Asukasviesti 3/2012, 15-vuotisjuhlanumero
3/2012 15 vuotta Sisältö: Lahden Talojen yhteystiedot 2 Pääkirjoitus 3 Lahden Talot lyhyesti 3 Ihmisenä muiden joukossa Milkistä vanhaa kunnioittaen nykyvaatimusten mukainen 4 Elämänlaatua vuokratalossa 13 6 Asukkaat ja räjähtävä voima kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla 14 Retket Serenaan ja Korkeasaareen asukkaiden suosiossa 14 Eteläisellä Liipolankadulla kesäiset 40-vuotisjuhlat 15 Liipolanhuipulla nähtiin hurjia ja erikoisia hattuja 15 Asukasaktiivin ajatuksia: Aika entinen ei koskaan enää palaa… 17 Mieluisa paluu lapsuusmaisemiin 8 Urheilun sankareita 8 Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Tervetuloa Taloihin! 9 10 Palveluasuminen: Yhteistyötä, kuuntelua ja oppimista 18 Hollolan palvelukotihanke kuntayhteistyön uranuurtaja 19 Lehtioja on Lahden Talojen historian suurin hanke 20 Energiatehokkuus: Asuntorakentamisessa näkökulma energiatehokkuudesta elinkaaritehokkuuteen 22 Asukastoiminta: Asukkaiden ääni kuuluu ja näkyy Vesku 36:ssa 30 31 Henkilöstön vedensäästögallup Kiinteistönhoito: Asuminen: Pajanpellonkadulla voitontahto korkealla 12 Asukkaiden palkitsemisen suunnittelussa asukashallituksella ratkaiseva rooli 13 Postimies ja poliisi,sosiaalityöntekijä ja kuunteluoppilas 32 Ritaniemenkatu 5:n siisteys saa kehuja sekä talon asukkailta että vierailta33 Porraskäytävän yleisilmeen on oltava silmälle siisti34 Yhtiö: Konserniksi hyvällä fiiliksellä 36 Avoimuutta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta 37 37 Joka päivä ja 40 vuotta Muut: Vuokrat nousevat keskimäärin 4,3 prosenttia 38 Lanssikadun talot saivat näkyvyyttä Europahouse-kilpailussa 24 Sanaristikko 39 Myös perusparantaminen tähtää energiansäästöön Sanaristikon 2/2012 ratkaisu 39 26 Uusiin asemiin 39 Suurimman pudottajan voitosta tiukka kaksinkamppailu 28 Uusi käytäntö varmistaa yhteyden isännöintiin 39 Etusivun kuva: Markus Henttonen Marja-Liisa Jokelan lapsuudessa Kansakoulukatu 3:n ja 4:n pihat olivat pelkkää hiekkaa. Nyt Jokela iloitsee pihapiirin kivoista istutuksista ja penkeistä. 2 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti [email protected] www.lahdentalot.fi VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla: [email protected] ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma–pe 9–12 puhelinaika: ma–pe 9–15 asuntoasiat sähköpostilla: [email protected] ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma–pe klo 9–12 puhelinaika: ma–pe 9–15 sähköposti: [email protected] tekstiviestit: 044 429 5700 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi 15 vuotta Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Markus Herrainsilta, Ville Jäntti Valokuvat: Jukka-Pekka Flander, Markus Henttonen, Teija Horppu, Lahden kaupunki, Lahden Talojen asukkaat, Lahden Talot Oy, Vuorelma Arkkitehdit Oy Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 52 000 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 1/2013 PÄÄKIRJOITUS Hyvä lukija! L L A H D E N TA L O T LY H Y E S T I ahden Talot Oy täyttää vuoden vaihteessa 15 vuotta. Saman ikäinen on myös kädessäsi oleva Asukasviesti-lehti. Emme järjestä näyttäviä syntymäpäiväjuhlia, mutta haluamme tarjota kaikille lahtelaisille rautaisannoksen tietoa oman kaupunkimme vuokrataloyhtiöstä. Lahden Taloilta vapautuu kuukausittain vajaat sata asuntoa. Vapautuvien asuntojen nopea tarkastaminen, mahdollinen kunnostaminen ja tarjoaminen edellyttävät toimivia tietojärjestelmiä, hyvää yhtiön sisäistä yhteistyötä ja nopeaa päätöksentekoa. Nopeimmillaan asunnon voi saada jopa samana päivänä! Kokonaisuutena prosessi toimii varsin hyvin: asunnoista on kysyntää, ja vajaakäyttöaste on vain prosentin luokkaa. Kiinteistöjen kuntoa valvotaan kuntoarvioilla, eri rakennusosien kuten kattojen ja hissien tarkastuksilla ja kuntotutkimuksilla. Niiden pohjalta laaditaan kunkin kiinteistön pitkän aikavälin korjaussuunnitelmat. Jatkuva korjaaminen ja perusparantaminen ovat yhtiön toiminnan kulmakiviä. Korjausten vaatimia taloudellisia resursseja emme saa valtiolta tai kunnalta, vaan ainoastaan vuokrista. Niinpä kuukausivuokrista 80 senttiä neliöltä varataan sellaisiin isohkoihin korjauksiin, joihin vuokratalon omat varat eivät riitä. Asunnot tarkastetaan muuttojen yhteydessä, mutta myös määräajoin muutaman vuoden välein. Näin varmistetaan asuntojen kunto ja huomataan mahdolliset asumisongelmat. Kun pikkuviat havaitaan ja korjataan ripeästi, ajan myötä korjaustarpeet ja -kulut vähenevät. Viime vuosina Lahden Talojen rakentamisen, perusparantamisen ja rakennusten ylläpidon painopisteenä ovat olleet energiatehokkuus ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöönotto aina kun mahdollista. Lanssikatu 3–5 maalämpöineen, aurinkokeräimineen ja maaviileän hyödyntämisineen on näissä asiois- Lahden Talot -konserni on Lahden seudun suurin vuokranantaja, joka rakennuttaa, omistaa, ylläpitää ja tarjoaa vuokra-asuntoja Lahdessa. Konsernilla on vankka asema Lahden alueella: konserni omistaa yhteensä lähes 5 700 asuntoa, joissa asuu 9 700 lahtelaista. Konsernin emoyhtiö on Lahden kaupungin kokonaan omistama Lahden Talot Oy. Sillä on kolme tytäryhtiötä: Lahden Asunnot Oy ja Lahden Palveluasunnot Oy sekä Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36. sa yhtiönlippulaiva. Hanke on herättänyt runsaasti valtakunnallistakin kiinnostusta! Saatuja kokemuksia hyödynnämme tulevissa rakennushankkeissamme. Toteutamme ”etukenossa” Lahden kaupungin Green City -ohjelman tavoitteita muun muassa siinä, että kaikki tulevat uudisrakennuksemme ovat vähintään matalaenergiatasoa. Myös energian ja veden säästäminen on yhtiön arkea. Olemme sitoutuneet valtakunnalliseen energiatehokkuussopimuksen (vaets) ja oman ympäristöohjelmamme säästötavoitteisiin. Kaikki kiinteistömme on kytketty kaukovalvontaan, jonka avulla voidaan seurata ja ohjata mm. energian kulutusta. Ns. vesiprojektissa uusimme ja korjaamme vanhoja, runsaasti kuluttavia vesikalusteita kuten hanoja ja wc:n istuimia. Lisäksi olemme haastaneet asukkaamme vedensäästökilpailuun, josta kerromme tarkemmin tämän lehden sisäsivuilla. Lahden kaupungin kasvaessa Lahden Talot rakentaa uusia vuokrataloja vähintään joka toinen vuosi. Erityisasuntoja tuotetaan kaupungin tarpeita vastaava määrä. Painopiste on vanhusten palveluasunnoissa, joita väestön ikääntymisen ja muistisairauksien lisääntymisen takia tarvitaan runsaasti. Olen kirjoittanut pitkähkösti kiinteistöistämme. Toimintamme lähtökohta on kuitenkin asukas! Haluamme tuottaa kohtuuhintaista ja laadukasta asumista sekä olla turvallinen ja haluttu vuokranantaja. Viime asukastyytyväisyystutkimuksessa 95 prosenttia asukkaistamme oli valmis suosittelemaan asuntojamme ystävilleen. Toivomme – ja teemme sen eteen hartiavoimin työtä – että pystymme tulevaisuudessakin palvelemaan asukkaitamme hyvin! Juhani Jokelainen toimitusjohtaja Lahden Talot Oy omistaa konsernin vapaarahoitteisen kiinteistökannan ja liikehuoneistot. Sen palveluksessa on pääosa konsernin 30 hengen henkilöstöstä. Tytäryhtiöistä Lahden Asunnot Oy omistaa pääosan konsernin arava-asuntokannasta ja siten suurimman osan konsernin asunnoista. Lahden Palveluasunnot Oy taas omistaa vanhuksille ja muille erityisryhmille tarkoitettuja palvelutaloja ja erityisasuntoja. Viime vuosina Lahden Talot -konserni on tiivistänyt yhteistyötään Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa ja rakennuttanut lukuisia uusia palvelutaloja vanhuksille ja muille erityisryhmille, muun muassa vammaisille. Lahden Talot -konserni on Lahden kaupungin toiseksi suurin yhtiö. Sen liikevaihto vuonna 2011 oli 37 miljoonaa euroa ja tase 236 miljoonaa euroa. Lahden Talot Oy aloitti toimintansa tammikuun alussa 1998, joten kuluva vuosi on sen toiminnan viidestoista. 3 Ihmisenä muiden joukossa Iso vuokrataloyhteisö on avannut Anja Hyvöselle uuden maailman K un Anja Hyvönen viime maaliskuussa valmisteli muuttoa Porvoon kodista Lahden Talojen vuokrataloon, hän törmäsi vuokralla asuvia kohtaan tunnettuihin ennakkoluuloihin – nimittäin omiinsa. – Kun tulin katsomaan Mastokadun asuntoa, mietin, mihin oikein joudun! En ole aiemmin asunut näin isossa kokonaisuudessa, joten minulla ei ole identiteettiä isossa yhteisössä asumiseen, Hyvönen kertoo. Ennakkoluulot yllättivät hänet, olisihan hänen jos kenen pitänyt tietää, ettei esimerkiksi asumisen rauhallisuus tai rauhattomuus ole kiinni asumismuodosta. – Olen asunut myös Helsingin hienostokaupunginosassa Kaivopuistossa. Samassa talossa asui häirikkö, joka terrorisoi koko taloa ja jonka asunnon asuntoyhtiö lopulta joutui ottamaan hallintaansa. Mastokadun talosta ja suuressa vuokratalossa asumisesta Hyvösellä on pelkkää hyvää sanottavaa. – Mitään sellaista ei ole tapahtunut, mihin olin kauhuskenaarioissani varautunut! Ihmiset ovat pääosin vilpittömiä, sillä täällä kaikki ovat tasa-arvoisia keskenään. Jos asunnoista osa olisi omistusasuntoja, kyräily ja eriarvoisuus lisääntyisivät. Vuokralla asuminen on Anja Hyvöselle tietoinen arvovalinta. – Olen elämäni varrella asunut myös omistusasunnossa, mutta se aika on ollut ja mennyt. En tunne tarvetta omistaa, eikä taloudellisella statuksella ole minulle väliä. Lahdesta Hyvönen tarvitsi ison asunnon, josta yhden huoneen voi irrottaa työhuoneeksi. Toiveissa siinsi pitkäaikainen asunto. Porvoon koti oli sijainnut luhtitalossa, ja Lahdestakin Hyvönen kävi ensin katsomassa luhtitaloasuntoa. – Onneksi asuntosihteeri Katri Helminen ajatteli parastani ja suositteli minul- 4 le tätä asuntoa. Iso kiitos siitä Katrille, oli rohkea teko ehdottaa tätä! Muutoinkin Lahden Taloilta saamani palvelu on ollut todella hyvää, Hyvönen kiittelee. Asioinnista jäivät hyvät muistot myös asuntosihteeri Katri Helmiselle. – Anja Hy- dän omaksemme” ja haluavat pitää yllä siisteyttä, Hyvönen sanoo. Suuressa yhteisössä asuminen on avannut Hyvöselle miltei uuden maailman. – On ollut rikastuttava kokemus asua vuokratalossa. Miten helppoa on- Muistona Porvoon-ajoista Anja Hyvösellä on olohuoneensa seinällä taulu, jonka Hilkka Lehtinen nypläsi Porvoon valtiopäivien 200-vuotisjuhlien symboliksi. Kuvassa on nyplätty marsalkka ja sen takana viuhka, jonka Ulla Möllersvärd pudotti lattialle ja Venäjän tsaari Aleksanteri I nosti hänelle. vönen oli ensimmäinen asiakkaani, jonka kanssa vuokrasopimuksen allekirjoitus hoidettiin sähköisesti, Helminen kertoo. Mastokadun koti ja sen miljöö ovat monella tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukaiset. Valoisa kolmio sijaitsee korkean talon ylimmässä kerroksessa, ja siinä on lasitettu parveke. Talo on hyvin hoidettu, esimerkiksi porraskäytävä ja hissi ovat poikkeuksellisen siistit, eikä pesulatasoisen pesutuvan käytöstä peritä maksua. Iso piha asukkaiden hoitamine istutuksineen on kaunis, viihtyisyyttä luovat grilli, puutarhakeinu ja lasten leikkipaikka. – Minulle on syntynyt mielikuva, että asukkaat mieltävät tämän kaiken ”mei- kaan olla tavallinen ihminen – täällä tulee hyväksytyksi sellaisena kuin on! Antoisaa on ollut päästä osalliseksi yhteisöllisyydestä. Hyvöseltä puuttui joitakin työkaluja, joita hän olisi tarvinnut. Onnekseen hän löysi asukkaan, jonka työkalurepertuaarista sai lainaan kaiken tarvitsemansa. Vastapalvelukseksi ompelutaitoinen Hyvönen on korjannut työkalut lainanneen asukkaan vaatteita. Asukkaiden yhteisöllisyys on Anja Hyvösen mielestä niin arvokas asia, että sitä kannattaisi systematisoida. Valmiiksi luotujen järjestelmien kautta avun tarvitsijat ja auttajat kohtaisivat ja asukkaat tutustuvat toisiinsa helposti ja luontevasti. ASUMINEN Anja Hyvönen • Venäjän kansantaiteiden korkeakoulun johtaja ja rehtori • Auskultointia vaille valmis opettaja • Radio- ja televisiotoimittaja • Tekee kansainvälisiä projektitöitä • Kiertänyt maailmalla maailmaa parantamassa Kaikkien alojen osaajia Lahden Talojen noin 9 700 asukasta ovat kuin suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa. Lahden Taloissa asuu väkeä vauvasta vaariin, ja opiskelijoiden, eläkeläisten ja työttömien lisäksi asukkaista löytyy likimain kaikkien alojen osaajia. Edustettuna ovat muun muassa seuraavat ammatit: • Aluejohtaja • Kirjanpitäjä • Lastenhoitaja • Leipuri • Liikenneopettaja • Lääkäri • Opettaja • Palkanlaskija • Parturi-kampaaja • Poliisi • Prosessinvalvoja • Puutarhuri • Sairaanhoitaja • Työnopastaja • Vastaanottovirkailija • Verkostoasentaja • Vienti- ja myyntiassistentti • Ylitarkastaja Mastokadun pihapiiri grilleineen ja istutuksineen on monella tapaa Anja Hyvösen toiveiden mukainen. – Minulle on syntynyt mielikuva, että asukkaat mieltävät tämän kaiken ”meidän omaksemme” ja haluavat pitää yllä siisteyttä. – Talojen tai asuinalueiden osaamispörsseissä apua voisi sekä hakea että tarjota. Tarvitsisin joskus Mosse-koiralleni hoitajaa, itse voisin vastaavasti toimia lapsenvahtina. Minulla ei ole autoa, vaan vuokraan auton silloin, kun tarvitsen sitä. Ottaisin silloin mielelläni kyytiin jonkun kyytiä tarvitsevan, kun vain tietäisin, kuka kyytiä tarvitsee, Hyvönen luettelee. Vaihdettavien hyödykkeiden listaa on helppo jatkaa: sanoma- ja aikakauslehdet, hiusten leikkuu ja kampaaminen, viherkasvien pistokkaat, kotisiivous, pienet remontti- ja korjaustyöt… Hyvönen muistuttaa yhteisöllisyyden yhteiskunnallisesta merkityksestä, estää- hän se syrjäytymistä ja vähentää ennakkoluuloja. – Elämäni vauraammassa vaiheessa menin hyvin varauksellisesti ja ennakkoluuloja tuntien kylään vuokralla asuvan julkkistoimittajan luokse! Ihmettelin, kuinka niin tunnettu, hyvin koulutettu ja arvostamani toimittaja voi asua Helsingin kaupungin omistamassa ”köyhäintalossa”, Hyvönen kertoo. – Ystävätär huomasi reaktioni. Hän perusteli tilannettaan sillä, että hänelle tärkeintä on toteuttaa itseään haluamallaan tavalla ja pitää työstä luovia taukoja, jolloin voi omistautua kirjoittamiselle ja jatko-opiskeluille apurahojen turvin. 5 Arvokohteen arvoisesti Miljoonakylässä eli Milkissä, virallisesti Kansakoulukatu 3:ssa ja 4:ssä, parhaillaan toteutettava perusparannus on toinen laaja peruskorjaus, joka taloihin tehdään niiden yli 60-vuotisen historian aikana. Sen yhteydessä asunnot, yhteiset tilat ja ulkopuoli uudistuvat nykyajan vaatimusten mukaisiksi. Samalla säilytetään vanhaa henkeä ja palautetaan talojen alkuperäistä ulkoasua, joka osin hävisi vuosina 1982–1983 toteutetussa ensimmäisessä perusparannuksessa. Perusparannuksen suunnittelussa kuultiin sekä asukkaiden toivomuksia et- Perusparannettujen talojen sisäänkäynnit uusine puisine ulko-ovineen ja sisäänkäyntejä ympäröivine tiililaattaratkaisuineen ovat ilo silmälle. 