1. No category

Ympäristölautakunta
§ 74
20.08.2015
Ympäristölupa eläinsuojalle, Lappalainen Seppo ja Lång Sanna, Kiuruvesi
321/11.01.00/2015
Ymplk 20.08.2015 § 74
Valmistelija: ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki,
puh. 040 568 2619
1. ASIA
Päätös ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisesta eläinsuojan ympäristöluvasta.
Hakemus koskee lypsykarjatilan toimintaa Kiuruveden kaupungin
Aittojärvellä, tilalla Aittojärvi (263-411-6-16).
2. HAKIJA
Seppo Lappalainen ja Sanna Lång
Pyhäsalmentie 1223
74740 Aittojärvi
Yhteyshenkilö: Sanna Lång p. 040 772 1021
Tilatunnus: 263034088
Y-tunnus: 1925208-0
3. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI
Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle
ja 10 vasikalle (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta,
jonka jälkeen tilalla pidetään enimmillään 110 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 39 vasikkaa (alle 6 kk).
Eläinsuoja sijaitsee Kiuruvedellä Niemisjärven kylällä, Aittojärvi -nimisellä tilalla RN:o 6:16 (263-411-6-16). Eläinsuojan karttakoordinaatit ovat P:7061106 ja I:469195 (ETRS-TM35FIN).
Tilan omistaa Seppo Lappalainen.
4. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
Eläinsuojalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Tilaa ei ole merkitty
ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan
eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 50 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen.
Ympäristönsuojelusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 § 10 a)
kohdan mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee
eläinsuojan luvan, joka on tarkoitettu 50 ja alle 150 lypsylehmälle.
Kiuruveden kaupungissa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta.
5. HAKEMUKSEN VIREILLETULO
Ympäristölupahakemus on tullut vireille 6.5.2015. Hakemusta on
pyydetty täydentämään 20.5.2015. Täydennys on saapunut
9.6.2015.
6. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE
Eläinsuojalla ei ole aiempaa ympäristölupaa eikä kohdetta ole merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.
Tilakeskuksen nykyinen eläinsuoja on rakennettu vuonna 1978. Sitä
ennen tilalla on ollut käytössä vanha navettarakennus.
Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta sekä 2500 m³ lietesäiliö.
Olemassa olevat kuivalantalat (300 m³ ja 100 m³) sekä virtsasäiliö
(200 m³) jäävät käyttöön. Katettu kuivalantala on rakennettu vuonna
2001 ja virtsasäiliö vuonna 1990. Pihaton ja lietesäiliön rakentamista
varten tullaan hakemaan rakennusluvat.
Tilakeskuksen yhteydessä on vuonna 2004 rakennettu konehalli.
Lannan levitykseen käytettävä peltoala on tällä hetkellä 112,42 ha,
josta omaa peltoa on 78,5 ha, vuokrapeltoa on 0,52 ha sekä sopimuspeltoa 33,4 ha. Vuokra- ja sopimuspeltojen sopimukset ovat hakemuksen liitteenä.
Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään nykyisellä sopimuskaudella.
Eläinsuojan sijaintipaikalla tarkin voimassa oleva kaava on Pohjois-Savon maakuntakaava 2030. Maakuntakaavassa tilan kohdalla
ei ole merkintää. Alueella ei ole yleiskaavaa.
7. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ
Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle. Eläinsuoja ja pellot eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Tilan alueella ei ole arvokkaita
luonto- tai maisemakohteita. Tilan lähistöllä ei ole luonnonsuojelutai Natura-alueita.
Tilakeskus sijaitsee Vuoksen päävesistössä Iisalmen reitin (04.5)
Sulkavanjärven (04.55) valuma-alueella (Vaaksjoen valuma-alue
04.557). Osa tilan pelloista rajoittuu Aittojärveen sekä Matarapuroon.
Lisäksi Osmanginjärven tulva-alueella on pelto, jonne on perustettu
suojavyöhyke. Rakennettavasta eläinsuojasta on matkaa Aittojärveen 110 metriä ja lietesäiliöstä noin 57 metriä.
Lähin pohjavesialue (Lahnajoki) sijaitsee yli 13 km päässä luoteessa
tilakeskuksesta.
Lähimmät vakituisesti asutut kiinteistöt sijaitsevat eläinsuojasta noin
260 m kaakkoon (Martikkala 263-411-6-27) ja 540 m luoteeseen (Jänölä 263-411-6-28). Aittojärven rannassa on kolme vapaa-ajankiinteistöä. Etäisyyttä lähimmällä kiinteistöllä olevaan vapaa-ajan asuntoon on asemapiirroksen mukaan noin 88 m (lietesäiliöstä) ja 102
metriä (eläinsuojasta). Seuraavaksi lähin vapaa-ajanasunto sijaitsee
145 metrin etäisyydellä suunnitellusta eläinsuojasta ja 150 metrin
etäisyydellä lietesäiliöstä.
Eläinsuojan sijoituspaikka on peltoalueen reunassa, jonka itäpuolella
on Aittojärvi ja länsipuolella Topilan mäki. Hakijalta pyydettiin selvitystä eläinsuojan siirtämisestä kauemmaksi lähimmistä häiriintyvistä
kohteista ja vesistöstä. Täydennyksessään hakija toteaa, että taloudellisessa mielessä karjarakennus on vaikea siirtää toiseen paikkaan. Rajoitteena on maaston kaltevuus, maaperän kantavuus ja sijainti suhteessa naapureihin. Suunniteltu paikka on tasaisin ja parhaiten rakentamiseen soveltuva alue. Suunnitellusta paikasta noin
100 metrin etäisyydellä kallio on jo aivan pinnassa ja suuri osa eläinsuojan pohjasta pitäisi louhia. Edemmäksi mentäessä korkeuserot
vain kasvavat. Hakija toteaa, että sijoituspaikan ympäristö on vahvaa
maatalousaluetta, sillä Aittojärven rannalla on kaikkiaan neljä
karjatilaa.
8. TOIMINTA
8.1 Yleiskuvaus toiminnasta
Tilan eläinsuojassa on nykyään paikat 20 lypsylehmälle, 10 hieholle
sekä 10 vasikalle (alle 6 kk). Uuden pihaton rakentamisen jälkeen
eläinsuoja jää varalle, mutta eläinsuojassa voidaan kuitenkin pitää
tarvittaessa eläimiä. Tilan enimmäiseläinmäärä on kuitenkin lupahakemuksessa ilmoitettu.
