Asukasviesti 2/2013
2/2013 Sisältö: PÄÄKIRJOITUS Kari Heinonen patistaa asukastoimikuntia: Antakaa kuulua itsestänne! 4 Vaalit uudistivat asukashallituksen kokoonpanoa 4 Vakaalla 40-vuotislinjalla 7 Muuttokyselyn tuloksia seurataan järjestelmällisesti 7 Järvenpäänkatu 27:sta kuoriutuu uusi kerrostalo 8 Ristimäenkadun värimalleja esitellään asukkaille 5.6. 8 Uusiin palvelutaloihin taidetta kutsukilpailulla 9 Apilakadun asumispalveluyksikkö rakenteille syksyllä 9 Oman työn tuloksesta hyvä mieli! 10 Tänä vuonna pihakilpailu vastuuttaa kaikkia asukkaita 5 Vielä tänä vuonna mennään Ikeaan 5 Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä: Hyvää yhteistyötä johdon ja asukkaiden kanssa 6 Hallituksen asukasjäsenet valitaan toukokuun lopussa Näin järjestyy Lahden Taloissa omatoimiremontti11 7 Asukkaan näköistä sisustusta Enemmän kuin nimi ovessa 13 Kesän kynnyksellä P Varsinainen kisa alkanut vasta tänä vuonna 14 Pilkotunmäki johtaa kaikilla rintamilla 14 Tuhlaaminen ei ole mikään arvo 16 Asukasaktiivien vedensäästögallup: Lotraatko vai pihtaatko vettä? 17 Asukasaktiivin ajatuksia: Ajatuksia asukastoiminnasta 18 Huoltoyhtiöillä eri hintaisia palvelunumeroita -myös sähköpostitse voi asioida 18 12 Sanaristikko19 Yhteistiloihin jätetyt tavarat kuljetetaan kaatopaikalle 19 Etusivun kuva: Tarmo Valmela Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen Sisustuspalvelu Statosta muistuttavat, että sisutuksessa saa olla myös huumoria. 2 LAHDEN TALOT OY (03) 851 570 Vaihde Mariankatu 19 A, 15110 Lahti [email protected] www.lahdentalot.fi VUOKRAVALVONTA (03) 851 5720 avoinna/puhelinaika: ma–pe klo 9–12 muina aikoina sähköpostilla: [email protected] ASUNTOJEN TARJONTA (03) 851 5711 avoinna: ma–pe 9 –12 puhelinaika: ma–pe 9–15 asuntoasiat sähköpostilla: [email protected] ISÄNNÖINTI (03) 851 5730 avoinna: ma–pe klo 9–12 puhelinaika: ma–pe 9 –15 sähköposti: [email protected] tekstiviestit: 044 429 5700 HUOLTO/HUOLLON PÄIVYSTYS Huoltomiesten yhteystiedot: Katso kiinteistösi ilmoitustaululta tai kotisivuilta www.lahdentalot.fi Julkaisija: Lahden Talot Oy Päätoimittaja: Juhani Jokelainen Toimituskunta: Mari Barker, Katri Helminen, Ville Jäntti, Jouni Könönen Valokuvat: Teija Horppu, Lahden Talot Oy, Juha Tanhua, Tarmo Valmela Toimitus: Teija Horppu, THOR-Viestintä Taitto: Juha Kortelainen, JK2 Painopalvelut: Aldus Oy Painosmäärä: 6 300 kpl Seuraava Asukasviesti ilmestyy 10/2013 itkän, kylmän ja lumisen talven jälkeen tuli huhtikuun lopulla yllättäen kevät! Aamut muuttuivat valoisiksi, mutta kylmiksi, iltapäivisin auringonpaiste nosti lämpötilan yli kymmenen asteen. Ensimmäiset sinivuokot nähtiin, ja muuttolinnut palailivat maisemiin. Parissa viikossa lämpötila nousi jo pariinkymmeneen, nurmikot vihertävät, luonto uusiutuu. Ihmisetkin? Tulevat ainakin ulos kodeistaan kaduille ja pihoille, tapaavat tuttujaan, ovat selvästi piristyneempiä ja aktiivisempia. Kevään tulo tekee kaikille hyvää! Lahden Talojen hallitus uusiutui maaliskuussa. Hallitus kasvoi yhdellä hengellä, nuortui ja naisistui. Ensimmäistä kertaa yhtiön historiassa puheenjohtajaksi tuli nainen. Hallitukseen tuli myös vahvaa liiketoiminnan osaamista ja erityistä kokemusta vanhusten asumispalveluista. Tämä kaikki on myönteistä. Myönteistä on myös kiinnostus ja aktiivisuus, jolla uudet hallituksen jäsenet ovat käynnistäneet työnsä. Uskon, että tälläkin hallituskaudella saadaan hyviä tuloksia! Myös asukashallitus uusiutui. Vanhojen konkareiden lisäksi tuli uusia kasvoja viisi. Puheenjohtajaksi tuli pitkän linjan asukasaktiivi. Asukashallituksen ensimmäisiä tehtäviä on asukasdemokratiamallin viilaaminen lähinnä hallituksen asukasedustajien valinnan osalta. Asukashallitus on vapaaehtoinen, johdon ja asukastoimikuntien välinen yhteishallintoelin, joka hoitaa omistajan koko asuntokannan yhteishallintoon liittyviä asioita. Se on myös tärkein asukasdemokratiaelin. Sen tavoitteet ovat pitkälti samat kuin asukasdemokratian: asumisviihtyvyyden ja yhteisöllisyyden parantaminen, asukkaiden aktiivisuuden ja kiinnostuksen lisääminen omaa asumista ja asuinympäristöä kohtaan, asukkaiden ja omistajan välisen yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen lisääminen. Miten mainituissa asioissa päästään eteenpäin, riippuu asukashallituksen asukasjäsenten ja yhtiön edustajien välisen yhteistyön onnistumisesta. Siihen antaa hyvän taustan edellisen asukashallituksen yksituumainen ja tuloksekas työ. Lahden Talojen alkuvuosi on sujunut hyvin. Asuntojen kysyntä on pysynyt korkeana, asukkaiden vaihtuvuus vähentynyt olennaisesti ja käyttöaste parantunut selvästi. Ainoa epätyydyttävä asia on lievästi kasvanut vuokrarästien määrä. Luottotappioita on kuitenkin viime vuotta vähemmän. Mitä tunnusluvuista voi päätellä? Taloudellinen taantuma tukee vuokrataloyhtiöitten tilannetta vähentämällä omistusasuntojen kysyntää ja muuttohalukkuutta. Ilmeisestä on myös, että yhtiön asunnot, vuokrat ja palvelut ovat kokonaisuutena kilpailukykyisiä! Aurinkoista ja liikunnallista kesää Asukasviestin lukijoille! Juhani Jokelainen toimitusjohtaja 3 Tänä vuonna pihakilpailu vastuuttaa kaikkia asukkaita KILPAILUUN EI ilmoittauduta erikseen, vaan kilpailun piirissä ovat automaatti sesti kaikki kiinteistöt. Lahden Talojen henkilökunta tekee kiinteistöille kilpailu kauden aikana kolme arviointikäyntiä, ja jokaisella arviointikäynnillä kiinteistö saa arvosanan. Kiinteistön lopullinen arvosa na on näiden kolmen arvosanan keskiar vo. Parhaimman keskiarvon saava kiin teistö voittaa kilpailun. – Vastuu pihan siisteydestä on kaikil la! Paljon saadaan aikaan jo sillä, että jo kainen korjaa pihalta yhden roskan päi vässä. Alle kouluikäiset lapset ovat hyvä maaperä tämän toimintatavan juurrutta miseen, Pirjo Mikkonen sanoo. Siisti ja viihtyisä piha on kaikkien asukkaiden ilonaihe. Kari Heinonen patistaa asukastoimikuntia: Antakaa kuulua itsestänne! A sukashallituksen uusi puheenjoh taja Kari Heinonen kantaa huolta asukastoimikuntien ja asukashal lituksen välisestä yhteydestä – tai pikem minkin sen puutteesta. Edellisen nelivuo tiskauden aikana yksikään asukastoimi kunta ei ottanut yhteyttä asukashallituk seen ehdottaakseen jotakin asiaa käsitel täväksi. – Asukastoimikuntien ja asukashal lituksen välinen tiedonkulku on saatava kuntoon, Heinonen sanoo. – Yritän kovas ti keksiä keinoja, kuinka yhteyttä voitai siin parantaa. Jos asukastoimikunta haluaa asukas hallituksen ottavan käsittelyyn jonkin asian,esitys perusteluineen on toimitet tava asukashallitukselle kirjallisesti. Lahden Asunnot Oy:n hallituksen ja asukashallituksen välisen yhteyden Hei nonen uskoo kehittyvän hyvään suuntaan. – Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä osallistui uuden asukashallituksen 4 ensimmäiseen kokoukseen ja kertoi osal listuvansa kokouksiin aina, kun niin ha lutaan. Minulle syntyi vaikutelma, että myös hänen mielestään on tärkeää, et tä hallituksen ja asukashallituksen välil lä tieto kulkee. Kari Heinonen pitää asukashallituk sen toimintaa mielekkäänä ja arvioi, et tä edellinen asukashallitus onnistui sil