Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2015-2020

Lahden ikäihmisten
hyvinvointisuunnitelma 2015-2020
1. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011–2013
asetettujen tavoitteiden arviointi................................................................................ 5
2. Ikääntyneiden hyvinvoinnin keihäänkärjet ja tavoitteet
Lahdessa 2015–2020....................................................................................................... 8
3. Ikääntyneiden hyvinvoinnin arviointi ......................................................................13
4. Lahtelaisten ikääntyneiden määrä ja palvelutarpeeseen vaikuttavat
tekijät . .............................................................................................................................19
4.1. Lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointi ja terveys ...........................................19
4.2. Työikäisten määrä laskussa ja eläkeläisten määrä kasvussa .....................26
5. Ikääntyneiden hyvinvoinnin avaintoimijat Lahdessa ...........................................34
5.1. Sosiaali- ja terveystoimiala................................................................................34
5.2. Sivistystoimiala ....................................................................................................51
5.3. Tekninen ja ympäristötoimiala .........................................................................55
5.4. Vanhusneuvosto....................................................................................................57
5.5. Lahden seurakuntayhtymä ................................................................................58
5.6. Yhdistystoiminta...................................................................................................61
5.7. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ikääntyville ..........64
6. Ikääntyneiden hyvinvointia ohjaava keskeinen lainsäädäntö.............................65
7. Ikääntyneiden hyvinvointia tukeva kehittämistoiminta.......................................66
2
Esipuhe
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2011 – 2020 on merkitty tiedoksi Lahden kaupunginhallituksessa marraskuussa 2011. Kaupunginhallituksen käsittelyssä suunnitelmaa on edellytetty päivitettävän kahden vuoden välein. Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013
asettaa työryhmän Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivittämistä varten. Työryhmän tehtävänä oli päivittää Lahden ikäihmisten
hyvinvointisuunnitelmaa ja huomioida päivitystyössä vanhuspalvelulain
suunnitelmalle asettamat edellytykset.
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman ensisijainen tavoite on edistää ikäihmisten hyvinvointia laaja-alaisessa yhteistyössä. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman visioksi on asetettu lahtelaisten ikääntyneiden
mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja. Ikäihmisten hyvinvointi, elämän merkityksellisyys ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa on kaikkien yhteinen asia.
Nopeasti etenevä ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen muutos
ja ikäihmisten palvelujen valtakunnalliset tavoitteet sekä uudistunut
lainsäädäntö edellyttivät suunnitelman ennakoitua perusteellisempaa
uudistamista.
Vanhuspalvelulaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, velvoittaa kaupungin
laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon
järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä.
Suunnitelma tulee laatia osana kaupungin strategista suunnittelua ja
suunnitelma tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain.
Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen
väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa tulee
määritellä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn
ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle
tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa tulee määritellä ne toimenpiteet, joilla kaupunki vastaa ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava ne voimavarat, jotka tarvitaan toimenpiteiden
toteuttamiseksi. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on myös määriteltävä eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä
määriteltävä, miten kaupunki toteuttaa yhteistyötä julkisten tahojen,
yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden
yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi.
Kaupungin on otettava ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma huomioon
3
valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden
tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa päätöksentekoa, talousarviota ja
-suunnitelmaa sekä hyvinvointikertomusta.
Tässä ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan ensin Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2011 – 2020 tavoitteiden toteutumista. Sen jälkeen suunnitelmassa on esitetty ikäihmisten hyvinvoinnin keihäänkärkitavoitteet ja tuloskortti. Tuloskorttiin on koottu konkreettisia
tavoitteita ja toimenpiteitä keihäänkärkitavoitteiden toteuttamiseksi.
Kullekin osatavoitteelle on määritelty vastuutaho, joka vastaa tavoitteen toteutumisesta ja arvioinnista. Tämän jälkeen on esitetty, miten
ikäihmisten hyvinvointia arvioidaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi
toteutetaan osana Lahden kaupungin hyvinvoinnin arviointia. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on tarkasteltu myös Lahden kaupungin
väestörakennetta ikääntymisen näkökulmasta sekä tunnistettu niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin, ja joihin tulee kiinnittää erityishuomioita.
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sisältää myös sosiaali- ja terveystoimialan palvelurakenteen kehittämisohjelman, jossa on tarkasteltu
ikäihmisten asiakaslähtoisten palvelujen palvelukokonaisuutta ja palvelujen keskeisiä kehittämisen painopistealueita. Tämän jälkeen on tarkasteltu ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavien muiden keskeisten
toimijoiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta.
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty laaja-alaisessa yhteistyössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan ohjauksessa. Suunnitelman laatimisessa on tehty yhteistyötä vanhusneuvoston
kanssa. Päivitystyöhön ovat osallistuneet Teknisen- ja ympäristötoimialan edustajana Ari Juhanila, Sivistystoimialan edustajana Mari YläSankola-Peltola, Lahden kaupunginhallituksen edustajana Sari Niinistö, Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajana Kari Lempinen, Lahden
Vanhusneuvoston edustajana Eila Jokinen, Lahden seurakuntayhtymän
edustajana Päivi Rask, Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n
edustajana Pirjo Nieminen ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verson edustajana Kirsi Kuusinen-James. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut
Sosiaali- ja terveystoimialalta Ismo Rautiainen ja sihteerinä Corinne
Soini. Suunnitelman kokoamisessa on avustanut Pirjo Nieminen. Työryhmän työskentelyyn ovat asiantuntijoina osallistuneet Ari Tuupainen
ja Sirpa Kaunomäki Harjulan Setlementti ry:stä, Tiina Mäkelä Lahden
Diakoniasäätiöstä, Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiöstä, Sami Makkula Lahden Ammattikorkeakoulusta sekä Isto Vanhamäki LADEC Oy:stä.
Lämmin kiitos kaikille suunnitelman päivitystyöhön ja valmisteluun
osallistuneille.
Lahdessa 27.02.2015
Ismo Rautiainen
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja
4
1
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa
2011 – 2013 asetettujen tavoitteiden arviointi
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 – 2020 on tunnistettu keskeiset palvelujen
kehittämistarpeet:
• Lahdessa on kehitettävä kotihoitoa, senioriasumista, vanhusten palveluasumista ja eri toimijoiden yhteistyötä.
• Palveluja järjestettäessä tulee lisätä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Yhdessä on haettava
uusia toimintamalleja kotona asumisen tukemiseksi ja yhteisöllisyyden parantamiseksi.
• Rakentamisessa ja joukkoliikenneratkaisuissa on nykyistä enemmän otettava huomioon
ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa kasvu.
Vuosina 2011 – 2014 Lahti on panostanut voi- tui Heinola, muita kumppaneita olivat Vantaa ja makkaasti kotihoidon kehittämiseen ja kotona Hämeenlinna.
asumista tukeviin palveluihin ottamalla käyttöön Alla olevaan taulukkoon on koottu Lahden mm. kotihoidon sähkölukon ja toiminnanohjaus- ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 –
järjestelmät sekä kehittämällä kotihoidon palve- 2020 asetetut konkreettiset tavoitteet vuodelle
luja. Lisäksi kotihoitoon on kohdistettu uusia re- 2015 ja niiden arviointi.
sursseja. Vanhusten palveluasumista on kehitetty
voimakkaasti osana vanhusten palveluraken- Visiot vuodelle 2020
nemuutosta. Samalla on kehitetty ikäihmisten
asumista ja asuinympäristöjen esteettömyyttä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 –
laajemminkin. Joukkoliikenteen kehittämisessä 2020 on asetettu vuodelle 2020 visiot:
on huomioitu esteettömyys ja palveluliikenne Helmi -toimintaa on kehitetty ikäihmisten tar- • Lahtelainen vanhus kokee voivansa paremmin peet huomioiden.
kuin 2011 ja on palveluihinsa tyytyväinen.
• Lahti on kansallinen ja jopa pohjoismaiIkääntyneiden palveluja on kehitetty laajasnen esimerkkikaupunki ikäihmisten palvelu-
sa verkostoyhteistyössä sekä naapurikuntirakenteen toimivuudessa.
en että muiden toimijoiden kanssa. Keskei- • Lahti on ikäihmisten hyvinvointitutkimuksen
siä kehittämishankkeita ovat olleet IkäKaste 2 kärkikaupunki Suomessa.
Päijät-Hämeen PÄTEVÄ - osahanke, jossa kehi- • Palvelurakenne on vahvasti kotihoitopainottettiin päivätoimintaa ja perhehoitoa (2011 –
teinen toimijoina kunta, yksityiset yritykset
2013) sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoon
ja kolmas sektori.
liittyvä Lahden hallinnoima Ikäpalo -hanke • Lahtelaisten palvelujen saatavuus suhteessa
(2013 – 2014). Hankkeessa kehitettiin ikäihmisten lisääntyvään vanhusväestön määrään säilyy
tavoitteellista neuvontaa ja palveluohjausta.
nykyisellä tasolla.
Seudun kunnista Ikäpalo -hankkeeseen osallis-
5
Tavoite 2011 - 2013
Tavoitteen toteutumisen arviointi
Lahdessa on alueellisesti järjestettyä
toimintakykyä tukevaa säännöllistä
päivätoimintaa vanhuksille.
mm. Lehtiojan Palvelukeskuksessa.
Kuntouttavaa päivätoimintaa on jouduttu vaikean taloustilanteen vuoksi supistamaan.
Käyttöön on otettu päivätoiminnan palveluseteli. Uutena toimintana on käynnistetty
ikäihmisten avointa toimintaa.
Avointa toimintaa järjestää kolmas sektori kattavasti, mutta avoimen toiminnan tarve
on nykyistä suurempi.
Ikäkorttelitoimintaa on vakinaistettu.
Ikäkorttelitoiminta toimii, mutta sen olemassaoloon liittyy tiukentuneen taloustilanteen vuoksi uhkia. Toiminnan säilyttämiseen on vahva tahtotila ja toimintaa on
kehitetty osana Voimaa vanhuuteen -hanketta ja toiminnassa on hyödynnetty
vapaaehtoistyötä.
Lahdessa on toimiva muistisairauksien tutkimus - ja
hoitojärjestelmä.
Lahteen on perustettu Geriatrinen keskus vuonna 2013, joka tuottaa muistisairauksien
tutkimus- ja hoitopalveluja sekä koordinoi muistisairauksien hoidon kehittämistä.
Muistisairauksien hoitoon panostetaan osana palvelurakenteen kehittämistä.
Palveluja tuotetaan nykyistä enemmän yhteistyössä
muiden Päijät-Hämeen toimijoiden kanssa.
Palvelujen yhteistuottaminen on edennyt hitaasti. Merkittävin seudullinen palvelu on
vaativan kuntoutuksen osastohoidon palvelut Lahden kaupunginsairaalassa, josta on
tehty sopimus muiden seudun kuntien kanssa. Saattohoidon palvelut on tuotteistettu
seudullista toimintaa varten, mutta sopimuksia ei ole tehty. Seudullisesti on suunniteltu ikäihmisten akuuttigeriatrista hoitoa keskussairaalan päivystysaelueen yhteyteen.
Lahdessa on vanhusasiamies auttamassa tarvittavien Vanhusasiamiestä ei ole. Sen sijaan Lahdessa on avattu ikäihmisten keskitetty
palvelujen löytämisessä ja oikeudellisissa kysymykasiakasohjausyksikkö Siiri, joka vastaa tavoitteen mukaiseen tarpeeseen.
sissä.
Omaishoidossa on monipuolinen tukitoimien valikko
ja hoitajalla on hyvät valintamahdollisuudet vapaajärjestelyissä.
Omaishoitajien tukea on kehitetty yhteistyössä Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:n
ja SPR:n Lahden alueen kanssa. Painopiste on ollut omaishoitajien valmennuksessa.
Omaishoidon vapaan aikaisen hoidon järjestelyihin on olemassa kattava palveluvalikko. Muuta tukemista on jouduttu rajoittamaan tiukentuneen taloustilanteen
vuoksi.
Liikennettä on kehitetty ikäihmisten näkökulmasta:
joukkoliikenneverkko on kattava, matalalattiabusseja
ja kattava eläkeläislippu on käytössä ja kuljetukset
on sovitettu toimintoihin.
Joukkoliikenne on kattava ja osana joukkoliikenteen kilpailutusta on huomioitu entistä
paremmin liikuntaesteisten mahdollisuus käyttää joukkoliikenteen palveluja.
Eläkeläislippua ei ole käytössä. Lisäksi Palveluliikenne Helmin toimintaa on kehitetty.
Liikuntaa, kulttuuria ja harrastetoimintaa on kattavasti Arvion mukaan Lahdessa on kattavasti tarjolla liikunta-, kulttuuri- ja harrastesaatavilla ja toimintaan on osoitettu seniorikortti.
toimintaa myös ikääntyneille. Erityisesti vähävaraisten ikääntyneiden mahdollisuus
käyttää palveluja on heikentynyt, koska osassa palveluja asiakkaan maksuosuutta
on jouduttu nostamaan. Myös maksuttomia palveluja on tarjolla, mutta kysyntä on
tarjontaa suurempaa.
Lahdessa on palvelukeskus, missä järjestöillä on
yhteiset kokoontumistilat.
Osana Kumppanuuskeskus-hanketta (2012-2015) on kehitetty yhdistysten yhteistyötä.
Lahden kaupunki huolehtii siitä, että raskasta
ympärivuorokautista palveluasumista on tarjolla
valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Palvelut on
järjestetty sekä omana että ostettuna toimintana ja
palvelusetelin avulla.
Osana vanhusten palvelurakennemuutosta laitoshoidon palveluja on korvattu palveluasumisen palveluilla. Valtakunnallinen tavoitetaso saavutetaan vuonna 2015.
Palvelurakenteen kehittämistä jatketaan. Palvelut tuotetaan monituottajamallin
mukaisesti hyödyntäen kattavasti eri palvelujen järjestämistapoja.
Lahden kaupunki mahdollistaa kolmannen sektorin,
yksityissektorin ja yhteiskunnallisten yritysten
palvelutuotantoa kotihoidon, senioriasumisen ja
kevyen palveluasumisen alueella.
Kaupunki on edistänyt osana monituottajamallin toimeenpanoa kolmannen sektorin
ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, mutta myös kilpailua. Yhteiskunnallisten
yritysten toiminnan edistämisessä ei ole edetty.
Terveyskioskien tai muiden matalan kynnyksen
yhteispalvelupisteiden yhteydessä on vanhusneuvolaverkosto.
Toimintaa toteutetaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä.
Osana Trion terveyskioskia toimii seniorineuvola. Ikäihmisten keskitetty asiakasohjaus
Siiri on käynnistetty keväällä 2014.
6
Lahden
ikäihmisten
hyvinvointisuunnitelman päivityksen yhteydessä nähtiin tarpeelli-
seksi tarkastella visiota uudelleen sekä tunnistaa
sellaisia ikäihmisten hyvinvoinnin keihäänkärkitavoitteita, jotka perustuvat lahtelaisen ikäihmisen näkökulmaan. Tämän vuoksi Ikäihmisten hyvinvoinnin visio ja keihäänkärkitavoitteet on
osana hyvinvointisuunnitelman päivitystyötä
muotoiltu
uudelleen.
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja ikäihmisten
hyvinvoinnin arviointi
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman
päivitys aloitettiin keväällä 2013. Suunnitelma
on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein.
Suunnitelman päivittämisen ajankohtaan ajoittui uuden vanhuspalvelulain voimaantulo sekä
ennakoitua nopeampi tarve kehittää ikäihmisten
palvelurakennetta. Talouden tiukentuminen ja
uuden tilanteen aiheuttamat reunaehdot, Lah-
den ikääntyvän väestön määrän nopea kasvu ja
siitä johtuva räjähdysmäinen palvelutarpeiden
lisääntyminen ovat edellyttäneet palvelurakenteen nopeaa muutosta ja ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden syvällisempää
tarkastelua ja laaja-alaisempaa valmisteluun
liittyvää verkostoyhteistyötä. Tämän vuoksi myös
suunnitelman päivitystyöhön on kulunut aikaa.
Palvelurakennemuutoksen toimeenpano on myös
vaatinut resurssien kohdentamista muuhun kuin
suunnitelman päivitystyöhön, mikä on osaltaan
viivästyttänyt suunnitelman kirjoittamista.
Ikäihmisten hyvinvointia on arvioitu säännöllisesti osana Lahden kaupungin hyvinvoinnin arviointityötä ja siitä on raportoitu Lahden kaupungin hyvinvointikertomuksessa. Ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi on otettu huomioon Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman
päivityksessä ja uusien tavoitteiden asettamisessa. Tämä hyvinvointisuunnitelma sisältää katsauksen lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin.
7
2
Ikääntyneiden hyvinvoinnin keihäänkärjet
ja tavoitteet Lahdessa 2015–2020
Lahti on houkutteleva,
elinvoimainen ympäristökaupunki,
jossa ikäihmiset voivat hyvin.
Heillä on mahdollisuus toimia,
vaikuttaa ja tehdä valintoja.
turvallisuus ja
yhteisöllisyys
rakentuvat
elinympäristössä
esteettömyys
turvallisuus
teknologia
yhteisöllisyys
palvelurakenne
valinnanvapaus
mahdollistaa oikean avun
ennaltaehkäisy
asiakaslähtöinen
palveluohjaus
valinnanvapaus
8
mielekäs arki
syntyy toimien
vaikuttaminen
päättäminen
toimiminen
asenne lähtee
arvostuksesta
asenne
senioriosaaminen
ammattiosaaminen
Lahtelaisten ikäihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja seuranta
Asenne lähtee arvostuksesta
Lahtelainen ikäihminen kokee itsensä arvostetuksi, ihminen voi ikääntyä osana
omaa ympäristöään.
1. Vahvistamme lahtelaista ikääntynyttä itsenäisenä ja vastuullisena toimijana sekä edistämme positiivista suhtautumista ikääntymiseen
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Tiedotamme ikääntymisestä ja
järjestämme aktiivista ikääntymistä
tukevia tapahtumia ja toimintaa
Asiakasohjauksen asiakasmäärä
Asiakasohjausyksikkö Siirin osallistuminen ikäihmisille järjestettäviin
tilaisuuksiin.
PalveluSantra vastaa seurannan
toteuttamisesta.
Edistämme esteettömyyttä ja
ikäihmisten kulkemista tukevaa
joukkoliikennettä.
Huolehditaan suunnittelussa julkisten alueiden esteettömyydestä.
Joukkoliikenne on esteetön.
HELMI -taksin käyttö lisääntyy ja asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä.
Tekninen ja ympäristötoimiala seuraa suunnittelua ja toteutusta.
Tuemme sukupolvien välisen
yhteistyön ja ymmärryksen
kehittymistä.
Koulut, päiväkodit ja monitoimitalot
tekevät yhteistyötä vanhuspalvelujen
toimijoiden kanssa.
Vammaispalvelut seuraa kuljetuspalveluiden käyttäjämääriä ja
toteutusta.
Tekninen ja ympäristötoimiala ja
sivistystoimiala seuraavat yhteistyön
toteutumista.
2. Parannamme vanhustyön vetovoimaisuutta
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Parannamme oppilaitosyhteistyötä
ja kehitämme varhaista rekrytointia.
Järjestetään oppilaitosten kanssa
rekrytointitilaisuuksia ja osallistutaan tapahtumiin.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen rekrytointiyksikkö seuraa.
Kehitämme vanhustyöhön ohjaavaa
oppisopimus- ja aikuiskoulutusta.
Opiskelijoiden määrä.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen rekrytointiyksikkö seuraa.
3. Arvostamme ja hyödynnämme ikääntyvän väestön osaamista ja
kokemusta
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Kehitämme ja hyödynnämme seniorien osaamista.
Vapaaehtoistoiminnan kehitys.
Asiakasohjausyksikkö Siiri arvioi
kehitystä yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan verkostojen kanssa.
9
Mielekäs arki syntyy toimien
Lahtelaisella ikäihmisellä on mahdollisuus toimia itselleen mielekkäällä
tavalla.
1. Vahvistamme vanhusneuvoston roolia
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Toimialat kuulevat vanhusneuvostoa ja antavat sille mahdollisuuden
vaikuttaa ikäihmisiä koskeviin
päätöksiin.
Seurataan vanhusneuvostolta
pyydettyjen lausuntojen määrä ja
vanhusneuvoston tekemät arvioit
toteutuneista päätöksistä.
Seuranta
Toimialat ja vanhusneuvosto seuraavat osaltaan tavoitteen toteutumista.
2. Tunnistamme toimintakyvyltä riskissä olevat vanhukset ja kehitämme heidän palvelujaan
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Vahvistamme Ikihyvä Päijät-Häme
-mallin mukaisia toimintaprosesseja.
Vahvistamme ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia mm. Ikäkorttelitoiminnalla.
Ikihyvä Päijät-Häme -mallin toteutuminen monitoimijayhteistyönä.
Sosiaali- ja terveystoimiala
seuraa mallin toteuttamista.
Toiminnan määrä ja toiminnan
arviointi.
Sivistystoimiala sekä sosiaali- ja
terveystoimiala seuraavat toiminnan
toteuttamista ja vaikuttavuutta.
Kehitämme ikäihmisten päihteiden
käytön varhaista tunnistamista ja
päihdetyötä.
Järjestettyjen valmennuksien,
valmennuksen läpikäyneiden ja
hoitoonohjauksien määrä.
Ehkäisevän päihdetyön ryhmä seuraa
ja arvioi toteutusta.
Lisäksi huomioidaan koulutukset ja
audit-C –mittaukset.
Kehitämme vanhuussosiaalityötä.
Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle.
Sosiaaliasiamiehen selvitys.
3. Kehitämme uusia vapaaehtoistoiminta malleja ja vapaaehtoistyön
koordinointia
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Kehitämme uusia malleja vapaaehtoistoiminnan verkostoyhteistyöhön.
Vapaaehtoistoiminnan verkoston
yhteistyönä syntyneet toimintamallit.
Asiakasohjausyksikkö Siiri seuraa
yhdessä vapaaehtoistoiminnan verkostojen kanssa.
4. Oma tupa – oma lupa, kehitämme aktiivista palveluasumista
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Huolehdimme siitä, että ikääntyneiden palveluasumisen palvelulupaukset toteutuvat käytännössä.
Arvio palvelulupausten toteutumisesta.
Ikääntyneiden asumispalvelut –
yksikkö seuraa tavoitteen toteutumisesta.
Turvallisuus ja yhteisöllisyys rakentuvat elinympäristössä
Lahtelaisella ikäihmisellä on turvallinen ja yhteisöllinen elinympäristö.
1. Kehitämme ikääntyneiden elämänkaariasumiseen perustuvia
avoimia asuin- ja palveluympäristöjä
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Kehitämme ikääntyneiden asuinympäristöjä kaupungin palvelukonseptin mukaisesti.
Seniorikorttelien määrä ja olemassa
olevaan asuntokantaan rakennettujen hissien määrä.
Tekninen ja ympäristötoimiala, sosiaali- ja terveystoimiala sekä Vanhusneuvosto seuraavat suunnittelua ja
toteutusta.
Tuemme kotona asumista, vähennämme laitoshoitoa ja lisäämme
monimuotoisia asumispalveluja,
parannamme muistisairaiden elinympäristöjä.
Tavoite 75 -vuotta täyttäneessä väestössä vuoteen 2017 mennessä:
Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa
sekä raportoi toteutumisesta.
Pitkäaikainen laitoshoito alle 1 %
Palveluasuminen yli 7 %
Kotona asuvat yli 92 %
2. Parannamme yhteisöllisyyttä järjestämällä yhteisiä kokoontumistiloja
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Kehitämme avointa päivätoimintaa
yhteistyössä kolmannen sektorin
kanssa.
Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelukeskuksissa toteutettava toiminta.
Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa.
Edistämme ikääntyneiden toimintamahdollisuuksia kaupungin monitoimitaloissa.
Liipolan ja Jalkarannan monitoimitaloissa toteutettava toiminta.
Vanhusneuvosto seuraa ja vaikuttaa.
3. Panostamme muistisairauksien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon
sekä geriatriseen osaamiseen
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Vahvistamme geriatrista osaamista
kaikissa toiminnoissa.
Geriatrisen keskuksen osallistuminen ammattilaisten koulutukseen ja
konsultaatioon.
Geriatrinen keskus seuraa. Hoitoon
pääsystä raportoidaan puolivuosittain.
Kehitämme Lahden Geriatrisesta
keskuksesta seudullisen geriatrisen
keskusen.
Muistioireisen hoitoon pääsyajat.
Arvio seudullisen toiminnan kehittymisestä.
Geriatrinen keskus arvioi.
4. Otamme käyttöön kotona asumista tukevaa teknologiaa
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Toteutamme ikääntyneiden kotona
asumista tukevan teknologiahankkeen.
Hankkeen arviointi.
Kotihoito seuraa.
Vahvistamme korjausneuvontaa ja
ennakoivia kodin muutostöitä.
Arvio korjausneuvonnan ja asiakasohjauksen yhteistyöstä.
Asiakasohjausyksikkö Siiri sekä Tekninen ja ympäristötoimiala arvioivat
yhteistyön toteutumista.
11
Valinnanvapaus mahdollistaa oikean avun
Lahtelainen ikäihminen voi vaikuttaa omiin palveluihinsa.
1. Kehitämme asiakasohjausta
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Kehitämme ikäihmisten tavoitteellista neuvontaa ja palveluohjausta.
Ikääntynyt valitsee palveluita ja
vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittymiseen.
Asiakkuuksien määrät ja palvelujen
kohdentuminen ja saatavuus.