Pihaton rakentamisen jälkeen eläinpaikkoja on yhteensä lypsylehmät
110 kpl, hiehot 44 kpl ja vasikat (alle 6 kk) 39 kpl.
Tilalla tuotetaan maitoa noin 1 265 000 l ja lihaa 18 000 kg vuodessa.
Tilalle rakennetaan uusi 2500 m³ betoninen tai kuminen lietesäiliö.
Lietesäiliö rakennetaan asemapiirustuksen mukaisesti eläinsuojan
koillispuolelle. Lietesäiliön etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on asemapiirroksen mukaan noin 88 metriä. Aittojärveen on
matkaa noin 57 metriä.
Nykyisessä tilanteessa kaikki eläimet ovat kuivikelannalla. Muutostöiden jälkeen kuivikepohjalla on 22 kpl vasikoita (alle 6 kk). Kuivikepohja on täyskuivikepohja, jonka lattiarakenne on betonia. Kuivitetun
alueen pinta-ala on noin 104 m² ja kuivikkeen paksuus 10-20 cm.
Kuivikemateriaalina käytetään turvetta, kutterinpurua ja pehkua. Kuivikepohja tyhjennetään 6-12 kertaa vuodessa kuivalantalaan.
Jaloittelutarhaa ei ole käytössä.
Tilan nykyinen eläinmäärä eläinyksiköinä laskettuna on 273 ey. Tulevassa tilanteessa eläinyksiköitä on 1430 ey.
Eläinpaikkojen nykyinen määrä on esitetty taulukossa 1.
Taulukko 1. Eläinsuojan eläinpaikat
Lypsylehmiä
Hiehot
Vasikat alle 6 kk
Nykyiset eläinpaikat
20
10
10
Tulevat
110
44
39
Kaikki lehmät pääsevät laidunkaudella ulos. Laidunaika on 1-3 kuukautta ja laidunalaa on 4 ha. Laidun rajoittuu vesistöön Aittojärvi,
mutta eläimet eivät pääse veteen. Laitumella on tarvittaessa siirrettävä juoma-allas. Laitumella ei ole kiinteää eikä siirrettävää ruokintapaikkaa.
8.2. Käytettävät raaka-aineet
Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 1800 tonnia vuodessa.
Säilöntäaineena käytetään biologisia säilöntäaineita. Tilalla on tavoitteena jatkossa siirtyä säilörehun varastointiin laakasiiloissa, joiden sijainti on merkitty asemapiirrokseen. Laakasiiloista puristeneste
johdetaan lietesäiliöön tai puristenestekaivoon ja levitetään pellolle.
Lisäksi eläinten rehuna käytetään ostoviljaa tai täysrehua arviolta
noin 420 tonnia vuodessa.
Tilalla käytetään vuosittain lannoitteita noin 50 tonnia. Lannoitteet
varastoidaan konehallissa betonipohjalla.
Tilakeskuksen vesi johdetaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Veden kulutus on noin 6000 m³ vuodessa. Tilalla on varavesilähteenä
oma kaivo.
Tilalla on käytössä vuonna 2006 rakennettu 3000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Säiliössä ei ole laponestoa eikä ylitäytönestoanturia. Polttoainesäiliölle rakennetaan kiinteäpohjainen katos, jossa on lukittava ovi. Polttoaineiden kulutus vuodessa on
6000 litraa.
Muita öljytuotteita säilytetään 100 kg ja vuosittainen käyttö on 600
kg. Varastointipaikka on konehallissa betonilattialla, jossa ei ole viemäriä. Lattialle valuneet aineet voidaan vahinkotapauksessa kerätä
talteen.
Eläinten lääkkeet säilytetään navetan lääkekaapissa. Eläinsuojan
pesuaineita varastoidaan 200 litraa ja säilytetään maitohuoneessa
tai konehuoneessa. Desinfiointiaineita on 5 litraa ja kasvinsuojeluaineita 150 litraa. Aineet säilytetään lukitussa huoneessa.
8.3 Lannan käsittely
Lietelanta
Tulevassa tilanteessa lietelannalla ovat lypsylehmät (110 kpl), hiehot
(44 kpl) ja vasikat (17 kpl). Lietelantaa syntyy vuodessa yhteensä
3240 m3.
Tilalla on tällä hetkellä tilakeskuksen ulkopuolella olevat etäsäiliöt,
joiden koot ovat 830 m³, 370 m³ sekä vuokrasäiliö 550 m³. Hakijan tilalla on lisäksi käytössä 200 m³ kattamaton virtsasäiliö. Lisäksi pihaton yhteyteen rakennetaan 2500 m³ lietesäiliö, joka täytetään alta.
Lietekuilujen toimintaperiaate on valutus. Yhteensä tilalla on laajennuksen jälkeen lietelantalatilavuutta käytössä 4450 m³.
Eläinsuojaan tulee wc, jonka vedet johdetaan 3,0 m³ umpisäiliöön tai
pienpuhdistamoon. Jätevesiliete kalkkistabiloidaan ja levitetään peltoon. Maitohuoneen jätevesiä sekä eläinsuojan pesuvesiä syntyy
vuodessa yhteensä noin 462 m³ ja ne johdetaan lietesäiliöön.
Kuivikepohja
Vasikat (alle 6 kk) 22 kpl ovat kuivikepohjalla. Kuivikelantaa syntyy
vuodessa 134 m3. Vuodessa muodostuu lisäksi 20 m³ pilaantuneita
rehuja, mitkä varastoidaan kuivikelantalassa.
Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 104 m2 ja kuivikkeen paksuus 10
– 20 cm. Kuivikemateriaalina käytetään turvetta, kutterinpurua ja
pehkua. Kuivikepohja tyhjennetään 6-12 kertaa vuodessa kuivikelantalaan.
Tilan nykyinen kuivikelantala on kooltaan 300 m³. Lantala on katettu.
Lisäksi vanhan eläinsuojan yhteydessä on 100 m³ kuivalantala, jonka yhteydessä on 50 m³ avoin virtsasäiliö. Nykyisen eläinsuojan yhteydessä olevat lantavarastot jäävät varalle. Lantaloissa ei ole kuormauslaattaa.
Taulukko 2. Lannankäsittely
Lietelanta
Sadevedet (lietesäiliöön)
Maitohuoneen jätevedet
Eläinsuojan pesuvedet
Yhteensä
Muodostuva määrä m³/vuosi
3240
460
300
162
4162
Kuivalanta
Pilaantuneet rehut
Yhteensä
134
20
154
Lannan varastointilavuutta on käytettävissä uuden lietesäiliön rakentamisen jälkeen 4450 m³ ja kuivalannan varastointitilavuutta 400 m³.
