20 14 vuosikertomus Sisältö Lahden Talot lyhyesti Lahden Talot lyhyesti 3 Lahden Taloille 15-vuotishistoriikki 4 Jatkoa asukaslähtöiselle ympäristötoiminnalle5 Palvelevaa ja turvallista asumista 6 Asukkailla positiivisen toiminnan vuosi 7 Vakiintunut ja tyytyväinen henkilöstö 8 Toimivia ja energiatehokkaita palvelutaloja9 Uusi palvelukeskus avoinna kaikille Toimitusjohtajan katsaus: Hyvä kehitys jatkui 2 10 11 Toimintakertomus 1.1.– 31.12.2014 12 Lahden Talot -konsernin tuloslaskelma 16 Lahden Talot -konsernin tase 17 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 18 Lahden Talot Oy:n tase 19 L ahden Talot on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahden seudulla. Konsernilla on vankka asema Lahden alueella: se omistaa yhteensä 5 900 asuntoa, joissa asuu noin 9 600 lahtelaista. Lahden Talojen visiona on olla turvallisen, terveellisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edelläkävijä. Konsernin emoyhtiö Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan sekä liikehuoneistot. Yhtiö kasvaa, on kannattava ja toimii suunnitelmallisesti ottaen huomioon kiinteistöjen elinkaaren ja ympäristönäkökohdat. Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten suurimman osan konsernin asunnoista. Yhtiön tarkoituksena on tarjota kohtuuhintaista vuokraasumistaLahden seudulla. Yhtiön toiminta on asiakaslähtöistä sekä kustannus- ja elinkaaritehokasta, ja se ottaa huomioon ympäristö näkökohdat. Toinen tärkeä tytäryhtiö Lahden Palveluasunnot Oy omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasumiskohteita. Se tekee pitkäjänteistä yhteistyötä kuntien ja vakavaraisten palveluntuottajien, erityisesti Lahden kaupungin kanssa. Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2014 oli 43,1 miljoonaa euroa ja tase 254 miljoonaa euroa. Lahden Talot Oy aloitti toimintansa vuoden 1998 alussa, joten kulunut vuosi oli sen toiminnan seitsemästoista. Lahden Talojen arvot • Luotettavuus ja turvallisuus • Tasa-arvoisuus • Jatkuva uudistuminen • Asukastyytyväisyys • Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Lahden Talojen yhtiörakenne Lahden Talot Oy • Vapaarahoitteiset asunnot • Liikehuoneistot Lahden Asunnot Oy • Arava-asunnot Lahden Palveluasunnot Oy • Palvelutalot • Muut erityisasunnot 3 Lahden Taloille 15-vuotishistoriikki nasta kertovaa kuvitusta. Kirjan ehkä mielenkiintoisinta luettavaa ovat kuvaukset Lahden Talot Oy:n perustamisen haasteellisista ja jopa vauhdikkaista vaiheista. Historiikki on puhtaasi lahtelaista työtä. Valtaosan kirjan teksteistä kirjoitti lahtelainen viestintäyrittäjä Teija Horppu. Kirjan graafisesta suunnittelusta ja taitosta vastasi graafikko Juha Kortelainen. Historiikin on painanut lahtelainen painotalo Aldus, ja siitä on otettu 600 kappaleen painos. 4 Jätetapahtumissa asukkailla oli tilaisuus toimittaa jätelavoille suurikokoisia irtojätteitä, joita ei saa jättää kiinteistön jätekatokseen. Jatkoa asukaslähtöiselle ympäristötoiminnalle Lahden Talojen 15-vuotishistoriikin kannessa ovat kuvat Kansakoulukadulla sijaitsevista Milkin taloista ja Lanssikadulla sijaitsevasta matalaenergiatalosta. Vuoden 2014 merkkitapaus oli Lahden Talojen 15-vuotishistoriikin valmistuminen. Aineiston kokoaminen aloitettiin kesällä 2013, ja elokuussa 2014 historiateos Miljoona kylästä matalaenergiataloon valmistui kirja painosta. Teos on kevyen historiankirjoituksen muotoon koottu 100-sivuinen kuvaus Lahden kaupungin vuokratalotoiminnasta ennen yhtiöittämistä Lahden Talot Oy:ksi sekä Lahden Talot Oy:n 15-vuotisesta toiminnasta. Yhtiön toiminnan, vuokra-asumisen ja rakennuttamisen rinnalla kirja kertoo toiminnassa mukana olleista ihmisistä ja raottaa ovea myös tulevaisuuteen. Tavoitteena oli koota yhtiön siihenastinen historia yksiin kansiin ja tehdä Lahden Talojen toimintaa tunnetuksi helposti luettavassa ja selailuun kannustavassa muodossa. Mukkulan jätetapahtumassa Lahden Talojen asukkaat hakivat lajitteluneuvoja Lahden seudun ympäristöpalveluiden jäteneuvojalta Anne Meroselta. Lahden Talojen 15-vuotishistoriikissa julkaistiin muun muassa kuva uudenvuodenaattona 1997 järjestetyistä juhlista, jotka järjestettiin sen kunniaksi, että Pirkko Korpinen (kuvassa) ja Pertti Merenluoto olivat hakeneet kaupparekisteristä tiedon Lahden kaupungin vuokrataloyhtiöiden fuusion merkitsemisestä rekisteriin. Historiikin aineistot perustuvat useisiin eri lähteisiin: muun muassa yhtiön toiminta- ja vuosikertomuksiin, strategioihin, pöytäkirjoihin, vuosien varrella ilmestyneisiin Asukasviesti-lehtiin ja yli 30 henkilöhaastatteluun. Luettavuuden ja mielenkiinnon takaamiseksi kirjaan on otettu melko värikkäitäkin muisteluita ja runsaasti yhtiön toimin- Historiikki on lainattavissa Lahden kaupunginkirjastosta ja luettavissa Lahden Talojen kotisivuilla. Kirja on lähetetty kaikille asukastoimikunnille sekä Lahden Talojen lukuisille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, muun muassa