Asiakasohjausyksikkö Siiri ja
PalveluSantra seuraavat.
2. Toimimme monituottaja -mallin mukaisesti: julkinen, yksityinen ja
kolmas sektori yhteistyössä
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Edistämme jatkuvaa markkinavuoropuhelua ja toteutamme paikallisen
kumppanuustoimintamallin palveluiden suunnittelun työvälineeksi.
Verkostojen kokoontumiset ja yrityskontaktit. Palveluntuottajien osallistuminen hankintojen valmisteluun.
PalveluSantra seuraa.
Edistämme ikääntyneille kohdennettua palveluyrittäjyyttä.
Ladecin, Ely-keskuksen, Palvelu-
Santran, Pro Agrian ja oppilaitosten
yrityksille tarjoamat liiketoiminnan
tukityökalut, niiden kehittyminen ja
hyvinvointiyrittämisen asiakasmäärät.
Ladec Oy ja PalveluSantra
seuraavat.
Otamme käyttöön valinnanvapautta
tukevia toimintatapoja ja tiedotamme palveluista selkeästi.
Ikäihmisten palveluoppaan ja muun
tiedotusmateriaalin jakelu.
Palvelusetelin käyttö ja käyttökokemukset.
Asiakasohjausyksikkö Siiri ja PalveluSantra seuraavat.
Otamme asiakkaan mukaan palvelujen kehittämiseen esim. asiakasraatien avulla.
Arvio asiakkaiden osallistumisesta
palvelujen kehittämiseen.
Asiakasohjausyksikkö Siiri ja Vanhusneuvosto seuraa ja raportoi.
3. Kehitämme matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja
12
Osatavoite
Mitattavat tulokset
Seuranta
Edistämme ikäihmisten liikkumista
lisäämällä tietämystä terveysliikunnasta. Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin poikkihallinnollinen työryhmä
toimii säännöllisesti.
Ryhmätoimintaa lisätään ja kehitetään tarpeen mukaisesti.
Terveysliikuntatyöryhmä seuraa.
Kehitämme liikuntaneuvontaa ja terveysliikunnan palvelutoimintaa.
Liiku –linkin markkinointi.
Terveysliikuntatyöryhmä seuraa.
Edistämme ikääntyneiden mahdollisuuksia ulkoiluun ja uudenlaisten
liikuntamuotojen kehittämistä.
Ulkoliikuntapaikkoja lisätään ja kehitetään yhteistyössä TEKYn kanssa.
Uusia liikuntakummeja rekrytoidaan
yhteistyössä Marian kammarin
kanssa.
Terveysliikuntatyöryhmä seuraa.
Vahvistamme seniorineuvolatoimintaa osana Terveyskioskitoimintaa.
Käyntitilastot ikäryhmittäin.
Terveysliikuntatyöryhmä seuraa.
3
Ikääntyneiden hyvinvoinnin arviointi
Lahden ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja ikääntyneiden hyvinvoinnin kehitystä arvioidaan osana Lahden
kaupungin hyvinvoinnin arviointityötä. Hyvinvointikertomukseen kerätään yhteenveto arvioinnista. Hyvinvoinnin arviointia varten kootaan
tiedot Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden toteutumisesta tuloskortin
arvioinnin perusteella. Lisäksi ikäihmisten hyvinvointia arvioidaan sekä valtakunnallisten että
erikseen valittujen hyvinvointi-indikaattoreiden
avulla. Arvioinnissa käytettävät indikaattorit on
koottu taulukkoihin. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma päivitetään kahden vuoden
välein. Päivitystyöhön kuuluu suunnitelman tavoitteiden arviointi. Lisäksi päivitystyössä hyödynnetään Hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointitilinpäätöksessä tehtyä arviointia ja sen
perusteella asetettuja hyvinvoinnin tavoitteita.
Lahden kaupungin hyvinvointikertomus on yhteenveto lahtelaisten hyvinvoinnin nykytilasta,
hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä kaupungin järjestämistä hyvinvointia tukevista palveluista. Hyvinvointikertomus julkaistaan Lahden
kaupungissa valtuustokauden päättyessä. Välivuosina hyvinvoinnin tilaa seurataan suppeammalla hyvinvointitilinpäätöksellä.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja
toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja
hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä
on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä
lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus.
Vanhuspalvelulaki edellyttää, että terveydenhuoltolain mukainen hyvinvoinnin arviointi kytketään osaksi ikäihmisten hvyinvointisuunnitelman toimeenpanoa ja laadintaa.
Lahden ikäihmisten
hyvinvointisuunnitelma
kaupungin ohjelmakartta ja hyvinvoinnin
arviointia
13
Lahti
Perusindikaattori
Arvo
Muutos
yli 100 000
as. kaupungit
Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info
10,6
i
12,44
Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info
96,4
h
100,35
Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info
59,5
fg
59,69
91
fg
90,08
Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2013) Info
52,7
fg
50,98
Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info
1,7
fg
1,79
Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info
4,3
fg
3,96
Säännölisen kotihoidon piitissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat
30.11., % vastaavanikäisestä väestöstä (2013)
9,9
h
11,21
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet
asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info
4,3
fg
5,67
4,7
i
4
1584
fg
1831,2
95
fg
221,08
Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info
Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa
terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12.,
% vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info
Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä /
1000 vastaavanikäistä (2012) Info
Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä/
1000 vastaavanikäistä (2012) Info
Muutos-sarakkeen nuolen suunta kertoo muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen arvoon verrattuna:
Alaspäin = Indikaattorin saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin)
Ylöspäin = Indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin)
Vaakataso = Muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen
Nuolten määrä: Mitä enemmän nuolia, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon:
Yksi nuoli = Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia
Kaksi nuolta = Muutoksen suuruus on 10–14,9 prosenttia
Kolme nuolta = Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia
Nuolen väri: Onko muutos myönteinen vai kielteinen asia?
Vihreä väri = muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi asiaksi
Punainen väri = muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi asiaksi
Harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi tai
14
Valtakunnallisten hyvinvoinnin indikaattoreiden lisäksi ikäihmisten hyvinvoinnin arvioinnissa käytetään alla lueteltuja valittuja hyvinvoinnin eri osa-alueita kuvaavia
indikaattoreita. Näistä indikaattoreista ei ole pitkän aikavälin seurantatietoa, mutta
niistä on saatavilla vuonna 2013 kerätty tieto ja valtakunnallinen vertailutieto. Lisäksi indikaattoreista tullaan saamaan jatkossa seurantatiedot.
Hyvinvoinnin indikaattori
Terveys ja toimintakyky
Lahti
2013
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%),
55-74 vuotiaat
46,2
45,8
Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%),
75 + - Vuotiaat
68,4
67,4
Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), 55 – 74 vuotiaat(%)
23,3
26,3
Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), 75+ vuotiaat (%)
9,5
6,2
Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa
harrastavien osuus (%), 55 - 74 vuotiaat
12,6
16,3
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 55- 74 vuotiaat
18,8
21,2
Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75+ vuotiaat
36,7
33,7
Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%),
75+ -vuotiaat
27,6
25,7
Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus
(ADL) (%), 75+ vuotiaat
14,5
12,5
Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (IADL) (%),
75+ -vuotiaat
40,6
38,1
Apua riittämättömästi saavien osuus apua tarvitsevista (%),
55-74 - vuotiaat
25,5
28,0
Apua riittämättömästi saavien osuus apua tarvitsevista (%).
75 + Vuotiaat
29.8
26,1
15
Osallisuus
Lahti
2013
Aktiivisesti osallistuvien osuus (%), 55-74-vuotiaat
21,1
21,3
Aktiivisesti osallistuvien osuus (%), 75+ -vuotiaat
17,6
23,0
Käyttää internettiä sähköiseen asiointiin
(Esim. verkkopankki, Kela, kunnan palvelut) (%), 55-74-vuotiaat
73,4
76,3
Käyttää internettiä sähköiseen asiointiin
(Esim. verkkopankki, Kela, kunnan palvelut) (%), 75+ -vuotiaat
20,2
23,3
Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa (%),
55-74 -vuotiaat
81
80,5
Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa (%),
75+ -vuotiaat
86,3
84,6
Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviiin ja
sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 55-74 -vuotiaat
77,4
77,3
Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviiin ja
sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 75+ -vuotiaat
79,1
81,5
Asuminen ja ympäristö
16
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
Lahti
2013
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään
jonkin verran (%), 55-74-vuotiaat
6,7
10,2
Niiden osuus, joita huonot liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin
verran (%), 75 + - vuotiaat
17,5
15,1
Niiden osuus joita rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus
haittaa jonkin verran (%), 55-74 - vuotiaat
4,8
6,6
Niiden osuus joita rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus
haittaa jonkin verran (%), 75+ - vuotiaat
4,4
3,8
Elämänlaatu ja henkinen hyvinvointi
Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%),
55-74 -vuotiaat
56,9
58,3
Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%),
75+ -vuotiaat
40,6
42,5
Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana
onnelliseksi kokeneiden osuus (%), 55-74 -vuotiaat
48,3
48,7
Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana
onnelliseksi kokeneiden osuus (%), 75+ -vuotiaat
51,8
47,7
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%),
55-74 -vuotiaat
7,2
8,1
Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%),
75 + -vuotiaat
9,7
12,2
Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja
sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 55-74 -vuotiaat
77,4
77,3
Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja
sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%),75+ -vuotiaat
79,1
81,5
Toimeentulo
Lahti
2013
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%),
55-74 vuotiaat
34,4
26,8
Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%),
75+ -vuotiaat
25,7
24,2
Pelännyt ruoan loppuvan ennenkuin saa rahaa ostaakseen lisää (%),
55-74 -vuotiaat
7
7,1
Pelännyt ruoan loppuvan ennenkuin saa rahaa ostaakseen lisää (%),
75+-vuotiaat
1,8
2,2
Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (%), 55-74 vuotiaat
18
15,7
18,8
21,2
Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan
puutteen vuoksi (%), 75+ -vuotiaat
17
Turvallisuus
Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran
kokenevien osuus (%),
2013
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
58,8
60,0
Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%),
55-74 -vuotiaat
2,1
1,8
Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%),
75+ -vuotiaat
2,1
1,1
Tasa-arvo
ja oikeudenmukaisuus
18
Lahti
Lahti
2013
yli 100 000
as. kaupungit
keskiarvo
Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla
1-5 (1=En luota ollenkaan, 5=Luotan täysin) 55-74 -vuotiaat
2,7
2,9
Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla
1-5 (1=En luota ollenkaan, 5=Luotan täysin) 75+ -vuotiaat
3
3,2
4
Lahtelaisten ikääntyneiden määrä ja
palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät
4.1.Lahtelaisten ikäihmisten
hyvinvointi ja terveys
Kirjoittanut apulaisylilääkäri Sirkku Lavonius ja
palveluesimies Tiina Rantanen, Geriatrinen keskus
Jokaiselle ihmiselle, myös vanhenevalle ihmiselle,
on tärkeää kokea itsensä merkitykselliseksi lähipiirissään ja koko yhteiskunnassa ja pystyä päättämään omista asioistaan. Hyvään vanhenemiseen
kuuluvat myös mahdollisimman hyvä terveys, toimintakyky ja kognitio sekä elämänlaatu, elämään
tyytyväisyys ja tyydyttävät ihmissuhteet. Elinolot,
kuten asuinolot ja ympäristö sekä toimeentulo,
määrittelevät osaltaan hyvinvointia.
Ihmisen terveydentilasta saadaan hyvä yleiskuva kysymällä, millaiseksi hän kokee terveytensä.
Koettu terveys on yhteydessä elämänlaatuun ja
hyvinvointiin, mutta myös terveysongelmiin ja
kuolemanvaaraan. Kaikkien suomalaisten koettu
terveys on parantunut merkittävästi viime vuosina. Koettu terveys heikkenee iän myötä, silti noin
puolet iäkkäistäkin arvioi terveytensä hyväksi tai
melko hyväksi. Vain joka viides 75-vuotta täyttänyt koki terveytensä huonoksi tai melko huonoksi.
Lahden ikäihmiset arvioivat terveyttään hyvin
samansuuntaisesti kuin suomalaiset yleensä. Ikihyvä Päijät‐Häme 2002 – 2012 – tutkimuksen
mukaan 72 – 76-vuotiaiden lahtelaisten koettu terveys parani tutkimuksen seuranta-aikana,
mutta vanhempien ikäryhmien koettu terveys heikentyi vähitellen. Samansuuntainen tulos saatiin
myös vuonna 2009 yli 65-vuotiailta lahtelaisilta
tehdystä kyselystä, yli 85-vuotiailla koettu terveys
muuttuu merkittävästi huonommaksi.
Hyvinvointia arvioidaan myös sairauksien ja sairastavuuden perusteella. Eri sairaudet vaikuttavat
toimintakykyyn ja pärjäämiseen eri tavoin ja merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Pitkäaikaissairaudet yleistyvät nopeasti iän myötä, mutta sairastavuus on vähentynyt selvästi 2000-luvun alusta. 75
‐vuotta täyttäneistä 70 % ilmoitti sairastavansa
vähintään yhtä pitkäaikaissairautta eikä eroa ollut
miesten ja naisten välillä.
Lahdessa ikäihmiset sairastavat hieman enemmän
kuin Suomessa keskimäärin.
Lahtelaisten sairastavuus 2008 – 2010
suhteessa muuhun maahan
THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Sepelvaltimotauti-indeksi aivoverisuonisairausindeksi oli mielenterveysindeksi Dementiaindeksi oli 2010 106,2
96,7
109,6
128,2
89,2*
*(hyvä luku liittynee siihen, ettei muistisairauksia
diagnosoida riittävästi)
19
Terveydentilaa voidaan tarkastella myös ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla (PYLL
indeksi). Lahdessa henkistä pääomaa menetetään
enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin, mutta muutos on ollut viime vuosina
parempaan suuntaan. Vuonna 2011 tehdyn kuolinsyytarkastelun perusteella miesten kohdalla
suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin olivat
tapaturmat ja myrkytykset (32 %), verenkiertoelinten sairaudet (16 %) ja alkoholiperäiset sairaudet (15 %). Naisten kohdalla pahanlaatuiset
kasvaimet (26 %), tapaturmat ja myrkytykset (22
%), ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä alkoholisairaudet ovat useimmin johtaneet ennenaikaisiin
kuolemiin.
Fyysinen toimintakyky on
arkipärjäämisen edellytys
Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä selviytyä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä
ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, kognitiiviseen, psyykkiseen
ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toimintakykyyn
vaikuttavat sekä asuin- että elinympäristöön liittyvät tekijät. Todellista toimintakykyä kartoitettaessa on selvitettävä, mitä ihminen todellisuudessa
tekee sen lisäksi, että arvioidaan, mihin hän kykenee tai mitä hän kertoo tekevänsä.
Riittävän hyvä fyysinen toimintakyky on arkipärjäämisen perusedellytys. Ikääntyminen heikentää
ihmisen toimintakykyä monilla eri osa-alueilla.
Liikkumisrajoitukset yleistyvät huomattavasti eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Avun tarpeen
yleistyminen iän myötä näyttää tapahtuvan suunnilleen samassa tahdissa. 65-74-vuotiaista noin
neljä viidestä, mutta 85 vuotta täyttäneistä enää
noin yksi kymmenestä pärjää ilman apua.
Liikkumisrajoitukset säätelevät iäkkään henkilön
osallistumisen mahdollisuuksia ja heikentävät
elämänlaatua. Tutkimusten mukaan heikentynyt
liikkumiskyky ja puristusvoima ennustavat vakavampien toimintarajoitteiden ilmaantumista ja
laitoshoitoon joutumista sekä ennenaikaista kuolemaa.
Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät iän
myötä 75 ikävuoden jälkeen, naisilla tämä kehitys
on jyrkempää kuin miehillä. Naisista noin puolella ja miehistä noin kolmanneksella on vaikeuksia
puolen kilometrin kävelyssä tai yhden kerrosvälin
portaiden nousussa ja heidän kävelynopeutensa
20
on hitaampi kuin liikennevalojen mitoituksessa käytetty nopeus. Noin 15 %:lle lyhyemmätkin
matkat, esim. asunnossa liikkuminen tuottaa ongelmia.
Vaikeudet selviytyä päivittäisistä toimista ja muista arjen askareista ovat yleisiä 75 vuotta täyttäneillä. Toiminnosta riippuen vaikeuksia on viidesosalla tai yli puolella ja huomattava osa heistä
tarvitsee tukea päivittäisissä toimissaan. Kokonaisuudessa kuitenkin suomalaisten ikäihmisten
liikuntakyky ja suoriutuminen arkitoimista on
parantunut ja avuntarve vähentynyt kymmenen
vuoden seurantajakson aikana. Lahdessa ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn muutokset ovat
samansuuntaisia kuin koko maassa.
Lahtelaisten ikäihmisten liikunnallinen aktiivisuus
on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. 72 – 76 -vuotiaiden kohdalla vapaa-ajan liikuntaa vähintään
kaksi kertaa viikossa harrastaneiden määrä nousi
63:sta 76 %:iin. Vuoden 2009 kyselyn mukaan ulkona kävelemistä vähintään kerran viikossa harrasti 85 % kaikista vastaajista ja vanhimmistakin vielä yli puolet. Muun liikunnan kuin kävelyn
säännöllinen harrastus väheni huomattavasti iän
lisääntyessä.
Muistisairaudet muodostavat
suurimman uhan toimintakyvylle
Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen uhka vanhenevan väen toimintakyvylle ja elämänlaadulle.
Muistisairauksista aiheutuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia
sekä inhimillisiä kärsimyksiä sekä sairastuneelle
että hänen läheisilleen. Suomessa on yli 230 000
muistiongelmista kärsivää ihmistä ja noin 125
000 suomalaisella on merkittävä, arjen toimintoja
haittaava, muistin heikentyminen ja noin 110 000
kärsii eriasteisesta dementiasta. Vuosittain yli 13
000 suomalaista sairastuu johonkin muistisairauteen.
Ikääntyneen väestön kognitiivinen toimintakyky
on melko hyvällä tasolla ja parantunut vuosituhannen alusta. Ikä on kuitenkin muistisairauksien tärkein vaaratekijä. Muistisairauksien Käypä
hoito –suosituksessa todetaan, että Suomessa 65
– 74-vuotiaista 4,2 %, 75 – 84- vuotiaista 10,7
% ja yli 85-vuotiasta 35 % potee keskivaikeaa tai
vaikeaa dementiaa. 60 ikävuodesta eteenpäin dementian esiintyvyys kaksinkertaistuu joka viides
vuosi.
Vuonna 2015 vähintään lievästi muistisairaita
lahtelaisia on arvioitu olevan noin 3100. Tulevien vuosien aikana eriasteisesti dementiaoireisten
ihmisten määrä kasvaa Lahdessa yli sadalla henkilöllä joka vuosi.
Tyytyväisyys omaan elämään ja
ympäristöön ennustaa elämänlaatua
Suotuisa mieliala ja psyykkinen hyvinvointi ovat
terveyden ja toimintakyvyn tärkeitä edellytyksiä.
Optimismi ja sosiaalinen tukiverkosto ennustavat
hyvää elämänlaatua. Lievät mielialaoireet heikentävät iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä ja lisäävät perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä lähes samassa määrin kuin vakavat
mielenterveysongelmat. Psyykkinen kuormittuneisuus sekä masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä iäkkäillä, mutta he käyttävät terveyspalveluja
mielenterveysongelmien vuoksi muita vähemmän.
Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan elämänlaatu
heikkenee iän myötä. Erityisen jyrkkää lasku on 75
vuotta täyttäneiden keskuudessa: lähes 70 % 55
– 64 -vuotiaista miehistä ja 75 % samanikäisistä naisista kokee elämänlaatunsa hyväksi, mutta
vastaavat luvut ovat 75 vuotta täyttäneillä 50 %
ja 55 %. Seurantajaksolla yli 75 -vuotiaiden elämän laatu on kuitenkin merkittävästi parantunut.
den 2009 selvityksessä 85 vuotta täyttäneistä jopa 20 % tunsi itsensä usein tai jatkuvasti yksinäiseksi.
Elämisen puitteet vaikuttavat
vanhenemiseen
Siviilisääty, koulutustaso, asumismuoto ja taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi
ikäihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Mitä
lyhyempi koulutus henkilöllä on, sitä yleisempiä
ovat erilaiset toimintarajoitteet. Muutokset perhetilanteessa vaikuttavat erityisesti laitoshoidon
tarpeeseen. Naimisissa olevien toimintakyky on
selvästi parempi kuin naimattomien, eronneiden
tai leskien.
Lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat,
että yksinasuminen lisää laitoshoitoon siirtymisen
todennäköisyyttä. Yksinasuminen vaikuttaa myös
koettuun yksinäisyyden tunteeseen, terveyteen
ja kuolleisuuteen. Yli 75‐vuotiaista lahtelaisista
yksin asuu 54 %, mutta yksin asuvien vanhusten
määrä on viime vuosina hitaasti vähentynyt.
Vuoden 2009 65+ -kyselyssä lahtelaiset kokivat
oman taloudellisen tilanteensa melko huonoksi. Puolet vastaajista piti itseään pienituloisena
tai köyhänä ja vain 12 % varakkaana tai hyvätuloisena. Ainakin jonkin verran huolissaan rahojensa riittävyydestä päivittäisiin menoihin
oli 41 % vastaajista. Pienituloisuus ja köyhyys
sekä toimeentuloerot vaikeuttavat vanhimpien ikäryhmien ja erityisesti naisten pärjäämistä. Tämä on huomionarvoista Lahdessa, missä ikääntyneitä naisia on tilastollisesti runsaasti.
Lahdessa valtaosa ikäihmisistä on tyytyväisiä elämäänsä, sillä vain 6 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus on yleensä
näin suuri, jos kysytään pelkkää koettua tyytyväisyyttä. Jos mukaan otetaan muita positiiviseen
elämänasenteeseen liittyviä muuttujia, kuten
elämänhalu, koettu tarpeellisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat, positiivinen asennoituminen Lahden hyvinvointikertomuksesta käy ilmi, että
elämään pienenee jyrkästi 70 ja 80 ikävuoden eläkeläisten keskimääräinen tulotaso on noussut,
välillä. Tyytyväisten osuus lisääntyy iän myötä; sillä yhä suurempi osa eläkeläisistä saa työeläketyli 80-vuotiaista yli puolet on tyytyväisiä elä- tä. Pelkkää kansaneläkettä saaneiden määrä 65
määnsä. (Turun vanhustutkimus 2012).
vuotta täyttäneistä on vähentynyt. Lahtelaisten
keskimääräinen tulotaso on kuitenkin kymmenen
Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan 75 vuotta suurimman kaupungin alhaisin.
täyttäneillä yksinäisyys on yleisempää kuin nuoremmilla: noin kymmenesosa kokee itsensä mel- Miten terveyttä ja hyvinvointia voidaan
ko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kun alle 75 edistää?
vuotiaista yksinäisyyttä kokee puolet vähemmän.
Joka neljäs iäkäs nainen ja joka viides iäkäs mies Iäkkäiden toimintakykyä voidaan kohentaa puutraportoi vuorovaikutusongelmia. Läheisen ihmis- tumalla toimintakykyyn keskeisesti vaikuttaviin
suhteen puuttuminen tai vakava käytännön avun tekijöihin. Tällaisia tekijöitä ovat mm. sairauksipuute ovat harvinaisia kaikissa ikäryhmissä.
en ehkäisy ja hoito, arjen toimintaympäristö sekä
aktiivinen osallistuminen ja osallisuus sekä toiLahdessa yksinäisyyden kokemukset vastaavat mijuus. Toimintakyvyn kohentuminen luo edellyTerveys 2011 – tutkimuksen tuloksia, mutta vuo- tyksiä sille, että yhä suurempi osa eläkeikäisistä
21
pystyy huolehtimaan itsenäisesti itsestään sekä
osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon. tupakointi, diabetes, lihavuus, korkea kolesteroli,
verenpaine, vähäinen liikunta, vähäinen kognitiivinen aktiivisuus ja masennus. Esimerkiksi sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuuden väheVanhuusiän toimintakyvyn edistäminen edellyttää nemisessä vaaratekijöiden väheneminen selittää
kunnassa useiden hallinnonalojen sekä julkisen, merkittävän osan. Perinteiset valtimotautien vaayksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. ratekijät näyttävät olevan merkittäviä riskitekijöiSiihen tarvitaan myös perusterveydenhoidon tä myös ensisijaisesti toimintakykyä heikentävien
etsivää ja tunnistavaa työotetta ja aktiivista ja itsenäistä pärjäämistä uhkaavien sairauksien
ennaltaehkäisyä. Seuraavat suositukset perustu- kuten muistisairauksien suhteen.
vat Suomalaisen Lääkäriseuran ja Suomen Akatemian Kohti parempaa vanhuutta -konsensus- Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy monia terlausuman esityksiin.
veysriskejä. Lahdessa alkoholin käyttö on merkittävä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien
syy. Tulevaisuudessa alkoholin käyttö ja alkoholi… Hyödyntämällä tutkittua tietoa
ongelmat oletettavasti lisääntyvät, kun alkoholin
Terveyden edistämistä, toimintakyvyn tukemista käyttöön tottuneet ikäluokat vanhenevat. Erityija sairauksien ehkäisemistä koskeva runsas tutki- sesti on varauduttava siihen, että iäkkäiden naismustieto tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön. ten alkoholin käyttö ja alkoholiongelmat tulevat
Kohti parempaa vanhuutta –konsensuslausumas- lisääntymään. Perusterveydenhuollossa tulee ussa on koottu toimenpiteet, joiden hyödyllisyydestä kaltaa rutiiniluonteisesti ottaa alkoholinkäyttö
puheeksi ja tarvittaessa käyttää varhaisen puuteri ikävaiheissa on vahvaa tieteellistä näyttöä.
tumisen menetelmiä.
