Lahdentalot.fi Attachements 2015 02 12t13 33 3644

20 14
vuosikertomus
Sisältö
Lahden Talot
lyhyesti
Lahden Talot lyhyesti
3
Lahden Taloille 15-vuotishistoriikki
4
Jatkoa asukaslähtöiselle
ympäristötoiminnalle5
Palvelevaa ja turvallista asumista
6
Asukkailla positiivisen toiminnan vuosi
7
Vakiintunut ja tyytyväinen henkilöstö
8
Toimivia ja energiatehokkaita
palvelutaloja9
Uusi palvelukeskus avoinna kaikille
Toimitusjohtajan katsaus:
Hyvä kehitys jatkui
2
10
11
Toimintakertomus 1.1.– 31.12.2014
12
Lahden Talot -konsernin tuloslaskelma
16
Lahden Talot -konsernin tase
17
Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma
18
Lahden Talot Oy:n tase
19
L
ahden Talot on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahden seudulla. Konsernilla on vankka asema Lahden alueella: se
omistaa yhteensä 5 900 asuntoa, joissa asuu noin 9 600 lahtelaista.
Lahden Talojen visiona on olla turvallisen, terveellisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edelläkävijä.
Konsernin emoyhtiö Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan sekä liikehuoneistot. Yhtiö kasvaa, on
kannattava ja toimii suunnitelmallisesti ottaen huomioon kiinteistöjen elinkaaren ja ympäristönäkökohdat.
Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy omistaa pääosan konsernin
arava-asuntokannasta ja siten suurimman osan konsernin asunnoista. Yhtiön tarkoituksena on tarjota kohtuuhintaista vuokraasumista­Lahden seudulla. Yhtiön toiminta on asiakaslähtöistä sekä
kustannus- ja elinkaaritehokasta, ja se ottaa huomioon ympäristö­
näkö­kohdat.­
Toinen tärkeä tytäryhtiö Lahden Palveluasunnot Oy omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasumiskohteita. Se tekee pitkäjänteistä yhteistyötä kuntien ja vakavaraisten palveluntuottajien, erityisesti Lahden kaupungin kanssa.
Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 43,1 miljoonaa euroa ja tase 254
miljoonaa euroa.
Lahden Talot Oy aloitti toimintansa vuoden 1998 alussa, joten
kulunut vuosi oli sen toiminnan seitsemästoista.
Lahden Talojen arvot
• Luotettavuus ja turvallisuus
• Tasa-arvoisuus
• Jatkuva uudistuminen
• Asukastyytyväisyys
• Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö
Lahden Talojen yhtiörakenne
Lahden Talot Oy
• Vapaarahoitteiset asunnot
• Liikehuoneistot
Lahden Asunnot Oy
• Arava-asunnot
Lahden
Palveluasunnot Oy
• Palvelutalot
• Muut erityisasunnot
3
Lahden Taloille 15-vuotishistoriikki
nasta kertovaa kuvitusta. Kirjan ehkä mielenkiintoisinta luettavaa ovat kuvaukset
Lahden Talot Oy:n perustamisen haasteellisista ja jopa vauhdikkaista vaiheista.
Historiikki on puhtaasi lahtelaista työtä. Valtaosan kirjan teksteistä kirjoitti lahtelainen viestintäyrittäjä Teija Horppu. Kirjan
graafisesta suunnittelusta ja taitosta vastasi graafikko Juha Kortelainen. Historiikin on
painanut lahtelainen painotalo Aldus, ja siitä on otettu 600 kappaleen painos.
4
Jätetapahtumissa asukkailla oli tilaisuus toimittaa jätelavoille suurikokoisia irtojätteitä, joita ei saa jättää
kiinteistön jätekatokseen.
Jatkoa asukaslähtöiselle
ympäristötoiminnalle
Lahden Talojen 15-vuotishistoriikin kannessa ovat
kuvat Kansakoulukadulla sijaitsevista Milkin taloista
ja Lanssikadulla sijaitsevasta matalaenergiatalosta.
Vuoden 2014 merkkitapaus oli Lahden Talojen 15-vuotishistoriikin valmistuminen. Aineiston kokoaminen aloitettiin kesällä 2013,
ja elokuussa 2014 historiateos Miljoona­
kylästä matalaenergiataloon valmistui kirja­
painosta.
Teos on kevyen historiankirjoituksen
muotoon koottu 100-sivuinen kuvaus Lahden kaupungin vuokratalotoiminnasta ennen yhtiöittämistä Lahden Talot Oy:ksi sekä Lahden Talot Oy:n 15-vuotisesta toiminnasta. Yhtiön toiminnan, vuokra-asumisen
ja rakennuttamisen rinnalla kirja kertoo toiminnassa mukana olleista ihmisistä ja raottaa ovea myös tulevaisuuteen.
Tavoitteena oli koota yhtiön siihenastinen historia yksiin kansiin ja tehdä Lahden
Talojen toimintaa tunnetuksi helposti luettavassa ja selailuun kannustavassa muodossa.
Mukkulan jätetapahtumassa Lahden Talojen asukkaat hakivat lajitteluneuvoja Lahden seudun
ympäristöpalveluiden jäteneuvojalta Anne Meroselta.
Lahden Talojen 15-vuotishistoriikissa julkaistiin muun muassa kuva uudenvuodenaattona 1997 järjestetyistä
juhlista, jotka järjestettiin sen kunniaksi, että Pirkko Korpinen (kuvassa) ja Pertti Merenluoto olivat hakeneet
kaupparekisteristä tiedon Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusion merkitsemisestä rekisteriin.
Historiikin aineistot perustuvat useisiin eri
lähteisiin: muun muassa yhtiön toiminta- ja
vuosikertomuksiin, strategioihin, pöytäkirjoihin, vuosien varrella ilmestyneisiin Asukasviesti-lehtiin ja yli 30 henkilöhaastatteluun. Luettavuuden ja mielenkiinnon takaamiseksi kirjaan on otettu melko värikkäitäkin muisteluita ja runsaasti yhtiön toimin-
Historiikki on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta ja luettavissa Lahden Talojen kotisivuilla. Kirja on lähetetty kaikille
asukastoimikunnille sekä Lahden Talojen lukuisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, muun muassa Lahden kaupunginvaltuutetuille.