Lahden kaupunginvaltuutetuille. Kesäkuussa 2014 Lahden Taloissa alkoi valtakunnallisestikin ainutlaatuinen hanke jätteenmäärän vähentämiseksi ja lajittelun parantamiseksi. Kyseessä on Luukuta Oikein -kilpailu, jossa kiinteistöt kisaavat siitä, mikäkiinteistö vähentää jätteiden määrää ja tehostaa lajitteluaan eniten vuoden aikana. Luukuta Oikein -kilpailussa on mukana sata kiinteistöä, jotka kilpailevat kahdessa sarjassa. Kilpailun järjestävät Lahden Talot ja sen asukashallituksen alainen ympäristötoimikunta yhteistyössä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Hämeen Kuljetuspiste Oy:n kanssa, ja se kestää kaksi vuotta. Kilpailu jatkaa vedensäästökilpailun aloittamaa asukaslähtöisen ympäristötoiminnan linjaa Lahden Taloissa ja antaa panoksensa Lahden kaupunkiseudun ponnisteluille ympäristön hyväksi. Luukuta Oikein -kilpailussa parhaiten pärjänneet kiinteistöt ovat keränneet pisteitä ennen kaikkea vähentämällä jäteastioiden lukumäärää. Pisteitä voi kerätä myös pidentämällä jäteastioiden tyhjennysväliä ja välttämällä irtojätteidenjättämistä jätekatokseen. Eniten pisteitä kerännyt kiinteistö voittaa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana eniten kilpailupisteitä keräsivät ne kiinteistöt, joiden jätekatoksiin ei toimitettu sinne kuulumattomia irtojätteitä ja jotka vähensivät jäteastioiden määrää. Kilpailun avulla Päijät-Hämeen Jätehuolto selvittää, parantavatko kilpaileminen ja valistus jätteiden lajittelua. Ennen kilpailun alkua tehtiin kysely, jolla selvitettiin Lahden Talojen asukkaiden asenteita ja suhtautumista lajitteluun. Kysely uusitaan kilpailun puolivälissä ja loppuvaiheessa. Lisäksi kiin- teistöjen seka- ja biojätemäärät punnittiin kilpailun alussa ja punnitaan uudelleen ennen ensimmäisen kilpailuvuoden päättymistä sekä kilpailun lopussa. Muutoksia Lahden Talojen jäteastioiden lukumäärissä 1.6.–30.11.2014 Jätelaji Sekajäte Energiajäte Kartonki Lasi Metalli Muutos (kpl) – 24 + 14* + 3* + 3* + 2* *Poistetuista sekajäteastioista osa korvattiin kierrätettävän energia-, kartonki-, lasi- ja metallijätteen astioilla. Lisäksi lasi- ja metallijäteastioita tuotiin kiinteistöille, joissa aiemmin ei ollut mahdollisuutta lasin ja metallin erillislajitteluun. 5 Palvelevaa ja turvallista asumista Asukkailla positiivisen toiminnan vuosi Asukkaiden valinta Lahden Talojen asuntoihin on sujuvaa ja palveluhenkistä. Uusien asukkaiden enemmistön mielestä asiakaspalvelu on helposti tavoitettavissa ja ottaa asuntohakemuksen jättämisen jälkeen nopeasti yhteyttä. Enemmistön mielestä myös asunnon esittely on sovittavissa helposti, huoneistotarkastuksen ajankohta asukkaan kannalta hyvä ja huoneistot hyväkuntoisia. Useampi kuin joka toinen uusi asukas on saanut tietoa Lahden Talojen asunnoista yhtiön kotisivuilta, ja noin 99 prosenttia on valmis suosittelemaan Lahden Talojen asuntoa ystävilleen. Muuttokysely suunnataan kuukauden asumisenjälkeen kaikille uusille asukkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille. Asukashallituksen puheenjohtaja Kari Heinonen on innokas tupakkamies, mutta oli päättämässä Lahden Talojen asuntojen muuttamisesta savuttomiksi. Muuttokysely: Lahden Talojen asiakaspalvelun tavoitettavuus En tunne asiaa Melko huono Lahden Talojen asukashallitus hyväksyi vuoden 2014 lopulla järjestysmääräysten muutoksen, joka kieltää asuinhuoneistoissa tupakoimisen. Tupakointikielto koskee kaikkia Lahden Talojen asukkaita, myös niitä, joiden vuokrasopimuksesta tupakoinnin kieltävä ehto puuttuu. Lahden Talot lukeutuu niihin harvoihin suuriin vuokrataloyhtiöihin, joissa tupakointi huoneistoissa on kategorisesti kielletty. Yhtiö haluaa tarjota terveellistä ja turvallista asumista ja vie omalta osaltaan käytäntöön valtakunnallisia ja eurooppalaisia tavoitteita tupakoinnin haittojen ennaltaehkäisemiseksi. Muuttokysely: Vuokrasopimuksen allekirjoitushetkellä saatu ohjeistus En tunne asiaa Melko huono Kohtalainen Vuonna 2014 toteutettu Lahden Talot asukasdemokratiamallin uudistus lisää äänioikeutettujen määrää asukasvaaleissa. Uudessa mallissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet asukkaat. Aiemmin jokaisella asunnolla oli vain yksi ääni. Lisäksi asukkaiden kokous voi valita asukashallituksen vaaleihin useamman kuin yhden ehdokkaan omasta vuokranmääritysyksiköstään. Asukkaiden edustajat Lahden Asuntojen hallitukseen valitsee yhtiökokous asukkaiden kokousten valitsemista ehdokkaista. Joillakin Lahden Talojen kiinteistöillä järjestetään asukastoimintaa, joka on avoinna muillekin kuin Lahden Talojen asukkaille. Kaunisharjunpolku 1:n kerhohuoneessa kokoontuu Mannerheimin Lastensuojeluliiton perhekahvila. Asukastoiminnassa Lahden Talojen asukashallituksen alaiset toimikunnat toimivat vuonna 2014 vilkkaasti. Liikunta- ja virkistystoimikunnan retket Flamingon viihdekylpylään ja Tykkimäen huvipuistoon sekä Vesijärven risteily olivat asukkaille mieleen ja keräsivät suuret joukot