Hoidon tulee perustua hoitosuosituksiin (mm. eri
sairauksien Käypä hoito - suositukset) Hoito on Lihavuus on monen sairauden ja toiminnanvajausjärjestettävä tarkoituksenmukaisesti eri tervey- ten riskitekijä keski-ikäisille ja nuorille eläkkeellä
denhuollon tasojen ja ammattiryhmien kesken. oleville henkilöille. Vanhuusiässä puolestaan riitIhmisten on voitava itse osallistua hoidon ja kun- tämätön energian saanti ja tahaton laihtuminen
toutuksen suunnitteluun ja heidän toiveitaan ja lisäävät haurastumisen ja toiminnanvajausten
riskiä. Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan joka
tavoitteitaan on kuunneltava ja arvostettava.
neljäs suomalainen aikuinen on lihava eikä lihaIäkkään potilaan hoito koskettaa usein eri vai- vuuden esiintyvyydessä ole tapahtunut juurikaan
heissaan monia hoidon tasoja erikoissairaanhoi- muutosta.
don, terveysasemien, kotihoidon, sosiaalitoimen
ja muiden toimijoiden alueilla. Tällöin on tärke- Nuoremmat ikäluokat tarvitsevat tavanomaista
ää kuvata potilaan hoitoprosessi, jossa otetaan elintapaohjausta ja hyötyvät esim. laihdutusryhhuomioon moniammatilliset käytännöt, paikalli- mistä, mutta vanhuudessa on varmistettava, että
set olosuhteet ja hallinnon tarpeet. Hoitoprosessi ravinto sisältää riittävästi energiaa ja proteiineja. määrittää potilaan hoitoon osallistuvien avain- Tarvittaessa on käytettävä täydennysravintovalhenkilöiden tehtävät ja ohjaa missä hoitosuosi- misteita ehkäisemään toiminnanvajauksien syntymistä.
tusten määrittämät asiat tehdään.
Lahdessa on kuvattu muistipotilaan hoitoketju,
jonka ensimmäinen versio laadittiin vuonna 2006
ja jota on sen jälkeen jatkuen seurattu, kehitetty ja päivitetty. Muistipotilaan hoitoketju on yhdenmukainen koko Päijät-Hämeen sosiaali- ja
terveysyhtymässä pieniä paikallisia käytäntöjen
eroavaisuuksia lukuun ottamatta.
… Minimoimalla vaaratekijöitä
Ennaltaehkäisyllä ja tehokkaalla hoitoonohjauksella on tärkeä osuus terveyden ja toimintakyvyn
ylläpitämisessä. Vaaratekijöiksi luokitellaan tässä
22
… Ennaltaehkäisemällä muistisairauksia
Vaaratekijöiden hoitaminen jo keski‐iästä alkaen
kohentaa vanhuuden toimintakykyä ja pienentää
muistisairauden vaaraa jopa puolella ja myöhentää muistisairauden ilmaantumista jopa viidellä
vuodella. Tämä puolittaa muistisairauksien esiintyvyyden, millä olisi suuri kansanterveydellinen ja
– taloudellinen merkitys.
Kognitiivisten (= tiedollinen, taidollinen) toimintojen heikentymistä voi ehkäistä tai hidastaa. ”Kognitiivinen harjoittelu hyödyttää sekä hyvämuistisia että lievästä muistin heikkenemisestä
kärsiviä ja muistisairaita ihmisiä. Osallistuminen
mielekkäisiin aktiviteetteihin ja sosiaaliseen toimintaan auttaa ylläpitämään kognitiivisia kykyjä.
Kognitiivista harjoittelua ja sosiaalista kanssakäymistä mahdollistavaa ja vertaistukea sisältävää
ryhmätoimintaa tulee järjestää kansalais- ja työväenopistoissa, päiväkeskuksissa, palvelutaloissa
ja kuntoutuksessa.” (Kohti parempaa vanhuutta
–konsensuslauselma)
Muistioireiden varhainen tunnistaminen ja oikeaaikaiset kognitioselvitykset ovat muistisairausdiagnostiikan perusta. Varhainen taudinmääritys
sekä asianmukainen hoito ja kuntoutus parantavat sairastuneen elämänlaatua, pitävät yllä hänen
toimintakykyään ja siten vähintään viivästyttävät
ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja säästävät kustannuksia.
… Ylläpitämällä liikuntakykyä
Fyysisen kunnon huolehtiminen on tärkeää läpi
koko elämän. Erityisesti lihasvoiman ja tasapainon
harjoittaminen ovat tehokkaita keinoja ylläpitää
liikuntakykyä myöhäiseen ikään saakka. Vanhat
ihmiset tarvitsevat ja sietävät raskaampaa liikuntaa kuin yleensä ajatellaan.
Liikunta tulisi saada kaikkien ulottuville. Monet
vanhat ihmiset kärsivät tyydyttämättömästä liikunnan tarpeesta eli he haluaisivat liikkua, mutta
eivät uskalla tai pysty liikkumaan eri syistä. Liikenteen melu, mäkinen maasto ja huonosti hoidetut kadut ja levähdyspaikkojen puuttuminen aiheuttavat liikkumispelkoa ja rajoittavat itsenäistä
liikkumista. Lahtelaisista kolmannes asuu ympäristömelun suhteen meluisalla alueella, mutta
yhdeksän kymmenestä lahtelaisista on tyytyväisiä
asuinalueensa viihtyvyyteen ja kokee elämänsä
vähintään melko turvalliseksi.
Ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta voidaan lisätä
monella tapaa. Terveydenhuolto voi edistää liikuntaa mm. liikuntaneuvonnan ja liikuntareseptien avulla sekä järjestämällä eri sairauksia poteville henkilöille suunnattua kuntouttavaa liikuntaa.
Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja kuljetuspalvelut edistävät etenkin toimintakyvyltään heikentyneiden ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden liikuntamahdollisuuksia.
Vanhojen ihmisten liikunnan erityistarpeet olisi
otettava huomioon myös yksityisissä liikuntapalveluissa ja vapaaehtoistyötä järjestävien tahojen
tulisi ottaa liikunta ja ulkoilu keskeisiksi toiminta-
muodoikseen. Muistisairaille ja masentuneille tulee järjestää omia liikuntaryhmiä ja kotiin vietäviä
palveluita. Laitoshoidossa tulisi järjestää asukkaille kuntouttavaa ja tavoitteellista liikuntaharjoittelua.
Lahti on osallistunut valtakunnalliseen Voimaa
vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan
vuodesta 2012 lähtien. Ohjelman tavoitteena on
edistää toimintakykyistä vanhuutta terveysliikunnan keinoin.
…Edistämällä psyykkistä terveyttä
Vanhojen ihmisten psyykkistä terveyttä voidaan
edistää sekä palvelujärjestelmän että ihmisten
omin toimin. Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä mm.
psykososiaalisen ryhmätoiminnan avulla sekä
kohdentamalla liikunta- ja kulttuuripalveluita
syrjäytymisvaarassa oleville vanhoille ihmisille.
Perusterveydenhuollon sekä muiden toimijoiden
tulisi tarjota mielenterveysneuvontaa. Neuvonnan tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään,
että ihminen voi omalla suhtautumisellaan ja toiminnallaan ylläpitää hyvää mielialaa.
Kuvataiteen, musiikin, tanssin, teatterin ja kirjallisuuden roolia ikäihmisten palveluissa tulee lisätä.
Kulttuurin hyviä vaikutuksia voidaan lisätä kouluttamalla ammattilaisia ja järjestämällä toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille mahdollisuuksia
osallistua sekä aktiiviseen kulttuurin tekemiseen
että kulttuuripalveluiden käyttöön. Toimivat kuljetuspalvelut ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen lähellä ihmisten asuinpaikkaa lisäävät
osallistumismahdollisuuksia merkittävästi.
… Huomioimalla sosio-ekonomiset
tekijät
Toimintakykyiselle vanhuudelle luodaan perusta
jo lapsuudessa ja aikuisiässä. Monet terveyttä
ja toimintakykyä heikentävät tekijät kasautuvat
alimpiin sosio-ekonomisiin ryhmiin, joten sosioekonomisten erojen kaventamisella on suuri
merkitys koko väestön toimintakyvyn edistämisessä. Keskeistä on, että terveyttä ja toimintakykyä kyetään kohentamaan nimenomaan alimmissa sosiaaliryhmissä.
Koulutusasteella on todettu olevan merkitystä
elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen. Lahdessa väestön koulutusaste on viime vuosina tasaisesti noussut, mutta esimerkiksi
tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyt-
23
täneestä väestöstä oli alhaisimpia suurten kaupunkien joukossa. Lahdessa reilut 18 % väestöstä
kuuluu pienituloisiin.
Itsemääräämisoikeus on iäkkään
perusoikeus
Itsemääräämisoikeus, mahdollisuus tehdä elämäänsä, hoitoaan ja palveluja koskevia valintoja, on jokaisen täysivaltaisen ihmisen lakisääteinen perusoikeus. Ihmisellä on aina oikeus esittää
omaa hoitoaan koskevia toiveita ja myös oikeus
kieltäytyä hoidoista. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan hoidon suunnittelussa ja hoidossa.
Vanhanakin ihmisellä on oikeus vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan ja tätä valinnanvapautta tuetaan kehittämällä yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja ja
välttämällä pakon käyttöä. Hyvää hoitoa on myös
mahdollisuus kuolla rauhallisesti omassa kodissa.
Lähitulevaisuudessa iäkkäiden määrän kasvu lisää
toimintarajoitteisten kansalaisten määrää. Yhä
useampi suomalainen elää ikään, jossa laitoshoito
on nykyisessä palvelujärjestelmässä yleistä. Elinajanodote oli vuonna 1970 65-vuotiailla miehillä 11 vuotta ja naisilla 14 vuotta. Vuonna 2010
vastaavat elinajanodotteet olivat 17 ja 21 vuotta.
Nykypäivän 80-vuotiaat elävät vielä keskimäärin 8,5 vuotta, 90‐vuotiaat muutaman vuoden ja
100-vuotiaatkin vuoden. Vaikuttaa kuitenkin siltä,
että ikääntyneiden toimintakyky pysyy pidempään
parempana kuin aikaisemmin.
Hoidon ja hoivan tulee olla kaikkien vanhojen
ihmisten saatavilla ja perustua yhdenmukaiseen
tarvearvioon. Hoidon ja hoivan on oltava paikkakunnasta, ajankohdasta ja sosiaalisesta asemasta
riippumatonta. Hoito toteutetaan asiakkaan (tai
hänen edustajansa) ehdoilla. Uusien asiakasryhmien, esim. maahanmuuttajataustaisten vanhojen
ihmisten tarpeet on huomioitava.
Laitosvaltaisen palvelurakenteen vähentämisellä,
kotihoitopainotteisilla palveluilla ja palvelujen
paremmalla kohdentamisella pyritään turvamaan
palvelut palvelujärjestelmän kuormittumisesta
huolimatta (STM ikähoivatyöryhmä 2011). Palvelutarpeen arviointi, palvelujen kohdentaminen ja
tiedonkulku ovat avainasemassa silloin, kun iäkäs
ihminen tarvitsee useampaa eri sektoreilla tarjottavaa palvelua.
Vanhuusiän ennakoiva suunnittelu tulee tärkeämmäksi, kun eläkkeellä olon elämänvaihe pitenee. Oman elämäntilanteen ja erilaisten elä-
24
män realiteettien ymmärtäminen, optimistinen
suhtautuminen, sekä kyky ja mahdollisuus omiin
valintoihin ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin
ylläpitämisessä. Suunnittelun kohteina voivat olla
oma talous, terveys, toimintakyky, mielen virkeys
ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Asumiseen ja harrastuksiin liittyvillä ratkaisuilla henkilö
voi itse vaikuttaa tulevaan toimintakyynsä. Hoitotahdon ilmaiseminen voi olla osa vanhuuden
suunnittelua.
Suotuisa arkiympäristö vähentää
palvelutarvetta
Elinolot voivat olennaisesti vaikeuttaa tai helpottaa suoriutumista erilaisissa arjen tilanteissa.
Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn
ulottuvuudet nivoutuvat toisiinsa. Jotta ihminen
suoriutuu itsenäisesti esimerkiksi kaupassa asioimisesta, ovat kohtuullinen liikkumiskyky, muisti ja sosiaalinen toimintakyky välttämättömiä. Vakioiduissa olosuhteissa tehdyt toimintakyvyn
arvioinnit eivät aina kerro totuutta henkilön selviytymisestä omassa arkiympäristössään. Kodissa
voi olla arkiaskareiden sujumista helpottavia tekijöitä (tukikahvat, kohdevalo jne.) tai toimimista
vaikeuttavia esteitä(kynnykset, hämärä valaistus,
matot jne.). Kaatuminen tai pelko kaatumisesta on merkittävä asumisympäristöön liittyvä tekijä, koska se johtaa usein sairaalaan tai palveluasumisen piiriin. Palvelutarvetta arvioitaessa
onkin huomioitava esimerkiksi asunnon portaat,
korkealla sijaitsevat kaapit ja huono valaistus. Kaikessa uudisrakentamisessa tulisi huomioida esteettömyys, ja etenkin iäkkäille suunnatut asunnot
olisi rakennettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat
kotona asumisen myös toimintakyvyn heiketessä. Liikkumiskyvyn heikentymisen tuomia vaikutuksia
iäkkäiden elämään voidaan ratkaisevasti vähentää yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi risteysten ja jalankulkureittien suunnittelussa tulee huomioida iäkkäiden alttius liikennetapaturmiin. 75 vuotta täyttäneistä naisista noin
puolet ja miehistä kaksi kolmesta sekä 85 vuotta
täyttäneistä vain joka kymmenes pystyy kävelemään suojatien ylittämiseen edellytettävällä 1,2
m/s nopeudella. Turvallista liikenteessä liikkumista voidaankin parantaa mm. katujen ja teiden
talviaikaisen kunnossapidon lisäksi pidentämällä vihreän valon keston pituutta. Kansalaisten tasavertaisuus tulee toteutua tapaturmien ehkäisyyn tarkoitetuissa toimenpiteissä.
Ikääntyminen haastaa palvelurakenteet
Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaissairauksien hoidosta johtuvat kustannukset koetaan yhdeksi kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien
suurimmista haasteista. Kroonisiin sairauksiin
liittyvät kustannukset kasvavat sekä iäkkään väestönosan että sairauksien hoitojen lisääntyessä.
Toisaalta iäkkäiden toimintakyky on parantunut, vaikka pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyys
ikääntyneessä väestössä on lisääntynyt.
Eniten iäkkäiden toimintakykyä heikentävät aivohalvaus, diabetes, muistisairaudet sekä sepelvaltimoiden ja ääreisvaltimoiden taudit. Näitä
sairauksia ehkäisemällä sekä niiden aiheuttamia
toiminnanvajauksia hoitamalla ja kuntouttamalla
voidaan parhaiten vaikuttaa iäkkään väestön toimintakykyyn, itsenäisyyteen ja hyvinvointiin sekä
taloudellisiin seikkoihin. Tavoitteena tulee olla
sekä kroonisten sairauksien puhkeamisen siirtyminen myöhemmälle iälle että pitkällä tähtäimellä
kroonisten sairauksien esiintyvyyden väheneminen.
sista on 0,4 – 1 % ja lääkehoidon 1,6 %. Avohoidon osuus kustannuksista on noin 25 % ja laitoshoidon 72 %.
Ikääntyneillä on usein monia sairauksia, joiden
yhteisvaikutus toimintakykyyn on kunkin sairauden yhteenlaskettua vaikutusta suurempi. Tästä
syystä oleellisen tärkeää on kokonaisvaltainen tilan määritys, sairauksien hoito, kuntoutus ja psykososiaalinen interventio.
Perinteiset rajat ylittävää koordinointia varten
tarvitaan henkilöitä ja organisaatioita, jotka vastaavat potilaan hoidosta kokonaisvaltaisesti. Palvelujen koordinoinnin lisäksi palveluneuvontaa
ja - ohjausta on vahvistettava. Terveydenhuollon
moniammatillisen työotteen lisäksi tulee huomioida sosiaalityön osuus, potilaan omaehtoisen
hoidon tukeminen, yksilölliset palvelutarpeet sekä
omaisten osuus, vertaistuki ja kolmannen sektorin
palvelut.
Omaiset ja muut läheiset ovat aina olleet tärkein iäkkäiden avun lähde, mutta tulevaisuudessa
omaisavun lisääminen on yhä vaikeammin sovitettavissa mm. työurien pidentämisen kanssa.
Kotihoidon kykyä turvata akuutti ja ympärivuorokautinen hoito tulee ratkaisevasti vahvistaa.
Lisäksi kotihoidon henkilökunnan diagnostisia
valmiuksia ja mahdollisuuksia tulee vahvistaa ja
heidän tukenaan tulee olla geriatrista asiantuntemusta esimerkiksi telelääketieteen keinoin.
Dementoivia sairauksia sairastavien hoidosta
muodostuu yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Yhden muistisairaan välittömien vuosikustannusten on arvioitu Suomessa olevan
keskimäärin 24 000 euroa, laitoshoidossa yhden
muistisairaan keskimääräiset vuosikustannukset
ovat runsaat 36 000 euroa ja vastaavasti kotihoidossa vajaat 15 000 euroa. Alzheimerin taudin
aiheuttamat elinaikaiset lisäkustannukset ovat Henkilökunnan kouluttaminen, jaksaminen ja riit170 000 – 200 000 euroa sairastunutta kohden. tävyys ovat tärkeitä huomioitavia asioita. On huoDementian hoidon kokonaiskustannukset nou- lehdittava siitä, että iäkkäiden palveluissa on riitsevat valtakunnallisesti 4 - 5 miljardiin euroon tävästi osaavaa henkilöstöä, jolla on ymmärrystä
vuodessa. Jos muistisairaita hoidetaan 10 vuoden ja tietoa etenkin muistisairauksista sekä toimintakuluttua nykyisen järjestelmän mukaisesti, siitä kyvyn eri ulottuvuuksista. Täydennyskoulutuksen
aiheutuu 24 % korkeammat kustannukset.
tarve näiltä osin on edelleen suuri kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta muisti- ja moniOikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voi- sairaiden ongelmat tunnistetaan mahdollisimman
daan ylläpitää muistisairaan toimintakykyä ja ajoissa. Päätöksen teossa sekä palvelujen ja hoiedesauttaa kotihoidon jatkumista ja täten säästää don suunnittelussa ja järjestämisessä käytetään
kustannuksia. Muistisairauksien diagnostiikkaa ja apuna tutkittua tietoa ja yhdenmukaisia arvioinsiihen tarvittavia tutkimuksia pidetään kalliina. timenetelmiä ja kriteerejä.
Kuitenkin diagnoosin osuus kokonaiskustannuk-
Lähteet (mm.) -Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia: Kohti parempaa vanhuutta.
Konsensuslausuma 8.2.2012. -Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, raportti 68/2012. -Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ym: Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2010.
-Lahden hyvinvointikertomus 2012
25
4.2. Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa
Kirjoittanut tutkija Irja Henriksson,
Tekninen ja ympäristötoimiala
Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että
työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja
vanhusväestön osuus kasvaa. Yli 65-vuotiaiden
määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa
vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Viiden viimeisimmän vuoden aikana yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 20,8 % (+ 3 772
henkilöä) ja yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä
kasvoi 21,6 % (+ 445 henkilöä). 5-ikäluokittain
tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui ikäluokas-
sa 65-69 -vuotiaat, joiden määrä lisääntyi jopa
39,5 % (+ 2 128 henkilöä). (Kuvat 1 ja 2).
Vuonna 2013 Lahden asukasluku kasvoi 348
henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 912 henkilöllä. Vuoden 2013 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria
15-24-vuotiaita, 51 % 25-64 -vuotiaita ja 21 %
yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia.
Kuva 1. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2009-2013.
26
Lähde:Tilastokeskus
Kuva 2. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2009-2013. Indeksi 2008=100. Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin.
Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja
vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus
oli Lahtea (21 %) suurempi vain Kouvolassa.
Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten Espoossa,
Oulussa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus
väestöstä oli vain 13 -14 %. Keskustassa asuu runsas 6 000 eläkeikäistä
Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-KiveriöJoutjärvi suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli
suurin Keskustassa (29 %), Jalkarannassa (28 %),
Lähde:Tilastokeskus
Mukkulassa (25 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi
-suuralueella (23 %).
Keskustan alueista Mattilanmäellä jopa 57 %
asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi myös keskustan Asikkalankadun,
Sammonkadun ja Paavolan tilastoalueilla. Myös
Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle viisi
prosenttia Iltakallion, Ruukkikadun, Kariston ja
Näkkimistön tilastoalueilla. (Kuva 3).
Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 270 henkilöä) ja Liipolassa (1 035 henkilöä). 27
Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013
Lahden kaupunki / Tilastokeskus
Kuva 3. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013.
Runsas neljännes asukkaista yli
65-vuotiaita vuonna 2025
Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa
arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin
10 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten
määrä kasvaisi 7 300 henkilöllä eli 33 %. Tällöin
eläkeikäisiä olisi runsas 29 000 eli runsas neljännes (26 %) väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten
osuus väestöstä on 21 %. (Kuva 4).
25-64-vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan
kasvavan vain muutamalla prosentilla eli 1 400
henkilöllä. Tällöin heitä olisi noin 54 300. Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä
28
25-44-vuotiaiden määrä kasvaa 3 800 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskee
2 400 henkilöllä.
Lahden kaupungin ja Tilastokeskuksen trendiennusteet ovat lähes samanlaiset aina vuoteen
2025 asti. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan vain 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaupungin omassa
väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus
väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa
maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolan ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 5). Kuva 4. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja 2025. Lähde:Lahden kaupunki
Kuva 5. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025.
Lähde: Tilastokeskus
29
Vuoteen 2040 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan sekä kaikkien yli 65-vuotiaiden että yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 20 %
aina 2010-luvun loppuun asti, minkä jälkeen yli
85-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Vuo-
sina 2014-2025 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa
33 % ja yli 85-vuotiaiden määrä 52 %. Vuosien
2014-2040 aikana yli 65-vuotiaiden määrä on
kasvanut jo liki 50 % ja yli 85-vuotiaiden määrä
kolminkertaistunut. (Kuva 6).
Kuva 6. Lahden yli 65-vuotiaiden, yli 85-vuotiaiden ja koko väestön väestöennuste 2014-2040.
Indeksi 2013=100.
Ikäihmisten määrällinen kasvu
Vuosina 2014-2020 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodessa keskimäärin 700 henkilöllä, joista
lähes 100 on yli 85-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden vuosittainen kasvu on 2020-luvulla 450 ja
2030-luvulla noin 180. Yli 85-vuotiaiden henkilöiden suhteellinen kasvu on nopeampaa, heidän
vuosittainen kasvunsa 2020-luvulla lähes 150 ja
2030-luvulla yli 300 henkilöä. (Kuva 7).
Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläke-
ikäisten määrä kasvaisi vuoteen 2025 mennessä
7 300 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä 10
30
800 henkilöllä. Tilastokeskus arvioi, että vuonna
2025 yli 65-vuotiaita olisi runsas 29 000 eli 26
% väestöstä ja vuonna 2040 liki 33 000 eli 28 %
väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 21,2 %. Yli 85-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 1 300 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä ja 5 200
henkilöllä vuoden 2040 loppuun mennessä. Heitä
olisi 3 800 vuonna 2025 ja 7 700 vuonna 2040.
Yli 85-vuotiaiden osuus koko väestöstä olisi yli 3 % vuonna 2025 ja liki 7 % vuonna 2040. Vuonna 2013 yli 85-vuotiaita oli 2,4 % väestöstä.
Kuva 7. Lahden vanhusväestön ikärakenne-ennuste 2014-2040.
Lähde:Tilastokeskus
Väestöllinen huoltosuhde heikkenee
Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli
64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64 -vuotiasta)
kohti. Vuonna 2013 huoltosuhde oli koko maassa
56 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 47. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä
suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa
työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa.
Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että
eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten
suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Oulussa ja Espoossa. (Kuva 8).
Väestöllinen huoltosuhde nousee lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko
maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna
2017 ollen 68 vuonna 2025. Ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100
lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi
siten sataa 15-64-vuotiasta asukasta kohti 24
alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 9).
31
Lähde: Tilastokeskus
Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013.
Lähde:Lahden kaupunki
Kuva 9. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025.