Kesäkuussa 2014 Lahden Taloissa alkoi valtakunnallisestikin ainutlaatuinen hanke
jätteen­määrän vähentämiseksi ja lajittelun
parantamiseksi. Kyseessä on Luukuta Oikein -kilpailu, jossa kiinteistöt kisaavat siitä,
mikä­kiinteistö vähentää jätteiden määrää ja
tehostaa lajitteluaan eniten vuoden aikana.
Luukuta Oikein -kilpailussa on mukana sata kiinteistöä, jotka kilpailevat kahdessa
sarjassa. Kilpailun järjestävät Lahden Talot
ja sen asukashallituksen alainen ympäristötoimikunta yhteistyössä Päijät-Hämeen
Jätehuolto­ Oy:n ja Hämeen Kuljetuspiste
Oy:n kanssa, ja se kestää kaksi vuotta.
Kilpailu jatkaa vedensäästökilpailun
aloittamaa asukaslähtöisen ympäristötoiminnan linjaa Lahden Taloissa ja antaa panoksensa Lahden kaupunkiseudun ponnisteluille ympäristön hyväksi.
Luukuta Oikein -kilpailussa parhaiten pärjänneet kiinteistöt ovat keränneet pisteitä ennen kaikkea vähentämällä jäteastioiden lukumäärää. Pisteitä voi kerätä myös pidentämällä jäteastioiden tyhjennysväliä ja
välttämällä irtojätteidenjättämistä jätekatokseen. Eniten pisteitä kerännyt kiinteistö voittaa.
Ensimmäisen puolen vuoden aikana eniten kilpailupisteitä keräsivät ne kiinteistöt,
joiden jätekatoksiin ei toimitettu sinne kuulumattomia irtojätteitä ja jotka vähensivät
jäteastioiden määrää.
Kilpailun avulla Päijät-Hämeen Jätehuolto selvittää, parantavatko kilpaileminen ja
valistus jätteiden lajittelua. Ennen kilpailun
alkua tehtiin kysely, jolla selvitettiin Lahden
Talojen asukkaiden asenteita ja suhtautumista lajitteluun. Kysely uusitaan kilpailun
puolivälissä ja loppuvaiheessa. Lisäksi kiin-
teistöjen seka- ja biojätemäärät punnittiin
kilpailun alussa ja punnitaan uudelleen ennen ensimmäisen kilpailuvuoden päättymistä sekä kilpailun lopussa.
Muutoksia Lahden Talojen
jäteastioiden lukumäärissä
1.6.–30.11.2014
Jätelaji
Sekajäte
Energiajäte
Kartonki
Lasi
Metalli
Muutos (kpl)
– 24
+ 14*
+ 3*
+ 3*
+ 2*
*Poistetuista sekajäteastioista osa korvattiin kierrätettävän energia-, kartonki-, lasi- ja
metallijätteen astioilla. Lisäksi lasi- ja metallijäteastioita tuotiin kiinteistöille, joissa aiemmin ei ollut mahdollisuutta lasin ja metallin
erillislajitteluun.
5
Palvelevaa
ja turvallista
asumista
Asukkailla
positiivisen
toiminnan
vuosi
Asukkaiden valinta Lahden Talojen asuntoihin on sujuvaa ja palveluhenkistä. Uusien asukkaiden enemmistön mielestä asiakaspalvelu on helposti tavoitettavissa ja ottaa asuntohakemuksen jättämisen jälkeen nopeasti yhteyttä. Enemmistön mielestä myös asunnon esittely on sovittavissa helposti, huoneistotarkastuksen ajankohta asukkaan kannalta hyvä ja huoneistot hyväkuntoisia.
Useampi kuin joka toinen uusi asukas on saanut tietoa Lahden Talojen asunnoista yhtiön kotisivuilta, ja noin 99 prosenttia
on valmis suosittelemaan Lahden Talojen asuntoa ystävilleen.
Muuttokysely suunnataan kuukauden asumisenjälkeen kaikille uusille asukkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille.
Asukashallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen on innokas tupakkamies,
mutta oli päättämässä Lahden Talojen asuntojen muuttamisesta savuttomiksi.
Muuttokysely: Lahden Talojen
asiakaspalvelun tavoitettavuus
En tunne asiaa
Melko huono
Lahden Talojen asukashallitus hyväksyi vuoden 2014 lopulla järjestysmääräysten muutoksen, joka kieltää asuinhuoneistoissa
tupakoimisen. Tupakointikielto koskee kaikkia Lahden Talojen
asukkaita, myös niitä, joiden vuokrasopimuksesta tupakoinnin
kieltävä ehto puuttuu.
Lahden Talot lukeutuu niihin harvoihin suuriin vuokrataloyhtiöihin, joissa tupakointi huoneistoissa on kategorisesti kielletty. Yhtiö haluaa tarjota terveellistä ja turvallista asumista ja vie
omalta osaltaan käytäntöön valtakunnallisia ja eurooppalaisia
tavoitteita tupakoinnin haittojen ennaltaehkäisemiseksi.
Muuttokysely: Vuokrasopimuksen
allekirjoitushetkellä saatu ohjeistus
En tunne asiaa Melko huono
Kohtalainen
Vuonna 2014 toteutettu Lahden Talot asukasdemokratiamallin uudistus lisää äänioikeutettujen määrää asukasvaaleissa. Uudessa mallissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18
vuotta täyttäneet asukkaat. Aiemmin jokaisella asunnolla oli vain yksi ääni.
Lisäksi asukkaiden kokous voi valita asukashallituksen vaaleihin useamman kuin yhden ehdokkaan omasta vuokranmääritysyksiköstään. Asukkaiden edustajat Lahden
Asuntojen hallitukseen valitsee yhtiökokous­
asukkaiden kokousten valitsemista ehdokkaista.
Joillakin Lahden Talojen kiinteistöillä järjestetään asukastoimintaa, joka on avoinna muillekin kuin Lahden
Talojen asukkaille. Kaunisharjunpolku 1:n kerhohuoneessa kokoontuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton
perhekahvila.
Asukastoiminnassa Lahden Talojen asukashallituksen alaiset toimikunnat toimivat
vuonna 2014 vilkkaasti. Liikunta- ja virkistystoimikunnan retket Flamingon viihdekylpylään ja Tykkimäen huvipuistoon sekä Vesijärven risteily olivat asukkaille mieleen ja keräsivät suuret joukot osallistujia. Neljäs liikunta- ja virkistystoimikunnan järjestämä tapahtuma oli ostosmatka Ideaparkiin.