le suotujen valtuuksien puitteissa hyvin tehtävästään. Talven asukasvaaleissa asu kashallituksen jäsenistä yli puolet vaihtui, mutta tätä Heinonen ei pidä ongelmana. – Uuden asukashallituksen kokoon pano vaikuttaa hyvältä, ja jäsenet tuntu vat olevan asioista hyvin perillä, hän sa noo. – Toivon että pystymme hoitamaan asiat asioina ja tekemään päätöksiä hy vässä yhteisymmärryksessä. Lisäksi toi von hyvää yhteistyötä asukkaiden ja asu kastoimikuntien kanssa. Toivottavasti ta paamme hyvissä merkeissä! Kari Heinonen toivoo, että uusi asukashallitus pystyy tekemään päätöksiä hyvässä yhteisymmärryksessä Vaalit uudistivat asukashallituksen kokoonpanoa Keväällä pidetyt asukasvaalit uudistivat Lahden Talojen asukashallituksen kokoonpanoa tuntuvasti: yhdeksästä varsinaisesta jäsenestä peräti viisi ja viidestä varajäsenestä kolme on uusia. Asukashallitus piti ensimmäisen kokouksensa huhtikuun alussa. Puheenjohtajaksi valittiin Kari Heinonen (vaaleissa 38 ääntä) ja varapuheenjohtajaksi Ritva Haavisto (44 ääntä). Valinnat olivat yksimielisiä. Muut asukashallituksen jäsenet ovat Ari Hiltunen (50 ääntä, uusi), Jukka Kalliokuusi (52 ääntä, uusi), Marja Kelo (46 ääntä), Ritva Korhonen (50 ääntä, uusi), Hilkka Leppänen (94 ääntä, uusi), Eero Nieminen (40 ääntä, uusi) ja Antero Patamäki (34 ääntä). Asukashallituksen varajäsenet ovat Matti Kallio (26 ääntä, uusi), Anja Koivikko (33 ääntä), Heikki Manssila (32 ääntä, uusi), Markus Tuominen (33 ääntä) ja Pirkko Vaittinen (32 ääntä, uusi). Asukasvaaleissa oli ehdolla asukkaiden kokouksissa asettamat 28 ehdokasta. Vaaleissa annettiin 818 ääntä, joista yhdeksän hylättiin. Äänestysprosentti oli 17,9. T änä vuonna ympäristötoimikun ta haastaa kaikki Lahden Talojen asukkaat huolehtimaan omas ta ympäristöstään. Pihakilpailun teema na on Siisti Piha, ja siinä tarkastellaan pi hojen yleisilmettä ja siisteyttä. Kilpailun lähtölaukaus ammuttiin ympäristötoimi kunnan järjestämässä asukasillassa 7. päi vä toukokuuta. Aiempien vuosien pihakilpailuissa muutamat aktiiviset kuopsuttelijat ovat istuttaneet ja hoitaneet kesäkukkia, kit keneet rikkaruohoja ja siistineet pensai ta. Kauniitkaan kukkaistutukset eivät kui tenkaan pääse oikeuksiinsa, jos piha on roskainen, jäteasema siivoton ja autoka toksen seinustat graffitein kirjailtu. Tai jos pihalla lojuu risoja autoja tai pyöriä ei vätkä ehjätkään pyörät ole niille varatuil la paikoilla. – TOKI KUKKIA kannattaa laittaa ja hoi taa tänäkin kesänä, sanoo ympäristötoi mikunnan kummi, isännöitsijä Pirjo Mikkonen. – Perusideana on kuitenkin herät tää kaikki asukkaat kantamaan vastuuta oman ympäristön siisteydestä. Yhdessä isännöitsijänsä kanssa asuk kaat voivat miettiä, kuinka roskaaminen, pihan katvealueiden epäsiisteys, ilkivallan Vielä tänä vuonna mennään Ikeaan aiheuttama siivottomuus tai silkka piit taamattomuus saadaan karsituksi. Mu kaan kiinteistön ulkoilmeen kohentami seen halutaan myös lapset, ja voittaja kiinteistöä palkitessaan ympäristötoimi kunta jakaa lapsille oman erikoispalkin non. Siistin pihan ABC •Kulttuuriroskat pois pihalta idealla ”roska päivässä” • Katvealueet siisteiksi •Ilkivallasta välittömästi ilmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle • Stoppi jäteasemien sotkemiselle • Risoista autoista ja pyöristä ilmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle • Pyörät niille varatuille paikoille • Leikkipaikka siistiksi • Luonnonvaraisten eläinten ruokinnastailmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle • Katse ylös – viritelmistä ilmoitus isännöitsijälle tai kiinteistönhoitajalle Ensi vuodeksi virkistys toimikunta hakee uusia kohteita LAHDEN TALOJEN liikunta- ja virkistystoimikunnan tämän vuoden ohjelma noudattelee viimevuotista mallia. Vuodelle 2014 sen sijaan yritetään löytää uusia retkikohteita ja tapahtumia. Esimerkiksi maaliskuussa tehty kylpyläretki Serenaan onnistui hyvin, mutta paljasti Serenan tason laskeneen. – Niin kylpylämatkasta kuin muustakin ohjelmasta toivomme ehdotuksia asukkailta, sanoo Ritva Luumi liikunta- ja virkistystoimikunnasta. Toimikunnan seuraavaan retkeen ei ole aikaa kuin pari viikkoa, sillä lauantaina 8.6. suuntana on Korkeasaaren eläintarha. Mukaan mahtuu 150 henkilöä. Retki on tarkoitettu ennen kaikkea lapsiperheille ja yksin asuville asukkaille. Elokuun 6:s päivä 150 aikuista pääsee risteilemään Vesijärvelle. Lahden Talojen mölkkymestaruudesta kisataan 7.9. ja ostosmatkalle Ikeaan suunnataan parahiksi joulun alla 14.12. Myös Ikean-matka on tarkoitettu ensisijaisesti aikuisille, mukaan mahtuu sata henkilöä. Liikunta- ja virkistystoimikunnan retkille ja tapahtumiin ilmoittaudutaan joko sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai puhelimitse retkiesitteessä mainittuna ajankohtana, puh. 0400 424 991. Toimikunta pyrkii varmistamaan, etteivät retkipaikat täyty aina yksistä ja samoista henkilöistä, vaan kaikki halukkaat vuorollaan pääsevät mukaan. Lisätietoja toimikunnan tapahtumista sekä tarkemmat ilmoittautumisohjeet löytyvät Lahden Talojen kotisivujen Asukkaille-sivustolta. 5 Hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä: Hyvää yhteistyötä johdon ja asukkaiden kanssa L ahden Talot Oy:n ja sen tytäryh tiöiden hallituksen puheenjohtaja Riitta Erviä on aloittanut nelivuoti sen puheenjohtajakautensa positiivisella ja innostuneella mielellä. Vuosien saatossa kertynyt kokemus lukuisista luottamustehtävistä ja halli tusten jäsenyydestä antaa hyvän pohjan tehtävän hoitamiseen. Takana oleva kau si kaupungin vuokrataloyhtiön hallituk sen jäsenenä turvaa hallitustyöskentelyn jatkuvuutta ja hyvä uusi hallitus asioiden käsittelyä rakentavassa hengessä. Myös yhtiön toimivan johdon kans sa on Riitta Erviän mielestä helppo työs kennellä. 6 YHTIÖN ASIOIDEN hoitamisen rinnalla Riitta Erviä pitää tärkeänä hyvää ja avoin ta yhteistyötä asukkaiden kanssa. Heti pu heenjohtajakautensa ensimetreillä hän ta pasi uuden asukashallituksen ja kertoi vie railevansa asukashallituksen kokouksissa mielellään vastedeskin kutsuttaessa. – Kun asukkaiden kanssa menee hy vin, yhtiölläkin menee hyvin, Riitta Erviä sanoo. – Kunhan asukasdemokratiamalli saadaan kuntoon, yleisönosastokirjoitte lukin vähenee. Yhteistyö on ainoa järke vä tapa tehdä työtä – samaa porukkaahan me olemme. Riitta Erviä toivoi, että haastattelun yhteydessä julkaistaan hänen kuvansa, joka on otettu Lahden historiallisen museon puistossa. Puistoon liittyy Riitta Erviän mukavia lapsuusmuistoja. LAHTI KOULUTTAA luottamushenkilöi tään toimimaan kaupungin tytäryhtiöi den hallituksissa. Valtakunnallinen kou lutus järjestetään viitenä iltapäivänä tou ko–kesäkuussa, ja siihen osallistuu kuusi lahtelaista luottamushenkilöä. Myös Riit ta Erviä lähti mukaan koulutukseen. – Uskon että koulutuksesta on hyötyä. Tarkoitus on, että hallituksen jäsenet ym märtävät tehtävänsä ja juridisen vastuun sa. On tärkeää muistaa sekin asia, ettei hallituksen jäsen saa kertoa yhtiön asioi ta ulkopuolisille. Hallituksen asukasjäsenet valitaan toukokuun lopussa L ahden Talojen asukasdemokra tiaan kuuluva hallituksen asukas