1. No category

Oulunkaaren
ympäristölautakunta
§ 29
25.06.2015
Jukka Piiralan eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja tilakohtaista
biokaasulaitosta koskeva ympäristölupapäätös, Utajärvi
OULYMP § 29
Asia
Jukka Piiralan elinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen ja
tilakohtaista biokaasulaitosta koskeva ympäristölupapäätös, Utajärvi
LUVAN HAKIJA
Jukka Piirala
Lerkantie 2
91600 Utajärvi
VALMISTELIJA
Kati Juurikka, vs. ympäristötarkastaja, p. 0500 282946
TOIMINTA JA SIJAINTI
Hakemus koskee Jukka Piiralan Utajärven kunnan Utajärven kylässä
kiinteistöllä Piirala 889-407-16-23 (käyntiosoite Lerkantie 2, 91600 Utajärvi)
sijaitsevan eläinsuojan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamista.
Samalla Piirala hakee lupaa tilakohtaisen biokaasulaitoksen rakentamiseen.
LUVAN HAKUPERUSTE Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 55 § 2. mom. Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n 1 momentin
kohdan 11 a perusteella.
VIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Oulunkaaren ympäristölautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen
ympäristönsuojeluasetuksen 7§:n 1 momentin kohdan 11 a mukaisesti.
ASIAN VIREILLETULO
Oulunkaaren ympäristöpalvelut on vastaanottanut hakemuksen 13.3.2014
ja sitä on täydennetty 10.7.2014 ja 9.9.2014.
LUPATILANNE
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on myöntänyt toiminnalle ympäristöluvan 4.8.2004 (Dnro 1101Y0539-131), joka on voimassa toistaiseksi ja
jossa on määrätty lupamääräysten tarkistaminen tehtäväksi 31.12.2014
mennessä.
SIJAINTIPAIKKA, YMPÄRISTÖ JA KAAVOITUSTILANNE
Eläinsuoja sijaitsee noin 4 kilometriä Utajärven taajamasta luoteeseen.
Toiminta sijaitsee alueella, jonne on laadittu Sotkajärven-Alakylän
osayleiskaava (Utajärven kunnanvaltuuston hyväksymä 29.10.2010 § 59).
Kylmäpihatto sijaitsee M- ja MT -merkityllä alueella. M -merkintä tarkoittaa
maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettua aluetta, jonne saa rakentaa maaja metsätalouskäyttöön tarvittavia rakennuksia ja rakennelmia. MT
-merkintä tarkoittaa maatalousaluetta, jonne saa rakentaa
maatalouskäyttöön tarvittavia rakennuksia ja rakennelmia.
Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 180 metrin etäisyydellä itään ja lähin
loma-asunto sijaitsee noin 210 metrin päässä tulevasta biokaasulaitoksesta luoteeseen.
Toiminta sijaitsee Utajärven kirkonkylän valuma-alueella (59.132).
Tilakeskus ja osa pelloista rajoittuu Oulujokeen, joka sijaitsee noin 150
metrin etäisyydellä tilakeskuksesta pohjoiseen.
Eläinsuoja ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä, eikä
alueella ole arvokkaita luonto- tai suojelukohteita.
Toimintaa koskevat vuokrasopimukset on esitetty hakemus-asiakirjoissa.
TOIMINTA JA TOIMINNAN MUUTOKSET
Lerkan tila on luomutila, jossa harjoitetaan lihantuotantoa. Hakemuksen
mukaan tilan eläinsuojassa on paikat 90 emolehmälle, 50 lihanaudalle, 15
hieholle ja 4 siitossonnille. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen
4.8.2004 myöntämän ympäristöluvan mukaan tilalla on voitu pitää 37
lypsylehmää, 60 hiehoa, 70 lihanautaa, 80 emolehmää ja 39 vasikkaa.
Ympäristökeskuksen myöntämään lupaan viitaten eläinmäärä on
vähentynyt ja osa tuotantolaitoksista on jäänyt pois eläinsuojakäytöstä.
Tilalla on luovuttu maidontuotannosta. Tähän tarkoitukseen olleet navetat,
jotka toimivat lietelannalla, ovat jääneet pois käytöstä. Tilalla ei synny enää
naudan lietettä. Vuonna 2004 rakennettu kylmäpihatto on käytössä
emolehmätuotannossa. Pihattoon on myöhemmin tehty maakuuparret
emoille.