32
Tilastokeskuksen Lahden ikärakenne-ennuste
vuosi yhteensä
65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-99 100+
muutos edell. % koko
vuoteen
väestöstä
65+ 85+ 65+ 85+ 65+ 85+
ikäluokat
ikäluokat
2011
102308
6167 5219 3639 2814 1589
602
140
11
20181 2342
19,7
2,3
2012
103098
6947 5055 3799 2855 1641
618
139
16
21070 2414
889
72
20,4
2,3
2013
103861
7547 5087 4035 2839 1708
644
146
17
22023 2515
953
101
21,2
2,4
2014
104593
7985 5175 4236 2905 1739
683
146
16
22885 2584
862
69
21,9
2,5
2015
105306
8146 5652 4317 2919 1816
722
154
16
23742 2708
857
124
22,5
2,6
2016
105997
8067 5891 4740 2964 1867
752
165
17
24463 2801
721
93
23,1
2,6
2017
106673
7961 6643 4597 3116 1902
780
172
16
25187 2870
724
69
23,6
2,7
2018
107334
7682 7219 4642 3323 1904
820
181
19
25790 2924
603
54
24
2,7
2019
107973
7510 7646 4741 3503 1961
841
194
18
26414 3014
624
90
24,5
2,8
2020
108597
7233 7812 5193 3578 1988
889
208
19
26920 3104
506
90
24,8
2,9
2021
109211
7102 7747 5445 3952 2035
924
216
21
27442 3196
522
92
25,1
2,9
2022
109816
6967 7661 6145 3836 2159
943
226
22
27959 3350
517
154
25,5
3,1
2023
110415
6865 7413 6688 3890 2319
950
241
24
28390 3534
431
184
25,7
3,2
2024
111002
6736 7267 7088 3997 2459
988
248
25
28808 3720
418
186
26
3,4
2025
111577
6715 7025 7259 4398 2519 1014
266
27
29223 3826
415
106
26,2
3,4
2026
112134
6682 6915 7212 4660 2808 1047
279
28
29631 4162
408
336
26,4
3,7
2027
112671
6664 6800 7149 5263 2726 1124
286
30
30042 4166
411
4
26,7
3,7
2028
113183
6796 6713 6940 5740 2781 1218
290
32
30510 4321
468
155
27
3,8
2029
113675
6866 6601 6827 6087 2881 1301
305
33
30901 4520
391
199
27,2
4
2030
114139
6932 6591 6620 6252 3196 1333
316
37
31277 4882
376
362
27,4
4,3
2031
114580
6947 6571 6534 6229 3435 1507
332
38
31593 5312
316
430
27,6
4,6
2032
114995
6983 6563 6445 6195 3885 1455
359
41
31926 5740
333
428
27,8
5
2033
115389
6932 6699 6374 6039 4249 1498
395
40
32226 6182
300
442
27,9
5,4
2034
115759
6810 6777 6285 5965 4509 1569
425
43
32383 6546
157
364
28
5,7
2035
116110
6655 6847 6287 5808 4651 1763
434
45
32490 6893
107
347
28
5,9
2036
116444
6496 6870 6282 5753 4650 1937
503
47
32538 7137
48
244
27,9
6,1
2037
116760
6275 6912 6287 5698 4647 2192
479
52
32542 7370
4
233
27,9
6,3
2038
117063
6065 6871 6427 5651 4555 2402
498
58
32527 7513
-15
143
27,8
6,4
2039
117350
6064 6757 6513 5590 4526 2542
530
63
32585 7661
58
148
27,8
6,5
2040
117628
6128 6614 6590 5607 4430 2633
605
63
32670 7731
85
70
27,8
6,6
33
5
Ikääntyneiden hyvinvoinnin avaintoimijat
Lahdessa
5.1. Sosiaali- ja terveystoimiala
Vaikuta, valitse ja voi hyvin! Lahden sosiaali- ja
terveyspalveluja kehitetään ketteriksi ja kilpailukykyisiksi. Sosiaali- ja terveystoimialan perustehtävä on edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä terveydellisiä ja sosiaalisia
ongelmia ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja, sekä järjestää lahtelaisten tueksi laadullisesti
ja sisällöllisesti määritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimialalla kehitetään voimakkaasti
asiakaslähtöisiä palveluja SOTE 2015 – hankkeessa.
Sosiaali- ja terveystoimiala muodostuu kolmesta vastuualueesta: Terveyspalvelut, Vanhusten
palvelut ja kuntoutus sekä hyvinvointipalvelut.
Vaikka ikääntyneiden palveluista valtaosa järjestetään vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen
vastuualueella, tuottaa terveyspalvelut terveydenhuollon perus- ja ennaltaehkäiseviä palveluja
ikääntyneille ja hyvinvointipalvelut mm. kulje-
tuspalveluja, sosiaalityön palveluja ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten
lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Edistämme palvelujamme tarvitsevien mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja
tehdä valintoja. Tarjoamme kotona asumista ja
aktiivista toimijuutta tukevia palveluja. Toimimme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Luomme
toimivia palveluratkaisuja. Henkilöstömme toimii vastuullisesti, on osaavaa ja sitoutunutta.
Seuraamme toimintamme tuloksia. Kehitämme
uutta, parannamme jatkuvasti olemassa olevaa
ja hyödynnämme teknologiaa.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty palvelurakenteen muutos, jonka tavoitteena on valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti mahdollistaa ensisijaisesti
ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman
Palvelun kattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä
2013
2015
2017
2012*
Valtakunnallinen
tavoite 2017
Kotona asuvat
91% *
91,5%
92%
91-92%
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat
9,9%
yli 10%
yli 11%
13-14%
Omaishoidon tuen asiakkaat
4,3%
yli 4%
4-6%
6-7%
Tehostetussa palveluasumisessa asuvat
4,3% *
6%
yli7%
6-7%
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat
4,7 % *
2,5 %
alle 1 %
2-3 %
vuoden 2013 /2012 tieto perustuu Hilmo tietoihin, Sotkanet
Palvelurakenteen tavoitteet
34
pitkään. Lahden palvelurakenne on edelleen laitoshoitopainotteinen. Palvelurakennetta muutetaan niin, että ikääntyneen hoito järjestetään
laitoksessa jatkossa vain silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista. Jos ikääntyneen hoitoa
ei voida järjestää kotiin, järjestään se aktiivista
elämää tukevassa palveluasumisessa. Onnistunut palvelurakenteen muutos edellyttää ikääntyneiden asiakasohjauksen ja turvallisen asumisen kehittämistä, ikääntyneiden osallisuuden
vahvistamista yhteiskunnassa, muistisairauksien
varhaista toteamista ja suunnitelmallista hoitoa
sekä toimivaa geriatrista akuuttihoitoa ja kuntoutusta. Päivätoiminnan eri muotojen kehittämiseen panostetaan. Geriatrista akuuttihoitoa
ja saattohoidon osaamista tulee lisätä, jotta sitä
voidaan toteuttaa ikääntyneiden kodeissa ja palveluasumisessa. Vastuualueen palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti yhteistyössä
kumppaneiden kanssa.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen
vastuualueen kehittämisen painopistealueet ovat:
• Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen
• Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muuttaminen korvaamalla raskasta laitoshoitoa asumispalveluratkaisuilla
• Saumattomien hoitoketjujen kehittäminen
ja suunnitelmallisen kuntoutuksen lisääminen
• Ikäihmisten valinnanvapauden edistäminen
ja asiakasohjauksen kehittäminen
• Palvelujen tuotteistaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen
• Palvelujen järjestämiseen käytettävien
resurssien käytön optimointi
“
”Asenne ratkaisee! Asiakaslähtöinen toiminta lähtee johtamisesta.
Visio, selkeät tavoitteet ja yhteinen
arvopohja antavat ihmisille eväitä
oman työn kehittämiseen. Haluamme, että myös asiakkaamme
tietävät, millaiset arvot ohjaavat
toimintaamme!”
Palvelujen järjestämiseen liittyvät
linjaukset
Palvelulinjaukset ovat niitä periaatteita, joiden
perusteella Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala järjestää ikääntyneiden palvelut
taloudellisesti kestävällä tavalla ja kaupungin
talouden reunaehdot huomioiden. Kaupungin taloussuunnitelma 2014 – 2016 sisältää kaupungin talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma linjaa, että kaupungin palveluja keskitetään.
Palvelutuotannossa hyödynnetään palveluseteliä
ja palvelumarkkinoita silloin, kun sille on taloudelliset ja toiminnalliset perusteet ja palveluhankintojen osaamista kehitetään. Myös oma
tuotanto altistetaan kilpailutukselle. Palvelutaso
suhteutetaan talouden reunaehtoihin ja kaupungin subventointitasoa tarkastellaan kriittisesti ja
omakatteisuutta lisätään silloin, kun subventiolle ei ole olemassa erityisiä perusteita.
Lahden kaupungin palvelukonsepti valmistui
vuonna 2012. Se on kokonaismalli, joka linjaa
palvelujen järjestämistä. Ikääntyneiden palvelujen osalta palvelukonsepti korostaa palvelurakenteen muutosta kohti kevyempää palvelurakennetta. Palveluja kehitetään monipuolisen
vanhustenkeskus-toimintamallin
mukaisesti.
Yksilöllisten palveluratkaisujen avulla tuetaan
ikääntyneiden kotona asumista. Palvelutuotannossa hyödynnetään kumppanuuksia ja painotetaan eri toimijoiden avulla toteutettavaa
ennaltaehkäisyä. Ikääntyneiden palveluissa vahvistetaan geriatrista erityisosaamista ja toimintaa.
Ikääntyneiden palvelut järjestetään monituottajamallin mukaisesti. Monituottajamallin avulla
35
edistetään ikäihmisten valinnan vapautta sekä
mahdollisuutta vaikuttaa omaan palvelukokonaisuuteen ja palvelun sisältöön. Kaupunki vastaa
lakisääteisten palvelujen järjestämisestä, mutta
palvelut tuotetaan sekä omana toimintana että
ostopalveluina Tiettyjä palveluja edistetään, kuten kolmannen sektorin palveluja ja julkista palvelua tukevia asiakkaille suoraan tarjottavia yksityisiä palveluja.
Palvelujen järjestämiseen liittyvät keskeiset
linjaukset:
• Asiakasohjaus järjestetään omana toimintana vahvalla kumppanuudella Päijät-Hämeen
hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n ylläpitämän PalveluSantran kanssa.
• Ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään
kumppanuusperiaatteella eri toimialojen ja
vastuualueiden sekä kolmannen sektorin ja
yksityisten palvelutuottajien kanssa vahvistamalla asiakkaan omaa vastuuta. Hyödynnetään palveluseteliä silloin kun kaupungin
subventointi on erityisen perusteltua.
• Omaishoidontuenvapaa ja -tuki järjestetään
kumppanuusperiaatteella kolmannen sektorin kanssa ja ostopalveluna palvelusetelillä.
Edistetään myös perhehoitoa ja hyödynnetään toimeksiantosopimusta.
• Kotihoito järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluina. Ostopalveluissa käytetään osaulkoistusta ja palveluseteliä.
• Palveluasuminen järjestetään sekä omana
toimintana että ostopalveluna. Lisääntyvä
palvelutuotanto järjestetään pääasiassa ostopalveluna ja palvelusetelillä.
• Sairaalatoiminnot ja lääkäripalvelut järjestetään pääasiassa omana toimintana sekä
yhteistyössä PHSOTEY:n kanssa. Palvelujen
saatavuuden turvaamiseksi käytetään ostopalveluja tarvittaessa.
• Oma tuotanto altistetaan kilpailulle mikäli se
on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua
• Palveluseteliä hyödynnetään niissä palveluissa, joissa sen käyttö on mahdollista ja taloudellisesti perustelua.
Ikääntyneiden asiakasohjaus
Toimiva asiakasohjaus on koko ikääntyneiden
palvelujärjestelmän peruspilari. Asiakasohjauksen tavoitteena on taata ikääntyneille oikeat ja
oikea-aikaiset palvelut ja siten ehkäistä raskaan
palvelun tarvetta. Toimintaperiaatteena on, että
ikääntyneet voivat hoitaa palveluihinsa liittyvät
asiat yhden palvelupisteen periaatteella kaikissa
palvelutarpeen eri vaiheissa ja että paljon palvelua tarvitseville on aina osoitettu palvelujen
vastuuhenkilö.
Ikääntyvien palveluneuvonta, palveluohjaus ja
palvelutarpeen arviointi järjestetään PalveluSantran kanssa kumppanuusperiaatteella asiakasohjausyksikkö Siirissä. Asiakasohjauksen kehittäminen on yksi sosiaali- ja terveystoimialan
kärkitavoitteista. Asiakasohjauksen keskittämisen tavoitteena on löytää ratkaisuja asiakkaan
kulloiseenkin palvelutarpeeseen. Ratkaisut voivat olla yhdistysten, yksityisten toimijoiden tai
julkisen palvelun tuottamia. Tärkeintä on, että
ratkaisut tukevat ikäihmisen omia voimavaroja
ja lisäävät hänen kokemaansa hyvinvointia. Asiakasohjausyksikkö tekee palvelupäätökset ikääntyneiden tarvitsemista kaupungin järjestämistä
palveluista. Lisäksi ikääntyneiden asiakasohjauspalveluyksikkö vastaa vanhusten palvelujen ostopalveluina järjestettävistä palveluista.
Siirin asiakasohjaus edistää ikääntyvien hyvinvointia, tukee kotona selviytymistä ja etsii arkea
helpottavia ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa.
Tavoitteena on oikeanlainen apu oikeaan aikaan.
Asiakasohjauksen tehtäviin kuuluu ikääntyvien
palveluneuvonta, palvelutarpeen selvittäminen,
palvelusuunnitelman kokoaminen, palveluiden
järjestäminen, vastuutyöntekijänä toimiminen
sekä hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi.
Ikääntyneiden asiakasohjauksen eri tasot
36
Tavoitteellisen asiakasohjauksen malli
Ikääntyneiden asiakasohjausta ja itsehoitoa
tukevien sähköisten palvelujen kehittäminen
Lahden sosiaali- ja terveystoimiala on valinnut
sähköisten palvelujen alustaksi Hyvis-portaalin.
Hyvis-portaali otetaan käyttöön ja sen sisältöä
kehitetään seudullisena yhteistyönä. OmaHyvis
on Päijät-Hämeen kuntien asukkaille tarkoitettu väylä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin
palveluihin. Sähköisiä palveluja asiakkailleen
tarjoavat Päijät-Hämeen OmaHyviksen kautta
Oivan, Aavan, Heinolan ja Lahden sosiaali- ja
terveydenhuollot yhdessä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Tavoitteena on, että kaikille päijäthämäläisille tulisi mahdolliseksi asteittain asioida turvallisella viestinvälityksellä
niin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen kuin
erikoissairaanhoidon ammattilaisten kanssa.
OmaHyvikseen on luotu ikäihmisten itsehoitoa
ja asiakasohjausta tukeva sisältö seudullisena
yhteistyönä. OmaHyvikseen on myös rakennettu ikäihmisille ja heidän omaisilleen tarkoitettu
neuvova toimintakyvyn ja selviytymisen itsearviointityökalu. Ensimmäisessä vaiheessa OmaHyviksessä on käytössä myös omien tietojen
tallennus, turvallinen viestinvälitys ja sähköisiä
lomakkeita, kuten Diabetesriskitesti. OmaHyviksen sähköisiä palveluja ja ajanvarausmahdollisuuksia lisätään palveluun asteittain.
PalveluSantra ylläpitää palveluohjausta tukevia
Internet-sivuja, joiden tarkoituksena on toimia
sähköisenä palveluoppaana. Sivujen kautta voi
hakea tietoa kotona asumista tukevista palveluista ja palvelusetelituottajista. PalveluSantran
Internet-sivut on linkitetty OmaHyvikseen.
Ikääntyneiden asiakasohjauksen
kehittämisen painopistealueet
• Asiakasohjausprosessia vakiinnutetaan ja
edelleen kehitetään
• Asukkaiden osallistumista ikääntyneiden palvelujen kehittämiseen ja asiakkaan valinnan
vapautta edistetään
• Asiakasohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimintatapoja tukevaa verkostoyhteistyötä eri sektoreiden kanssa kehitetään
• Sähköisiä asiointimalleja kehitetään Hyvisportaaliin
• Asiakasohjausprosessi integroidaan osaksi sairaalapalvelujen toimintaa yhteistyössä
sairaalapalvelujen kanssa
• Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien
kanssa tiivistetään niin asiakasrajapinnassa
kuin palvelujen tuottamisessa
37
Ikääntyneille kohdistetut ennaltaehkäisevät palvelut
Ennaltaehkäisevien palvelujen tarkoituksena on
ylläpitää ikääntyneiden monialaista toimintakykyä ja tukea heidän itsenäistä selviytymistä. Ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään yhteistyössä muiden toimialojen sekä kolmannen sektorin
ja yksityisen sektorin kanssa.
Vahvistettavat ja kehitettävät ennaltaehkäisevät
palvelut ovat:
• Asiakasohjauksen palveluneuvonta sekä sähköiset neuvonta- ja itsehoitopalvelut
• Seniorineuvola osana terveyskioskia Geriatrisen keskuksen tuella
• Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen sekä
Terveyspalvelujen vastuualueiden yhteistyönä Ikihyvä-toimintamalli, jossa tunnistetaan
ne ikääntyneet, joilla on toimintakyvyn menettämisen riski ja ohjataan heidät ryhmämuotoiseen toimintaan
• Ikäkorttelitoiminta käytettävissä olevien resurssien puitteissa
• Ikääntyneiden palvelukeskusten avoin toiminta yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa
• Geriatrinen poliklinikkatoiminta, muisti-
sairauksien diagnostiikka ja hoito sekä muisti-
hoitajatoiminta
• Oman toiminnan ja kumppaneiden geriatrinen osaaminen
• Senioriosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen
• Ikäihmisten liikuntaa edistävät palvelut ja
toiminta yhteistyössä Sivistystoimen liikuntapalvelujen kanssa
• Liikunta- ja kulttuurikummitoiminta yhteistyössä kumppaneiden kanssa
• Ikäihmisiin kohdistuvat liikunta- ja kulttuurihankkeet sekä yksityinen palvelutuotanto
yhteistyössä kumppaneiden kanssa
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on
tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäille henkilöille, jotka ikääntymiseen liittyvien sairauksien vuoksi
eivät voi käyttää joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalvelu voidaan myöntää sosiaalihuoltolain
perusteiden mukaisesti vähävaraiselle henkilölle.
Kuljetuspalvelu myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien tulo- ja omaisuusrajojen mukaisesti.
Vaikeavammaiset, joilla on kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä, voivat
hakea kaupungilta kuljetuspalvelua. Palvelu-
hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto
hakijan liikkumis- ja toimintakyvystä. Kuljetuspalvelu myönnetään työ-, opiskelu-, asiointi- ja
virkistysmatkoihin.
Terveyspalvelut ja suun terveydenhuolto
Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kehitetty
toimintamalli
Päijät-Hämeen seudulla toteutetussa Ikihyvä
Päijät-Häme -hankkeessa on rakennettu toimintamallia ikääntyvien toimintakyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi. Tutkimustulosten pohjalta
on kehitetty ennaltaehkäisevää toimintamallia,
jossa henkilöt, joilla on riski menettää toimintakykynsä, ohjautuvat terveyskeskuksen vastaanotolta toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin
ryhmiin. Tavoitteena on tunnistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa henkilöt, joilla riski toimintakyvyn menettämiseen on korkea ja tarjota
heille toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään erilaisia testejä kuten MMSE, AUDIT ja GDS
sekä fyysisen suorituskyvyn testistö SBBP.
Lahden mallissa avohoidon vastaanottokäynneillä (lääkäri, hoitaja) arvioidaan ikääntyneiden toimintakykyä. Kun riski toimintakyvyn
alenemisesta havaitaan, asiakkaalle annetaan
omahoitolomake ja ohjataan varaamaan aika
hoitajalle toimintakykyohjaukseen, johon kuuIkäihmisten kuljetuspalvelut
luu toimintakyvyn arviointi (SBBP), jatko-ohjaus
Ikääntyneiden liikkumisen ja asioinnin helpotta- (minimissään kotivoimisteluohjelma) ja seumiseksi Lahden kaupunki järjestää palveluliiken- rantakäynti, jolloin toimintakykyä arvioidaan
nepalveluja. Palveluliikenne Helmi on tarkoitettu uudelleen. Merkittävin haaste on mahdollistaa
kaikille 65 vuotta täyttäneille lahtelaisille ja on toimintakykyä ylläpitävää ryhmätoimintaa. Täsaina ensisijainen ikääntyneiden kuljetuspalvelu. sä tarvitaan ylisektoriaalista verkostoyhteistyötä
Palvelutaksi hakee asiakkaan kotiovelta ja tuo ja uusien toimintamallien kehittämistä. Toiminhänet takaisin kotiin. Kuljettaja avustaa tarvit- takykyryhmien puuttuminen on osaltaan ollut
taessa. Yhdensuuntaisen matkan hinta on vaikuttamassa siihen, että toimintamallin käytvuonna 2015 2 € / suunta / henkilö. Helmi -pal- töönotto on hidastunut. Tavoitteena on Lahden
mallin aktiivinen käyttöönotto ja kehittäminen.
veluliikenneverkosto kattaa koko kaupungin.
38
Lääkärin
vastaanotolla
huomio
univaikeuksista ja
kaatumisista
Lääkäri antaa
omahoitolomakkeen
ja ohjaa varaamaan
ajan hoitajalle
Lahden malli
Toimintakyvyn
arvioinnin
seurantakäynti
Esimerkki-Einon (72 v.) toimintakykytalkoot
Hoitajan
vastaanotolla
arvioidaan
toimintakyky
Toimintakykyohjaus:
ryhmään/
kotivoimisteluun/
jatkohoito
Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kehitetty Lahden toimintamalli
Seniorineuvola Trion Terveyskioskissa
ja yleissairauksien välisestä yhteydestä edellytTerveyskioskin seniorineuvolassa lahtelaisilla tää suusairauksien hoitoa ja ennen kaikkea niion mahdollisuus keskustella terveydenhoitajan den ennalta ehkäisyä.
kanssa ikäihmiselle tärkeistä asioista. Terveydenhoitaja neuvoo terveyteen ja toimintakykyyn liit- Suun terveydenhuollon toiminnan perusta on
tyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa tutkimuk- HIH, Hoida Itse Hampaasi. Tällä toiminnalla vahsiin ja hoitoon tai muiden palveluiden piiriin. vistetaan kaupunkilaisten tietotaitoa pitää itse
Vuonna 2013 kävi Trion Terveyskioskissa yli 6000 yllä suunsa terveyttä ja ehkäistä suusairauksia. senioriasiakasta.
Tietotaitoa ei jaeta ainoastaan hammashoitoTerveyskioski järjestää erilaisia teematapahtu- loissa vaan myös siellä missä ihmiset muutenmia, jotka keräävät runsain joukoin senioreita. kin liikkuvat. Suun terveydenhuolto on mukana
Osa tapahtumista on kohdistettu ikääntyneen mahdollisimman monissa ikääntyneille suunnaväestön erityistarpeisiin. Ikäihmisten erilaisiin tuissa tapahtumissa edistämässä suun terveyttä.
tarpeisiin järjestetään myös vertaistukihetkiä
mm. osteoporoosi- ja syöpäyhdistyksen kans- Ikääntyessä fyysisen toimintakyvyn ja näön heisa. Terveyskioskista on myös mahdollista saada kentyminen sekä muistisairaudet vaikeuttavat
kausi-influenssarokotus. Lahtelaiset ikääntyneet hyvää, omatoimista suun päivittäishoitoa, jolloin
ovat antaneet positiivista palautetta terveys- siitä huolehtiminen siirtyy hoitohenkilökunnalkioskin toiminnasta. Terveyskioski on osoitus sii- le ja omaisille. Yhä useammalla ikääntyvällä on
tä, miten seniorineuvolatoiminta voidaan kytkeä omat hampaat, mikä vaatii enemmän resursseja
osaksi muuta ennaltaehkäisevää toimintaa.
ja tietotaitoa niin vanhustenhuoltoon kuin suun
terveydenhuoltoonkin. Tietotaidon varmistamiSuun terveydellä on suuri merkitys
seksi Suun terveydenhuolto järjestää säännöllistä
ikääntyneen elämänlaadulle
suunhoidon koulutusta ja käytännön harjoituksia
Terve suu mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymi- ikääntyneiden päivittäiseen hoitoon osallistusen ja terveellä suulla voi nauttia monipuolista valle henkilökunnalle. Lahden kaupungin Suun
ravintoa ylläpitämään hyvää fyysistä kuntoa, terveydenhuolto haluaa myös osaltaan varmenmahdollistaen näin mm. kotona selviytymisen taa terveydenhoitoalan opiskelijoiden työelämahdollisimman pitkään. Tieto suusairauksien mävalmiuksia tekemällä yhteistyötä Koulutus-
39
keskus Salpauksen, Lahden Diakoniainstituutin
ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Myös
omaishoitajien kanssa käynnistettyä yhteistyötä
vahvistetaan edelleen.
keskus vastaa myös muistisairaiden ensitieto-
päivien järjestämisestä. Muistipotilaan tutkimus- ja hoitoprosessin jatkuva kehittäminen ja
”päivittäminen” sekä yhteistyökuvioiden kehittäminen on myös tärkeä osa Geriatrisen keskuksen
Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun ja muistipoliklinikan toimintaa.
Jalkarannan yksiköiden yhteydessä on hammashoitolat. Vuonna 2014 valmistuivat Lehtiojan Geriatrinen poliklinikka
palvelukeskus sekä Palvelukeskus Onnelanpolku, Geriatrisella poliklinikalla hoidetaan vaativia,
joiden yhteydessä on myös hammashoitolat pal- monisairaita ja moniongelmaisia vanhuksia. Hoivelemassa sekä ko. keskuksissa että lähialueilla toon ottamisen ratkaisee potilaan toimintakyky
asuvia ikääntyneitä. Mahdollisia uusia palveluta- ja hänen ongelmansa laatu. Tyypillisiä geriatrisia
loja rakennettaessa tulee aina varata tilat myös vaikeuksia ovat mm. liikuntavaikeudet ja kaatuisuunhoidon palveluille. Kotihoitoasiakkaiden lu, kipuongelmat, monilääkitys ja tarve lääkehoimäärän lisääntyessä Suun terveydenhuolto lisää don kokonaisarviointiin, ravitsemustilan heikenkotiin vietäviä palveluita tarpeen mukaan.
tyminen ja muu haurastuminen sekä huimaus.
