EDUSTAJAKOKOUS 2015 Kokousasiakirjat
EDUSTAJAKOKOUS 2015 KOKOUSAINEISTO 2 SISÄLLYSLUETTELO KOKOUKSEN ESITYSLISTA 3 MENETTELYTAPAJÄRJESTYS 4 SÄÄNTÖMUUTOSESITYS 7 MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA 2016-2017 17 ALOITTEET JA LIITTOHALLITUKSEN ANTAMAT VASTAUKSET 22 3 Kokoomuksen Naisten Liiton sääntömääräinen edustajakokous 14.-15.11.2015 Kokouksen asialista 1. Edustajakokouksen avaus 2. Valitaan kokoukselle puheenjohtajat 3. Valitaan kokoukselle sihteerit 4. Valitaan pöytäkirjantarkastajat 5. Valitaan ääntenlaskijat 6. Todetaan kokouksen osanottajat, laillisuus ja päätösvaltaisuus 7. Vahvistetaan kokouksen esityslista kokousasioiden käsittelyjärjestykseksi 8. Vahvistetaan liittohallituksen esitys kokouksen menettelytapajärjestykseksi 9. Asetetaan kokoukselle tarpeelliset toimikunnat 10. Käsitellään kertomus eduskuntaryhmän tärkeimmistä kannanotoista ja toimenpiteistä erityisesti tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä edellisen varsinaisen edustajakokouksen jälkeiseltä ajalta 11. Käsitellään selostus poliittisesta tilanteesta 12. Käsitellään esitys Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n sääntöjen muuttamisesta 13. Hyväksytään liitolle poliittinen ohjelma ja poliittisen toiminnan suuntaviivat vuosille 2016 - 2017 14. Hyväksytään kokoukselle julkilausuma 15. Valitaan liiton puheenjohtaja ja kaksi (2) varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi on kaksi vuotta. 16. Päätetään liittohallituksen jäsenten lukumäärästä 17. Liittohallituksen varsinaisten ja varajäsenten valinta 18. Käsitellään edustajakokousaloitteet 19. Muut esille tulevat asiat 20. Edustajakokouksen päättäminen 4 EDUSTAJAKOKOUS 2015 Menettelytapajärjestys 1. Soveltamisala Kokoomuksen Naisten Liitto ry:n sääntömääräisessä edustajakokouksessa noudatetaan tätä menettelytapajärjestystä ja vakiintunutta kokouskäytäntöä niiltä osin kuin liiton säännöissä ei toisin määrätä. Tämän menettelytapajärjestyksen tulkinnasta päättää edustajakokouksen puheenjohtaja. 2. Kokouksen avaus ja puheenjohtajat Edustajakokouksen avaa liiton puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan jompikumpi liiton varapuheenjohtajista. Avaaja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtajisto, joista yksi on edustajakokouksen vastaava puheenjohtaja. 3. Sihteeri, ääntenlaskijat ja pöytäkirjan tarkastajat Edustajakokous valitsee itselleen tarpeellisen määrän sihteereitä ja ääntenlaskijoita, joiden keskuudesta nimitetään sihteeristön vanhin ja ääntenlaskijoiden vanhin. Edustajakokous valitsee keskuudestaan kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja näille varapöytäkirjantarkastajat. 4. Valtakirjojen tarkastus Jäsenyhdistysten viralliset edustajakokousedustajat jättävät valtakirjansa edustajakokouksen ilmoittautumiskansliaan, jossa liittohallituksen tehtävään valtuuttamat henkilöt suorittavat valtakirjojen tarkastuksen. Äänivaltainen kokousedustaja voi siirtää äänivallan varaedustajalleen, jos tämän nimi on myös mainittuna edustajan valtakirjassa. Siirto voi tapahtua vain yhden kerran, ja siirtoilmoitus on edustajan ja varaedustajan toimesta yhtäaikaisesti annettava kokouksen ilmoittautumiskansliaan. 5. Kokousaineisto Edustajakokouksen äänivaltaiset osanottajat saavat kokouspaikalla ilmoittautuessaan ja maksettuaan materiaalimaksun osanottajamerkin, joka on pidettävä näkyvillä kokouspaikalla oleskellessa. Äänivaltaiset kokousedustajat saavat kirjekuoren, jossa on äänestysliput avointa ja suljettua äänestystä varten sekä muu tarvittava kokousmateriaali. Kaikille etukäteen ilmoittautuneille on lähetetty edustajakokousmateriaali etukäteen. Kadotettujen äänestyslippujen tilalle ei anneta uusia. Edustajakokouksen kutsuvieraat ja tarkkailijat saavat ilmoittautuessaan oman osanottajamerkkinsä ja heille jaettavan materiaalin. 5 6. Kokoukselle asetettavat toimikunnat Edustajakokoukselle asetetaan: 6.1 Vaalitoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella esityslistan kohdassa 15 ja 17 tehtävät valinnat sekä tehdä kokoukselle ehdotukset valittavista henkilöistä, ja jonka tehtävänä on valmistella kokoukselle esityslistan kohdan 16 esitys liittohallituksen jäsenten lukumäärästä. 6.2 Poliittista asiakirjaa käsittelevä toimikunta, jonka tehtävänä on valmistella kokoukselle esityslistan kohdassa 13 käytävän yleiskeskustelun ja yksityiskohtaisen käsittelyn sekä liittohallituksen esityksen pohjalta esitys liiton poliittiseksi asiakirjaksi. 6.3 Julkilausumatoimikunta, jonka tehtävänä on valmistella esityslistan kohdassa 14 tehtävät julkilausumat. Kuhunkin toimikuntaan voi osallistua enintään yksi äänivaltainen kokousedustaja saman piirijärjestön jäsenyhdistyksistä. 7. Asioiden käsittelyjärjestys Kokouksen päätösasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan lyhyttä käsittelyjärjestystä. Käsittelyvaiheet ovat: 1. esittely 2. yleiskeskustelu 3. yksityiskohtainen käsittely 4. päätöksen tekeminen Käsittelyn pohjana on liittohallituksen esitys. Poliittisen asiakirjan käsittely siirretään yleiskeskusten ja yksityiskohtaisen keskustelun jälkeen toimikuntaan, jonka tehtävänä on valmistella esitys edustajakokoukselle. Muutosehdotukset käsittelyn pohjana olevaan ehdotukseen on tehtävä viimeistään yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Kaikki muutosehdotukset käsittelyn pohjana oleviin esityksiin on jätettävä kokouksen sihteeristölle myös kirjallisina. Ehdotus asian palauttamisesta, pöydälle panosta tai hylkäämisestä voidaan tehdä yleiskeskustelussa tai yksityiskohtaisessa käsittelyssä. 8. Ponnet Edustajakokous voi päätöksen tekemisen yhteydessä hyväksyä käsiteltävään asiaan olennaisesti liittyvän ponnen, joka hyväksytyksi tullessaan on edustajakokouksen toivomus liittohallitukselle. Ponsiesitys on tehtävät viimeistään yksityiskohtaisessa käsittelyssä. Ponsiesitykset on jätettävä kirjallisena kokouksen sihteeristölle. 9. Puheenvuoropyynnöt Edustajakokouksessa voidaan asiaa käsiteltäessä käyttää seuraavanlaisia puheenvuoroja: 1. esittelypuheenvuoroja 2. keskustelupuheenvuoroja 3. kannatuspuheenvuoroja 6 4. repliikkipuheenvuoroja 4. työjärjestyspuheenvuoroja Päätöksen tekemisen jälkeen voidaan käyttää puheenvuoroja eriävän mielipiteen tai vastalauseen merkitsemiseksi pöytäkirjaan. Kaikki puheenvuorot on käytettävä puhujakorokkeelta. Puheenvuoropyynnöt on jätettävä kokouksen sihteeristölle kirjallisina puheenvuoropyyntölappuja käyttäen, kannatus- ja työjärjestyspuheenvuorot mukaan luettuina. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä lipukkeeseen, mitä esityslistan kohtaa puheenvuoropyyntö koskee sekä koskeeko pyyntö yleiskeskustelua, yksityiskohtaista käsittelyä, tehtyä päätöstä tai kannatuspuheenvuoroa. Mikäli puheenvuoropyyntö liittyy aloitteisiin tai kannanottoihin, on lipukkeessa mainittava aloitteen tai kannanoton numero. Puheenvuoron tulee pitäytyä käsiteltävänä olevaan asiaan. Puheenjohtaja keskeyttää puheenvuoron, joka ei koske asiaa tai joka ylittää sallitun enimmäispituuden. Työjärjestykseen hyväksyttyjä esityksiä lukuun ottamatta puheenvuorot rajoitetaan kolmen (3) minuutin pituisiksi. Repliikkipuheenvuoroja myönnetään vain liittohallituksen edustajalle tai henkilölle, joka haluaa korjata häneen tai edustamaansa yhteisöön liittyvän väitteen. Kokous voi puheenjohtajan esityksestä rajoittaa keskustelua siten, että loput ko. asiakohdassa käytettävät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään seuraavan puheenvuoron kuluessa. Keskustelun rajoittamisen jälkeenkin on myönnettävä puheenvuorot, jotka koskevat sen jälkeen tehtyjen ehdotusten kannattamista tai peruutettujen ehdotusten ottamista toisiin nimiin ja niiden kannattamista. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun ja toteaa kannatetut ehdotukset, jotka tulevat päätöksentekoon. 10. Äänestykset Jos asiasta on äänestettävä, ratkaisee puheenjohtaja toimitetaanko koeäänestys. Jos toimitettu koeäänestys on antanut kiistattoman tuloksen, voi kokous ratkaista asian sen mukaan. Muussa tapauksessa toimitetaan varsinainen äänestys. Varsinainen äänestys suoritetaan pääsääntöisesti avoimena. Suljettua lippuäänestystä käytetään vain vaaleissa tai kun sitä sääntöjen edellyttämällä tavalla pyydetään tai kokouksen puheenjohtaja niin päättää. Käsiteltäessä asiakysymyksiä äänestyksessä asetetaan aina kaksi esitystä vastakkain ja seuraavaan äänestykseen tulee aina edellisen äänestyksen voittanut esitys. Kutakin vaaleissa ehdolle asettunutta henkilöä tulee esittää kokoukselle valittavaksi. Päätökset tehdään vaaleissa ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Mikäli ensimmäisellä äänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessä enintään kaksinkertainen määrä ehdokkaita valitsematta olevien määrään nähden. Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. 11. Asian käsittely ja kokouksen keskeyttäminen Milloin on tehty kannatettu esitys asian panemisesta pöydälle tai sen palauttamisesta valmisteltavaksi, asian käsittely keskeytetään ja puheenjohtaja pyytää varaamaan puheenvuorot koskien vastaavasti pöydälle panoa tai palauttamista. Kun tästä pyydetyt puheenvuorot on käytetty, ratkaistaan pöydällepano tai palauttaminen tarvittaessa äänestämällä. Kokouksen puheenjohtaja ratkaisee, pidetäänkö neuvottelutaukoja. Tuntia pidemmästä tauosta ja kokouksen aikataulusta päättää edustajakokous. 7 ESITYS SÄÄNTÖMUUTOKSESTA EDUSTAJAKOKOUKSELLE KOKOOMUKSENNAISTENLIITTORY:NSÄÄNNÖT 1§ NIMI,KOTIPAIKKA,TOIMINTA-ALUEJAKIELET YhdistyksennimionKokoomuksenNaistenLiittory,ruotsiksiSamlingpartietsKvinnoförbundrf.Yhdistyksen kotipaikkaonHelsinginkaupunkijatoiminta-aluekokomaa.Yhdistyksenkieletovatsuomijaruotsi,ilmoitus-japöytäkirjakielenäsuomi. YhdistystäsanotaannäissäsäännöissäliitoksijasekuuluujäsenenäKansallinenKokoomusrp:een,jotanäissäsäännöissäsanotaanpuolueeksi. 2§ TARKOITUS Liiton tarkoituksena on olla jäsenyhdistystensä yhdyssiteenä ja toimia naisten poliittisten vaikutusmahdollisuuksienlisäämiseksi,naistenjamiestenvälistentasa-arvonedistämiseksisekäseuraavillepääperiaatteillerakentuvienpyrkimystentoteuttamiseksi: • • • • • yksilökeskeisyyteenperustuvan,ihmisenaineellisestijasosiaalisestiturvattuunelämääntähtäävän sekäjokaisenihmisenhenkisenkasvunjapersoonallisuudenlaajentamisenoikeuttakunnioittavan yhteiskunnallisenvakaumuksenedistäminen, isänmaahankohdistuvankiintymyksenylläpitäminenjavahvistaminen, yksilöllisen mielipiteenilmaisun vapauteen, kansalaisten tasavertaisuuteen osallistumisoikeuteen, perusturvallisuuden takaamiseen ja yhteiskunnalliseen moniarvoisuuteen ja suvaitsevaisuuteen perustuvankansanvaltaisenyhteiskuntajärjestelmänkehittäminen, edellytysten luominen sellaiselle markkinatalouteen perustuvalle taloudelliselle toiminnalle, joka edistääsosiaalistaturvallisuuttajahyvinvointiasekäekologisestikestävääkehitystämaailmassa, Suomen itsenäisyyden turvaaminen ja kansojen välisen ymmärryksen lisääminen kansainvälistä oikeudenmukaisuuttasekäväkivallatontavuorovaikutustaedistämällä. 3§ TOIMINNANLAATU Pyrkimystensätoteuttamiseksiliitto 1) osallistuuvaltiollisiinjakunnallisiinvaaleihin, 2) harjoittaa jäsenistönsä keskuudessa ja sen ulkopuolella liiton tarkoitusperiä edistävää tiedotus-, julkaisu-jakoulutustoimintaasekäjärjestääkursseja,neuvottelutilaisuuksiajajuhlia. Toimintansatukemiseksiliitto 1) kantaajäseniltäänjäsenmaksuja,ottaavastaantestamenttejajalahjoituksiasekä 2) harjoittaaseuraavaataloudellistatoimintaa: • omistaa,hallitseejavuokraakiinteistöjäsekäosakkeita • järjestääkeräyksiäjaarpajaisia 8 harjoittaakoulutus-jakustannustoimintaa 4) harjoittaa tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tavaroiden ja palvelusten myynti- ja vuokraustoimintaa 5) harjoittaaravitsemus-jamajoitustoimintaa. 3) 4§ JÄSENET Varsinaisetjäsenet Liitonvarsinaisiajäseniäovat: jäsenyhdistystenmuodostamatliitonrekisteröidytpiirijärjestöt. 2) rekisteröidytvaltakunnallisetteemayhdistykset 1) Saavutetutjäsenoikeudetsäilyvät. Liitonpiirijärjestöksiluetaanrekisteröityyhdistys,jollaonjäsenenäänvähintäänkolmerekisteröityäpaikallis-taiteemayhdistystä.Piirijärjestöillävoiollajäseninäänpaikallisyhdistyksiä,teemayhdistyksiäsekäluonnollisiahenkilöitä. Jäsenyhdistystenjäsentaijäseneksipyrkiväeisaakuuluamuuhunpuolueeseen.Jäsenyhdistyksenjäsensaa kuuluavarsinaisenajäsenenäainoastaanyhteenpuolueenjäsenyhdistykseen. Jäsenhakemusontoimitettavakirjallisenaliittohallitukselle.Paikallisellatasollatoimivanyhdistyksenhakemukseenonliitettäväpiirijärjestönhallituksenlausunto.Liittohallitushyväksyyhakijansäännötja lähettäänepuolueenhallituksellevahvistettavaksijaedelleenrekisteröintiävartenyhdistysrekisteriintoimitettavaksi. Kunniapuheenjohtajaja–jäsenet Kunniapuheenjohtajaksi edustajakokous voi kutsua liiton toiminnassa erityisesti ansioituneen jäsenyhdistyksenjäsenen.Liitollavoiollavainyksikunniapuheenjohtajakerrallaan. Kunniajäseneksiedustajakokousvoikutsualiitontoiminnassaansioituneenjäsenyhdistyksenjäsenen. Kunniapuheenjohtajaja–jäseneivätsuoritajäsenmaksua.Liittoonkuitenkinvelvollinensuorittamaanpuolueellejäsenmaksunheidänkinosaltaan. Kannattavatjäsenet Liitonkannattavaksijäseneksiliittohallitusvoihyväksyärekisteröidynyhdistyksentailuonnollisenhenkilön. Jäsenmaksut Jokainen varsinainen ja kannattava jäsen suorittaa jäsenmaksuna sen määrän, jonka varsinainen liittokokousseuraavaakalenterivuottavartenkullekinjäsenellevahvistaa.Varsinaistenjäsentenjäsenmaksuakannettaessaotetaanhuomioonhenkilöjäsentenlukumäärätoimintavuodenensimmäisenäpäivänä. 9 5§ JÄSENENEROAMINENJAEROTTAMINEN Josvarsinainenjäsen,kunniajäsen,kunniapuheenjohtajataikannattajajäsenpäättääerotaliitosta,onsiitä tehtävä kirjallinen ilmoitus liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoitettava eroamisestaan edustajakokouksentailiittokokouksenpöytäkirjaanmerkittäväksi. Eroavanjäsenenonsuoritettavakaikkinetaloudellisetvelvoitteet,jotkasillesinäkalenterivuotenakuuluvat,jonaeroaminentapahtuu. Josliitonvarsinainenjäsentaikannattajajäseneisuoritajäsenmaksuaankolmenaperättäisenävuotena,voi liitohallituskatsoajäseneneronneeksi. Liittohallituksellaonoikeuserottaaliitonvarsinainenjäsen,kannattajajäsen,kunniajäsenjakunniapuheenjohtaja, mikäli jäsen jättää täyttämättä ne velvoitteet, joihin se on liittoon liittyessään sitoutunut, tai jos jäsentoimiiliittoavahingoittavallatavalla. Liittohallituksen on kuultava erotettavaa jäsentä ennen erottamispäätöksen tekemistä paitsi milloin erottamisperusteenaonjäsenmaksunmaksamattajättäminen.Erottamispäätöstehdäänehdottomallaäänten enemmistölläjasetuleevoimaanheti. Erottamispäätöksestäjäsenelläonoikeusvalittaapäätöksestäedustaja-tailiittokokouksellejättämälläkirjallinenvalitusliittohallituksellekolmenkymmenen(30)vuorokaudenkuluessaasiastatiedonsaatuaan. Josedustaja-tailiittokokous,liittohallitustataierotettuajäsentäkuultuaansekähankittuaanmuuttarpeelliseksi katsomansa selvitykset, hyväksyy vähintään kahden kolmasosan (2/3) ääntenenemmistöllä erottamispäätöksen,tuleesevoimaanheti. 6§ LIITONJOHTO Liitonjohdonmuodostavatedustajakokous,liittokokousjaliittohallitus. Ylintäpäätäntävaltaakäyttääjokatoinenvuosikokoontuvaedustajakokoussekäedustajakokoustenvälillä liittokokousjaliittohallitus.Toimeenpanovaltaonliittohallituksella. 7§ EDUSTAJAKOKOUKSENAJANKOHTA Varsinainenedustajakokous Liitonvarsinainenedustajakokousonpidettäväjokatoinenvuosisyys–marraskuunaikana. Ylimääräinenedustajakokous Liiton ylimääräinen edustajakokous pidetään, milloin edustajakokous itse tai liittokokous niin päättää tai milloinvähintäänneljä(4)piirijärjestöätaiyksikymmenesosa(1/10)äänioikeutetuistajäsenistäsitäkirjallisestierityisestiilmoitetunasiankäsittelyävartenliittohallitukseltapyytää.Piirijärjestönosaltakokouspyyntöäkoskevapäätösontehtäväpiirikokouksessa. 10 Ylimääräinenedustajakokousonpidettäväviimeistäänkahden(2)kuukaudenkuluessasiitä,kunkokousta onasianmukaisestipyydetty. 8§ EDUSTAJAKOKOUSTENKOOLLEKUTSUMINEN Edustajakokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on julkaistava vähintään yhdessäpuolueenäänenkannattajassaJApostitsetaitietoliikenneyhteyttätaimuutateknistäapuvälinettä käyttäen liiton jäsenille vähintään yhtä (1) kuukautta ennen kokousta. Kokouskutsu lähetetään jäsenen ilmoittamaanyhteystietoon. 9§ EDUSTAJAKOKOUSTENOSANOTTAJAT Äänivalta Edustajakokouksiinonkullakin: piirijärjestöllä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja suoran ja jäsenyhdistyksensä yhteenlasketunhenkilöjäsenmääränkutakinalkavaa500-lukuakohti, 2) paikallis- ja teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja jäsenmääränsä kutakinalkavaa25-lukuakohti, 3) valtakunnallisella teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) edustaja jäsenmääränsä kutakin alkavaa500-lukuakohti. 1) Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen jäsenmaksunsa suorittaneiden henkilöjäsentenmääränmukaan. Edustusoikeusjaäänivaltaonvainjäsenmaksuvelvoitteensasuorittaneillavarsinaisillajäsenilläjavarsinaisenjäsenenhenkilöjäsenillä. Kokouksen osallistujan tai hänet lähettäneen tahon on maksettava liittohallituksen kulloistakin kokousta vartenerikseenvahvistamamateriaalimaksu. Puhe-jaläsnäolo-oikeus Puhe-jaläsnäolo-oikeusedustajakokouksessaonlisäksiliitonkunniapuheenjohtajallaja-jäsenillä,kannattavilla jäsenillä, liittohallituksen jäsenillä, liiton keskustoimiston virkailijoilla ja piirien järjestösihteereillä, puolueen eduskuntaryhmän jäsenillä, puolueen ehdokaslistalta valituilla Euroopan parlamentin jäsenillä, puolueen ja puolueen muiden valtakunnallisten jäsenliittojen edustajilla sekä puolueen kunkin äänenkannattajantoimituksenedustajilla. Edustajakokousvoimyöntääpuhe-jaläsnäolo-oikeudenmuillekinsitäpyytävillehenkilöille. 11 10§ PÄÄTÖKSENTEKOEDUSTAJAKOKOUKSESSA Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä.Ääntenmennessätasanratkaiseekokouksenpuheenjohtajanääni. Päätöksettehdäänvaaleissaehdottomallaääntenenemmistöllä.Mikäliensimmäisellääänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessäenintäänkaksinkertainenmääräehdokkaitavalitsemattaolevienmääräännähden.Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalitonsuoritettavasuljetuinlipuin,milloinvähintäänkymmenen(10)äänivaltaistaosanottajaasitäpyytää. 11§ ALOITEOIKEUSEDUSTAJAKOKOUKSELLE Oikeusaloitteidentekemiseenedustajakokoukselleonliitonvarsinaisillajäsenillä,liittohallituksellajapuoluehallituksella.Liitonsääntöjenmuuttamistakoskevataloitteetonjätettäväliittohallitukselleviimeistään kymmenen(10)viikkoaennenkokousta.Muutaloitteetonjätettäväliittohallitukselleviimeistäänkahdeksan(8)viikkoaennenkokousta. Liittohallituslähettäätehdytaloitteetvähintäänneljätoista(14)päivääennenkokoustalausunnoillaanvarustettuinaliitonvarsinaisillejäsenille. 12§ EDUSTAJAKOKOUKSENASIAT Varsinainenedustajakokous Varsinaisessaedustajakokouksessa • • • • • • • • asetetaankokouksessakäsiteltäviäasioitavartentarpeellisettoimikunnat, käsitellään kertomus eduskuntaryhmän tärkeimmistä kannanotoista ja toimenpiteistä erityisesti tasa-arvoonliittyvissäkysymyksissäedellisenvarsinaisenedustajakokouksenjälkeiseltäajalta, käsitelläänselostuspoliittisestatilanteestajamääritelläänliitonpoliittisetsuuntaviivatseuraavalle kaksivuotiskaudelle, valitaan liiton puheenjohtaja, jonka toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavan kalenterivuodenalustajajatkuensitäseuraavankalenterivuodenloppuunasti,kuitenkinniin,että samahenkilövoidaanvalitaenintäänkolmeksikaudeksiperäkkäin, valitaan liiton kaksi (2) varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavankalenterivuodenalustajajatkuensitäseuraavankalenterivuodenloppuunasti,kuitenkin niin,ettäsamahenkilövoidaanvalitaenintäänkolmeksikaudeksiperäkkäin, päätetäänliittohallituksenjäsentenlukumäärästäsääntöjen18§:nmääräämissärajoissa, valitaan liittohallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, joiden toimikausi on kaksi kalenterivuotta, alkaen seuraavan kalenterivuoden alusta ja jatkuen sitä seuraavan kalenterivuoden loppuun asti, kuitenkin niin, että sama henkilö voidaan valita enintään kolmeksi kaudeksiperäkkäin, käsitelläänaloitteetjaliittohallituksenniistäantamatlausunnot. 12 Ylimääräinenedustajakokous Ylimääräisessäedustajakokouksessakäsitelläänasiat,jotkakokouskutsussaonmainittusekäneliittohallituksenesittämätkysymykset,jotkakokouspäättääottaakäsiteltäviksi,mikäliasiaaeitarvitsemainitakokouskutsussa. 13§ LIITTOKOKOUKSENAJANKOHTA Varsinainenliittokokous Liitonvarsinainenliittokokousonpidettävävuosittainsyys-marraskuunaikana. Ylimääräinenliittokokous Liiton ylimääräinen liittokokous pidetään, milloin liittokokous itse tai liittohallitus niin päättää tai milloin vähintäänneljä(4)liitonpiirijärjestöistätaiyksikymmenesosa(1/10)äänioikeutetuistajäsenistäsitäkirjallisestierityisestiilmoitetunasiankäsittelyävartenliittohallitukseltapyytää.Piirijärjestönosaltakokouspyyntöäkoskevapäätösontehtäväpiirikokouksessa. Ylimääräinen liittokokous on pidettävä viimeistään kahden (2) kuukauden kuluessa siitä, kun kokousta on asianmukaisestipyydetty. 