Ympäristölupapäätös
Ymp.ltk 19.8.2015 päätösliite nro 1 § 60 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro 461/11010000/11.6.2015 Pvm 19.8.2015 Annettu julkipanon jälkeen 25.8.2015 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, Ismo Hintikan ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukainen lupahakemus naudanlihantuotannolle sekä aloituslupa HAKIJA Ismo Hintikka Polunharjuntie 108 44420 Liimattala Y-tunnus: 2007280-2 Yhteyshenkilö: Ismo Hintikka, 044-2716 881 e-mail: [email protected] TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee naudanlihantuotantoa, joka on suunniteltu perustettavaksi Liimattalan kylään Äänekosken alueelle. Hakemus koskee naudanlihantuotannon aloittamista v. 2016. Kyseessä on uusi toiminta. Tilalle sijoitetaan 100 lihanautaa (6-24 kk) ja 50 vasikkaa (0-6kk). Hankkeessa tilalla oleva sikalarakennus saneerataan vasikkakasvattamoksi. Lisäksi rakennetaan uusi lihanautojen loppukasvattamo. Lannankäsittely tapahtuu pääosin kuivalantamenetelmällä ja osin lietelantamenetelmällä. Toiminta sijoitetaan Äänekosken kaupungissa, Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalle tilalle Hiekkaharju, 992-460-4-345. Kiinteistön omistajat: Hintikka Ismo ja Sanna. Kiinteistön haltija on 31.8.2015 saakka Antti Hytönen, Polunharjuntie 108, 44420 Liimattala, 040 700704. 2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään liitteen 1 taulukossa 2, on oltava ympäristölupa. Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain (527/2014) § 27 sekä liitteen 1 taulukon 2 kohta 11 a) kohdan mukaisesti. ALOITUSLUPA Hakija on hakenut ympäristönsuojelulain (527/2014) § 199 mukaista aloituslupaa toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on perustellut aloitusluvan hakemista, jotta hakija saa investointihakemuksen täydellisenä ELY –keskukselle. Rakennustyöt on tarpeen aloittaa kesäajalla. Tuotantoeläimet ovat tulossa lokakuussa, jolloin rakennusten tulee olla valmiina. TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on asiassa toimivaltainen lupaviranomainen ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 10 a) perusteella. VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 11.6.2015 Äänekosken kaupungissa. LUVAT, SOPIMUKSET JA KAAVOITUSTILANNE Luvat ja sopimukset Hakijalla ei ole aiempia ympäristönsuojelulain mukaisia lupia eläinsuojalle. Tila on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään 2015- Kaavoitus Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä KeskiSuomen maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) alueella ei ole erityismerkintöjä. Yleiskaava ja asemakaava Toiminta-alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. 3 TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Suunniteltu toiminta sijaitsee Äänekosken Konginkankaalla Liimattalan kyläkeskuksen luoteispuolella ja valtatien nro 4 länsipuolella, noin 20 km Äänekosken keskustaajamasta pohjoiseen. Liimattalan kyläkeskukseen on tilalta matkaa noin kilometri ja se sijaitsee tilan kaakkoispuolella. Tila sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Tila ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Kurikkamäen pohjavesialue (nro 0999208), sijaitsee noin 700 metrin etäisyydellä ja lähin vesistö Isojoki noin 200 metrin päässä lounaan suuntaan tilakeskuksesta. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tilakeskuksesta noin 150-300 metrin päässä. Osa toiminnanharjoittajan vuokraamista pelloista (Hiekkala ja Tuulensuu) sijoittuvat Kurikkaharjun (0999208) I-luokan pohjavesialueelle, jolta vetensä ottaa Liimattalan vedenottamo. Pellot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä perustettavasta eläinsuojasta etelään. Ympäristölupahakemuksen mukaisella alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole lupaviranomaisen tiedossa olevia luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohteita. Hakijan mukaan alueen läheisyydessä ei ole käytössä olevia talousvesikaivoja. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Toiminnan yleiskuvaus Ympäristölupahakemus koskee naudanlihantuotantoa, joka on suunniteltu perustettavaksi Liimattalan kylään Äänekosken alueelle. Tuotantomäärä on 35 000 kg/vuosi. Hakemuksen mukainen toiminta on tarkoitus aloittaa v. 2016. Tilalla on aiemmin ollut sikalatoimintaa, joka on loppunut 2005. Hankkeessa tilan olemassa oleva, käytöstä poistettu, sikalarakennus saneerataan nautakasvattamoksi. Lisäksi rakennetaan uusi erillinen pihatto naudanlihan loppukasvattamoksi sekä erillinen katettu kuivalantala olemassa olevan eläinsuojan eteläpuolelle asemapiirroksen mukaisesti. Eläimiä ei laidunneta eikä tilalla ole jaloittelutarhoja, joten lantavarastot mitoitetaan 12 kk:n varastoinnin tarpeisiin. Ympäristötukiehtojen mukaisesti lannasta levitetään noin 80 % keväällä ja kesällä sekä 20 % syksyllä. Tilalle sijoitetaan hakemuksen mukaan 100 lihanautaa (6 -24 kk) ja 50 vasikkaa (0-6kk). Saneerattavan eläinsuojan vasikkakasvattamoon tulee koneellinen poisto, tuloilma painovoimainen ja pihatossa loppukasvattamossa on luonnollinen ilmanvaihto. 4 Lannan käsittely Eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu pääosin kuivikelantamenetelmällä ja osin lietelantamenetelmällä. Uudessa nautakasvattamossa on vinokuivikepohja, josta lanta poistetaan 2-3 kertaa vuodessa. Kuivitetun pohjan pintaala on 150 m2 ja kuivikekerroksen paksuus noin 50 cm. Siten vinokuivikepohjan lannan varastointitilavuus on laskennallisesti 37,5 m3 (tyhjennys 2 kertaa vuodessa). Kuivikepohjan reunojen korkeus on 200 cm ja materiaali betoni. Kuivikepohjan kuivikkeet varastoidaan kuivalantalassa. Kuivikemateriaalina kuivalantaloissa käytetään olkea ja turvetta. Saneerattavan eläinsuojarakennuksen länsipuolella on olemassa oleva asfaltoitu kuivalantala. Kyseessä on laatta, jossa ei ole varsinaisia reunoja. Lantala rajoittuu eläinsuojan seiniin. Olemassa olevaa vanhaa lantalaa on suunniteltu laajennettavaksi, jolloin sen laskennallinen kuivalannan varastointitilavuus on 974 m3. Saneerattavaa lantalaa ei hakemuksen mukaan kateta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan tilakeskukseen, sen eteläpuolelle, uusi erillinen katettu kuivalantala, jossa varastointilaa 820 m3. Yhteensä kuivikelannan varastointitilaa tulee olemaan 1794 m3. Eläinsuojan eläinmäärien perusteella laskettuna tarvittava kuivikelannan säiliötilavuus on 1423,50 m3 /vuosi. Lisäksi säiliötilavuuteen lasketaan pilaantunut rehu n. 25 m3/vuosi. Kuivikelannan varastointitilavuutta laskennallisesti yhteensä noin 1450 m3 /vuosi. Vasikkakasvattamoksi saneerattavan eläinsuojan yhteydessä on lisäksi olemassa olevaa katettua lietelannan varastointitilavuutta 300 m3 + lietekuilut 81 m3. Lietelannan varastointitilavuus on siten yhteensä 381 m3. Lietelantala sijaitsee eläinsuojan luoteispuolella. Vasikkakasvattamosta lietelanta johdetaan painovoimaisesti lietekuilua myöten katettuun lietelantalaan. Lietelantala on rakennettu betonista ja se täytetään altapäin. Laskennallinen varastointitarve lietelannalle on 212.50 m3 (sis. pesuvedet 45 m3, puristenesteet 25 m3 ja 6-12 kk sonnien tuottama lietelantamäärä 15x9,5 m3 =142,50 m3). Lietelannan varastointitilavuus on riittävä. Karjanlanta käytetään lannoitteena viljelykasveille. Tilalla on noin 115 ha lannanlevitykseen käytettävää peltoalaa. Lannan levitykseen käytetään sijoittavaa multainta, jolla levitetään 100 % lietteestä. Uusi kuivalantala ja olemassa oleva lietesäiliö ovat katettuja. Olemassa olevaa lantalaa, jota laajennetaan, ei ole tarkoitus kattaa. Lannasta 80 % levitetään viikoilla 1822 ja 20 % viikoilla 31-42. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoa ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. 