osallistujia. Neljäs liikunta- ja virkistystoimikunnan järjestämä tapahtuma oli ostosmatka Ideaparkiin. Ympäristötoimikunta keskittyi Luukuta Oikein -lajittelukilpailuun liittyvien asukastapahtumien ja -tilaisuuksien järjestämiseen. Lisäksi toimikunta järjesti perinteisen pihakilpailun, jonka teemana oli ryytimaa. Ryytimaita arvioitaessa kiinnitettiin huomiotaideaan, ajan käyttöön ja ryytimaan satoisuuteen. Kohtalainen Erittäin hyvä Erittäin hyvä Melko hyvä 6 Melko hyvä Lahden Talojen ympäristötoimikunta puheenjohtajansa Ritva Kytösen (oik.) johdolla järjesti Luukuta Oikein -kilpailuun liittyviä asukastilaisuuksia. Niihin osallistuivat myös toimikunnan kummi, Lahden Talojen isännöitsijä Pirjo Mikkonen (vas.) sekä kiinteistötarkastaja Satu Airos. 7 Vuonna 2014 Lahden Talojen henkilöstö vietti virkistyspäivän muun muassa melomalla Evon vesistöissä. Vakiintunut ja tyytyväinen henkilöstö Lahden Talojen henkilöstön määrä on pysynyt vakaana. Vuoden 2014 lopussa konsernin palveluksessa oli 32 työntekijää, joista vakituisessa työsuhteessa 30. Vakituisen henkilökunnan määrä on pysynyt samana vuodesta 2007. Vuoden lopussa työsuhteisten työntekijöiden keski-ikä oli 47 vuotta. Keski-ikä on laskenut kolme vuotta vuodesta 2008, mutta pysynyt viime vuosina samana. Suurin ikäryhmä (28 prosenttia) olivat yli 60-vuotiaat. Keskimääräinen palvelusaika Lahden Taloissa oli 10,2 vuotta. Aktiivisella kouluttamisella Lahden Talot varmistaa henkilöstönsä ammattitaidon ja motivoituneisuuden. Vuonna 2014 jokainen työntekijä osallistuikin ainakin yhteen koulutuspäivään. Koko henkilöstölle järjestettiin asiakaspalvelukoulutus, jossa syvennyttiin palvelun laadun ja yhteistyön kehittämiseen. Lisäksi henkilöstöä osallistui ammatil- 8 lisiin ajankohtaiskoulutuksiin ja työhön liittyviin tutkintokoulutuksiin. Henkilöstön koulutustoiveita ja -tarpeita selvitetään kehityskeskusteluissa. Lisäksi käytössä on konsernitason koulutussuunnitelma ryhmä- ja konsernitason koulutussuunnitelmien, -vaatimusten ja -tarpeiden seuraamiseksi. Henkilöstönsä hyvinvointia ja työssä jaksamista Lahden Talot parantaa työelämän joustoilla. Käytössä ovat liukuvat työajat ja työaikapankki sekä mahdollisuus tehdä etätyötä. Etätyön tekeminen lisääntyi ja vakiin- Apilakadun asumispalveluyksikön ruokala toimii myös oleskelutilana, jossa on mahdollisuus muun muassa tietokoneen käyttämiseen. tui vuonna 2014 kannustuksen ja uusien teknisten työvälineiden ansiosta. Vuonna 2014 Lahden Taloissa toistettu työhyvinvointikysely antoi hyvät tulokset. Arviointiasteikolla 1–6 parhaimmat arvosanat saivat työn sopiminen omalle luonteelle (5,17), työn kokeminen arvokkaaksi (5,07), työssä viihtyminen (4,85) ja työvireys (4,82). Kehitettäviksi asioiksi koettiin työyhteisön avoimuus, palkitsemisjärjestelmä ja tiimien välinen yhteistyö. Kaikkien aikojen ensimmäisessä esimieskyselyssä arvioitiin sekä esimiesten johtamista että oman yksikön henkeä ja yhtenäisyyttä osana työyhteisöä. Arviointiasteikolla 1–5 parhaimmat arvosanat saivat esimiesten yksikön kokonaisjohtaminen (4,0) ja kehittäminen (3,7) sekä yksikön me-henki (3,8). Kehitettävinä asioina pidettiin esimiesten antamaa kannustusta, tiedottamista ja yksiköiden suhteita toisiin yksiköihin. Lahden Talojen henkilöstö 2012–2014 Tunnusluku Vakituinen henkilöstö 31.12. Henkilöstömäärä koko vuosi Henkilöstön keski-ikä 31.12. 2014 20132012 30 hlöä 30 hlöä 30 hlöä 36 hlöä 38 hlöä 36 hlöä 47,0 47,0 47,3 Toimivia ja energiatehokkaita palvelutaloja Lahden Talot suunnittelee uudet palvelutalo- ja erityisasumiskohteet sekä vanhojen korjaukset yhdessä kohteen käyttäjien kanssa. Käyttäjien näkemysten avulla haetaan sekä asukkaiden että henkilöstön kannalta toimivampia ratkaisuja. Uusissa rakennushankkeissaan Lahden Talot aina selvittää mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä. Tavoitteena on myös rakennusten korkea energiatehokkuus, mikä palvelee sekä yhtiön että käyttäjän etua. Vuonna 2014 Lahden Palveluasunnoille valmistui kaksi uutta kohdetta Lehtiojan palvelukeskuksen toinen vaihe ja Apilakadun asumispalveluyksikkö. Molemmat lämpiävät maalämmöllä; lisäksi maalämpökaivoja hyödynnetään sisätilojen viilennyksessä. Viilennys asennetaan nykyisin kaikkiin Lahden Talojen palvelutalokohteisiin. Lisäksi Apilakadun asumispalveluyksikkö on ensimmäinen Lahden Talojen kohde, jossa aurinkopaneelit tuottavat sähköä. Apilakadun asumispalveluyksikössä on kameravalvonta, jota hoidetaan valvomosta käsin. Apilakadun asumispalveluyksikkö Lahden Kerinkalliossa edustaa asunnottomille ja vaikeasti päihdeongelmaisille suunnattuja uuden ajan asumispalveluja: tilapäismajoitusta, elämäntilanteen arviointia ja tuettua asumista. Yksikkö on tarkoitettu asunnottomille ja vaikeasti päihdeongelmaisille lahtelaisille, joilla on myös muita sosiaalisia, terveydellisiä sekä taloudellisia vaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukea ja ohjausta arjen asioissasekä elämänhallinnassa. Apilakadun yksikkö on osa valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa, ja sen rakentamiseen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myönsi erityisryhmien investointitukea. Apilakadun asumispalveluyksikkö on luonut toimintamallinsa itse. Lokakuussa 2014 se sai Lahden asunnottomien yön Lämmin kynttilä -tunnustuksen. Kohde on vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. 