Ympäristötoimikunta keskittyi Luukuta Oikein -lajittelukilpailuun liittyvien asukastapahtumien ja -tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi toimikunta järjesti perinteisen pihakilpailun, jonka teemana oli ryytimaa. Ryytimaita arvioitaessa kiinnitettiin
huomiota­ideaan, ajan käyttöön ja ryytimaan satoisuuteen.
Kohtalainen
Erittäin
hyvä
Erittäin
hyvä
Melko
hyvä
6
Melko
hyvä
Lahden Talojen ympäristötoimikunta puheenjohtajansa Ritva Kytösen (oik.) johdolla järjesti Luukuta
Oikein -kilpailuun liittyviä asukastilaisuuksia. Niihin
osallistuivat myös toimikunnan kummi, Lahden
Talojen isännöitsijä Pirjo Mikkonen (vas.) sekä
kiinteistötarkastaja Satu Airos.
7
Vuonna 2014 Lahden Talojen henkilöstö vietti virkistyspäivän muun muassa melomalla Evon vesistöissä.
Vakiintunut ja
tyytyväinen henkilöstö
Lahden Talojen henkilöstön määrä on pysynyt vakaana. Vuoden 2014 lopussa konsernin
palveluksessa oli 32 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa 30. Vakituisen henkilökunnan määrä on pysynyt samana vuodesta 2007.
Vuoden lopussa työsuhteisten työntekijöiden keski-ikä oli 47 vuotta. Keski-ikä on
laskenut kolme vuotta vuodesta 2008, mutta pysynyt viime vuosina samana.
Suurin ikäryhmä (28 prosenttia) olivat
yli 60-vuotiaat. Keskimääräinen palvelusaika Lahden Taloissa oli 10,2 vuotta.
Aktiivisella kouluttamisella Lahden Talot
varmistaa henkilöstönsä ammattitaidon ja
motivoituneisuuden. Vuonna 2014 jokainen
työntekijä osallistuikin ainakin yhteen koulutuspäivään. Koko henkilöstölle järjestettiin asiakaspalvelukoulutus, jossa syvennyttiin palvelun laadun ja yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi henkilöstöä osallistui ammatil-
8
lisiin ajankohtaiskoulutuksiin ja työhön liittyviin tutkintokoulutuksiin.
Henkilöstön koulutustoiveita ja -tarpeita selvitetään kehityskeskusteluissa. Lisäksi käytössä on konsernitason koulutussuunnitelma ryhmä- ja konsernitason koulutussuunnitelmien, -vaatimusten ja -tarpeiden
seuraamiseksi.
Henkilöstönsä hyvinvointia ja työssä jaksamista Lahden Talot parantaa työelämän
joustoilla. Käytössä ovat liukuvat työajat ja
työaikapankki sekä mahdollisuus tehdä etätyötä. Etätyön tekeminen lisääntyi ja vakiin-
Apilakadun asumispalveluyksikön ruokala toimii myös oleskelutilana, jossa on mahdollisuus muun muassa tietokoneen käyttämiseen.
tui vuonna 2014 kannustuksen ja uusien teknisten työvälineiden ansiosta.
Vuonna 2014 Lahden Taloissa toistettu
työhyvinvointikysely antoi hyvät tulokset.
Arviointiasteikolla 1–6 parhaimmat arvosanat saivat työn sopiminen omalle luonteelle (5,17), työn kokeminen arvokkaaksi (5,07),
työssä viihtyminen (4,85) ja työvireys (4,82).
Kehitettäviksi asioiksi koettiin työyhteisön avoimuus, palkitsemisjärjestelmä ja tiimien välinen yhteistyö.
Kaikkien aikojen ensimmäisessä esimieskyselyssä arvioitiin sekä esimiesten johtamista että oman yksikön henkeä ja yhtenäisyyttä osana työyhteisöä. Arviointiasteikolla 1–5 parhaimmat arvosanat saivat esimiesten yksikön kokonaisjohtaminen (4,0)
ja kehittäminen (3,7) sekä yksikön me-henki (3,8). Kehitettävinä asioina pidettiin esimiesten antamaa kannustusta, tiedottamista ja yksiköiden suhteita toisiin yksiköihin.
Lahden Talojen henkilöstö 2012–2014
Tunnusluku
Vakituinen henkilöstö 31.12.
Henkilöstömäärä koko vuosi
Henkilöstön keski-ikä 31.12.
2014 20132012
30 hlöä
30 hlöä
30 hlöä
36 hlöä
38 hlöä
36 hlöä
47,0
47,0
47,3
Toimivia ja energiatehokkaita
palvelutaloja
Lahden Talot suunnittelee uudet palvelutalo- ja erityisasumiskohteet sekä vanhojen
korjaukset yhdessä kohteen käyttäjien kanssa. Käyttäjien näkemysten avulla haetaan
sekä asukkaiden että henkilöstön kannalta
toimivampia ratkaisuja.
Uusissa rakennushankkeissaan Lahden
Talot aina selvittää mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Tavoitteena on
myös rakennusten korkea energiatehokkuus,
mikä palvelee sekä yhtiön että käyttäjän etua.
Vuonna 2014 Lahden Palveluasunnoille valmistui kaksi uutta kohdetta Lehtiojan
palvelukeskuksen toinen vaihe ja Apilakadun
asumispalveluyksikkö. Molemmat lämpiävät
maalämmöllä; lisäksi maalämpökaivoja hyödynnetään sisätilojen viilennyksessä. Viilennys asennetaan nykyisin kaikkiin Lahden Talojen palvelutalokohteisiin. Lisäksi Apilakadun asumispalveluyksikkö on ensimmäinen
Lahden Talojen kohde, jossa aurinkopaneelit
tuottavat sähköä.
Apilakadun asumispalveluyksikössä on
kameravalvonta, jota
hoidetaan valvomosta
käsin.
Apilakadun asumispalveluyksikkö Lahden Kerinkalliossa edustaa asunnottomille
ja vaikeasti päihdeongelmaisille suunnattuja uuden ajan asumispalveluja: tilapäismajoitusta, elämäntilanteen arviointia ja tuettua asumista. Yksikkö on tarkoitettu asunnottomille ja vaikeasti päihdeongelmaisille lahtelaisille, joilla on myös muita sosiaalisia, terveydellisiä sekä taloudellisia vaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta arjen asioissa­sekä elämänhallinnassa.