Tilavuus on riittävä laskennallisesti 12 kk:n varastointiin.
Lantavarastot tyhjennetään kokonaan vuosittain.
Räystäsvesiä ei pääse kattamattomiin lietesäiliöihin.
Lannan levitys
Lanta käytetään lannoitteena viljelysuunnitelman mukaisesti tilan
omilla pelloilla (78,5 ha) ja vuokrapelloilla (0,52 ha). Lisäksi sopimuspeltoa on käytössä 33,4 hehtaaria. Yhteensä lannan levitykseen
on peltoa käytössä 112,42 ha. Eläinsuojan maksimieläinmäärän suhteen laskettuna lannan levitystä varten tarvitaan 100,7 ha peltoa.
Laskenta perustuu lannan ravinnepitoisuuksiin ja se on esitetty Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa
29.6.2009. Hakijalla on käytössään riittävästi peltopinta-alaa lannan
levitykseen.
Lietelanta on tarkoitus levittää sijoittamalla. Eläinsuojan yhteydessä
oleville pelloille lietettä levitetään vain uudistamisen yhteydessä.
Lietelannan levitysajankohdat ovat viikot 18-26 (50 %), 29-32 (20
%), 36-37 (15 %) ja 40-42 (15 %).
8.4 Jätteiden muodostuminen, käsittely ja varastointi
Jätteitä muodostuu asuinrakennuksessa, rehujen ja lannoitteiden varastoinnissa, karjarakennuksessa sekä koneiden ja laitteiden huollossa. Tilalla muodostuvat jätteet on esitetty taulukossa 3.
Taulukko 3. Tilalla muodostuvat jätteet ja niiden käsittely.
Jäte
Yhdyskuntajäte
Muovijäte
Kuolleet eläimet
Paperi ja pahvi
Metallit
Pilaantunut rehu
Jäteöljyt
Hukkamaito
Lääkkeet
Kasvinsuojeluaineet
Muuta vaaralliset jätteet
Muodostuva määrä vuosittain (t)
1,5
1,5
2
0,15
0,25
10
0,6
1
0,005
0,005
0,005
- Yhdyskuntajäte varastoidaan 600 litran astiassa, joka tyhjennetään
kerran kuukaudessa.
- Muovit varastoidaan varastossa ja toimitetaan Ylä-Savon jätehuolto
Oy:lle
- Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:n raadonkeräilyyn. Ennen hakua eläimet säilytetään tiiviillä pohjalla peitettynä lantalan
edessä.
- Metalliromu toimitetaan metallinkeräykseen
- Pilaantuneet rehut kompostoidaan ja viedään pellolle.
- Hukkamaito johdetaan lietesäiliöön ja levitetään peltoon.
- Vaaralliset jätteet toimitetaan vaarallisen jätteen keräyspisteeseen.
9. TOIMINNAN AIHEUTTAMAT PÄÄSTÖT JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN
9.1 Päästöt ja niiden ehkäisy
Asuinrakennuksen jätevedet johdetaan pienpuhdistamoon.
Toiminnassa ei muodostu sellaisia päästöjä, jotka valuisivat suoraan
pintavesiin. Karjarakennus, lietevarastot sekä muut varastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä tule suoria valumia vesistöön.
Lanta käytetään pelloilla lannoitteena nitraattidirektiivin, viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti, mistä syystä lannasta
ei aiheudu niin suuria päästöjä pintavesiin että niillä olisi vaikutusta
pintaveden laatuun.
Toiminnalla ei ole vaikutusta maaperään ja pohjaveteen, koska tila
ei sijaitse pohjavesialueella ja toiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Karjarakennus ja lantavarastot ovat siten tiiviitä, ettei niistä
tule valumia ympäristöön.
Karjarakennuksesta, lantalasta, lannan käsittelystä, levityksestä ja
kuljetuksesta tulee vähäisessä määrin hajupäästöjä. Hakemuksessa
on arvioitu, että vähäisiä hajupäästöjä leviää noin 150 metrin etäisyydelle em. paikoista. Arvio on tehty aistinvaraiseen havaintoon perustuen. Lietesäiliö täyttyy altapäin ja lietteen pintaan muodostuva
kuivakerros vähentää hajuhaittoja. Vähäisiä hajupäästöjä lukuun ottamatta muita merkittäviä päästöjä ilmaan ei aiheudu. Hajupäästön
arvioidaan olevan paikallinen eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa
ympärillä asuville.
Melua aiheutuu tilan autojen ja koneiden käytöstä sekä muusta liikenteestä tilalla. Hakemuksessa on arvioitu, että päivittäisiä liikenteen käyntejä tilalla on kerran päivässä ja maitoauto kerran joka toinen päivä. Rehuauto ja teurasautot käyvät kaksi kertaa kuukaudessa
ja muuta raskasta liikennettä on kerran kuukaudessa. Lannan levityksen aikainen liikenne on arvioitu olevan vuodessa 300 käyntiä
urakoitsijan kuorma-autolla. Rehun teon aikana traktoriliikennettä on
niin ikään 300 käyntiä vuodessa. Hakijan arvion mukaan tilalla muodostuvasta melusta ei ole haittaa ympäristölle.
9.2 Vaikutukset ympäristöön
Eläinsuojasta ja lannan varastointiloista ei aiheudu haitallisia vaikutuksia maaperään tai pohja- ja pintavesiin, koska rakenteet ovat tiiviitä eikä niistä tule valumia ympäristöön. Eläinsuoja sekä pellot eivät
sijaitse pohjavesialueella. Haju- ja melupäästöt ovat vähäisiä eikä
niistä aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle.
Yritys toimii jo ennestään maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilan toiminnan muutos ei muuta alueen yleisilmettä merkittävästi. Uuden lypsykarjanavetan myötä tilan peltoviljely muuttuu vähemmän
tuuli- ja vesieroosiherkäksi sillä tilan peltoviljely muuttuu entistä vahvemmin karkean rehun tuotantoon. Tila on sitoutunut jo nyt erilaisiin
toimenpiteisiin vesistöjen vaalimiseksi tukisopimuksien kautta.
10. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA
Hakija pitää parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista tilan toiminnalle hyödyllisenä. Uuden eläinsuojan ylösajovaiheessa investoinnit uusiin koneisiin ja energiaratkaisuihin ovat kuitenkin vaikeita,
mutta siihen pyritään mahdollisuuksien mukaan.
