Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13
TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus Aika: Paikka: esityslista 2/2015 18.2.2015 18.2.2015 klo 9.00 Hotelli Tammer, Teknillisen seuran kabinetti, Satakunnankatu 13 Aamukahvi klo 8.30 alkaen. Kokouksen jälkeen klo 11 on mahdollisuus lounasruokailuun. Osallistujat: jäsenet: Ikonen Anna-Kaisa, pj. Rissanen Helena, 1. vpj. Perämaa Ari 2. vpj. Aaltonen Mikko Aleksovski Atanas Elovaara Tiina Joensivu Leena Jokila Killi Kork Jarmo Lyytinen Heikki Mäkinen-Aakula Marjo Parviainen Olli-Poika Sasi Ilkka varajäsenet: Siren Elina Skogberg Pertti Arvela Ari Virtanen Sirkkaliisa Kivistö Anneli Silvennoinen Seppo Kaminen Tuomo Petäkoski-Hult Tuula Tomminen Antti Kouhia Raimo Jokinen Kaarina Kajan Maija Helin Matti Muut osallistujat: Nurminen Päivi Pohjonen Juhani Yli-Rajala Juha Kutsutut: seutujohtaja, esittelijä, TKS seutusihteeri, sihteeri, TKS kuntajohtajakokouksen pj., Tampere § 17 Tervala Juhani Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Viitasaari Olli Väätäinen Eero Kurunmäki Kimmo Seimelä Katja TEN-erityisasiantuntija, Liikennevirasto kunnanjohtaja, Kangasala kansliapäällikkö, Pirkkala johtaja, Tampere kaupunginjohtaja, Orivesi strategiajohtaja, Tampere kunnanjohtaja, Vesilahti vt. kaupunginjohtaja, Ylöjärvi kunnanjohtaja, Lempäälä kaupunginjohtaja, Nokia seutusuunnittelupäällikkö, TKS liikennejärjestelmäinsinööri, TKS 1/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 Pöytäkirjan tarkastus Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä _____/____2015 Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty. _______________________________________________ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Paikka ja aika Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimisto _____/____2015 Todistaa _______________________________________________ Juhani Pohjonen 2/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 Käsiteltävät asiat: 13 § KOKOUKSEN AVAUS 4 14 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 5 15 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA 6 16 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT 7 17 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KYTKEYTYMINEN EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON (TEN-T) KEHITTÄMISEEN 9 18 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 11 19 § SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI 14 20 § OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 15 21 § KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN VARAPUHEENJOHTAJAT 17 22 § SEUTUPÄIVÄN 2015 JÄRJESTÄMINEN 18 23 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 19 24 § SEURAAVAT KOKOUKSET 20 25 § MUUT ASIAT 21 26 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22 3/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 13 § KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Päätös. 4/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 14 § KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Hallintosääntö 25 § Kokouksen koolle kutsuminen ja kokouksen päätösvaltaisuus Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä viimeistään 7 päivää ennen kokousta. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään toimielimen päättämällä tavalla jäsenille, henkilökohtaisille varajäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai velvollisuus ko. kokouksessa. Seutuhallitus ja muut toimielimet ovat päätösvaltaisia, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Puheenjohtaja Ikonen: todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 5/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 15 § PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN VALINTA Hallintosäännön 35 § Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan laatii puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa. Pöytäkirjantarkastaja on valittu aakkosjärjestyksessä seutuhallituksen varsinaisten jäsenten joukosta. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Puheenjohtaja Ikonen: pöytäkirjan tarkastusvuorossa on Jarmo Kork. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 6/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 16 § TIEDOKSI ANNETTAVAT ASIAT LVM:n Lentoliikennestrategia 2015-2030 on valmistunut. Alueellisten lentoasemien kehittämiseksi on nimetty viisi kärkihanketta. Tampereen kärkihanke koskee eri kulkumuotoja yhdistäviä matkaketjuja lentoasemalle sekä läntisen ja keskisen Suomen kytkentää globaaliin talouteen. AiRRport- jatkohankkeen mediajulkistaminen 19.2. klo 9.00-10.30 Rakennesuunnitelman 2040 käsittely valtuustoissa: Nokia, Orivesi ja Vesilahti 26.1., Ylöjärvi 2.2., Kangasala 9.2., Lempäälä 18.2., Pirkkala ja Tampere 16.2. Yhtymäkokous valitsi seutuhallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudelle 2015-2016 kokouksessaan 11.2.2015 MAL-aiesopimuksen seurantaryhmä Tampereella 29.1.2015 - Vuoden 2014 seurantakokous virkamiesvetoisesti toukokuun lopussa - MAL 3-sopimksen valmistelu käynnistetään ministeriön valmisteleman aikataulun mukaan Ennakkotiedot väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista. Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, Muutos%, tammitammijoulu joulu Väkiluku, 31.12.2014 Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 134 0,4 % 30 479 13,5 11,8 Lempäälä 21 829 397 1,8 % 22 226 11,8 10,9 Nokia 32 690 158 0,5 % 32 848 16,5 14,6 Orivesi 9 630 -48 -0,5 % 9 582 16,2 13,6 Pirkkala 18 369 321 1,7 % 18 690 12,0 10,5 Tampere 220 446 2 688 1,2 % 223 134 18,0 16,7 Vesilahti 4 473 22 0,5 % 4 495 11,2 10,2 Ylöjärvi 31 743 528 1,7 % 32 271 13,8 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 4 200 1,1 % 373 725 16,4 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 512 1,0 % 150 591 13,9 12,2 500 166 3 409 0,7 % 503 575 15,9 14,5 5 451 270 23 019 0,4 % 5 474 289 13,9 12,5 Pirkanmaa Suomi Kokoustiedotteet: Kuntajohtajakokouksen muistiot 23.1. ja 6.2. Liikennejärjestelmätyöryhmä 13.1.2015 Päätösehdotus. Työttömyys% Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 7/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 merkitä asiat tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 8/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 17 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KYTKEYTYMINEN EUROOPAN LAAJUISEN LIIKENNEVERKON (TEN-T) KEHITTÄMISEEN Liikenneviraston www-sivut Joulukuussa 2013 Euroopan parlamentti linjasi Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä (TEN-T) sekä päätti Verkkojen Eurooppa rahoitusvälineen perustamisesta (CEF). Suuntaviivat yksilöivät liikenneverkolle asetettavat vaatimukset, kehittämisen prioriteetit sekä toteuttamisen työkalut. Suuntaviivaehdotukseen sisältyy myös kriteereiden perusteella määritellyt liikenneverkkojen kartat. Tampereen kaupunkiseudun alue sijoittuu TEN-T –verkolle. Kaksitasoinen TEN-T -verkko muodostuu ydinverkosta, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä sekä kattavasta verkosta, jonka on määrä olla valmis vuoden 2050 loppuun mennessä. TEN-erityisasiantuntija Juhani Tervala Liikennevirastosta selostaa asiaa kokouksessa. Liite: - Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T – ydinverkkoa/LIVI 25.11.2014 Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää 9/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 merkitä asian tiedoksi. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 10/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 18 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 4.2.2015 Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista asettaa kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Hallitusohjelman valmistelua on ehdotettu uudistettavaksi siten, että eduskunnan hyväksymä ohjelma on strateginen ja harvempiin linjauksiin keskittyvä. Hallitusohjelmaa täydentäisi hallituksen hyväksymä konkreettinen toimeenpano-ohjelma, jossa kuvattaisiin resurssit, keinot ja työnjaot. Kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteissa on tarjottu sisältöjä molempiin vaiheisiin. Hallituksen tärkein strateginen tavoite on parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää vahvempaa kansainvälistymistä sekä osaamisen ja tuottavuuden kehittämistä. Suuret kaupunkiseudut ovat alueita, joissa mainituilla kasvun tekijöillä on parhaat edellytykset ja laajat heijastusvaikutukset ympäröiville alueille. Suuret kaupunkiseudut vastaavat myös kansallisesti merkittävistä elinvoimainvestoinneista ja niille sijoittuvat Suomen monipuolisimmat koulutus- ja innovaatioympäristöt. Suurten kaupunkiseutujen asemaa talouden ja osaamisen vetureina tulee vahvistaa. Tampereen kaupunkiseutu odottaa hallitukselta seuraavia toimia: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Alueella on yli miljoonan asukkaan ja sadan tuhannen uuden työpaikan potentiaali. Jo nykyisellään vyöhykkeellä pendelöi 0,3 miljoonaa henkilöä. Resurssien panostaminen yksin pääkaupunkiseudulle ei riitä kasvukäytävän potentiaalin hyödyntämiseen. Sen pohjoista päätä, Suomen kakkoskeskusta, tulee vahvistaa metropolialueen kumppanina. Tämä edellyttää mm. · sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä · valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle · elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 11/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuus on kasvutekijä. Tampereen kaupunkiseudulla kohtaavat kansalliset lentoliikenteen, maantieliikenteen ja raideliikenteen verkot eurooppalaisessa hengessä. Ne kytkevät keskisen ja läntisen Suomen kaupungit Tampereeseen. Ainutlaatuinen saavutettavuustekijä tulee hyödyntää kansainvälisten yhteyksien lisäämisessä. Tämä edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista · Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoslentoasemaksi ja AiRRport-lentokenttäkonseptin toteuttaminen · Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-TampereSeinäjoki sekä valtateiden 3, 9, ja 12 parantaminen. Sujuva liikennejärjestelmä on kasvutekijä myös kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen tapojen uudistaminen mahdollistaa hyvät asuinympäristöt, kestävän kasvun ja eri väestöryhmien huomioimisen. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut uudistamaan sisäistä liikennettään. Tämä edellyttää mm. · valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun · lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla · valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tampereen työttömyysaste vuoden lopussa on 18 %, joka on kausivaihteluista huolimatta hälyttävän korkea. Kasvava työttömyys tulee kääntää laskuun panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja älykäs kaupunki –ajatteluun. Talouskasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, biotalous, materiaaliteknologia ja cleantech. Toimialoja tulee tukea korkeanasteen koulutuksen ja kokeilupolitiikan kautta. Tämä edellyttää mm. · Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista · Demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantechpuisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 12/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja joustavoittaa. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja lähettää tavoitteet tiedoksi puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELYkeskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle ja että lisäksi seutuyksikkö voi tiedottaa ja hyödyntää hallitusohjelmatavoitteita kevään aikana. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. Päätöksessä mainitut seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 040 587 8557, [email protected] 13/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 19 § SEUTUHALLITUKSEN ITSEARVIOINTI Seutujohtaja Nurminen 11.2.2015 Seutuhallitus on tehnyt työskentelystään sähköisen kyselyn avulla itsearviointia tammikuun aikana. Kyselyssä seutuhallitusta pyydettiin arvioimaan mm. työskentelyn tavoitteellisuutta, ilmapiiriä ja omaa panostaan. Lisäksi pyydettiin arvioimaan yhteistyöprosessien hallintaan sekä onnistumista eri teemojen käsittelyssä. Kysely sisälsi myös mahdollisuuksia tehdä ehdotuksia työskentelyn kehittämisestä sekä tulevista painopisteistä. Kyselyn vastaukset on koottu ja niiden pohjalta keskustellaan johtopäätöksistä ja työskentelyn kehittämistarpeista. Lisäksi keskustellaan seutuhallituksen mahdollisesta tutustumismatkasta syksyllä 2015 vertaiskohteeseen. Liite: - Itsearviointikyselyn kooste, vain seutuhallituksen jäsenille Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi kyselyn tulokset ja käydä keskustelun työskentelyn kehittämistarpeista. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 14/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 20 § OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 30.1.2015 Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). Seuraava HLT toteutetaan vuonna 2016. HLT yksin ei riitä antamaan riittävää kuvaa seudun liikkumisesta. Kaupunkiseuduille on tarjottu mahdollisuutta osallistua alkaen HLT:een siten, että sen suppeaa 2000 henkilön perusotantaa laajennettaisiin kaupunkiseudun lisäotannalla. Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokouksessaan 13.1.2015 päättänyt esittää, että seutu osallistuu HLT:een 7 000 henkilön lisäotannalla. Tutkimuksen kustannukset ovat tällöin noin 70 000 € ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus 25 000 €, Tampereen kaupunki 25 000 € ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 20 000 €. Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimukseen osallistumista pidettiin perusteltuna seuraavista syistä: − Joukkoliikenneuudistus vaikuttaa lisänneen joukkoliikenteen käyttöä, ja myös pyöräilyn suosio on nousussa. Kulkutapajakauma 2012 ei todennäköisesti kuvaa kovin hyvin nykytilannetta. − Kulkutapajakauman tilanne halutaan selvittää ennen raitiotien rakentamisen käynnistymistä ja raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen (seuraava HLT 2021). − Valtakunnallinen tutkimus tuottaa liikkumistietoa vuoden jokaisesta päivästä. Seutujen omat tutkimukset on resurssisyistä kohdennettu vain syksyn arkivuorokausiin. − Tutkimusta voidaan seuduittain painottaa halutulla tavalla. Tampereen seudulla pidetään tärkeänä varmistaa vertailukelpoisuus aikaisempaan tutkimukseen. − Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus mahdollistaa kaupunkiseutujen vertailun. Mukana ovat mm. Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu ja Lahden seutu. − Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus on omaa tutkimusta kevyempi toteuttaa ja sen sisältö vastaa seudun omaa tutkimusta. Liikennevirasto on pyytänyt ilmoitukset osallistumisesta siten, että sopimus tutkimuksen toteuttamisesta voidaan allekirjoittaa 10.2.2015. 15/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 Kuntajohtajakokous 6.2.2015 päätti asiasta, kuten esitetään seutuhallitukselle. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää että kaupunkiseutu osallistuu vuonna 2016 toteutettavaan valtakunnalliseen liikennetutkimukseen 7000 henkilön lisäotannalla ja että kuntayhtymän maksuosuus osoitetaan talousarviossa 2016. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 16/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 21 § KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN VARAPUHEENJOHTAJAT Seutusihteeri Pohjonen 4.2.2015 Seutuhallitus on kokouksessaan 6.3.2013 nimennyt kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajiksi Olli Viitasaaren (1. vpj.) ja Pentti Sivusen (2. vpj.). Pentti Sivunen jää eläkkeelle huhtikuussa 2015. Myös Olli Viitasaari on alustavasti ilmoittanut eläkkeelle siirtymisestä vuoden 2015 aikana, ja on ilmoittanut, että luopuu kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajuudesta jo aikaisemmin. Koska varapuheenjohtajat on nimettävä uudelleen, ovat kuntajohtajat pohtineet pysyväisluonteista ”rotaatiomallia”, jolla varapuheenjohtajuudet kiertäisivät vuosittain kuntajohtajakokouksen jäsenten keskuudessa. Mallin mukaan Erkki Paloniemi olisi 1. vpj. vuoden 2015 loppuun ja Jaakko Joensuu 2. vpj. vuoden 2015 loppuun. Seuraavana vuonna Jaakko Joensuu siirtyy 1. vpj:ksi ja Juha Kuusistosta tulisi 2. vpj. Seuraavana vuonna Juha Kuusisto siirtyy 1. vpj:ksi ja kehyskuntien asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja Eero Väätäinen 2. vpj:ksi. Tämän jälkeen varapuheenjohtajuudet kiertäisivät vuosittain asukasluvun mukaisessa järjestyksessä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen Seutuhallitus päättää nimetä kuntajohtajakokouksen 1. varapuheenjohtajaksi Erkki Paloniemen vuoden 2015 loppuun asti, nimetä kuntajohtajakokouksen 2. varapuheenjohtajaksi Jaakko Joensuun vuoden 2015 loppuun asti ja että jatkossa kuntajohtajakokous nimeää itse keskuudestaan 1. ja 2. varapuheenjohtajan esitetyn mallin mukaisesti. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 17/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 22 § SEUTUPÄIVÄN 2015 JÄRJESTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen 9.2.2015 Ensimmäinen Seutupäivän vastaanotto järjestettiin 1.6.2010 Nokian Kerholassa. Sen jälkeen Seutupäivä on järjestetty Kangasalan Mobiliassa, Tampereen Raatihuoneella ja Ylöjärven koulutuskeskus Valossa. Viides Seutupäivä järjestettiin 23.5.2014 Oriveden Suoja-juhlatalolla. Paikalla oli n. 135 henkilön joukko seudun valtuutettuja, kunnallisjohtajia, seudullisten työryhmien jäseniä sekä sidosryhmien ja median edustajia. Kuntayhtymän osuus kustannuksista oli 10 900 euroa, joka sisälsi kutsut, esiintyjät, tarjoilut sekä tilan sisustuksen. Oriveden kaupunki tarjosi tilan ja esitystekniikan. Seutupäivässä arvottiin seuraavan Seutupäivän järjestäjäksi Lempäälän kunta. Kuudes Seutupäivä järjestetään tiistaina 2.6.2015 klo 18.00 Lempäälän Piippo-keskuksessa. Kunnat ovat itse vastanneet yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää että seutupäivä järjestetään tiistaina 2.6.2015 Lempäälässä Piippokeskuksessa, että järjestelyistä vastaa Lempäälän kunta yhdessä kuntayhtymän kanssa, että kuntayhtymä vastaa kustannuksista enintään 10 000,00 euroon asti ja että kunnat vastaavat yhteiskuljetusten järjestämisestä. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 18/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 23 § SEUTUJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT Kuntalain 51, 89 ja 93 §:n sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta seutuhallituksen käsiteltäväksi. Kuntayhtymän hallintosäännössä on tarkempia määräyksiä asioista, joista seutujohtaja päättää. Lisäksi seutuhallitus voi päätöksellään delegoida päätöksenteon asiassa seutujohtajalle. Seutuhallitukselle esitetään seutujohtajan päätöspöytäkirjat 22.1.2015-11.2.2015 asioiden mahdollista käsiteltäväksi ottamista varten. Pöytäkirjat ovat luettavissa ennen kokousta seututoimistolla. Liite: - koonti seutujohtajan päätöksistä Päätösehdotus. Seutuhallitus 18.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Seutuhallitus päättää merkitä tiedoksi seutujohtajan tekemät päätökset 22.1.2015-11.2.2015 ja että niiden osalta ei käytetä kuntalain 51 §:n tarkoittamaa ottooikeutta. Päätös. Tiedoksi. Lisätietoja. seutusihteeri Juhani Pohjonen puh. 0405878557, [email protected] 19/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 18.2.2015 24 § SEURAAVAT KOKOUKSET Keskiviikkoisin klo 9.00 alkaen. 25.3., - AiRRport 2 vaiheen tulokset ja jatkotoimenpiteet, tilinpäätös 2014, yhteenveto rasu2040 valtuustokäsittelyistä, 29.4. Suunnitelma toisen asteen koulutuksen yhteistyön syventämiseksi 27.5., 24.6., 26.8., 23.9., 28.10., 25.11., 16.12. 20/22 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 25 § MUUT ASIAT 21/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Seutuhallitus esityslista 2/2015 26 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 22/22 18.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Aika: Paikka: muistio 3/2015 6.2.2015 klo 8.07-10.00 Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Viitasaari Olli Väätäinen Eero konsernijohtaja kunnanjohtaja kansliapäällikkö johtaja kaupunginjohtaja strategiajohtaja kunnanjohtaja vt. kaupunginjohtaja kunnanjohtaja kaupunginjohtaja Tampere, pj. Kangasala Pirkkala, 2. vpj. Tampere Orivesi Tampere Vesilahti, 1. vpj. Ylöjärvi Lempäälä Nokia Nurminen Päivi Pohjonen Juhani seutujohtaja seutusihteeri esittelijä, TKS sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere 1/17 6.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 16 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 17 § MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE 4 *** 5 18 § TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY 5 19 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 8 * 11 20 § OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 11 21 § KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ 2015 13 22 § KESKUSTELTAVAT ASIAT 14 23 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 24 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 ****** 16 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 23.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia AiRRport-konsepti Toimenpiteiden eteneminen Mediajulkistus 19.2, esittely seutuhallitukselle 25.3, esitys jatkotoimenpiteistä KJK 6.3.2015 EU-yhteystoiminta Hallitusohjelmatavoitteet PN Seutuhallitus evästi 28.1, jatkovalmiste- PN lu kjk ja päätös sh 18.2. Julkistaminen? Tiedoksi SH:lle 18.2. PN Käsittelyssä SH:ssa 18.2. PN TAPRE-loppuraportti KJK:n varapuheenjohtajien nimeäminen Yhtymäkokous Kokoontuu 11.2. 3/17 Vastuu PN, KaKa, JaJo JP TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 17 § MAAKUNTAKAAVA 2040, LUONNOSVAIHE Seutujohtaja Nurminen Pirkanmaan liitto on kutsunut kuntajohtajat Pirkanmaan maakuntakaavaluonnos 2040 -tilaisuuteen perjantaina 6.2.klo 12.00-15.30. Asialistalla on mm. maakuntakaavaluonnoksen 2040 palveluverkko, kauppa, taajamat ja työpaikka-alueet. Kooste maakuntakaavan alustavasta luonnoksesta on esitelty maakuntavaltuuston kokouksessa 15.12.2014. Maakuntavaltuuston poliittiset ryhmät antoivat siitä kannanottonsa. Rakennesuunnitelma 2040 on hyväksyttävänä valtuustoissa. Rakennesuunnitelmaa ja maakuntakaavaa on yhteen sovitettu matkan varrella ja erot ovat pienentyneet. Luonnos käsitellään 16.2. maakuntahallituksessa ja se tulee nähtäville maaliskuun alkupuolella. Lausuntoaikaa kunnilla on 2 kk. Liitteet: - Maakuntakaavan alustava luonnosmateriaali, mkv 15.12.2014 - Pirkanmaan palveluverkko 2040 - Suunnat Pirkanmaan kasvulle ja työlle –työpaikka-alueet 2040 - Tampereen läntiset väylähankkeet - Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman tiivistetty esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää valmistautua keskusteluun maakuntakaavaluonnoksesta. Päätös. Kuntajohtajakokous totesi, että maakuntakaavan nähtäville asettamisen ajankohtaa tulee siirtää, jotta kaavan puutteista ja kuntakohtaisista ongelmista voidaan vielä keskustella. 4/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 *** 18 § TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen 19.1.2015 Hallitus on 4.12.2014 antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi 45-47 % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja 5/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saataneen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa 7.11.2014 ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle 6/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa 2015. Liite: - Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu / PP-esitys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää sopia jatkovalmisteluun otettavista vaihtoehdoista ja että sivistystyöryhmä tekee ehdotuksen valmistelun toteuttamisesta Päätös. Kuntajohtajakokous päätti omalta osaltaan että sivistystyöryhmä tekee esityksen jatkovalmistelusta vaihtoehtojen 2-3 mukaan. 7/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 19 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 28.1.2015 Seutuhallitus käsitteli kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteita kuntajohtajakokouksen valmistelun pohjalta 28.1.2015. Keskustelun pohjana oli alla esitetty tavoitekokonaisuus. Valmistelua päätettiin jatkaa seutuhallituksen evästyksen pohjalta siten, että tavoitteet voidaan hyväksyä viimeistään seutuhallituksen kokouksessa 18.2.2015. Hallituksen tärkein strateginen tavoite on parantaa Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Tämä edellyttää vahvempaa kansainvälistymistä sekä osaamisen ja tuottavuuden kehittämistä. Suuret kaupunkiseudut ovat alueita, joissa mainituilla kasvun tekijöillä on parhaat edellytykset ja laajat heijastusvaikutukset ympäröiville alueille. Suuret kaupunkiseudut vastaavat myös kansallisesti merkittävistä elinvoimainvestoinneista ja niille sijoittuvat Suomen monipuolisimmat koulutus- ja innovaatioympäristöt. Suurten kaupunkiseutujen asemaa talouden ja osaamisen vetureina tulee vahvistaa. Tampereen kaupunkiseutu odottaa hallitukselta seuraavia toimia: 1. Suomen kakkoskeskuksen vahvistaminen Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden. Alueella on yli miljoonan asukkaan ja sadan tuhannen uuden työpaikan potentiaali. Jo nykyisellään vyöhykkeellä pendelöi 0,3 miljoonaa henkilöä. Resurssien panostaminen yksin pääkaupunkiseudulle ei riitä kasvukäytävän potentiaalin hyödyntämiseen. Sen pohjoista päätä, Suomen kakkoskeskusta, tulee vahvistaa metropolialueen kumppanina. Tämä edellyttää mm. · sopimuspolitiikan jatkamista suurten kaupunkiseutujen ja valtion välillä · valtion tukea Tampereen kaupunkiseudun asuntopolitiikalle · elinvoimainvestointien kuten Tampereen Keskusareenan tukemista 2. Kansainvälisen ja sisäisen saavutettavuuden parantaminen Saavutettavuus on kasvutekijä. Tampereen kaupunkiseudulla kohtaavat kansalliset lentoliikenteen, maantieliikenteen ja raideliikenteen verkot eurooppalaisessa hengessä. Ne kytkevät väli-Suomen 8/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 kaupungit Tampereeseen. Ainutlaatuinen saavutettavuustekijä tulee hyödyntää kansainvälisten yhteyksien lisäämisessä. Tämä edellyttää seuraavien hankkeiden toteuttamista osana Euroopan laajuisen liikenneverkon (Ten-T) rakentumista · Tampere-Pirkkalan kehittäminen Suomen kansainväliseksi kakkoslentoasemaksi ja AiRRport-lentokenttäkonseptin toteuttaminen · Pääradan välityskyvyn kehittäminen välillä Riihimäki-TampereSeinäjoki sekä valtateiden 3, 9, ja 12 parantaminen. Sujuva liikennejärjestelmä on kasvutekijä myös kaupunkiseudun sisällä. Liikkumisen tapojen uudistaminen mahdollistaa hyvät asuinympäristöt, kestävän kasvun ja eri väestöryhmien huomioimisen. Tampereen kaupunkiseutu on sitoutunut uudistamaan sisäistä liikennettään. Tämä edellyttää mm. · valtion tukea Tampereen raitiotien toteutukseen ja seuturaitiotien suunnitteluun · lähijunaliikenteen kehittämistä raideverkolla · valtion aktiivista roolia asemanseutujen kehittämisessä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisointi ja pilotointi Tampereen työttömyysaste vuoden lopussa on 18 %, joka on kausivaihteluista huolimatta hälyttävän korkea. Kasvava työttömyys tulee kääntää laskuun panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja älykäs kaupunki –ajatteluun. Talouskasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, biotalous, materiaaliteknologia ja cleantech. Toimialoja tulee tukea korkeanasteen koulutuksen ja kokeilupolitiikan kautta. Tämä edellyttää mm. · Tampereen korkeakouluverkon ja oppisisältöjen kehittämistä sekä duaalimalliajattelun uudistamista · Demonstraatiohankkeita kuten älyliikenteen kehittäminen ja Cleantechpuisto kolmen kunnan yhteiselle yritysalueelle (Kolmenkulma) 4. Tuki kuntien uudistumiselle Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kuntien velvoitteita tulee keventää ja 9/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 joustavoittaa. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 * 20 § OSALLISTUMINEN VALTAKUNNALLISEEN HENKILÖLIIKENNETUTKIMUKSEEN 2016 Liikennejärjestelmäinsinööri Seimelä 30.1.2015 Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). Seuraava HLT toteutetaan vuonna 2016. HLT yksin ei riitä antamaan riittävää kuvaa seudun liikkumisesta. Kaupunkiseuduille on tarjottu mahdollisuutta osallistua alkaen HLT:een siten, että sen suppeaa 2000 henkilön perusotantaa laajennettaisiin kaupunkiseudun lisäotannalla. Liikennejärjestelmätyöryhmä on kokouksessaan 13.1.2015 päättänyt esittää, että seutu osallistuu HLT:een 7 000 henkilön lisäotannalla. Tutkimuksen kustannukset ovat tällöin noin 70 000 € ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus 25 000 €, Tampereen kaupunki 25 000 € ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 20 000 €. Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimukseen osallistumista pidettiin perusteltuna seuraavista syistä: − Joukkoliikenneuudistus vaikuttaa lisänneen joukkoliikenteen käyttöä, ja myös pyöräilyn suosio on nousussa. Kulkutapajakauma 2012 ei todennäköisesti kuvaa kovin hyvin nykytilannetta. − Kulkutapajakauman tilanne halutaan selvittää ennen raitiotien rakentamisen käynnistymistä ja raitiotien liikennöinnin aloittamisen jälkeen (seuraava HLT 2021). − Valtakunnallinen tutkimus tuottaa liikkumistietoa vuoden jokaisesta päivästä. Seutujen omat tutkimukset on resurssisyistä kohdennettu vain syksyn arkivuorokausiin. − Tutkimusta voidaan seuduittain painottaa halutulla tavalla. Tampereen seudulla pidetään tärkeänä varmistaa vertailukelpoisuus aikaisempaan tutkimukseen. − Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus mahdollistaa kaupunkiseutujen vertailun. Mukana ovat mm. Helsingin seutu, Oulun seutu, Turun seutu ja Lahden seutu. − Valtakunnallisesti organisoitu tutkimus on omaa tutkimusta kevyempi toteuttaa ja sen sisältö vastaa seudun omaa tutkimusta. Liikennevirasto on pyytänyt ilmoitukset osallistumisesta siten, että s opimus tutkimuksen toteuttamisesta voidaan allekirjoittaa 10.2.2015. 