9 Uusi palvelukeskus avoinna kaikille Lahden Talojen uusin palvelutalokohde Lehtiojan palvelukeskus tarjoaa palveluita muillekin ikääntyneille kuin palvelutalon asukkaille. Palvelukeskuksessa toimii esimerkiksi lounasravintola, jossa myös keskuksessa vierailevat ja lähiseudun asukkaat voivat ruokailla. Lisäksi Lehtiojasta on vilkkaan maksuttoman kulttuuritoimintansa ansiosta muodostumassa kaikkien ikääntyneiden kohtauspaikka. Kesällä 2014 palvelukeskuksessa järjestettiin viiden viikon kesätoimintakokonaisuus, joka tarjosi erilaista ohjelmaa sen selvittämiseksi, mistä ikääntyneet ovat kiinnostuneita. Toiminnan suunnittelussa mallia on otettu erityisesti pääkaupunkiseudulta. Talossajärjestetään monipuolisia ja laadukkaita tapahtumia kuten kerhotoimintaa, senioreiden mediapajoja, taidenäyttelyitä, konsertteja, elokuva-, tanssi- ja teatteriesityksiä, taitelijavierailuja ja luentoja. Palveluasumisessa Lehtioja toimii asukaslähtöisesti. Palveluasunto on ikääntyneen oma koti, ja asukasta sekä hänen läheisiään Hyvä kehitys jatkui L Lehtiojan palvelukeskuksessa järjestetään monipuolisia ja laadukkaita kulttuuritapahtumia. Joulukuussa keskuksessa vietettiin naivistisen taiteen näyttelyn avajaisia. kuunnellaan asukkaan yksilöllisten tapojen ja tottumusten oppimiseksi. Lehtiojan palvelutalon asukaslähtöiseen toimintaan kuuluvat monet yhteisöllisyyttä ylläpitävät toimintamallit. 10 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Arjen asioissa noudatetaan asukkaiden omia mieltymyksiä, ja asukkaiden toiveita toteutetaan sen mukaan, kuin toteuttaminen on mahdollista. Palvelutalon henkilökunta myös ruokailee ja juo kahvit yhdessä asukkaiden kanssa ja soveltaa muitakin yhteisöllisyyttä ylläpitäviä toimintamalleja. Lehtiojan palvelukeskusta suunniteltaessa oppia otettiin viime vuosina toteutetuista Lahden Talojen palveluasunto- ja erityisasumiskohteista. Taloon esimerkiksi rakennettiin ryhmäkoteja, joissa pienen asukasryhmän yhteinen oleskelutila on lähellä asukkaiden omia huoneita. Lehtiojan palvelukeskus on Lahden Talojen historian suurin rakennushanke. Palvelukeskuksen toinen vaihe valmistui syksyllä 2014, ja asukkaat sen sataan asuntoon muuttivat marraskuussa 2014. Palvelukeskus on vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. ahden Talot -konsernin hyvä kehitys jatkui vuonna 2014. Liikevoitto parani viitisen prosenttia ja voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja noin 19 prosenttia. Voittoa paransi ennen kaikkea korkokulujen väheneminen, mikä johtui pääosin alentuneesta korkotasosta. Kannattavuuden lisäksi myös konsernin vakavaraisuus parani, kun velkojen määrä aleni. Uudisrakentaminen jatkui kahdella erityisryhmien palvelutalohankkeella. Lahden Talojen suurin yksittäinen investointi kautta aikojen, Lehtiojan palvelukeskus vanhuksille, valmistui loppuvuonna. Lisäksi viime vuonna valmistui asunnottomille tarkoitettu Apilakadun asumispalveluyksikkö, joka vuokrattiin Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Uudisrakentamisen rinnalla jatkettiin aktiivista talojen ja asuntojen korjaamista. Korjauksiin käytettiin noin 1,9 miljoonaa euroa (29 prosenttia) enemmän rahaa kuin vuonna 2013. Satsaamalla talojen ja asuntojen kuntoon ja viihtyvyyteen Lahden Talot pyrkii vahvistamaan kilpailukykyään kiristyneillä vuokramarkkinoilla. Samaan päämäärään pyrittiin valmisteltaessa vuoden 2015 budjettia: vuokrankorotukset olivat alimmat 15 vuoteen. Myös eräiden kiinteistöjen vuokrien uudella, isoja asuntoja suosivalla jyvityksellä pyritään parantamaan isojen asuntojen vuokrattavuutta. Lahden Talojen tavoitteena on tuottaa ja omistaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Omistamiemme palvelutalojen vuokrat ovat kilpailu kykyisiä. Kombinaatio edullinen vuokrataso ja tilojen korkea laatu on jo arkea uusissa palvelutaloissa. Konsepti perustuu kustannustehokkaaseen suunnitteluun, ARA-avustuksiin ja mahdollisuuteen vähentää arvonlisä verot investoinneista. Tavallisten vuokra-asuntojen vuokrien kilpailukyky perustuu muun muassaylläpitopalveluiden tehokkaaseen kilpailuttamisen ja energia tehokkuuteen. Jätehuollon alueellinen kilpailutus on hyvä esimerkki toimista, joilla ylläpitokuluja voidaan vähentää merkittävästi. Kilpailutus on tuonut kahtena vuonna yhteensä noin 300 000 euron säästöt. Energiankulutuksen vähentäminen säästää pitkällä aikavälillä rahaa ja parantaa kilpailukykyä. Lahden Talot -konsernin energiatehokkuus on jo hyvällä tasolla. Esimerkiksi