Hoitoon pääsyä varten tarvitaan terveyskeskusLahden alueen vanhuspalveluilla edistetään lääkärin lähete ja lähtökohtaisena oletuksena on,
ikäihmisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia hy- että ihminen hyötyy erikoislääkärin arviosta.
vään virikkeelliseen elämään. Hyvään elämään ja
hyvään hoitoon kuuluu myös terve suu.
Muu toiminta ja tulevaisuuden ajatuksia
Alun perin Geriatrisen keskuksen idea syntyi
valtakunnallisen Ikäkaste -hankkeen paikallisen
Geriatrinen keskus
osahankkeen eli Päijät-Hämeen dementiahoidon
kehittämiskeskus ‐hankkeen (Pääsky -hanke)
Mikä on Lahden geriatrinen keskus?
Geriatrinen keskus on perusterveydenhuollon toiminnassa. Tarkoituksena oli perustaa maaerikoislääkäripoliklinikka, joka tarjoaa perustason kunnallinen Geriatrinen keskus, joka tuottaisi
erikoissairaanhoidon palveluja. Hallinnollisesti geriatrisia palveluja koko Päijät-Hämeen sosise kuuluu Lahden kaupungin vanhusten palve- aali- ja terveysyhtymän alueelle. Ajatus seuluiden ja kuntoutuksen vastuualueelle. Geriatri- dullisesta geriatrisesta osaamiskeskuksesta elää
sessa keskuksessa toimii myös muistipoliklinikka. yhä ja alueellinen geriatrian asiantuntijatyöryhKeskuksen toiminnan tarkoituksena on ylläpitää mä kokoontuu säännöllisesti pohtimaan alueen
ja parantaa ikäihmisten terveyttä, lisätä heidän ikäihmisten palveluiden järjestämistä. Tärkeimhyvinvointiaan sekä tukea heidän omatoimisuut- piä kehittämisalueita ovat mm. geropsykiatrian
taan ja mahdollisimman itsenäistä pärjäämis- palvelut ja keskussairaalageriatria; erityisesti
tään kotona tai palveluasumisessa. Geriatrisessa akuutisti sairastuneen ikäihmisen arviointi ja keskuksessa työskentelee geriatrian erikoislääkä- ortogeriatria sekä geriatristen konsultaatioväylireitä, osastonhoitaja/geriatrisen toiminnan koor- en ja ns. jalkautuvan geriatrin toimenkuvan ja
työtapojen luominen. Lahden geriatrinen keskus
dinaattori sekä muistihoitajia.
on asiantuntijatyöryhmän ”kotipesä” ja mm. vastuussa ryhmän koollekutsumisesta.
Muistipoliklinikka
Tiedetään, että muistisairaiden kohdalla varhainen taudinmääritys ja asianmukainen hoito- ja Geriatrinen keskus järjestää ammatillista täydenkuntoutus parantavat sairastuneen elämänlaa- nyskoulutusta geriatrisista aiheista yhteistyöstua, pitävät yllä hänen toimintakykyään ja siten sä PHSOTEY:n koulutuskeskuksen kanssa. Kaksi
vähintään viivästyttävät ympärivuorokautiseen kertaa vuodessa pidetään koko Päijät-Hämeen
hoitoon siirtymistä ja säästävät yhteiskunnan alueelle suunnatut isot koulutustilaisuudet ja
kustannuksia. Suomessa on hyvät työkalut ja oh- tarpeen mukaan järjestetään ns. täsmäkoulutusjeet muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. ta esimerkiksi muistitestien tekemisestä uusille
Silti suuri osa sairastuneista on vailla virallista työntekijöille.
diagnoosia, asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Geriatrinen työ on moniammatillista yhteistyötä,
Geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan tärkein jossa parhaan mahdollisen lopputuloksen saamitehtävä onkin tehokas muistisairausdiagnostiik- seksi vaaditaan monen eri alan asiantuntemusta.
ka, jotta muistisairaat ja heidän läheisensä pää- Tavoitteena on, että Geriatriseen keskukseen saasevät hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Geriatrinen taisiin sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin työ-
40
panokset sekä mahdollisuus helposti konsultoida
esim. ravitsemusterapeuttia ja puheterapeuttia
sekä muita erityistyöntekijöitä, jotta aito moniammatillinen geriatrinen arviointi toteutuisi.
Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka KAAOS
Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka KAAOS sijaitsee geriatrisen keskuksen yhteydessä. Klinikalla
kartoitetaan ikääntyvien kaatumisten, luukadon
ja niistä aiheutuvien luunmurtumien ja muiden vammojen riskitekijöitä kokonaisvaltaisesti.
Klinikan asiakkaaksi voi hakeutua itse tai tulla
lääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai
muun ammattilaisen lähettämänä.
Klinikan vastaanottokriteereitä ovat: kaatuilutaipumus, heikentynyt tasapainon hallinta ja liikuntakyky, osteopania tai osteoporoosi, tuore tai
aiempi osteoporoottinen murtuma tai että kehon
painoindeksi on pienempi kuin 19.
KAAOS-klinikalla työskentelee fysioterapeutti
ja lääkäri. Tarvittaessa muita terveydenhuollon
ammattilaisia konsultoidaan. Asiakkaan tilanne-
kartoitukseen kuuluu muun muassa terveys-
haastattelu, lääkärintarkastus, laboratoriotutkimuksia, liikunta- ja toimintakyvyn testaus,
osteoporoosin riskiarvio, apuvälinearvio ja tarvittaessa kotikäynti elinympäristön kaatumisriskitekijöiden kartoittamiseksi. Yhdessä asiakkaan
kanssa suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimen-
piteitä kaatumisriskin vähentämiseksi sekä liikunta- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Myös
luuston terveyteen kiinnitetään huomiota
Omaishoidontuki
Kansallinen omaishoidontuen kehittämistyöryhmä luovutti kansallisen omaishoidontuen
kehittämisohjelman
peruspalveluministerille
maaliskuussa 2014. Omaishoito on nähty yhtenä keskeisenä vaihtoehtona vastattaessa
ikääntyneiden lisääntyvään palvelutarpeeseen.
Omaishoitoa kehittämällä on mahdollista hillitä ikääntyneiden hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä pitää tärkeänä
sitä, että omaishoito on kokonaisuus, joka sisältää omaishoitajien tarpeen mukaiset palvelut.
Tällainen palvelu on mm. omaishoidon vastuutyöntekijän antama tuki, ohjaus ja neuvonta.
Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja
muun huolenpidon järjestämistä hänen omassa kodissaan. Omaishoito on vaihtoehto palveluasumiselle tai laitoshoidolle. Omaishoidon
tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavan palveluista, omaishoitajan hoitopalkkiosta, vapaasta sekä hoitoa tukevista palveluista. Yli 65-vuotiaiden omaishoidontuen piirissä on
noin 420 omaishoidettavaa.
Yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien määrä 31.12. vuosina 2007 – 2014.
41
Omaishoidontuen keskeiset kehittämisen painopistealueet ovat:
kotona asuminen niin, että eläminen kotona on
turvallisesti mahdollista toimintakyvyn heikentyessä. Laadukas kotipalvelu ja kotisairaanhoito
perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin
ja sen perusteella laadittavaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Palveluja on saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä öiseen aikaan. Lahden kaupungissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito
on yhdistetty samaksi palveluksi; kotihoidoksi.
Kotihoidon palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut.
• Yhteistyö Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja
Läheiset ry kanssa mm. kehittämällä omaishoidettavien jaksamisen tukemista ja valmennusta
• Omaishoidontuen vapaan aikaisen hoidon
palveluvalikon kehittäminen ja valinnan-
vapauden lisääminen, mm. perhehoidon
kehittäminen
• Omaishoidontuen riittävä resursointi
• Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin ja Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee
yksityisen sektorin kanssa omaishoitoa tuke- sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi
vien palvelujen kehittämisessä
apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista
ja henkilökohtaisista toiminnoista. Kotipalvelun
Tällä hetkellä omaishoitajien lakisääteiset va- tehtävät painottuvat henkilökohtaiseen hoivaan,
paapäivät mahdollistetaan myöntämällä omais- johon kuuluvat mm. hygieniaan, ruokahuoltoon,
hoidon vapaan aikaista palveluseteliä, järjes- sosiaaliseen kanssakäymiseen ja jokapäiväisiin
tämällä omaishoidon vapaan aikaista hoitoa perustoimintoihin liittyvät tehtävät. Kotihoidon
palveluasumisessa, perhehoitona, kotiin annet- henkilöstö tekee myös yleisiä kodinhoitoon liittavana hoitona palvelusetelillä ja toimeksianto- tyviä tehtäviä. Lisäksi kotipalvelun työntekijät
sopimuksella.
seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat asiakkaita ja omaisia palveluihin liittyvissä asioissa.
Kotiin tuotettavat palvelut
Kotiin tuotettavilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä
sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden avulla hän
selviytyy päivittäisistä perustoiminnoista tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Tavoitteena on,
että ikäihmiset saisivat asua mahdollisimman
pitkään kotona turvallisessa elinympäristössä ja
heillä olisi mahdollisuudet hyvään ja virikkeelliseen elämään. Kotiin tuotettavien palvelujen
tavoitteena on tukea joka vaiheessa asiakkaan
omien voimavaroja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella.
Kotiin tuotettavat palvelut tuotetaan moni-
ammatillisena yhteistyönä asiakasohjausyksikkö
Siirin, Lahden kaupungin sairaalan eri yksiköiden
(kuntoutuksen, akuuttiosastojen, SKY:n ja kotihoidon lääkäritoiminnan) ja Päijät-Hämeen keskussairaalan sekä yksityisten palveluntuottajien
kanssa. Yhteistyötä tehdään asiakkaan omaisten
ja läheisten sekä kolmannen sektorin, seurakunnan ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa henkilökohtaisia avustajia ja edunvalvojia unohtamatta. Kotihoito
Kotihoidon palvelut tukevat kotona asumista
niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei
suoriudu. Kotihoidon tehtävänä on mahdollistaa
42
Kotisairaanhoito on kotona terveydenhuollon
ammattilaisten antamaa sairaanhoitoa, joka on
tarkoitettu henkilöille, jotka sairauden, vamman
tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi eivät voi
käyttää muita avoterveydenhuollon sairaanhoitopalveluita. Kotisairaanhoidon tarkoituksena on
auttaa asiakasta sairaalasta kotiutumisessa, helpottaa sairaan henkilön kotona selviytymisessä
ja tukea omaisia sairaan hoidossa.
Lahden kaupungin kotihoidossa on oma lääkäritoiminta. Kotihoidon lääkäri vastaa asiakkaan
lääketieteellisen hoidon kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että kotihoidon lääkärit tapaavat
asiakkaat pääsääntöisesti kerran vuodessa, heidän kotonaan. Käynnillä tarkastetaan asiakkaan
lääkitys ja paneudutaan asiakkaan kokonaishoitoon.
Kotihoidon tukipalvelut
Kotihoidon tukipalvelut kuuluvat kaupungin harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin. Tukipalveluiden tarkoituksena on tukea kotona asumista. Tukipalveluiden myöntäminen perustuu
palvelutarpeen arviointiin ja tukipalvelu voidaan
myöntää ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon
piirissä oleville asiakkaille. Tukipalveluja ovat
turvapalvelu, ateriapalvelu ja kauppapalvelu. Turvapalveluun kuuluu turvapuhelin ja auttamispalvelu hälytystilanteissa ympäri vuorokauden.
Turvapalveluun voidaan sisällyttää lisälaitteita,
kuten lääkekello, palohälytin, liesi- ja ovivahti.
Turvapalvelu ei edellytä kotihoidon asiakkuutta.
Turvapalvelu voidaan myöntää vaaratilanteita
aiheuttavasta, päivittäistä elämää vaikeuttavasta terveydellisestäs syystä. Syynä voi olla esim.
toistuva kaatuilu sisätiloissa (kodin muutostyöt
on tarkistettu), sairaalasta kotiutumisen jälkeinen kuntoutumisvaihe, asunnon syrjäinen sijainti
ja huonot avunsaantimahdollisuudet tai riittämätön tukiverkosto. Lisäksi syynä turvapuhelimelle voi olla tarve täydentävälle tukimuodolle
omaisen antaman hoidon lisäksi (esim. omainen
työelämässä). Turvapalvelun palvelupäätös perustuu asiakasohjausyksikön tekemään asiakkaan palvelutarpeen selvitykseen.
Ateriapalvelu tarkoittaa kotiin kuljetettavia aterioita. Kotihoidon asiakas voi saada ateriapalvelun, jos hän ei pysty itse valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa. Ennen
palvelun myöntämistä, selvitetään onko asiakkaan mahdollista ruokailla läheisessä ruokailupaikassa tai voisiko hän saada lähipiiriltä apua.
Kaupungin ateriapalvelu toimitetaan kylminä
aterioina. Palveluun on mahdollisuus myös vähintään 20 prosentin sotainvalidilla, jolla ei ole
mahdollisuutta ruokailla jossakin lounaspaikassa.
Kauppapalvelu voidaan tilata kotihoidon asiakkaalle, mikäli hän ei itse tai omaistensa tukemana selviydy kauppa-asioinneista. Palvelua tarjotaan 1-2 kertaa viikossa ja kaupasta tuodaan
enintään 2 ostoskassia/kerta.
Kotiin tuotettavista palveluista on laadittu erillinen palvelukuvaus, joka sisältää tarkat palvelujen sisällön kuvaukset, palveluympäristön kuvauksen, palvelujen johtamisen periaatteet sekä
palvelujen laadunhallinnan periaatteet ja palveluprosessin kuvauksen.
Kotihoidon henkilöstö
Kotihoidossa työskentelee noin 300 työntekijää,
joista suurin osa on hoitohenkilökuntaa. Kotihoidon työskentely perustuu tiimityöskentelyyn. Tiimissä on sairaanhoitaja sekä lähihoitajia. Sairaanhoitajalla on hoidollinen vastuu tiimin asiakkaiden
hoidosta. Sairaanhoitaja myös neuvoo ja opastaa
tiimin muita hoitajia hoidollisissa tehtävissä sekä
varmistaa työntekijöiden hoidollisen osaamisen
näyttöjen perusteella. Tiimin muut hoitajat ovat
koulutukseltaan pääosin lähihoitajia ja pieneltä
osin vanhemman koulutuksen saaneita kodinhoitajia tai kotiavustajia. Lähihoitajilla on laajat
oikeudet tehdä hoidollisia tehtäviä. Kotihoidossa
työskentelee myös lääkinnällisen kuntoutuksen
fysioterapeutteja. Kotihoidon henkilöstörakennetta kehitetään vastamaan asiakkaiden palvelutarvetta. Kotihoidossa tarvitaan lisää sairaanhoidollista osaamista sekä kuntoutukseen liittyvää
nykyistä laaja-alaisempaa osaamista.
Kotihoito hyödyntää ja kehittää
kotona asumista tukevaa ja kotihoidon
toimintaa tehostavaa teknologiaa
Kotihoidossa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä Hilkka, joka on yhteydessä Pegasos potilastietojärjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmän
avulla päivittäinen asiakastyö jaetaan työntekijöille. Tavoitteena on, että kotihoidon asiakastarpeet ja resurssit kohtaavat optimaalisesti. Kotihoidon työntekijät käyttävät toiminnan-
ohjausjärjestelmää älypuhelimilla. Hoitajilla on
jatkuvasti ajantasainen tieto päivän asiakkaista
sekä heille suunnitelluista palveluista. Älypuhelimen avulla suoritetaan myös merkittävä osa
työn dokumentoinnista.
Toiminnanohjausjärjestelmä Hilkka on tehostanut
kotihoidon toimintaa. Hoitajan toimistolla viettämä aika on lyhentynyt, parhaimmillaan hoitaja voi
aloittaa työpäivänsä suoraan asiakkaan luona ja lopettaa työpäivänsä viimeiseen asiakastyöpaikkaan.
Toiminnanohjausjärjestelmän osaksi on rakennettu
kotihoidon toiminnan raportointijärjestelmä toiminnan kehittämisen ja johtamisen tueksi. Lahti
on kehittänyt toiminnanohjausjärjestelmää valtakunnallisestikin katsottuna edistyksellisesti yhteistyössä Fastroi Oy:n kanssa kehittämishankkeissa.
Kehittämistä jatketaan edelleen ja järjestelmän
yhteyteen luodaan mahdollisuus kotona asumista
tukevan teknologian käyttöönottoon.
Lahden kotihoidossa on ollut sähköinen oven-
avausjärjestelmä käytössä vuodesta 2010 lähtien.
Kotihoidon asiakkaiden lukkoihin on asennettu
lisämoduuli, joka mahdollistaa oven avaamisen
älypuhelimen avulla. Kerrostalokohteissa myös
porraskäytäväoveen on kytketty kyseinen lisämoduuli. Oven avaamiseksi hoitajilla on käytössä
älypuhelimet. Jokainen avaus rekisteröityy ja järjestelmän kautta voidaan tarkistaa, kuka hoitaja
on milloinkin käynyt asiakkaan luona. Sähköisen
ovenavauksen käyttö on laajennettu myös pelastuslaitoksen käyttöön.
43
Kotihoitopalvelujen tarve ja
järjestämistavat
Kotona asuvien määrän kasvu on valtakunnallinen ikääntyneiden palvelujärjestelmän ykköstavoite. Kotihoidon palvelujen tarve kasvaa
Lahdessakin voimakkaasti. Muistisairaita ja huonokuntoisempia sekä monipuolista palvelua tarvitsevia ikääntyneitä hoidetaan kotona entistä
pidempään. Tämä edellyttää kotihoitopalvelujen
lisäksi myös muiden kotona asumista tukevien
palvelujen kehittämistä. Kotona asumisen merkittävimpiä uhkia ovat syrjäytyminen, yksinäisyys ja turvattomuuden tunne.
Kotihoitopalvelut ovat merkittävän uudistumishaasteen edessä. Kotona asumisen tukeminen
edellyttää kotihoitohenkilöstön rakenteen tarkastelua, resurssien käytön kehittämistä sekä
osaamisen systemaattista kehittämistä.
Kotihoitopalvelut järjestetään monituottaja-
mallilla. Palvelun tuottajana voi olla kaupungin
oma kotihoito, palveluseteliyrittäjä tai yksityinen palveluntuottaja. Vuoden 2015 toukokuussa
Launeen kotihoitoalue siirtyy palvelujen kilpailutuksen myötä yksityisille palveluntuottajille.
Kotihoitoalueen kilpailutuksella haetaan tuottavuushyötyjä sekä hyviä käytäntöjä vertailukehittämisen muodossa. Kotihoitopalveluissa on
tavoitteena edelleen myös lisätä palvelusetelin
käyttöä.
Kotihoidon toiminnan kehittämisen
painopistealueet
• Edistetään ikääntyneiden kotona asumisen
mahdollisuuksia ottamalla käyttöön uusia
toimintatapoja ja teknologiaratkaisuja. Kehitetään lääkehoidon turvallisuutta selvittämällä koneellisen lääkkeiden annosjakelun
käyttöönottomahdollisuudet. Tavoitteena on
palvelun kilpailutus ja käyttöönotto.
• Kehitetään kotihoidon henkilöstöresurssien
käyttöä hyödyntämällä toiminnanohjausta ja
resurssisuunnittelua.
• Kehitetään henkilöstön osaamista ja koti-
hoidon esimiesten johtamisosaamista.
• Kehitetään RAI-järjestelmän hyödyntämistä
asiakkaan hoidossa ja palvelujen laadun parantamisessa.
• Kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vapaaehtoistoimintaa, jolla voidaan vastata asiakkaiden sellaisiin tarpeisiin, joita ei
Ennuste säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoidontarpeesta eri hoitoluokkiin jaoteltuna
44
ole mahdollista toteuttaa kotihoidon turvin,
esim. saatot lääkäriin ja harrastuksiin, ulkoilussa avustaminen sekä yksinäisyyden vähentäminen.
• Kehitetään yhteistyössä sairaalapalvelujen
kanssa kotona asumista tukevia toimintoja,
kuten kotikuntoutusta ja mobiilitoimintaa.
Ikääntyneiden asumispalvelut
Ikääntyneiden asumispalvelujen ydintehtävä on
tuottaa aktiivista elämää tukevia asumispalveluja
niille ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista apua, ja jotka eivät kykene asumaan
kotona. Lähtökohtaisesti asukkaalla on mahdollisuus asua asumispalveluissa elämänsä loppuun
saakka. Ikääntyneiden asumispalvelut – palveluyksikkö vastaa kaupungin omana toimintana järjestettävästä palveluasumisesta. Ostopalveluna
tai palvelusetelipalveluna järjestettävistä ikääntyneiden asumispalveluista vastaa ikääntyneiden
asiakasohjausyksikkö Siiri. Sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluina järjestettävien
asumispalvelujen palvelusisältö on yhteneväinen.
Asumispalvelujen palvelutarpeen selvittämisestä
ja palvelupäätöksestä vastaa Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Siiri.
Kaupungin omat asumispalvelut
Kaupungilla on kuusi omaa palvelutaloa, joissa
on 458 asumispaikkaa. Kaikissa palvelutaloissa tarjotaan ympärivuorokautista tehostettua
palveluasumista. Uusissa ryhmäkotimuotoisissa
Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelutaloissa hoidetaan vaikeammin muistisairaita ikääntyneitä.
Vanhoissa, Jalkarannan, Mukkulan, Lepolakodin
ja Kärpäsen palvelutaloissa hoidetaan muistisairaita ja muita ympärivuorokautista hoivaa ja
hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Kärpäsen palvelutalossa on käytössä kolme asuntoa omais-
hoidon vapaiden ajaksi tarjottavaa hoitoa varten.
Ikääntyneiden asumispalvelun
kehittämisen painopistealueet
Kaupungin asumispalvelujen toimintaa kehitetään asumispalvelujen palvelulupaukseen perustuen. Asumispalvelujen visio on: Oma tupa, Oma
lupa – yhdessä toimien. Palvelulupaus tukee vision toteuttamista.
• Etsimme unelmia – joka päivä voin toteuttaa
asukkaan yhden unelman
• Tarjoamme vaihtoehtoja – asukas valitsee
• Asukas osallistuu kodin ja yhteisön arjen askareisiin – hänellä on tekemistä
• Liikunta ja ulkoilu ovat osa aktiivista elämää
päivittäin
• Asukkaan elämänkaari ja elämäntavoitteet
valmistellaan yhdessä asukkaan ja läheisten
kanssa näkyviksi, niin että kaikki voivat niihin
sitoutua
• Asuinyhteisö rakentaa aktiivisesti verkostoa,
jonka avulla rikastutetaan sosiaalista elämää
• Kehitetään RAI-järjestelmän hyödyntämistä
asukkaan hoidossa ja palvelujen laadun parantamisessa
Ostopalveluina ja palvelusetelillä
järjestettävät asumispalvelut
Kaupungilla on runsaasti omaa palveluasumisen
palvelutuotantoa. Lisääntyvä palvelu on tarkoituksenmukaista järjestää ostopalveluna. Tehostetun
palveluasumisen markkinatilanne on hyvä ja palvelutarjontaa on riittävästi. Markkinoiden toimivuuden vuoksi käytetään erilaisia hankintatapoja. Osa ostopalveluna järjestettävistä palveluista järjestetään puitesopimuksien avulla, osa palvelu-
setelillä ja osa palveluista kilpailutetaan palvelu-
tiloihin, joihin kaupunki on sitoutunut. ARAinvestointiavustusta saavat kohteet toteutetaan yhteistyössä Lahden palveluasunnot Oy:n
ja Lahden vanhusten asuntosäätiön kanssa. Lähtökohtaisesti kaupunki sitoutuu näihin tiloihin ja kilpailuttaa niihin palvelut.
• Kehitetään Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelukeskuksista alueilleen monipuoliset Ikäihmisten asumispalvelujen kehittävanhustenkeskukset
misen pitkän aikavälin linjauksia
• Kehitetään palveluasumisen sisältöä ja henkilöstön osaamista siten, että se vastaa yksi- Ikäihmisten asumispalvelujen kysyntä lisääntyy
portaisen palvelujärjestelmän mukaisiin vaa- voimakkaasti ja on etsittävä jatkuvasti uusia tatimuksiin
poja, jolla raskaan palvelun tarvetta voidaan vä• Kehitetään palveluasumisen sisältöä palvelu- hentää ja samalla turvata ikääntyneiden turvalliasumisen palvelulupauksen mukaisesti
nen kotona asuminen. Lahden palvelukonseptissa
45
(2012) on linjattu ikäihmisten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset. Ikäihmisten asumisen ja
palveluasumisen kehittäminen vaatii kaupungin
eri hallintokuntien aktiivista yhteistyötä.
• Vanhustenpalvelukeskus toimii yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn ylläpitämisen areenana
myös alueen kotona asuville ikäihmisille. Keskusten tarjoamien palveluiden käyttömahdollisuuksia (esimerkiksi ateria- ja siivous-
palvelut) laajennetaan alueen asukkaille –
senioreiden lisäksi esimerkiksi lapsiperheille
– yleisemminkin.
