Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2015-2020
Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2015-2020 1. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011–2013 asetettujen tavoitteiden arviointi................................................................................ 5 2. Ikääntyneiden hyvinvoinnin keihäänkärjet ja tavoitteet Lahdessa 2015–2020....................................................................................................... 8 3. Ikääntyneiden hyvinvoinnin arviointi ......................................................................13 4. Lahtelaisten ikääntyneiden määrä ja palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät . .............................................................................................................................19 4.1. Lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointi ja terveys ...........................................19 4.2. Työikäisten määrä laskussa ja eläkeläisten määrä kasvussa .....................26 5. Ikääntyneiden hyvinvoinnin avaintoimijat Lahdessa ...........................................34 5.1. Sosiaali- ja terveystoimiala................................................................................34 5.2. Sivistystoimiala ....................................................................................................51 5.3. Tekninen ja ympäristötoimiala .........................................................................55 5.4. Vanhusneuvosto....................................................................................................57 5.5. Lahden seurakuntayhtymä ................................................................................58 5.6. Yhdistystoiminta...................................................................................................61 5.7. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ikääntyville ..........64 6. Ikääntyneiden hyvinvointia ohjaava keskeinen lainsäädäntö.............................65 7. Ikääntyneiden hyvinvointia tukeva kehittämistoiminta.......................................66 2 Esipuhe Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma 2011 – 2020 on merkitty tiedoksi Lahden kaupunginhallituksessa marraskuussa 2011. Kaupunginhallituksen käsittelyssä suunnitelmaa on edellytetty päivitettävän kahden vuoden välein. Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 asettaa työryhmän Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivittämistä varten. Työryhmän tehtävänä oli päivittää Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmaa ja huomioida päivitystyössä vanhuspalvelulain suunnitelmalle asettamat edellytykset. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman ensisijainen tavoite on edistää ikäihmisten hyvinvointia laaja-alaisessa yhteistyössä. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman visioksi on asetettu lahtelaisten ikääntyneiden mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja. Ikäihmisten hyvinvointi, elämän merkityksellisyys ja mahdollisuus osallistua yhteiskunnassa on kaikkien yhteinen asia. Nopeasti etenevä ikääntyneiden palvelujen palvelurakenteen muutos ja ikäihmisten palvelujen valtakunnalliset tavoitteet sekä uudistunut lainsäädäntö edellyttivät suunnitelman ennakoitua perusteellisempaa uudistamista. Vanhuspalvelulaki, laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, velvoittaa kaupungin laatimaan suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Lain mukaan suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma tulee laatia osana kaupungin strategista suunnittelua ja suunnitelma tulee hyväksyä kaupunginvaltuustossa valtuustokausittain. Vanhuspalvelulain mukaan ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa tulee arvioida ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä. Suunnitelmassa tulee määritellä tavoitteet ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä ikääntyneelle väestölle tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kehittämiseksi. Lisäksi suunnitelmassa tulee määritellä ne toimenpiteet, joilla kaupunki vastaa ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, sekä arvioitava ne voimavarat, jotka tarvitaan toimenpiteiden toteuttamiseksi. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on myös määriteltävä eri toimialojen vastuut toimenpiteiden toteuttamisessa; sekä määriteltävä, miten kaupunki toteuttaa yhteistyötä julkisten tahojen, yritysten sekä ikääntynyttä väestöä edustavien järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Kaupungin on otettava ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma huomioon 3 valmisteltaessa ikääntyneen väestön asemaan ja iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin palveluihin vaikuttavaa päätöksentekoa, talousarviota ja -suunnitelmaa sekä hyvinvointikertomusta. Tässä ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa tarkastellaan ensin Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2011 – 2020 tavoitteiden toteutumista. Sen jälkeen suunnitelmassa on esitetty ikäihmisten hyvinvoinnin keihäänkärkitavoitteet ja tuloskortti. Tuloskorttiin on koottu konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä keihäänkärkitavoitteiden toteuttamiseksi. Kullekin osatavoitteelle on määritelty vastuutaho, joka vastaa tavoitteen toteutumisesta ja arvioinnista. Tämän jälkeen on esitetty, miten ikäihmisten hyvinvointia arvioidaan. Ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi toteutetaan osana Lahden kaupungin hyvinvoinnin arviointia. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa on tarkasteltu myös Lahden kaupungin väestörakennetta ikääntymisen näkökulmasta sekä tunnistettu niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat ikäihmisten hyvinvointiin, ja joihin tulee kiinnittää erityishuomioita. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma sisältää myös sosiaali- ja terveystoimialan palvelurakenteen kehittämisohjelman, jossa on tarkasteltu ikäihmisten asiakaslähtoisten palvelujen palvelukokonaisuutta ja palvelujen keskeisiä kehittämisen painopistealueita. Tämän jälkeen on tarkasteltu ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavien muiden keskeisten toimijoiden toimintaa ja toiminnan kehittämistä ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta. Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma on päivitetty laaja-alaisessa yhteistyössä Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan ohjauksessa. Suunnitelman laatimisessa on tehty yhteistyötä vanhusneuvoston kanssa. Päivitystyöhön ovat osallistuneet Teknisen- ja ympäristötoimialan edustajana Ari Juhanila, Sivistystoimialan edustajana Mari YläSankola-Peltola, Lahden kaupunginhallituksen edustajana Sari Niinistö, Sosiaali- ja terveyslautakunnan edustajana Kari Lempinen, Lahden Vanhusneuvoston edustajana Eila Jokinen, Lahden seurakuntayhtymän edustajana Päivi Rask, Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n edustajana Pirjo Nieminen ja Sosiaalialan osaamiskeskus Verson edustajana Kirsi Kuusinen-James. Työryhmän puheenjohtajana on toiminut Sosiaali- ja terveystoimialalta Ismo Rautiainen ja sihteerinä Corinne Soini. Suunnitelman kokoamisessa on avustanut Pirjo Nieminen. Työryhmän työskentelyyn ovat asiantuntijoina osallistuneet Ari Tuupainen ja Sirpa Kaunomäki Harjulan Setlementti ry:stä, Tiina Mäkelä Lahden Diakoniasäätiöstä, Sanna Mäkinen Lahden vanhusten asuntosäätiöstä, Sami Makkula Lahden Ammattikorkeakoulusta sekä Isto Vanhamäki LADEC Oy:stä. Lämmin kiitos kaikille suunnitelman päivitystyöhön ja valmisteluun osallistuneille. Lahdessa 27.02.2015 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja 4 1 Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 – 2013 asetettujen tavoitteiden arviointi Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 – 2020 on tunnistettu keskeiset palvelujen kehittämistarpeet: • Lahdessa on kehitettävä kotihoitoa, senioriasumista, vanhusten palveluasumista ja eri toimijoiden yhteistyötä. • Palveluja järjestettäessä tulee lisätä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Yhdessä on haettava uusia toimintamalleja kotona asumisen tukemiseksi ja yhteisöllisyyden parantamiseksi. • Rakentamisessa ja joukkoliikenneratkaisuissa on nykyistä enemmän otettava huomioon ikäihmiset ja heidän palvelutarpeensa kasvu. Vuosina 2011 – 2014 Lahti on panostanut voi- tui Heinola, muita kumppaneita olivat Vantaa ja makkaasti kotihoidon kehittämiseen ja kotona Hämeenlinna. asumista tukeviin palveluihin ottamalla käyttöön Alla olevaan taulukkoon on koottu Lahden mm. kotihoidon sähkölukon ja toiminnanohjaus- ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 – järjestelmät sekä kehittämällä kotihoidon palve- 2020 asetetut konkreettiset tavoitteet vuodelle luja. Lisäksi kotihoitoon on kohdistettu uusia re- 2015 ja niiden arviointi. sursseja. Vanhusten palveluasumista on kehitetty voimakkaasti osana vanhusten palveluraken- Visiot vuodelle 2020 nemuutosta. Samalla on kehitetty ikäihmisten asumista ja asuinympäristöjen esteettömyyttä Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmassa 2011 – laajemminkin. Joukkoliikenteen kehittämisessä 2020 on asetettu vuodelle 2020 visiot: on huomioitu esteettömyys ja palveluliikenne Helmi -toimintaa on kehitetty ikäihmisten tar- • Lahtelainen vanhus kokee voivansa paremmin peet huomioiden. kuin 2011 ja on palveluihinsa tyytyväinen. • Lahti on kansallinen ja jopa pohjoismaiIkääntyneiden palveluja on kehitetty laajasnen esimerkkikaupunki ikäihmisten palvelu- sa verkostoyhteistyössä sekä naapurikuntirakenteen toimivuudessa. en että muiden toimijoiden kanssa. Keskei- • Lahti on ikäihmisten hyvinvointitutkimuksen siä kehittämishankkeita ovat olleet IkäKaste 2 kärkikaupunki Suomessa. Päijät-Hämeen PÄTEVÄ - osahanke, jossa kehi- • Palvelurakenne on vahvasti kotihoitopainottettiin päivätoimintaa ja perhehoitoa (2011 – teinen toimijoina kunta, yksityiset yritykset 2013) sekä vanhuspalvelulain toimeenpanoon ja kolmas sektori. liittyvä Lahden hallinnoima Ikäpalo -hanke • Lahtelaisten palvelujen saatavuus suhteessa (2013 – 2014). Hankkeessa kehitettiin ikäihmisten lisääntyvään vanhusväestön määrään säilyy tavoitteellista neuvontaa ja palveluohjausta. nykyisellä tasolla. Seudun kunnista Ikäpalo -hankkeeseen osallis- 5 Tavoite 2011 - 2013 Tavoitteen toteutumisen arviointi Lahdessa on alueellisesti järjestettyä toimintakykyä tukevaa säännöllistä päivätoimintaa vanhuksille. mm. Lehtiojan Palvelukeskuksessa. Kuntouttavaa päivätoimintaa on jouduttu vaikean taloustilanteen vuoksi supistamaan. Käyttöön on otettu päivätoiminnan palveluseteli. Uutena toimintana on käynnistetty ikäihmisten avointa toimintaa. Avointa toimintaa järjestää kolmas sektori kattavasti, mutta avoimen toiminnan tarve on nykyistä suurempi. Ikäkorttelitoimintaa on vakinaistettu. Ikäkorttelitoiminta toimii, mutta sen olemassaoloon liittyy tiukentuneen taloustilanteen vuoksi uhkia. Toiminnan säilyttämiseen on vahva tahtotila ja toimintaa on kehitetty osana Voimaa vanhuuteen -hanketta ja toiminnassa on hyödynnetty vapaaehtoistyötä. Lahdessa on toimiva muistisairauksien tutkimus - ja hoitojärjestelmä. Lahteen on perustettu Geriatrinen keskus vuonna 2013, joka tuottaa muistisairauksien tutkimus- ja hoitopalveluja sekä koordinoi muistisairauksien hoidon kehittämistä. Muistisairauksien hoitoon panostetaan osana palvelurakenteen kehittämistä. Palveluja tuotetaan nykyistä enemmän yhteistyössä muiden Päijät-Hämeen toimijoiden kanssa. Palvelujen yhteistuottaminen on edennyt hitaasti. Merkittävin seudullinen palvelu on vaativan kuntoutuksen osastohoidon palvelut Lahden kaupunginsairaalassa, josta on tehty sopimus muiden seudun kuntien kanssa. Saattohoidon palvelut on tuotteistettu seudullista toimintaa varten, mutta sopimuksia ei ole tehty. Seudullisesti on suunniteltu ikäihmisten akuuttigeriatrista hoitoa keskussairaalan päivystysaelueen yhteyteen. Lahdessa on vanhusasiamies auttamassa tarvittavien Vanhusasiamiestä ei ole. Sen sijaan Lahdessa on avattu ikäihmisten keskitetty palvelujen löytämisessä ja oikeudellisissa kysymykasiakasohjausyksikkö Siiri, joka vastaa tavoitteen mukaiseen tarpeeseen. sissä. Omaishoidossa on monipuolinen tukitoimien valikko ja hoitajalla on hyvät valintamahdollisuudet vapaajärjestelyissä. Omaishoitajien tukea on kehitetty yhteistyössä Päijät-Hämeen omaishoitajat ry:n ja SPR:n Lahden alueen kanssa. Painopiste on ollut omaishoitajien valmennuksessa. Omaishoidon vapaan aikaisen hoidon järjestelyihin on olemassa kattava palveluvalikko. Muuta tukemista on jouduttu rajoittamaan tiukentuneen taloustilanteen vuoksi. Liikennettä on kehitetty ikäihmisten näkökulmasta: joukkoliikenneverkko on kattava, matalalattiabusseja ja kattava eläkeläislippu on käytössä ja kuljetukset on sovitettu toimintoihin. Joukkoliikenne on kattava ja osana joukkoliikenteen kilpailutusta on huomioitu entistä paremmin liikuntaesteisten mahdollisuus käyttää joukkoliikenteen palveluja. Eläkeläislippua ei ole käytössä. Lisäksi Palveluliikenne Helmin toimintaa on kehitetty. Liikuntaa, kulttuuria ja harrastetoimintaa on kattavasti Arvion mukaan Lahdessa on kattavasti tarjolla liikunta-, kulttuuri- ja harrastesaatavilla ja toimintaan on osoitettu seniorikortti. toimintaa myös ikääntyneille. Erityisesti vähävaraisten ikääntyneiden mahdollisuus käyttää palveluja on heikentynyt, koska osassa palveluja asiakkaan maksuosuutta on jouduttu nostamaan. Myös maksuttomia palveluja on tarjolla, mutta kysyntä on tarjontaa suurempaa. Lahdessa on palvelukeskus, missä järjestöillä on yhteiset kokoontumistilat. Osana Kumppanuuskeskus-hanketta (2012-2015) on kehitetty yhdistysten yhteistyötä. Lahden kaupunki huolehtii siitä, että raskasta ympärivuorokautista palveluasumista on tarjolla valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Palvelut on järjestetty sekä omana että ostettuna toimintana ja palvelusetelin avulla. Osana vanhusten palvelurakennemuutosta laitoshoidon palveluja on korvattu palveluasumisen palveluilla. Valtakunnallinen tavoitetaso saavutetaan vuonna 2015. Palvelurakenteen kehittämistä jatketaan. Palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti hyödyntäen kattavasti eri palvelujen järjestämistapoja. Lahden kaupunki mahdollistaa kolmannen sektorin, yksityissektorin ja yhteiskunnallisten yritysten palvelutuotantoa kotihoidon, senioriasumisen ja kevyen palveluasumisen alueella. Kaupunki on edistänyt osana monituottajamallin toimeenpanoa kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin toimintaedellytyksiä, mutta myös kilpailua. Yhteiskunnallisten yritysten toiminnan edistämisessä ei ole edetty. Terveyskioskien tai muiden matalan kynnyksen yhteispalvelupisteiden yhteydessä on vanhusneuvolaverkosto. Toimintaa toteutetaan poikkihallinnollisessa yhteistyössä. Osana Trion terveyskioskia toimii seniorineuvola. Ikäihmisten keskitetty asiakasohjaus Siiri on käynnistetty keväällä 2014. 6 Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivityksen yhteydessä nähtiin tarpeelli- seksi tarkastella visiota uudelleen sekä tunnistaa sellaisia ikäihmisten hyvinvoinnin keihäänkärkitavoitteita, jotka perustuvat lahtelaisen ikäihmisen näkökulmaan. Tämän vuoksi Ikäihmisten hyvinvoinnin visio ja keihäänkärkitavoitteet on osana hyvinvointisuunnitelman päivitystyötä muotoiltu uudelleen. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivitys ja ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivitys aloitettiin keväällä 2013. Suunnitelma on tarkoitus päivittää kahden vuoden välein. Suunnitelman päivittämisen ajankohtaan ajoittui uuden vanhuspalvelulain voimaantulo sekä ennakoitua nopeampi tarve kehittää ikäihmisten palvelurakennetta. Talouden tiukentuminen ja uuden tilanteen aiheuttamat reunaehdot, Lah- den ikääntyvän väestön määrän nopea kasvu ja siitä johtuva räjähdysmäinen palvelutarpeiden lisääntyminen ovat edellyttäneet palvelurakenteen nopeaa muutosta ja ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden syvällisempää tarkastelua ja laaja-alaisempaa valmisteluun liittyvää verkostoyhteistyötä. Tämän vuoksi myös suunnitelman päivitystyöhön on kulunut aikaa. Palvelurakennemuutoksen toimeenpano on myös vaatinut resurssien kohdentamista muuhun kuin suunnitelman päivitystyöhön, mikä on osaltaan viivästyttänyt suunnitelman kirjoittamista. Ikäihmisten hyvinvointia on arvioitu säännöllisesti osana Lahden kaupungin hyvinvoinnin arviointityötä ja siitä on raportoitu Lahden kaupungin hyvinvointikertomuksessa. Ikäihmisten hyvinvoinnin arviointi on otettu huomioon Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman päivityksessä ja uusien tavoitteiden asettamisessa. Tämä hyvinvointisuunnitelma sisältää katsauksen lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointiin ja siihen vaikuttaviin tekijöihin. 7 2 Ikääntyneiden hyvinvoinnin keihäänkärjet ja tavoitteet Lahdessa 2015–2020 Lahti on houkutteleva, elinvoimainen ympäristökaupunki, jossa ikäihmiset voivat hyvin. Heillä on mahdollisuus toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja. turvallisuus ja yhteisöllisyys rakentuvat elinympäristössä esteettömyys turvallisuus teknologia yhteisöllisyys palvelurakenne valinnanvapaus mahdollistaa oikean avun ennaltaehkäisy asiakaslähtöinen palveluohjaus valinnanvapaus 8 mielekäs arki syntyy toimien vaikuttaminen päättäminen toimiminen asenne lähtee arvostuksesta asenne senioriosaaminen ammattiosaaminen Lahtelaisten ikäihmisten hyvinvoinnin tavoitteet ja seuranta Asenne lähtee arvostuksesta Lahtelainen ikäihminen kokee itsensä arvostetuksi, ihminen voi ikääntyä osana omaa ympäristöään. 1. Vahvistamme lahtelaista ikääntynyttä itsenäisenä ja vastuullisena toimijana sekä edistämme positiivista suhtautumista ikääntymiseen Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Tiedotamme ikääntymisestä ja järjestämme aktiivista ikääntymistä tukevia tapahtumia ja toimintaa Asiakasohjauksen asiakasmäärä Asiakasohjausyksikkö Siirin osallistuminen ikäihmisille järjestettäviin tilaisuuksiin. PalveluSantra vastaa seurannan toteuttamisesta. Edistämme esteettömyyttä ja ikäihmisten kulkemista tukevaa joukkoliikennettä. Huolehditaan suunnittelussa julkisten alueiden esteettömyydestä. Joukkoliikenne on esteetön. HELMI -taksin käyttö lisääntyy ja asiakkaat ovat palveluun tyytyväisiä. Tekninen ja ympäristötoimiala seuraa suunnittelua ja toteutusta. Tuemme sukupolvien välisen yhteistyön ja ymmärryksen kehittymistä. Koulut, päiväkodit ja monitoimitalot tekevät yhteistyötä vanhuspalvelujen toimijoiden kanssa. Vammaispalvelut seuraa kuljetuspalveluiden käyttäjämääriä ja toteutusta. Tekninen ja ympäristötoimiala ja sivistystoimiala seuraavat yhteistyön toteutumista. 2. Parannamme vanhustyön vetovoimaisuutta Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Parannamme oppilaitosyhteistyötä ja kehitämme varhaista rekrytointia. Järjestetään oppilaitosten kanssa rekrytointitilaisuuksia ja osallistutaan tapahtumiin. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen rekrytointiyksikkö seuraa. Kehitämme vanhustyöhön ohjaavaa oppisopimus- ja aikuiskoulutusta. Opiskelijoiden määrä. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen rekrytointiyksikkö seuraa. 3. Arvostamme ja hyödynnämme ikääntyvän väestön osaamista ja kokemusta Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Kehitämme ja hyödynnämme seniorien osaamista. Vapaaehtoistoiminnan kehitys. Asiakasohjausyksikkö Siiri arvioi kehitystä yhteistyössä vapaaehtoistoiminnan verkostojen kanssa. 9 Mielekäs arki syntyy toimien Lahtelaisella ikäihmisellä on mahdollisuus toimia itselleen mielekkäällä tavalla. 1. Vahvistamme vanhusneuvoston roolia Osatavoite Mitattavat tulokset Toimialat kuulevat vanhusneuvostoa ja antavat sille mahdollisuuden vaikuttaa ikäihmisiä koskeviin päätöksiin. Seurataan vanhusneuvostolta pyydettyjen lausuntojen määrä ja vanhusneuvoston tekemät arvioit toteutuneista päätöksistä. Seuranta Toimialat ja vanhusneuvosto seuraavat osaltaan tavoitteen toteutumista. 2. Tunnistamme toimintakyvyltä riskissä olevat vanhukset ja kehitämme heidän palvelujaan Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Vahvistamme Ikihyvä Päijät-Häme -mallin mukaisia toimintaprosesseja. Vahvistamme ikäihmisten liikuntamahdollisuuksia mm. Ikäkorttelitoiminnalla. Ikihyvä Päijät-Häme -mallin toteutuminen monitoimijayhteistyönä. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa mallin toteuttamista. Toiminnan määrä ja toiminnan arviointi. Sivistystoimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala seuraavat toiminnan toteuttamista ja vaikuttavuutta. Kehitämme ikäihmisten päihteiden käytön varhaista tunnistamista ja päihdetyötä. Järjestettyjen valmennuksien, valmennuksen läpikäyneiden ja hoitoonohjauksien määrä. Ehkäisevän päihdetyön ryhmä seuraa ja arvioi toteutusta. Lisäksi huomioidaan koulutukset ja audit-C –mittaukset. Kehitämme vanhuussosiaalityötä. Yhteydenotot sosiaaliasiamiehelle. Sosiaaliasiamiehen selvitys. 3. Kehitämme uusia vapaaehtoistoiminta malleja ja vapaaehtoistyön koordinointia Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Kehitämme uusia malleja vapaaehtoistoiminnan verkostoyhteistyöhön. Vapaaehtoistoiminnan verkoston yhteistyönä syntyneet toimintamallit. Asiakasohjausyksikkö Siiri seuraa yhdessä vapaaehtoistoiminnan verkostojen kanssa. 4. Oma tupa – oma lupa, kehitämme aktiivista palveluasumista Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Huolehdimme siitä, että ikääntyneiden palveluasumisen palvelulupaukset toteutuvat käytännössä. Arvio palvelulupausten toteutumisesta. Ikääntyneiden asumispalvelut – yksikkö seuraa tavoitteen toteutumisesta. Turvallisuus ja yhteisöllisyys rakentuvat elinympäristössä Lahtelaisella ikäihmisellä on turvallinen ja yhteisöllinen elinympäristö. 1. Kehitämme ikääntyneiden elämänkaariasumiseen perustuvia avoimia asuin- ja palveluympäristöjä Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Kehitämme ikääntyneiden asuinympäristöjä kaupungin palvelukonseptin mukaisesti. Seniorikorttelien määrä ja olemassa olevaan asuntokantaan rakennettujen hissien määrä. Tekninen ja ympäristötoimiala, sosiaali- ja terveystoimiala sekä Vanhusneuvosto seuraavat suunnittelua ja toteutusta. Tuemme kotona asumista, vähennämme laitoshoitoa ja lisäämme monimuotoisia asumispalveluja, parannamme muistisairaiden elinympäristöjä. Tavoite 75 -vuotta täyttäneessä väestössä vuoteen 2017 mennessä: Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa sekä raportoi toteutumisesta. Pitkäaikainen laitoshoito alle 1 % Palveluasuminen yli 7 % Kotona asuvat yli 92 % 2. Parannamme yhteisöllisyyttä järjestämällä yhteisiä kokoontumistiloja Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Kehitämme avointa päivätoimintaa yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelukeskuksissa toteutettava toiminta. Sosiaali- ja terveystoimiala seuraa. Edistämme ikääntyneiden toimintamahdollisuuksia kaupungin monitoimitaloissa. Liipolan ja Jalkarannan monitoimitaloissa toteutettava toiminta. Vanhusneuvosto seuraa ja vaikuttaa. 3. Panostamme muistisairauksien varhaiseen toteamiseen ja hoitoon sekä geriatriseen osaamiseen Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Vahvistamme geriatrista osaamista kaikissa toiminnoissa. Geriatrisen keskuksen osallistuminen ammattilaisten koulutukseen ja konsultaatioon. Geriatrinen keskus seuraa. Hoitoon pääsystä raportoidaan puolivuosittain. Kehitämme Lahden Geriatrisesta keskuksesta seudullisen geriatrisen keskusen. Muistioireisen hoitoon pääsyajat. Arvio seudullisen toiminnan kehittymisestä. Geriatrinen keskus arvioi. 4. Otamme käyttöön kotona asumista tukevaa teknologiaa Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Toteutamme ikääntyneiden kotona asumista tukevan teknologiahankkeen. Hankkeen arviointi. Kotihoito seuraa. Vahvistamme korjausneuvontaa ja ennakoivia kodin muutostöitä. Arvio korjausneuvonnan ja asiakasohjauksen yhteistyöstä. Asiakasohjausyksikkö Siiri sekä Tekninen ja ympäristötoimiala arvioivat yhteistyön toteutumista. 11 Valinnanvapaus mahdollistaa oikean avun Lahtelainen ikäihminen voi vaikuttaa omiin palveluihinsa. 1. Kehitämme asiakasohjausta Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Kehitämme ikäihmisten tavoitteellista neuvontaa ja palveluohjausta. Ikääntynyt valitsee palveluita ja vaikuttaa palvelujärjestelmän kehittymiseen. Asiakkuuksien määrät ja palvelujen kohdentuminen ja saatavuus. Asiakasohjausyksikkö Siiri ja PalveluSantra seuraavat. 2. Toimimme monituottaja -mallin mukaisesti: julkinen, yksityinen ja kolmas sektori yhteistyössä Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Edistämme jatkuvaa markkinavuoropuhelua ja toteutamme paikallisen kumppanuustoimintamallin palveluiden suunnittelun työvälineeksi. Verkostojen kokoontumiset ja yrityskontaktit. Palveluntuottajien osallistuminen hankintojen valmisteluun. PalveluSantra seuraa. Edistämme ikääntyneille kohdennettua palveluyrittäjyyttä. Ladecin, Ely-keskuksen, Palvelu- Santran, Pro Agrian ja oppilaitosten yrityksille tarjoamat liiketoiminnan tukityökalut, niiden kehittyminen ja hyvinvointiyrittämisen asiakasmäärät. Ladec Oy ja PalveluSantra seuraavat. Otamme käyttöön valinnanvapautta tukevia toimintatapoja ja tiedotamme palveluista selkeästi. Ikäihmisten palveluoppaan ja muun tiedotusmateriaalin jakelu. Palvelusetelin käyttö ja käyttökokemukset. Asiakasohjausyksikkö Siiri ja PalveluSantra seuraavat. Otamme asiakkaan mukaan palvelujen kehittämiseen esim. asiakasraatien avulla. Arvio asiakkaiden osallistumisesta palvelujen kehittämiseen. Asiakasohjausyksikkö Siiri ja Vanhusneuvosto seuraa ja raportoi. 3. Kehitämme matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä palveluja 12 Osatavoite Mitattavat tulokset Seuranta Edistämme ikäihmisten liikkumista lisäämällä tietämystä terveysliikunnasta. Terveyden edistämisen ja hyvinvoinnin poikkihallinnollinen työryhmä toimii säännöllisesti. Ryhmätoimintaa lisätään ja kehitetään tarpeen mukaisesti. Terveysliikuntatyöryhmä seuraa. Kehitämme liikuntaneuvontaa ja terveysliikunnan palvelutoimintaa. Liiku –linkin markkinointi. Terveysliikuntatyöryhmä seuraa. Edistämme ikääntyneiden mahdollisuuksia ulkoiluun ja uudenlaisten liikuntamuotojen kehittämistä. Ulkoliikuntapaikkoja lisätään ja kehitetään yhteistyössä TEKYn kanssa. Uusia liikuntakummeja rekrytoidaan yhteistyössä Marian kammarin kanssa. Terveysliikuntatyöryhmä seuraa. Vahvistamme seniorineuvolatoimintaa osana Terveyskioskitoimintaa. Käyntitilastot ikäryhmittäin. Terveysliikuntatyöryhmä seuraa. 3 Ikääntyneiden hyvinvoinnin arviointi Lahden ikääntyneiden hyvinvointisuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ja ikääntyneiden hyvinvoinnin kehitystä arvioidaan osana Lahden kaupungin hyvinvoinnin arviointityötä. Hyvinvointikertomukseen kerätään yhteenveto arvioinnista. Hyvinvoinnin arviointia varten kootaan tiedot Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelmien tavoitteiden toteutumisesta tuloskortin arvioinnin perusteella. Lisäksi ikäihmisten hyvinvointia arvioidaan sekä valtakunnallisten että erikseen valittujen hyvinvointi-indikaattoreiden avulla. Arvioinnissa käytettävät indikaattorit on koottu taulukkoihin. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma päivitetään kahden vuoden välein. Päivitystyöhön kuuluu suunnitelman tavoitteiden arviointi. Lisäksi päivitystyössä hyödynnetään Hyvinvointikertomuksessa ja hyvinvointitilinpäätöksessä tehtyä arviointia ja sen perusteella asetettuja hyvinvoinnin tavoitteita. Lahden kaupungin hyvinvointikertomus on yhteenveto lahtelaisten hyvinvoinnin nykytilasta, hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä kaupungin järjestämistä hyvinvointia tukevista palveluista. Hyvinvointikertomus julkaistaan Lahden kaupungissa valtuustokauden päättyessä. Välivuosina hyvinvoinnin tilaa seurataan suppeammalla hyvinvointitilinpäätöksellä. Terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Vanhuspalvelulaki edellyttää, että terveydenhuoltolain mukainen hyvinvoinnin arviointi kytketään osaksi ikäihmisten hvyinvointisuunnitelman toimeenpanoa ja laadintaa. Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelma kaupungin ohjelmakartta ja hyvinvoinnin arviointia 13 Lahti Perusindikaattori Arvo Muutos yli 100 000 as. kaupungit Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 10,6 i 12,44 Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) Info 96,4 h 100,35 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 59,5 fg 59,69 91 fg 90,08 Yksinasuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä asuntoväestöstä (2013) Info 52,7 fg 50,98 Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Info 1,7 fg 1,79 Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 4,3 fg 3,96 Säännölisen kotihoidon piitissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 30.11., % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) 9,9 h 11,21 Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info 4,3 fg 5,67 4,7 i 4 1584 fg 1831,2 95 fg 221,08 Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä (2012) Info Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65 vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 75 vuotta täyttäneillä/ 1000 vastaavanikäistä (2012) Info Muutos-sarakkeen nuolen suunta kertoo muutoksen suunnan viiden vuoden takaiseen arvoon verrattuna: Alaspäin = Indikaattorin saama arvo on vähentynyt (muutos alaspäin) Ylöspäin = Indikaattorin saama arvo on kasvanut (muutos ylöspäin) Vaakataso = Muutosta ei ole tapahtunut suuntaan eikä toiseen Nuolten määrä: Mitä enemmän nuolia, sitä suurempi muutos verrattuna viiden vuoden takaiseen arvoon: Yksi nuoli = Muutoksen suuruus on 5-9,9 prosenttia Kaksi nuolta = Muutoksen suuruus on 10–14,9 prosenttia Kolme nuolta = Muutoksen suuruus on vähintään 15 prosenttia Nuolen väri: Onko muutos myönteinen vai kielteinen asia? Vihreä väri = muutos on arvioitu/arvotettu myönteiseksi asiaksi Punainen väri = muutos on arvioitu/arvotettu kielteiseksi asiaksi Harmaa väri = muutosta ei ole arvotettu kielteiseksi tai 14 Valtakunnallisten hyvinvoinnin indikaattoreiden lisäksi ikäihmisten hyvinvoinnin arvioinnissa käytetään alla lueteltuja valittuja hyvinvoinnin eri osa-alueita kuvaavia indikaattoreita. Näistä indikaattoreista ei ole pitkän aikavälin seurantatietoa, mutta niistä on saatavilla vuonna 2013 kerätty tieto ja valtakunnallinen vertailutieto. Lisäksi indikaattoreista tullaan saamaan jatkossa seurantatiedot. Hyvinvoinnin indikaattori Terveys ja toimintakyky Lahti 2013 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 55-74 vuotiaat 46,2 45,8 Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 75 + - Vuotiaat 68,4 67,4 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), 55 – 74 vuotiaat(%) 23,3 26,3 Alkoholia liikaa käyttävien osuus (AUDIT-C), 75+ vuotiaat (%) 9,5 6,2 Vakituisesti useita tunteja viikossa vähintään kuntoliikuntaa harrastavien osuus (%), 55 - 74 vuotiaat 12,6 16,3 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 55- 74 vuotiaat 18,8 21,2 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%), 75+ vuotiaat 36,7 33,7 Arkiaskareissa (ADL+IADL) suuria vaikeuksia kokevien osuus (%), 75+ -vuotiaat 27,6 25,7 Itsestä huolehtimisessa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (ADL) (%), 75+ vuotiaat 14,5 12,5 Arkitoimissa vähintään suuria vaikeuksia kokevien osuus (IADL) (%), 75+ -vuotiaat 40,6 38,1 Apua riittämättömästi saavien osuus apua tarvitsevista (%), 55-74 - vuotiaat 25,5 28,0 Apua riittämättömästi saavien osuus apua tarvitsevista (%). 75 + Vuotiaat 29.8 26,1 15 Osallisuus Lahti 2013 Aktiivisesti osallistuvien osuus (%), 55-74-vuotiaat 21,1 21,3 Aktiivisesti osallistuvien osuus (%), 75+ -vuotiaat 17,6 23,0 Käyttää internettiä sähköiseen asiointiin (Esim. verkkopankki, Kela, kunnan palvelut) (%), 55-74-vuotiaat 73,4 76,3 Käyttää internettiä sähköiseen asiointiin (Esim. verkkopankki, Kela, kunnan palvelut) (%), 75+ -vuotiaat 20,2 23,3 Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa (%), 55-74 -vuotiaat 81 80,5 Niiden osuus, jotka ovat tyytyväisiä ihmissuhteisiinsa (%), 75+ -vuotiaat 86,3 84,6 Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviiin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 55-74 -vuotiaat 77,4 77,3 Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviiin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 75+ -vuotiaat 79,1 81,5 Asuminen ja ympäristö 16 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo Lahti 2013 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo Niiden osuus, joita huonot julkiset liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran (%), 55-74-vuotiaat 6,7 10,2 Niiden osuus, joita huonot liikenneyhteydet haittaavat vähintään jonkin verran (%), 75 + - vuotiaat 17,5 15,1 Niiden osuus joita rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus haittaa jonkin verran (%), 55-74 - vuotiaat 4,8 6,6 Niiden osuus joita rakennusten huono kunto tai asuinalueen rumuus haittaa jonkin verran (%), 75+ - vuotiaat 4,4 3,8 Elämänlaatu ja henkinen hyvinvointi Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%), 55-74 -vuotiaat 56,9 58,3 Elämänlaatunsa (WHOQOL-8) keskimäärin hyväksi tuntevien osuus (%), 75+ -vuotiaat 40,6 42,5 Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%), 55-74 -vuotiaat 48,3 48,7 Itsensä suurimman osan aikaa 4 viime viikon aikana onnelliseksi kokeneiden osuus (%), 75+ -vuotiaat 51,8 47,7 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 55-74 -vuotiaat 7,2 8,1 Itsensä yksinäiseksi tuntevien osuus (%), 75 + -vuotiaat 9,7 12,2 Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%), 55-74 -vuotiaat 77,4 77,3 Vähintään kerran vko kotitalouden ulkopuolisiin ystäviin ja sukulaisiin yhteyttä pitävien osuus (%),75+ -vuotiaat 79,1 81,5 Toimeentulo Lahti 2013 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%), 55-74 vuotiaat 34,4 26,8 Kotitalouden menojen kattaminen tuloilla hankalaa (%), 75+ -vuotiaat 25,7 24,2 Pelännyt ruoan loppuvan ennenkuin saa rahaa ostaakseen lisää (%), 55-74 -vuotiaat 7 7,1 Pelännyt ruoan loppuvan ennenkuin saa rahaa ostaakseen lisää (%), 75+-vuotiaat 1,8 2,2 Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (%), 55-74 vuotiaat 18 15,7 18,8 21,2 Joutunut tinkimään ruoasta, lääkkeistä tai lääkärikäynneistä rahan puutteen vuoksi (%), 75+ -vuotiaat 17 Turvallisuus Jalankulkuväylien liukkauden vähintään jonkin verran kokenevien osuus (%), 2013 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo 58,8 60,0 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%), 55-74 -vuotiaat 2,1 1,8 Asuinalueensa turvattomaksi kokevien osuus (%), 75+ -vuotiaat 2,1 1,1 Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 18 Lahti Lahti 2013 yli 100 000 as. kaupungit keskiarvo Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (1=En luota ollenkaan, 5=Luotan täysin) 55-74 -vuotiaat 2,7 2,9 Keskimääräinen luottamus oman kunnan päätöksentekoon asteikolla 1-5 (1=En luota ollenkaan, 5=Luotan täysin) 75+ -vuotiaat 3 3,2 4 Lahtelaisten ikääntyneiden määrä ja palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät 4.1.Lahtelaisten ikäihmisten hyvinvointi ja terveys Kirjoittanut apulaisylilääkäri Sirkku Lavonius ja palveluesimies Tiina Rantanen, Geriatrinen keskus Jokaiselle ihmiselle, myös vanhenevalle ihmiselle, on tärkeää kokea itsensä merkitykselliseksi lähipiirissään ja koko yhteiskunnassa ja pystyä päättämään omista asioistaan. Hyvään vanhenemiseen kuuluvat myös mahdollisimman hyvä terveys, toimintakyky ja kognitio sekä elämänlaatu, elämään tyytyväisyys ja tyydyttävät ihmissuhteet. Elinolot, kuten asuinolot ja ympäristö sekä toimeentulo, määrittelevät osaltaan hyvinvointia. Ihmisen terveydentilasta saadaan hyvä yleiskuva kysymällä, millaiseksi hän kokee terveytensä. Koettu terveys on yhteydessä elämänlaatuun ja hyvinvointiin, mutta myös terveysongelmiin ja kuolemanvaaraan. Kaikkien suomalaisten koettu terveys on parantunut merkittävästi viime vuosina. Koettu terveys heikkenee iän myötä, silti noin puolet iäkkäistäkin arvioi terveytensä hyväksi tai melko hyväksi. Vain joka viides 75-vuotta täyttänyt koki terveytensä huonoksi tai melko huonoksi. Lahden ikäihmiset arvioivat terveyttään hyvin samansuuntaisesti kuin suomalaiset yleensä. Ikihyvä Päijät‐Häme 2002 – 2012 – tutkimuksen mukaan 72 – 76-vuotiaiden lahtelaisten koettu terveys parani tutkimuksen seuranta-aikana, mutta vanhempien ikäryhmien koettu terveys heikentyi vähitellen. Samansuuntainen tulos saatiin myös vuonna 2009 yli 65-vuotiailta lahtelaisilta tehdystä kyselystä, yli 85-vuotiailla koettu terveys muuttuu merkittävästi huonommaksi. Hyvinvointia arvioidaan myös sairauksien ja sairastavuuden perusteella. Eri sairaudet vaikuttavat toimintakykyyn ja pärjäämiseen eri tavoin ja merkitsevät eri ihmisille eri asioita. Pitkäaikaissairaudet yleistyvät nopeasti iän myötä, mutta sairastavuus on vähentynyt selvästi 2000-luvun alusta. 75 ‐vuotta täyttäneistä 70 % ilmoitti sairastavansa vähintään yhtä pitkäaikaissairautta eikä eroa ollut miesten ja naisten välillä. Lahdessa ikäihmiset sairastavat hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Lahtelaisten sairastavuus 2008 – 2010 suhteessa muuhun maahan THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi Sepelvaltimotauti-indeksi aivoverisuonisairausindeksi oli mielenterveysindeksi Dementiaindeksi oli 2010 106,2 96,7 109,6 128,2 89,2* *(hyvä luku liittynee siihen, ettei muistisairauksia diagnosoida riittävästi) 19 Terveydentilaa voidaan tarkastella myös ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien avulla (PYLL indeksi). Lahdessa henkistä pääomaa menetetään enemmän kuin muissa suurissa kaupungeissa keskimäärin, mutta muutos on ollut viime vuosina parempaan suuntaan. Vuonna 2011 tehdyn kuolinsyytarkastelun perusteella miesten kohdalla suurimmat syyt ennenaikaisiin kuolemiin olivat tapaturmat ja myrkytykset (32 %), verenkiertoelinten sairaudet (16 %) ja alkoholiperäiset sairaudet (15 %). Naisten kohdalla pahanlaatuiset kasvaimet (26 %), tapaturmat ja myrkytykset (22 %), ja sydän- ja verisuonisairaudet sekä alkoholisairaudet ovat useimmin johtaneet ennenaikaisiin kuolemiin. Fyysinen toimintakyky on arkipärjäämisen edellytys Toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön kykyä selviytyä itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä jokapäiväisen elämän toiminnoista siinä ympäristössä, jossa hän elää. Toimintakyky voidaan jakaa fyysiseen, kognitiiviseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn. Toimintakykyyn vaikuttavat sekä asuin- että elinympäristöön liittyvät tekijät. Todellista toimintakykyä kartoitettaessa on selvitettävä, mitä ihminen todellisuudessa tekee sen lisäksi, että arvioidaan, mihin hän kykenee tai mitä hän kertoo tekevänsä. Riittävän hyvä fyysinen toimintakyky on arkipärjäämisen perusedellytys. Ikääntyminen heikentää ihmisen toimintakykyä monilla eri osa-alueilla. Liikkumisrajoitukset yleistyvät huomattavasti eläkeiän saavuttamisen jälkeen. Avun tarpeen yleistyminen iän myötä näyttää tapahtuvan suunnilleen samassa tahdissa. 