Emolehmätuotannossa emot poikivat keväällä ja emot vasikoineen ovat
ulkona laidunkauden, 4-5 kuukautta. Syksyllä vieroituksen jälkeen
lehmänvasikat myydään välitykseen lukuun ottamatta tilalle jääviä
uudistushiehoja. Sonninvasikat siirtyvät kasvatukseen kasvatusnavettaan.
Vanha lämmin kasvattamo ja hakevarasto muutetaan kylmäkasvattamoksi
lihanaudoille 6-20 kk. Kasvattamon yhteyteen tulee asfalttipohjainen
jaloittelutarha.
Tilalla tuotetaan lihaa arviolta 28 000 kiloa vuodessa.
Tilalla on sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta.
Talouskeskuksen vesi johdetaan tilalle vesijohtoverkostosta.
Biokaasulaitos
Tilalla on koekäytössä pienimuotoinen biokaasulaitos (9 m³), johon
käytetään pieniä määriä kuivalantaa. Koelaitos jää pois käytöstä kun
varsinainen biokaasulaitos rakennetaan. Uusi laitos on arvioitu otettavan
käyttöön elokuussa 2015.
Biokaasulaitokseen syötetään tilalla syntyvä kuivalanta (1785 m³),
puristenesteet (75 m³), rehujäte (3000 kg) sekä valumavedet.
Biokaasureaktori on jatkuvatoiminen. Metaanintuoton odotetaan olevan
55–75 %. Metaanipitoisuutta ei voida arvioida ennalta tarkasti, sillä
mikrobiologinen prosessi on yksilöllinen jokaisessa biokaasureaktorissa.
Biokaasu hyödynnetään lämpö- ja/tai sähköenergiana tilalla tai mahdollisesti myöhemmässä vaiheessa liikennepolttoaineena, jota myydään tilalta.
Liikennekäyttöä varten biokaasu puhdistetaan hiilidioksidista ja kuivataan
vesihöyrystä sekä paineistetaan. Biokaasua muodostuu vuodessa noin
parinkymmenen auton käyttöön.
Rakennettava biokaasureaktori koostuu syöttöyksiköstä, vaakareaktorista
ja jälkikaasuuntumisaltaasta kaasukupuineen. Kuivalanta ja rehujäte
kannetaan kurottajalla lantalasta syöttökaukaloon. Syöttökaukalon
mekaniikka jauhaa ja sekoittaa kuivalannan ja rehun ja puristaa syötteen
ruuvilla vaakareaktoriin. Syöttökaukalo on vesitiivis ja sen pohjalle
kerääntyvä neste kerätään pieneen pumppausastiaan, josta se pumpataan
vaakareaktoriin.
Jätevedet ja puristenesteet kerätään imuvaunulla lantalan vieressä olevaan
valumavesialtaaseen. Siitä se pumpataan osin vaakareaktoriin, osin
jälkikaasuuntumisaltaaseen sen mukaan, mikä prosessissa osoittautuu
toimivimmaksi. Jätevedet ja puristenesteet ohjautuvat tilan lietealtaaseen
(1737 m³), josta ne levitetään tilan viljelyksessä oleville pelloille.
Vaakareaktoria sekoitetaan lapasekoittimilla. Biokaasutettavien massojen
viipymäaika reaktorissa on 37 päivää. Biokaasureaktori on ilmatiivis ja
muodostuva biokaasu johdetaan kaasun paisumissäiliön kautta
varsinaiseen kaasukupuun, jossa varastotilaa kaasulle on 400 m³.
Vaakareaktorista massa pumpataan jälkikaasuuntumisaltaaseen, jossa
loput noin 15–20 % biokaasusta vapautuu. Viipymäaika jälkikaasuuntumisaltaassa on 30 päivää tai yli. Jälkikaasuuntumisallasta sekoitetaan
kiinteällä potkurisekoittimella. Vaakareaktoria ja jälkikaasuuntumisallasta
lämmitetään vesikiertoisilla lämmönvaihtimilla, jotta ne pysyvät noin 40
Celsiusasteessa. Lämpöenergia tuotetaan hakkeella Lerkan tilalla
olemassa olevassa hakekattilassa.
Jälkikaasuuntumisaltaasta mädäte pumpataan varastoon vanhan navetan
vieressä olevaan lietealtaaseen, jonka koko on 1737 m³. Lietealtaasta
mädäte levitetään lannoitteena peltoihin kevään, kesän ja syksyn aikana.