Ikäihmisten palveluiden järjestämisen kannalta tehokkuutta ja laatua parannetaan rakennemuutoksella, jonka yhteydessä raskasta, laitospainotteista palvelua korvataan kevyemmillä
palvelumuodoilla. Vanhusten palvelukeskukset Ikäihmisten asumispalvelujen kehittämisessä on
muodostavat perustan kaupungin kodinomai- tarkoituksenmukaista etsiä yhdessä eri toimijoisen palveluasumisen kehittämiselle. Vanhusten den kanssa sellaisia toimivia asumisen ratkaisupalvelukeskuksia voidaan kuvata seuraavilla ja, jossa ikääntyneillä on mahdollisuus asumisen
pysyvyyteen. Palvelujen tulisi joustaa ja mahdolominaisuuksilla:
listaa ikääntyneiden asuminen omassa kodissa
• Keskukset korvaavat laitoshoitoa ja luovat lähtökohtaisesti elämän loppuun saakka. Ikä-
ihmisillä tulisi olla oikeus asua tutussa asuinymturvallista, kodinomaista asumista.
• Keskusten rakentumisessa huomioidaan päristössä silloinkin, kun hän tarvitsee kaupunalueellinen palvelutarve ja alueiden ominais- gin järjestämiä asumispalveluja.
piirteet.
• Keskuksen ytimessä on tehostetun palvelu- Sairaalapalvelut
asumisen ympärivuorokautinen yksikkö. Keskuksissa on tarjolla ikäihmisten tavallista Sairaalapalvelujen ydintehtävinä on tuottaa
asumista, johon palvelut voidaan järjestää kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian paltehokkaasti. Kotona asumista tukevat palve- veluja, potilaan toimintakykyä tukevia kuntoutlut integroidaan keskusten toimintaan.
tavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa
• Liikkuvia lääkäri- ja kotisairaalapalveluja ja hyvää saattohoitoa. Sairaalan tavoitteena on
hyödynnetään keskusten toiminnassa.
profiloitua geriatrisen osaamisen keskukseksi.
Vuosi
2013 2014 2015 2016
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025
75v. Täyttäneet
9394
9743
9986
10554
10655
10961 11338 11958 12685 13432 14229 14953 15680
PALVELUTARVE YHTEENSÄ
pitkä - ja lyhytaikaishoito
1033
1052
1069
1119
1129
1151
1179
1232
1294
1357
1423
1495
1568
997
549
170
278
1009
274
452
283
1029
231
452
346
1077
70
452
55
1086
70
452
564
1107
70
452
585
1134
70
452
612
1184
70
452
662
1243
70
452
721
1030
70
452
781
1366
70
452
844
1435
70
452
913
1505
70
452
983
38
39
40
42
43
44
45
48
51
54
57
60
63
6
32
6
33
6
34
6
36
6
37
6
38
6
39
6
42
6
45
6
48
6
51
6
54
6
57
13
21
50
9
22
29
52
62
63
66
72
73
PITKÄAIKAISHOITO
YHTEENSÄ
Laitoshoito
Asumispalvelut, kaupungin oma
Asumispalvelut, ostopalvelut
LYHYTAIKAISHOITO YHTEENSÄ
Oma toiminta,
Kärpäsen palvelutalo
Palveluseteli
LASKENNALLINEN
LISÄPAIKKATARVIKE
75 v täyttäneiden asumispalvelutarvearvio
46
Sairaalapalvelut vastaavat vanhusten palvelujen mutta se tulee ohjaamaan myös sote-uudistukja kuntoutuksen vastuualueen lääkäripalvelu- sen mukaista palvelutuotannon uudelleenorgajen järjestämisestä. Lääkäripalveluja tuotetaan nisointia sairaalapalvelujen osalta.
kotihoitoon, asumispalveluihin ja sairaalapalveluihin. Geriatrinen keskus on osa sairaalapalve- Lahdessa sairaalatasoinen pitkäaikaishoito kohlujen toimintaa.
dennetaan potilaille, joiden vointi ja toimintaSairaalapalvelujen pitkäaikaista laitoshoitoa kyky ovat alentuneet pysyvästi tai hyvin pitkäksi
vähennetään vuoden 2015 aikana siten, että aikaa sellaiseksi, että se edellyttää toistuvia vaaJalkarannan sairaalan yksi osasto korvataan te- tivia lääketieteellisiä toimenpiteitä ja sairaalahostetulla palveluasumisella. Jalkarannan sai- teknologiaa.
raalan 170 sairaansijaa muutetaan moderniksi
akuutti- ja kuntoutussairaalaksi vuoden 2016 ai- Sairaalan akuuttiosastojen geriatrista osaakana. Uuden toimintamallin suunnittelutyö val- mista vahvistetaan tavoitteena vanhuspotilaan mistuu vuonna 2015, jolloin yksi akuuttiosasto sairauksien nopea diagnosointi, tehokas kuntousiirtyy jo Jalkarantaan.
tus ja suunnitelmallinen kotiutuminen. Hoitojaksojen lyhentyminen sekä uusi asiakaslähtöisempi
Päijät-Hämeen liitto on teettänyt ulkoisen toi- ja vaikuttavampi toimintatapa mahdollistavat
mijan laatiman toimintasuunnitelman siitä, akuuttisairaanhoidon sairaansijojen vähentämiten Päijät-Hämeessä tuotetaan optimaali- misen suunnitelmallisesti. Potilaiden kotiutuksesti akuuttivuodeosastohoito ja tähän liittyvät set tulee olla yksilöllisesti harkittuja ja erikois-
hoitoprosessit. Tämä selvitystyö huomioidaan sairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvien potilaiJalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan toi- den jonotusaika on alle 2 vuorokautta. Tavoitmintoja suunniteltaessa. Päijät-Hämeen alueel- teeseen päästään käyttämällä koko sairaalan la akuuttivuodeosastohoito vaihtelee palvelujen potilaspaikat joustavasti ja tehokkaasti.
järjestäjästä riippuen ja hoitokäytännöt eivät ole
yhtenäisiä. Selvityksen perusteella alueen toimi- Lääkäreiden aktiivisella rekrytoinnilla vahvistejat ovat nähneet seuraavia sairaalapalveluihin taan vakituista ja vanhustyöhön sitoutunutta
liittyviä kehittämishaasteita:
lääkärikuntaa. Lääkäreiden rekrytointia edesauttaa yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa. Lah• Seudullista sairaalapalveluihin liittyvää yh- den kaupunginsairaalalla on 2 vuoden koulutusteistyötä tehdään vähän. Alueet kehittävät oikeudet geriatrian erikoisalalle.
toimintaa melko itsenäisesti ilman PäijätHämeen laajuista koordinaatiota tai profi- Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä on yhlointia.
teistyössä seudun peruspalvelukeskusten kanssa
• Sairaalapalveluihin liittyviä kehityshankkeita käynnistänyt Akuuttigeriatrisen arviointiyksikön
toteutetaan eri toimijoiden toimesta ja ne perustamiseen liittyvät valmistelut. Tavoitteena
ovat osin päällekkäisiä, koska Päijät-Hämeen on perustaa Akuutti24:n välittömään läheisyyalueen laajuinen koordinaatio on puutteellista.
teen arviointiyksikkö, joka vastaa ikääntyneiden
• Sairaaloiden hoitopaikkojen tarvetta ei monialaisten akuuttigeriatristen ongelmien seltasata järjestelmällisesti Päijät-Hämeen alu- vittelystä ja akuuttihoidosta. Samalla vahviseella, mutta peruspalvelukeskusten sisällä tetaan päivystysalueen ja erikoissairaanhoidon
kapasiteettia pystytään tasaamaan
geriatrista osaamista ja konsultaatiomahdolli• Profilointia alueiden vuodeosastojen välillä suutta. Asiaa on valmisteltu seudullisessa akuuttehdään jonkin verran, mutta Lahtea lukuun tigeriatrian työryhmässä, joka muutoinkin ohjaa
ottamatta tämä on melko vähäistä
akuuttigeriatrian toimintaprosessien seudullista
• Päijät-Hämeen alueella haasteita aiheutta- kehittämistä ja yhtenäistämistä.
vat rajapinnat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden vä- Sairaalapalvelujen toiminnan
lillä
kehittämisen painopistealueet
Akuuttivuodeosastohoidon selvityksen perusteella laaditaan toimintasuunnitelma siitä, miten sairaalapalvelut olisi tarkoituksenmukaista
järjestää seudullisena kokonaisuutena. Suunnitelma vaatii seudun toimijoiden sitoutumista,
• Akuuttisairaanhoidon sairaansijojen vähentäminen suunnitelmallisesti
• Kotihoidon lääkäritoiminnan kehittäminen
• Jalkarannan sairaalan uudelleen profilointi
akuutti- ja kuntoutussairaalaksi
47
• Tuetun kotona kuntoutumisen kehittäminen
ja laajentaminen sekä kotona asumista tukevien toimintojen kehittäminen
• Asiakasohjauksen integrointi osaksi sairaalapalvelujen toimintaa
• Kaatumisten ehkäisymalli jalkautetaan osana
potilasturvallisuuden kehittämistä
• Asiakaslähtöisyyden ja laadun parantaminen
osana prosessien kehittämistä
• Toiminnan kehittäminen osana seudullisia
sairaalapalveluja
Lääkinnällinen kuntoutus ja veteraanikuntoutus
Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat fysioja toimintaterapiapalvelut, veteraanikuntoutus,
apuvälinepalvelut sekä ostopalveluterapiat. Lääkinnällinen kuntoutus vastaa sekä laitos- että
avokuntoutuspalveluista. Tavoitteena on edistää kuntoutusta tarvitsevien toimintakykyä sekä
ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä.
Lääkinnällisen kuntoutuksen toiminta on integroitu tiiviiksi osaksi kotiin annettavia ja kotona
asumista tukevia palveluja, asumispalveluja ja
sairaalapalveluja.
Lääkinnällisen kuntoutuksen
kehittämisen painopistealueet
• Kaatumisten ehkäisymallin (IKINÄ) käyttöönottoa laajennetaan ja syvennetään osana potilasturvallisuutta koko vanhusten palvelujen
ja kuntoutuksen vastuualueella
• Palvelurakennemuutoksessa
tarkastellaan
terapiapalveluiden kohdentamista tukemaan
ikääntyneiden kotona asumista
• Ikääntyneiden
kuntoutumissuunnitelmien tekemistä vahvistetaan koko vanhusten
palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella
• Apuvälinepalveluissa selvitetään perus-
terveydenhuollon alueellisen apuväline-
keskuksen perustamisen mahdollisuutta
• Kehitetään lonkkamurtuma- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutusta erityisesti kotiutusten jälkeisen kuntoutuksen osalta.
Lahden kaupungin veteraanipalvelut on tarkoitettu kaikille lahtelaisille veteraaneille. Veteraaneille on tarjolla runsaasti erilaisia kuntoutusmuotoja, jotka ovat Valtiokonttorin
määrärahaperusteisia. Kuntoutusmuodot ovat:
fysioterapia avo- ja kotikäynteinä, tuettu kotona
kuntoutuminen, päiväkuntoutus, laitoskuntoutus
sekä jalkahoidot. Kuntoutuksen lisäksi veteraanit
48
ovat oikeutettuja saamaan myös muita sosiaaliavustuksia ja etuja. Lahdessa toimii myös veteraanien neuvontapalveluja ja veteraaniasioiden verkostoyhteistyöstä vastaava osa-aikainen
veteraanikuraattori. Veteraaniasioiden hoito on
keskitetty ikääntyneiden asiakasohjausyksikkö
Siiriin.
Palvelujen laadun hallinta ja
kehittäminen
Johtaminen ja johtamisjärjestelmä
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen toimintaa ohjaavat Lahden kaupungin
arvot, visio ja strategia. Vastuualueella on käyty arvokeskustelut ja määritelty, mitä kaupungin
arvot tarkoittavat vastuualueen toiminnassa. Lisäksi on määritelty visio, toiminta-ajatus ja perustehtävä, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvioprosessin valmistelun yhteydessä. Samalla
tehdään vastuualueen toiminnan itsearviointi.
Itsearviointia hyödynnetään toimintaympäristön
analyysinä vastuualueen toiminnan strategisessa
suunnittelussa.
Sosiaali- ja terveystoimiala on tehnyt kaupungin strategiasta oman strategiatulkinnan. Lisäksi
toimialalla on tehty palvelurakenteen kehittämiseksi Sote-2015 toimenpideohjelma. Vanhusten
palvelujen ja kuntoutuksen vastuualue on määritellyt osaltaan toiminnan muutosvoimat sekä
strategiset painopistealueet, jotka tarkistetaan
vuosittain. Vuosittain vastuualueella laaditaan
tuloskortti. Tuloskortit laaditaan myös palveluyksiköittäin sekä toimintayksiköittäin. Tuloskortteja hyödynnetään aktiivisesti strategisen johtamisen välineenä sekä toiminnan kehittämisessä
ja arvioinnissa.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on oma johtoryhmä, jossa on palveluyksiköiden edustus. Myös palveluyksiköillä on
omat johtoryhmät. Vastuualueella on kiinnitetty huomiota yhteistoimintakäytäntöihin ja työpaikkakokoukset toteutuvat suunnitelmallisesti. Keskeisenä toimintaperiaatteena on toimia
henkilöstöä osallistaen ja johtamista kehitetään
systemaattisesti. Vastuualueella on yhteistyössä
henkilöstön kanssa määritelty esimiehen ja työntekijöiden keskiset toimintaperiaatteet.
Laadunhallinta, palveluprosessit ja palvelujen
tuotteistus
Lahden kaupungilla ei ole tällä hetkellä voimassa
olevaa linjausta kaupunkitasoisesta laadunhal-
linnan viitekehyksestä. Vanhusten palvelujen ja
kuntoutuksen vastuualue on käyttänyt vastuualuetasoisesti ja osittain toimintayksikkötasoisesti ITE-itsearviointijärjestelmää. Vastuualueen
tavoitteena on ottaa käyttöön vuodesta 2015
lähtien asteittain CAF-järjestelmä toiminnan
laadunhallinnan viitekehykseksi.
Sosiaali- ja terveystoimialalle on laadittu potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma, joka kattaa koko sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan;
myös vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen. Suunnitelmassa on määritelty potilasturvallisuuden ja laadunhallinnan keskeiset
tavoitteet sekä seurantamittarit. Seuranta tehdään puolivuosittain ja siitä raportoidaan. Vanhuspalvelulain mukaiset omavalvontasuunnitelmat ovat käytössä sosiaalihuoltolain mukaisissa
palveluissa. Lisäksi vastuualueella on määritelty
johdon jatkuvaa toiminnan arviointia tukevat
johdon tunnusluvut. Toiminnan jatkuvaa arviointia tehdään osana vastuualueen johtoryhmätyöskentelyä. Johdon raportointiin on sisällytetty
myös vanhuspalvelulain edellyttämä palvelujen
saatavuuden seuranta. Raportointijärjestelmä on
viivästynyt tietojärjestelmistä johtuvista syistä.
Palvelujen saatavuuden seurantatiedot julkaistaan kaupungin Internet-sivuilla.
Käytössä on myös HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, joka on tarkoitettu hoitoon
ja palveluun liittyvien haitta- ja läheltä piti -tapahtumien ilmoittamiseen ja seurantaan. Järjestelmästä on käytössä osio, jolla ilmoituksen voi
tehdä myös asiakas tai omainen.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on otettu käyttöön RAI-järjestelmä
siten, että se kattaa kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon. Lisäksi RAIScreener järjestelmää käytetään palvelutarpeen
arvioinnissa ja osittain akuuttihoidossa. RAIjärjestelmää hyödynnetään systemaattisesti asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa ja
palvelujen suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kussakin toiminnassa on määritelty
seurattavat RAI-laatuindikaattorit ja niihin perustuvat kehittämistavoitteet. RAI-järjestelmän
käyttöä edellytetään vuoden 2015 alusta myös
yksityisiltä sopimuskumppaneilta (palveluasuminen ja kotihoito) RAI-järjestelmään liittyen
vastuualueella on käynnissä kaksi kehittämishanketta: RAI-arviointijärjestelmän hyödyntäminen lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa Lahden kaupungissa. (Fimean hallinnoima
ja Tekesin rahoittama) sekä IKINÄ-kaatumisen ehkäisy hanke yhdessä THL:n kanssa.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty prosessien kuvaaminen.
Prosessien kuvaamisessa pyritään etenemään
systemaattisesti siten, että tärkeimmät toimintaprosessit on kuvattu IMS-järjestelmään. Vastuualueen palvelujen tuotteistamisessa on myös
edetty systemaattisesti siten, että keskisimmät
palvelutuotteet olisivat hinnoiteltu ja kuvattu.
Palvelujen tuotteistus sisältää kullekin palvelulle
asetetut palvelun laatukriteerit.
Asiakasnäkökulma
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käytössä systemaattinen asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Asiakas- ja
omaistyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen
vuosi. Lisäksi kerätään tietoa jatkuvasta asiakaspalautteesta ja käytössä on myös Happy or
Not – asiakaskokemuksen seurantajärjestelmä.
Tietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vastuualueella on kehitetty myös asiakkaiden
osallistumismahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen mm. kokemusasiantuntijuutta ja asiakastyöpajatyöskentelyä hyödyntäen. Asiakasohjausyksikkö Siiri on myös jalkautunut ikäihmisten
pariin keskustelemaan heidän palvelutarpeeseen
vaikuttavista tekijöistä ja palveluodotuksistaan.
Henkilösuunnitelma,
henkilöstön osallistaminen, työntekijöiden
hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen.
Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää sekä määrällisen että laadullisen osan. Lisäksi osana palvelurakenneuudistusta
on valmisteltu erillinen henkilöstösuunnitelma.
Tavoitteena on systemaattinen henkilöstön tukeminen ja optimaalinen henkilöstöresurssien
käyttö.
Osaamisen kehittäminen on yksi toiminnan kehittämisen keskeisiä painopistealueita. Tämä
korostuu erityisesti palvelurakenteen muutoksessa. Vanhusten palvelujen vastuualueella
on laadittu keskeisille ammattiryhmille osaamiskartat, joita hyödynnetään kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelut ja niihin liittyvä
henkilökohtainen työtuloksen arviointi toteutetaan vuosittain. Kehityskeskusteluissa voidaan
hyödyntää myös ryhmäkehityskeskusteluja. Vastuualueella laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma.
49
Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt tehdään
joka toinen vuosi. Tulosten perusteella asetetaan työhyvinvoinnin kehittämiskohteita. Lisäksi
henkilöstöä osallistetaan aktiivisesti toiminnan
kehittämiseen. Henkilöstölle järjestetään myös
henkilöstötilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus osallistua ja tuoda oma näkemys esiin.
Vastuualueella toteutetaan osana kaupungin
johtamisen kehittämistä esimiesten 360-kysely kahden vuoden välein. Neljästi vuodessa järjestetään esimiesfoorumi, jonka tarkoituksena
on tukea esimiehiä toiminnan johtamisessa ja
kehittämisessä sekä osallistaa heitä toiminnan
strategiseen suunnitteluun ja arviointiin.
Ikääntyneiden palvelujen asiakaskriteerit
Palvelutarpeen arviointia varten ikääntyneiden
palvelujen keskeiset asiakaskriteerit on kerätty
yhteen ja kirjattu kaikki samanlaiseen muotoon.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa käytetään riittävän kattavaa
palvelutarpeenarviointityökalua. Tämän vuoksi
Lahdessa on otettu käyttöön kattava ja laajaalaisesti käytössä oleva RAI-arviointijärjestelmä.
Palvelukriteerit perustuvat RAI-arviointijärjestelmän mittaristoon.
Vanhusten palvelujen asiakaskriteeristö on tärkeä
päätöksenteon väline, jonka avulla varmistetaan
oikeudenmukainen ja tasapuolinen asiakkaiden
kohtelu ja asiakkaan palvelutarpeen mukaiset
50
palvelut. Vanhuspalvelulaki (18 §) korostaa hakemuksen ja päätöksen merkitystä vanhusten sosiaalipalveluissa. Hakemus voi olla suullinen tai
kirjallinen. Kaikki vanhusten palveluja koskevat
palvelupäätökset tehdään kirjallisina asiakaskriteeristön perusteella asiakasohjausyksikön viranhaltijoiden toimesta. Asiakasohjausyksikössä
toimii työryhmä, joka käsittelee ne hakemukset,
jotka vaativat moniammatillista kannanottoa.
Jokaiseen hakemukseen vastataan joko myönteisesti tai kielteisesti. Mikäli päätös on myönteinen, järjestetään palvelu yleensä välittömästi, mutta viimeistään kolmen kuukauden sisällä.
Vanhuspalvelulain mukaisesti tehostettuun palveluasumiseen tehtyyn hakemukseen vastataan
kielteisesti, mikäli paikkaa ei ole realistista saada
kolmen kuukauden kuluessa. Päätöksistä on valitusoikeus sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostoon.
Asiakkaan kannalta asiakaskriteereiden hyödyntäminen tarkoittaa monipuolista palvelutarpeen
arviointia, palvelujen palvelutarpeenmukaisuutta ja asiakasratkaisujen perusteiden selkeyttä.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät
asiakaskriteerit ja asiakasmaksut löytyvät Lahden
kaupungin Internet-sivuilta. Asiakaskriteerit on
määritelty ja hyväksytty seuraaville palveluille:
kotihoidon tukipalvelut, kotihoito, omaishoidon
tuki, tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen
sairaalahoito. Lisäksi palvelukriteerit on määritelty ja hyväksytty sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisille kuljetuspalveluille.
Kansalaisopistopalvelut
5.2. Lahden kaupungin
sivistystoimiala
Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa varhais-
kasvatus-, koulutus-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, museo-, orkesteri-, teatteri- ja nuoriso-
palvelujen järjestämisestä. Toimialan organisaation muodostavat toiminnasta ja taloudesta vastaavat palveluyksiköt, toimialan tukipalvelut ja
yhteiset kehittämistiimit.
Sivistystoimiala on Lahden kaupungin yhteiskunnallista palvelutehtävää toteuttava organisaatio,
jonka toiminnan tavoitteena on edistää asukkaiden jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, elämänhallintaa, osallisuutta, fyysistä ja psyykkistä
hyvinvointia sekä henkistä kasvua luoden myös
tulevaisuudessa edellytykset kaupungin vetovoimaisuuden kasvulle.
Lahdessa kansalaisopistopavelut on järjestetty
seudullisen Wellamo-opiston kautta.
Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain
mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa toiminnassaan elinikäisen oppimisen periaatteita ja
tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista
kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto toimii seudullisesti yhdeksän kunnan alueella
ja toimipisteitä on n. 150 eli toiminta pyritään
viemään lähelle asiakkaita ja palveluiden käyttäminen on mahdollista yli kuntarajojen.
Opiston neljä palvelukokonaisuutta muodostuvat vapaasta sivistystyöstä, taiteen perus-
opetuksesta, avoimesta yliopisto-opetuksesta ja
tilauskoulutuksesta.
Opisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa,
kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Opistossa voi suorittaa
myös yleisiä kielitutkintoja ja opiston toimesta
järjestetään seudullisesti näyttelyitä, matineoita ja tapahtumia. Wellamo-opisto pyrkii toimimaan myös aktiivisena yhteistyökumppanina
eri toimijoiden kanssa ja verkostojen puitteissa.
Wellamo-opisto on mukana mm. järjestämässä
vuosittaista senioriliikuntapäivää.
Sivistystoimialan palveluyksiköiden tuottamat
palvelut ovat monipuolisia, eri ikäryhmille ja
erityisryhmille kohdennettuja, luonteeltaan aktivoivia palveluja. Palvelut tukevat kaupungin Opiston visiona on olla ”Kaikenikäisten kansalais-
strategisia päämääriä asukkaiden hyvinvoinnin, opisto”. Opiston toimintaan vuosittain osallistuyhteisöllisyyden, osallisuuden ja kestävän kehi- vien kurssilaisten määrä on noin 28 000, kurssien
tyksen edistäjinä sekä syrjäytymisen ehkäisijöi- määrän ollessa noin 1 500.
nä. Palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asiakaslähtöisyys on kaiken perusta.
Opiston käyttäjistä on eläkeikäisiä noin 26 %.
Opiston toiminnalla tuetaan ikääntyvien psyykVuonna 2020
kistä, sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä ja hyJatkossa sivistystoimialan palveluyksiköt teke- vinvointia. Tarjoamalla opistopalveluita tuetaan
vät kiinteää yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja näin aktiivisena vanhenemista.
terveystoimialan kanssa. Osa palveluista ja tietoa niistä, tarjotaan yli hallintokuntien muo- Vuonna 2020
dostetuissa yhteispalvelupisteissä. Kulttuuri- ja Vuonna 2020 opiston seniorikäyttäjien määrä on
koulutustiloissa huomioidaan tilojen yhteiskäy- kasvanut. Opiston palveluita kohdennetaan entön mahdollisuudet ja esteettömyyden vaati- tistä enemmän suoraan erilaisiin, eri-ikäisten ja
mukset, lisäksi tilat ovat sijainniltaan helposti eri kansallisuuksien tarpeisiin. Opisto tekee palsaavutettavissa olevia.
velujen tuottamisessa aktiivista poikkihallinnollista yhteistyötä verkostoitumalla sekä kaupunKuntapalveluita tuotteistetaan ja kohdennetaan gin ja seudun kuntien yksiköiden että kolmannen
entistä enemmän erilaisiin tarpeisiin; huomioon sektorin kanssa.
otetaan erityisesti asiakkaiden ikääntymisen ja
monikulttuurisuuden haasteet.
