ympäristölupapäätös/viitala tommi, eläinsuoja, mansikkamäki 11:46
1 KAUSTISEN KUNTA Ympäristölautakunta PÄÄTÖS 1/2015 Ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon 1.7.2015. jälkeen Dnro 56/5.57.576/2014 LIITE 2 ASIA Eläinsuojan toimintaa ja laajennusta koskeva ympäristölupapäätös. HAKIJA Viitala Tommi Outovedentie 37 69600 KAUSTINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Eläinsuoja sijaitsee Kaustisen kunnan Metsäkylässä tilalla Mansikkamäki RN:o 11:46. Tilalla harjoitetaan lihanautojen kasvatusta. Toiminnan laajennus toteutetaan rakentamalla uusi nautakasvattamo vanhan kasvattamon jäädessä varastotilaksi. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa pidetään enintään 170 lihanautaa ja 86 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 kohdan 11 a mukaan eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 80 lihanaudalle, on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n 1 momentin 10 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristöluvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Kaustisen kunnassa toimii ympäristölautakunta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Eläinsuoja sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 150 m etäisyydellä suunnitellusta nautakasvattamosta, 140 m etäisyydellä lietelantasäiliöstä sekä noin 130 m etäisyydellä kuivalantalasta. Eläinsuojan ympäristön valumavedet laskeutuvat n. 300 m etäisyydellä sijaitsevaan Köyhäjokeen. Eläinsuojan läheisyydessä ei sijaitse luokiteltua pohjavesialuetta. HAKEMUS Eläinsuojan toiminta Eläinsuojassa pidetään nykyisin 55 lihanautaa ja 11 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Toiminnan laajennus toteutetaan rakentamalla uusi nautakasvattamo vanhan kasvattamon jäädessä varastotilaksi. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa pidetään enintään 170 lihanautaa ja 86 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Karjaa ei laidunneta. Säilörehua valmistetaan vuosittain 850 t ja se säilötään esikuivattuna pyöröpaaleissa. Maatilan vesi (noin 800 m3/v) hankitaan kunnalliselta vesilaitokselta. Hakemuksen mukaan esikuivatun säiliörehun valmistuksessa ei muodostu puristenesteitä normaaleissa korjuuolosuhteissa juuri lainkaan. 2 Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään ja seuraava sopimuskausi on v. 2015-2020. Ympäristökuormitus ja sen rajoittaminen Uuden eläinsuojan lannankäsittely tapahtuu lietelantamenetelmällä lukuun ottamatta 64 nuorkarjaa, jotka sijaitsevat juottamoiden kuivikepohjalla (200 m2). Kuivikepohja tyhjennetään rakennettavaan kuivalantalaan noin neljä kertaa vuodessa. Tilalla sijaitseva vanha kattamaton lietesäiliö 395 m3 lietekuiluineen 105 m3 on tarkoitus poistaa käytöstä. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2476 m3 lietelantasäiliö, jonka lietekuilussa on tilavuutta 300 m3. Lisäksi eläinsuojalla on käytössä yksi 890 m3 etälietesäiliö. Vanhan lietesäiliön jäädessä pois käytössä, lietteen varastointitilavuutta on käytettävissä yhteensä 3666 m3. Lietesäiliöt ovat rakenteeltaan kattamattomia betonisäiliöitä, jotka täytetään altapäin ja joiden lietekuilut toimivat valutuksella. Tilalle rakennetaan myös kuivalantala, jonka laskennallinen hyötytilavuus on 210m3. Eläinsuojan WC-vedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet lietesäiliöön. Lanta hyödynnetään peltolannoitteena. Lannan levitykseen käytettävissä oleva peltoala on 73,63 ha, josta omaa on 31,68 ha, vuokrapeltoa 21,95 ha ja sopimuspeltoa 20 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-22 (30%), kesällä viikoilla 26-27 (50 %) ja syksyllä viikoilla 38-41 (20%). Liete levitetään pintalevityksenä. Kokonaispeltoalasta pohjavesialueella sijaitsee 1,12 ha. Alueella ei ole tehty maaperätutkimuksia. Tilalla on 3 000, 1 850 ja 1 300 litran polttoainesäiliöt. Säiliöt on varustettu lapon estolaitteella ja ne on sijoitettu betonilaatan päälle. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 200 litraa konehallissa. Rehujätteet (noin 1 tn/v) kompostoidaan ja levitetään pellolle, kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle, kuiva talousjäte järjestettyyn jätehuoltoon ja muut jätteet vastaanottopisteeseen. Tilan liikenteellä ei hakemuksen mukaan ole erityistä vaikutusta alueen liikenteeseen. Teurasauto käy tilalla 12 kertaa vuodessa ja rehuauto kerran kuukaudessa. Uudessa nautakasvattamossa ei ole koneellista ilmastointia juottamoa lukuun ottamatta. Hakemuksen mukaan karjasuojan laajentaminen ei lisää merkittävästi esimerkiksi ilmaan kohdistuvia vaikutuksia (hajut). Avonaisten lietesäiliöiden synnyttämä haju esiintyy pääsääntöisesti lyhytkestoisena vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Poikkeukselliset tilanteet ja häiriöpäästöt Hakemuksen mukaan tilalle laaditaan pelastussuunnitelma. ASIAN KÄSITTELY Hakemuksen vireille tulo Hakija (Vesa ja Tommi MTY) toimitti lupahakemuksen Kaustisen kunnan ympäristölautakunnalle 24.9.2014. Myöhemmin hakija toimitti ympäristölautakunnalle 10.6.2015 päivätyn kirjeen, jossa ilmoitti luvan hakijaksi muutettavan Tommi Viitalan, koska tilalla Mansikkamäki 11:46 tehtiin sukupolvenvaihdos 1.1.2015. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta kuulutettiin 9.10. – 7.11.2014 välisenä aikana Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla www.kaustinen.fi. Hakemusta 3 koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kaustisen kunnan teknisessä toimistossa ja kuulutus on lähetetty kirjeitse tiedoksi vaikutusalueen kiinteistöjen omistajille. Tarkastus Tilalla suoritettiin tarkastus 7.11.2014 Lausunnot Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyshuolto on antanut hakemuksesta lausunnon. 25.11.2014 päivätyssä lausunnossa todetaan seuraavaa: ”Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto toteaa lausuntonaan puoltavansa Viitala Vesa ja Tommi MTY:n ympäristölupaa ja ettei toiminnasta aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle, mikäli se toteutetaan hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Laajennuksen yhteydessä eläimien määrä kasvaa ja pihapiiriin rakennetaan uusi kattamaton lietesäiliö, josta ei kuitenkaan hakemuksen mukaan tulisi aiheutua kuin lyhytkestoisesti hajuhaittoja vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. Näiden ajankohta tulee ajoittaa siten, että niistä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset ympäröivälle asutukselle ja ympäristölle. Mahdollisessa lisääntyvässä liikennöinnissä tulee myös huomioida ympäröivä asutus ja järjestää liikkuminen siten, että se häiritsee mahdollisimman vähän. Yhtenä toiminnan riskeistä on lietelannan kulkeutuminen maaperään, joten lietekuilujen, -säiliöiden sekä kuljetusvälineiden tulee olla tiiviit siten, ettei niistä pääse valumia ympäristöön.” Muistutukset ja mielipiteet Muistuttaja 1, 5.11.2014: ”Uusi kasvattamo aiotaan rakentaa omakotitalostamme noin 100-120 metrin etäisyydelle (ympäristöohjeen mukaan etäisyyden tulisi olla 200-500 metriä). Paikkana on suojaamaton avoin rakennuspaikka ilman puustoa tai mitään suojaavaa rakennusta, joka estäisi hajuhaitat asuntomme suuntaan. Alueelle on suunnitteilla avonainen kuivalantala ja avonainen lietelantala, jotka myös lisäävät hajuhaittoja. Tuulen suunnan ollessa lännestä, luoteesta tai pohjoisesta tulevat hajut suoraan pihapiiriimme, mikä aiheuttaa mm. seuraavaa: ikkunoita ei voi pitää auki, siis asuntoa ei pysty tuulettamaan liesituuletinta ei voi käyttää pyykkiä ei voi ulkona kuivattaa kesäaikana omassa pihassa työskentely ja oleminen mahdotonta asunnon uudelleenmyyntiarvo alenee mahdolliset terveyshaitat (olemme allergiaperhe) Edellä mainitut asiat huomioiden toivomme teidän miettivän rakennuspaikkoja ko. kasvattamolle sekä lietelantasäiliölle.” vaihtoehtoisia Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalta on pyydetty mahdollista vastinetta annettuun lausuntoon ja muistutukseen. Hakija toteaa 8.2.2015 päivätyssä vastineessaan muistutukseen seuraavaa: ”Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon lausunnon mukaan toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäröivälle asutukselle, mikäli se toteutetaan esitetyn hakemuksen mukaan. Uudesta lietesäiliöstä aiheutuu lyhytkestoisia hajuhaittoja vain sekoituksen loppuvaiheessa sekä levityksen yhteydessä. 