Tulevassa toiminnassa parasta käyttökelpoista tekniikka on lietteen
sijoituslevitys sekä polttoainesäiliöille rakennettava suoja-altaallinen
katos.
11. TOIMINNAN TARKKAILU
Karjarakennuksen, varastorakennuksen, rehuvaraston, lantaloiden
sekä polttoainesäiliön rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti yhden
kerran vuodessa ja tarkkailusta pidetään kirjaa. Kirjanpitoon merkitään tarkastuspäivämäärä, tarkastuksen suorittaja, havaitut puutteet
ja tarvittavat korjaustoimet. Lietevarastot tarkastetaan ja tarvittaessa
huolletaan tyhjennyksen yhteydessä.
Käyttötarkkailun raportointi tehdään ympäristölautakunnalle pyydettäessä. Ympäristöviranomaisille raportoidaan merkittävistä muutoksista kuten peltolohkojen muuttumisesta ja ilmoitettujen toimenpiteiden valmistumisesta.
Toiminnasta ei synny sellaisia päästöjä, joita olisi tarkkailtava. Toiminnan vaikutusten tarkkailua tehdään käyttötarkkailun yhteydessä.
Polttoainesäiliötä tarkkaillaan käytön yhteydessä ja ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin. Tuotantotiloja tarkkaillaan päivittäin karjantarkkailun yhteydessä.
12. POIKKEUKSELLISET TILANTEET
Rehuvarastoista ei synny valumia, koska siellä varastoidaan vain
kuivaa rehua. Säilörehua tehdään jatkossa mahdollisesti siiloihin.
Puristeneste ohjataan lietesäiliöön, jolloin valumia ei aiheudu.
Polttoainesäiliön vuodon varalle on imeyttämistä varten käytössä turvetta.
Lietesäiliö rakennetaan vesitiiviistä betonista. Lietesäiliöiden rakenteita tarkkaillaan säännöllisesti ja vuodon ilmetessä korjataan välittömästi. Lantaloiden rikkoontumisen sattuessa tyhjentäminen on ensisijainen toimenpide.
Tulipaloon on varauduttu vaahtosammuttimilla ja palovaroittimilla.
Eläinsuojissa on omat rakennuskohtaiset virtakytkimet. Uuteen eläinsuojaan tehdään pelastussuunnitelma ennen käyttöönottoa.
Vesikatkoksen varalle tilalla on toisena vesilähteenä oma kaivo.
Sähkökatkojen varalle hankitaan varavoimakone.
Ympäristöviranomaisille tehdään ilmoitus, mikäli tilan toiminnasta aiheutuu vuotoja maaperään tai vesistöön.
Eläintauteja ehkäistään tarjoamalla vieraille suojavarusteet. Vanhaa
navettaa voidaan käyttää tarvittaessa karanteenitiloina. Eläinlääkäri
tekee tilalla terveydenhuoltosuunnitelman mukaiset vuosittaiset
käynnit. Eläinten massakuolemissa ja tulipalossa palaneiden ruhojen
käsittelemisessä noudatetaan ympäristöviranomaisten ohjeita.
HAKEMUKSEN LIITELOMAKKEET
- Yleiskartta
- Luettelo naapureista
- Asemapiirros
- Pääpiirustukset eläinsuojasta ja lantaloista
- Peltojen ja lietesäiliön vuokrasopimukset, lannan luovutussopimus
- Peltokartat 1:5000
13. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY
13.1 Lupahakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla 18.6 - 17.7.2015. Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kiuruvesi-lehdessä 17.6.2015. Kuulutuksesta on lisäksi annettu tieto erikseen niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
13.2 Tarkastus
Ympäristönsuojelutarkastaja on käynyt tilalla tarkastuksella
22.7.2015. Tarkastukseen osallistuivat Seppo Lappalainen, Sanna
Lång ja ympäristönsuojelutarkastaja Olli Hirsimäki. Tarkastuskertomus on liitetty asiakirjoihin.
13.3 Lausunnot
Hakemuksesta pyydettiin lausunto ympäristönsuojelulain 42 § kohdan 2) mukaisesti sijaintikunnan terveydensuojeluviranomaiselta.
Terveydensuojeluviranomainen ei antanut asiasta lausuntoa.
Hakemuksesta pyydettiin lausunto Pohjois-Savon ELY-keskuksen
Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualueelta.
Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että eläinsuoja sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Toiminnanharjoittaja on harjoittanut suppeampaa maidontuotantoa kyseisellä kiinteistöllä aiemmin. Läheisen vesistön (Aittojärvi) rannalla on 200 metrin etäisyydellä eläinsuojasta neljä vapaa-ajan rakennusta. Tilakeskuksen sijoittuvasta lietesäiliöistä etäisyys naapurikiinteistöihin on
88-200 metriä sekä läheiseen Aittojärveen n. 60 metriä.
Ympäristöhallinnon kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) mukaisesti uuden keskisuurien
eläinsuojien rakennuksissa (902 ey) suositeltava etäisyys tulee olla
vähintään 290 metriä häiriintyvästä kohteesta. ELY-keskus toteaa,
että eläinsuojan suojaetäisyydet ovat niukat sillä kyseisen kokoiselta
eläinsuojalta vaaditaan vähintään 290 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 370 metrin etäisyyttä.
ELY-keskuksen käsityksen mukaan tehokkaamman tekniikan käyttöönotolla (navetan siisteys, eläinten ruokinta, luonnollinen ilmanvaihto) voitaisiin eläinsuojasta aiheutuvia päästöjä vähentää niin, ettei niistä ehkä aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §
1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta (mm. hajuhaittaa,
pölyhaittaa tai meluhaittaa). Toiminnanharjoittajan tulee tarkentaa
hakemusta tältä osin.
Ympäristönsuojelulain 11 § 1. momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa. Eläinsuojan ja lietevaraston sijoituspaikan soveltuvuutta arvioidessa on otettava huomioon pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. Tämän vuoksi ELY-keskus esittää tilakeskuksen lietelantavaraston siirtämistä siten, että 100 metrin suojaetäisyys vesistöön täyttyy. Lietealtaan tulee olla rakenteeltaan betonia ja se tulee
varustaa salaojastolla ja tarkkailukaivolla.