6 tä Lahden kaupunginmuseon näkemyksiä. Kaupunginmuseon tutkija Riitta Niskanen pitää kesäkuun lopussa valmistuneen ensimmäisen vaiheen lopputulosta onnistuneena. – Perusparannus on tehty hyvin ja huolellisesti suunnitellen. Erityisen iloinen olen niistä ratkaisuista, joilla taloihin on palautettu niiden alkuperäistä ulkoasua. Näihin kuuluvat ulkoseinissä sisäänkäyntejä ympäröivät tiililaattaratkaisut. Kansakoulukatu 3 ja 4 muodostuvat Helsingintien ja Tapparakadun kulmauksessa sijaitsevasta neljästä kerrostalosta, jotka Lahden kaupunki rakennutti helpottamaan lähinnä siirtoväen asuntopulaa. Talot suunnitteli ja piirsi arkkitehti Hilding Ekelund, ja ne valmistuivat vuosina 1946–1947. Ulkoisesti alue muistuttaa Helsingin Olympiakylää. Rakennukset mainitaan Lahden yleiskaavassa arvokkaana kohteena. Perusparannuksen ensimmäinen vaihe kattoi Kansakoulukatu 4:n kaksi taloa. Toinen vaihe Kansakoulukatu 3:n kahdessa talossa alkoi elokuussa. Se toteutetaan samojen suuntaviivojen mukaisesti kuin ensimmäinenkin; merkittävin ero on, että kakkosvaiheen taloon tehdään tupakeittiöllisiä asuntoja poistamalla yhdeksästä kaksiosta keittiön ja toisen huoneen välinen seinä. Milkin talot rakennettiin lapsiperheiden tarpeisiin. Nykymittapuun mukaan asunnot ovat perheasunnoiksi pieniä: 50-neliöisiä kaksioita sekä 37,5-neliöisiä huoneen ja keittiön asuntoja. Asuntoihin tuli kylmä vesi ja keittiöissä olivat puuhellat. Niiden tilalle saatiin 1960-luvulla kaasuhellat. Suihkut, lämmin vesi ja sähköliedet tulivat 1980-luvun alun perusparannuksessa. Siihen asukkaat eivät olleet kaikilta osin tyytyväisiä, ja perusparannus aiheutti jonkin verran jälkipyykkiä. Ensimmäisen perusparannuksen jäl- Perusparannettujen asuntojen keittiöt ovat saaneet nykyaikaisen ja valoisan yleisilmeen. keen taloissa on tehty muita pienempiä korjauksia. 1990-luvun alussa tehtiin kattoremontti, jossa tiilikatto vaihdettiin peltikatoksi. Vuonna 1996 peruskorjattiin keittiöt. Parvekkeet korjattiin vuonna 2001. ASUMINEN Milkin perusparannuksessa talojen ulkoasua ja pihaa koskevissa asioissa kuultiin Lahden kaupunginmuseon toivomuksia. Museon toivomuksesta esimerkiksi talojen vanha vaaleankeltainen ulkoväri säilyy eikä pihoja asvaltoida. Perusparannuksen ensimmäinen vaihe Asunnot • Asuntojen porraskäytäväovet ja ikkunat vaihdettu. • Yksi iso asunto (4 h + k) jaettu alkuperäisen huoneistojaon mukaisesti kahdeksi pieneksi asunnoksi. • Kylpyhuoneet uusittu kokonaisuu dessaan. Keittiöstä lohkaistu lisätilaa pesukoneelle. • Keittiö kodinkoneineen uusittu ja asennettu astianpesukonevaraus. • Asuntojen seinät maalattu ja tapetoitu vanhaan henkeen, lattioihin asennettu linoleumpinnoite. • Asuntoihin asennettu lisää komeroita. Kiinteistö ja yleiset tilat • Ilmanvaihto uusittu, painovoimainen ilmanvaihto säilyy. •Yhteistilat ja porrashuoneet remontoitu, porrashuoneen lattioiden mosaiikkibetoni säilytetty. •Porrashuoneisiin lisätty savunpoistoikkunat. •Saunaosasto uusittu. •Talopesula koneineen uusittu, toiseen taloon lisätty kuivaushuone. Lahden Talojen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema, vuonna 1951 valmistunut asuin- ja liikekiinteistö, jossa 78 asuntoa. Kiinteistö nimettiin Olavinlinnaksi silloisen kaupunginjohtaja Olavi Kajalan mukaan. Hollolankatu 3 Arkkitehti Unto Ojosen suunnittelema, vuonna 1951 valmistunut kivitalo, jossa 47 asuntoa. Talo rakennettiin aikanaan kaupungin virkamiesten asuintaloksi. Talon sisäpihalta avautuu yhteys laajaan Fellmannin puistoon. Kansakoulukatu 3 ja 4 Ensimmäisen vaiheen perusparannuksessa säilytettiin muun muassa vanhat väliovet ja lämmityspatterit. Vuosina 1946–1947 valmistuneet neljä kerrostaloa, joissa 108 asuntoa. Talot rakennettiin helpottamaan Lahteen muuttaneen siirtoväen asuntopulaa. Ne suunnitteli arkkitehti Hilding Ekelund. Onnelantien pienkerrostalot Kolme puurakenteista pienkerrostaloa, jotka rakennettu vuosina 1928, 1930 ja1935. Jokaisessa talossa on 5–6 asuntoa. Onnelantien puutaloalue on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä. •Irtainvarastot uusittu, ullakko poistettu asukkaiden käytöstä. Talon ulkoasu •Ulkoseinät maalattu, vanha vaalean keltainen sävy säilytetty. •Sisäänkäyntien ympärillä ollut punatiilimuuraus korvattu 50-luvun henkisellä laatoituksella. •Metallinen ulko-ovi vaihdettu alkuperäistä ovea muistuttavaksi puulasioveksi. •Talojen päätyyn rakennettu uusi katoksellinen ulkoporras kellarikerrokseen. •Lumiesteet, lapetikkaat ja kattosillat uusittu. Piha-alueet •Pelastustiet pohjattu kantamaan tikasauton kuorma. •Yli-ikäisiä kuusia poistettu, autopaikat varustettu lämmitystolpalla, salaojat uusittu ja sokkelit lämpöeristetty. •Pihakalusteita ja -varusteita uusittu sekä vanhat alkuperäiset penkit kunnostettu. •Vanhan miljöön säilyttämiseksi pihakäytävien pintamateriaaliksi jätetty sora. 7 Lapsistahan Milkki tunnettiin: yksistään Pulkkisten porraskäytävän perheillä oli yli 30 lasta. – Joissain perheissä oli jopa 10 lasta, muistelee Juhani Pulkkinen, Edith Pulkkisen poika, joka oli noin 10-vuotias perheen muuttaessa Milkkiin. – Vapaasta kasvatuksesta ei onneksi tiedetty mitään. Kun voitin itseäni pari vuotta vanhemman pojan pitkässäpallossa ja kaveri suutuspäissään veti minua turpiin, pojan äiti tuli ulos ja antoi pojalleen selkään! Lähialueilla Milkin poikia hieman pelättiin. Joskus eteläisen Lahden pojat kävivät talojen välisiä sotia tyyliin Milkki vastaan Hennala ja Milkki vastaan Asemantausta. – Milkin pojat tappelivat keskenäänkin, Juhani Pulkkinen kertoo. – Ne olivat reiluja tappeluita: elleivät omat nyrkit riittäneet, lähdettiin karkuun! Edith ja Juhani Pulkkinen muistelevat lämmöllä Milkin asukkaiden yhteisöllisyyttä. Saman talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka lainaamassa rahaa. ”Kaikilla oli yhtä tiukkaa” Milkki tarjosi yhteisöllisyyttä ja vertaistukea Milkissä asumisessa parasta oli yhteisöllisyys. – Taloudellisesti oli tiukkaa, mutta Milkissä näki, että muilla oli yhtä tiukkaa. Toinen toisiltamme saimme vertaistukea. Näin muistelee Edith Pulkkinen, joka perheineen asui Kansakoulukatu 4 E:ssä vuosina 1952–1971. Saman talon kaikki asukkaat tunsivat toisensa, ja naapurilta voitiin käydä vaikka lainaamassa rahaa. – Samassa talossa asunut ulosottomies kävi miltei joka päivä lainaamassa mieheltäni tupakkaa. Seuraavana päivänä hän maksoi lainansa takaisin – ja lainasi taas uudet tupakat! Edith Pulkkinen kertoo nauraen. – Ja kun joku talon äideistä oli pesutuvassa pyykillä, toinen saattoi viedä pyykkärille kahvit. Pienistä ei valitettu. Lapset pitivät meteliä, ja joskus lasten välisissä leikeissä tai riidoissa joku loukkasi itsensä pahastikin, mutta asiat kuin asiat sovittiin hyvässä yhteisymmärryksessä. 1950-luvulla Milkin taloissa olivat puuhellat. Jokainen perhe hankki polttopuunsa itse. Talon kivijalan aukosta puut heitettiin sisälle ja vietiin omaan kellarikoppiin. – Kellarikerroksen pitkällä käytävällä asukkaat pilkkoivat halkoja. Minäkin pilkoin puita jo hieman yli 10-vuotiaana, Juhani Pulkkinen kertoo. 1960-luvun lopulla tulivat kaasuhellat. – Talonmies myi suuria kaasupulloja, jotka naisväki raahasi kotiin, Edith Pulkkinen muistelee. Pyykkituvan varustus oli aikansa mukainen: pata veden kuumentamiseen, kaksi isoa betonista valettua allasta ja yksi metallinen, pesukoneina isot pyykkilaudat. Mankelilla oli pituutta pari metriä, ja painona siinä oli valtava kiviröykkiö. Vuonna 1971 Edith Pulkkinen sai kauppaopiston vahtimestarin viran, ja perheen oli muutettava virka-asuntoon Svinhufvudinkadulle. Edith Pulkkinen huokaa. – En olisi millään lähtenyt pois Kansakoulukadulta! Yhteisöllisyys oli osa Milkin elämää vielä myöhemminkin. Hyvä esimerkki yhteishengestä on rahankeräys, joka vuonna 1986 järjestettiin työkyvyttömyyseläkkeelle jääneelle asukkaalle. Asukkaat myös järjestivät hiihtokilpailuja, lauluiltoja ja teatterimatkoja, ja vilkas kerhotoiminta jatkui aivan viime vuosiin asti. Lisäksi myös milkkiläiset osallistuivat 1990-luvun puolivälissä Lahden kaupungin vuokratalofuusiota vastustaneeseen rintamaan. Urheilun sankareita – Urheilu pelasti monta Milkin poikaa! Näillä sanoilla osan lapsuuttaan ja nuoruutensa Milkissä asunut Juhani Pulkkinen kuvailee Milkin aktiivisen urheilutoiminnan yksilötason merkitystä. Sen lisäksi, että urheilu piti poikia poissa joron jäljiltä, se myös tuotti jopa kansainvälisesti menestyneitä urheilijoita. Edelleenkin voimissaan oleva lentopallojoukkue Kimmo Volley, entinen Lahden Kimmo, sai alkunsa Milkistä. Joukkueen alkulyönnit iskettiin Länsiharjun kansakoulun lentopallokerhossa, virallises- 8 ti seura perustettiin 1953. Kymmenkunta vuotta jatkuneen mitaliketjunsa aikana joukkue voitti kolme Suomen mestaruutta, kolme hopeaa ja neljä pronssia. Joukkueen kirkkain tähti oli Pentti ”Pömsö” Aallonen, joka 1960-luvulla peräti viidesti valittiin Suomen parhaimmaksi lentopalloilijaksi. Kimmon riveissä milkkiläiset olivat neljä kertaa voittamassa myös A-poikien Suomen mestaruutta. Milkkiläiset hallitsivat suvereenisti myös muita palloilulajeja. Vuonna 1970 perustettu jalkapallo- seura Milkin Pallo pelasi neljännessä divisioonassa ja kerran kolmannessakin peräti parikymmentä vuotta. Milkkiläisten keskuudesta ponnahti myös hyviä jääpalloilijoita, koripalloilijoita, käsipalloilijoita ja vesipalloilijoita. Milkkiläisten panos Lahden Uimaseuran toiminnassa on Juhani Pulkkisen mielestä turhan suotta painunut unohduksiin. – Jossakin vaiheessa Lahden Uimaseuran joukkueesta puolet asui yhdessä ja samassa Milkin talossa. ASUMINEN Mieluisa paluu lapsuusmaisemiin Viime kesäkuun lopussa sulkeutui Marja-Liisa Jokelan elämässä yksi ympyrä Jokelan muuttaessa perusparannettuun Kansakoulukatu 4:ään. Kyseessä oli paluumuutto lapsuusmaisemiin ja vieläpä samanlaiseen asuntoon, jollaisessa Jokelan kuusihenkinen perhe asui Kansakoulukatu 3:ssa vuosina 1958–1979. Paluu Milkkiin on ollut enemmän kuin mieluisa. – Fiilikset ovat hyvät, olen tosi tyytyväinen sekä asuntoon että asuntosihteeri Anne Kuusterän palveluun! On hienoa, että täällä on säilytetty vanhaa, kuten väliovet ja lämmityspatterit, mutta lisätty komerotilaa ja pesukonepaikka kylpyhuoneeseen. Muutto pienempään asuntoon oli kytenyt Marja-Liisa Jokelan mielessä siitä lähtien, kun nuorin poika muutama vuosi sitten muutti omilleen Pohjoisen Liipolankadun kodista. – Kun näin lehdestä, että Milkin perusparannetut asunnot tulevat hakuun, päätin tosi nopeasti hakea tänne. Olen aina viihtynyt Lahden eteläosissa, ja tämä on paikkana aivan ihana, lyhyt matka keskustaankin! – Jo aiemmin olin huomannut, että pihat olivat muuttuneet. Lapsuudessani ne olivat pelkkää hiekkaa, nyt on kivoja istutuksia ja penkkejä, Jokela lisää. Oma ilon aiheensa on, että asunto järjestyi nelostalon pohjoispäädystä. Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta lisää leveällä ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat näkymät sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin. ollut muita nimiä kuin Marja-Liisa. Olisi ollut niin hienoa, että olisi ollut useampi nimi! Keijupuiston kerrostalojen paikalla oli Marolan metsä, yksi lasten suosima leikkipaikka, Kullankukkulalla taas heinälato, jonka heinäkasoissa oli hauska pomppia. Helsingintietä rullanneesta juhannuksen menoliikenteestä laskettiin autoja, uimassa käytiin Mytäjäisissä ja Häränsilmässä. – Tekemistä riitti, koskaan ei valitettu äidille, että ”mitä mä tekisin”! Vain se harmitti, että meillä elettiin jämptiä elämää, johon kuuluivat lasten varhaiset kotiintuloajat. Niitä noudatettiin, vaikkei olisi huvittanut, kun toiset lapset jäivät vielä ulos. Lapsuutensa ja nuoruutensa Milkistä Marja-Liisa Jokelalla on paljon mukavia muistoja. Lähellä olivat niin Länsiharjun koulu kuin myös kenttä, jolla kesäisin pelattiin pallopelejä ja talvisin luisteltiin. Usein tytöt ja pojat pelasivat ja leikkivät yhdessä: pesäpalloa, neljää maalia, kymmentä tikkua laudalla, mustaa miestä. Tyttöjen prinsessaleikeissä Marja-Liisa Jokelaa harmitti se, että prinsessana sai aina olla kaveri, jolla oli prinsessalle sopivat nimet Anne Inger Elisabet. – Minua kismitti, kun minulla ei Elämä Kansakoulukadulla on tasaantunut sitten Marja-Liisa Jokelan lapsuuden ja nuoruuden. – Täällä on todella rauhallista, mistään ei kuulu ääniä. Eräs naapurini pyyteli anteeksi sitä, että saattaa yöllä töistä tultuaan käydä suihkussa. Sellainen ei minua häiritse! Puolentoista kuukauden asumisen jälkeen Jokela ei vielä tiennyt, millaisia ihmisiä taloon oli muuttanut. – Luultavasti yksin asuvia ja pariskuntia, sillä lapsia en ole nähnyt, ja ovathan asunnotkin pienehköjä. Odotan, että talossa alkaa lenkkisauna, sillä siellä tutustuu naapureihin! Pulkkinen itse harrasti uintia, mutta myös muun muassa vesipalloa ja jalkapalloa. Uintia sivuaa yksi nuoruusvuosien muisto: Noin 16-vuotiaana Juhani Pulkkinen oli palaamassa kotiin uimaseuran sunnuntaiharjoituksista vuotta vanhemman kaverinsa kanssa, joka oli töissä VR:llä. Kaveri ajoi polkupyörää, Pulkkinen istui tarakalla – ja tietysti matkalle osui poliisin ratsia. Tilanne oli paha, sillä kiinni jääminen olisi voinut merkitä kaverille työpaikan menettämistä. – Kaveri kurvasi talomme pihaan. Ryntäsim- Marja-Liisa Jokela on tyytyväinen Milkin kotiinsa. Reilun kokoisen olohuoneen valoisuutta lisää leveällä ikkunalaudalla varustettu nurkkaikkuna, josta avautuvat näkymät sekä talojen piha-alueelle että puistomaisemiin. me piiloon talon alakertaan – otimme pyöränkin sisälle mukaan – ja olimme siellä aivan hiljaa. Poliisit etsivät meitä, mutta eivät löytäneet, Pulkkinen muistelee. Lahden Uimaseuran riveissä veljekset Sauli ja Rauno Lahti saavuttivat sekä SM- että EMmitaleja, mutta kunnostautuivat myös palloilulajeissa. Sakkena tunnettu Sauli Lahti oli todellinen monipuolisuus, ja urheilun eteen tekemästään työstä hän sai myös julkista tunnustusta: Lento- palloliiton kultaisen ansiomerkin, Uimaliiton ansiomerkin, Lahden Työväenopiston kultaisen merkin, Lahden piirin hopeisen ansiomerkin sekä Opetusministeriönansiomitalin kullatuin ristein. Unohtaa ei pidä myöskään yleisurheilua eikä hiihtoa, jossa kummassakin Milkin kasvatit ylsivät aina SM-tasolle saakka. Lähteenä käytetty Juhani Pulkkisen haastattelun lisäksi Lahden Talojen Asukasviesti-lehdessä 3/1998 julkaistua Henry Wahlstenin kirjoitusta. 