Opinto-opas 1415
NÄIN HOIDAN ASIANI LUMOSSA Opintosuunnitelma • Hahmottele suunnitelmasi koko lukioajalle. Voit muuttaa sitä opintojen edetessä. • Seuraa opintojesi edistymistä ja muuta suunnitelmaasi tarvittaessa. Neuvottele tarvittavista muutoksista ajoissa opettajien tai opinto-ohjaajan kanssa. • Opintosuunnitelman keventämiseen tarvitset opintoohjaajan luvan. Kurssille osallistuminen • Läsnäolo tunneilla luo perustan hyville tuloksille. • Ilmoittautuminen kurssille vahvistetaan osallistumalla kurssin ensimmäiselle oppitunnille. Jos opiskelija ei jostain syystä pääse ensimmäiselle oppitunnille, pitää siitä ilmoittaa kurssia pitävälle opettajalle. • Itsenäisestä opiskelusta on keskusteltava kurssin opettajan kanssa jakson ensimmäisen viikon aikana tai aikaisemmin. Rehtori myöntää luvan itsenäiseen opiskeluun, mikäli perustelu on riittävän painava. • Poissaolojen selvittämisestä on omat ohjeet tässä oppaassa. • Opettaja ratkaisee kurssikohtaisesti, voiko poissaolot korvata lisätöillä. • Mikäli kurssin suoritus toteutuu vain osittain voidaan kurssin suoritukseksi merkitä Z. Rehtori antaa luvan merkintään vain painavista syistä. Z-merkintä on voimassa vain rajoitetun ajan. Tule ajoissa oppitunnille! Myöhästely ja elektroniset laitteet häiritsevät opiskelua ja opetusta. Hoida huolella • Poissaoloista ilmoittaminen • Kurssin tehtävistä etukäteen sopiminen poissaolon ajaksi • Kurssille, kokeisiin, uusintakuulusteluun ym. ilmoittautuminen • Ilmoittautumisen peruuntuminen Ole aktiivinen • Käy RO-tunneilla! • Käy Wilmassa säännöllisesti! • Seuraa infotelevisiota ja koulun ilmoitustauluja! • Ota rohkeasti yhteyttä koulun henkilökuntaan, jos tarvitset apua, neuvoja tai jos jokin asia askarruttaa sinua. LUMON LUKION OPINTO-OPAS 2014-2015 Nimeni:……………………………..........................…...…. Kotiosoitteeni:………………………………....................... Puhelinnumeroni:…....................................................… Sähköpostiosoitteeni:…...........................………………… Ryhmäni …………………………................................. Ryhmänohjaajani:……………………….............................. Tutorini nimi………........…………………................................. OPINTO-OPPAAN SISÄLTÖ nettiosoite: http://lumonlukio.fi/opiskelu/opintoopas1415 NÄIN HOIDAN ASIANI LUMOSSA ................ SISÄKANSI SISÄLTÖ…………………………………………....…….....… 1 LUMON LUKION YHTEYSTIEDOT …………...………. 2 OPETUSHENKILÖSTÖ ……………...........................….. 3 LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT …………..…. 4 JAKSOTUS ........................................................................ 4 LUKION PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA .............................. 4 RUOKAILU ........................................................................ 4 KOULUPALVELUJA ........................................................... 5 OPINTO-OHJAUS ……………………....………………..... 6 OPISKELUN TUKITOIMET ............................................. 8 OPETUSJÄRJESTELYT .................................................. 10 TIEDOTTAMINEN .............................................................. 12 ERITYISESTI LUMON LUKIOSSA …………………….... 12 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUSOHJEET …………. 14 ARVIOINTI ……………………………………………...….. 17 YLIOPPILASKIRJOITUKSET ………………………...... 20 YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AJANKOHDAT .............. 23 LUKIODIPLOMI ............................................................... 24 LUMON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT ……........... 26 KOULUTOIMEN HALLINTO …………………...………... 27 OPPIAINEIDEN KURSSIEN SISÄLLÖT ........................ 28 KURSSIKERTYMÄN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ ................. 74 LUKION OPPIMÄÄRÄN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO ...................................................................... 75 OPISKELUN SUUNNITTELULOMAKE ………............ 76 OPPIKIRJAT ………......................................................... 80 TUNTIKIERTOKAAVIO ................................................... 86 LUKUJÄRJESTYKSET ................................................. 87 POISSAOLOT ................................................................. 92 LUMON LUKION YHTEYSTIEDOT Rehtori Jari Koivisto p. 09-8393 2423 / 050 312 4447 / [email protected] Apulaisrehtori Aija Kulmala p. 09-8393 2003 / [email protected] Kanslia lukiosihteeri Teija Bahlaouane p. 09-8393 2422 / [email protected] Opinto-ohjaaja Petri Laaksonen p. 0400-400 632 / [email protected] Opinto-ohjaaja Tuomas Raitio p. 0400-702 390 / [email protected] Terveydenhoitaja Nina Koski-Lammi p. 050-312 2149 Erityisopettaja Heli Hakala p. 050-312 4484 Lukiopsykologi Outi Mäkinen p. 050-312 4480 Lukiokuraattori Tuija Koskinen p. 040-525 3935 Hammashoitola/keskitetty ajanvaraus p. 09-8392 3805 Opettajainhuone 2. krs, p. 09-8393 2425 Matem.-luonnont., liikunnan opettajat 2. krs, p. 09-8393 2134 Biologian opettajat 3. krs 09-8393 2136 Historian, äidinkielen opettajat 4. krs p. 09-8393 2139 Lukioisäntä, taloisännät p. 09-8393 2109 Ruokapalvelut / Vantti Oy, p. 09-839 32112 Osoite: Lumon lukio, Urpiaisentie 14, 01450 Vantaa Sähköposti opettajat: [email protected] (poikkeukset: [email protected] ja [email protected]) Kotisivut: http//lumonlukio.fi LUMON LUKION OPETUSHENKILÖSTÖ Nimi Opetusaine/tehtävä Puhelin Koivisto Jari, rehtori, fys., atk., 09-8393 2423, 050-312 4447 Almusa Pietari, psykologia, filosofia, et, 050-546 7594 Arvela Riitta-Liisa, englanti, saksa, 050-533 9606 Asikainen Katja, LUVA-ryhmä Bahlaouane Teija, lukiosihteeri, neuvonta, 09-8393 2422 Brodkin Leena, kemia, matematiikka, 09-8393 2134 Federley Petra, maantiede, biologia, 09-8393 2134 Halme Paula, äidinkieli ja kirjallisuus, 040-748 3776 Hietanen Hilla, englanti, 09-8393 2425 Hämäläinen Pertti, ev.lut. uskonto, historia, yh, 09-8393 2425 Hännikäinen Riikka, liikunta, terveystieto, 040-739 6610 Immonen Pekka, suomi 2. kielenä, äidinkieli, 040-575 5506 Kaitarinne Niko, matematiikka, 09-8393 2134 Kevarinmäki Helena, ruotsi, ranska, 0400-818 124 Kilponen Elisa, äidinkieli ja kirjallisuus, 045-355 6182 Kirsi Renja, ruotsi, filosofia, 041-536 7557 Kulmala Aija, ap.rehtori, kemia, matematiikka, 09-8393 2003 Laaksonen Petri, opinto-ohjaus ABC-ryhmät, 0400-400 632 Leppäsalko Marlene, ev.lut. uskonto, historia, 044-510 8644 Mansikkaniemi Katariina, englanti, 09-8393 2425 Mehtälä Mirva, kuvataide, draama, 040-592 3212 Mickos-Rasi Marita, ruotsi, englanti, 09-8393 2425 Mäenpää Anna, opinto-ohjaus, 0400-702 390 Mäkinen Timo, liikennekasvatus, 0400-421 093 Nikkari Irina, venäjä, suomi 2. kielenä, 041-519 9792 Niskanen Riitta, biologia, maantieto, 09-8393 2136 Nousiainen Juhani, fysiikka, atk, matem., 040-549 2795 Oinonen Terhi, matematiikka, fysiikka, 09-8393 2134 Pyrrö Sannamaija, ruotsi, englanti, 09-8393 2425 Pölönen Petri, historia, yhteiskuntaoppi, lakitieto, 050-374 4675 Pörhölä Timo, kuvataide, lavastus, 050-329 1449 Raitio Tuomas, opinto-ohjaus DEF-ryhmät, 0400-702 390 Savonsaari Ritva, englanti, espanja, 09-8393 2425 Sintonen Suvi, musiikki, 09-8393 2425 Tuhola-Kujanpää Anna, matematiikka, 09-8393 2134 Uski Isa, biologia, maantiede, 09-8393 2134 Viitanen Jenny, tanssi, liikunta, terveystieto, 09-8393 2134 Zewi Hillel, liikennekasvatus, 0400-421 092 LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT JA LOMAT ti 13.8.2014 syyslukukausi alkaa to 16.10. - pe 17.10.2014 syysloma la 20.12.2014 syyslukukausi päättyy su 21.12.2014 - ti 6.1.2015 joululoma ke 7.1.2015 kevätlukukausi alkaa to 12.2.2014 lukion ylimmän luokan koulutyö päättyy ma 16.2. - su 22.2.2015 talviloma viikko 8 la 28.3.2015 työpäivä pe 3.4. - ma 6.4.2015 pääsiäisloma pe 1.5.2015 Vappupäivä, vapaapäivä to 14.5.2015 Helatorstai, vapaapäivä pe 15.5.2015 vapaapäivä la 30.5.2015 kevätlukukausi päättyy JAKSOTUS 1. jakso 13.08.-04.10. 2. jakso 07.10.-28.11. 3. jakso 29.11.-05.02. 4. jakso 06.02.-04.04. 5. jakso 07.04.-31.05. LUKION PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA 1. oppitunti 8.30–9.45 2. oppitunti 10.00–11.15 3. oppitunti 11.20–13.05 (välissä ruokailu) tai 11.45– 13.00 4. oppitunti 13.15–14.30 5. oppitunti 14.45–16.00 Ryhmänohjaustuokio tiistaisin klo 13.10-13.25 (ei koeviikoilla) ja 7. palkin tunti klo 13.30-14.45 RUOKAILU 1. vuoro klo 11.15-11.45 (opiskelijat, joiden 3. oppitunti alkaa klo 11.45) 2. vuoro klo 12.00-12.30 (oppitunti 11.20-12.00; ruokailu 12.00-12.30; oppitunti 12.30-13.05) Liikunta syö aina jälkimmäisessä vuorossa tuntien päätyttyä. KOULUPALVELUJA Rehtori Rehtori on opiskelijoiden tavattavissa aina, kun hänen työhuoneensa ovi on auki. Jos sinua askarruttaa jokin asia tai haluat kysyä opintoihin tai Lumoon liittyvistä asioista, käänny rohkeasti rehtorin puoleen. Rehtorin tehtäviin kuuluvat kaikki mahdolliset koulun asiat, ja asioita käsitellään luottamuksellisesti. Kanslia Kanslia on avoinna ma-pe klo 8.30-11.45 ja 13.00-15.00. Lukiosihteeri Teija Bahlaouane hoitaa useita oppilaalle tärkeitä asioita, kuten opintotukihakemukset, uusintakuulusteluun ilmoittautumisen, ylioppilaskirjoituksiin ilmoittautumisen jne. Lomakkeita saat kansliasta tai kanslian edessä olevasta lokerikosta. Lomakkeita voit aina myös palauttaa lukiosihteerille. Lukiosihteeri tallentaa kurssiarvosanat ja seuraa opiskelijahallinto-ohjelmissa tehtyjä valintoja. Kansliassa hoidetaan myös opiskelijoiden lokeroasiat. Kansliasta voi myös noutaa avaimet, jos haluaa käyttää koulunaikana bänditiloja tai kuntosalia harjoitteluun. Opiskelijan pitää anoa oikeus käyttää kyseisiä tiloja. Anomus jätetään liikuntatilojen osalta kansliaan tai liikunnan opettajalle ja musiikin opettajalle esimerkiksi bänditilojen osalta. Koulumaksut Jokainen opiskelija saa käyttöönsä lokerikon. Lokerikon avaimen panttimaksu on 10 €. Pantin saa takaisin, kun palauttaa avaimen kansliaan päättäessään opiskelunsa. Oppikirjat ja muut koulussa tarvittavat välineet ja materiaalit on ostettava itse. Lukion aloittavat opiskelijat maksavat 5 € materiaalimaksua, jolla katetaan mm. konseptipaperit. Kuvataiteen opintoja varten kerätään kurssista riippuen 10 €:n tarvikemaksu, jolla opettaja hankkii tarvittavat materiaalit. Abiturientit maksavat myös ylioppilastutkintolautakunnalle menevät ylioppilaskirjoitusten osallistumismaksut. Päivittäinen ruokailu ja opetus sekä lukion terveyspalvelut ovat opiskelijoille maksuttomia. Opiskelijalla tulee olla mukanaan henkilötodistus, jota näyttämällä voi osoittaa olevansa lukion opiskelija. Ruokaa saa maksutta vain kerran päivässä. Muina kuin määrättynä ruokailuaikana ravintolan palvelut ovat maksullisia. Erikoiskursseihin saattaa liittyä maksuja. Opintomatkat ovat suurelta osin opiskeli joiden itsensä kustantamia. Opiskelija kustantaa itse myös päivittäiset koulumatkansa. Opintotuki, asumislisä, opintolaina ja koulumatkatuki Valtion opintotukea myönnetään 17 vuotta täyttäneelle lukiolaiselle hakemuksesta. Opintotuen myöntäminen koulutuksen keston ajaksi edellyttää päätoimista opiskelua. Opinnot katsotaan päätoimisiksi, kun niiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia ja opiskelija osallistuu lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan pakolliseen kokeeseen. Opintotukihakemuslomake tulee postissa kotiisi. Sillä voi hakea opintorahaa ja asumislisää sekä lainan takausta. Tarkempia tietoja opintorahan suuruudesta ja siihen vaikuttavista seikoista löydät osoitteesta http://www.kela. fi/opintotuki. Palauta lomake täytettynä ja allekirjoitettuna kansliaan. Kansliassa täydennetään oppilaitoksen tiedot. Päätös tulee suoraan kotiisi. Kelan myöntämää koulumatkatukea voi saada opiskelija, jonka yhdensuuntainen koulumatka on vähintään 10 km ja koulumatkan kustannukset ylittävät 54 € kuukaudessa. Hakemus palautetaan kansliaan. Lumon taloisännät ja käyttömestarit Taloisännät huolehtivat yleisten tilojen käytöstä, irtaimiston, kiinteistön ja pihan kunnosta. Jos havaitset kiinteistössä rikkoutumisia, vikoja tai muita puutteita, ilmoita asiasta välittömästi taloisännille. He myös auttavat tarvittaessa luokkatilojen esityslaitteiden käytössä. Isäntien toimisto on Lumon pääsisäänkäynnin vieressä. Löytötavarat toimitetaan taloisännille ja voit tiedustella niitä heiltä. Lumossa on käyttömestareita, jotka vastaavat Lumo-salin tekniikasta ja sen toimivuudesta. Lisäksi he osallistuvat erilaisten esityksien toteutuksiin. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjaajat Lukion opinto-ohjaajat Petri Laaksonen ja Tuomas Raitio antavat ohjausta opinto-ohjelmien laatimiseen tai muuttamiseen. RO-ryhmät on jaettu opinto-ohjaajittain ja jako on nähtävillä opojen ilmoitustaululla. Voit varata itsellesi ajan henkilökohtaiseen opinto-ohjaukseen sopimalla asiasta opon kanssa. Opinto-ohjaajien työhuoneet ovat hallintokäytävällä. Opinto-ohjaajat pitävät kursseja mm. koulutusjärjestelmästämme ja ottavat tarvittaessa yhteyttä opiskelijoiden tukipalveluiden asiantuntijoihin. Opinto-ohjaajat keskustelevat jokaisen opiskelijan kanssa ura- ja /tai jatkokoulutusvalinnoista. Opinto-ohjaajat päivittävät ja seuraavat Wilmassa tehtyjä kurssivalintoja. Ryhmänohjaajat avustavat opiskelijoita opinto-ohjelman tarkistuksissa. Ryhmänohjaus ja ryhmänohjaustunti Opiskelijat on jaettu vuosikursseittain ohjausryhmiin. Jokaisella ryhmällä on rehtorin nimeämä opettaja ryhmänohjaajana (RO). Ryhmänohjaajat 14A Kirsi Renja 14B Nousiainen Juhani 14C Immonen Pekka 14D Halme Paula 14E Pyrrö Sannamaija 14F Hännikäinen Riikka 13A Kevarinmäki Helena 13B Hietanen Hilla 13C Vehmas Minna 13D Leppäsalko Marlene 13E Almusa Pietari 13F Savonsaari Ritva 12A Mickos-Rasi Marita 12B Federley Petra 12C Mansikkaniemi Katariina 12D Oinonen Terhi 12E Pörhölä Timo 12F Mehtälä Mirva 11X Laaksonen Petri Opiskelijat tapaavat ryhmänohjaajansa viikoittaisessa ROtuokiossa. Siellä käydään lävitse opintoihin ja aikatauluihin liittyviä asioita. Ryhmänohjaaja hoitaa ryhmänsä asiat luottamuksellisesti. Ryhmänohjaajasi on sinua varten, älä epäröi kääntyä hänen puoleensa sinua askarruttavissa asioissa! Velvollisuutesi on olla paikalla ryhmänohjaustuokioissa. Ryhmänohjaajan tehtävinä ovat esimerkiksi: 1. toimia ryhmänsä lähiohjaajana koko ryhmän lukioajan 2. auttaa ryhmänsä opiskelijoita käytännön asioissa esimerkiksi ohjata opintosuunnitelmien teossa 3. seurata ryhmänsä opiskelijoiden opintomenestystä 4. seurata ryhmänsä opiskelijoiden poissaoloja ja niiden syitä 5. pitää henkilökohtaiset ohjauskeskustelut ryhmänsä opiskelijoiden kanssa. 6. pitää ryhmänsä ro-tunnit ja seurata opiskelijoiden osallistumista niihin 7. osallistua ryhmänsä kanssa koulun yhteisien tilaisuuksien järjestelyihin Ryhmänohjaajan tehtävien hoitaminen vaati tiivistä yhteistyötä opinto-ohjaajien kanssa. Tarvittaessa ryhmänohjaaja ottaa yhteyttä huoltajiin tai työskentelee opiskelijahuoltoryhmän kanssa. Ryhmänohjaustuokio pidetään joka tiistai klo13.15-13.30 (ei koeviikoilla) ja 7. palkin tunti klo 13.30-14.45. OPISKELUN TUKITOIMET Opiskelijahuoltoryhmä Lukiossamme toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, lukiopsykologi, lukiokuraattori sekä erityisopettaja. Opiskelijahuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuollollista työtä lukiossa, edistää toiminnallaan opiskelijoiden hyvinvointia sekä ohjata tukitoimien piiriin niitä tarvitsevat opiskelijat. Opiskeluterveydenhuolto Terveydenhoitaja Nina Koski-Lammi on tavattavissa mape, lukuun ottamatta joitain, erikseen ilmoitettavia päiviä kuukaudessa. Terveydenhoitaja tapaa kaikki ensimmäisenvuoden opiskelijat laajan terveystarkastuksen merkeissä, tekee kutsuntaikäisille ennakkokutsuntatarkastuksen terveydenhoitajan osuuden ja tapaa 2. lukuvuoden tytöt päivittäen terveystiedot. Mielenterveysasioissa voi aina olla yhteydessä terveyshoitajaan. Koulutapaturman sattuessa opiskelija saa ensiavun lukiolla ja tarvittaessa hänet ohjataan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle tai Peijaksen sairaalan ensiapuun. Mikäli opiskelija haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisen sek torin palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia. Opiskelija varaa itse ajan hammashoitoon Vantaan keskitetystä ajanvarausnumerosta 09-839 35300, ma-to klo 7.30-15 sekä perjantaisin ja juhlapyhien aattoina klo 7.3014. Kiireettömissä asioissa toivotaan yhteydenottoa klo 10 jälkeen. Hammashoito on maksutonta alle 18-vuotiaille. Huomaa, että 15 v. täyttäneiltä peritään sakkomaksu peruuttamattomasta hammashoitoajasta. Lukiopsykologi Psykologi Outi Mäkisen vastaanotolle voi tulla, kun tarvitsee apua esim. stressin, uupumuksen, masentuneisuuden, ahdistuksen, jännittämisen tai epämääräisen pahan olon vuoksi. Psykologilta saa tukea myös mm. ihmissuhdeasioissa, muuttuneissa elämäntilanteissa ja oman identiteetin pohdinnassa. Huolen ei tarvitse olla suuri, vaan vastaanotolle voi tulla pienessäkin asiassa. Vastaanotolle voi tulla oma-aloitteisesti tai muun työntekijän (esim. terveydenhoitaja) ohjaamana. Psykologi on tavattavissa maanantaisin ja tiistaisin. Häneen saa yhteyden soittamalla, tekstiviestillä, Wilmassa tai sähköpostilla outi.makinen@ vantaa.fi. Päivystysaika on tiistaisin klo 9-10. Lukiokuraattori Kuraattori Tuija Koskinen on oppilaitoksen sosiaalityöntekijä. Kuraattorin tehtävä on tukea ja auttaa opiskelijoita elämäntilanteissa joissa opiskelu vaarantuu, esim. jos sosiaalisissa suhteissa, opiskelumotivaatiossa, itsetunnossa tai taloudellisissa asioissa on vaikeuksia. Lumossa kuraattori tavattavissa torstaisin ja perjantaisin. Päivystys ilman ajanvarausta on perjantaisin klo 9 - 10. Yhteyttä voi ottaa oppilaitoksen muiden työntekijöiden ohjaamana tai suoraan puhelimitse, tekstiviestillä, Wilman kautta tai sähköpostilla [email protected]. Erityinen tuki Kaikki ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat osallistuvat syyslukukauden aikana lukiseulaan, jonka avulla kartoitetaan lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Erityisopettaja antaa palautteen opiskelijalle, mikäli seulassa ilmenee aihetta haastatteluun tai yksilötestiin. Erityisopettaja käy myös opiskelijahuoltotyöryhmässä läpi lukiseulan päätulokset. Erityisopettaja tekee tarvittaessa opiskelijalle yksilöllisen lukitestin. Erityisopettaja arvioi opiskelijan kanssa yhdessä mahdollisen tarpeen erityisjärjestelyihin tai arvosanakoro tuksen hakemiseen ylioppilaskirjoituksia varten. Erityisopettaja kirjoittaa tarvittaessa opiskelijalle lukilausunnon Ylioppilastutkintolautakuntaa varten. Jos opiskelijalla on todettu keskivaikea tai vaikea lukivaikeus tai muu erikoislääkärin toteama oppimisvaikeus, hänelle laaditaan erityisopettajan johdolla lukio-opiskelun ajaksi erityisen tuen suunnitelma (ETS). ETS:n laatimisessa ovat mukana opiskelijan lisäksi mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja sekä huoltaja. Aineenopettajia tiedotetaan ETS:n sisällöstä sekä opiskelijan tarvitsemasta tuesta. Erityisopettaja tekee yhteistyötä lukiossa erikseen nimetyn erityisen tuen yhteysopettajan, opinto-ohjaajien, ryhmäohjaajien ja aineenopettajien kanssa opiskelijan opintojen tukemiseksi. Erityisopettajan antama tuki on pedagogista ohjausta. Erityisopettajalla ei ole vastuuta oppiaineiden sisältöjen opetuksesta eikä opiskelijan arvioinnista. Vastuu erityisjärjestelyjen hankkimisesta on opiskelijalla ja hänen huoltajallaan. Erityisen tuen yhteysopettaja Hilla Hietanen on erityisopettajan lähiyhteistyökumppani lukiseuloja järjestettäessä. OPETUSJÄRJESTELYT Jaksotus ja koeviikko Lumon lukiossa noudatetaan viisijaksojärjestelmää, jossa jokainen jakso kestää noin seitsemän viikkoa. Opiskelijalla on yleensä yhden jakson aikana 5-7 opiskeltavaa kurssia. Lumossa on käytössä 75 minuutin oppitunnit ja kurssilla on kolme opetuskertaa viikossa. Työjärjestyksen tunnit kiertävät seuraavan kaavion mukaisesti viikon aikana: TUNTIKIERTOKAAVIO oppitunnit 8.30 - 9.45 10.00 - 11.15 11.15- 13.05 ruokailut * 13.15 - 14.30 14.45 - 16.00 10 MA 1 2 3 TI 5 6 1 KE 3 4 2 TO 4 3 7 PE 5 6 7 4 8 7** 9 5 6 1 8 2 8 * 1. ruokailu 11.15-11,45, oppitunti 11.45-13.00 * 2.ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 ** ro-tunti joka tiistai 13.10-13.25 7. palkin tunti tiistaisin klo 13.30-14.45 Jaksojen viimeinen viikko on koeviikko. Koeviikolla ovat valmistelevat tunnit 8.30-9.20 ja varsinainen koe alkaa pääsääntöisesti 9.35. Kurssin opettaja ilmoittaa kurssin alussa koeajan pituuden. Yleensä koe kestää 2-3 tuntia. Kursseilla voidaan pitää myös pidempiä kokeita esim. yotutkintoon valmistautumista ajatellen. Kokeesta voi poistua aikaisintaan klo 10.30. Poissaolo kokeesta luetaan kurssin kokonaispoissaoloihin. KOEVIIKON TUNTIKAAVIO 8.30-9.20 9.35-13.30 KOETUNNIT VALMIS- VALMIS- VALMIS- VALMIS- VALMIS- VALMIS- VALMISTELU TELU TELU TELU TELU TELU TELU 1 2 3 4 5 13.30-16.00 Ruokailut kokeen jälkeen 6 7 8 Kokeiden palautus Kokeet palautetaan arvosteltuina pääsääntöisesti seuraavan jakson toisella viikolla. Palautuspäivänä 1. ja 2. oppitunnit pidetään, jonka jälkeen pidetään kokeiden palautetunnit, joiden aikataulu on pääsääntöisesti seuraava: KLO 8:30-9:45 oppitunti KLO 10:00-11:00 oppitunti KLO 11:00-11:30 ykkösten ruokailu KLO 11:30-11:50 1. KIERRON PALAUTUKSET ykkösille KLO 11:10-11:30 1. KIERRON PALAUTUKSET 2-4:lle KLO 11:30-12:00 kakkosten, kolmosten ja nelosten ruokailu KLO 12:00-12:20 2. KIERRON PALAUTUKSET KLO 12:25-12:45 3. KIERRON PALAUTUKSET KLO 12:50-13:10 4. KIERRON PALAUTUKSET KLO 13:15-13:35 5. KIERRON PALAUTUKSET KLO 13:40-14:00 6. KIERRON PALAUTUKSET KLO 14:05-14:25 7. KIERRON PALAUTUKSET KLO 14:30-14:50 8. KIERRON PALAUTUKSET Uusintakuulustelut Uusintakuulustelu järjestetään tiistaisin klo 16.00-18.30 (etukäteen perustellusta syystä klo 19.15 asti). Ilmoittautu11 mislomake jätetään kansliaan viimeistään edellisen viikon keskiviikkona, ellei toisin mainita. Syksy: ti 26.08.2014 ti 21.10.2014 Kevät: ti 13.01.2015 ti 03.03.2015 ti 21.04.2015 TIEDOTTAMINEN Koulun info-TV Päivittäinen tiedottaminen tapahtuu info-TV:n ja Wilman avulla. Siellä ilmoitetaan esimerkiksi poikkeavat aikataulut, luokkatilamuutokset ja eri määräajat. Opiskelijan on syytä lukea info-TV:n ja Wilman viestit joka päivä. Wilma Wilman kautta voit lähettää viestejä opettajille ja samoin opettajat voivat ottaa yhteyttä opiskelijoihin. Wilmassa julkaistaan myös viikkotiedotteet ja jaksotiedotteet. Rehtori voi laittaa Wilmaan koko koulua koskevia ohjeita ja uutisia. Fronter Fronteria käytetään koulun yleiseen tiedottamiseen sekä opiskeluun ja siellä on esimerkiksi koulun lomakkeita ja ryhmänohjaajilla omia ryhmänohjaushuoneita, joiden kautta voidaan hoitaa tiedottaminen, keskustelu ja kyselyt. Eri oppiaineisessa on omat aine- ja kurssikohtaiset huoneet, joissa on oppiaineen monisteita, tehtäviä ja linkkilistoja. ERITYISESTI LUMON LUKIOSSA Lumon lukiossa voit opiskella myös esittävää taidetta ja ympäristöpainotteisia opintoja sekä perehtyä palloilulajeihin ja tanssiin. Kaikkien opiskelijoiden opintojen tavoitteena on mahdollisimman hyvät opiskelu- ja jatko-opintovalmiudet. Niitä ovat mm. tiedonhankintataidot, kriittisyys, hyvät arvosanat lukion päättötodistuksessa ja ylioppilastutkintotodistuksessa. Esittävän taiteen linjalla sinun odotetaan olevan kiinnostunut äidinkielestä ja kirjallisuudesta, draamasta, kuvataiteesta, musiikista, liikunnasta tai tanssista. 12 Erityisesti Lumon lukiossa on tarjolla seuraavia opintoja: • luonnontieteissä kokeellinen lähestymistapa, tutkimusalueena mm. Metsolansuo, aurinkoenergiajärjestelmä ja säähavaintolaitteet • kuvataiteissa runsaasti kursseja mm. savipaja, graafiset painomenetelmät ja öljyvärimaalauskurssi video- ja elokuvakurssien lisäksi • kielten opetusta äidinkielen lisäksi myös englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan sekä mahdollisesti myös esimerkiksi japanin, kiinan ja italian kielissä • äidinkielessä luovan kirjoittamisen kurssi, kirjallisuuskurssi, media- ja julkaisukurssit sekä puheviestinnän erikoiskurssi • englanninkielistä opetusta biologiassa • biologiassa ja maantieteessä maastoretket • musiikissa yhteistyö musiikkiopiston kanssa luo mahdollisuuksia musiikkiharrastuksen syventämiseen; oma kuoro, bändejä ja orkesteri • draamakurssit: näyttämötaiteen peruskurssit, musiikkidraama- ja lavastuskurssit, produktiokurssit • liikunnassa loistavat sisäliikuntatilat ja yhteys eri seurojen toimintaan, talviliikuntaretket • yrittäjyys -, kansainvälisyys -, liikenne- ja ympäristökasvatusta • kansainvälisiä vaihto-ohjelmia useiden eurooppalaisten lukioiden sekä yhden afrikkalaisen lukion kanssa, kansainvälisyyskurssit, opintomatkat eri aineissa • aktiivinen opiskelijakuntatoiminta • seuraavissa aineissa voit suorittaa myös lukiodiplomin: teatteri, musiikki, kuvataide, media, kirjallisuus, käsityö ja liikunta sekä valtakunnallinen puheviestinnän päättökoe OPISKELIJAKUNTA Kaikki lukion opiskelijat yhdessä muodostavat opiskelijakunnan. Opiskelijakunta valitsee syyskokouksessaan jäsenistöstään edustajat opiskelijakunnan hallitukseen. Opiskelijakunta tuo koulussa esiin opiskelijoiden mielipiteen ja se työskentelee myös yhteistyössä rehtorin ja opettajakunnan kanssa opiskelulle myönteisen ilmapiirin ylläpitämiseksi Lumon lukiossa. Opiskelijakunnan hallitus myy myös edullisesti käytettyjä oppikirjoja. 13 LUKION OPPIMÄÄRÄN SUORITUSOHJEET Opiskeluaika ja osallistuminen Lukion oppimäärän laajuus on vähintään 75 kurssia ja opiskelun kesto pääsääntöisesti 3 vuotta. Lukion oppimäärän suorittaminen edellyttää opiskelijan säännöllistä osallistumista omaan opinto-ohjelmaansa sisältyvien kurssien opetukseen. Tämä tarkoittaa keskimäärin kuuden kurssin suorittamista jakson aikana. Neljännen lukuvuoden opiskeluoikeuden saamiseksi opiskelija tekee anomuksen rehtorille. Anomuksen tulee sisältää myös opiskeluajan todennäköiseen pidentymiseen johtaneita syitä. Liitteeksi tulee oheistaa tätä muuta syytä todentavia lausuntoja, esim. lääkärintodistus tai valmentajan lausunto. Anomuslomakkeita saa kansliasta. Oikeutta viidenteen opintovuoteen ei käytännössä koskaan myönnetä. Opintosuunnitelma Opintosuunnitelma laaditaan lukuvuoden alussa ja se on selvitys opiskelijan valitsemista opinnoista. Siitä ilmenee, mitä aineita ja miten monta kurssia sisältyy hänen suunnitelmaansa lukion oppimäärän suorittamiseksi. Opintosuunnitelmassa on 47-51 pakollista kurssia ja vähintään 10 syventävää kurssia. Opintosuunnitelman tulee olla laajuudeltaan vähintään 75 kurssia. Muissa oppilaitoksissa suoritettu opinnot Muussa oppilaitoksessa kuin lukiossa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opintoihin, mikäli ne keskeisiltä sisällöiltään vastaavat lukio-opintoja. Päätöksen tekee rehtori. Opintosuunnitelman tarkistaminen Tämä tehdään opinto-ohjaajan kanssa silloin, kun • opiskelija on aikeissa muuttaa omaa opintosuunnitelmaansa olennaisella tavalla, • opiskelijalta on sairauden tai muun henkilökohtaisen syyn takia jäänyt paljon kursseja suorittamatta, • jossakin aineessa kurssi on keskeyttämisen tai hylättyjen suoritusten takia käytävä uudelleen, • opiskelija vaihtaa matematiikan pitkän oppimäärän lyhyeen tai päinvastoin. Lukuvuoden opintojen valitseminen 1. Valitse ensin ne haluamasi kurssit, jotka pidetään vain kerran lukuvuodessa, esimerkiksi harvinaiset kielet tai fysiikan kurssit. 14 2. Valitse sitten kirjoitettavien aineiden pakolliset kurssit. 3. Muiden aineiden pakolliset kurssit. 4. Välttämättömät syventävät kurssit. Syventävien kurssien valinnoissa kannattaa ottaa huomioon omat ylioppilaskirjoitussuunnitelmat ja jatko-opinnot. 5. Tarpeelliset soveltavat kurssit. 6. Muutaman kurssin voit suorittaa myös itsenäisesti, etenkin reaaliaineissa. Kurssin suorittaminen itsenäisesti tai etälukion kursseilla Opiskelijalle voidaan myöntää oikeus pakollisten, syventävien ja soveltavien kurssien suorittamiseen joko itsenäisesti, Sotungin etälukiossa tai aikuislukiossa. Oppiaineiden pakolliset kurssit suositellaan käytäväksi normaalisti osallistumalla opetukseen. Pakollisen kurssin voi pakottavassa tilanteessa ja hyvin perusteluin suorittaa itsenäisesti. Oikeus itsenäiseen suoritukseen anotaan etukäteen rehtorilta. Kurssin suorittaminen itsenäisesti edellyttää kurssikokeen lisäksi paneutumista kurssin sisältöön muulla opettajan kanssa sovitulla tavalla (esim. kirjallisuus, tutkielma, harjoitustyöt). Lisätyöt on palautettava tehtyinä ennen kokeeseen osallistumista. Itsenäisesti opiskellusta kurssista on saatava hyväksytty arvosana (vähintään 5). Muutoin kurssia ei lasketa kurssimäärään. Opiskelijoille suositellaan osallistumista etälukion tai aikuislukion kursseille. Sotungin etälukio: www.sotunki.edu.vantaa.fi/etalukio Vantaan aikuislukio: www.vantaanaikuislukio.fi Uusintakuulustelu Jokaisen jakson jälkeen järjestetään uusintakuulustelu. Uusintakuulusteluun voivat osallistua vain hylättyä arvosanaa korottavat ja itsenäisesti opiskeltua kurssia suorittavat opiskelijat sekä lisäksi opiskelijat, jotka eivät voineet osallistua pätevästä syystä kokeeseen koeviikolla (selvitys tehtävä koepoissaolosta aina opettajalle ja rehtorille!). Uusinta suoritetaan pääsääntöisesti sille opettajalle, jonka kurssilla on käyty. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa uusintakuulustelussa vain yhden kerran. Hyväksytyn kurssin voi uusia vain käymällä kurssin uudelleen tai suorittamalla sen itsenäisesti esim. etälukiossa. Kirjalliseen uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Opiskelija ilmoittautuu uusintakuulusteluun tai itsenäisesti opiskellun kurssin tenttiin jättämällä kyseisen ilmoittautumislomakkeen (L8) kansliaan määräaikaan mennessä, myöhästyneitä ei huomioida. Ilmoittautumista ei saa perua ilmoittautumisajan 15 päättymisen jälkeen ilman lääkärin tai terveydenhoitajan todistusta. Uusintakuulustelutilaisuudessa voi suorittaa vain yhden kokeen kerrallaan! HUOM! Uusintakuulusteluun ilmoittautunut on käyttänyt uusintamahdollisuutensa, jos hän jää ilmoittamatta pois koetilaisuudesta. Opiskelun keskeyttäminen Rehtori voi myöntää perustelluista syistä opiskelijalle oikeuden keskeyttää opiskelu lukiopaikkaa menettämättä enintään lukuvuodeksi. Opiskelun keskeyttämislupaa haetaan etukäteen rehtorilta. Lukiosta eronneeksi toteaminen Rehtori voi todeta eronneeksi opiskelijan, joka ei lukuvuoden koulutyön alkaessa ole kohtuullisessa ajassa aloittanut opintojaan eikä ole ilmoittanut pätevää syytä poissaoloonsa, tai opiskelijan, joka lyö opintojaan jatkuvasti laimin eikä ole huomautuksista huolimatta opiskellut päätoimisuuden edellyttämällä tavalla. Eronneiksi katsotaan myös opiskelijat, jotka eivät ole suorittaneet lukion oppimäärää neljässä vuodessa. Myöhästymiset Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti. Opiskelijan velvollisuus on saapua ajoissa oppitunnille. Myöhästyminen haittaa opetusta ja toisten opiskelijoiden työskentelyä. Myöhästymiset kerryttävät poissaoloja eli kaksi myöhästymistä = yksi poissaolotunti. POISSAOLOT Lukiolain mukaan opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus opiskelemillaan kursseilla. Samoin hän on velvollinen ilmoittamaan aineenopettajille välittömästi jokaisesta poissaolostaan. Opiskelijan velvollisuus on myös itse selvittää, miten poissaolojen aikaiset opinnot suoritetaan. Kolme poissaoloa ilman pätevää syytä aiheuttaa K-merkinnän eli kurssi jätetään arvioimatta. Äkilliset poissaolot kuten esim. sairaustapaukset Sairaus, tapaturma tai jokin muu olosuhde, johon opiskelija ei voi itse vaikuttaa saattaa aiheuttaa pitkittyneen poissaolon. Tässä tapauksessa huoltajan tai opiskelijan on heti ilmoitettava poissaolosta Wilmalla ryhmänohjaajalle, kurssien opettajille ja lukiosihteerille. Kurssi merkitään tässä tapauksessa keskeytyneeksi K-merkinnällä, mikäli poissaolo on niin pitkä, että kurssin opinnot jäävät kurssin kokonaisuudesta liian vähäisiksi. Lumon lukiossa 16 täysi-ikäinen opiskelija selvittää poissaolonsa aina opintooppaaseen, ei Wilmaan. Luvan anominen etukäteen tiedetyistä poissaoloista 1-2 päivän poissaoloihin anotaan lupa ryhmänohjaajalta. Yli kahden päivän poissaoloon lupa anotaan rehtorilta kirjallisesti, tällöin poissaolo merkitään Wilmaan kansliassa. Koeviikon poissaolot Äkillinen kokeesta poissaolo ja poissaolon syy on ilmoitettava kyseisen päivän aamuna k.o. opettajalle ja rehtorille Wilmaan tai sähköpostitse ([email protected]). Poissaolon syy on selvitettävä luotettavasti. Lupa koeviikon etukäteen tiedettyyn poissaoloon anotaan aina rehtorilta. Wilmassa saattaa joskus olla toimintakatkoja. Tällöin koululle ilmoitetaan poissaoloista puhelimitse. Perheen yhteiset lomamatkat on syytä ajoittaa koulun lomajaksoihin. Erityisesti on syytä varoa lomamatkoja koeviikon aikana, koska tämä aiheuttaa kohtuuttoman paljon poikkeusjärjestelyjä. HUOMIO! Yli 18-vuotiaan opiskelijan vanhemmille voidaan kysyttäessä antaa tietoja poissaoloista, jaksoarvioinnista tai rangaistuksista. Mitään yleisarviota opiskelijan opintomenestyksestä ei kuitenkaan anneta. ARVIOINTI Arvioinnin tehtävänä on antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata opiskelijaa, joten kokeiden palautukseen on aina osallistuttava. Arvosanan antaminen on osa arviointia. Arvioinnissa pyritään luotettavuuteen ja oikeudenmukaisuuteen. Opiskelijaa pyritään kannustamaan myös itsearviointiin. Opiskelija-arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin tulee • perustua etukäteen annettuihin kriteereihin • antaa palautetta opiskelijalle opintojen onnistumisesta • tukea lukio-opintojen tavoitteiden saavuttamista • olla luotettavaa, tasapuolista ja yllätyksetöntä • olla kannustavaa ja myönteistä • pohjautua monenlaiseen näyttöön 17 Kurssin arviointi Kurssin arviointiperusteet selvitetään opiskelijoille kurssin alussa. Aineenopettaja suorittaa arvioinnin kurssin päättyessä. Kurssista saamansa arvioinnin opiskelija saa tiedoksi jakson päätyttyä jaettavasta jaksoarviointilomakkeesta. Arviointi osoittaa, miten opiskelija on saavuttanut kurssin tavoitteet. Kurssit arvioidaan toisistaan riippumatta asteikolla 4-10. Arvosana neljä (4) merkitsee hylättyä kurssin suoritusta. Arviointi annetaan kokeiden ja opiskelussa osoitetun muun näytön perusteella. Muu näyttö tuloksellisista opinnoista osoitetaan esim. aktiivisuudesta oppitunneilla, portfoliot, esitelmät ryhmätyöt tai jokin muu opettajan kanssa sovittu tapa osoittaa kurssien sisällön hallintaa. Pakollisten oppiaineiden pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Mikäli jokin soveltava kurssi liittyy läheisesti johonkin muuhun oppiaineeseen, se voidaan ottaa huomioon asianomaisen aineen arvioinnissa päättöarviointia nostavasti. Hyväksytystä soveltavasta kurssista annetaan S-merkintä. Kurssin arvostelematta jättäminen (K) Kurssi jätetään arvostelematta, jos opiskelija ilman hyväksyttävää syytä on poissa oppitunneilta tai muulla tavalla laiminlyö opiskelunsa. Tällöin kurssista saatu merkintä jaksotodistuksessa on K, joka osoittaa, että kurssin suoritus on jäänyt kesken eikä oppimista ole voitu arvioida. Tämän kurssin voi suorittaa vain käymällä kurssin uudelleen. Arvioimatta jätettyä kurssia ei lueta opiskelijan kurssiksi. Kurssi on kesken (Z) Merkintä Z tarkoittaa, että kurssiin kuuluvia opintoja on jonkin verran suoritettu, mutta ei riittävästi, jotta kurssista voisi antaa hyväksymismerkintää tai numeroarvostelua. Opiskelija ei ole esim. palauttanut opettajalle kurssin osasuorituksiksi sovittuja töitä. Oikeutta kurssin loppuun suorittamiseen voi pyytää kirjallisesti rehtorilta, joka myöntää oikeuden, mikäli