jäsenten ehdokasasettelu on eden nyt rivakasti. Tämän lehden ilmestyessä asukaskokoukset ovat jo valinneet ehdok kaansa hallitukseen, ja toukokuun loppu päivinä pidettävä Lahden Asuntojen yh tiökokouksen jatkokokous valitsee eh dokkaista kaksi hallituksen jäsentä. Tämän jälkeen asukashallitus alkaa valmistella asukasdemokratiamalliin tar vittavia muutoksia erityisesti hallituksen asukasjäsenten valintamenettelyn osalta. Kun muutosehdotus saadaan valmiiksi, se viedään asukaskokousten käsittelyyn. – Tarkennuksen jälkeen ehdokasaset telumalli vastaa myös yhteishallintolain kirjainta, ei vain sen henkeä, sanoo Lah den Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Tarkennukseen päädyttiin sen jäl keen, kun ympäristöministeriö oli linjan nut asiaaasukkaiden kysymykseen anta massaan vastauksessa. Vuokrataloyhtiön hallituksen asu kasedustajat ovat täysivaltaisia halli tuksen jäseniä samoine vastuineen kuin muutkin hallituksen jäsenet. Asukasjä senten tehtävänä on osakeyhtiölain mu kaan ensisijaisesti edistää yhtiön etua. Ympäristöministeriö piti eräille asuk kaille lähettämässään kirjeessään asukas hallituksen talvella yksimielisesti hyväk symää asukasdemokratiamallia virheelli senä hallituksen ehdokasasettelun osalta. Siksi yhtiö päätti muuttaa asukaseh dokkaiden valintamenettelyä ja toteut ti sen pilkulleen laissa määritellyllä taval la eli pyytämällä asukaskokouksia aset tamaan uudelleen ehdokkaat. Jos näin ei olisi menetelty, yhtiötä olisi voitu syyttää muotovirheestä. Muuttokyselyn tuloksia seurataan järjestelmällisesti Lahden Talot selvittää asukastyytyväisyyttä myös muuttokyselyllä, joka lähetetään kuukauden asumisen jälkeen niille uusille asukkaille, jotka ovat ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa Lahden Taloille. Kyselyssä tiedustellaan asukkaan mielipidettä muun muassa Lahden Talojen asiakaspalvelusta. Muuttokyselyn tuloksia seurataan neljännesvuosittain. Lisäksi tuloksia käsitellään johtoryhmässä, ja niitä verrataan FCG Efekon tekemän asukastyytyväisyystutkimuksen tuloksiin. Muuttokyselyn perusteella uudet asukkaat näyttävät olevan aiempaa tyytyväisempiä Lahden Talojen palveluihin, sillä niiden asukkaiden osuus, jotka eivät suosittelisi Lahden Talojen asuntoa ystävilleen, on vähentynyt selvästi vuodesta 2012. Asukasvalinta on saanut kiitosta sekä vuoden 2012 että 2013 muuttokyselyissä. Sen sijaan esimerkiksi asunnon näytöstä annetut arviot eivät ole yhtä hyviä. Nyt seurataankin kiinnostuneena, heijastuvatko asuntojen näyttöön tehdyt satsaukset muuttokyselyn vastauksiin. Helmikuussa Lahden Taloissa aloitti määräaikaisessa työsuhteessa Sarianna Nenonen. Hän tekee tiivistä yhteistyötä asuntosihteereiden ja huoneistotarkastajien kanssa, ja hänen päätyönään on näyttää asuntoja asunnonhakijoille. FCG Efeko teki keväällä kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asukastyytyväisyystutkimuksen, jossa myös Lahden Talot oli mukana. Tutkimuksen tuloksia ei ehditty saada tähän Asukasviesti-lehteen. Vakaalla 40-vuotislinjalla Hän harmittelee sitä, että koulutus on suunnattu vain luottamushenkilöille. – Lahden Asuntojen hallituksen tapauksessa jonkin muotoinen koulutus olisi varmasti hyödyllinen myös asukas jäsenille, Riitta Erviä arvioi. LAHDEN TALOT OY:N toimintaa on leimannut pitkäjänteisyys. Näin koin toi miessani alkuvuodesta 2009 alkuvuoteen 2013 yhtiön hallituksen puheenjohtajana. Asukkaan kokema yhtiön palvelu mi tataan onnistumisissa päivittäin. On ko lumet aurattu, rappukäytävä siisti ja niin edelleen. Yhtiölle on tärkeää asuk kaiden kokema asumisen laatu. Yhtä tär keää kuin onnistua asukkaalle päivittäin, on onnistua pidemmällä aikavälillä talou denpidossa. Yhtiön omistajan Lahden kaupungin kuten myös tulevien asukkaiden kannal ta on tärkeää, että yhtiön talot ja asunnot pysyvät hyvässä kunnossa. Jos riittäviä korjauksia ei tehtäisi, korjausvelka kaa tuisi tulevien asukkaiden maksettavaksi. Olenkin aiemmin maininnut, että Lah den Talot Oy:n toiminnassa aikajänne on 40 vuotta. Sinä aikana valtion, täsmälli semmin ARA:n, korkotukilaina (41 vuotta) on maksettava. Sama 40 vuotta on myös talojen yleinen poistoaika. Tästä voimme vetää johtopäätöksen. Neljä vuotta toiminut hallituksemme toi mi vain yhden kymmenesosan kyseisestä 40 vuodesta! Jarkko Nissinen Kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Lahden talot Oy:n hallituksen pj. kevät 2009 -kevät 2013 7 Uusiin palvelutaloihin taidetta kutsukilpailulla Järvenpäänkatu 27:sta kuoriutuu uusi kerrostalo Perusparan nus kaikkien aikojen laajin – silti kohtuuhintainen L ahden Talojen kaikkien aikojen laa jin perusparannus Järvenpäänkatu 27:ssä on edennyt loppusuoralle. Vaikka hanke on suuri, kilpailutuksen, te hokkaan suunnittelun ja otollisten suh danteiden ansiosta se on edullinen ja pe ruskorjauksen jälkeinen vuokrataso koh tuullinen. Talon erinomainen sijainti lähellä ui marantaa, kouluja ja muita palveluja an toi laajalle perusparannukselle vahvat pe rusteet. Lahden Talojen projekti-insinööri Jouni Könönen luonnehtii hanketta haas teelliseksi, mutta onnistuneeksi. – Talosta tulee kuin uusi, sillä van haa ei jää käytännössä muuta kuin be tonirunko, hän kertoo. – Työn laatuun on kiinnitetty erityistä huomiota; esimerkik si julkisivu- ja vesikattotyöt tehdään sääl tä suojassa huputuksessa. Uusi julkisi vu toteutetaan ns. tuulettuvalla rappaus levyllä. Perusparannus valmistuu lokakuun lopussa. Asuntojen haku alkaa heinäelokuun vaihteessa, hausta ilmoitetaan Etelä-Suomen Sanomien Omaan kotiin -asuntoliitteessä ja ess.fi-sivulla. Talossa on yhteensä 35 saunallista kaksiota, kol miota ja neliötä. Perusparannuksen jäl keen asuntojen neliövuokravuokrat aset tuvat noin 12 euron tuntumaan. JÄRVENPÄÄNKATU 27 päätettiin peruspa rantaa, koska asuntojen märkätiloihin oli si heikkojen vesieristeiden ja pinnoittei den vuoksi pitänyt tehdä linjasaneeraus. Lisäksi käyttövesijohdoissa oli vuotoja ja sandwich-elementeissä vaurioita. On tarpeetonta luetella, mitä kaikkea 8 S Järvenpäänkatu 27:n perusparannuksessa on kiinnitetty erityistä huomiota työn laatuun. Esimerkiksi julkisivu- ja vesikattotyöt tehdään säältä suojassa huputuksessa. talon sisäpuolella tehdään; mitään van haa ei jätetä, vaan jopa asuntojen por raskäytäväovet lukituksineen uusitaan. Asuntojen parvekkeet on jo hiekkapuhal lettu, ja niihin asennetaan parvekelasit ja uudet kaiteet. Ulkovaipan eristystasoa parannetaan, koska talotekniikka halutaan nostaa uu delle tasolle. Uudistuksiin kuuluu muun muassa ilmanvaihdon uusiminen läm mön talteenottojärjestelmän asennuksi neen, minkä ansiosta ilmanvaihto vastaa nykynormeja. Myös rakennusautomaatio lämmityksestä valaistukseen uusitaan ja hissi modernisoidaan. Hankkeen perusteellisuudesta kertoo se, että jopa taloa ympäröivät maamassat on vaihdettu, koska vesieristeet ja salaojat haluttiin uusia. Perusparannuksen pääurakoitsija na toimii RSP Lahti Oy ja lvi-urakoitsija na Skanska Talotekniikka. Rakennusauto maation toimittaa Schneider Electric Buil dings Finland Oy. KANSAKOULUKATU 3:N perusparannus valmistuu