Lahden kaupungissa kansalaisopistopalvelut ovat
helposti saavutettavissa olevia ja pääopetuspiste
Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vaikuttavuutta on aikuiskoulutuskeskuksessa, jonka kautta kulasiakkaiden hyvinvoinnin mittarina seurataan.
kee esim. matalalattiabussireitistö.
51
Vanhusväestön kasvavat erot luovat muutoshaasteita asiakkuuden näkökulmasta; toisaalta
erityisen huonokuntoiset, iäkkäät vanhukset sekä
toisaalta koulutetut, maksukykyiset eläkeläiset
kansalaisopistopalvelujen käyttäjinä.
Jatkossa opetuksen painopisteenä tulee olemaan
tarpeet mm. syventää taideaineiden koulutusta.
Myös kokonaisvaltainen hyvinvointi eli liikuntaan ja terveyteen liittyvät opintokokonaisuudet
ja kieliin ja eri kulttuureihin liittyvät opetusaineet kiinnostavat. Tarve jatkaa tietoyhteiskunnan
kansalaistaitojen kehittämistä yhdessä kirjastojen kanssa korostuu. Eri aineiden opetussuunnittelussa pyritään huomioimaan ikäihmisten
erilaiset tarpeet ja toisaalta myös nykytekniikan
tuomat mahdollisuudet oppimisen välineenä.
Kotikirjastopalvelun kautta noin 90 asiakasta
saa joka kuukausi kirjastonkassin kotiinsa joko
kirjaston vahtimestarien, kaupungin kotihoidon
henkilöstön tai kirjastoauton viemänä. Kotiin toimitettava kirjastokassi tukee senioreiden kotona asumista ja mahdollistaa pääsyn tiedon ja virkistyksen pariin.
Pääkirjastossa toimii kaksi lukupiiriä sekä luovan kirjoittamisen ryhmä, joiden osallistujat ovat
pääosin ikäihmisiä. Myös Mukkulan, Launeen,
Renkomäen ja Kärpäsen lähikirjastoissa on mahdollisuus osallistua aikuisille suunnattuihin lukupiireihin.
Pääkirjastossa järjestetään säännöllisesti ryhmäopetusta tietokoneen, internetin ja verkkopalvelujen käytössä, osallistujat ovat suureksi
Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman näkökul- osaksi senioreita. Henkilökohtaista ohjausta verkko-
masta tarve erityisesti omaehtoiseen liikuntaan palvelujen käytössä annetaan kaikissa toimi-
aktivoiviin toimiin kasvaa entisestään. Wella- paikoissa.
mo-opistossa liikunnan osa-alueella pyritään Kirjaston tapahtumapalvelut aikuisille -tiimi
huomioimaan kokonaisvaltainen hyvinvointitar- suunnittelee ja toteuttaa kirjastopalveluja aikuijonta ja toisaalta myös terveysliikunnan ja eri- sille. Yhtenä tapahtumien kohderyhmänä ovat setyisliikunnan tarpeet. Tavoitteena on vahvistaa niorit. Yhteislaulutilaisuudet, konsertit, runoillat, kuntalaisten nykyistä toimintakykyä ja ennalta- kirjailijavieraat, yleisöluennot ja teatteriesitykset
ehkäistä sen heikentymistä.
kiinnostavat seniori-ikäisiä kirjastonkäyttäjiä. Wellamo-opisto on mukana edelleen kehittä- Kirjastosta voi lainata myös liikuntavälineitä,
mässä seudullista liikunnan tasoluokitusta. Eri joilla ylläpitää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
toimijoiden kesken sovittu luokitus toimii hyvin Pääkirjaston sekä Mukkulan ja Kärpäsen lähikirohjauksen työvälineenä esim. terveyskioskeissa jastoissa sijaitsevissa omahoitopisteissä voi mija näin asiakkaiden tarpeisiin sopivat ryhmät löy- tata verenpaineen ja vyötärönympäryksen sekä
tyvät entistä helpommin.
testata erilaisilla kyselylomakkeilla elintapojen
Jatkossa Wellamo-opisto on mukana myös ikä- vaikutusta omaan hyvinvointiin.
korttelitoimintatyyppisen toimintamuodon kehittämisessä sekä erilaisten informaatiota lisää- Vuonna 2020
vien tapahtumien tuottamisessa.
Vuonna 2020 kirjastossa järjestetään aktiivisesti
senioreille suunnattuja kirjastopalveluja sekä yhteisöllisiä tapahtumia ja toimintaa. Senioreilla on
Kirjastopalvelut
mahdollisuus toimia myös järjestävänä osapuoPääkirjasto ja lähikirjastot toimivat alueidensa lena erilaisissa kirja- ja lukupiireissä tai muussa
kulttuurisina kohtaamispaikkoina, mahdollista- toiminnassa. Seniorikansalaisia kutsutaan tutusvat tasa-arvoisen tiedonsaannin sekä edistävät tumaan kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Kirja ylläpitävät kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. jasto jalkautuu ikäihmisten pariin vierailemalla
vanhusten palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa.
Kirjastopalvelujen käyttäjiin kuuluu useita tu- Kirjaston henkilökunnan organisoimana ja vahansia senioriasiakkaita. Lisäksi sadat seniorit paaehtoisten toimesta pyörii useampi kirjallikäyttävät lehtilukusalipalveluja ja osallistuvat suuspiiri eri aiheineen, osa aamupäivisin ja osa
kirjaston tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Ikäihmiset iltaisin. Kirjastossa toimii elokuvapiirejä, joissa
ovat lasten ohella myös kirjastoautopalvelujen katsotaan elokuvia suunnitteluista aiheista ja
suurin käyttäjäryhmä. Kirjastoauto Pegasos käy keskustellaan niistä. Musiikkiosastolla pidetään
viikoittain 14 senioreille kohdistetulla pysäkil- musiikinkuuntelupiiriä, jossa kuunnellaan kullalä vanhustentalojen läheisyydessä ja vanhusten kin kerralla tietyn aihepiirin musiikkia ja keskustellaan siitä.
suosimilla asuinalueilla.
52
Kirjastossa järjestetään myös yhteislauluhetkiä,
joiden vetäjinä toimivat seniorit. Senioreille on
vinkkaustoimintaa ja heille pidetään ääneenlukutuokioita ja äänikirjankuunteluhetkiä.
Kirjastossa järjestetään kirjailijavierailuja ja järjestöjen esittelyjä nimenomaan senioreille parhaiten sopivaan aikaan. Sekä kotipalveluasiakkaiden että seniorilainaajien määrä on kasvanut
nykyisestä. Kirjastoauto tarjoaa palvelutaloille ja
seniorijärjestöille tilauspysäkkiaikoja, jolloin kirjastoauto on ainoastaan tilaajan käytössä.
Liikunnan ja kulttuurin vastuualue
Vastuualue tukee eläkeläisjärjestöjen toimintaa
tilojen ja avustusten kautta. Lisäksi vastuualueen
yhteiset palvelut koordinoivat erilaisia kulttuurisen vanhustyön hankkeita, joista viimeisimmät ovat
v. 2013 päättyneet Osaattori-hanke ja Kulttuuri-
kummi-hanke. Perustettavan kulttuurisen seniorija vanhustyön valtakunnallisen verkoston toiminnassa on oltu mukana suunnitteluvaiheesta asti.
Liikuntapalvelut tuottavat Lahden kaupungin
Sosiaali- ja terveystoimen sekä työterveyshuollon asiakkaille LIIKU -lähetteellä henkilökohtaista liikuntaneuvontapalvelua. Palvelun kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat riskissä sairastua
tyypin 2 diabetekseen, terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat ja ylipainoiset terveydenhuollon asiakkaat. LIIKU -lähete asiakkaat saavat yksilöllistä ohjausta aktiivisen elämäntavan
aloittamiseen ja heidät ohjataan aloittamaan
liikkuminen joko ryhmässä tai omatoimisesti
asiakkaan omien mieltymysten ja tavoitteiden
mukaan. Ryhmätarjontaa on liikuntapalveluiden
toimesta tällä hetkellä viikoittain 70 erilaista
ryhmää, lisäksi järjestetään erillistä kesäajan toimintaa.
Voimaa Vanhuuteen -hanke Lahdessa
vuosina 2013–2014
Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden
terveysliikuntaohjelman (2005–2014) päämääränä oli edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä
selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan
Liikuntapalvelut
avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan
esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkaErityisryhmien liikunta
Erityisryhmien liikunnan tavoitteena on tarjota via muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka
liikuntapalveluita sellaisille kuntalaisille, joilla voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun
on vamman, sairauden tai toimintarajoitteiden tarpeen lisääntymiseen. Tavoitteeseen on päästy
vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa ja kehittämällä ja lisäämällä iäkkäille tarkoitettua
käyttää yleisiä liikuntapalveluja. Erityisryhmien liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapaino-
liikunnan kohderyhmiä ovat eläkeläiset, vam- sisältöistä ohjattua liikuntaa sekä arkiliikunmaiset, liikuntarajoitteiset ja pitkäaikaissairaat. nan mahdollisuuksia ja ulkoilua. UlkoliikuntaLahden kaupungin liikuntapalveluiden erityisryh- paikkakartoituksen myötä lisättiin ikäihmisten
missä liikkuu viikoittain noin 2000 eläkeläistä ja asuinympäristön lähettyville uusia tasapaino- ja liikuntarajoitteista ja käyntikertoja on yli 38000. kuntolaitteita.
Liikuntapalveluiden järjestämä erityisryhmien liikunta käsittää kunto- ja virkistysliikuntaa. Suo- Liikuntakummi- ja Ikäkorttelitoiminta
situimmat liikuntamuodot ovat vesivoimistelu-, Liikuntakummitoiminta ja ikäkorttelitoiminnan
vesijuoksu- ja kuntosaliryhmät. Ryhmät soveltu- ryhmät ovat toimineet Sivistystoimialan liikunta-
vat kaikenkuntoisille eläkeläisille ja eritasoisille palveluiden ja Sosiaali- ja terveystoimialan Vanhusten avopalveluiden yhteisenä toimintamalliikuntarajoitteisille.
lina vuodesta 2009. Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on edistää ja ylläpitää kotona asuviTerveysliikunta
Lahden kaupungin liikuntapalvelujen liikunta- en ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä, edistarjonnan erityisryhmien liikunnan rinnalla on tää kaupungin sisäistä poikkihallinnollista yhterveysliikunta. Terveysliikuntaan kehitettyjä teistyötä sekä kaupungin ja seurakuntayhtymän
toimintamalleja ovat esimerkiksi Pysäkkilen- välistä yhteistyötä.
kit, joihin kuka tahansa voi tulla mukaan kävelemään yhdessä muiden kanssa sekä sähköi- Ikäkorttelitoiminnan kohderyhmänä ovat kotona
nen palvelu LIIKU-linkki, jonka avulla voi etsiä asuvat, pääosin heikkokuntoiset (vaikea muisLahden alueelta liikuntaharrastuksen. Kaupun- tisairaus, huono liikkumiskyky, kuulo tai näkö)
gin eri toimijoiden ja kolmannen sektorin yh- vanhukset. Ryhmässä olevien ikäihmisten keskiteistyönä järjestetään vuosittain, esimerkiksi ikä on noin 80 vuotta. Mukana toiminnassa on
myös fyysisesti parempikuntoisia ikäihmisiä, jotsenioriliikuntapäivä.
53
ka tukevat ja innostavat ryhmän heikompikuntoi- Sivistystoimiala ja Sosiaali- ja Terveystoimiala
sia henkilöitä. Toimintaa on kehitetty jatkuvasti ostavat yksiköltä palveluketjun ylläpidon ja siija se on tällä hetkellä vaikuttava ikäihmisten hen liittyvät ohjaus- ym. toiminnot, joiden tuottoimintakykyä ylläpitävä ja edistävä matalan tamiseen yksikkö voi käyttää alihankkijoita.
kynnyksen toimintamuoto, jossa kiinnitetään
huomio fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös mui- Kaupunginorkesteri
hin toimintakyvyn osa-alueisiin. Toiminta edistää sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä Orkesteri huomioi ikäihmiset ohjelmistosuunnitsekä vähentää yksinäisyyttä ja turvattomuutta, telussa, ikäihmisille suunnatuin päiväkonsertein
ja siten edistää ikäihmisten itsenäistä selviyty- ja eläkeläishinnoin. Sibeliustalossa on induktio-
mistä ja kotona asumista.
silmukka ja runsaasti pyörätuolipaikkoja ja saattaja pääsee orkesterin konserttiin maksutta. Ikäkortteliliikuntatoiminta kattaa tällä hetkellä Orkesteri on osallisena kulttuurikummitoiminkymmenen ryhmää ja osallistujia on noin 120. nassa.
Ryhmät toimivat eripuolilla kaupunkia kerran
viikossa kerho- ja kokoustiloissa.
Kaupunginteatteri
Kaupungin toimijat (liikuntapalvelut ja sosiaali- ja terveystoimi) kouluttavat yhdessä Marian
Kammarin kanssa vapaaehtoisia liikuntakummeja, jotka toimivat kaupungin kotihoidon ja
omaishoidon asiakkaiden sekä yksityisten ikäihmisten liikuttajina. Marian Kammari on Lahden
seurakuntayhtymän vireä aktiivisten ihmisten
vapaaehtoistyönkeskus. 43 vapaaehtoista (2014)
liikuntakummia auttavat ikäihmistä ulkoiluissa
ja kotijumpissa.
Vuonna 2020
Vuonna 2020 toteutetaan liikuntapalvelujen
johdolla ikäihmisten liikunnan palveluketjun
toimintamallia osana kaupungin eri toimialojen
kiinteätä normaalia toimintaa.
Palveluketjun edellyttämien ohjattujen liikunta-
ryhmien järjestämistarpeet täytetään yhä enemmän kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden kautta kaupungin tukemana ja ostopalveluna. Kohderyhmän kasvaessa erityisesti
ikääntyneiden aktiiviliikkujien kysyntää ohjataan
aiempaa enemmän pois kaupungin oman suoran
palvelutuotannon piiristä ja palveluketjutyössä
keskitytään löytämään ikääntyvästä väestöstä
terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat
kaupunkilaiset ja resursseja kohdennetaan heihin.
Kaupunginteatteri huomioi ohjelmistosuunnittelussaan asukkaiden kaikki ikäluokat, myös ikäihmiset.
Lisäksi teatteri valmistaa aina resurssiensa mahdollistaessa kiertue-esityksen ikäihmisille erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä esitettäväksi.
Esityskalenterissaan teatteri huomioi ikäihmiset
mm. päiväsaikaan toteutettavin esityksin.
Palveluhinnoittelussaan teatteri huomioi ikäihmiset alennetuin lipunhinnoin.
Lisäksi teatteri tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille Hyvinvointilippua, joka
on tarkoitettu näiden yksiköiden lahtelaisten
asiakkaiden hyvinvoinnin ja suoriutumisen ylläpitämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Hyvinvointilippu maksaa tällä hetkellä sosiaalija terveydenhuollon palveluyksikölle vain 5 €/kpl
ja se oikeuttaa sisäänpääsyyn kaupunginteatterin omaa tuotantoa olevaan esitykseen.
Nuorisopalvelut
Tilojen käyttö
Eläkejärjestöt käyttävät Nuorisokeskuksen 8-salia Sivistystoimialan ja Sosiaali- ja terveystoi- arkipäivisin. Säännölliset käyttövuorot ovat
mialan rajapinnalle muodostetaan kaupunki- haettavissa keväällä. Nuorisokeskukseen tulevat
organisaation sisälle erillinen yhteinen ikäänty- hakemukset kootaan ja toimitetaan Eläkeläisten vien terveysliikunnan ohjausyksikkö, joka resur- neuvottelukunnalle vuorojen jakoa varten. Neusoidaan riittävälle tasolle henkilöstön, tilojen, vottelukunta tekee varsinaisen vuorojaon nuovälineiden ym. osalta. Yksiköstä muodostuu ny- risokeskuksen antamien resurssien rajoissa ja
kyisestä liikuntatoimesta erillinen oma palvelu- tiedottaa jaosta vuoron saaneille sekä nuorituottajayksikkönsä, jolla on suorat yhteydet alan sokeskukseen. Tilapäisvuorot jaetaan suoraan toimijoihin kolmannella ja yksityisellä sektorilla. nuorisokeskuksesta.
54
5.3.Tekninen ja ympäristötoimiala
Lahden kaupungin Tekninen ja ympäristötoimiala luo perusedellytykset kaupungin ja sen ympäristön
kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle
elämälle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta sekä muusta maankäytön suunnittelusta ja kaupunkimittauksesta, katujen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta, ympäristöterveydensuojelusta sekä Lahden, Hollolan ja Nastolan kuntien ympäristönsuojelusta.
Ikääntyvien erityistarpeet huomioidaan Teknisellä ja ympäristötoimiala
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2011 – 2020 tavoitteiden osalta.
mm.
seuraavien EDISTÄMME ESTEETTÖMYYTTÄ JA IKÄIHMISTEN KULKEMISTA TUKEVAA
JOUKKOLIIKENNETTÄ
Julkisten alueiden esteettömyys:
• esteettömyysnäkökulma otetaan huomioon kaikessa kaavoitustyössä
• tärkeimmistä kaavahankkeista sekä julkisten rakennusten kaavoista ja rakennuslupahakemuksista
pyydetään vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lausunnot, pienemmissä rakennushankkeissa
kohteen pääsuunnittelija täyttää rakennusvalvonnan ”Esteetön rakennus” – lomakkeen
• merkittävien yleisten alue- ja liikennekohteiden suunnitelmista on pyydetty vammaisneuvoston
lausunto. Tällaisia kohteita ovat olleet mm. Toriparkki, kauppatori ja Matkakeskus
• Teknisellä toimialalla on käynnistetty esteettömyyden hankeohjelman laatiminen, jossa määritellään esteettömyysasioiden menettelyt yleisten alueiden suunnittelussa, toteuttamisessa sekä
ylläpidossa Joukkoliikenne ( LSL, Lahden Seudun Liikenne)
• rollaattorin kanssa kulkevien matkustaminen on ollut ilmaista kaupunki- ja seutuliikenteessä 1.7.2014 lähtien
• kaikki Lahden kaupunkiliikenteessä toimivat linja-autot ovat matalalattiaisia ( 1.7.2014 lähtien)
• Joukkoliikennelautakunta on päättänyt, että laaditaan jatkoselvitys, jossa tutkitaan tarkemmin eri erityisryhmien matkustamista ja esteettömyyden parantamista Lahden seudun joukko-
liikenneviranomaisen järjestämässä liikenteessä
TUEMME SUKUPOLVIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JA YMMÄRRYKSEN
KEHITTYMISTÄ
Liipolan monitoimitalo / asukastupa
• Liipolan asuinalueohjelman 2013 – 15 rahoituksella toimivassa asukastuvassa kehitetään ja toteutetaan erilaisia toimintamuotoja, joissa eri sukupolvet voivat harrastaa ja toimia yhdessä –
mittarina sellaisten toimintojen lukumäärä ja osallistujamäärä, joissa tavoite toteutuu.
• Liipolan monitoimitalo valmistuu kesällä v. 2015. Valmistellaan käyttäjäryhmän puheenjohtajan
johdolla tavoitetta tukevia toimintamuotoja. Eri asukas- ja harrasteryhmien tilatarpeita selvitetään kevään 2015 aikana ja tarvittavat tilat osoitetaan.
55
KEHITÄMME IKÄIHMISTEN ASUMISTA JA ASUINYMPÄRISTÖJÄ KAUPUNGIN
PALVELUKONSEPTIN MUKAISESTI
”ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma 2013 – 2017”
• vahvistetaan ikääntyneiden asumiseen liittyvää kunnan strategista suunnittelua
• lisätään ikäihmisten asumista koskevaa ennakointia ja omaa vastuuta
• edistetään hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan, valtakunnallinen tavoite on
nostaa hissien rakentamisen määrä 200 hissistä 500 hissiin v. 2017 mennessä, Lahdessa tämä
tarkoittaa vähintään 10 jälkiasennushissiä / vuosi
• (Lahden hissiprojektin aikana v. 2009 – 13 on toteutettu 100 hissiä 5 vuodessa Lahden seudulle,
joista Lahteen n. 40 kpl eli 8 hissiä / vuosi)
• luodaan Lahteen suunnitelmallisesti uusia ns. seniorikortteleita, joissa on tarjolla eri tyyppisiä
ikäihmisille soveltuvia esteettömiä asuntoja ja asumista tukevia palveluja (esim. Launeen ja v. 2015 rakenteille lähtevä Kaarikadun seniorikortteli), edistetään senioreille soveltuvien palvelualueiden
syntymistä myös olemassa olevassa asuntokannassa
VAHVISTAMME KORJAUSNEUVONTAA JA ENNAKOIVIA KODIN MUUTOSTÖITÄ
Vahvistetaan korjausneuvonnan ja asiakasohjausyksikön yhteistyötä
• uusi vanhuspalvelulaki ja ikäihmisten palvelujen laatusuositus edellyttävät sitä, että hyvinvointia
tukevien kotikäyntien yhteydessä arvioidaan myös asunnon ja elinympäristön esteettömyyttä ja
annetaan sitä koskevia neuvoja ja ohjeita sekä apua
• ikäihmisten asuntojen korjausavustusten myöntämisestä vastaava asuntotoimen rakennus-
mestari (aravatarkastaja) ja Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja antavat vanhustyön henkilöstölle tarvittavaa koulutusta, tietoa ja materiaalia asunnon ja asuinympäristön esteettömyyden
arvioimiseksi
• tarvittavan tiedon tarjoamista em. tarkoitukseen lisätään ja järjestetään esteettömyysinfoja sekä
ikäihmisille että heille palveluja tarjoaville yhteistyökumppaneille
• yhteistyössä Ympäristöministeriön ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kanssa toteutetaan v. 2015 aikana kehittämishanke, jolla pyritään ennaltaehkäisevästi edistämään ikäihmisten
asuntojen esteettömyyttä, hanke toteutetaan siten, että esteettömyyskoulutetut SOTEn vanhusten palveluiden työntekijät arvioivat myös asunnon esteettömyyttä Liipolan yli 80- vuotiaiden
henkilöiden luokse tehtävien kotikäyntien yhteydessä, tavoitteena on uuden toimintamallin pilotointi ja vakiinnuttaminen
Käynnistämme kotona asumista tukevan teknologiahankkeen
• kaupungin ja yhteistyötahojen toimesta on Ladecin kehittämishankkeena käynnistetty v. 2014-15
”Esteettömyys on asumisen kehittämistä” – seminaarisarja, jonka puheenvuoroissa tarkastellaan
myös asumista tukevaa teknologiaa
• yhteistyö ikääntyvien asumisen älyteknologian toteuttamisessa (mm. Vanhusten asuntosäätiö)
56
5.4. Vanhusneuvosto
Vanhusneuvosto
on
toiminut
Lahdessa vuodesta 1997 saakka. Kaupunginhallitus nimitti
ensin vanhustenhuollon neuvottelukunnan, joka
jatkoi vuodesta 2001 alkaen toimintaansa vanhusneuvostona.
Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki
määrittelee vanhusneuvoston vaikutusvallan ja
vastuun. Vanhusneuvostolle kuuluvat ikäihmisiin
liittyvät asiat jo suunnitteluvaiheessa. Lahdessa
vanhusneuvosto valitaan valtuustokausittain.
Vanhusneuvoston tehtävinä on mm:
Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja
ikäihmisiä ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa
Edistää ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista päätöksentekoon
Edistää ja seurata eri hallinnonaloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten
ja ikäihmisten näkökulmasta sekä tehdä ja kehittää yhteistyötä eläkeläis-,
vanhus- ja veteraanijärjestöjen kanssa.
Vaikuttaa siihen, että palveluja, tukitoimia ja muita etuuksia kehitettäessä
huolehditaan niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikäihmisille
Edistää tiedottamista ja tiedonkulkua ikäihmisille tarkoitetuista palveluista
ja tukitoimista
Vanhusneuvosto on seurannut aktiivisesti ikä-
ihmisten palvelujen kehittämistä ja tilannetta
tutustumalla toimintaan sekä kuulemalla toiminnan vastuuhenkilöitä kokouksissaan. Vanhusneuvosto on myös aktiivisesti osallistunut
erilaisiin vanhuspalvelujen kehittämishankkeisiin
ja siten tuonut kehittämiseen mukaan asiakasnäkökulman.
Lahden kaupungin vanhusneuvosto on kiinnittänyt huomiota mm. lahtelaisten ikäihmisten
terveyspalveluihin ja joukkoliikenteeseen. Vanhusneuvosto on pitkään vaatinut kaupungilta
riittävän tilavaa toimintatilaa eläkeläisjärjestöille kaupungin keskustassa. Aktiivinen toiminta tukee ikäihmisten hyvää elämän laatua.
57
5.5. Lahden seurakuntayhtymä
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2013–2020 päivittäminen
Seurakuntayhtymä tukee lahtelaisten vanhusten arkipäivän elämää diakonisen vanhustyön
eri palvelujen kautta ja vahvistaa ikääntyvän
osallisuutta hengelliseen yhteisöön yleisen seurakuntatyön kautta. Seurakunta tavoittaa henkilöitä ja alueita, joihin kaupungin sosiaali- ja
terveystoimen palvelut eivät ulotu. Tavoitteena
on vahvistaa vanhuksen seurakuntayhteyttä niin,
että vanhus kokee elämänsä arvokkaaksi, olonsa turvalliseksi ja hänen elämänhalunsa säilyy. Toimintatavat suuntautuvat tulevaisuudessakin
kotiin, kodin ulkopuoliseen toimintaan ja vanhustentaloihin, palveluasumis- ja laitosyksikköihin yksityisen sielunhoidon ja yhteisöllisten ryhmä- ja hartaustilaisuuksien muodossa.