Vaakareaktorissa ja jälkikaasuuntumisaltaassa kuiva-aineen osuus
pienenee, kun orgaanista ainesta hajoaa metaaniksi. Siksi kuivaa lantaa
voidaan biokaasutuksen jälkeen varastoida lietealtaassa. Biokaasutus
muuttaa lannan hajuttomaksi ja liukoisen typen osuus kokonaistypestä
kasvaa, jolloin ympäristöön aiheutuu vähemmän päästöjä, kuin ilman
biokaasutusta.
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN VÄHENTÄMINEN
Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely
Tilalla on kuivikepohjalla toimiva kylmäpihatto, jonka makuuparsia kuivitetaan tarpeen mukaan. Hakemuksen mukaan laskennallinen
lannantuotanto on 2385 m³. Virtsa imeytetään kuivikkeisiin.
Tilalla on 12 kk lannan varastointitilat. Lietelannan varastointitilavuus on
yhteensä 2607 m³ (lietesäiliö 1737 m³, pumppauskaivo 70 m³ ja vuokrattu
etäsäiliö 630 m³) ja kuivalannan varastointitilavuus on 2700 m³.
Ennen biokaasulaitoksen valmistumista kaikki tilalla syntyvät valumavedet,
virtsa ja puristenesteet varastoidaan lietealtaaseen ja levitetään pelloille.
Kuivalanta varastoidaan kuivalantalaan ja levitetään sieltä tilan viljelyksissä
oleville pelloille.
Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa on 140 hehtaaria, josta
puolet on omaa ja puolet vuokrapeltoa. Lantaa levitetään viikoilla 18–41
siten, että 50 % lannasta levitetään keväällä, 30 % kesällä ja 20 %
syksyllä.
Pihaton vähäiset pesuvedet johdetaan lantalan kautta valumavesialtaaseen. Tällä hetkellä tarhan valumavedet siirretään uppopumpulla
lietesäiliöön.
Biokaasulaitos tulee vähentämään maatilan ympäristöhaittoja lannan
osalta. Naudanlietettä ei enää synny ja tilalla syntyvä kuivalanta,
valumavedet ja puristenesteet käsitellään biokaasulaitoksessa. Hajuhaitat
vähenevät ja ravinteiden hyväksikäyttö pellolla paranee.
Laidunnus ja jaloittelutarhat
Emot ja keväällä syntyneet vasikat ovat ulkona laidunkauden eli 4-5
kuukautta. Laidunalaa on noin 34 hehtaaria ja osa laidunmaista rajoittuu
Oulujokeen.
Tilalla on 2 kappaletta 500 m² kokoista jaloittelutarhaa. Lihanautojen, 6-20
kk, kasvattamon yhteyteen tulee asfalttipohjainen jaloittelutarha, jonka
pinta-alaksi tulee 140 m² ja se on käytössä ympäri vuoden.
Säilörehun varastointi
Säilörehua valmistetaan laakasiiloon 1,5 miljoonaa kiloa vuodessa.
Puristeneste, jota laskennallisesti syntyy 75 m³, johdetaan tällä hetkellä
puristenestealtaaseen (50 m³). Rehuntekoaikana puristenestettä siirretään
pumppauskaivoon (70 m³) niiltä osin kuin se ei puristenestealtaaseen
mahdu.
Kemikaalien varastointi
Tilalla on polttoaineen säilytykseen 3300 litran kaksoisvaippasäiliö, joka on
varustettu ylitäytönestimellä ja lapon estolaiteella. Moottori-, hydrauliikka- ja
jäteöljyt säilytetään kiinteäpohjaisessa, lämpimässä varastossa.
Jätteet
Syntyvien jätteiden määrä, käsittely ja toimituspaikat
Jätenimike
Määrä
kuolleet eläi2-5 kpl / v
met
ongelmajätteet 600 l
, öljyt
rejektijäte
2138 m3
rehujäte
muovit
3000 kg
1000 kg
Käsittely tai
Toimituspaikka
hyödyntäminen
raatokeräily
Honkajoki Oy
kerääjä noutaa Ekokem
lietesäiliöön
kuivalantala
kerätään
pellolle lannoitteeksi
bioreaktoriin
Rusko
:
Päästöt ilmaan
Kylmäpihatoissa hajuhaitat ovat erittäin vähäisiä. Kun kuivalanta ajetaan
biokaasulaitoksen läpi, lannan hajuhaitat vähenevät selkeästi. Syntyvä
rejektijäte ei haise.
Melu ja tärinä
Pihatosta ei aiheudu meluhaittaa ympäristölle, ainoastaan vasikoiden
vieroitusaikaan, syys-lokakuulla, vasikat ja emot huutavat toistensa perään
yhtäjaksoisesti muutaman päivän ajan.