Apilakadun yksikkö on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa, ja sen rakentamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myönsi
erityisryhmien investointitukea.
Apilakadun asumispalveluyksikkö on
luonut toimintamallinsa itse. Lokakuussa
2014 se sai Lahden asunnottomien yön Lämmin kynttilä -tunnustuksen. Kohde on vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.
9
Uusi palvelukeskus avoinna kaikille
Lahden Talojen uusin palvelutalokohde Lehtiojan palvelukeskus tarjoaa palveluita muillekin ikääntyneille kuin palvelutalon asukkaille. Palvelukeskuksessa toimii esimerkiksi lounasravintola, jossa myös keskuksessa vierailevat ja lähiseudun asukkaat voivat
ruokailla.
Lisäksi Lehtiojasta on vilkkaan maksuttoman kulttuuritoimintansa ansiosta muodostumassa kaikkien ikääntyneiden kohtauspaikka. Kesällä 2014 palvelukeskuksessa järjestettiin viiden viikon kesätoimintakokonaisuus, joka tarjosi erilaista ohjelmaa
sen selvittämiseksi, mistä ikääntyneet ovat
kiinnostuneita.
Toiminnan suunnittelussa mallia on
otettu erityisesti pääkaupunkiseudulta.
Talossa­järjestetään monipuolisia ja laadukkaita tapahtumia kuten kerhotoimintaa, senioreiden mediapajoja, taidenäyttelyitä,
konsertteja, elokuva-, tanssi- ja teatteriesityksiä, taitelijavierailuja ja luentoja.
Palveluasumisessa Lehtioja toimii asukaslähtöisesti. Palveluasunto on ikääntyneen
oma koti, ja asukasta sekä hänen läheisiään
Hyvä kehitys jatkui
L
Lehtiojan palvelukeskuksessa järjestetään monipuolisia ja laadukkaita kulttuuritapahtumia. Joulukuussa keskuksessa vietettiin naivistisen taiteen näyttelyn avajaisia.
kuunnellaan asukkaan yksilöllisten tapojen
ja tottumusten oppimiseksi.
Lehtiojan palvelutalon asukaslähtöiseen toimintaan kuuluvat monet yhteisöllisyyttä ylläpitävät toimintamallit.
10
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Arjen asioissa noudatetaan asukkaiden
omia mieltymyksiä, ja asukkaiden toiveita
toteutetaan sen mukaan, kuin toteuttaminen on mahdollista. Palvelutalon henkilökunta myös ruokailee ja juo kahvit yhdessä asukkaiden kanssa ja soveltaa muitakin
yhteisöllisyyttä ylläpitäviä toimintamalleja.
Lehtiojan palvelukeskusta suunniteltaessa
oppia otettiin viime vuosina toteutetuista
Lahden Talojen palveluasunto- ja erityisasumiskohteista. Taloon esimerkiksi rakennettiin ryhmäkoteja, joissa pienen asukasryhmän yhteinen oleskelutila on lähellä asukkaiden omia huoneita.
Lehtiojan palvelukeskus on Lahden Talojen historian suurin rakennushanke. Palvelukeskuksen toinen vaihe valmistui syksyllä 2014, ja asukkaat sen sataan asuntoon
muuttivat marraskuussa 2014. Palvelukeskus
on vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja
terveystoimelle.
ahden Talot -konsernin hyvä kehitys jatkui vuonna 2014. Liikevoitto
parani viitisen prosenttia ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja noin 19 prosenttia. Voittoa paransi ennen kaikkea korkokulujen väheneminen, mikä johtui pääosin alentuneesta korkotasosta. Kannattavuuden lisäksi myös konsernin vakavaraisuus parani, kun velkojen määrä aleni.
Uudisrakentaminen jatkui kahdella erityisryhmien palvelutalohankkeella. Lahden Talojen suurin yksittäinen investointi kautta aikojen, Lehtiojan
palvelukeskus vanhuksille, valmistui loppuvuonna. Lisäksi viime vuonna
valmistui asunnottomille tarkoitettu Apilakadun asumispalveluyksikkö, joka vuokrattiin Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Uudisrakentamisen rinnalla jatkettiin aktiivista talojen ja asuntojen korjaamista. Korjauksiin käytettiin noin 1,9 miljoonaa euroa (29 prosenttia) enemmän rahaa
kuin vuonna 2013. Satsaamalla talojen ja asuntojen kuntoon ja viihtyvyyteen Lahden Talot pyrkii vahvistamaan kilpailukykyään kiristyneillä vuokramarkkinoilla. Samaan päämäärään pyrittiin valmisteltaessa vuoden 2015
budjettia: vuokrankorotukset olivat alimmat 15 vuoteen. Myös eräiden kiinteistöjen vuokrien uudella, isoja asuntoja suosivalla jyvityksellä pyritään parantamaan isojen asuntojen vuokrattavuutta.
Lahden Talojen tavoitteena on tuottaa ja omistaa kohtuuhintaisia
vuokra-asuntoja. Omistamiemme palvelutalojen vuokrat ovat kilpailu­
kykyisiä. Kombinaatio edullinen vuokrataso ja tilojen korkea laatu on jo
arkea uusissa palvelutaloissa. Konsepti perustuu kustannustehokkaaseen
suunnitteluun, ARA-avustuksiin ja mahdollisuuteen vähentää arvonlisä­
verot investoinneista.
Tavallisten vuokra-asuntojen vuokrien kilpailukyky perustuu muun
muassa­ylläpitopalveluiden tehokkaaseen kilpailuttamisen ja energia­
tehokkuuteen. Jätehuollon alueellinen kilpailutus on hyvä esimerkki toimista, joilla ylläpitokuluja voidaan vähentää merkittävästi. Kilpailutus on
tuonut kahtena vuonna yhteensä noin 300 000 euron säästöt.