5 Säilörehun varastointi Säilörehua valmistetaan esikuivattuna pyöröpaaleihin n. 500 t/v. Säilörehupaalit puretaan vasikkakasvattamon sisällä olevassa rehuvarastossa. Rehupaalien purkamisen yhteydessä syntyvät puristenesteet (arvio 25 m3) johdetaan saneerattavan vasikkakasvattamon lietekuiluihin ja edelleen lietesäiliöön. Eläinsuojan talous- ja jätevedet Talousvesi saadaan kunnallisesta verkosta ja jätevedet johdetaan vesiosuuskunnan viemäriin. Eläinsuojan pesuvedet arviolta 45 m3 johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojien yhteydessä ei ole wc-tiloja. Liikenne Rehuauto käy 12 kertaa vuodessa ja välityseläinten nouto tapahtuu 10 kertaa vuodessa. Eläinlääkäri ja muut pienemmät autot 150 krt/v. Muuta tilan toimintoihin, kuten lannan levitykseen ja rehupaalien siirtoon liittyvää liikennöintiä, on tarpeen mukaan. Ympäristöriskit ja poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen Suurimmat riskit ovat tulipalot, sähkökatkot, eläintaudit ja konerikot. Sähkökatkoihin varaudutaan generaattorilla. Muut koneet ja laitteet huolletaan huolto-ohjelman mukaisesti. Eläintautien välttämiseksi vierailijoille hankitaan suojavaatteet. Suurimmat riskit ympäristöön syntyvät lannan käsittelystä. Myös öljysäiliön rikkoutuminen on mahdollista. Jätteet ja kemikaalit Jätenimike Kuolleet eläimet Muovijäte Jäteöljy Määrä t/v 1,5 Käsittely Toimituspaikka Honkajoki Oy 1 0,1 Kierrätys Vaaralliset jätteet 0,01 t Metalliromu Talousjäte 0,1 0,5 Lassila&Tikanoja Vaarallisten jätteiden keräyspisteet Vaarallisten jätteiden keräyspisteet Keräyspisteet Lassila & Tikanoja Kierrätys 6 Eläinsuojan toiminnasta syntyy talousjätettä, muovia sekä jonkin verran vaarallisia jätteitä (akut, jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet). Jätteet toimitetaan asianmukaiseen jatkokäsittelyyn tai kierrätykseen. Talousjätettä syntyy n. 500 l/a. Talousjätteet kerätään jäteastiaan, josta ne toimitetaan jätteenkäsittelylaitokseen. Metalliromu toimitetaan kierrätykseen. Tilan öljytuotteet ja kemikaalit varastoidaan betonipohjaisen katoksellisen korjaamon tiloissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla 3.7.2015-3.8.2015. Rajanaapureille on lähetetty erikseen tieto hakemuksesta. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunto terveydensuojeluviranomaiselta. Terveydensuojeluviranomainen on antanut hakemuksesta seuraavan lausunnon: Laukaan ympäristöterveydenhuolto Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomaisena lausuu seuraavaa: Osa toiminnanharjoittajan vuokraamista pelloista (Hiekkala ja Tuulensuu) sijoittuvat Kurikkaharjun (0999208) I-luokan pohjavesialueelle, jolta vetensä ottaa Liimattalan vedenottamo. Pellot sijaitsevat noin 1 km:n etäisyydellä perustettavasta eläinsuojasta etelään. Pohjavesialueella oleville peltolohkon osille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, säilörehun puristenestettä eikä muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, koska niiden levitys pohjavesialueella oleville pelloille voi aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueen muodostumisalueen ja pohjavesialueen rajan välisellä alueella voidaan levittää ainoastaan kuivalantaa keväisin. Pohjavesialueilla sijaitsevilla pelloilla saa käyttää ainoastaan pohjavesialueille tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita. Mikäli naapureilla on käytössä omia kaivoja, ei saa tilan toiminta vaarantaa talousvetenä käytettävien kaivovesien laatua alueellaan. Lannanlevityspeltojen läheisyydessä käytössä olevien talousvesikaivojen ympärille tulee jättää nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen suojavyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Näistä talousvesikaivoista tulee ottaa 0-näyte ennen toiminnan aloittamista. Näytteestä tutkitaan nitraatti, E.coli ja KMnO4-luku. Tarvittaessa kaivojen vedenlaatua voidaan seurata muulloinkin. 7 Toiminnanharjoittajan tulee huomioida toiminnan synnyttämät ajoittaiset meluhaitat siten, että melua syntyy pääsääntöisesti päivisin eikä se saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa lähimmille naapureille. Lisäksi toiminnassa tulee huomioida hajuhaittojen syntyminen lannan kuljetuksen ja levityksen yhteydessä. Lannan levitysajankohdista on ilmoitettava alueen kiinteistöille vähintään viikkoa aikaisemmin. Hakijan on toiminnassaan varauduttava aktiivisiin torjuntatoimiin haittaeläinten torjumiseksi. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu hallintolain 34 §:n mukaisesti annetusta lausunnosta (lisätään, kunhan lausunto saatu). Tarkastukset Tilalle on tehty tarkastuskäynti 6.8.2015. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukaisen ympäristöluvan Ismo ja Katri Hintikalle eläinsuojan perustamiseen Äänekosken kaupungissa Pyyrinlahden kylässä sijaitsevalle kiinteistöille Hiekkaharju, 992-460-4-345. Toiminnalle myönnetään ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen aloituslupa lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään edellyttäen, että toimintaa harjoitetaan 11.6.2015 päivätyn hakemuksen ja seuraavien lupamääräyksien mukaisesti: 8 Määräykset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi Eläinsuojien rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi 1. Hakemuksessa esitetyt eläinsuojan pohjapiirrokset (2 kpl uudisrakennus ja peruskorjaus) 15.6.2015 sekä kuivalantalan pohja- ja leikkauspiirroksen 15.6.2015 laskelmatiedot on korjattava vastaamaan valtioneuvoston asetuksen 1250/2014 taulukon 1 mukaisia lantavarastojen mitoituksia ja eläinten ikäjakaumaa. Korjatut piirrokset tulee toimittaa lupaviranomaiselle päivämäärällä varustettuna 31.8.2015 mennessä liitettäväksi hakemusasiakirjoihin. 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 100 lihanautaa ja 50 vasikkaa (0-6 kk) (yhteensä 655 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa. 3. Eläinsuojassa muodostuva lanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja siten rakennettuja, etteivät lannan ainesosat pääse ympäristöön. Myös olemassa oleva, laajennettava lantala, on saneerattava vesitiiviiksi ja se on varustettava vähintään kolmella seinämällä. Olemassa olevan eläinsuojan perustuksia/seinärakenteita voidaan käyttää osana kuivalantalan seinärakenteita kunhan niiden tiivistyksestä huolehditaan ja katolta tulevat sadevedet johdetaan lantalan ulkopuolelle. 4. Kaikkien rakenteiden tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). 5. Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen sekä avolantalan sadevesien 12 kuukauden varastointitilaa tulee tilalla olla käytettävissä vähintään 235 m3. Eläinsuojan läheisyydessä oleva lietesäiliö on täytettävä altapäin/lietepinnan alapuolelta. Kuivalannan ja pilaantuneen säilörehun varastointitilaa tulee tilalla laskennallisesti olla käytettävissä vähintään 1450 m3. 6. Eläinsuojan rakenteiden ja käytön tulee estää lannan ja niistä johtuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. 9 Katoilta tulevat sadevedet tulee kerätä hallitusti ja johtaa lantaloiden ja eläinsuojien ulkopuolelle. 7. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannan varastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava niissä havaitut vauriot tai puutteet. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. 8. Kuivalantalan lanta on katettava vähintään 10 cm:n mittaisella turvekerroksella, peitteellä tai muulla materiaalilla, mikäli hajuhaittoja ilmenee. 9. Lietteen/lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 10. Mahdollisesti myöhemmin rakennettavien eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti wc-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti. Lannan lannoitekäyttö 11. Nautakasvattamossa oleva kestokuivikepohja tulee levittää kasvukaudella suoraan pellolle lannoitteeksi. Silloin kun lannan levittäminen peltoon ei ole mahdollista, kestokuivikepohja on tyhjennettävä kuivalantalaan. 12. Liete- ja kuivalanta sekä säilörehun puristeneste on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan tämän lisäksi toimittaa käsiteltäväksi vastaanottajalle, jolla on sen vastaanottamiseen voimassa oleva ympäristölupa. 13. Lietteen/kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä huomioiden kuitenkin mitä asetuksen 10 §:n 2. momentin voimaantulosta on säädetty lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä 31.12.2015 saakka. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. 10 14. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. 15. Pohjavesialueella sijaitseville peltolohkoille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. 16. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. 17. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 -100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. talousvesikaivoista tulee ottaa 0-näyte ennen toiminnan aloittamista. Näytteestä tutkitaan nitraatti, E.coli ja KMnO4-luku. Tarvittaessa kaivojen vedenlaatua voidaan seurata muulloinkin. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. 18. Tilalla tulee olla jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen eläinmäärän laskennallista lannantuotantoa vastaava peltopinta-ala eli 38 ha peltoa tai lannantuotantoa vastaava määrä lannanluovutussopimuksia. Peltopinta-alassa tulee lisäksi ottaa huomioon pohjavesialueet sekä talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat. 19. Lannanlevityspeltojen vuokrasopimukset / lannanluovutussopimukset tulee pitää ajan tasalla ja ne on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. Säilörehun varastointi 20. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Pyöröpaalit tulee käsitellä ja avata niille varatussa tilassa ja syntyvä puristeneste tulee johtaa lietesäiliöön. 11 21. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi 22. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu pintavesien tai pohjaveden pilaantumista. Polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estettävä. 23. Tarvittaessa tukitoiminta-alueiden maarakenteet on tiivistettävä siten, että polttoaineiden ja muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjaveteen on estetty. 24. Polttoöljysäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai kiinteästi valuma-altaallisia säiliöitä ja niiden on kestettävä mekaanista ja kemiallista rasitusta. Säiliöissä on oltava vuodonilmaisimet ja ylitäytön estolaitteet. Jätteet niiden käsittely ja hyödyntäminen 25. Vaaralliset jätteet on varastoitava asianmukaisesti merkityissä astioissa erillään, katetussa säiliöissä tai muuten nestetiiviisti. Nestemäiset vaaralliset jätteet on varastoitava tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai muulla tavalla siten, ettei niitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Öljyjätteisiin ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. 26. Alueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Toiminnat on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle tai muuta haittaa ympäristölle. 27. Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. 28. Eläinjätteen välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei se aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Jos eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa (pakkasjaksolla yli 3 vrk ja muuna aikana yli 2 vrk) kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 12 Paras käyttökelpoinen tekniikka ja energiatehokkuus 29. Toiminnanharjoittajan on seurattava erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja käytäntöjen (BEP) kehittymistä ja varauduttava sen käyttöönottoon kaikissa toiminnoissa niin, että päästöt ja toiminnan ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä sekä energian käyttö tehokasta. Eläinsuojan käytössä ja hoidossa on kiinnitettävä erityistä huomioita hajuhaittojen ehkäisyyn sekä kasvihuonepäästöjen vähentämiseen. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 30. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ehkäisemiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on viipymättä ilmoitettava valvontaviranomaiselle (Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen). 31. Öljyvahinkojen varalta alueelle tulee imeytysmateriaalia. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että henkilöstö on koulutettu ja perehdytetty vahinkotilanteiden hallintaan ja torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Mahdollisesta öljy- tai kemikaalivahingosta on ilmoitettava välittömästi Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja ympäristöluvan valvojalle. Tarkkailu- ja raportointi 32. Lietesäiliön ja kuivalantaloiden ja säilörehun puristenesteja polttonestesäiliöiden, tankkauspaikan ja jätehuoltotilojen tiiveyttä ja kuntoa tulee tarkkailla säännöllisesti (vähintään kahdesti vuodessa) ja korjata viivytyksettä niissä mahdollisesti havaitut puutteet ja vauriot. 