Hirvionnettomuuksien kehitys Vuonna 2014 sekä hirvi- että peuraonnettomuuksien määrä kasvoi. Hirvionnettomuuksissa kuoli kaksi ihmistä vuonna 2014. Vuonna 2013 hirvionnettomuuksissa kuoli kolme ihmistä. Hirvionnettomuuksien määrä korreloi voimakkaasti hirvikannan kanssa. Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuudet 1993-2014 Hirvionnettomuuksien määrä on puolittunut vuoden 2001 huippuluvuista, johtuen etupäässä eläinkannan pienentämisestä viime vuosina. 3500 Kadut ja yksityistiet Maantiet Onnettomuudet 3000 2500 2000 1566 1500 1000 500 57 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuuksissa kuolleet 1993-2014 14 12 11 Kuolleet 10 11 9 11 10 12 10 8 6 4 2 6 6 3 2 5 3 5 3 4 5 3 0 0 3 2 0 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuuksien määrä korreloi hirvikannan määrän kanssa Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuudet alueellisesti Hirvionnettomuuksia tapahtuu koko maassa – varsinkin vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä Vuonna 2014 hirvien kanssa kolaroitiin eniten PohjoisSavon, Pohjois-Pohjanmaan ja Uudenmaan ELYkeskuksen alueella. Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuudet alueellisesti Onnettomuuksien määrän suhdetta liikenteen määrään kuvataan onnettomuusasteella. Hirvionnettomuuksien aste oli koko maassa viime vuonna 4,3 onnettomuutta 100 miljoonaa ajettua tiekilometriä kohti, mikä on 5% suurempi kuin vuonna 2013. Hirvionnettomuuksien aste oli alemmalla tieverkolla hieman suurempi kuin pääteillä. ELYkeskusalueittain tarkasteltuna onnettomuusaste oli korkein Lapissa (7) ja matalin Uudellamaalla (2,2). Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvionnettomuuksien alueellinen jakautuminen 2009-2014 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Peuraonnettomuuksien alueellinen jakautuminen 2009-2014 Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvieläinonnettomuudet kuukausittain Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Nopeus riskitekijänä Yhdeksän kymmenestä henkilövahinkoon johtaneesta hirvieläinonnettomuudesta ajettiin vähintään 80 km/h rajoituksilla. Tilastosta ei kuitenkaan ilmene, onko ko. rajoituksia noudatettu onnettomuustilanteissa. Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Kuljettajan keino välttää onnettomuus on ajonopeuden laskeminen erityisesti riskiaikoina Ajonopeuden lasku antaa lisäaikaa reagoida äkilliseen tilanteeseen ja lieventää vammoja törmäyksen sattuessa Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvieläinonnettomuuksien kustannukset Vuoden 2014 hirvieläinonnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 90 miljoonaa euroa, mikä on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013. Hirvionnettomuuksien osuus kustannuksista oli 57 miljoonaa ja peuraonnettomuuksien 33 miljoonaa euroa. Onnettomuuksien kustannukset on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön vuonna 2013 vahvistamien liikenneonnettomuuksien keskimääräisten yksikkökustannusten perusteella. Lähde: Liikennevirasto, Hirvieläinonnettomuudet vuonna 2014 Hirvi- ja peurakolareidenajoittuminen suhteessa auringonlaskuun koko maassa 1989-1997 Hirvi- ja peurakolareita sattuu kaikkina vuodenaikoina eniten kun auringonlaskusta on kulunut yksi tunti. Lähteet: Hirvikolarit ja kolarikuljettajat, LVM 2001, Deer-vehicle crashes: extensive peak at one hour after sunset” (Haikonen 2001)