opiskelijalla on ollut poikkeuksellisen painavia syitä jättää osa kurssista suorittamatta. Suoritusaikaa on seuraavan jakson loppuun. Mikäli sovittuja opintoja ei tänä aikana suoriteta, todetaan kurssin opiskelun jääneen kesken ja Z-merkintä muutetaan K-merkinnäksi. Oppiaineen arviointi päättötodistusta varten Oppiaineen oppimäärän arviointi suoritetaan siten, että pakollisten ja syventävien kurssien arvosanojen keskiarvo on arvioinnin lähtökohta. Soveltavien kurssien arvioinnit 18 voivat nostaa pakollisista ja syventävistä kursseista saatua keskiarvoa opettajien harkinnan mukaan. Opiskelijan on suoritettava vähintään 2/3 opinto-ohjelmansa mukaisista oppiaineen oppimäärän pakollisista ja syventävistä kursseista hyväksytysti. Yhden tai kahden kurssin oppimäärien tai aihekokonaisuuksien suorittaminen edellyttää kaikkien kurssien hyväksytysti suorittamista. Lukion oppimäärän arvioinnissa ovat mukana kaikki opiskellut kurssit, mitään ei voi jälkikäteen enää poistaa. Mikäli opiskelijan tiedot ovat opiskelun päätösvaiheessa keskiarvoa paremmat soveltavien kurssien tai viimeisten kurssien arviointien perusteella, päättöarviointia voidaan nostaa. Pakollisten aineiden oppimäärä voidaan arvioida, kun pakolliset kurssit on suoritettu. Abiturienttien tentit ja korotuskuulustelut Tenttejä pidetään ennen ylioppilaskirjoituksia tai niiden jälkeen. Niihin ilmoittaudutaan kansliassa. Kuulusteluun osallistumista ennen yo-kirjoituksia suositellaan niissä aineissa, joihin osallistuu yo-kirjoituksissa. Kuulustelut ovat luonteeltaan ylioppilastutkinnon kokeisiin valmentavia, mutta voivat toimia samalla oppimäärän arvioinnin tarkistuskuulusteluina. Jos opiskelija haluaa nostaa kuulustelussa oppimäärän kokonaisarvosanaa, siitä pitää ilmoittaa opettajalle etukäteen. Korotuskuulusteluun sisältyy yleensä kirjallinen osuus ja opiskelijan on osattava koko oppimäärä. Kuulustelut eivät laske päättötodistusten arviointia. Kuulustelu voidaan suorittaa vain yhden kerran. Kuulustelut arvioidaan lukion yleisiä arviointiperusteita noudattaen. Päättötodistus Opiskelijalle, joka on suorittanut hyväksytysti opinto-ohjelmansa mukaisen lukion koko oppimäärän, annetaan päättötodistus. Todistukseen merkitään opiskelijan kustakin opinto-ohjelmaansa sisältyneestä oppimäärästä lopullisesti saama arviointi. Arviointi merkitään sekä kirjaimin (esim. kiitettävä) että numeroin (esim. 9). Oppimäärän laajuus merkitään opiskelijan opiskelemien kurssien määrän mukaisesti. Opiskelijan yhden kurssin sisältävät pakolliset oppiaineet ja liikunta voidaan arvioida päättötodistukseen myös suoritusmerkinnällä ilman numeroarviointia. Samoin enintään kaksi kurssia sisältävät valinnaiset vieraat kielet voidaan arvioida päättötodistukseen suoritusmerkinnällä. Opiske19 lija voi aina pyytää oppiaineiden arvioinnissa numeroarvioinnin. Ylioppilastutkintosuoritus ei muuta annettua arviointia. Päättötodistusta ei anneta opiskelijalle, joka ei ole suorittanut säädettyä vähimmäiskurssimäärää (75). Päättöarvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön tehtyyn ratkaisuun, hän voi pyytää oikaisua Etelä-Suomen aluehallintovirastolta. YLIOPPILASKIRJOITUKSET Osallistuminen Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätyn pakollisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ja tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Jollei tutkintoa ole sitten suoritettu, tutkinto on kokonaisuudessaan uusittava. Hyväksytyn kokeen saa uusia yhden kerran. Ylioppilastutkintoa voi myöhemmin täydentää. Ylioppilastutkintotodistusta ei anneta kokelaalle, joka ei saa lukion päättötodistusta tai vastaavaa muuta hyväksyttyä tutkintoa. Hän saa erillisen todistuksen hyväksytyistä kokeista. Kokelaan yo-tutkintoon osallistuminen edellyttää, että opiskelija on ennen kokeeseen osallistumistaan suorittanut asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. On järkevää suorittaa myös aineen syventävät kurssit, koska kysymykset tulevat pakollisten ja syventävien kurssien sisällöistä. Lumon lukiossa vaaditaan, että opiskelija on suorittanut vähintään 50 kurssia ennen kirjoituksien aloittamista, mutta rehtori voi poikkeustapauksessa antaa luvan aloittaa kirjoitukset aikaisemmin. Yo-tutkinnon rakenne Ylioppilastutkinto on päättötutkinto. Lukion opiskelijan tulee osallistua koko tutkintoon eikä vain yksittäisiin kokeisiin. Kokelaan on osallistuttava neljään pakolliseen kokeeseen ja kirjoitettava mielellään myös ylimääräisiä kokeita (saadakseen mm. kompensaatiopisteitä). Ainoa kaikille 20 pakollinen koe on äidinkieli. Kolme muuta pakollista on valittava toisen kotimaisen, vieraan kielen, matematiikan tai ainereaalin kokeesta. Ainakin yhdestä pakollisesta, erilaajuisia oppimääriä sisältävästä kokeesta on valittava vaativin (A-taso) koe. Koko tutkinnon voi suorittaa yhdellä kertaa tai sen voi hajauttaa kolmeen peräkkäiseen tutkintokertaan. Jos tutkintoon sisältyy kaksi vierasta A-kieltä (pois lukien A-ruotsi), kokelas joutuu hajauttamaan tutkintonsa. Muita ohjeita Ylioppilaskokelas, jonka äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, voi äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi toisena kielenä (S2) -kokeen. Matematiikan, fysiikan ja kemian ylioppilaskokeissa saa käyttää vain Ylioppilastutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia. Kokelaat, joilla on lukemis- ja / tai kirjoittamishäiriö (luki-häiriö) Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö (lukihäiriö), se voidaan ottaa huomioon joko tuloksia arvioitaessa tai koejärjestelyissä. Lukihäiriön ollessa keskivaikea tai vaikea se otetaan huomioon ensisijaisesti koetilanteen erityisjärjestelyin. Koejärjestelyt edellyttävät, että kokelas on saanut lukilausunnon lukihäiriöihin perehtyneeltä erityisopettajalta, psykologilta tai puheterapeutilta sekä lausunnon vähintään kahden eri aineryhmän opettajalta. Erityisjärjestelyitä haetaan Ylioppilastutkintolautakunnalta silloin, kun kokelas ilmoittautuu ensimmäistä kerran tutkintoon. Kansliaan toimitetaan hyvissä ajoin kaikki lausunnot ja täytetään erityisjärjestelyhakemus. Mikäli lukihäiriö on lievä, riittää lukilausunto erityisopettajalta, psykologilta tai puheterapeutilta. Lukitodistus jätetään kansliaan tutkintoon ilmoittautumisen yhteydessä. Tällöin se otetaan huomioon kokeiden arvostelussa. Lautakunta voi muuttaa arvosanaa vain yhdessä kokeessa, jossa pistemäärä on lähellä pisterajaa. Lisätiedot katso http://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_ tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_luki_maarays.pdf. Kokelaat, joilla on vamma tai sairaus Kokelaalle, jolla on sairaus tai vamma voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä tai ne voidaan ottaa huomioon arvostelussa. Erityisjärjestelyhakemus tehdään silloin kun kokelas ilmoittautuu ensimmäisen kerran tutkintoon. Lääkärinlausunto ja hakemus toimitetaan hyvissä ajoin kansliaan. Lautakunnalla on myös erillinen määräys siitä, miten kuulovammaisen kokelaan kielten kuullunym21 märtämiskokeet pannaan toimeen erityisjärjestelyin tai miten hänet voidaan vapauttaa näistä kokeen osista. Lisätiedot katso http://www.ylioppilastutkinto.fi/images/sivuston_tiedostot/Ohjeet/Sairaus/fi/fi_sairaus_maarays.pdf. Lääkärintodistukset, luki-todistukset, selvitykset vieraskielisyydestä ja muut puoltolauseet Jos kokelaan äidinkieli on muu kuin se kieli, jolla hän suorittaa tutkinnon taikka kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin muu erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon. Lautakunta on antanut erilliset määräykset lääkärintodistusten, lukitodistusten, vieraskielisyyttä koskevien selvitysten ja muiden puoltolauseiden ottamisesta huomioon ylioppilastutkinnossa. Ylioppilaskirjoitusten koetehtävät ja arviointi Koetehtävät laaditaan lukion oppiaineiden pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta. Lukion opettaja arvioi alustavasti kokeen, mutta Ylioppilastutkintolautakunta määrää lopullisen pistemäärän ja arvosanan. Arvioinnista voi pyytää maksullisen tarkistusarvioinnin. Osallistumisoikeuden hylkäämisestä voi valittaa Etelä-Suomen aluehallintovirastoon. Molemmat on tehtävä 14 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Arvioinnit ja niitä vastaavat puoltoäänet: Laudatur (L) = 7 Eximia cum laude approbatur (E) = 6 Magna cum laude approbatur (M) = 5 Cum laude approbatur (C) = 4 Lubenter approbatur (B) = 3 Approbatur (A) = 2 Improbatur (I) = 0 Hylätyt suoritukset jaetaan tason mukaan neljään luokkaan: I +, I, I- ja I=. Ylimääräisestä kokeesta saatua hylättyä arviointia ei merkitä ylioppilastodistukseen. Kompensaatioäänet saadaan laskemalla kaikkien kokeiden äänien summa. Äänien summa 12 kompensoi I+:n, 14 I:n, 16 I-:n ja 18 I=:n. Kompensaatio tehdään automaattisesti. Kirjallisella pyynnöllä voi sen estää. Lisätietoja ylioppilaskirjoituksista löydät: www.ylioppilastutkinto.fi 22 YLIOPPILASKIRJOITUSTEN AJANKOHDAT SYKSY 2014: KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ma 8.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ti 9.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 10.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä KIRJALLISET KOKEET pe 12.9. äidinkieli, suomi, tekstitaidon koe ma 15.9. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ke 17.9. vieras kieli, pitkä oppimäärä pe 19.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ma 22.9. äidinkieli, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe ke 24.9. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 26.9. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma 29.9. vieras kieli, lyhyt oppimäärä KEVÄT 2015: KIRJALLINEN KOE to 5.2. äidinkieli suomi, tekstitaidon koe KUULLUNYMMÄRTÄMISKOKEET ma 9.2. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä ti 10.2. vieras kieli, pitkä oppimäärä ke 11.2. vieras kieli, lyhyt oppimäärä KIRJALLISET KOKEET ma 9.3. äidinkieli, suomi, esseekoe, suomi toisena kielenä -koe ke 11.3. psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia pe 13.3. vieras kieli, pitkä oppimäärä ma 16.3. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ke 18.3. matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä pe 20.3. uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto ma 23.3. vieras kieli, lyhyt oppimäärä 23 LUKIODIPLOMI Taito- ja taideaineissa on mahdollista suorittaa lukiodiplomi. Lukiodiplomi on valtakunnallinen, ylioppilaskirjoituksiin rinnastettavissa oleva näyttö osaamisesta. Lukiodiplomin suorituksessa ja arvioinnissa noudatetaan valtakunnallisia ohjeita. Lukiodiplomin suorituksen arvioi aineen opettaja sekä toinen arvioitsija, jonka tulee myös olla kyseisen alan asiantuntija. Lukiodiplomitodistus on lukion päättötodistuksen liite. Tarkemmat tiedot lukiodiplomien suorittamisesta aineen opettajalta tai verkosta osoitteesta http://www.edu. fi/lukiokoulutus/lukiodiplomit. Kuvataiteen lukiodiplomi (KU6) Kuvataiteen lukiodiplomi on portfoliomuotoinen itsenäinen näyttö, joka toteutetaan yhden kurssin aikana. Kurssiin varataan aikaa 38 tuntia. Ennen kurssille osallistumista opiskelijalla täytyy olla suoritettuna neljä lukion hyväksymää kuvataiteen kurssia. Musiikin lukiodiplomi (MU6) Musiikin lukiodiplomi perustuu lukion musiikinopetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opiskelijan lukioaikaiseen musiikinopiskeluun. Musiikin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Musiikin lukiodiplomin perustana on opiskelijan koko lukioaikainen musiikinopiskelu. Opiskelija suorittaa diplomin kokoamalla näytesalkun (portfolion). Liikunnan lukiodiplomi (LI20) Liikunnan lukiodiplomin suorittamisessa arvioidaan opiskelijan liikunnallisista kyvyistä, erityisosaamisesta sekä harrastuneisuudesta ja yhteistyötaidoista. Arviointikohteina ovat myös opiskelijan liikuntatiedot sekä hänen kykynsä arvioida omien liikunnan oppimisprosessien lisäksi liikunnan merkitystä. Opiskelijaa suorittaa liikunnan lukiodiplomia varten vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi. Tanssin lukiodiplomi (TA6) Tanssin lukiodiplomin tarkoituksena on tukea ja kuvailla opiskelijan taiteellista kehitysprosessia, jonka perustana on pitkäjänteinen tanssin opiskelu lukion aikana. Tanssin lukiodiplomia suoritettaessa syvennytään itsensä kehittämiseen tanssissa. Diplomin suorittaminen on pitkäjänteistä lukioaikaista toimintaa, missä syvennetään tanssitietoutta, ohjataan opiskelijan kriittistä arviointia omasta tekemisestään sekä annetaan mahdollisuus itsensä kehittämiseen 24 tanssijana yksilöllisesti ja luovasti. Tanssin lukiodiplomin suorittamisen edellytyksenä on kolme lukion tanssikurssia. Diplomin työstäminen kestää periaatteessa koko lukion ajan. Kirjallisuusdiplomi Toisen asteen kirjallisuusdiplomin voi suorittaa http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php?dipl=12 -sivuston ohjeiden mukaisesti. Diplomin suorittamiseen luetaan 20 kirjaa tai kuunnellaan äänikirjana. Suorittamisesta tulee tehdä itsenäisen suorittamisen lomake ja sopia jonkin äidinkielen opettajan kanssa kirjoista tehdyistä kirjoitelmista: tekstitaidonvastauksia, esseitä ja/tai lukupäiväkirjaa. Diplomin lisäksi opiskelija saa ÄI13-kurssin. Median lukiodiplomi (MeD) Median lukiodiplomin tavoitteena on edistää opiskelijan viestintäsivistystä ja erilaisten viestintätaitojen hallintaa, joita mediayhteiskunnan täysivaltainen kansalainen tarvitsee. Median lukiodiplomin pohjana on opiskelijan lukioaikana suorittama vähintään neljä mediaan liittyvää kurssia, jonka jälkeen tehdään itsenäinen diplomityö valtakunnallisten ohjeiden mukaan. Mediadiplomin suorittamisen liittyvät kurssit ovat seuraavat: KU18, Mu4, Ku3, Ku10, ATK5 tai ATK6 sekä äidinkielen ja kirjallisuuden kurssit ÄI10, ÄI11, ÄI14. Diplomi suoritetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. Puheviestinnän diplomi (Puhvi-koe) Valtakunnallinen, diplomia vastaava puheviestinnän taitoja mittaava koe sisältää yksilöesiintymisen sekä ryhmäkeskustelun. Koe järjestetään joulu-tammikuussa. Esiintymistehtävän puheenvuoron aiheet annetaan kokeeseen ilmoittautuneelle 2 viikkoa ennen koetta. Suoritetaan mielellään kolmantena vuonna tai ÄI 7-kurssin jälkeen. Teatterin lukiodiplomi (DRA6) Jotta opiskelija voi osallistua teatterin lukiodiplomikurssille, on hänellä oltava suoritettuna vähintään neljä teatteritaiteen kurssia. Olennainen osa lukiodiplomin suorittamista on oman työn merkityksen arvioiminen. Arviointia ja työn edistymisen seurantaa varten opiskelija laatii lukiodiplomikurssin alussa työsuunnitelman ja aloittaa työpäiväkirjansa pidon. Kurssin lopussa opiskelija arvioi koko prosessia työsuunnitelmasta esitykseen. Opiskelija osallistuu suulliseen palautekeskusteluun, jossa opiskelijalla on muun muassa mahdollisuus tarkentaa omia teatterin tavoitteitaan ja näkemyksiään. 25 Käsityön lukiodiplomi Käsityön lukiodiplomi muodostuu käsityötuotteesta tai –teoksesta ja sen syntyä esittävästä portfoliosta. Opiskelija valitsee vuosittain vaihtuvista valtakunnallisista aiheista yhden, jonka hän toteuttaa itsenäisesti 38 tunnin aikana. Kurssin alussa opiskelija saa ohjausta diplomin suorittamiseen valvovalta opettajalta. Kurssin alussa opiskelija laatii toimintasuunnitelman, joka sisältää tavoitteet, lähtökohdat ja ajankäyttösuunnitelman. Opiskelija dokumentoi suunnittelu- ja valmistusprosessin eri työvaiheet, esim. suunnittelun, idealuonnokset, tekniikkakokeilut, sekä pitää kirjaa ajankäytöstään. Portfolioon liitetään myös itsearviointi. Teos ja portfolio arvioidaan yleiarvosana asteikolla 1-5. Ennen lukiodiplomin suorittamista opiskelijalla täytyy olla vähintään kaksi lukion hyväksymää käsityön kurssia. Ku 17 lavastus ja puvustuskurssin näyttämöpuvustus tai muu projektiluonteinen vaatetustekninen suoritus hyväksytään pohjakurssiksi. LUMON LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Tavoitteet Järjestyssäännöillä luodaan puitteet päivittäiselle koulutyölle sekä parannetaan viihtyvyyttä. 2. Opiskelijan työaika Opiskelijan työajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen aika. Opiskelijoiden työaikaan kuuluvat sekä kaikki lukion omissa tiloissa järjestetyt että työjärjestyksen ulkopuolella sovituksi pidettävät tilaisuudet. 3. Päivittäinen työskentely Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Jos opiskelija asioi oppitunnin aikana rehtorin, opinto-ohjaajan tai terveydenhoitajan luona, heiltä tuodaan selvitys myöhästymisestä. Jos opettaja ei jostain syystä saavu oppitunnille kohtuullisessa ajassa (5-10 min), tiedustellaan asiaa kansliasta. Työjärjestyksen mukaisia ruokailuvuoroja on noudatettava. 4. Poissaolo Opiskelijoilla on läsnäolovelvollisuus opinto-ohjelmaansa kuuluvien kurssien tunneilla sekä kouluaikana järjestettävissä koulun tilaisuuksissa. 5. Lukion omaisuus Lukion omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, ryhmänohjaajalle tai 26 talonisännille. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon. Jokainen huolehtii osaltaan sisä- ja ulkotilojen siisteydestä. Jokaisen velvollisuutena on toimia siten, ettei monitoimitalon henkilökunnalle aiheuteta tarpeetonta lisätyötä. 6. Kulkuneuvot Polkupyörät säilytetään lukittuina pyöräkatoksessa. Moottoriajoneuvot pysäköidään niille osoitetuille paikoille tai pysäköintihalliin. 7. Vapaa-ajan toiminta Opiskelijat noudattavat lukion järjestyssääntöjä monitoimitalon tiloissa myös vapaa-ajallaan. 8. Poliittinen toiminta Lukiossa tapahtuvan poliittisen toiminnan osalta noudatetaan opetushallituksen ohjeita. 9. Tupakointi, päihteet Tupakkatuotteiden käyttö on kielletty koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Opiskelijat eivät saa esiintyä päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikoina eikä lukion järjestämissä tilaisuuksissa. Päihteiden vaikutuksen alaisena kouluaikana tavattu opiskelija ohjataan jatkotoimenpiteisiin. 