33. Peltoon levitettävästä liete- ja/tai kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit liukoisen typen, kokonaistypen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. 13 34. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä (kpl/a, keskiarvo ja maksimimäärä) - toteutuneet liete- ja kuivikelannan määrät (m3/a) - tiedot lupamääräyksen 30 mukaisesta tarkkailusta, tarkkailuajankohdista sekä tehdyistä havainnoista ja mahdollisista huolloista - tieto mahdollisista muista häiriö- tai poikkeustilanteista - lanta-analyysien tulokset - muualle toimitettavan lietelannan/kuivikelannan/separoidun neste- ja kuivajakeen toimituspaikat tai vastaanottajat sekä määrät ja toimitusajankohdat - uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset, kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä, niiden laadusta ja määrästä sekä toimituspaikoista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Äänekosken kaupungin valvontaviranomaiselle. Ympäristönsuojelun vuosiyhteenvedon perusteena olevat asiakirjat on säilytettävä vähintään kolme (3) vuotta. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen tai lopettaminen 35. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin toiminnan olennaisista muutoksista Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Olennaisia muutoksia ovat esimerkiksi: - toiminnan lopettaminen keskeyttäminen toiminnanharjoittajan vaihtuminen muutokset lannan tai säilörehun varastoinnin/käsittelyn/ hyödyntämisessä tms. valvonnan perusteissa Käyttöönottoilmoitus 36. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan sekä rakennettavien/saneerattavien kuivalantaloiden ja lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen niiden käyttöönottoa. 14 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Toiminta täyttää hakemuksen ja tämän päätöksen lupamääräysten mukaan järjestettynä ympäristönsuojelulain (527/2014) ja jätelain (646/2011) sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa tämän lupapäätöksen mukaisesti laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeä muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa lain 17 §:ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä aluetta oikeusvaikutteisessa kaavassa koskevat määräykset. Hakija on toimittanut riittävät selvitykset toiminnan ympäristövaikutuksista lupaharkinnan taustaksi. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n (527/2014) mukaiset luvan myöntämisen edellytykset. Luvan myöntämiselle ei ole kaavallista estettä. Toiminta sijoittuu KeskiSuomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä Keski-Suomen maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) hankealueella ei ole erityismerkintöjä. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Eläinsuojatoiminta sijaitsee kaavoittamattomalla haja-asutusalueella. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien, lietesäiliöiden ja lantaloiden sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän ja eläinsuojien sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, rakennettavan lantalan kattamisesta kiinteällä katteella, nykyisten lietelantalan pitämisestä katettuna kiinteällä katteella, kasvattamoiden poistoilman johtamisesta ulos kattoharjan tai katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta ja lietteen/lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. 15 Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Eläinsuojien rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskevat lupamääräykset 1-8 Lupakäsittelyn yhteydessä havaittiin, että hakemuksen rakennuspiirustusten laskelmissa oli käytetty ilmeisesti valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) luonnosvaiheen lantavarastojen vähimmäistilavuuksista. Ympäristöluvan myöntämisperusteisiin tällä ei ole vaikutusta, koska luonnosvaiheen laskelmat ovat todellista tarvittavaa varastointitilavuutta suuremmat. Lupaehdoissa edellytetään kuitenkin, että hakemuksen piirustukset korjataan vastaamaan em. asetusta (1250/2014). Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviistä materiaalia pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesitiiviillä tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa (MMM-RMO C4) vähintään K30-2 betonia vastaavaa vesitiiveysluokkaa. Lietelantaa lasketaan muodostuvan 9.5 m3 6-12 kk ikäistä lihanautaa kohden (15 kpl ) vuodessa eli hakemuksen mukaisella eläinmäärällä 142.5 m3 /vuosi. Lisäksi lasketaan säilörehun puristenesteet 25 m3, pesuvedet 45 m3 sekä saneerattavan kuivalantalan sadevedet 25 m3. Lietelannan varastointitarve on siten yhteensä 235 m3. Liete johdetaan lietekuiluista painovoimaisesti 300 m3:n katettuun lietesäiliöön, josta se kuljetetaan pelloille. Tilalla valmistetaan 500 t/v esikuivattua säilörehua, joka pyöröpaalataan. Laskennallisesti puristenestettä muodostuu 0,05 m3/rehutonni eli yhteensä 25 m3. Lietesäiliö on katettu, joten sadevesiä ei tarvitse säiliötilavuudessa huomioida. Vaadittavan 12 kk varastointitilavuuden laskennassa käytetyt lantakertoimet perustuvat 1.4.2015 voimaan tulleen valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014). Siirtymäsäännöksen (16 §) mukaan lantalaan, jota koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille 1.4.2015 jälkeen, sovelletaan asetuksen voimassa olleita säännöksiä lantaloiden vähimmäistilavuuksista. Muut varastointitilavuuslaskelmissa käytetyt kertoimet perustuvat ympäristöministeriön v. 2010 julkaisemaan kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen. Lietekuilujen kokonaistilavuudesta 81 m3 on hyväksytty lietelannan varastointitilavuuteen hakemuksessa esitetty lietekuilujen hyötytilavuus 300 m3. Lietesäiliöissä ja lietekuiluissa on varastointitilavuutta yhteensä 381 m3. 16 Lietelannan varastointitilavuus on riittävä. Lietelannan varastointitilavuutta on riittävästi eläinsuojien tarpeeseen (235 m3) nähden. Nautakasvattamoissa muodostuvaa kuivikelantaa ja pilaantuvaa rehua varten tulee olla varastointitilavuutta yhteensä laskennallisesti yhteensä 1450 m3/a (12 kk lantamäärä). Tässä määrässä on sisällytettynä hakijan arvion mukainen pilaantuneen rehun määrä noin 25 m3/a. Hakijan kuivikelantaloissa on hakemuksen mukaan olemaan varastointitilavuutta yhteensä 1 794 m3. Siten laskennallinen kuivalantalatilavuus on riittävä. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Kestokuivikepohja tulee tyhjentää kasvukaudella suoraan pellolle, että kuivalantaloiden varastointitilavuus riittää. Määräykset lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Myös rakennettavan kuivalantalan kattaminen kiinteällä katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja säilörehun varastointitilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten kun poistoilma johdetaan ulkoilmaan eläinsuojien kattoharjan/katolla olevien poistohormien kautta. Lannan hyödyntämistä koskevat lupamääräykset 11-19 Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Luvan saajalla on lannan levitykseen soveltuvaa peltoalaa 115 ha. Tarvittava peltopinta-ala on laskennallisesti 38 ha. Siten hakijalla on riittävästi peltopinta-alaa käytettävissään syntyvällä liete- ja kuivikelannalle sekä pilaantuneelle rehulle. Lietteen/kuivikelannan levityksessä tulee ottaa huomioon 1.4.2015 voimaan tullut eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen 17 rajoittamista koskeva asetus (1250/2014), joka korvaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000). Uuden asetuksen 10 §:n 2 momentissa säädettyä lannan ja orgaanisten lannoitusvalmisteiden levityskieltoa sovelletaan kuitenkin 15 §:n nojalla vasta 1.1.2016 lähtien ja siihen asti sovelletaan asetuksen 931/2000 mukaisia rajoituksia lannan levitykselle. Lannoitusajankohdan rajoittaminen ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Liete- ja kuivikelannan levittämistä on rajoitettu pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Säilörehun varastointia koskevat lupamääräykset 20-21 Määräys säilörehun ja rehujätteiden varastoinnista sekä puristenesteiden johtamisesta on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat lupamääräykset 21-24 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 25-28 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. 