lämmitysenergiaa ja vettä kuluu selvästi valtakunnallisia keskiarvoja vähemmän, eikä isoja säästömahdollisuuksia ole enää helppo löytää. Uusia innovaatioita ja parempia seuranta- ja raportointi malleja kehittämällä voidaan kulutus kuitenkin saada edelleen laskemaan. Tähän pyritään. Kiitokset hallitukselle, asukashallitukselle, henkilökunnalle sekä yhteistyökumppaneille hyvästä yhteistyöstä vuonna 2014. Yhteistyö tuotti merkittäviä tuloksia! Juhani Jokelainen Toimitusjohtaja 11 Toimintakertomus 1.1. – 31.12.2014 Konsernin perustiedot Lahden Talot -konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy, Lahden Palveluasunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. Lahden Talot -konsernin visio on olla turvallisen, terveellisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edelläkävijä. Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja sen palveluksessa on pääosa konsernin henkilökunnasta. Lahden Asunnot Oy on aravalainsäädännössä tarkoitettu yleishyödyllinen yhtiö, joka omistaa pääosan konsernin aravaasuntokannasta. Lahden Palveluasunnot Oy on myös yleishyödyllinen yhtiö. Se omistaa vanhuksilleja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36 on yksittäinen vuokra-asuntoyhtiö. Lahden Talot Oy on aloittanut toimintansa vuonna 1998 ja kulunut tilikausi oli seitsemästoista. Lahden Talot-konsernilla oli tilikauden päättyessä 5 901 asuntoa. Asunnot jakautuivat yhtiöihin seuraavasti: Lahden Asunnot 4692 kpl; Lahden Palveluasunnot 819 kpl; Lahden Talot 345 kpl ja Koy Lahden Vesijärvenkatu 36 45 kpl. Asuinpinta-ala oli yhteensä noin 331 000 neliömetriä. Liiketilaa konsernilla oli 1 637 m2 ja muuta vuokrattua tilaa 11 915 m2. Yhtiön osakkeet Yhtiön osakepääoman muodostaa 101 kpl keskenään nimellisarvoltaan ja äänimäärältään samanarvoista osaketta. Kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoihin ja yhtiön varoihin. Osakkeita eivät rasita suostumus- tai lunastuslausekkeet. Johto ja tilintarkastajat Lahden Talot Oy:n hallituksen jäseninä ovat toimineet: Työteknikko, eläkeläinen Riitta Erviä, puheenjohtaja Yrittäjä Harri Metsänen, varapuheenjohtaja Toiminnanjohtaja Terttu Pohjolainen Yrittäjä Antti Sirvo 12 YTM, eläkeläinen Pia Peltomaa Työsuojeluvaltuutettu Juha Ravalt Toimitusjohtajana on toiminut hallintotieteiden maisteri, KJs Juhani Jokelainen. Yhtiöntilintarkastajana on toiminut PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana KHT Pasi Waris. Johdon ja henkilökunnan palkat ja palkitseminen Toimitusjohtajan tulospalkkioiden maksamisen edellytys on hallituksen määrittäminen bonuspalkkioiden yleisten edellytysten täyttyminen. Tämän lisäksi hallitus määrittää vuosittain toimitusjohtajan tavoitteet. Näitä ovat strategiasta johdetut tavoitteet, budjettitavoitteet ja hallituksen antamat muut tavoitteet. Hallitus päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkitsemisesta kerran vuodessa helmikuussa. Toimitusjohtajan bonuspalkkio voi olla enintään kahden kuukauden kuukausipalkkaa vastaava määrä. Myös johtoryhmän jäsenten tulospalkkioista päättää hallitus kerran vuodessa. Palkkiot perustuvat bonuspalkkioiden yleisten edellytysten lisäksi yksiköiden ja niiden vetäjien tavoitteisiin. Johtoryhmän jäsenten tulospalkkion määrä voi olla enintään kahden kuukauden palkkaa vastaava määrä. Henkilökunnan tulospalkkioista päättää hallitus kerran vuodessa. Tulospalkkioiden perusta on bonuspalkkioiden yleisten edellytysten täyttyminen. Tämän lisäksi kullakin yksiköllä on omat tavoitteensa. Kiinteistöyksikön projektipäälliköillä ja -insinööreillä on henkilökohtaiset tavoitteet. Henkilökunnan bonuspalkkioiden maksimimäärä on enintään henkilökunnan kuukauden keskipalkan suuruinen. Projektipäälliköiden ja -insi nöörienbonuspalkkion maksimimäärä on heidän kuukausipalkkansa määrä. Hallituksen jäsenten palkkiot olivat tilikaudella yhteensä 16 183 euroa. Toimitusjohtajan palkka luontaisetuineen oli 139 536 euroa. Summa sisältää tulospalkkiota 10 991 euroa. Toimitusjohtajalla on lounas-, puhelin- ja autoetu. Toimitusjohtajan sijaisen palkka luontaisetuineen oli 70 755 euroa. Summa sisältää tulospalkkiota 4 368 eu- roa. Toimitusjohtajan sijaisella on lounas- ja puhelinetu. Yhtiö ei ole ottanut lisäeläkkeitä johdolle eikä johtoryhmälle. Henkilökunnan palkat luontaisetuineen olivat yhteensä 1 309 737 euroa. Summaan sisältyy tulospalkkioita 64 511 euroa. Henkilökunnalla on lounasetu ja osalla puhelinetu. Lahden Talot Oy:n johtoryhmä Olennaiset tapahtumat tilikaudella ja tilikauden päättymisen jälkeen sekä arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin talous kehittyi myönteisesti tilikauden aikana. Vertailukelpoinen liikevaihto oli 43,1 miljoonaa euroa ja se kasvoi noin 5,3 prosenttia. Liikevoitto oli noin 12,1 miljoonaa euroa (11,6 me v. 2013) ja tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 8,4 miljoonaa euroa (7,1 me v. 2013). Tulokset ovat budjetoidun mukaiset koko konsernin