kesäkuun lopussa. Asukasva linnat ovat loppusuoralla. Asunnoilla on kysyntää, sillä ne sijaitsevat lähellä kes kustaa ja Kansakoulukadun lähialue ke hittyy vahvasti muun muassa aktiivisen uudisrakentamisen ansiosta. Asuntojen hakijoissa on vanhoja lahtelaisia, jotka ovat lapsena asuneet Kansakoulukadun suunnalla. Kakkosvaihe perusparannettiin sa moin suuntaviivoin kuin ykkösvaihe. Erona ykkösvaiheeseen on, että kak kosvaiheessa yhdeksässä kaksiossa keittiö ja viereinen huone yhdistettiin tupakeittiöksi. Kevättalvella alkaneet Loviisankatu 14:n kylpyhuonesaneeraukset ovat hyväs sä vauhdissa. Kesäkuussa kylpyhuonesa neeraukset alkavat Vaaksakadulla, Vihan takatu 2:ssa ja Yli-Köllissä. Ristimäenkadun värimalleja esitellään asukkaille 5.6. Ristimäenkatu 3:n keittiö- ja pesutilaremontin värimalleja esitellään asukkaille keskiviikkona 5.6. järjestettävässä asukasinfossa. Tuolloin remontin suunnitelmat ovat todennäköisesti muutoinkin tarkentuneet ja asukkaille voidaan antaa lisätietoja remontista. – Suunnittelussa hyödynnetään kokemuksia, joita on saatu meneillään olevasta Loviisankadun keittiöremontista, kertoi Lahden Talojen projektipäällikkö Raine Majuri huhtikuussa. Perusparannus alkaa elokuussa ja kestää noin viisi kuukautta. Sen aikana Ristimäenkatu 3:n asuntojen keittiöiden kalusteet ja pinnoitteet uusitaan kokonaisuudessaan. Lisäksi remontoidaan ne kylpyhuoneet ja pesuhuoneet, joissa ovat vielä alkuperäiset muovipinnoitteet. Muutaman asunnon kylpyhuone remontoitiin jo vuonna 2010. Varmaa on kuitenkin se, että ensi vuonna tähän aikaan Ristimäenkatu 3:n asukkaat ovat jo joitakin kuukausia voineet kokkailla uudistuneissa keittiöissä. Suurimmassa osassa asuntoja ilon aiheena ovat myös uudet kylpyhuoneet ja pesuhuoneet. Takana päin on aika, jolloin arkista elämää elettiin perusparantamisen hankaluuksiin sopeutumalla ja väistötiloja hyödyntämällä. – Perusparannus haittaa asumista, mutta maltilla ja hyvällä yhteistyöllä asiat kyllä sujuvat, Raine Majuri sanoo. Ristimäenkatu 3:n rivitalo on valmistunut vuonna 1988, ja siinä on 20 asuntoa. yksyllä valmistuvien Lahden Talo jen palvelutalojen, palvelukoti On nenkodon ja Lehtiojan palveluta lon, tuloauloihin hankitaan näyttävät sei nämaalaukset Lahden seudun taiteilijoil le suunnatuilla kutsukilpailuilla. Molem mista taideteoksista on pyydetty luon nokset viideltä ammattitaiteilijalta. Teos ten toteuttajat valitaan kesäkuun alussa, ja teosten on määrä valmistua lokakuun loppuun mennessä eli samalla aikataulul la kuin palvelutalotkin valmistuvat. Palvelukoti Onnenkodon kutsukilpailuun kutsutut taiteilijat ovat Timo Jakola, Aleksi Joensuu, Leena Salimäki, Harri Salmi ja Eeva-Kaisa Takala. Kilpailun toteuttami sesta vastaavaan taidetoimikuntaan kuu luvat peruspalvelukeskus Oivan peruspal velujohtaja Aino Eerola ja koti-ja asumis palveluiden johtaja Tarja Rautsiala, Hollo lan taideyhdistyksen puheenjohtaja Seija Aakala ja Lahden Talojen toimitusjohtaja Juhani Jokelainen. Taideteoksen toteuttajan valinnassa Taide lisää palvelutalojen viihtyisyyttä. Hoivakoti Wellamon oleskelutilan seiniä koristavat mustavalkoiset satama-aiheiset kuvat. kuullaan kuvataideopettaja Kaija Maunon, Lahden Lahden Muotoilu- ja taideinsti tuutin yliopettajan, taidegraafikko Antti Salokanteleen sekä asukkaiden edustajien näkemyksiä. Lehtiojan palvelutalon kutsukilpai luun kutsutut taiteilijat ovat Marja-Liisa Jokitalo, Jarmo Kukkonen, Satu Loukkola, Arto Määttä ja Ritva Leinonen. Kilpai lun toteuttamisesta vastaavan taidetoi mikunnan muodostavat Lahden taidemu seon amanuenssi Maija-Riitta Kallio, Rita tornin palvelutalon vastaava hoitaja Minna Mattila sekä Lahden Talojen toimitus johtaja Juhani Jokelainen. Teoksen toteuttajaa valittaessa kuul laan Antti Salokanteleen sekä Ritatornin palvelutalon asukkaiden näkemyksiä. Palvelukoti Onnenkodon tuloaulan teosvoi olla 2,4 metriä korkea ja 4,2 met riä leveä. Lehtiojan palvelutalon aulaan mahtuu 2,9 metriä korkea ja 3,7 metriä le veä teos. Lehtiojan palvelutalon 2. vaiheen ra kentaminen on jo alkanut, ja kohde val mistuu alkuvuodesta 2015. Rakennus hankkeen pääurakoitsija on Lujatalo Sal pausselän Rakentajat Oy. Apilakadun asumispalveluyksikkö rakenteille syksyllä Apilakadulle suunnitellut asumispalvelu kohteen rakennustyöt alkavat näillä nä kymin syyskuussa. Lahden Talot raken nuttaa Lahden Palveluasunnot Oy:lle Api lakadulle asumispalveluyksikön, joka on tarkoitettu arkielämän taitojen ja asumi sen ohjausta tarvitseville pitkäaikaisasun nottomille. Asumisen rahoitus- ja kehittämis keskuksen (ARA) on varannut Apilakadun asumispalveluyksikölle investointiavus tusta ja korkotukilainaa. Avustukset kat tavat 50 prosenttia hankkeen kokonaisin vestoinneista. Apilakadun asumispalvelut on osa val takunnallista asunnottomuuden vähentä mishanketta. Kohde vuokrataan Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimelle. 9 – AIKA RANKKAA OLI, mutta kun näkee työn tuloksen, tulee hyvä mieli. On ihan eri juttu katsella uutta pintaa, kun työn on tehnyt itse! Katsastajankadulla asuvalla Tarja Hyvärisellä on syytä tyytyväisyyteen. Kerros talokolmion jokaisen huoneen seinät sai vat huhtikuussa uuden maali- tai tapetti pinnan perheen oman väen, ennen kaik kea Tarja Hyvärisen voimin. Ponnistuksen merkityksen ymmärtää, kun tietää, että kyse oli Tarja Hyvärisen ensimmäisestä tapetoinnista; entuudestaan hänellä oli kokemusta vain tapetin irrottamisesta ja maalaamisesta. – Minulla piti kyllä olla osaavampi ka veri apuna, mutta hän ei tullutkaan. Ajat telin sitten, että kyllä minä osaan! Katsoin ohjeita netistä ja kyselin neuvoja väriliik keestä, josta hain remonttitarvikkeet. – Eihän jälki täydellistä ole, mutta olen ihan tyytyväinen. Keittiön seinän ai on maalata vielä kertaalleen, sillä siitä ei tullut hyvä, Tarja Hyvärinen arvioi. Oman työn tuloksesta hyvä mieli! Olohuoneen Tarja Hyvärinen tapetoi vaalealla kuviotapetilla, poikien huoneet samankuvioisella ruskealla. – Olen ihan tyytyväinen. On ihan eri juttu katsella uutta pintaa, kun työn on tehnyt itse! Tarja Hyvärinen kertoo. Keittiön seinän maalauksen lopputulokseen Tarja Hyvärinen ei ollut täysin tyytyväinen, joten remontin loppumetreillä hän maalasi seinän vielä kertaalleen. TARJA HYVÄRINEN perheineen on asunut Katsastajankadun kerrostalossa vuodes ta 1997; ensin kaksiossa, vuodesta 1999 lähtien kolmiossa. Vuonna 2003 perhe oli muutaman kuukauden evakossa, kun ta loa perusparannettiin ja asunnot remon toitiin. – Sen remontin jälkeen oli tullut asu misen jälkiä, ja olin katsellut jo pitkään, että asunto kaipaisi remonttia. Tututtuni, joka oli itse tehnyt remonttia, kannusti kysymään isännöitsijältä remonttilupaa. Lupa tulikin yllättävän nopeasti, Tarja Hy värinen kertoo. Kun remontointikokemusta on vähän ja remonttia tekee työn ohessa vapaa-ai kana, aikataulu ei saa olla tiukka. Tarja Hyvärisen mielestä parasta omatoimire Tarjan remonttivinkit Kun remontoi kotia työn ohessa vapaa-aikana eikä remonttikokemusta ole paljon, aikaa pitää varata runsaasti. – Parasta omatoimiremontoinnissa onkin se, että työtä saa tehdä omaan tahtiinsa, Tarja Hyvärinen sanoo. 