10. Työrauha Lukion opiskelijan tulee käyttäytymisellään ylläpitää ja kehittää myönteistä työskentelyilmapiiriä. Häiriötapauksissa menetellään lakien ja asetusten mukaisesti. 11. Vierailijat Opiskelijat eivät saa tuoda koulun tiloihin vierailijoita ilman lupaa. Lupa kysytään rehtorilta tai apulaisrehtorilta ja samalla ilmoitetaan vieraan nimi ja millä asialla hän vierailee koulussa. KOULUTOIMEN HALLINTO Koulutoimi kuuluu Vantaalla sivistystoimen toimialaan. Koulutointa johtaa Vantaan kaupungissa opetuslautakunta. Sivistystoimen virastossa lukioiden asioista päättää suomenkielinen nuoriso- ja aikuiskoulutusyksikkö. Yksikköä johtaa nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja Paula Ylöstalo-Kuronen. Lukiossa rehtori ratkaisee opiskelijan ja opettajan kannalta keskeiset asiat kuultuaan asianomaisia tahoja. 27 OPPIAINEIDEN KURSSIEN SISÄLLÖT ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS PAKOLLISET KURSSIT ÄI 1 KIELI, TEKSTI JA VUOROVAIKUTUS • käydään läpi eri tekstilajeja - tyyppejä • syvennetään tekstikäsitystä, esimerkiksi puhutut ja kirjoitetut tekstit, mediatekstit, sähköiset ja graafiset tekstit, asia- ja kaunokirjalliset tekstit, julkiset ja yksityiset tekstit. • perehdytään aineistokirjoittamisen perusteisiin • opitaan referoimaan ja kommentoimaan tekstejä • pohjustetaan lukio-opinnoissa tarvittavia tiedonhankintataitoja • kielenhuollon kertausta ÄI 2 TEKSTIEN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ • opitaan erittelemään tekstien kieltä, rakenteita ja merkityksiä • informatiivisen puheen rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi • kirjoittaminen prosessina, johon liittyy muun muassa tiedon haku, kriittinen valikointi, tekstin kieliasun hiominen • syvennetään aineiston pohjalta kirjoittamisen taitoja • perehdytään tekstitaidon vastauksen laatimiseen • asiatekstin tyyli ÄI 3 KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA • opiskellaan proosan, lyriikan ja draaman analysoinnissa tarvittavia termejä • kirjallisuuden erittelyä ja tulkintaa • kirjoitetaan tekstejä kaunokirjallisuuden pohjalta ÄI 4 TEKSTIT JA VAIKUTTAMINEN • vaikuttavan kielen keinot kirjallisesti ja suullisesti: retoriset keinot ja argumentointi • mielipidetekstejä ja kantaa ottavia puheenvuoroja, keskusteluja, väittelyjä ÄI 5 TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI • opitaan ottamaan huomioon kontekstin merkitys tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa • opitaan näkemään tekstit kulttuurikontekstissa, erittelemään tyylin elementtejä • oman kielellisen ilmaisun tyylin muokkaamista. 28 ÄI 6 KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI • opitaan tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheet, suomalaisen kirjallisuuden historia sekä kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentajana • harjoitellaan ylioppilaskokeeseen SYVENTÄVÄT KURSSIT ÄI 7 PUHEVIESTINNÄN TAIDOT Suositellaan valittavaksi 2. tai 3. vuotena. • harjoitellaan esiintymis- ja ryhmäviestitaitoja • vuorovaikutustaitoja kehitetään puhetilanteissa, keskusteluissa, neuvotteluissa, kokouksissa ym. • perehdytään suomalaiseen puhekulttuuriin • valmistaudutaan puheviestinnän loppukokeen suorittamiseen; painotetaan erityisesti henkilökohtaista ohjausta. HUOM! Puhvi-koe eli valtakunnallinen puheviestinnän loppukoe on vapaaehtoinen eikä sisälly ÄI 7-kurssiin. Kokeen voi suorittaa käymättä ÄI 7-kurssia, mutta kurssin käyminen on kuitenkin ehdottomasti suositeltavaa. Koe järjestetään joulu- tai tammikuussa. ÄI 8 TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN • harjoitellaan yo-kokeen tekstitaidon kokeeseen: kerrataan tekstitaidon vastauksen rakennetta ja hiotaan erilaisten tekstien erittelyä • kerrataan kielenhuoltoa • syvennetään tekstilajitietoutta ÄI 9 KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI • perehdytään kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen • keskustellaan ja kirjoitetaan ajankohtaisista viestinnän ja kirjallisuuden teemoista • opiskelija kehittää itsenäistä ajattelua ja ilmaisua • harjoitellaan ylioppilaskokeen esseekokeeseen • puheenvuoroja kielestä ja kulttuurista • kirjallisuuden käsittely vaihtelevin menetelmin • kerrataan kielenhuoltoa SOVELTAVAT KURSSIT ÄI 10 MEDIA 1. MEDIAN PERUSKURSSI Median peruskurssilla tarkoituksena on kehittää medialukutaitoa. Kurssilla • tutustutaan eri medioihin, niin painettuihin kuin sähköiseen, ja niiden vaikutusmahdollisuuksiin 29 • tarkastellaan mediaa eri näkökulmista, kuten tuottajan ja vastaanottajan • käydään läpi median peruskäsitteistöä ja historiaa sekä viestintää ja mediaa säätelevät lait ja eettiset säännöt • tarkastella ajalle tyypillisiä ilmiöitä Kurssin suorittaminen vaatii läsnäoloa sekä osallistumista mahdollisiin vierailuihin eri medioissa, kurssiin liittyy myös oman mediatutkimuksen tuottaminen. Tämän kurssin jälkeen on mahdollista suorittaa ÄI15-kurssi (Projektikurssi), jolla tuotetaan lukion Loiste-lehti tai muita julkaisuja. Kurssin voi suorittaa opettajan ohjauksessa myös verkkokurssina. ÄI 11 LUOVAN KIRJOITTAMISEN KURSSI • kehitetään fiktiivistä ilmaisua perehtymällä joihinkin kerrontateknisiin kysymyksiin • opitaan arvioimaan omaa ja toisten ilmaisua sekä hiomaan tekstiä prosessiluonteisesti • opitaan käsikirjoituksen teon perusteita ÄI 12 KUVA JA SANA • kurssin sisältö vaihtelee vuosittain • kurssi voidaan toteuttaa esimerkiksi elokuvakerhotyyppisenä kokonaisuutena ÄI 13 KIRJALLISUUTTA KESKUSTELLEN TAI KESÄKURSSINA • kurssi suoritetaan joko itsenäisesti lukemalla opettajan kanssa sovitut 8 teosta tai osallistumalla koulun kirjallisuuspiiriin • kurssin saa myös silloin, jos suorittaa lukion kirjallisuusdiplomin (katso diplomit s. 24) ÄI 14 KIELENHUOLTOKURSSI • -kurssi suoritetaan toisena opiskeluvuotena • -kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joilla on todettu lukiongelma tai joiden arvosanat ovat ÄI 1-3 –kursseista 4-7 ÄI 15 MEDIA 2. JULKAISUKURSSI Tällä kurssilla osallistutaan Lumon lukion julkaisujen toimittamiseen: tekstien ja kuvien tuottamiseen sekä julkaisujen taittamiseen. Kurssi vaatii ÄI10-kurssin eli median peruskurssin suorittamisen. ÄI 16 PROJEKTIKURSSI 30 SUOMI TOISENA KIELENÄ Tavoitteena on tukea vieraskielisten opiskelijoiden lukioopintoja, kehittää heidän kielitaitoaan, kartuttaa heidän sanavarastoaan ja antaa kulttuuritietoutta. Opiskelijoiden tulisi saavuttaa sellainen kielitaito, että heillä olisi mahdollisuus jatko-opintoihin. PAKOLLISET KURSSIT S2 1 PERUSTEET HALLINTAAN Kartoitetaan kielitaito, käydään läpi suomen kielen keskeisiä rakenteita ja tehdään luetun ymmärtämisharjoituksia. S2 2 KIELI KÄYTTÖÖN Kerrataan keskeisiä kielioppiasioita, kuten objektia ja rektiota, tarkastellaan erilaisia lausetyyppejä, pidetään suullinen esitys ja käsitellään kirjallisuutta. S2 3 KIELELLÄ VAIKUTETAAN Analysoidaan asiatekstejä, laaditaan referaatti, tutkitaan lauseenvastikkeita ja nominaalimuotoja ja kartutetaan sanavarastoa mm. perehtymällä sananmuodostuskeinoihin. Perehdytään aineistotekniikkaan (lainaaminen, pohjatekstin esittely ym.) ja kirjoitetaan aineistopohjainen essee. S2 4 SYVEMMÄT TEKSTITAIDOT Harjoitellaan lisää aineistopohjaista kirjoittamista, tutkitaan kielellä vaikuttamisen keinoja, tehdään mielipidekirjoituksia ja analysoidaan mediaa. Väitellään ja pidetään vaikuttamaan pyrkivä puhe. S2 5 SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI Tutustutaan suomalaiseen kirjallisuuteen. Analysoidaan runoja, rock-lyriikkaa ja novelleja. Luetaan suomalainen (klassikko)romaani ja käydään teatterissa ja elokuvissa. S2 6 KOHTI TOIMIVAA KAKSIKIELISYYTTÄ Aletaan valmistautua ylioppilaskirjoituksiin ja tehdään aiheeseen liittyviä tehtäviä. Kerrataan suomen kielen keskeisin kielioppi. SYVENTÄVÄT KURSSIT S2 7 PUHEKIELI TARKASTELUUN Perehdytään puhekielen ja yleiskielen eroihin ja niiden käyttötilanteisiin. Luetaan puhekielisiä tekstejä. Tarkastellaan slangia ja eri paikallismurteita. Tarkastellaan inter31 netin keskustelupalstojen ja erityisesti sosiaalisen median tekstejä. S2 8 ERILAISTEN TEKSTIEN KIRJOITTAMISTA (abeille) Kirjoitetaan runoja suomeksi. Perehdytään novellin teoriaan. Luetaan jokin suomalaisen kirjallisuuden klassikko. Harjoitellaan yo-kirjoituksiin. SOVELTAVAT KURSSIT S2 9 TEKSTIEN MAAILMASSA (abeille) Perehdytään ajankohtaisiin teksteihin ja tehdään harjoituksia tekstien pohjalta. Harjoitellaan erityyppisten tekstien kirjoittamista. S2 10 ELOKUVA KANSAN KUVASTAJANA Syvennytään suomalaisen elokuvan historiaan. Tarkastellaan mitä suomalainen elokuva kertoo suomalaisuudesta ja suomalaisesta kulttuurista. Kirjoitetaan elokuva-analyysejä ja -arvosteluja. Käydään elokuvissa. ENGLANTI A -KIELENÄ PAKOLLISET KURSSIT ENA 1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Nuorten arkielämää. Kertaava ja vahvistava kurssi. Suullista viestintää painottava ENA 2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Nuorten vapaa-ajan viettoa, harrastuksia ja urheilua englanninkielisissä maissa. ENA 3 OPISKELU JA TYÖ Tutustutaan eri ammatteihin ja aloihin. Laaditaan työhakemus ja ansioluettelo ENA 4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Elämä ja asuminen eri kulttuureissa, yhteiskunnalliset kysymykset. ENA 5 KULTTUURI Kurssilla perehdytään anglosaksiseen kulttuuriin. Musiikki, elokuva, kuvataiteet ja kirjallisuus. ENA 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Tutustutaan eri tieteenalojen saavutuksiin ja tiedemiehiin. Englanti tieteen, talouden ja median kielenä. 32 SYVENTÄVÄT KURSSIT ENA 7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS Globaalisten ongelmien valottamista, esim. ympäristöä ja kolmatta maailmaa koskevia kysymyksiä. ENA 8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Kurssilla laajennetaan sanavarastoa keskustelemalla mm. ajankohtaisista aiheista. Kurssi on kokonaan englanninkielinen. SOVELTAVAT KURSSIT ENA 9 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN KURSSI VALMENTAVA ENA 11 TUKIKURSSI Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, joille englanti on vaikeaa (arvosanoja 4-6). Kerrataan perusteellisesti kielioppia ja sanastoa opiskelijoiden toiveiden ja tarpeiden mukaan. Käsitellään myös opiskelutaitoja. Kurssilla on mahdollisuus korottaa yhtä hylättyä (4) englannin kurssin arvosanaa. ENA 12 PROJEKTIKURSSI ENA 13 CREATIVE WRITING Kurssilla käsitellään erilaisia tekstilajeja ja harjoitellaan niiden kirjoittamista englanniksi. Aiheina esimerkiksi päiväkirja, runo, käsikirjoitus, kirje, puhe, narratiivi, dialogi, sähköposti, käännös ja muistiinpanotekniikka. Kurssin aikana syntyneet tuotokset kerätään portfolioon ja/tai blogiin. ENA 15 WORLD ENGLISH Are you interested in the story of the English language? Would you like to know more about the many countries where English is spoken? If the answer is yes, this course might be for you! We learn about English and the cultures where it’s used through fiction, poetry, newspaper articles, film, music and media. Assessment is based on group work, projects, discussions and other assignments. RUOTSI A-KIELENÄ PAKOLLISET KURSSIT RUA 1 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja 33 vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. RUA 2 IHMISET YMPÄRILLÄMME Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat ihmissuhteet, erilaisuus sekä ihmisen hyvinvointiin liittyvät asiat. Kurssilla vertaillaan elämää ennen ja nyt. Aihekokonaisuus ”hyvinvointi ja turvallisuus” tarjoaa näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kirjoittamista harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUA 3 SUOMI-OSA POHJOLAA JA EUROOPPAA Aihepiireinä ovat Suomen ja suomenruotsalaisen kansanosan ja sen kulttuurin esittely eri näkökulmista ja olojemme vertailu muihin Pohjoismaihin ja Eurooppaan, Suomi monikulttuurisena maana sekä maamme kaksikielisyys. Aihekokonaisuuksista korostuu erityisesti ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus”. Kirjallista tuottamista harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. RUA 4 ELINYMPÄRISTÖMME Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativahkon tekstiaineksen avulla. Aihepiireinä ovat luonto, ympäristö, tekniikka ja viestintä. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”viestintä- ja mediaosaaminen” ja ”teknologia ja yhteiskunta” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUA 5 OPISKELU JA TYÖ Aihepiireinä ovat työ, elinkeinot, opiskelu sekä palvelu-tilanteet yhteiskunnassamme. Kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä. Aihekokonaisuuksista kurssilla korostuu ”aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys”. RUA6 KULTTUURI JA SEN TEKIJÖITÄ Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurs34 sin aiheiden käsittelyyn. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUA 7 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Valtakunnallinen syventävä kurssi. Kurssilla opetellaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. RUA 8 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Kurssilla painotetaan ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä vaativan kieliaineksen avulla lähtökohtana esimerkiksi eri tieteenalat, tekniikan saavutukset ja yrityselämä. Eri aihekokonaisuudet tarjoavat näkökulmia ja lähestymistapoja aiheiden käsittelyyn. SOVELTAVAT KURSSIT RUA 9 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI Kurssilla kehitetään tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja, kerrataan keskeiset kielioppiasiat, kirjoitetaan aineita ja kartutetaan sanavarastoa. RUA 12 KIELIOPPIKURSSI RUA 13 PROJEKTIKURSSI RUA 14 YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihealueita ovat yhteiskunta, politiikka ja aktiivinen kansalaisuus sekä yleismaailmalliset kehityslinjat, ajankohtaiset tapahtumat ja erilaisiin maailmankuviin liittyvät aiheet. RUOTSI B1-KIELENÄ PAKOLLISET KURSSIT RUB 1 KOULU JA VAPAA-AIKA Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeen mukaan. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset, ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän strategioita. 35 RUB 2 ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja painotetaan puheviestinnän harjoittamista sekä kirjoittamista lyhyiden viestinnällisten tehtävien avulla. Kurssilla jatketaan nuorten elämän, opiskelun, työn, harrastusten, palveluiden ja vapaa-ajan tarkastelua. Aihekokonaisuudet ”hyvinvointi ja turvallisuus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” antavat näkökulmia kurssin aiheiden tarkasteluun. Vankennetaan suullisen viestinnän strategioiden hallintaa ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen. RUB 3 SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA Aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus, vertailu muihin Pohjoismaihin sekä Suomi pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Aihekokonaisuus ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” tarjoaa mahdollisuuksia käsitellä kurssin aiheita. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen strategioita. RUB 4 ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN Aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen opiskelussa ja työssä sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Aihekokonaisuuksista korostuu ”hyvinvointi ja turvallisuus”. RUB 5 ELINYMPÄRISTÖMME Aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elin- ja työympäristö sekä joukkoviestimet. Aihekokonaisuudet ”kestävä kehitys”, ”teknologia ja yhteiskunta” sekä ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat näkökulmia kurssin aiheiden käsittelyyn. Harjoitellaan ymmärtävän lukemisen strategioita ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä. SYVENTÄVÄT KURSSIT Syventävillä kursseilla kielitaitoa kehitetään monipuolisesti. RUB 6 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN Valtakunnallinen syventävä kurssi. Keskustelukurssi. Harjoitellaan suullisen kielen käyttöä arkipäivän eri tilanteissa . RUB 7 YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN Aihealueita ovat maailmanlaajuiset ilmiöt ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kurssilla käsitellään yhteiskunnallisia asioita, päätöksentekoon osallistumista sekä kansainvälistä vaikuttamista ja vastuuta. Kurssilla painotetaan 36 ymmärtämisvalmiuksien lisäämistä entistä vaativamman kieliaineksen avulla. SOVELTAVAT KURSSIT RUB 8 YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI Kurssilla kehitetään tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja, kerrataan keskeiset kielioppiasiat, kirjoitetaan aineita ja kartutetaan sanavarastoa. RUB 10 PERUSKOULUN OPPIMÄÄRÄN KERTAUSKURSSI RUB 12 KIELIOPPIKURSSI RUB 13 B1-RUOTSIN 1.-2. KURSSIEN KERTAUSKURSSI. Kurssilla voi myös korottaa 1.