja materiaaleilla. KU8 MAALAUSKURSSI II Kurssi syventää KU4-kurssin (taiteen kuvista omiin kuviin) sisältöjä. Opiskelija voi osallistua tälle kurssille, vaikka hän ei ole suorittanut KU4-kurssia, jos hänellä on muuta kokemusta maalaamisesta. Tavoitteena on jatkaa oman maalausilmaisun kehittäminen, isompien taiteellisten kokonaisuuksien jäsentäminen ja omaan teemaan keskittyvän maalaussarjan rakentaminen. 44 KU9 SYVENTÄVÄN ILMAISUN KURSSI Kurssilla on mahdollisuus tehdä joko valtakunnallinen kuvataiteen lukiodiplomityö tai kuvataiteen lopputyö. Keskeinen tavoite on opetella etsimään ja rajaamaan aihettaan/teemaansa sekä sisällöllisesti, visuaalisesti että teknisesti tarkoituksenmukaisesti ja jäsennellysti. Jokainen oppilas tuottaa oman henkilökohtaisen taidekokonaisuuden omaan työskentelyynsä soveltuvilla menetelmillä. Diplomityön aiheet ovat valtakunnalliset, ne vaihtuvat vuosittain, mutta sisältävät erilaisia sisältö- ja tekniikkavaihtoehtoja. Työ sisältää taiteellisen tuotoksen, portfolion ja esseen kirjoittamisen. Diplomin suorittamisesta on hyötyä joihinkin taideoppilaitoksiin pyrittäessä. Diplomin tekeminen on myös hieno, ajattelua ja taiteellista ilmaisua syventävä ”kypsyyskokemus”. Kurssilla voi kuitenkin suorittaa helpomman vaihtoehdon, oman lopputyön, joka ei sisällä diplomityön vaatimuksia. LI4 YHDESSÄ LIIKKUEN - VANHAINTANSSIT Kurssin aikana opimme yleisimmät vakiotanssit, salonkitansseja eri aikakausilta sekä tanssiaisten etiketti. Kurssin sisältöön kuuluvat vanhat tanssit. LI5 KUNTOLIIKUNTA Kurssilla perehdytään oman kunnon eri osaalueiden harjoittamiseen ja harjoittelun suunnitteluun. Liikkumista ryhmässä sekä yksin. KOULUKOHTAISET KURSSIT LI6 VAELLUSKURSSI Kurssilla täydennetään aiemmin opittuja retkeilytaitoja ja testataan niitä vaelluksella. LI7 MAILAPELIT Kurssilla syvennetään ja sovelletaan eri mailapelien lajitaitoja sekä kehitetään fyysistä kuntoa. Paljon pelaamista. LI8 LIIKUNNAN TEHOKURSSI Kurssilla käydään läpi perustaitojen vahvistamisen lisäksi erityistaitoja. Kurssilla tutustutaan myös ryhmänhallintaan sekä ryhmänohjaukseen. Pääsykokeisiin valmistava kurssi liikunta-alalle, terveydenhoitoalalle ja vastaaviin laitoksiin pyrkiville. KU10 VALOKUVAUS Kurssilla opetetaan valokuvauksen perustaitoja; harjoitellaan kuvan sommittelemista, valottamista ja vedostamista. Myös pimiötyöskentely kuuluu tähän kurssiin. KU14 VIDEOKURSSI Opiskelijoiden omien videoiden tekemiseen perustuva kurssi. LI9 LIIKUNNAN LUKIODIPLOMIKURSSI Liikunnan lukiodiplomi suoritetaan koko lukion kestävänä seurantana ja diplomikokeena. Valtakunnallisen liikunnan lukiodiplomin suorittamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, tähän määrään sisältyy myös terveystieto. Tämän lisäksi opiskelija antaa näytöt liikuntatiedoista, liikuntakykyisyydestä ja erityisosaamisesta valitsemassaan lajissa. Opiskelijan laatiman portfolion ja muun seurannan perusteella todistukseen merkitään myös eniten harrastetut lajit, menestyminen kilpaurheilussa ja osallistuminen koulun liikuntatoimintaan pääsääntöisesti lukion aikana. Yhteistyötaidot arvioidaan liikuntakurssien perusteella. Tutkielman aihealueet vahvistetaan vuosittain. LIIKUNTA PAKOLLISET KURSSIT LI1 TAITOA JA KUNTOA Kurssi tarjoaa liikunnallisten taitojen ja fyysisen kunnon kehittämiseen tarvittavia tietoja ja taitoja. Kurssi antaa valmiudet tarkastella omaa fyysistä toimintakykyä ja sitä kautta suunnitella itselleen sopivan liikuntaohjelman. Sisä- ja ulkolajeihin tutustutaan monipuolisesti. LI2 LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN Kurssi toimii jatkona taito- ja kuntokurssiin sisällöille. Kurssilla tutustutaan erilaisiin talvija ulkoliikuntamuotoihin sekä kehitetään sisäpalloilutaitoja. TERVEYSTIETO PAKOLLINEN KURSSI VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT TE1 TERVEYDEN PERUSTEET Kurssilla perehdytään liikunnan, päihdeaineiden ym. tekijöiden vaikutuksiin ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Opiskellaan mielenterveyden ja ihmissuhteiden hoitoa ja itsensä ilmaisemista eri harjoituksin. LI3 VIRKISTY LIIKUNNASTA Kurssi toimii virkistävänä vastakohtana arkiselle koulutyölle. Kurssin aikana kehitämme fyysistä kuntoa, ryhmässä toimimisen taitoja sekä tutustutamme erilaisiin yksilö- että joukkuelajeihin. 