ELY-keskus huomauttaa myös, että mikäli säilörehun valmistus
muuttuu aumassa tapahtuvaan säilytykseen, tulee puristenesteen
talteenotosta huolehtia asianmukaisesti (VNa 1250/2014). Säilörehun valmistus pellolle perustettavaan aumaan ei ole ympäristön
kuormituksen vähentämisen kannalta paras vaihtoehto ja ELY-keskus suosittelee säilörehusiilojen rakentamista eläinsuojan yhteyteen.
13.4 Muistutukset ja mielipiteet
Hakemuksen johdosta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
13.5 Vastine
Vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon hakija toteaa, että uuteen
eläinsuojaan tulee luonnollinen ilmanvaihto, jolloin ilmanvaihto ei
aiheuta meluhaittaa ympäristölle. Ikkunoihin tulee todennäköisesti
säädettävät kennolevyt ja navetan katolle poistohormit tai kokonaan
avoin harja.
Eläinten ruokinta tulee tapahtumaan erillisruokintana eli säilörehu ja
väkirehut syötetään erikseen. Säilörehu jaetaan eläimille pienkuormaajalla kaksi kertaa päivässä. Paalit tuodaan navettaan muoveineen ja avataan siellä. Paalimuovit ja -verkot viedään sieltä suoraan
keräysastiaan. Navetan ympäristö pysyy siistimpänä, kun rehua ei
karise paaleja avattaessa navetan ympäristöön. Väkirehut lehmät
saavat ruokinta-automaateista ja nuorkarjalle ne jaetaan käsin. Säilörehun tähteet työnnetään pienkuormaajalla ruokintapöydältä navetan päätyyn ja viedään siitä kuivalantalaan. Ruokintatoimienkaan ei
pitäisi näin ollen aiheuttaa ympäristölle kohtuutonta haju-, pöly- tai
meluhaittaa.
Lähes kaikki liikenne tuotantorakennuksen ympärillä sijoittuu navetan takapuolelle ja päätyihin eli naapureista poispäin. Uusi navetta
toimii näin meluesteenä ja vanha navetta myös.
Lietesäiliön siirtäminen 100 m etäisyydelle järvestä ei ole hakijan
mukaan mahdollista. Lietesäiliö sijoittuisi tällöin uuden tuotantorakennuksen päähän, mikä ei ole missään tilanteessa järkevää. Se tekisi laajentamisen mahdottomaksi ja vaikeuttaisi liikennettä rakennuksen ympärillä. Lisäksi se vaatisi huomattavan paljon kallion louhintaa tai altatäyttö olisi mahdotonta. Jos taas säiliötä täytetään
päältäpäin, hajuhaitta ympäristöön suurenee huomattavasti. Louhinta myös veisi hankkeen kannattamattomaksi. Lietesäiliön siirto ei siis
ole taloudellisesti eikä toiminnallisesti järkevää. Naapurin lietesäiliölle on myönnetty ympäristölupa suojaetäisyyksillä 50 m vesistöön ja
100 m lähimpään vapaa-ajanasuntoon.
Säilörehua ei ole tarkoitus säilöä aumaan. Ainakin lähivuodet tullaan
rehu tekemään pyöröpaaleihin. Jos jatkossa korjuutapa muuttuu, tullaan rakentamaan säilörehusiilot. Ne on jo varmuuden vuoksi merkitty asemapiirrokseen.
Valmistelijan päätösehdotus:
14. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Seppo
Lappalaiselle ja Sanna Långille ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa
tilalla Aittojärvi (263-411-6-16). Luvan saajan on noudatettava toiminnassaan lupahakemuksessa esitettyä suunnitelmaa ja tässä lupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä.
15. LUPAMÄÄRÄYKSET
Yleiset määräykset
15.1. Eläinsuojiin saa sijoittaa kerrallaan enintään seuraavat eläinmäärät: Lypsylehmät 110, hiehot 44 ja vasikat (alle 6 kk) 39 (noin
1430 eläinyksikköä). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että
lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät keskimäärin ylitä
edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia.
Perustelut: Lupa on myönnetty hakemuksen ja eläinsuojan enimmäispaikkaluvun mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät
saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä
eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun
eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että tuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaikutuksia. (YSL 52 §)
Lannan varastointi ja käsittely
15.2. Lantavarastojen tulee riittää 12 kuukauden lantamäärän varastointiin.
Perustelut: Lannan varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastointitilavuutta. Varastotilavuudessa on otettava huomioon maitohuoneen jätevedet, eläinsuojan pesuvedet ja
avoimiin säiliöihin kertyvät sadevedet. Varastointitilavuudesta voidaan vähentää laidunkauden tuottama lantamäärä, kuitenkin niin, että lannan varastointitilavuudet riittävät myös poikkeustilanteisiin.
Riittävän suurilla lantavarastoilla varmistetaan, että lannan levitys
voidaan toteuttaa sekä viljelyn että ympäristöhaittojen ehkäisyn kannalta parhaaseen aikaan. Hakijan käytössä on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kk:n ajaksi tulevassa tilanteessa. (YSL 7-8,
16-17, 52 §, VNA 1250/2014 5 §)
15.3. Eläinsuojan rakenteet sekä lantavarastojen rakenteet tulee ylläpitää vesitiiviinä siten, etteivät lanta ja muut siellä muodostuvat
nesteet pääse valumaan pohjaveteen ja muualle ympäristöön. Rakenteet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava vuosittain. Lietesäiliöt
ja kuivalantala on tyhjennettävä ja niiden kunto on tarkastettava vuosittain. Rakenteiden ja laitteiden on oltava sellaisia, ettei lantalan
tyhjennyksen ja lannan siirtojen ja kuljetuksen aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Mahdolliset vuodot on siistittävä.
Tilan kuivalantalan edustalle on viimeistään uuden eläinsuojan rakentamisen yhteydessä tehtävä kuormauslaatta. Myös lietelantalasta
lietteen kuormaaminen tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla.