Energiankulutuksen vähentäminen säästää pitkällä aikavälillä rahaa ja
parantaa kilpailukykyä. Lahden Talot -konsernin energiatehokkuus on jo hyvällä tasolla. Esimerkiksi lämmitysenergiaa ja vettä kuluu selvästi valtakunnallisia keskiarvoja vähemmän, eikä isoja säästömahdollisuuksia ole enää
helppo löytää. Uusia innovaatioita ja parempia seuranta- ja raportointi­
malleja kehittämällä voidaan kulutus kuitenkin saada edelleen laskemaan.
Tähän pyritään.
Kiitokset hallitukselle, asukashallitukselle, henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä vuonna 2014. Yhteistyö tuotti merkittäviä tuloksia!
Juhani Jokelainen
Toimitusjohtaja
11
Toimintakertomus 1.1. – 31.12.2014
Konsernin perustiedot
Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden
Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden
Asunnot Oy, Lahden Palveluasunnot Oy ja
Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Lahden Talot -konsernin visio on olla turvallisen,
terveellisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edelläkävijä.
Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja sen palveluksessa on pääosa konsernin henkilökunnasta. Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa pääosan konsernin aravaasuntokannasta. Lahden Palveluasunnot Oy
on myös yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa
vanhuksille­ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on yksittäinen vuokra-asuntoyhtiö.
Lahden Talot Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998 ja kulunut tilikausi oli
seitsemästoista.
Lahden Talot-konsernilla oli tilikauden
päättyessä 5 901 asuntoa. Asunnot jakautuivat yhtiöihin seuraavasti: Lahden Asunnot 4692 kpl; Lahden Palveluasunnot 819 kpl;
Lahden Talot 345 kpl ja Koy Lahden Vesijärvenkatu 36 45 kpl. Asuinpinta-ala oli yhteensä noin 331 000 neliömetriä. Liiketilaa konsernilla oli 1 637 m2 ja muuta vuokrattua tilaa 11 915 m2.
Yhtiön osakkeet
Yhtiön osakepääoman muodostaa 101 kpl
keskenään nimellisarvoltaan ja äänimäärältään samanarvoista osaketta. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet.
Johto ja tilintarkastajat
Lahden Talot Oy:n hallituksen jäseninä ovat
toimineet:
Työteknikko, eläkeläinen Riitta Erviä,
puheenjohtaja
Yrittäjä Harri Metsänen, varapuheenjohtaja
Toiminnanjohtaja Terttu Pohjolainen
Yrittäjä Antti Sirvo
12
YTM, eläkeläinen Pia Peltomaa
Työsuojeluvaltuutettu Juha Ravalt
Toimitusjohtajana on toiminut hallintotieteiden maisteri, KJs Juhani Jokelainen.
Yhtiön­tilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Pasi Waris.
Johdon ja henkilökunnan palkat ja
palkitseminen
Toimitusjohtajan tulospalkkioiden maksamisen edellytys on hallituksen määrittäminen bonuspalkkioiden yleisten edellytysten
täyttyminen. Tämän lisäksi hallitus määrittää vuosittain toimitusjohtajan tavoitteet.
Näitä ovat strategiasta johdetut tavoitteet,
budjettitavoitteet ja hallituksen antamat
muut tavoitteet. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkitsemisesta kerran
vuodessa helmikuussa. Toimitusjohtajan bonuspalkkio voi olla enintään kahden kuukauden kuukausipalkkaa vastaava määrä.
Myös johtoryhmän jäsenten tulospalkkioista päättää hallitus kerran vuodessa. Palkkiot perustuvat bonuspalkkioiden yleisten
edellytysten lisäksi yksiköiden ja niiden vetäjien tavoitteisiin. Johtoryhmän jäsenten tulospalkkion määrä voi olla enintään kahden
kuukauden palkkaa vastaava määrä.
Henkilökunnan tulospalkkioista päättää
hallitus kerran vuodessa. Tulospalkkioiden
perusta on bonuspalkkioiden yleisten edellytysten täyttyminen. Tämän lisäksi kullakin
yksiköllä on omat tavoitteensa. Kiinteistöyksikön projektipäälliköillä ja -insinööreillä on
henkilökohtaiset tavoitteet. Henkilökunnan
bonuspalkkioiden maksimimäärä on enintään henkilökunnan kuukauden keskipalkan suuruinen. Projektipäälliköiden ja -insi­
nöörien­bonuspalkkion maksimimäärä on
heidän kuukausipalkkansa määrä.
Hallituksen jäsenten palkkiot olivat tilikaudella yhteensä 16 183 euroa. Toimitusjohtajan palkka luontaisetuineen oli 139
536 euroa. Summa sisältää tulospalkkiota
10 991 euroa. Toimitusjohtajalla on lounas-,
puhelin- ja autoetu. Toimitusjohtajan sijaisen palkka luontaisetuineen oli 70 755 euroa. Summa sisältää tulospalkkiota 4 368 eu-
roa. Toimitusjohtajan sijaisella on lounas- ja
puhelinetu. Yhtiö ei ole ottanut lisäeläkkeitä johdolle eikä johtoryhmälle. Henkilökunnan palkat luontaisetuineen olivat yhteensä
1 309 737 euroa. Summaan sisältyy tulospalkkioita 64 511 euroa. Henkilökunnalla on lounasetu ja osalla puhelinetu.
Lahden Talot Oy:n johtoryhmä
Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja
tilikauden päättymisen jälkeen sekä arvio
taloudellisesta asemasta ja tuloksesta
Konsernin talous kehittyi myönteisesti tilikauden aikana. Vertailukelpoinen liikevaihto oli 43,1 miljoonaa euroa ja se kasvoi noin
5,3 prosenttia. Liikevoitto oli noin 12,1 miljoonaa euroa (11,6 me v. 2013) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 8,4 miljoonaa euroa (7,1 me v. 2013). Tulokset ovat budjetoidun
mukaiset koko konsernin ja kaikkien konserniyhtiöiden osalta. Tuloksia paransi erityisesti rahoituskulujen lasku.
Poistoja kirjattiin poistosuunnitelman
mukaisesti. Rakennusten poistoprosentti oli
2,5 kirjanpidon menojäännöksestä. Koneista ja kalustosta vastaava poisto oli 25 prosenttia.
Luottotappioita kirjattiin konsernissa
85 000 euroa (74 000 euroa v. 2013) ja jälkiperinnän tuottoja aiempien vuosien luottotappioista 98 000 euroa (105 000 euroa v. 2013).