-2. kurssien arvosanaa. RUB 14 KULTTUURIN TEKIJÖITÄ JA NÄKIJÖITÄ Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti. Aihekokonaisuudet ”kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus” ja ”viestintä- ja mediaosaaminen” tarjoavat erilaisia näkökulmia kurssin aiheista. Opiskelijat valmistavat valitsemastaan aiheesta laajahkon tuotoksen ja esittelevät sen. RANSKA A-KIELENÄ Peruskoulun alaluokilla alkanut vieras kieli. Kurssit on suoritettava järjestyksessä, koska sanasto rakentuu ennen opitulle, samoin kielioppi. Kokeet perustuvat myös edellisten kurssien oppimääriin. PAKOLLISET KURSSIT RAA 1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA Suomalaisen ja ranskalaisen nuoren arkipäivää. Kerrataan keskeisiä kielioppiasioita. Painotetaan suullisia valmiuksia. RAA 2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA Perehdytään nuorten harrastuksiin ja vapaa-ajanvietto tapoihin. Pääpaino on suullisessa ilmaisussa. Harjoitellaan myöskin kirjoittamista. RAA 3 OPISKELU JA TYÖ Tutustutaan opiskeluun ja työelämään. Keskitytään 37 asiatekstien ymmärtämiseen. Harjoitellaan tiivistelmän tekemistä. Rakenteista ovat keskeisiä eri verbimuodot, mietitään esim. aikamuotojen vastaavuutta. RAA 4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA Keskitytään yhteiskunnallisiin ja ekologisiin teksteihin. Kehitetään puhevalmiuksia ja tekstinymmärtämisen taitoja. Opiskelija oppii myös itse hankkimaan tietoja. RAA 5 KULTTUURI Tutustutaan ranskalaiseen kulttuuriin, mm. taiteeseen, kirjallisuuteen ja elokuvaan. Kerrataan verbimuotoja. RAA 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA Hankitaan tietoa ranskankielisistä maista, perehdytään talousasioihin ja pohditaan myös perheen merkitystä nykymaailmassa. Opetellaan artikkelin käyttöä maantieteellisten nimien yhteydessä. SYVENTÄVÄT KURSSIT RAA 7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS RAA 8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN SOVELTAVAT KURSSIT RAA 9 PROJEKTIKURSSI RAA 10 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI RANSKA B3-KIELENÄ Lukiossa alkava vieras kieli Kurssit on hyvä suorittaa järjestyksessä, koska sanasto rakentuu ennen opitulle, samoin kielioppi. Kokeet perustuvat myös edellisten kurssien oppimääriin. SYVENTÄVÄT KURSSIT RAB3 1 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA RAB3 2 NÄIN ASIAT HOITUVAT RAB3 3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET RAB3 4 MEILLÄ JA MUUALLA RAB3 5 ENNEN JA NYT RAB3 6 OPISKELU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT RAB3 7 KULTTUURI RAB3 8 YHTEINEN MAAPALLOMME RAB3 9 PROJEKTIKURSSI 38 RAB3 10 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI SAKSA A-KIELENÄ PAKOLLISET (jos aikoo kirjoittaa A-saksan) SAA 1 NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA SAA 2 VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA SAA 3 OPISKELU JA TYÖ SAA 4 YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA SAA 5 KULTTUURI SAA 6 TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA SYVENTÄVÄT KURSSIT SAA 7 LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS SAA 8 PUHU JA YMMÄRRÄ PAREMMIN SOVELTAVAT KURSSIT SAA 9 PROJEKTIKURSSI SAKSA B3-KIELENÄ Lukiossa alkava vieras kieli Kurssit on hyvä suorittaa järjestyksessä, koska sanasto ja kielioppi rakentuu ennen opitulle. Kokeet perustuvat myös edellisten kurssien oppimääriin. SYVENTÄVÄT KURSSIT SAB3 1 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA SAB3 2 NÄIN ASIAT HOITUVAT SAB3 3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET SAB3 4 MEILLÄ JA MUUALLA SAB3 5 ENNEN JA NYT SAB3 6 OPISKELU JA TULEVAISUUDEN SUUNNITELMAT SAB3 7 KULTTUURI SAB3 8 YHTEINEN MAAPALLOMME SAB3 9 PROJEKTIKURSSI ESPANJA B3-KIELENÄ Lukiossa alkava vieras kieli Kurssit on hyvä suorittaa järjestyksessä, koska sanasto rakentuu ennen opitulle, samoin kielioppi. Jos jotain asiaa ei hallitse, menestyy kokeessa huonosti kun toiset ovat 39 sen jo oppineet. Kokeet perustuvat myös edellisten kurssien oppimääriin. SYVENTÄVÄT KURSSIT EAB3 1 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA EAB3 2 NÄIN ASIAT HOITUVAT EAB3 3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET EAB3 4 MEILLÄ JA MUUALLA EAB3 5 ENNEN JA NYT EAB3 6 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT EAB3 7 KULTTUURI EAB3 8 YHTEINEN MAAPALLOMME EAB3 9 PROJEKTIKURSSI VENÄJÄ B3-KIELENÄ Lukiossa alkava vieras kieli Kurssit on hyvä suorittaa järjestyksessä, koska sanasto rakentuu ennen opitulle, samoin kielioppi. Kokeet perustuvat myös edellisten kurssien oppimääriin. SYVENTÄVÄT KURSSIT VEB3 1 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA VEB3 2 NÄIN ASIAT HOITUVAT VEB3 3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET VEB3 4 MEILLÄ JA MUUALLA VEB3 5 ENNEN JA NYT VEB3 6 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT VEB3 7 KULTTUURI VEB3 8 YHTEINEN MAAPALLOMME ITALIAN KIELI Koulukohtaiset eli soveltavat kurssit IA 1 PERUSKURSSI Käydään läpi helppoja keskustelutilanteita. Painotetaan suullisia valmiuksia. Kieliopissa substantiivien ja tärkeimpien verbien taivutusta. IA 2 JATKOKURSSI Perehdytään harrastuksiin ja vapaa-ajan viettotapoihin. Pääpaino on suullisessa ilmaisussa. Laajennetaan kieliopin tuntemusta. 40 LUONNONTIETEET (ma, fy, ke, bi ja ge) Matematiikan, kemian ja fysiikan pakollisia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti, poikkeuksena kuitenkin MAB03, kts. ao. kohdasta. Kursseilla käytössä taulukkokirja MAOL-taulukot, Otava. PITKÄ MATEMATIIKKA Hankittavaksi suositeltava laskin: TI-Nspire CX CAS (tai vastaava symbolinen laskin) PAKOLLISET KURSSIT MAA 1 FUNKTIOT JA YHTÄLÖT Tutustutaan peruskäsitteisiin, esim. luku ja funktio. Käydään läpi potenssin laskusäännöt ja opitaan potenssin yleistys tilanteisiin, joissa eksponenttina on murtoluku. Ensimmäisen asteen yhtälön ratkaisutaito ja prosenttilaskennan hallinta varmistetaan kurssilla. Osoitetaan matemaattisen tiedon käyttökelpoisuus sovelluksissa. MAA 2 POLYNOMIFUNKTIOT Perehdytään perusteellisesti polynomiyhtälöiden ratkaisemiseen. Erityisesti pyritään lasku- ja ongelmanratkaisutaidon kehittämiseen. MAA 3 GEOMETRIA Opiskellaan tason ja kolmiulotteisen avaruuden geometriaa; lasketaan kulmia, janojen pituuksia, pinta-aloja ja tilavuuksia, harjaannutaan käyttämään kuvioiden geometrisia ominaisuuksia ja hahmottamaan avaruuden geometriaa. MAA 4 ANALYYTTINEN GEOMETRIA Tutkitaan geometrisia kuvioita, kuten suoria ja ympyröitä, koordinaatistoon sijoitettuina pistejoukkoina. Kuvioihin liitetään pistejoukon yhtälö, jolloin kuvioiden geometrisia ominaisuuksia ja keskinäisiä suhteita voidaan tutkia yhtälönratkaisumenetelmillä. MAA 5 VEKTORIT Tutustutaan vektoriopin käsitteistöön. Opitaan ratkaisemaan geometrisia ongelmia vektorien avulla 2- ja 3-ulotteisessa avaruudessa. MAA 6 TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT Tutustutaan tilastollisiin menetelmiin ja todennäköisyyslaskentaan. 41 MAA 7 DERIVAATTA Perehdytään funktion ominaisuuksien erittelyyn, joka tapahtuu derivaattafunktion ominaisuuksien eli muutosnopeuden tutkimisen avulla. Osoitetaan tällaisen näkökulman hyödyllisyys sovelluksissa. MAA 8 JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT Derivaattakurssin jatkoa. Perehdytään juuri-, eksponenttija logaritmifunktioihin sekä niiden derivointiin. MAA 9 TRIGONOMETRISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja niiden derivointiin sekä lukujonoihin ja sarjoihin. MAA 10 INTEGRAALILASKENTA Tutustutaan käsitteeseen integraalifunktio ja opitaan integroimaan erilaisia funktioita. Perehdytään määrätyn integraalin käsitteeseen ja osoitetaan sen käyttökelpoisuus geometrian, fysiikan ja finanssilaskennan sovelluksissa. SYVENTÄVÄT KURSSIT MAA 11 LUKUTEORIA JA LOGIIKKA Tutustutaan mm. alkulukuihin, jaollisuusoppiin sekä logiikan perusteisiin. MAA 12 NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ Käytetään likiarvomenetelmiä yhtälöratkaisuihin, derivaattoihin ja ääriarvoihin. Apuna käytetään graafista laskinta. MAA 13 ANALYYSI Jatkoa differentiaali- ja integraalilaskennan kursseille. SOVELTAVAT KURSSIT MAA14 KERTAUSKURSSI Kaikille pitkän matematiikan kirjoittajille abivuonna suositeltava kurssi. Kerrataan kursseja 1-10 kertauskirjan avulla. MAA 15 TALOUSMATEMATIIKKAA (=MAB7) Perehdytään talousmatematiikan perusteisiin. Korvaa Kauppakorkeakoulun yhden tenttikirjan pääsykokeessa. MAA16 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI Abikurssi, jolla valmentaudutaan kirjoituksiin vanhojen yokokeiden avulla. MAA 17 LASKINMATEMATIIKAN KURSSI 42 LYHYT MATEMATIIKKA Hankittavaksi suositeltava laskin: Casio fx-991ES plus, Casio fx-115 MS tai Casio ClassPad fx-CP400. Muiden laskimien käytöstä kannattaa neuvotella opettajan kanssa. Annetuista tehtävistä on 1/3 näytettävä tehtynä. PAKOLLISET KURSSIT MAB 1 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT Perehdytään lukujen välisiin yhteyksiin ja lainalaisuuksiin. Arkipäivän matematiikan ongelmat. Suureiden välinen riippuvuus. Ratkaisujen tulkitseminen ja arviointi. MAB 2 GEOMETRIA Tutustutaan kuvioiden ja kappaleiden ominaisuuksiin. Harjoitellaan käytännön ongelmien ratkaisemista yhdenmuotoisuutta, trigonometriaa ja Pythagoraan lausetta hyväksi käyttäen. Tutustutaan koordinaatiston hyväksikäyttöön geometrisissa yhteyksissä. MAB 3 MATEMAATTISIA MALLEJA 1 Käsitellään muuttujien välisiä riippuvuuksia ja tutustutaan tavallisimpiin funktioihin, sovelletaan lineaarista ja eksponentiaalista mallia käyttäen näiden yhteydessä polynomija potenssiyhtälöitä ja logaritmia. Jos pitkän matematiikan kurssit 1-4 on suoritettu hyväksytysti, voi MAB03 -kurssin suorittaa itsenäisesti. MAB 4 MATEMAATTINEN ANALYYSI Tutustutaan epäyhtälöihin ja määritellään derivaatta muutosnopeuden avulla. Tutustutaan funktioiden tutkimiseen derivaatan avulla. MAB 5 TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS Tilastojen tulkitseminen, kriittinen analysointi ja johtopäätösten teko. Todennäköisyyslaskennan perusteet. MAB 6 MATEMAATTISIA MALLEJA 2 Tutustutaan lukujonoon ja sarjojen ja lineaarisen optimoinnin käyttöön matematiikassa. SYVENTÄVÄT KURSSIT MAB 7 TALOUSMATEMATIIKKA Perehdytään talousmatematiikan peruskäsitteisiin. 43 MAB 8 MATEMAATTISIA MALLEJA 3 Tutustutaan vektorilaskentaan ja trigonometrisiin funktioihin. SOVELTAVAT KURSSIT MAB 9 YO-KIRJOITUKSIIN VALMENTAVA KURSSI MAB 10 PERUSKOULUN KERTAUSKURSSI MAB 11 LYHYEN MATEMATIIKAN 1.-3. KURSSIEN TUKIKURSSI Kurssilla voi myös korottaa yhtä 1.-3. kurssien arvosanaa (K:ta ei voi korottaa). Kurssi on tarkoitettu vain opiskelijoille, jotka ovat saaneet arvosanan 4 tai 5 kursseista 1-3. Kurssille pääsee vain opettajan suostumuksella. MAB 14 LYHYEN MATEMATIIKAN 3.-5. KURSSIEN TUKIKURSSI Kurssilla voi myös korottaa yhtä 3.-5. kurssien arvosanaa (K:ta ei voi korottaa). Kurssi on tarkoitettu opiskelijoille, jotka eivät kirjoita matematiikkaa. Kurssille pääsee vain opettajan suostumuksella. PITKÄN MATEMATIIKAN JA LYHYEN MATEMATIIKAN KURSSIEN VASTAAVUUS Alla kerrotaan kurssien korvaavuus siirryttäessä pitkästä matematiikasta lyhyeen. Lyhyen kurssin korvaajaksi vaaditaan merkitty matematiikan kurssi hyväksytysti suoritettuna. Kaikki korvaavat kurssit merkitään suoritetuksi samalla arvosanalla; jos haluaa korottaa kurssin arvosanaa, niin opiskelijan on joko tentittävä ko. kurssi MAB11 -kurssin opettajalle tai käytävä kurssi normaaliin opetukseen osallistuen. PITKÄ LYHYT MAA 1 tai 2 MAA 3 MAA 6 MAA 7 MAA 8 MAB 1 MAB 2 MAB 5 MAB 4 MAB 3 Muut hyväksytysti suoritetut pitkän matematiikan kurssit merkitään lyhyen matematiikan soveltaviksi kursseiksi. Siirryttäessä lyhyestä matematiikasta pitkään: taidot testataan tentissä. 44 FYSIIKKA PAKOLLINEN KURSSI FY1 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ Kurssilla luodaan pohjaa luonnontieteelliselle yleissivistykselle. Tutustutaan arkielämän fysiikkaan ja perehdytään kokeelliseen tiedonhankintaan. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. mekaniikan perusteet, energia, säteily ja maailmankaikkeuden rakenteet. SYVENTÄVÄT KURSSIT FY2 LÄMPÖ Kurssilla käsiteltäviä asioita ovat energian säilyminen ja muuttuminen, lämpöopin keskeiset suureet kuten lämpötila ja paine, lämmön siirtyminen ja sitoutuminen, kaasulait sekä lämpöopin pääsäännöt. FY3 AALLOT Käsitellään värähdys- ja aaltoliikkeen perusteita. Tarkastellaan aaltoilmiöitä mekaanisten aaltojen (veden ja ääniaaltojen) sekä sähkömagneettisten aaltojen (valon) kannalta. Keskeisiä ilmiöitä ovat mm. heijastuminen, taittuminen ja interferenssi. FY4 LIIKKEEN LAIT Perehdytään mekaniikkaan, joka on monen muun fysiikan osa-alueen perusta. Käsitellään kinematiikkaa ja dynamiikkaa sekä syvennetään energia-käsitettä. Energian säilymislain lisäksi käsitellään liikemäärän säilymislakia. FY5 PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO Käsitellään pyörimisliikkeen liikeopin ja dynamiikan suureita: kiertymä, kulmanopeus, kulmakiihtyvyys, hitausmomentti, pyörimisen liikeyhtälö, pyörimismäärän säilyminen. Lisäksi tarkastellaan mm. gravitaatiolakia ja liikettä gravitaatiokentässä. FY6 SÄHKÖ Käsitellään sähköopin keskeisiä suureita kuten sähkövaraus, tasavirta, resistanssi, potentiaali, sähköinen voima ja sähkökenttä. Lisäksi tutustutaan erilaisiin virtapiirien komponentteihin, kuten vastus, kondensaattori, diodi ja LED. FY7 SÄHKÖMAGNETISMI Käsitellään magneettikentän voimavaikutuksia ja sähkövirran synnyttämää magneettikenttää. Toisena kokonai- 45 suutena käsitellään ajallisesti muuttuvan magneettikentän indusoima jännite. Vaihtovirrat ja sähkömagneettinen säteily päättävät kurssin FY8 AINE JA SÄTEILY Käsitellään eräitä suhteellisuusteorian ja kvanttifysiikan perusteemoja. Opiskelemme niitä syventämällä röntgen-, atomi-, ydin- ja hiukkasfysiikan tietoja. SOVELTAVAT KURSSIT FY9 KERTAUS JA VALMISTUS Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskokeeseen ja jatkoopintoihin mm. kertaamalla fysiikan kurssien keskeisimpiä asioita. FY10 TÄHTITIEDE JA AVARUUS Tutustutaan mm. nykyaikaisen maailmankuvan rakentumiseen, avaruuden tutkimiseen, aurinkokunnan rakenteeseen sekä gravitaatioon ja taivaankappaleiden liikkeeseen. FY11 ELEKTRONIIKKA Tutustutaan puolijohdekomponentteihin, diodiin, transistoriin ja integroituihin piireihin. FY12 MITTAUSAUTOMAATIOKURSSI Tutkitaan syventävien kurssien aiheisiin liittyviä asioita ja ilmiöitä kokeellisin keinoin käyttäen apuvälineenä tietotekniikkaa ja mittausantureita. FY14 HIUKKASFYSIIKAN KURSSI Opiskellaan hiukkasfysiikkaa ja tutustutaan muun muassa seuraaviin aihepiireihin: Higgsin hiukkanen, Big Bang, antimateria ja hiukkaskiihdyttimet. Kurssin sisältöön kuuluu lisäksi opintomatka Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN:iin. KEMIA Kemian kursseihin sisältyy mahdollisuuksien mukaan vierailukäyntejä esim. Helsingin yliopistolla sijaitsevaan Luma-keskukseen. Kaikkiin kemian kursseihin sisältyy kokeellisia töitä. 46 PAKOLLINEN KURSSI KE 1 IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA Käsitellään perustietoja kemia opiskelua varten. SYVENTÄVÄT KURSSIT KE 2 KEMIAN MIKROMAAILMA Tutustutaan alkuaineiden jaksolliseen järjestelmään ja sen alkuaineiden ominaisuuksiin. Käsitellään atomi- ja molekyylimallit. KE 3 REAKTIOT JA ENERGIA Kemiallisia reaktioita ja reaktioyhtälöitä tutkitaan ja tulkitaan myös kvantitatiivisesti. KE 4 METALLIT JA MATERIAALITUTKIMUS Kemiallisia reaktioita tutkitaan keskittyen erityisesti hapetus-pelkistysreaktioihin. Sähkökemiaa ja alkuaineiden ryhmäominaisuuksia. KE 5 REAKTIOT JA TASAPAINO Perehdytään tasapainoreaktioihin ja lasketaan tähän perustuvia tehtäviä. SOVELTAVAT KURSSIT KE 6 KEMIAN AINEREAALIIN VALMISTAVA KURSSI Jatko-opintoihin valmentava kurssi. KE 7 KEMIAN TYÖKURSSI Kokeellisen kemian kurssi, johon vaatimuksena on kaksi opiskeltua kemian teoriakurssia. Tutustutaan kemian tutkijan työhön. Erityisesti painotetaan yo-kokeissa esille tulevia asioita. KE 8 PROJEKTIKURSSI KE 9 KEMIAA TIETOKONEELLA Tälle kurssille pääsyvaatimuksena on kolme opiskeltua kemian kurssia. Kurssilla on tarkoitus opiskella kemiaan liittyviä tietokoneohjelmia (mallinnusta, simulaatiota, animaatiota). Kurssi aloitetaan tekemällä kokeellinen työ, jota sitten tutkitaan tarkemmin. 47 BIOLOGIA PAKOLLISET KURSSIT BI 1 ELIÖMAAILMA Syvennetään biologian peruskäsitteistön hallintaa. Perehdytään eliökunnan monimuotoisuuteen ja evoluution lainalaisuuksiin, ekologiaan ja ekosysteemien toimintaan. Kurssin voi opiskella myös englannin kielellä (BIE 1). BI 2 SOLU JA PERINNÖLLISYYS Perehdytään solujen rakenteeseen, toimintaan ja toiminnan säätelyyn sekä periytymisen perusteisiin ja populaatiogenetiikkaan. Kurssin voi opiskella myös englanninkielellä (BIE 2). SYVENTÄVÄT KURSSIT BI 3 YMPÄRISTÖEKOLOGIA Syvennetään ekologista tietämystä perehtymällä luonnon monimuotoisuuteen ja sen säilyttämiseen, ympäristöongelmien syihin ja ratkaisumahdollisuuksiin, Suomen luonnon erikoispiirteisiin sekä kestävään kehitykseen. Perehdytään myös ekologisiin tutkimusmenetelmiin ja tehdään oma pienimuotoinen tutkimus. Osa aihepiireistä jaetaan opiskelijoiden pitämiksi pieniksi opetustuokioiksi. BI 4 IHMISEN BIOLOGIA Perehdytään ihmisen solujen, kudosten ja elimistöjen rakenteeseen ja toimintaan, elintoimintojen säätelyyn, lisääntymiseen, elämänkaareen ja perimän merkitykseen. BI 5 BIOTEKNOLOGIA Syvennetään solun rakenteen ja geenien toiminnan tuntemusta. Perehdytään geeniteknologian mahdollisuuksiin ja riskeihin, kasvi- ja eläinjalostukseen sekä mikrobeihin ja biotekniikkaan. SOVELTAVAT KURSSIT BI 6 BIOLOGIAN AINEREAALIIN VALMENTAVA KURSSI Välttämätön biologian ainereaalin joko keväällä tai syksyllä ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaville, pakolliset ja syventävät kurssit suorittaneille. BI 7 BIOLOGIAN LABORATORIOTYÖKURSSI Työkurssi, joka on tarkoitettu ensisijaisesti biologiaan erikoistuville. Tutustutaan biologisiin tutkimusmenetelmiin, 48 tiedonhankintaan ja -käsittelyyn erilaisia laboratorio-, viljely- ja mikroskopointikokeita tehden, ja vieraillaan alan laitoksissa. BI 8 YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN PERUSKURSSI Työ- ja retkeilykurssi: Tutustutaan metsä- ja suotyyppeihin ja niiden lajistoon (kasvillisuus, hyönteiset ja linnut) maastossa ja luokkatiloissa erilaisin tutkimusmenetelmin sekä vierailukäynnein. Kurssilla kootaan arvioinnin pohjana toimiva portfolio, johon voi liittää esimerkiksi itse kerätyn sammal-, hyönteis- tai kasvikokoelman. BI 9 YMPÄRISTÖTUTKIMUKSEN JATKOKURSSI Työ- ja retkeilykurssi. Tutkitaan ympäristön tilaa maastossa ja luokkatiloissa. Keskitytään vesiekosysteemiin (plankton, vesikasvit ja –hyönteiset) ja tehdään vesianalyysejä sekä perehdytään bioindikaattoreihin ja harsuuntumiseen. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan alan laitoksessa. Kurssilla kootaan arvioinnin pohjana toimiva portfolio, johon voi liittää esimerkiksi itse kerätyn jäkäläkokoelman. BI 10 BIOLOGIAN PROJEKTITYÖKURSSI Itsenäinen työkurssi, yksilö- tai parityö: Opiskelija suunnittelee ja toteuttaa itsenäisesti sekä raportoi jonkin itseään kiinnostavan tutkimuksen sovitulla ja riittävästi ohjatulla tavalla. BIOLOGIAA ENGLANNIKSI ( BIE1, BIE2) Opiskellaan biologian kurssit englannin kielellä. Oppikirjan saa lainaksi koululta. Kokeen voi tehdä myös suomen kielellä. Kurssien sisällöt noudattelevat vastaavia suomenkielisiä kursseja, joten ne voivat korvata tai täydentää suomenkielisiä kursseja. MAANTIEDE PAKOLLISET KURSSIT GE 1 SININEN PLANEETTA Kurssilla perehdytään luonnonmaantieteen peruskäsitteistöön, Maan planetaarisuudesta aiheutuviin ilmiöihin, ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteeseen ja toimintaan, maapallon kasvillisuusvyöhykkeisiin sekä maisema-analyysiin. GE 2 YHTEINEN MAAILMA Perehdytään kulttuurimaantieteen peruskäsitteisiin, väestönkehitykseen, asutukseen, luonnonvaroihin, aluesuunnitteluun ja kehittyneisyyseroihin. 49 SYVENTÄVÄT KURSSIT GE 3 RISKIEN MAAILMA Perehdytään luonnon, ihmisen ja näiden vuorovaikutukseen liittyviin riskeihin ja niiden minimointiin. Kurssiaiheet jaetaan opiskelijoille, jotka pareittain laativat esitelmän ja esittävät sen muille sekä opponoivat vuorollaan jonkin esitelmän. GE 4 ALUETUTKIMUS Kurssilla perehdytään kartografian ja paikkatietojärjestelmän perusteisiin ja työstetään aluetutkimus yksin tai parityönä. SOVELTAVAT KURSSIT GE 5 MAANTIETEEN AINEREAALIIN VALMENTAVA KURSSI Välttämätön maantieteen ainereaalin joko keväällä tai syksyllä ylioppilaskirjoituksissa kirjoittaville, pakolliset ja syventävät kurssit suorittaneille. GE 6 KARTOGRAFIAA JA MAASTORETKIÄ Kurssin tavoitteena on kartografisten taitojen syventäminen sekä geomorfologisiin muodostumiin tutustuminen maastossa. Mahdollisuuksien mukaan vieraillaan alan laitoksissa. GE 7 PAIKKATIETOJÄRJESTELMÄ Kurssin tavoitteena on syventää paikkatietojärjestelmän perustietoja ja -taitoja sekä perehtyä niiden sovellusmahdollisuuksiin. GE 8 MINÄ JA ALUEELLINEN YMPÄRISTÖNI Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelija lähiympäristönsä luonnon- ja kulttuurimaantieteeseen kirjallisuuden, karttojen, retkien ja kenttätutkimusten avulla. GE 9 PROJEKTITYÖKURSSI Kurssin tarkoituksena on syventää opiskelijan maantieteellistä näkemystään tekemällä itsenäisesti, yksin tai parityönä, tutkielma jostakin erityisaiheesta. 50 USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet osallistuvat ko. uskonnonopetuksen pakollisille kursseille. Ortodoksiseen kirkkokuntaan kuuluville järjestetään ortodoksista uskonnonopetusta. Vantaan kaupunki / Lumon lukio järjestää tarpeen mukaan oman uskonnon opetusta myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluville. Uskontokuntiin kuulumattomat opiskelevat elämänkatsomustietoa tai evankelis-luterilaista uskontoa. Jos Vantaan kaupunki/Lumon lukio ei järjestä oman uskontosi opetusta, voit osallistua elämänkatsomustiedon tai evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen tai sinut voidaan vapauttaa uskonnon opiskelusta. Jos olet sellaisen rekisteröidyn uskontokunnan jäsen, jonka opetusta Vantaan kaupunki/Lumon lukio ei järjestä ja saat oman tunnustuksesi mukaista koulun ulkopuolista opetusta, rehtori voi hyväksyä lukioaikaiset opinnot soveltaviksi kursseiksi, jolloin osallistumista koulun vastaaville kursseille ei vaadita. Minkä tahansa uskonnon ja elämänkatsomustiedon kursseja voi opiskella syventävinä tai soveltavina kursseina. USKONTO: EV.LUT. PAKOLLISET KURSSIT UE 1 USKONNON LUONNE JA MERKITYS Tutustutaan lukion uskonnonopetuksen erityispiirteisiin ja uskontoon ilmiönä ja tutkimuskohteena. Perehdytään Raamattuun, kristinuskon pyhään kirjaan osana omaa kulttuuriperintöämme. UE 2 KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA Perehdytään kristinuskon vaiheisiin antiikista nykypäivään, kristinuskon arvoperustaan ja merkitykseen eurooppalaisen kulttuurin muovaajana. UE 3 IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA Tutustutaan kristilliseen dogmatiikkaan ja etiikkaan sekä niiden perusteisiin. Perehdytään näiden pohjalta yksilö- ja yhteiskuntaeettisiin kysymyksiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT UE 4 USKONTOJEN MAAILMAT Kurssilla tutustutaan maailmanuskontoihin. Perehdytään 51 uskontojen syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. UE 5 MIHIN SUOMALAINEN USKOO? Kurssilla etsitään suomalaisen uskonnollisuuden juuria, tutustaan luterilaisen kirkon historiaan, merkitykseen ja asemaan sekä perehdytään uskonnonvapauslakiin ja Suomessa toimiviin uskonnollisiin yhteisöihin. SOVELTAVAT KURSSIT UE 6 USKONNON AINEREAALIN VALMENTAVA KURSSI Kurssilla käydään läpi vanhoja ylioppilastehtäviä, vastaustekniikkaa sekä kerrataan jo opiskeltujen kurssien sisältöjä. USKONTO: ORTODOKSI PAKOLLISET KURSSIT UO 1 ORTODOKSINEN MAAILMA UO 2 USKONOPPI JA ETIIKKA UO 3 RAAMATTUTIETO SYVENTÄVÄT KURSSIT UO 4 USKONTOJEN MAAILMAT UO 5 ORTODOKSINEN SUOMI SOVELTAVA KURSSI UO 6 ORTODOKSISEN USKONNON AINEREAALIIN VALMENTAVA KURSSI ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustiedon tavoitteena on kartuttaa opiskelijoiden katsomuksellista yleissivistystä, eettistä valveutuneisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun taitoja. Oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin muotoutumista sekä hyvän elämän ihanteiden hahmottamista. Elämänkatsomustiedon kursseja voi valita 3 pakollisen uskonnon kurssin tilalle, jos ei kuulu evankelisluterilaiseen kirkkoon tai vapaasti valittavien aineiden joukkoon. 52 PAKOLLISET KURSSIT ET 1 HYVÄ ELÄMÄ Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää. ET 2 MAAILMANKUVA Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman erilaisiin käsitteellistämisen tapoihin. ET 3 YKSILÖ JA YHTEISÖ Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta. Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen. SYVENTÄVÄT KURSSIT ET 4 KULTTUURIPERINTÖ JA IDENTITEETTI Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen. ET 5 MAAILMAN SELITTÄMINEN KATSOMUSPERINTEISSÄ. Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja tutkimukseen. Kurssin voi suorittaa osallistumalla UE04 -kurssille. SOVELTAVA KURSSI ET 6 PROJEKTIKURSSI JA YLIOPPILASKIRJOITUKSIEN VALMENNUS Kurssilla tehdään projektityö opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin elämänkatsomustiedon kysymyksiin. FILOSOFIA Filosofia toimii johdantona eettiseen ja tieteelliseen ajatteluun ja esim. ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-elämään. 53 PAKOLLINEN KURSSI FI 1 JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN Kurssi antaa yleiskuvan filosofisesta ajattelutavasta ja filosofian keskeisistä kysymyksistä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja - tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta - hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta. SYVENTÄVÄT KURSSIT F I2 FILOSOFINEN ETIIKKA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin - osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein - kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein - oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan. FI 3 TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - hahmottaa, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä - osaa arvioida, millaisia kuvia todellisuuden perusrakenteesta muodostuu filosofiassa, tieteessä ja katsomuksissa - oppii erittelemään ja arvioimaan kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä - oppii hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta. FI 4 YHTEISKUNTAFILOSOFIA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija - perehtyy yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin - oppii hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa - osaa arvioida yhteiskunnallisen järjestyksen oikeutusta - osaa jäsentää yhteiskunnan ja yksilön suhdetta sekä yhteiskunnallista ja poliittista toimintaa. 54 SOVELTAVA KURSSI FI 5 PROJEKTIKURSSI ja YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN VALMENNUS Kurssilla tehdään projektityö opiskelijaa kiinnostavasta aiheesta ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoitusten ainereaalin filosofian kysymyksiin. FI6 PROJEKTIKURSSI PSYKOLOGIA Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologisen tiedon ja käsitteiden avulla voit omakohtaisesti tunnistaa ja käsitellä psyykkisiä ilmiöitä. Psykologinen tieto tukee itsetuntemustasi ja psyykkisen hyvinvoinnin kehittymistä. PAKOLLISET KURSSIT PS 1 PSYYKKINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS Johdantokurssilla tutustutaan psykologiaan tieteenä: mitä psykologia tutkii, minkälaisia suuntauksia psykologiassa on, miten tehdään psykologista tutkimusta ja miten psykologian tietoja voidaan soveltaa. Kurssin aikana psykologian peruskäsitteet tulevat tutuiksi ja ymmärrys ihmisen toiminnasta ja oppimisesta syvenee. Kurssilla käydään lävitse myös sosiaalipsykologian perusteita. SYVENTÄVÄT KURSSIT PS 2 IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS Kurssilla käsitellään ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä koko elämänkaaren ajan. Kurssin aikana pyritään mm. jäsentämään opiskelijan itsetuntemusta ja nuoruuteen liittyviä muutospaineiden hallintaa. PS 3 IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET Kurssin aikana opiskellaan tiedonkäsittelyn perusteisiin liittyviä asioita: havaitsemista, tarkkaavaisuutta, muistamista ja unohtamista. Tärkeitä teemoja ovat hermoston rakenne ja sen yhteys tietoisuuteen. Kurssilla pohditaan myös tietoisuuden muuntuneita tiloja, kuten unta, hypnoosia ja psykoaktiivisten aineiden vaikutusta. PS 4 MOTIVAATIO, TUNTEET JA TAITAVA TOIMINTA Kurssin aikana perehdytään ihmisen toimintaa ja päätök55 sentekoa ohjaaviin tekijöihin, kuten motivaatioon, tunteisiin, ajatteluun, asiantuntijuuteen ja ongelmanratkaisuun. Taitavaa toimintaa käsitellään myös hermoston ja kulttuurin näkökulmasta. PS 5 PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS Kurssilla opiskellaan kokonaiskuva siitä, mitä persoonallisuus tarkoittaa, miten se kehittyy ja miten sitä tutkitaan. Samalla syvennetään psykologian eri suuntausten ihmiskuvia. Kurssin aikana perehdytään myös mielenterveyteen, mielenterveyden häiriöihin sekä niiden hoitamiseen. Kurssilla pohditaan myös oman psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. SOVELTAVAT KURSSIT PS 6 PSYKOLOGIAN AINEREAALIIN VALMISTAVA KURSSI / Eksperttikurssi Kurssilla kerrataan psykologian kurssien keskeisin aines ja harjoitellaan ylioppilaskokeisiin vastaamista. PS 7 SOSIAALIPSYKOLOGIA Lumon oma kurssi, jolla tarkastellaan sosiaalipsykologian perusasioita, kuten ryhmien muodostumista ja toimintaa, rooleja, normeja, arvoja, asenteita, sosiaalista vaikuttamista, vallankäytön ja johtajuuden psykologiaa sekä ryhmien välisiä ristiriitoja ja niiden sovittelua. Kurssia ei suositella suoritettavan itsenäisesti. PS 8 JA PS 9 YHTEISTYÖPROJEKTIKURSSIT Lumon lukiolla on yhteistyösopimus Jyväskylän avoimen yliopiston kanssa kurssista Johdatusta psykologiaan. Yliopistotasoinen kurssi suoritetaan itsenäisesti. Kurssin suorittaminen edellyttää ilmoittautumista avoimen yliopiston opiskelijaksi ja kurssi on maksullinen. Suoritettuaan tämän kahden opintoviikon laajuisen kurssin opiskelija saa suoritusmerkinnät kursseista PS 8 ja PS 9. Lisätietoja kurssin suorittamisesta voi kysyä psykologianopettajalta. Kurssi sopii erittäin hyvin kertauskurssiksi niille opiskelijoille, jotka vastaavat psykologian kysymyksiin reaalikokeessa. PS10 PROJEKTIKURSSI Kurssin voi suorittaa tekemällä opettajan kanssa sovitun projektityön. 56 HISTORIA PAKOLLISET KURSSIT HI 1 IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI Ihmisen elinkeinojen kehitys ja yhteiskuntaelämä esihistoriasta nykypäivään. Muuttuva suhde ympäristöön. Elämän edellytyksien muuttuminen ajan kuluessa sekä eurooppalaisen elämänmuodon leviäminen muihin maanosiin. HI 2 EUROOPPALAINEN IHMINEN Antiikin klassinen, keskiajan kirkollinen, renessanssin, barokin, rokokoon muokkaama porvarillinen kulttuuri eurooppalaisen ihmisen identiteetin rakentajana. HI3 KANSAINVÄLISET SUHTEET Kansainvälisen politiikan keskeiset tapahtumat ja niihin vaikuttaneet poliittiset ja taloudelliset tekijät 1800-luvun lopulta lähtien. HI 4 SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA Suomen historian keskeisten muutosprosessien ja kehityslinjojen analysointi 1800-luvulta nykypäivään. SYVENTÄVÄT KURSSIT HI 5 SUOMI ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AIKAAN Suomen historian keskeiset kehityslinjat ennen vuotta 1809 sekä suomalainen kulttuuriperintö. HI 6 KULTTUURIEN KOHTAAMINEN Tarkastellaan jonkun tai joidenkin Euroopan ulkopuolisten kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. SOVELTAVAT KURSSIT HI 7 HISTORIAN KERTAUSKURSSI Historian ainereaaliin valmistava kurssi. Kurssilla käydään läpi vanhoja ylioppilastehtäviä, vastaustekniikkaa sekä kerrataan jo opiskeltujen kurssien sisältöjä. 57 YHTEISKUNTAOPPI PAKOLLISET KURSSIT YH 1 YHTEISKUNTATIETO YH 2 TALOUSTIETO Markkinatalous ja rahoitusmarkkinat, julkinen talous ja budjetti, EKP ja euro. Suomen kansataloutta tutuksi sanomalehdistä ja opintokäynneillä. SYVENTÄVÄT KURSSIT YH 3 KANSALAISEN LAKITIETO Kihlaus, avioliitto, perintö, kuluttajansuoja, asunnon vuokra, rikos- ja prosessioikeutta. Käynti tuomioistuimessa ja mahdollisia vierailuja. YH 4 EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI SOVELTAVAT KURSSIT YH 5 YHTEISKUNTAOPIN AINEREAALIIN VALMISTAVA KURSSI YH 6 YRITYSTIEDON KURSSI I Yrittäjyyden perusteita, yritysmuodot, yrityksen rahoitus, markkinointi, yrittäjien neuvontajärjestelmät. Yrittäjän vierailu tai yrityskäynti. YH 7 YRITYSTIEDON KURSSI II Työssäkäyntikurssi. Edellyttää kurssi 1 suorittamista. Voi olla myös oman yrityksen pyörittämistä NUORI YRITTÄJYYS -projektin mukaisesti. YH 8 TALOUDEN INSTITUUTIOT JA SIJOITUSTOIMINTA Kurssilla tutustutaan talouden keskeisiin toimijoihin mm. vierailuiden avulla. Kokeen sijasta kurssilla laaditaan sijoitussuunnitelma. On suositeltavaa, että kurssi YH2 on suoritettu ennen tätä kurssia. Kurssilla ei ole oppikirjaa. TERVEYSTIETO Lukion opiskelijat elävät omaa nuoruuttaan, edessä on opiskelu- ja työelämä sekä useimmilla oman kodin ja perheen perustaminen. Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tavoitteena on antaa 58 nuorelle yleiskuva terveydestä ja siihen liittyvistä tekijöistä sekä omaa terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. PAKOLLISET KURSSIT TE 1 TERVEYSTIEDON PERUSTEET Pakollisen kurssin aikana opiskelija saa yleiskuvan terveystiedosta, terveyden edistämisestä ja sairauksien ehkäisystä ja terveyden edistämisen merkityksestä yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmista. SYVENTÄVÄT KURSSIT TE 2 TERVEYS JA SAIRAUS NUOREN ARJESSA Kurssilla syvennetään pakollisen kurssin tavoitteita nuoren arkielämän terveystottumusten ja selviytymisen keinojen osalta. Lisäksi perehdytään käsitykseen itsestä ja muista fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu sekä keskusteluja argumentaatiotaitoja kehittävät työmuodot. TE 3 TERVEYS JA TUTKIMUS Miten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä tutkitaan? Mitä tarkoittaa ”koettu terveys” ja miten sitä tutkitaan? Voidaanko fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä mitata? Näihin kysymyksiin ja muihin ajankohtaisiin terveyttä koskeviin kysymyksiin halutaan kurssin aikana löytää vastaus. Lisäksi perehdytään ja tutustutaan suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään käytännössä tavoitteena osata käyttää sitä tarkoituksenmukaisesti, opiskellaan itsehoitoa sekä terveyttä edistävien tuotteiden ja palveluiden hyödyntämistä arkielämässä. Kurssi on luonteeltaan toiminnallinen ja käytäntöön painottuva. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit. Kurssin aikana tehdään pienimuotoinen tutkimus. SOVELTAVAT KURSSIT TE4 PROJEKTIKURSSI JA YLIOPPILASKIRJOITUSIIN VALMENTAVA KURSSI Kurssilla valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksien ainereaalin terveystiedon kysymyksiin. TE 6 ENSIAPUKURSSI 59 LIIKUNTA 1.vuonna 2. vuonna 1* 2* pakollinen kurssi* PAKOLLISET KURSSIT LI 1 TAITOA JA KUNTOA Terveellisen ja aktiivisen elämäntavan edistäminen. Oman harrastuslajin löytäminen ja jatkuva fyysisestä kunnosta huolehtiminen. Kansallisen liikuntakulttuurin säilyttäminen sekä kansainvälisen liikuntakulttuurin kehittäminen ja ylläpitäminen. Ilon ja virkistyksen luominen. LI 2 LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN SYVENTÄVÄT KURSSIT LI 3 VIRKISTY LIIKUNNASTA Vuodenajan mukaista liikuntaa, joka suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa syventäen 1. kurssin lajeja. LI 4 YHDESSÄ LIIKKUEN Pääasiallisesti vanhojen tanssien ohjelmiston harjoittelua. LI 5 KUNTOLIIKUNTA Fyysisen kunnon mittaaminen ja seuranta. Tavoitteellinen ja säännöllinen harjoittelu. Kurssilla tehdään vierailuja liikuntayrityksiin. Vierailujen aikaiset harjoitukset kustannetaan itse. SOVELTAVAT KURSSIT LI 6 RENTOUTUS JA STRESSINHALLINTAKURSSI Virkistysliikuntaa, stressinhallintataitojen lisäämistä, rentoutusharjoituksia. LI 7 LAJIVALMENNUSKURSSI 1 LI 8 LAJIVALMENNUSKURSSI 2 LI 9 KUNTOSALIKURSSI Kurssille osallistumisen edellytyksenä on Li1 –kurssin hyväksytty suoritus. LI 12 KAMPPAILULAJIKURSSI Suoritetaan itsenäisesti seurassa. 