Perustelut: Tiiviit rakenteet, lantavarastojen tyhjennys ja lannan kuljetus asiamukaisin laittein sekä määräys kuivalantalan rakenteista
estävät lannan ja muiden jätevesien pääsyn maaperään ja pohjaveteen sekä ympäristön likaantumisen. Vuosittaisilla tarkastuksilla varmistetaan rakenteiden kunto ja mahdolliset vauriot havaitaan ja korjataan mahdollisimman nopeasti. Valtioneuvoston asetuksen
1250/2014 7 §:n 5 momentissa säädettyä kuormausalustan tiivispohjaisuuden vaatimusta sovelletaan asetuksen 15 § mukaan 1.1.2016
alkaen. (YSL 7-8, 16–17, 52 §, NaapL 17–18 §, JäteL 13 §, VNA
1250/2014 5, 7 §)
15.4. Tilalle rakennettava lietesäiliö tulee sijoittaa mahdollisimman
kauas lähimmästä häiriintyvästä kohteesta sekä vesistöstä. Suojaetäisyyden tulee olla vesistöön vähintään 50 metriä ja lähimpään
häiriintyvään kohteeseen vähintään 100 metriä. Lietesäiliö on oltava
betonirakenteinen ja se tulee varustaa salaojastolla sekä tarkkailukaivolla. Lietesäiliö tulee täyttää altapäin.
Perustelut: Lannan varastointitilat on valtioneuvoston asetuksen
eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta mukaan sijoitettava vähintään 50 metrin etäisyydelle vesistöstä. Suojaetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen on määritetty ympäristöhallinnon kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen
suositusten mukaisesti. Sijoittamalla lietesäiliö riittävän etäälle
naapurustosta, siitä ei ennalta arvioiden katsota aiheutuvan eräistä
naapuruussuhteista annetun lain 17 § 1 momentissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta. Lietesäiliön rakenteisiin liittyvät määräykset on
annettu onnettomuusriskin pienentämiseksi. (VNa 1250/2014 4 §,
NaapL 17 §)
Lannan käyttö
15.5. Lanta on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pelloilla.
Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärän ja lannan
ravinnesisältöön nähden riittävästi lannan levittämiseen soveltuvaa
peltoa tai lannan hyödyntämiseen muulla tavoin on oltava asianmukaiset kirjalliset sopimukset. Peltopinta-alan on oltava luvan mukaiselle eläinmäärällä vähintään 100,7 ha. Lannan levitysajankohtaa
valittaessa on otettava huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva hajuhaitta.
Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille
on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 -100 m levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla.
Perustelut: Lannan hyödyntäminen lannoitteena edellyttää muun
muassa sitä, että peltoja ei ylilannoiteta. Huuhtoutumisriski kasvaa
myös silloin, jos lantaa levitetään kasvun kannalta epäedulliseen aikaan. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi ha 3,5 hiehoa kohden, yksi ha 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden sekä yksi
ha 11 vasikkaa kohden. Vähimmäispeltoalan määrittelyn perustana
on lannan keskimääräinen fosforisisältö sekä ympäristöministeriön
kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antama ohje 29.6.2009. Hakijalla on käytettävissä riittävästi peltohehtaareja lannan levitykseen.
Lannan levitysajankohtaa koskeva määräys on tarpeen mahdollisesti
aiheutuvan hajuhaitan ennaltaehkäisemiseksi.
Valtioneuvoston antaman asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) mukaan
talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille
jätetään maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista
riippuen vähintään 30-100 metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla. Ympäristöministeriön kotieläintalouden
ympäristönsuojelusta antaman ohjeen 29.6.2009 mukaan eläinten
laiduntamisessa kaivoihin ja vedenottamoihin tulee jättää tapauskohtaisesti riittävät suojaetäisyydet, vähintään VNa 1250/2014
suosittelemat 30–100 metriä. (YSL 6-8, 14, 16–17, 52, 58, 62 §,
NaapL 17–18 §, JäteL 13 §, VNA 1250/2014 10 §)
Kemikaalien, raaka-aineiden ja jätteiden varastointi ja käsittely
15.6. Kemikaalien, rehujen ja jätteiden (lanta ja pilaantunut rehu mukaan lukien) varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, kohtuutonta hajuhaittaa tai
maaperän, pohja- tai pintavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan
haittaa ympäristölle. Pyöröpaalit on avattava tiiviillä alustalla, jotta
pyöröpaaleista mahdollisesti valuva puristeneste ei imeydy maaperään. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on varastoitava tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset vuodot voidaan kerätä talteen.
Kuolleet eläimet on varastoitava ennen poiskuljetusta tiivispohjaisella alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu valumia ympäristöön
eikä kärpäs- tai hajuhaittaa. Kuolleiden eläinten varastoinnissa on
otettava huomioon myös se, että varastointia voidaan tehdä lämpimään vuodenaikaan ja että haittaeläimet eivät pääse käsiksi eläinjätteeseen.
Eläinsuojassa syntyvät kuivikkeet, pilaantuneet rehut ja rehutähteet
on säilytettävä tiiviillä alustalla siten, että varastoinnista ei aiheudu
ympäristöhaittaa.
Perustelut: Määräyksellä estetään maaperän ja pinta- ja pohjavesien
pilaantumista. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee ottaa huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annetut määräykset.
Kuolleet eläimet ovat maa- ja metsätalousministeriön eläinjätteen käsittelystä antaman asetuksen mukaan suuririskistä jätettä. Eläinjätteiden varastoinnista ei saa aiheutua maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa eikä terveyshaittaa. (YSL 16–17, 52 §, JäteL 12 ja
13 §, NaapL 17 §, VNA 1250/2014 7§, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset 2005)
15.7. Polttonestesäiliöt tulee sijoittaa tiivispohjaiselle alustalle sekä
koneiden tankkauspaikka tulee tiivistää siten, että mahdolliset säiliön
vuodot ja tankkauksen yhteydessä syntyvät roiskeet on mahdollista
kerätä talteen. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna laponestolla,
tyyppikilvellä, lukituksella sekä ylitäytönestolla. Polttonestesäiliöiden
kunto on tarkastettava riittävän usein ja tarvittaessa huollettava.
Säiliön läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Mahdollisessa vahinkotilanteessa maahan päässyt
öljy on kerättävä välittömästi talteen.
Polttonestesäiliön sijoitus- ja tankkauspaikka tulee saattaa tämän
määräyksen mukaiseksi uuden eläinsuojan rakentamisen yhteydessä.
Perustelut: Polttonestesäiliöiden ja - varastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa. Tiivispohjainen alusta mahdollistaa vuotojen nopean havaitsemisen ja vuotojen poistamisen riittävän ajoissa ennen
kuin polttoaine pääsee maaperään. Polttonestesäiliöiden varustus
pienentää säiliön täyttämisen tai tankkaamisen yhteydessä syntyvää
öljyvuotoriskiä. (YSL 16–17, 52§)
Jätehuolto
15.8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet on lajiteltava ja toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Hyötykäyttöön kelpaamaton jäte on toimitettava kaatopaikalle, jolla on ympäristölupa jätteen käsittelyyn. Vaarallisia jätteitä ei saa sekoittaa keskenään tai
niihin ei saa sekoittaa muuta jätettä tai ainetta siten, että siitä voi aiheutua haittaa terveydelle, ympäristölle tai öljyjätehuollon järjestämiselle. Vaaralliset jätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa
vaarallisen jätteen käsittelyyn. Jätteiden käsittelyssä on noudatettava Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräyksiä.