ja kaikkien konserniyhtiöiden osalta. Tuloksia paransi erityisesti rahoituskulujen lasku. Poistoja kirjattiin poistosuunnitelman mukaisesti. Rakennusten poistoprosentti oli 2,5 kirjanpidon menojäännöksestä. Koneista ja kalustosta vastaava poisto oli 25 prosenttia. Luottotappioita kirjattiin konsernissa 85 000 euroa (74 000 euroa v. 2013) ja jälkiperinnän tuottoja aiempien vuosien luottotappioista 98 000 euroa (105 000 euroa v. 2013). Uudisrakennusinvestointien rahoitukseen tarvittavat luotot saatiin Kuntarahoitus Oyj:stä ja perusparannusinvestointien luotot Lahden kaupungin konsernipankista. Kokonaisuudessaan sekä emoyhtiön että konsernin tulos ja taloudellinen asema olivat tilikauden päättyessä hyvät. Toimitusjohtaja Juhani Jokelainen Talousjohtaja Petri Juvonen Palvelupäällikkö Terttu Karppinen Isännöintipäällikkö Matti Koskinen Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen Johdon asiantuntija Pertti Merenluoto Kiinteistöjen rakennuttaminen, perusparantaminen ja kaupat Vuonna 2014 valmistui Lehtiojan palvelukeskuksen II vaihe Kilpiäisten kaupunginosaan. Kiinteistössä on kaikkiaan 190 tehostetun palveluasumisen paikkaa vanhuksille ja muistisairaille. Palvelukeskuksen bruttokustannukset (I ja II vaihe) olivat yhteensä noin 33,5 miljoonaa euroa ja nettokustannukset saatujen investointiavustusten ja arvonlisäverojen vähentämisen jälkeen noin 17,2 miljoonaa euroa. Palvelutalon kaikki tilat on Konsernin liiketoiminnan ja henkilöstön tunnusluvut Tunnusluku 2014 20132012 Liikevaihto (meur) Liikevoitto (meur) Liikevoitto -% Oman pääoman tuotto % Omavaraisuusaste % Vuokrasaamiset liikevaihdosta % Käyttöaste -% Asukasvaihtuvuus % Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 1) 2) Vakituinen henkilöstö 31.12. Henkilöstökulut tilikaudella (meur) 43,1 12,1 28,1 24,2 14,7 1,0 98,7 21,6 33,0 30 1,9 41,0 11,6 28,2 20,9 11,6 1,1 99,3 19,1 33,2 30 1,9 39,0 9,5 24,4 14,5 10,2 1,2 98,8 20,9 31,8 30 1,7 1) luvussa mukana koko henkilökunta mukaan lukien vakituiset ja määräaikaiset 2) vuoden 2012 luku korjattu vastaamaan uutta laskentatapaa Lahden Talot Oy:n hallitukseen kuuluivat yrittäjä Harri Metsänen (vpj, vas.), yrittäjä Antti Sirvo, työteknikko, eläkeläinen Riitta Erviä (pj), YTM, eläkeläinen Pia Peltomaa (2. oik.) ja työsuojeluvaltuutettu Juha Ravalt. Kuvassa lisäksi Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen (3. oik.). Kuvasta puuttuu toiminnanjohtaja Terttu Pohjolainen. vuokrattu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Kerinkallion Apilakadulle valmistui uusi asumispalveluyksikkö pitkäaikaisasunnottomille. Kohteeseen tuli 27 asuntoa. Investoinnin bruttokustannukset olivat 5,1 miljoonaa euroa. Saadun erityisryhmien investointiavustuksen ja arvonlisäverojen vähentämisen jälkeen nettokustannuksiksi jäi 2,1 miljoonaa euroa. Myös tämän kohteen tilat vuokrattiin sosiaali- ja terveystoimelle. Kummankin rakennuksen energialuokka on A. Molemmissa kohteissa lämmitysjärjestelmänä on maalämpö, jonka avulla kiinteistöjen tiloja voidaan myös viilentää. Apilakadulla tuotettiin uusiutuvaa sähköenergiaa myös aurinkopaneeleilla. Perusparannuksiin käytettiin rahaa noin 3,5 miljoonaa euroa. Peruskorjauksiin ja muuhun korjaustoimintaan käytettiin yhteensä 8,3 miljoonaa euroa. Yhtiön toimitiloja vastaavat osakkeet Kiinteistö Oy Liiketaloissa ja Asunto Oy Rahataloissa myytiin ja vuokrattiin edelleen yhtiön käyttöön pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Kaupoista saatiin myyntivoittoa 536 000 euroa. 13 Toimintakertomus 1.1. – 31.12.2014 Kiinteistöjen ylläpito ja ympäristöasiat Jätehuoltopalvelut kilpailutettiin alueittain vuonna 2013. Aluemalli on osoittautunut toimivaksi ja sen myötä jätekustannukset ovat laskeneet selvästi. Seuraava askel jätehuollon kehittämisessä on 1.6.2014 käynnistetty Luukuta Oikein-lajittelukilpailu. Tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja parempi jätteiden lajittelu. Kilpailussa menestyminen edellyttää mm. kiinteistön jätteenkeräysastioiden vähentämisestä, astioiden noutorytmin harventamisesta ja jätekatosten siisteyttä. Kilpailu tukee yhtiön ja sen omistajan ympäristötavoitteita. Jos kilpailun tulokset ovat myönteisiä, vähenevät jätekustannukset edelleen. Kiinteistöjen turvallisuusohjeet ja -suunnitelmat uusittiin tilikauden lopussa ja ne ovat käytännössä kokonaan sähköisessä muodossa. Kaikkiin asuntoihin jaetaan vuoden 2015 alussa kirjallinen turvallisuusohje. Vedensäästöön liittyviä toimia jatkettiin uusimalla ja kunnostamalla kolmessa kustannuspaikassa 262 asunnon vesikalusteet. Uutena hankkeena käynnistettiin 14 kustannuspaikan ulko- ja/tai sisävalaistuksen uusiminen hyödyntämällä Led-teknologiaa. Hankkeen myötä kiinteistöjen valaistus-olosuhteet paranevat ja niiden valaistuksesta syntynyt sähkön kulutus pienenee. Hankkeessa on tarkoitus edetä vuosittain ja kiinteistöryhmittäin tehtyjen tarvekartoituksien perusteella. Kaikessa uudisrakentamisessa ja perusparantamisessa yhtiö selvittää mahdollisuudet käyttää uusiutuvaa energiaa ja lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta. Pitkäjänteisenä omistajana se ottaa toiminnassaan huomioon kiinteistöjen elinkaaren ja tähtää elinkaarikustannusten minimointiin. Asukasdemokratia Uudistettu asukasdemokratiamalli vahvistettiin hallituksessa 22.5.2014 asukaskokoustenja asukashallituksen käsittelyjen jälkeen. Keskeiset muutokset edelliseen malliin nähden liittyivät hallitukseen ehdolle tulevien asukasehdokkaiden valintamenettelyyn ja asukashallituksen vaalimenettelyyn tehtyihin muutoksiin. Seuraava vaali pidetään alkuvuodesta 2017. 