14§ LIITTOKOKOUKSENKOOLLEKUTSUMINEN Liittokokousten tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus. Kokouskutsu on julkaistava vähintään yhdessä puolueen äänenkannattajassa ja lähetettävä postitse tai tietoliikenneyhteyttä tai muuta teknistä apuvälinettäkäyttäenliitonjäsenillevähintäänyhtä(1)kuukauttaennenkokousta.Kokouskutsulähetetään jäsenenilmoittamaanyhteystietoon. 15§ LIITTOKOKOUSTENOSANOTTAJAT Äänivalta Liittokokouksiinonkullakin: liiton piirijärjestöllä oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustaja piirin suorajäsenten ja jäsenyhdistystenyhteenlasketunhenkilöjäsenmääränkutakinalkavaa300-lukuakohti. 2) rekisteröidyillä valtakunnallisella teemayhdistyksellä on oikeus lähettää yksi (1) äänivaltainen edustajahenkilöjäsenmääränsäkutakinalkavaa300-lukuakohti. 1) Kokousedustus määräytyy toimintavuoden ensimmäisenä päivänä olleen jäsenmaksunsa suorittaneiden henkilöjäsentenmääränmukaan. 13 Edustusoikeusjaäänivaltaonvainjäsenmaksuvelvoitteensasuorittaneillavarsinaisillajäsenilläjavarsinaisenjäsenenhenkilöjäsenillä. Puhe-jaläsnäolo-oikeus Puhe–jaläsnäolo-oikeusliittokokouksissaonlisäksiliittohallituksenjäsenillä,liitonkeskustoimistonvirkailijoillajapiirienjärjestösihteereillä. Liittokokousvoimyöntääpuhe-jaläsnäolo-oikeudenmuillekinsitäpyytävillehenkilöille. 16§ PÄÄTÖKSENTEKOLIITTOKOKOUKSISSA Päätökset tehdään asiakysymyksissä ehdottomalla ääntenenemmistöllä, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä.Ääntenmennessätasanratkaiseekokouksenpuheenjohtajanääni. Päätöksettehdäänvaaleissaehdottomallaääntenenemmistöllä.Mikäliensimmäisellääänestyskierroksella riittävä määrä ehdokkaista ei saa tarvittavaa ääntenenemmistöä, seuraavalle äänestyskierrokselle pääsee äänijärjestyksessäenintäänkaksinkertainenmääräehdokkaitavalitsemattaolevienmääräännähden.Vaalissa on äänestettävä niin montaa ehdokasta kuin on valittavia. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Vaalitonsuoritettavasuljetuinlipuin,milloinvähintäänkymmenen(10)äänivaltaistaosanottajaasitäpyytää. 17§ LIITTOKOKOUKSENASIAT Varsinainenliittokokous Varsinaisessaliittokokouksessa • • • • • • • • • asetetaankokouksessakäsiteltäviäasioitavartentarpeellisettoimikunnat, käsitelläänliittohallituksenselontekoliitonedelliseltätoimikaudelta, käsitellääntilikertomusjatilintarkastajienlausuntosekävahvistetaantilinpäätös, päätetäänvastuuvapaudenmyöntämisestäliittohallituksellesekämuilletili-javastuuvelvollisille, vahvistetaan liittohallituksen kuluvalle vuodelle valmistelema toimintasuunnitelma sekä talousarvio, määritelläänseuraavanvuodentoimintasuunnitelmansuuntaviivat, määrätäänseuraavanvuodenliitonvarsinaistenjakannattavienjäsentenjäsenmaksujensuuruus, määritelläänseuraavanvuodentalousarvioraamit, valitaankaksi(2)tilintarkastajaa,joistatoisentuleeollaKeskuskauppakamarinhyväksymä tilintarkastaja(KHT)taiKHT-yhteisösekäheillevaratilintarkastajat Ylimääräinenliittokokous Ylimääräisessäliittokokouksessakäsitelläänasiat,jotkakokouskutsussaonmainittusekäneliittohallituksen esittämätkysymykset,jotkakokouspäättääottaakäsiteltäväksi,mikäliasiaaeitarvitsemainitakokouskutsussa. 14 18§ LIITTOHALLITUS Jäsenet Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtajana liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtajina liiton varapuheenjohtajatjaliittokokouksen valitsemat vähintään kuusi (6) ja enintään kolmetoista (13) jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Liittohallitus määrää ensimmäisen ja toiseen varapuheenjohtajan. Puheenjohtajistolla ei ole henkilökohtaisiavarajäseniä. Liittohallituksenvarsinaisenjäsenenestyneenäollessavarajäsenosallistuuliittohallituksenkokouksiin.Liittohallituksenvarsinaisenjäsenenvelvollisuusonilmoittaahenkilökohtaisellevarajäsenelleenesteestään. Liittohallitusasettaaneuvottelukuntiajatoimikuntiamääräajaksitaierityistätehtäväävartensekäkutsuu taloudenhoitajan. Kokoukset Liittohallitusonkutsuttavakoolle,milloinpuheenjohtajakatsoosentarpeelliseksitaivähintäänpuoletliittohallituksenjäsenistäsitävaatii.Liittohallituksenkokousvoidaanpitäämyöstietoliikenneyhteyttäkäyttäen.Tästäannetaantarkemmatmääräyksetliittohallituksenjohtosäännössä,jokahyväksytäänliittohallituksentoimikaudenensimmäisessävarsinaisessakokouksessa. Kokouskutsu Kokouskutsuonlähetettäväpostitsetaitietoliikenneyhteyttätaimuutateknistäapuvälinettäkäyttäenliittohallituksenjäsenillevähintäänyhtä(1)viikkoaennenkokousta.Kiireellisiäpoliittisiakysymyksiäkäsittelemäänvoidaanliittohallituskutsuakoolleilmanmääräaikaa. Päätösvaltaisuus Liittohallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla, puheenjohtaja tai jompikumpivarapuheenjohtajistamukaanluettuna.Päätöksettehdäänehdottomallaääntenenemmistöllä.Ääntenmennessätasanratkaiseekokouksenpuheenjohtajanääni,paitsivaaleissaarpa. Aloiteoikeus Oikeusaloitteidentekemiseenliittohallituksenkokoukselleonliittohallituksenjäsenillä,liitonjäsenilläsekä puolueenhallituksella. Läsnäolo-japuheoikeus Liittohallitusvoimyöntääläsnäolo-japuheoikeudenmuillekinhenkilöille. 15 Liittohallituksentehtävät Liittohallituksentehtävänäonsenlisäksi,mitänämäsäännötmuutenedellyttävät: johtaaliitontoimintaaedustaja-jaliittokokoustenpäätöstenmukaisestisekätehdäaloitteitaliiton toiminnankehittämiseksi, 2) ohjata jäsenyhdistysten toimintaa sekä valvoa sääntöjen sekä edustaja- ja liittokokousten päätöstennoudattamista, 3) valmistellaedustaja-jaliittokokoustenkäsiteltäväksitulevatasiatjakutsuanekoolle, 4) valmistellajaohjatanaistenvaltiollista,kunnallistajamuutavaalitoimintaa, 5) päättäävarojenhankinnastajavastataomaisuudenhoidosta, 6) hyväksyäjäsenyhdistystensäännötjasääntöjenmuutoksetsekähyväksyäuudetjäsenet. 7) valitatyövaliokunta, 8) vahvistaaliitonkeskustoimistonjohtosääntö, 9) pitääjäsenluetteloaliitonjäsenistä, 10) päättääliitonomaisuudenmyynnistä,vaihtamisestajakiinnittämisestä. 1) Työvaliokunta Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajana, liiton varapuheenjohtajat varapuheenjohtajina,1-2muutaliittohallituksenkeskuudestaanvalitsemaajäsentäsekäliitontaloudenhoitaja. Työvaliokuntavalitaanensimmäisessäliittohallituksenkokouksessajasentoimikausikestääliittohallituksen toimikaudenloppuunsaakka. Liittohallituksenhenkilökohtaisetvarajäseneteivätosallistutyövaliokunnantyöskentelyyn. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun vähintään kolme (3) sen jäsentä on saapuvilla, puheenjohtaja tai jompikumpivarapuheenjohtajistamukaanluettuna. Työvaliokuntavalmisteleeliittohallitukselletehtävätehdotukset,valvooliittohallituksenpuolestasenpäätöstentoimeenpanoasekähoitaaliittohallituksensilleantamiatehtäviäjajuokseviaasioita. Nimenkirjoittaminen Liitonnimenkirjoittavatliitonpuheenjohtaja,pääsihteerisekäliittohallituksenmääräämäthenkilöt,kukin yksin. Taloudenhoitaja Taloudenhoitajan tulee liittohallituksen luottamushenkilönä valvoa liiton varain hoitoa ja tukea varainhankintaa. Toiminta-jatilivuosi Liitontoiminta-jatilivuosionkalenterivuosi Liittohallituksenonjätettävätilittilintarkastajilleviimeistäänkuukauttaennenliittokokoustajaneonpalautettavaliittohallituksellekaksi(2)viikkoamyöhemmin. 16 19§ LUOTTAMUS-JATOIMIHENKILÖT Luottamustehtäviinvoidaanvalitavainliitonjäsenyhdistystenhenkilöjäseniä. Liitonpuheenjohtajantuleevalvoa,ettäliitontoimintaajohdetaanyhdistyslain,liitonsääntöjensekäliiton johdonpäätöstenmukaisesti. Liitonpääsihteerinjakeskustoimistontoimihenkilötvalitseeliittohallitus.Pääsihteerionliitonensimmäinen toimihenkilöjakeskustoimistonpäällikkö.Hänentehtävänäänonohjataliittohallituksenvahvistamanjohtosäännönmukaisestitoimintaa. Keskustoimistontoimihenkilöthoitavattehtäviäänliittohallituksenvahvistamanjohtosäännönmukaisesti. §20 SÄÄNTÖJENMUUTTAMINENJALIITONPURKAMINEN Kysymysnäidensääntöjenmuuttamisestatailiitonpurkamisestavoidaanottaaesilleedustajakokouksessa jos se on kokouskutsussa mainittu. Päätöksen tekemiseksi vaaditaan vähintään kahden kolmasosan (2/3) enemmistöannetuistaäänistä,jasääntöjenmuutoksellelisäksipuolueenhallituksenvahvistus. Purkamispäätös on voimaan tullakseen vahvistettava toisessa, aikaisintaan yhden (1) kuukauden kuluttua pidettävässä,sitävartenilmoitetussaedustajakokouksessa,vähintäänkahdenkolmasosan(2/3)enemmistölläannetuistaäänistä. LiitonpurkautuessaonsenjäljellejääneetvaratluovutettavaKansallisenKokoomusrp:llenaistenpuoluetyöntukemiseksi. 17 1 Kokoomusnaisten Mahdollisuuksien maailma 2016-2017 2 3 4 5 6 Kokoomusnaisten tavoitteena on tasa-arvoinen, kannustava ja välittävä yhteiskunta, jossa jokaisella on mahdollisuusonnistuajatoteuttaaitseään.Kokoomusnaistenmahdollisuuksienmaailmassajokainenkantaaensisijaisestivastuutaitsestäänjaläheisistään,muttayhteiskunnantuleeollariittävänvahvahuolehtimaanniistä,jotkaeivätsiihenitsepysty.Tasa-arvoinenyhteiskuntahuolehtiisiitä,ettäjokaisellaonmahdollisimmanyhtäläisetmahdollisuudetosallistuajakehittääitseään. 7 8 9 10 11 12 Kokoomusnaistenpolitiikanperustanaovatkokoomuslaisetarvot:vapaus,vastuujademokratia,mahdollisuuksientasa-arvo,sivistys,kannustavuus,suvaitsevaisuusjavälittäminen.Kokoomusnaisetuskooihmisen omiinkykyihinjahaluunottaavastuutaomastaelämästä.Vapausvaikuttaaomaanelämäänsäkuuluujokaisenoikeuksiin,muttasenmukanatuleemyösvastuuomistavalinnoista.Mahdollisuusvaikuttaajaosallistuapäätöksentekoononoikeudenmukaisenyhteiskunnanjaluotettavanpoliittisenpäätöksenteonedellytys. 13 14 15 16 17 18 Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa Kokoomusnaisille sitä, että jokaiselle on turvattava mahdollisuus kehittääitseäänkykyjensämukaan.Suvaitsevaisuusontasa-arvontoteutumisenelinehto,silläennakkoluulotkaventavattoistenmahdollisuuksiatoteuttaaitseäänjatehdäomaaelämääkoskeviavalintoja.Sivistyneessäyhteiskunnassaarvostetaanerilaisuuttajaosataanasettuatoistenihmistenasemaan.Kannustavassayhteiskunnassakoulutus,työnteko,yrittäminenjayritteliäisyyskannattaaaina.Välittäminenonvastuun kantamistaitsestäjatoisista. 19 20 Kokoomusnaiset haluaa tehdä uusia avauksia, ratkoa yhteisiä ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja yhteistyössämuidenkanssa. 21 Työuriaonpidennettäväalusta,keskeltäjalopusta.Vähäntöitäonenemmänkuineitöitälainkaan. 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 - 36 37 - - Työnteon,yrittämisenjaopiskeluntuleeainaollajoutenoloakannattavampaa. Suomalaisen työelämän jäykästä joko - tai -toimintaperiaatteesta on päästävä eroon: joko ollaan töissätaityöttömänä,uraihmisiätaikotivanhempia,työkykyisiätaityökyvyttömiä.Osa-aika-jaetätyönmahdollisuuksiaonkehitettäväjasosiaaliturvaaonmuutettavaosittainosallistavaksi.Työkykyistentyöikäistentuensaajienonvastikkeeksisosiaaliturvastaosallistuttavayhteiskunnantoimintaan. Sosiaaliturvaa on muutettava kokonaisuudessaan kannustavammaksi siten, että lyhytkestoisenkintyönvastaanottaminenonainakannattavaailmanpelkoaperustoimeentulonmenetyksestä. Opintojenohjaukseenonkohdistettavalisääresursseja,jottaerityisestiopintoasteeltatoisellesiirryttäessätulisimahdollisimmanvähänvirhearviointeja.Mahdollisimmansujuvaopintotieonedellytysnopeampaantyöelämäänsiirtymiseenjatyöurienpidentämiseen. Osatyökykyistenmahdollisuuksiaosallistuatyöelämäänontuettava,sillätyöonmerkittävätoimintakykyälisääväjaylläpitäväasia.Meilläeiolevaraamenettäätyöelämästäkenenkääntyöpanosta. Kokemustajanäkemystätuleearvostaatyöelämässä.Työuraeisaakatketaennenaikaisestiikäsyrjinnänvuoksi.Ikäeisaaollatyöttömäksijääneenhenkilöntyöllistymiseneste. 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 18 Yrittäminenkannattaaaina–silloinkin,kunepäonnistuu. - - - - Ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkauksesta on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa ja kannattavampaa, jotta itsensä elättämisen lisäksi pienyritykset voisivat tarjota työpaikkoja myös toisille. PalveluyrittäjyysonnopeimminkasvaviayrittäjyydenalojaSuomessa.Senkasvulleonmahdollista antaa lisävauhtia uudenlaisilla tavoilla järjestää kuntapalveluita sekä palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla. Yrittäjiensosiaaliturvaaonedelleenparannettava. Yritystenverotustaonedelleenkevennettävä,jottaerityisestipk-yrityksilläonmahdollisuudetkasvaajatarjotatyöpaikkojayhäuseammille. Yritysten sukupolvenvaihdoksiin on kohdistettava verotuksellisia täsmätoimia, jotta mahdollisimmanmoniyrityslöytääjatkajanjatyöpaikatsäilyvät. Kouluissa on lisättävä yrittäjyyskasvatusta, jotta taitavia nuoria kannustetaan itsensäelättäjiksi ja toistentyöllistäjiksi. Naistenyrittäjyyttäontuettavajayrittämisenesteitäpurettava.Erityisestiensimmäisentyöntekijän palkkaamisen helpottamisella, vanhemmuuden kustannuksia tasaamalla ja palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla vauhditetaan naisvaltaisten palvelu-, hoiva- ja hoitoalan kasvumahdollisuuksia. Jokanaisellaonomapankkitilijaomattulot.Jokamiehelleontuttuaamupuurojailtasatu. - - - - - Äidin työnantajalle jatkossa maksettava kertakorvaus vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen kattamiseenonaskeloikeaansuuntaanvanhemmuudenkustannustenjakamiseksi.Pitkälläaikavälillä vanhemmuudesta aiheutuvat kustannukset on tasattava äidin ja isän työnantajien kesken naisten työmarkkina-asemanparantamiseksijatasa-arvoisemmanvanhemmuudenedistämiseksi. Pientenlastenvanhempiennykyistäsujuvampaanjanopeampaantyöhönpalaamiseenonluotava kannusteita,jottakotonavietettyaikaeikasvakohtuuttomanpitkäksi.Osa-aikatyönmahdollisuuksia, joustavaa hoitorahaa ja vanhempainvapaata kehittämällä luodaan perheille erilaisia mahdollisuuksiajärjestääomaarkensanykyistäsujuvammin.Erityisestinaisilletuleepitkiäpoissaolojatyöelämästä, mikä vaikuttaa heikentävästi naisten työllistymiseen, palkkakehitykseen ja eläkekertymäänsekävoitehdäheidätriippuvaisiksipuolisontuloista. Kotihoidontuki tulee tasata puoliksi vanhempien kesken naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi. Opiskelijoiden opintotukeen on tehtävä lapsikorotus, sillä opiskelevat vanhemmat ovat taloudellisesti kaikkein tiukimmalla. Opiskelijaperheiden tukeminen kannustaa hankkimaan lapsia nuorempanajalisätätyöelämävuosiamyöhemmin. Erilaisten perheiden asemaa on vahvistettava. Vanhempien (ja muiden kasvattajien) vastuuta ja osaamistalapsenohjaamisestasuvaitsevaisuuteenjaihmistenväliseentasa-arvoononvahvistettava. Naisjohtajien määrää sekä elinkeinoelämän että yhteiskunnan johtotehtävissä on lisättävä parantamalla naisten työmarkkina-asemaa, sujuvoittamalla urakehitystä sekä kannustamalla naisia hakeutumaanjohtotehtäviinnykyistäenemmän. 79 Syrjäytymisenkierreonkatkaistava.Koulutuksellaelämäneväätkuntoon. 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 - 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114 115 116 117 19 - - - - - - Ihmisen elämän kivijalka luodaan lapsena. Laadukas varhaiskasvatus ja oikeus turvallisen aikuisen läsnäoloonovatparastaeongelmienennaltaehkäisyyn. Jokaiselleoppilaalleontarjottavaomienkykyjenmukaistaopetusta.Tarvittaessaoppilaitaoneritytettävätarkoituksenmukaisellatavalla,jottakaikkioppijatsaisivatomantasonsamukaistaopetusta. Huoltajienvastuutajaoppilaanomaavastuutaopiskelustajamenestyksestäonvahvistettava. Jokaisellenuorelleonlöydettävänuorisotakuunlupaamatyö-taiopiskelupaikka.Työnjaopiskelun ensisijaisuudenperiaatettaelämässäonkorostettavaeikäsellaistavaihtoehtoaole,etteinuoritekisielämälläänmitään. NuortensyrjäytymisenennaltaehkäisemiseksionkokoSuomessaotettavakäyttöönsieppari-järjestelmä, jonka avulla syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tunnistetaan ja autetaan nykyistä aikaisemmin. Oppisopimuskoulutusta on lisättävä, jotta nuorilla on mahdollisuus hankkia itselleen ammatti tekemälläoppien.Oppisopimuskoulutettavanpalkkaaeituleverrataammattimiehenpalkkaanvaan opiskelijantoimeentuloon.Koulutussopimustaonkehitettävänuortentyöllisyydenedistämiseksi. Maahanmuuttajanaistenosallistumistatyöelämäänontuettavatärkeänäosanamaahanmuuttajien kotoutumista ja kielen oppimista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on osattava nykyistä paremmin hyödyntäämaahanmuuttajienkielellisiäjakulttuurisiapääomia,jotkaluovatmoniamahdollisuuksia kansainvälistyvässä ja monikulttuuristuvassa Suomessa. Palvelujen on huomioitava yhteiskuntammemonikulttuuristuminenjatarjottavapalveluitasenerityispiirteethuomioiden. Elinikäistäoppimistaonvahvistettavatakaamallakaikenikäisillevapaansivistystyönpalveluja. Ihmisetelävätpidempäänterveinä.Kuntoutuksellaelämäuusilleurille. - - - - Mielenterveysongelmistakärsivientuleenykyistähelpomminpäästäkuntoutukseenpitkiensairaslomien sijaan. Lisäksi mielenterveyskuntoutujien työhön tai opiskeluun palaamista oman jaksamisenmukaantuleeedistää,sillätyöllä,opiskelullajarutiineillaontärkeäroolitoimintakyvynylläpitämisessäjapalautumisessa. Päihde-jamielenterveysongelmistakärsivilleonkehitettävämatalankynnyksenpalveluitajulkisen jakolmannensektorinyhteistyönä.Lääkehoitoeiyksinäänautavaanapuatarvitaanmyöselämänhallintaan.Panostuksetpäihde-jamielenterveyspalveluihinmaksavatitsensätakaisintyökykyisinä jaomanelämänsähallitsevinaihmisinä. Omankehonsaarvostaminenjahyväksyminenontärkeäosaehjäksiaikuiseksikasvamista.Lisääntyneetsyömishäiriötvaativatlisääresurssejajaosaamista,muttatärkeässäroolissaovatmyösmedianvälittämätmielikuvatjamainokset. Viranomaisillatuleeollamahdollisuusohjatapäihteitäkäyttävätodottavatäiditpakkohoitoon. Ikääntyvien yksinäisyyttä, masentuneisuutta ja itsemurhia ehkäisemään tarvitaan monimuotoisia asumis- ja palveluratkaisuja, jotka mahdollistavat aktiivitoiminnan nykyistä paremmin. Liikunnalla onterveyttäjavirkeyttäedistävävaikutuskaikenikäisenä. 118 119 120 121 122 123 124 - - Omaishoitajienasemaaonparannettavajaomaishoidonohellakotonaasuvilleikäihmisilletarjottaviatukimuotojayhtenäistettävävaltakunnallisesti.Kotonaläheistäänhoitavalleonvarattavamahdollisuuslomaanjavirkistymiseen. Jokainen ansaitsee hyvän vanhuuden. Ikäihmiset tarvitsevat riittävää kuntoutusta ja kotipalvelua toimintakyvynsäilyttämiseksimahdollisimmanpitkään. Lähisuhdeväkivallansynkälletarinalleonkirjoitettavaviimeinenluku.Onaikapuhuajatoimia. 125 126 127 128 129 130 131 132 133 134 135 136 137 - - - - TurvakotipaikkojenmääräSuomessaonnostettavaEuroopanNeuvostonsuositustentasolle.SuositustenmukaanSuomessatulisiollayli500turvakotipaikkaa,kunniitätällähetkelläonvainnoinviidennessuositellusta. Joka kuntaan on tehtävä lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, jossa eri viranomaisten tehtävätjavastuutmääritelläänselvästi. Lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisevään toimintaan on panostettava, ja yhteiskunnallisten toimijoidenlähisuhdeväkivallanuhrientunnistamiseenliittyvääosaamistaonlisättävä.Esimerkiksineuvoloissaonoltavatarjollatietoapalveluistalähisuhdeväkivallanuhreillejatekijöille. Lähisuhdeväkivaltatilanteissalastensaamaatukeajapalveluitatuleeparantaa.Lähisuhdeväkivaltatilanteessalapsionainauhri,vaikkahäneiolisisuoraaväkivaltaakokenutkaan.Suomalaisenlainsäädännöntuleetunnustaaväkivaltaakokenutlapsivirallisestiuhriksi,jollaonoikeusmm.korvauksiin. Väkivallantekojaeisaatarpeettomastipaisutellamediassa. 138 139 Kuluttajasäästääjasäilyttääympäristöä.Arjenteotosanaympäristöfiksuatekemistä. 140 141 142 143 144 145 146 147 148 149 150 151 152 153 154 155 156 20 - - - - - Haluammehelppouttakierrätykseenjalajitteluun.Kohtuusonhyvemyösympäristönnäkökulmasta.Kierrättämisenjalajitteluntuleeollahelppoa,jottakäyttökelpoinentavaralöytääkätevästiuuden omistajan ja jätteet lajittelupisteeseensä. Jokainen kantaa vastuunsa ympäristön siisteydestä lopettamallaroskaamisen. Kaikessa ruoantuotannossa on kannustettava ympäristön kannalta kestävään tuotantoon. Puhdas suomalainen ruoka on tuottajilleen kilpailuvaltti. Kuluttajan on saatava nykyistä paremmin tietoa ruuanalkuperästäjavalmistusolosuhteistakulutuspäätöstensätueksi. Ruokahävikkiäonvähennettäväjahyötykäyttöälisättävä. Kaavoittamisessajarakentamisessatuleeottaahuomioonarjentoimivuusjaympäristönkannalta kestävä elinympäristö. Asuinalueiden ja palveluiden tulee olla lähellä toisiaan. Joukkoliikenteen ja kevyenliikenteenonoltavasujuvaajaturvallistaniinlapsillekuinaikuisillekinliikkuapaikastatoiseen.Kyläyhteisöjätuleearvostaa,janiidenelinvoimaisuuttatukea. Suomionsatojensaastuneidenjärvienmaa,jayhteisenItämeremmetilaonkriittinen.Ympäristötoimenpiteitätuleekohdistaaenitenpäästöjätuottavillealoille,jottasinisetvedetkimmeltävätjatkossakin. Ympäristö-jaenergia-alantutkimukseenjakehitykseensekäteknologiankaupallistamiseenonpanostettavaentistäenemmänjasitenluotavaedellytyksiäbiotaloudennousulle. 157 Eurooppaonyhteinenkotimaa.Kokomaailmayhteinenrintama. 