10 Tarja Hyvärisellä piti olla osaavampi kaveri apuna remontissa, mutta kaveri ei tullutkaan. – Ajattelin sitten, että kyllä minä osaan! Katsoin ohjeita netistä ja kyselin neuvoja väriliikkeestä, josta hain remonttitarvikkeet. • Raivaa huoneeseen kunnolla tilaa työn tekemistä varten. • Pyydä itsellesi apulainen tai kaksi – siten työ sujuu joutuisammin. • Varaa aikaa runsaasti. Esimerkiksi tapetin kohdistaminen käy aloittelijalta hitaasti. • Varaa kaikki tarvittavat välineet valmiiksi. • Tee pohjatyöt huolellisesti. montoinnissa onkin juuri se, että työtä saa tehdä omaan tahtiinsa. – Työn saattoi jättää kesken, jos tu li jotakin tähdellisempää tai into lop pui. Vastaavasti taas joskus syöminen ja -välineet saa Lahden Taloilta, omasta takaa pitää olla monenlaista välinettä ja työkalua, Tarja Hyvärinen kertoo. – Pikku tikkaat, vasara, vatupassi, ruuvimeisseli, mitta, luotilankaa, hän luettelee. Perheen Jesse-koiran edesottamuksia kin oppi pitämään silmällä. – Piti vahtia, ettei se painaudu vastamaalattua seinää vasten tai hypi naulojen päälle. Vahtimisesta huolimatta yksi vahinko pääsi sattumaan: Jesse säikähti jotakin ja säikähdyksissään juoksi maalikaukaloon. Kaukalosta se hyppäsi sängylle. – Onneksi maali oli vesiohenteista, jo ten sen sai helposti pestyksi sekä lattias ta että koiran turkista, Tarja Hyvärinen muistelee. kin unohtui, kun halusi saada valmista aikaan! Mitä remonttiprojekti sitten opetti? – Vaikka varsinaiset remonttitarvikkeet Näin järjestyy Lahden Taloissa omatoimiremontti Tiesitkö, että sinun ei tarvitse odottaa, et tä Lahden Talot remontoi asuntoasi, vaan voit maalata tai tapetoida asuntoasi myös itse? Omatoimisessa remontoinnissa on muun muassa se hyvä puoli, että aikatau lun voi määrittää itse. – Tärkeää on tietysti arvioida, mihin omat kyvyt riittävät, ja ennen työn aloit tamista suojata paikat hyvin, jotta maalia päätyy vain sinne, minne on tarkoituskin, korostaa Lahden Talojen huoneistotarkas taja Tuukka Laatta. – Tietysti tärkeää on myös tehdä työ siististi ja huolellisesti. Miten remontista sovitaan? – Useimmat omatoimiremontit tehdään muuton yhteydessä. Tällöin remontista sovitaan huoneistotarkastajan kanssa si säänmuuttotarkastuksen yhteydessä. – Jos remonttia haluaa tehdä asukas, joka jo asuu asunnossa, hänen on otetta va yhteys omaan isännöitsijäänsä ja so vittava asiasta tämän kanssa. Isännöitsijä tarkastaa asunnon remonttitarpeen. Mitä remonttia asukas saa tehdä? – Asukkaalla on lupa remontoida seinäpin toja, toisin sanoen maalata tai tapetoida. Myös ovenkarmeja saa maalata ja ovien pieniä kolhuja paikata. Voiko värit suunnitella vapaasti? – Täysin vapaasti niitä ei voi suunnitella. Mieleisensä tapetit voi valita Lahden Talo jen käyttämästä mallistosta ja maalit Lah den Talojen käyttämästä värimallistosta. Värit ovat melko hillittyjä. Halutessaan voi huoneen yhden seinän maalata tehoste maalilla eri väriseksi, muttei kovin räikeäl lä maalilla. Kuka maksaa tarvikkeet? – Kaikki remonttitarvikkeet kustantaa Lah den Talot. Kun remontista on sovittu, Lah den Talot ilmoittaa asukkaan tiedot käyttä määnsä väriliikkeeseen, ja asukas saa väri liikkeen yhteystiedot ja voi noutaa tarvik keet liikkeestä. Erikseen sovittaessa tarvik keet voidaan myös toimittaa asukkaalle. Kustantaako yhtiö myös työvälineet? – Kyllä kustantaa. Väriliikkeestä asukas saa myös remonttipakin, joka sisältää seuraa vat tarvikkeet ja välineet: 0,5 litraa tasoi tetta, hiomapaperia, maalarinteippiä, tela pakkauksen, sivellinsetin, terälastoja (sikli) sekä maalirajaajan. Lisäksi liikkeestä saa tarvittaessa tapetointivälineet. Entä jos maali loppuu kesken? – Maalin menekki pystytään arvioimaan varsin hyvin maalattavan seinäpinta-alan perusteella. Jos maali kuitenkin loppuu kesken, asukas ottaa yhteyden siihen hen kilöön, jonka kanssa on remontista sopi nut. Yhdessä sitten sovitaan, miten asias sa edetään. Pitääkö työn valmistumisesta ilmoittaa? – Remontin valmistumisesta ilmoitetaan Lahden Taloihin. Työn laajuudesta riippuen isännöitsijä tai huoneistotarkastaja tarkas taa työn tuloksen. 11 Uusi sarja alkaa SUOMALAISET OVAT sisustajina vielä nuoria. Tämän vuoksi asiakkaita on jos kus rohkaistava olemaan rehellinen ja sa nomaan suoraan, mistä pitää ja mistä ei. – Sisustussuunnittelu on palveluammatti, Erja Pitkänen muistuttaa. – Olemme tääl lä asiakkaita varten, ja haluamme suunni tella asiakkaan näköistä sisustusta. Hän selailee sisustuslehteä ja näyttää kuvaa design-kalusteilla sisustetusta tyy likkäästä, mutta kliinisestä tilasta. – Onko näin valmiiksi pureskellussa sisustuksessa elämää? Minusta ei. Sisus tuksen pitää olla henkilökohtaista ja per soonallista – siinä saa olla huumoriakin! Asukasviestissä alkaa juttusarja, jossa esitellään Lahden Talojen liikehuoneistoissa toimivia yrityk siä. Sarjan ensimmäisenä yrityksenä esitellään Hollolankatu 3:ssa toimiva Stato Sisustuspalvelu. Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen ovat tyytyväisiä Hollolankatu 3:n liikehuoneiston sijaintiin: logistisesti toimiva keskustassa, muttei aivan ytimessä ja sopivasti näkyvillä ohitse virtaavalle vilkkaalle liikenteelle. Enemmän kuin nimi ovessa Stato Sisustuspalvelussa voi pyörähtää pienissäkin asioissa, sillä myymälässä annettu lyhyt neuvonta on veloituksetonta, Erja Pitkänen ja Meri Ollikainen lupaavat. H yvä sisustus ei juokse trendien perässä. Trendit tulevat ja mene vät, mutta laadukas sisustus kes tää aikaa. Lähtökohdaksi kannattaa ottaa asukkaiden harrastukset ja tilan käyttö tarkoitus – vasta niiden jälkeen seuraa es teettiyys. Ykkösasiana valinnoissa pitää olla se, mikä tuntuu omimmalta. Näin raamittavat hyvää sisustusta Stato Sisustuspalvelun sisustussuunnit telija Meri Ollikainen ja myyntipäällikkö Erja Pitkänen. Helmikuusta lähtien hei dän yrityksensä on löytynyt Hollolanka tu 3:sta eli Lahden Talojen omistamasta kerrostalosta, jonka katutasossa on liike huoneistoja. 12 Asukkaan näköistä sisustusta MERIN OHIKULKUMATKALLAAN tekemä bongaus täytti naiskaksikon tarpeet: si jainti keskustassa, muttei kuitenkaan ai van ytimessä, sopivasti näkyvillä ohitse virtaavalle vilkkaalle liikenteelle, logisti sesti toimiva paikka edessä sijaitsevine parkkipaikkoineen, bonuksena positiivi sella tavalla yllättänyt vuokrataso. SISUSTAJAKAKSIKKO suhtautuu sisustus suunnitteluun asiakaslähtöisesti. – Moni pelkää, että suunnittelu on kallista. Meihin kannattaa ottaa yhteyt tä ja liikkeessämme pyörähtää pienissä kin asioissa. Myymälässä annettu lyhyt neuvonta on veloituksetonta, Erja Pitkä nen kertoo. LASKUTETTAVAT TYÖT perustuvat asiakkaan budjettiin, ja niille an netaan kiinteä hinta sekä luettelo hintaan sisältyvistä asioista. Mitä asiakkaat sit ten tavallisimmin ha kevat? – Yleensä asiak kaalla on jokin konk reettinen tarve, josta lähdetään liikkeelle. Se voi olla taulu tai mat to, jota tukeva sisus tus meitä pyydetään suunnittelemaan. Jos kus kyseessä on uudis kohde, johon ensin va litsemme laatat ja tapetit ja lattiamateriaalit ja koh teen valmistuttua