11/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Päätösehdotus. muistio 3/2015 6.2.2015 Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että kaupunkiseutu osallistuu vuonna 2016 toteutettavaan valtakunnalliseen liikennetutkimukseen 7000 henkilön lisäotannalla ja että kuntayhtymän maksuosuus osoitetaan talousarviossa 2016. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 12/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 21 § KUNTAJOHTAJAKOKOUKSEN TYÖMATKA KEVÄÄLLÄ 2015 Seutujohtaja Nurminen 28.1.2015 Kuntajohtajakokouksen työskentelyyn kuuluu vuosittainen työseminaarimatka kotimaassa. Työseminaarissa syvennytään yhteistyön ajankohtaisiin osa-alueisiin. Ajankohtaisia aiheita ovat mm. uusi kunta, omistajaohjaus, sote-uudistus, vesihuollon seudullinen organisointi, elinkeinoja työllisyyspolitiikka. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 6.2.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella työseminaarimatkan toteuttamisesta keväällä 2015. Päätös. Kuntajohtajakokous päätti järjestää työmatkan 11.-12.6.2015 ja että kohteena Oulu ja Oulun seutu. 13/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 22 § KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano Vesihuoltoseminaari 30.1., jatkotoimenpiteet. Seutujohtajan infoasiat: AiRRport mediajulkistaminen 19.2. klo 9.00 elokuva-teatteri Plevnassa. Ohjelmaluonnos: 09.00 Tilaisuuden avaus ja tervetuliaissanat/Kari Neilimo 09.10 AiRRport-konseptin toisen vaiheen esittely/Toni Virkkunen 09.40 Kommenttipuheenvuoro/Paula Risikko, liikenne- ja kuntaministeri 10.00 Kommenttipuheenvuoro/Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen pormestari 10.15 Kommenttipuheenvuoro/Helena Rissanen, Pirkkalan pormestari Rakennesuunnitelman 2040 käsittely valtuustoissa: Nokia, Orivesi ja Vesilahti 26.1., Ylöjärvi 2.2., Kangasala 9.2., Lempäälä 18.2., Pirkkala ja Tampere 16.2. Juhani Tervala saapuu seutuhallituksen kokoukseen 18.2 klo 9.00 kertomaan mm. Ten-T –hankkeista. Kuntajohtajat ovat tervetulleita. MAL-aiesopimuksen seurantaryhmä Tampereella 29.1.2015 - Vuoden 2014 seurantakokous virkamiesvedolla toukokuun lopussa - Seututoimisto kokoaa, paikkatiedon osuutta lisätään, kjk ja sh 4/2014 - MAL3-sopimuksen valmistelu liikkeelle keväällä 2015 ministeriön valmisteleman aikataulun mukaan Seutupäivä pidetään 2.6.2015 Lempäälässä. Ennakkotiedot joulukuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. 14/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 Väkiluku, 1.1.2014 6.2.2015 Muutos, tammijoulu Muutos%, tammijoulu Väkiluku, 31.12.2014 Työttömyys% Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 134 0,4 % 30 479 13,5 11,8 Lempäälä 21 829 397 1,8 % 22 226 11,8 10,9 Nokia 32 690 158 0,5 % 32 848 16,5 14,6 Orivesi 9 630 -48 -0,5 % 9 582 16,2 13,6 Pirkkala 18 369 321 1,7 % 18 690 12,0 10,5 Tampere 220 446 2 688 1,2 % 223 134 18,0 16,7 Vesilahti 4 473 22 0,5 % 4 495 11,2 10,2 Ylöjärvi 31 743 528 1,7 % 32 271 13,8 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 4 200 1,1 % 373 725 16,4 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 512 1,0 % 150 591 13,9 12,2 Pirkanmaa 500 166 5 451 270 3 409 0,7 % 503 575 15,9 14,5 23 019 0,4 % 5 474 289 13,9 12,5 Suomi Lä hde: Ti lastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Kokoustiedotteet: Liikennejärjestelmätyöryhmä 13.1.2015 15/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 6.2.2015 23 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 23.1.2015 6.2.2015 18.2.2015 20.2.2015 6.3.2015 20.3.2015 17.4.2015 30.4.2015 15.5.2015 29.5.2015 11.-12.6.2015 Oulussa 26.6.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi -Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo EU-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 13.00) SH + KJK, TEN-T-verkko/Tervala Päivähoidon sopimuksen päivittäminen AiRRport- jatkotoimenpiteet Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi TA 2016 lähetekeskustelu 16/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 3/2015 24 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.00. 17/17 6.2.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous Aika: Paikka: muistio 2/2015 23.1.2015 klo 8.07-11.08 Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha Auvinen Oskari Joensuu Jaakko Kankaala Kari 7-13 § Kuusisto Juha Linnamaa Reija Paloniemi Erkki Sorvanto Jarkko Viitasaari Olli Väätäinen Eero konsernijohtaja kunnanjohtaja kansliapäällikkö johtaja kaupunginjohtaja strategiajohtaja kunnanjohtaja vt. kaupunginjohtaja kunnanjohtaja kaupunginjohtaja Tampere, pj. Kangasala Pirkkala Tampere Orivesi Tampere Vesilahti Ylöjärvi Lempäälä, 1. vpj. Nokia Nurminen Päivi Pohjonen Juhani seutujohtaja seutusihteeri esittelijä, TKS sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa Neilimo Kari 8 § Virkkunen Toni 8 § Kurunmäki Kimmo 8 § Räikkönen Hannele 8-9 § pormestari Tampere vuorineuvos toimitusjohtaja seutusuunnittelupäällikkö TKS EU-yhteysjohtaja 1/17 23.1.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** 3 7 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 3 8 § AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET 4 9 § KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 5 10 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET 6 *** 9 11 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN 9 * 10 12 § TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI10 13 § TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- JA RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY 11 14 § KESKUSTELTAVAT ASIAT 14 15 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET 16 16 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 17 2/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 ****** 7 § AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 9.1., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke KJKn varapuheenjohtajien nimeäminen Toimenpiteiden eteneminen Hyväksyntä tässä kokouksessa. Seutuhallituksen käsittelyssä 28.1. Hanke jatkovalmistelussa Esillä tässä kokouksessa . 3/17 Vastuu PN JP, PN OV TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 8 § AIRRPORT-KONSEPTI, VAIHEEN 2 TULOKSET Seutujohtaja Nurminen 16.1.2015 Seutuhallitus hyväksyi AiRRport-konseptin 2 vaiheen käynnistämisen 25.6.2014. Työn tavoitteena oli kehittää helmikuussa 2014 esiteltyä AiRRport- konseptia kansallisena ratkaisuna, selvittää sen toteutusedellytykset kaupunkiseudulla, kuvata toteutusvaihtoehdot sekä tehdä ehdotus konseptin vaiheittaisesta toteuttamisesta. Työn pohjalta kunnilla ja muilla toimijoilla olisi tämän jälkeen edellytykset tehdä päätös varsinaisen toteutuspolun käynnistämisestä ja toteutusvaiheen valmistelusta. Hankkeen 70 000 euron rahoitukseen osallistuivat kaupunkiseudun kunnat, maakuntaliitto ja kauppakamari. Työn ovat toteuttaneet ns. AiRRport-Group, jonka puheenjohtajan on toiminut vuorineuvos Kari Neilmo. Pääkonsulttina on toiminut Ramboll Finland. Tuloksia on esitelty Tampereen ja Pirkkalan pormestareille sekä kaupunkiseudun ja maakunnan edustajille 16.1.2015. Työvaihe 2 on päättymässä ja tulokset julkistetaan 19.2.2015 medialle. Työvaiheessa on konkretisoitu ja täydennetty visiokonseptin elementtejä. Työssä on parannettu myös vision kytkentää kansalliseen aluekehitykseen sekä kaupunkiseudun maankäytön linjauksiin. Kari Neilimo ja Toni Virkkunen esittelevät hankeen tulokset kokouksessa. Asia käsitellään seutuhallituksessa 25.3.2015 Kuntajohtajakokous 23.1.2015 Päätösehdotus. Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää merkitä tiedoksi hankkeen tulokset käydä keskustelun hankkeen toteutusvaiheen käynnistämisestä. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 4/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 9 § KAUPUNKISEUDUN EU-YHTEYSTOIMINTA, TULOKSET 2014 JA TAVOITTEET VUODELLE 2015 EU-yhteysjohtaja Hannele Räikkönen 16.1.2015 EU-toimiston toiminta vuosina 2014-2015 keskittyy Tampereen vetämiin Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) ohjelmakokonaisuuksiin älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus ja niiden eurooppalaisiin ulottuvuuksiin. EU-toimisto seuraa myös 2014-2020 rahoituskauden ohjelmia – varsinkin rakennerahastot, TEN-T ja Horisontti2020 – ja osallistuu tarvittaessa niitä koskevaan edunvalvontaan. Tämän lisäksi EU-toimisto järjestää räätälöityjä asiantuntijavierailuja Brysseliin alueen toimijoista (varsinkin yliopistot) koostuville ryhmille EU-osaamisen ja asiantuntemuksen lisäämiseksi. EU-toimiston merkittävimmät työkalut INKA –ohjelmakokonaisuuksien edunvalvonnassa ovat Vanguard Initiative (jonka puheenjohtajana Pirkanmaa/EU –toimisto toimii tammikesäkuussa 2015), ERRIN -verkosto , EIP on Smart Cities and Communities Action Clusters ja Eurocities. EU-yhteysjohtaja Räikkönen selostaa asiaa kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää keskustella EU-yhteystoiminnan tavoitteista vuodelle 2015. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 10 § TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Seutujohtaja Nurminen 12.1.2015 Kaupunkiseudun kuntayhtymän tehtävänä on huolehtia jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta. Hallituskauden vaihtuessa on tarpeellista päivittää kaupunkiseudun tavoitteet hallitusohjelmatyölle. Yleistä Tampereen kaupunkiseutu on Suomen toiseksi suurin kaupunkiseutu, joka yhdistyy pääkaupunkiseutuun Suomen kasvukäytävän, HHTvyöhykkeen, kautta. Kaupunkiseudulla on 375 000 asukasta, ja se kasvaa 110 000 asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tuolloin kaupunkiseutu edustaa puolen miljoonan väestöpohjaa. Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on yhteisesti hyväksytyt kasvuvisiot ja suunnitelmat niiden toteuttamiseen. Alueen kasvu pohjautuu omaehtoiseen kehittämistyöhön, minkä lisäksi maan hallituspolitiikalla ja valtio-kunta -kumppanuudella on suuri merkitys sen toteutumisessa. Tavoitteet Hallitusohjelmaa laaditaan vaikeassa kansantalouden tilanteessa. Tämä vaatii ohjelmakirjauksilta strategisuutta, joka mahdollistaa joustavan toimeenpanon. Seuraavat teemat ja tavoitteet tulisi nostaa hallitusohjelmaan: 1. Suuret kaupunkiseudut johtavat Suomen kasvuun Kaupunkiseutujen merkitys Suomen kasvun moottorina on ensiarvoisen tärkeä. Pääkaupunkiseutu ja Tampereen kaupunkiseutu välialueineen muodostavat Suomen merkittävimmän toiminnallisen ja rakenteellisen kokonaisuuden, joka jo nyt toimii yhtenäisenä työmarkkina-alueena. Kaupunkiseutujen kehittämisessä tulee huomioida metropolialueen lisäksi muut suuret kaupunkiseudut. Ne tarjoavat kasvua tukevat innovaatioympäristöt ja kansainvälistymisen mahdollisuudet. Myös palveluliiketoiminnan kehitys on vahvinta juuri suurilla kaupunkiseuduilla. Suuret kaupunkiseudut työskentelevät tavoitteellisesti myös asuntopolitiikan ja liikennepolitiikan uudistamisessa sekä ilmastopäästöjen vähentämisessä. Sopimuspolitiikan tulee jatkossakin olla vaikuttava väline suurten kaupunkiseutujen ja valtion yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. 6/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 2. Saavutettavuus lisää kilpailukykyä Lentoliikenteen, raiteiden ja maanteiden muodostama verkko on keskeinen tekijä elinkeinojen kilpailukyvylle, ihmisten liikkuvuudelle ja alueiden kansainvälistymiselle. Tampere-Pirkkalan lentokenttä tulee kehittää Suomen kakkoslentoasemaksi. Tampereen uutta AiRRport lentokenttäkonseptia tulee edistää osana Suomen tulevaisuuden lentoliikenteen ja TamperePirkkalan lentoaseman kehittämistä. Osana Ten-T ydinverkkoa tulee kehittää pääradan välityskykyä välillä Riihimäki – Tampere – Seinäjoki, sekä priorisoida valtateiden 3, 9 ja 12 parantamista. Tampereen kaupunkiseutu on Suomen vetovoimaisin kaupunkiseutu, jonka väestö kasvaa nopeasti. Sisäisen liikenteen toimivuudella ja liikenteen kasvun ohjaamisella joukkoliikenteeseen on tärkeä merkitys kaupunkiseudun toimivuudelle ja vetovoiman vahvistamiselle. Tampereen kaupunkiseudun sisäisen liikenteen kehittämisessä tulee varmistaa Tampereen raitiotien toteutus ja seuturaitiotien suunnittelu sekä joukkoliikenteen tuen ja lähijunaliikenteen vuorotiheyden lisääminen. Valtion pitää olla aktiivinen asemanseutujen kehittäjä Tampereen kaupunkiseudulla. 3. Kehittämiskärkien priorisoinnilla lisää työpaikkoja Suurille kaupunkiseuduille kertynyt osaaminen ja niiden tarjoamat koulutusmahdollisuudet edistävät uusien työpaikkojen syntymistä. Elinkeinorakennetta tulee uudistaa ja panostaa uusien toimialojen kasvuun. Työllisyyskehityksen vaikutukset kasautuvat suurille kaupunkiseuduille. Rakenteellisista ja suhdannesyistä johtuva työttömyys heikentää aluetaloutta ja elinvoimaa. Kehitys tulee kääntää panostamalla teollisuuden uudistumiseen ja uusien osaamisintensiivisten työpaikkojen synnyttämisen. Kasvun kärjiksi tulee nostaa digitalisaatio, cleantech ja materiaaliteknologia sekä vähähiilisyyttä tukevat toimialat. Digitaalisaatio tukee älykkäiden ja avoimien kaupunkien rakentamista samoin kuin kasvavien hoivamarkkinoiden tuoteinnovaatioita. Kaupunkiseudun alueilla työpaikkoja tulee synnyttää biotalouteen. 7/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 Korkeakoulusektorilla tulee tähdätä uusiin sisältöihin ja niitä tukeviin vahvoihin yksiköihin tukemalla korkeakouluverkon toiminnallisia ja rakenteellisia ratkaisuja. 4. Kuntien uudistumista tulee tukea Kuntia tulee tukea sote-uudistuksen toimeenpanossa. Uudistuksen jälkeen kuntien asema elinvoiman kehittäjänä ja demokraattisena hallinnontasona tulee säilyä vahvana. Kun kunnille osoitetaan uusia tehtäviä tai velvoitetaan niitä hoitamaan nykyisiä tehtäviä, tulee perustuslaissa turvattua rahoitusperiaatetta valtion ja kunnan välillä kunnioittaa. Asia käsitellään seutuhallituksessa 28.1.2015. Esitys seutuhallitukselle on edellä olevan mukainen. Esitys on postitettu seutuhallitukselle 21.1.2015. Päätösehdotus: Kuntajohtajakokous 9.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan: hyväksyä kaupunkiseudun hallitusohjelmatavoitteet ja toimittaa tavoitteet puolueille, kaupunkiseudun kansanedustajaehdokkaille, Pirkanmaan maakuntahallitukselle, Pirkanmaan ELY-keskukselle, jäsenkunnille, muille suurille kaupunkiseuduille ja medialle. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 8/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 *** 11 § YHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLEKUTSUMINEN Seutusihteeri Pohjonen 13.1.2015 Perussopimuksen mukaan: Yhtymäkokous valitsee kuntayhtymän hallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä nimeää puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä valitsee tarkastuslautankunnan jäsenet ja varajäsenet. Perussopimuksen 6 §:n mukaan yhtymäkokouksen kokouskutsu on vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta lähetettävä jäsenkuntien kunnanhallituksille. Yhtymäkokouksessa on tarkoitus käsitellä seutuhallituksen ja tarkastuslautanunnan nimeäminen toimikaudelle 2015-2016. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan että yhtymäkokous kutsutaan koolle 11.2.2015 klo 12.00 ja että kokouskutsun antaa seutuhallituksen puheenjohtaja. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 * 12 § TAMPEREEN ALUEEN PALVELUKIINTEISTÖT ENERGIATEHOKKAIKSI (TAPRE), LOPPURAPORTTI Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen 14.1.205. Palvelukiinteistöjen energiatehokkuus oli seudullisteni nfrapalvelujen talousarviotavoite 2014. Sitä on toteutettu TAPRE-hankkeen avulla, jonka vastuuorganisaationa toimi Tampereen tilakeskus. Hankkeen päätavoite oli parantaa osallistujien valmiuksia saavuttaa energiatehokkuustavoitteensa. Hankkeessa oli mukana yli 30 eri osapuolta: kaupunkiseudun kunnat, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Tampereen ev.lut.seurakuntayhtymä, Pirkanmaan Osuuskauppa, Kesko, Suomen Yliopistokiinteistöt Oy, Tekes, Motiva, ELY ja alueen rakentamis- ja suunnittelualan yrityksiä. Konsultteina toimivat AX-Suunnittelu, Airix Talotekniikka ja Granlund Tampere. Hankkeen vetäjänä toimi Tampereen kaupungin Tilakeskus liikelaitos. Hankkeen kehitysvaihe kesti 2011-2013 ja vuonna 2014 on järjestetty kehitettyjen suunnittelutyökalujen koulutusta ja käyttöönottoa eri tahojen pilottikohteissa. Kuntien pilottikohteet olivat: Kangasalan lukio, Liuksialan päiväkoti ja Kyötikkälän alakoulu-päiväkoti, Lempäälän Otsonmäen päiväkoti, Pirkkalan Toivion koulu, Tampereen Luhtaan päiväkoti, Sähkölaitoksen Lämpötalo ja Valo-kiinteistö sekä Ylöjärven Metsäkylän koulu Hankkeesta on valmistunut loppuraportti sekä 13 erilaista dokumenttia Haahtela -kiinteistönpitojärjestelmään rakennuksen elinkaaren eri vaiheisiin. Niiden avulla toteutetaan energiatehokkuutta kiinteistöjen eli elinkaarivaiheissa. Hankkeen tavoitteissa onnistuttiin mutta käytännön kohteiden eli kiinteistöjen toteutusten aikataulujen vuoksi dokumenttien pilotointi ja testaus jatkuu vuosia ja työtä tulee tukea ja seurata. Liite: - Loppuraportti Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättä omalta osaltaan merkitä loppuraportin tiedoksi. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 10/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 13 § TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN RAKENNE- ja RAHOITUSUUDISTUS, JATKOKÄSITTELY Seutujohtaja Nurminen 19.1.2015 Hallitus on 4.12.2014 antanut eduskunnalle esitykset toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistusta toteuttavasta lainsäädännöstä. Rakenneuudistuksen tavoitteet ja toteutus Uudistuksen tavoitteena on tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata laadukkaalla koulutuksella nykyistä joustavammin opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin. Tarkoituksena on uudistaa merkittävästi toimintatapoja ja rakenteita sekä sopeutua tilanteeseen, jossa koulutuksen vähentyvät voimavarat käytetään entistä vaikuttavammin ja tuottavammin. Rakenneuudistuksella tähdätään elinvoimaiseen ja monipuoliseen lukiokoulutuksen järjestäjäverkkoon, joka muodostuisi erilaisista järjestäjistä, jotka voivat palvella yhtä kuntaa laajempaa aluetta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkko muodostuisi monialaisista, koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoiman kattavista ja erikoistuneista koulutuksen järjestäjistä. Ylläpitäjät hakevat järjestämisluvat 2015 vuoden aikana. Uudistuksen keskeiset periaatteet ovat ylläpitäjäneutraliteetti ja opiskelijoiden vapaa hakeutumisoikeus. Rakenteiden rinnalla uudistetaan rahoitusjärjestelmää ja rahoituksen tasoa. Koulutuksen rahoitus pohjautuisi jatkossa toteutuneen kustannustason sijasta valtion talousarvion määrärahatasoon sisältäen kunnan rahoitusosuuden lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa. Rahoitus muodostuisi pääasiassa perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista. Perusrahoituksen osuus olisi 49 % ja sen keskeinen tekijä olisi opiskeluaika. Suoritusrahoituksen osuus olisi 45-47 % koulutusmuodon mukaan ja keskeinen tekijä olisi tutkintojen määrä. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2017. Rahoituksen osalta esitetään 4-5 vuoden siirtymäaikaa. Järjestämislupien myöntämisen kriteerit Lailla on tarkoitus muuttaa lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä. Vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyisi. Järjestämisluvista päättäisi edelleen opetus- ja kulttuuriministeriö. Ohjeet uusien järjestämislupien hakemiseksi saata11/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 neen kuntiin lakiehdotuksen tultua hyväksytyksi. Järjestämislupien myöntämistä arvioidaan seuraavin kriteerein: Lukiokoulutus, mm.: - Koulutuksen tarve (riittävä opiskelija- ja väestöpohja) - Taloudelliset edellytykset (vakavaraisuus, kustannustehokkuus, valtion- ja kuntaosuuksien riittävyys, opiskelijamäärän vakaus) - Ammatilliset edellytykset (opetuksen laatu, tilat ja välineet, henkilöstön kelpoisuus, yhteistyösuhteet, toimintajärjestelmä) Ammatillinen koulutus, mm.: - Alueellinen ja/tai valtakunnallinen koulutustarve - Hakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutustehtävän järjestämiseen - Hakijan toimintajärjestelmä ja laadun hallintamenettely Vaikutusten arviointia Koulutuksen säätelyn uudistaminen vahvistaa ministeriön ohjausvaikutusta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaan valtion rahoitus vähenisi n. 260 milj. euroa vuositasolla. Uudistuksen vaikutukset kaupunkiseudulla arvellaan olevan selkeimmät rahoituksen supistumisessa. Alueen ammatillinen koulutus on koottu yhdelle järjestäjälle Tredulle, jossa järjestäjäverkkoa koskevat kriteerit täyttyvät selkeimmin. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistus vähentää Tredun resursseja 2,8 %:lla. Ennusteet ydinkaupunkiseudun väestönkehityksestä ja yli 16-vuotaiden määrästä tukevat puolestaan lukioiden edellytyksiä täyttää koulutustarpeen sekä taloudellisten ja ammatillisten edellytysten kriteerit. Koelaskelmien mukaan rahoitusuudistuksen vaikutus lukioita ylläpitäviin kuntiin vaihtelee -8.6%:sta (Ylöjärvi) + 11,2 %:iin (Orivesi). Eteneminen kaupunkiseudulla Kuntajohtajat käsittelivät asiaa 7.11.2014 ja päättivät, että yhteisen tahtotilan selvittämiseksi kunnat käynnistävät valmistelevat keskustelut päättäjiensä kanssa toisen asteen yhteistyön syventämisestä neljän vaihtoehtoisen etenemismallin arvioinnilla: 1) Vahvistetaan nykytilaa 2) Syvennetään Tampereen ja kehyskuntien lukioiden yhteistyötä 3) Syvennetään Tredun ja kuntien lukiokoulutuksen yhteistyötä 4) Tarkastellaan koko toisen asteen kokoamista yhden järjestäjän alle Asian käsittelyä sovittiin jatkettavaksi kuntakeskustelujen jälkeen tammikuussa 2015. 12/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 Liite: - PP-esitys: Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusuudistus ja kaupunkiseudun toisen asteen koulutuksen tarkastelu Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous 23.1.2015 Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää käydä läpi asian käsittelyvaiheen kunnissa ja varautua asian jatkokäsittelyyn 6.2.2015. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Kari Kankaala poistui kokouksesta. 13/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 14 § KESKUSTELTAVAT ASIAT (45 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: SOTE-uudistuksen toimeenpano. Seutujohtajan infoasiat: Kuntajohtajakokouksen varapuheenjohtajien nimeäminen: Erkki Paloniemi 1. vpj. vuoden 2015 loppuun ja Jaakko Joensuu 2. vpj. vuoden 2015 loppuun. Seuraavana vuonna Jaakko siirtyy 1. vpj:ksi ja Juha Kuusistosta tulee 2. vpj. Seuraavana vuonna Juha siirtyy 1. vpj:ksi ja kehyskuntien asukasluvultaan suurimman kunnan edustaja Eero Väätäinen 2. vpj:ksi. Näin rullataan eteenpäin, Eero 1. vpj:ksi ja Jarkko Sorvanto toiseksi suurimman kunnan edustajan 2. vpk:si jne. Ennakkotiedot marraskuun 2014 väestönmuutoksista ja työttömyysprosenteista ovat ilmestyneet. Väkiluku, 1.1.2014 Muutos, Muutos%, Väkilu- Työttötammitammiku, myys% marras- marras- 30.11.20 marraskuu kuu 14 kuu Työttömyys%, tammikuu Kangasala 30 345 103 0,3 % 30 448 11,9 11,8 Lempäälä 21 829 363 1,7 % 22 192 10,7 10,9 Nokia 32 690 127 0,4 % 32 817 14,6 14,6 Orivesi 9 630 -26 -0,3 % 9 604 13,9 13,6 Pirkkala 18 369 269 1,5 % 18 638 10,9 10,5 Tampere 220 446 2 576 1,2 % 223 022 16,4 16,7 Vesilahti 4 473 34 0,8 % 4 507 10,2 10,2 Ylöjärvi 31 743 438 1,4 % 32 181 12,3 12,0 Kaupunkiseutu 369 525 3 884 1,1 % 373 409 14,8 14,9 Kehyskunnat 149 079 1 308 0,9 % 150 387 12,4 12,2 Pirkanmaa 500 166 3 065 14,4 14,5 5 451 270 21 151 0,6 % 503 231 5 472 0,4 % 421 12,5 12,5 Suomi Lähde: Tilastokeskuksen kuukausitiedot, ennakkotieto ja ELY-keskuksen työllisyyskatsaus Keskusteltiin Pirkanmaan liiton matkailukyselystä. Asia otetaan esille seuraavassa Pirkanmaan kuntajohtajakokouksessa. Kokoustiedotteet: Sote-työryhmä 12.12.2014 14/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 Infrapalvelujen työryhmä 10.12.2014 15/17 23.1.2015 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 23.1.2015 15 § PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit. 9.1.2015 23.1.2015 6.2.2015 20.2.2015 6.3.2015 20.3.2015 17.4.2015 30.4.2015 15.5.2015 29.5.2015 12.6.2015 26.6.2015 Hallitusohjelmatavoitteet Paikkatietohanke Kuntaprosessien tuottavuus (Mika Uusi-Pietilä klo 10.00) AiRRport-konsepti, vaiheen 2 tulokset, Virkkunen ja Neilimo Eu-yhteystoiminnan tulokset 2014 ja tavoitteet 2015, Räikkönen Toisen asteen koulutuksen kuntakeskustelut, tilannekatsaus Toisen asteen koulutuksen kehittäminen Päivähoidon sopimuksen päivittäminen Maakuntakaava ja kj:t (maakuntaliitto klo 12.00) Jätevesipuhdistamo Oy Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Tilinpäätös 2014 Palaute seututyöryhmille vuodelta 2014 MAL2- sopimuksen seuranta v. 2014 MAL3-aiseopimuksen tavoitteet ja valmistelun organisointi TA 2016 lähetekeskustelu 16/17 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 2/2015 16 § KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Viitasaari päätti kokouksen klo 11.08. 17/17 23.1.2015 KOKOUSTIEDOTE, LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖRYHMÄ 13.1.2015 Osallistuminen valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen 2016 Tavoitteena on lisätä kestävien kulkumuotojen käyttöä Tampereen kaupunkiseudulla. Tavoitteen seurantaa varten seudun kulkutapajakauman kehittymistä on tarve selvittää säännöllisesti. Luotettavin keino kulkutapajakauman todentamiseksi on liikennetutkimus. Edellinen Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Liikennevirasto toteuttaa viiden vuoden välein valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen (HLT). HLT:n suhteellisen suppeaa kuntakohtaista perusotantaa voidaan laajentaa kaupunkiseutujen lisäotannalla vuoden 2016 tutkimuksesta alkaen. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti, että seutu osallistuu HLT:een 7 000 henkilön lisäotannalla ja että otos poimitaan vyöhykkeittäin ja painotetaan syksyyn. Tutkimusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun kunnat. Tutkimuksen kustannukset ovat noin 70 000 € ja ne jaetaan seuraavasti: Pirkanmaan ELY-keskus 25 000 €, Tampereen kaupunki 25 000 € ja Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä 20 000 €. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä joulukuussa 2017. Lähijunaliikenteen edistäminen Rakennesuunnitelman 2040 laatimisen aikana päivitettiin lähijunaliikenteen kehittämiskäytävät ja mahdolliset asemapaikat. Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää rakennesuunnitelman mukaisten lähijunaliikenteen uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytyksiä. Työn tulee olla lähijunaliikenteen kehittämisselvitystä konkreettisempi suunnitelma. Kokouksessa keskusteltiin suunnitelman mahdollisesta sisällöstä. Työn tulisi sisältää ainakin pienen seisakkeen vaatimusten määrittelyn ja siten seisakkeiden kustannusarvioiden tarkentamisen sekä liikennöinnin toteuttamismahdollisuuksien ja matkustajapotentiaalin arvioinnin. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti jatkaa työn valmistelua. Raitiotiejärjestelmän laajentamisselvitys Rakennesuunnitelman 2040 laatimisen aikana määriteltiin raitiotiejärjestelmän laajentumissuunnat ja niiden toteutusjärjestys. Liikennejärjestelmäyhteistyön tavoitteena vuonna 2015 on selvittää rakennesuunnitelman mukaisen raitiotielinjauksen 2. vaiheen (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. Liikennejärjestelmätyöryhmä päätti käynnistää raitiotiejärjestelmän laajentamisselvityksen hankinnan syksyllä 2015.. Kokouksessa olivat läsnä: Risto Laaksonen pj. (Tampere), Antti Jortikka (Orivesi), Erika Helin (Pirkanmaan ELY-keskus), Arja Aalto (Liikennevirasto), Kati-Jasmin Kosonen (MAL-verkosto), Päivi Nurminen, Kimmo Kurunmäki ja Katja Seimelä siht. (TKS) Seuraava liikennejärjestelmätyöryhmän kokous on torstaina 19.2.2015 klo 10:00. Lisätietoja: Liikennejärjestelmäinsinööri Katja Seimelä, p. 040 503 4237 Suomi-käytävän liikenteellinen merkitys osana TEN-T -ydinverkkoa 25.11.2014 Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä nro/2014 Liikennevirasto Helsinki 2014 Kannen kuva: (© VR Group) Liikennevirasto PL 33 00521 HELSINKI Puhelin 0295 34 3000 Esipuhe Tällä selvityksellä tuotetaan EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Selvitys perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin. Työtä ovat ohjanneet Juhani Tervala, Kaarina Korander ja Arto Tevajärvi Liikennevirastosta. Työn ovat toteuttaneet Marko Mäenpää, Minna Koukkula ja Vesa Verronen Ramboll Finland Oy:stä. Helsingissä marraskuussa 2014 Liikennevirasto Suunnitteluosasto 1 Sisällysluettelo 1 1.1 1.2 JOHDANTO ............................................................................................................... 2 Tausta ....................................................................................................................... 2 Selvityksen tavoitteet ................................................................................................ 3 2 SUOMIKÄYTÄVÄN MÄÄRITELMÄ ............................................................................ 4 3 3.1 3.2 3.3 3.4 SUOMIKÄYTÄVÄN OMINAISUUDET ........................................................................ 5 Liikenteellinen merkitys ............................................................................................ 5 Väestö, työpaikat ja tuotanto .................................................................................... 6 Infrastruktuuri ........................................................................................................... 