65-74-vuotiaista noin neljä viidestä, mutta 85 vuotta täyttäneistä enää noin yksi kymmenestä pärjää ilman apua. Liikkumisrajoitukset säätelevät iäkkään henkilön osallistumisen mahdollisuuksia ja heikentävät elämänlaatua. Tutkimusten mukaan heikentynyt liikkumiskyky ja puristusvoima ennustavat vakavampien toimintarajoitteiden ilmaantumista ja laitoshoitoon joutumista sekä ennenaikaista kuolemaa. Fyysisen toimintakyvyn ongelmat yleistyvät iän myötä 75 ikävuoden jälkeen, naisilla tämä kehitys on jyrkempää kuin miehillä. Naisista noin puolella ja miehistä noin kolmanneksella on vaikeuksia puolen kilometrin kävelyssä tai yhden kerrosvälin portaiden nousussa ja heidän kävelynopeutensa 20 on hitaampi kuin liikennevalojen mitoituksessa käytetty nopeus. Noin 15 %:lle lyhyemmätkin matkat, esim. asunnossa liikkuminen tuottaa ongelmia. Vaikeudet selviytyä päivittäisistä toimista ja muista arjen askareista ovat yleisiä 75 vuotta täyttäneillä. Toiminnosta riippuen vaikeuksia on viidesosalla tai yli puolella ja huomattava osa heistä tarvitsee tukea päivittäisissä toimissaan. Kokonaisuudessa kuitenkin suomalaisten ikäihmisten liikuntakyky ja suoriutuminen arkitoimista on parantunut ja avuntarve vähentynyt kymmenen vuoden seurantajakson aikana. Lahdessa ikäihmisten fyysisen toimintakyvyn muutokset ovat samansuuntaisia kuin koko maassa. Lahtelaisten ikäihmisten liikunnallinen aktiivisuus on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. 72 – 76 -vuotiaiden kohdalla vapaa-ajan liikuntaa vähintään kaksi kertaa viikossa harrastaneiden määrä nousi 63:sta 76 %:iin. Vuoden 2009 kyselyn mukaan ulkona kävelemistä vähintään kerran viikossa harrasti 85 % kaikista vastaajista ja vanhimmistakin vielä yli puolet. Muun liikunnan kuin kävelyn säännöllinen harrastus väheni huomattavasti iän lisääntyessä. Muistisairaudet muodostavat suurimman uhan toimintakyvylle Muistisairaudet ovat suurin yksittäinen uhka vanhenevan väen toimintakyvylle ja elämänlaadulle. Muistisairauksista aiheutuu paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia sekä inhimillisiä kärsimyksiä sekä sairastuneelle että hänen läheisilleen. Suomessa on yli 230 000 muistiongelmista kärsivää ihmistä ja noin 125 000 suomalaisella on merkittävä, arjen toimintoja haittaava, muistin heikentyminen ja noin 110 000 kärsii eriasteisesta dementiasta. Vuosittain yli 13 000 suomalaista sairastuu johonkin muistisairauteen. Ikääntyneen väestön kognitiivinen toimintakyky on melko hyvällä tasolla ja parantunut vuosituhannen alusta. Ikä on kuitenkin muistisairauksien tärkein vaaratekijä. Muistisairauksien Käypä hoito –suosituksessa todetaan, että Suomessa 65 – 74-vuotiaista 4,2 %, 75 – 84- vuotiaista 10,7 % ja yli 85-vuotiasta 35 % potee keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa. 60 ikävuodesta eteenpäin dementian esiintyvyys kaksinkertaistuu joka viides vuosi. Vuonna 2015 vähintään lievästi muistisairaita lahtelaisia on arvioitu olevan noin 3100. Tulevien vuosien aikana eriasteisesti dementiaoireisten ihmisten määrä kasvaa Lahdessa yli sadalla henkilöllä joka vuosi. Tyytyväisyys omaan elämään ja ympäristöön ennustaa elämänlaatua Suotuisa mieliala ja psyykkinen hyvinvointi ovat terveyden ja toimintakyvyn tärkeitä edellytyksiä. Optimismi ja sosiaalinen tukiverkosto ennustavat hyvää elämänlaatua. Lievät mielialaoireet heikentävät iäkkäiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä ja lisäävät perusterveydenhuollon palveluiden käyttöä lähes samassa määrin kuin vakavat mielenterveysongelmat. Psyykkinen kuormittuneisuus sekä masennus- ja ahdistusoireet ovat yleisiä iäkkäillä, mutta he käyttävät terveyspalveluja mielenterveysongelmien vuoksi muita vähemmän. Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan elämänlaatu heikkenee iän myötä. Erityisen jyrkkää lasku on 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa: lähes 70 % 55 – 64 -vuotiaista miehistä ja 75 % samanikäisistä naisista kokee elämänlaatunsa hyväksi, mutta vastaavat luvut ovat 75 vuotta täyttäneillä 50 % ja 55 %. Seurantajaksolla yli 75 -vuotiaiden elämän laatu on kuitenkin merkittävästi parantunut. den 2009 selvityksessä 85 vuotta täyttäneistä jopa 20 % tunsi itsensä usein tai jatkuvasti yksinäiseksi. Elämisen puitteet vaikuttavat vanhenemiseen Siviilisääty, koulutustaso, asumismuoto ja taloudelliset resurssit vaikuttavat merkittävästi ikäihmisten terveyteen ja toimintakykyyn. Mitä lyhyempi koulutus henkilöllä on, sitä yleisempiä ovat erilaiset toimintarajoitteet. Muutokset perhetilanteessa vaikuttavat erityisesti laitoshoidon tarpeeseen. Naimisissa olevien toimintakyky on selvästi parempi kuin naimattomien, eronneiden tai leskien. Lukuisat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että yksinasuminen lisää laitoshoitoon siirtymisen todennäköisyyttä. Yksinasuminen vaikuttaa myös koettuun yksinäisyyden tunteeseen, terveyteen ja kuolleisuuteen. Yli 75‐vuotiaista lahtelaisista yksin asuu 54 %, mutta yksin asuvien vanhusten määrä on viime vuosina hitaasti vähentynyt. Vuoden 2009 65+ -kyselyssä lahtelaiset kokivat oman taloudellisen tilanteensa melko huonoksi. Puolet vastaajista piti itseään pienituloisena tai köyhänä ja vain 12 % varakkaana tai hyvätuloisena. Ainakin jonkin verran huolissaan rahojensa riittävyydestä päivittäisiin menoihin oli 41 % vastaajista. Pienituloisuus ja köyhyys sekä toimeentuloerot vaikeuttavat vanhimpien ikäryhmien ja erityisesti naisten pärjäämistä. Tämä on huomionarvoista Lahdessa, missä ikääntyneitä naisia on tilastollisesti runsaasti. Lahdessa valtaosa ikäihmisistä on tyytyväisiä elämäänsä, sillä vain 6 prosenttia ilmoittaa olevansa tyytymättömiä. Tyytyväisten osuus on yleensä näin suuri, jos kysytään pelkkää koettua tyytyväisyyttä. Jos mukaan otetaan muita positiiviseen elämänasenteeseen liittyviä muuttujia, kuten elämänhalu, koettu tarpeellisuus ja tulevaisuuden suunnitelmat, positiivinen asennoituminen Lahden hyvinvointikertomuksesta käy ilmi, että elämään pienenee jyrkästi 70 ja 80 ikävuoden eläkeläisten keskimääräinen tulotaso on noussut, välillä. Tyytyväisten osuus lisääntyy iän myötä; sillä yhä suurempi osa eläkeläisistä saa työeläketyli 80-vuotiaista yli puolet on tyytyväisiä elä- tä. Pelkkää kansaneläkettä saaneiden määrä 65 määnsä. (Turun vanhustutkimus 2012). vuotta täyttäneistä on vähentynyt. Lahtelaisten keskimääräinen tulotaso on kuitenkin kymmenen Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan 75 vuotta suurimman kaupungin alhaisin. täyttäneillä yksinäisyys on yleisempää kuin nuoremmilla: noin kymmenesosa kokee itsensä mel- Miten terveyttä ja hyvinvointia voidaan ko usein tai jatkuvasti yksinäiseksi kun alle 75 edistää? vuotiaista yksinäisyyttä kokee puolet vähemmän. Joka neljäs iäkäs nainen ja joka viides iäkäs mies Iäkkäiden toimintakykyä voidaan kohentaa puutraportoi vuorovaikutusongelmia. Läheisen ihmis- tumalla toimintakykyyn keskeisesti vaikuttaviin suhteen puuttuminen tai vakava käytännön avun tekijöihin. Tällaisia tekijöitä ovat mm. sairauksipuute ovat harvinaisia kaikissa ikäryhmissä. en ehkäisy ja hoito, arjen toimintaympäristö sekä aktiivinen osallistuminen ja osallisuus sekä toiLahdessa yksinäisyyden kokemukset vastaavat mijuus. Toimintakyvyn kohentuminen luo edellyTerveys 2011 – tutkimuksen tuloksia, mutta vuo- tyksiä sille, että yhä suurempi osa eläkeikäisistä 21 pystyy huolehtimaan itsenäisesti itsestään sekä osallistumaan vapaaehtoistoimintaan ja omaistensa huolenpitoon. tupakointi, diabetes, lihavuus, korkea kolesteroli, verenpaine, vähäinen liikunta, vähäinen kognitiivinen aktiivisuus ja masennus. Esimerkiksi sepelvaltimotauti- ja aivohalvauskuolleisuuden väheVanhuusiän toimintakyvyn edistäminen edellyttää nemisessä vaaratekijöiden väheneminen selittää kunnassa useiden hallinnonalojen sekä julkisen, merkittävän osan. Perinteiset valtimotautien vaayksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä. ratekijät näyttävät olevan merkittäviä riskitekijöiSiihen tarvitaan myös perusterveydenhoidon tä myös ensisijaisesti toimintakykyä heikentävien etsivää ja tunnistavaa työotetta ja aktiivista ja itsenäistä pärjäämistä uhkaavien sairauksien ennaltaehkäisyä. Seuraavat suositukset perustu- kuten muistisairauksien suhteen. vat Suomalaisen Lääkäriseuran ja Suomen Akatemian Kohti parempaa vanhuutta -konsensus- Runsaaseen alkoholin käyttöön liittyy monia terlausuman esityksiin. veysriskejä. Lahdessa alkoholin käyttö on merkittävä ennenaikaisesti menetettyjen elinvuosien syy. Tulevaisuudessa alkoholin käyttö ja alkoholi… Hyödyntämällä tutkittua tietoa ongelmat oletettavasti lisääntyvät, kun alkoholin Terveyden edistämistä, toimintakyvyn tukemista käyttöön tottuneet ikäluokat vanhenevat. Erityija sairauksien ehkäisemistä koskeva runsas tutki- sesti on varauduttava siihen, että iäkkäiden naismustieto tulisi saada nykyistä paremmin käyttöön. ten alkoholin käyttö ja alkoholiongelmat tulevat Kohti parempaa vanhuutta –konsensuslausumas- lisääntymään. Perusterveydenhuollossa tulee ussa on koottu toimenpiteet, joiden hyödyllisyydestä kaltaa rutiiniluonteisesti ottaa alkoholinkäyttö puheeksi ja tarvittaessa käyttää varhaisen puuteri ikävaiheissa on vahvaa tieteellistä näyttöä. tumisen menetelmiä. Hoidon tulee perustua hoitosuosituksiin (mm. eri sairauksien Käypä hoito - suositukset) Hoito on Lihavuus on monen sairauden ja toiminnanvajausjärjestettävä tarkoituksenmukaisesti eri tervey- ten riskitekijä keski-ikäisille ja nuorille eläkkeellä denhuollon tasojen ja ammattiryhmien kesken. oleville henkilöille. Vanhuusiässä puolestaan riitIhmisten on voitava itse osallistua hoidon ja kun- tämätön energian saanti ja tahaton laihtuminen toutuksen suunnitteluun ja heidän toiveitaan ja lisäävät haurastumisen ja toiminnanvajausten riskiä. Terveys 2011 –tutkimuksen mukaan joka tavoitteitaan on kuunneltava ja arvostettava. neljäs suomalainen aikuinen on lihava eikä lihaIäkkään potilaan hoito koskettaa usein eri vai- vuuden esiintyvyydessä ole tapahtunut juurikaan heissaan monia hoidon tasoja erikoissairaanhoi- muutosta. don, terveysasemien, kotihoidon, sosiaalitoimen ja muiden toimijoiden alueilla. Tällöin on tärke- Nuoremmat ikäluokat tarvitsevat tavanomaista ää kuvata potilaan hoitoprosessi, jossa otetaan elintapaohjausta ja hyötyvät esim. laihdutusryhhuomioon moniammatilliset käytännöt, paikalli- mistä, mutta vanhuudessa on varmistettava, että set olosuhteet ja hallinnon tarpeet. Hoitoprosessi ravinto sisältää riittävästi energiaa ja proteiineja. määrittää potilaan hoitoon osallistuvien avain- Tarvittaessa on käytettävä täydennysravintovalhenkilöiden tehtävät ja ohjaa missä hoitosuosi- misteita ehkäisemään toiminnanvajauksien syntymistä. tusten määrittämät asiat tehdään. Lahdessa on kuvattu muistipotilaan hoitoketju, jonka ensimmäinen versio laadittiin vuonna 2006 ja jota on sen jälkeen jatkuen seurattu, kehitetty ja päivitetty. Muistipotilaan hoitoketju on yhdenmukainen koko Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymässä pieniä paikallisia käytäntöjen eroavaisuuksia lukuun ottamatta. … Minimoimalla vaaratekijöitä Ennaltaehkäisyllä ja tehokkaalla hoitoonohjauksella on tärkeä osuus terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Vaaratekijöiksi luokitellaan tässä 22 … Ennaltaehkäisemällä muistisairauksia Vaaratekijöiden hoitaminen jo keski‐iästä alkaen kohentaa vanhuuden toimintakykyä ja pienentää muistisairauden vaaraa jopa puolella ja myöhentää muistisairauden ilmaantumista jopa viidellä vuodella. Tämä puolittaa muistisairauksien esiintyvyyden, millä olisi suuri kansanterveydellinen ja – taloudellinen merkitys. Kognitiivisten (= tiedollinen, taidollinen) toimintojen heikentymistä voi ehkäistä tai hidastaa. ”Kognitiivinen harjoittelu hyödyttää sekä hyvämuistisia että lievästä muistin heikkenemisestä kärsiviä ja muistisairaita ihmisiä. Osallistuminen mielekkäisiin aktiviteetteihin ja sosiaaliseen toimintaan auttaa ylläpitämään kognitiivisia kykyjä. Kognitiivista harjoittelua ja sosiaalista kanssakäymistä mahdollistavaa ja vertaistukea sisältävää ryhmätoimintaa tulee järjestää kansalais- ja työväenopistoissa, päiväkeskuksissa, palvelutaloissa ja kuntoutuksessa.” (Kohti parempaa vanhuutta –konsensuslauselma) Muistioireiden varhainen tunnistaminen ja oikeaaikaiset kognitioselvitykset ovat muistisairausdiagnostiikan perusta. Varhainen taudinmääritys sekä asianmukainen hoito ja kuntoutus parantavat sairastuneen elämänlaatua, pitävät yllä hänen toimintakykyään ja siten vähintään viivästyttävät ympärivuorokautiseen hoitoon siirtymistä ja säästävät kustannuksia. … Ylläpitämällä liikuntakykyä Fyysisen kunnon huolehtiminen on tärkeää läpi koko elämän. Erityisesti lihasvoiman ja tasapainon harjoittaminen ovat tehokkaita keinoja ylläpitää liikuntakykyä myöhäiseen ikään saakka. Vanhat ihmiset tarvitsevat ja sietävät raskaampaa liikuntaa kuin yleensä ajatellaan. Liikunta tulisi saada kaikkien ulottuville. Monet vanhat ihmiset kärsivät tyydyttämättömästä liikunnan tarpeesta eli he haluaisivat liikkua, mutta eivät uskalla tai pysty liikkumaan eri syistä. Liikenteen melu, mäkinen maasto ja huonosti hoidetut kadut ja levähdyspaikkojen puuttuminen aiheuttavat liikkumispelkoa ja rajoittavat itsenäistä liikkumista. Lahtelaisista kolmannes asuu ympäristömelun suhteen meluisalla alueella, mutta yhdeksän kymmenestä lahtelaisista on tyytyväisiä asuinalueensa viihtyvyyteen ja kokee elämänsä vähintään melko turvalliseksi. Ikäihmisten liikunta-aktiivisuutta voidaan lisätä monella tapaa. Terveydenhuolto voi edistää liikuntaa mm. liikuntaneuvonnan ja liikuntareseptien avulla sekä järjestämällä eri sairauksia poteville henkilöille suunnattua kuntouttavaa liikuntaa. Liikuntapaikkojen saavutettavuus ja kuljetuspalvelut edistävät etenkin toimintakyvyltään heikentyneiden ja mielenterveysongelmaisten henkilöiden liikuntamahdollisuuksia. Vanhojen ihmisten liikunnan erityistarpeet olisi otettava huomioon myös yksityisissä liikuntapalveluissa ja vapaaehtoistyötä järjestävien tahojen tulisi ottaa liikunta ja ulkoilu keskeisiksi toiminta- muodoikseen. Muistisairaille ja masentuneille tulee järjestää omia liikuntaryhmiä ja kotiin vietäviä palveluita. Laitoshoidossa tulisi järjestää asukkaille kuntouttavaa ja tavoitteellista liikuntaharjoittelua. Lahti on osallistunut valtakunnalliseen Voimaa vanhuuteen -iäkkäiden terveysliikuntaohjelmaan vuodesta 2012 lähtien. Ohjelman tavoitteena on edistää toimintakykyistä vanhuutta terveysliikunnan keinoin. …Edistämällä psyykkistä terveyttä Vanhojen ihmisten psyykkistä terveyttä voidaan edistää sekä palvelujärjestelmän että ihmisten omin toimin. Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä mm. psykososiaalisen ryhmätoiminnan avulla sekä kohdentamalla liikunta- ja kulttuuripalveluita syrjäytymisvaarassa oleville vanhoille ihmisille. Perusterveydenhuollon sekä muiden toimijoiden tulisi tarjota mielenterveysneuvontaa. Neuvonnan tavoitteena on auttaa ihmisiä ymmärtämään, että ihminen voi omalla suhtautumisellaan ja toiminnallaan ylläpitää hyvää mielialaa. Kuvataiteen, musiikin, tanssin, teatterin ja kirjallisuuden roolia ikäihmisten palveluissa tulee lisätä. Kulttuurin hyviä vaikutuksia voidaan lisätä kouluttamalla ammattilaisia ja järjestämällä toimintakyvyltään heikentyneille ihmisille mahdollisuuksia osallistua sekä aktiiviseen kulttuurin tekemiseen että kulttuuripalveluiden käyttöön. Toimivat kuljetuspalvelut ja harrastusmahdollisuuksien järjestäminen lähellä ihmisten asuinpaikkaa lisäävät osallistumismahdollisuuksia merkittävästi. … Huomioimalla sosio-ekonomiset tekijät Toimintakykyiselle vanhuudelle luodaan perusta jo lapsuudessa ja aikuisiässä. Monet terveyttä ja toimintakykyä heikentävät tekijät kasautuvat alimpiin sosio-ekonomisiin ryhmiin, joten sosioekonomisten erojen kaventamisella on suuri merkitys koko väestön toimintakyvyn edistämisessä. Keskeistä on, että terveyttä ja toimintakykyä kyetään kohentamaan nimenomaan alimmissa sosiaaliryhmissä. Koulutusasteella on todettu olevan merkitystä elintapoihin, sairastavuuteen ja yleiseen tyytyväisyyteen. Lahdessa väestön koulutusaste on viime vuosina tasaisesti noussut, mutta esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyt- 23 täneestä väestöstä oli alhaisimpia suurten kaupunkien joukossa. Lahdessa reilut 18 % väestöstä kuuluu pienituloisiin. Itsemääräämisoikeus on iäkkään perusoikeus Itsemääräämisoikeus, mahdollisuus tehdä elämäänsä, hoitoaan ja palveluja koskevia valintoja, on jokaisen täysivaltaisen ihmisen lakisääteinen perusoikeus. Ihmisellä on aina oikeus esittää omaa hoitoaan koskevia toiveita ja myös oikeus kieltäytyä hoidoista. Itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan hoidon suunnittelussa ja hoidossa. Vanhanakin ihmisellä on oikeus vaikuttaa hoitopaikkansa valintaan ja tätä valinnanvapautta tuetaan kehittämällä yksilöllisiä hoitovaihtoehtoja ja välttämällä pakon käyttöä. Hyvää hoitoa on myös mahdollisuus kuolla rauhallisesti omassa kodissa. Lähitulevaisuudessa iäkkäiden määrän kasvu lisää toimintarajoitteisten kansalaisten määrää. Yhä useampi suomalainen elää ikään, jossa laitoshoito on nykyisessä palvelujärjestelmässä yleistä. Elinajanodote oli vuonna 1970 65-vuotiailla miehillä 11 vuotta ja naisilla 14 vuotta. Vuonna 2010 vastaavat elinajanodotteet olivat 17 ja 21 vuotta. Nykypäivän 80-vuotiaat elävät vielä keskimäärin 8,5 vuotta, 90‐vuotiaat muutaman vuoden ja 100-vuotiaatkin vuoden. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että ikääntyneiden toimintakyky pysyy pidempään parempana kuin aikaisemmin. Hoidon ja hoivan tulee olla kaikkien vanhojen ihmisten saatavilla ja perustua yhdenmukaiseen tarvearvioon. Hoidon ja hoivan on oltava paikkakunnasta, ajankohdasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatonta. Hoito toteutetaan asiakkaan (tai hänen edustajansa) ehdoilla. Uusien asiakasryhmien, esim. maahanmuuttajataustaisten vanhojen ihmisten tarpeet on huomioitava. Laitosvaltaisen palvelurakenteen vähentämisellä, kotihoitopainotteisilla palveluilla ja palvelujen paremmalla kohdentamisella pyritään turvamaan palvelut palvelujärjestelmän kuormittumisesta huolimatta (STM ikähoivatyöryhmä 2011). Palvelutarpeen arviointi, palvelujen kohdentaminen ja tiedonkulku ovat avainasemassa silloin, kun iäkäs ihminen tarvitsee useampaa eri sektoreilla tarjottavaa palvelua. Vanhuusiän ennakoiva suunnittelu tulee tärkeämmäksi, kun eläkkeellä olon elämänvaihe pitenee. Oman elämäntilanteen ja erilaisten elä- 24 män realiteettien ymmärtäminen, optimistinen suhtautuminen, sekä kyky ja mahdollisuus omiin valintoihin ovat keskeisiä tekijöitä hyvinvoinnin ylläpitämisessä. Suunnittelun kohteina voivat olla oma talous, terveys, toimintakyky, mielen virkeys ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäminen. Asumiseen ja harrastuksiin liittyvillä ratkaisuilla henkilö voi itse vaikuttaa tulevaan toimintakyynsä. Hoitotahdon ilmaiseminen voi olla osa vanhuuden suunnittelua. Suotuisa arkiympäristö vähentää palvelutarvetta Elinolot voivat olennaisesti vaikeuttaa tai helpottaa suoriutumista erilaisissa arjen tilanteissa. Fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset toimintakyvyn ulottuvuudet nivoutuvat toisiinsa. Jotta ihminen suoriutuu itsenäisesti esimerkiksi kaupassa asioimisesta, ovat kohtuullinen liikkumiskyky, muisti ja sosiaalinen toimintakyky välttämättömiä. Vakioiduissa olosuhteissa tehdyt toimintakyvyn arvioinnit eivät aina kerro totuutta henkilön selviytymisestä omassa arkiympäristössään. Kodissa voi olla arkiaskareiden sujumista helpottavia tekijöitä (tukikahvat, kohdevalo jne.) tai toimimista vaikeuttavia esteitä(kynnykset, hämärä valaistus, matot jne.). Kaatuminen tai pelko kaatumisesta on merkittävä asumisympäristöön liittyvä tekijä, koska se johtaa usein sairaalaan tai palveluasumisen piiriin. Palvelutarvetta arvioitaessa onkin huomioitava esimerkiksi asunnon portaat, korkealla sijaitsevat kaapit ja huono valaistus. Kaikessa uudisrakentamisessa tulisi huomioida esteettömyys, ja etenkin iäkkäille suunnatut asunnot olisi rakennettava sellaisiksi, että ne mahdollistavat kotona asumisen myös toimintakyvyn heiketessä. Liikkumiskyvyn heikentymisen tuomia vaikutuksia iäkkäiden elämään voidaan ratkaisevasti vähentää yhteiskuntapoliittisilla ratkaisuilla. Esimerkiksi risteysten ja jalankulkureittien suunnittelussa tulee huomioida iäkkäiden alttius liikennetapaturmiin. 75 vuotta täyttäneistä naisista noin puolet ja miehistä kaksi kolmesta sekä 85 vuotta täyttäneistä vain joka kymmenes pystyy kävelemään suojatien ylittämiseen edellytettävällä 1,2 m/s nopeudella. Turvallista liikenteessä liikkumista voidaankin parantaa mm. katujen ja teiden talviaikaisen kunnossapidon lisäksi pidentämällä vihreän valon keston pituutta. Kansalaisten tasavertaisuus tulee toteutua tapaturmien ehkäisyyn tarkoitetuissa toimenpiteissä. Ikääntyminen haastaa palvelurakenteet Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaissairauksien hoidosta johtuvat kustannukset koetaan yhdeksi kehittyneiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien suurimmista haasteista. Kroonisiin sairauksiin liittyvät kustannukset kasvavat sekä iäkkään väestönosan että sairauksien hoitojen lisääntyessä. Toisaalta iäkkäiden toimintakyky on parantunut, vaikka pitkäaikaisten sairauksien esiintyvyys ikääntyneessä väestössä on lisääntynyt. Eniten iäkkäiden toimintakykyä heikentävät aivohalvaus, diabetes, muistisairaudet sekä sepelvaltimoiden ja ääreisvaltimoiden taudit. Näitä sairauksia ehkäisemällä sekä niiden aiheuttamia toiminnanvajauksia hoitamalla ja kuntouttamalla voidaan parhaiten vaikuttaa iäkkään väestön toimintakykyyn, itsenäisyyteen ja hyvinvointiin sekä taloudellisiin seikkoihin. Tavoitteena tulee olla sekä kroonisten sairauksien puhkeamisen siirtyminen myöhemmälle iälle että pitkällä tähtäimellä kroonisten sairauksien esiintyvyyden väheneminen. sista on 0,4 – 1 % ja lääkehoidon 1,6 %. Avohoidon osuus kustannuksista on noin 25 % ja laitoshoidon 72 %. Ikääntyneillä on usein monia sairauksia, joiden yhteisvaikutus toimintakykyyn on kunkin sairauden yhteenlaskettua vaikutusta suurempi. Tästä syystä oleellisen tärkeää on kokonaisvaltainen tilan määritys, sairauksien hoito, kuntoutus ja psykososiaalinen interventio. Perinteiset rajat ylittävää koordinointia varten tarvitaan henkilöitä ja organisaatioita, jotka vastaavat potilaan hoidosta kokonaisvaltaisesti. Palvelujen koordinoinnin lisäksi palveluneuvontaa ja - ohjausta on vahvistettava. Terveydenhuollon moniammatillisen työotteen lisäksi tulee huomioida sosiaalityön osuus, potilaan omaehtoisen hoidon tukeminen, yksilölliset palvelutarpeet sekä omaisten osuus, vertaistuki ja kolmannen sektorin palvelut. Omaiset ja muut läheiset ovat aina olleet tärkein iäkkäiden avun lähde, mutta tulevaisuudessa omaisavun lisääminen on yhä vaikeammin sovitettavissa mm. työurien pidentämisen kanssa. Kotihoidon kykyä turvata akuutti ja ympärivuorokautinen hoito tulee ratkaisevasti vahvistaa. Lisäksi kotihoidon henkilökunnan diagnostisia valmiuksia ja mahdollisuuksia tulee vahvistaa ja heidän tukenaan tulee olla geriatrista asiantuntemusta esimerkiksi telelääketieteen keinoin. Dementoivia sairauksia sairastavien hoidosta muodostuu yhteiskunnalle merkittävät kustannukset. Yhden muistisairaan välittömien vuosikustannusten on arvioitu Suomessa olevan keskimäärin 24 000 euroa, laitoshoidossa yhden muistisairaan keskimääräiset vuosikustannukset ovat runsaat 36 000 euroa ja vastaavasti kotihoidossa vajaat 15 000 euroa. Alzheimerin taudin aiheuttamat elinaikaiset lisäkustannukset ovat Henkilökunnan kouluttaminen, jaksaminen ja riit170 000 – 200 000 euroa sairastunutta kohden. tävyys ovat tärkeitä huomioitavia asioita. On huoDementian hoidon kokonaiskustannukset nou- lehdittava siitä, että iäkkäiden palveluissa on riitsevat valtakunnallisesti 4 - 5 miljardiin euroon tävästi osaavaa henkilöstöä, jolla on ymmärrystä vuodessa. Jos muistisairaita hoidetaan 10 vuoden ja tietoa etenkin muistisairauksista sekä toimintakuluttua nykyisen järjestelmän mukaisesti, siitä kyvyn eri ulottuvuuksista. Täydennyskoulutuksen aiheutuu 24 % korkeammat kustannukset. tarve näiltä osin on edelleen suuri kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, jotta muisti- ja moniOikea-aikaisella hoidolla ja kuntoutuksella voi- sairaiden ongelmat tunnistetaan mahdollisimman daan ylläpitää muistisairaan toimintakykyä ja ajoissa. Päätöksen teossa sekä palvelujen ja hoiedesauttaa kotihoidon jatkumista ja täten säästää don suunnittelussa ja järjestämisessä käytetään kustannuksia. Muistisairauksien diagnostiikkaa ja apuna tutkittua tietoa ja yhdenmukaisia arvioinsiihen tarvittavia tutkimuksia pidetään kalliina. timenetelmiä ja kriteerejä. Kuitenkin diagnoosin osuus kokonaiskustannuk- Lähteet (mm.) -Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Suomen Akatemia: Kohti parempaa vanhuutta. Konsensuslausuma 8.2.2012. -Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa 2011. THL, raportti 68/2012. -Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, ym: Muistisairaudet. Käypä hoito -suositus 2010. -Lahden hyvinvointikertomus 2012 25 4.2. Työikäisten määrä laskussa ja eläkeikäisten kasvussa Kirjoittanut tutkija Irja Henriksson, Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden väestökehitykselle on tyypillistä, että työikäisten osuus koko väestöstä pienenee ja vanhusväestön osuus kasvaa. Yli 65-vuotiaiden määrä ylitti alle 15-vuotiaiden määrän Lahdessa vuonna 2002 ja koko maassa vasta vuonna 2008. Viiden viimeisimmän vuoden aikana yli 65-vuotias väestö kasvoi yhteensä 20,8 % (+ 3 772 henkilöä) ja yli 85-vuotiaiden vanhusten määrä kasvoi 21,6 % (+ 445 henkilöä). 5-ikäluokittain tarkasteltuna suurin lisäys tapahtui ikäluokas- sa 65-69 -vuotiaat, joiden määrä lisääntyi jopa 39,5 % (+ 2 128 henkilöä). (Kuvat 1 ja 2). Vuonna 2013 Lahden asukasluku kasvoi 348 henkilöllä. Yli 65-vuotiaiden määrä lisääntyi peräti 912 henkilöllä. Vuoden 2013 lopussa kaupungin väestöstä 15 % oli lapsia, 13 % nuoria 15-24-vuotiaita, 51 % 25-64 -vuotiaita ja 21 % yli 65-vuotiaita. Väestöstä 9 % oli yli 75-vuotiaita ja 2 % 85-vuotiaita tai sitä vanhempia. Kuva 1. Lahden ikärakenteen kehitys vuosina 2009-2013. 26 Lähde:Tilastokeskus Kuva 2. Lahden väestö ikäluokittain vuosina 2009-2013. Indeksi 2008=100. Yli 65-vuotiaiden osuus on Lahdessa suurempi kuin sen vertailukaupungeissa keskimäärin. Ikääntyneen väestön osuudessa oli suuria eroja vertailukuntien kesken. Yli 65-vuotiaiden osuus oli Lahtea (21 %) suurempi vain Kouvolassa. Ikääntyneitä oli suhteellisesti vähiten Espoossa, Oulussa ja Vantaalla, joissa eläkeikäisten osuus väestöstä oli vain 13 -14 %. Keskustassa asuu runsas 6 000 eläkeikäistä Yli 65-vuotiaista lahtelaisista 28 % asui Keskustassa, 22 % Launeella ja 18 % Kivimaa-KiveriöJoutjärvi suuralueella. Ikääntyneiden osuus suuralueen väestöstä oli suurin Keskustassa (29 %), Jalkarannassa (28 %), Lähde:Tilastokeskus Mukkulassa (25 %) ja Kivimaa-Kiveriö-Joutjärvi -suuralueella (23 %). Keskustan alueista Mattilanmäellä jopa 57 % asukkaista oli yli 65-vuotiaita. 40 prosentin raja ylittyi myös keskustan Asikkalankadun, Sammonkadun ja Paavolan tilastoalueilla. Myös Kivistönmäellä, Jalkarannan Sarvikadulla ja Pallaskadulla yli kolmannes väestöstä oli yli 65-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli alle viisi prosenttia Iltakallion, Ruukkikadun, Kariston ja Näkkimistön tilastoalueilla. (Kuva 3). Lukumääräisesti ikääntyneitä asui eniten Ankkurissa (1 270 henkilöä) ja Liipolassa (1 035 henkilöä). 27 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013 Lahden kaupunki / Tilastokeskus Kuva 3. Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä tilastoalueittain vuonna 2013. Runsas neljännes asukkaista yli 65-vuotiaita vuonna 2025 Lahden kaupungin omassa trendiennusteessa arvioidaan kaupungin väkiluvun kasvavan noin 10 000 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä. Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläkeikäisten määrä kasvaisi 7 300 henkilöllä eli 33 %. Tällöin eläkeikäisiä olisi runsas 29 000 eli runsas neljännes (26 %) väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 21 %. (Kuva 4). 25-64-vuotiaiden työikäisten määrän odotetaan kasvavan vain muutamalla prosentilla eli 1 400 henkilöllä. Tällöin heitä olisi noin 54 300. Työikäisten osuus väestöstä kuitenkin laskisi nykyisestä 51 prosentista 48 prosenttiin. Työikäisistä 28 25-44-vuotiaiden määrä kasvaa 3 800 henkilöllä, kun taas 45-64-vuotiaiden määrä laskee 2 400 henkilöllä. Lahden kaupungin ja Tilastokeskuksen trendiennusteet ovat lähes samanlaiset aina vuoteen 2025 asti. Tilastokeskuksen mukaan yli 65-vuotiaiden osuuden arvioidaan olevan vain 0,5 prosenttiyksikköä suurempi kuin kaupungin omassa väestöennusteessa. Lahden vanhusväestön osuus väestöstä tullee olemaan suurempi kuin muussa maassa keskimäärin. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolan ikäihmisten osuuden ennustetaan olevan suurempi kuin Lahdessa. (Kuva 5). Kuva 4. Lahden väestöennuste ikäluokittain vuosille 2015, 2020 ja 2025. Lähde:Lahden kaupunki Kuva 5. Koko maan ja Suomen suurimpien kaupunkien ikärakenne-ennuste vuoteen 2025. Lähde: Tilastokeskus 29 Vuoteen 2040 ulottuvan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan sekä kaikkien yli 65-vuotiaiden että yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa 20 % aina 2010-luvun loppuun asti, minkä jälkeen yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti. Vuo- sina 2014-2025 yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa 33 % ja yli 85-vuotiaiden määrä 52 %. Vuosien 2014-2040 aikana yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut jo liki 50 % ja yli 85-vuotiaiden määrä kolminkertaistunut. (Kuva 6). Kuva 6. Lahden yli 65-vuotiaiden, yli 85-vuotiaiden ja koko väestön väestöennuste 2014-2040. Indeksi 2013=100. Ikäihmisten määrällinen kasvu Vuosina 2014-2020 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vuodessa keskimäärin 700 henkilöllä, joista lähes 100 on yli 85-vuotiaita. Yli 65-vuotiaiden vuosittainen kasvu on 2020-luvulla 450 ja 2030-luvulla noin 180. Yli 85-vuotiaiden henkilöiden suhteellinen kasvu on nopeampaa, heidän vuosittainen kasvunsa 2020-luvulla lähes 150 ja 2030-luvulla yli 300 henkilöä. (Kuva 7). Ennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden eläke- ikäisten määrä kasvaisi vuoteen 2025 mennessä 7 300 henkilöllä ja vuoteen 2040 mennessä 10 30 800 henkilöllä. Tilastokeskus arvioi, että vuonna 2025 yli 65-vuotiaita olisi runsas 29 000 eli 26 % väestöstä ja vuonna 2040 liki 33 000 eli 28 % väestöstä. Tällä hetkellä ikäihmisten osuus väestöstä on 21,2 %. Yli 85-vuotiaiden määrän odotetaan kasvavan 1 300 henkilöllä vuoteen 2025 mennessä ja 5 200 henkilöllä vuoden 2040 loppuun mennessä. Heitä olisi 3 800 vuonna 2025 ja 7 700 vuonna 2040. Yli 85-vuotiaiden osuus koko väestöstä olisi yli 3 % vuonna 2025 ja liki 7 % vuonna 2040. Vuonna 2013 yli 85-vuotiaita oli 2,4 % väestöstä. Kuva 7. Lahden vanhusväestön ikärakenne-ennuste 2014-2040. Lähde:Tilastokeskus Väestöllinen huoltosuhde heikkenee Väestöllinen eli demografinen huoltosuhde ilmoittaa kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 64-vuotiasta on 100 työikäistä (15-64 -vuotiasta) kohti. Vuonna 2013 huoltosuhde oli koko maassa 56 ja kymmenessä suurimmassa kaupungissa keskimäärin 47. Lahden väestöllinen huoltosuhde oli lähes yhtä suuri kuin koko maassa, sillä kaupungin sataa työikäistä kohti oli 55 vanhusta tai lasta. Vertailukaupungeista ainoastaan Kouvolassa väestöllinen huoltosuhde oli korkeampi kuin Lahdessa. Molemmissa kaupungeissa korkea huoltosuhdeluku selittyy lähinnä iäkkäiden asukkaiden suurella osuudella. Huoltosuhde oli alhaisin Helsingissä (43), mihin syynä on sekä lasten että eläkeikäisten alhainen osuus väestöstä. Lasten suuri osuus kasvatti eniten väestöllistä huoltosuhdetta Oulussa ja Espoossa. (Kuva 8). Väestöllinen huoltosuhde nousee lähitulevaisuudessa. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko maassa 60 huollettavan raja ylittyisi vuonna 2017 ollen 68 vuonna 2025. Ennusteen mukaan vuonna 2025 jokaista 100 lahtelaista työikäistä kohti tulee olemaan 69 lasta tai vanhusta. Suurimmista kaupungeista väestöllinen huoltosuhteen ennustetaan olevan korkein Kouvolassa (79) ja alhaisin Helsingissä (49). Kaupungin oman trendiennusteen mukaan vuonna 2025 huoltosuhde olisi 67 eli Tilastokeskuksen ennustetta alhaisempi. Vuonna 2025 olisi siten sataa 15-64-vuotiasta asukasta kohti 24 alle 15-vuotiasta ja 43 yli 65-vuotiasta asukasta. (Kuva 9). 31 Lähde: Tilastokeskus Kuva 8. Suomen suurimpien kaupunkien väestöllinen huoltosuhde vuonna 2013. Lähde:Lahden kaupunki Kuva 9. Lahden väestöllinen huoltosuhde-ennuste vuosille 2015, 2020 ja 2025. 32 Tilastokeskuksen Lahden ikärakenne-ennuste vuosi yhteensä 65-69 70-74 75-79 80-84 85-89 90-94 95-99 100+ muutos edell. % koko vuoteen väestöstä 65+ 85+ 65+ 85+ 65+ 85+ ikäluokat ikäluokat 2011 102308 6167 5219 3639 2814 1589 602 140 11 20181 2342 19,7 2,3 2012 103098 6947 5055 3799 2855 1641 618 139 16 21070 2414 889 72 20,4 2,3 2013 103861 7547 5087 4035 2839 1708 644 146 17 22023 2515 953 101 21,2 2,4 2014 104593 7985 5175 4236 2905 1739 683 146 16 22885 2584 862 69 21,9 2,5 2015 105306 8146 5652 4317 2919 1816 722 154 16 23742 2708 857 124 22,5 2,6 2016 105997 8067 5891 4740 2964 1867 752 165 17 24463 2801 721 93 23,1 2,6 2017 106673 7961 6643 4597 3116 1902 780 172 16 25187 2870 724 69 23,6 2,7 2018 107334 7682 7219 4642 3323 1904 820 181 19 25790 2924 603 54 24 2,7 2019 107973 7510 7646 4741 3503 1961 841 194 18 26414 3014 624 90 24,5 2,8 2020 108597 7233 7812 5193 3578 1988 889 208 19 26920 3104 506 90 24,8 2,9 2021 109211 7102 7747 5445 3952 2035 924 216 21 27442 3196 522 92 25,1 2,9 2022 109816 6967 7661 6145 3836 2159 943 226 22 27959 3350 517 154 25,5 3,1 2023 110415 6865 7413 6688 3890 2319 950 241 24 28390 3534 431 184 25,7 3,2 2024 111002 6736 7267 7088 3997 2459 988 248 25 28808 3720 418 186 26 3,4 2025 111577 6715 7025 7259 4398 2519 1014 266 27 29223 3826 415 106 26,2 3,4 2026 112134 6682 6915 7212 4660 2808 1047 279 28 29631 4162 408 336 26,4 3,7 2027 112671 6664 6800 7149 5263 2726 1124 286 30 30042 4166 411 4 26,7 3,7 2028 113183 6796 6713 6940 5740 2781 1218 290 32 30510 4321 468 155 27 3,8 2029 113675 6866 6601 6827 6087 2881 1301 305 33 30901 4520 391 199 27,2 4 2030 114139 6932 6591 6620 6252 3196 1333 316 37 31277 4882 376 362 27,4 4,3 2031 114580 6947 6571 6534 6229 3435 1507 332 38 31593 5312 316 430 27,6 4,6 2032 114995 6983 6563 6445 6195 3885 1455 359 41 31926 5740 333 428 27,8 5 2033 115389 6932 6699 6374 6039 4249 1498 395 40 32226 6182 300 442 27,9 5,4 2034 115759 6810 6777 6285 5965 4509 1569 425 43 32383 6546 157 364 28 5,7 2035 116110 6655 6847 6287 5808 4651 1763 434 45 32490 6893 107 347 28 5,9 2036 116444 6496 6870 6282 5753 4650 1937 503 47 32538 7137 48 244 27,9 6,1 2037 116760 6275 6912 6287 5698 4647 2192 479 52 32542 7370 4 233 27,9 6,3 2038 117063 6065 6871 6427 5651 4555 2402 498 58 32527 7513 -15 143 27,8 6,4 2039 117350 6064 6757 6513 5590 4526 2542 530 63 32585 7661 58 148 27,8 6,5 2040 117628 6128 6614 6590 5607 4430 2633 605 63 32670 7731 85 70 27,8 6,6 33 5 Ikääntyneiden hyvinvoinnin avaintoimijat Lahdessa 5.1. Sosiaali- ja terveystoimiala Vaikuta, valitse ja voi hyvin! Lahden sosiaali- ja terveyspalveluja kehitetään ketteriksi ja kilpailukykyisiksi. Sosiaali- ja terveystoimialan perustehtävä on edistää lahtelaisten terveyttä ja hyvinvointia, ehkäistä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja vähentää niiden aiheuttamia haittoja, sekä järjestää lahtelaisten tueksi laadullisesti ja sisällöllisesti määritellyt sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimialalla kehitetään voimakkaasti asiakaslähtöisiä palveluja SOTE 2015 – hankkeessa. Sosiaali- ja terveystoimiala muodostuu kolmesta vastuualueesta: Terveyspalvelut, Vanhusten palvelut ja kuntoutus sekä hyvinvointipalvelut. Vaikka ikääntyneiden palveluista valtaosa järjestetään vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella, tuottaa terveyspalvelut terveydenhuollon perus- ja ennaltaehkäiseviä palveluja ikääntyneille ja hyvinvointipalvelut mm. kulje- tuspalveluja, sosiaalityön palveluja ja vammaispalvelulain mukaisia palveluja. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen tehtävänä on edistää kaikenikäisten lahtelaisten hyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Edistämme palvelujamme tarvitsevien mahdollisuutta toimia, vaikuttaa ja tehdä valintoja. Tarjoamme kotona asumista ja aktiivista toimijuutta tukevia palveluja. Toimimme yhdessä kumppaneidemme kanssa. Luomme toimivia palveluratkaisuja. Henkilöstömme toimii vastuullisesti, on osaavaa ja sitoutunutta. Seuraamme toimintamme tuloksia. Kehitämme uutta, parannamme jatkuvasti olemassa olevaa ja hyödynnämme teknologiaa. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty palvelurakenteen muutos, jonka tavoitteena on valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti mahdollistaa ensisijaisesti ikääntyneiden kotona asuminen mahdollisimman Palvelun kattavuus 75 vuotta täyttäneessä väestössä 2013 2015 2017 2012* Valtakunnallinen tavoite 2017 Kotona asuvat 91% * 91,5% 92% 91-92% Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 9,9% yli 10% yli 11% 13-14% Omaishoidon tuen asiakkaat 4,3% yli 4% 4-6% 6-7% Tehostetussa palveluasumisessa asuvat 4,3% * 6% yli7% 6-7% Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 4,7 % * 2,5 % alle 1 % 2-3 % vuoden 2013 /2012 tieto perustuu Hilmo tietoihin, Sotkanet Palvelurakenteen tavoitteet 34 pitkään. Lahden palvelurakenne on edelleen laitoshoitopainotteinen. Palvelurakennetta muutetaan niin, että ikääntyneen hoito järjestetään laitoksessa jatkossa vain silloin, kun se on ehdottoman tarpeellista. Jos ikääntyneen hoitoa ei voida järjestää kotiin, järjestään se aktiivista elämää tukevassa palveluasumisessa. Onnistunut palvelurakenteen muutos edellyttää ikääntyneiden asiakasohjauksen ja turvallisen asumisen kehittämistä, ikääntyneiden osallisuuden vahvistamista yhteiskunnassa, muistisairauksien varhaista toteamista ja suunnitelmallista hoitoa sekä toimivaa geriatrista akuuttihoitoa ja kuntoutusta. Päivätoiminnan eri muotojen kehittämiseen panostetaan. Geriatrista akuuttihoitoa ja saattohoidon osaamista tulee lisätä, jotta sitä voidaan toteuttaa ikääntyneiden kodeissa ja palveluasumisessa. Vastuualueen palvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti yhteistyössä kumppaneiden kanssa. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen kehittämisen painopistealueet ovat: • Ikäihmisten kotona asumisen tukeminen • Ympärivuorokautisen hoidon palvelurakenteen muuttaminen korvaamalla raskasta laitoshoitoa asumispalveluratkaisuilla • Saumattomien hoitoketjujen kehittäminen ja suunnitelmallisen kuntoutuksen lisääminen • Ikäihmisten valinnanvapauden edistäminen ja asiakasohjauksen kehittäminen • Palvelujen tuotteistaminen ja tiedolla johtamisen kehittäminen • Palvelujen järjestämiseen käytettävien resurssien käytön optimointi “ ”Asenne ratkaisee! Asiakaslähtöinen toiminta lähtee johtamisesta. Visio, selkeät tavoitteet ja yhteinen arvopohja antavat ihmisille eväitä oman työn kehittämiseen. Haluamme, että myös asiakkaamme tietävät, millaiset arvot ohjaavat toimintaamme!” Palvelujen järjestämiseen liittyvät linjaukset Palvelulinjaukset ovat niitä periaatteita, joiden perusteella Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimiala järjestää ikääntyneiden palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla ja kaupungin talouden reunaehdot huomioiden. Kaupungin taloussuunnitelma 2014 – 2016 sisältää kaupungin talouden tasapainottamisohjelman. Ohjelma linjaa, että kaupungin palveluja keskitetään. Palvelutuotannossa hyödynnetään palveluseteliä ja palvelumarkkinoita silloin, kun sille on taloudelliset ja toiminnalliset perusteet ja palveluhankintojen osaamista kehitetään. Myös oma tuotanto altistetaan kilpailutukselle. Palvelutaso suhteutetaan talouden reunaehtoihin ja kaupungin subventointitasoa tarkastellaan kriittisesti ja omakatteisuutta lisätään silloin, kun subventiolle ei ole olemassa erityisiä perusteita. Lahden kaupungin palvelukonsepti valmistui vuonna 2012. Se on kokonaismalli, joka linjaa palvelujen järjestämistä. Ikääntyneiden palvelujen osalta palvelukonsepti korostaa palvelurakenteen muutosta kohti kevyempää palvelurakennetta. Palveluja kehitetään monipuolisen vanhustenkeskus-toimintamallin mukaisesti. Yksilöllisten palveluratkaisujen avulla tuetaan ikääntyneiden kotona asumista. Palvelutuotannossa hyödynnetään kumppanuuksia ja painotetaan eri toimijoiden avulla toteutettavaa ennaltaehkäisyä. Ikääntyneiden palveluissa vahvistetaan geriatrista erityisosaamista ja toimintaa. Ikääntyneiden palvelut järjestetään monituottajamallin mukaisesti. Monituottajamallin avulla 35 edistetään ikäihmisten valinnan vapautta sekä mahdollisuutta vaikuttaa omaan palvelukokonaisuuteen ja palvelun sisältöön. Kaupunki vastaa lakisääteisten palvelujen järjestämisestä, mutta palvelut tuotetaan sekä omana toimintana että ostopalveluina Tiettyjä palveluja edistetään, kuten kolmannen sektorin palveluja ja julkista palvelua tukevia asiakkaille suoraan tarjottavia yksityisiä palveluja. Palvelujen järjestämiseen liittyvät keskeiset linjaukset: • Asiakasohjaus järjestetään omana toimintana vahvalla kumppanuudella Päijät-Hämeen hyvinvointipalvelujen kehitys ry:n ylläpitämän PalveluSantran kanssa. • Ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään kumppanuusperiaatteella eri toimialojen ja vastuualueiden sekä kolmannen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kanssa vahvistamalla asiakkaan omaa vastuuta. Hyödynnetään palveluseteliä silloin kun kaupungin subventointi on erityisen perusteltua. • Omaishoidontuenvapaa ja -tuki järjestetään kumppanuusperiaatteella kolmannen sektorin kanssa ja ostopalveluna palvelusetelillä. Edistetään myös perhehoitoa ja hyödynnetään toimeksiantosopimusta. • Kotihoito järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluina. Ostopalveluissa käytetään osaulkoistusta ja palveluseteliä. • Palveluasuminen järjestetään sekä omana toimintana että ostopalveluna. Lisääntyvä palvelutuotanto järjestetään pääasiassa ostopalveluna ja palvelusetelillä. • Sairaalatoiminnot ja lääkäripalvelut järjestetään pääasiassa omana toimintana sekä yhteistyössä PHSOTEY:n kanssa. Palvelujen saatavuuden turvaamiseksi käytetään ostopalveluja tarvittaessa. • Oma tuotanto altistetaan kilpailulle mikäli se on taloudellisesti ja toiminnallisesti perusteltua • Palveluseteliä hyödynnetään niissä palveluissa, joissa sen käyttö on mahdollista ja taloudellisesti perustelua. Ikääntyneiden asiakasohjaus Toimiva asiakasohjaus on koko ikääntyneiden palvelujärjestelmän peruspilari. Asiakasohjauksen tavoitteena on taata ikääntyneille oikeat ja oikea-aikaiset palvelut ja siten ehkäistä raskaan palvelun tarvetta. Toimintaperiaatteena on, että ikääntyneet voivat hoitaa palveluihinsa liittyvät asiat yhden palvelupisteen periaatteella kaikissa palvelutarpeen eri vaiheissa ja että paljon palvelua tarvitseville on aina osoitettu palvelujen vastuuhenkilö. Ikääntyvien palveluneuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi järjestetään PalveluSantran kanssa kumppanuusperiaatteella asiakasohjausyksikkö Siirissä. Asiakasohjauksen kehittäminen on yksi sosiaali- ja terveystoimialan kärkitavoitteista. Asiakasohjauksen keskittämisen tavoitteena on löytää ratkaisuja asiakkaan kulloiseenkin palvelutarpeeseen. Ratkaisut voivat olla yhdistysten, yksityisten toimijoiden tai julkisen palvelun tuottamia. Tärkeintä on, että ratkaisut tukevat ikäihmisen omia voimavaroja ja lisäävät hänen kokemaansa hyvinvointia. Asiakasohjausyksikkö tekee palvelupäätökset ikääntyneiden tarvitsemista kaupungin järjestämistä palveluista. Lisäksi ikääntyneiden asiakasohjauspalveluyksikkö vastaa vanhusten palvelujen ostopalveluina järjestettävistä palveluista. Siirin asiakasohjaus edistää ikääntyvien hyvinvointia, tukee kotona selviytymistä ja etsii arkea helpottavia ratkaisuja yhdessä asiakkaan kanssa. Tavoitteena on oikeanlainen apu oikeaan aikaan. Asiakasohjauksen tehtäviin kuuluu ikääntyvien palveluneuvonta, palvelutarpeen selvittäminen, palvelusuunnitelman kokoaminen, palveluiden järjestäminen, vastuutyöntekijänä toimiminen sekä hyvinvointia ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen yhteensovittaminen ja koordinointi. Ikääntyneiden asiakasohjauksen eri tasot 36 Tavoitteellisen asiakasohjauksen malli Ikääntyneiden asiakasohjausta ja itsehoitoa tukevien sähköisten palvelujen kehittäminen Lahden sosiaali- ja terveystoimiala on valinnut sähköisten palvelujen alustaksi Hyvis-portaalin. Hyvis-portaali otetaan käyttöön ja sen sisältöä kehitetään seudullisena yhteistyönä. OmaHyvis on Päijät-Hämeen kuntien asukkaille tarkoitettu väylä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiin palveluihin. Sähköisiä palveluja asiakkailleen tarjoavat Päijät-Hämeen OmaHyviksen kautta Oivan, Aavan, Heinolan ja Lahden sosiaali- ja terveydenhuollot yhdessä Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa. Tavoitteena on, että kaikille päijäthämäläisille tulisi mahdolliseksi asteittain asioida turvallisella viestinvälityksellä niin perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen kuin erikoissairaanhoidon ammattilaisten kanssa. OmaHyvikseen on luotu ikäihmisten itsehoitoa ja asiakasohjausta tukeva sisältö seudullisena yhteistyönä. OmaHyvikseen on myös rakennettu ikäihmisille ja heidän omaisilleen tarkoitettu neuvova toimintakyvyn ja selviytymisen itsearviointityökalu. Ensimmäisessä vaiheessa OmaHyviksessä on käytössä myös omien tietojen tallennus, turvallinen viestinvälitys ja sähköisiä lomakkeita, kuten Diabetesriskitesti. OmaHyviksen sähköisiä palveluja ja ajanvarausmahdollisuuksia lisätään palveluun asteittain. PalveluSantra ylläpitää palveluohjausta tukevia Internet-sivuja, joiden tarkoituksena on toimia sähköisenä palveluoppaana. Sivujen kautta voi hakea tietoa kotona asumista tukevista palveluista ja palvelusetelituottajista. PalveluSantran Internet-sivut on linkitetty OmaHyvikseen. Ikääntyneiden asiakasohjauksen kehittämisen painopistealueet • Asiakasohjausprosessia vakiinnutetaan ja edelleen kehitetään • Asukkaiden osallistumista ikääntyneiden palvelujen kehittämiseen ja asiakkaan valinnan vapautta edistetään • Asiakasohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimintatapoja tukevaa verkostoyhteistyötä eri sektoreiden kanssa kehitetään • Sähköisiä asiointimalleja kehitetään Hyvisportaaliin • Asiakasohjausprosessi integroidaan osaksi sairaalapalvelujen toimintaa yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa • Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa tiivistetään niin asiakasrajapinnassa kuin palvelujen tuottamisessa 37 Ikääntyneille kohdistetut ennaltaehkäisevät palvelut Ennaltaehkäisevien palvelujen tarkoituksena on ylläpitää ikääntyneiden monialaista toimintakykyä ja tukea heidän itsenäistä selviytymistä. Ennaltaehkäisevät palvelut järjestetään yhteistyössä muiden toimialojen sekä kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin kanssa. Vahvistettavat ja kehitettävät ennaltaehkäisevät palvelut ovat: • Asiakasohjauksen palveluneuvonta sekä sähköiset neuvonta- ja itsehoitopalvelut • Seniorineuvola osana terveyskioskia Geriatrisen keskuksen tuella • Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen sekä Terveyspalvelujen vastuualueiden yhteistyönä Ikihyvä-toimintamalli, jossa tunnistetaan ne ikääntyneet, joilla on toimintakyvyn menettämisen riski ja ohjataan heidät ryhmämuotoiseen toimintaan • Ikäkorttelitoiminta käytettävissä olevien resurssien puitteissa • Ikääntyneiden palvelukeskusten avoin toiminta yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa • Geriatrinen poliklinikkatoiminta, muisti- sairauksien diagnostiikka ja hoito sekä muisti- hoitajatoiminta • Oman toiminnan ja kumppaneiden geriatrinen osaaminen • Senioriosaamisen kehittäminen ja hyödyntäminen • Ikäihmisten liikuntaa edistävät palvelut ja toiminta yhteistyössä Sivistystoimen liikuntapalvelujen kanssa • Liikunta- ja kulttuurikummitoiminta yhteistyössä kumppaneiden kanssa • Ikäihmisiin kohdistuvat liikunta- ja kulttuurihankkeet sekä yksityinen palvelutuotanto yhteistyössä kumppaneiden kanssa Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu on tarkoitettu ensisijaisesti iäkkäille henkilöille, jotka ikääntymiseen liittyvien sairauksien vuoksi eivät voi käyttää joukkoliikennevälineitä. Kuljetuspalvelu voidaan myöntää sosiaalihuoltolain perusteiden mukaisesti vähävaraiselle henkilölle. Kuljetuspalvelu myönnetään asiointi- ja virkistysmatkoihin sosiaali- ja terveyslautakunnan vahvistamien tulo- ja omaisuusrajojen mukaisesti. Vaikeavammaiset, joilla on kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä, voivat hakea kaupungilta kuljetuspalvelua. Palvelu- hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärinlausunto hakijan liikkumis- ja toimintakyvystä. Kuljetuspalvelu myönnetään työ-, opiskelu-, asiointi- ja virkistysmatkoihin. Terveyspalvelut ja suun terveydenhuolto Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kehitetty toimintamalli Päijät-Hämeen seudulla toteutetussa Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa on rakennettu toimintamallia ikääntyvien toimintakyvyn arvioimiseksi ja edistämiseksi. Tutkimustulosten pohjalta on kehitetty ennaltaehkäisevää toimintamallia, jossa henkilöt, joilla on riski menettää toimintakykynsä, ohjautuvat terveyskeskuksen vastaanotolta toimintakykyä ylläpitäviin ja edistäviin ryhmiin. Tavoitteena on tunnistaa entistä varhaisemmassa vaiheessa henkilöt, joilla riski toimintakyvyn menettämiseen on korkea ja tarjota heille toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja. Toimintakyvyn arvioinnin tukena käytetään erilaisia testejä kuten MMSE, AUDIT ja GDS sekä fyysisen suorituskyvyn testistö SBBP. Lahden mallissa avohoidon vastaanottokäynneillä (lääkäri, hoitaja) arvioidaan ikääntyneiden toimintakykyä. Kun riski toimintakyvyn alenemisesta havaitaan, asiakkaalle annetaan omahoitolomake ja ohjataan varaamaan aika hoitajalle toimintakykyohjaukseen, johon kuuIkäihmisten kuljetuspalvelut luu toimintakyvyn arviointi (SBBP), jatko-ohjaus Ikääntyneiden liikkumisen ja asioinnin helpotta- (minimissään kotivoimisteluohjelma) ja seumiseksi Lahden kaupunki järjestää palveluliiken- rantakäynti, jolloin toimintakykyä arvioidaan nepalveluja. Palveluliikenne Helmi on tarkoitettu uudelleen. Merkittävin haaste on mahdollistaa kaikille 65 vuotta täyttäneille lahtelaisille ja on toimintakykyä ylläpitävää ryhmätoimintaa. Täsaina ensisijainen ikääntyneiden kuljetuspalvelu. sä tarvitaan ylisektoriaalista verkostoyhteistyötä Palvelutaksi hakee asiakkaan kotiovelta ja tuo ja uusien toimintamallien kehittämistä. Toiminhänet takaisin kotiin. Kuljettaja avustaa tarvit- takykyryhmien puuttuminen on osaltaan ollut taessa. Yhdensuuntaisen matkan hinta on vaikuttamassa siihen, että toimintamallin käytvuonna 2015 2 € / suunta / henkilö. Helmi -pal- töönotto on hidastunut. Tavoitteena on Lahden mallin aktiivinen käyttöönotto ja kehittäminen. veluliikenneverkosto kattaa koko kaupungin. 38 Lääkärin vastaanotolla huomio univaikeuksista ja kaatumisista Lääkäri antaa omahoitolomakkeen ja ohjaa varaamaan ajan hoitajalle Lahden malli Toimintakyvyn arvioinnin seurantakäynti Esimerkki-Einon (72 v.) toimintakykytalkoot Hoitajan vastaanotolla arvioidaan toimintakyky Toimintakykyohjaus: ryhmään/ kotivoimisteluun/ jatkohoito Ikihyvä Päijät-Häme -hankkeessa kehitetty Lahden toimintamalli Seniorineuvola Trion Terveyskioskissa ja yleissairauksien välisestä yhteydestä edellytTerveyskioskin seniorineuvolassa lahtelaisilla tää suusairauksien hoitoa ja ennen kaikkea niion mahdollisuus keskustella terveydenhoitajan den ennalta ehkäisyä. kanssa ikäihmiselle tärkeistä asioista. Terveydenhoitaja neuvoo terveyteen ja toimintakykyyn liit- Suun terveydenhuollon toiminnan perusta on tyvissä asioissa ja ohjaa tarvittaessa tutkimuk- HIH, Hoida Itse Hampaasi. Tällä toiminnalla vahsiin ja hoitoon tai muiden palveluiden piiriin. vistetaan kaupunkilaisten tietotaitoa pitää itse Vuonna 2013 kävi Trion Terveyskioskissa yli 6000 yllä suunsa terveyttä ja ehkäistä suusairauksia. senioriasiakasta. Tietotaitoa ei jaeta ainoastaan hammashoitoTerveyskioski järjestää erilaisia teematapahtu- loissa vaan myös siellä missä ihmiset muutenmia, jotka keräävät runsain joukoin senioreita. kin liikkuvat. Suun terveydenhuolto on mukana Osa tapahtumista on kohdistettu ikääntyneen mahdollisimman monissa ikääntyneille suunnaväestön erityistarpeisiin. Ikäihmisten erilaisiin tuissa tapahtumissa edistämässä suun terveyttä. tarpeisiin järjestetään myös vertaistukihetkiä mm. osteoporoosi- ja syöpäyhdistyksen kans- Ikääntyessä fyysisen toimintakyvyn ja näön heisa. Terveyskioskista on myös mahdollista saada kentyminen sekä muistisairaudet vaikeuttavat kausi-influenssarokotus. Lahtelaiset ikääntyneet hyvää, omatoimista suun päivittäishoitoa, jolloin ovat antaneet positiivista palautetta terveys- siitä huolehtiminen siirtyy hoitohenkilökunnalkioskin toiminnasta. Terveyskioski on osoitus sii- le ja omaisille. Yhä useammalla ikääntyvällä on tä, miten seniorineuvolatoiminta voidaan kytkeä omat hampaat, mikä vaatii enemmän resursseja osaksi muuta ennaltaehkäisevää toimintaa. ja tietotaitoa niin vanhustenhuoltoon kuin suun terveydenhuoltoonkin. Tietotaidon varmistamiSuun terveydellä on suuri merkitys seksi Suun terveydenhuolto järjestää säännöllistä ikääntyneen elämänlaadulle suunhoidon koulutusta ja käytännön harjoituksia Terve suu mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymi- ikääntyneiden päivittäiseen hoitoon osallistusen ja terveellä suulla voi nauttia monipuolista valle henkilökunnalle. Lahden kaupungin Suun ravintoa ylläpitämään hyvää fyysistä kuntoa, terveydenhuolto haluaa myös osaltaan varmenmahdollistaen näin mm. kotona selviytymisen taa terveydenhoitoalan opiskelijoiden työelämahdollisimman pitkään. Tieto suusairauksien mävalmiuksia tekemällä yhteistyötä Koulutus- 39 keskus Salpauksen, Lahden Diakoniainstituutin ja Lahden ammattikorkeakoulun kanssa. Myös omaishoitajien kanssa käynnistettyä yhteistyötä vahvistetaan edelleen. keskus vastaa myös muistisairaiden ensitieto- päivien järjestämisestä. Muistipotilaan tutkimus- ja hoitoprosessin jatkuva kehittäminen ja ”päivittäminen” sekä yhteistyökuvioiden kehittäminen on myös tärkeä osa Geriatrisen keskuksen Lahden kaupunginsairaalan Harjukadun ja muistipoliklinikan toimintaa. Jalkarannan yksiköiden yhteydessä on hammashoitolat. Vuonna 2014 valmistuivat Lehtiojan Geriatrinen poliklinikka palvelukeskus sekä Palvelukeskus Onnelanpolku, Geriatrisella poliklinikalla hoidetaan vaativia, joiden yhteydessä on myös hammashoitolat pal- monisairaita ja moniongelmaisia vanhuksia. Hoivelemassa sekä ko. keskuksissa että lähialueilla toon ottamisen ratkaisee potilaan toimintakyky asuvia ikääntyneitä. Mahdollisia uusia palveluta- ja hänen ongelmansa laatu. Tyypillisiä geriatrisia loja rakennettaessa tulee aina varata tilat myös vaikeuksia ovat mm. liikuntavaikeudet ja kaatuisuunhoidon palveluille. Kotihoitoasiakkaiden lu, kipuongelmat, monilääkitys ja tarve lääkehoimäärän lisääntyessä Suun terveydenhuolto lisää don kokonaisarviointiin, ravitsemustilan heikenkotiin vietäviä palveluita tarpeen mukaan. tyminen ja muu haurastuminen sekä huimaus. Hoitoon pääsyä varten tarvitaan terveyskeskusLahden alueen vanhuspalveluilla edistetään lääkärin lähete ja lähtökohtaisena oletuksena on, ikäihmisten hyvinvointia ja mahdollisuuksia hy- että ihminen hyötyy erikoislääkärin arviosta. vään virikkeelliseen elämään. Hyvään elämään ja hyvään hoitoon kuuluu myös terve suu. Muu toiminta ja tulevaisuuden ajatuksia Alun perin Geriatrisen keskuksen idea syntyi valtakunnallisen Ikäkaste -hankkeen paikallisen Geriatrinen keskus osahankkeen eli Päijät-Hämeen dementiahoidon kehittämiskeskus ‐hankkeen (Pääsky -hanke) Mikä on Lahden geriatrinen