60 LI 13 TALVILIIKUNTALAJIKURSSI Osittain kustannettava itse. Mukana mm. laskettelu ja hiihto. LI 15 LENTOPALLOKURSSI LI 16 KORIPALLOKURSSI LI 17 MAILAPELIKURSSI LI 20 LUKIODIPLOMIKURSSI LI21 KEHONHUOLTO Kurssilla tutustutaan erilaisiin kehonhuoltomenetelmiin kuten Pilatekseen, joogaan, erilaisiin venyttelytapoihin ja hierontaan. Kurssilla kehitetään erityisesti keskivartalon voimaa ja hallintaa, ryhtiä, venyvyyttä ja liikkuvuutta, tasapainoa ja tietoisuutta omasta kehosta. Erilaisten harjoitusten avulla pyritään kohti jäntevää, mutta rentoa olemusta ilman turhia lihasjännityksiä. MUSIIKKI PAKOLLISET KURSSIT MU 1 MUSIIKKI JA MINÄ Kurssilla opiskelija kehittää äänenkäyttöään ja soittotaitoaan musiikillisen ilmaisun välineenä sekä syvennetään musiikin peruskäsitteiden tuntemusta käytännön musisoinnin avulla. Opiskelija oppii tarkkailemaan ääniympäristöään ja perehtyy kuulonhuoltoon. MU 2 MONIÄÄNINEN SUOMI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomalaista musiikkia ja vahvistaa omaa kulttuurista identiteettiään sekä tarkastelemaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Opiskelussa käytetään monipuolisia työtapoja, erityisesti musisointia ja kuuntelua. SYVENTÄVÄT KURSSIT MU 3 OVET AUKI MUSIIKILLE Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan itselleen vieraita musiikinlajeja ja musiikkikulttuureja sekä ymmärtää musiikin kulttuurisidonnaisuutta. Opiskelija kehittää musisointi- ja tiedonhankintataitojaan. MU 4 MUSIIKKI VIESTII JA VAIKUTTAA Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tutustuu musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa 61 ja mediassa. Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus. MU 5 MUSIIKKIPROJEKTI Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii suunnittelemaan ja toteuttamaan ryhmässä tai itsenäisesti musiikillisen kokonaisuuden, jossa hän käyttää aiemmin hankkimiaan tietoja ja taitoja. SOVELTAVAT KURSSIT MU 6 LUKIODIPLOMI Kurssi suoritetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. MU 7 SOITTOKURSSI Kurssilla opiskelija kehittää soitto- ja yhteismusisointitaitojaan populaarimusiikin alueella. MU 8 ORKESTERI / SOITINYHTYE MU 9 TIETOKONEAVUSTEINEN MUSIIKKI MU 10 STUDIOTEKNIIKAN KURSSI MU 11 KUORO/LUMO ENSEMBLE, 1.vuosi MU 12 KUORO/LUMO ENSEMBLE, 2.vuosi MU 13 OMA MUSIIKKIPRODUKTIO 1 MU 14 OMA MUSIIKKIPRODUKTIO 2 MU 15 OMA MUSIIKKIPRODUKTIO 3 Kurssit MU 13, MU 14 ja MU 15 suoritetaan itsenäisesti opettajan ohjeiden mukaan. KUVATAIDE Kursseilla 1, 2, 5, 6, 7, 8, 9, 13, 14,15 ja 16 maksetaan oppimateriaalikuluja 10 €. Kursseilla 3, 10, 11, 12, 17 ja 18 ei ole materiaalimaksuja. KU6 eli kuvataidediplomikurssi suoritetaan abiturienttivuoden toisessa jaksossa. Kurssille tultaessa pitää olla suoritettuna vähintään neljä muuta kuvataidekurssia. PAKOLLISET KURSSIT KU1 MINÄ, KUVA JA KULTTUURI Kuvataiteen peruskurssi jolla syvennetään omaa kuvailmaisua, opitaan käyttämään taiteen perus-käsitteistöä ja tutustutaan visuaaliseen kulttuuriin. Kurssilla käytetään monipuolisesti taiteen tekemisen eri tekniikoita ja materiaaleja. 62 KU2 YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA Kurssilla tutkitaan luonnonvaraista, rakennettua ja kulttuurista ympäristöä. Tutustutaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteisiin. SYVENTÄVÄT KURSSIT KU3 MEDIA JA KUVIEN VIESTIT Kurssilla tutustutaan kuvailmaisun vaikutuskeinoihin mediassa. Opiskellaan kuvankäsittelyä ja taittoa mainonnan ja käyttögrafiikan välineinä. KU4 TAITEEN KUVISTA OMIIN KUVIIN Kurssilla tarkastellaan kuvan, taiteilijan ja taiteen merkityksen ja tehtävän muuttumista eri aikakausina. Opiskelijat oppivat käyttämään omassa ilmaisussaan hyväkseen taiteen tuntemustaan. KU5 NYKYTAITEEN TYÖPAJA Kurssilla opitaan seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä. Opiskelijat käyttävät nykytaiteen keinoja omissa projektimuotoisissa töissään. SOVELTAVAT KURSSIT KU6 LUKIODIPLOMIKURSSI Kurssilla suoritetaan itsenäisesti valtakunnallinen kuvataiteen lukiodiplomi. KU7 PIIRUSTUS JA ELÄVÄ MALLI Kurssilla harjoitellaan erilaisten piirtovälineiden käyttöä ja elävän mallin piirtämistä ja maalaamista. KU8 MAALAUS Kurssilla kehitetään ja syvennetään omaa ilmaisua eri maalausmateriaaleilla. Piirretään ja maalataan elävää mallia, sommitelmia ja vapaita aiheita. KU9 SAVIPAJA JA KUVANVEISTO Kurssilla perehdytään kolmiulotteiseen muotokieleen lähinnä saven ja keramiikan avulla. Tehdään käyttöesineitä, reliefejä ja veistoksia. KU10 VALOKUVA Kurssilla opitaan valokuvaamisen eri tekniikoita. Tutustutaan kinofilmikuvien vedostamiseen ja digikuvien kuvankäsittelyyn. 63 KU11 ELOKUVA Kurssilla tehdään projektityönä elokuva KU12 ELOKUVA JA NÄYTTELEMINEN Kurssilla yhdistetään draamaopetus ja elokuvan keinot. KU13 KOKEILEVA KUVAILMAISU Kurssilla käytetään ja yhdistellään ennakkoluulottomasti eri materiaaleja oman taiteen tuottamisessa. KU14 VALINTAKOETEHTÄVIÄ Kurssilla tehdään taideoppilaitosten pääsykoetehtäviä jotta opiskelijat saisivat paremmat valmiudet kuvallisen alan jatko-opintoihin. KU15 SARJAKUVAKURSSI Kurssilla tutustutaan sarjakuvaan ilmaisumuotona. KU16 PAINOMENETELMÄT Kurssilla tutustutaan erilaisiin kangaspainomenetelmiin ja taidegrafiikan perusteisiin. KU17 LAVASTUS JA PUVUSTUS Näytelmän lavasteiden, valojen ja puvustuksen suunnittelu työryhmässä. Puvustuksen kurssisuoritus on pohjakurssina käsityön lukiodiplomille. Näytelmän dokumentointi. OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjaukseen osallistuminen on pakollista. Kurssit suoritetaan hajautetusti kolmen lukiovuoden aikana. Opinto-ohjaukseen kuuluu ryhmänohjaajan tekemä tutustumishaastattelu, 1.,2. ja 3. vuotena pidettävät opinto-ohjauksen kurssit, henkilökohtainen ohjauskeskustelu sekä viikoittaiset ryhmänohjaustuokiot. SOVELTAVA KURSSI 1.vuositaso OP 1 Orientoituminen opiskeluun, lukio-opinnot ja opiskelusuunnitelma, ylioppilaskirjoitusten rakenne. Wilman ja Fronterin käyttö opiskelussa. Lukio-opiskelijan tukipalvelut. PAKOLLINEN KURSSI 2.vuositaso OP 2 Orientoituminen 3. lukiovuoteen, lukio-opinnot ja jatko-opinnot, ylioppilaskirjoitusten rakenne ja kirjoitussuunnitelma, tutustuminen korkeakoulutusjärjestelmään sekä 64 muihin lukion jälkeisiin vaihtoehtoihin oppituntien, messukäyntien, vierailujen tai esittelyjen muodossa. Kesätyöt, työnhaku ja -dokumentit. Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, joissa selvitetään opiskeluun, mahdollisiin tukitoimiin, yo-tutkinnon suorittamiseen sekä jatko-opintoihin liittyviä asioita. SYVENTÄVÄ KURSSI 3.vuositaso OP 3 PÄÄKAUPUNKISEUDUN JATKO-OPINTOMAHDOLLISUUDET Ylioppilaskirjoitukset, korkeakoulujärjestelmä ja hakumenettelyt, ylempi ja alempi korkeakoulututkinto, amk-tutkinto. Messukäynnit, vierailuja/vierailijat tai oppilaitosesittelyjä. Henkilökohtaiset ohjauskeskustelut, joissa selvitetään jatko-opintoihin hakeutumiseen ja lukio-opintojen päätökseen viemiseen liittyviä kysymyksiä. MUITA OPINTOJA OP 5 Opiskelijakuntatoiminta. Osallistumisesta saa merkinnän lukion päättötodistukseen. OP 6 Tutor-toiminta. Osallistumisesta saa merkinnän lukion päättötodistukseen. OP 7 Ryhmänohjaus kuuluu osana opinto-ohjauksen OP02 kurssiin, kurssista ei saa suoritusmerkintää. OP 8 Projektikurssi ESITTÄVÄN TAITEEN LINJA KOULUKOHTAISET PAKOLLISET KURSSIT TO1 ESITTÄVÄN TAITEEN JOHDANTOKURSSI Kurssin sisältö muodostuu osallistuvan draaman työtavoista, harjoituksista ja improvisaatiosta, joilla pyritään kehittämään opiskelijan ilmailullisia taitoja ja valmiuksia. Lähtökohtana on erilaisten draamatyötapojen, teatterileikkien ja -harjoitusten avulla luoda ryhmään vapautunut ja salliva ilmapiiri, jossa tilanteisiin, mielikuvatyöskentelyyn, improvisaatioon ja vuorovaikutuksessa toimimiseen on turvallista heittäytyä. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). DRA1 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI Kurssilla opiskellaan kohtausten avulla erilaisia näyttelijäntyön osa-alueita. Opiskelija tutustuu käytännössä näyttelijäntyön peruskäsitteisiin ja oppii rakentamaan roolia fiktiivisessä tilanteessa. Hän harjoittelee keskittymistä ja 65 kykyään vuorovaikutukselliseen työskentelyyn vastanäyttelijän kanssa. Hän kehittää omaa kokonaisilmaisuaan; kehon kielen, liikkeiden, asentojen, eleiden, ilmeiden ja rytmin mahdollisuuksia tarkastellen. Hän harjoittaa ääntä ja puhetta osana näyttämöilmaisua. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA2 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI Kurssilla tutustutaan devising -työtapaan, jossa improvisaation ja draaman työmuodoin työstetään pienimuotoinen teatteriesitys. Esitys voi olla muodoltaan erilaisista ajallisista ja tapahtumallisista episodeista ja kohtauksista rakentuva tarina. Esityksen muoto rakentuu yhteisen ideoinnin ja harjoittelun avulla. Työskentelyssä yhdistetään esityksen sisältö teatterin muotoon ja näyttelijän ilmaisuun. Sisältää opintokäynnin kurssin alussa sovittuun esitykseen. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA3 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI – TEATTERIESITYS I Kurssilla jatketaan edellisellä kurssilla valitun aiheen työstämistä teatteri-esitykseksi. Kurssin aikana tehdään työnjako: nimetään ohjaaja (joko opettaja tai joku(t) opiskelijoista) ja näyttelijät sekä lavastuksen, puvustuksen jne. vastuuhenkilöt. Työmuotoina ovat kohtausharjoitukset sekä läpimenot ja esitykset. Kurssin aikana opiskelija oppii roolityön ja esityksen valmistamisen perusteet. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). SOVELTAVAT KURSSIT DRA4 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI – ROOLITYÖN KEHITTÄMINEN Kurssilla kehitetään roolityötä tulevaa esitystä varten. Työmuotoina ovat kohtausharjoitukset sekä läpimenot. Kurssin aikana opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua tulevan teatteriesityksen valmistamiseen säveltämisen, koreografian, lavastuksen, puvustuksen tai markkinoinnin muodossa. Työnjaosta sovitaan kurssilla. Sisältää opintokäynnin kurssin alussa sovittuun esitykseen. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. DRA5 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI – TEATTERIESITYS II Kurssi kattaa näytelmän tekniset läpimenot, kenraaliharjoitukset, esitykset ja purun. Lavastus, puvustus, valot ja äänet saatetaan valmiiksi ja roolityöt viimeistellään. Esityksissä harjaannutaan kohtaamaan yleisö näyttämöroolissa. 66 Esitysten jälkeinen arviointi on tärkeä osa kurssia: miten esitys tavoitti yleisönsä jne. Kurssi arvostellaan asteikolla 4-10. DRA1.2 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti muille kuin esittävän taiteen linjan opiskelijoille. Kurssilla tutustutaan teatterityön perusteisiin ja opiskellaan kohtausten avulla erilaisia näyttelijäntyön osa-alueita. Opiskelija tutustuu käytännössä näyttelijäntyön peruskäsitteisiin ja oppii rakentamaan roolia fiktiivisessä tilanteessa. Hän harjoittelee keskittymistä ja kykyään vuorovaikutukselliseen työskentelyyn vastanäyttelijän kanssa. Kurssi sisältää teatterikäynnin. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA6 NÄYTTÄMÖTAITEEN PERUSKURSSI – LUKIODIPLOMI Teatteritaiteen lukiodiplomin tavoitteena on aikaansaada taiteellinen oppimisprosessi, jossa pyritään - draamallisten ja teatteri-ilmaisullisten taitojen vahvistamiseen - kommunikaatio- ja sosiaalisten taitojen kartuttamiseen - itsearvioinnin kehittämiseen. Opiskelija valmistaa ryhmässä tai yksin esityksen, jossa hän pyrkii osoittamaan arviointiraadille draamallista ja teatteri-ilmaisullista osaamistaan. Opiskelija ottaa työnsä aiheen annetuista ehdotuksista ja valitsee itse näkökulman ja toteuttamistavan. Jotta opiskelija voi osallistua diplomikurssille, vähintään kolme, (mutta on suositeltavaa, että viisi) näyttämöilmaisun kurssia pitää olla suoritettuna. Lukiodiplomin muut osat (esityksen lisäksi) ovat työsuunnitelma, oppimispäiväkirja, palautekeskustelu ja kirjallinen loppuarviointi. ARVIOINTI Lukiodiplomisuorituksessa arvioinnin kohteet ovat teatteritaiteelliset taidot, joihin kuuluvat ilmaisulliset taidot, dramaturgiset ja esteettiset taidot, vuorovaikutustaidot sekä kyky arvioida omaa työtään. Oma opettaja seuraa työprosessia ja voi asettaa työskentelyyn liittyviä kysymyksiä, mutta vastuu työn etenemisestä ja taiteellisista valinnoista on opiskelijalla. Työsuunnitelman, esityksen, palautekeskustelun ja kirjallisen loppuarvioinnin avulla arviointiraati pyrkii arvioimaan opiskelijan teatteritaiteen osaamista ja tuntemusta, kommunikaatio- ja sosiaalisia taitoja sekä itsearviointikykyä. Teatterin lukiodiplomikurssi arvioidaan asteikolla suoritettu (S) / hylätty (4). Diplomityöstä opiskelija saa erillisen todistuksen, jossa työ on arvioitu asteikolla 1-5. 67 DRA 7 NÄYTTÄMÖTAITEEN JATKOKURSSI I – OHJAAJANTYÖN KURSSI Opiskelija osaa hyödyntää aikaisemmilla kursseilla oppimiaan näyttämöilmaisullisia ja dramaturgisia taitoja ohjaajantyön näkökulmasta. Tavoitteena on rakentaa yksilöllistä rooli-ilmaisua, silti pitäytyen yhtenäisessä taiteellisessa kokonaisuudessa. Opiskelija toimii yhteistyössä työryhmän kanssa vastaten omasta ohjauksellisesta osa-alueestaan. Opiskelija oppii, mikä merkitys on erilaisilla dramaturgisilla ratkaisuilla näytelmän juonenkuljetuksen kannalta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA 8 NÄYTTÄMÖTAITEEN JATKOKURSSI II - IMPROVISAATIO Kurssilla luodaan valmiuksia improvisaatiotyöskentelyyn. Opiskelija tutustuu käytännön kautta improvisaation peruskäsitteisiin ja työskentelee improvisoiden fiktiivisissä tilanteissa. Improvisaatio kehittää kokonaisilmaisua; kehon kielen, liikkeiden, asentojen, eleiden, ilmeiden ja rytmin mahdollisuuksia tarkastellen. Kurssilla harjoitellaan erilaisia improvisaatiotekniikoita sekä rakennetaan pieniä improvisoituja näyttämötilanteita. Kurssi on avoin myös yleislinjalaisille. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA 9 NÄYTTÖMÖTAITEEN JATKOKURSSI III – FYYSINEN TEATTERI Kurssilla kokeillaan erilaisia liikkeeseen ja fyysiseen ilmaisuun perustuvia tapoja, joilla kehitetään omaa fyysistä läsnä olemisen tapaa näyttämöllä. Havaitaan kuinka tilan käyttö, liike ja rytmiikka vaikuttavat näyttämökuvaan. Tajutaan oma keho fyysisenä ja äänellisenä instrumenttina. Luodaan rohkeutta omaan ilmaisuun. Kasvatetaan ryhmänkeskeistä luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA 11 NÄYTTÄMÖTAITEEN JATKOKURSSI V – SOVELTAVA TEATTERI Kurssilla tutustutaan soveltavan teatterin kenttään ja osaalueisiin sekä tutkitaan soveltavan teatterin osallistuvaa ja yhteisöllistä lähestymistapaa pienimuotoisen produktion muodossa. Kurssi pyritään toteuttamaan yhteistyössä ulkopuolisen tahon kanssa. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). DRA 12 NÄYTTÄMÖTAITEEN MUUALLA SUORITETUT OPINNOT 68 PU 01 PUHEILMAISUN PERUSTEET I Kurssilla opiskelija syventää puhe- ja vuorovaikutustaitojen valmiuksiaan. Kurssilla harjoitellaan itseilmaisun, kuuntelemisen, esiintymisen ja vuorovaikutuksen perustaitoja, puheenvuoron ja puheen pitämistä, juontamista sekä tekstintulkintaa. Lisäksi kurssilla on mahdollisuus tutustua monologityöskentelyyn. Pyritään hyödyntämään oman ilmaisun vahvoja puolia sekä löytämään rohkeutta ja iloa viestintään. Kurssilla opetellaan optimaalista äänenkäyttöä rentouden, hengityksen ja artikulaation kehittämisen avulla. Kurssi on avoin myös yleislinjan opiskelijoille. Kurssi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). TANSSI SOVELTAVIA KURSSEJA TA 01 ASKELISTA TANSSIKSI Tanssin peruskurssi, jonka aikana opiskelija tutustuu tanssijantyöhön ja tanssiin esittävänä taiteenlajina. Opitaan erilaisia tanssisarjoja ja tehdään monipuolisia fyysisiä tanssillisia harjoitteita. Opitaan nykytanssin peruskäsitteistöä, tutustutaan eri tanssimuotoihin, niiden taustoihin sekä ajassa muuttuviin trendeihin. Kurssilla voidaan käydä katsomassa yhdessä sovittu tanssiesitys opintokäyntinä. Kurssille ei tarvitse aiempaa tanssikokemusta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). TA 02 LIIKEILMAISU JA KEHONHALLINTA Tutkimusmatka omaan kehoon ja sen mahdollisuuksiin. Tutustutaan itseilmaisuun tanssin keinoin ja opitaan käyttämään kehon voimaa ja erilaisia liikelaatuja. Opitaan tanssisarjoja syventäen teknistä osaamista. Tutkitaan miten tanssilla voi ilmaista tunteita tai ajatuksia sekä miten musiikki ja rytmi vaikuttavat liikkeeseen. Tutustutaan kehon rakenteeseen sekä vahvistetaan kehonhallintaa, voimaa ja liikkuvuutta mm. pilateksen, joogan ja venyttelyn avulla. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). TA 03 ESITYSKOREOGRAFIA Tutustutaan tanssijan- ja koreografintyöhön esitysten kautta ja opitaan koreografian teon perusteita. Opitaan ymmärtämään komposition, koreografian ja tanssiteoksen käsitteistöä. Valmistetaan tanssikoreografioita jotka esitetään koulun esittävän taiteen linjan produktiossa (ensi-ilta marraskuussa). Oppilaat valmistavat koreografiat opettajan avustuksella. Kurssille tultaessa opiskelijalla on tar69 peen olla käytynä vähintään yksi lukion tanssikurssi (TA1 tai TA2) tai näyttö muusta aiemmasta tanssin harrastuneisuudesta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). TA 04 TAITOA, TEKNIIKKAA JA KOREOGRAFIAA Kurssilla syvennetään tanssin taidollista, teknistä ja koreografista osaamista sekä opitaan ymmärtämään tanssin vaatiman teknisen harjoittelun tärkeys. Opitaan muistamaan pidempiä ja vaativampia jazz- ja nykytanssisarjoja sekä varioimaan niitä. Voidaan tutustua klassiseen baletin tekniikkaan balettituntien kautta. Tehdään koreografisia harjoitteita joiden pohjalta opitaan tekemään omia liikefraaseja. Kurssille pääsyn edellytyksenä kaksi suoritettua lukion kurssia (TA1, TA2 tai TA3) tai muu aiempi tanssin harrastuneisuus. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). TA 05 MATKA OMAAN TANSSIIN - TANSSIN TEKIJÄKSI Kurssilla syvennetään tanssijantyön ja koreografin työn tuntemusta. Kehitetään aiemmin opittua teknistä ja ilmaisullista tanssillista osaamista sekä opitaan työskentelemään itsenäisesti. Kurssilla tehdään luovia tehtäviä jotka tähtäävät oman, lyhyen (1-3min) tanssikomposition tekemiseen. Tavoitteena on koota kurssilla tehdyt soolot, duetot ja ryhmäkoreografiat esitykseksi jonka opiskelijat pääsevät esittämään kurssin lopussa. Kurssilla on mahdollista työstää lukiodiplomityön tanssillista tehtävää. Kurssille pääsyn edellytyksenä kolme suoritettua lukion tanssikurssia tai näyttö muusta intensiivisestä tanssin harrastuneisuudesta. Kurssi arvostellaan suoritusmerkinnällä (S). TA 06 LUKIODIPLOMIKURSSI Kurssi suoritetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. TIETOTEKNIIKKA SOVELTAVIA KURSSEJA Tietotekniikan kurssit jakautuvat: Tietokoneen ajokorttitutkinnon kursseihin (ATK1 ja ATK2) ja koulun omiin kursseihin. Tietokoneen ajokorttitutkinto on Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskuksen (TIEKE, www. tieke.fi) ylläpitämä näyttökokeisiin perustuva valtakunnallinen tutkinto, jota varten koulu järjestää opetusta ja mahdollisuuden osallistua näyttökokeisiin koulussa (näyttökokeiden tehtävät ovat TIEKE:n laatimia). Näyttökokeisiin tarvittavat tiedot ja taidot voi hankkia myös itsenäisesti. 70 Meillä opiskellaan ns. Tietokoneen käyttäjän A-korttia, joka koostuu seitsemästä osiosta (Laitteen ja tiedon hallinta, Internet ja sähköposti, Tekstinkäsittely, Esitysgrafiikka, Taulukkolaskenta, Kuvankäsittely sekä Verkkotyöskentely). Myös suppeamman Kansalaisen @-kortin voi suorittaa. @-korttiin vaaditaan neljän osion suorittamista (yllä olevan listan neljä ensimmäistä osiota). Suoritukset merkitään opintokorttiin ja kun tutkinto on valmis, annetaan virallinen TIEKE:n Tietokoneen ajokortti -todistus (A- tai @-kortti). Koulun ajokorttiopetus A-kortin seitsemän osiota käydään läpi kahden kurssin, ATK1 ja ATK2, aikana. Näyttökokeita pidetään koululla kurssin aikana. Ajokorttikurssit ovat samalla koulun tietotekniikan peruskursseja. Jokaisen pitäisi opiskella tietokoneen peruskäyttöä ja tutustua koulun laitteisiin. Ainakin ATK1-kurssin suorittaminen on suotavaa ja hyödyllistä muita lukio-opintoja ajatellen. Suoritusjärjestys: ATK1 on syytä suorittaa ensin, jos tietokoneen käyttötaidot ovat vähäiset. SOVELTAVAT KURSSIT ATK 1 TIETOTEKNIIKAN PERUSKURSSI A Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Laitteen ja tiedon hallinta, Tekstinkäsittely, Internet ja sähköposti sekä Esitysgrafiikka). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä. ATK 2 TIETOKONEEN PERUSKURSSI B Opiskellaan Tietokoneen ajokorttitutkinnon materiaalia (Taulukkolaskenta, Kuvankäsittely sekä Verkkotyöskentely). Opitaan tietokoneen peruskäyttötaitoja ja käyttämään konetta opiskelun apuvälineenä. ATK 3 Tutustutaan ohjelmointiin. Ohjelmointikielenä on FileMaker -sovelluskehittimen ohjelmointikieli, jota opiskellaan eri laajuisia sovelluksia ohjelmoimalla. Arvosana määräytyy lopputyön arvioinnista. ATK 4 OHJELMOINTI 2 ATK 5 KUVALLINEN VIESTINTÄ JA WWW-SIVUJEN LAADINTA I 71 Tutustutaan Publisher-julkaisuohjelmaan sekä kuvauskielten, esim. HTML:n alkeisiin. Tehdään kotisivuja. ATK 6 KUVALLINEN VIESTINTÄ JA WWW-SIVUJEN LAADINTA II ATK 7 PROJEKTIKURSSI YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT (YP) Ympäristöpainotteisissa opinnoissa tarkoituksena on tarjota mahdollisuus perehtyä itseä kiinnostavaan aihekokonaisuuteen. Opinnot koostuvat eri aineiden soveltavista kursseista sekä erityisistä tämän painotusalueen kursseista, joilla tutustutaan eri tieteenaloihin ja niiden tarjoamiin jatkokoulutus- ja työmahdollisuuksiin. Opintojen tavoitteina on myös tutustuttaa ja antaa valmiuksia jatkoopintoihin, tarjota erilaisia ja vähemmän perinteisiä opiskelumuotoja sekä totuttaa opiskeluun myös luokkahuoneen ulkopuolella. Avoimessa yliopistossa suoritetut kurssit hyväksytään ympäristöpainotteisiin opintoihin. YP03 tai YP04 kurssin voi korvata myös esimerkiksi osallistumalla LUMA-keskuksen järjestämiin klubitapahtumiin. http://www.helsinki.fi/luma/ lapsille_ja_nuorille/klubit.html Ympäristöpainotteisia kursseja tulee valita vähintään 5 saadakseen suorituksesta todistukseen maininnan ympäristöpainotteisista opinnoista. YP 1 YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT 1 Aikataulu: 3.-4. jakso, ajankohta vaihtelee vuosittain. Kurssi ei ole sidottu tuntikiertoon. Sisältö: Vierailuja ja opintokäyntejä. Sisältö vaihtelee vuosittain. Aikaisempina lukuvuosina on vierailtu mm. Merentutkimusalus Arandalla ja Tieteen päivillä. YP 2 YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT 2 Aikataulu: 2.-4. jakso, ajankohta vaihtelee vuosittain. Kurssi ei ole sidottu tuntikiertoon. Sisältö: Sisältö vaihtelee vuosittain. Lukuvuosina 2008-09 ja 2009-10 osallistuttiin Tiedekeskus Heurekan koordinoimaan Liikkeelle! –projektiin. Projektin teemana oli liikkuminen ja lähiympäristö. 72 YP 3 YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT 3 Aikataulu: Kurssi ei ole jaksosidonnainen. Sisältö: Tavoitteena on tutustua tutkielman tai kilpailutyön tekemiseen ja antaa valmiudet tiedekilpailuun osallistumiseen. YP 4 YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT 4 Aikataulu: Riippuu kilpailun ajankohdasta. Sisältö: Tiedekilpailuun tai muuhun lukiolaisille suunnattuun kilpailuun osallistuminen. Näitä on mm. Viksu, Tutki-Kokeile-Kehitä, Taistele ilmastonmuutosta vastaan!, Talousguru-kilpailu, MAOL-tiedekilpailut, tietotekniikkaan liittyvät kilpailut ja kirjoituskilpailut. YMPÄRISTÖPAINOTTEISET OPINNOT 5 (YP05) Tieteen perusteet 1. –kurssin edellisenä vuonna suorittanut voi osallistua seuraavana vuonna uudestaan kyseiselle kurssille, joka toteutetaan erisisältöisenä. Seuraavien tiedelinjan kurssien kurssikuvaukset löytyvät opinto-oppaasta: BI07 Biologian laboratoriotyökurssi BI08 Ympäristötutkimuksen peruskurssi BI09 Ympäristötutkimuksen jatkokurssi BI10 Biologian projektityökurssi BI11 Mikrobiologian kurssi FY10 Tähtitiede ja avaruus FY11 Elektroniikka FY12 Mittausautomaatiokurssi GE06 Kartografia GE07 Paikkatietojärjestelmä GE09 Minä ja alueellinen ympäristöni GE10 Projektityökurssi KE07 Kemian työkurssi KE08 Projektikurssi PS08 Yhteistyöprojektikurssi PS09 Yhteistyöprojektikurssi MUITA SOVELTAVIA KURSSEJA LIK 1 LIIKENNEKASVATUSKURSSI Ajoneuvon kuljettamiseen liittyviä teoreettisia tietoja ja huoltotehtäviä. Sisältää myös autokoulun teoriaopetuksen. 73 kurssikertymäN VÄHIMMÄISMÄÄRÄ Opiskelu- Jakso vuosi 11 74 Kurssikertymä (3 v.) 5-6 1 212 1 318 1 4 24 1 5 30 21 36 2 2 42 2 3 48 2 4 54 2 5 59 31 65 3 2 70 3 3 75 3 4 3 5 LUKION OPPIMÄÄRÄN VALTAKUNNALLINEN TUNTIJAKO Oppiaine Pakollisten kurssien määrä Syventävien kurssien vähimmäismäärä Äidinkieli ja kirjallisuus 6 3 Kielet: A-kieli 6 2 B-kieli 5 2 Muut kielet 16 Matematiikka: Lyhyt oppimäärä 6 2 Pitkä oppimäärä 10 3 Ympäristö ja luonnontieteet: Biologia 2 3 Maantieto 2 2 Fysiikka 1 7 Kemia 1 4 Katsomusaineet: Uskonto/ elämänkatsomustieto 3 2 Filosofia 1 3 Psykologia 1 4 Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Terveystieto 1 2 Taito- ja taideaineet: 5 yhteensä Musiikki 1-2 3 Kuvataide 1-2 3 Liikunta 2 3 Opinto-ohjaus 1 1 Pakolliset kurssit yhteensä 47-51. Syventävät kurssit yhteensä vähintään 10. Näiden lisäksi Lumon lukiossa on tarjolla runsaasti koulukohtaisia (soveltavia) kursseja. LUKION OPPIMÄÄRÄÄN KUULUU VÄHINTÄÄN 75 KURSSIA. 75 76 14 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 16 17 18 15 1 13 KURSSI AI/SU2 ENA RUA RASAVe ENB RUB MAA MAB RAC/D SAC/ VED ESD LAD c) esittävän taiteen linjan (äidinkieli ja kirjallisuus ja draama, kuvataide, musiikka tai tanssi) opinnoista Opiskelutahti vähintään: 30 kurssia 1. vuonna + 30 kurssia 2. vuonna + 15 kurssia 3. vuonna = 75 Syventäviä kursseja on oltava vähintään 10. Pakollisia kursseja on yhteensä 45 - 49. b) tiedelinjan (pitkä matematiikka ja biologia, fysiikka tai kemia) a) yleisen linjan (valtakunnallisen tuntijaon mukaiset opinnot) Valitsen opintoni OPINTO-OHJELMAN SUUNNITTELULOMAKE 77 HI YH UE UO ET PS FF FY KE BI GE TE KU MU DRA LI OPO TP BIE JAP Oma kieli LIK VI/IT ATK Opinto-ohjaus Tiedelinjan opinnot Biologiaa englanniksi Japanin kieli Oma äidinkieli Liikennekasvatus Italian kieli Tietotekniikka Näyttämötaide Reaaliaineet HI-TE 78 79 LUMON LUKION OPPIKIRJAT LV. 2014-2015 ÄIDINKIELI ja KIRJALLISUUS I ja II vuosiluokka: SÄRMÄ, Otava, painettu tai digikirja Kurssikohtaiset kurssivihot ja Kielenhuollon vihko III vuosiluokat: ÄI 1-9 Mikkola-Kauppinen-Valkonen ym.: ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS: Käsikirja sekä KIELENHUOLLON VIHKO, Sanoma Pro Oy Opettaja ilmoittaa kunkin kurssin alussa, käytetäänkö kurssilla sarjan kurssivihkoa. SUOMI TOISENA KIELENÄ Kaikki kurssit: Opettajan materiaali Kieliopin tueksi kaikille kursseille: Leila White: SUOMEN KIELIOPPIA ULKOMAALAISILLE, kolmas painos, Oy Finn Lectura Ab ENGLANTI A-KIELENÄ ENA 1-7: Karapalo ym.: OPEN ROAD 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, Otava (myös digikirja käy) ENA 8: Mahdollinen materiaali ilmoitetaan kurssin alussa. ENA 9: Silk & Mäki: ABI ENGLANTI, Otava ENA 11: Iskanius-Moilanen ym.: TAKE OFF!, Otava ENA13: Ei oppikirjaa. ENA 15: Mahdollinen materiaali ilmoitetaan kurssin alussa. Halutessa tueksi kaikille kursseille: Silk-Mäki-Kjisik: GRAMMAR RULES! Otava RUOTSI A-KIELENÄ Kaikki kurssit: GALLERI GRAMMATIK, Otava RUA 1-3: GALLERI 1,2, 3, Otava RUA 4-6: GALLERI 4, 5, 6, Otava RUA 7 : Ei kirjaa RUA 8: GALLERI 7, Otava RUA 14: Sovitaan ryhmän kanssa RUOTSI B1-KIELENÄ Kaikki kurssit: KANAL GRAMMATIK OCH PRAKTIK, Otava RUB 1-5: MAGNET 1-5, Sanoma Pro Oy RUB 6: Ei kirjaa RUB 7: MAGNET 7, Sanoma Pro Oy RUB 10: Fröjdman-Helvelahti-Lähdemäki ym.: SIGNAL, Sanoma Pro Oy RUB 14: MAGNET 6, Sanoma Pro Oy 80 RANSKA A-KIELENÄ RAA 1-3: Granath: ESCALIER 2, Sanoma Pro Oy RAA 4: Bärlund-Raitala ym. : VOILÀ 4, Otava RAA 5 - 6: Bärlund- Raitala ym. : VOILÀ 5, Otava RANSKA B3-KIELENÄ RAB3 1-3: Granath: ESCALIER 1, Sanoma Pro Oy RAB3 4-6: Granath: ESCALIER 2, Sanoma Pro Oy RAB3 7: Bärlund-Raitala ym. : VOILÀ 4, Otava SAKSA A-KIELENÄ SAA 4-6: GUTE IDEE 5-8, Sanoma Pro Oy SAA 7: ABIsaksa, Otava SAKSA B3-KIELENÄ SAB3 1: Seppänen, Toiviainen ym.: SUPER GUT 1 Sanoma Pro Oy SAB3 4-6: GUTE IDEE 2-4, Sanoma Pro Oy SAB3 7: Kirja sovitaan kurssin alussa. ESPANJA B3-KIELENÄ EAB3 1-4: Kosonen-Laine ym.: ¡Acción! 1, Sanoma Pro Oy (teksti- ja harjoituskirja) EAB3 5-6: Kosonen-Laine ym.: ¡Acción! 2, Sanoma Pro Oy (teksti- ja harjoituskirja) EAB3 7-8: Gonzáles- Garcia ym: ¡DIME! 4, Otava EAB3 9: Jover Rodríguez-Kaasinen: Abi-Espanja, Otava VENÄJÄ B3-KIELENÄ VEB3 1-3: Nikiforow-Keränen-Alikov: SALJUT 1, Otava VEB3 4-8: Nikiforow-Keränen-Alikov: SALJUT 2, Otava ITALIA IA1-2: Ziglio-Rizzo-Kaipainen: ESPRESSO 1, Otava PITKÄ MATEMATIIKKA Laskin: TI-Nspire CX CAS (tai vastaava symbolinen laskin) Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, ilmestynyt 1999 tai myöhemmin, myös e-Maol (ei käy yo-kokeessa eikä kokeen ei sähköisessä osiossa) MAA 1-14: Kangasaho-Mäkinen ym: PITKÄ MATEMATIIKKA 1 - 14, Sanoma Pro Oy, e-kirja käy MAA 16: Edellisten vuosien yo-kokeet kirjana tai monisteina 81 LYHYT MATEMATIIKKA Laskin: Casio fx-991ES plus, Casio fx-115 MS tai Casio ClassPad fx-CP400 Taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, ilmestynyt 1999 tai myöhemmin, myös e-Maol (ei käy yo-kokeessa eikä kokeen ei sähköisessä osiossa) MAB 1-8: Etelämäki-Hellsten-Hirvonen-Nieminen-Pösö: SUMMA 1 - 8, Edita MAB 9: SUMMA kertaus, Edita MAB10: Materiaali ilmoitetaan myöhemmin FYSIIKKA Laskin + taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, ilmestynyt 1999 tai myöhemmin, myös e-Maol (ei käy yo-kokeessa eikä kokeen ei sähköisessä osiossa) FY 1-4: Hatakka-Saari-Sirviö ym.: PHYSICA 1-4, Sanoma Pro Oy (uudistettu painos 2012-2013) FY 5-9: Hatakka-Saari-Sirviö ym.: PHYSICA 5 - 9, Sanoma Pro Oy KEMIA Laskin + taulukkokirja: MAOL-taulukot, Otava, ilmestynyt 1999 tai myöhemmin, myös e-Maol (ei käy yo-kokeessa eikä kokeen ei sähköisessä osiossa) KE 1: Kaila-Meriläinen-Ojala-Pihko-Salo: REAKTIO 1, Sanoma Pro Oy, kaikki painokset käyvät, myös eReaktio KE 2-5: Kaila-Meriläinen-Ojala-Pihko-Salo: REAKTIO 2-5, Sanoma Pro Oy, kaikki painokset käyvät, myös eReaktio KE 6: Kirja ilmoitetaan kurssin alussa BIOLOGIA BI 1: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 1, Eliömaailma, Sanoma Pro Oy BI 2: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 2, Solu ja perinnöllisyys, Sanoma Pro Oy BI 3: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 3, Ympäristöekologia, Sanoma Pro Oy BI 4: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 4, Ihmisen biologia, Sanoma Pro Oy BI 5: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 5, Bioteknologia, Sanoma Pro Oy BI 6: Happonen-Holopainen ym. : BIOS 6, Kertaus, Sanoma Pro Oy MAANTIEDE GE 1: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 1, Sininen pla82 neetta + tehtävävihko, Sanoma Pro Oy GE 2: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 2, Yhteinen maailma + tehtävävihko, Sanoma Pro Oy GE 3: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 3, Riskien maailma, Sanoma Pro Oy GE 4: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 4, Aluetutkimus, Sanoma Pro Oy GE 5: Anttila-Muilu-Cantell ym. : GEOS 5, Kertaus, Sanoma Pro Oy USKONTO: EVANKELISLUTERILAINEN USKONTO UE 1: Jämsä-Ketola ym. : UUSI ARKKI 1, Uskonto ja raamattu, Edita 2011 UE2: Jämsä-Nissinen ym. : UUSI ARKKI 2, Kirkkohistoria ja kirkkotieto, Edita 2011 UE 3: Hallamaa-Ikkala ym. : UUSI ARKKI 3, Etiikka, Edita 2011 UE 4: Ketola-Kääriäinen ym. : UUSI ARKKI 4, Maailmanuskonnot, Edita 2012 UE 5: Ketola-Kääriäinen ym. UUSI ARKKI , Uskonto Suomessa, Edita 2012 UE 6: Tiimonen Soili: LUKION USKONNON KERTAUSKIRJA, Sanoma Pro Oy, 2008 USKONTO: ORTODOKSINEN USKONTO Oppikirja ilmoitetaan kurssin alussa ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET 1-5: Kirja ilmoitetaan kurssin alussa FILOSOFIA FI 1: FILOSOFIA 1, AJATTELUN TAITOA ETSIMÄSSÄ, e-oppi, sähköinen oppikirja FI 2-4: FILO 2-4, Sanoma Pro Oy PSYKOLOGIA PS 1-5: PS LUKION PSYKOLOGIA 1-5, Otava PS 6: Kirja ilmoitetaan kurssin alussa PS 7: PS SOSIAALIPSYKOLOGIA, Otava HISTORIA Sarja: Kohi-Palo-Päivärinta-Vihervä: FORUM, Otava HI 1: FORUM, Ihminen, ympäristö ja kulttuuri tai vastaava teos digikirjana HI 2: FORUM, Eurooppalainen ihminen tai vastaava teos digikirjana HI 3: FORUM, Kansainväliset suhteet tai vastaava teos digikirjana 83 HI 4: FORUM, Suomen historian käännekohtia HI 5: FORUM, Suomi esihistoriasta autonomiaan aikaan HI 6: FORUM, Kulttuurien kohtaaminen HI 7: Sovitaan kurssin alussa. YHTEISKUNTAOPPI YH 1: Hänninen-Liuskari-Suonio: FORUM, Yhteiskuntatieto, uusin painos, Otava YH 2: Kohi-Liuskari-Päivärinta ym.: FORUM, Uusi taloustieto, Otava YH 3: Kivelä-Nordell: JOKAISEN OIKEUSTIETO. Sanoma Pro Oy YH 4: Arola-Aromaa-Hentilä-Kauppinen: KANSALAINEN JA EUROOPPA. Edita TERVEYSTIETO TE 1: TERVE - Terveyden perusteet, Sanoma Pro Oy TE 2: TERVE - Nuoret, terveys ja arkielämä, Sanoma Pro Oy TE 3: TERVE - Terveys ja tutkimus, Sanoma Pro Oy TE 4: ABI TERVEYSTIETO, Otava 84 85 Työjärjestyksen tunnit kiertävät seuraavan kaavion mukaisesti viikon aikana: TUNTIKIERTOKAAVIO oppitunnit 8.30 - 9.45 10.00 - 11.15 11.15- 13.05 ruokailut * 13.15 - 14.30 14.45 - 16.00 MA 1 2 3 TI 5 6 1 KE 3 4 2 TO 4 3 7 PE 5 6 7 4 8 7** 9 5 6 1 8 2 8 * 1. ruokailu 11.15-11,45, oppitunti 11.45-13.00 * 2.ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 ** ro-tunti joka tiistai 13.10-13.25 7. palkin tunti tiistaisin klo 13.30-14.45 86 87 1 ro 13.10-13.25 7 3 4 8 5 6 2 3 4 KE 8 1 7 3 4 TO 1. ruokailu 11.15-11.45, oppitunti 11.45-13.00 2. ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 6 2 TI 5 MA 1 Ruokailuaika:______________ AIKA LUKUJÄRJESTYS I 8 7 2 6 5 PE 88 1 ro 13.10-13.25 7 3 4 8 5 6 2 3 4 KE 8 1 7 3 4 TO 1. ruokailu 11.15-11.45, oppitunti 11.45-13.00 2. ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 6 2 TI 5 MA 1 Ruokailuaika:______________ AIKA LUKUJÄRJESTYS II 8 7 2 6 5 PE 89 1 ro 13.10-13.25 7 3 4 8 5 6 2 3 4 KE 8 1 7 3 4 TO 1. ruokailu 11.15-11.45, oppitunti 11.45-13.00 2. ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 6 2 TI 5 MA 1 Ruokailuaika:______________ AIKA LUKUJÄRJESTYS III 8 7 2 6 5 PE 90 1 ro 13.10-13.25 7 3 4 8 5 6 2 3 4 KE 8 1 7 3 4 TO 1. ruokailu 11.15-11.45, oppitunti 11.45-13.00 2. ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 6 2 TI 5 MA 1 Ruokailuaika:______________ AIKA LUKUJÄRJESTYS IV 8 7 2 6 5 PE 91 1 ro 13.10-13.25 7 3 4 8 5 6 2 3 4 KE 8 1 7 3 4 TO 1. ruokailu 11.15-11.45, oppitunti 11.45-13.00 2. ruokailu 12.00-12.30, oppitunti 11.20-12.00 ja 12.30-13.05 6 2 TI 5 MA 1 Ruokailuaika:______________ AIKA LUKUJÄRJESTYS V 8 7 2 6 5 PE Nimi: Ryhmä: POISSAOLOT LUKUVUONNA 2014-2015 ESITETÄÄN OPETTAJALLE HETI POISSAOLON JÄLKEEN POISSAOLOAIKA (PÄIVÄMÄÄRÄ JA AIKA) 92 POISSAOLON SYY HUOLTAJAN/ TÄYSI-IKÄISEN ALLEKIRJOITUS Nimi: Ryhmä: POISSAOLOT LUKUVUONNA 2014-2015 ESITETÄÄN OPETTAJALLE HETI POISSAOLON JÄLKEEN POISSAOLOAIKA (PÄIVÄMÄÄRÄ JA AIKA) POISSAOLON SYY HUOLTAJAN/ TÄYSI-IKÄISEN ALLEKIRJOITUS 93 Nimi: Ryhmä: POISSAOLOT LUKUVUONNA 2014-2015 ESITETÄÄN OPETTAJALLE HETI POISSAOLON JÄLKEEN POISSAOLOAIKA (PÄIVÄMÄÄRÄ JA AIKA) 94 POISSAOLON SYY HUOLTAJAN/ TÄYSI-IKÄISEN ALLEKIRJOITUS Nimi: Ryhmä: POISSAOLOT LUKUVUONNA 2014-2015 ESITETÄÄN OPETTAJALLE HETI POISSAOLON JÄLKEEN POISSAOLOAIKA (PÄIVÄMÄÄRÄ JA AIKA) POISSAOLON SYY HUOLTAJAN/ TÄYSI-IKÄISEN ALLEKIRJOITUS 95 96 Urpiaisentie 14 01450 Vantaa puh. (09) 839 32 422 faksi (09) 839 32 300 kotisivut: http://lumonlukio.fi sähköpostiosoite hallinto: [email protected] sähköpostiosoite opettajat: [email protected]
© Copyright 2024