45 Tutustutaan terveydenhuoltojärjestelmään. Lisäksi käsitellään oppilaiden valitsemia terveyteen liittyviä aihealueita. Terveys- ja sairauskäsite Väestön terveydentila ja kansantautimme Liikunta ja terveys Huumeet Mielenterveys Ravinto ja terveys Sukupuolielämä Tapaturmat ja ensiapu Ympäristö ja terveys Työ ja terveys, ergonomia Lukion opinto-ohjaukseen kuuluu luokkatilassa tapahtuvan ryhmäohjauksen lisäksi henkilökohtaista ja pienryhmä-ohjausta. Toiminnan tarkoituksena on edistää opiskelijan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja vahvistaa kykyä kohdata ja hallita muuttuvia elämäntilanteita sekä tukea häntä opiskeluun ja urasuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Ensimmäisenä vuonna ensimmäisessä jaksossa keskitytään opinto-ohjauksen ryhmäohjauksessa lukio-opiskelun käytäntöihin ja periaatteisiin. Luomme pohjan lukioaikaisten opintojen omaehtoiselle suunnittelulle. Ensimmäisenä vuonna neljännessä jaksossa kehitetään opiskelijoiden kykyä omaksua entistä laadukkaampia oppimisen strategioita. VALTAKUNNALLISET SYVENTÄVÄT KURSSIT TE2 NUORET, TERVEYS JA ARKIELÄMÄ Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumuksien ja selviytymisen keinojen osalta. Eri sisältöalueiden avulla tarkastellaan terveysongelmia selittäviä kulttuurisia, psykologisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. KOULUKOHTAINEN KURSSI OP4 TUTOROINTI Opiskelija osallistuu monipuoliseen koulutukseen, joka tähtää toimimaan tutorina nuoremmille opiskelijoille lukuvuoden aikana. OPO5 MUN ELÄMÄ Kurssi aloitetaan ensimmäisen vuoden aikana opinto-ohjauksen johdantokurssilla, jossa tutustutaan koulun opiskeluhuoltoon ja opiskelutapoihin. Toisen vuoden aikana opiskelija voi koota kokonaisen kurssin kolmesta tarjottavasta moduulista valitsemalla niistä kaksi. Kurssit ovat Aikuispakkaus, survival kotona ja hyvinvointi. Kokonaisuuden kokonaistuntimäärä tulee olla 30 tuntia. TE3 TERVEYS JA TUTKIMUS Kurssilla perehdytään terveyteen vaikuttaviin historiallisiin tekijöihin ja näkökulmiin, terveyden ja sairauden tutkimiseen sekä kuolleisuuteen ja sairastavuuteen liittyviin kehityslinjoihin. Kurssilla perehdytään myös terveydenhuollossa ja itsehoitona toteutettaviin tavallisimpiin tutkimuksiin, niiden tulkintaan ja johtopäätöksiin. Kurssilla perehdytään tutkimuksen tekemiseen. KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT OPPIAINEET KOULUKOHTAINEN KURSSI TE4 TERVEYSTIEDON KERTAUSKURSSI Kurssin sisältö muotoutuu terveystiedon kurssien sekä ryhmän toivomusten pohjalta, painottuen tiedolliseen sisältöön. Kurssilla harjoitellaan vastaamista terveystiedon ainereaalin tehtäviin. LTK2 Autokoulukurssi Tavoitteena on: Ajokortin saaminen. Opetuksen tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot, että kuljettaja voi välttää kolareihin johtavat tilanteet riippumatta toisten tienkäyttäjien toiminnoista tai tie- ja keliolosuhteista. Lisäksi tuleva autoilija oppii taloudellisen ja energiaa säästävän ajotavan. OPINTO-OHJAUS KANSAINVÄLISYYS KAN1 KULTTUURIENVÄLINEN VIESTINTÄ Kurssilla tutustutaan kulttuurien väliseen viestintään ja perehdytään sen eri ilmenemismuotoihin. Tarkastelun kohteina ovat erilaiset eurooppalaiset kulttuuripiirit ja maailmankulttuurit. PAKOLLINEN KURSSI OP1KOULUTUS, TYÖ JA TULEVAISUUS (0.4 + 0.2 + 0.4 kurssia) Lukion opinto-ohjauksen päämääränä on saattaa opiskelija suunnittelemaan itsenäisesti omaa opiskeluohjelmaansa ja tukea häntä lukio-opintojen eri vaiheissa. Opinto-ohjauksessa kehitetään valmiuksia tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia suunnitelmia ja valintoja. KAN2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Kurssilla perehdytään ajankohtaiseen aihekokonaisuuteen. Tavoitteena on hahmottaa eri kulttuuritaustojen vaikutus asioiden proses46 soinnissa ja erilaisten arvojen vaikutus ihmisten ajattelulle ja toiminnalle. Kurssiin liittyy yleensä opiskelijavaihto. yhteisiä lähitapaamisia järjestetään säännöllisesti. Kurssilla opiskelija ohjaa muita opiskelijoita ja opettajia käyttämään mobiililaitteita. Lisäksi hän voi perehtyä johonkin tablettitietokoneensovellukseen. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää tietotekniikan käytön laaja-alaiset mahdollisuudet opinnoissa, saa pedagogisia valmiuksia käyttää mobiilia opiskelussaan ja oppii opastamaan muita mobiilien käytössä, saa itsensä kannalta kiinnostavaa tietoa sähköisistä oppimisympäristöistä. KAN3 Maailmankansalaisen tutkinto Kurssilla tutustutaan opiskelijan valitsemaan tietyn kulttuurin tai kulttuuripiirien väliseen tai paikalliseen ongelmaan tai ilmiöön. Aiheen käsittely tapahtuu YK–liiton antamien Maailmankansalaisen tutkinnon vaatimusten mukaan. KAN 4, 5, 6, 7, VAIHTO-OHJELMAT Kurssit muodostuvat kansainvälisistä vaihdoista ja niiden toteutuksista, johon opiskelija osallistuu ja tekee vaihtoon kuuluvan päättötyön. ENGLANNINKIELINEN, VIRTUAALINEN OPINTOKOKONAISUUS t-MBA Digital (courses 1-3) TIETOTEKNIIKKA t-MBA Digital is an online course in business and economics, developed by DOGA schools. The content of the course, if fully completed, corresponds to three courses. The course is studied independently throughout one entire school year. It is recommended to take the course during the 2nd year. ATK01 INTERNET Kurssin tavoitteena on täydentää ja syventää näkemystä tietokoneen ja -verkkojen käytöstä ja merkityksestä. Tavoitteena on myös kehittää oppilaan yhteistyökykyä sekä kykyä itsenäiseen, suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen verkkotyöskentelyyn ja opiskeluun. Kurssin sisältöjä: Laitteisto, käyttöliittymä ja monitoimiohjelmat, sosiaalisen median sovelluksia, kotisivu ja HTML, digitaalikuva ja –ääni, interaktiivisuus, tiedonhaku, tekijänoikeudet, ajankohtaisia tietotekniikassa. GOALS To study different aspects of economics and business To develop one’s skills in business English To be able to evaluate one’s own and others’ work. Kurssi järjestetään 2015–16 CONTENT Human relations Economics Money and finance managemant Marketing Entrepreneurship and innovation Management & organization International relations ATK02 MULTIMEDIA Kurssin tavoitteena on oppia käyttämään laajemmin tietokoneita opiskelun ja tietotyön apuvälineinä. Tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään tiedon luonnetta ja sen merkitystä, oppii hankkimaan itsenäisesti tietoa tietotekniikkaa ja teknologiaa hyväksikäyttäen sekä osaa hankkia valmiuksia ja osaa kommunikoida tietokonetta ja multimediaa hyväksikäyttäen. Kurssi järjestetään 2016-17 COMPLETION & GRADING Pass/fail. Partial completion possible. If the course is fully completed, the student will receive a certificate from the t-MBA organization. ATK03 JAVA-OHJELMOINTI Kurssin tavoitteena on syventää tuntemusta tietotekniikan hyväksikäytöstä ja verkkoteknologian hyväksikäytöstä sekä opiskella tietokonegrafiikan teoriaa ja visuaalisuuden merkitystä tietokoneita hyödyntävässä mediassa. Kurssilla opiskellaan ohjelmointia, jossa pääpaino on grafiikan ohjelmoinnissa, appletin teossa ja tietoverkon erityispalveluiden rakentamisessa. MUISTILISTA 1. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA lue opinto-opas tarkkaan kysy aina neuvoa etukäteen, älä jälkikäteen sinä olet vastuussa opinnoistasi kaikki poissaolot on selvitettävä välittömästi kurssin opettajalle tarkista kurssimääräsi (n. 30–35 kurssia) 5ATK04 Mobiili-tutor –kurssi Kurssi suoritetaan ensimmäisen ja toisen lukiovuoden kuluessa itsenäisesti. Kurssilaisten 47 2. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA tarkista kurssimääräsi (n. 30–35 kurssia), koska kolmannen vuoden opinnot kestävät vain kolme jaksoa toinen vuosi on työntäyteinen vuosi huomioi opinto-ohjelmassasi ainereaali syventäviä ja soveltavia kursseja on hyvä suorittaa toisena vuotena suoritettu kirjallisten kokeiden alkuun mennessä (syksyn kirjoittajilla kirjoitettavan aineen viimeinen pakollinen kurssi pitää olla meneillään) lukion päättötodistuksen saamiseksi lakkiaisjuhlassa 4.6.2016 pitää kaikki suoritukset olla tehty 30.4.2016 mennessä (ennen vappua). Mahdolliset itsenäiset suoritukset tulee sopia 12.4.2016 mennessä lukio on suoritettu vasta kun vähintään 75 kurssia (joista vähintään 10 syventävää) on suoritettu opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. 3./4. VUOSIKURSSIN OPISKELIJA tarkista jo syksyn alkaessa, että riittävä kurssimäärä on koossa ylioppilastutkinnossa kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit pitää olla hyväksytysti VARIKOT Tampereen yliopiston normaalikoulun lukiossa on tarjolla menestyksekkääksi osoittautunut varikkotoiminta. Varikko ei ole normaalin kurssin korvike vaan tukitoimi. Opiskelija ei siis voi valita normaalin kurssin sijaan varikkokurssia vaan varikon toiminta suunnataan oppimisvaikeuksien, nelosten ja muiden ongelmatilanteiden korjaamiseen. Varikkoja on englannin, ruotsin kielissä ja matematiikassa. Varikolla opiskelija saa apua ja ohjausta niissä aineissa ja kursseissa, jotka ovat tuottaneet hänelle ongelmia. Myös opiskelija, joka haluaa varmistaa osaamistaan ja jakaa taitojaan, voi tulla ohjaajaksi varikolle ja saada lukiokurssin ohjaustoiminnasta. Varikko toimii koko lukuvuoden mahdollisimman samalla paikalla, ohjaavien opettajien jaksottaisen lukujärjestyksen vuoksi voi kuitenkin tulla muutoksia, joista tiedotetaan erikseen. Varikolle voi tulla säännöllisesti koko lukuvuoden ajan, jolloin opiskelija voi saada siitä lukiokurssin. Lukiokurssin saa kuitenkin vain, jos opiskelija ei ole tullut suorittamaan oppiaineen tietyn kurssin nelosta tms. vastaavaa. OPISKELIJAKUNTA Tampereen yliopiston normaalikoulussa toimii opiskelijakunta, jonka jäseniä ovat kaikki lukiolaiset. Vuoden vaihteessa opiskelijakunta valitsee keskuudestaan hallituksen, jonka tehtävänä on johtaa ja ohjata opiskelijakunnan toimintaa ja toimia lukiolaisten etujärjestönä. nan toiminnassa. Kukin puheenjohtaja on velvollinen kuuntelemaan ryhmäänsä ja tuomaan hallitukselle aloitteita ja tietoa omasta ryhmästään. Hallituksen tulee kuulla ryhmien puheenjohtajia säännöllisesti ja välittää heidän kauttaan tietoa hallituksen toiminnasta ryhmiin. Opiskelijakunnan ohjaava lehtori on Janne Mäkinen. Opiskelijakunnalla on oma osasto kotisivuilla Kussakin ryhmässä toimivat ryhmien puheenjohtajat ovat olennainen linkki opiskelijakun- 48 Lukuvuoden aikana on opittu käyttämään mobiililaitteita monipuolisesti, vierailtu Istanbulissa, Roomassa, Berliinissä, Tukholmassa, oltu Erasmus -vaihdossa Eurooppa-viikolla, vierailtu ja kuultu vierailijoita. Tähän laitteeseen tutustuttiin Cernissä. TeenagerMBA on virtuaalinen opintokokonaisuus, joka tehdään englanniksi kansainvälissä ryhmässä. Päätöskokous pidetään Istanbulissa. YHTEYSTIEDOT Kuokkamaantie 16 33800 Tampere Fax 03-2730 240 Koulun kotisivu: www.uta.fi/normaalikoulu/lukio Kannen kuva: Aki Tulikari
© Copyright 2024