4 Uuden kasvattamon rakennuspaikkaa on mietitty useaan otteeseen rakennusinsinöörin ja Snellmanin teurastamon MP-kenttäpäällikön kanssa ja päädyttiin kyseiseen paikkaan. Kasvattamon sijoittaminen muualle ei ole mahdollista taloudellisista ja maantieteellisistä syistä. Kaikki naapurit ovat hyväksyneet ja allekirjoittaneet rakennuslupahakemukseen liitettävän selvityksen naapurien kuulemisesta. Puiden poistaminen rakennuspaikalta on välttämätöntä. Rakennuksen valmistuttua on tarkoitus maisemoida ympäristö ja istuttaa puita tarpeen mukaan. Ympäristölupahakemusta koskevassa tarkastuksessa on todettu, että tulevien rakennusten ja naapurin talon välillä on jonkin verran metsikköä, joka sijaitsee naapurin puolella. Tuulen suunnat ja nykyaikaisen kasvattamon minimaaliset jopa kasvattamon sisätiloissa. huomioiden hajuhaitat ovat Mansikkamäen tila on ollut saman suvun hallinnassa vuodesta 1688 lähtien.” ASIAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää Tommi Viitalalle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinsuojan toiminnalle hakemuksen mukaisesti Kaustisen kunnan Metsäkylään tilalle Mansikkamäki RN:o 11:46 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojan eläinmäärät Eläinsuojassa voidaan pitää yhteensä enintään 170 lihanautaa ja 86 alle 6 kk:n ikäistä nuorkarjaa. Eläimet tulee sijoittaa hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaisesti yhteen tuotantorakennukseen. 2. Eläinsuojan rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella enimmäiseläinmäärällä on oltava eläinten lietelannalle varastointitilavuutta vähintään 2 638 m3. Kun huomioidaan eläinsuojan pesuvedet ja muut jätevedet sekä sadevedet, tulee lietteen varastotilaa olla käytettävissä vähintään 2 976 m3. Avoimet lietelantasäiliöt on varustettava riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m korkeilla suoja-aidoilla. Luvanmukaisella eläinmäärällä kuivalannalle (virtsa imeytetään kuivikkeisiin) varastointitilavuutta tulee olla vähintään 192 m3. Katetussa kuiva-lantalassa tullee olla 0,3 m korkea ajoluiska ja edustalla tiivis kuormaus-laatta. Pyöröpaalien puristeneste tulee kerätä talteen esim. niin, että paali avataan sisätiloissa ja neste kerätään talteen ja johdetaan lietekuiluun. WC-jätevedet voidaan johtaa umpisäiliöön. Säiliö tulee tyhjentää säännöllisesti ja jäte toimittaa käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty. Vaihtoehtoisesti jätevedet on käsiteltävä tavalla, joka vastaa talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen (209/2011) vaatimuksia. WC-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti kerran vuodessa. Eläinsuojan ympäristön kulkutiet tulee olla kovapohjaisia ja lantavarastojen lastausalueet tiiviitä tai riittävän kovapohjaisia. Eläinsuojien pohjarakenteiden, lannan varastointitilojen 5 rakenteiden ja kuljetusvälineiden tulee olla tiiviit siten, ettei niistä pääse valumia ympäristöön. Eläinsuojan ja lietesäiliöiden ympäristö on pidettävä siistinä. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin ja säiliöt tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 cm paksuisella turvekerroksella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Katteita tulee ylläpitää jatkuvasti. Kuivalantala tulee kattaa vähintään tiiviillä peitteellä, jolla estetään sadevesien pääsy varastointitilaan. Lietesäiliön sekoitus ja lannan levitys tulee ajoittaa siten, että niistä aiheutuvat haitat ovat mahdollisimman vähäiset ympäröivälle asutukselle ja ympäristölle. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete/kuivikelanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Liete/kuivikelanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Eläinsuojan poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen poistohormien avulla tai muulla vastaavalla menetelmällä siten että poistoilma voidaan suunnata mahdollisimman korkealle tai asutuksesta poispäin. Ilmanvaihtotekniikkaa tulee suunnitella siten, että siitä ei aiheudu meluhaittaa asutukselle. Rakennuspaikkaa maisemoitaessa paikalle tulee mahdollisuuksien mukaan istuttaa puita tulevien rakennusten ja lähimpien naapurien talojen välille näkösuojaksi ja pehmentämään haju- ja melupäästöjä. 4. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, eläinsuojan pesuvedet ja muut pesuvedet tulee hyödyntää ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Lantaa voidaan luovuttaa sellaiselle hyödyntäjälle, joka voi vastaanottaa sitä ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan perusteella tai lantaa voidaan luovuttaa toiselle viljelijälle hyödynnettäväksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle enimmäiseläinmäärälle on oltava käytettävissä lannan levitykseen soveltuvaa peltoa vähintään 70,8 ha. Peltopinta-alaan ei lasketa talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeiden vaatimia pinta-aloja. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä huomioiden kuitenkin mitä asetuksen 10 §:n 2. momentin voimaantulosta on säädetty lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levityskiellon osalta tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä 31.12.2015 saakka. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietettä, säilörehun puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta eikä lantakuiviketta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja 6 kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 -100 metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Lannan kuormaus ja kuljetukset on hoidettava niin, että lantaa ei pääse ympäristöön. Liikennöinti tulee järjestää niin, että toiminta ei aiheuta ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lannan vastaanottajat ja kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä ja kuljetuksesta on määrätty tässä päätöksessä ja eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta koskevassa valtioneuvoston asetuksessa. 5. Eläinjätteet Kuolleet eläimet on toimitettava asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaiseenkin varastointiin tulee tilalla olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteella. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvat jätteet on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle eivätkä jätteiden hyödyntämismahdollisuudet huonone. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan alueellisten jätehuoltomääräysten (Pohjanmaan jätelautakunta) mukaisesti. Jätteitä ei saa polttaa tilalla. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan em. jätehuoltomääräysten mukaisesti. Pilaantunut rehu tulee hyödyntää lannoitteena pelloilla tai toimittaa luvan omaavaan laitokseen tai paikkaan käsiteltäväksi. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Ulkona sijaitsevat polttoainesäiliöt tulee varustaa kaksoisvaipparakenteella tai tiiviillä suoja-altaalla sekä katoksella siten että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Säiliöt tulee olla lukittavia ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Kunnostustoimenpiteet tulee olla valmiit kun laajennus otetaan käyttöön. Lisäksi säiliön läheisyyteen tulee varata imeytysmateriaalia mahdollisen onnettomuuden varalta. 7. Toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Lantavarastojen, polttoainesäiliöiden, umpisäiliöiden ja eläinsuojan kuntoa tulee tarkkailla riittävän säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. 7 Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjanpitoa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - Tiedot eläinsuojan eläinmääristä - Tiedot toteutuneista lantamääristä (määrä tonnia/vuosi). - Tiedot lannan levitysaloista (lannan levitykseen olevaa peltoalaa, omaa ha, vuokrapeltoa ha, sopimuspeltoa ha, yhteensä ha, josta lantaa levitetään m3, millekin pellolle sekä pohjavesialueella oleva peltoala ha). - Tiedot toiminnassa syntyvistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat - Tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja ajoista sekä käsittelytavoista - Tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä (tapahtumisaika, selitys tapahtuneesta, korjaustoimenpiteet). Luvan saajan on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti, josta käy ilmi edellä mainitut asiat. 