Eläinsuojan wc:n vedet tulee johtaa omaan asianmukaiseen käsittelyjärjestelmään tai umpikaivoon. Eläinsuojaan on myös mahdollista
asentaa kuivakäymälä. Sako- ja umpikaivolietteiden sekä muiden
vastaavien lietteiden levittäminen omille pelloille on sallittua, kun
lietteet ensin stabiloidaan.
Perustelut: Jätteen synnyn ehkäiseminen on jätelain keskeinen tavoite, minkä takia jätteet on hyödynnettävä mahdollisuuksien mukaan. Jätteen haltijaa koskevat jätelain 8 §:n mukaiset yleiset velvollisuudet noudattaa lain etusijajärjestystä, jätelain 12 §:n mukaiset
selvilläolovelvollisuudet sekä jätelain 13 §:n mukaiset jätehuollon
huolehtimisvelvollisuudet. Jätelain 6 §:n määritelmän mukaan vanhan lain ongelmajäte -määritelmä on nykylaissa vaarallinen jäte. Valtioneuvoston jätteistä antaman asetuksen mukaan jätteet on koottava, pakattava ja merkittävä siten, että niille voidaan järjestää asianmukainen jätehuolto. Lämmityskattilassa poltettavaksi soveltuvat
jätteet (esim. paperi, pahvi sekä käsittelemätön ja puhdas puujäte)
voidaan polttaa. Muiden jätteiden polttaminen on kielletty. Poltettava
puu ei saa sisältää halogenoituja orgaanisia yhdisteitä tai raskasmetalleja. Näitä yhdisteitä saattaa olla puunsuoja- tai pintakäsitellyssä
puussa.
Hakemuksen mukaan uuteen eläinsuojaan tulee vessa. Haja-asutusalueen jätevesien käsittelysäädökset koskevat myös eläinsuojan
wc:n jätevesien käsittelyä.
Saostus- ja umpikaivolietteet tai muut vastaavat lietteet voivat sisältää taudinaiheuttajia, joten liete on stabiloitava ennen pellolle levittämistä. (YSL 52, 58 §, JäteL 6, 8, 12, 13, 15, 16 ja 17 §, Kiuruveden
kaupungin jätehuoltomääräykset 2005)
Paras käyttökelpoinen tekniikka
15.9. Luvanhakijan on oltava riittävästi selvillä toimialansa parhaan
käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tilan oloihin
soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon.
Perustelut: Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja
sen takia seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä.
(YSL 6-8, 52 §, YSA 15 § )
Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi
15.10. Eläinsuojan ja lantavarastojen rakenteiden tarkkailusta, huolloista ja korjauksista on pidettävä kirjaa, johon merkitään tarkastuksen ajankohdat, tehdyt havainnot ja tehdyt huoltotoimet.
Kirjanpidon tulee sisältää myös seuraavat asiat:
- Lannan käsittely, lannan levitysajankohdat, paikat ja määrä
- Jätteiden määrä, toimituspaikat sekä käsittelytavat
- Kuolleiden eläinten määrä, käsittely ja toimituspaikat
- Toiminnassa havaitut häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet
Kirjanpito on oltava ympäristölupaa valvovien viranomaisten saatavilla. Tarvittavat tiedot on pyynnöstä raportoitava ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tilalla tapahtuvista muutoksista on ilmoitettava ympäristölupaviranomaiselle. Myös toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava.
Mikäli tila poistuu ympäristötukijärjestelmän piiristä eikä ole sitoutunut noudattamaan ympäristötuen sitoumusehtoja, muutoksesta on ilmoitettava ympäristönsuojeluviranomaiselle.
Häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää ympäristöhaittaa, on ilmoitettava välittömästi ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoitus tulee tehdä esimerkiksi lietesäiliön rikkoontuessa.
Perustelut: Määräykset tuotantoon liittyvien rakennusten ja rakenteiden tarkkailusta annetaan ympäristön pilaantumisen estämiseksi.
Määräykset kirjanpidosta ja muutosten ilmoittamisesta ovat tarpeen
lupamääräysten valvomiseksi. (YSL 8, 62, 94, 170 §, JäteL 12,
118-122 § )
16. RATKAISUN PERUSTELUT
16.1 Lupaharkinnan perusteet
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja
noudatetaan lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain
ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
16.2 Luvan myöntämisen yleiset perustelut
Eläinsuoja sijaitsee haja-asutusalueella, jossa kotieläintalouden harjoittaminen on alueelle tavanomaista toimintaa. Alueen kaavoitus ei
aseta estettä luvan myöntämiselle. Eläinsuoja ja lannan levitykseen
käytettävät pellot eivät sijoitu vedenhankinnan kannalta tärkeälle
pohjavesialueelle. Eläinsuojan sijaintipaikka, etäisyydet asutukseen
ja alueen aikaisempi käyttö huomioon ottaen ei hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai
kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle. Uuden lietesäiliön sijainti on
kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuositusten mukainen. Luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa lietesäiliön
paikka on määrätty hakijan esittämää sijaintipaikkaa hieman kauemmaksi. Tällä etäisyydellä lietesäiliöstä ei ennalta arvioiden aiheudu
kohtuutonta rasitusta lähiasutukselle.
Uuden rakennettavan eläinsuojan etäisyys lähimpiin naapureihin on
lyhyt ja poikkeaa ympäristöhallinnon suositusetäisyyksistä. Ympäristöhallinnon antamat etäisyyssuositukset eivät kuitenkaan huomioi
ympäristönsuojelutekniikkaa eivätkä tee eroja eri eläinlajien välillä.
Asian ratkaisussa on otettu huomioon, että tilalla on jo nykyisellään
ollut pienempi lypsykarjatila, joten maataloustoiminta on alueella tavanomaista toimintaa. Esitetty sijoituspaikka on saatujen selvitysten
perusteella parhaiten rakentamiseen soveltuva rakennuspaikka. Hakijalta on kysytty selvitystä vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta. Saadun
selvityksen mukaan eläinsuojan siirtäminen veisi hankkeen kannattamattomaksi. Naapureilta ei ole tullut valituksia nykyisen tilan toiminnasta eikä kuulutusaikana hakemuksesta ole jätetty muistutuksia.