Tavoitteena vuotta 2020 kohti kuljettaessa
on huolehtia lahtelaisista ikääntyvistä ja monipuolistaa toimivaa yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Keskeisinä vanhuksia
palvelevina toimintamuotoina jatkuvat kotiehtoolliset, senioripysäkki-toiminta ja muut vertais-
ryhmätoiminnat, omaishoidettaville ja –hoitajille suunnatut toiminnat, sururyhmät ja
kotisaattohoitoon liittyvän sielunhoitotyön
kehittäminen. Diakonian vanhuksiin keskittyvän työn tarkoitus on tukea huonompiosaisia vanhuksia sekä niitä vanhuksia, joihin yhteys erityisesti diakonian kotikäyntityön ja
muiden palveluiden keinoin on mahdollista. Vapaaehtoistoiminnan suunnitelmallisuutta kehittämällä tuemme yhdessä seurakuntalaisten kanssa toimintamahdollisuuksien luomista kaupunkimme ikääntyneiden ihmisten parissa.
Lahden seurakuntayhtymän vanhustyön tavoitteita
1. Kehitämme hallintoa toimintaa tukevaksi, riittävän kevyeksi ja tehokkaaksi
Osatavoite
Vastuu
Olemme aloittellisia ja kannamme vastuuta vanhuspalveluiden ja
hallinnon alueellisesta kehittämisestä
Lahden seurakuntayhtymä
Johtoryhmä
Muodostetaan vuoden 2015 alusta lukien diakonia-sairaalasielunhoidon yksikkö yhteisen johtajan ja nimettävän
johtokunnan alaisuuteen
Yhteinen kirkkoneuvosto
Diakoniajohtaja
Johtava sairaalapastori
58
2. Vahvistamme yhteisöllisyyttä
Osatavoite
Vastuu
Toteutetaan Lahden surakuntayhtymän SAAVUTETTAVUUS -projekti
Ev.lut. seurakunnat, diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö
Kehitämme oman päivätoiminnan (seurakuntien omissa tiloissa)
toteutuksen rinnalla avointa päivätoimintaa Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelutalo Onnelanpolussa yhteistyössä muoden
toimijoiden kanssa.
Järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja ev.lut. seurakuntien
kanssa
Käynnistetään yhteistoiminta yksityisten hoivakotien kanssa
Launeen seurakunta
3. Kannamme vastuuta yksinäisistä ja ikääntyvistä ihmisistä tarjoamalla huolenpitoa ja yhdessä olemisen paikkoja
osatavoite
Vastuu
Käynnistetään yhteistoiminta sopimuspohjaisesti seurakuntien
hengellisten palveluiden toteuttamiseksi Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelutalo Onnelanpolussa.
Keski-Lahden ja Joutjärven seurakunnat,
diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö
Toteutetaan HelsinkiMissio ry:n kanssa Senioripysäkki toimintaa
yksinäisille ja itsemurhariskin keskellä eläville ikääntyneille
Keski-Lahden, Joutjärven ja Salpausselän seurakunnat,
Monitoimikeskus Takatasku
Lisäämme valmiuksia tunnistaa ikäihmisten päihteiden käytön
varhaista tunnistamista ja päihdetyöntekijöiden yhteistyötä eri
hoitoyksiköissä
Diakonia- ja sairaalasielunhoidon yksikkö, päihdetyö
Toteutetaan väkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmätoimintaa
Diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö yhteistyössä
Rikosuhripäivystyksen kanssa
Järjestetään matalan kynnyksen kohtaamisen paikkoja läheisensä
menettäneille
Launeen seurakunta
Haastatellaan yksi ikäluokka ikäihmisiä puhelimitse ja
kotikäynneillä.
Launeen seurakunta
Käynnistetään liikkuva pikakahvilatoiminta.
Launeen seurakunta
59
4. Vapaaehtoistyön toimijuuden laajentaminen ja vapaaehtoistyön koordinointi
osatavoite
Vastuu
Käynnistetään varamummo- tai vaaritoiminta
Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja kasvatystyä
Käynnistetään vapaaehtoistoimintaa Jalkarannan ja
Kärpäsen palvelutalossa
Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja ko. palvelutalot
Vanhustyön ja vapaaehtoistyön nivoutuminen tulevaisuudessa
Salpausselän seurakunnan isoiskoulutukseen
Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja nuorisotyö
Vapaaehtoistyön käynnistäminen kotisaattohoisossa
Diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö
Suurella sydämellä - vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelun
käytön laajentaminen
Lahden seurakuntayhtymä
Kirkkopalvelut
Parannamme vapaaehtoistyön koordinaatiota
seurakuntayhtymässä ja yhteistyöverkossa
Järjestetään yhteystyössä kaupungin, seurakuntayhtymän ja
kolmannen sektorin kanssa
5. Käytämme henkilöstövoimavaroja siellä, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurinta
osatavoite
Perutetaan diakonian ja sairaalasielunhoidon johtajan virka
vuoden 2015 alusta lukien.
Perustetaan diakonia- ja sairaalasielunhoidon johtajan virka vuoden
2015 alusta lukien
Yhteinen palvelutyö
Sairaalasielunhoito
Sisäisin järjestelyin ja tehtävänkuvamuutoksin perustetaan
sielunhoison koordinaattorin virka vuoden 2015 alusta lukien
Yhteinen palvelutyö
Sairaalasielunhoito
Paikallisseurakunnissa kohdennetaan olemassa olevia diakoniatyön Ev.lut. seurakunnissa kohdennetaan olemassa olevia diakoniantyön
resursseja vanhustyöhön
resursseja vanhustyöhön, erityisesti yksinäisiin, muistisairaisiin ja
muuten syrjäytymisvaarassa oleviin ikäihmisiin.
60
5.6. Yhdistystoiminta
Yhdistystoiminta on arvokas ja monipuolinen osa
ikääntyvien hyvinvointia, aktiivisuutta ja osallisuutta. Lahdessa toimii noin 20 rekisteröitynyttä
eläkeläisyhdistystä sekä lukuisa joukko rekisteröimättömiä kerhoja ja ryhmiä, joissa ikääntyvät
kokoontuvat säännöllisesti. Eläkeläisyhdistysten
yhteistyöelimenä toimii Lahden eläkeläisjärjestöjen ja – laitosten neuvottelukunta.
Ikääntyneet ovat kantavina voimina monenlaisessa
yhdistystoiminnassa. Usean terveys- ja sosiaalialan järjestön, liikuntaseuran tai kulttuuriyhdistyksen toiminta on aktiivisten eläkeläisten varassa.
Yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden osallistua,
vaikuttaa ja virkistyä. Niillä on tärkeä rooli tiedon ja vertaistuen jakajina sekä vapaaehtoistoiminnan organisoijina.
Keskinäinen yhteistyö lisää yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja tietoisuutta toisten yhdistysten
toiminnoista. Yhdistykset toimivat yhteistyössä
myös kaupungin, seurakuntien sekä kaupungissa
toimivien yritysten kanssa. Yhteisenä tavoitteena
on hyvien lahtelaisten toimintatapojen vahvistaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Lahden kaupunki voi tukea yhdistyksiä mm.
tarjoamalla asiantuntija-apua ja kokoontumistiloja. Tekemällä yhteistyötä yhdistysten, seurakuntien ja vapaaehtoistyön kanssa tuetaan
ikääntyneiden osallisuutta ja aktiivista elämää.
Yhdistykset tarjoavat suoran kontaktin palveluja käyttäviin kaupunkilaisiin, tätä kontaktia
kaupunki pystyy hyödyntämään mm. kehittäessään palveluja.
Yhdistystoiminta on luonteva tapa saada ikääntyneiden tiedot ja taidot käyttöön yhteiseksi
hyväksi ja iloksi. Vapaaehtoisuuteen perustuva
toiminta kehittyy kuitenkin yhdistyksen omista tarpeista ja toiminta-ajatuksesta lähtien. Kaupungin ja yhdistyksien yhteistyön tulos syntyy erilaisia lähtökohtia kunnioittavasta uutta
luovasta vuoropuhelusta.
Lahdessa ikääntyvien parissa toimivista yhdistyksistä saa tietoa mm. www.kumppanuusverkosto.fi ja www.neuvokas.org sivustoilta.
Yhdistysten yhteystietoja saa myös
PalveluSantrasta (03) 818 5555.
61
Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallista kumppanuutta
Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus–hankkeessa (2012-2015) on koottu yhteiseksi malliksi jo
vuosien ajan Lahden alueella työstettyä vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä. Eri tahojen (yhdistykset, säätiöt, kunta ja seurakunnat) yhdessä
toteuttama vapaaehtoistoiminnan koordinointi
pitää sisällään vapaaehtoisten yhteisen rekrytoinnin, virkistyksen, tiedotuksen ja vapaaehtoistoimintaa koordinoivien omasta jaksamisesta
huolehtimisen.
Yhteistyöllä tavoitellaan aitoa kumppanuutta,
joka mahdollistaa kattavan ja tarvelähtöisen vapaaehtoistoiminnan toteutumisen. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tuoda tukea, turvaa,
läheisyyttä, virikkeitä ja läsnäoloa sekä kohdatuksi tulemista monille tarvitseville. Vapaaehtoistoiminnassa myös vapaaehtoiset saavat itselleen hyvän mielen, auttamisen ja tarpeellisuuden
tunteen lisäksi oman elämään vertaisuutta sekä
merkityksellisyyttä. Vapaaehtoistoiminta vaatii
aina koordinointia onnistuakseen ja toimiakseen.
Koordinointimalli toimii käytännön toteutuksen tukena ja ohjaajana. Mallin mahdollistama yhteisvastuullinen vapaaehtoistoiminta perustuu
kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan vapaaehtoistoiminnan verkoston ja työryhmien kokoontumisiin. Ideana on, että verkostossa päätetään
työryhmiin vastuuhenkilöt, jotka yhdessä sopivat tulevista toiminnoista ja tapahtumista sekä
innostavat kaikkia toimijoita yhteiseen toimintaan vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla pienetkin
toimijat onnistuvat rekrytoimaan ja mahdollistamaan vapaaehtoistoimintaa. Verkostossa
tietämys eri tahojen vapaaehtoistoiminnasta lisääntyy ja yhteistoiminnalla saadaan lisää resursseja toiminnan toteutukseen. Yhdessä
tehden mahdollistuu myös näkyvyys ja tunnettuus vapaaehtoistoiminnalle. Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja tarvelähtöinen yhteistyö
hyödyttää mukana olevia toimijoita ja vapaaehtoisia. Ajassa mukana elävä reagointi onnistuu hyvin yhteisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Mallin avulla mahdollistuu monipuolinen vapaaehtoistoiminnan toteutus.
Vapaaehtoistoiminnan verkosto
Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin sitoutuneet tahot kokoontuvat 2 krt/vuosi
Vapaaehtoisten
Rekry-työryhmä
Infot ja rekryt
Paikalliset ja
valtakunnalliset
tapahtumat
Nettisivu
Vapaaehtoisten
virkistys ja koulutus
työryhmä
Verkoston
toteuttama virkistys
keväällä ja
opiskelijoiden
toteuttama syksyllä
Vapaaehtoistoiminnan
Koordinaattoreiden
virkistys, koulutus ja
oma jaksaminen
Mediatiedotteet
Yhteisvastuullinen
pienryhmä
viestintä ja näkyvyys
työryhmä
Yhteiset postikortit
Yhteisesite
Suurella sydämellä
Virkistykset kevät
ja syksy
Facebook-sivu
Vuosikello
Aktiivinen vapaaehtoistoiminta
, tyytyväiset vapaaehtoiset ja
sitoutuneet toimijatahot
62
Esimerkkejä lahtelaisesta yhdistystoiminnasta
HARJULAN SETLEMENTTI RY
Harjulan Setlementti on monipuolisia yleishyödyllisiä palveluja päijäthämäläisille ihmisille, yhteisöille
ja yrityksille tuottava yhdistys. Harjula-keskus on ikääntyneiden kohtaamispaikka ja kansalaistoiminnan keskus Harjulankatu 7:ssa Lahdessa.
Harjulan Kansalaistoiminta on ikääntyville suunnattua, kaikille avointa ja pääosin maksutonta monipuolista, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden osallistua, harrastaa,
saada ikätovereiden vertaistukea ja toimia yhdessä arkipäivisin. Harjulan kansalaistoiminta järjestää erilaista pienryhmätoimintaa, tapahtumia ja juhlia, yhteislaulutilaisuuksia, konsertteja, tansseja
sekä tietoa antavia teemaluentoja ja –tapahtumia. Toimintaan voi osallistua myös liikuntakyvyltään heikentyneet ikäihmiset.
Tulevaisuudessa Harjula kehittää erityisesti ikääntyneiden toimintakykyyn, hyvinvointiin sekä muistisairauksiin ja turvalliseen kotona asumiseen liittyvää osaamistaan. Tulevaisuudessa Harjula-keskus
toimii edelleen avoimena kansalais- sekä vapaaehtoistoiminnan keskuksena. Harjula toimii ikäihmisten
harraste- ja pienryhmätoiminnan sekä monipuolisen vapaaehtois- ja vertaistoiminnan mahdollistajana ja aktiivisena kehittäjänä. Harjula kehittää edelleen senioriasumista Harjulakodeissa sekä tukee talojen yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja hyvää asumisviihtyisyyttä.
Harjula jatkaa edelleen monipuolista vanhusten toimintakykyä tukevaa vanhustyötä ja
on aktiivisesti mukana kehittämässä ikääntyvien palveluita yhdessä paikallisten yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa.
Lisätietoja: www.harjulansetlementti.fi
LAHDEN LÄHIMMÄISPALVELU
Lahden Lähimmäispalvelu ry. on voittoa tavoittelematon, ikääntyneiden parissa toimiva yhdistys.
Yhdistys edistää Lahden alueella asuvien vanhusten ja muiden avuntarpeessa olevien hyvinvointia ja kotona asumista täydentäen kunnallista sosiaali- ja terveystoimen strategiaa. Toiminnassa huomioidaan vanhusten yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Yhdistys pyrkii myös kehittämään lähimmäisvastuuta.
Yhdistyksen toimitilat ovat Ystäväpirtissä, Kiveriön kaupunginosassa. Yhdistyksellä on vapaaehtoistoimintaa ja ryhmätoimintaa, joihin saadaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Vapaaehtoistoiminta on organisoitua, monimuotoista ja sen tavoitteena on tukea ikääntyneiden arkea kodeissa, palvelutaloissa ja sairaalassa. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoiset ja tarjoaa eri-ikäisille ihmisille luotettavan, monipuolisen osallistumismahdollisuuden lähimmäistyöhön.
Yhdistyksellä on ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa eri puolilla Lahtea. Ryhmiä toimii sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten ohjaamina. Toiminnan tavoitteena on osallistaa ikääntyneitä
järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tiedottamalla alueella olevasta tarjonnasta.
Yhdistyksen tulevaisuuden näkymät ovat haasteelliset. Toimintaa tarvitaan,
ikääntyneiden joukossa on paljon yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yhteisöllisyyden kehittäminen vaatii jatkuvaa huomioimista. Haasteet liittyvätkin suurelta osin
toiminnan rahoituksen epävarmuuteen.
63
Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry
Muistiyhdistys on muistisairaiden ja heidän läheistensä etujärjestö ja toimii yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa. Muistiyhdistyksen toimitilat sijaitsevat Lahdessa,
mutta sen toimialueena on koko Päijät-Häme. Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoittaa
tällä hetkellä yhdistyksen kahta toimintamuotoa; Muistiluotsia sekä PääOma –hanketta.
Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskuksen tehtävänä on tarjota asiakkailleen vertaisryhmätoimintaa,
ohjausta, neuvontaa sekä vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi tehtävänä on tiedonlevitys, verkottuminen
sekä vaikuttamistyö. Yhdistyksessä on myös PääOma hanke (v.2012-2015), jossa on tarkoituksena
tukea kognitiivisen ryhmäharjoittelun avulla muistisairaiden ja muistihäiriöisten toimintakykyä sekä
elämänlaatua.
Yhdistyksen tarjoamissa palveluissa korostuu vertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Toiminnan
tavoitteena on taata kattava ja laadukas tieto, tuki ja toiminta alueen muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä edistää heidän osallisuuttaan mahdollistamalla aktiivinen vapaaehtois- ja vertaistoiminta. Tavoitteena on myös vahvistaa muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumista.
Päijät-Hämeen
Omaishoitajat ja Läheiset ry
Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja läheiset ry on Päijät-Hämeen 11 kunnan alueella oleva omaishoitoperheiden tukijärjestö. Perustehtävänä on tukea omaishoitoperheitä elämän erilaisissa muutostilanteissa sekä toimia heidän jaksamisensa parhaaksi. Yhdistys järjestää mm. vertaistukitoimintaa, valmennusta, liikuntaa ja hyvinvointia tukevia ryhmiä,
virkistystoimintaa ja erilaisia keskustelutilaisuuksia, sekä päättäjien ja omaishoitajien tapaamisia.
Yhdistys pyrkii kaikessa toiminnassaan huomioimaan jäsentensä mielipiteet ja tarpeet sekä ohjaamaan
toimintaansa asiakkaiden toivomaan suuntaan.
Lahdessa toimivat mm. seuraavat eläkeläis- ja veteraanijärjestöt: Eläkeliiton Lahden yhdistys ry, Eläkeläiset r.y, Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y., Enso-Gutzeit Lahden Eläkeläiset r.y., Keski-Lahden Sotaveteraanit ry, Lahden Eläkkeensaajat ry, Lahden Kansalliset Seniorit ry, Lahden kunnalliset eläkeläiset ry, Lahden Rintamaveteraanit ry, Lahden Seudun Rintamanaiset ry, Lahden Seudun Varhaiseläkeläiset ry, Lahden Sotaveteraanipiiri r.y., Lahden Sotaveteraanipiirin Veljestuki r.y, Maahanmuuttajaeläkeläiset Suomessa ry, Rintamaveteraanien Päijät-Hämeen piiri ry, Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piiri ry,
Starckjohann’in Eläkeläiset r.y.
64
5.7. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ikääntyville
Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu edellyttää palvelujen tuottamista ja kehittämistä eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikääntyvien hoito ja hoiva järjestetään
usein yhdistäen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yritykset ja järjestöt tuottavat noin kolmanneksen ikääntyvien palveluista
ja ovat tärkeä osa paikallista elinkeinotoimintaa. Lahdessa ikääntyvien eri sektorien palveluntuottajat tapaavat toisensa säännöllisesti. Tapaamisissa käsitellään palveluihin liittyviä ajankohtaisia
aiheita. Lisäksi järjestetään alakohtaisia keskustelutilaisuuksia esim. kotipalveluja tai asumispalveluja tuottaville tahoille. Palveluja kilpailutettaessa
ja uusia palveluseteleitä suunniteltaessa järjestetään toimijoille markkinavuoropuheluja.
rekisterissä on myös Lahdessa toimivia valtakunnallisia yrityksiä sekä kolmannen sektorin palveluntuottajia.
Palveluntuottajien
verkostoituminen
lisää
asiakkaan
valinnanmahdollisuuksia,
mm. tukemalla erikokoisten yritysten toimintaa. PalveluSantran verkoston tarkoituksena on auttaa ikääntynyttä asiakasta löytämään taitava
ja turvallinen palveluntuottaja auttamaan arjessa selviämisessä. Asiakas voi valita tarvitsemansa palvelut palvelukohtaisesta hinnastosta
ja häntä opastetaan palvelujen käytössä mm.
palvelusopimuksen teossa ja kotitalousvähennyksen hakemisessa. Toiminta tukee asiakkaan
omaehtoisia elämänvalintoja ja ohjaa hänet tarvittaessa myös julkisten palvelujen käyttäjäksi.
PalveluSantra osallistuu ikääntyvien palvelujen
kehittämiseen sekä omassa verkostossaan että
julkisilla foorumeilla. Vuoropuhelu eri sektoreiden
välillä ja suorat kontaktit ikääntyneisiin asiakkaiAlueen yksityiset ja kolmannen sektorin palve- siin mahdollistavat asiakaslähtöisen palvelujen
luntuottajat ovat järjestäytyneet Päijät-Hämeen kehittämistoiminnan. PalveluSantra tarjoaa myös
hyvinvointipalvelujen kehitys ry:ksi. Yhdistys yritysneuvontaa hyvinvointialan yrittäjille.
ylläpitää ikääntyvien palvelunvälityskeskus Pal- Lahden kaupunki hyödyntää PalveluSantran veluSantraa, joka tuottaa ikääntyvien neuvonta- palveluntuottajarekisteriä omassa asiakasohjapalveluja asiakasohjausyksikkö Siirissä. Palvelu- uksessaan asiakasohjausyksikkö Siirissä. PalveluSantran palveluntuottajarekisteriin kuului vuoden Santra ylläpitää palveluntuottajarekisteriä myös
2015 alussa noin 140 palveluntuottajaa. Valtaosa kaupungin palvelusetelitoimintaa varten.
tuottajista on pieniä kotipalveluyrityksiä, mutta
PalveluSantran
palveluntuottajarekisteri
65
6
Ikääntyneiden hyvinvointia ohjaava keskeinen
lainsäädäntö
Sosiaali- ja terveyden huollon palvelut on Suomessa pitkälle ohjeistettu ja niitä valvotaan
tarkasti. Ikäihmisten palveluja määrittävät mm.
seuraavat lait ja säädökset: Vanhuspalvelulaki,
Terveydenhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki, THL:n
suositukset sekä valtakunnalliset toimenpideohjelmat.
den edistämisestä, ohjaus- ja neuvontapalveluista
sekä kuntoutuksesta on sisällytetty myös Terveydenhuoltolakiin, joka ohjaa terveyspalvelujen järjestämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut Ikäihmisten palvelujen
laatusuosituksen (2013:11), jonka tavoitteena on
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi- turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut
sesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosi(Vanhuspalvelulaki) astui voimaan 1.7.2013. Laki tusten liitteestä selviää tarkemmin eri palveluja
velvoittaa kuntia panostamaan iäkkäiden hyvin- koskeva lainsäädäntö ja suositukset.
voinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen Lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palsekä iäkkäille tarjottavien palvelujen laadun- velujen järjestämisvastuu on kunnalla. Kunta voi
hallintaan ja –valvontaan. Laki kehittää kuntia tuottaa palvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä tai
ottamaan ikääntyvät kuntalaiset entistä pa- kolmannelta sektorilta. Kunnan velvollisuus on
remmin mukaan heille suunnattujen palvelujen valvoa palvelun tuottajia ja varmistaa palvelujen
suunnitteluun. Laki on luonteeltaan sosiaali- ja saatavuus, kattavuus ja laatu. Kunnan ja palvelun-
terveydenhuollon erityislaki, joka täydentää so- tuottajien toimintaa valvovat Valvira ja aluehalsiaali- ja terveydenhuollon yleislakeja ja eräitä lintoviranomaiset.
sosiaalihuollon erityislakeja. Velvoitteet tervey-
66
7
Ikääntyneiden hyvinvointia tukevat
kehittämishankkeet
Lahden alueella on aktiivisesti osallistuttu sekä seudullisiin että valtakunnallisiin ikääntyneiden palvelujen kehittämishankkeisiin. Lahden kaupungin omissa hankkeissa on kehitetty mm. kotihoidossa käytettävää teknologiaa, ryhmätoimintamalleja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, liikunta- ja kulttuurikummitoimintaa sekä ikääntyneiden asiakasohjausta. Kehittämishankkeet on toteutettu ja juurrutettu
eri toimialojen palvelusisältöihin ja niistä on kerrottu kunkin toimialan esittelyn yhteydessä.
Hankkeita on toteutettu eri toimijoiden verkostoyhteistyönä. Kehittämistoiminnassa yhteistyökumppaneina ovat olleet Lahdessa toimivat korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä yritykset ja laaja järjestökenttä. Lahden kaupunki ja muut toimijat kannustavat omia yksiköitään jatkuvaan palvelujen kehittämiseen Ikääntyneiden hyvinvointistrategian mukaisesti.
Lahtelainen ikääntynyt voi itse suunnitella omat
palvelunsa asiakasohjausyksikkö Siirissä, jossa
neuvotaan yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin tarjoamien palvelujen käytössä. Apua saa myös
erilaisten etuuksien hakemiseen. Mikäli asiakkaan
palvelutarve vaatii, Siiristä voi tilata asiakasohjaajan kotikäynnille tekemään palvelutarpeen arvioinnin. Siirin toimintamalli kehitettiin Sosiaali- ja
terveysministeriön rahoittamassa Ikäpalo-hankkeessa. Palvelu toteutetaan monitoimijamallilla,
neuvontapalveluista vastaa yhdistyksen ylläpitämä PalveluSantra (lisätietoja 03 818 5555).
Kotihoidolla on ollut käytössä sähkölukko vuodesta
2011 asti, samaa järjestelmää käyttävät Lahdessa
myös pelastuslaitos ja ensihoito. Uusi teknologia
kotihoidon tueksi –hanke jatkaa kehittämistyötä.
Hankkeessa pilotoidaan virtuaalikäyntejä sekä
gps-seurattavan turvarannekkeen ja hälyttävän
lääkedosetin käyttöä. (Lisätietoja projektipäällikkö
Eija Repo, (044 716 1683)
67