sohvat ja matot ja verhot, Meri Olli kainen kuvailee. Lähimainkaan aina kyse ei ole mittavista asioista, vaan esimerkiksi uusien verhojen suunnittelusta. – Tilassa olevat tavarat tuovat ärsykkeitä. Joskus riittää, että tilaan tuodaan jotakin uutta tai sieltä pois tetaan jotakin. Usein auttaa, että kalusteet järjestetään uudelleen! Kannattaakin siirrellä kalusteita ja kokeilla, miltä näyttää, Meri Ollikainen sanoo. Kutsuvat muuttolinnuksi ja muuksikin Harkitse sitä asuntovaunua! Etkö sä tähänkään jää? Sydämeesi voin perustaa kotini, nimeni haluan vielä uusiin oviin Tavarat hissiin ja pihalle ajatuksissa aika, kun kaikki oli pysyvää punainen Mikki-hiiri keinutuoli ja oranssit kukkaverhot C-rapun edessä vilkutin poismuuttaville kavereille Muuttivat rivareihin ja omakotitaloihin Minä hain markalla luukarkkeja kiskalta Kuudelta oli saunavuoro Sinä asuit silloin kaukana Levoton ensimmäinen yö Koirani aistit valppaina nuuhki ja sopeutui otti paikan omakseen Täysikuu ja toinen yö Koira kuorsasi kuin mies Tönin väärää urosta Rauha laskeutui Olimme kotona Milla Koivu 13 Varsinainen kisa alkanut vasta tänä vuonna – TODELLA ILAHDUTTAVA ALKU! luon nehtii Lahden Talojen isännöintipäällik kö Matti Koskinen vedensäästökilpailun ensimmäisiä väliaikatuloksia, joissa sekä suurten että pienten kiinteistöjen sarjan pudotus on suurempi kuin viime vuoden kilpailun lopputulos. Koskisen mielestä tulokset osoittavat sen mitä uumoiltiinkin: ensimmäinen kil pailuvuosi oli pilottivuosi ja menossa ole va toinen vuosi selvästi varsinainen kil pailuvuosi. – Suurten kiinteistöjen sarjan kärjessä käydään aitoa kisaa, jonka voittaja voi ol la mikä tahansa seitsemästä kärkikiinteis töstä! Koskinen sanoo. JOISSAKIN LAHDEN TALOJEN kiinteistöis sä asukkaiden keskimääräinen vuorokau tinen vedenkulutus on jopa 170 litraa. Mi ten näiden kiinteistöjen asukkaita voisi kannustaa vähentämään kulutustaan? – Näillä kiinteistöillähän on parhaat mahdollisuudet voittaa oma kilpailusar jansa, sillä näissä kiinteistöissä on eni ten potentiaalia vähentää kulutusta! Niis sä kiinteistöissä, joissa kulutus on reilut sata litraa asukasta kohti vuorokaudessa, kaat koolle ideoimaan, mitä vedenkulu tuksen vähentämiseksi olisi tehtävissä. Pientenkin käyttötapamuutoksen vaiku tukset näkyisivät varmasti heti! Myllymäenkatu 9 ja 10:n asukkaat kuluttavat vettä vain keskimäärin 118 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. – Malja sille! huudahtaa Arja Niemi ja kohottaa – vesilasia. vähennyspotentiaalia on enää niukasti, Matti Koskinen sanoo. – Paljon vettä kuluttavien kohteiden asukastoimikunta voisikin kutsua asuk YMPÄRISTÖTOIMIKUNNAN JÄSEN Jussi Leppänen kiinnittää huomiota siihen, et tä vasta noin joka neljäs kilpailukiinteis tö alittaa suomalaisten tavoitekulutuk sen, joka on 130 litraa asukasta kohti vuo rokaudessa. Hän kannustaakin asukkaita etsimään uusia hyödyntämättömiä veden säästämisen mahdollisuuksia. – Sarjoja johtavat kiinteistöt ovat pys tyneet vähentämään kulutustaan 10 ja 15 prosenttia, mikä osoittaa, että säästö mahdollisuuksia kyllä on. Kisa on vasta alussa, joten kaikilla kiinteistöllä on erin omaiset mahdollisuudet tavoitella kärki sijoja! Vuoden mittaisessa kisassa uudet ru tiinit ja tavat ehtivät juurtua. – Uskallan väittää, että kilpailun jälkeen itse kusta kin voisi tuntua oudolta palata vanhoihin vedenkulutustottumuksiin, Jussi Leppä nen sanoo. Vedensäästökilpailun suurten kiinteistöjen sarjassa tiukka kärkikamppailu ta tosin on erittäin tiukka, sillä sarjan en simmäisen ja seitsemännen kiinteistön ero on vain noin neljä prosenttiyksikköä. Näistä kiinteistöistä periaatteessa mikä tahansa voi vielä voittaa kisan! Suurten kiinteistöjen pienin vedenku lutus on Lahden Talojen vedensäästökil pailun tämän vuoden uutuuskisa. Toinen muutos viimevuotiseen verrattuna on se, että kiinteistöt on jaettu suurten ja pien ten kiinteistöjen sarjoihin. PIENTEN, 1–25 ASUNNON kiinteistöjen Kilpailukiinteistöjen vedenkulutus tammi–maaliskuussa 2013 VEDENSÄÄTÖKILPAILUN ensimmäiset väliaikatulokset on saatu vertaamalla kiinteistöjen tammi–maaliskuun kulu tusta vuoden 2012 tammi–maaliskuun kulutukseen. Vertai lussa on otettu huomioon sekä vedenkulutuksen että asu kasmäärän muutokset. Kilpailussa tavoitellaan viiden prosentin vähennystä kiinteistöjen yhteenlasketusta vedenkulutuksesta. Maa liskuun lopun väliaikatilastoissa tavoite oli lähellä: suur ten kiinteistöjen yhteenlaskettu vedenkulutus oli vähenty nyt 4,2 prosenttia ja pienten kiinteistöjenkin 3,8 prosenttia. Parantamisen varaa toki vielä löytyy. Suurten kiinteis töjen sarjassa 13 kiinteistöä ja pienten sarjassa kolme kiin teistöä ei alkuvuonna vähentänyt vedenkulutustaan, vaan lisäsi sitä. Samaten vasta yhdeksässä suuressa kiinteistös sä ja viidessä pienessä asukaskohtainen vuorokautinen ve denkulutus on 130 litraa tai vähemmän, joka on Suomen kansallinen tavoite. Lahden Talojen suruttomimpien vedenkuluttajien ky seenalaista viittaa kantavat Kumpukatu 2:n ja 4:n asuk kaat, jotka kuluttivat alkuvuonna vettä keskimäärin 173 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Kannoilla keikkuvat Ahtialanpolku 6:n asukkaat, jotka tosin vähensivät kulu tustaan alkuvuonna melkein kahdeksan prosenttia. Silti vettä kului keskimääräinen 170 litraa asukasta kohti vuo rokaudessa. Kilpailukiinteistön nimi Kulutus l/hlö/vrk 1. Pilkotunmäenkatu 9 109 2. Myllymäenkatu 4, 5 133 3. Pihtikatu 9 154 4. Hyötilänkatu, Harjupellonkatu, Kylänalustankatu 141 5. Myllymäenkatu 9, 10 118 6. Vilanderinkatu 1,6, Isotarhankatu 1 121 7. Hirsimetsäntie, Viherlaaksontie 149 8. Katajakatu 5 122 9. Jahtikatu 3 164 10. Erviänkatu 1, 3 124 11. Kaarlonkatu 2, 6, 13 135 12. Rouvasmanni 167 13. Metsäpellontie 26 168 14. Törmäkatu, Uotilankatu, Törmäpolku 146 15. Puotikatu 1, 2 139 16. Mukkulankatu 27 132 17. Lapakatu 2 157 18. Loviisankatu 14 135 19. Torkonkatu, Rättärinkatu 133 20. Ruolankatu 6, 8, 10, 12, 14 127 21. Ilveskatu 2, 4, 6 158 22. Huippukatu 2 153 23. Päivärinteenkatu 22–28 151 24. Katsastajankatu 17 143 25. Helkalankatu, Kallioistenkatu 150 26. Suitsikatu 11, 13 147 27. Pohjoinen Liipolankatu 10, 12, 14 127 28. Kortepohjankatu 6 127 29. Kumpukatu, 2, 4 173 30. Kaunisharjunpolku 3 146 31. Sykekatu 6, 8, 10, 12, 14, 16, 18 130 32. Kaunisharjunpolku 1 156 33. Sepänniemenkatu 2 149 34. Taapelikatu 12 161 35. Eteläinen Liipolankatu 1 137 36. Pihtikatu 2, 4, 6 142 37. Vasamakatu 9 167 38. Pohjoinen Liipolankatu 16 145 39. Pajapellonkatu 6, 8, 10, 12, 14 135 40. Kauppakatu 42 150 41. Ostoskatu 12 141 42. Kaviokatu 1 160 43. Lautamiehenkatu 4 154 44. Luiskakatu 1 144 45. Raamikatu 3 152 Myllymäenkatu 10:ssä asuva Arja Niemi tunnustautuu monen rintaman säästäjäksi. Vettä perheessä säästetään muun muassa pesemällä astianpesukoneessa vain mahdollisimman täysiä koneellisia astioita. Pilkotunmäki johtaa kaikilla rintamilla TÄMÄNVUOTISEN vedensäästökilpailun ensimmäisten väliaikatilastojen perus teella Lahden Talojen suurten kiinteistö jen säästeliäimmät vedenkäyttäjät asu vat Pilkotunmäenkatu 9:ssä. Kiinteistös sä