Uusi pihatto varustetaan luonnollisella ilmanvaihdolla, jolloin ilmanvaihdosta ei aiheudu meluhaittaa naapurustolle. Toiminnanharjoittaja
kertoo vastineessaan, että suurin osa eläinsuojan liikenteestä
sijoittuu eläinsuojan takapuolelle ja päätyihin poispäin naapureista.
Uuteen pihattoon ei tule jaloittelutarhaa, jolloin tämän suhteen hajuhaitan ei arvioida kasvavan nykyisestä tilanteesta. Uusi rakennettava pihatto muuttaa maisemakuvaa, mutta sen ei kuitenkaan arvioida
merkittävästi lisäävän ympäristöhaittoja, kun toimitaan tämän päätöksen mukaisesti. Eläinsuojan läheisille pelloille levitetään lantaa
vain uudistamisen yhteydessä. Mikäli tilalle rakennetaan rehusiilot,
sijoitetaan ne navetan takapuolelle poispäin naapureista.
Ympäristölautakunta katsoo, että toiminnasta ei aiheudu toiminnan
laatu, lupamääräykset ja sijoituspaikka huomioon ottaen terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa,
maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän
muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua
kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää jätelain vaatimukset. Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa.
17. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN
Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksestä 15.4 ilmenevällä tavalla. Lietesäiliön sijoittaminen 100
metrin etäisyydelle vesistöstä on saadun selvityksen mukaan kohtuuton vaatimus. Valtioneuvoston asetuksen eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
mukaan lannan varastointitilat tulee sijoittaa vähintään 50 metrin
etäisyydelle vesistöstä. Erityistä syytä vaatia pidempää suojaetäisyyttä vesistöön ei ole noussut esille.
Hakija on vastineessaan ELY-keskuksen lausuntoon esittänyt, kuinka tilan toiminta toteutetaan niin, että eläinsuojasta aiheutuvia päästöjä vähennetään niin, ettei eräistä naapuruussuhteista annetun lain
17 § 1 momentissa tarkoitettu kohtuutonta rasitusta aiheudu. Tältä
osin ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon luvan myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa kohdassa 16.2. Saatujen selvitysten
perusteella luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Mikäli tilalla luovutaan säilörehun tekemisestä pyöröpaaleihin, tullaan tilalle
rakentamaan laakasiilot eläinsuojan taakse.
18. LUVAN VOIMASSAOLO
Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on haettava ympäristölupa. (YSL 29, 87 §)
19. ASETUSTEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tätä lupaa ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta noudatettava. (YSL 70 §)
20. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeen (1.9.2015).
Tämä päätös on lainvoimainen 2.10.2015, jos päätökseen ei haeta
muutosta. Nykyistä toimintaa voidaan jatkaa ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa.
21. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki (YSL 527/2014) 6-8, 14, 16–17, 27, 29, 44,
52, 58, 62, 70–71, 85, 87, 94, 170, liite 1 §
Ympäristönsuojeluasetus (YSA 713/2014) 2, 15 §
Jätelaki (JäteL 646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 16, 17, 118 - 122 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (NaapL 26/1920) 17 ja 18 §
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin
olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014)
Lisäksi on otettu huomioon Kiuruveden kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 2012, Kiuruveden kaupungin jätehuoltomääräykset
2005, maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto (MMM-RMO C4,
7.1.2001) sekä Ympäristöministeriön antama ohje Kotieläintalouden
ympäristönsuojelusta 29.6.2009.
Ratkaisu on tehty vireilletuloajankohtana voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti.
22. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN
Koska hakemus on tullut vireille 6.5.2015, luvan saajalta peritään
eläinsuojan ympäristölupahakemuksen käsittelystä 1 500 euroa
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän yhtymähallituksen 26.11.2013 § 214
hyväksymän taksan mukaisesti. Kuulutuskustannukset peritään todellisten kulujen perusteella.
23. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
23.1 Päätös
Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätös on toimitettava hakijalle ja niille, jotka ovat päätöstä erikseen pyytäneet sekä
valvontaviranomaisille ja asiassa yleistä etua valvoville viranomaisille. Päätös toimitetaan seuraaville:
- Seppo Lappalainen ja Sanna Lång
- Pohjois-Savon ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat –vastuualue
- Pohjois-Savon ELY-keskus / Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja
kulttuuri –vastuualue
- Kiuruveden kaupunginhallitus
- Kiuruveden kaupungin rakennusvalvontaviranomainen
- Ympäristönsuojelun tehtäväalue/Kiuruveden toimipiste
23.2. Tieto päätöksestä
Ympäristönsuojelulain 85 §:n mukaan ympäristölupapäätöksen antamisesta on lisäksi ilmoitettava niille, jotka ovat tehneet muistutuksen
asiassa tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet sekä niille joille ympäristönsuojelulain 44 §:n 1 momentin mukaan annettu lupahakemuksesta erikseen tieto. Tieto päätöksestä toimitetaan seuraaville:
- Ne, joille on annettu tieto lupahakemuksesta
23.3. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä
Päätös julkaistaan Kiuruveden kaupungin ilmoitustaululla. Kuulutus
julkaistaan Kiuruvesi-lehdessä.
24. PÄÄTÖKSEN ANTOPÄIVÄ
Päätös annetaan julkipanon jälkeen.
Julkipanopäivä on 31.8.2015
Päätöksen antopäivä on 1.9.2015
25. MUUTOKSENHAKU
Tähän päätökseen haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Lupapäätös annetaan Vieremän kunnan ilmoitustaululle
asetettavassa kuulutuksessa mainittuna päivänä (julkipano), jolloin
sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Valitus on tehtävä 30
päivän kuluessa päätöksen antopäivästä (1.10.2015 mennessä). Valitusaikaa laskettaessa antopäivää ei oteta lukuun. Valituskirjelmä
liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle osoitteeseen
PL 204, 65101 VAASA. Valitusosoitus on liitteenä.
Ympäristöjohtajan päätösehdotus:
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ympäristölautakunta myöntää Seppo
Lappalaiselle ja Sanna Långille ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Kiuruveden kaupungissa
tilalla Aittojärvi (263-411-6-16) valmistelijan ehdotuksen mukaisesti.
Päätös:
Päätösehdotus hyväksyttiin.