Melua aiheutuu työkoneiden käytöstä ja sisäisestä ja ulkopuolisesta
liikenteestä tilalla. Melusta ei arvioida aiheutuvan haittaa naapureille.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen
Päästöjä maahan ja vesistöön ei pääse syntymään, koska lantavarastot
ovat rakennusohjeiden mukaan tiiviitä. Lannan/rejektinesteen ajon
yhteydessä pidetään huolta kaluston kunnosta. Talouskeskuksen pihat on
asfaltoitu ja piha-alueet pidetään siisteinä. Lannan levityksessä
noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita ja hyviä viljelytapoja.
Liikenne ja liikennejärjestelyt
Liikennöinti tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin. Tilan ulkopuolista
liikennettä on pääasiassa teurasauton käynti 2-4 kertaa vuodessa sekä
välitysvasikoitten hakeminen rekalla 1-2 kertaa syksyllä. Kivennäis- ym.
rehuja kuljetetaan tilalle rekalla 2-3 kertaa vuodessa. Säilörehua ajetaan
tien 22 kautta tilalle laakasiiloihin noin 7 km säteellä talouskeskuksesta.
Sisäinen liikenne on normaalia maa- ja kotitalouteen liittyvää liikennettä.
Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen
Kylmäpihatossa on ensisammutuskalusto paloviranomaisen ohjeiden
mukaisesti. Laidunkaudella huolehditaan aitojen kunnosta ja aidoissa
pidetään sähkövirta.
Mikäli tilalla on epäily tautiepidemiasta, otetaan välittömästi yhteys kunnan
eläinlääkäriin.
Vierailuja tuotantorakennuksiin sallitaan rajoitetusti ja aina suojavaatteita
käyttäen.
Häiriötilanteista, joista voi aiheutua päästöjä ympäristöön, ilmoitetaan
viranomaisille.
ASIAN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on kuulutettu Utajärven kunnan virallisella ilmoitustaululla
sekä Internet-sivulla 3.3. – 1.4.2015. Hakemuksesta on tiedotettu
asianosaisille kirjallisesti.
Lausunnot
Oulunkaaren ympäristöpalvelut, ympäristöterveystarkastajan lausunto
2.3.2015:
”Ko. tilalla on pitkään harjoitettu karjanhoitoa, eikä tilan toiminnoista
nykyisellään ole tullut valituksia ympäristötarkastajan tietoon. Kiinteistöä on
hoidettava ja toiminta järjestettävä vastaisuudessakin siten, etteivät
terveyshaittaa aiheuttavat vahinkoeläimet tarpeettomasti lisäänny. Lannan
kuormauksen, kuljetuksen ja muun käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei
lanta leviä ympäristöön. Asutukselle ei saa aiheutua kohtuutonta
hajuhaittaa. Samoin biokaasulaitoksen toiminta on varmistettava
hajuhaitan suhteen.”
Muistutukset ja mielipiteet
Naapureiden Juhani Parkkisen, Maria Kukkohovin, Ensio Parkkisen Ja
Tuomo Hamarin muistutus 20.3.2015:
”Piiralan karjan laiduntaminen padotun jokiuoman rantavedessä vaikuttaa
joen rehevöitymiseen merkittävästi. Ympäristöluvan myöntämisen ehtona
meidän naapureiden mielestä karjan laiduntaminen rantavesissä on
kiellettävä. Tällä jokiosuudella joen virtaama on pieni ja siitä johtuen esim.
eläinten lanta kelluu joessa useita päiviä.”
Hakijan kuuleminen
Hakijan vastine naapureiden muistutukseen 4.6.2015:
”Naapureiden yhteisessä muistutuksessa todettiin, että ”Piiralan karjan
laiduntaminen jokiuoman rantavedessä vaikuttaa joen rehevöitymiseen
merkittävästi”. Tuolla tavalla ilmaistuna lause pitää paikkansa, sillä oikein
toteutettuna karjan laidunnuksen myötä rannalta poistuu ravinteita, mikä
parantaa viereisen vesistön laatua. Naudat siirtävät syömänsä
rantakasvuston ravinteita paikasta toiseen, esimerkiksi rannasta
kauemmaksi laidunalueelle. Osa ravinteista sitoutuu vasikoiden kasvuun.
Oleellista on, että rannan kasvusto ei saa kuolla kokonaan eläinten
tallaamisen seurauksena, sillä kasvit sitovat ravinteita huuhtoutumiselta.