14 Yhtiön asukashallitus päivitti järjestysmääräykset tilikauden lopulla. Merkittävän asiana päivityksessä oli tupakointikiellon lisääminen koskemaan kaikkia asuntoja kiinteistön yleisten tilojen lisäksi. Tupakointi on sallittua parvekkeilla. Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Suomi ajautui vuonna 2012 talouden taantumaan, joka on jatkunut vuoteen 2014 ja näyttää jatkuvan edelleen. Tänä aikana bruttokansantuote on laskenut joka vuonna. Suomen Pankki arvioi suhdannenäkymien parantuvan vasta vuonna 2016. Työttömyyden arvioidaan säilyvän nykytasolla. Lahdessa työttömyys on ollut pysyvästi maan keskiarvoa korkeammalla ja se on noussut jo yli 19 prosentin. Myönteistä on inflaation alentuminen ja korkotason laskeminen edelleen. Näillä kahdella tekijällä - ennusteiden toteutuessa - on myönteistä vaikutusta Lahden Talojen talouteen. Alhaalla pysyvä inflaatio vähentää kustannuspaineita ja korkotason laskeminen vähentää suoraan korkokuluja. Molemmat tekijät vaikuttavat alentavasti vuokrankorotuspaineisiin. Lahden Talojen rakennustoiminta jatkuu aktiivisena. Kaksi uutta ARA-rahoitteista palvelutaloa on lähdössä rakenteille. Myös kaksi uutta vuokratalohanketta on käynnistymässä. Perusparannus- ja korjaustoiminta Lahden Talot - konsernissa jatkuu aktiivisena. Perusparannuksiin on budjetoitu v. 2015 noin 9,7 miljoonaa euroa. Lisäksi peruskor-jauksiin ja muuhun korjaustoimintaan on varauduttu käyttämään noin 9,5 miljoonaa euroa. Lahden kaupunginvaltuusto on edellyttänyt, että Lahden Talot ostaa kaupungilta sen omistamat Oppilastalo Oy:n osakkeet. Kauppa merkitsee sitä, että opiskelija-asuntoja omistavan yhtiön osakekannasta lähes 80 prosenttia tulee Lahden Talojen omistukseen. Kaupan myötä yhtiölle tulee päävastuu Oppilastalon toiminnasta ja taloudesta. Oppilastalolla on kaikkiaan noin 730 asuntoa. Kaupunki tavoittelee kaupan myötä ”mitattavia synergiaetuja”. Synergiaetujen saavuttaminen onkin välttämätöntä, ettei kauppahinnan suorittamisesta aiheutuva rahoi- tustarve nostaisi tarpeettomasti opiskelijoiden vuokria. Vuokra-asuntojen tarjonta kaupungissa on lisääntynyt. Se on vaikuttanut alentavasti käyttöasteeseen ja lisäävästi vaihtuvuuteen. Mainitut tunnusluvut ovat edelleen valtakunnallisesti hyviä. Korkea ja kasvava työttömyys Lahdessa vaikeuttaa asukkaiden toimeentuloa, mikä voi haitata vuokranmaksukykyä ja -halua. Tästä saattaa seurata vuokrasaamisten ja luottotappioiden kasvua. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epä varmuustekijöistä sekä muista liiketoimin nan kehitykseen vaikuttavista seikoista Konsernin toiminnan kannalta keskeisiä riskitekijöitä ovat asuntojen vuokraustoiminnan tyhjäkäyttöriskit, rahoitusrakenteesta johtuvat lainoituksen korkoriskit ja kiinteistöjen kuntoon liittyvät tekniset riskit. Muut toiminnalliset riskit koskevat lähinnä rakennuttamista ja asukkaiden vuokranmaksukyvyn kehitystä. Aravalainojen ja kiinteäkorkoisten lainojen suhteellinen osuus koko konsernin lainapääomasta oli vuonna 2014 noin 80 prosenttia, mikä alentaa korkoriskiä. Muuten korkoriskeihin on varauduttu hajauttamalla konserniyhtiöiden lainasalkut eri luotonantajien ja korkoperusteiden mukaan. Konsernin lainat tyypeittäin 2014 21 58 Luukuta Oikein -lajittelukilpailun tavoitteena on jätteen määrän vähentäminen ja parempi jätteiden lajittelu. Liipolassa asuva Sari Somerpuro toivoo, että asukkaiden kesken syntyy hyvä kilpailuhenki. Konsernin rahoitusta, sen korkoriskejä sekä vuosimaksulainoihin ja indeksisidonnaisiin lainoihin liittyviä muita riskejä seurataan jatkuvasti. Apuna tässä työssä käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Lainasalkun suojausaste oli noin 85 prosenttia (64 prosenttia v. 2013) ja keskikorko 1,64 prosenttia (2,08 prosenttia v. 2013). Lahden Talot -konsernin käyttöaste oli tilikaudella keskimäärin 98,7 prosenttia ja vaihtuvuus 21,6 prosenttia. Tunnusluvut ovat alan keskimääräisiä paremmalla tasolla, joten vuokraustoimintaan liittyvät riskit ovat toistaiseksi alhaisia. Konsernin kiinteistökannan kuntoa seurataan laatimalla kuntoarviot korjaustoiminnan lähtökohdaksi. Kuntoarvioiden perusteella laaditaan korjausten PTS-suunnitelmat, joiden edellyttämät toimet sisällytetään korjaustoiminnan vuosibudjetteihin. Huoneistojen määräaikaistarkastuksilla ja kiinteistönhoidon laadun valvonnalla tuetaan suunnittelua ja hankitaan tietoa ongelmakohteista. Konsernin rakennuttamisessa riskit pyritään minimoimaan vahvalla suunnittelun ohjauksella ja aktiivisella valvonnalla. Konsernilla on turvaavat vakuutukset, joilla varaudutaan omaisuus-, keskeytys-, vahinkoriskeihin. 