Uudisrakennusinvestointien rahoitukseen tarvittavat luotot saatiin Kuntarahoitus Oyj:stä ja perusparannusinvestointien
luotot Lahden kaupungin konsernipankista. Kokonaisuudessaan sekä emoyhtiön että
konsernin tulos ja taloudellinen asema olivat tilikauden päättyessä hyvät.
Toimitusjohtaja
Juhani Jokelainen
Talousjohtaja
Petri Juvonen
Palvelupäällikkö
Terttu Karppinen
Isännöintipäällikkö
Matti Koskinen
Kiinteistöjohtaja
Eero Lukkarinen
Johdon asiantuntija
Pertti Merenluoto
Kiinteistöjen rakennuttaminen,
perusparantaminen ja kaupat
Vuonna 2014 valmistui Lehtiojan palvelukeskuksen II vaihe Kilpiäisten kaupunginosaan.
Kiinteistössä on kaikkiaan 190 tehostetun
palveluasumisen paikkaa vanhuksille ja
muistisairaille. Palvelukeskuksen bruttokustannukset (I ja II vaihe) olivat yhteensä noin
33,5 miljoonaa euroa ja nettokustannukset
saatujen investointiavustusten ja arvonlisäverojen vähentämisen jälkeen noin 17,2 miljoonaa euroa. Palvelutalon kaikki tilat on
Konsernin liiketoiminnan ja henkilöstön tunnusluvut
Tunnusluku
2014 20132012
Liikevaihto (meur)
Liikevoitto (meur)
Liikevoitto -%
Oman pääoman tuotto %
Omavaraisuusaste %
Vuokrasaamiset liikevaihdosta %
Käyttöaste -%
Asukasvaihtuvuus %
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 1) 2)
Vakituinen henkilöstö 31.12. Henkilöstökulut tilikaudella (meur)
43,1
12,1
28,1
24,2
14,7
1,0
98,7
21,6
33,0
30
1,9
41,0
11,6
28,2
20,9
11,6
1,1
99,3
19,1
33,2
30
1,9
39,0
9,5
24,4
14,5
10,2
1,2
98,8
20,9
31,8
30
1,7
1) luvussa mukana koko henkilökunta mukaan lukien vakituiset ja määräaikaiset
2) vuoden 2012 luku korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa
Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluivat yrittäjä Harri Metsänen (vpj, vas.), yrittäjä Antti Sirvo, työteknikko,
eläkeläinen Riitta Erviä (pj), YTM, eläkeläinen Pia Peltomaa (2. oik.) ja työsuojeluvaltuutettu Juha Ravalt.
Kuvassa lisäksi Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (3. oik.). Kuvasta puuttuu toiminnanjohtaja
Terttu Pohjolainen.
vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle.
Kerinkallion Apilakadulle valmistui uusi asumispalveluyksikkö pitkäaikaisasunnottomille. Kohteeseen tuli 27 asuntoa. Investoinnin bruttokustannukset olivat 5,1 miljoonaa euroa. Saadun erityisryhmien investointiavustuksen ja arvonlisäverojen vähentämisen jälkeen nettokustannuksiksi jäi 2,1
miljoonaa euroa. Myös tämän kohteen tilat
vuokrattiin sosiaali- ja terveystoimelle.
Kummankin rakennuksen energialuokka
on A. Molemmissa kohteissa lämmitysjärjestelmänä on maalämpö, jonka avulla kiinteistöjen tiloja voidaan myös viilentää. Apilakadulla tuotettiin uusiutuvaa sähköenergiaa myös aurinkopaneeleilla.
Perusparannuksiin käytettiin rahaa noin
3,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksiin ja
muuhun korjaustoimintaan käytettiin yhteensä 8,3 miljoonaa euroa.
Yhtiön toimitiloja vastaavat osakkeet
Kiinteistö Oy Liiketaloissa ja Asunto Oy Rahataloissa myytiin ja vuokrattiin edelleen
yhtiön käyttöön pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kaupoista saatiin myyntivoittoa
536 000 euroa.
13
Toimintakertomus 1.1. – 31.12.2014
Kiinteistöjen ylläpito ja ympäristöasiat
Jätehuoltopalvelut kilpailutettiin alueittain
vuonna 2013. Aluemalli on osoittautunut toimivaksi ja sen myötä jätekustannukset ovat
laskeneet selvästi. Seuraava askel jätehuollon kehittämisessä on 1.6.2014 käynnistetty
Luukuta Oikein-lajittelukilpailu. Tavoitteena
on jätteen määrän vähentäminen ja parempi jätteiden lajittelu. Kilpailussa menestyminen edellyttää mm. kiinteistön jätteenkeräysastioiden vähentämisestä, astioiden noutorytmin harventamisesta ja jätekatosten siisteyttä. Kilpailu tukee yhtiön ja sen omistajan ympäristötavoitteita. Jos kilpailun tulokset ovat myönteisiä, vähenevät jätekustannukset edelleen.
Kiinteistöjen turvallisuusohjeet ja -suunnitelmat uusittiin tilikauden lopussa ja ne
ovat käytännössä kokonaan sähköisessä
muodossa. Kaikkiin asuntoihin jaetaan vuoden 2015 alussa kirjallinen turvallisuusohje.
Vedensäästöön liittyviä toimia jatkettiin
uusimalla ja kunnostamalla kolmessa kustannuspaikassa 262 asunnon vesikalusteet.
Uutena hankkeena käynnistettiin 14 kustannuspaikan ulko- ja/tai sisävalaistuksen
uusiminen hyödyntämällä Led-teknologiaa.
Hankkeen myötä kiinteistöjen valaistus-olosuhteet paranevat ja niiden valaistuksesta
syntynyt sähkön kulutus pienenee. Hankkeessa on tarkoitus edetä vuosittain ja kiinteistöryhmittäin tehtyjen tarvekartoituksien­
perusteella.
Kaikessa uudisrakentamisessa ja perusparantamisessa yhtiö selvittää mahdollisuudet käyttää uusiutuvaa energiaa ja lisätä
kiinteistöjen energiatehokkuutta. Pitkäjänteisenä omistajana se ottaa toiminnassaan
huomioon kiinteistöjen elinkaaren ja tähtää
elinkaarikustannusten minimointiin.