8 Liikenne ja kuljetukset ............................................................................................... 9 3.4.1 Tavaraliikenteen nykytila .............................................................................. 9 3.4.2 Tavaraliikenne-ennusteet............................................................................ 12 3.4.3 Henkilöliikenteen nykytila ........................................................................... 14 3.4.4 Henkilöliikenne-ennusteet ...........................................................................17 4 4.1 4.2 4.3 4.4 SUOMIKÄYTÄVÄN TEKNINEN TAVOITETILA VUONNA 2030 ................................ 19 TEN-T-verkkojen kehittämisen yleiset periaatteet .................................................. 19 Tieverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 ..................................................... 20 Rataverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 .................................................. 22 Saimaan alueen syväväylästön tekninen tavoitetila ................................................. 23 5 5.1 5.2 5.3 SUOMIKÄYTÄVÄN INFRASTRUKTUURIN TILANNE ............................................... 24 Tieverkko ................................................................................................................ 24 Rataverkko .............................................................................................................. 25 Saimaan alueen syväväylästö .................................................................................. 27 6 6.1 6.2 YHTEYDET SUOMIKÄYTÄVÄLTÄ POHJOISEEN JA ETELÄÄN ................................ 29 Barentsin logistinen alue ......................................................................................... 29 Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan ............................................................................. 32 2 1 Johdanto 1.1 Tausta TEN-T-verkosto koostuu kahdesta tasosta: vuoteen 2030 mennessä rakennettavasta ydinverkosta ja vuoteen 2050 mennessä rakennettavasta kattavasta verkosta. Koko EU:n kattavalla verkolla varmistetaan, että EU:n kaikki alueet ovat saavutettavissa. Ydinverkko, jonka on tarkoitus olla kokonaisuudessaan toiminnassa vuoteen 2030 mennessä, keskittyy TEN-Tverkon tärkeimpiin yhteyksiin ja solmukohtiin. Molemmat osat kattavat kaikki liikennemuodot: maantie-, ilma-, sisävesi-, meri- sekä liikennemuotojen yhdistelyn mahdollistavat alustat. TEN-T-suuntaviivoissa asetetaan yhteiset vaatimukset TEN-T-infrastruktuureille ja tiukemmat vaatimukset ydinverkolle. Tällä varmistetaan liikenteen sujuvuus koko verkossa. Tavoitteena on edistää myös liikenteenohjausjärjestelmien käyttöönottoa, mikä mahdollistaa infrastruktuurin käytön optimoinnin ja tehostamisen, jolloin myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. Ydinverkon toteuttamista helpottaa käytäviin perustuva lähestymistapa. Ydinverkon infrastruktuurin koordinointi perustuu kymmeneen käytävään. Käytävät, jotka kattavat vähintään kolme liikennemuotoa, kolme jäsenvaltiota ja kaksi rajatylittävää osuutta, saattavat yhteistyöhön sekä jäsenvaltioita että sidosryhmiä, esimerkiksi infrastruktuurin hallinnoijia ja käyttäjiä. Suomeen ulottuu Skandinavia–Välimeri-ydinverkkokäytävä, joka ulottuu Suomen ja Venäjän raja-asemilta ja Suomen satamista (Hamina/Kotka, Helsinki ja Turku/Naantali) merten moottoritietä pitkin Tukholmaan ja Osloon, josta se haarautuu Etelä-Ruotsin kautta Tanskan, Saksaan (Bremenin, Hampurin ja Rostockin satamat) ja läntisen Itävallan kautta Italian satamiin ja merten moottoritietä pitkin Maltalle. Käytännössä tämä tarkoittaa Suomen osalta E18-tietä, Turku–Helsinki–Lahti–Kouvola– Luumäki–Vainikkala-ratayhteyttä, Helsingin ja Turun lentoasemia, Kouvolan rautatie- ja maantieterminaalia (RRT), Naantalin, Turun, Helsingin ja HaminaKotkan-satamia, sekä HaminaKotka -satamaan johtavaa Kouvola–Kotka/Hamina -ratayhteyttä sekä Vaalimaan ja Vainikkalan raja-asemia. Lisäksi Pohjanmeri-Itämeri-käytävän pohjoinen osa Via/Rail Baltica Tallinnaan päättyy Helsinkiin. 3 Kuva 1. EU:n päätös TEN-T ydinverkoksi Suomessa (Liikennevirasto 2014a). 1.2 Selvityksen tavoitteet Selvityksen tavoitteena on tuottaa EU:n ydinverkkomäärittelyyn perustuva analyysi Suomikäytävän liikenneinfrastruktuurin nykytilasta ja käytävän liikenteellisestä merkityksestä osana EU:n määrittelemää TEN-T ydinverkkoa. Työssä tarkastellaan myös jatkoyhteydet Ruotsiin, Norjaan ja Viroon. Työ perustuu aikaisempien selvitysten ja tutkimusten tuloksiin. 4 2 Suomikäytävän määritelmä Suomi-käytävällä tarkoitetaan tässä selvityksessä Valtatien 4 osuutta Helsingistä–Kemiin ja Valtatien 29 osuutta Keminmaa–Tornio sekä Pääradan Helsingistä Kemiin ulottuvaa osuutta sekä Kemi–Tornio rataosuutta. Väylät ovat osa TEN-T ydinverkkoa, mutta eivät kuulu määritelmällisesti mihinkään TEN-T -verkon nimettyyn ydinverkkokäytävään. Myös Saimaan vesistöalue kuuluu ydinkäytävään. Saimaan kanava ei kuitenkaan ole osa TEN-T -ydinverkkoa. Kuva 2. Suomikäytävä. 5 3 Suomikäytävän ominaisuudet 3.1 Liikenteellinen merkitys Suomikäytävä yhdistää EU:n TEN-T ydinverkon Skandinavian–Mediterranian ja North Sea– Baltic käytävät Northern Axis:iin sekä Barentsin alueeseen (kuva 3). Northern Axis on yksi viidestä ”High Level Groupin” vuonna 2005 määrittämästä “Trans-European” liikenneakselista. Northern Axis muodostuu tie- ja rautatieyhteyksistä, jotka on linkitetty suoraan TEN-Tverkkoon, ja se yhdistää EU:n pohjoisosat naapurimaihin; pohjoisessa Norjaan Narvikiin ja idässä Venäjälle Pietariin ja sieltä edelleen Berliini–Moskova-käytävälle. (European Commission Directorate-General Energy and Transport 2007). Suomikäytävä on merkittävä yhteys sekä kansainväliselle, valtakunnalliselle että alueelliselle liikenteelle. Se välittää kansainvälistä liikennettä Euroopan, Pohjois-, Keski-, Länsi- ja EteläSuomen sekä Barentsin alueen välillä. Suomikäytävä palvelee länsi- ja etelärannikon satamia, joilla on tärkeä rooli kansainvälisissä kuljetuksissa. Suomikäytävän vaikutusalueeseen kuuluvat myös Helsinki-Vantaan, Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kokkola-Pietarsaaren, Oulun ja Kemi-Tornion lentoasemat. Lisäksi Suomikäytävä on pohjoisessa osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja sekä teollisuus-, teknologia- ja osaamiskeskittymiä yhdistävää Perämerenkaarta. Kuva 3. Suomikäytävä (Bothnian corridor) yhdistää Skandinavian–Mediterranian ja North Sea–Baltic käytävät Northern Axis:iin. Suomikäytävän rataverkko yhdistää Pohjois-Suomen ja Länsi-rannikon kasvukeskukset pääkaupunkiseutuun ja palvelee alueen metsä-, metalli-, kemian-, kaivos- ja konepajateollisuuden kuljetuksia. Tornion ja Haaparannan rajalla on ainut rautatieyhteys Suomen ja Ruotsin 6 välillä, jonka kautta on yhteys Ruotsin läpi myös Norjaan ja Jäämerelle. Suomessa ja Ruotsissa on käytössä eri raideleveydet (1 524 mm / 1 435 mm), mikä estää tehokkaan liikennöinnin maiden välillä. Suomikäytävän rataverkko kytkeytyy myös Suomen tärkeimpiin itä-länsisuuntaisiin yhteyksiin, jotka yhdistävät Suomikäytävän Keski- ja Itä-Suomeen sekä Venäjälle pohjoisessa Vartiuksen ja Etelässä Vainikkalan kautta. Valtatie 4 on Suomen tärkein etelä-pohjois-suuntainen tieyhteys, joka yhdistää Pohjois- ja Keski-Suomen etelän kasvukeskuksiin. Tieyhteys palvelee kansainvälistä ja alueellista henkilö- ja tavaraliikennettä sekä on osa valtakunnallista erikoiskuljetusverkkoa. Pohjoisessa valtatieltä 4 on yhteys Ruotsiin, Norjaan ja Luoteis-Venäjälle, etelässä Venäjälle sekä laivayhteyksien avulla Viroon ja Ruotsiin. Saimaan sisävesiväylästö palvelee Itä-Suomen metsä- ja kaivos- sekä muun teollisuuden kuljetuksia ja matkailua. Se yhdistää Saimaan alueen Saimaan kanavan kautta Venäjälle ja Itämerelle. 3.2 Väestö, työpaikat ja tuotanto Valtatien 4 pääradan seutukuntien alueella välillä Helsinki–Tornio on asukkaita yhteensä noin 3.1 miljoonaa, mikä on lähes 60 prosenttia koko maan väestöstä. Ennusteen mukaan väestö kasvaa 12 prosenttia vuoteen 2030, jolloin asukasmäärä nousee noin 3.5 miljoonaan. Työpaikkoja alueella on yhteensä noin 1.4 miljoonaa, mikä vastaa lähes 60 prosenttia koko maan työpaikoista. Helsingin seutukunta on Suomikäytävän suurin asukas- ja työpaikkakeskittymä noin 1.5 miljoonalla asukkaalla ja noin 0.7 miljoonalla työpaikalla. Tämän lisäksi Tallinnan suunnasta on tullut yhä tärkeämpi pendelöintisuunta Helsingin metropolialueelle - nykyään jo noin 60 000 Viron kansalaista työskentelee Suomessa. Seuraavaksi suurimpia asukas- ja työpaikkakeskittymiä ovat Tampereen, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seutukunnat, joissa on yhteensä noin miljoona asukasta ja noin 0.4 miljoonaa työpaikkaa. Yli 70 % koko maan informaatioalojen ja liike-elämän palveluiden työpaikoista sijaitsee Suomi-käytävän alueella. Näillä työpaikoilla on merkittävä rooli henkilöliikenteessä, etenkin kaupunkien välisessä työasialiikenteessä. Suomen kasvu ja hyvinvointi perustuu jatkossa yhä enemmän kasvukeskusten kasvuun. Näiden keskusten välisiä yhteyksiä parantamalla muodostetaan samalla merkittäviä kasvukäytäviä ml. Suomikäytävä. (Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2011, Nelostie ry 2011, Tilastokeskus 2014). Suomen tuotanto on keskittynyt hyvin voimakkaasti Suomikäytävän vaikutusalueelle. Suomikäytävän seutukuntien osuus koko maan BKT:sta on lähes kaksi kolmannesta (Tilastokeskus 2014). Suomikäytävällä on useita tavaraliikenteen kannalta Suomen merkittävimpiä tuotannollisia keskittymiä: metalliteollisuus (sis. elektroniikkateollisuus); Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Raahen, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Metsäteollisuus; Tampereen, Äänekosken, Oulun ja Kemi-Tornion seutukunnat Elintarviketeollisuus ja alkutuotanto; Seinäjoen seutukunta Kauppa; Helsingin seutukunta ja muut suuret kaupunkialueet 7 Kuva 4. Väestön kokonaismuutos vuosina 2001–2010 ja työpaikkojen määrän muutos vuosina 1980–1009 (TEM, LVM, YM 2013). Kuva 5. Työllisten osuus koko väestöstä seutukunnittain vuonna 2010 ja taajamien välinen työssäkäynti vuonna 2009 (TEM, LVM, YM 2013). 8 3.3 Infrastruktuuri Suomikäytävän henkilö- ja tavaraliikenteen rataosuus on yhteensä noin 810 km. Tästä neliraiteinen osuus on noin 3 %, kaksiraiteinen osuus noin 30 % ja yksiraiteinen osuus noin 67 %. Neliraiteinen osuus sijaitsee Helsingin ja Keravan välillä. Kaksiraiteisia rataosuuksia on Keravan ja Tampereen välillä sekä Seinäjoen seudulla. Kokkolan ja Ylivieskan välinen kaksoisraide valmistuu vuonna 2017. Rata on suojastettu, kauko-ohjattu ja varustettu kulunvalvonnalla. Rataosa Helsinki–Laurila on sähköistetty, mutta sähköistys puuttuu väliltä Laurila–Tornio. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014d). Tieverkon pituus on yhteensä noin 730 km, josta moottoriteiden osuus on noin 30 %, moottoriliikenneteiden osuus noin 5 % ja muiden maanteiden osuus noin 65 %. Moottoritieosuudet sijaitsevat välillä Helsinki–Lusi, Jyväskylän ja Oulun seuduilla sekä välillä Maksniemi–Tornio. Moottoriliikennetiet sijaitsevat Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Tieverkon nopeusrajoitukset vaihtelevat pääosin 60–120 km/h välillä ja päällysteen leveys noin 6–21 metrin välillä. (Liikennevirasto 2014a). Saimaan alueen syväväylästön kokonaispituus on yhteensä noin 780 km. Sen kulkusyvyys on vähintään 4.2 metriä ja siltojen alikulkukorkeus 5.25 metriä. Syväväyläaluksen maksimipituus koko verkolla on yli 85 metriä (Saimaan kanavassa 82 metriä) ja maksimilasti 2 500 tonnia. Jokiliikenteen tietopalvelun RIS-järjestelmää ei ole rakennettu syväväyläverkolle. (Liikennevirasto 2014f, Merenkulkulaitos 2008). Kuva 6. Suomikäytävän tie- ja rataverkon ominaisuuksia sekä Saimaan sisävesiverkosto, Saimaan kanava ja tärkeimmät syvävesisatamat (Liikennevirasto 2014a, Merenkulkulaitos 2008). 9 Lahti Kuva 7. Kuva 8. Jyväskylä Oulu Kemi Suomikäytävän tieyhteyden nopeusrajoitukset (Liikennevirasto 2014a). Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Suomikäytävän tieyhteyden päällysteen leveys (Liikennevirasto 2014a). 3.4 Liikenne ja kuljetukset 3.4.1 Tavaraliikenteen nykytila Tavaraliikenteessä rataverkon merkitys korostuu etenkin pohjoisessa. Rataosa Kokkola–Oulu on Suomen toiseksi kuormitetuin rataosuus 4.9–7.9 miljoonan tonnin vuosittaisilla kuljetusmäärillä (kuva 9). Rataosalla Riihimäki–Tampere vuosittaiset kuljetusmäärät ovat 2.4–3.7 miljoonaa tonnia. Noin kolmannes Venäjän transitoliikenteestä Suomen rataverkolla (2–3 miljoonaa tonnia) kuljetetaan välillä Kokkola–Oulu. (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteen osuus tavaraliikenteessä on kasvanut jatkuvasti. Maantieliikenteessä suurimmat kuljetusmäärät ovat välillä Helsinki–Äänekoski ja Oulun ympäristössä (kuva 9). Raskaan liikenteen ajoneuvojen määrä nousee yli 2 000 välillä Helsinki–Heinola sekä Jyväskylän ja Oulun seuduilla. Raskaan liikenteen osuus on suuri kaupunkiseutujen ulkopuolella. Tieosilla Jyväskylä–Oulu ja Oulu–Kemi raskaan liikenteen osuus nousee enimmillään yli 20 prosentin. Tornio–Haaparanta rajanylityspaikka on yksi Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspai- 10 koista, jossa rekisteröitiin vuonna 2012 yhteensä noin 3.6 miljoonaa ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2014a, Tulli 2014). Saimaan (Vuoksen) vesistöalueen tavaraliikenne on vaihdellut 2000-luvulla noin 2–3.6 miljoonan tonnin välillä ollen vuonna 2013 yhteensä noin 2.8 miljoonaa tonnia. Tavaraliikenne Saimaan kanavan kautta on 2000-luvulla ollut parhaimmillaan yli 2 miljoonaa tonnia, mutta vuonna 2013 kuljetusmäärät olivat 1.7–1.8 miljoonaa tonnia. (Liikennevirasto 2014f). Saimaan alueen satamista Vuoksen satama (Imatra) kuuluu ydinverkkoon. Jotta sisävesisatama olisi osa kattavaa verkkoa, sataman vuotuinen liikennemäärä täytyy ylittää 500 000 tonnia. Ainoa Saimaan alueen satama, jonka liikennemäärä täyttää tämän vaatimuksen, on Vuoksen satama. Kuva 9. Suomikäytävän tavaraliikenteen kuljetusvirrat tie- ja rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2014f). Suomen ulkomaankaupan kuljetukset olivat vuonna 2012 yhtensä noin 105 miljoonaa tonnia, josta merikuljetusten osuus oli noin 90 prosenttia ja maantiekuljetusten osuus noin 10 prosenttia (Liikennevirasto 2014a, kuva 10). Ulkomaankaupan kannalta tärkeimpiä merisatamia ovat Kilpilahti/Sköldvik (öljysatama) HaminaKotka (metsäteollisuus, kemikaalit ja transito) Helsinki (yleissatama) Kokkola (malmit ja rikasteet, transito) Rauma (metsäteollisuus) 11 Naantali (öljysatama) Raahe (terästeollisuus) Kuva 10. Ulkomaan tavaraliikenne satamittain vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Etelä-Suomen isot satamat palvelevat koko Suomen yritystoiminnan ulkomaankauppaa (kuva 11). Suomen satamien takamaaselvityksen (2014g) mukaan Suomikäytävällä on merkittävä rooli näissä kuljetuksissa. Rautatiekuljetusten merkitys Suomikäytävällä korostuu etenkin välillä Oulu–Kokkola ja tiekuljetuksissa Keski- sekä Etelä-Suomessa. Tuontikuljetuksissa tiekuljetukset ovat hallitsevia alle 300 km kuljetuksissa, joista suurin osa painottuu Kaakkois- ja Etelä-Suomeen. Vientikuljetuksissa tiekuljetukset hallitsevat alle 100 km kuljetuksissa, mutta 100–300 km pituisissa kuljetuksissa tie- ja rautatiekuljetukset yhtä tärkeitä. Pituuksiltaan 100–300 km kuljetukset painottuvat Kaakkois-, Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomeen. 