158 159 160 161 162 163 164 165 166 167 168 169 170 171 172 173 174 175 176 177 178 179 180 181 182 183 184 185 186 - - - - - - - - 21 EuroopanUnioninonoltavademokratian,tasa-arvonjaihmisoikeuksienedelläkävijä. EU:n on tulevaisuudessa huolehdittava myös siitä, että jokainen maa huolehtii kansalaistensa oikeudestasäädylliseentoimeentuloonjaterveydenhuoltoonsekähyväänkoulutukseen. EUonmerkinnytmeilleennenkaikkeavapautta:vapauttaliikkua,vapauttalähteäopiskelemaanja tehdätöitä.SiksiEU:ssaontehtäväturhanbyrokratianpurkutalkoot. EuroopanUnioniontulevaisuudessaentistävahvempijayhtenäisempitoimijamaailmanpolitiikassa,jokatoimiiilmastonsuojelun,talouskasvun,työllisyydenjahyvinvoinninlisääntymisen,energian saatavuudenjaturvallisuudenedistämiseksi. EuroopanUnioninverotuksenjatukipolitiikantavoitteenaonoltavakestävätaloussekäresurssitehokastuotannontukeminen,jollaluodaanuusiayrityksiäjatyöpaikkojaluonnonvarojatuhlaamatta. Suomenkehitysyhteistyönyhtenäpainopisteenätuleejatkossakinollapanostusnaisiinjatyttöihin. Erityisesti tyttöjen kouluttaminen on avain köyhyyden vähentämiseen, hyvinvoinnin lisääntymiseen,väkivallanvähentämiseenjaperhesuunnittelunvahvistamiseen. Jatkossakutsunnattuleeulottaamyöskunkinikäluokannaisiin,muttaosallistuminensäilyisinaisille vapaaehtoisena. Kutsuntojen laajentaminen koko ikäluokalle lisäisi naisten kiinnostusta osallistua asepalvelukseensekäsitäkauttakansainvälisiinkriisinhallintatehtäviin. Yhteistyöonkauttamaailmanhistorianollutparasrauhanturvaaja.Aseellisensodankäynninuhan ohellaerilaisetekologisetjataloudellisetuhatjapandemiatuhkaavatturvallisuuttamme.Siksitarvitsemme valtion rajat ylittävää pohjoismaista, eurooppalaista ja kansainvälistä turvallisuusyhteistyötämyösNatossa. SuomellajaEuroopallaonhumaanivastuuauttaahädässäoleviaihmisiä.Globaalissamaailmassaja monikulttuuristuvassa Suomessa suvaitsevaisuus, erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen luovatpohjanavoimellejavastaanottavaiselleyhteiskunnalle. Vuorovaikutus vähentää ennakkoluuloja. Erityisesti kansalaisyhteiskunnan roolia tulee vahvistaa niinvapaaehtoisessaauttamistyössäkuinerilaistenkulttuurienjaihmistenkohtaamisenvahvistajana. Maailmaonyhteinenhyvässäjapahassa.Globaalithaasteetluovatmyösyhteisenmahdollisuuksienmaailman.Yhdessäolemmeenemmän! EDUSTAJAKOKOUS 2015 – ALOITTEET JA LIITTOHALLITUKSEN VASTAUKSET 22 Aloite 1 Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry MAAHANMUUTTAJAOPPILAAT VOIMAVARAKSI SUOMELLE Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry esittää, että opetukseen kohdistuvissa talouden tasapainottamistoimissa huolehditaan siitä, että koulutuksen tasa-arvo toteutuu myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kohdalla. Maahanmuuttajaoppilaiden määrä perusopetuksessa kasvaa tulevina vuosina. Perusopetuksella on suuri merkitys maahanmuuttajaperheiden kotoutumisessa ja heidän lastensa tulevaisuuden rakentumisessa. Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen 15 vuoden iässä on heikompaa matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä kuin kantaväestöllä. Erityisesti on tärkeää kannustaa tyttöjä jatkamaan opintojaan, jotta he voivat käyttää resurssinsa täysimääräisesti. EU-maiden ulkopuolelta tulevien perheiden tytöillä on poikia suurempi riski jäädä toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle peruskoulun jälkeen. Maahanmuuttajataustaistenoppilaiden tulee saavuttaa riittävä osaaminen siirtyä jatkamaan opintoja toisen asteen koulutukseen. On tärkeää integroida nuoret maahanmuuttajat yhteiskuntaan, jotta he voivat antaa työpanoksensa ja osaamisensa Suomen rakentamiseen. Kokoomuksen Naisten Helsingin Piiri ry esittää, että edustajakokous hyväksyessään aloitteen velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ja Kokoomuksen ministeriryhmää huolehtimaan maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksista myös vaikeassa taloustilanteessa. Liittohallitus: Kokoomuksen Naisten Helsingin piiri kiinnittää aloitteessaan huomiota tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan. Opetus- ja kulttuurinministeriössä on valmisteilla opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok) johdolla rahoituslain muutos, joka mahdollistaisi rahoituksen myöntämisen myös oppilaista, joille järjestetään opetusta ajanjaksona, joka ei osu laissa säädettyihin laskentapäiviin. Tällä hetkellä valmistavan opetuksen lopullinen rahoitus kunnille määräytyy varainhoitovuoden, ja sitä edeltävän vuoden 20.9. oppilasmäärien keskiarvon mukaisesti. Esitys rahoituslain muuttamisesta on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Muutoksen tavoitteena on, että oppivelvolliset maahanmuuttajanuoret pääsevät yhä paremmin opetukseen, kun kunnat saavat rahoituksen valmistavaan opetukseen. Rahoituksen muutostarvetta on jatkossakin arvioitava jatkuvasti maahantulijamäärien mukaan, jotta koulutus ja sitä kotouttaminen alkavat mahdollisimmin pian maahan saapumisen jälkeen. Tärkeää on myös panostaa kielten opetukseen kaikilla koulutusasteilla. Maahanmuuttajanuorten kohdalla myös oppisopimuskoulutus on erityisen tärkeä koulutusmuoto, jotta pystytään joustavammin hyödyntämään lähtömaassa hankittu osaaminen eikä kielitaito ole niin merkittävä este kouluttautumisella ja työssä oppimiselle. Kaiken kaikkiaan on tärkeää jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tunnistaa turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien aiemmin hankittu osaaminen, jotta heidät voidaan nopeasti ohjata jatkokoulutukseen tai kielikoulutuksen kautta eteenpäin. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 2 Helsingin Kokoomuksen Naiset Ry VARHAISKASVATUKSEEN JA PERUSOPETUKSEEN OSALLISTUVIEN LASTEN SUOJAA KIUSAAMISTA VASTAAN TEHOSTETTAVA LAKIMUUTOKSIN Varhaiskasvatuslain 2 §:n ja perusopetuslain 29 §:n nojalla varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 13 §:n mukaan opetuksen järjestäjän on laadittava suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, sekä valvottava suunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisen tavasta ei ole lailla säädetty, vaan vastuu on jaettu koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen sijaintikunnan opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Edellä tarkoitetun väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän määritelmät sekä suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi vaihtelevat kunnittain sekä opetuksen järjestäjien, opettajien että vanhempien kesken. Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin tulee tehdä muutos, joka tarkentaa kaikkien opetuksen järjestäjien suunnitelmien sisältöä ja valvontaa siten, että fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kiusaamista käytännön toimin torjutaan ja oppilaiden kiusaamisen kokemukset tunnistetaan ja niiden syihin aktiivisesti puututaan. Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Folkhälsanin yhteistyössä laatiman julkaisun sekä opetusalan ammattijärjestön mukaan kiusaaminen voi alkaa jo esiasteen opetuksen piiriin kuuluvien keskuudessa. Myös varhaiskasvatuslain tulee mahdollistaa käytännön toimenpiteet kiusaamisen ehkäisemiseksi. Perusopetuslain 35 §:n nojalla oppilas, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä, voidaan määrätä kasvatuskeskusteluun. Varhaiskasvatuksen piirissä vastaavaa oikeutta kasvatuskeskusteluun ei ole. Tämä vähentää varhaiskasvattajien keinoja kiusaamisen ehkäisyyn ja hoitoon. Varhaiskasvatuslakiin tulee tehdä lisäys kasvatuskeskustelusta. Edellä todetun perusteella Helsingin Kokoomuksen Naiset Ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa edistämään 1) kiusaamiselta suojaavan suunnitelman sisällön, toteutuksen ja valvonnan tarkennusta oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin aloitteessa esitetyn tarkoituksen mukaisesti sekä 2) kasvatuskeskustelun lisäämistä varhaiskasvatuslakiin. Liittohallitus: Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen kouluympäristöön ja koulupäivään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on vastikään uudistettu. Nykyinen oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014, joten tarkkaa tietoa sen toimivuudesta myös kiusaamisen ehkäisemiseksi ei vielä ole saatavilla. Oppilashuoltolain toimivuutta on syytä tarkastella ja oppilashuoltoa tehostettava kiusaamisen ehkäisemiseksi nykyiseltä pohjalta. Tarvittaessa on arvioitava uudelleen kiusaamisen puuttuvien normien ajantasaisuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin niiden muuttamiseksi. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on myös päätetty, että velvoitteita puuttua kiusaamiseen lisätään. Myös varhaiskasvatuksen kehittäminen kokonaisuudessaan lähtee käyntiin Opetushallituksessa, jonka yhteydessä laaditaan varhaiskasvatuksen perusteet. Sen yhteydessä on tärkeää huomioida tarvittavat keskustelut ja näkökulmat sekä käydä myös Kokoomusnaisissa käydä aktiivista keskustelua varhaiskasvatukseen liittyvistä tarpeista ja tavoitteista. On myös tärkeää erilaisten kiusaamista ja kouluviihtyvyyttä parantavien ohjelmien ja hankkeiden hyviä käytäntöjä on laajennettava kiusaamisen ehkäisemiseksi. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi kohtaan 1 ja hyväksyisi kohdan 2. Aloite 3 Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry BLOGIKIRJOITTAMISESTA VAIKUTTAMISEN ARKIPÄIVÄÄ Blogikirjoittamisesta on tullut aikamme merkittävä keino tuoda päätöksenteko lähelle kansalaista ajasta ja paikasta riippumatta. Blogit tarjoavat foorumin puheille, puheenvuoroille ja mielipidekirjoituksille sekä kannanotoille. Kokoomuksen Naisten Liitto on kokoomuslaisten naisten kansalaisjärjestö. Kaikki suomalaiset kokoomusnaisten yhdistykset kuuluvat jäseninä Naisten Liittoon. Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry kiinnittää huomiota siihen, että kirjoitusvuoroja Naisten Liiton blogissa on esimerkillisellä tavalla annettu kokoomuslaisille naisille. Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry:n keväällä 2015 jäsenillään teettämän kyselyn mukaan blogikirjoittaminen sai yksittäisenä yhdistystoimintamuotona eniten kannatusta. Maamme taloudellinen tilanne vaatii kaiken inhimillisen osaamispääoman käyttöön uusina ideoina mallinnettavaksi ja jatkojalostettavaksi paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Merkittävä osa suomalaisesta poliittisesta päätöksenteosta tehdään kunnissa. Kokoomusnaisilla on valtakunnallisesti kattava edustus kuntapolitiikassa. Kuntapoliitikoilla on huomattavaa tietoa kuntien tilanteesta ja tavoista ratkaista asioita. Tämän vuoksi Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry esittää, että blogikirjoittamisen mahdollisuus tarjotaan vähintään kuukausittain yhdelle Kokoomuksen Naisten Liiton jäsenyhdistykselle. Edellä todetun perusteella Hämeenlinnan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa olemaan yhteydessä paikallisyhdistyksiin blogikirjoittamisvuoroista sopimiseksi. Liittohallitus: Kokoomuksen Naisten Liiton nettisivut uudistettiin kokonaisuudessaan vuonna 2013, ja samalla nettisivuille lisättiin blogimahdollisuus. Blogin kirjoitusvuoroja on tarjottu kansanedustajille, mepeille ja liittohallituksen jäsenille sekä vaalien alla naisehdokkaille. Naiset ovat tarttuneet mahdollisuuteen hyvin, ja blogit on myös aina julkaistu liiton facebook-sivulla ja Twittertilillä. Syksyllä 2015 mahdollisuutta blogien kirjoittamiseen on lisäksi tarjottu erityisesti Kokoomusnaisten Tulevaisuuskoulutettaville, joista moni onkin mahdollisuuteen tarttunut. Liitto ottaa aina enemmän kuin mielellään vastaan ajankohtaisia kirjoituksia nettisivuilleen ja sosiaalisessa mediassa julkaistavaksi. Liiton jäsenten on siis tähänkin asti ollut mahdollista toimittaa kirjoituksiaan liiton kanavissa julkaisevaksi. Keväällä 2015 liitto tarjosi naiseduskuntavaaliehdokkaille blogikirjoitustilaa siten, että ehdokkaat pystyivät itse varaamaan vuoron netissä olevasta kalenterista ja toimittivat valmiit tekstit liiton järjestösihteerille. Järjestely toimi hyvin, ja kirjoituksia lisättiin sitä mukaa kuin niitä toimitettiin varattuina vuoroina. Liitto kannustaa yhdistyksiä ja jäseniään ottamaan osaa ajankohtaiseen keskusteluun ja esittämään oman vaihtoehtonsa. Myös yhdistysten blogikirjoitusvuorot voitaisiin jakaa samalla periaatteella kuin kevään eduskuntavaaleissa. Kukin yhdistys voi varata oman vuoronsa ja huolehtia itse kirjoitusvuoronsa toteutumisesta sekä kirjoitusten toimittamisesta liittoon. Kirjoitusten sisältöön on samalla hyvä luoda yhteiset pelisäännöt, joissa sovitaan muun muassa siitä, että keskustoimistolla on tarvittaessa mahdollisuus tekstien toimittamiseen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 4 Hämeen Kokoomusnaiset ry OPPISOPIMUS KAIPAA MUUTOSTA Edellisen hallituksen kärkihankkeeksi nimetyn nuorisotakuun tavoitteet eivät toteutuneet. Nuorten työttömien määrä on edelleen lisääntynyt. Koulutus- ja oppisopimusmallin uudistaminen oli eduskuntavaaleissa yksi kokoomuksen vaaliteemoista. Tavoitteena on saada aikaan sekä nuorten että yritysten kannalta joustava ja houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään. Kokoomuksen ohella myös Elinkeinoelämän Keskusliitto EK sekä Suomen Yrittäjät ovat esittäneet uudenlaista koulutussopimusmallia, jossa oppisopimus ei alkuvaiheessa perustuisi työsopimukseen, vaan opiskelija olisi oppilaitoksen vastuulla. Ammattitaito hankittaisiin pääasiassa käytännön työtehtäviä työpaikalla tekemällä, mutta työllistämisen kustannukset olisivat mallissa oppisopimusta alhaisemmat. Koulutussopimus mahdollistaisi alhaisemman korvauksen maksamisen koulutuksen alkuvaiheessa. Valmistuttuaan työntekijälle maksettaisiin täyttä työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Sopimus laadittaisiin nykyiseen tapaan kolmikantana opiskelijan, työnantajan sekä oppilaitoksen kesken. Etenkään pienyrittäjillä ei ole varaa palkata nuoria nykyisen oppisopimusmallin mukaisesti. Työehtosopimuksen mukainen palkka on alkuvaiheessa liian korkea verrattuna opiskelijan työsuoritteeseen. Toisaalta moni yrittäjä kieltäytyy tarjoamasta oppisopimuskoulutusta, koska sen aiheuttama byrokratia on työläs ja kankea. Uusi malli huomioisi paremmin yrittäjien ja työnantajien näkökulmaa sekä keventäisi niiden hallinnollista taakkaa. Nuori saisi enemmän turvaa ja tukea oppilaitokselta. Samalla hän olisi oppisopimuksen alkuvaiheessa myös oikeutettu opintososiaalisiin etuihin. Opintojen etenemisen ja osaamisen lisääntymisen myötä myös työnantajan vastuu lisääntyisi. Tavoitteena on, että työnantaja saisi täsmäkoulutetun työntekijän ja nuori opintojen päättymisen jälkeen työpaikan ja työehtosopimuksen mukaisen palkan. Nyt on tärkeää lisätä työpaikkojen määrää sekä edistää nuorten työllistymistä. Edellä todetun perusteella Hämeen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa edesauttamaan koulutussopimusmallin kehittämisen ottamista nopealla aikataululla työn alle. Tehdään uudesta koulutussopimuksesta yrityksille ja nuorille houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään! Liittohallitus: Kokoomusnaisten Mahdollisuuksien maailma 2014-2015 –asiakirjassa Kokoomusnaisten tavoitteeksi asetettiin, että ”Koulutussopimusta on kehitettävä osana nuorisotakuuta”. Liittohallituksen esityksessä edustajakokoukselle Mahdollisuuksien maailma –asiakirjaksi vuosille 2016-2017 esitetään Kokoomusnaisten tavoitteeksi, että ”Koulutussopimusta on kehitettävä nuorten työllisyyden edistämiseksi”. Myös Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväällä 2015 esitettiin, että ”Tehdään uudesta koulutussopimuksesta nuorille houkutteleva väylä ammattiin ja työelämään.” Koulutussopimusta on tarkoitusta kehittää osana ammatillisen koulutuksen reformia. Tavoitteena on luoda joustava tapa tutkinnon suorittamiseen käytännön läheisesti sekä madaltaa kynnystä yrityksille lähteä mukaan koulutustalkoisiin. Koulutussopimuksen mallista ei kuitenkaan vielä ole päätöksiä vaan sisältö määrittyy valmisteluprosessissa. Tärkeää on työnantajan kustannusten, byrokratian ja riskien vähentäminen, jotta kynnys ottaa opiskelija työhön oppimaan koulutussopimuksen kautta madaltuu ja näin mahdollisuus työssä opiskelulle avautuisi yhä useammalle nuorelle. Tärkeää on myös turvata joustavat väylät siirtyä koulutusmuodosta toiseen, jotta opintie on sujuva. Myös Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty, että oppisopimuksesta työnantajille aiheutuvaa taloudellista ja hallinnollista taakka vähennetään. Hallituksen tavoitteena on laajasti lisätä työpaikalla tapahtuvaa oppimista. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 5 Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry. HALLITUKSEN TULEE SAATTAA OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMAN MUKAISET TOIMET VÄLITTÖMÄSTI Omaishoidon tuen piirissä oleva vaatisi ilman omaishoitoa joko säännöllistä kotihoitoa tai tehostettua palveluasumista/laitoshoitoa. Tuen saavia omaishoitajia on noin 40 000 ja noin 120 000 ihmistä ei arvion mukaan selviäisi kotona tällä hetkellä ilman omaisen apua. STM:n strategian mukaisesti laitoshoitoa puretaan ja painopiste siirtyy kotihoitoon. Omaishoito on yksi merkittävä apu tässä muutoksessa. Omaishoitona tehtävän työn laskennallisen arvon verrattuna vaihtoehtoisiin palveluihin on arvioitu vuonna 2013 olleen 3,4 miljardia euroa. Omaishoitajan työ on inhimillisesti arvokasta ja myös yhteiskunnallisesti merkityksellistä. On ehdottoman tärkeää, että kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmassa esiin nostetut toimenpiteet saadaan käytäntöön. Olennaista on omaishoitajan aseman ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä jaksamisen tuki. Edellä todetun perusteella Kaakkois-Suomen Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa kantamaan vastuun siitä, että nykyisellä hallituskaudella toteutuu laki sopimusomaishoidosta, joka turvaa omaishoitajan aseman tasa-arvoisesti Suomessa. Aloite 6 Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry OMAISHOIDON TUEN MAKSAMINEN SIIRRETTÄVÄ KELALLE Omaishoito tarjoaa inhimillisen hoidon kotona ja turvaa laitoshoidon sitä eniten tarvitseville. Omaishoidon tuki vähentää julkisia palvelumenoja arviolta 1,3 miljardia euroa vuodessa. Omaishoidon tuki on nykyisellään määrärahasidonnainen eli omaishoitaja voi jäädä ilman tukea, jos kunnan määrärahat ovat loppu. Jos tuen maksaisi Kela, ehdot tuen saamiselle olisivat kaikille samat kotikunnasta riippumatta. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että omaishoidon tuen hoitopalkkio siirretään kuntien vastuulta Kelalle. Tämä parantaa omaishoidon tuen järjestämismahdollisuuksia, takaa yhtenäiset ja tasa-arvoiset myöntämisperusteet omaishoitajille sekä hoidettaville. Edellä todetun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta omaishoidon tuen maksaminen siirretään kunnilta Kelalle. Liittohallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto on pitänyt omaishoitajien asiaa aktiivisesti esillä. Esimerkiksi Kokoomusnaisten liittokokous 2015 antoi julkilausuman, jossa vaadittiin omaishoitajien työssäkäyntimahdollisuuksien parantamista. Omaishoidon kehittäminen ja omaishoidon tukeminen ovat usein tärkeitä juuri naisille, jotka toimivat miehiä useammin omaishoitajina läheisilleen. Kysymys on tärkeä myös naisten työssäkäynnin, palkkakehityksen ja eläkekertymän näkökulmasta, sillä omaishoito lisää lapsen hoidon ohella juuri naisten pitkiä poissaoloja työelämästä ja vaikuttaa siten heikentävästi juuri naisten toimeentuloon. Liittohallituksen esityksessä Kokoomusnaisten Mahdollisuuksien maailma –asiakirjaksi vuosille 2016-2017 esitetään, että ”Omaishoitajien asemaa on parannettava ja omaishoidon ohella kotona asuville ikäihmisille tarjottavia tukimuotoja yhtenäistettävä valtakunnallisesti. Kotona läheistään hoitaville on varattava mahdollisuus lomaan ja virkistymiseen.” Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman mukaan kaiken ikäisten omaishoitoa vahvistetaan ja omaishoitajien jaksamista tuetaan tällä hallituskaudella mm. kohdentamalla omaishoitoon resursseja sekä lisäämällä työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen. Omaishoidon kehittäminen on yksi hallituksen kärkihankkeista, ja siihen on varattu yhteensä 7,4 miljoonaa euroa. Kärkihankkeen tavoitteeksi hallitus on asettanut mm. omaishoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut. Omaishoitajien hyvinvointia lisäävät päätoimenpiteet ovat: 1. Palvelukokonaisuuden ja toimintamallien määrittelyt, 2. Uudistusta ohjaavan ja toimeenpanevan koordinaatiorakenteen luominen sekä 3. Mallinnus ja kuntakokeilut. Tällä hetkellä omaishoidon tukea maksavat kunnat läheisiään kotona hoitaville. Osana SOTE-uudistusta kuntien tehtäviä karsitaan sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusta uudistetaan. Omaishoidon tuen rahoituksen tulevaisuudessa ratkennee näin ollen osana SOTE-uudistusta. Liittohallitus katsoo, ettei omaishoidon tuen siirtäminen Kelalle sinänsä ole itseisarvo, kunhan pidetään huoli siitä, että millä tahansa rahoitusmallilla myös omaishoidon tuen saamisen kriteerit yhdenmukaistetaan. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta. Aloite 7 Kauhavan Kokoomusnaiset ry MAASSA MAAN TAVALLA- maahanmuuttajaäitien kotouttamisen parantaminen Kauhavan Kokoomusnaiset vaativat maahanmuuttajaäitien kotouttamisen tehostamista. Äitien kielitaito, työelämään pääsy sekä yhteiskunnan sääntöjen ja lakien noudattaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita, kun pyritään kotoutumisen onnistumiseen ja rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Maahanmuuttajaäidit ovat useinkin yksin kotiäiteinä ja vailla suomalaista sosiaalista tukiverkkoa. Lasten kotoutumisen kannalta on tärkeää, että äiti tietää, miten suomalainen yhteiskunta toimii; sen suomat mahdollisuudet ja velvoitteet. Suomen kielen kautta maahanmuuttajaäidit tutustuvat suomalaiseen yhteiskuntaan, kantaväestön ajattelutapaan ja kommunikointikulttuuriin. Näin he saavat paremman kontaktin omiin lapsiin, jotka käyvät suomalaisia kouluja / päiväkoteja. Niin ikään kaksikulttuurisuuden arvot ovat kotona sovussa eivätkä riidassa. Kielitaidon avulla he pääsevät helpommin työelämään. Kielitaidottomuus kylvää syrjintää ja jopa vihaa. Maahanmuuttajaäidin sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan merkitsee pitkällä tähtäimellä hyvinvointia ja sovussa elämistä myös kantaväestölle. Ymmärtämättömyys luo ennakkoluuloja ja etäisyyttä. Edellä todetun perusteella Kauhavan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa huolehtimaan siitä, että erityisesti maahanmuuttajaäitien kotoutuminen onnistuu, sillä se heijastuu tulevaisuudessa myös lasten ja koko yhteiskunnan eduksi. Liittohallitus: Kauhavan kokoomusnaiset ry on aloitteessaan tarttunut tärkeään asiaan, maahanmuuttajaäitien asemaan. Monessa kulttuurissa naiset jäävät tyypillisesti kotiin hoitamaan lapsia ja perhettä. Tämä jättää maahanmuuttajanaiset usein vaille sosiaalisia verkostoja ja suhteita kantaväestöön. Moni heistä jää siten myös kattavan kielikoulutuksen ulkopuolelle ja on vaarassa jäädä irralleen ympäröivästä yhteiskunnasta. Tärkeää on omien oikeuksien ja suomalaisen säädännön tunteminen erityisesti silloin, kun oman kulttuurin käsitys naisten asemasta on erityisen poikkeava. Maahanmuuttajanaisten tilanne on huomioitu osaltaan myös Jyrki Kataisen hallituksen laatimassa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategiassa sekä siitä laaditussa ja valtioneuvoston 2013 hyväksymässä toimenpideohjelmassa. Sen mukaan ”työelämän ulkopuolella oleville maahanmuuttajille, kuten lapsia kotona hoitaville vanhemmille ja iäkkäille maahanmuuttajille, on turvattava mahdollisuus kotimaisten kielten opiskeluun ja muihin kotouttamistoimenpiteisiin sekä yhteiskuntaan osallistumiseen”. Ohjelmassa halutaan kiinnittää myös erityistä huomiota työelämäpolkujen rakentamiseksi niille maahanmuuttajanaisille, jotka tulevat kulttuureista, joissa naisten työssäkäynti perheen ulkopuolella on vähäistä. Samoin kiinnitetään huomiota myös maahanmuuttajataustaisten lasten kielitaitoon ja sen kehittämiseen. Liittohallitus haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota siihen, että sekä Kokoomusnaiset että Kokoomus haluavat edistää suvaitsevaista Suomea, jossa erilaiset kulttuurit voivat elää rinta rinnan suomalaisen lainsäädännön puitteissa. Kokoomuksen periaateohjelmassa todetaan: ”Haluamme edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja vastustamme syrjintää ja rasismia sen kaikissa muodoissa. Aidon monikulttuurisuuden toteutuminen edellyttää suvaitsevaisuutta kaikilta osapuolilta. Monikulttuurisuus on rikkaus, joka omalta osaltaan kehittää yhteiskuntaa. Suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuurin sekä kristillisen perinteen tunteminen ja ymmärtäminen avaavat mahdollisuuden aitoon vuorovaikutukseen maassamme.” Monikulttuurisuus jättää tilaa eri kulttuurien ominaispiirteille ja tavoille. Valtion toimien lisäksi jokaisella on luonnollisesti mahdollisuus omalla aktiivisuudellaan ja aloitteellisuudellaan parantaa mahanmuuttajaäitien tilannetta. Jokainen meistä voi huolehtia naapurustonsa yhteisöllisyydestä ja sinne saapuvien integroitumisesta omalla panoksellaan. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 8 Kauhavan Kokoomusnaiset ry TYÖAIKAPANKKI - JOUSTOJA PIENTEN LASTEN VANHEMPIEN TYÖAIKAAN Työaikapankki on joustava työelämän ajankäytön tasaaja. Sen edut ovat sekä työnantajan ja työntekijän saatavilla. Työaika pankkiin kerätään työtunteja kulloisenkin tarpeen ja ajankäytön mukaan. Esimerkiksi aloilla, jossa tehdyn työn määrä vaihtelee, voidaan joustavasti pitää vapaat silloin kun ei ole työtä ja toisaalta tehdä pitempää päivää, kun tarvetta on. Nykyisin työelämän sidonnaisuus ei enää vastaa tätä aikaa. Monilla aloilla etätyön mahdollisuudet ovat huomattavat. Tämä lisää joustoja työpaikoilla ja mahdollistaa täten esimerkiksi pienten lasten vanhemmille ajankäytön järkeistämistä lasten ehdoille. Kauhavan Kokoomusnaiset esittävät, että paikallista sopimista edistetään työaikapankki-järjestelmän käyttöönotolla aloilla, joissa se on mahdollista. Edellä todetun perusteella Kauhavan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa toimimaan siten, että paikallista sopimista edistetään työaikapankkijärjestelmän käyttöönotolla aloilla, joissa se on mahdollista. Liittohallitus: Kauhavan Kokoomusnaiset kiinnittää huomiota tärkeään asiaan sekä työelämässä jaksamisen että erityisesti naisten sujuvan arjen edistämiseksi. Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväältä 2015 Kokoomuksen yhtenä tavoitteena oli tehdä työelämästä nykyistä joustavampaa. Yhtenä keinona Kokoomuksen ohjelmassa esitettiin, että ”Laajennetaan työaikapankkeja, jotta työtä voidaan tehdä silloin, kun sitä on.” Työaikapankki on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, joka mahdollistaa työntekijälle vapaiden säästämisen ja joustavan käytön. Yleensä työaikapankin säännöt sovitaan työpaikkakohtaisesti työ- ja virkaehtosopimuksia soveltaen. Työaikapankkiin voi siirtää vaikkapa osan vuosilomasta sekä vapaa-ajaksi muutetut työaikakorvaukset. Järjestelmän tarkoituksena on parantaa yrityksen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden työssä jaksamista ja ottaa huomioon työntekijöiden yksilölliset tarpeet. Työpaikan työaikatarpeisiin ja niiden muuttumiseen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset tekijät. Sisäisiä tekijöitä ovat oman toiminnan organisointi ja siihen liittyvä henkilöstöpolitiikka. Ne ovat työyhteisön itsensä päätettävissä. Ulkoiset tekijät ovat markkinoiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien aiheuttamia, joihin sisäisillä ratkaisuilla on pyrittävä sopeutumaan, mieluimmin ennakoivasti. Myös Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu paikallisen sopimisen edistämisestä. Ohjelman mukaan ”Hallitus kannustaa työelämän osapuolia luomaan paikallisen sopimisen toimintatapoja työpaikoille ja huolehtii paikallisen sopimisen edellytysten vahvistumisesta lainsäädäntöhankkein. Hallitus toteuttaa erityisesti pk-yritysten työllistämishalukkuutta lisääviä uudistuksia uusien työpaikkojen luomiseksi. – Tavoitteena on, että yrityksissä kyetään nykyistä laajemmin paikallisesti sopimaan kilpailukyvyn parantamisesta, työllisyyden vahvistamisesta ja työsuhteen ehdoista kuten palkoista, työajoista, työsuhteen purkamisen edellytyksistä, työaikapankin käytöstä, sairauspoissaolojen vähentämisestä sekä työhyvinvointiin vaikuttavista kysymyksistä. Hallitus käynnistää tarvittavat työaikalainsäädännön ja muun työlainsäädännön uudistukset, jotka tukevat paikallisen sopimisen edistämistä, mahdollistavat työnantajille yhdenvertaisen aseman poikkeamistilanteissa sekä vahvistavat henkilöstön asemaa yritysten päätöksenteossa. Hallitus asettaa selvitysmiehen, joka laatii ehdotuksen paikallisen sopimisen kehittämisestä 15.10.2015 mennessä.” Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 9 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry NAISYRITTÄJYYDEN JA –JOHTAJUUDEN EDISTÄMISEEN HUOMIOTA KOKOOMUKSEN NAISTEN LIITOSSA Kokoomuksen Naisten Liitto on vaikutusvaltainen naisjärjestö. Naisten Liitto on nostanut ja nostaa ajassa tärkeitä esille tuotavia asioita. Viime aikoina on kuitenkin naisyrittäjyyteen ja naisjohtamiseen liittyvät kysymykset jääneet hieman sivuun Naisten liiton agendassa, vaikka mm. vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi reilummin onkin tehty työtä. Pelkästään yrittäjyyden edistämiseen viittaavat kannanotot eivät riitä vaan kaikessa puheessa ja julkituloissa tulisi osoittaa, että teemme töitä naisyrittäjien ja naisjohtajien eteen. Liian monet naisyrittäjät ovat siirtyneet kannattamaan vihreää liittoa, joka on tuonut asiaa selkeämmin. Viestiä tulee vahvistaa ja tuoda selkeämmin esille kaikessa retoriikassa. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa kaikessa julkisessa puheessa ja julkituloissa, jotka koskevat yrittäjyyteen ja johtajuuteen liittyviä kysymyksiä, osoittamaan, että teemme töitä erityisesti naisyrittäjien ja naisjohtajien eteen. Liittohallitus: Kokoomusnaisten toimintavuoden teemana vuonna 2012 oli Naisyrittäjyys. Teemaan liittyen järjestettiin mm. liittokokouksen yhteydessä seminaari, jossa olivat puhumassa MEP Sirpa Pietikäinen, Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Pia Pakarinen ja Lahden Seudun Yrittäjänaisten puheenjohtaja Marketta Iso-Kuortti. Eurovaalien yhteydessä 2014 liitto julkaisi omat kampanjasi- vustonsa, jossa naisten johtajuuden teema, naisten määrä johtotehtävissä Euroopassa sekä naisjohtajien määrän lisääminen olivat isossa roolissa. Liittokokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaan Kokoomuksen Naisten Liiton teema toimintavuonna 2015 on Naisen paikka on siellä, missä nainen haluaa olla. Teema nostaa esiin erityisesti vaalienkin näkökulmasta naisten osallistumista, vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä naisten etenemistä yhteiskunnan eri tehtäviin. Teema on toimintavuonna 2015 näkynyt mm. liiton julkaisemalla Parasmaa2017.fi –sivustolla, jonka tavoitteissa korostuvat naisten sujuva urakehitys, naisten määrän kasvattaminen yritysten(kin) johtotehtävissä sekä naisyrittäjien aseman parantaminen. Tavoitteet ovat toistuneet Kokoomusnaisten kannanotoissa, mielipidekirjoituksissa, blogeissa, puheissa ja oheistuotteissa. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen on ollut liiton pitkäaikainen tavoite, joka liittyy toisaalta naisten työmarkkina-aseman parantamiseen, ja toisaalta erityisesti naisvaltaisten pk-yritysten työllistämisen kynnyksen madaltamiseen. Liitto on pitänyt asiaa esillä vuosien aikana lukuisissa kannanotoissa, kirjoituksissa, puheissa, aloitteissa ja kampanjoissa. Naisten johtajuuteen ja naisyrittäjyyteen liittyvissä kysymyksissä liiton puheenjohtajisto on vuodesta 2012 saakka ottanut laskentatavasta riippuen kantaa noin 4 kertaa vuodessa. Lisäksi liiton luottamushenkilöt ovat kirjoittaneet aiheista useita mielipidekirjoituksia ja blogeja. Naisten sujuva urakehitys huipulle saakka oli myös näyttävästi mukana esimerkiksi Kokoomusnaisten puheenjohtaja Lenita Toivakan puoluekokouspuheessa 2014. Liitto kampanjoi myös puoluekokouksessa aloittein ja oheistuottein mm. vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi. Naisten johtajuuden ja yrittäjyyden edistäminen on siis yksi Kokoomusnaisten keskeisiä tavoitteita. Tätä sanomaa pitää kuitenkin kirkastaa ja nostaa se näkyvämmin esille mm. Mahdollisuuksien maailma – asiakirjassa sekä liiton kannanotoissa ja aloitteissa erityisesti puoluekokousta 2016 silmällä pitäen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 10 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry POISTETAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSULAISTA JA –ASETUKSESTA YKSITYISKOHTAINEN SÄÄTELY JA ANNETAAN KUNNILLE / SOTE –ALUEILLE NYKYISTÄ VAPAAMMAT KÄDET ASIAKASMAKSUJEN MÄÄRÄÄMISESSÄ Maassa on menossa norminpurkutalkoot, joita maan hallitus johtaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja – asetuksessa edelleen kuitenkin säädellään erittäin yksityiskohtaisesti maksujen määräytymisestä määräten centilleen maksimit, mitä kustakin palvelusta saa periä. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa todetaan, että maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan ja että palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Perusterveydenhuollon ja perussosiaalihuollon palvelujen osalta tämä riittää ohjaukseksi. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa viemään eteenpäin lakialoitetta, jonka perusteella poistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaista ja –asetuksesta maksujen yksityiskohtainen säätely ja annetaan kunnille/ SOTE – alueille nykyistä vapaammat kädet asiakasmaksujen määräämisessä. Liittohallitus: Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty sosiaali- ja terveyshuollon palveluista perittävien asiakasmaksujen korottamisesta, mikä tarkoittaa asiakasmaksujen enimmäismäärän korottamista. Asiakasmaksujen periminen ja niiden suuruus kuuluvat kuitenkin kunnan harkintavaltaan. Liittohallitus pitää hyvänä kuntien tai sote-alueiden mahdollisimman suurta harkintavaltaa asiakasmaksujen määrässä kuitenkin niin, ettei maksuista muodostu uhkaa yhdenvertaisille mahdollisuuksille saada palveluita eri puolilla Suomea. SOTE-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa, kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannuksia. Haasteita yhdenvertaisille palveluille eri puolella Suomea aiheuttaa väestön ikääntyminen ja palveluiden tarpeen kasvaminen, työikäisen väestön väheneminen ja veropohjan kaventuminen. Haasteista johtuen palveluiden saatavuus alueiden kesken on eriarvoistunut, kunnat ovat velkaantuneet ja paine verotuksen kiristämiseen kasvanut. Taloudellisesti kaikkein tiukimmilla olevilla kunnilla saattaisi olla myös suurin kiusaus periä suurinta mahdollista maksua sote-asiakkailta, jotka todennäköisesti maksavat verotuksen kautta jo muutenkin suurinta mahdollista hintaa palveluistaan. Sote-uudistuksen tavoitteena on karsia kuntien tehtäviä ja velvoitteita, ja sitä kautta hillitä myös kustannuspaineita. Liittohallitus katsoo, että ensin on hyvä arvioida hallitusohjelmassa sovittujen asiakasmaksujen enimmäismäärän vaikutuksista kuntien / sote-alueiden päätöksentekoon ja sen pohjalta tarvittaessa lisätä itsenäistä päätösvaltaa myös asiakasmaksujen suuruudessa ja perimisessä. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 11 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry SOSIAALI- JA TERVEYDENHHUOLLON SÄÄTELYÄ ON SELKEYTETTÄVÄ JA VÄHENNETTÄVÄ Maassa on menossa normien purkutalkoot. Kuitenkin viimeaikaisissa lakivalmisteluissa kuntien vastuuta on koko ajan lisätty sosiaali- ja terveydenhuollossa, esimerkkinä vaikkapa päivystysasetus ja sosiaalihuoltolaki, jotka ovat taas tuoneet kunnille uusia velvoitteita. Suunnan tulisi olla toisenlainen. Lisäksi esimerkiksi vanhusten elämää koskevia asioita ohjataan 18 eri lailla. Tällöin on selvää, että tavallinen kansalainen ei mitenkään pysty hallitsemaan omaa elämäänsä, sillä kuka meistä tuntee riittävästi lainsäädäntöä? Näin oman elämämme hallinta siirtyy pikku hiljaa erilaisille asiantuntijoille ja virkamiehille. Edellä esitetyn perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin sosiaali- ja terveydenhuollon säätelyn selkeyttämiseksi ja normien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Liittohallitus: Liittohallitus pitää tärkeänä, että turhaa säätelyä puretaan kaikkialla yhteiskunnassa. Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväällä 2015 luvattiin, että ”Ylimääräistä sääntelyä kaikilla toimialoilla puretaan läpileikkaavasti. Aina jos säädetään uusi pykälä, puretaan kaksi. Käydään sitkeästi kansalaisia kiusaavan byrokratian kimppuun”. Myös Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty karsia kuntien menoja 1 miljardilla eurolla mm. karsimalla kuntien tehtäviä, uudistamalla sääntelyn periaatteet ja joustavoittamalla toimintatapoja ohjaavia normeja. Sote-uudistus on yksi keskeisimmistä hankkeista, joilla kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan sekä sitä kautta kuntien menoja hillitään. Tärkeintä sekä normien purkamisessa että uuden lainsäädännön valmistelussa on selkeä tavoitteen asettelu. Keinoja tärkeämpää on päästä itse tavoitteeseen eli turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut kaikille suomalaisille. On myös hyvä muistaa, että kaikella lainsäädännöllä ja sääntelyllä on alun perin ollut hyvä tarkoitus. Normien purkamisessa on tärkeää huolehtia siitä, että lainsäädäntö turvaa yhdenvertaiset oikeudet ja palvelut. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 12 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry KUNTOUTUS JOKAPÄIVÄISEKSI KOTIHOIDOSSA OLEVILLE VANHUKSILLE Kotihoidossa olevien vanhusten kuntoutuksen käytänteet vaihtelevat kunnittain hyvin paljon ja monissa kunnissa vanhuksen omaa toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta ei anneta lainkaan. Kuntoutuksen ja oman toimintakyvyn ylläpitäminen tulisi kuitenkin kuulua tiiviiksi osaksi kotipalvelun ja –sairaanhoidon työotetta. Kuntoutus ja toimintakyvyn ylläpito nostetaan tärkeänä asiana esille laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, mutta juuri uudistetussa sosiaalihuoltolaissa sen asemaa ei muutettu mitenkään. Sosiaalihuoltolaki velvoittaa kuntia antamaan samat vanhat kotihoidon palvelut kuin aikaisemminkin. Tämä on suuri pettymys. Jotta asiaan saadaan muutosta, ehdotamme, että Kokoomuksen Naisten liitto ottaa agendalleen asian esille tuomisen. Konkreettisina ideoina ja kuntoutuksen laadun takaamiseksi, esitämme, että fysioterapeutti laatii kuntoutumisohjelman jokaiselle kotihoidossa olevalle ja että jokaiselle kotihoidon asiakkaalle valitaan vastuuhenkilö huolehtimaan ohjelman toteutumisesta. Vastuuhenkilö voi olla esimerkiksi kotihoidon työntekijä, joka jo joka tapauksessa käy asiakkaan kotona. Lisäksi ehdotamme, että kehitetään laajemmin jumppaohjelmia esim. TVstä aamuksi ikäihmisille ja kotihoidon asiakkaille. Edellä todetun perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa aktiivisesti edistämään julkisuudessa sekä edustajiensa poliittisessa toiminnassa kuntoutuksen ja oman toimintakyvyn ylläpitämisen tuomista vanhuspalvelulain hengessä kuntien kotihoidon palveluvalikoimaan. Liittohallitus: Keski-Suomen Kokoomusnaiset on nostanut esiin tärkeän kysymyksen. Suomen väestö ikääntyy vauhdilla, mikä aiheuttaa myös palvelutarpeen lisääntymistä. Uusia toimintamalleja on luotava ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämiseksi, jotta mahdollisimman moni niin halutessaan voisi asua mahdollisimman pitkään kotona. Laitoshoitoa tulee kuitenkin aina olla saatavilla silloin, kun se on tarpeen. Jokaisella on oikeus hyvään ja turvalliseen ikääntymiseen. Kuntouttava ote on keskeistä ikääntyneiden hoivassa ja tervehtymisessä. Kaikessa toiminnassa tulee miettiä, miten pienet päivittäiset päätökset vaikuttavat ikääntyneiden toimintakykyyn ja kuntoutukseen: kävelläänkö esimerkiksi vanhainkodeissa lounaalle vai tuodaanko ruoka huoneeseen. Sekä koti- että laitoshoidossa on lähdettävä liikkeelle liikunnan näkökulmasta. Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväällä 2015 tavoitteeksi asetettiin, että ”Ikäihmisten terveyttä ja itsenäistä toimintakykyä tuetaan hyvinvointia ja terveyttä edistävillä palveluilla. Ikäihmisten itsenäinen asuminen mahdollistetaan erilaisin asumismuodoin ja kehitetään kotiin vietäviä palveluja”. Kotona kuntoutuminen ja liikunta ovat olennainen osa ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitoa, jota ei voida liiaksi painottaa. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman tavoitteena on niin ikään varmistaa ”vanhuspalvelulain toteutuminen kotihoitoa lisäten”. Liittohallituksen esityksessä Kokoomuksen Naisten Liiton Mahdollisuuksien Maailma –asiakirjaksi vuosille 2016-2017 on esitetty lisäystä, jonka mukaan ”Jokainen ansaitsee hyvän vanhuuden. Ikäihmiset tarvitsevat riittävää kuntoutusta ja kotipalvelua toimintakyvyn säilyttämiseksi mahdollisimman pitkään.” Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 13 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry KELA-KORVAUKSET TULEE SÄILYTTÄÄ SOTE-UUDISTUKSESSA SOTE –uudistus on vielä monelta kohdin auki. Uudistuksen yhteydessä on puhuttu mahdollisesta siirtymisestä ns. yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään. Rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen lienee ajankohtaista, mutta siirtyminen yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään ei saa tarkoittaa Kelan suoran tuen loppumista yksityisten tarjoamista terveyspalveluista, vaan asiakkaalla tulee edelleen olla mahdollisuus valita myös yksityinen palvelu niin halutessaan. Yksityisen palvelun tulee olla myös pieni- ja keskituloisten saatavilla. Edellä esitetyn perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin Kela –korvauksen säilyttämiseksi SOTE – uudistuksessa. Aloite 14 Saarijärven Kokoomusnaiset ry KELA-KORVAUKSET TULEE SÄILYTTÄÄ SOTE-UUDISTUKSESSA SOTE –uudistus on vielä monelta kohdin auki. Uudistuksen yhteydessä on puhuttu mahdollisesta siirtymisestä ns. yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään. Rahoitusjärjestelmän selkeyttäminen lienee ajankohtaista, mutta siirtyminen yksikanavaiseen rahoitusjärjestelmään ei saa tarkoittaa Kelan suoran tuen loppumista yksityisten tarjoamista terveyspalveluista, vaan asiakkaalla tulee edelleen olla mahdollisuus valita myös yksityinen palvelu niin halutessaan. Yksityisen palvelun tulee olla myös pieni- ja keskituloisten saatavilla. Edellä todetun perusteella Saarijärven kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa aktiivisesti edistämään julkisuudessa sekä edustajiensa poliittisessa toiminnassa kela-korvausten säilyttämisestä nykyisellä tasolla sote-uudistuksessa. Liittohallitus: SOTE-uudistuksen tavoitteena on turvata yhdenvertaiset palvelut kaikkialla Suomessa, kaventaa terveyseroja ja hillitä kustannuksia. Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväältä 2015 hyvinvointipalveluiden tavoitteeksi asetettiin valinnanvapaus ja tasa-arvo. Strategisen hallitusohjelman mukaan se tarkoittaa sitä, että ”Lisätään ihmisten mahdollisuuksia valinnanvapauteen hyvinvointipalveluissa tuloluokkaan ja yhteiskunnalliseen asemaan katsomatta. Jokainen suomalainen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija.” Toteutetaan terveydenhuollossa valinnanvapausmalli, jossa perusterveydenhuollon rahoitusosuus kulkee ihmisen valitsemalle palveluntuottajalle. Sama rahoitusosuus, joka tulee esimerkiksi kunnan terveyskeskukselle, maksetaan kunkin asiakkaan itse valitsemalle, hyväksytylle palveluntuottajalle. Rahan on seurattava potilasta, ei päinvastoin.” Liittohallitus pitää ensisijaisen tärkeänä, että sote-uudistus lisää valinnanvapautta terveyspalveluissa ja palvelut ovat kaikentuloisten saatavilla. Rahoitusta uudistettaessa on tärkeää pitää huoli siitä, että eri terveydenhuollon toimijoiden välillä on kilpailua, mikä parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta. Liittohallitus katsoo kuitenkin, ettei tavoitteen saavuttamiseksi ole olennaista se, korvataanko palvelut nykyiseen tapaan Kelan kautta vai seuraako jatkossa raha potilasta, kunhan valinnanvapaus koskee kaikkia suomalaisia tulotasosta riippumatta. Rahoituksen käytännön toteutus on valittava sen mukaan, millä saavutetaan paras mahdollinen hoito kohtuullisessa ajassa kaikille suomalaisille. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteiden johdosta. Aloite 15 Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry PALVELUSETELIJÄRJESTELMÄÄ TULEE KEHITTÄÄ EDELLEEN Palvelusetelit mahdollistavat kuntalaiselle mm. nopeamman pääsyn hoitoon ja tuovat hänelle valinnanvapautta. Palveluseteleiden käyttäjät ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä saamaansa palveluun ja palveluseteleitä tuleekin jatkossa ulottaa yhä useampaan palveluun. Seteleiden käytön seuranta kunnissa, arviointi ja laadun arviointi tulee kuitenkin tehdä nykyistä helpommaksi ja sitä tulee kehittää sähköiseen suuntaan. Myös asiakkaalle setelien /sähköisen setelin tulee olla nykyistä helpommin saatavilla. Edellä esitetyn perusteella Keski-Suomen Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin palvelusetelijärjestelmän laajentamiseksi ja kehittämiseksi edelleen yllä esitetyn mukaisesti. Liittohallitus: Kokoomusnaisten Mahdollisuuksien maailma –asiakirjassa vuosille 2014-2015 lukee: ”Palveluyrittäjyys on nopeimmin kasvavia yrittäjyyden aloja Suomessa. Sen kasvulle on mahdollista antaa lisävauhtia uudenlaisilla tavoilla järjestää kuntapalveluita sekä palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla.” Sama kirjaus esitetään säilytettäväksi myös uudessa asiakirjassa. Monet palvelualan yrittäjistä ovat nimenomaan naisyrittäjiä. Parhaimmillaan toimiva palvelusetelijärjestelmä sekä parantaa kuntalaisten saamia palveluja ja nopeuttaa hoitoon pääsyä että lisää työllisyyttä ja yrittäjyyttä. Kokoomuksen strateginen hallitusohjelma keväältä 2015 on Kokoomusnaisten kanssa samoilla linjoilla. Ohjelmassa esitetään, että ”Käynnistetään kunnianhimoinen reilun kilpailun ohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa markkinoiden toimintaa ja alentaa kuluttajahintoja. Kuntien palvelutuotannossa tehdään tilaa yksityisen sektorin ja järjestöjen palvelutuotannolle. Laajennetaan palveluseteleiden käyttöä.” Myös Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa näkyy vahva Kokoomuksen kädenjälki. Hallitus on päättänyt käynnistää kokeilun palvelusetelijärjestelmän laajentamiseksi. Ohjelmassa on päätetty, että ”Käynnistetään kuntien/kuntayhtymien kanssa yhteistyössä palvelusetelijärjestelmän laajentamiseen tähtäävä kokeilu. Kokeiluun osallistuvat kunnat/kuntayhtymät tarjoavat palveluissaan kuntalaisille laajasti mahdollisuutta palvelusetelin käyttöön. Lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä tehdään tarvittavat muutokset kokeilun kriteereistä.” Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 16 Lapin Kokoomusnaiset ry MAAKUNNAT HUOMIOITAVA NAISTEN LIITON TOIMINNASSA Maakuntien ja ns. periferia-alueiden toiminta ja tärkeys tulee huomioida entistä paremmin Kokoomuksen Naisten Liitossa. Yhteydenpito KNaL:n taholta maakuntien suuntaan perustuu lähinnä sähköpostiviestittelyyn ja kokoukset sekä tapahtumat järjestetään yleensä etelässä. Maakuntien piirit ja yhdistykset saisivat tarvittavaa ja kaivattua kipinää, jos liittotason tapahtumia järjestettäisiin myös muualla kuin pääkaupunkiseudulla ja toisaalta maakunnissa järjestettäviin tapahtumiin tulisi KNaL:n edustus. Vaikka henkilöstöresurssit ovat rajalliset, olisi myös liittohallituksen tai sihteeristön vierailu enemmän kuin tervetullutta. Varsinkin näin kuntavaalien alla on tärkeää luoda yhtenäinen ja vahva verkosto koko Kokoomuksen Naisten Liiton sisällä. Tapahtumien ja vierailuiden muodossa tapahtuva toiminnan tukeminen auttaisi paikallisyhdistyksiä jäsenhankinnassa, markkinoinnissa ja toisi piristysruisketta pientenkin yhdistysten toimintaan. Varsinkin ne maakunnat, joissa Kokoomus kärsi tappion eduskuntavaaleissa 2015, tarvitsevat kipeästi tukea. Edellä todetun perusteella Lapin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa Järjestämään vähintään yhden tapahtuman maakunta-alueella vuodessa ja järjestämään yhdistysvierailuja eri piireissä sekä osallistumaan maakuntien järjestämiin kokoomustilaisuuksiin. Liittohallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto on valtakunnallinen kokoomuslaisten naisten yhteenliittymä. Liittohallitus pitää tärkeänä, että Kokoomusnaisten toimintaa on jokaisessa vaalipiirissä ja toimintaa tuetaan kaikin tavoin myös liiton toimesta. Nykyisellään liitto ei järjestä omia tapahtumia vaan on jo pitkään suunnannut kaikki käytettävissä olevat resurssit piireille piiriavustusten kautta toiminnan järjestämiseksi vaalipiireissä. Liitto järjestää ainoastaan vuosittain sääntömääräisen liittokokouksen, jonka yhteydessä useimmiten on myös seminaari sekä sääntömääräisen edustajakokouksen kahden vuoden välein. Liittokokouksen osalta on vakiintunut käytäntö, että kokous järjestetään joka toinen vuosi pääkaupunkiseudulla ja joka toinen vuosi jossain muussa vaalipiirissä. Vuoden 2015 liittokokous järjestettiin Helsingissä, vuoden 2014 Joensuussa, 2013 Helsingissä ja 2012 Lahdessa. Edustajakokous on viime vuosina järjestetty aina jossain muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Vuoden 2015 edustajakokous järjestetään Porissa, 2013 Kouvolassa, 2011 Seinäjoella, 2009 Naantalissa ja 2007 Jyväskylässä. Kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää liittohallitus hakemusten perusteella. Liittohallitus ja sihteeristö vierailevat mielellään maakuntien tilaisuuksissa. Kokoomuksen Naisten Liiton liittohallituksen jäsenet eivät kuitenkaan ole kokopäiväisiä luottamushenkilöitä, joten vierailut maakunnissa täytyy sovittaa muuhun työ-, perhe- ja harrastuselämään. Todennäköisyys saada liiton luottamushenkilöitä vierailemaan kasvaa, mitä aiemmin heihin on yhteydessä tai jos on tarjota useampaa vaihtoehtoa vierailun ajankohdaksi. Liiton keskustoimiston työntekijät vierailevat piireissä ja yhdistyksissä aina kun se on mahdollista. Erityisen mielellään keskustoimistosta tullaan erilaisiin koulutustilaisuuksiin kouluttamaan yhdistystoiminnasta, Naisten Liitosta ja vaalitoiminnasta. Vaikka liiton keskustoimiston sihteerit ovatkin kokoaikaisia työntekijöitä, piirien ja paikallisyhdistysten tapahtumat ja kokoukset ovat yleensä iltaisin ja viikonloppuisin. Kokoomuksen Naisten Liitolla on yli 130 jäsenpiiriä ja –yhdistystä, joten työntekijöille on mahdotonta asettaa työvelvoitetta kaikkien piirien ja paikallisyhdistysten tapahtumissa. Myös keskustoimiston työntekijöillä on oltava mahdollisuus vapaa-aikaan työn ulkopuolella. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 17 Lapuan Kokoomusnaiset ry PONNISTUSVOIMAA OPETUKSEN DIGILOIKKAAN Digitalisaation edistäminen koko yhteiskunnassa on noussut keskeiseksi hallitusohjelman teemaksi. Yksi hallituskauden kärkihankkeista on opetuksen digiloikan tukeminen opettajien täydennyskoulutukseen panostamalla. Opettajien täydennyskoulutustarjonnan lisääminen ei kuitenkaan tuota tulosta, jos opettajia ei saada osallistumaan koulutuksiin. Kunnilla ei ole riittäviä määrärahoja opettajien sijaisiin koulutusten ajaksi ja omaehtoisen koulutuksen tarjoaminen ei ole ratkaisu näin laajaan koulutustarpeeseen. Ilman kokonaistyöajan sallimaa joustoa työn järjestelyissä digiloikka ei tule koskettamaan kaikkia opettajia ellei rahoiteta myös sijaisten palkkaamista. Opettajien osaamisen kehittäminen ei yksin aikaansaa digiloikkaa, vaan pedagogiikan rinnalla on samanaikaisesti kehitettävä koulujen laitekantaa ja mahdollistettava sähköisten sisältöjen sekä opetusohjelmien hankinta järkevällä tavalla. E-kirjojen mahdollinen arvonlisäveron alentaminen ei vielä yksin riitä, vaan on ryhdyttävä kansallisiin toimiin sähköisten oppimateriaalien ja jakelukanavien kehittämiseksi. Vielä alkukesästä keskustelussa väläyteltiin valtion rahoitusta koulujen laitekannan lisäämiseksi ja ajanmukaistamiseksi. Syksyn ja budjettineuvottelujen edetessä näitä lupauksia ei ole enää kuultu. Laitevarustelun taakkaa ei voi kaataa yksin kunnille. Vaikka perusopetus onkin lainsäädännöllä määritelty ilmaiseksi palveluksi, on kansantalouden näkökulmasta kestämätöntä, että oppilaat eivät perusopetuksessa voi käyttää omia laitteitaan opetustilanteissa. Huoltajat varustelevat lapsensa kotona tietokoneilla ja älykännyköillä sekä sen lisäksi maksavat veroina koulujen päällekkäisen laitevarustelun. Onko meillä varaa tähän? Urheiluareenoilla on nähty, että kolmiloikalla pääsee pidemmälle kuin pituushyppäämällä. Edellä todetun perusteella Lapuan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtyvän toimenpiteisiin, jotta opetuksen digiloikan tasapainoisessa edistämisessä panostetaan sähköisiin oppimateriaaleihin, opettajien sijaismäärärahoihin sekä laitevarusteluperiaatteiden ja rahoituksen uudelleen määrittämiseen. Liittohallitus: Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväältä 2015 tavoitteena oli, että ”Uudistetaan oppimisympäristöt digisukupolven ehdoilla”. Koulutukseen kohdistuu tällä vaalikaudella mittavat säästötoimet, jotka pyritään toteuttamaan ennen kaikkea rakenteita uudistamalla. Kokoomusnaiset on iloinen siitä, että säästöistä huolimatta koulutuksen digitalisaation edistämiseen pystytään varamaan resursseja koulutuksen laadun parantamiseksi. Oppimisympäristöjen digitalisointi on yksi Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeista, jonka toteuttamiseen on varattu 90 miljoonaa euroa. Se on suurin yksittäinen panostus koulutuksen kärkihankkeisiin. Tästä 50 miljoonaa euroa on varattu opettajien osaamisen kehittämiseen ja 40 miljoonaa euroa oppimisympäristöjen kehittämiseen ja digitaalisten materiaalien käyttöönottoon. Koko suomalaisen peruskoulun vahvuus on perustunut korkeasti koulutettuihin opettajiin sekä heidän laajaan pedagogiseen vapauteensa. Digiloikan toteuttamiseksi on varmistettava, että jokainen opettaja saa omaa lähtötasoon vastaavaa koulutusta. Opettajien täydennyskoulutuksen on suunniteltu keskittyvän nimenomaan digitaitojen parantamiseen. Tällä hallituskaudella opettajien täydennyskoulutuksen painopiste on uudessa oppimisessa ja tieto- ja viestintätekniikoiden taidoissa. Opetushallituksen yhteyteen perustetaan kokeilukeskus, jossa jaetaan hyviä käytäntöjä digiloikan toteuttamiseksi. Digiloikka lähtee kuitenkin paikalliselta tasolta. Siksi on erityisen tärkeää, että koulutuksen järjestäjät otetaan mukaan ideoimaan ja toteuttamaan digiloikkaa. Tärkeintä on pitää huolta opettajien ammattitaidosta ja riittävistä pedagogisista taidoista. Digiloikka voi toteutua vain, jos se toteutetaan alhaalta ylöspäin. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 18 Lapuan Kokoomusnaiset ry KOKOOMUKSEN NAISTEN LIITON JA PIIRIEN VIESTINTÄÄ KEHITETTÄVÄ Kokoomuksen Naisten Liiton ja piirien sisäinen tiedotus ei toimi riittävän tehokkaasti, mistä johtuen paikallisyhdistysten toiminta on vaikeutunut. Tieto tulevista tapahtumista ja kokouksista ei kulje riittävästi paikallisyhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Tiedotus ei voi olla vain satunnaisten sähköpostien varassa vaan tiedotuksen tulee olla suunnitelmallista ja monikanavaista. Kuluneen kevään vaalikampanja osoitti hyvin, että tieto tapahtumista tulee kentälle liian myöhään. Lisäksi uudet potentiaaliset jäsenet ja puolueesta sekä paikallisyhdistyksistä kiinnostuneet henkilöt etsivät ensimmäisenä tietoa sosiaalisesta mediasta. Varsinkin paikallisyhdistysten kotisivut eivät ole ajan tasalla, mikä saattaa viestittää lukijalle, ettei toimintaa ole lainkaan. Sama tilanne on niin piireissä kuin myös koko Kokoomuksen puoluetason tiedotuksen osalta. Uudistuneilta kotisivuilta on joskus mahdotonta löytää tarvitsemaansa tietoa. Verkkosivut ovat sekavat ja tapahtumat katoavat sosiaalisen median uutisvirtaan. Verkostoituneen järjestötoiminnan perusedellytys on, että tiedotuskanava ovat tarkoituksenmukaiset, tieto hyvin jäsennelty ja helposti löydettävissä. Myös piirejä ja paikallisyhdistyksiä tulisi kannustaa ja kouluttaa hyvään järjestöviestintään. Avoin ja keskusteleva asioiden valmistelu on aidon osallistavan demokratian ja kestävän politiikan perusedellytys. Nykyinen tiedotuskäytäntö ei tätä tue. Menestyminen tulevissa kunnallisvaaleissa edellyttää parempaa ja suunnitelmallisempaa viestintää. Edellä esitetyn perusteella Lapuan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa liittohallituksen ryhtymään toimenpiteisiin Liiton ja piirien viestinnän kehittämiseksi sekä kannustamaan ja kouluttamaan paikallisyhdistyksiä toteuttamaan suunnitelmallista ja ajantasaista viestintää sekä laatimaan viestintäsuunnitelmia. Liittohallitus: Kokoomuksen Naisten Liitto on kehittänyt viestintäänsä johdonmukaisesti ja määrätietoisesti viime vuosina. Liitossa on voimassa oleva viestintäsuunnitelma, joka ohjaa liiton viestintää ja sen kehittämistä. Liiton nettisivut ja koko liiton ulkoasu uudistettiin vuonna 2013. Liitto viestii nettisivujen, sähköpostilistojen, ePressi –tiedotejakelupalvelun, facebookin, twitterin ja Instagramin kautta sekä tekee vaaleihin Suomen Nainen –lehden. Vaalikeväänä 2015 liitto lähetti kaksi (2) piirikirjettä 26.1. & 28.4.), kolme (3) jäsenkirjettä (10.2., 16.3. & 17.4.) sekä kolme (3) ehdokaskirjettä (17.2., 26.2. & 27.3.). Nettisivuja päivitettiin koko ajan ja liitto avasi myös parasmaa2017 – kampanjasivuston. Molemmilla sivuilla olevia kannanottoja, tiedotteita, blogeja ja kuvia jaettiin aktiivisesti liiton facebook-tilillä ja twitterissä. Iso haaste liitolle on, että monella jäsenellä ei joko ole sähköpostiosoitetta tai sitä ei ole ilmoitettu puolueen jäsenrekisteriin. Lisäksi sähköisesti lähetetyn jäsenkirjeet avasi keväällä 2015 ePressin statistiikan mukaan ensimmäisellä kerralla 894 / 2450 vastaanottajaa, toisella kerralla 773 / 2438 vastaanottajaa ja kolmannella kerralla 710 / 2410 vastaanottajaa. Kokoomusnaisten maaliskuussa pidetystä liittokokouksesta lähetettiin ennakkokutsu 26.1. ja virallinen kokouskutsu 19.2. piirien puheenjohtajille ja järjestösihteereille. Syksyn edustajakokouksesta lähetettiin ennakkokutsu 8.6.2015, toinen ennakkokutsu ja muistutus aloitteiden jättämisestä 14.8. sekä virallinen kokouskutsu 14.9 piirien ja yhdistysten puheenjohtajille ja sihteereille. Edustajakokouksen ennakkokutsun avasi 109 / 210 vastaanottajaa ja muistutuskutsun 116 /210 vastaanottajaa. Lisäksi jokaisesta liittohallituksen varsinaisesta kokouksesta lähetetään päätösluettelot piirien puheenjohtajille ja järjestösihteereille. Myös liittohallituksen varsinaisten kokousten kokouskutsut ja esityslista lähetetään piirien puheenjohtajille ja sihteereille ennen liittohallituksen kokousta. Kokoomuksen Naisten Liiton piirijärjestöt lähettävät lisäksi omia jäsenkirjeitä ja tiedotteita. Piiriavustusraporttien perusteella piirit lähettävät keskimäärin noin 1 jäsenkirjeen kuukaudessa ja lisäksi tapahtumatiedotteita ja kannanottoja. Kaikilla piireillä on käytössään omat facebook-sivut, joiden kautta piirit jakavat ajankohtaisia tiedotteita, kannanottoja, uutisia ja tapahtumia. Lisäk- si liiton piiriavustusperusteissa piirit saavat pisteitä oman viestintäsuunnitelman tekemisestä. Lähes kaikilla piireillä on käytössään omat nettisivut, minkä lisäksi piirien yhteystiedot löytyvät liiton nettisivuilta. Kokoomusnaisten taloudellisen tilanteen kiristyessä liitto joutuu vuodelle 2016 luopumaan ePressi –tiedotejakelupalvelusta eikä julkaise Suomen Nainen –lehteä. Liitto kehittää maksuttomia tiedotuskanaviaan ja aloittaa uutiskirjeen julkaisemisen. Sähköinen ja sosiaalinen media tulevat jatkossakin olemaan keskeisessä osassa liiton viestinnässä sähköpostiosoitteiden puutteesta huolimatta. Paperisten jäsenkirjeiden postittaminen on paitsi äärettömän kallista, myös tehotonta uusien jäsenten hankkimiseksi. Kansallinen Sivistysliitto Kansio järjestää erinomaisia lyhytkursseja järjestötoiminnasta ja viestinnästä. Koulutukset ovat joko maksuttomia tai niissä on pieni hinta. Kansiolaiset käyvät vaalipiireissä kouluttamassa ja heitä voi myös tilata kouluttamaan piirien ja yhdistysten tilaisuuksiin. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 19 Mikkelin Kokoomusnaiset ry RAKENTEELLINEN UUDISTAMISTYÖ TARVITSEE TUEKSEEN TUTKIMUSTA, ASIANTUNTIJAOSAAMISTA JA HALLITTUA KEHITTÄMISTÄ Poliittinen, arvopohjainen päätöksenteko vaatii tuekseen tutkittua tietoa. Edellinen soteuudistus kaatui perustuslain vastaisuuteen. Mikkelin Kokoomusnaisten mielestä rakenteellisten uudistusten – kuten kaikkien muidenkin – valmistelussa pitää heti alusta lähtien olla mukana riittävästi asiantuntijoita ja tutkimustietoa uskottavan ja kestävän ratkaisun aikaansaamiseksi. Mikkelin Kokoomusnaiset edellyttää, että maan hallitus pannessaan täytäntöön soteuudistusta, ottaa työkaluikseen tutkimustiedon, systemaattisen prosessin ja vaikutusten arvioinnin sekä jatkuvan ennakoinnin. Vaadimme hallitusta ottamaan työnsä periaatteeksi sekä tutkitun tiedon että kokemustiedon johdonmukaisen käytön. Soteuudistuksesta tulee tehdä nykyistä ihmisläheisempää, kuulevampaa ja vuorovaikutteisempaa. Mikkelin Kokoomusnaiset odottaa, että sote-uudistus alkaa näkyä alueilla entistä kokonaisvaltaisempana, kahta eri osaamisaluetta yhteen sovittavampana ja kohtaavaa auttamisen tapaa edistävänä. Kokoomuksen arvot on pystyttävä perustelemaan kestävästi. Edellä todetun perusteella Mikkelin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa vaatimaan tutkimukseen, asiantuntija- ja kokemustietoon sekä kokonaisvaltaiseen vaikutusten arviointiin pohjautuvaa rakenteellisten uudistusten suunnittelua ja toimeenpanoa. Liittohallitus: On tärkeää, että päättäjillä on ajantasaista tutkittua tietoa käytössään, ja että sitä osataan myös hyödyntää päätöksenteossa. Monet poliittiset kysymykset ovat arvovalintoja, mutta valintojen pitää perustua tutkittuun tietoon ja olemassa olevaan faktaan. Tavoitteena tulee olla parhaat mahdolliset ja tasa-arvoiset palvelut kaikille suomalaisille. Jotta ne voidaan tarjota myös tulevaisuudessa, on oltava tutkittua tietoa siitä, missä nyt ollaan, millaiset ovat vaikutukset erilaisissa vaihtoehdoissa sekä miten suomalaiset kokevat saamansa palvelut. Suurten uudistusten on lähdettävä ihmisten tarpeista, toiveista ja tyytyväisyydestä. Tähän päästään parhaiten mahdollistamalla mahdollisimman suuri valinnanvapaus valita palvelunsa, koska se sisältää myös aina mahdollisuuden osoittaa tyytymättömyyttään vaihtamalla palvelun tuottajaa. Tärkeää on myös vaikuttavuuden arviointi ja kustannusten läpinäkyvyys. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 20 Naantalin Kokoomusnaiset ry YRITTÄJYYS PAKOLLISEKSI OPPIAINEEKSI PERUSKOULUIHIN Uudet työpaikat syntyvät yhä enemmän pieniin yrityksiin. Työelämä muuttuu nopeasti ja tarvitaan valmiuksia ymmärtää liiketoimintaa niin yrityksen, kuin kansantaloudenkin kannalta. Näitä valmiuksia tarvitaan kipeästi mm. Nokian jättämän aukon takia. Toisen palveluksessa toimiva, mahdollisesti tulevaisuudessa työntekijöitä hallituksen jäsenenä edustava henkilö kykenee yrittäjyyden osaamisen myötä aidosti vaikuttamaan tuntiessaan mm. liiketoimintasuunnittelun, strategian ja talouden linkit operatiivisen tason toimintaan. Tavoitteena tulee olla pitkäjänteinen sekä teoreettinen, että käytännönläheinen opetus ja asennekasvatus jo peruskoulussa. Näin peruskoulussa saatuja valmiuksia voidaan hyödyntää syventävillä opinnoilla lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa sekä ammatti- ja korkeakouluissa. Koulutuksen määrärahojen vähentyessä on tärkeää voida hyödyntää kärkihankkeiden tuomia mahdollisuuksia luoda uutta liiketoimintaa ja kaupallistaa tiedekorkeakoulujen tutkimusprojektien tuloksia nopeasti ja innovatiivisesti. Tavoitteena tulee olla myös opettajakunnan kouluttaminen sekä mahdolliset työelämäjaksot ja harjoittelu yrityksissä. Edellä todetun perusteella Naantalin Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa selvittämään mahdollisuudet sisällyttää yrittäjyys omana kokonaisuutenaan osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmia sekä osaltaan edistää yrityskasvatuksen laaja-alaista sisällyttämistä myös muiden substanssiaineiden opetuksessa. Liittohallitus: Yrittäjyyden tukeminen ja yritteliään asenteen luominen ovat äärimmäisen tärkeitä, koska suomalainen hyvinvointi voi syntyä vain työstä ja yrittämisestä. Kuten aloitteessakin todetaan, suurin osa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Yritteliääseen asenteeseen ja yrittäjyydestä innostumiseen voidaan vaikuttaa kouluissa merkittävästi. Kokoomuksen Naisten Liiton sekä nykyisessä että uudessa Mahdollisuuksien maailma –asiakirjassa yhtenä tavoitteena on, että ”Kouluissa lisätään yrittäjyyskasvatusta, jotta taitavia nuoria kannustetaan itsensäelättäjiksi ja toisten työllistäjjiksi”. Uusissa opetussuunnitelmissa yrittäjyys ja työelämätaidot on huomioitu yhtenä laaja-alaisen osaamisen elementeistä. Laajaalaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden, toimintakyvyn ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Laaja-alainen osaaminen tukee opetuksen eheyttämistä ja tavoitteet asetetaan koulujen ja opettajien toiminnalle, ei suoraan oppilaille osaamisvaatimuksista. Osaamisen tavoitteet täsmennetään vuosiluokkakokonaisuuksittain. Liittohallitus katsoo, ettei yrittäjyyskasvatusta voi ulkoistaa omaksi kokonaisuudeksi vaan sen tulee olla läpileikkaavana kaikessa opetuksessa. Näin myös opiskella välittyy kuva siitä, miten yrittäjyys linkittyy osaksi erilaisia oppiaineita. Yrittäjyyskasvatuksesta on olemassa hyviä käytäntöjä ympäri maata. Näiden hyvien käytäntöjen jakaminen on äärimmäisen tärkeää. Tärkeää on myös tukea ja edistää koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä nuorten yrittäjyyden ja yritteliäisyyden tukemiseksi. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 21 Oulun Kokoomusnaiset ry IRTISANOTTUJEN OIKEUTTA TYÖTTÖMYYSETUUDELLA OPISKELUUN PARANNETTAVA Irtisanottujen oikeutta opiskella työttömyysetuudella on parannettava. Vuoden 2015 ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomessa irtisanottiin 5 400 työntekijää. Vaikka irtisanottujen kokonaismäärä on hieman laskenut edeltävien parin vuoden aikana samalla ajanjaksolla irtisanottujen määrästä, erityisesti 45–64-vuotiaiden naisten työllisyystilanne on heikentynyt. Tilastokeskuksen mukaan työttömänä oli huhtikuussa 2015 43 000 45–64-vuotiasta naista, mikä on 10 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutus on yksi keino työttömien työmarkkina-aseman parantamiseen. Työttömillä on tietyin edellytyksin mahdollisuus työttömyystuella tuettuun opiskeluun. Voidakseen opiskella työttömyysetuudella työttömän täytyy olla vähintään 25-vuotias ja hänen täytyy olla ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Työttömyysetuudella tuettujen opintojen tulee olla päätoimisia ja niiden pitää johtaa ammatillisen toisen asteen tutkintoon tai korkeakoulututkintoon. Näiden kriteerien täyttyminen ei kuitenkaan vielä takaa, että työtön työnhakija saisi parantaa työmarkkina-asemaansa opiskelemalla. Viime kädessä päätöksen työttömän oikeudesta opiskella työttömyysetuudella tekee TE-toimiston virkailija. Päätöksen perusteena on arvio työttömän koulutuksen tarpeesta ja siitä, miten ja missä määrin opiskelu parantaa työttömän ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. Käytännössä TEtoimiston virkailijat voivat päätyä samankaltaisissa tilanteissa erilaisiin arvioihin niin, että toinen työtön saa opiskella työttömyysetuudella ja toinen ei. Opiskeluoikeuden harkinnanvaraisuus ei kohtelekaan työttömiä tasapuolisesti. Erityisesti irtisanottujen oikeutta työttömyysetuudella opiskeluun on parannettava. Kun yhä useammat irtisanotuista ovat 45-64vuotiaita naisia, on työttömyysetuudella opiskelun oikeuden parantamisessa samalla kyse tähän ikäryhmään kuuluvien naisten työmarkkina-aseman parantamisesta. Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry. esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa irtisanottujen työttömyysetuudella opiskelun oikeuden parantamiseksi • • selkiyttämällä työttömyysetuudella opiskelun kriteereitä ja vähentämällä opiskeluoikeuden myöntämiseen liittyvää harkinnanvaraisuutta kiinnittämällä kriteereitä määritettäessä huomiota erityisesti irtisanottujen asemaan ja oikeuteen opiskella työttömyysetuudella Liittohallitus: Työttömyystuella opiskelu on hyvä keino parantaa omia työllistysmahdollisuuksiaan, saattaa loppuun kesken jääneet opinnot tai hankkia kokonaan uusi ammatti. Mahdollisuus kannustaa ylläpitämään ja kehittämään omaa osaamistaan ja työkykyä. Mahdollisuus työttömyysturvalla opiskeluun on oltava yhdenmukainen kaikille työttömille työnhakijoille. Työttömyysajan käyttäminen toimintakykyä ja aktiivisuutta ylläpitävällä tavalla on aina joutenoloa hyödyllisempää. Liittohallitus pitää tärkeänä, että työttömyystuella opiskeluun luodaan selkeät ja läpinäkyvät kriteerit, jotta oikeus opiskeluun toteutuu oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti. Samalla on kuitenkin huolehdittava, ettei työttömyystuella opiskelusta muodostu liian houkuttelevaa vaihtoehtoa opintojen suorittamiseen esimerkiksi verrattuna opintotuella opiskeluun. Työttömän peruspäiväraha ilman korotuksia on noin 705 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi työtön voi saada yleistä asumistukea 80 % enimmäisasumismenoista, johon vaikuttaa taloudessa asuvien henkilöiden määrä sekä asuinkaupunki. Esimerkiksi Helsingissä yhden hengen taloudessa asumistukea voi saada 80 % enintään 508 euron asumiskuluihin eli 406,40 euroa kuukaudessa. Opintotuki puolestaan on 1.8.2014 jälkeen aloittaneilla korkeakouluopiskelijoilla 336,76 euroa kuukaudessa, minkä lisäksi opiskelija voi saada asumislisää enintään 80 % 252 euron asumismenoihin asti eli enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Toisella asteella opiskelevilla tuki on pienempi. Opintotuki on ja tulee jatkossakin olla ensisijainen päätoimisten opintojen aikainen tuki. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 22 Oulun Kokoomusnaiset ry OSAAMISEN TUNNUSTAMISEN JA TUNNISTAMISEN EDISTÄMINEN Osaamisen tunnistamista ja tunnustamista on edistettävä. Opiskelijan oikeus osaamisensa tunnustamiseen on laajasti hyväksytty periaatetasolla. Tämä koulutuspolitiikan tavoite toteutuu kuitenkin käytännössä vain osittain. Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa (AHOT) voidaan lähteä pikemmin opintojakson toteutuksesta kuin osaamisen ja opinnoille asetettujen tavoitteiden vastaavuudesta. Mikäli aiemmin suoritettujen opintojen, harjoittelun, työkokemuksen tai muutoin hankitun osaamisen vastaavuudesta opintojen tavoitteiden kanssa ei olla varmoja, osaaminen jää usein tunnistamatta ja tunnustamatta. Tilannetta ei ainakaan helpota se, jos aiempi osaaminen on hankittu ulkomailla. Kärjistetyimmillään ajatellaan, että asian voi oppia vain nimetylle kurssille osallistumalla, vaikka kurssille osallistuminen ei ole tae osaamisesta. Ongelmallisina voidaan kokea myös tilanteet, joissa osaaminen kattaa vain osan tavoitteista. Tällöin osaaminen voi jäädä tunnustamatta, vaikka se on tunnistettu. Usein asian käsittely päättyy jo alustavaan keskusteluun opettajan kanssa, jolloin asiassa ei koskaan tehdä virallista päätöstä. Osaamisen tunnustamisen edistämiseksi on jo tehty paljon mm. ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulutuksen osaamisperusteisuuden puitteissa. Myös lainsäädäntö on jo vuosien ajan mahdollistanut aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja sisällyttämisen osaksi opintoja. Tästä huolimatta on vielä paljon tehtävää, jotta osaamisen tunnustaminen toteutuisi käytännössä ja eri opiskelijat olisivat tässä asiassa keskenään tasavertaisessa asemassa. Paljon riippuu siitä, osaako opiskelija hakea osaamisen tunnustamista ja myös mitkä ovat opettajan edellytykset tunnistaa tarvittava osaaminen. Osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella voidaan vähentää päällekkäisyyttä opinnoissa, tehostaa opintojen läpäisyä ja lyhentää opiskeluaikoja. Toteutuessaan tällä on myös taloudellista merkitystä. Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimenpiteisiin osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen edistämiseksi • aikaisemmin hankitun osaamisen selvittämiseksi, arvioimiseksi ja tunnustamiseksi on luotava järjestelmä ja menettelytavat, jotka tarjoavat yksilöille mahdollisuuden aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustamiseen. Oleellista on tavoitteiden mukainen osaaminen, ei se missä ja miten osaaminen on hankittu. • Mikäli opiskelijalla ei ole dokumentoitua näyttöä (esim. opinto- tai työtodistus) osaamisestaan, tulee hänelle osaamisen tunnustamatta jättämisen sijaan tarjota mahdollisuus osoittaa osaamisensa. • Mikäli osaaminen ei kata tavoitteita kokonaisuudessaan, tulee osaamisen tunnustamatta jättämisen sijaan lähteä siitä, mitä opiskelijan tulee tehdä, jotta suoritus voidaan hyväksyä. Liittohallitus: Oulun Kokoomusnaiset on kiinnittänyt huomiota tärkeään asiaan, joka todellakin parhaimmillaan nopeuttaa opintoja ja työelämään siirtymistä. Liittohallitus pitää tärkeänä mahdollistaa läpi koulutusjärjestelmän sellaisia keinoja, joilla muualta tai aiemmin hankitun osaamisen osoittaminen on mahdollista. On tärkeää huolehtia, etteivät opiskelijat joudu istumaan kursseilla, joiden sisällön he jo tosiasiallisesti osaavat. Tällä on myös vaikutusta opiskelumotivaatioon ja viihtyvyyteen. Kuten aloitteessa todetaan, lainsäädäntö on jo pitkään mahdollistanut aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen. Niinpä erityisen tärkeää on tukea hyvien menettelytapojen jakamista osaamisen tunnustamiseksi. Erityisen tärkeää on kannustaa korkeakouluja huomioimaan asia opintojen suunnittelussa ja henkilöstön kouluttamisessa. Erityisen tärkeää on löytää helppoja ja helposti siirrettävissä olevia malleja, jolloin osaamisen tunnustamisen ja tunnustamisen käytännöt ovat laajasti yhteismitalliset eivätkä niin voimakkaasti riippuvaisia opetushenkilökunnan resursseista tai edellytyksistä tunnistaa aiemmin hankittu osaaminen. Tärkeää on myös pitää huolta, ettei opetushenkilökunta joudu tekemään ylimääräistä työtä. Helpot ja yhteismitalliset mallit osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi ovat myös opetushenkilökunnan etu, jolloin aikaa kuluu vähemmän jokaisen tilanteen tapauskohtaiseen arviointiin. Samalla myös opiskelijalla on selvillä, millaiset tiedot ja taidot hänellä tulee olla, jotta ne täyttävät koulutukselle asetetut tavoitteet. Tärkeää on kuitenkin samalla pitää huoli siitä, ettei koulutuksen laatu laske ja opiskelijoilla on tarvittavat tiedot ja taidot valmistuttuaan. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 23 Oulun Kokoomusnaiset ry SYÖPÄSAIRAIDEN LASTEN HOITOKAAVIOIDEN RAHOITUS Syöpäsairaiden lasten hoitokaavioiden hankinta on saatava julkisen rahoituksen piiriin. Joka vuosi 150 suomalaislasta sairastuu syöpään. Syöpähoidossa ja seurannassa on kaikkiaan 3000 lasta. Vielä 80-luvulla vain yksi neljästä syöpään sairastuneesta lapsesta voitiin parantaa. Hoitojen kehityksen ansiosta nykyisin kolme neljästä lapsesta selviää. Lasten syöpähoidossa on tehty uranuurtavaa työtä Pohjoismaissa ja kansainvälisissä vertailuissa Suomen hoitotulokset ovat maailman huippua. Vaarana kuitenkin on, ettei sairastuneille suomalaislapsille voida taata parasta mahdollista syöpähoitoa. Uusin tieto lasten syövän hoidosta sisältyy hoitokaavioihin, joiden saaminen käyttöön edellyttää mukana oloa kansainvälisissä hoito-ohjelmissa. Aamu-säätiö kerää joka vuosi 500 000 € hoito-ohjelmiin osallistumisen ja hoitokaavioiden hankinnan rahoittamiseksi. Yksityisten lahjoitusten varassa olevan rahoituksen jatkuvuudesta ei ole kuitenkaan varmuutta. Jokainen syöpään sairastunut lapsi ansaitsee mahdollisuuden täyteen elämään ja parhaaseen mahdolliseen hoitoon. Parhaista parhaimpia hoitotuloksia ja paranemisprosentteja ei kuitenkaan saavuteta, jos käytössä ei ole uusinta tietoa lasten syövän hoidosta. Jokainen selviytyjälapsi on jo yksin kansainvälisissä hoito-ohjelmissa mukana oloon ja uusimpien hoitokaavioiden hankintaan vuosittain tarvittavan rahoituksen arvoinen. Edellä todetun perusteella Oulun Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimiin kansainvälisiin hoito-ohjelmiin osallistumisen ja uusimman tiedon lasten syövän hoidosta sisältävien hoitokaavioiden hankinnan saamiseksi julkisen rahoituksen piiriin. Liittohallitus: Liittohallitus pitää tärkeänä, että kaikilla Suomessa on mahdollisuus parhaaseen mahdolliseen hoitoon ja viimeisimpään tutkimustulokseen sairautensa hoidossa. Ketään ei saa Suomessa jättää hoitamatta tai vaille parasta mahdollista hoitoa siksi, että viimeisimmän hoidon saaminen on kiinni yksittäisten aktiivisten ihmisten toiminnasta. Edelläkävijyys terveydenhuollossa ja huippututkimuksen hyödyntäminen ovat itsestään selvästi potilaan etu, mutta laajemminkin huippuasiantuntijuus on Suomelle erittäin tärkeää. Julkiset varat ovat kuitenkin rajalliset eikä pelkästään niiden avulla pystytä Suomessa ylläpitämään huippututkimusta. Siksi liittohallitus pitääkin tärkeänä, että huippututkimuksen rahoittamiseen ylipäänsä osallistuvat julkisten rahoittajien lisäksi myös yksityiset rahoittajat. Tämä oli myös vuonna 2010 voimaantulleen yliopistolain tavoitteena, kun yliopistojen rahoitusta muutettiin siten, että myös ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen mahdollistettiin tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamiseksi. Liittohallitus pitää tärkeänä Oulun Kokoomusnaisten aloitetta ja pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan huippututkimuksen ja hoidon varmistamiseksi pienille syöpäpotilaille. Liittohallitus ei kuitenkaan halua ottaa kantaa vain yhden sairauden hoitoon ja tutkimukseen vaan haluaa olla mukana varmistamassa suomalaisen lääketieteen huippututkimuksen ja kaikkien sairastuneiden parhaan mahdollisen hoidon yhteistyössä julkisen ja yksityisten rahoittajien kanssa. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 24 Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry MIKROTYÖNANTAJAJÄRJESTELMÄ Pienyritysten, kolmannen sektorin sekä kotitalouksien työllistämisen kynnystä on laskettava, koska niissä kaikissa on runsaasti tarvetta monenlaiselle työlle, mutta vain rajallisesti maksukykyä. Myös näiden ryhmien mahdollisuudet hallita monimutkaista, työnantajalle koituvaa byrokratiaa on rajallinen. Maatamme koetteleva vakava talouskriisi pakottaa kunnat karsimaan rajusti palveluitaan. Siksi kotitalouksille pitää luoda mahdollisuuksia ostaa tarvitsemiaan palveluita, esimerkiksi kotitalous- ja hoivapalveluita edullisesti uusilta, korvaavilta markkinoilta, kuten pienyrityksiltä, kolmannelta sektorilta sekä toisilta kotitalouksilta. Tätä tarkoitusta varten luotu selkeä järjestelmä tekisi tällaisen tarpeellisen ja yhteiskunnan kannalta merkittävän työn näkyväksi ja ehkäisisi samalla merkittävästi harmaata taloutta. Pirkanmaan Kokoomusnaisten mielestä tulisi nopeasti luoda uusi mikrotyönantajajärjestelmä, jossa pienimuotoinen työllistäminen olisi mahdollista merkittävästi kevennetyin työnantajavelvoittein sekä -kustannuksin. Järjestelmä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi 3 – 5 vuoden määräaikaisena kokeiluna. Pirkanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään tämän aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten liiton liittohallituksen ryhtyvän toimiin, jotta Kokoomus tekisi aloitteen ja ryhtyisi nopeasti suunnittelemaan ja toteuttamaan mikrotyönantajajärjestelmää. Liittohallitus: Liittohallitus jakaa Pirkanmaan Kokoomusnaisten tuskan työllistämisen vaikeudesta Suomessa sekä tavoitteen helpottaa työntekijöiden palkkaamista myös lyhytkestoisiin ja pienimuotoisiin tehtäviin. Kokoomusnaisten pitkäaikainen tavoite on ollut madaltaa työllistämisen kynnystä ja purkaa jäykkää sääntelyä työllistämisen ja yritteliäisyyden tieltä. Myös Kokoomuksen strategisessa hallitusohjelmassa keväällä 2015 tavoitteeksi asetettiin, että ”Työllistämisen esteitä ja byrokratiaa puretaan.” Uudet työpaikat syntyvät etupäässä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Esimerkiksi palveluyrittäjyydellä on Suomessa merkittävät kasvunäkymät, jonka kasvulle vauhtia voidaan antaa esimerkiksi julkisten palveluiden kilpailua lisäämällä eri palveluntuottajien välillä sekä palvelusetelin laajemmalla käyttöönotolla. Lisäksi Juha Sipilän hallitusohjelmassa on päätetty, että kotitalousvähennyksen korvausprosenttia korotetaan ja vanhusten hoitopalvelut otetaan soveltuvin osin kotitalousvähennyksen piiriin. Kotitalousvähennys on erinomainen keino luoda työmahdollisuuksia ja tukea yrittäjyyttä. Tutkimusten mukaan kotitalousvähennys lisää selkeästi työllisyyttä ja kitkee tehokkaasti harmaata taloutta. Liittohallitus katsoo kuitenkin, että sen sijaan, että luodaan uusia järjestelmiä työllistämisen ja yrittäjyyden edistämiseksi, on tärkeämpää purkaa olemassa olevaa säännöstöä, joka vaikeuttaa tai estää työllistämistä ja yrittäjyyttä sekä madaltaa kynnystä uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 25 Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry. JOKAISELLA ON OIKEUS KOHTUUHINTAISEEN OIKEUDENKÄYNTIIN Suomen perustuslain 21 §:ssä todetaan, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Oikeusministeriön mietinnössä on esitetty, että tuomioistuinmaksut nousisivat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen nykyisestä 50-500 euroa. Korotuksen jälkeen oikeudenkäyntimaksu rikosasiassa ja ulosottoasiassa olisi 250 euroa ja laajassa riita-asiassa 500 euroa. Tällä hetkellä oikeudenkäyntimaksut esimerkiksi riita-asiassa ovat kirjallisessa valmistelussa 86 euroa, suullisessa valmistelussa 122 euroa ja pääkäsittelyssä 159 euroa. Perustuslain mukainen oikeus oikeudenkäyntiin ei toteudu, jos oikeusministeriön ehdotus tuomioistuinmaksujen korotuksista toteutuu. Lisäksi on esitetty, että maksutta käsiteltävien asiaryhmien määrä vähenee merkittävästi ja myös muita maksuttomuusperusteita tulisi vähentää. Tällä hetkellä oikeudenkäyntimaksut ovat kohtuulliset, mutta korotuksien jälkeen vaarana on, että vain hyvätuloisilla on mahdollisuus saattaa asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi. Pienituloisille 500 euron oikeudenkäyntimaksu on jo niin tuntuva, että se heikentää oikeusturvan toteutumista, mikä on perustuslain vastaista. Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa liittohallituksen toimimaan voimakkaasti sen puolesta, niin puolueen sisällä kuin liiton kannanotoissa ja politiikassa, ettei oikeusturvasta ja oikeudesta oikeudenkäyntiin tule vain hyvätuloisten oikeus, ja tuomioistuinmaksujen korotukset tehdään maltillisesti. Liittohallitus: Oikeus saada asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa on jokaiselle kuuluvia perusoikeuksia. Perusoikeuden turvaamiseksi tuomioistuinmaksujen tulee jatkossakin olla sellaisia, etteivät ne estä keneltäkään pääsyä tuomioistuimeen. Toisaalta on tärkeää, että tuomioistuinmaksut ovat sellaisia, että oikeusprosessiin lähdetään vain, kun siihen on todella tarve. Taloudellisesti haastavina aikoina tuomioistuinmaksuilla on myös tärkeä rooli täydentävänä rahoituksena. Riittävällä rahoituksella huolehditaan osaltaan myös siitä, että jokainen saa asiansa käsitellyksi tuomioistuimessa kohtuullisessa ajassa. Kokoomusnaiset pitää kuitenkin tärkeänä, että tuomioistuinmaksujen korottamisesta annettavassa laissa pidetään huolta siitä, että vähävaraiset saavat yhä oikeuden päästä tuomioistuimeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että laissa tulee säätää mahdollisuudesta vapautua maksusta taloudellisin perustein. Hallituksen esityksessä eduskunnalle näin on myös esitetty tehtäväksi. Hallituksen esitys tuomioistuinmaksujen korottamisesta on annettu eduskunnalle budjettilakina. Tavoitteena on, että laki tulee voimaan vuoden 2016 alusta. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 26 Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry SUOMEEN MUUTTAVILLE TYÖTTÖMILLE ULKOMAALAISILLE KUNNOLLINEN KIELIKOULUTUS Suomeen tulee lähikuukausien aikana ennätysmäärä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita. Päätösprosessit maahan jäävien osalta saattavat kestää, valituskierroksineen, jopa vuosia. Suomen edun mukaista on, että maahan tuleville turvataan tehokas kielikoulutus heti maahantulon jälkeen. Kielen osaaminen on lähes poikkeuksetta edellytys työpaikan saamiseen Suomessa, ja näin ollen kieltä osaamaton ulkomaalainen, jolla ei ole työpaikkaa valmiina maahan tullessaan, syrjäytyy ja jää yhteiskunnan toiminnan ulkopuolelle. Kotouttamisen tärkein tehtävä on kohdemaan kielen ja kulttuurin sekä lainsäädännön oppiminen, joista kielen oppiminen on ensivaiheen tärkein tavoite. Maahan tuleville työttömille ulkomaalaisille on aloitettava puhekielen ja kirjoituksen sekä lukemisen opetus maahantulon jälkeen, kahden viikon sisällä. Koulutuksen on kestettävä koko sen ajan kun henkilö odottaa päätöstä omasta maahan jäämisestään pakolaiskeskuksessa tai muussa hänelle osoitetussa paikassa. Koulutuksen edistymistä on tarkkailtava tasokokeilla 3kk välein. Myös teho-opetusta hitaammin edistyville tulee tarjota tasokokeiden tulosten perusteella. Kurssin läpäiseminen tulee olla edellytys maahan jäämiselle. Jäämispäätöksen saatuaan on henkilön jatkettava kielen opiskelua vielä vähintään 6kk. Tällöin koulutukseen voidaan jo lisätä vahvemmin kulttuurin ja lainsäädännön opiskeluakin. Opettamalla alusta lähtien maahan muuttaville Suomen kieltä, kulttuuria sekä lainsäädäntöä, heijastuu se varmasti positiivisesti heidän kykyynsä osallistua yhteiskunnan toimintaan sekä saada työtä. Näin kotouttaminen on onnistunut, ja myös yhteiskunta hyötyy tilanteesta. Kotouttamisen onnistuminen on myös askel rasismin nujertamiseen, molemmin puolin. Edellä esitetyn perusteella Pohjanmaan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa liittohallituksen toimimaan voimakkaasti sen puolesta, niin puolueen sisällä kuin liiton kannanotoissa ja liiton politiikassa, että kaikille maahan tuleville ulkomaalaisille toteutetaan kunnollinen kielikoulutus. Liittohallitus: Pohjanmaan kokoomusnaiset kiinnittävät aloitteessaan huomiota integraation kannalta kaikkein keskeisimpään asiaan, kielitaitoon. Uuden kotimaan kielen oppiminen on maahanmuuttajalle onnistuneen kotoutumisen ehto ja edellytys. Kielikoulutustarve kasvaa maahanmuuton lisääntyessä, kuten nyt turvapaikanhakijoiden määrän kasvaessa voimakkaasti. Suomen tai ruotsin kielen taito on edellytys onnistuneelle kotoutumiselle. Lain mukaan maahanmuuttajalla on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jossa sovitaan kunnan ja työvoimatoimiston ja maahanmuuttajan kesken toimenpiteistä, jotka tukevat maahanmuuttajaa ja hänen perhettään yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavien tietojen ja taitojen hankkimisessa. Tällaiseksi katsotaan myös suomen tai ruotsin kielen opiskelu. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Jyrki Kataisen hallituksen laatimassa Maahanmuuton tulevaisuus 2020 –strategiassa, sekä siitä laaditussa ja valtioneuvoston 2013 hyväksymässä toimenpideohjelmassa on maahanmuuttajien kielikoulutukseen kiinnitetty merkittävästi huomiota. Lähtökohtana on lainsäädännön mukaisesti kotimaisten kielien opiskelu kotoutumisen ja työelämän tarpeisiin vastaavasti, huomioiden myös lapset ja nuoret, perheenäidit, kuin eri erityisryhmätkin. Kielikoulutuksen suurena haasteena tavanomaiseen tilanteeseen verrattuna ovat nyt aiempaakin enemmän resurssien riittävyys ja mitoittaminen. Odotusajat kotoutumiskoulutukseen ovat venyneet aiemminkin pahimmillaan jopa yli puolen vuoden mittaisiksi. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 27 Saarijärven Kokoomusnaiset ry TYÖMARKKINAJÄSENMAKSUN SUORAVIIVAISTAMINEN/POISTAMINEN TYÖNANTAJAN VELVOITTEISTA Työmarkkinajäsenmaksun suoraviivaistamisen tarkoituksena on, että työnantajan velvoite periä jäsenmaksu työntekijän palkasta, ja sen tilittäminen ammattiliitolle poistetaan mikro- ja pk-yritysten kohdalla. Sähköinen asiointi tulee jatkossa kasvamaan ja suomalaiset ovat menossa yhä sähköisempään yhteiskuntaan. Mikro- ja pk-yritysten toimintaa voidaan helpottaa siirtämällä työnantajan velvoitteeksi asetetun työmarkkinajäsenmaksun hoitaminen työntekijän omasta toimesta. Jokainen ammattiyhdistykseen kuuluva voi maksaa jäsenmaksunsa itse. Edellä todetun perusteella Saarijärven kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa aktiivisesti edistämään julkisuudessa sekä edustajiensa poliittisessa toiminnassa ammattiyhdistysten jäsenmaksun maksamisvelvoitteen siirtämistä mikro- ja pk-yritysten osalta työnantajalta työntekijän maksettavaksi. Liittohallitus: Liittohallitus jakaa Saarijärven Kokoomusnaisten tavoitteen työnantajien hallinnollisten velvollisuuksien keventämisestä. Korkea järjestäytymisaste on kuitenkin ollut edellytys toimivalle sopimusyhteiskunnalle, joka on edesauttanut yhteiskunnan vakautta. Työmarkkinajäsenmaksun poistaminen työnantajan velvoitteista asettaa sekä erikokoiset yritykset että erityisesti työntekijät eriarvoiseen asemaan. Se uhkaa myös perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa turvatun järjestäytymisvapauden yhdenvertaista toteutumista. Muutos heikentäisi paikallisen sopimisen mahdollisuuksia ja saattaisi aiheuttaa epäluottamusta työnantajien ja työntekijöiden kesken. Ammattiliittoon kuuluva työntekijä voi maksaa tälläkin hetkellä jäsenmaksunsa myös itse. Jäsenmaksun perintä suoraan palkasta perustuu kuitenkin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen keskinäiseen sopimukseen. Sähköinen asiointi on arkipäivää myös yrityksille. Palkanlaskenta ja palkanmaksu tehdään sähköisesti. Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu peritään palkasta samalla, kun muutkin palkasta tehtävät pidätykset ja työnantajamaksut. Siten ammattiyhdistyksen jäsenmaksun perintä tuskin aiheuttaa yrityksille kohtuutonta hallinnollista tai taloudellista taakkaa. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 28 Saarijärven Kokoomusnaiset ry TYÖMARKKINAJÄSENMAKSUVÄHENNYKSEN POISTAMINEN Lahdessa 13. -15. kesäkuuta 2014 kokoontunut kokoomuksen puoluekokous hyväksyi aloitteen työmarkkinajäsenmaksuvähennyksen poistamisesta. Työmarkkinajäsenmaksut ovat tulonhankkimismenoja, jotka vähennetään ansiotulosta sekä valtion- että kunnallisverotuksessa. Verovähennysoikeuden poistamisella olisi 75 miljoonan euron merkitys verokertymään. Työmarkkinajäsenmaksut koskevat ammattiliittojen jäsenistöä, eivät kaikkia työntekijöitä. Liittoon kuuluvilla on mahdollisuus vähentää verotuksestaan vuosittainen jäsenmaksunsa. Verovähennysoikeuden poistaminen tarkoittaisi, että ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöihin kuuluvien työntekijöiden tuloverotus kiristyisi. Edellä todetun perusteella Saarijärven kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa aktiivisesti edistämään julkisuudessa sekä edustajiensa poliittisessa toiminnassa ammattiyhdistysten jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamista. Liittohallitus: Vuonna 2014 TNS Gallupin Helsingin Sanomille tekemän kyselyn mukaan 59 % suomalaisista vastustaa ammattiyhdistysten jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistamista ja 26 % kannattaa sitä. Miehistä verovähennysoikeuden poistamista kannattaa noin joka kolmas (32%), mutta naisista vain joka viides (20%). Naisten haluttomuuteen poistaa jäsenmaksujen verovähennysoikeutta voi olla syynä se, että naiset ovat miehiä useammin ns. epätyypillisissä työsuhteissa, minkä vuoksi vahva ammattiyhdistysliike on naisille erityisen tärkeä. Kaikista palkansaajista naiset ovat yli kaksi kertaa useammin osa-aikatöissä kuin miehet ja Vuonna 2014 vanhempainpäivärahoista 91,7 prosenttia käytti äiti ja 8,3 prosenttia isä. Naisista noin 40 % on määräaikaisissa työsuhteissa – osa-aika. Lisäksi naisten työmarkkina-asemaa heikentää vanhemmuuden kustannusten ja vanhempainvapaiden epätasainen jakaantuminen. Tuloverotuksessa lähtökohtana on, että veropohja on mahdollisimman laaja. Tämä tarkoittaa, että veronalaiseksi tuloksi määritellään verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot sekä eräät laskennalliset tulot. Vastaavasti tulojen hankkimisesta ja säilyttämisestä aiheutuneet menot ovat vähennyskelpoisia. Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähentäminen ei kuulu tähän normiin. Esimerkiksi valtiontalouden tutkimuslaitos arvioi, että vähennystä ei voida pitää aidosti tulonhankkimiskustannuksena. Näin sen vähennyskelpoisuudesta aiheutuu verotukea. Valtiovarainministeriön tuoreen laskelman mukaan ammattiyhdistysten jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen lisäisi valtion tuloja 195 miljoonaa euroa. Kokoomuslaisen veropolitiikan tavoitteena on laaja veropohja ja kohtuulliset verokannat. Kokoomus pitää tärkeänä, että työllisyyden ja kasvun kannalta tehottomia verotukia vähennetään ja vastaavasti verokantoja alennetaan. Tällä olisi myönteisiä vaikutuksia talouskasvuun ja työllisyyteen. Liittohallitus muistuttaa, että myös työnantajajärjestöjen jäsenmaksut ovat työantajille verovähennyskelpoisia. On kuitenkin muistettava, että verovähennysoikeudesta on sovittu kolmikantaisesti. Korkea järjestäytymisaste on myös ollut edellytys toimivalle sopimusyhteiskunnalle, joka on edesauttanut vakautta talouden eri sykleissä. Lisäksi esimerkiksi perhevapaiden palkallisuus perustuu pitkälti työ- ja virkaehtosopimuksiin. Korkea järjestäytymisaste on tärkeää myös monen naisvaltaisen alan näkökulmasta. Jäsenmaksutuloja käytetään myös esimerkiksi työssä jaksamisen edistämiseen Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 29 Salon Kokoomusnaiset ry HYVINVOINTIKERTOMUSTA HYÖDYNNETTÄVÄ KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEOSSA – TUORE FAKTA VÄESTÖN TERVEYDESTÄ JA SOSIOEKONOMISESTA TILASTA SELKIINNYTTÄMÄÄN PÄÄTÖKSIÄ Valton talous on muutosten ja korjausten alaisena. Hallitusohjelman sisältöä arvioidaan. Myös kunnissa on vaatimustaso kiristynyt talouden suhdanteiden muuttuessa. Tuoreen tilastotiedon kartuttaminen edistää talouden suunnittelua, sisällöllisten painopisteiden tulkintaa ja päätöksenteon laatua. Erityisen tärkeää on jokaisessa kunnassa ja kaupungissa kerätä ja käyttää tuoretta vuosittaista faktatietoa väestöstä ja sen muutoksista, terveydentilasta, sukupuolijakaumasta ja sosioekonomisesta tilasta. Eri lautakunnissa tuore tieto selkiinnyttää päätöksiä. Kuntaliitto on yhteistyössä kuntien kanssa kehittämässä toimintamallia, missä kunnissa laajapohjainen, eri sektoreilta koottu työryhmä työstä HYVINVOINTIKERTOMUKSEN (http://www.hyvinvointikertomus.fi) Hyvinvointikertomus ei ole vain sosiaali- ja terveyspuolen asiakirja, joka tehdään rutiinin vuoksi. Se sisältää tuoretta, käyttökelpoista faktaa kuntalaisista. Sitä tuleekin hyödyntää tehokkaasti päätöksenteossa myös rakenteita uudistettaessa. Ennakkoarviointi ja nk. ”suvaus” (sukupuolivaikutusten arviointi) ovat keskeisiä työvälineitä, joita tulee valvoa käytettävän. Kunnissa noudattamista pitävät silmällä tarkastuslautakuntien lisäksi tasa-arvotoimikunnat. Edellä todetun perusteella Salon Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa toimimaan niin että kaikki kunnallinen päätöksenteko nojaa aina tuoreimpaan mahdolliseen kuntalaisista koottuun faktaan ja että päätöksissä huomioida niiden mahdollisesti erilaiset vaikutukset eri-ikäisiin ja eri sukupuolta oleviin kuntalaisiin. Liiton tuleekin aktiivisesti tiedottaa keskeisistä työvälineistä ja kannustaa niiden käyttöön. Liittohallitus: On tärkeää, että päättäjillä ja kuntalaisilla on ajantasaista tietoa käytössään, ja että sitä osataan myös hyödyntää päätöksenteossa. Monet poliittiset kysymykset ovat arvovalintoja, mutta valintojen pitää perustua tutkittuun tietoon ja olemassa olevaan faktaan. Tavoitteena on parhaat mahdolliset ja tasa-arvoiset palvelut ja apu kaikille suomalaisille. Jotta ne voidaan tarjota myös tulevaisuudessa, on oltava tutkittua tietoa siitä, missä nyt mennään. Nykyisessä tiedonvälityksen maailmassa tiedon nopea liikkuminen ja ajantasaisuus on helpompaa toteuttaa kuin koskaan. Tutkimuksen tekemiseen, tutkimustiedon levittämiseen ja käyttöön päätöksenteossa on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin. Erilaiset työkalut ovat tässä todella tärkeitä. Sukupuolivaikutusten arviointi päätöksenteossa perustuu ennen kaikkea tasa-arvolain 4 §:ssä säädettyyn viranomaisten velvollisuuteen edistää tasa-arvoa, samoin kuin perustuslain perusoikeussäännöksiin, jotka on otettava huomioon säädösvalmistelussa. Sukupuolivaikutusten arviointi tulee ottaa nykyistä enemmän osaksi kaikkea päätöksenteon valmistelua jo varhaisessa vaiheessa sekä kouluttaa valmistelijoita sukupuolivaikutusten arviointiin. Esimerkiksi SOTE-uudistus koskettaa naisia ja miehiä Suomessa hyvin eri tavoin sekä julkisen sektorin työntekijöinä kuin palveluiden käyttäjinäkin. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 30 Satakunnan Kokoomusnaiset ry ALKOHOLILAKI AVATTAVA UUDELLEEN Satakunnan Kokoomusnaiset esittää alkoholilain avaamista ja sen muuttamista niin, että viinien myynti ruokakaupoissa sallittaisiin ja pienpanimo-tuotteiden myynti sallittaisiin suoraan panimolta kuluttajille. Suomen alkoholilaki on eurooppalaisittain tiukka ja säädelty. Alkoholin käyttö ei ole enää samanlaista kuin vuosikymmeniä sitten. Satakunnan Kokoomusnaiset esittää, että Suomen alkoholilainsäädäntö saatetaan eurooppalaiselle tasoille. Edellä todetun perusteella Satakunnan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa viemään asiaa eteenpäin sosiaali- ja terveysministeriöön. Liittohallitus: Suomalaisen alkoholipolitiikan tavoitteena on alkoholista aiheutuvien yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja terveydellisten haittojen ehkäisy ja vähentäminen. Tavoitteena on koko väestön, ja erityisesti lasten ja nuorten, kokemien alkoholihaittojen vähen- täminen. Tähän pyritään säätelemällä alkoholin saatavuutta ja hintaa sekä valistuksella. Edellä mainituista syistä johtuen alkoholin saatavuutta on rajoitettu muun muassa vähittäismyynnin rajoituksella. Kulutuksen vähentäminen on yksi keino päästä tavoitteisiin, mutta ei alkoholipolitiikan ainoa tavoite. Alkoholihaittojen ehkäisyn lisäksi alkoholipolitiikka on tasapainoilua elinkeinovapauden sekä kansalaisten toimintamahdollisuuksien pitämiseksi mahdollisimman laajoina. Alkoholihaittojen ehkäisemiseksi väkevien juomien myyntioikeus on kuitenkin annettu kansalliselle vähittäismyyntimonopolille. Mietoja alkoholijuomia saa ostaa vähittäismyynnissä kansallisen monopolin lisäksi myös myyntiluvan saaneista päivittäistavarakaupoista. Nykyisin myynti on lisäksi poikkeuksella sallittu sahdille ja tilaviinille. Tästä poikkeuksesta säädettiin ennen Suomen EUjäsenyyttä. Poikkeus perustuu elinkeino- ja aluepoliittisiin syihin. Niin sanotulla tilaviinipoikkeuksella on haluttu edistää maaseudun yritystoimintaa toimialalla, joka toimintaedellytykset ovat olleet erityisen hankalat. Ilman poikkeusta tuotanto ja työpaikat olisivat olleet vaarassa. Liittohallitus katsoo, että elinkeino- ja aluepoliittisilla perusteilla myös pienpanimoiden omien tuotteiden suoramyynnin sallimista kuluttajille tulee harkita osana alkoholilain kokonaisuudistusta. Alkoholilain kokonaisuudistus on tällä hetkellä valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä. Hallituksen esitys annetaan tämän hetkisten tietojen mukaan eduskunnalle keväällä 2016. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 31 Satakunnan Kokoomusnaiset ry VIHAKIRJOITUKSISTA VASTUUSEEN Satakunnan Kokoomusnaiset esittää, että vihakirjoituksiin ja uhkailuihin mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa on puututtava nykyistä tehokkaammin. Vihapuheille ja kirjoituksille on määriteltävä selkeät tunnusmerkit. Ihmisiä uhkaillaan nimimerkkien takaa. Uhkailun ja pelon ilmapiiri on lisääntynyt ja sivistyneet käytöstavat ovat monilta unohtuneet. Toisen ihmisen ja hänen yksityisyytensä kunnioittaminen on asia mitä meidän pitää vaalia. Myös medialla on oltava vastuu keskustelupalstojen sisällön julkaisemisesta. Edellä todetun perusteella Satakunnan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa tuomaan ongelmaa esille ja ajamaan asiaa eduskuntaryhmässä sekä lakiasiainvaliokunnassa. Liittohallitus: Satakunnan Kokoomusnaisten huoli on tärkeä, koska jokaisella tulee olla oikeus elää ilman pelon tunnetta. Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty, että ”Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.” Lisäksi työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on päättänyt käynnistää selvityksen siitä, toteutuuko Suomessa oikeusturva riittävästi ja vastaavatko rangaistukset yleistä oikeustajua. Yhtenä osana tätä olisi hyvä arvioida myös vihapuheeseen ja uhkailuihin liittyvän rangaistuslainsäädännön ajantasaisuutta. Tärkeää on myös huolehtia, että poliisilla on riittävät resurssit, osaaminen ja toimivaltuudet vihapuheen ja uhkailuiden tutkimiseen. Vihakirjoittelun siirtyessä yhä enenevässä määrin sähköiseen mediaan ja nimimerkkien taakse, on tärkeää huolehtia, että poliisilla on riittävät tutkintatoimivaltuudet myös sähköisessä maailmassa. Tärkeää on myös huolehtia vihapuheen ja uhkailujen ennaltaehkäisevästä työstä niin asennekasvatuksessa suvaitsevaisuuteen ja monikulttuurisuuteen kuin esimerkiksi huolehtimalla koulujen henkilökunnan riittävistä valmiuksista ja valtuuksista puuttua vihapuheeseen jo varhaisessa vaiheessa. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 32 Satakunnan Kokoomusnaiset ry KUNTIEN VAHVAT TASEET vs. INVESTOINTIEN VAIHTOEHTOISET RAHOITUSMALLIT Suomessa suurin osa kunnista on hankkinut rakennukset, laitteet ja infrastruktuurin taseomistukseensa - joko suoraan tai tytäryhtiöiden kautta. Hankinnat on usein rahoitettu velkarahalla. Malli on vuosikymmenten saatossa tuonut Suomen kunnat tilanteeseen jossa niillä on laskennallisesti vahva tase ja paljon velkaa – sekä tyhjä kassa ja isot poistot kuormittamassa tuloslaskelmaa. Me Satakunnan Kokoomusnaiset katsomme että kiinteistöjen omistaminen ei ole kuntien ydintoimintaa. Taseessa olevan omistus aiheuttaa isoja hallintokuluja ja vie euroja lakisääteiseltä palvelutuotannolta. Suoran taseomistuksen sijaan Suomen kunnissa kannattaisi ryhtyä miettimään vaihtoehtoisia malleja investointien rahoittamiseen. Näitä ovat esim. rakennusten, laitteiden ja muun infrastruktuurin leasing, pitkäaikainen vuokraus sekä erilaiset elinkaarimallit. Yhteisenä nimittäjänä uusille rahoitusmalleille on, että ne ovat tulos- eikä tasevaikutteisia. Kun koko investointikulu ei lähde kerralla kunnan tililtä, kassavirtavaikutus on huomattavan positiivinen. Uusien hankintamallien käyttöönotto ei vähennä kuntien vastuita mutta siirtää erät tilinpäätöksessä taseesta taseen liitetietoihin. Rahoitusmalli korvaa osittain kunnissa yleisesti käytettyä tapaa, jossa suuret investoinnit pilkotaan pienempiin osiin ja ne toteutetaan useamman vuoden aikana. Nopeammin toteutettavat korjaukset pienentävät samalla kuntien kasvavaa infraan kohdistuvaa korjausvelkaa. Jos kunnan vuotuinen investointitaso on esim. 10 MEUR, suoraa kassavirtasäästöä syntyy 10 vuoden aikana 40-45 MEUR. Summa vastaa esimerkkikunnan 4 vuoden kokonaisinvestointitasoa ja tasaa huomattavan tehokkaasti veronkorotuspaineita. Rahoituskulut eivät nouse oleellisesti aiempaan tasehankintojen lainoitukseen verrattuna jos kunnissa käytetään syntynyttä kassavirtasäästöä vanhojen lainojen pois maksamiseen. Vaihtoehtoisten investointien rahoitusmallien käyttöönotto edellyttää kunnilta olemassa olevien poistosuunnitelmien läpikäymistä. Teiden, vesijohtojen, viemäriverkoston, tms. pitkävaikutteisten omaisuuserien omistus tulee vuokra-ajan päätyttyä palauttaa kunnille jotta niiden käyttökustannukset pysyvät kohtuullisina myös jatkossa. Edellä todetun perusteella Satakunnan kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa rohkaisemaan kuntia ja kuntapäättäjiä kartoittamaan edellä kuvatut investointien vaihtoehtoisten rahoitusmallien edut ja haitat omassa kotikunnassaan ja herättämään aiheesta keskustelua yhtenä mahdollisena kuntatalouden kassavirran tehostamiskeinona sekä välittämään aloitteen tiedoksi eduskuntaryhmälle ja puolueen johdolle. Liittohallitus: On totta, että kiinteistöjen tai muun infrastruktuurin omistaminen ei ole kuntien tärkein tehtävä. Tästä johtuen onkin kehitelty vaihtoehtoisia rahoitusmalleja investoinneille. On kuitenkin huomioitava, että erilaiset omistuserät aiheuttavat kuluja omistajasta riippumatta. Erilaisista leasing-malleista huolimatta nämä kulut päätyvät lopulta kuitenkin kunnan maksettavaksi. Kunnat eivät myöskään ole yrityksiä, joiden tunnuslukuja suuri tase huonontaisi, ja näin ollen mahdollisimman pienen taseen ei tule myöskään ole itseisarvoinen tavoite kunnalle. Kvartaalikapitalismin toimintatapoja ei kannata väkisin tuoda kuntiin. Lisäksi useimmat kunnat saavat lainarahaa edullisesti, joten kannattavien investointien rahoittaminen lainarahalla on yksinkertainen ja toimiva malli. Vaihtoehtoiset rahoitusmallit voivat olla hyvä lisä kuntien investointihankkeiden rahoituspaletissa. Kuntatalouden ihmelääkkeitä ne eivät kuitenkaan ole vaan niitä on käytettävä silloin, kun se kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna on edullisinta. Soteuudistuksella tulee olemaan vaikutusta kuntien omistukseen. Satakunnan Kokoomusnaisten esitys nousee varmasti ajankohtaiseksi valmistelun yhteydessä, ja tällöin on hyvä vaatia eri rahoitusmallien tarkastelua sekä edistää keskustelua niistä. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi selvityksen riittäväksi vastaukseksi aloitteen johdosta. Aloite 33 Savo-Karjalan Kokoomusnaiset ry SEKSIN OSTOLLE JA MYYNNILLE TÄYSKIELTO Suomessa naisjärjestöt ovat työskennelleet yli sata vuotta prostituution kieltämiseksi. Nyt on toimeen tartuttava! Prostituutio on tullut viime vuosina maassamme yhä näkyvämmäksi, järjestäytyneemmäksi ja vaarallisemmaksi. Aids, hiv ovat taas kasvussa. Kuppaa on alkanut esiintyä Suomessa uudestaan. Useista kehittymättömistä maista kotoisin olevat seksityöläiset ovat runsaslukuisina valloittamassa markkinoita. Tänä syksynäkin etsittiin vapaana rehottavan seksikaupan uhreja lehdistön avulla heihin kohdistuneiden ongelmien vuoksi. Nykylainsäädäntö kriminalisoi seksin oston vain parituksen ja ihmiskaupan uhreilta. Uuden paremman lain valmisteluun Suomen on syytä ottaa mallia Ruotsista, jossa seksin osto on kriminalisoitu kymmenen vuotta sitten. Tällä hetkellä Ruotsissa suuri enemmistö on lain kannattajia alun vastustuksesta huolimatta. Meillä taas lapsemme ja nuoremme saavat yhä vielä vääristyneen käsityksen ihmisarvosta ja seksuaalisuudesta, kun lainsäätäjämme ovat vuosikymmenten aikana jättäneet yhteiskuntamoraalin vaatimat lait hyväksymättä. Viime hallituksen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson käynnisti selvityksen seksin ostoa koskevan lain muuttamista varten. Tätä työtä on jatkettava. Edellä todetun perusteella Savo-Karjalan Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään toimiin seksin oston ja myynnin täyskiellon toteuttamiseksi ryhdytään kaikkiin toimenpiteisiin, jotta yhteiskunnassamme kunnioitettaisiin ihmisoikeuksia. Liittohallitus: Suomessa seksin ostaminen on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa ihmiskaupan tai parituksen uhrilta. Lisäksi seksin ostaminen, myyminen ja tarjoaminen julkisella paikalla on kielletty järjestyslaissa. Oikeusministeriön selvityksen mukaan (39/2013) näillä laeilla näyttää olleen vaikutusta katuprostituution vähenemiseen. Niiden vaikutusta prostituution kokonaismäärään on vaikea arvioida, mutta vaikuttaa siltä, ettei prostituution määrä ole ainakaan lisääntynyt. Vuoden 2012 tasa-arvobarometrin mukaan 2/3 miehistä hyväksyy seksin oston ja naisista 1/3. Miesten suhtautuminen seksin ostoon on muuttunut sallivammaksi sitten vuoden 2008 ja 2004 barometrien, jolloin miehistä 60 % hyväksi seksin oston. Oikeusministeriön selvityksen mukaan koulutuksella tai perhetilanteella ei näytä olevan vaikutusta seksin ostamiseen vaan seksin ostajista löytyy kaikenlaisia miehiä. Vuoden 2007 Finsex –kyselyn mukaan 17 % suomalaisista miehistä on jossain elämänsä vaiheessa ostanut seksiä. Ruotsissa seksin ostaminen kriminalisoitiin jo vuonna 1999. Norja ja Islanti kielsivät seksin ostamisen vuonna 2009. Ruotsissa seksinostokieltoa perusteltiin ennen kaikkea tasa-arvonäkökohdilla. Prostituution nähtiin ylläpitävän valtarakenteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja ihmisoikeuksien toteutumisen, koska myyjät ovat yleensä naisia ja ostavat miehiä. Kriminalisoinnin taustalla oli pyrkimys vaikuttaa ennen kaikkea asenteisiin ja käyttäytymiseen. Vuosien 1999-2013 aikana Ruotsin poliisin tietoon on tullut 4231 seksinostorikosepäilyä, joissa kaikissa ostajana on ollut mies. Tapauksista 45 % on saatu selvitettyä. Kokemusten mukaan paritus- ja ihmiskaupparikoksissa esiin tulleiden seksin ostojen tutkiminen on haasteellista, koska päärikoksen tutkintaa joudutaan priorisoimaan. Sen sijaan syyttäjien mukaan normaali seksinosto on helppo selvittää ja mutkaton käsitellä. Vielä vuonna 1996 seksinoston kriminalisointia vastusti 67 % ruotsalaisista. Kriminalisoinnin jälkeen 85 % kannattaa tai ei ainakaan vastusta seksin oston kieltoa. Suomessa seksin oston kriminalisoinnin vastustajien mukaan nykyinen lainsäädäntö lähtee siitä, että jokainen saa päättää omasta seksuaalisesta käyttäytymisestään. Erityisesti poliisit ovat huolissaan siitä, että seksinoston kriminalisointi vähentäisi poliisin tiedonsaantia sekä prostituoiduilta että ostajilta esimerkiksi alaikäisistä prostituoiduista, parituksesta, ihmiskaupasta ja muita rikoksista. Seksin oston kriminalisoinnin pelätään heikentävän prostituoitujen asemaa ja lisäävän väkivaltaa prostituoituja kohtaan. Poliisin tilastojen mukaan kantasuomalaisista prostituoiduista 99 % ei ole parittajaa. Suurin osa Suomessa toimivista prostituoiduista on virolaisia ja venäläisiä (50-60 %). Heillä on usein taustalla järjestelijä, joka saattaa täyttää parituksen tunnusmerkit. Lisäksi Suomessa toimii mm. Romaniasta, Tsekeistä ja Nigeriasta olevia prostituoituja, joilla on yleensä parittajat. Kriminalisoinnin vastustajat eivät usko kriminalisoinnin vähentävän kysyntää ja tarjontaa vaan uskovat prostituution menevän maan alle. Kriminalisoinnin kannattavat myös Suomessa näkevät prostituution Ruotsin tapaan tasa-arvokysymyksenä, jossa prostituution nähdään ylläpitävän käsitystä siitä, että nainen on ostettavissa. Nykytilanne nähdään myös kansanterveydellisenä ongelmana, sillä sukupuolitautien määrä kasvaa ja esimerkiksi kuppaa on alkanut esiintymään uudestaan myös Suomessa. Seksiä ostavat miehet välittävät sukupuolitauteja myös puolisoilleen. Seksityö on sallittu mm. Saksassa, jossa samaan aikaan seksityön vapauttamisen kanssa myös parituksen määrä on kasvanut. Salliminen on laskenut hintoja ja huonontanut siten prostituoitujen asemaa. Pääsääntö on, että niissä maissa, joissa naiset ovat enemmän kotona, on myös enemmän prostituutiota. Prostituutio liittyy yleensä toimeentuloon ja erityisesti naisten köyhyyteen. Suomessa esimerkiksi Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry ja Naisjärjestöjen Keskusliitto ovat ajaneet voimakkaasti seksin oston kriminalisointia. Järjestöjen mukaan ostajalla on aina valinnan mahdollisuus, myyjällä välttämättä ei. Siksi järjestöt kannattavat nimenomaan seksin ostamisen – ei myymisen – kieltämistä. Kokoomuksen Naisten Liitto on näiden järjestöjen jäsen. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite 34 Savo-Karjalan Kokoomusnaiset ry KUNTOON AMMATTIIN - Ammatillisiin perustutkintoihin lisää liikunnan opetusta Ammatillisen koulutuksen perustutkintojen opetussuunnitelmiin pitää lisätä liikuntaa moninkertainen määrä nykyisiin tuntimääriin verrattuna. Jokaviikkoinen säännöllinen ohjattu liikunta loisi hyvää peruskuntoa ammattiin opiskeleville. Tällä hetkellä opiskelijalla on liikuntaa kolmen vuoden opintojen aikana vain 18 tuntia, 9 kertaa 2 tuntia. Kuitenkin on vaativina osaamistavoitteina näiden 18 oppitunnin aikana oman opiskelu-, toiminta- ja työkyvyn edistäminen ja ylläpito. Tällä tuntimäärällä on mahdotonta saavuttaa tietoja ja taitoja, puhumattakaan asenteista terveellisiin liikunnallisiin elämäntapoihin. Useiden liikuntamuotojen opettaminen eri vuodenaikoina on mahdotonta näillä resursseilla. Ammattiin valmistuvat työskentelevät monesti aloilla, joissa he tarvitsevat tietoja ja taitoja työn rasituksista palautumiseen. Myös liikunnan elinikäiseen harrastamiseen oppiminen olisi vielä tämä ikävaihe mitä sopivin ajankohta. Edellä todetun perusteella Savo-Karjalan Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa toimimaan niin, että nykyisen 18 liikuntatunnin lisäksi ammattiin opiskelevalle opetetaan enemmän terveellisiin elämäntapoihin ja hyvään työkykyyn edistävää liikuntaa. Liittohallitus: Koululiikunnalla on valtava merkitys tulevaisuuden sairauksien ennaltaehkäisemisessä. Parhaimmillaan koululiikunta opettaa terveellisiä elämäntapoja ja kannustaa kohti liikunnallista elämää. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on tavoite, jonka mukaan ”Liikutaan tunti päivässä esimerkiksi laajentamalla Liikkuva koulu -hanketta valtakunnalliseksi”. Liikkuva koulu –ohjelma käynnistyi pilottivaiheella vuosina 2011-2012. Tällä hetkellä ohjelmassa on mukana 40 % peruskouluista. Ohjelman tarkoituksena ei ole suoranaisesti lisätä liikunnan opetusta vaan pyrkiä edistämään liikkuvaa elämäntapaa myös kouluissa. Tavoitteena on liikunnallistaa opetusta siten, että esimerkiksi biologiaa ja äidinkieltä voi opiskella myös luokkahuoneen ulkopuolella, välitunteja pidennetään ja urheiluseurat otetaan mukaan koulujen iltapäivätoimintaan. Liikkuva koulu –hanketta on päätetty laajentaa myös pilotoimalla se toisella asteella, lukioissa ja ammattikouluissa. Tarkoituksena on ensi vaiheessa ottaa mukaan muutamia ammattikouluja ja lukioita mukaan kokeiluun. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen. Aloite 35 Savonlinnan Kokoomusnaiset ry. TASA-ARVOINEN ALUEPOLITIIKKA MAHDOLLISUUKSIEN MAAILMA -ASIAKIRJAAN Tämän päivän ja tulevaisuuden kokoomuslaisten arvojen tulee tukea kaikkia paikkakuntia /alueita tasa-arvoisesti. Nyt vallalla oleva keskittämispolitiikka suosii suuria kasvikeskuksia, jotka eivät ole pystyneet säteilemään kasvua ja elinvoimaisuutta laajempaan ympäristöönsä siinä määrin kuin aikaisemmin on oletettu. Vallalla oleva keskittämispolitiikka on johtanut pienten ja keskisuurien kaupunkien/kuntien kurjistumiseen ja elinvoimaisuuden menettämiseen esim. julkisten työpaikkojen siirrot keskuksiin, liikenneyhteyksien lakkauttamiset esim. linja-auto- ja rautatieliikenne, koulutuspaikkojen vähentäminen jne. Eri julkisen hallinnon aloilta tulevat supistukset kasaantuvat samoille alueille/ kaupunkeihin/kuntiin vieden perusmahdollisuudet kehittää alueen elinvoimaisuutta, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan perheisiin, naisiin ja lapsiin heikentäen heidän hyvinvointiaan ja sosiaalista turvallisuuttaan. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 korostaa ihmisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta työhön, jota myös julkisen vallan on edistettävä. Oikeus työhön ja toimeentuloon ei ole vain työttömyyden tai sen uhkan hoitamista, vaan sen tulisi olla myös ennaltaehkäisevää toimintaa, joka konkretisoituisi tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen aluepolitiikan toimenpiteiden välityksellä. Nykyinen keskittämispolitiikka on heikentänyt useiden pienten ja keskisuurien kuntien, kaupunkien ja myös kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Yleisenä käytäntönä on ollut, että julkinen valta/yritykset tekevät päätöksensä itsenäisesti kuuntelematta päätöksen kohteena olevia tahoja/kansalaisia. Kansalaisten yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden johdosto aluepolitiikka tulee ottaa sekä valtakunnallisen että Suomen Kokoomuksen ja Kokoomuksen naisten poliittisen toiminnan keskiöön. Mahdollisuus alueensa kehittämiseen, elinvoimaisuuden edistämiseen ja hyvinvoinnin turvaamiseen kuuluu jokaiselle kunnalle /kaupungille ja kansalaisille. Tätä oikeutta tulee vaalia vapaaehtoisesti mutta viimekädessä Suomen perustuslain velvoittamana. Edellä todetun perusteella Savonlinnan Kokoomusnaiset ry esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa nostamaan Mahdollisuuksien Maailma-poliittisessa asiakirjassa vahvemmin esille tasa-arvoinen aluepolitiikka ja sen käytännön kehittämisen merkitys alueellisen elinvoimaisuuden säilyttämisen ja kehittämisen näkökulmista, joilla on suora vaikutus perheiden, naisten ja lasten hyvinvointiin. Liittohallitus: Savonlinnan kokoomusnaiset tarttuu aiheelliseen huoleen maakuntien elinvoimaisuudesta. Elinkeinorakenteen muuttuessa vuosikymmenten varrella on myös väestörakenne muuttunut voimakkaasti. Varsinkin työikäinen väestö on muuttanut sinne, missä töitä on. Väistämättömän rakennemuutoksen rajuutta on Suomessa pyritty pehmentämään erilaisilla aluepoliittisilla toimenpiteillä. Tämä on valitettavasti johtanut osaltaan myös kuntien ja alueiden passivoitumiseen. Kehitys on maakuntien elinehto, vettä kaivoon kantamalla ei tähän ole päästy parhaalla mahdollisella tavalla. Valtionosuudet ovat turvanneet palveluita, mutta toimintamallit eivät ole välttämättä saaneet tarvitsemaansa tuuletusta. Kokoomus haluaa uudistaa ajattelua ja toimintamalleja sekä kehittää alueiden omia vahvuuksia. Esimerkiksi biotaloudessa ja elintarvikeviennissä on suuria mahdollisuuksia, mutta ne eivät toteudu itsestään. Painopistettä tulee siirtää uusiutumiseen ja kansainvälisen kilpailukyvyn sekä kestävän kasvun kehittämiseen. Työ ja yrittäjyys kantavat myös maakunnissa. Kunnallisia palveluja on siirrettävä mahdollisuuksien mukaan paikallisten yritysten tuotettavaksi. Fiksu kilpailutus pitää samanaikaisesti huolen sekä yrityselämän elinvoimaisuudesta että kulurakenteesta. Alueet eivät myöskään ole homogeenisia, vaan niiden vahvuuksissa on eroja. Siksi sekä päätöksentekoa, että vastuuta tulee siirtää lähemmäksi maakuntia. Rakennemuutokseen varautumisessa sekä uusien kasvunlähteiden rakentamisessa paikallinen tieto ja osaaminen ovat avainasemassa. Erikoistuminen mahdollistaa entistä paremman kilpailukyvyn. Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeissa on myös huomioitu monin paikoin maakuntien elinvoimaisuuden kehittäminen. Niin puhtaat ratkaisut, digitalisaatio kuin biotalouskin tuovat vauhtia alueille. Lisäksi Euroopan unionin aluekehittämisen määrärahat antavat pelivaraa toimintaan. Kärkihankkeiden lisäksi esimerkiksi kaavoituslainsäädäntöön suunnitteilla olevat muutokset tulevat joustavoittamaan kuntien mahdollisuuksia ja alentamaan kustannuksia, kun päätöksenteko siirtyy lähemmäksi ja valitusoikeutta rajataan. Viime kädessä yrittäminen sekä taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen varmistavat parhaiten hyvinvointiyhteiskuntamme myös tulevaisuudessa. Näiden mahdollistaminen ja edistäminen myös maakunnissa on meidän kaikkien yhteinen etu. Liittohallitus esittää, että edustajakokous toteaisi vastauksen riittäväksi selvitykseksi aloitteen johdosta. Aloite36 Varsinais-SuomenKokoomusnaisetry TASA-ARVONÄKÖKULMAN TOTEUTUMINEN YHTEISKUNNAN RAKENTEIDEN UUDISTAMISESSA Perustuslaki velvoittaa edistämään työelämässä ja yhteiskunnallisessa toiminnassa sukupuolten tasa-arvoa. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset katsovat, että palkkaerot, mahdollisuudet vanhempainvapaan pitämiseen, naisiin kohdistuva väkivalta, hoivavastuun kasautuminen naisille sekä sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat ovat esimerkkejätasa-arvontoteutumattomuudestayhteiskunnassamme. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että tehtäessä yhteiskunnan rakenteisiin muutoksia huomioidaan tasaarvonäkökulmasekävaikutuksetnaistenasemaan.Leikkauksienonkohdistuttavayhtälaillamolempiinsukupuoliin jaedellämainituttasa-arvo-ongelmatpitääottaahuomioon,janiitäpitääpyrkiäaktiivisestiratkaisemaan. Edellä todetun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaaKokoomuksenNaistenLiittoaryhtymääntoimenpiteisiin,jottatasa-arvototeutuisitehtäessämuutoksiayhteiskunnanrakenteisiin. Liittohallitus: Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset on kiinnittänyt huomiota tärkeään asiaan varsinkin nyt, kun yhteiskunnassa on valmisteilla isoja uudistuksia. Tasa-arvolain 4 §:ssä säädetty viranomaisten velvollisuus edistää tasa-arvoa, samoin kuin perustuslain perusoikeussäännökset, velvoittavat tekemään säädösvalmistelussa lakien sukupuolivaikutusten arvioinnin. Lisäksi Suomi on sitoutunut EU:n tasa-arvonormien ja YK:n tasa-arvojulistuksen mukaisesti toimimaan tasa-arvon puolesta ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökulman otetaan huomioon kaikilla aloilla ja arviomaan päätöstenvaikutukseterisukupuolille. Käytännössä sukupuolivaikutusten arviointi toteutuu lainsäädännön valmistelussa vaihtelevasti. Esimerkiksi kesäkuussakaikkiaan85suomalaistaprofessoria,yliopistonrehtoriajatutkimuspäällikköarvosteliJuhaSipilänhallituksen ohjelmaa siitä, että ohjelmasta puuttuu täysin tasa-arvonäkökulma. Pääministeri Sipilä ilmoitti, että hallitusohjelmassaesitettyjentoimenpiteidenvaikutuksetarvioidaanvastasenjälkeen,kunuudistuksetontehty. Sukupuolivaikutusten arviointi tulee ottaa nykyistä vahvemmin mukaan jo valmisteluvaiheessa. Esimerkiksi SOTEuudistusonniinmittavarakenteellinenmuutos,ettäsukupuolivaikutustenarvioinnillajälkikäteenontodennäköisestivainvähäinenvaikutussote-palveluidenjärjestämiseen.Uudistuskuitenkinvaikuttaamerkittävästieritavallamiehiinjanaisiin.KuntienhenkilöstöstäneljäviidesosaaonnaisiajakaikenkaikkiaanSuomentyöllisistänaisistakolmannestyöskenteleekuntasektorilla.Vanhuspalveluidenasiakkaistaenemmistöonnaisiajanaisetkäyttävätenemmän terveyskeskusten lääkäripalveluita. Toisaalta miehet saavat enemmän psykiatrista laitoshoitoa ja toimeentulotuen tyypillisinasiakasonyksinelävämies. Läheskaikellasäädösvalmistelullajatoimintatavoillaonsukupuolivaikutuksia,jopasellaisilla,joillaniitäeiäkkiseltään ajattelisi olevan. Esimerkiksi Ruotsissa yhä useampi kunta on ottanut käyttöön tasa-arvoisen lumenaurauksen sen jälkeen,kunyleisestinoudatettutapaauratalumestapuhtaaksiensimmäiseksiautotiet,javastasittenjalankulku-ja pyörätiet, todettiin etenkin naisia syrjiväksi. Tämä johtuu siitä, että tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä, ja miehet puolestaan turvautuvat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Tapa aiheutti myös naisillehuomattavastimiehiäenemmänliukastumisonnettomuuksia. Liittohallitusesittää,ettäedustajakokous hyväksyisialoitteen. Aloite 37 Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset ry SEKSUAALIRIKOSTEN RANGAISTUSTEN KOVENTAMINEN Varsinais-Suomen Kokoomusnaisten mielestä seksuaalirikosten osalta rikoksen rangaistusasteikkoja on muutettava selkeämmäksi ja kovemmiksi. Raiskauksesta olisi tuomittava aina ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tuomioiden välillä ei saisi olla tulkinnanvaraa, vaan tuomion tulee olla selkeästi määritelty. Uhrin kärsimys tulee ottaa oikeudessa tuomiota annettaessa nykyistä paremmin huomioon. Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset katsovat myös, että raiskauksen ja törkeän raiskauksen välinen luokittelu tulisi poistaa. Nämä termit nykyisellään halventavat uhria ja haittaavat hänen toipumistaan. Raiskaus on aina raiskaus. Asian saama julkisuus tuomion lieventämisen perusteena on seikka, joka tulee ottaa uudelleentarkasteluun. Julkisuus ei voi toimia lieventävänä asianhaarana seksuaalirikoksissa. Edellä todetun perusteella Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset esittää, että hyväksyessään aloitteen edustajakokous velvoittaa Kokoomuksen Naisten Liittoa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta seksuaalirikosten rangaistusasteikkoa muutetaan ja uhrin kärsimys otetaan nykyistä paremmin huomioon. Liittohallitus: Varsinais-Suomen Kokoomusnaiset on kiinnittänyt huomiota tärkeään ja ajankohtaiseen aiheeseen. On tärkeää huolehtia, että teon moitittavuus otetaan asianmukaisesti huomioon, rangaistukset vastaavat yleistä oikeustajua ja uhrin asemasta pidetään huolta. Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelmassa on päätetty, että "Hallitus parantaa rikoksen uhrin asemaa rikosprosessissa lainsäädäntöä kehittämällä. Varmistetaan, että rikoksista annettavat rangaistukset ovat oikeudenmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen. Tarkistetaan ensikertalaisuussäännöksiä, väkivaltarikosten sekä lapsiin kohdistuvien törkeiden seksuaalirikosten rangaistustasoa sekä ehdollisen vankeustuomion tehostamismahdollisuuksia, kuten lyhyt ehdoton vankeus, yhdyskuntapalvelu ja valvottu koevapaus." Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström on päättänyt käynnistää selvityksen siitä, toteutuuko Suomessa oikeusturva riittävästi ja vastaavatko rangaistukset yleistä oikeustajua. Myös monet kansanedustajat ovat tehneet asiaan liittyen lakialoitteita. Esimerkiksi Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen jätti 24.9.2015 eduskuntaan lakialoitteen, jossa vaaditaan raiskauksesta aina ehdotonta vankeusrangaistusta. Lisäksi lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistusasteikon nostamiseksi on tehty myös kansalaisaloite, jonka käsittely alkaa eduskunnassa lokakuussa 2015. On tärkeää myös huolehtia, että poliiseilla on riittävät resurssit tutkia seksuaalirikoksia, syyttäjällä syyteharkintaan ja tuomioistuimella prosessiin. Henkilön koskemattomuuteen puuttuvissa rikoksissa on erityisen tärkeää uhrin kannalta huolehtia, että asian käsittely sujuu riittävän nopeasti. Rangaistuksia arvioitaessa on hyvä muistaa, että tuomioistuin soveltaa sitä, mitä eduskunta säätää. Käytännössä rangaistusten ankaroittaminen tarkoittaa esimerkiksi eduskunnan päätöstä rangaistusasteikkojen alarajojen nostamisesta. Liittohallitus esittää, että edustajakokous hyväksyisi aloitteen.
© Copyright 2024