Asukasdemokratia
Uudistettu asukasdemokratiamalli vahvistettiin hallituksessa 22.5.2014 asukas­ko­­kousten­ja asukashallituksen käsittelyjen jälkeen. Keskeiset muutokset edelliseen malliin nähden liittyivät hallitukseen ehdolle tulevien asukasehdokkaiden valintamenettelyyn ja asukashallituksen vaalimenettelyyn
tehtyihin muutoksiin. Seuraava vaali pidetään alkuvuodesta 2017.
14
Yhtiön asukashallitus päivitti järjestysmääräykset tilikauden lopulla. Merkittävän
asiana päivityksessä oli tupakointikiellon lisääminen koskemaan kaikkia asuntoja kiinteistön yleisten tilojen lisäksi. Tupakointi on
sallittua parvekkeilla.
Arvio todennäköisestä tulevasta
kehityksestä
Suomi ajautui vuonna 2012 talouden taantumaan, joka on jatkunut vuoteen 2014 ja
näyttää jatkuvan edelleen. Tänä aikana bruttokansantuote on laskenut joka vuonna.
Suomen Pankki arvioi suhdannenäkymien
parantuvan vasta vuonna 2016. Työttömyyden arvioidaan säilyvän nykytasolla. Lahdessa työttömyys on ollut pysyvästi maan keskiarvoa korkeammalla ja se on noussut jo yli
19 prosentin. Myönteistä on inflaation alentuminen ja korkotason laskeminen edelleen.
Näillä kahdella tekijällä - ennusteiden toteutuessa - on myönteistä vaikutusta Lahden
Talojen talouteen. Alhaalla pysyvä inflaatio
vähentää kustannuspaineita ja korkotason
laskeminen vähentää suoraan korkokuluja.
Molemmat tekijät vaikuttavat alentavasti
vuokrankorotuspaineisiin.
Lahden Talojen rakennustoiminta jatkuu
aktiivisena. Kaksi uutta ARA-rahoitteista palvelutaloa on lähdössä rakenteille. Myös kaksi uutta vuokratalohanketta on käynnistymässä.
Perusparannus- ja korjaustoiminta Lahden Talot - konsernissa jatkuu aktiivisena.
Perusparannuksiin on budjetoitu v. 2015 noin
9,7 miljoonaa euroa. Lisäksi peruskor-jauksiin ja muuhun korjaustoimintaan on varauduttu käyttämään noin 9,5 miljoonaa euroa.
Lahden kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että Lahden Talot ostaa kaupungilta
sen omistamat Oppilastalo Oy:n osakkeet.
Kauppa merkitsee sitä, että opiskelija-asuntoja omistavan yhtiön osakekannasta lähes
80 prosenttia tulee Lahden Talojen omistukseen. Kaupan myötä yhtiölle tulee päävastuu
Oppilastalon toiminnasta ja taloudesta. Oppilastalolla on kaikkiaan noin 730 asuntoa.
Kaupunki tavoittelee kaupan myötä ”mitattavia synergiaetuja”. Synergiaetujen saavuttaminen onkin välttämätöntä, ettei kauppahinnan suorittamisesta aiheutuva rahoi-
tustarve nostaisi tarpeettomasti opiskelijoiden vuokria.
Vuokra-asuntojen tarjonta kaupungissa
on lisääntynyt. Se on vaikuttanut alentavasti
käyttöasteeseen ja lisäävästi vaihtuvuuteen.
Mainitut tunnusluvut ovat edelleen valtakunnallisesti hyviä. Korkea ja kasvava työttömyys Lahdessa vaikeuttaa asukkaiden toimeentuloa, mikä voi haitata vuokranmaksukykyä ja -halua. Tästä saattaa seurata vuokrasaamisten ja luottotappioiden kasvua.
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epä­
varmuustekijöistä sekä muista liiketoimin­
nan kehitykseen vaikuttavista seikoista
Konsernin toiminnan kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat asuntojen vuokraustoiminnan tyhjäkäyttöriskit, rahoitusrakenteesta
johtuvat lainoituksen korkoriskit ja kiinteistöjen kuntoon liittyvät tekniset riskit. Muut
toiminnalliset riskit koskevat lähinnä rakennuttamista ja asukkaiden vuokranmaksukyvyn kehitystä.
Aravalainojen ja kiinteäkorkoisten lainojen suhteellinen osuus koko konsernin lainapääomasta oli vuonna 2014 noin 80 prosenttia, mikä alentaa korkoriskiä. Muuten korkoriskeihin on varauduttu hajauttamalla konserniyhtiöiden lainasalkut eri luotonanta­jien
ja korkoperusteiden mukaan.
Konsernin lainat tyypeittäin 2014
21
58
Luukuta Oikein -lajittelukilpailun tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja parempi jätteiden lajittelu. Liipolassa asuva Sari Somerpuro toivoo, että asukkaiden
kesken syntyy hyvä kilpailuhenki.
Konsernin rahoitusta, sen korkoriskejä
sekä vuosimaksulainoihin ja indeksisidonnaisiin lainoihin liittyviä muita riskejä seurataan jatkuvasti. Apuna tässä työssä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Lainasalkun
suojausaste oli noin 85 prosenttia (64 prosenttia v. 2013) ja keskikorko 1,64 prosenttia
(2,08 prosenttia v. 2013).
Lahden Talot -konsernin käyttöaste oli
tilikaudella keskimäärin 98,7 prosenttia ja
vaihtuvuus 21,6 prosenttia. Tunnusluvut ovat
alan keskimääräisiä paremmalla tasolla, joten vuokraustoimintaan liittyvät riskit ovat
toistaiseksi alhaisia.
Konsernin kiinteistökannan kuntoa seurataan laatimalla kuntoarviot korjaustoiminnan lähtökohdaksi. Kuntoarvioiden perusteella laaditaan korjausten PTS-suunnitelmat, joiden edellyttämät toimet sisällytetään korjaustoiminnan vuosibudjetteihin.
Huoneistojen määräaikaistarkastuksilla ja
kiinteistönhoidon laadun valvonnalla tuetaan suunnittelua ja hankitaan tietoa ongelmakohteista.
Konsernin rakennuttamisessa riskit pyritään minimoimaan vahvalla suunnittelun
ohjauksella ja aktiivisella valvonnalla. Konsernilla on turvaavat vakuutukset, joilla varaudutaan omaisuus-, keskeytys-, vahinkoriskeihin.