keskus? Geriatrinen keskus on perusterveydenhuollon toiminnassa. Tarkoituksena oli perustaa maaerikoislääkäripoliklinikka, joka tarjoaa perustason kunnallinen Geriatrinen keskus, joka tuottaisi erikoissairaanhoidon palveluja. Hallinnollisesti geriatrisia palveluja koko Päijät-Hämeen sosise kuuluu Lahden kaupungin vanhusten palve- aali- ja terveysyhtymän alueelle. Ajatus seuluiden ja kuntoutuksen vastuualueelle. Geriatri- dullisesta geriatrisesta osaamiskeskuksesta elää sessa keskuksessa toimii myös muistipoliklinikka. yhä ja alueellinen geriatrian asiantuntijatyöryhKeskuksen toiminnan tarkoituksena on ylläpitää mä kokoontuu säännöllisesti pohtimaan alueen ja parantaa ikäihmisten terveyttä, lisätä heidän ikäihmisten palveluiden järjestämistä. Tärkeimhyvinvointiaan sekä tukea heidän omatoimisuut- piä kehittämisalueita ovat mm. geropsykiatrian taan ja mahdollisimman itsenäistä pärjäämis- palvelut ja keskussairaalageriatria; erityisesti tään kotona tai palveluasumisessa. Geriatrisessa akuutisti sairastuneen ikäihmisen arviointi ja keskuksessa työskentelee geriatrian erikoislääkä- ortogeriatria sekä geriatristen konsultaatioväylireitä, osastonhoitaja/geriatrisen toiminnan koor- en ja ns. jalkautuvan geriatrin toimenkuvan ja työtapojen luominen. Lahden geriatrinen keskus dinaattori sekä muistihoitajia. on asiantuntijatyöryhmän ”kotipesä” ja mm. vastuussa ryhmän koollekutsumisesta. Muistipoliklinikka Tiedetään, että muistisairaiden kohdalla varhainen taudinmääritys ja asianmukainen hoito- ja Geriatrinen keskus järjestää ammatillista täydenkuntoutus parantavat sairastuneen elämänlaa- nyskoulutusta geriatrisista aiheista yhteistyöstua, pitävät yllä hänen toimintakykyään ja siten sä PHSOTEY:n koulutuskeskuksen kanssa. Kaksi vähintään viivästyttävät ympärivuorokautiseen kertaa vuodessa pidetään koko Päijät-Hämeen hoitoon siirtymistä ja säästävät yhteiskunnan alueelle suunnatut isot koulutustilaisuudet ja kustannuksia. Suomessa on hyvät työkalut ja oh- tarpeen mukaan järjestetään ns. täsmäkoulutusjeet muistisairauksien diagnostiikkaan ja hoitoon. ta esimerkiksi muistitestien tekemisestä uusille Silti suuri osa sairastuneista on vailla virallista työntekijöille. diagnoosia, asianmukaista hoitoa ja kuntoutusta. Geriatrinen työ on moniammatillista yhteistyötä, Geriatrisen keskuksen muistipoliklinikan tärkein jossa parhaan mahdollisen lopputuloksen saamitehtävä onkin tehokas muistisairausdiagnostiik- seksi vaaditaan monen eri alan asiantuntemusta. ka, jotta muistisairaat ja heidän läheisensä pää- Tavoitteena on, että Geriatriseen keskukseen saasevät hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Geriatrinen taisiin sosiaalityöntekijän ja fysioterapeutin työ- 40 panokset sekä mahdollisuus helposti konsultoida esim. ravitsemusterapeuttia ja puheterapeuttia sekä muita erityistyöntekijöitä, jotta aito moniammatillinen geriatrinen arviointi toteutuisi. Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka KAAOS Kaatumis- ja osteoporoosiklinikka KAAOS sijaitsee geriatrisen keskuksen yhteydessä. Klinikalla kartoitetaan ikääntyvien kaatumisten, luukadon ja niistä aiheutuvien luunmurtumien ja muiden vammojen riskitekijöitä kokonaisvaltaisesti. Klinikan asiakkaaksi voi hakeutua itse tai tulla lääkärin, terveydenhoitajan, fysioterapeutin tai muun ammattilaisen lähettämänä. Klinikan vastaanottokriteereitä ovat: kaatuilutaipumus, heikentynyt tasapainon hallinta ja liikuntakyky, osteopania tai osteoporoosi, tuore tai aiempi osteoporoottinen murtuma tai että kehon painoindeksi on pienempi kuin 19. KAAOS-klinikalla työskentelee fysioterapeutti ja lääkäri. Tarvittaessa muita terveydenhuollon ammattilaisia konsultoidaan. Asiakkaan tilanne- kartoitukseen kuuluu muun muassa terveys- haastattelu, lääkärintarkastus, laboratoriotutkimuksia, liikunta- ja toimintakyvyn testaus, osteoporoosin riskiarvio, apuvälinearvio ja tarvittaessa kotikäynti elinympäristön kaatumisriskitekijöiden kartoittamiseksi. Yhdessä asiakkaan kanssa suunnitellaan ennaltaehkäiseviä toimen- piteitä kaatumisriskin vähentämiseksi sekä liikunta- ja toimintakyvyn parantamiseksi. Myös luuston terveyteen kiinnitetään huomiota Omaishoidontuki Kansallinen omaishoidontuen kehittämistyöryhmä luovutti kansallisen omaishoidontuen kehittämisohjelman peruspalveluministerille maaliskuussa 2014. Omaishoito on nähty yhtenä keskeisenä vaihtoehtona vastattaessa ikääntyneiden lisääntyvään palvelutarpeeseen. Omaishoitoa kehittämällä on mahdollista hillitä ikääntyneiden hoidosta ja huolenpidosta aiheutuvia kustannuksia. Työryhmä pitää tärkeänä sitä, että omaishoito on kokonaisuus, joka sisältää omaishoitajien tarpeen mukaiset palvelut. Tällainen palvelu on mm. omaishoidon vastuutyöntekijän antama tuki, ohjaus ja neuvonta. Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja muun huolenpidon järjestämistä hänen omassa kodissaan. Omaishoito on vaihtoehto palveluasumiselle tai laitoshoidolle. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavan palveluista, omaishoitajan hoitopalkkiosta, vapaasta sekä hoitoa tukevista palveluista. Yli 65-vuotiaiden omaishoidontuen piirissä on noin 420 omaishoidettavaa. Yli 65-vuotiaiden omaishoidettavien määrä 31.12. vuosina 2007 – 2014. 41 Omaishoidontuen keskeiset kehittämisen painopistealueet ovat: kotona asuminen niin, että eläminen kotona on turvallisesti mahdollista toimintakyvyn heikentyessä. Laadukas kotipalvelu ja kotisairaanhoito perustuvat asiakkaan toimintakyvyn arviointiin ja sen perusteella laadittavaan palvelu- ja hoitosuunnitelmaan. Palveluja on saatavilla myös iltaisin ja viikonloppuisin sekä öiseen aikaan. Lahden kaupungissa kotipalvelu ja kotisairaanhoito on yhdistetty samaksi palveluksi; kotihoidoksi. Kotihoidon palveluja ovat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotihoidon tukipalvelut. • Yhteistyö Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry kanssa mm. kehittämällä omaishoidettavien jaksamisen tukemista ja valmennusta • Omaishoidontuen vapaan aikaisen hoidon palveluvalikon kehittäminen ja valinnan- vapauden lisääminen, mm. perhehoidon kehittäminen • Omaishoidontuen riittävä resursointi • Verkostoyhteistyö kolmannen sektorin ja Kotipalvelu tukee ja auttaa, kun asiakas tarvitsee yksityisen sektorin kanssa omaishoitoa tuke- sairauden tai alentuneen toimintakyvyn vuoksi vien palvelujen kehittämisessä apua kotiin selviytyäkseen arkipäivän askareista ja henkilökohtaisista toiminnoista. Kotipalvelun Tällä hetkellä omaishoitajien lakisääteiset va- tehtävät painottuvat henkilökohtaiseen hoivaan, paapäivät mahdollistetaan myöntämällä omais- johon kuuluvat mm. hygieniaan, ruokahuoltoon, hoidon vapaan aikaista palveluseteliä, järjes- sosiaaliseen kanssakäymiseen ja jokapäiväisiin tämällä omaishoidon vapaan aikaista hoitoa perustoimintoihin liittyvät tehtävät. Kotihoidon palveluasumisessa, perhehoitona, kotiin annet- henkilöstö tekee myös yleisiä kodinhoitoon liittavana hoitona palvelusetelillä ja toimeksianto- tyviä tehtäviä. Lisäksi kotipalvelun työntekijät sopimuksella. seuraavat asiakkaan vointia ja neuvovat asiakkaita ja omaisia palveluihin liittyvissä asioissa. Kotiin tuotettavat palvelut Kotiin tuotettavilla palveluilla tarkoitetaan asiakkaan kotona selviytymisen kannalta riittäviä sosiaali- ja terveyspalveluita, joiden avulla hän selviytyy päivittäisistä perustoiminnoista tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Tavoitteena on, että ikäihmiset saisivat asua mahdollisimman pitkään kotona turvallisessa elinympäristössä ja heillä olisi mahdollisuudet hyvään ja virikkeelliseen elämään. Kotiin tuotettavien palvelujen tavoitteena on tukea joka vaiheessa asiakkaan omien voimavaroja fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alueella. Kotiin tuotettavat palvelut tuotetaan moni- ammatillisena yhteistyönä asiakasohjausyksikkö Siirin, Lahden kaupungin sairaalan eri yksiköiden (kuntoutuksen, akuuttiosastojen, SKY:n ja kotihoidon lääkäritoiminnan) ja Päijät-Hämeen keskussairaalan sekä yksityisten palveluntuottajien kanssa. Yhteistyötä tehdään asiakkaan omaisten ja läheisten sekä kolmannen sektorin, seurakunnan ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa henkilökohtaisia avustajia ja edunvalvojia unohtamatta. Kotihoito Kotihoidon palvelut tukevat kotona asumista niissä päivittäisissä toiminnoissa, joista asiakas ei suoriudu. Kotihoidon tehtävänä on mahdollistaa 42 Kotisairaanhoito on kotona terveydenhuollon ammattilaisten antamaa sairaanhoitoa, joka on tarkoitettu henkilöille, jotka sairauden, vamman tai toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi eivät voi käyttää muita avoterveydenhuollon sairaanhoitopalveluita. Kotisairaanhoidon tarkoituksena on auttaa asiakasta sairaalasta kotiutumisessa, helpottaa sairaan henkilön kotona selviytymisessä ja tukea omaisia sairaan hoidossa. Lahden kaupungin kotihoidossa on oma lääkäritoiminta. Kotihoidon lääkäri vastaa asiakkaan lääketieteellisen hoidon kokonaisuudesta. Tavoitteena on, että kotihoidon lääkärit tapaavat asiakkaat pääsääntöisesti kerran vuodessa, heidän kotonaan. Käynnillä tarkastetaan asiakkaan lääkitys ja paneudutaan asiakkaan kokonaishoitoon. Kotihoidon tukipalvelut Kotihoidon tukipalvelut kuuluvat kaupungin harkinnan perusteella järjestettäviin palveluihin. Tukipalveluiden tarkoituksena on tukea kotona asumista. Tukipalveluiden myöntäminen perustuu palvelutarpeen arviointiin ja tukipalvelu voidaan myöntää ensisijaisesti säännöllisen kotihoidon piirissä oleville asiakkaille. Tukipalveluja ovat turvapalvelu, ateriapalvelu ja kauppapalvelu. Turvapalveluun kuuluu turvapuhelin ja auttamispalvelu hälytystilanteissa ympäri vuorokauden. Turvapalveluun voidaan sisällyttää lisälaitteita, kuten lääkekello, palohälytin, liesi- ja ovivahti. Turvapalvelu ei edellytä kotihoidon asiakkuutta. Turvapalvelu voidaan myöntää vaaratilanteita aiheuttavasta, päivittäistä elämää vaikeuttavasta terveydellisestäs syystä. Syynä voi olla esim. toistuva kaatuilu sisätiloissa (kodin muutostyöt on tarkistettu), sairaalasta kotiutumisen jälkeinen kuntoutumisvaihe, asunnon syrjäinen sijainti ja huonot avunsaantimahdollisuudet tai riittämätön tukiverkosto. Lisäksi syynä turvapuhelimelle voi olla tarve täydentävälle tukimuodolle omaisen antaman hoidon lisäksi (esim. omainen työelämässä). Turvapalvelun palvelupäätös perustuu asiakasohjausyksikön tekemään asiakkaan palvelutarpeen selvitykseen. Ateriapalvelu tarkoittaa kotiin kuljetettavia aterioita. Kotihoidon asiakas voi saada ateriapalvelun, jos hän ei pysty itse valmistamaan tai hankkimaan riittävän monipuolista ruokaa. Ennen palvelun myöntämistä, selvitetään onko asiakkaan mahdollista ruokailla läheisessä ruokailupaikassa tai voisiko hän saada lähipiiriltä apua. Kaupungin ateriapalvelu toimitetaan kylminä aterioina. Palveluun on mahdollisuus myös vähintään 20 prosentin sotainvalidilla, jolla ei ole mahdollisuutta ruokailla jossakin lounaspaikassa. Kauppapalvelu voidaan tilata kotihoidon asiakkaalle, mikäli hän ei itse tai omaistensa tukemana selviydy kauppa-asioinneista. Palvelua tarjotaan 1-2 kertaa viikossa ja kaupasta tuodaan enintään 2 ostoskassia/kerta. Kotiin tuotettavista palveluista on laadittu erillinen palvelukuvaus, joka sisältää tarkat palvelujen sisällön kuvaukset, palveluympäristön kuvauksen, palvelujen johtamisen periaatteet sekä palvelujen laadunhallinnan periaatteet ja palveluprosessin kuvauksen. Kotihoidon henkilöstö Kotihoidossa työskentelee noin 300 työntekijää, joista suurin osa on hoitohenkilökuntaa. Kotihoidon työskentely perustuu tiimityöskentelyyn. Tiimissä on sairaanhoitaja sekä lähihoitajia. Sairaanhoitajalla on hoidollinen vastuu tiimin asiakkaiden hoidosta. Sairaanhoitaja myös neuvoo ja opastaa tiimin muita hoitajia hoidollisissa tehtävissä sekä varmistaa työntekijöiden hoidollisen osaamisen näyttöjen perusteella. Tiimin muut hoitajat ovat koulutukseltaan pääosin lähihoitajia ja pieneltä osin vanhemman koulutuksen saaneita kodinhoitajia tai kotiavustajia. Lähihoitajilla on laajat oikeudet tehdä hoidollisia tehtäviä. Kotihoidossa työskentelee myös lääkinnällisen kuntoutuksen fysioterapeutteja. Kotihoidon henkilöstörakennetta kehitetään vastamaan asiakkaiden palvelutarvetta. Kotihoidossa tarvitaan lisää sairaanhoidollista osaamista sekä kuntoutukseen liittyvää nykyistä laaja-alaisempaa osaamista. Kotihoito hyödyntää ja kehittää kotona asumista tukevaa ja kotihoidon toimintaa tehostavaa teknologiaa Kotihoidossa on käytössä toiminnanohjausjärjestelmä Hilkka, joka on yhteydessä Pegasos potilastietojärjestelmään. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla päivittäinen asiakastyö jaetaan työntekijöille. Tavoitteena on, että kotihoidon asiakastarpeet ja resurssit kohtaavat optimaalisesti. Kotihoidon työntekijät käyttävät toiminnan- ohjausjärjestelmää älypuhelimilla. Hoitajilla on jatkuvasti ajantasainen tieto päivän asiakkaista sekä heille suunnitelluista palveluista. Älypuhelimen avulla suoritetaan myös merkittävä osa työn dokumentoinnista. Toiminnanohjausjärjestelmä Hilkka on tehostanut kotihoidon toimintaa. Hoitajan toimistolla viettämä aika on lyhentynyt, parhaimmillaan hoitaja voi aloittaa työpäivänsä suoraan asiakkaan luona ja lopettaa työpäivänsä viimeiseen asiakastyöpaikkaan. Toiminnanohjausjärjestelmän osaksi on rakennettu kotihoidon toiminnan raportointijärjestelmä toiminnan kehittämisen ja johtamisen tueksi. Lahti on kehittänyt toiminnanohjausjärjestelmää valtakunnallisestikin katsottuna edistyksellisesti yhteistyössä Fastroi Oy:n kanssa kehittämishankkeissa. Kehittämistä jatketaan edelleen ja järjestelmän yhteyteen luodaan mahdollisuus kotona asumista tukevan teknologian käyttöönottoon. Lahden kotihoidossa on ollut sähköinen oven- avausjärjestelmä käytössä vuodesta 2010 lähtien. Kotihoidon asiakkaiden lukkoihin on asennettu lisämoduuli, joka mahdollistaa oven avaamisen älypuhelimen avulla. Kerrostalokohteissa myös porraskäytäväoveen on kytketty kyseinen lisämoduuli. Oven avaamiseksi hoitajilla on käytössä älypuhelimet. Jokainen avaus rekisteröityy ja järjestelmän kautta voidaan tarkistaa, kuka hoitaja on milloinkin käynyt asiakkaan luona. Sähköisen ovenavauksen käyttö on laajennettu myös pelastuslaitoksen käyttöön. 43 Kotihoitopalvelujen tarve ja järjestämistavat Kotona asuvien määrän kasvu on valtakunnallinen ikääntyneiden palvelujärjestelmän ykköstavoite. Kotihoidon palvelujen tarve kasvaa Lahdessakin voimakkaasti. Muistisairaita ja huonokuntoisempia sekä monipuolista palvelua tarvitsevia ikääntyneitä hoidetaan kotona entistä pidempään. Tämä edellyttää kotihoitopalvelujen lisäksi myös muiden kotona asumista tukevien palvelujen kehittämistä. Kotona asumisen merkittävimpiä uhkia ovat syrjäytyminen, yksinäisyys ja turvattomuuden tunne. Kotihoitopalvelut ovat merkittävän uudistumishaasteen edessä. Kotona asumisen tukeminen edellyttää kotihoitohenkilöstön rakenteen tarkastelua, resurssien käytön kehittämistä sekä osaamisen systemaattista kehittämistä. Kotihoitopalvelut järjestetään monituottaja- mallilla. Palvelun tuottajana voi olla kaupungin oma kotihoito, palveluseteliyrittäjä tai yksityinen palveluntuottaja. Vuoden 2015 toukokuussa Launeen kotihoitoalue siirtyy palvelujen kilpailutuksen myötä yksityisille palveluntuottajille. Kotihoitoalueen kilpailutuksella haetaan tuottavuushyötyjä sekä hyviä käytäntöjä vertailukehittämisen muodossa. Kotihoitopalveluissa on tavoitteena edelleen myös lisätä palvelusetelin käyttöä. Kotihoidon toiminnan kehittämisen painopistealueet • Edistetään ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja ja teknologiaratkaisuja. Kehitetään lääkehoidon turvallisuutta selvittämällä koneellisen lääkkeiden annosjakelun käyttöönottomahdollisuudet. Tavoitteena on palvelun kilpailutus ja käyttöönotto. • Kehitetään kotihoidon henkilöstöresurssien käyttöä hyödyntämällä toiminnanohjausta ja resurssisuunnittelua. • Kehitetään henkilöstön osaamista ja koti- hoidon esimiesten johtamisosaamista. • Kehitetään RAI-järjestelmän hyödyntämistä asiakkaan hoidossa ja palvelujen laadun parantamisessa. • Kehitetään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa vapaaehtoistoimintaa, jolla voidaan vastata asiakkaiden sellaisiin tarpeisiin, joita ei Ennuste säännöllisen kotihoidon asiakkaiden hoidontarpeesta eri hoitoluokkiin jaoteltuna 44 ole mahdollista toteuttaa kotihoidon turvin, esim. saatot lääkäriin ja harrastuksiin, ulkoilussa avustaminen sekä yksinäisyyden vähentäminen. • Kehitetään yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa kotona asumista tukevia toimintoja, kuten kotikuntoutusta ja mobiilitoimintaa. Ikääntyneiden asumispalvelut Ikääntyneiden asumispalvelujen ydintehtävä on tuottaa aktiivista elämää tukevia asumispalveluja niille ikääntyneille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista apua, ja jotka eivät kykene asumaan kotona. Lähtökohtaisesti asukkaalla on mahdollisuus asua asumispalveluissa elämänsä loppuun saakka. Ikääntyneiden asumispalvelut – palveluyksikkö vastaa kaupungin omana toimintana järjestettävästä palveluasumisesta. Ostopalveluna tai palvelusetelipalveluna järjestettävistä ikääntyneiden asumispalveluista vastaa ikääntyneiden asiakasohjausyksikkö Siiri. Sekä kaupungin omana toimintana että ostopalveluina järjestettävien asumispalvelujen palvelusisältö on yhteneväinen. Asumispalvelujen palvelutarpeen selvittämisestä ja palvelupäätöksestä vastaa Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö Siiri. Kaupungin omat asumispalvelut Kaupungilla on kuusi omaa palvelutaloa, joissa on 458 asumispaikkaa. Kaikissa palvelutaloissa tarjotaan ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista. Uusissa ryhmäkotimuotoisissa Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelutaloissa hoidetaan vaikeammin muistisairaita ikääntyneitä. Vanhoissa, Jalkarannan, Mukkulan, Lepolakodin ja Kärpäsen palvelutaloissa hoidetaan muistisairaita ja muita ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarvitsevia ikääntyneitä. Kärpäsen palvelutalossa on käytössä kolme asuntoa omais- hoidon vapaiden ajaksi tarjottavaa hoitoa varten. Ikääntyneiden asumispalvelun kehittämisen painopistealueet Kaupungin asumispalvelujen toimintaa kehitetään asumispalvelujen palvelulupaukseen perustuen. Asumispalvelujen visio on: Oma tupa, Oma lupa – yhdessä toimien. Palvelulupaus tukee vision toteuttamista. • Etsimme unelmia – joka päivä voin toteuttaa asukkaan yhden unelman • Tarjoamme vaihtoehtoja – asukas valitsee • Asukas osallistuu kodin ja yhteisön arjen askareisiin – hänellä on tekemistä • Liikunta ja ulkoilu ovat osa aktiivista elämää päivittäin • Asukkaan elämänkaari ja elämäntavoitteet valmistellaan yhdessä asukkaan ja läheisten kanssa näkyviksi, niin että kaikki voivat niihin sitoutua • Asuinyhteisö rakentaa aktiivisesti verkostoa, jonka avulla rikastutetaan sosiaalista elämää • Kehitetään RAI-järjestelmän hyödyntämistä asukkaan hoidossa ja palvelujen laadun parantamisessa Ostopalveluina ja palvelusetelillä järjestettävät asumispalvelut Kaupungilla on runsaasti omaa palveluasumisen