12 Kuva 11. Suomen satamien vienti- ja tuontikuljetukset tie- ja rataverkolla (Liikennevirasto 2014g). 3.4.2 Tavaraliikenne-ennusteet Liikenneviraston valtakunnallisessa tieliikenne-ennusteessa (2014i) arvioitiin liikenteen kehittymistä maakunnittain ja pääväylittäin vuoteen 2030. Valtatielle 4 tehtiin oma ennuste maakunnittain sekä keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVL) että raskaan liikenteen keskimääräiselle vuorokausiliikenteelle (KVLRAS). Ennusteen mukaan raskaan liikenteen kasvukertoimet vuoden 2013 ja 2030 vaihtelevat 10 ja 15 prosentin välillä (kuva 12). Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sekä henkilö- että tavaraliikenteessä bruttokansantuotteen kehittymiseen. Kuorma-autojen keskimääräisellä kuorman painolla on vaikutusta raskaan liikenteen määrään, mutta tieliikenteen kokonaissuoritteen kannalta merkitys on vähäinen. 13 Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 12. Keskimääräinen vuorokausiliikenne sekä raskaan liikenteen keskimääräinen vuorokausiliikenne Suomikäytävän tieverkolla vuonna 2013 sekä ennuste vuodelle 2030 (Liikennevirasto 2014i). Liikenneviraston rataverkon tavaraliikenne-ennusteessa 2035 (2014c) arvioitiin rataverkon tavaraliikenteen kehittymistä rataosittain vuosille 2025 ja 2035. Perusennusteen mukaan Suomikäytävän rataverkon rataosien kuljetusmäärät kasvavat vuodesta 2013 yhteensä noin 7 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen kokonaisliikennemäärät laskevat muutaman prosentin vuoteen 2035 (kuva 13). Rataosalla Helsinki–Tampere kasvu välillä 2013–2025 on noin 16 prosenttia, rataosalla Tampere–Oulu noin 1 prosentti, rataosalla Oulu–Kemi noin 4 prosenttia ja rataosalla Kemi–Tornio jopa noin 100 prosenttia. Rataosalle Tornio– Haaparanta ei laadittu erikseen ennustetta, mutta kuljetusmäärien arvellaan pysyvän nykyisellä tasolla tai hiukan laskevan. Rataverkon tavaraliikenne-ennusteen suurimmat epävarmuudet liittyvät Venäjän ja Suomen välisiin kuljetuksiin ja transitoliikenteeseen. Näihin vaikuttavat mm. taloudelliset muuttujat, Venäjän politiikka sekä Suomen kauttakulkureitin kilpailukyky suhteessa Venäjän ja Baltian satamien sekä muun väyläinfrastruktuurin kilpailukykyyn. Suomen sisäisessä liikenteessä merkittävimmät epävarmuudet liittyvät metsäteollisuuden ja kaivostuotannon kehittymiseen sekä niissä käytettäviin reitteihin ja kuljetustapoihin. Perusennusteessa ei ole huomioitu esimerkiksi kuljetusmääriltään merkittävimpien uusien kaivoshankkeiden Soklin ja Hannu- 14 kaisen mahdollisia kuljetuksia. Maksimiskenaariossa koko rataverkon tavaraliikenteen ennuste on noin 20 prosenttia korkeampi kuin perusennusteessa. Tästä merkittävä osa kohdistuisi Suomikäytävän rataverkolle. (Liikennevirasto 2014c). Kuva 13. Suomikäytävän rataverkon tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 2013 ja perusennusteen mukaiset muutosprosentit rataosittain vuoteen 2025 sekä koko Suomen rataverkon kuljetusennuste vuodelle 2025 (1000 nettotonnia) (Liikennevirasto 2014c). 3.4.3 Henkilöliikenteen nykytila Suomikäytävän rataverkolla välillä Helsinki–Riihimäki on tiheä tarjonta lähijunaliikenteessä. Rataosa Helsinki–Tampere on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosa 4.2– 6.3 miljoonalla vuosittaisella matkustajalla ja Tampere–Seinäjoki–Oulu puolestaan yksi tiheimmin liikennöidyistä yksiraiteisista rataosista Suomessa 2.2–1.0 miljoonalla vuosittaisella matkustajalla. (kuva 14, Liikennevirasto 2014a) 15 Kuva 14. Henkilöliikenteen matkustajamäärät erikseen Suomikäytävän rataverkolla sekä koko Suomen rataverkolla vuonna 2013 (Liikennevirasto 2014a). Maantieliikenteessä suurimmat liikennemäärät löytyvät välillä Helsinki–Lahti sekä Oulun ja Jyväskylän seuduilla, jossa keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL) ylittää 20 000 ajoneuvon rajan (kuvat 15 ja 16). Pitkänmatkaisen liikenteen osuus on suuri koko tieverkolla suuria kaupunkiseutuja lukuun ottamatta. Välillä Jyväskylä–Oulu pitkänmatkaisen liikenteen osuus koko liikenteestä on enimmillään noin 90 prosenttia. (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2013b). 16 Kuva 15. Keskimääräinen vuorokausiliikenne, raskaanliikenteen osuus sekä pitkänmatkaisen liikenteen osuus koko liikenteestä valtatiellä 4 (Liikennevirasto 2014a, Liikennevirasto 2013b). Lahti Jyväskylä Oulu Kemi Kuva 16. Keskimääräinen vuorokausiliikenne ja raskaiden ajoneuvojen keskimääräinen vuorokausiliikenne valtatiellä 4 (Liikennevirasto 2014a). Saimaan koko vesistöalueen henkilöliikennettä seurataan vain muutamilla sulkukanavilla, mikä ei anna oikeaa kuvaa koko vesialueen henkilöliikennemääristä. Saimaan kanavan matkustajaliikennemäärissä on ollut suurta vaihtelua viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä johtuu suurelta osin Viipurin risteilyjen viisumikäytännöistä. Tällä hetkellä risteilyllä on viisu- 17 mivapaus, joka myönnettiin vuonna 2009. Vuonna 2013 matkustaja-alusliikenteessä Saimaan kanavan läpi kulki yli 40 000 matkustajaa. (Liikennevirasto 2014f). Suomikäytävän vaikutusalueen merkittävimmät lentoasemat ovat Helsinki-Vantaa, Tampere, Jyväskylä, Kokkola-Pietarsaari, Oulu ja Kemi-Tornio. Näiden yhteenlaskettu matkustajamäärä oli vuonna 2013 noin 16.8 miljoonaa, mikä on lähes 90 % koko maan lentoasemien matkustajamääristä. (Finavia 2014). Taulukko 1. Suomen lentoasemien matkustajamäärät vuonna 2013 (Finavia 2014). LENTOASEMA 2013 Helsinki 15 279 043 Oulu 877 080 Tampere 466 671 Rovaniemi 427 029 Turku 324 667 Vaasa 319 315 Kuopio 261 151 Kittilä 237 222 Ivalo 146 314 Joensuu 131 291 Lappeenranta 98 300 Kuusamo 74 583 Kajaani 74 558 Kokkola-Pietarsaari 68 991 Kemi-Tornio 57 681 Mariehamn 52 514 Jyväskylä 50 570 Pori 26 229 Enontekiö 20 169 Savonlinna 12 215 Varkaus 6 759 Yhteensä 19 012 352 3.4.4 Henkilöliikenne-ennusteet Liikenneviraston valtakunnallisessa tieliikenne-ennusteessa (2014i) arvioitiin liikenteen kehittymistä maakunnittain ja pääväylittäin vuoteen 2030. Ennusteen mukaan liikenteen kasvukertoimet valtatiellä 4 vuoden 2013 ja 2030 välillä ovat 34–38 prosenttia (kuva 12). Ennusteen suurimmat epävarmuustekijät liittyvät sekä henkilö- että tavaraliikenteessä bruttokansantuotteen kehittymiseen. Liikenneviraston Liikenneolosuhteet 2035 -selvityksessä (2011) laadittiin rautatieliikenteen ennustetarkasteluja vuodelle 2035. Selvitys sisälsi useita eri skenaarioita henkilöliikenteen kehittymisestä. Vaihtoehdon B mukaan, joka sisälsi merkittäviä henkilökaukoliikenteeseen vaikuttavia hankkeita (mm. Pisararata, Lentorata (Helsinki-Vantaan-lentoaseman kaukoliikenneyhteys), Espoo–Lohja–Salo-rata, Pietarin yhteyden kehittäminen ja merkittäviä nopeudennostoja Helsingistä muualle Suomeen), Suomikäytävän rataosien yhteenlaskettu matkustajamäärä kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 noin 40 prosenttia (kuva 17). Rataosalla Helsinki–Tampere kasvu on noin 38, Tampere–Oulu noin 39 ja Oulu–Kemi noin 50 prosenttia. 18 Kuva 17. Matkustajamäärien muutokset rataverkolla vuonna 2035 verrattuna vuoden 2010 tilanteeseen vaihtoehdossa B (1000 kaukojunamatkaa/vuosi) (Liikennevirasto 2011). 19 4 Suomikäytävän tekninen tavoitetila vuonna 2030 4.1 TEN-T-verkkojen kehittämisen yleiset periaatteet Suomi on sitoutunut korkealuokkaisiin ja kustannustehokkaisiin TEN-T-verkkoihin. TEN-Tverkon pitkän aikavälin kehittämisen tulee perustua liikenneverkon aitoon kehittämistarpeeseen ja välttää yli-investointeja. Verkon kehittämistä ajatellen on huomioitava, että rahoitus on pääosin kansallista ja vain osa (investointeja koskien keskimäärin 10–20 prosenttia) verkon rahoituksesta tulee CEF-rahoituksesta. Siksi hankkeita ei kannata toteuttaa vain TEN-Ttuen toivossa, vaan liikenneverkon kehittäminen tulee määrittää kansallisen tarpeen mukaan. Tarpeet tulee tutkia ja ne voivat kohdistua myös TEN-T-verkon ulkopuolelle. TEN-T-verkon kehittämisessä tulisi huomioida samat periaatteet kuin muussakin liikennepolitiikassa. Tavoitteena on siis hyödyntää olemassa oleva liikenneverkko tehokkaasti ja täysimääräisesti sekä ratkaista siinä esiin tulevat ongelmat. TEN-T-verkon kehittämisen ei tulisi lähteä ainoastaan suurten investointien toteuttamisesta, jos ne eivät ole erittäin hyvin perusteltavissa ja vastaa aitoon tarpeeseen. On syytä huomioida, että maankäytön ratkaisuilla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikkumis- ja kuljetustarpeisiin ja sitä kautta liikenneverkon palvelutasoon ja kehittämistarpeisiin. TEN-T-verkon investointien rahoituksen yleisperiaatteet ovat seuraavat; - investointien tulee perustua liikennetarpeeseen ja välttää yli-investointeja, - rahoitus kohdistetaan ensisijaisesti jo olemassa olevaan infrastruktuuriin, sen ylläpitoon ja parantamiseen - investoinnit syntyvät tarpeesta, - palvelutason ei tarvitse olla yhtenäinen, tehdään täsmätoimia, - tarkasteltava koko liikennejärjestelmän kehittämistä, ei vain TEN-T verkkoa ja - rahoitus perustuu laadittavaan kehittämissuunnitelmaan. Suomikäytävän tie- ja rataverkolle tehtiin jaksottelu yhteysvälin roolin, ominaisuuksien ja liikennemäärien perusteella (kuva 18). Lisäksi jaksottelun määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempia selvityksiä ja kannanottoja; tieverkon osalta etenkin Liikenneviraston (2014j) valtatien 4 palvelutasolähtöistä kehittämisselvitystä. Jaksottelun jälkeen kullekin jaksolle määritettiin tekninen tavoitetaso perustuen Liikenneviraston näkemyksiin TEN-T-verkon kehittämisen yleisistä periaatteista sekä valtatien 4 palvelutasolähtöiseen kehittämisselvitykseen. Esityksiä voidaan myöhemmin hyödyntää Suomikäytävän kehittämistoimenpiteiden tarpeellisuuden ja vaiheistuksen määrittämisen tukena. Liikenneviraston Valtatien 4 palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys (2014j) ja Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 (2013a) sekä muutamien muiden selvitysten perusteella arvioitiin karkealla tasolla Suomikäytävän toteuttamiskustannuksia esitettyjen tavoitteiden mukaiseksi. Kokonaiskustannukset ovat 2.8–3.2 miljardia euroa, josta tiehankkeiden osuus on 0.9–1.1, ratahankkeiden 1.7–2.0 ja sisävesihankkeiden 0.1 miljardia euroa. 20 Kuva 18. Suomikäytävän tie- ja rataverkon jaksottelu. 4.2 Tieverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 TEN-T-ydinverkon osalta Suomen tulkinta tieverkolla on korkeatasoinen valtatie. Ydinverkon valtateillä (expressteillä) kaksikaistainen tieosuus voi vuorotella säännöllisin välein keskikaiteellisen ohituskaistatien kanssa. Ydinverkon suunnitteluperiaatteet ovat: kysynnän mukaan yksi- tai kaksiajoratainen tie, tarvittaessa yksiajorataisilla osuuksilla ajosuuntien erottelu, nopeus 80–120 km/h (pistekohtaisesti 60 km/h), pysähtyminen ja pysäköinti kielletty, ei tasoristeyksiä, järjestetyt (kontrolloidut) liittymät, ammattiliikenteen parkkipaikat, tiedotusta ja liikkumisen hallintaa. Vaihtoehtoisten polttoaineiden tankkaus/latauspisteet toteutetaan ensisijaisesti markkinaehtoisesti kaupallisten tms. toimintojen yhteyteen. Seuraavassa on esitetty Suomikäytävän tieverkon jaksottelu, nykytila sekä esitys tavoitetilasta. Nopeusrajoitusten osalta on esitetty tavoitetila kesärajoituksille. On kuitenkin syytä huomioida, että noin viisi kuukautta vuodessa, mikä vastaa noin 35 prosenttia suoritteesta, ajetaan alemmilla talvinopeusrajoituksilla (Keski-Suomen ELY-keskus). 21 1. Helsinki–Lusi – Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus 100–120 km/h, eritasoliittymiä, osittain telematiikkaa (Helsingissä tie kaupunkirakenteessa) – Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus 120 km/h, eritasoliittymät, telematiikka (Helsingissä tie kaupunkirakenteessa) 2. Lusi–Toivakka – Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, nopeusrajoitus 80–100 km/h, pääosin tasoliittymiä – Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä 3. Toivakka–Vaajakoski – Nykytilanne; moottoriväylä, ohituskaistoja, nopeusrajoitus 100 km/h – Tavoite; moottoriväylä, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymiä 4. Vaajakoski–Äänekoski – Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Jyväskylän kohdalla, nopeusrajoitus 100 km/h (keskustan kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus 70 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 60–100 km/h), Vaajakoskella kiertoliittymiä, nopeusrajoitus 50–60 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä – Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka • Jyväskylän kohdalla lyhyt jakso 2+2-kaistaista valtatietä, nopeusrajoitus 70 km/h • Vehniä–Äänekoski välillä 2+2-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus 100 km/h 5. Äänekoski–Liminka – Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, ohituskaistoja, nopeusrajoitus 80–100 km/h, taajamien kohdalla nopeusrajoitus 40–80 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä – Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä • Viitasaaren, Pulkkilan, Pihtiputaan ja Temmeksen kohdilla tie edelleen taajamarakenteen läpi • Kärsämäelle ja Ala-Temmekseen ohitustie 6. Liminka–Ii – Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie Oulun kohdalla (nopeusrajoitus 100 km/h), 1+1-kaistainen moottoriliikennetie Oulun pohjoispuolella (nopeusrajoitus 100 km/h), muualla 1+1-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 80–100 km/h), Iissä kiertoliittymiä ja nopeusrajoitus 60 km/h, eritaso- ja tasoliittymiä – Tavoite; Oulun ydinalueella 3+3-kaistainen moottoritie, Haukiputaan eteläpuolella 2+2-kaistainen moottoritie ja pohjoispuolella jatkuva ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, eritasoliittymät, telematiikka • Iihin ohitustie 7. Ii–Simon Maksniemi – Nykytilanne; 1+1-kaistainen valtatie, nopeusrajoitus 60–100 km/h, Simossa ohituskaistaosuus, tasoliittymiä – Tavoite; ohituskaistatie, nopeusrajoitus 100 km/h, tasoliittymissä nopeusrajoitus 80 km/h, eritasoliittymiä, kontrolloituja tasoliittymäjärjestelyjä, yksityistieeritasoliittymiä 8. Simon Maksniemi–Haaparanta – Nykytilanne; 2+2-kaistainen moottoritie (nopeusrajoitus 100–120 km/h), eritasoliittymiä, telematiikkaa, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 60 km/h), kierto- ja liikennevalo-ohjattuja liittymiä, valtakunnan rajalla nopeusrajoitus 30 km/h – Tavoite; 