21
Konsernin kulutustiedot
Vuosi
Vaihtuvakorkoiset lainat
Valtionkonttorin aravalainat
Kiinteäkorkoiset lainat
2014 20132012
Lämmitysenergia, kWh/m 3
Vesi, l/asukas/vrk
Sähkö, kWh/m 3
43,6 43,844,4
136,5
139,0
141,0
Hallituksen esitys yhtiön voittoa
koskeviksi toimenpiteiksi
Hallitus esittää, että emoyhtiön tilikauden
voitto 500 005,96 euroa kirjataan taseen
voittovaroihin. Edelleen hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 500 000 euroa.
7,5 7,16,7
15
Konsernituloslaskelma
1.1.2014–31.12.2014
Liikevaihto
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Jälkiperintätuotot
42 667
357
98
40 531
326
105
Liikevaihto yhteensä
43 122
40 962
Muut kiinteistön tuotot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden hoito
Siivous
Lämmitys
Vesi ja jätevesi
Sähkö ja kaasu
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Luottotappiot
Muut kiiinteistön kulut
Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä
724
-1 921
-6 484
412
-1 882
-6 550
- 1 084
-2 442
-5
-754
-4 225
-1 840
-1 063
-521
-174
-1 370
-1 172
-8 273
-91
-85
-216
23 315
-1 011
-2 297
-191
-710
-4 070
- 1 736
-1 013
-724
-152
-1 328
-1 130
-6 397
-80
-74
-470
21 383
Liikevoitto (-tappio)
12 126
11 559
Rahoitustuotot ja -kulut
-3 679
- 4 444
Voitto (-tappio) ennen
tilinp.siirtoja ja veroja
8 447
7 115
-125
-375
-264
-1 479
7 947
5 372
Tuloverot
Laskennallisten verojen muutos
Tilikauden voitto (- tappio)
16
1.1.2014–31.12.20141.1.2013–31.12.2013
(1 000 euroa)
(1 000 euroa)
Konsernitase
31.12.2014
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Enn.maksut ja
keskener. hankinnat
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
31.12.201431.12.2013
(1 000 euroa)
(1 000 euroa)
3 168
2 746
8 341
8 341
214 792
2 840
205 278
2 353
134
176
10 448
236 555 564
240 287
21 816
237 964
1 773
242 483
9 359
116
3 906
13 381
10 401
1 116
2 652
14 169
253 668
256 652
Vastattavaa
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto/-tappio
Tilikauden voitto/-tappio
Oma pääoma yhteensä
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Laskennallinen verovelka
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Saadut ennakot Ostovelat
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
8 080
3 319
17 718 7 947
37 064
8 080
3 319
12 846
5 372
29 617
192 246
6 844
198 232
6 468
226
12 415
1 792
1 923
960
198
17 514
804
15 886
1 784
2 478
1 245
138
22 335
Vieras pääoma yhteensä
216 604
227 035
Vastattavaa yhteensä
253 668
256 652
17
Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma
1.1.2014 – 31.12.2014
Liikevaihto
Vuokrat
Käyttökorvaukset
Jälkiperintätuotot
1.1.2014–31.12.20141.1.2013–31.12.2013
(1 000 euroa)
(1 000 euroa)
2 808
17
7
2 855
16
5
Liikevaihto yhteensä
2 832
2 876
Muut kiinteistön tuotot
Henkilöstökulut
Poistot ja arvonalentumiset
2 757
-1 495
-369
2 513
-1 476
-468
Kiinteistön muut hoitokulut
Hallinto
Käyttö ja huolto
Ulkoalueiden hoito
Siivous
Lämmitys
Vesi ja jätevesi
Sähkö ja kaasu
Jätehuolto
Vahinkovakuutukset
Vuokrat
Kiinteistövero
Korjaukset
Muut hoitokulut
Luottotappiot
Muut liiketoiminnan kulut
-478
-134
0
-47
-221
-84
-38
-27
-20
-305
-73
-330
-55
-2
-197
-389
-133
-16
-46
-225
-83
-53
-39
-15
-288
-69
-408
-47
-4
-456
Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä
-2 011
-2 271
Liikevoitto (-tappio)
1 714
1 174
276
1 990
-1 492
-266
908
-500
498
408
2
- 100
500
308
Rahoitustuotot ja -kulut
Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja
Vapaaehtoisten varausten muutos
Voitto (-tappio ennen veroja)
Tuloverot
Tilikauden voitto (-tappio)
18
Lahden Talot Oy:n tase
31.12.2014
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
Enn.maksut ja
keskener. hankinnat
31.12.201431.12.2013
(1 000 euroa)
(1 000 euroa)
155
156
1 249
1 249
12 745
107
12 887
142
6
8
726 55
14 833
14 915
14 341
15 737
29 903
30 234
1 493
116
726
2 335
605
116
913
1 634
32 238
31 868
Oma pääoma
Osakepääoma
Muut rahastot
Edellisten tilikausien voitto/-tappio
Tilikauden voitto/-tappio
8 080
3 319
24
500
8 080
3 319
216
308
Oma pääoma yhteensä
11 923
11 923
Tilinpäätössiirtojen kertymä
5 778
4 287
12 765
13 847
99
962
137
153
311
110
1 772
176
882
146
108
374
125
1 811
Vieras pääoma yhteensä
14 537
15 658
Vastattavaa yhteensä
32 238 31 868
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
Sijoitukset
Pysyvät vastaavat yhteensä
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
Rahat ja pankkisaamiset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vastaavaa yhteensä
Vastattavaa
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta
Muut velat
Saadut ennakot
Ostovelat
Siirtovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
19
Lahden Talot Oy
Mariankatu 19
15110 Lahti
Vaihde (03) 851 570
[email protected]
www.lahdentalot.fi
Toimisto avoinna ma–pe klo 9–12
Vuosikertomuksen suunnittelu ja toteutus:
Teija Horppu, THOR-Viestintä
Juha Kortelainen, JK2
Lahden Talot Oy
Valokuvat:
Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy
Kannen kuva: Markus Henttonen
Päivärinteenkatu 22:ssa asuva Kirsti-Elina Autio
vähentää jätteen määrää kierrättämällä itselleen
tarpeettomat tavarat eteenpäin ja lajittelemalla
jätteet huolellisesti.
Paino:
Aldus Oy 2015