9 Tervetuloa Taloihin! Haluatko asua perinteisessä kerrostaloasunnossa vai kenties idyllisesti omakotiasumista muistuttavalla tavalla pienkerrostalossa? Lahden Taloilla on yhteensä lähes 5 700 asuntoa, jotka vastaavat mitä erilaisimpiin asumistarpeisiin. Kysytyimpiä ovat lähellä keskustaa sijaitsevat pienet kerrostaloasunnot. Niille, jotka hakevat toisentyyppistä asumista sivussa keskustan hyörinästä, Lahden Taloilla on tarjolla myös rivitalo- ja luhtitalokoteja eri puolilla kaupunkia. Lähes kaikissa kohteissa on maksuton pesutupa kuivaustiloineen, yhteistiloja kokoontumiseen sekä talosauna. Osassa kiinteistöjä on myös huoneistosaunoja. Ohessa esimerkkejä ja yleistietoja Lahden Talojen talotyypeistä. Lähemmät tiedot kuten kohteiden osoitteet sekä asuntojen pohjakuvat ja vuokrat – Lahden edullisimmat! – löytyvät osoitteesta www.lahdentalot.fi. Tervetuloa! KERROSTALOT Hollolankatu 3 on jykevä kivitalo Lahden keskustassa Kartanon kaupunginosassa. Talosta avautuvat hienot näköalat Fellmanninpuistoon ja ylimmästä kerroksis- 10 ta myös Vesijärvelle. Talo on 7-kerroksinen, ja siinä on yhteensä 47 asuntoa. Pienimmissä asunnoissa on huone ja alkovi sekä keittiö tai keittokomero, suurimmissa neljä huonetta ja keittiö. Asuntojen koot vaihtelevat 32,5 neliöstä 88 neliöön, ja miltei kaikissa asunnoissa on parveke. Osassa asuntoja on lautalattioita ja suurimmissa asunnoissa takka. Hollolankatu 3 on rakennettu vuonna 1951, joten se edustaa Lahden Talojen vanhimpia kerrostaloja. Talo on perusparannettu vuonna 1997. Kivikatu 5 puolestaan kuuluu Lahden Talojen uudehkoihin kerrostaloihin, se on rakennettu vuonna 2006. Talo sijaitsee Launeen Keijupuistossa, siinä on viisi asuinkerrosta ja kaikkiaan 33 pienasuntoa. Asunnot käsittävät huoneen, tupakeittiön ja parvekkeen ja ovat kooltaan 35–37,5-neliöisiä. Lahden Talojen kiinteistökannasta suurin osa on kerrostaloja. Kerrostalokohteita on yhteensä 55, joista kolmeen kuuluu myös rivitaloja. Kohteissa on kaikkiaan noin 140 taloa ja niissä yhteensä vajaat 3 400 asuntoa. PIENKERROSTALOT Onnelantie 12 on kodikas pienkerrostalokohde Paavolassa Lahden keskustan palvelujen tuntumassa, kauniilla ja idyllisellä puutaloalueella. Vaikka Onnelantie 12 on pienkerrostalo, moni mieltää sen enemmän omakotitaloksi kuin kerrostaloksi. Talon kuudesta asunnosta yksiöitä on neljä, lisäksi on yksi kaksio ja yksi kolmio. Asuntojen koot vaihtelevat 24,5 neliöstä 70 neliöön. Onnelantie 12 kuuluu Lahden Talojen vanhimpiin kohteisiin: se on rakennettu vuonna 1935. Perusparannus, jonka yhtey dessä muun muassa uusittiin asuntojen keittiöt ja kylpyhuoneet, valmistui syyskuussa 2012. Lahden Taloilla on kaikkiaan seitsemän pienkerrostalokohdetta. Kohteissa on yhteensä 20 taloa ja niissä kaikkiaan 129 asuntoa. ASUMINEN LUHTITALOT Törmäkatu 6, 8, 10, Uotilankatu 5, 7, 9, 11, 15 ja Törmäpolku 6, 8, 10 muodostavat viihtyisän luhtitaloalueen Riihelän kaupunginosassa. Kokonaisuus koostuu 11 erillisestä talosta, joissa on yhteensä 123 asuntoa. Asunnoista 25 on yksiöitä, 49 kaksioita, 44 kolmioita ja viisi neliöitä, ja niiden koot vaihtelevat 32,5 neliöstä 94 neliöön. Kaikissa asunnoissa on terassi tai parveke. Törmäkadun, Uotilankadun ja Törmäpolun luhtitalot on rakennettu vuonna 1978 ja perusparannettu vuosina 1999 ja 2001. Lahden Taloilla on kaikkiaan 12 luhtitalokohdetta. Kohteissa on yhteensä 88 taloa ja niissä kaikkiaan reilut 920 asuntoa. RIVITALOT Katsastajankatu 21 on lähes uudenveroinen rivitalokohde Kärpäsen kaupunginosassa. Kohteessa on kolme rivitaloa ja niissä yhteensä 22 asuntoa. Asunnoista kolmiot ovat 77-neliöisiä ja neliöt 88-neliöisiä, lisäksi jokaiseen asuntoon kuuluu terassi. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen vedenmittaus, joten vedestä maksetaan todellisen kulutuksen mukaan. Katsastajankatu 21:n talot on rakennettu vuonna 1980, mutta perusparannettu vuonna 2011. Lahden Taloilla on kaikkiaan 15 rivitalokohdetta, joista kolmeen kuuluu myös kerrostaloja. Kohteissa on yhteensä 94 rivitaloa ja niissä yli 430 asuntoa. Kohteiden, talojen ja asuntojen lukumäärissä eivät ole mukana palvelutalot ja erityisasunnot. Uusi koti tuo uutta iloa arkeen Katso myös ncc.fi/ asumisturva Lahden Metsäkankaan ostoskeskuksen alueelle on tulossa tyylikkäitä kerrostalokoteja. Asunnot valmistuvat arviolta vuoden 2013 aikana Satulakadulle. Soita ja kysy lisää! NCC Rakennus Oy, ASUNTOMYYNTI Puh. 050 433 7429/Lea Varjola Hämeenkatu 26 A, Lahti, ncc.fi/asunnot 11 ASUKASTOIMINTA Asukkaiden ääni kuuluu ja näkyy Vesku 36:ssa – Ensimmäiseksi meiltä kysyttiin, mitä mieltä olemme talon saunoista. Meidän asukkaiden mielestä ne olivat hyvät, mutta Lahden Talojen edustajien mielestä eivät. Näin kertoo Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36:n asukas ja yhtiön hallituksen toinen asukasedustaja Pentti Ikonen siitä, kuinka kiinteistön siirtyminen uudelle omistajalle näyttäytyi asukkaiden elämässä. – Taloon on lähiaikoina tulossa iso saunaremontti, mutta sitä odotellessakin on muun muassa uusittu panelointeja. Toinen suuri asia oli ikkunaremontti, jonka Lahden Talot toteutti talossa lähes ensitöikseen. – Aikaisemmin kuuluivat kadun äänet sisälle. Ikkunoiden vaihtaminen hiljensi äänet melkein kokonaan, Ikonen kertoo. Ennen kuin Vesku 36 siirtyi Lahden Talojen omistukseen, talossa oli Lahden kaupungin ja eräiden suurten lahtelaisyritysten omistamia työsuhdeasuntoja. Lahden Taloille kiinteistö siirtyi pikkuhiljaa asuntokauppojen kautta. Lahden Taloissa Vesijärvenkatu 36 on oma kuriositeettinsa, sillä se on oma erillinen kiinteistöyhtiö ja muodostaa Lahden Talot -konsernin neljännen yhtiön. Niinpä Vesku 36:ssa toteutuu talotasolla sama asukasdemokratia kuin Lahden Asunnot Oy:ssä – tosin pienimuotoisemmin ja sillä erotuksella, että Vesku 36:ssa hallituksen asukasedustajat valitaan asukkaiden kokouksessa, Lahden Asunnoissa asukasvaaleilla. Kiinteistö Oy Lahden Vesijärvenkatu 36:n hallituksen molemmat asukasedustajat Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas ovat asuneet talossa parisenkymmentä vuotta, siis jo ennen Lahden Talojen aikoja. Miehet myös olivat hallituksessa asukkaiden edustajina jo ennen kuin kiinteistö siirtyi Lahden Taloille. Pentti Ikonen on tyytyväinen hallitustyöskentelyyn. – Mikon kanssa kyselem- 12 Tänä vuonna tehdyn remontin ansiosta Vesku 36:n porraskäytävien seinät hohtavat puhtauttaan. Remonttia kiirehtivät kiinteistöyhtiön hallituksen asukasjäsenet Pentti Ikonen (kuvassa) ja Mikko Karekallas. me muilta asukkailta toiveita ja tuomme hallituksen kokouksessa esille asioita, joita meidän mielestämme pitäisi tehdä. Ajan kanssa niitä on saatu talon budjettiin. Kokouksissa on reilu henki, asioista keskustellaan avoimesti, ja Mikkoa ja minua kyllä kuunnellaan. Tuorein asia, jonka kiirehtijöinä Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas hallituksessa toimivat, on tänä vuonna toteutettu porraskäytävien ja kellareiden remontti. Porraskäytävän seinät ovatkin siistit ja puhtaat ja antavat talosta hyvän vaikutelman taloon tulevalle vieraalle. Pentti Ikonen ja Mikko Karekallas kuuluvat Vesku 36:ssa pisimpään asuneisiin asukkaisiin. – Muutama rouva on saattanut asua meitä pidempään, Ikonen arvelee. Asukastoiminta ei ole kovin vilkasta. – Talon asukkaat ovat vaihtuneet jonkin verran. Kun vuokrat nousevat, silloin asukkaat kyllä kiinnostuvat ja kyselevät. Mikko ja minä pidämme asukkaita ajan tasalla jakamalla tiedotteita. Vaikka Vesku 36 on oma erillinen kiinteistöyhtiönsä, sen asukkaat eivät ole ja elä erillään Lahden Talojen muusta asukastoiminnasta. – Saamme kutsuja asukashallituksen alaisten toimikuntien järjestämiin tapahtumiin ja kilpailuihin. On sitten jokaisen oma asia, osallistuuko vai ei. Asukkaiden palkitsemisen suunnittelussa asukashallituksella ratkaiseva rooli Pitkäaikaisen asukkaan palkitseminen on asia, jota koskevassa päätöksenteossa Lahden Asuntojen (Lahden Talojen tytäryhtiö) asukashallituksella oli ratkaiseva rooli. Asiaa koskevan virallisen päätöksen teki Lahden Asuntojen hallitus, mutta asukashallituksen esityksen mukaisesti. – Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka mietintäprosessi olikin pitkä, lähes puolitoista vuotta, sanoo asukashallituksen puheenjohtaja Anna-Maija Martikainen. Lahden Talot alkoi palkita pitkäaikaisia asukkaitaan tämän vuoden alusta lukien asukkaista, jotka ovat asuneet Lahden Taloissa vähintään 30 vuotta. Vuodesta 2015 eteenpäin aletaan palkita asukkaita 15 vuoden asumisesta. Palkitsemisen arvo on noin 500 euroa, ja palkitsemismuoto voi vuokralaisen valinnan mukaan olla esimerkiksi uusi kodinkone, sälekaihtimet tai asunnon pintaremontti. Asukashallitus asetti asiaa valmistelemaan erillisen työryhmän, joka pohti palkitsemistapoja perusteellisesti. – Keskustelimme eri vaihtoehdoista, esillä oli muun muassa vuokranalennus. Se ei olisi kuitenkaan ollut tasapuolinen kaikkia asukkaita kohtaan, koska alennukset olisivat jääneet muiden asukkaiden maksettavaksi. Tämän vuoksi päädyimme ratkaisuun, joka hyödyttää asukasta, mutta jää asuntoon, kertoo toimi- kunnan jäsen Antero Patamäki. Palkitsemiseen ovat oikeutettuja vuokralaiset, jotka ovat asuneet samassa asunnossa vähintään 15 vuotta. Yksi asukashallitusta ja työryhmää keskusteluttaneista kysymyksistä oli, mitä on yhtäjaksoinen asuminen. Yhdessä päädyttiin siihen, että asumisajaksi samassa asunnossa lasketaan myös asuminen toisessa asunnossa, mikäli asukas on joutunut vaihtamaan asuntoa perusparannusremontin vuoksi. Muita asioita, joihin asukashallitus on päässyt vaikuttamaan, ovat parveke grillausta, asunnossa tupakointia ja kiinteistöjen kerhotilojen käyttöä koskevat säännöt. Asukashallitukseen kuuluvat puheenjohtaja ja kahdeksan jäsentä. Nykyisen asukashallituksen toimikausi päättyy ensi keväänä, jolloin järjestetään uudet asukasvaalit ja valitaan uusi asukashallitus. Anna-Maija Martikainen ounastelee, että Lahden Talojen asukasdemokratian toimintamalli saattaa ennen kevään vaaleja joiltakin osin muuttua. – Oma ja monen muunkin asukasaktiivin toivomus on, että asukashallitus saisi päätösvaltaa joihinkin asioihin, nythän sillä on vain esitysoikeus. Asukashallituksen päätettäväksi sopisivat luontevasti asukaslähtöiset asiat, Anna-Maija Martikainen sanoo. Elämänlaatua vuokratalossa Mitä hyvä asuminen tarkoittaa? Turvallisuutta, toimivuutta, suvaitsevuutta ja tasaveroisuutta. Vaikka olen aistinut toveruutta ja avuliaisuutta talomme käytännön arjessa, on kuitenkin mahdollista kehittää yhteisöllisyyttä. Se voisi tarkoittaa rekisteriä, johon halukkaat ilmoittaisivat osaamisistaan ja tarpeistaan. Dogsitterit, kauppa- ja apteekkireissut, ompelu- ja vaatteiden korjauspalvelut, pienet nikkaroinnit, kukkien hoidot, tilapäiset siivousavut – näiden tarve ja tarjonta eivät kohtaa. Puolueeton järjestelmä helpottaisi avun pyytämistä ja antamista sekä estäisi syrjäytymistä. Kun maksuvälineenä olisi palvelus palveluksesta, harmaata taloutta ei tuettaisi. Muutamissa maissa on tapana jättää tiettyyn paikkaan tiettynä aikana tarpeettomat tavarat, jotka ovat vapaasti vaihdettavissa tai noudettavissa. Tätä kannattaisi kehittää meidänkin yhteisössä. Kannattaisi myös järjestää paikka luetuille sanoma-, käsityö- ja aikakausilehdille, käsityötarvikkeille ja ”kutistuneille” vaatteille. Kesän marja-ajan jälkeen monet huomaavat pakastimessaan ylimääräisiä mehuja, sieniä sekä marjoja, jotka jäävät käyttämättä. Kun itse laitan ruokaa yksinäisen ihmisen talouteen, sitä tulee tehtyä aina liikaa. Yhteinen jaettava tarvitsee vain osoitteen! Anja Hyvönen Haasteita uudelle asukashallitukselle Asukashallituksen puheenjohtajan Anna-Maija Martikaisen haasteet ensi keväänä valittavalle Lahden Asunnot Oy:n asukashallitukselle: • Rakentaa asukashallituksen ja kiinteistöjen asukastoimikuntien välille toimiva yhteys. • Saada myös nuoret mukaan asukastoimintaan. • Luoda asukastoimikunnille toiminta malli uusien asukkaiden vastaanot tamiseksi taloissa. • Kehittää tulevaisuudessakin kiinnostavia kysymyksiä asukastoimikuntien koulutuspäivien aiheiksi. 13 Asukkaat ja räjähtävä voima kohtaavat Jahtikadun kuntosalilla Jahtikatu 3:n asukkailla on mainiot mahdollisuudet tavata toisiaan kunnon kohottamisen merkeissä. Kiinteistön hiekkakentällä voi pelata lentopalloa ja sulkapalloa tai heittää mölkkyä, tarvittavat pelivälineet löytyvät yhteisestä varastosta. Jokunen vuosi sitten, kun lähialueella ei vielä ollut kaupungin luistinrataa, asukasaktiivit jäädyttivät talvisin hiekkakentälle luistelukentän. Sinne löysivät tiensä muutkin kuin Jahtikatu 3:n lapset. Huippuluokan puitteet tarjoaa kuitenkin kerhohuoneen kuntosali. Sen välineistö ei ehdi pölyttymään, vaan on erityisesti tal- Arto Hamina (vas.), Raimo Heiskanen ja Seppo Blomerus kannustavat Jahtikadun asukkaita kuntosalin käyttäjiksi. Syksyn suunnitelmissa on muun muassa asukkaiden kuntopiiri. viaikaan asukkaiden vilkkaassa käytössä. Salin käyttöön oikeuttava avain on vajaalla 20 henkilöllä, ja jokaisella avaimella salia käyttää pari henkilöä. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Seppo Blomerus sekä kuntosaliaktiivit Arto Hamina, Raimo Heiskanen ja Kari Saari eivät turhan suotta olekaan ylpeitä Jahtikadun kuntosalista ja sen aktiivisesta käytöstä. Retket Serenaan ja Korkeasaareen asukkaiden suosiossa Liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden toiminnassa Serenan-retki oli menestys, samoin kuin uutuus Korkeasaaren-retki. Lähtijöitä oli runsaasti, sillä matkat sopivat kaiken ikäisille. Asukkaat ottivatkin ne hyvin vastaan – hienoa! 