8. Muut määräykset Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään ja vesiin tai muu syy aiheuta välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnassa tulee noudattaa kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjetta (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava etukäteen ja toiminnasta on laadittava pelastussuunnitelma, joka on pidettävä ajan tasalla. Poikkeuksellisia päästöjä aiheuttavissa häiriötilanteissa sekä muissa vahingoissa ja onnettomuuksissa, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä järjestettävä tarkkailu ja tehtävä tarvittavat toimet vahingon toistumisen estämiseksi. Mahdollisesta öljyvahingosta tai muusta vahingosta on viipymättä ilmoitettava alueen öljyntorjuntaviranomaiselle (pelastuslaitos) ja ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta, lopettamisesta tai pitkäaikaisesta keskeyttämisestä sekä toiminnanharjoittajan vaihtumisesta on hyvissä ajoin ennen niiden toteuttamista kirjallisesti ilmoitettava Kaustisen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 9. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle laajennuksen käyttöönotosta hyvissä ajoin kuitenkin vähintään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. 8 Ympäristölautakunta katsoo, että luvan ehtoja noudattamalla toiminta täyttää laissa säädetyt vaatimukset ja luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Eläinsuojan toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikäli toiminta on tämän päätöksen mukaista. Harkinnassa on otettu huomioon, että eläinsuoja ja lietesäiliöt sijaitsevat alueella, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa olevan perinteistä toimintaa, eikä eläinsuojan ympäristölle aiheuttama rasitus muutu merkittävästi nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Lisäksi ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) luetelluista pienempää etäisyyttä mahdollistavia seikkoja ovat kyseisessä tapauksessa seuraavat: kyseessä on toiminnan laajennus, jonka suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä; rakennettava eläinsuoja on navetta, ei sikala, kanala tai turkistarha; poistoilman poisto tapahtuu korkealta katolta ja naapurustossa ei ole maakäyttömuotoja, jotka on osoitettu yleiseen virkistyskäyttöön, hoivatyöhön tms. Lupapäätöksessä on sovellettu valtioneuvoston asetusta eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maaja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja -ohje ”Kotieläinrakennusten ympäristönhuolto” (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava pelto-pinta-ala ja lannan varastointitilavuus. Lupamääräysten perustelut Lupamääräys 1: Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Lupamääräys 2: Lupamääräyksillä varmistetaan, että lantavarastojen käyttö ei aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lannan varastointi sekä lantavarastojen täyttö ja tyhjennys ovat toimintoja, joista saattaa aiheutua päästöjä vesiin, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Lietesäiliötilavuuden riittävyyttä laskettaessa huomioidaan eläinsuojan pesuvesien ja avosäiliöiden sadevesien tilantarve ja lietekuilutilavuudet. Kestokuivikepohjaa käytettäessä vaadittava lannan varastointitilavuus riippuu kuivikepohjan koosta, tyhjennyskerroista ja tyhjennyksen ajoittumisesta. Pyöröpaalien käsittelylle on annettu määräys siltä varalta, että tilalla käsitellään niitä ja ettei pyöröpaaleista pääsevällä nesteellä pilata ympäristöä. Jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Pitämällä piha-alueet ja lietesäiliöiden lastausalueet kovapohjaisina ehkäistään maaperän liettyminen ja siitä aiheutuva epäsiisteys. Lupamääräys 3: Lantavarastot on määrätty katettavaksi vähintään kelluvalla katteella/peitteellä hajuhaitan ehkäisemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä 9 aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa naapureille. Eläinsuojan hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Lupamääräys 4: Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) mukaisesti. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon 1.4.2015 voimaan tullut eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamista koskeva asetus (1250/2014), joka korvaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000). Uuden asetuksen 10 §:n 2 momentissa säädettyä lannan ja orgaanisten lannoitusvalmisteiden levityskieltoa sovelletaan kuitenkin 15 §:n nojalla vasta 1.1.2016 lähtien ja siihen asti sovelletaan asetuksen 931/2000 mukaisia rajoituksia lannan levitykselle. Lannoitusajankohdan rajoittaminen ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeet vähentävät ravinteiden pääsyä vesistöihin ja pohjaveteen. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lannan levitystä pohjavesialueilla ja erityisesti pohjaveden muodostumisalueilla on rajoitettu pohjavesien suojelemiseksi. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätettävällä lannoittamattomalla kaistalla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. Lantaa vastaanottavien muiden viljelijöiden tulee olla selvillä lupamääräyksistä. Tällä pyritään varmistamaan se, että myös lannan vastaanotto-sopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lupamääräys 5: Kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen ja estetään eläintautien leviäminen. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte tulee käsitellä eläinjätteen käsittely- tai polttolaitoksessa. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn voi väliaikaisesti olla tarpeen. Lupamääräys 6: Jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä alueen jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Lupamääräys 7: Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita, polttoainesäiliöitä ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiviydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 62 10 §:n mukaan annettava tarpeelliset tarkkailumääräykset. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan ja tarkkailun toteuttamiseksi. Lupamääräys 8: Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön asukkaille tai muille kohtuutonta viihtyvyyteen kohdistuvaa rasitusta kuten haju ja melu eikä terveys- tai ympäristöhaittaa. Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteista on määrätty tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. viranomaisen mahdollisesti Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan hakijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Olennaiset muutokset eläinsuojan toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Lupamääräys 9: Laajennetun toiminnan aloittamisesta tehtävä ilmoitus on määrätty tehtäväksi valvonnallisista syistä. Vastaukset lausunnoissa ja muistutuksissa esitettyihin vaatimuksiin Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Muistutuksessa toiminnan lupamääräyksessä 3. hajuhaittoihin liittyvät kohdat on huomioitu LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 29 §) Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6-11, 14-17, 19-20, 22, 27, 29, 34, 39, 42-45, 48-49, 52-53, 58, 62, 66, 70-71, 83-87, 94, 134, 154-156, 170, 172, 190, 191 ja 205 §:t Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 2-4, 11-15 §:t Jätelaki (646/2011) Jäteasetus (179/2012) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 § Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) Pohjanmaan jätelautakunnan jätehuoltomääräykset 11 Lisäksi on otettu huomioon maa- ja metsätalouden rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4), Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.6.2009, (EY) N:o 1069/2009 (sivutuoteasetus) ja (EU) N:o 142/2011 (täytäntöönpanoasetus). YMPÄRISTÖLUPAMAKSU Tämän ympäristöluvan käsittelymaksu on 445 euroa (alv 0 euroa). Maksu perustuu Kaustisen kunnanvaltuuston hyväksymään ympäristönsuojelu-viranomaistehtävien maksuihin (6.10.2004, 81 §). 3 §:n mukaisesta käsittelymaksusta on vähennetty 5.7 §:n mukaisesti 85 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto Tieto päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai ovat ilmoitusta erikseen pyytäneet. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Tieto päätöksestä julkaistaan Kaustisen kunnan virallisella ilmoitustaululla ja kunnan kotisivuilla www.kaustinen.fi. PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on 1.7.2015. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen ja päätöksestä määrättyyn maksuun saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä.
© Copyright 2024