Sen sijaan kasvipeitteen jonkinasteinen kuluminen on hyväksi luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Piiraloiden Lerkan tilalla rannan kasvipeitteisyyden säilymisestä on
huolehdittu ja huolehditaan aitaamalla rantaosuuksia tarvittaessa. Lerkan
tila on kokonaan luomutila, ja ainut käytössä oleva lannoite on karjan lanta.
Tilalla rehut ovat noin 99 prosenttisesti kotoperäisiä rehuja. Näin ollen
Lerkan tila on ravinnekierrätyksen malliesimerkki ja tilan ravinnetase on
negatiivinen: Tilalta poistuu ravinteita myytyjen eläinten ja myydyn rehun
mukana ja tilalle tulee ravinteita vain ostorehujen mukana.
Rantaveden laadun paraneminen eläinten laidunnuksen seurauksena on
myös huomattu laidunten rantavesissä: Rantaveden pohjan lieju on
hävinnyt ja pohjan sora on paljastunut. Lisäksi kesällä 2014 havaittiin
ensimmäistä kertaa useita eläviä raakkuja Peltolan laitumen rantavedessä.
Karja pitää rantamaiseman avoimena ja perinteinen karjan laidunnus
kuuluu suomalaiseen maaseutumaisemaan.
Naapureiden muistutuksessa ilmaistaan, että ”eläinten lanta kelluu joessa
useita päiviä”. Lehmän lanta ei kellu, vaan uppoaa ja liukenee veteen
nopeasti. Jokiuomassa kelluvat ruskeat lautat muistuttavat
lehmänlantaläjiä. Ne kuitenkin ovat suopursuruostesienen itiöiden
massaesiintymiä (Yle 2009).
Lerkan tilalla kävi ylitarkastaja Jari Määttä tekemässä ympäristötarkastuksen syksyllä 2013. Rantalaitumista tai muusta tilan toiminnasta ei ollut
huomautettavaa.
Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, eläinsuojan ympäristölupa tulee
myöntää Piiraloiden Lerkan tilalle ilman ehtoa rantavesilaidunnuksen
kieltämisestä.”
ASIAN VALMISTELIJAN PÄÄTÖSEHDOTUS
Ympäristötarkastaja esittää, että Oulunkaaren ympäristölautakunta
tarkistaa ja muuttaa ympäristönsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisesti
Jukka Piiralan, kiinteistöllä Piirala 889-407-16-23 sijaitsevan, eläinsuojan
toimintaa koskevan Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen 4.8.2004
tekemän päätöksen lupamääräykset kuulumaan kokonaisuudessaan alla
esitetyn mukaisesti. Lisäksi ympäristötarkastaja esittää, että edellä
mainitulle tilalle myönnetään ympäristönsuojelulain 28 §:n mukainen lupa
biokaasulaitokselle.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Yleiset määräykset
1. Eläinsuojaan saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmäärät: 90
emolehmää, 50 lihanautaa, 15 hiehoa ja 4 siitossonnia. Eläinmäärää
voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto tai muut
ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä edellä mainittujen
eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.
Lannan varastointi ja käyttö
2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin.
Kuivalantatilavuutta tulee luvan mukaiselle eläinmäärälle olla vähintään
2385 m³.
3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee yllä
pitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat
nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet
on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lietesäiliö ja lantala on
tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja
laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan tyhjennyksen ja lannan siirtojen
ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on
siistittävä.
4. Hakijalla on oltava lannan levitykseen peltoa luvan mukaisella eläinmäärällä jatkuvasti vähintään 60,38 hehtaaria.
Vesistön sekä valtaojien varsille tulee jättää riittävän leveä suojavyöhyke
käsittelemättä lannalla ravinteiden vesistöön pääsyn estämiseksi.
Suojavyöhykkeen leveys vesistön varrella tulee olla vähintään 5 metriä.
Valtaojien varsilla suojavyöhyke tulee olla vähintään 1 metriä.
Lannan levitysajankohtaa valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta ja välttää kuljetusta ja
levitystä yleisinä juhlapyhinä ja koulujen yms. juhlatilaisuuksien aikaan.
Eläinsuojan toiminta, lannan käsittely ja levitys sekä rehunteko ja kiinteistöllä tapahtuva liikenne tulee sopeuttaa niin, ettei aiheuteta tarpeetonta
haju-, melu- ym. ympäristöhaittaa.
5. Lantaa ei saa levittää routaiseen tai lumipeitteiseen maahan. Lannan
levitysmäärissä on otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset,
lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä kasvien ravinnetarve. Lanta on
mullattava tai pelto kynnettävä välittömästi levittämisen jälkeen, mikäli
lantaa ei levitetä kasvustoon.