2+2-kaistainen moottoritie (nopeusrajoitus 100–120 km/h), eritasoliittymät, telematiikka, Tornion kohdalla 2+2-kaistainen valtatie (nopeusrajoitus 60 km/h), val- 22 takunnan rajalla nopeusrajoitus 30 km/h, kiertoliittymiä, liikennevalo-ohjattuja liittymiä 4.3 Rataverkon jaksottelu ja tekninen tavoitetila 2030 Suomen TEN-T-ydinrataverkko voidaan tulkita erillään olevaksi muusta EU:n TEN-Tydinverkosta. Tästä syystä ydinverkon vaatimuksia ei sovelleta pakottavasti. Lähtökohtana suunnittelussa on, että olemassa oleva raideleveys (1524 mm) säilytetään. Samasta syystä TEN-T-ydinverkolle asetettu mitoitusjunapituus 740 metriä ei koske Suomea ja Suomikäytävän mitoitusjunapituustavoitteeksi esitetään 725, 740 tai 925 metriä rataosasta riippuen. Tämän lisäksi Suomikäytävän koko rataverkolle esitetään seuraava yleinen tavoitetila; Suomikäytävän koko rataverkolle määritettiin seuraava yleinen tavoitetila; – – – – – Tavaraliikenteen nopeus 100 km/h akselipainolla 22.5 tn tai 25 tn Henkilöliikenteen nopeus 140–200 km/h Asemilla ja ratapihoilla nopeusrajoitusta voidaan tarvittaessa laskea Sähköistys ERTMS Seuraavassa on esitetty rataverkon jaksottelu, nykytila sekä rataosakohtainen esitys tavoitetilasta: 1. Helsinki–Tampere – Nykytilanne; 2–4 raidetta, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 120–200 km/h (Helsinki 80 km/h), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h – Tavoite; Helsinki–Riihimäki 4 raidetta, Riihimäki–Tampere 2 raidetta + lisäraideosuuksia tai lisää kohtauspaikkoja, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h (Helsinki 80 km/h) 2. Tampere–Seinäjoki – Nykytilanne; 1–2 raidetta, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 120– 200 km/h (radan kunnosta johtuvia erillisiä nopeusrajoituksia), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h – Tavoite; 1–2 raidetta + tarpeen mukaan lisäraideosuuksia, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h. Selvitetään Tampereen läntisen oikoradan tarve 3. Seinäjoki–Oulu – Nykytilanne; 1–2 raidetta, akselipaino 22.5 tn (Seinäjoki–Oulu II-vaiheen valmistumisen jälkeen 25 tn), henkilöliikenteen nopeus 120–200 km/h (radan kunnosta johtuvia erillisiä nopeusrajoituksia), tavaraliikenteen nopeus 100 km/h – Tavoite; 1–2 raidetta + tarpeen mukaan lisäraideosuuksia, akselipaino 25 tn, henkilöliikenteen nopeus 200 km/h, välillä Kokkola–Oulu 925 m junan liikennöinti mahdollinen 4. Oulu–Kemi – Nykytilanne; 1 raide, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 140 km/h, tavaraliikenteen nopeus 100 km/h – Tavoite; 1 raide + mahdollisia lisäkohtauspaikkoja tarpeen mukaan, henkilöliikenteen nopeus 160 km/h 5. Kemi–Tornio (Ruotsin raja) – Nykytilanne; 1 raide, akselipaino 22.5 tn, henkilöliikenteen nopeus 120 km/h, tavaraliikenteen nopeus 100 km/h (Tornio 40 km/h), Laurila–Haaparanta sähköistämätön – Tavoite; 1 raide, henkilöliikenteen nopeus 140 km/h, rataosan Laurila–Torniovaltakunnan raja sähköistys 23 4.4 Saimaan alueen syväväylästön tekninen tavoitetila Saimaan alueen syväväylästö on ainut sisävesialue Suomessa, joka on osa TEN-Tydinverkkoa. Syväväylästö täyttää jo nykyään ydinverkolle asetetut tavoitteet leveyden, siltojen alikulkukorkeuksien, lastauskykyvaatimusten ja alusten pituuksien osalta. Sisävesialueet on lisäksi varustettava RIS:llä (River Information System - jokiliikenteen tietopalvelu), jossa jaetaan tietoa mm. vedenkorkeuksista, sääolosuhteista ja liikenteestä. RIS määritetään pakolliseksi maille, joiden sisävesiverkko on yhteydessä toisen jäsenvaltion sisävesiverkkoon. Siten RIS ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu. Saimaalla olisi tilausta hieman vastaavanlaiselle järjestelmälle, joka olisi räätälöity alueen olosuhteisiin. Aluksille annettavat palvelut paranisivat, kun niille tarjotaan ajantasaista tietoa liittyen turvallisuuteen, sujuvaan liikkumiseen satamasta toiseen ja kanavassa, aikataulutukseen ruuhkien estämiseksi yms. jota ei mahdollisesti olisi suoraan VTS:stä saatavilla. – Nykytilanne; kulkusyvyys min. 4.2 m siltojen alikulkukorkeus min. 5.25 m aluksen pituus min. 85 m – Tavoite; kulkusyvyys min. 4.2 m siltojen alikulkukorkeus min. 5.25 m aluksen pituus min. 85 m 24 5 Suomikäytävän infrastruktuurin tilanne Työssä tehtiin analyysi Suomikäytävän tie- ja rataverkon kunnosta ja kapasiteetin riittävyydestä suhteessa kappaleessa 4 asetettuun tavoitetilaan (kuva 19). Analyysin perusteella yhteysväli tai kohta merkittiin vihreäksi, mikäli infrastruktuuri on kunnossa ja vastaa nykyisiä sekä lähitulevaisuuden tarpeita keltaiseksi, mikäli infrastruktuurin kunnossa tai kapasiteetissa on lieviä puutteita punaiseksi, mikäli infrastruktuurin kunnossa tai kapasiteetissa on selviä puutteita Analyysin perusteella Suomikäytävän rataverkosta noin 26 prosenttia on kunnossa, 43 prosentin osuudella löytyy lieviä puutteita ja 31 prosentin osuudella merkittäviä puutteita. Tieverkon osalta kunnossa on noin 27 prosenttia on kunnossa, 46 prosentin osuudella löytyy lieviä puutteita ja 27 prosentin osuudella merkittäviä puutteita. Seuraavassa on analyysin tulokset sekä lyhyet perustelut. 5.1 Tieverkko Analyysissä on huomioitu mm. Vt 4 (E75) välillä Heinola–Jyväskylä–Oulu–Haaparanta; Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys tulokset (Liikennevirasto 2014j). Helsinki–Tornio - Helsinki–Lusi vihreä/punainen (täyttää pääosin tavoitteet, Pääkaupunkiseudulla kapasiteettipuutteita) - Lusi–Toivakka punainen/keltainen (paikallisia kehittämistarpeita, Hartola–Joutsa väli kapea ja paljon nopeusrajoituksia) - Toivakka–Vaajakoski vihreä (täyttää pääosin tavoitteet) - Vaajakosken kohta punainen (kapasiteettipuutteita, 60 km/h nopeusrajoituksia) - Jyväskylän kohta keltainen (kapasiteettipuutteita liittymissä, maankäyttömuutokset aiheuttavat muutostarpeita liittymissä) - Kirri–Äänekoski + Äänekosken kohta punainen (kapasiteettipuutteita, liikenneturvallisuusongelmia, liittymissä välityskykyongelmia ja 60 km/h nopeusrajoituksia) - Äänekoski–Liminka keltainen (paikallisia parantamistarpeita, taajamien kohdalla 40–60 km/h nopeusrajoituksia). - Liminka–Oulu Kaakkuriin saakka vihreä (täyttää pääosin tavoitteet) - Oulu–Maksniemi punainen (Moottoritie ulottuu Haukiputaalle asti, mutta sillä on kapasiteettipuutteita. Muualla liikennemäärät ja etenkin raskaan liikenteen osuudet ovat suuria, erityisesti Iin taajaman kohta on ongelmallinen (kiertoliittymiä, 60 km/h nopeusrajoitus), taajamien kohdalla 60–80 km/h nopeusrajoitus, liikenneturvallisuuspuutteita, Simossa noin 5 km ohituskaistaosuus on kunnossa). - Maksniemi–Tornio–Haaparanta vihreä (täyttää pääosin tavoitteet) 25 5.2 Rataverkko Analyysissä on huomioitu mm. Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 selvityksen tulokset (Liikennevirasto 2013a). Helsinki–Tornio - Helsinki–Kerava–Riihimäki punainen (kapasiteettiongelmia ja kehittämistarpeita) o Helsingin, Pasilan ja Riihimäen ratapihat on luokiteltu henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeiksi ratapihoiksi (luokka 1) ja Riihimäki tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b). Helsingin, Tikkurilan ja Riihimäen henkilöliikenteen ratapihat on lisäksi luokiteltu merkittävää kehittämistä edellyttäviksi ratapihoiksi. Riihimäki on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan Pasilassa on puutteita henkilöliikenteen laiturimäärissä. Pahin pullonkaula on kuitenkin Helsingin ratapihan kapasiteetti. Riihimäellä on kolmioraidetarve, asetinlaitteen uusimistarpeita ja puutteita henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa. o Helsinki–Riihimäki yhteyden kapasiteetin lisääminen sisältäen mm. Tikkurilan raidemuutokset (rakenteilla), Riihimäen henkilöratapihan suuret muutokset ja Hyvinkään vaihdemuutokset lähellä asemaa, Helsingin ratapihan toiminnallisuuden parantaminen sisältäen mm. Helsingin ratapihan kehittämisen ja korvausinvestoinnit sekä Pasilan lisäraiteen rakentaminen, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Helsingin ratapihan asetinlaitteen uusiminen ja sähköistyksen muutokset sekä Riihimäen tavaraliikenneratapihan muuttaminen nykyistä tarvetta vastaavaksi on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin III. - Riihimäki–Tampere keltainen (jonkin verran kapasiteettipuutteita) o Liikenneviraston selvityksen mukaan Toijalassa on kolmioraidetarpeita. Ilman kolmioraidetta Riihimäen ja Turun suuntien välillä liikennöivät junat pitää kääntää Tampereen ruuhkaisella ratapihalla. Välillä Riihimäki–Seinäjoki on asetinlaitteen uusimisja kehittämistarpeita, jotka liittyvät myös pienempiin ratapihoihin. o Lisäksi välillä Riihimäki–Toijala on tarve lisätä molemminpuolisia kohtauspaikkoja ja välillä Toijala–Tampere kohtauspaikkoja tai kolmas raide. - Tampereen kohta punainen (ratapiha merkittävä pullonkaula) o Tampere on luokiteltu tavaraliikenteen keskusjärjestelyratapihaksi (luokka 1), henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1) ja tavaraliikenteen terminaali merkittävää kehittämistä edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi se on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. henkilöliikenteen laiturimäärässä ja tavaraliikenteen raidepituuksissa. o Tavaraliikenteen tuloratapihan raiteiden jatkaminen ja ohitusraiteen rakentaminen sekä henkilöliikenteen uusi välilaituri, raiteisto- ja vaihdemuutokset sekä uusi käyttövalmiushuoltoraiteisto Naistenlahteen on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. - Tampere–Seinäjoki punainen (yksiraiteiselle osuudella suuret junamäärät) o Liikenneviraston selvityksen mukaan välillä Riihimäki–Seinäjoki on asetinlaitteen uusimis- ja kehittämistarpeita, jotka liittyvät myös pienempiin ratapihoihin. Yhtenäinen kuljetuskäytävä välillä Helsinki–Oulu edellyttää 25 tn akselipainoa ja henkilöliikenteessä 200 km/h nopeusrajoitusta (Seinäjoki–Oulu hankkeen II-vaiheen toteuttamisen jälkeen). - Seinäjoki–Kokkola vihreä (Seinäjoki–Oulu II-vaiheen valmistuttua tavoitteet pääosin täyttyvät) - Seinäjoki punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) 26 o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b), henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1) sekä henkilöliikenteen ratapiha pienehköjä kehittämis- ja korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. raiteiston kunnossa ja henkilöliikenteen laiturimäärässä sekä -korkeuksissa. o Henkilöliikenteen laiturien korotus sekä raide- ja vaihdemuutokset on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Tavaraliikenneratapihan muuttaminen nykyistä tarvetta vastaavaksi, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin III. - Kokkolan ratapiha punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b), henkilöliikenteen tärkeäksi ratapihaksi (luokka 2) ja tavaraliikenteen ratapiha merkittävää kehittämistä edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi Kokkolan ja Ykspihlajan ratapihat ovat turvallisuusviraston nimeämiä VAK -ratapihoja. o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. tavaraliikenteen raidepituuksissa ja henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa sekä kulkuyhteyksissä. Lisäksi osassa raiteistosta on kuntopuutteita. Ykspihlajassa on puutteita raiteiden määrässä. o Tankkauspaikan siirto Ykspihlajaan on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. Kokkola–Ykspihlaja-kaksoisraiteen rakentaminen ja tasoristeysjärjestelyt, Kokkolan tavaraliikenteen ratapihan muutokset, Ykspihlajan väliratapihan ja tavararatapihan kehittäminen sekä Kokkolan henkilöliikenteen välilaiturin korotus, alikulku ja raiteistomuutokset, on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. - Kokkola–Ylivieska vihreä (nykyiset ongelmat poistuvat kun kaksoisraide valmistuu) - Ylivieskan ratapiha punainen (kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen raakapuuterminaaliksi (luokka 6) ja henkilöliikenteen tärkeäksi ratapihaksi (luokka 2). o Liikenneviraston selvityksen mukaan ratapihalla on puutteita mm. tavaraliikenteen raidepituuksissa ja raiteiston kunnossa sekä henkilöliikenteen laiturikorkeuksissa. Lisäksi ratapihalla on tarpeita 925 m sivuraiteelle. o Henkilöliikenteen reunalaiturin korotus, uusi välilaituri ja alikulku on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. - Ylivieska–Oulu keltainen (jonkin verran kapasiteettipuutteita ja kehittämistarpeita) o Kempeleen uuden henkilöliikennepaikan rakentaminen on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. o Liikennemääriltään Suomen vilkkain yksiraiteinen rataosa (Kokkola–Ylivieskakaksoisraiteen valmistumisen jälkeen), jolla on 925 m pitkiä tavarajunia ja 200 km/h henkilöliikennejunia. Yhteysvälin toimivuutta lisääviä toimenpidetarpeita ovat 925 m junien kohtauspaikkojen lisääminen sekä Oulun kolmioraiteen ja kaksoisraiteen rakentaminen Oulun eteläpuolelle (vähintään 4 km). Välille Liminka–Oulu jää nykyisestä parantamishankkeesta huolimatta tärinäalueita. Tästä syystä raskaan tavaraliikenteen nopeuksia joudutaan laskemaan tärinäongelmien takia. - Oulun ratapiha punainen (kapasiteettiongelmia ja kehittämistarpeita) o Ratapiha on luokiteltu tavaraliikenteen järjestelyratapihaksi (luokka 2a) ja henkilöliikenteessä valtakunnallisesti tärkeäksi ratapihaksi (luokka 1). Tavaraliikenteen ratapiha on luokiteltu kiireellisiä korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi ja henkilöliikenteen ratapiha pienehköjä kehittämis- ja korvausinvestointeja edellyttäväksi ratapihaksi. Lisäksi ratapiha on yksi turvallisuusviraston nimeämästä VAK -ratapihasta. o Liikenneviraston selvityksen mukaan Oulussa on puutteita mm. raiteiston kunnossa, turvalaitteissa, vaihteiden keskityksessä, henkilöliikenteen laiturimäärissä, korkeuksissa ja -pituuksissa sekä vaihtoyhteyksissä. Lisäksi Oulussa on kolmioraidetarpeita idän ja etelänsuuntien välillä. Nykyään mm. Vartiuksesta Kokkolaan kulkevat 27 rikastejunat pitää kääntää Oulun Nokelan ratapihalla. Lisäksi rikastejunat pitää pilkkoa, mikäli Oulu–Kokkola-välillä ei ole riittävän pitkiä kohtauspaikkoja. o Tavaraliikenteen Oulu Nokelan ja Oulu Tavara korvausinvestoinnit ja turvalaitevarustus sekä henkilöliikenteen korkean reunalaiturin pidennys IC- ja yöjunille sopivaksi ja välilaiturin korotus on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin I. - Oulu–Laurila keltainen (kapasiteettipuutteita jos potentiaalisia kaivoskuljetuksia pohjoisesta suuntautuu rataosalle) - Laurila–Tornio–Haaparanta punainen (sähköistys puuttuu, Haaparannalla raideleveys vaihtuu) o Kemin tavaraliikenteen ratapiha on luokiteltu alueelliseksi järjestelyratapihaksi (luokka 2b) ja henkilöliikenteessä kaupallisen kohtaamisen mahdollistavaksi ratapihaksi (luokka 3a). o Liikenneviraston selvityksen mukaan henkilöliikenteen käyttövalmiushuoltovarustuksessa on puutteita. o Kemin henkilöliikenteen terminaalin laituripolkujen poisto, laiturimuutokset ja pääteasemaksi varustelu (vaihtoehtona Tornion kehittäminen pääteasemaksi) on luokiteltu Liikenneviraston selvityksessä toimenpidekoriin II. o Vaikka kuljetusmäärät sähköistämättömällä rataosalla Laurila–Tornio ovat pienet, mahdollinen henkilöliikenteen kehittäminen Suomen ja Ruotsin välillä edellyttää radan sähköistämistä. VR sekä Norrtåg ovat ilmaisseet mielenkiintonsa henkilöliikenteen kehittämiselle. Laurila–Tornio on ainut TEN-T-ydinverkon sähköistämätön rataosa Suomessa. Ruotsin puolella on parannettu ja sähköistetty rata Haaparannalle (Haparandabanan). 