18 Parasta käyttökelpoista tekniikkaa koskeva lupamääräys 29 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 30-31 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Tarkkailua ja raportointia koskevat lupamääräykset 32-34 Lannan, säilörehun, polttonesteiden ja jätteiden varastointitilojen tarkkailusta ja mahdollisesti havaittujen vaurioiden korjaamisesta annettu määräys estää toiminnasta aiheutuvat suorat päästöt maaperään, pohjaveteen ja/tai pintavesiin. Lanta-analyysien avulla ravinteet saadaan kohdennettua pelloille oikein ja vältetään ylilannoitus. Eläinsuojan toimintaa koskevat kirjanpito- ja raportointivelvoitteet on annettu valvontaviranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Luvanmukaisen toiminnan ja sen päästöjen luotettava arviointi edellyttää riittävän yksityiskohtaista kirjanpitoa, josta tulee huolehtia heti luvan tultua voimaan. Myös jätelain mukaan toiminnanharjoittajalla on selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Toiminnan muuttamista ja lopettamista koskeva lupamääräys 35 Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. 19 Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 36 Käyttöönottoilmoitukset ja ilmoitus kuivikelannan varastointitilavuuden lisäyksestä on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitukset voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. PERUSTELUT ALOITUSLUVAN MYÖNTÄMISEKSI Toiminnan aloittaminen ei tee mahdollista muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan keskeyttää ja itse rakenteista ja rakennuksista ei aiheudu ympäristön pilaantumista. Kyseessä on toimintansa lopettaneen sikalarakennuksen saneeraaminen naudanlihantuotantoon. Toiminnasta aiheutuvia päästöjä tullaan rajoittamaan nykysäännösten mukaisesti. Toiminnan ympäristövaikutukset eivät merkittävästi lisäänny aiempaan nähden. Toimintaan liittyvä uuden eläinsuojan rakentaminen ei lisää merkittävästi päästöjä ympäristöön. Eläinsuoja toimii mm. pääosin kuivalantamenetelmällä ja lantalat on pääosin katettu, jolloin haitat naapurustoon on minimoitu. Lupaviranomainen katsoo, ettei hakijan tarvitse edellä mainituin perustein antaa YSL:n mukaista vakuutta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11 §, 16-17 §, 27 §, 29 §, 42-44 §, 4849 §, 52-53 §, 58 §, 62 §, 66 §, 170 §§190-191 §, 198 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 1 §, 11-15 §, 23 § Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § Jätelaki 8 §, 13 §, 29 §, 72 §, 118 §, 120 §, 122 § Valtioneuvoston asetus jätteistä 4, 7-9 § Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) 15 §, 16 § Lisäksi päätöksenteossa on otettu huomioon Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMMRMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) 20 LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava (YSL 70 §). KÄSITTELYMAKSUN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu määräytyy Äänekosken kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan mukaisesti (hyväksytty 20.11. 2013, § 72 ympäristölautakunta). Lupamaksu on 900 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Keski-Suomen ELY – keskus Äänekosken kaupunginhallitus Äänekosken kaupungin terveydensuojeluviranomainen Ilmoitus päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään asianosaisille Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Päätöksestä kuulutetaan Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internet –sivuilla. 21 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. (YSL 190 §) Valitusoikeus on hakijalla, luvan haltijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. (YSL 191 §) Liitteet Asemapiirros Karttaliite Valitusosoitus Ympäristöpäällikkö Pirkko Sihvonen Vs. johtava ympäristötarkastaja Jaana Leppänen 22 Liite 1. Lähestymiskartta 23 Liite 2. Asemapiirros
© Copyright 2024