Toiminnanharjoittajan on tiedotettava lannan vastaanottosopimuksia
tekeville, että lantaa vastaanottavien tilojen tulee levittää lanta tässä
päätöksessä mainittujen ehtojen mukaisesti.
Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely
6. Jätehuolto on hoidettava jätelain ja Utajärven kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä
syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on
lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin.
Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on
ympäristölupa jätteenkäsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa
keskenään tai niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että
siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon
järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran
vuodessa vaarallisen jätteen käsittelyyn.
Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella
alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön eikä
kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on otettava
huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään
vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen.
7. Eläinten rehu ja niiden raaka-aineet, sekä kemikaalit, polttonesteet ja
öljyt on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu maaperän
tai pinta- ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa, meluhaittaa eikä muutakaan
haittaa ympäristölle.
8. Polttonestesäiliö tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä koneiden
tankkauspaikka tulee olla tiivis siten, että mahdolliset säiliön vuodot ja
tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista kerätä talteen.
Polttonestesäiliö tulee olla varustettuna laponestolla, lukituksella sekä
ylitäytönestolla. Polttonestesäiliössä on oltava tyyppikilpi ja säiliön kunto on
tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava. Säiliön
läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle.
Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt öljy on kerättävä välittömästi talteen.
Muu toiminta
9. Tarkennettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista tulee
toimittaa Oulunkaaren ympäristöpalveluille ennen rakentamisen
aloittamista.
10. Mädätysprosessia on ajettava siten, että syötetyistä materiaaleista
muodostuu mahdollisimman paljon biokaasua. Mädätettävän raaka-aineen
tasalaatuisuudesta ja tasaisesta prosessilämpötilasta on huolehdittava.
Jätteiden viipymä reaktorissa on oltava riittävän pitkä, jotta mädätysjäännöksen varastosäiliössä ei tapahdu merkittävää jälkikaasuuntumista. Mikäli
jälkikaasuuntumisessa syntyy merkittäviä määriä biokaasua, tulee se
kerätä talteen.
11. Syntyvälle mädätysjäännökselle on oltava riittävästi asianmukaista
varastointitilaa. Varastointitilaa tulee olla vuoden aikana syntyvälle
jäännökselle. Jos mädätysjäännös luovutetaan hyödynnettäväksi tilan
ulkopuolelle, voi varastointitilaa olla vuoden tuotantoa lyhyemmälle ajalle.
12. Muodostuvan mädätysjäännöksen varastoinnissa, käsittelyssä,
kuljetuksessa ja levityksessä tulee noudattaa asetusta maataloudesta
peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Jäännöksen
peltolevitykseen tulee olla käytettävissä sen ravinnemäärää vastaava
peltoala.
13. Eläinsuojan ja biokaasulaitoksen poikkeuksellisista päästöistä ja
toimintahäiriöistä, joista on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai
laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai
maaperään, on ilmoitettava välittömästi ympäristöviranomaiselle.
Toiminnanharjoittajan tulee käyttää häiriötapauksissa riittävän
asiantuntemuksen omaavaa suunnittelijaa biokaasureaktorin uudelleen
toimintakuntoon saattamisessa.
Biokaasulaitoksen toiminta sekä lannankäsittely ja varastointi on järjestettävä siten, ettei toiminnasta aiheudu hajuhaittoja.
Biokaasulaitoksessa saa käyttää vain tilan omasta tuotannosta syntyvää
lantaa ja rehujätettä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
14. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen
liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikkaa on
otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristö
pilaantumisen vaaraa.
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
15. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja
korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat,
tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet. Kirjanpito on oltava ympäristölupaa
valvovien viranomaisten saatavilla.
Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:
- tiedot eläinmääristä
- lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä
- jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat
- kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat
- toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet
Biokaasulaitoksen toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa,
josta on käytävä ilmi ainakin seuraavat tiedot:
- tiedot käytetyistä raaka-aineista ja määristä
- syntyneen mädätysjäännöksen määrä ja tiedot jäännöksen käy- töstä
- tuotetun biokaasun määrä ja metaanipitoisuus sekä kaasun käyttö ja
tuotetun energian määrä
- laitoksella tapahtuneiden häiriötilanteiden syy, kestoaika ja aiheutuneet
päästöt
- suoritetut huolto- ja korjaustoimet
Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää
ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi kunnan ympäristölupaviranomaiselle.