kulutettiin tammi–maaliskuussa vet tä vain keskimäärin 109 litraa asukasta kohti vuorokaudessa. Pilkotunmäenkatu 9 myös vähensi alkuvuonna vedenkulu tustaan eniten sekä omassa sarjassaan että koko kisassa, peräti 15,5 prosenttia. Kamppailu suurten, vähintään 26 asunnon kiinteistöjen sarjan kärkipaikas SYY KÄRJEN VAIHTUMISEEN löytyy muun muassa siitä, et tä tänä vuonna seurataan, paljonko asukkaat vähentävät asukaskohtaista vedenkulutustaan eli vuorokautista asu kaskohtaista litramäärää. Viime vuonna vertailulukuna oli vat litrat rakennuskuutiota kohti. sarjan johdossa oli maaliskuun lopussa Kuriirinkatu 1 ja Alokkaankatu 2, jonka asukkaat ovat vähentäneet vedenkulu tustaan noin 10 prosenttia. Myös keski määräinen asukaskohtainen kulutusluke ma on pieni, vain 103 litraa vuorokaudessa asukasta kohti. Kilpailun kärjessä ovat tyystin eri kiin teistöt kuin vuoden 2012 kilpailun par haimmisto, sillä viime vuoden kilpailus sa Pilkotunmäenkatu 9 sijoittui kymme nenneksi ja Kuriirinkatu 1 ja Alokkaanka tu 2 13:nneksi. Veden keskimääräinen kulutus litroina henkilöä kohti vuorokaudessa (l/hlö/vrk) sekä tammi–maaliskuun kulutuksen muutos verrattuna vuoden 2012 tammi–maaliskuun kulutukseen. Kiinteistöt joissa vähintään 26 asuntoa: Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo -15,5 % -14,4 % -13,3 % -12,5 % -12,0 % -11,6 % -11,4 % -9,6 % -9,4 % -9,2 % -8,8 % -8,4 % -7,5 % -7,0 % -6,7 % -6,3 % -5,9 % -5,8 % -5,6 % -5,1 % -4,7 % -4,5 % -3,7 % -3,2 % -3,2 % -2,8 % -2,6 % -2,4 % -1,7 % -1,6 % -1,3 % -1,2 % 0,6 % 1,9 % 1,9 % 1,9 % 3,1 % 4,0 % 4,6 % 5,6 % 6,9 % 7,0 % 8,2 % 9,6 % 10,6 % 143 -4,2 % Kilpailukiinteistön nimi Kulutus l/hlö/vrk 1. Kuriirinkatu 1, Alokkaankatu 2 103 2. Ahtialanpolku 6 170 3. Kannaksenkatu 32 108 4. Onnelantie 16 114 5. Männistönrinteenkatu 16 163 6. Luiskakatu 2 130 7. Tarjantie 58 164 8. Onnelantie 8 125 9. Ainonkatu 1 154 Muutos % 2012-2013 Kiinteistöt joissa 1–25 asuntoa: Kaikkien kiinteistöjen keskiarvo 14 Muutos % 2012-2013 137 -10,1 % -7,6 % -5,9 % -5,3 % -3,8 % -3,5 % 1,9 % 2,4 % 13,1 % -3,8 % 15 Tuhlaaminen ei ole mikään arvo Myös moni vuokralla asuva miettii vedenkulutustaan M yllymäenkatu 9:n ja 10:n hy vät asemat vedensäästökilpai lun suurten kiinteistöjen sarjan kärkikahinoissa ovat mieluisa tieto Arja Niemelle, joka tunnustautuu monen rinta man säästäjäksi. Vedenkulutuksen lisäksi hän seuraa Niemen talouden sähkönkulu tusta ja harmittelee muutakin tuhlaamis ta kuten ruuan pois heittämistä. Hän pitää hyvänä, että sähkön rin nalla myös veden säästämisestä on alet tu puhua. – Tuhlaaminen ei ole mikään arvo, ei kä ole itseltä pois, jos säästää. Suomessa ja erityisesti täällä Lahdessa emme ehkä osaa arvostaa puhdasta vettä, koska se on meille niin itsestään selvä asia! TAKAVUOSINA Niemen perhe asui omis tusasunnossa, jossa oli huoneistokohtai nen vesimittari. Tuolloin Arja Niemi seura sin perheen vedenkulutusta tiiviisti. – Lahden Talojen vuokra-asunnossa vesi sisältyy vuokraan, joten kaikki eivät ehkä miellä, että maksavat myös vedestä ja että voivat omalla kulutuksellaan vai kuttaa vuokratasoon, hän pohtii. Vedensäästökilpailun aikana hän on miettinyt omia vedenkäyttötottumuk siaan – ja siinä sivussa myös miehensä Ilpo Niemen. – Olen kehottanut Ilpoa lait tamaan hanan kiinni siksi aikaa, kun suih kussa saippuoi ja pesee itsensä, ja kyllä hän on alkanut tehdä niin. RIVITALOKIINTEISTÖISSÄ, jollainen Myl lymäenkatu 9 ja 10:kin on, perheet asuvat melko hajallaan eikä asukkailla ole luon tevaa tilaisuutta päivittäin keskustella ve densäästökilpailusta ja veden säästämi sestä. Tietoisuuden lisääminen asiasta on Anja Niemen mielestä tärkeää. – Asiaa on pidettävä esillä kaiken ai kaa, jotta se menee takaraivoon. Ilpo on asukastoimikunnan puheenjohtaja. Kos ka olemme nyt niin hyvissä asemissa kil 16 Asukasaktiivien vedensäästögallup: Lotraatko vai pihtaatko vettä? Lahden Talojen asukkaat kilpailevat ve denkulutuksen vähentämisessä jo tois ta perättäistä vuotta. Tänä vuonna Asu kasviesti suuntaa vedensäästögallupinsa asukasaktiiveihin. Millä tolalla on asuka saktiivien vedenkulutus? Lotrataanko vet tä surutta vai kulutetaanko sitä sääste liäästi? Tähän numeroon Asukasviestin toimi tuskunta valitsi haastateltavaksi asukkai den muodostaman ympäristötoimikun nan jäsenet: puheenjohtaja Ritva Kytösen sekä jäsenet Raimo Bordin ja Jussi Leppäsen. Vedenkeitin on melko uusi tulokas Arja Niemen perheessä. – Keittimessä oikea määrä vettä kuumenee nopeasti ja vähällä sähköllä, myös sähkön kulutusta seuraava Arja Niemi toteaa. pailussa, aiomme tiedottaa asukkaita asiasta.Kilpailun palkintona oleva vuok rahyvitys toimii hyvänä porkkanana! tä, että pitää tsempata! Täytyy ottaa asia puheeksi naapureiden kanssa, Kirsi He lin sanoo. KURIIRINKATU 1:N ja Alokkaankatu 2:n paikka pienten kiinteistöjen sarjassa kär jessä ja pieni asukaskohtainen vedenkulu tus tulevat Kirsi Helinille yllätyksenä. Yh dessä Kuriirinkadun asunnossa oli alku vuodesta putkirikon aiheuttama vesiva hinko, ja hukkaan vuotaneen veden olisi luullut pikemminkin nostavan kuin laske van kiinteistön vedenkulutusta. Silkkaan hyvään tuuriin Kirsi Helinin ei kuitenkaan usko. – Monet ihmiset miettivät vedenkulu tustaan, vaikka asuvatkin vuokralla, hän sanoo. – Huomautan lapsille, jos he alka vat olemalla olemaan suihkussa, ja esi merkiksi tiskatessa vältän veden turhaa valuttamista. Hyvä sijoitus väliaikatilastoissa nos taa kilpailuhenkeä. – Pikkaisen tuntuu sil JOS ON USKOMINEN Hilkka Nousiaista, Pilkotunmäenkatu 9:n kärkipaikka suur ten kiinteistöjen sarjassa tuli pettämättö mällä tuurilla. – En usko, että taustalla olisi mitään suurempaa tietoista säästämistä. Täällä oli alkuvuodesta kaksi isoa asuntoa tyhjil lään, mikä ehkä heijastui kulutuslukuihin. Kesä alkaa olla käsillä, ja kesän ajan vedenkulutusta on vaikea arvailla. Kylmä ja sateinen kesä palvelisi vedensäästökil pailua. Jos on hellettä, suihkussa käydään usein ja vettä kuluu tavallista enemmän. Olipa kesä kuuma tai viileä, Hilk ka Nousiaisen kesäajan vedenkulutus on jo tiedossa: Pilkotunmäenkadulla vettä säästyy, sillä Hilkka Nousiainen viettää paljon aikaa mökillä! Näitä kysyimme: 1. Kriittinen itsearvio: Oletko veden käytössä huoleton lotraaja vai tunnistatko itsessäsi pihtarin piirteitä? 2. Miten tämä näkyy tavassasi käyttää vettä? 3. Ovatko vedenkulutustottumuksesi muuttuneet vedensäästökilpailun aikana? Jos ovat, miten? 4. Miten voisit vielä vähentää vuoro kautista vedenkulutustasi? Ritva Kytönen: Raimo Bordi: 1. Olen veden käyttääjänä ehkä ns. keskivertokuluttaja. 2. Käyn työni likaisuuden vuok si päivittäin suihkussa. Työni on re montointia ja asiakaspalvelua, jo ten on jokseenkin välttämätöntä peseytyä päivittäin. Vettä voi kui tenkin suihkussa käydessään käyt tää säästeliäästi. Suihkun ei esimer kiksi ole tarpeen valua koko pesuta pahtuman ajan. Näin myös sham poota ja pesuaineita kuluu vähem män. 3. Vedenkulutustottumukseni eivät ole muuttuneet kovin paljon, kyse on lähinnä hienosäädöstä. 