14 Suhteellisen pieneen kerhohuoneeseen on vuodesta 2006 lähtien koottu kymmenkunta erilaista laitetta sekä jumppapalloja ja -keppejä, käsipainoja ja kahvakuulia. Asukkaat kiittelevät laitteita hyviksi. Seinillä on laitteiden käyttöohjeita ja lehdistä leikattuja jumppaohjeita. Vahinkojen välttämiseksi saatavilla on myös laitteiden käytön henkilökohtaista opastusta. Suositus on, ettei salille tultaisi yksin, vaan kaverin kanssa. – Se on turvallisuustekijä, Arto Hamina korostaa. – Kuten jokaisesta hyvästä kuntosalista täältä löytyvät myös stereot. Peili on vielä pieni – suurempi hankitaan heti, kun ukot eivät enää mahdu peilikuvaan! Seppo Blomerus vitsailee. Kuntosalin aktiivisimmat käyttäjät ovat miehiä, mutta myös naiset toivotetaan tervetulleeksi. – Naiset voivat halutessaan alkaa pitää naisteniltoja, jolloin me miehet häivymme paikalta, Kari Saari kannustaa. Toimiva avainkäytäntö on kuntosalin aktiivisen käytön A ja O. Jahtikadulla se löytyi pienen hakemisen jälkeen. Ensin kokeiltiin avoimia ovia, mutta käytäntö ei toiminut, sillä seurauksena oli ilkivaltaa ynnä muuta. Sen jälkeen avain oli nimetyllä vastuuhenkilöllä, joka pyydettäessä kävi avaamassa oven käyttäjälle. – Sellainen systeemi ei toimi, eihän kukaan halua eikä voi jatkuvasti päivystää kuntosalin ovien takia, avainpäivystäjänä toiminut Kari Saari toteaa. Nykyjärjestelmä perustuu asukastoimikunnan teettämiin avaimiin. Kuntosalin käytöstä kiinnostunut yli 18-vuotias asukas voi lunastaa avaimen panttimaksua vastaan. Kun haluaa lopettaa salin käytön tai muuttaa pois Jahtikadulta, avain palautetaan ja pantin saa takaisin. Kuntosali siis toimii, mutta mitkä ovat tulokset? Kunto kohoaa tasaisesti? Arto Hamina näyttää, kuinka venytyslaitetta käytetään. – Kaikkien istumatyötä tekevien kannattaa – Tasaisesta kunnon kohoamisesta en käydä iltaisin venyttämässä selkäänsä muutama tiedä, Seppo Blomerus tuumii. – Taitaa olminuutti, hän vinkkaa. la enemmän sitä räjähtävää voimaa! Nämä retket ovat myös vuoden 2013 ohjelmassa, kylpylämatka helmi–maaliskuussa ja Korkeasaaren-reissu kesäkuussa koulujen loputtua. Myös Vesijärven-risteily on ohjelmassa vuonna 2013. Tänä vuonna sitä ei voitu järjestää, koska lähtijöiden minimimäärä ei toteutunut. Mölkkykisojen ajankohdan arvioimme ehkä väärin mölkyn MM-kisojen takia. Lisäksi kisan osallistujamäärä on useana vuonna ollut pieni, minkä vuoksi halusimme tilalle vaihtoehtoisesti minigolfin. Myös se kaatui osanottajien puutteeseen. Siihen oli varattu komeat palkinnot tarjoilun kera. Katsotaan ensi vuonna, löytyykö halukkaita! Tänä vuonna on vielä jäljellä ostosmatka Ikeaan Vantaalle. Ei kun porukalla ostoksille. Ostosmatka järjestetään myös vuoden 2013 lopulla. Vuosi on mennyt suunnitelmien ja budjetin mukaisesti. Tietoa toiminnasta löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi. Risut ja kehut ovat tarpeellisia toiminnan parantamiseksi, joten viestittäkää [email protected]. Hyvää syksyn ja ruskan aikaa kaikille asukkaille sekä Lahden Taloille 15-vuotisjuhlan kunniaksi. Olavi Mäyrä, puheenjohtaja ASUKASTOIMINTA Eteläisellä Liipolankadulla kesäiset 40-vuotisjuhlat Keksi hurjin tai erikoisin hattu -kilpailu innosti Huippukatu 2:n asukkaat sonnustautumaan mitä erilaisimpiin hattuluomuksiin. Kilpailun voiton vei Seppo Koivikon luomus “lätsätorni” (3. oik.). Huippukatu 2:ssa nähtiin hurjia ja erikoisia hattuja Liipolanmetsä eli Eteläisen Liipolankatu 1:n talot on rakennettu vuosina 1970–1972. Kiinteistö on neljä 7-kerroksista taloa, joissa huoneistoja on 119 ja asukkaita yli 200. Yhteistä 40-vuotistaivalta juhlittiin lauantaina 16.6. Ruuat toimitti pitopalvelu. Tarjolla oli broilersalaattia, jauhelihakeittoa, leipää ja kotikaljaa, jälkiruoaksi kahvia, teetä ja mehua sekä tuorejuustokakkua. Kyllä oli hyvää! Keijo Kotilainen lakaisi jo aamutuimaan grillialuetta ja auttoi pöytien kantamisessa. Liisa Tähtinen ja Pirkko Vaittinen toimivat juhlien emäntinä. Suurena apuna oli Riitta Paakkunainen. Ulkopenkkien pesu oli hankalaa vedensäästön takia; vettä kannettiin ämpäreillä ympäri pihaa. Liisa ja Keijo ahersivat siinä touhussa. Liipolanhuipun eli Huippukatu 2:n kesän päättäjäiset pidettiin 1. syyskuuta pilvisessä säässä kilpailujen ja hauskanpidon merkeissä. Päättäjäisten teemana oli tällä kertaa Keksi hurjin tai hauskin hattu. Hattuluomuksia oli monenmoisia: vilttitossua, linnunpesää, peruukkiversioita ja oikein taiteellisia luomuksia, jopa Kaunottaria ja hirviöitä. Lippuäänestyksessä voiton vei Seppo Koivikon luomus “lätsätorni”. Perinteisessä rappujen välisessä tiukassa mölkkykilpailussa voiton nappasi jo kolmannen kerran peräkkäin D-rapun joukkue D-Team (Vesa Lehtola, Anja Lehtola, Seppo Koivikko). Toiseksi tuli B-rapun Huiput (Liisa Hytti, Keijo Vainikka ja Pirjo Kyllönen) ja kolmanneksi A–D-Team (Sisko Lamberg, Ritva Spein ja Ritva Mäkinen). Tikkakisa (20 tikkaa) miehet: 1. Jarmo Keränen 108 pist. 2. Anssi Sinisalo (51). 3. Seppo Koivikko (48). Naiset: 1. Sisko Lamberg (81). 2. Sari Soinala (70). 3. Ritva Mäkinen (68). Lapset: 1. Veeti Tiukkanen (54). 2. Jan Helo (49). 3. Otto Tiukkanen (20). Ilmojen haltiat hellivät Eteläisen Liipolankatu 1:n 40-vuotisjuhlien osanottajia kauniilla ja jopa helteisellä säällä. Lisäksi joukon pienimmät Hugo ja Pyry Tiukkanen saivat omat erikoispalkintonsa. Asukastoimikunta tarjosi kahvit, “korvalaakit”, mehut ja kabanossit. Muut juomat olivat jokaisella omasta takaa. Kiitos kaikille osallistujille ja hyvää syksyä kaikille asukkaille. Ruokailun jälkeen pelasimme mölkkyturnauksen. Voittajaksi selviytyi Keijo Kotilainen, toiseksi Tarja Mannukka ja kolmanneksi Toivo Piiroinen. Mäkäräiset tekivät välillä suurhyökkäyksiä, mutta selvisimme suhteellisen ehjinä grillille, missä päivän lopuksi grillasimme makkaraa ja nautimme salaattia ja kotikaljaa. Päivä sujui mukavasti ja tuli tunne, että kaikilla oli kivaa. Isot kiitokset kaikille mukana olleille, etenkin Liisalle, joka työssäkäyvänä vielä jaksoi passata meitä muita. Kiitokset myös kaikille talkoolaisille sekä Lahden Taloille, joka mahdollisti juhlamme antamalla rahaa tarjoiluihin. Jatketaan hyvää yhteisöllisyyttä ja ystävyyttä! Asukastoimikunnan puolesta Anja Koivikko Pirkko Vaittinen Asukastoimikunnan puheenjohtaja Korinheitto: 1. Riku Pirinen. 2. Jan Helo. 3. Otto Tiukkanen. Pussijuoksu: 1. Jan Helo. 2. Jere Nevalainen. 3. Veeti Tiukkanen. Ämpäripallo: 1. Riku Pirinen. 2. Otto Tiukkanen. 3. Sara Nevalainen. Lujatalo Salpausselän Rakentajat Oy puh. 020 789 5150 Kerintie 20, 15500 Lahti SALPAUSSELÄN RAKENTAJAT OY www.salppuri.com 15 Näytämme tien energiatehokkuuteen Maailma, jossa me kaikki voimme saavuttaa enemmän kuluttamalla vähemmän maapallomme luonnonvaroja. Autamme ihmisiä hyödyntämään energiaansa tarjoamalla lisäarvoa tuottavia taloteknisiä järjestelmiä sekä niihin liittyviä energia- ja turvallisuuspalveluita. Make the most of your energy Schneider Electric Buildings Finland Oy Ahjokatu 4 A, 15800 Lahti Puh. 03-7828 020 www.schneider-electric.com/fi 16 ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Aika entinen ei koskaan enää palaa… K aivataanko sitä? Olin itse kuuden kuukauden ikäinen, kun sota alkoi, mutta mennyt aika on muistissani vain kirkastunut. Kun pommitus alkoi, oli hätä rintamilla olevien puolesta ja myös naapureista. Moni asia oli köyhyydestä ja pulasta huolimatta paremmin kuin nyt. Pullan tuoksuisissa kodeissa oli yhteiset ja sovitut ruoka-ajat ja velvollisuudet asioiden hoitumiseen. Ruokapöydässä keskusteltiin asiallisesti, ja perheen pää aloitti keskustelun. Silloin kunnioitettiin vanhempia. Mihin ovat kadonneet hyvät tavat, vanhempien kunnioitus ja tyytyväisyys edes johonkin asiaan yhteisössä? On surullista huomata, kuinka yhteinen hyvä ja viihtyvyys ovat kadonneet elämästämme. Asiaa ei voi yleistää, mutta valitettavasti se huonoin käytös näkyy ja kuuluu arjessamme. Lahti ei koskaan aiemmin ole ollut näin epäsiisti; roskia on joka paikassa, ja ihmiset käyttäytyvät yleisillä paikoilla äänekkäästi riehuen ja riidellen. Asumisviihtyvyyttä ei voi ostaa nettikaupasta, eikä isännöitsijä voi sitä meille rakentaa, vaan se on meidän asukkaiden tehtävä. On valitettavaa, että jotkut katsovat oikeudekseen haitata muiden asumisviihtyvyyttä. Otetaan oikeuksia ja vedotaan järjestyssäännöissä mainittuihin kellonaikoi- hin (hiljaisuus klo 22–6). Mielestäni naapurini ei tarvitse kuunnella minun mielimusiikkiani tai perheeni riitelyä mihinkään kellonaikaan! Asioitahan ei pidä yleistää, mutta varmaankin kaikki ovat todenneet uutisotsikoista, että opettajat voivat huonosti, on työpahoinvointia ja koulukiusaamista, ja kotipihoillaan vanhukset kokevat ikärasismia, ovat ”kyttääjiä”. Kysymyksessä on kuitenkin vain ohjausta oikeaan käyttäytymiseen ja hyviin tapoihin ohjaamisesta! Lahden Talot Oy on laittanut pihojamme viihtyisäksi, joten niitä ei pitäisi tahallaan repiä ja sotkea. Meillä on poikkeuksellisen hieno puutarha ja aivan vieressä rauhaisa metsä leikkikenttineen. Toivoisi, että kaikki saisivat nauttia luonnosta ja elämästään tässä yhteisössä. Taloissamme on ollut vuosien aikana hyvin toimivia kerhoja ja paljon yhteisiä tapahtumia. Nyt on toiminta hiipunut. Me asukastoimikunnan jäsenet olemme ikääntyneitä, ja nuoria ei tule tilalle. Järjestimme jo perinteeksi tulleen Elojuhlan hiljattain lasten ohjelmineen sekä lettu- sekä grillimakkarakesteineen. Nyt on virinnyt kylläkin tiistain lapsikerho, ja vastikään sovimme, että Äiti/isä–lapsikerho alkaa toimia torstaina. Kerho on tarkoitettu vauva- ja taaperoikäisille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Äidit saavat keskenään vastata kerhon sisällöstä. Olemme jo saaneet ensi vuoden budjettiesityksen, joka sisältää myös vuokrankorotusehdotuksen. Se ei miellytä moniakaan, mutta kustannusten noustessa se on välttämätön asia. Me asukkaat voimme omalta osaltamme vaikuttaa asiaan lajittelemalla jätteet oikein, elämällä siististi, rikkomatta paikkoja. Vuoden 2009 asukastoimikuntien koulutuspäivän teemana oli Elinvoimaa ja hyvinvointia yhteisöstä. Mietitäänpä aihetta ja sitä, mitä itse voimme sen eteen tehdä. Hyvää syksyä – mennään lähistön sienimetsään etsimään sen satoa! Ritva Haavisto 17 PALVELUASUMINEN Yhteistyötä, kuuntelua ja oppimista Tuula Tuomola kiittelee palveluasumisen Lahden mallia Lahden kaupungin vanhusten palvelutalojen johtajan Tuula Tuomolan työssä seitsemän viime vuotta ovat olleet mielenkiintoisia ja opettavaisia. Sen jälkeen, kun kaupungin palvelutalot siirtyivät Lahden Talojen omistukseen, Tuomola on osallistunut vanhojen kohteiden korjausten ja uusien palvelutalojen rakentamisen suunnitteluun. Eri tahojen yhteistyö on toiminut hyvin.– Jopa kokousten ajankohdat on sovittuniin, että pääsen varmasti mukaan, ja esittämäni toivomukset on otettu huomioon sen mukaan, kuin ARA:n säädökset antavat varaa, Tuomola kiittelee. Hän puolestaan on yrittänyt tuoda suunnitteluun kaiken palveluasumisen osaamisen kysymällä palvelutalojen henkilöstön mielipiteitä ja pyytämällä toisinaan vastaavia hoitajia mukaan kokouksiin. – Olen oppinut rakentamisesta paljon! Lisäksi olen oppinut, että kaikki on kirjoitettava muistiin ja kaikesta muistettava sanoa. Eihän arkkitehti voi tietää, mitä tarvitaan, ellei asiasta sanota. Arkkitehdin on tärkeää tuntea esimerkiksi muistisairaan värimaailmaa. Kylpyhuoneessa pitää olla kontrasteja, sillä valkoista wc-istuinta ei huononäköinen hahmota ja voi siksi kaatua ja loukata itsensä. Jotkut värit tekevät dementiaa sairastavan levottomaksi, toiset taas rauhoittavat. – Hankkeet eivät onnistu, elleivät osapuolet kuuntele toisiaan. Kohta todennäköisesti arkkitehti osaa suunnitella ja Lahden Talot rakennuttaa palvelutalon ilman yhteistyötäkin! Tuomola naurahtaa. Vastikään rakenteille lähtenyt Lehtiojan palvelutalo mietityttää Tuula Tuomolaa. – Toivoisin että olemme osanneet katsoa 20 vuoden päähän. Tilojen pitää olla muunneltavia, mutta pelkään, ettei esimerkiksi 40 neliön oleskelutila anna kovin paljon mahdollisuuksia. Oppia on otettu Kilpiäisten palveluta- 18 Palvelutalojen johtaja Tuula Tuomola kertoo, että Lehtiojan palvelutalossa toteutetaan kuntouttavaa työotetta. Tämän mahdollistamiseksi palvelutaloon otetaan töihin hoitajien lisäksi myös muun muassa fysioterapeutteja ja toimintaterapeutteja. losta, missä ongelmaksi ovat osoittautuneet pitkät käytävät: joillekin vanhuksille matka oman huoneen ovelta oleskelutilaan on liian pitkä. – Lehtiojan palvelutaloon tulee ryhmäkoteja, joissa pienen asukasryhmän yhteinen oleskelutila on lähellä, Tuomola kertoo. Soluajattelu tukee yhteisöllisyyttä. – Sekä asukkailla että henkilökunnalla on oltava tunne, että tämä on meidän yhteinen kotimme. Henkilökunnan rooli on tärkeä, sillä työntekijät osaltaan vaikuttavat siihen, kuinka hyvin vanhus viihtyy. Asukkaiden huonokuntoisuus on pyritty ottamaan huomioon myös siinä, että parvekkeille pääsee sängyn kanssa. Lahden malli, jossa palvelutalojen omistaminen on keskitetty yhdelle kaupungin yhtiölle, toimii Tuula Tuomolan mielestä todella hyvin. Lahden Talot on ottanut hoiva-asumisen erittäin hyvin haltuunsa, ja yhteistyö toimii. – Jos joku rakennuttaa ilman yhteistyötä, lopputulos ei välttämättä ole tilojen käyttäjän kannalta onnistunut. Lisäksi on hyvä, että kaikkien palvelutalojen isännöinti on keskitetty samalle isännöitsijälle. Kustannukset, ARA:n säädökset ja raha ovat asioita, joihin suunnittelussa törmätään tämän tästä. – Välillä tuntuu, että ne rajoittavat liikaa. Toki rakentaminen maksaa paljon, mutta loppujen lopuksi talon käyttö on paljon kalliimpaa kuin rakentaminen. Kohteeseen pitäisikin voida lisätä jotakin ekstraa, jos perustelut ovat hyvät, Tuomola sanoo. Lehtiojan palvelutalosta rakentuu iso kompleksi. Tuomola ei usko, että tulevaisuudessa tehdään yhtä isoja kokonaisuuksia. Hän toivoo, että Lahdessa voitaisiin toteuttaa Sosiaali- ja terveysministeriön Ikähoiva-työryhmän visiota palvelualueista, joille sijoittuisi sekä tavallisia asuntoja että senioriasuntoja, asumisyhteisöjä ja ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia ryhmäkoteja. Alueita rakennettaisiin eri puolille kaupunkia, ja niiden suunnittelussa otettaisiin huomioon iäkkäiden ihmisten oikeus kotiin ja toimivaan arkeen. – Toivon, että Lahden Talot seuraa vanhuspalveluiden asumistrendejä ja miettii, mitä muuta kuin nykymallin mukaista palveluasumista ikääntyneiden asuminen voisi olla, Tuomola sanoo. Lahden Talojen palvelutalot ja erityisasunnot Vanhukset • Hoivakoti Wellamo • Jalkarannan palvelutalo • Kilpiäisten palvelukeskus • Kärpäsen palvelutalo • Lepolakoti • Mukkulan palvelutalo • Ritatornin palvelutalo Kehitysvammaiset • Etevan Lahden tukikeskus • Kilpiäisten palvelukeskus • Merrasojanpuisto • Salinmäen palvelukoti • Etevan Yli-Köllin asumisyksikkö Muut kohderyhmät • Kilpiäisten päiväkoti (lapset) • Kivikatu 5 B (mielenterveyskuntoutujat) • Kojolanrinne (päihdekuntotutujat) • Launeen erityisasunnot (asunnottomat, maahanmuuttajat) • Nikulankuja I ja II (päihdekuntoutujat) • Viherlaaksontie 28 (mielenterveys kuntoutujat) Palvelutalot ja erityisasunnot ovat pääosin Lahden Talojen tytäryhtiön Lahden Palveluasunnot Oy:n omistuksessa. Palvelukoti Onnenkodosta tulee kaksikerroksinen, joten se sijoittuu luontevasti Salpakankaalle terveyskeskuksen ja uimahallin väliselle alueelle. Hollolan palvelukotihanke kuntayhteistyön uranuurtaja Lahden Talot tekee palvelutalorakentamisen suomalaista historiaa rakentamalla vanhusten palvelukodin Lahden naapurikunnalle Hollolalle. Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kunnallisena yhteistyönä toteutettava palvelukoti koko Suomessa. Salpakankaan palvelukoti Onnenkodon rakennustyöt alkoivat elokuussa, ja sen arvioidaan valmistuvan lokakuussa 2013. Onnenkoto rakennetaan keskelle Salpakangasta terveyskeskuksen ja uimahallin väliselle alueelle. Palvelukotiin tulee 60 asuntoa, joista 45 varataan dementia-asumiseen ja 15 tehostettuun palveluasumiseen. Kaksikerroksisen rakennuksen huoneistoalaksi tulee 3 442 neliömetriä ja kokonaisalaksi 4 391 neliömetriä. Lahden Talojen valitseman linjan mukaisesti Onnenkodosta rakennetaan matalaenergiatalo. Tiiviyden puolesta rakennuksesta tulee energiatehokas, ja sen energialähteenä hyödynnetään uu- siutuvia luonnonvaroja. Palvelukoti liitetään kaukolämpöverkkoon, mutta maalis–syyskuussa käyttövesi lämpiää rakennuksen katolle sijoitettavilla aurinkokeräimillä. Lisäksi rakennukseen tulee tehokas lämmön talteenotto sekä tilojen viilennys, joka toteutetaan Salpa-Mattilan vedenottamolta saatavalla pohjavedellä. Onnenkodon rakennuttaa Lahden Talot Oy tytäryhtiölleen Lahden Palveluasunnot Oy:lle, joka vuokraa sen Hollolan kunnan liikelaitokselle Peruspalvelukeskus Oivalle. Rakennushankkeen nettokustannukset ovat reilut 7,5 miljoonaa euroa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt hankkeelle 2,9 miljoonaa euroa erityisryhmien investointiavustusta ja 4,6 miljoonaa euroa korkotukilainaa. Rakennushankkeen pääurakoitsijana toimii Varte Oy. KUNTARAHOITUS OYJ Kuntarahoitus on kuntien, Kevan ja Suomen valtion omist ama yksi Suomen suurimmista luottolaitoksista. Yhtiön tavoitteena on varmistaa kuntasektorille edulliset rahoituspalvelut, toimia tehokkaasti ja kasvaa kannattavasti. Kuntarahoituksen kansainvälinen luottoluokitus on paras mahdollinen A A A - sama kuin Suomen valtiolla. www.kuntarahoitus.fi 19 Lehtiojan palvelutalon ensimmäiseen vaiheeseen valmistuu 90 asuntoa. Talo lämpiää pääosin maalämmöllä. Lehtioja on Lahden Talojen historian suurin hanke Myös Salinmäen palvelukoti on energiatehokas Lahden Talojen historian suurin rakennushanke on hyvällä alulla Lahden Kilpiäisissä. Kyse on Lehtiojan palvelutalosta, johon valmistuu kahdessa vaiheessa yhteensä 190 vanhusten palveluasuntoa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistuu viiteen kerrokseen 90 asuntoa. Ensimmäisen vaiheen jatkoksi rakennettavassa toisessa vaiheessa asuntoja valmistuu vielä sata lisää. Ensimmäisen vaiheen kokonaiskustannukset ovat noin 19 miljoonaa euroa. 20 Niihin on saatu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) erityisryhmien investointiavustusta 5,9 miljoonaa ja korkotukilainaa 9,6 miljoonaa euroa. Uudet, modernit palveluasunnot helpottavat vanhusten asumispalveluiden haasteellista tilannetta korvaamalla ensisijaisesti Harjukadun laitospaikkoja. Palvelutalo on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa, ja se vuokrataan kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Rakennushankkeen pääurakoitsija on Skanska. Ensimmäinen vaihe valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. Toisen vaiheen rakennustöiden arvioidaan alkavan toukokuussa 2013 ja valmistuvan alkuvuonna 2015. Hieman ennen kuin Lehtiojan palvelutalon rakennustyöt alkoivat, valmistui Mäntsäläntielle kehitysvammaisten asumispalveluja ja päivätoimintaa tarjoava Salinmäen palvelukoti. Palvelukoti li- PALVELUASUMINEN ”Edessä isoja haasteita” Salinmäen palvelukoti on liitetty kaukolämpöön, mutta tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja. säsi kehitysvammaisten asumispaikkoja Lahdessa. Lisäksi se tukee toimintalinjaa, jolla kehitysvammaisten asumispalvelut keskitetään Lahdessa kaupungin omaksi palvelutarjonnaksi. Salinmäen palvelukodissa on yhdessä kerroksessa 18 kehitysvammaisten palveluasuntoa sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat 40 erityisoppilaalle. Palveluasunnot ovat kahdessa yhdeksän asunnon ryhmäkodissa, joissa molemmissa on lisäksi asukkaiden yhteinen oleskelutila. Lahdessa on paljon nuoria, asunnon tarpeessa olevia kehitysvammaisia. Salinmäen palvelukodissa he voivat harjoitella taitoja, joita tarvitsevat voidakseen asua myöhemmin yksilöllisemmin. Salinmäessä järjestetään myös kehitysvammaisten loma-ajan toimintaa sekä tilapäishoitoa. Palvelukoti on vuokrat- tu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. Molemmat kohteet jatkavat energiatehokasta rakentamistapaa, jota Lahden Talot on toteuttanut viime vuosien uudishankkeissaan. Lehtiojan palvelutalo lämpiää pääosin maalämmöllä, Salinmäen palvelukoti on liitetty kaukolämpöön, mutta tilojen viilennyksessä hyödynnetään maalämpökaivoja. – Lahden Talot selvittää aina uusissa rakennushankkeissa mahdollisuudet hyödyntää uusiutuvia energialähteitä, sillä hyvä energiatehokkuus on pitkällä aikavälillä sekä yhtiön että käyttäjien etu, sanoo Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. – Energiatehokkailla taloilla Lahden Talot tuo oman panoksensa Lahden kehittämiseksi Green Cityksi. Vanhusten palveluasumisen kysymyksissä Lahti on isojen haasteiden edessä. Kaupunki ikääntyy nopeasti ja on jo nyt Suomen suurten kaupunkien ikääntyneimpiä. Vanhusten asumispalveluista tarpeeseen nähden liian suuri osa on laitoksissa; laitoksiin on sijoitettu paljon sellaisia vanhuksia, jotka pystyisivät asumaan tehostetun palveluasumisen yksiköissä. – Lehtiojan palvelutalon merkitys on olennainen, sillä se korvaa raskaan laitoshoidon paikkoja. Lisäksi se on suunniteltu niin, että siellä ikääntynyt voi asua elämänsä loppuun asti, sanoo Lahden kaupungin vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Ismo Rautiainen. Lehtiojan palvelutalo ei kuitenkaan yksinään vastaa haasteeseen. Vuoteen 2020 mennessä Lahteen tarvitaan vuosittain 20– 40 ja sen jälkeen 40–60 uutta vanhusten palveluasuntoa. Rautiainen pitää vaarana, että ikääntyneille tuotetaan koko ajan samantyyppisiä asumisratkaisuja. Toiminnan kannalta on tärkeää, että asumispalveluita tuottavat yksiköt ovat riittävän isoja, mutta ne eivät saa olla liian isoja. – Soisin, että ikääntyvä väestö voisi asua eri puolilla kaupunkia, omilla kotikulmillaan muun väestön keskuudessa. Yhteistyöhön Lahden Talojen kanssa olen erittäin tyytyväinen. Odotan, että alan toimijat aina kaavoituksesta lähtien keskinäisessä yhteistyössään löytävät uuIsmo Rautiainen sia ratkaisuja! Ratkaisu taloyhtiöihin dealerlogo + yhteystiedot Lukkoässä Oy Aleksanterinkatu 3, 15110 LAHTI Puh. (03) 752 6205 Keskuskatu 9, 15870 HOLLOLA Puh. (03) 780 5205 MA-TO 8–17 • PE 8 –16 • LA Suljettu 21 ENERGIATEHOKKUUS Asuntorakentamisessa näkökulma Energiatehokkuudesta elinkaaritehokkuuteen Suomalaisessa asuntorakentamisessa energiatehokkuus ei vielä toteudu parhaalla mahdollisella tavalla. Käytettävät rakenneratkaisut alkavat kyllä olla energiatehokkaita, mutta toisinaan energiansäästön nimissä rakennuksen energiankulutusta saatetaan jopa nostaa. Tämä johtuu siitä, että säästöjä haetaan teknologiapainotteisesti – ja teknologia toimii sähköllä. Näin kertoo Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kehittämisarkkitehti Sampo Vallius. Hän istuu energiatehokkaan rakentamisen näköalapaikalla, kulkevathan useimmat ARAan tulevat hankehakemukset hänen käsiensä kautta. Lisäksi Vallius on mukana käytännössä kaikissa energia-asioita koskevissa ARAn kehittämishankkeissa. – En ole kovin kirkasotsaisesti mukana pelkän energiatehokkuuden hypetyksessä. Mielestäni näkökulmaa pitäisi laajentaa elinkaaritehokkuuteen, johon kuuluvat muun muassa rakennuksen tavoitettavuus julkisilla kulkuvälineillä, käytetyt materiaalit ja ylläpitokulut. Vuoden 2019 loppuun mennessä kaiken rakentamisen on oltava lähes nollaenergiarakentamista. Kansallisesti tämä luultavasti tarkoittaa sitä, että rakenteiden on oltava passiivitalorakenteita ja energialähteiden uusiutuvia, esimerkiksi aurinkoenergiaa tai maalämpöä. – Tavoite perustuu uskoon, että teknologia halpenee ja kehittyy, Sampo Vallius sanoo. Useimmat ARAan tuleva hankehakemukset kulkevat kehittämisarkkitehti Sampo Valliuksen käsiensä kautta. 22 Lähes nollaenergiarakentamisen haasteellisia kohteita ovat toimistorakennukset; sen mukaan, minkä muotoinen rakennus on ja miten se sijoittuu tontille, siitä voi olla jopa mahdotonta tehdä pian voimaan tulevan energialuokituksen mukaista A-luokan rakennusta. – Arkkitehtina minua kuitenkin surettaa, jos energiatehokkuusvaatimukset johtavat rakennusten muotomaailman köyhtymiseen. Lisäksi rakennuksia ei hyvästä tahdosta huolimatta aina pystytä sijoittamaan energiatalouden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koska kaavoitus laahaa jälkijunassa. Kaupunkikuvalliset ja energiataloudelliset tavoitteet ovat usein ristiriidassa keskenään. Iso haaste ovat myös laatuvaatimukset, jotka energiatehokas rakentamistapa asettaa rakentamisen laadulle. Vallius yhtyy professori Jouni Koiso-Kanttilan kri- tiikkiin suomalaisesta rakennustavasta, jossa työmaalla ei esimerkiksi suojata rakenteita sateelta. Kun kosteus yhdistyy huolimattomasti tehtyyn tiivistämiseen, seurauksena on hometalo. – Nyt on laatutalkoiden aika. Rakentamisen laatuketjussa on varmistettava, ettei yksikään lenkki fuskaa ja aiheuta vahinkoa. ARAn vuonna 2012 saamien hankehakemusten rakennukset sijoittuvat energialuokkiin A ja B. Energialuokat ovat kuitenkin uudistumassa, ja uudessa luokituksessa nykyisestä A:sta tulee C ja B:stä puolestaan D. Myös rakennuksen energiatehokkuusluku ja sen laskentatapa ovat muuttumassa. Nykyisestä ET-lukupohjaisesta laskennasta siirrytään E-lukuun, joka ottaa huomioon myös talon käyttämän ener- giamuodon eli primäärienergian lähteen. Talo, joka ei rakenteiltaan ole huipputasoa, voi saada melko hyvän E-luvun, jos sen energiantuotanto perustuu uusiutuviin energialähteisiin kuten maa- ja aurinkolämpöön. Passiivitalon luokkaa oleva rakenteet taas eivät yksin takaa hyvää E-lukua, jos talon energialähteenä on esimerkiksi suora sähkö. Haasteita riittää. Lahden Talojen asioi den Sampo Vallius arvioi olevan hyvällä mallilla. – Yhtiössä on eteenpäin menevä ote, ja sen hankkeet edustavat kehityksen eturintamaa. Kiinteistöjohtaja Eero Lukkarisella on hyvä tietämys, ja hän on utelias ottamaan asioista selvää. Tämä uteliaisuus on onneksi höystetty sopivalla kriittisyydellä, jota sovelletaan myös yhtiön hankkeisiin. A-Kuivaus Oy Vinssikatu 3,15700 Lahti puh.(03) 782 8091, fax (03) 7828093 gsm. 0400 418939 [email protected] 23 Lanssikadun talot Europahouse Award 2012 -kilpailun tuomaristo ei painottanut talojen edistyksellistä energiatehokkuutta, minkä vuoksi Lanssikadun matalaenergiatalot eivät sijoittuneet kilpailun kärkeen. 24 ENERGIATEHOKKUUS saivat näkyvyyttä Europahouse-kilpailussa Lahden Taloissa ollaan iloisia osallistumisesta Europahouse Award 2012 -kilpailuun, vaikka kilpailukohteena olleet Lanssikadun matalaenergiatalot eivät palkintosijoille yltäneetkään. – Ei aina voi voittaa, sanoo kiinteistöjohtaja Eero Lukkarinen pilke silmäkulmassa. – Kilpailut ovat hyviä ja tärkeitä, sillä niissä kohteet saavat näkyvyyttä ja osallistujat voivat vertailla omia ratkaisujaan ja omaa onnistumistaan. Lahden Taloissa päätettiin osallistua kilpailuun, koska Lanssikadun matalaenergiatalot arvioitiin niin edistyksellisiksi, että niillä voisi olla mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Kansallisella tasolla talot pärjäsivätkin hienosti, sillä ne läpäisivät Suomen alkukarsinnan ja pääsivät mukaan loppukilpailuun. – Olisi kiva jo alun perin tietää, millä kriteereillä kilpailun voittaja valitaan, Lukkarinen sanoo. – Tuomaristo ei jostakin syystä ottanut huomioon Suomen luonnonoloja eikä vaatimuksia, joita ne asettavat rakentamisen energiatehokkuudelle. Olisipa kilpailussa ollut muitakin kategorioita, joissa olisi painotettu myös energiatehokkuutta! Lukkarinen sanoo. Europahouse Award -kilpailun tuomariston äänivallattomana sihteerinä toiminut ARA:n kehittämisarkkitehti Sampo Vallius yhtyy Eero Lukkarisen ajatukseen. – Tuomaristo painotti valinnoissaan kohteiden yleistä arkkitehtonista laadukkuutta ja asuntojen muunneltavuutta, jolloin edistyksellinen energiatehokkuus ei nostanut muun muassa Lanssikatua ja PuuEraa kärkeen. Olisi ollut hienoa palkita hankkeita useissa kategorioissa, mutta nyt se ei ollut mahdollista. Europahouse Award 2012 -kilpailun ensimmäinen palkinto jaettiin kahden hankkeen kesken. Sen saivat Marthashof Berliinistä ja Ruotutorpankuja Helsingistä, joka on Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston ATT:n hanke. Lisäksi kilpailussa jaettiin kolme kunniamainintaa. Ne saivat Reiherintie (Laajasalon Kiinteistöt Oy ja ATT), Nelospesä (Asuntosäätiön rakennuttajat) ja Fenixinrinne (ATT), jotka kaikki ovat helsinkiläisiä asuinrakennushankkeita. Loppukilpailuun osallistui yhteensä kahdeksan asuinrakennushanketta, joista kuusi oli Suomesta, yksi Saksasta ja yksi Europahouse • Noin 20 vuotta Suomessa, Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa toiminut säätiö. • Edistää ympäristöä ja asuinrakennuksia, jotka ylläpitävät tasapainoa yhteisöllisyyden ja yksilön tarpeiden sekä toiveiden kanssa niin tänään kuin tulevaisuudessakin. • Jakaa Europahouse Award -tunnustuspalkinnon ekologisesti kestävää, laadukasta ja kohtuuhintaista asumista edistävien, jo toteutettujen hankkeiden kesken. • Vuoden 2012 Europahouse Award -kilpailu oli tarkoitettu 2010–2011 valmistuneille asuntokohteille. • Kilpailun voittaja palkitaan 5 000,00 euron kannustuspalkkiolla. • Edellisen kerran Europahouse Award -kilpailu järjestettiin vuonna 2009. Hollannista. Toinen energiatehokkuuteen painottunut suomalaiskohde PuuEra oli Vierumäelle toteutettu Heinolan kaupungin, Rakennusliike Reponen Oy:n, Koskisen Oy:n ja Versowood Oy:n puurakenteinen passiivienergiakerrostalo. Europahouse Award -kilpailun tuomariston muodostivat asuntosuunnittelun professori Markku Hedman Suomesta, arkkitehti Heinwillem De Boer Hollannista ja arkkitehti Bert Ferro Fransen Tanskasta. Hämeen kuljetusPiste Päijät-Hämeen kokenein ympäristönhuolto Palvelemme asiakkaita asuinkiinteistöissä, kaupan alalla, teollisuudessa ja kunnissa. Meiltä saat kustannustehokkaat ja kattavat kierrätyksen ja ympäristönhuollon palvelut aina yhtä ammattitaitoisesti. Hämeen Kuljetuspiste | puh: 03 872 010 | [email protected] | www.kuljetuspiste.com 25 ENERGIATEHOKKUUS Perusparantamisen