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
16. Toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, toiminnan olennaisista muutoksista tai toiminnan lopettamisesta on viipymättä ilmoitettava
ympäristönsuojeluviranomaiselle.
PERUSTELUT
Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset
Toimittaessa hakemuksen ja lupamääräysten mukaisesti toiminta täyttää
ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten
vaatimukset ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Ennalta arvioiden
toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tai
naapuruussuhdelain 17 §:ssä mainittuja seurauksia. Toiminnalle ei ole
kaavallisia esteitä, eikä toiminta-alue sijaitse pohjavesialueella.
Oulujoen – Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen
2015 tavoitteena on, että vesien tila ei heikkene ja vedet olisivat vähintään
hyvässä tilassa. Lupamääräyksillä pyritään vähentämään toiminnan
ravinnepäästöjä.
Vastaus ympäristöterveystarkastajan lausuntoon
Muistutuksessa esitetyt asiat on vahinkoeläinten osalta huomioitu määräyksessä 6, lannan kuormauksen, kuljetuksen, käsittelyn sekä
hajuhaittojen osalta määräyksissä 4,5,6, ja 10.
Vastaus naapureiden muistutukseen
Oikein toteutettuna rantalaidunnuksen myötä rannalta poistuu
ravinteita, mikä monipuolistaa niittylajistoa ja parantaa
viereisen vesistön laatua. Vesiensuojelun kannalta oleellista on ehkäistä
kasvipeitteen liiallinen kuluminen eläinten tallauksen seurauksena.
Mahdollista kulumista pyritään ehkäisemään tarvittaessa aitaamalla
rantaosuuksia.
Lupamääräysten perustelut
Lupa on myönnetty eläinsuojan enimmäispaikkaluvun ja
hakijan esityksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät
saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä
eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa
lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun
eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut
ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannan
tuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (määräys 1, YSL 43 §)
Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden
laskennallista varastointitilavuutta. Lannan varastointitilaksi voidaan lukea
tilan lietesäiliöiden lisäksi myös lietekuilujen tilavuus. Varastotilavuudessa
on otettava huomioon pesuvedet ja avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet.
Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi.
(määräys 2)
Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin
laittein estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn
maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla
tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot
havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. (määräys 3)
Lannan levitystä varten on oltava riittävästi peltoalaa ylilannoituksen ja siitä
aiheutuvan huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Peltopinta-alavaatimus
perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavaan
fosforilannoituksen tasoon. Lannan oikea-aikaisella levittämisellä ja
mahdollisimman pian levityksen jälkeen, noin neljän tunnin sisällä, tehdyllä
pellon muokkauksella ehkäistään lannan levityksen aiheuttamia
hajuhaittoja ja ammoniakin haihtumista sekä vesistöjen rehevöitymistä
lisääviä ravinnehuuhtoumia. (määräykset 4, 5)
Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia
jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet
noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset selvillä
olovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon huolehtimisvelvollisuudet. Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön
eläinjätteen käsittelystä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä.
Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden
pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (määräys 6)
Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien
pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa
ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuus
ohjeissa annetut määräykset. Naapuruussuhdelain 17 §:n 1 momentin
mukaan toiminnasta ei saa aiheutua naapureille kohtuutonta rasitusta
esim. lian pölyn, hajun, melun tai muun vastaavan vaikutuksesta.
Lupamääräys on annettu tällaisten haitallisten seurausten torjumiseksi.
(määräys 7)
Polttonestesäiliöiden ja -varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa.
Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja
vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen kuin polttoaine pääsee
maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus pienentää säiliön täyttämisen tai
tankkaamisen yhteydessä syntyvää öljyvuotoriskiä. (määräys 8)
Määräys biokaasulaitoksen tarkennetun suunnitelman esittämisestä on
annettu, jotta toiminnasta aiheutuvat ympäristöhaitat pystytään
mahdollisimman tehokkaasti ennakolta estämään. (määräys 9)
Jätteiden riittävä viipymä reaktorissa vähentää jälkikaasuuntumista ja
mädätysjäännöksestä aiheutuvia hajuhaittoja. (määräys 10)
Vaatimus varastointitilavuudesta vuoden aikana syntyvälle mädätysjäännökselle on yhteneväinen nitraattiasetuksessa olevan lannan
varastointitilavuuden vaatimuksen kanssa. Eläintiloilta vaaditaan
varastointitilavuutta 12 kuukauden lannantuotannolle, ellei lantaa luovuteta
tilan ulkopuolelle varastoitavaksi tai hyödynnettäväksi. Biokaasulaitokselta
on perusteltua vaatia samaa varastointitilavuutta. Jos mädätysjäännöstä
myöhemmin toimitetaan tilan ulkopuolelle, voi varastointitilavuus olla
vuoden jäännöksentuottoa pienempi. (määräys 11)
Mädätysjäännöksen käytölle lannoitteena ei ole ympäristönsuojelullisia
esteitä. Jäännöksen levityksessä on noudatettava samoja määräyksiä kuin
lannan levityksessä. Mädätysjäännöksen levitykselle on oltava käytössä
riittävästi peltoalaa, jotta ei tapahdu ylilannoitusta. (määräys 12)
Biokaasulaitoksen toimintaa on harjoitettava siten, että lannan käsittelystä
tilalla ei aiheudu haittaa ympäristölle. Muualta tuotu materiaali
biokaasulaitoksessa käsiteltäväksi edellyttää erillistä lupakäsittelyä ja
tarkempia suunnitelmia. (määräys 13)
Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja sen takia seurattava
parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.