4. Kun huomaa tilanteen, jossa vettä selvästi haaskaantuu, asiaan voi puuttua ja korjata sen. 1. Jos näistä kahdesta vaihtoeh dosta pitää valita, niin kyllä minus sa ehdottomasti on pihtarin piirtei tä! Lapsuudenkodissani ei ollut ve sijohtoa, joten siinä oppi tulemaan toimeen hyvin vähällä vedellä. 2. Pienissä asioissa: En tiskaa juoksevan veden alla, pidän kyl mää vettä jääkaapissa, en pese kä sipyykkiä, vaan kone pesee täysiä koneellisia. Suihkussakin käy harki ten. Eli säästän vettä perusasioissa, jotka ovat tuttuja varmaan monel le muullekin! 3. En ole huomannut muu ta muutosta, kuin että kiinnitän enemmän huomiota siihen, että jääkaapissa on kylmää vettä. En ole koskaan lotrannut vettä, joten hir veästi ei ole ollut muutettavaa. 4. Tässä vaiheessa en oikein keksi mitään uutta säästökohdetta. Voi olla, että jossakin vaiheessa oi vallan jonkin uuden asian. Jussi Leppänen: 1. Varmaankin jotain tältä välil tä. Aina jotain parannettavaa löy tyy, mutta oletan vedenkäyttöni olevan hillityllä tasolla. 2. Talousveden käyttöni liit tyy pitkälti astioiden sekä erinäis ten ilmiöiden puhdistamiseen. En ole koskaan pitänyt siivoamises ta, ja siksi yritän luovia pyykkien ja tiskien ristipaineen lävitse mah dollisimman vähällä vaivalla. Asiat hoitoon nopeasti ja vaivattomasti. Pyykit pestään yhteisissä tiloissa sitä mukaa kun tarvetta esiintyy, tietenkin täysiä koneellisia. Asti anpesukonetta en omista, ja tiskit pestään aina ruokailun jälkeen, sil loin kun se ruoaksikin kutsuttava muhennos vielä irtoaa lautaselta vähällä vedellä ja vaivalla. 3. Olen kiinnittänyt enemmän huomiota vedenkulutukseeni, kos ka asia on ollut esillä. Olen pyrki nyt miettimään kulutuksen suu rimpia tekijöitä ja kohdistamaan energiani niihin. Ehkä tästä johtu en astioiden pesuun sekä suihkun käyttöön kiinnitän nykyisin enem män huomiota. 4. Kylmän pesuveden käytöl lä voisin lyhentää suihkussa olei lua. Lyhyemmän suihkuajan myö tä epävireinen, mutta korviasärke vä laulutaitoni tosin saattaisi hävi tä kokonaan. Valintoja ja valintoja, helppoja sekä vaikeita, mutta jon kun nekin on tehtävä. 17 Ajatuksia asukastoiminnasta O len Ari Hiltunen Mukkulankatu 5:stä. Olen toiminut talomme asukastoimikunnan puheenjohtajana vuoden 2012 alusta lähtien, ja nyt olen Lahden Asunnot Oy:n asukashallituksen uusi jäsen. Mukkulankatu 1, 3 ja 5:n asukastoimikunnassa olemme saaneet paljon aikaan talojen ja asukkaiden hyväksi. Viime kesänä saimme grillikatoksen – oikeastaan se on huvimaja – jonka pystytimme asukkaiden kanssa yhdessä. Työ olisi tosin saattanut sujua hieman notkeammin, jos olisi ollut nuorempaakin väkeä mukana pystytyshommissa. Siinäpä kysymys: Miten me asukkaat ja asukastoimikunnat saisimme innostettua talojemme asukkaita asukaskokouksiin ja talkoisiin yhteen hiileen puhaltamaan? Hoi, rohkeasti vain mukaan, sekä uudet että vanhat asukkaat! Lahden Talojen jokaisesta kohteesta löytyy asukastoimikunta ja ilmoitustaululta toimikunnan jäsenten yhteystiedot! En nyt tarkoita vain näitä Mukkulankadun taloja, missä itse asun, vaan teitä kaikkia Lahden Talojen asukkaita ja taloja, joissa asutte. Olen kuullut, ettei asukaskokouksiin ja pihatalkoisiin osallistu kovin paljon porukkaa. Aivan, se on vapaaehtoista. Mutta on myös kivaa, kun saa päättää joistakin oman talon asioista – talkoiden lisäksi esimerkiksi retkistä ja grilli-illoista. Lahden Asuntojen asukashallitus on jo pitänyt ensimmäisen kokouksensa. Kokous oli mielenkiintoinen. Oli kiva nähdä ja saada tuntumaa, millaisia asioita asukashallitus käsittelee, minkälaista kokouksissa on ja onko porukassa ketään tuttuja. Pari tuttua sieltä löytyikin! Haluan kiittää asukasvaaleissa äänestäneitä saamastani luottamuksesta. Lisäksi haluan toivottaa Lahden Talojen kaikille asukkaille hyvää kesää ja aiempaakin parempaa tätä vuotta! SA N A R IST IK K O ASUKASAKTIIVIN AJATUKSIA Laatija: Veikko Sonninen. Ratkaisu löytyy Lahden Talojen kotisivuilta www.lahdentalot.fi ja julkaistaan Asukasviestissä 3/2013. Sanaristikon ratkaisu: Asukasviesti 1/2013. Ari Hiltunen Huoltoyhtiöillä eri hintaisia palvelunumeroita myös sähköpostitse voi asioida Kiinteistöhuoltoyritysten 0200-, 0290- ja 010-alkuisiin puhelinnumeroihin soitta minen voi maksaa eri hinnan sen mu kaan, soittaako lankaliittymistä vai mat kapuhelinliittymästä. Numerot toimivat kuten Lahden Talojen isännöinnin tavoi tettavuusnumero: soitettuun puheluun vastaa aina joku, jonka kanssa asiansa saa hoidetuksi, vaikka oma kiinteistön hoitaja ei olisi tavoitettavissa. Lassila & Tikanojan 010-alkuiseen nu meroon soittaminen kotimaan kiinteän lankaverkon liittymästä maksaa 8,35 sent tiä puhelulta plus kuusi senttiä minuu tilta. Myös matkapuhelinverkon liitty 18 mästä soitetun puhelun puheluhinta on 8,35 senttiä, mutta minuuttihinta on kor kea 17,17 senttiä. Ei-kiireellisissä asioissa asukas voi ottaa yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen asiakaspalvelu@lassila-ti kanoja.fi. RTK-Palveluiden 0290-alkuisen palve lunumeroon soittaminen lankaliittymästä on maksaa 8,21 senttiä puhelulta plus 1,47 senttiä minuutilta. Matkapuhelimesta soitettaessa se maksaa tuntuvasti enem män: 8,21 senttiä puhelulta ja 16,42 senttiä minuutilta. RTK-Palvelut suosittelee otta maan yhteyttä sähköpostitse, osoite on [email protected]. Säh köpostia seurataan tiiviisti pitkin päivää. ISS Palvelut kehottaa asukkaita otta maan yhteyttä joko sähköpostitse osoit teeseen [email protected] tai soitta maan palvelukeskuksen numeroon 020 015 500. Puhelu maksaa saman kuin mi kä tahansa yksityispuhelu kahden lanka liittymän tai kännykän välillä. – Nume ro 020 515 9501 lipsahti alussa vahingos sa Liipolan alueen kiinteistöjen ovitarroi hin. Myös siihen numeroon soitettu pu helu yhdistyy palvelukeskukseen, mut ta on kalliimpi, ISS Palveluista kerrotaan. Yhteistiloihin jätetyt tavarat kuljetetaan kaatopaikalle LAHDEN TALOJEN asukkailla ei ole lupaa omin päin jättää tavaroitaan talojen väestönsuojaan tai muihin yhteistiloi hin. Aluehuoltomies korjaa yhteistiloihin luvatta jätetyt tavarat pois ja kuljetuttaa ne kaatopaikalle. Kuljettami sesta aiheutuva lasku osoitetaan tavaran jättäneelle. Jos henkilöä ei tiedetä, koituu lasku lopulta kaikkien asukkai den maksettavaksi. JOS ASUKAS tarvitsee tavaralleen väliaikaisen säilytyspai kan talon yhteistiloista, hänen on sovittava asiasta isän nöitsijänsä kanssa. Joissakin poikkeustapauksissa isännöit sijä voi myöntää luvan. Tällöin hän antaa asukkaalle ohjeet, kuinka asiassatoimitaan. Silloinkin, kun tavaran säilyttämiseen on lupa, tavara on talon yhteistiloissa omistajansa vastuulla. 19 Tilaa muuttosi Niemen ammattilaisilta! Tartu puhelimeen ja soita: 0400 114 875/Teemu tai 040 669 5004/Jouni. Huolella valmisteltu on puoliksi muutettu! Niemi Palvelut Oy www.niemi.fi [email protected] n o a n Koto . ä y t h i i v o p p hel DNA Welholta saat kerralla koko taloyhtiöön huippunopeat nettiyhteydet sekä Suomen laajimman valikoiman tv-kanavia, myös HD:na sekä kaapeli- että antennitalouksiin. ota yhteyttä [email protected] teemme taloyhtiöllesi kilpailukykyisen tarjouksen! tai katso lisää www.dna.fi/taloyhtio
© Copyright 2024