keskiössä energiansäästö 1980-luvun kerrostaloon asennettiin poistoilman lämmön talteenotto Kerinkalliossa sijaitsevan Kerinkallionkatu 15:n perusparannus on yksi esimerkki Lahden Talojen aktiivisesta toiminnasta kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamisen eturintamassa. Hanke oli merkittävä, sillä Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja kerrostaloja, joihin on asennettu poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Kerinkallionkatu 15 on rakennettu vuonna 1985, mutta perusparannuksen myötä siitä tuli lähes uuden veroinen. Talossa tehtiin lvis-saneerauksia, uusittiin ikkunat ja asennettiin parvekelasitukset sekä parannettiin rakennuksen yläpohjan eristystä. Talon sisätilat perusparannettiin senioreille ja liikuntarajoitteisille soveltuvaksi muun muassa suurentamalla asuntojen kylpyhuoneet invamitoitusten mukaisiksi. Myös keittiöt ja huoneistojen pinnat uusittiin. Talossa on 52 asuntoa, joista 13 on kaksioita ja 39 yksiöitä. Perusparannuksen tavoitteena oli korjata se epäkohta, että 1960–1980-luvun taloista ilmanvaihdon poistoilma menee kokonaan hukkaan. Tavoite toteutui: Kerinkallionkatu 15:een asennettiin hollolalaisen Pamon Oy:n kehittämä poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä, jonka talteen ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja yhteistilojen lattialämmitykseen. Lämmön talteenottojärjestelmän kustannukset olivat noin 60 000 euroa. Investoinnin arvioidaan maksavan itsensä takaisin 7–8 vuodessa. Tulevaisuudessa lämmön talteenottojärjestelmä asennetaan mahdollisuuksien mukaan kaikkiin perusparannuskohteisiin, esimerkiksi Järvenpäänkatu 27:ään, jota perusparannetaan parhaillaan. Lahden Talot perusparantaa kiinteistöjään aktiivisesti. Korjaustoiminnalla ei haluta pelkästään lisätä asumismukavuutta, 26 Lahden kaupungin elinvoimaisuuspaketin tavoitteena oli vuosina 2010–2011 vaimentaa laman vaikutuksia Lahden seudun yrityksissä ja kasvattaa vientivetoista cleantech-liiketoimintaa. Paketin tukemista yritysverkostoista yksi keskittyi korjausrakentamiseen ja rakennusten energiatehokkuuteen. Uusiutuvaa energiaa ja energiansäästöä Lahden Talot tarkastelee huolellisesti, voidaanko uudiskohteissa käyttää uusiutuvaa energialähdettä. Käytössä on tai käyttöön ollaan ottamassa seuraavia uusiutuvia energialähteitä: • Aurinkokeräimet: Nikulankujan rivitalot, Lanssikatu 3 ja 5, Hollolan palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla) • Ilma-vesilämpöpumppu: Nikulankujan rivitalot • Maalämpö: Lanssikatu 3 ja 5, Lehtiojan palvelutalo (rakenteilla) • Maalämpökaivoista otettava viilennys: Lanssikatu 3 ja 5, Salinmäen palvelukoti • Viilennys pohjavettä hyödyntämällä: Hollolan palvelukoti Onnenkoto (rakenteilla) Kerinkallionkatu 15 on ensimmäisiä lahtelaisia vanhoja kerrostaloja, joihin on asennettu poistoilman lämmön talteenottojärjestelmä. Järjestelmän talteen ottama lämpö hyödynnetään käyttöveden lämmitykseen ja yhteistilojen lattialämmitykseen. vaan myös säästää energiaa parantamalla rakennusten energiatehokkuutta. Lisäksi jokaista perusparannusta suunniteltaessa tutkitaan tarkasti, voidaanko kohteessa käyttää uusiutuvia luonnonvaroja. Kerinkallionkatu 15:n perusparannus oli osa Lahden kaupungin ns. elinvoimaisuuspakettia, jolla muun muassa haettiin toimintamalleja ja ratkaisuja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi tehokkaasti ja järkevin kustannuksin. Lahden Talot pyrkii vähentämään energiankulutusta useilla energiatehokkuustoimilla. Energiaa säästäviä toimenpiteitä, ratkaisuja ja projekteja ovat muun muassa seuraavat: • Kiinteistöjen lämmityksen kaukovalvonta • Uudisrakennus- ja perusparannus kohteiden energiatehokkaat rakenteet ja rakenneratkaisut • Lämmön talteenottojärjestelmien asentaminen mahdollisuuksien mukaan myös perusparannuskohteisiin • Energiaa säästävät hissit • Liikkeentunnistimilla toimiva valaistus • Asuntojen kotona-poissakytkimet • Asuntojen vesikalusteiden järjestelmällinen korjaaminen tai uusiminen, ns. vesiprojekti • Asukkaiden vedensäästökilpailu :t TV ki ik l Ta 0% -1 en hd Ka La N E E N O K O T E I S T U T S A K R TA ot :n Oy as i ka uk lle O T N U K € 1 (norm. 59 €) Elvytä vanha koneesi uuden veroiseksi! Asentajamme poistaa turhat tiedostot, asentaa uudet päivitykset ja tarkistaa palomuurin sekä virustorjunnan. Katso lisää todella kovia tarjouksia www.gigantti.fi/lahdentalot Kaikki Norton-tietoturvaohjelmat -50 % GIGANTTI Lahti, Apilakatu 1 27 Tarjoukset voimassa vain Lahden Gigantissa Lahden Talot Oy:n asukkaille 31.10.2012 asti. Tarjoustuotteita ja palveluita vain 1 kpl/asiakas. Kysy lisää, [email protected] ENERGIATEHOKKUUS Voitosta tiukka kaksinkamppailu Vedensäästökilpailu jatkuu myös vuonna 2013 tista vedenkulutustaan keskimäärin 4,8 litraa eli puolen ämpärillisen verran. Sanna Nissinen ei pese astianpesukoneessa vajaita koneellisia. Taistelu Lahden Talojen Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun voitosta jatkui tiukkana kilpailun toisella kolmanneksella touko–elokuussa. Elokuun lopussa kahta kärkisijaa pitivät samat kiinteistöt kuin huhtikuussa, vain järjestys oli vaihtunut. Lisäksi kärkikiinteistöt, Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14 sekä Ainonkatu 1, olivat käytännöllisesti katsoen tasoissa 18,9:n ja 18,7 prosentin kulutuspudotuksella. Myös sijoilta 3–5 löytyivät elokuun lopussa samat kiinteistöt kuin keväälläkin, mutta uudessa järjestyksessä. Neljänneltä sijalta kolmanneksi oli kirinyt Kannaksenkatu 32 vajaan 16 prosentin vedensäästöllä ja viidenneltä sijalta neljänneksi Onnelantie 8 vajaan 13 prosentin vedensäästöllä. Sen sijaan Myllymäenkatu 4 ja 5 oli pudonnut kolmannelta sijalta viidenneksi, vaikka sen säästöprosentti on varsin hyvä, vajaat 12 prosentin. Asukashallituksen ympäristötoimikunta ja Lahden Talojen hallinto ovat päättäneet, että vedensäästökilpailua jatketaan myös vuonna 2013. Suunnitelmissa on ja28 kaa kilpailukiinteistöt eri sarjoihin ja viilata sääntöjä, jotta kilpailusta saadaan vieläkin kiinnostavampi. Samalla mietitään myös palkitsemismuotoja ja -kriteereitä. – Kilpailu on saatu hyvään vauhtiin, joten ei ole mitään syytä lopettaa sitä vuodenvaihteeseen, sanoo Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen. – Uskoakseni sekä asukkaat että me täällä hallinnossa olemme oppineet tänä vuonna paljon uutta, joten ensi vuonna kilpailu vain paranee. Moni kilpailukiinteistö näyttää innostuneen vedensäästöstä vasta toukokuussa, jolloin ensimmäiset väliaikatiedot julkistettiin. Tavoitteena olleeseen 10 prosentin kulutusvähennykseen oli huhtikuun lopussa päässyt neljä kiinteistöä – elokuun lopussa jo yhdeksän kiinteistöä, joiden lisäksi kaksi kiinteistöä oli hyvin lähellä 10 prosentin vähennystavoitetta. Vedensäästökilpailun kiinteistöt ovat tammi–elokuussa kuluttaneet vettä 3,3 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Asukastasolla vähennys tarkoittaa, että jokainen asukas on vähentänyt vuorokau- Vedensäästökilpailun toisella kolmanneksella kiinteistöjen asukaskohtaiset vuorokautiset kulutuserot kasvoivat entisestään. Vähiten vettä kuluttavat Onnelantie 8:n asukkaat, joista jokainen on tänä vuonna pärjännyt vuorokauden keskimäärin 90 litralla. Suurimpien kuluttajien kyseenalaista mainetta kantoivat edelleen Ahtialanpolku 1:n asukkaat, joista jokainen keskimääräinen vuorokausikulutus on ollut 188 litraa. Ahtialanpolulla kulutus on kuitenkin hienoisessa laskussa: tänä vuonna veden kulutus on laskenut vajaat kolme prosenttia viimevuotisesta. Männistönrinteekatu 16:een, Timonkatu 5:een ja Aittapellonkatu 4:ään tieto vedensäästökilpailusta ei ilmeisesti ole vielä kantautunut, koska näissä kohteissa on tänä vuonna kulutettu vettä 10–17 prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Kilpailun kokonaistavoitteena on vähintään 10 prosentin pudotus kilpailukiinteistöjen yhteenlasketussa vedenkulutuksessa. Tavoite jäänee saavuttamatta, vaikka kulutus on vähentynyt entisestään huhtikuun lopun jälkeen. – Jos vedenkulutus vähenee samaa vauhtia syys–joulukuussa, vuoden lopussa vähennys viime vuoden tasosta voi olla neljä prosenttia. Sekin on hyvä tulos, olemmehan Hämeessä, missä toimeen tartutaan verkkaisesti, isännöintipäällikkö Matti Koskinen sanoo. Neljän prosentin kokonaisvähennykseen uskoo myös ympäristötoimikunnan puheenjohtaja Ritva Kytönen. Hän odottaa vuodenvaihteen tuloksia hieman kaksijakoisin tunnelmin. – Osa kiinteistöistä on ottanut vedensäästön tosissaan, mutta osa lyönyt laimin. Tämä on hienoinen yllätys, vaikka saattoi olla odotettavissakin. Kaiken kaikkiaan kilpailu on kuitenkin ollut onnistunut, ja ensi vuodeksi se vain paranee! Kilpailukiinteistöjen (60 kpl) vedenkulutus vuonna 2012 tammi–elokuussa Veden kokonaiskulutus litrat rakennuskuutiota (l/rm³) kohti ja litrat asukasta kohti vuorokaudessa (l/as/vrk) ja muutosprosentti vuoden alusta verrattuna vuoteen 2011. Litrat asukasta kohti vuorokaudessa eivät ole tammi–elokuun kulutus, vaan koko vuodelle laskettu kulutusarvio. Kilpailukiinteistön nimi Kulutus Kulutus Muutos % l/rm³ l/as/vrk2011–2012 Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 Ainonkatu 1 Kannaksenkatu 32 Onnelantie 8 Myllymäenkatu 4, 5 Vaaksakatu 2, 4, 6 Luiskakatu 2 Kauppakatu 42 Kaunisharjunpolku 3 Urpupolku 3, 5, 7 Pilkotunmäenkatu 9 Mukkulankatu 27 Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 Lapakatu 2 Aleksanterinkatu 29, Kauppakatu 3 Onnelantie 16 Huippukatu 2 Hollolankatu 3 Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 Torkonkatu, Rättärinkatu Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 Ostoskatu 12 Pohjoinen Liipolankatu 16 Kaarlonkatu 2, 6, 13 Päivärinteenkatu 22–28 Kaviokatu 1 Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie Puotikatu 1, 2 Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 Vasamakatu 9 Ahtialanpolku 1 Kumpukatu, 2, 4 Taapelikatu 12 Suitsikatu 11, 13 Katsastajankatu 17 Myllymäenkatu 9, 10 Ilveskatu 2, 4, 6 Metsäpellontie 26 Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu Katajakatu 5 Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 Sepänniemenkatu 2 Ristimäenkatu 3 Tarjantie 58 Kortepohjankatu 6 Rouvasmanni Kaunisharjunpolku 1 Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku Helkalankatu, Kallioistenkatu Kaukasenkatu 2 Mukkulankatu 34 Erviänkatu 1, 3 Lautamiehenkatu 4 Vitikankatu 5 Pihtikatu 9 Loviisankatu 14 Ahtialanpolku 6 Männistönrinteenkatu 16 Timonkatu 5 Aittapellonkatu 4 359 253 305 291 389 465 395 423 375 394 355 363 454 424 271 301 374 291 436 364 354 375 287 346 424 319 388 436 308 387 470 513 376 502 443 455 337 437 480 385 436 454 495 335 449 480 383 426 401 572 432 420 442 416 489 304 450 428 526 429 126 124 120 90 121 157 130 153 145 154 114 146 119 134 151 113 145 130 109 129 130 149 129 143 152 136 156 135 141 148 188 166 154 150 141 126 146 158 128 132 144 143 135 170 124 157 157 151 150 144 118 119 141 152 151 121 150 170 185 185 -18,90 % -18,70 % -15,90 % -12,80 % -11,80 % -11,30 % -11,10 % -11,00 % -10,30 % -9,40 % -9,10 % -8,50 % -8,00 % -7,60 % -7,20 % -7,00 % -6,60 % -6,40 % -6,40 % -5,90 % -5,70 % -5,20 % -5,10 % -5,00 % -5,00 % -4,30 % -4,10 % -3,80 % -3,80 % -2,80 % -2,70 % -2,60 % -2,60 % -2,40 % -2,20 % -2,20 % -1,60 % -1,30 % -1,10 % -1,10 % -1,00 % -0,90 % -0,10 % -0,10 % 0,10 % 0,10 % 0,20 % 0,60 % 0,80 % 0,80 % 1,10 % 1,70 % 1,70 % 1,70 % 1,80 % 2,70 % 5,30 % 10,70 % 13,40 % 17,00 % Kaikkien kilpailukiinteistöjen keskiarvo 400 141 -3,30 % Korjauksilla ja uudistuksilla neljänneksen vähennys vedenkulutukseen Lahden Talot on suitsinut vedenkulutusta myös uusimalla ja korjaamalla wc-istuimia ja vesikalusteita vuodesta 2009 lähtien. Tämä vuoden kohteet mukaan lukien ns. vesiprojektin mukaisia töitä on tehty yli 2 200 asunnossa. Muutosten ansiosta kohdekiinteistöjen vedenkulutus on vähentynyt keskimäärin 24 prosenttia. Vesikalusteiden kunnostaminen ja uusiminen ovat myös merkittävästi vähentäneet lvi-huoltotöiden määrää, mikä on pienentänyt huoltomenoja. Vedenkulutuksen vähentämiseksi on esimerkiksi poistettu käytöstä vanhoja wc-istuimia, jotka kuluttivat yhdellä käyttökerralla yhdeksän litraa vettä. Niiden tilalle asennetut uudet istuimet kuluttavat yhdellä käyttökerralla vettä vain 4,5 litraa. Uudemmista wc-istuimista on vaihdettu täyttö- ja tyhjennysventtiilejä. Lisäksi on vaihdettu vanhoja suihkuja ja sekoittajia uusiin, virtaamiltaan vähemmän vettä kuluttaviin. Projektia jatketaan, kunnes kaikkien kiinteistöjen vedenkulutus on saatu tavoitetasolle. Vedenkulutuksen vähenemisen tuomat säästöt maksavat vesiprojektin kustannukset takaisin keskimäärin 1,8 vuodessa. 29 ENERGIATEHOKKUUS Pajanpellonkadulla voitontahto korkealla: Kyllä me voitamme! Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun kärkisijaa pitävässä Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12 ja 14:ssä tieto kilpailun johtopaikasta otettiin riemuiten vastaan. – Nyt pannaan vielä paremmaksi, kyllä me voitamme! Talven tullen vettä varmasti säästyykin helpommin kuin kesällä, arvioi Regina Borg. Myös Sanna ja Mika Nissinen uskovat voittoon. – Kesällä meinasi välillä tulla epäilys, kun näki vesiletkujen kiemurtelevan pitkin pihaa, Sanna Nissinen tunnustaa. ta ei synny turhia nurinoita. Ainonkadulla vedensäästökilpailun vetovastuu on ollut Konoilalla. – Kasvatamme pihalla omaksi iloksemme tilliä, persiljaa ja sen sellaista. Hankin rännien syöksytorvien alle paljut, joihin kertyneellä sadevedellä kastelemme yrttimaatamme. Lisäksi Konoila on kannustanut asukkaita hankkimaan pesuvateja ja peseytymään saunassa pesuvatiin lasketulla vedellä eikä tavalliseen tapaan suihkun alla. – Siinäkin säästyy paljon vettä, hän laskee. Sanna Nissisen suloinen Casimir-poika säästää vettä juomalla maitoa aina kun mahdollista. Pajapellonkadun asukkailla ei edelleenkään ole ollut yhteistä vedensäästöstrategiaa, vaan jokainen on käyttänyt vettä niin kuin on parhaaksi nähnyt. Kevään hyvistä väliaikatuloksista kaikki toki olivat iloisia, ja moni on saattanut niiden innoittamana tsempata vedensäästössä. – Meillä pestään pyykkiä kaksi kertaa viikossa, ja saunassa ja suihkussa käydään säästeliäästi, kertoo Jenna Hämäläinen. – Kesällä pidimme kastelukannua rännin alla ja kastelimme pihan kasveja kannuun kertyneellä sadevedellä. Jenna Hämäläinen ei juoksuta hanasta vettä saadakseen kylmää juomavettä, vaan pitää jääkaapissa täysinäisiä vesipulloja. Ainonkatu 1:ssä, joka oli elokuun lopun väliaikatilastoissa niukasti kakkosena, kilpailun tiukkaan kärkitaistoon suhtaudutaan rauhallisemmin. – Täytyy koittaa vielä likistää vähän, sanoo Martti Konoila. – Lopputulosta en kuitenkaan veikkaile, jot- E N E RG SAMSUNG LED Maailman suurimman LED-valmistajan tuotteet suoraan maahantuojalta. LED-lamppujen etuja Syttyvät heti Toimivat pakkasessa Suuri valoteho Miellyttävä värisävy Hyvä värintoisto 30 IAN SÄ ÄSTÖ - Kannustaminen vedensäästöön ja palkitseminen virittävät Pajapellonkadulla vilkasta keskustelua. Mika Nissisen mielestä eniten vettä säästäneiden kiinteistöjen pitäisi saada jokin palkinto myös siinä tapauksessa, ettei 10 prosentin kokonaissäästötavoite toteudu. Palkinto kannustaisi jatkamaan säästämistä myös ensi vuonna, jolloin vedensäästökilpailun on määrä jatkua. – Sekin kannustaisi, jos kiinteistön ilmoitustaulun väliaikatiedoissa kerrottaisiin, millä sijalla kiinteistö on kilpailussa. Nyt sitä ei ole kerrottu, hän ihmettelee. Eniten vettä säästäneille kiinteistöille alun perin kaavaillut palkinnot – reilut hyvitykset yhden kuukauden vuokrasta – saavat asukkaiden yksimielisen hyväksynnän. – Mutta kilpailun säännöt pitää laittaa uusiksi, Mika Nissinen sanoo. 