(määräys 14)
Toiminnan valvontaa koskeva lupamääräys on annettu viranomaisen
toimintaa koskevan valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamien
tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja
luvassa annettujen määräysten noudattamista. (määräys 15)
Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen
perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin
lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta.
(määräys 16)
LUVAN VOIMASSAOLO Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen
tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 §)
Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän
luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai
tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §)
SOVELLETUT OIKEUSOHJEET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 41–43, 46, 52, 54–56,
81, 90, 100 JA 105 §.
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 169/2000) 7,18, 19, 30 ja 37 §.
Jätelaki (646/2011) 6,8,12,13,15,16,17,118–122 §.
Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 JA 18 §
Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin
pääsyn rajoittamisesta (931/2000)
Maa- ja metsätalousministeriön asetukset 12/12 ja 7/13.
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
Lisäksi on otettu huomioon Utajärven kunnan jätehuoltomääräykset,
ympäristöhallinnon ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010
sekä opas kestävään rantalaiduntamiseen (Niemelä 2012).
Koska hakemus on tullut vireille 13.3.2014, on hakemuksen käsittelyssä
sekä lupamääräysten perusteluissa sovellettu hakemuksen vireille
tulohetkellä voimassa ollutta ympäristönsuojelulakia (86/2000).
Ympäristöluvan valvonta tehdään jatkossa 1.9.2014 voimaan tulleen
ympäristönsuojelulain (527/2014) säännösten mukaisesti.
PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN
Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN
Tästä päätöksestä peritään ympäristölupamaksuna eläinsuojan osalta
650,00 euroa. Maksu perustuu Oulunkaaren ympäristölautakunnan
17.3.2011 § 25 hyväksymän taksan 3 §:n mukaisen maksutaulukon
kohtaan 8. Biokaasulaitoksen luvan käsittelystä peritään edellä mainitun
maksutaulukon kohdan 11 mukainen käsittelymaksu 850 €
kohtuullistettuna maksuperusteiden 5 §:n mukaisesti 30 %:lla.
Maksun kohtuullistamisen perustelu: Koska taksan soveltaminen johtaisi
luvan luonne huomioon ottaen kohtuuttoman suureen maksuun, voidaan
käsittelymaksu määrätä taksan 3 §:n mukaista maksua alhaisemmaksi.
Maksuksi määrätään 30 % taksan mukaisesta maksusta, koska kyseessä
on yhteishanke.
Lupamaksu 650,00 + 595,00 = 1245,00 €
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätöksestä tiedotetaan ympäristönsuojelulain 54 §:n mukaisesti.
MUUTOKSEN HAKU
Tähän päätökseen ja siitä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta
valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän
kuluessa päätöksen antamisesta antopäivää lukuun ottamatta.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava päätöksen tehneelle
viranomaiselle. Valitusosoitus liitteenä.
YMPÄRISTÖJOHTAJAN PÄÄTÖSESITYS
Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösehdotuksen.
YMPÄRISTÖJOHTAJAN MUUTETTU PÄÄTÖSESITYS
Lautakunta hyväksyy valmistelijan päätösehdotuksen.
Lausunnolla, että laidunalueet on rajattava aidalla vesialueesta.
Päätös:
Lautakunta hyväksyi ympäristöjohtajan muutetun päätösesityksen
yksimielisesti.
Jakelu:
Päätös
- Jukka Piirala
- Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus
- Juurikka Kati
- Utajärven kunta (nähtävillä)
- Arkisto
Ilmoitus päätöksestä
- hakemuksesta tiedon saaneet