21 Konsernin kulutustiedot Vuosi Vaihtuvakorkoiset lainat Valtionkonttorin aravalainat Kiinteäkorkoiset lainat 2014 20132012 Lämmitysenergia, kWh/m 3 Vesi, l/asukas/vrk Sähkö, kWh/m 3 43,6 43,844,4 136,5 139,0 141,0 Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi Hallitus esittää, että emoyhtiön tilikauden voitto 500 005,96 euroa kirjataan taseen voittovaroihin. Edelleen hallitus esittää, että osinkoa jaetaan 500 000 euroa. 7,5 7,16,7 15 Konsernituloslaskelma 1.1.2014–31.12.2014 Liikevaihto Vuokrat Käyttökorvaukset Jälkiperintätuotot 42 667 357 98 40 531 326 105 Liikevaihto yhteensä 43 122 40 962 Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut kiiinteistön kulut Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä 724 -1 921 -6 484 412 -1 882 -6 550 - 1 084 -2 442 -5 -754 -4 225 -1 840 -1 063 -521 -174 -1 370 -1 172 -8 273 -91 -85 -216 23 315 -1 011 -2 297 -191 -710 -4 070 - 1 736 -1 013 -724 -152 -1 328 -1 130 -6 397 -80 -74 -470 21 383 Liikevoitto (-tappio) 12 126 11 559 Rahoitustuotot ja -kulut -3 679 - 4 444 Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja 8 447 7 115 -125 -375 -264 -1 479 7 947 5 372 Tuloverot Laskennallisten verojen muutos Tilikauden voitto (- tappio) 16 1.1.2014–31.12.20141.1.2013–31.12.2013 (1 000 euroa) (1 000 euroa) Konsernitase 31.12.2014 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskener. hankinnat Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä 31.12.201431.12.2013 (1 000 euroa) (1 000 euroa) 3 168 2 746 8 341 8 341 214 792 2 840 205 278 2 353 134 176 10 448 236 555 564 240 287 21 816 237 964 1 773 242 483 9 359 116 3 906 13 381 10 401 1 116 2 652 14 169 253 668 256 652 Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden voitto/-tappio Oma pääoma yhteensä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 080 3 319 17 718 7 947 37 064 8 080 3 319 12 846 5 372 29 617 192 246 6 844 198 232 6 468 226 12 415 1 792 1 923 960 198 17 514 804 15 886 1 784 2 478 1 245 138 22 335 Vieras pääoma yhteensä 216 604 227 035 Vastattavaa yhteensä 253 668 256 652 17 Lahden Talot Oy:n tuloslaskelma 1.1.2014 – 31.12.2014 Liikevaihto Vuokrat Käyttökorvaukset Jälkiperintätuotot 1.1.2014–31.12.20141.1.2013–31.12.2013 (1 000 euroa) (1 000 euroa) 2 808 17 7 2 855 16 5 Liikevaihto yhteensä 2 832 2 876 Muut kiinteistön tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset 2 757 -1 495 -369 2 513 -1 476 -468 Kiinteistön muut hoitokulut Hallinto Käyttö ja huolto Ulkoalueiden hoito Siivous Lämmitys Vesi ja jätevesi Sähkö ja kaasu Jätehuolto Vahinkovakuutukset Vuokrat Kiinteistövero Korjaukset Muut hoitokulut Luottotappiot Muut liiketoiminnan kulut -478 -134 0 -47 -221 -84 -38 -27 -20 -305 -73 -330 -55 -2 -197 -389 -133 -16 -46 -225 -83 -53 -39 -15 -288 -69 -408 -47 -4 -456 Kiinteistön muut hoitokulut yhteensä -2 011 -2 271 Liikevoitto (-tappio) 1 714 1 174 276 1 990 -1 492 -266 908 -500 498 408 2 - 100 500 308 Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (-tappio) ennen tilinp.siirtoja ja veroja Vapaaehtoisten varausten muutos Voitto (-tappio ennen veroja) Tuloverot Tilikauden voitto (-tappio) 18 Lahden Talot Oy:n tase 31.12.2014 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja keskener. hankinnat 31.12.201431.12.2013 (1 000 euroa) (1 000 euroa) 155 156 1 249 1 249 12 745 107 12 887 142 6 8 726 55 14 833 14 915 14 341 15 737 29 903 30 234 1 493 116 726 2 335 605 116 913 1 634 32 238 31 868 Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/-tappio Tilikauden voitto/-tappio 8 080 3 319 24 500 8 080 3 319 216 308 Oma pääoma yhteensä 11 923 11 923 Tilinpäätössiirtojen kertymä 5 778 4 287 12 765 13 847 99 962 137 153 311 110 1 772 176 882 146 108 374 125 1 811 Vieras pääoma yhteensä 14 537 15 658 Vastattavaa yhteensä 32 238 31 868 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä Vastaavaa yhteensä Vastattavaa Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Saadut ennakot Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 19 Lahden Talot Oy Mariankatu 19 15110 Lahti Vaihde (03) 851 570 [email protected] www.lahdentalot.fi Toimisto avoinna ma–pe klo 9–12 Vuosikertomuksen suunnittelu ja toteutus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Juha Kortelainen, JK2 Lahden Talot Oy Valokuvat: Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden Talot Oy Kannen kuva: Markus Henttonen Päivärinteenkatu 22:ssa asuva Kirsti-Elina Autio vähentää jätteen määrää kierrättämällä itselleen tarpeettomat tavarat eteenpäin ja lajittelemalla jätteet huolellisesti. Paino: Aldus Oy 2015
© Copyright 2024