80 % Samsung Ledien myynnin Pohjoismaissa ja Virossa hoitaa: Lem-Kem Oy puh. 0207 549 400 www.lemkem.fi Tilaa esite: [email protected] www.lemkem.fi | www.samsungled.com Lahden Talot on haastanut asukkaat säästämään vettä. Mutta kuinka on Lahden Talojen henkilöstön vedenkulutuksen laita? Lotraako henkilöstö vettä vai yrittääkö käyttää sitä säästeliäästi? Tämänkertaiseen vedensäästögallupiin haastattelimme Lahden Talojen henkilöstön edustajia, jotka edustavat sekä ylintä johtoa, kiinteistöyksikköä että asiakaspalvelua. Hallintojohtaja Pertti Me- renluodon työhön kuuluu muun muassa vuokrien laskeminen, ja asuntosihteeri Katri Helminen etsii asiakkaille sopivia asuntoja ja vuokrasopimuksia. Isännöitsijä Ville Jäntin käsialaa on Lahden Talojen ensimmäinen ympäristöohjelma. Projekti-insinööri Jouni Könönen puolestaan vetää uudisrakennus- ja perusparannusprojekteja, joiden yhtenä tärkeänä tavoitteena on energiankulutuksen minimointi. Pertti Merenluoto: Katri Helminen: 1. En lotraa, enkä myöskään pihtaa, olen melko tavallinen vedenkäyttäjä. 2. Koska asun vaimoni kanssa kaksin kerrostalossa, veden käyttö on normaalia taloudenpitoon liittyvää: tiskien pesu astianpesukoneella, pyykit jne. Aiemmat asumiskokemukseni ovat omakotitalosta, jossa kulutus tippui radikaalisti, kun lapset muuttivat pois kotoa opiskelemaan (kulutus tipahti selvästi yli puolella). Toinen omakotitalon kulutukseen vaikuttava asia oli pihan ja pensaiden kastelun järkeistäminen. 3. Nykytilanteessa en pysty merkittävästi vähentämään kulutustani. 4. Jaksaisin kyllä kantaa vettä kaivosta, mutta kyllä tilanne saattaisi ajan mittaan ”puuduttaa”. Veden kannosta on kokemuksia mökkireissuilta suvun mökille Pieksämäelle. Siellä ovat perinteisen mökkimukavuudet: kantovesi ja ulkohuussi. 1. Voin vastata rehellisesti, että en ole lotraaja, mutta en myöskään pihtaa. 2. Hampaita pestessäni en sulje vesihanaa välillä, mutta yritän tässäkin parantaa tapani. Hiukset pesen nopeasti lavuaarissa. 3. Lapsiperheessä pyykinpesua on paljon. Meillä pyörii kone melkein joka päivä, eikä kone ole aina aivan täysi, eli tässä voisi olla säästökohde. 4. Kyllä kantaisin, mutta onneksi ei tarvitse! Joskus rantasaunaan olen joutunut vesiä kantamaan. Näitä kysyimme: 1. Kriittinen itsearvio: Lotraatko vettä vai pihtaatko sen käytössä? 2.Miten tämä näkyy tavassasi käyttää vettä? 3.Mistä voisit helpoiten vähentää vuorokautista vedenkulutustasi? 4. Jaksaisitko kantaa kaiken päivittäin käyttämäsi veden esimerkiksi kaivosta sisälle? Joudutko koskaan tekemään niin? : äästögallup ? tä t e v o k t a a t pih i a v o k t a a Lotr vedens Henkilöstön Ville Jäntti: Jouni Könönen: 1. Veden käyttöni on ns. normaalia veden kulutusta päivittäin; en tuhlaa, mutta en myöskään pihistele vedenkäyttöäni. 2. Olen laittanut kotona suihkuihin ja hanoihin samat esimerkiksi veden virtaamaan vaikuttavat komponentit, joita käytämme Lahden Talojen kiinteistöjen vedensäästöprojektissa. 3. Vedenkulutukseni ei mielestäni ole tuhlaavaa, joten en vähentäisi tämänhetkistä kulutustani. 4. Jaksan kantaa käyttämäni veden kaivosta sisälle. En joudu kantamaan vettä sisälle tänä päivänä, mutta olen kyllä lapsena kantanut vuosia veden sisään. 1. Pyrin välttämään lotraamista. 2. En jätä hanaa valumaan tiskatessa ja pesukoneessa pesen pyykit mahdollisuuksien mukaan vettä säästävillä pikaohjelmilla. 3. Pesemällä vain täysiä koneellisia pyykkiä. 4. Jaksaisin, mutta onneksi vain harvoin – käytännössä kesämökillä – niin täytyy tehdä. 31 Timo Hiltunen aloittaa työt aamukuudelta, vaikka hänen työaikansa virallisesti alkaakin vasta seitsemältä. – Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty kahdeksaan mennessä, hän perustelee aikatauluaan – Tämä on asiakaspalvelutyötä. Varsinkin ikääntyneille asukkaille teen ylimääräisiä asioita, sillä se luo hyviä suhteita ja pitää asukkaat tyytyväisinä. Venymiskyvyllä lienee osuutensa siihen, että kahtena vuonna Hiltunen on saanut parhaimmat pisteet Lahden Talojen kiinteistönhoitajien keskinäisessä pisteytyksessä. Hän esimerkiksi aloittaa työt aamukuudelta, vaikka kiinteistönhoitajan työaika virallisesti alkaa vasta seitsemältä. – Keskustassa pitää tietyt asiat olla tehty kahdeksaan mennessä, hän perustelee aikatauluaan. Myös sitä Hiltunen pitää tärkeänä, että asukkaiden pyytämät korjaukset ja muut työmääräykset hoidetaan nopeasti. Hän kuitenkin toivoo asukkaiden ymmärtävän, etteivät asiat sentään aivan sormia napsauttamalla tapahdu. – Ja on kaikille hyväksi, että jokainen itse toimittaa omat tarpeettomat tavaransa sinne, minne pitääkin. Ei ole ilmaista, että roskakatoksista tai kellarin käytäviltä pitää kuljettaa hylkytavaraa pois, Hiltunen sanoo. Postimies ja poliisi, sosiaalityöntekijä ja kuunteluoppilas Kiinteistönhoitajan työtä ei voi väittää ainakaan yksitoikkoiseksi. Erään työpäivän päätteeksi Lahden Talojen isännöintipäällikkö Matti Koskinen soitti Lassila & Tikanoja Oyj:n kiinteistönhoitajalle Timo Hiltuselle ja kertoi, että tämän hoitaman keskustakiinteistön pihalta oli varastettu polkupyörä. Kiinteistössä olivat valvontakamerat, joten Hiltunen katsoi kameran videot läpi. Videolla näkyi, kuinka kuuden hengen poikaporukka otti pyörän – edes lukitus ei estänyt varkautta. Hiltunen teki lähialueille nopean kierroksen, löysi polkupyörän ja palautti sen omistajalleen. Tapauksen päätteeksi Matti Koskinen ja Timo Hiltunen joivat kiitollisen asukkaan tarjoamat wienerikahvit. Kerran taas erään kiinteistön miesasukas soitti Hiltuselle ja kysyi, voisiko tämä tulla auttamaan, kun naiset eivät suostu lähtemään pois asunnosta. Hiltunen hieman ihmetteli, mistä oli kysymys, ja pyysi varmuuden vuoksi työkaverin avukseen naisia häätämään. Kaksissa miehin kiinteistönhoitajat menivät asuntoon, mutta eivät nähneet yhtään naista. Asukas selitti, että muut olivat lähteneet karkuun, mutta yksi oli vielä vaatehuoneessa. Kurkistus vaatehuoneeseen, ja sieltähän se hyllyltä löytyi – nimittäin tekojalka! Postimies, poliisi, sosiaalityöntekijä, toisinaan jopa kuunteluoppilas, Timo Hiltunen luettelee kiinteistönhoitajan eri rooleja. 32 Timo Hiltunen on pidetty kiinteistönhoitaja. Niissä kiinteistöissä, joista Hiltunen on työjärjestelyiden vuoksi siirretty muualle, asukkaat ovat olleet harmissaan siirrosta. KIINTEISTÖNHOITO Ritaniemenkatu 5:n siisteys saa kehuja sekä talon asukkailta että vierailta Ritaniemenkatu 5:ssä on viime vuosina nähty monenlaista kiinteistönhoitoa ja -hoitajaa. Viime kilpailutuksen ja huoltofirman vaihdoksen jälkeen kiinteistönhoito on jälleen toiminut moitteettomasti. Kun asukkaatkin ovat aktiivisia ja talkoohengessä pitävät paikkoja kunnossa, kehuja pihan siisteydestä tulee vierailtakin ihmisiltä. Nykyisen kiinteistönhoitajan, LK Kiinteistöpalveluiden Petteri Metson työn jäljestä Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat saaneet nauttia viime keväästä lähtien. Asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma Mattila ja sihteeri Lauri Säynätkari toivovat hartaasti, ettei hyvää kiinteistönhoitajaa hevin vaihdettaisi. – Hän on pätevä kaveri, joka hoitaa hommat, Mattila kehuu. – Kesäajan kokemukset ovat hyviä, talvesta ja lumitöistähän emme vielä tiedä. Kiinteistönhoitajan tärkeimmäksi ominaisuudeksi asukastoimikunnan nokkamiehet nostavat tavoitettavuuden: ei tarvitse jatkuvasti pyöriä nurkissa tai seisoskella pihalla, kunhan on puhelimitse tavoitettavissa. Kiinteistönhoitajan pitää osata keskustella asioista, mutta mukavaa luonnetta enemmän asukkaat arvostavat ammattitaitoa. – Talvella on tärkeää tehdä lumityöt hyvin, mutta hissit ja sähköovet on pidettävä kunnossa ympäri vuoden, jotta rollaattoria tai pyörätuolia käyttävät pääsevät kulkemaan, Lauri Säynätkari sanoo. Yksi kiinteistönhoitaja ei voi olla joka paikassa samanaikaisesti, Jorma Mattila muistuttaa. Kun lumitöitä tehdään täällä, toiset paikat saavat odottaa. – Olisi hyvä, ettei yksi ja sama kiinteistö olisi aina lumityökierroksen ensimmäinen ja jokin toinen vastaavasti aina se viimeinen, vaan aurausjärjestystä vaihdeltaisiin. Ritaniemenkatu 5:n asukkaat ovat talkoilla muun muassa maalanneet pihan kalusteita ja aidanteita. – Noita pensaita haluaisimme karsia, jos vain isännöitsijä antaa luvan, sanovat asukastoimikunnan puheenjohtaja Jorma Mattila (vas.) ja sihteeri Lauri Säynätkari. Kiinteistönhoitajan työ on asiakaspalveluammatti. – Pitää olla palveluhenkinen eikä mikään tuppisuu. Iäkkäitä asukkaita on hyvä auttaa sellaisissakin asioissa, jotka eivät kiinteistönhoitajalle välttämättä kuuluisi, Petteri Metso sanoo. Petteri Metso vastaa Mukkulassa neljän Lahden Talojen kerrostalokohteen kiinteistönhoidosta. Joka kohteessa hän käy lähes päivittäin. – Aluehuoltomiesmalli on hyvä. Kun kohteet sijaitsevat lähellä toisiaan, aikaa ei kulu siirtymiseen paikasta toiseen ja työt saa hoidetuksi järkevästi. Kiinteistönhoitajalle mukavimpia kohteita ovat Ritaniemenkatu 5:n kaltaiset kohteet, jossa asukkaat ovat aktiivisia. – Se innostaa tekemään työt hyvin, Metso kertoo. Asukkaat taas pelkäävät, että huoltofirmat kasaavat yhdelle kiinteistönhoitajalle liikaa töitä. – Jos kohteita on liikaa, töitä ei pysty tekemään hyvin, ja se syö motivaatiota, Jorma Mattila sanoo. Aluehuoltomiesmallia myös Mattila ja Säynätkari kiittävät. – Kun yksi ja sama mies hoitaa talon asioita, talo ja paikat tulevat hänelle tutuiksi, mikä varmasti heijastuu työn jälkeen. Ja kun työt hoituvat hyvin, me asukkaat saatamme toisinaan tarjota kiinteistönhoitajalle pullakahvit, Lauri Säynätkari sanoo. 33 KIINTEISTÖNHOITO Porraskäytävän yleisilmeen on oltava silmälle siisti Porraskäytävien sisääntuloaulat Aleksanterinkatu 29:ssä siivotaan päivittäin, portaat kaksi kertaa viikossa. Tuija Reijun mielestä rytmi on sopiva. Tuija Reiju pitää tärkeänä, että kerrostalon porraskäytävän yleisilme on silmälle siisti. ISS Palveluiden siivooja Tuija Reiju on aloittanut päivittäisen siivousurakkansa Lahden keskustassa Aleksanterinkatu 29:ssa. Porraskäytävän ulko-oven takana hurisee Lahden pääkadun liikenne, mutta kostean syyssään ansiosta katupölystä ei ole liiemmin haittaa. – Kun keväällä aloitin tässä talossa, porraskäytävässä oli usein paljon pölyä. Aina kun ulko-ovi avattiin, sitä pääsi sisälle, Reiju kertoo. Kesällä ja syksyllä pölyä tulee paljon vähemmän. Kun Aleksanterinkatu 29:ssä Reijun havaintojen mukaan vielä asuu siistiä väkeä, talo on siivoojalle mieluinen kohde. Päivittäinen siivous hoituu noin 2,5 tunnissa. – Vuodenajat voivat vaikuttaa siivoojan työhön huomattavastikin. Koska aloitin täällä vasta keväällä, talviaika on vielä arvoitus, Reiju sanoo. Aleksanterinkatu 29:ssä on viisi kerrosta ja neljä porraskäytävää. Tuija Reiju aloittaa talon siivoustyöt joka päivä puolen päivän tienoissa, johon mennessä hän vapautuu edellisestä siivouskohteestaan. Porraskäytävien sisääntuloaulat Aleksanterinkatu 29:ssä siivotaan päivittäin, portaat kaksi kertaa viikossa. Talon yläkerrassa sijaitsevien saunojen pesu on ohjelmassa kerran viikossa ja varastotilojen kaksi kertaa kuukaudessa. – Muuta – esimerkiksi seinien pyyhkimistä tai ovilasien pesua – teen tarpeen mukaan; tässä työssä täytyy aina katsella ympärilleen ns. sillä silmällä. Pidän tärkeänä, ettei kerrostalon porraskäytävässä ole roskia ja että yleisilme on silmälle siisti, Reiju kertoo. Tuija Reijulla on pitkä kokemus siivoojan työstä. Vuosien saatossa hän on nähnyt, että kerrostalojen siisteys vaihtelee eikä siisti ilme perustu pelkästään roskattomuuteen tai pölyttömyyteen, vaan myös esimerkiksi seinien maalipinta vaikuttaa merkittävästi yleisilmeeseen. Ammattisiivoojalta Aleksanterinkatu 29:n yhden sisääntuloaulan siivous käy käden käänteessä. Reiju pitää siivoojan työn vapaudesta ja itsenäisyydestä. – Kukaan ei kulje selän takana! hän naurahtaa, kerää työvälineet ja siirtyy seuraavaan porraskäytävään. 34 Kiinteistönhoidon aluehuoltomiesmalli Kiinteistösiivouksen aluesiivoojamalli Lahden Talojen kiinteistönhoidon aluehuoltomiesmallissa toisiaan lähellä sijaitsevilla kiinteistöillä on oma nimetty aluehuoltomiehensä. Hän hoitaa kiinteistöjen huoltotehtäviä kokopäiväisesti, eikä hänellä ole lupa toimia työnantajayrityksensä muissa kohteissa. Lahden Talojen kiinteistösiivous perustuu aluesiivoojamalliin, jossa toisiaan lähellä sijaitsevilla kiinteistöillä on oma nimetty siivoojansa. Lahden Talojen kiinteistötarkastaja (ent. kiinteistönhoidon ohjaaja) tekee kiinteistöihin säännöllisiä tarkastuskäyntejä, ns. teknisiä tarkastuksia. Käynneillä hän tarpeen mukaan opastaa aluehuoltomiestä sekä tarkastaa, että kiinteistönhuoltoyritys on hoitanut vastuulleen kuuluvat tehtävät. Havaintonsa kiinteistötarkastaja kirjaa sähköiseen seurantajärjestelmään. Lisäksi isännöitsijät tekevät ns. päivittäistarkastuksia; myös nämä tarkastuskäynnit kirjataan sähköiseen seurantajärjestelmään. Kiinteistösiivouksen aluemallissa kiinteistöjen normaali ylläpitosiivous sisältää myös lattioiden puhdistushoidon 1–4 kertaa vuodessa ja porrashuoneiden ikkunoiden pesun kerran vuodessa. Jokaisesta tarkastuskerrasta tietojärjestelmään kirjautuvat kiinteistönhuoltoyrityksen ja aluehuoltomiehen suoritustason mukaiset laatupisteet. Parhaat pisteet saavuttaneet yhtiöt ja huoltomiehet palkitaan vuosittain. Teknisen tarkastajan jokaisesta tarkastuskerrasta tietojärjestelmään kirjautuvat siivousyrityksen ja aluesiivoojan suoritustason mukaiset laatupisteet. Tulevaisuudessa parhaat pisteet saavuttaneet yritykset palkitaan vuosittain. Kiinteistönhuoltoyritysten ja aluehuoltomiesten laatupisteytykseen on vastikään otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys. Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan Lahden Talojen ja kiinteistönhuoltoyritysten säännöllisissä seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja kiinteistönhuoltoyritysten työnjohto. Lahden Talot järjestää kiinteistönhuoltoyrityksille ja aluehuoltomiehille vuosittain muutaman kiinteistöpäivän, joissa aluehuoltomiehiä koulutetaan ja heille annetaan tietoa kiinteistönhoidon laadunvarmistuksesta. Maaliskuun kiinteistöpäivässä julkistetaan ja palkitaan vuoden huoltomies ja vuoden kiinteistönhuoltoyritys. Siivousyritykset täyttävät kiinteistön huoltokirjaan ne tehtävät, joiden toteutumista tekninen tarkastaja ja isännöitsijä seuraavat. Esille tulleet ongelmat ja erityispiirteet ratkotaan Lahden Talojen ja siivousyritysten säännöllisissä seurantapalavereissa, joihin osallistuvat kiinteistön isännöitsijä, kiinteistötarkastaja ja siivousyrityksen työnjohto. Siivousyrityksen ja aluesiivoojan laatupisteytykseen on vastikään otettu teknisen laadun rinnalle asukastyytyväisyys. sken n vastanneiden ke ia t t r o k ja h la e lm o arvottiin k skyselyy Asiakastyytyväisyy n Lahden ouksen laatua koskevaa Kiinteistönhoidon ja siiv n kesken ide tutkimukseen vastanne Talojen asukastyytyväisyys a. Lahjatej oisia S-ryhmän lahjakort arvottiin sadan euron arv ä kolmas sek merus ja Mirva Immonen kortin voittivat Kirsti Blo dessä. leh ä hänen nimensä kerrotaan henkilö, joka ei halua, ett Onnea voittajille! uksen tuloksista Asukastyytyväisyystutkim kasviestin seuraakerromme lähemmin Asu vassa numerossa. Parasta pintaan: maalit, tapetit, laatat ja lattianpäällysteet kaikki kotiisi sisustamisen erikoisliikkeestä! Lahti: Alavankatu 6, puh. (03) 467 2800 Palvelemme: ma–pe 8–19, la 9–15 35 ”Yhtiöittäminen oli selväpiirteistä työtä, joka palveli kaikkien etuja” Konserniksi hyvällä fiiliksellä Lahden Talojen yhtiöitysprosessi vuosina 2005–2007 sujui yhtiön hallituksessa varsin helposti, mutta teetti paljon työtä yhtiön operatiivisessa johdossa. Näin kertoo Juha Peltonen, joka toimi Lahden Talot Oy:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 2005–2009. Lahden Talojen uusi konsernirakenne otettiin käyttöön 1.9.2007. – Minulle jäi prosessista hyvä fiilis. Se oli selväpiirteistä työtä, jolla oli järkevät perustelut ja sekä asukkaiden että Lahden kaupungin etuja palveleva tarkoitus. Lahden Talojen yhtiörakenne Lahden Talot Oy • Vapaarahoitteiset asunnot • Liikehuoneistot Lahden Asunnot Oy • Arava-asunnot – Kilpiäisten palvelutalo oli päätetty rakentaa, ja oli nähtävissä, että palveluasuntojen rakentaminen alkaa kasvaa, Peltonen muistelee. – Palvelutalojen rakennuttaminen ja vuokraaminen oli kuitenkin syytä keskittää omaan erilliseen yhtiöönsä, jotta ei syntyisi käsitystä, että tavallisten vuokra-asuntojen asukkaiden rahaa käytetään palveluasuntoihin. Juha Peltonen korostaa, ettei yhtiöittäminen ollut Lahden kaupungin omistajaohjausta, vaan ajatus syntyi yhtiön sisällä. Yhtiöittäminen ei ollut Lahden kaupungin omistajaohjausta, vaan idean esitti toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Vuoteen 2005 tultaessa Lahden kaupungin vuokratalokiinteistöjen fuusiosta Lahden Talot Oy:öön oli päästy yli ja toiminta oli vakiintunut. Oli aika alkaa kehittää toimintaa. Kun asia oli mietitty valmiiksi, siitä informoitiin kaupunkia. 36 Keväällä 2006 Lahden Talojen hallitus ja johto tekivät strategiamatkan, jonka aikana uutta yhtiörakennetta ideoitiin. – Me puheenjohtajat, Juha Rostedt ja minä, olimme tiukkoina, että mitään uusia hallintohimmeleitä ei rakenneta, Juha Peltonen kertoo. – Yhdessä toimitusjohtaja Jokelaisen kanssa hahmottelimme paperille yhtiörakenteen mallia, jonka seuraavana päivänä esittelimme muulle porukalle. Prosessi eteni nopeasti ja työllisti operatiivista johtoa tiiviisti. Kysymys tasearvoista, joilla kiinteistökanta jyvitetään eri yhtiöihin, oli mutkikas ja vaati perusteellisia laskelmia. Lisäksi Lahden Talot yhtiöityshankkeellaan toimi alansa edellä- Lahden Talojen hallituksen strategiamatkalla keväällä 2006 puheenjohtajat Juha Peltonen ja Juha Rostedt sekä toimitusjohtaja Juhani Jokelainen hahmottelivat uuden yhtiörakenteen mallin, joka toteutui vain pienin muutoksin. Lahden Palveluasunnot Oy • Palvelutalot • Muut erityisasunnot kävijänä, joten se ei voinut ottaa mallia mistään toisesta vuokrataloyhtiöstä, vaan malli oli rakennettava itse. Sittemmin lahtelaista palvelutalojen ja erityisasuntojen tuottamisen toimintamallia onkin alettu kutsua Lahden malliksi. Uusi konsernirakenne avasi näköaloja yhtiön omaan tuotekehitystoimintaan, johon Lahden Taloilla kokonsa puolesta oli muutenkin mahdollisuudet. Yhtiöityksen jälkeen vuonna 2008 konsernin strategiaan tehtiinkin pieni, mutta merkittävä uudistus, kun siinä alettiin puhua Lahden sijasta Lahden talousalueesta. – Näin konsernille avautui mahdollisuus toimia koko Päijät-Hämeessä. Äskettäinhän tähän mahdollisuuteen on myös tartuttu, kun Lahden Palveluasunnot on alkanut rakennuttaa vanhusten palvelutaloa Hollolaan, Juha Peltonen huomauttaa. – Omaa tuotekehitystä Lahden Talot on toteuttanut myös rakennuttaessaan Lanssikadun matalaenergiatalot. Toiminta rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi on myös valtakunnallisesti merkittävää edelläkävijän työtä. Joka päivä ja 40 vuotta Lahden Talojen on menestyttävä joka päivä ja 40 vuoden ajanjaksolla – läpi vuosikymmenien. Asukkaille kohtuuhintaisen asumisen tukipalveluineen on toimittava joka päivä. Talojen rakentamisvaihe on kustannusten kannalta tärkeä saada onnistumaan. Mutta kuten tiedämme, rakennuksen elinkaaren aikana käyttökustannukset ovat jopa rakennuskustannuksia merkittävämmässä roolissa. Asukkaaksi tultaessa paljolti nettiin siirtynyt asunnon hakeminen on merkittävä tapahtuma tulevalle asukkaalle. Jokapäiväisessä asumisessa esimerkiksi isännöinnin, siivouksen ja kiinteistönhuollon on toimittava. Jokaiselle asukkaalle asuminen on henkilökohtainen kokemus. Asumisen laadusta meillä kaikilla on oma käsityksemme. Yleisempää ja mitattavaa tietoa saadaan asiakaskyselyjen avulla. Useimmat asukkaat ovat valmiita suosittelemaan tuttavilleen asumista Lahden Talojen asunnoissa! Parannettavaakin riittää – esimerkiksi henkilöstön tavoitettavuudessa. Korjaustoimenpiteisiin on jo ryhdytty. Yhtiön henkilöstö työskentelee herkeämättä, jotta asumisen laatu kohenisi muiden hyvien tai erinomaisten tulosten rinnalle. Samalla kun on onnistuttava joka päivä tekemään asukkaat tyytyväisiksi, on myös ajateltava huomista ja tulevia vuosikymmeniä. Jos taloja ei pidetä kunnossa, ne joudutan ajan myötä remontoimaan kalliilla. Korjausvelkaa ei saa päästää syntymään. On omistajan Lahden kaupungin ja myös asukkaiden etu pitkällä tähtäimel- YHTIÖ lä, ettei peruskorjauksissa muhi aikapommia. Tähän liittyy myös otsikon ”40 vuotta.” Asumisen kehittämis- ja rahoituskeskus ARA:n korkotukilainojen takaisinmaksuaika on 41 vuotta. Jos taloa peruskorjataan 100 prosentilla sen arvosta 40 vuoden aikajaksolla, niin vuosittain määrä on 2,5 prosenttia, jotta korjausvelkaa ei syntyisi. Paitsi joka päivä, Lahden Talojen on onnistuttava myös tällä 40 vuoden tarkastelujaksolla. Niinpä olen todennut, että kvartaalimme on 10 vuotta. Yhtiöön on sitoutunut myös huomattava määrä Lahden kaupunkikonsernin varallisuudesta. Lahden Talot Oy:n konsernitaseen arvo on yli 200 miljoonaa euroa. Luonnollisesti omistajaa kiinnostaa, miten varallisuutta hoidetaan. Se on Lahden Talot Oy:n hyvässä yhteistyössä toimivan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä. Joka päivä pitää pärjätä ja myös 40 vuoden jaksolla tulevia sukupolvia ajatellen. Jarkko Nissinen Hallituksen puheenjohtaja Avoimuutta, tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta Hallintojohtaja Pertti Merenluoto jos kuka näkee työssään Lahden Talojen yhtiöittämisen edut. – Konkreettisin etu on erityisesti palveluasumiseen liittyvä avoimuus, hän sanoo. – Lahden Talot on investoinut viiden viime vuoden aikana palveluasumiseen lähes 40 miljoonaa euroa. Jos tämä olisi tapahtunut yhdessä yhtiössä, arava-asukkaiden keskuudessa olisi todennäköisesti syntynyt epäilys, että heidän rahojaan käytetään näihin investointeihin. Se että arava-asunnot ovat omassa yhtiössään, selkiyttää myös budjetointia ja vuokrien määrittämistä. – Kun samassa yhtiössä ei ole kuin arava-asunnot, asukkaille on helppo näyttää, mitkä ovat kulut ja miten vuokrat määräytyvät, Merenluoto sanoo. Normaalilla mielikuvituksella varustettu ihminen pystyy helposti kuvittelemaan, mitä spekulaatioita syntyisi, jos palveluasunnot ja arava-asunnot olisivat samassa yhtiössä: Saako yhtiö hakemaansa lainoitusta uuden vuokratalon rakentamiseen, kun se on juuri toteuttanut suuria palvelutaloinvestointeja? Kerätäänkö arava-asuntojen vuokrankorotuksilla rahaa uuteen palvelutalohankkeeseen? Siirtyykö hartaasti odotettu perusparannus siksi, että rahat käytetäänkin erityisasuntojen rakentamiseen? – Olemme aina saaneet kaiken sen rahoituksen, mitä olemme tarvinneet, on sitten kyse ollut palvelutalohankkeesta tai vuokratalon perusparannuksesta. Myös siinä mielessä oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo toteutuvat uskottavalla tavalla, Merenluoto sanoo. Yhtiöittämisen etuihin hän laskee myös asioiden hallinnollisen käsittelyn selkiytymisen. – Lahden Talojen hallitus linjaa isot asiat, Lahden Asunnot keskittyy arava-asuntoihin ja Lahden Palveluasunnot palveluasumiseen. – Minulle aiheutuu hieman lisätyötä sen vuoksi, että toimin jokaisen kolmen hallituksen sihteerinä. Myös sisäistä laskutusta on hieman aiempaa enemmän, koska yhtiöt ostavat palveluja toisiltaan. 37 MUUT Vuokrat nousevat keskimäärin 4,3 prosenttia Lahden Asunnot Oy:n vuokrat nousevat vuoden vaihteessa keskimäärin 4,3 prosenttia, jos Lahden Asuntojen hallitus hyväksyy isännöitsijöiden valmistelemat talokohtaiset budjettiesitykset lokakuun loppupuolen kokouksessaan. Aiempien vuosien tapaan korotukset vaihtelevat talokohtaisesti. Vaihteluväli on nyt 2,3 prosentista 6,5 prosenttiin. Lahden Talot Oy:n asunnoissa keskimääräinen korotus on 4,4 prosenttia. Ensi vuoden budjetilla varmistetaan, että varat riittävät ylläpitomenojen ja pääomamenojen kasvuun. Budjetti mahdollistaa myös entistä vahvemman satsauksen talojen korjauksiin. Vuokriin sisältyvää korjauseuroa esitetäänkin korotettavaksi 10 sentillä eli yhteensä 80 senttiin kuussa asuntoneliötä kohden. Kerättävä summa käytetään ensi vuoden aikana toteuttaviin lukuisiin sellaisiin korjauksiin, joihin vuokratalojen oma budjetti ei riitä. Näin talot pystytään pitämään hyvässä kunnossa eikä korjausvelkaa pääse syntymään. Myös käyttökorvaukset muuttuvat hiukan. Saunamaksu nousee viisikymmentä senttiä 8,50 euroon, autopaikkamaksu eurolla 11 euroon, autokatospaikkamaksu kahdella eurolla 22 euroon ja autotallimaksu kahdella eurolla 35 euroon. Niissä kohteissa, joissa on huoneistokohtainen vesimittari, vesimaksun ennakkomaksu nousee 15 eurosta 16 euroon henkilöltä kuukaudessa. Yleinen ylläpitokulujen kasvu on jatkunut, joskin kasvu on hidastunut loppuvuotta kohti. Erityisesti kiinteistönhoidon kustannusten arvioidaan nousevan ensi vuonna merkittävästi. Myös kaukolämmön ja jätehuollon arvioidaan kallistuvan edelleen. Veden ja jäteveden kuluihin ei tehdä korotuksia, vaan Lahti Aquan mahdolliset tariffimuutokset katetaan tähän budjettikohtaan tänä vuonna kertyneellä ylijäämällä. Pääomapuolella korkojen arvioidaan pysyvän hyvin matalalla tasolla. Kulujen kasvu johtuu aravalainojen lyhennysten määrän kasvusta. Lahden Talojen budjettia esiteltiin asukasaktiiveille jo tutuksi tulleeseen tapaan budjettitorilla. Tapahtuma järjestettiin lokakuun 4. päivänä Lahden hiihtomuseon auditoriossa ja ravintola Voitossa. Asukasaktiivit saivat kuulla budjetoinnin perusteista ja pääsivät kysymään budjettiin ja talouteen liittyvistä asioista perinpohjaisesti. Tänä vuonna tilaisuuden erityisteemana oli asumisviihtyvyyden varmistaminen häiriökäyttäytymiseen puuttumalla. Lisäksi muun muassa käytiin läpi Suurin pudottaja -vedensäästökilpailun väliaikatilanne, josta tietoa toisaalla tässä lehdessä. DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat nettiyhteydet sekä Suomen laajimman valikoiman tv-kanavia, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin. 38 AVAT • AN HUON P • NO EU ET TOKOHTAIS EIS D E T + T V- K Katso lisää www.dna.fi/taloyhtio tai ota yhteyttä [email protected] S A N A RIS TIKKO Uusiin asemiin Insinööri Heikki Räisänen on nimitetty Lahden Talot Oy:n projekti-insinööriksi 1.9.2012 alkaen. Rakennusinsinööri Markus Herrainsilta on nimitetty isännöitsijäksi 1.9.2012 alkaen. Aiemmin hän on toiminut yhtiössä projekti-insinöörinä. Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 2/2012. Uusi käytäntö varmistaa yhteyden isännöintiin Yhteyden saamista Lahden Talojen isännöitsijään on parannettu isännöinnin päivystysjärjestelmällä. Käytössä on päivystysnumero 03–851 5730, johon päivystävä isännöitsijä vastaa arkisin kello 9–15. Uuden käytännön ansiosta asiakas tavoittaa isännöitsijän varmasti ja saa asiansa hoidetuksi tai ainakin välitetyksi eteenpäin. Jos päivystävä isännöitsijä ei pysty hoitamaan asiaa tai vastaamaan asiakkaan kysymykseen, hän välittää asian sähköisesti kohteen isännöitsijälle jatkokäsittelyä varten tai toimittaa kohteen isännöitsijälle soittopyynnön. Aiemmat isännöitsijöiden matkapuhelinnumerot eivät ole enää käytössä. 39 Kansakoulukatu 4perusparannus, Lahti 54 asuntoa v. 2012 LEA- hanke, uudisrakennukset, Lahti 20 asuntoa v.2011 Pitkäaikaisten yhteistyökumppaneidemme kanssa panostamme täyden palvelun toimintaan asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Luotettavaa rakennus- ja saneerauspalvelua, mm. perusparannuksia ja linjasaneerauksia, sekä kaikkea rakentamiseen liittyvää • rakennuttajayhteisöille • teollisuudelle • kiinteistöjen omistajille • vakuutusyhtiöille • asuntoyhtiöille • muille tarvitseville RSP-LAHTI OY Pentti Saksinen p. 0500 846 573 Merja Tasanen p. 040 5322 434 Tarja Komulainen p. 0400 498 744 etunimi.sukunimi@rsplahti.fi, www.rsplahti.fi Mariankatu 19 A 16, 15110 Lahti p. (03) 8811 420, f. (03) 8811 421
© Copyright 2024