5.3 Saimaan alueen syväväylästö Saimaan alueen syväväylästö täyttää TEN-T-ydinverkon leveys-, alikulkukorkeus- ja lastauskykyvaatimukset. Saimaan sisäisessä liikenteessä ei ole estettä käyttää 85 metrin alusta, mutta käytännössä Saimaan kanava on määrännyt käytettävän aluspituuden (Saimaan kanavan maksimialus on 82 metriä). RIS (jokiliikenteen tietopalvelu) ei ole Suomelle pakollinen ja sitä ei ole rakennettu. Syväväylästön infrastruktuurissa ei ole merkittäviä puutteita, mutta osa väylästön laitteista ja järjestelmistä on käyttöikänsä päässä ja edellyttää uusimista tai modernisointia. Taipaleen ja Konnuksen syväväyläsulkujen tekniset laitteet ja järjestelmät (mm. sähkönjakelu, sähköpääkeskukset, betonirakenteet jne.) edellyttävät korvausinvestointeja Kiinteät turvalaitteet edellyttävät peruskunnostusta. Kiinteiden valaistujen turvalaitteiden tekniikka edellyttää modernisointia ja turvalaitteiden kaukovalvonta yhdistämistä VTS -järjestelmään. RIS-järjestelmän sijaan Saimaan alueella olisi tilaus paikallisiin olosuhteisiin räätälöidylle Saimaa Information System ja ENSI -järjestelmälle, niiden laatimiselle ja jalkauttamiselle. Nykyiset vanhentuneet tiedonsiirtoyhteydet ja niihin liittyvät laitteistot edellyttävät päivittämistä IP -pohjaisiksi. ENSI-, RIS- ja älyverkkopalvelujen tukemiseksi tulisi tehdä varaus AIS- ja VHFtukiasemaverkon laajentamista varten. Lisäksi Saimaan syväväylän siirto Savonlinnan kohdalla sujuvoittaa tie- ja laivaliikennettä. Nykyisen lautan korvaaminen sillalla Hätivirrassa ja Vekaransalmella sekä Jännevirran sillan uusiminen on todettu kiireellisimmiksi syväväylästön ylittävistä siltahankkeista. 28 Kuva 19. Suomikäytävän tie- ja rataverkon kunnon ja kapasiteetin tilanne. 29 6 Yhteydet Suomikäytävältä pohjoiseen ja etelään Euroopan tulevaisuuden kilpailukyky on vahvasti kytköksissä TEN-T liikenneverkon saavutettavuuteen. Suomikäytävä (Bothnian Corridor) on osa EU:n määrittämää ydinverkkoa. Suomikäytävällä on strategisesti tärkeä rooli Suomen vientiteollisuudelle ja koko Suomen talouden kehitykselle. Se välittää alueellisen ja kansallisen liikenteen lisäksi myös kansainvälistä liikennettä, minkä takia on tärkeää turvata yhteydet Suomikäytävältä muualle Eurooppaan sekä Barentsin alueelle, jossa on tekeillä alueen runsaiden luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyviä mittavia investointeja. 6.1 Barentsin logistinen alue Barentsin alueen osalta kehitetään ensisijaisesti olemassa olevia tie- ja ratayhteyksiä. Ulkomaankaupan kuljetukset hoidetaan jatkossakin pääosin Perämeren ja muiden Suomen satamien kautta. Myös Pohjois-Suomen uudet kaivoshankkeet tulevat hyödyntämään pääosin olemassa olevia yhteyksiä Perämeren satamiin ja tuotantolaitoksiin. Jäämerelle on olemassa useita tieyhteyksiä, esimerkiksi Norjaan Kirkenesiin E75 ja mt 791 kautta, Skibotniin ja Tromssaan E8 kautta sekä Narvikiin E8 ja E10 kautta, ja Venäjälle Murmanskiin Raja-Joosepin ja Sallan raja-asemien kautta. On kuitenkin syytä huomioida, että osa yhteyksistä edellyttää kehittämistä. Suomen rataverkolta on yhteys Jäämerelle Norjaan Narvikiin Tornion kautta ja Venäjälle Murmanskiin Vartiuksen kautta. Narvikin yhteyden merkittävimmän pullonkaulan muodostaa Suomen ja Ruotsin erilaiset raideleveydet. ”Malmbanan” Bodenin ja Narvikin välillä kärsii jo tällä hetkellä kapasiteettiongelmista. Lisäksi Pohjois-Ruotsissa on useita lupaavia kaivoshankkeita, jotka toteutuessaan kaksin- tai jopa kolminkertaistaisivat nykyiset kuljetusmäärät. Yhteys Murmanskiin ei tällä hetkellä ole käytännössä mahdollista Vartiuksen kautta Venäjän tariffipolitiikan takia. Lisäksi Murmanskin rata kärsii kapasiteettiongelmista ja ennusteiden mukaan radan kuljetusmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi jo lähitulevaisuudessa. Suomessa on tutkittu useita uusia vaihtoehtoisia ratayhteyksiä Suomen nykyiseltä rataverkolta Jäämerelle. Viime vuosina näistä ovat nousseet esille etenkin yhteys Rovaniemeltä tai Kemijärveltä Kirkenesiin (uutta rataa linjauksesta riippuen noin 440–470 km), Kolarista Skibotniin (uutta rataa noin 330 km), Kolarista Svappavaaraan ja edelleen Narvikiin (uutta rataa noin 150 km) ja Sallasta Kantalahteen ja edelleen Murmanskiin (uutta rataa noin 80 km ja nykyisen rataverkon kunnostamista noin 180 km). Uusien ratayhteyksien rakentaminen edellyttää vaihtoehdosta riippuen useiden miljoonien tonnien vuosittaisia kuljetusmääriä. Lisääntyvä kaupankäynti ja kanssakäyminen lisäävät lentoyhteyksien tarvetta. Tällä hetkellä Suomesta ei ole suoria lentoyhteyksiä Barentsin alueelle (poikkeuksena Helsinki–Tromssa yhteys, joka lennetään muutaman kuukauden ajan talvella). Ainoat lentoyhteydet Barentsin alueelle Suomesta ovat Helsingin ja naapurimaiden pääkaupunkien (Venäjällä myös Pietarin) kautta, mikä lisää matka-aikaa ja kustannuksia huomattavasti. Suomalaisten yritysten kilpailukyky Barentsin alueen suurhankkeissa edellyttää suorien lentoyhteyksien kehittämistä. 30 Kuva 20. Barentsin logistinen alue. Tornio-Haaparanta Tornio–Haaparannan rajanylityspaikka on yksi Skandinavian vilkkaimmista maarajanylityspaikoista. Rajalla rekisteröidään vuodessa noin 3.6 miljoonaa ajoneuvoa. Ruotsissa tehtyjen selvitysten perusteella Haaparannan ratapihalla käsiteltävän tavaran määrä on vuosittain noin 300 000 tonnia, josta noin 80 prosenttia kuljetetaan rajan yli. Rajan ylittävästä tavaraliikenteestä suuri osa koostuu metsä-, metalli- ja kemian teollisuuden tuotteista. Trafikverketin tekemässä liikenne-ennusteessa kuljetusmäärille odotetaan maltillista kasvua vuoteen 2030 mennessä. Henkilöliikenteessä Tornio ja Haaparanta tekevät yhteistyötä ja kaupungit ovat perustaneet yhteisen matkakeskuksen Haaparannan puolelle. Raideliikenteessä henkilöliikenneyhteyksiä ei ole toteutettu rajan yli. (Sweco 2014, Tulli 2014, Vectura 2010). Trafikverketin teettämässä selvityksessä (Sweco 2014) tutkittiin Tornion ja Haaparannan välisen liikenteen ja sen edellytysten kehittämistä. Selvityksessä Trafikverket teki seuraavat suositukset; Perustetaan erillinen terminaaliorganisaatio vastaamaan terminaalin kehittämisestä (riippumaton yritys). Trafikverket tilaa selvityksen uudesta siirtokuormaushallista, siirtokuormauksen kehittämisestä sekä opastuksen ja viitoituksen parantamisesta ratapihalle yhteistyössä Haaparannan kaupungin ja operaattorin (Green Cargo) kanssa. Liikennevirasto selvittää Laurila–Tornio-radan sähköistyksen ja Tornion ratapihan kehittämisen edellytykset. Pohjoisen ulottuvuuden Liikenne- ja logistiikkakumppanuus (NDPTL) Pohjoinen ulottuvuus on kumppanuusmalli, jossa toteutetaan yhteistyötä neljän tasavertaisen kumppanin, Euroopan unionin, Venäjän, Norjan ja Islannin välillä. Pohjoisen ulottuvuuden tavoitteena on käytännön yhteistyön avulla tukea vakautta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueella. Liikenne kuuluu pohjoisen ulottuvuuden kehittyviin painopistealoihin. 31 Liikenne- ja logistiikkakumppanuus (NDPTL) on yksi neljästä kumppanuudesta. Kumppanuuden tavoite on vauhdittaa pohjoisiin kuljetusväyliin liittyviä hankkeita Itämeren ympäristössä ja Barentsin alueella. Hankkeiden lisäksi kumppanuus tarjoaa keskustelufoorumin politiikkojen ja käytäntöjen yhtenäistämiseksi liikennekysymyksissä. Pohjoisen ulottuvuuden kehittämisen periaatteena on yhteisrahoitus. Rahoitus tulee osallistuvien maiden lisäksi EU:n rahoitusinstrumenteista ja -ohjelmista sekä kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. (NDPTL 2014, Ulkoasiainministeriö 2014). Kestävän ja ympäristöystävällisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi NDPTL on määritellyt oman strategisen alueellisen multimodaalisen ydinverkon, joka yhdistää TEN-T-verkon EU:n naapurimaiden liikenneverkkoon. NDPTL ydinverkkopolitiikka mahdollistaa tärkeimpien kansainvälisten kuljetusyhteyksien yhtenäisen kehittämisen sisältäen neliporrasperiaatteen mukaisesti toimenpiteet infrastruktuurin rakentamisesta ja parantamisesta aina kevyempiin toimenpiteisiin henkilö- ja tavaraliikenteen tehostamiseksi koko alueella. Kuva 21. NDPTL:n määrittelemä alueellinen ydinliikenneverkko Suomessa sekä Liikenneviraston esitys verkon laajentamisesta (NDPTL 2014). 32 6.2 Yhteys Tallinnaan ja Eurooppaan Suomikäytävältä on yhteys Tallinnaan Helsingin ja Tallinnan välisten autolauttayhteyksien avulla. Lauttavuoroja on päivittäin noin 20. Matkustajamäärät ovat kasvaneet tasaisesti vuosina 2001–2013 vuosittaisen kasvun ollessa keskimäärin yli 3 prosenttia. Nykyään lauttayhteyttä käyttää vuosittain noin 7.9 miljoonaa matkustajaa ja 1.5 miljoonaa ajoneuvoa. Tavaraliikennettä on yhteensä noin 3 miljoonaa tonnia. Ennusteiden mukaan liikenne kaupunkien välillä jatkaa kasvuaan. Suurin kasvuodotus kohdistuu tavarakuljetuksiin, joiden odotetaan kasvavan noin 60 prosenttia 4.5 miljoonaan tonniin vuoteen 2022 mennessä. Helsingin sataman kehittämisohjelmassa matkustajamäärän arvioidaan kasvavan noin 9 miljoonaan ja ajoneuvojen määrän noin 2 miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. (Harju County Govenrment, City of Helsinki, City of Tallinn 2014, Helsingin kaupunki 2014,Turun yliopisto 2011). 9,00 8,00 million passangers 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 22. Matkustajamäärät Helsingin ja Tallinnan välisessä lauttaliikenteessä 2001–2013 (Harju County Govenrment, City of Helsinki, City of Tallinn 2014, Helsingin kaupunki 2014). 1400 thousand vehicles 1200 Buses and trucks Passenger cars 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuva 23. Ajoneuvojen määrä Helsingin ja Tallinnan välisessä lauttaliikenteessä 2005–2013 (Harju County Govenrment, City of Helsinki, City of Tallinn 2014, Helsingin kaupunki 2014). Helsingin ja Tallinnan välinen yhteys on osa EU:n ydinverkon North Sea–Baltic-käytävää. Suomen ja Baltian maiden välisen kaupan ja kanssakäymisen kasvu sekä Baltian tie- ja rataverkon kehittäminen (Rail Baltica ja Via Baltica) lisäävät liikenne- ja kuljetuskysyntää Suomen ja Baltian välillä. Helsingin metropolialueen yritysten verkostoitumisen ja pendelöinnin yksi viidestä pääsuunnasta on Tallinna ja Suomessa työskenteleekin jo noin 60 000 Viron kansalaista. Suomalaiset yritykset ovat puolestaan merkittäviä investoijia Virossa. Vuosina 2001–2013 Suomesta tehtiin suoria investointeja Viroon noin 2.5 miljardilla eurolla, mikä vas- 33 taa lähes 20 prosenttia kaikista ulkomaisista investoinneista Virossa. Suomen vienti Viroon ylitti 2 miljardin euron rajan vuonna 2013 Viron viennin Suomeen ollessa lähes samalla tasolla. Tallinnan suunta koostuu ensi sijassa työ- ja ostosmatkoista Tallinnaan, mutta kasvavassa määrin siitä on kasvamassa myös kuljetuskäytävä Keski-Eurooppaan. Jo lyhyellä tähtäimellä Suomen ja Viron välillä on tavoitteena saada aikaan säännöllinen konttijunayhteys Tallinnasta etelään nykyiseen rataan perustuen. Helsingin ja Tallinnan satamat ovat lähteneet tiivistämään yhteistyötään mm. Twinport hankkeen myötä, mikä vahvistaa Helsinki–Tallinnakaksoiskaupungin syntymistä. (Harju County Govenrment, City of Helsinki, City of Tallinn 2014, Helsingin kaupunki 2014). Lähitulevaisuudessa kasvavan liikenteen tarpeisiin Helsingin ja Tallinnan välillä vastataan kehittämällä nykyisiä lauttayhteyksiä. Pitkällä tähtäimellä vaihtoehtona on Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli, jonka pituus tulisi olemaan noin 80 km ja rakentamiskustannukset 8–9 miljardia euroa. Kuva 24. Helsingin metropolialueen viisi pendelöintikäytävää ja niiden päivittäinen työmatkapendelöinti pääkaupunkiseudulle (Helsinki 2014). Kuva 25. Suomikäytävän yhteydet Tallinnaan ja Eurooppaan. 34 Lähteet: European Commission Directorate-General Energy and Transport 2007; The Northern Transport Axis. Harju County Govenrment, City of Helsinki, City of Tallinn 2014; Pre-feasibility study of Helsinki–Tallin fixed link Helsingin kaupunki 2014; Helsinki eurooppalaisten liikennekäytävien risteyksessä - Neljän suunnan käytävät -hankkeen väliraportti 29.8.2014 Finavia 2014; http://www.finavia.fi Keski-Suomen liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto (2011); Botnian käytävä - pohjoinen yhteys Liikennevirasto 2014a; http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f Liikennevirasto 2014b; Liikenneviraston avoin data Liikennevirasto 2014c; Rataverkon tavaraliikenne-ennuste 2035 Liikennevirasto 2014d; Rautateiden verkkoselostus 2014 Liikennevirasto 2014e; Rautatietilastot Liikennevirasto 2014f; Saimaan kanavan ja muiden sulkukanavien liikennetilasto 2013. Liikennevirasto 2014g; Suomen satamien takamaatutkimus Liikennevirasto 2014h; Tierekisteri Liikennevirasto 2014i; Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 Liikennevirasto 2014j; Vt 4 (E75) välillä Heinola–Jyväskylä–Oulu–Haaparanta; Palvelutasolähtöinen kehittämisselvitys - Luonnos 28.8.2014 Liikennevirasto 2013a; Tavara- ja Henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035 Liikennevirasto 2013b; Valtakunnalliset liikenneverkkokuvaukset ja kysyntätiedot liikenneennustetarkasteluihin Liikennevirasto 2011; Liikenneolosuhteet 2035 - Rautateiden henkilöliikenteen ennustetarkasteluja Merenkulkulaitos 2008; Saimaan sisävesiliikenteen kehittämisselvitys Nelostie E75ry 2011; Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä–Oulu–Kemi merkittävä kehittäminen NDPTL 2014; Northern http://www.ndptl.org/ Dimension Partnership on Transport and Logistics. Sweco 2014; Åtgärdsvalsstudie för gränsöverskridande transporter Haparanda–Torneå - luonnos 2014–09–16. Ulkoasiainministeriö 2014; http://formin.finland.fi TEM, LVM, YM 2013; ALLI-kartasto - Suomen Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan pohjustus Tilastokeskus 2014; http://www.tilastokeskus.fi Tulli 2014; http://www.tulli.fi/ Turun yliopisto 2011; Cargo traffic on the Helsinki–Tallinn route Vectura 2010; Rail Port Gränsen - Inriktningsrapport 35 TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU PÄÄTÖSKOONTI Seutujohtaja Seutujohtajan päätökset 22.1.2015-11.2.2015 3 § SEUTUSIHTEERI POHJOSEN OSALLISTUMINEN KUNTIEN PAIKKATIETOSEMINAARIIN 4 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ LAINEELLE 5 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUSIHTEERI POHJOSELLE 6 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ PIIPOLLE 7 § VUOSILOMAN MYÖNTÄMINEN SEUTUASSISTENTTI PAUNOSELLE
© Copyright 2024