palvelutuotantoa. Lisääntyvä palvelu on tarkoituksenmukaista järjestää ostopalveluna. Tehostetun palveluasumisen markkinatilanne on hyvä ja palvelutarjontaa on riittävästi. Markkinoiden toimivuuden vuoksi käytetään erilaisia hankintatapoja. Osa ostopalveluna järjestettävistä palveluista järjestetään puitesopimuksien avulla, osa palvelu- setelillä ja osa palveluista kilpailutetaan palvelu- tiloihin, joihin kaupunki on sitoutunut. ARAinvestointiavustusta saavat kohteet toteutetaan yhteistyössä Lahden palveluasunnot Oy:n ja Lahden vanhusten asuntosäätiön kanssa. Lähtökohtaisesti kaupunki sitoutuu näihin tiloihin ja kilpailuttaa niihin palvelut. • Kehitetään Lehtiojan ja Onnelanpolun palvelukeskuksista alueilleen monipuoliset Ikäihmisten asumispalvelujen kehittävanhustenkeskukset misen pitkän aikavälin linjauksia • Kehitetään palveluasumisen sisältöä ja henkilöstön osaamista siten, että se vastaa yksi- Ikäihmisten asumispalvelujen kysyntä lisääntyy portaisen palvelujärjestelmän mukaisiin vaa- voimakkaasti ja on etsittävä jatkuvasti uusia tatimuksiin poja, jolla raskaan palvelun tarvetta voidaan vä• Kehitetään palveluasumisen sisältöä palvelu- hentää ja samalla turvata ikääntyneiden turvalliasumisen palvelulupauksen mukaisesti nen kotona asuminen. Lahden palvelukonseptissa 45 (2012) on linjattu ikäihmisten palvelujen keskeiset kehittämislinjaukset. Ikäihmisten asumisen ja palveluasumisen kehittäminen vaatii kaupungin eri hallintokuntien aktiivista yhteistyötä. • Vanhustenpalvelukeskus toimii yhteisöllisyyden ja toimintakyvyn ylläpitämisen areenana myös alueen kotona asuville ikäihmisille. Keskusten tarjoamien palveluiden käyttömahdollisuuksia (esimerkiksi ateria- ja siivous- palvelut) laajennetaan alueen asukkaille – senioreiden lisäksi esimerkiksi lapsiperheille – yleisemminkin. Ikäihmisten palveluiden järjestämisen kannalta tehokkuutta ja laatua parannetaan rakennemuutoksella, jonka yhteydessä raskasta, laitospainotteista palvelua korvataan kevyemmillä palvelumuodoilla. Vanhusten palvelukeskukset Ikäihmisten asumispalvelujen kehittämisessä on muodostavat perustan kaupungin kodinomai- tarkoituksenmukaista etsiä yhdessä eri toimijoisen palveluasumisen kehittämiselle. Vanhusten den kanssa sellaisia toimivia asumisen ratkaisupalvelukeskuksia voidaan kuvata seuraavilla ja, jossa ikääntyneillä on mahdollisuus asumisen pysyvyyteen. Palvelujen tulisi joustaa ja mahdolominaisuuksilla: listaa ikääntyneiden asuminen omassa kodissa • Keskukset korvaavat laitoshoitoa ja luovat lähtökohtaisesti elämän loppuun saakka. Ikä- ihmisillä tulisi olla oikeus asua tutussa asuinymturvallista, kodinomaista asumista. • Keskusten rakentumisessa huomioidaan päristössä silloinkin, kun hän tarvitsee kaupunalueellinen palvelutarve ja alueiden ominais- gin järjestämiä asumispalveluja. piirteet. • Keskuksen ytimessä on tehostetun palvelu- Sairaalapalvelut asumisen ympärivuorokautinen yksikkö. Keskuksissa on tarjolla ikäihmisten tavallista Sairaalapalvelujen ydintehtävinä on tuottaa asumista, johon palvelut voidaan järjestää kotona asumista tukevia akuuttigeriatrian paltehokkaasti. Kotona asumista tukevat palve- veluja, potilaan toimintakykyä tukevia kuntoutlut integroidaan keskusten toimintaan. tavia palveluja, kuntouttavaa pitkäaikaishoitoa • Liikkuvia lääkäri- ja kotisairaalapalveluja ja hyvää saattohoitoa. Sairaalan tavoitteena on hyödynnetään keskusten toiminnassa. profiloitua geriatrisen osaamisen keskukseksi. Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 75v. Täyttäneet 9394 9743 9986 10554 10655 10961 11338 11958 12685 13432 14229 14953 15680 PALVELUTARVE YHTEENSÄ pitkä - ja lyhytaikaishoito 1033 1052 1069 1119 1129 1151 1179 1232 1294 1357 1423 1495 1568 997 549 170 278 1009 274 452 283 1029 231 452 346 1077 70 452 55 1086 70 452 564 1107 70 452 585 1134 70 452 612 1184 70 452 662 1243 70 452 721 1030 70 452 781 1366 70 452 844 1435 70 452 913 1505 70 452 983 38 39 40 42 43 44 45 48 51 54 57 60 63 6 32 6 33 6 34 6 36 6 37 6 38 6 39 6 42 6 45 6 48 6 51 6 54 6 57 13 21 50 9 22 29 52 62 63 66 72 73 PITKÄAIKAISHOITO YHTEENSÄ Laitoshoito Asumispalvelut, kaupungin oma Asumispalvelut, ostopalvelut LYHYTAIKAISHOITO YHTEENSÄ Oma toiminta, Kärpäsen palvelutalo Palveluseteli LASKENNALLINEN LISÄPAIKKATARVIKE 75 v täyttäneiden asumispalvelutarvearvio 46 Sairaalapalvelut vastaavat vanhusten palvelujen mutta se tulee ohjaamaan myös sote-uudistukja kuntoutuksen vastuualueen lääkäripalvelu- sen mukaista palvelutuotannon uudelleenorgajen järjestämisestä. Lääkäripalveluja tuotetaan nisointia sairaalapalvelujen osalta. kotihoitoon, asumispalveluihin ja sairaalapalveluihin. Geriatrinen keskus on osa sairaalapalve- Lahdessa sairaalatasoinen pitkäaikaishoito kohlujen toimintaa. dennetaan potilaille, joiden vointi ja toimintaSairaalapalvelujen pitkäaikaista laitoshoitoa kyky ovat alentuneet pysyvästi tai hyvin pitkäksi vähennetään vuoden 2015 aikana siten, että aikaa sellaiseksi, että se edellyttää toistuvia vaaJalkarannan sairaalan yksi osasto korvataan te- tivia lääketieteellisiä toimenpiteitä ja sairaalahostetulla palveluasumisella. Jalkarannan sai- teknologiaa. raalan 170 sairaansijaa muutetaan moderniksi akuutti- ja kuntoutussairaalaksi vuoden 2016 ai- Sairaalan akuuttiosastojen geriatrista osaakana. Uuden toimintamallin suunnittelutyö val- mista vahvistetaan tavoitteena vanhuspotilaan mistuu vuonna 2015, jolloin yksi akuuttiosasto sairauksien nopea diagnosointi, tehokas kuntousiirtyy jo Jalkarantaan. tus ja suunnitelmallinen kotiutuminen. Hoitojaksojen lyhentyminen sekä uusi asiakaslähtöisempi Päijät-Hämeen liitto on teettänyt ulkoisen toi- ja vaikuttavampi toimintatapa mahdollistavat mijan laatiman toimintasuunnitelman siitä, akuuttisairaanhoidon sairaansijojen vähentämiten Päijät-Hämeessä tuotetaan optimaali- misen suunnitelmallisesti. Potilaiden kotiutuksesti akuuttivuodeosastohoito ja tähän liittyvät set tulee olla yksilöllisesti harkittuja ja erikois- hoitoprosessit. Tämä selvitystyö huomioidaan sairaanhoidosta jatkohoitoon siirtyvien potilaiJalkarannan akuutti- ja kuntoutussairaalan toi- den jonotusaika on alle 2 vuorokautta. Tavoitmintoja suunniteltaessa. Päijät-Hämeen alueel- teeseen päästään käyttämällä koko sairaalan la akuuttivuodeosastohoito vaihtelee palvelujen potilaspaikat joustavasti ja tehokkaasti. järjestäjästä riippuen ja hoitokäytännöt eivät ole yhtenäisiä. Selvityksen perusteella alueen toimi- Lääkäreiden aktiivisella rekrytoinnilla vahvistejat ovat nähneet seuraavia sairaalapalveluihin taan vakituista ja vanhustyöhön sitoutunutta liittyviä kehittämishaasteita: lääkärikuntaa. Lääkäreiden rekrytointia edesauttaa yhteistyö Tampereen yliopiston kanssa. Lah• Seudullista sairaalapalveluihin liittyvää yh- den kaupunginsairaalalla on 2 vuoden koulutusteistyötä tehdään vähän. Alueet kehittävät oikeudet geriatrian erikoisalalle. toimintaa melko itsenäisesti ilman PäijätHämeen laajuista koordinaatiota tai profi- Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä on yhlointia. teistyössä seudun peruspalvelukeskusten kanssa • Sairaalapalveluihin liittyviä kehityshankkeita käynnistänyt Akuuttigeriatrisen arviointiyksikön toteutetaan eri toimijoiden toimesta ja ne perustamiseen liittyvät valmistelut. Tavoitteena ovat osin päällekkäisiä, koska Päijät-Hämeen on perustaa Akuutti24:n välittömään läheisyyalueen laajuinen koordinaatio on puutteellista. teen arviointiyksikkö, joka vastaa ikääntyneiden • Sairaaloiden hoitopaikkojen tarvetta ei monialaisten akuuttigeriatristen ongelmien seltasata järjestelmällisesti Päijät-Hämeen alu- vittelystä ja akuuttihoidosta. Samalla vahviseella, mutta peruspalvelukeskusten sisällä tetaan päivystysalueen ja erikoissairaanhoidon kapasiteettia pystytään tasaamaan geriatrista osaamista ja konsultaatiomahdolli• Profilointia alueiden vuodeosastojen välillä suutta. Asiaa on valmisteltu seudullisessa akuuttehdään jonkin verran, mutta Lahtea lukuun tigeriatrian työryhmässä, joka muutoinkin ohjaa ottamatta tämä on melko vähäistä akuuttigeriatrian toimintaprosessien seudullista • Päijät-Hämeen alueella haasteita aiheutta- kehittämistä ja yhtenäistämistä. vat rajapinnat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhuspalveluiden vä- Sairaalapalvelujen toiminnan lillä kehittämisen painopistealueet Akuuttivuodeosastohoidon selvityksen perusteella laaditaan toimintasuunnitelma siitä, miten sairaalapalvelut olisi tarkoituksenmukaista järjestää seudullisena kokonaisuutena. Suunnitelma vaatii seudun toimijoiden sitoutumista, • Akuuttisairaanhoidon sairaansijojen vähentäminen suunnitelmallisesti • Kotihoidon lääkäritoiminnan kehittäminen • Jalkarannan sairaalan uudelleen profilointi akuutti- ja kuntoutussairaalaksi 47 • Tuetun kotona kuntoutumisen kehittäminen ja laajentaminen sekä kotona asumista tukevien toimintojen kehittäminen • Asiakasohjauksen integrointi osaksi sairaalapalvelujen toimintaa • Kaatumisten ehkäisymalli jalkautetaan osana potilasturvallisuuden kehittämistä • Asiakaslähtöisyyden ja laadun parantaminen osana prosessien kehittämistä • Toiminnan kehittäminen osana seudullisia sairaalapalveluja Lääkinnällinen kuntoutus ja veteraanikuntoutus Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja ovat fysioja toimintaterapiapalvelut, veteraanikuntoutus, apuvälinepalvelut sekä ostopalveluterapiat. Lääkinnällinen kuntoutus vastaa sekä laitos- että avokuntoutuspalveluista. Tavoitteena on edistää kuntoutusta tarvitsevien toimintakykyä sekä ennaltaehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä. Lääkinnällisen kuntoutuksen toiminta on integroitu tiiviiksi osaksi kotiin annettavia ja kotona asumista tukevia palveluja, asumispalveluja ja sairaalapalveluja. Lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämisen painopistealueet • Kaatumisten ehkäisymallin (IKINÄ) käyttöönottoa laajennetaan ja syvennetään osana potilasturvallisuutta koko vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella • Palvelurakennemuutoksessa tarkastellaan terapiapalveluiden kohdentamista tukemaan ikääntyneiden kotona asumista • Ikääntyneiden kuntoutumissuunnitelmien tekemistä vahvistetaan koko vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella • Apuvälinepalveluissa selvitetään perus- terveydenhuollon alueellisen apuväline- keskuksen perustamisen mahdollisuutta • Kehitetään lonkkamurtuma- ja aivohalvauspotilaiden kuntoutusta erityisesti kotiutusten jälkeisen kuntoutuksen osalta. Lahden kaupungin veteraanipalvelut on tarkoitettu kaikille lahtelaisille veteraaneille. Veteraaneille on tarjolla runsaasti erilaisia kuntoutusmuotoja, jotka ovat Valtiokonttorin määrärahaperusteisia. Kuntoutusmuodot ovat: fysioterapia avo- ja kotikäynteinä, tuettu kotona kuntoutuminen, päiväkuntoutus, laitoskuntoutus sekä jalkahoidot. Kuntoutuksen lisäksi veteraanit 48 ovat oikeutettuja saamaan myös muita sosiaaliavustuksia ja etuja. Lahdessa toimii myös veteraanien neuvontapalveluja ja veteraaniasioiden verkostoyhteistyöstä vastaava osa-aikainen veteraanikuraattori. Veteraaniasioiden hoito on keskitetty ikääntyneiden asiakasohjausyksikkö Siiriin. Palvelujen laadun hallinta ja kehittäminen Johtaminen ja johtamisjärjestelmä Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen toimintaa ohjaavat Lahden kaupungin arvot, visio ja strategia. Vastuualueella on käyty arvokeskustelut ja määritelty, mitä kaupungin arvot tarkoittavat vastuualueen toiminnassa. Lisäksi on määritelty visio, toiminta-ajatus ja perustehtävä, jotka tarkistetaan vuosittain talousarvioprosessin valmistelun yhteydessä. Samalla tehdään vastuualueen toiminnan itsearviointi. Itsearviointia hyödynnetään toimintaympäristön analyysinä vastuualueen toiminnan strategisessa suunnittelussa. Sosiaali- ja terveystoimiala on tehnyt kaupungin strategiasta oman strategiatulkinnan. Lisäksi toimialalla on tehty palvelurakenteen kehittämiseksi Sote-2015 toimenpideohjelma. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualue on määritellyt osaltaan toiminnan muutosvoimat sekä strategiset painopistealueet, jotka tarkistetaan vuosittain. Vuosittain vastuualueella laaditaan tuloskortti. Tuloskortit laaditaan myös palveluyksiköittäin sekä toimintayksiköittäin. Tuloskortteja hyödynnetään aktiivisesti strategisen johtamisen välineenä sekä toiminnan kehittämisessä ja arvioinnissa. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on oma johtoryhmä, jossa on palveluyksiköiden edustus. Myös palveluyksiköillä on omat johtoryhmät. Vastuualueella on kiinnitetty huomiota yhteistoimintakäytäntöihin ja työpaikkakokoukset toteutuvat suunnitelmallisesti. Keskeisenä toimintaperiaatteena on toimia henkilöstöä osallistaen ja johtamista kehitetään systemaattisesti. Vastuualueella on yhteistyössä henkilöstön kanssa määritelty esimiehen ja työntekijöiden keskiset toimintaperiaatteet. Laadunhallinta, palveluprosessit ja palvelujen tuotteistus Lahden kaupungilla ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa linjausta kaupunkitasoisesta laadunhal- linnan viitekehyksestä. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualue on käyttänyt vastuualuetasoisesti ja osittain toimintayksikkötasoisesti ITE-itsearviointijärjestelmää. Vastuualueen tavoitteena on ottaa käyttöön vuodesta 2015 lähtien asteittain CAF-järjestelmä toiminnan laadunhallinnan viitekehykseksi. Sosiaali- ja terveystoimialalle on laadittu potilas- ja asiakasturvallisuussuunnitelma, joka kattaa koko sosiaali- ja terveystoimialan toiminnan; myös vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueen. Suunnitelmassa on määritelty potilasturvallisuuden ja laadunhallinnan keskeiset tavoitteet sekä seurantamittarit. Seuranta tehdään puolivuosittain ja siitä raportoidaan. Vanhuspalvelulain mukaiset omavalvontasuunnitelmat ovat käytössä sosiaalihuoltolain mukaisissa palveluissa. Lisäksi vastuualueella on määritelty johdon jatkuvaa toiminnan arviointia tukevat johdon tunnusluvut. Toiminnan jatkuvaa arviointia tehdään osana vastuualueen johtoryhmätyöskentelyä. Johdon raportointiin on sisällytetty myös vanhuspalvelulain edellyttämä palvelujen saatavuuden seuranta. Raportointijärjestelmä on viivästynyt tietojärjestelmistä johtuvista syistä. Palvelujen saatavuuden seurantatiedot julkaistaan kaupungin Internet-sivuilla. Käytössä on myös HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmä, joka on tarkoitettu hoitoon ja palveluun liittyvien haitta- ja läheltä piti -tapahtumien ilmoittamiseen ja seurantaan. Järjestelmästä on käytössä osio, jolla ilmoituksen voi tehdä myös asiakas tai omainen. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on otettu käyttöön RAI-järjestelmä siten, että se kattaa kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon. Lisäksi RAIScreener järjestelmää käytetään palvelutarpeen arvioinnissa ja osittain akuuttihoidossa. RAIjärjestelmää hyödynnetään systemaattisesti asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnissa ja palvelujen suunnittelussa ja toiminnan kehittämisessä. Kussakin toiminnassa on määritelty seurattavat RAI-laatuindikaattorit ja niihin perustuvat kehittämistavoitteet. RAI-järjestelmän käyttöä edellytetään vuoden 2015 alusta myös yksityisiltä sopimuskumppaneilta (palveluasuminen ja kotihoito) RAI-järjestelmään liittyen vastuualueella on käynnissä kaksi kehittämishanketta: RAI-arviointijärjestelmän hyödyntäminen lääkehoito-ongelmien tunnistamisessa Lahden kaupungissa. (Fimean hallinnoima ja Tekesin rahoittama) sekä IKINÄ-kaatumisen ehkäisy hanke yhdessä THL:n kanssa. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käynnistetty prosessien kuvaaminen. Prosessien kuvaamisessa pyritään etenemään systemaattisesti siten, että tärkeimmät toimintaprosessit on kuvattu IMS-järjestelmään. Vastuualueen palvelujen tuotteistamisessa on myös edetty systemaattisesti siten, että keskisimmät palvelutuotteet olisivat hinnoiteltu ja kuvattu. Palvelujen tuotteistus sisältää kullekin palvelulle asetetut palvelun laatukriteerit. Asiakasnäkökulma Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella on käytössä systemaattinen asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Asiakas- ja omaistyytyväisyyskysely toteutetaan joka toinen vuosi. Lisäksi kerätään tietoa jatkuvasta asiakaspalautteesta ja käytössä on myös Happy or Not – asiakaskokemuksen seurantajärjestelmä. Tietoja hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Vastuualueella on kehitetty myös asiakkaiden osallistumismahdollisuuksia toiminnan kehittämiseen mm. kokemusasiantuntijuutta ja asiakastyöpajatyöskentelyä hyödyntäen. Asiakasohjausyksikkö Siiri on myös jalkautunut ikäihmisten pariin keskustelemaan heidän palvelutarpeeseen vaikuttavista tekijöistä ja palveluodotuksistaan. Henkilösuunnitelma, henkilöstön osallistaminen, työntekijöiden hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen. Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen vastuualueella laaditaan vuosittain henkilöstösuunnitelma, joka sisältää sekä määrällisen että laadullisen osan. Lisäksi osana palvelurakenneuudistusta on valmisteltu erillinen henkilöstösuunnitelma. Tavoitteena on systemaattinen henkilöstön tukeminen ja optimaalinen henkilöstöresurssien käyttö. Osaamisen kehittäminen on yksi toiminnan kehittämisen keskeisiä painopistealueita. Tämä korostuu erityisesti palvelurakenteen muutoksessa. Vanhusten palvelujen vastuualueella on laadittu keskeisille ammattiryhmille osaamiskartat, joita hyödynnetään kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelut ja niihin liittyvä henkilökohtainen työtuloksen arviointi toteutetaan vuosittain. Kehityskeskusteluissa voidaan hyödyntää myös ryhmäkehityskeskusteluja. Vastuualueella laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. 49 Henkilöstön työtyytyväisyyskyselyt tehdään joka toinen vuosi. Tulosten perusteella asetetaan työhyvinvoinnin kehittämiskohteita. Lisäksi henkilöstöä osallistetaan aktiivisesti toiminnan kehittämiseen. Henkilöstölle järjestetään myös henkilöstötilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus osallistua ja tuoda oma näkemys esiin. Vastuualueella toteutetaan osana kaupungin johtamisen kehittämistä esimiesten 360-kysely kahden vuoden välein. Neljästi vuodessa järjestetään esimiesfoorumi, jonka tarkoituksena on tukea esimiehiä toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä sekä osallistaa heitä toiminnan strategiseen suunnitteluun ja arviointiin. Ikääntyneiden palvelujen asiakaskriteerit Palvelutarpeen arviointia varten ikääntyneiden palvelujen keskeiset asiakaskriteerit on kerätty yhteen ja kirjattu kaikki samanlaiseen muotoon. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista edellyttää, että asiakkaan palvelutarpeen arvioinnissa käytetään riittävän kattavaa palvelutarpeenarviointityökalua. Tämän vuoksi Lahdessa on otettu käyttöön kattava ja laajaalaisesti käytössä oleva RAI-arviointijärjestelmä. Palvelukriteerit perustuvat RAI-arviointijärjestelmän mittaristoon. Vanhusten palvelujen asiakaskriteeristö on tärkeä päätöksenteon väline, jonka avulla varmistetaan oikeudenmukainen ja tasapuolinen asiakkaiden kohtelu ja asiakkaan palvelutarpeen mukaiset 50 palvelut. Vanhuspalvelulaki (18 §) korostaa hakemuksen ja päätöksen merkitystä vanhusten sosiaalipalveluissa. Hakemus voi olla suullinen tai kirjallinen. Kaikki vanhusten palveluja koskevat palvelupäätökset tehdään kirjallisina asiakaskriteeristön perusteella asiakasohjausyksikön viranhaltijoiden toimesta. Asiakasohjausyksikössä toimii työryhmä, joka käsittelee ne hakemukset, jotka vaativat moniammatillista kannanottoa. Jokaiseen hakemukseen vastataan joko myönteisesti tai kielteisesti. Mikäli päätös on myönteinen, järjestetään palvelu yleensä välittömästi, mutta viimeistään kolmen kuukauden sisällä. Vanhuspalvelulain mukaisesti tehostettuun palveluasumiseen tehtyyn hakemukseen vastataan kielteisesti, mikäli paikkaa ei ole realistista saada kolmen kuukauden kuluessa. Päätöksistä on valitusoikeus sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostoon. Asiakkaan kannalta asiakaskriteereiden hyödyntäminen tarkoittaa monipuolista palvelutarpeen arviointia, palvelujen palvelutarpeenmukaisuutta ja asiakasratkaisujen perusteiden selkeyttä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät asiakaskriteerit ja asiakasmaksut löytyvät Lahden kaupungin Internet-sivuilta. Asiakaskriteerit on määritelty ja hyväksytty seuraaville palveluille: kotihoidon tukipalvelut, kotihoito, omaishoidon tuki, tehostettu palveluasuminen ja pitkäaikainen sairaalahoito. Lisäksi palvelukriteerit on määritelty ja hyväksytty sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisille kuljetuspalveluille. Kansalaisopistopalvelut 5.2. Lahden kaupungin sivistystoimiala Lahden kaupungin sivistystoimiala vastaa varhais- kasvatus-, koulutus-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta-, museo-, orkesteri-, teatteri- ja nuoriso- palvelujen järjestämisestä. Toimialan organisaation muodostavat toiminnasta ja taloudesta vastaavat palveluyksiköt, toimialan tukipalvelut ja yhteiset kehittämistiimit. Sivistystoimiala on Lahden kaupungin yhteiskunnallista palvelutehtävää toteuttava organisaatio, jonka toiminnan tavoitteena on edistää asukkaiden jatkuvaa oppimista ja kehittymistä, elämänhallintaa, osallisuutta, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia sekä henkistä kasvua luoden myös tulevaisuudessa edellytykset kaupungin vetovoimaisuuden kasvulle. Lahdessa kansalaisopistopavelut on järjestetty seudullisen Wellamo-opiston kautta. Wellamo-opiston tarkoituksena on tarjota mahdollisuus paikalliseen vapaan sivistystyön lain mukaiseen opiskeluun. Opisto noudattaa toiminnassaan elinikäisen oppimisen periaatteita ja tukee yksilöiden persoonallisuuden monipuolista kehittymistä sekä kykyä toimia yhteisöissä. Opisto toimii seudullisesti yhdeksän kunnan alueella ja toimipisteitä on n. 150 eli toiminta pyritään viemään lähelle asiakkaita ja palveluiden käyttäminen on mahdollista yli kuntarajojen. Opiston neljä palvelukokonaisuutta muodostuvat vapaasta sivistystyöstä, taiteen perus- opetuksesta, avoimesta yliopisto-opetuksesta ja tilauskoulutuksesta. Opisto antaa opetusta taito- ja taideaineissa, kielissä, liikunnassa, tietotekniikassa ja yhteiskunnallisissa aineissa. Opistossa voi suorittaa myös yleisiä kielitutkintoja ja opiston toimesta järjestetään seudullisesti näyttelyitä, matineoita ja tapahtumia. Wellamo-opisto pyrkii toimimaan myös aktiivisena yhteistyökumppanina eri toimijoiden kanssa ja verkostojen puitteissa. Wellamo-opisto on mukana mm. järjestämässä vuosittaista senioriliikuntapäivää. Sivistystoimialan palveluyksiköiden tuottamat palvelut ovat monipuolisia, eri ikäryhmille ja erityisryhmille kohdennettuja, luonteeltaan aktivoivia palveluja. Palvelut tukevat kaupungin Opiston visiona on olla ”Kaikenikäisten kansalais- strategisia päämääriä asukkaiden hyvinvoinnin, opisto”. Opiston toimintaan vuosittain osallistuyhteisöllisyyden, osallisuuden ja kestävän kehi- vien kurssilaisten määrä on noin 28 000, kurssien tyksen edistäjinä sekä syrjäytymisen ehkäisijöi- määrän ollessa noin 1 500. nä. Palvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä asiakaslähtöisyys on kaiken perusta. Opiston käyttäjistä on eläkeikäisiä noin 26 %. Opiston toiminnalla tuetaan ikääntyvien psyykVuonna 2020 kistä, sosiaalista ja fyysistä toimintakykyä ja hyJatkossa sivistystoimialan palveluyksiköt teke- vinvointia. Tarjoamalla opistopalveluita tuetaan vät kiinteää yhteistyötä esimerkiksi sosiaali- ja näin aktiivisena vanhenemista. terveystoimialan kanssa. Osa palveluista ja tietoa niistä, tarjotaan yli hallintokuntien muo- Vuonna 2020 dostetuissa yhteispalvelupisteissä. Kulttuuri- ja Vuonna 2020 opiston seniorikäyttäjien määrä on koulutustiloissa huomioidaan tilojen yhteiskäy- kasvanut. Opiston palveluita kohdennetaan entön mahdollisuudet ja esteettömyyden vaati- tistä enemmän suoraan erilaisiin, eri-ikäisten ja mukset, lisäksi tilat ovat sijainniltaan helposti eri kansallisuuksien tarpeisiin. Opisto tekee palsaavutettavissa olevia. velujen tuottamisessa aktiivista poikkihallinnollista yhteistyötä verkostoitumalla sekä kaupunKuntapalveluita tuotteistetaan ja kohdennetaan gin ja seudun kuntien yksiköiden että kolmannen entistä enemmän erilaisiin tarpeisiin; huomioon sektorin kanssa. otetaan erityisesti asiakkaiden ikääntymisen ja monikulttuurisuuden haasteet. Lahden kaupungissa kansalaisopistopalvelut ovat helposti saavutettavissa olevia ja pääopetuspiste Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden vaikuttavuutta on aikuiskoulutuskeskuksessa, jonka kautta kulasiakkaiden hyvinvoinnin mittarina seurataan. kee esim. matalalattiabussireitistö. 51 Vanhusväestön kasvavat erot luovat muutoshaasteita asiakkuuden näkökulmasta; toisaalta erityisen huonokuntoiset, iäkkäät vanhukset sekä toisaalta koulutetut, maksukykyiset eläkeläiset kansalaisopistopalvelujen käyttäjinä. Jatkossa opetuksen painopisteenä tulee olemaan tarpeet mm. syventää taideaineiden koulutusta. Myös kokonaisvaltainen hyvinvointi eli liikuntaan ja terveyteen liittyvät opintokokonaisuudet ja kieliin ja eri kulttuureihin liittyvät opetusaineet kiinnostavat. Tarve jatkaa tietoyhteiskunnan kansalaistaitojen kehittämistä yhdessä kirjastojen kanssa korostuu. Eri aineiden opetussuunnittelussa pyritään huomioimaan ikäihmisten erilaiset tarpeet ja toisaalta myös nykytekniikan tuomat mahdollisuudet oppimisen välineenä. Kotikirjastopalvelun kautta noin 90 asiakasta saa joka kuukausi kirjastonkassin kotiinsa joko kirjaston vahtimestarien, kaupungin kotihoidon henkilöstön tai kirjastoauton viemänä. Kotiin toimitettava kirjastokassi tukee senioreiden kotona asumista ja mahdollistaa pääsyn tiedon ja virkistyksen pariin. Pääkirjastossa toimii kaksi lukupiiriä sekä luovan kirjoittamisen ryhmä, joiden osallistujat ovat pääosin ikäihmisiä. Myös Mukkulan, Launeen, Renkomäen ja Kärpäsen lähikirjastoissa on mahdollisuus osallistua aikuisille suunnattuihin lukupiireihin. Pääkirjastossa järjestetään säännöllisesti ryhmäopetusta tietokoneen, internetin ja verkkopalvelujen käytössä, osallistujat ovat suureksi Ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman näkökul- osaksi senioreita. Henkilökohtaista ohjausta verkko- masta tarve erityisesti omaehtoiseen liikuntaan palvelujen käytössä annetaan kaikissa toimi- aktivoiviin toimiin kasvaa entisestään. Wella- paikoissa. mo-opistossa liikunnan osa-alueella pyritään Kirjaston tapahtumapalvelut aikuisille -tiimi huomioimaan kokonaisvaltainen hyvinvointitar- suunnittelee ja toteuttaa kirjastopalveluja aikuijonta ja toisaalta myös terveysliikunnan ja eri- sille. Yhtenä tapahtumien kohderyhmänä ovat setyisliikunnan tarpeet. Tavoitteena on vahvistaa niorit. Yhteislaulutilaisuudet, konsertit, runoillat, kuntalaisten nykyistä toimintakykyä ja ennalta- kirjailijavieraat, yleisöluennot ja teatteriesitykset ehkäistä sen heikentymistä. kiinnostavat seniori-ikäisiä kirjastonkäyttäjiä. Wellamo-opisto on mukana edelleen kehittä- Kirjastosta voi lainata myös liikuntavälineitä, mässä seudullista liikunnan tasoluokitusta. Eri joilla ylläpitää fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. toimijoiden kesken sovittu luokitus toimii hyvin Pääkirjaston sekä Mukkulan ja Kärpäsen lähikirohjauksen työvälineenä esim. terveyskioskeissa jastoissa sijaitsevissa omahoitopisteissä voi mija näin asiakkaiden tarpeisiin sopivat ryhmät löy- tata verenpaineen ja vyötärönympäryksen sekä tyvät entistä helpommin. testata erilaisilla kyselylomakkeilla elintapojen Jatkossa Wellamo-opisto on mukana myös ikä- vaikutusta omaan hyvinvointiin. korttelitoimintatyyppisen toimintamuodon kehittämisessä sekä erilaisten informaatiota lisää- Vuonna 2020 vien tapahtumien tuottamisessa. Vuonna 2020 kirjastossa järjestetään aktiivisesti senioreille suunnattuja kirjastopalveluja sekä yhteisöllisiä tapahtumia ja toimintaa. Senioreilla on Kirjastopalvelut mahdollisuus toimia myös järjestävänä osapuoPääkirjasto ja lähikirjastot toimivat alueidensa lena erilaisissa kirja- ja lukupiireissä tai muussa kulttuurisina kohtaamispaikkoina, mahdollista- toiminnassa. Seniorikansalaisia kutsutaan tutusvat tasa-arvoisen tiedonsaannin sekä edistävät tumaan kirjaston palveluihin ja aineistoihin. Kirja ylläpitävät kansalaisten tietoyhteiskuntataitoja. jasto jalkautuu ikäihmisten pariin vierailemalla vanhusten palvelukeskuksissa ja hoivakodeissa. Kirjastopalvelujen käyttäjiin kuuluu useita tu- Kirjaston henkilökunnan organisoimana ja vahansia senioriasiakkaita. Lisäksi sadat seniorit paaehtoisten toimesta pyörii useampi kirjallikäyttävät lehtilukusalipalveluja ja osallistuvat suuspiiri eri aiheineen, osa aamupäivisin ja osa kirjaston tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Ikäihmiset iltaisin. Kirjastossa toimii elokuvapiirejä, joissa ovat lasten ohella myös kirjastoautopalvelujen katsotaan elokuvia suunnitteluista aiheista ja suurin käyttäjäryhmä. Kirjastoauto Pegasos käy keskustellaan niistä. Musiikkiosastolla pidetään viikoittain 14 senioreille kohdistetulla pysäkil- musiikinkuuntelupiiriä, jossa kuunnellaan kullalä vanhustentalojen läheisyydessä ja vanhusten kin kerralla tietyn aihepiirin musiikkia ja keskustellaan siitä. suosimilla asuinalueilla. 52 Kirjastossa järjestetään myös yhteislauluhetkiä, joiden vetäjinä toimivat seniorit. Senioreille on vinkkaustoimintaa ja heille pidetään ääneenlukutuokioita ja äänikirjankuunteluhetkiä. Kirjastossa järjestetään kirjailijavierailuja ja järjestöjen esittelyjä nimenomaan senioreille parhaiten sopivaan aikaan. Sekä kotipalveluasiakkaiden että seniorilainaajien määrä on kasvanut nykyisestä. Kirjastoauto tarjoaa palvelutaloille ja seniorijärjestöille tilauspysäkkiaikoja, jolloin kirjastoauto on ainoastaan tilaajan käytössä. Liikunnan ja kulttuurin vastuualue Vastuualue tukee eläkeläisjärjestöjen toimintaa tilojen ja avustusten kautta. Lisäksi vastuualueen yhteiset palvelut koordinoivat erilaisia kulttuurisen vanhustyön hankkeita, joista viimeisimmät ovat v. 2013 päättyneet Osaattori-hanke ja Kulttuuri- kummi-hanke. Perustettavan kulttuurisen seniorija vanhustyön valtakunnallisen verkoston toiminnassa on oltu mukana suunnitteluvaiheesta asti. Liikuntapalvelut tuottavat Lahden kaupungin Sosiaali- ja terveystoimen sekä työterveyshuollon asiakkaille LIIKU -lähetteellä henkilökohtaista liikuntaneuvontapalvelua. Palvelun kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat riskissä sairastua tyypin 2 diabetekseen, terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat ja ylipainoiset terveydenhuollon asiakkaat. LIIKU -lähete asiakkaat saavat yksilöllistä ohjausta aktiivisen elämäntavan aloittamiseen ja heidät ohjataan aloittamaan liikkuminen joko ryhmässä tai omatoimisesti asiakkaan omien mieltymysten ja tavoitteiden mukaan. Ryhmätarjontaa on liikuntapalveluiden toimesta tällä hetkellä viikoittain 70 erilaista ryhmää, lisäksi järjestetään erillistä kesäajan toimintaa. Voimaa Vanhuuteen -hanke Lahdessa vuosina 2013–2014 Valtakunnallinen Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelman (2005–2014) päämääränä oli edistää kotona asuvien, toimintakyvyltään heikentyneiden ikäihmisten (75+) itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua terveysliikunnan Liikuntapalvelut avulla. Toimintakyvyn heikkoudella tarkoitetaan esimerkiksi ennakoivia liikkumisongelmia, alkaErityisryhmien liikunta Erityisryhmien liikunnan tavoitteena on tarjota via muistisairauksia tai lievää masennusta, jotka liikuntapalveluita sellaisille kuntalaisille, joilla voivat johtaa liikkumisen rajoittumiseen ja avun on vamman, sairauden tai toimintarajoitteiden tarpeen lisääntymiseen. Tavoitteeseen on päästy vuoksi vaikeuksia harrastaa riittävästi liikuntaa ja kehittämällä ja lisäämällä iäkkäille tarkoitettua käyttää yleisiä liikuntapalveluja. Erityisryhmien liikuntaneuvontaa, lihasvoima- ja tasapaino- liikunnan kohderyhmiä ovat eläkeläiset, vam- sisältöistä ohjattua liikuntaa sekä arkiliikunmaiset, liikuntarajoitteiset ja pitkäaikaissairaat. nan mahdollisuuksia ja ulkoilua. UlkoliikuntaLahden kaupungin liikuntapalveluiden erityisryh- paikkakartoituksen myötä lisättiin ikäihmisten missä liikkuu viikoittain noin 2000 eläkeläistä ja asuinympäristön lähettyville uusia tasapaino- ja liikuntarajoitteista ja käyntikertoja on yli 38000. kuntolaitteita. Liikuntapalveluiden järjestämä erityisryhmien liikunta käsittää kunto- ja virkistysliikuntaa. Suo- Liikuntakummi- ja Ikäkorttelitoiminta situimmat liikuntamuodot ovat vesivoimistelu-, Liikuntakummitoiminta ja ikäkorttelitoiminnan vesijuoksu- ja kuntosaliryhmät. Ryhmät soveltu- ryhmät ovat toimineet Sivistystoimialan liikunta- vat kaikenkuntoisille eläkeläisille ja eritasoisille palveluiden ja Sosiaali- ja terveystoimialan Vanhusten avopalveluiden yhteisenä toimintamalliikuntarajoitteisille. lina vuodesta 2009. Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on edistää ja ylläpitää kotona asuviTerveysliikunta Lahden kaupungin liikuntapalvelujen liikunta- en ikäihmisten terveyttä ja toimintakykyä, edistarjonnan erityisryhmien liikunnan rinnalla on tää kaupungin sisäistä poikkihallinnollista yhterveysliikunta. Terveysliikuntaan kehitettyjä teistyötä sekä kaupungin ja seurakuntayhtymän toimintamalleja ovat esimerkiksi Pysäkkilen- välistä yhteistyötä. kit, joihin kuka tahansa voi tulla mukaan kävelemään yhdessä muiden kanssa sekä sähköi- Ikäkorttelitoiminnan kohderyhmänä ovat kotona nen palvelu LIIKU-linkki, jonka avulla voi etsiä asuvat, pääosin heikkokuntoiset (vaikea muisLahden alueelta liikuntaharrastuksen. Kaupun- tisairaus, huono liikkumiskyky, kuulo tai näkö) gin eri toimijoiden ja kolmannen sektorin yh- vanhukset. Ryhmässä olevien ikäihmisten keskiteistyönä järjestetään vuosittain, esimerkiksi ikä on noin 80 vuotta. Mukana toiminnassa on myös fyysisesti parempikuntoisia ikäihmisiä, jotsenioriliikuntapäivä. 53 ka tukevat ja innostavat ryhmän heikompikuntoi- Sivistystoimiala ja Sosiaali- ja Terveystoimiala sia henkilöitä. Toimintaa on kehitetty jatkuvasti ostavat yksiköltä palveluketjun ylläpidon ja siija se on tällä hetkellä vaikuttava ikäihmisten hen liittyvät ohjaus- ym. toiminnot, joiden tuottoimintakykyä ylläpitävä ja edistävä matalan tamiseen yksikkö voi käyttää alihankkijoita. kynnyksen toimintamuoto, jossa kiinnitetään huomio fyysisen toimintakyvyn lisäksi myös mui- Kaupunginorkesteri hin toimintakyvyn osa-alueisiin. Toiminta edistää sosiaalista ja kognitiivista toimintakykyä Orkesteri huomioi ikäihmiset ohjelmistosuunnitsekä vähentää yksinäisyyttä ja turvattomuutta, telussa, ikäihmisille suunnatuin päiväkonsertein ja siten edistää ikäihmisten itsenäistä selviyty- ja eläkeläishinnoin. Sibeliustalossa on induktio- mistä ja kotona asumista. silmukka ja runsaasti pyörätuolipaikkoja ja saattaja pääsee orkesterin konserttiin maksutta. Ikäkortteliliikuntatoiminta kattaa tällä hetkellä Orkesteri on osallisena kulttuurikummitoiminkymmenen ryhmää ja osallistujia on noin 120. nassa. Ryhmät toimivat eripuolilla kaupunkia kerran viikossa kerho- ja kokoustiloissa. Kaupunginteatteri Kaupungin toimijat (liikuntapalvelut ja sosiaali- ja terveystoimi) kouluttavat yhdessä Marian Kammarin kanssa vapaaehtoisia liikuntakummeja, jotka toimivat kaupungin kotihoidon ja omaishoidon asiakkaiden sekä yksityisten ikäihmisten liikuttajina. Marian Kammari on Lahden seurakuntayhtymän vireä aktiivisten ihmisten vapaaehtoistyönkeskus. 43 vapaaehtoista (2014) liikuntakummia auttavat ikäihmistä ulkoiluissa ja kotijumpissa. Vuonna 2020 Vuonna 2020 toteutetaan liikuntapalvelujen johdolla ikäihmisten liikunnan palveluketjun toimintamallia osana kaupungin eri toimialojen kiinteätä normaalia toimintaa. Palveluketjun edellyttämien ohjattujen liikunta- ryhmien järjestämistarpeet täytetään yhä enemmän kolmannen ja yksityisen sektorin toimijoiden kautta kaupungin tukemana ja ostopalveluna. Kohderyhmän kasvaessa erityisesti ikääntyneiden aktiiviliikkujien kysyntää ohjataan aiempaa enemmän pois kaupungin oman suoran palvelutuotannon piiristä ja palveluketjutyössä keskitytään löytämään ikääntyvästä väestöstä terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvat kaupunkilaiset ja resursseja kohdennetaan heihin. Kaupunginteatteri huomioi ohjelmistosuunnittelussaan asukkaiden kaikki ikäluokat, myös ikäihmiset. Lisäksi teatteri valmistaa aina resurssiensa mahdollistaessa kiertue-esityksen ikäihmisille erilaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköissä esitettäväksi. Esityskalenterissaan teatteri huomioi ikäihmiset mm. päiväsaikaan toteutettavin esityksin. Palveluhinnoittelussaan teatteri huomioi ikäihmiset alennetuin lipunhinnoin. Lisäksi teatteri tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyksiköille Hyvinvointilippua, joka on tarkoitettu näiden yksiköiden lahtelaisten asiakkaiden hyvinvoinnin ja suoriutumisen ylläpitämiseksi sekä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyvinvointilippu maksaa tällä hetkellä sosiaalija terveydenhuollon palveluyksikölle vain 5 €/kpl ja se oikeuttaa sisäänpääsyyn kaupunginteatterin omaa tuotantoa olevaan esitykseen. Nuorisopalvelut Tilojen käyttö Eläkejärjestöt käyttävät Nuorisokeskuksen 8-salia Sivistystoimialan ja Sosiaali- ja terveystoi- arkipäivisin. Säännölliset käyttövuorot ovat mialan rajapinnalle muodostetaan kaupunki- haettavissa keväällä. Nuorisokeskukseen tulevat organisaation sisälle erillinen yhteinen ikäänty- hakemukset kootaan ja toimitetaan Eläkeläisten vien terveysliikunnan ohjausyksikkö, joka resur- neuvottelukunnalle vuorojen jakoa varten. Neusoidaan riittävälle tasolle henkilöstön, tilojen, vottelukunta tekee varsinaisen vuorojaon nuovälineiden ym. osalta. Yksiköstä muodostuu ny- risokeskuksen antamien resurssien rajoissa ja kyisestä liikuntatoimesta erillinen oma palvelu- tiedottaa jaosta vuoron saaneille sekä nuorituottajayksikkönsä, jolla on suorat yhteydet alan sokeskukseen. Tilapäisvuorot jaetaan suoraan toimijoihin kolmannella ja yksityisellä sektorilla. nuorisokeskuksesta. 54 5.3.Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden kaupungin Tekninen ja ympäristötoimiala luo perusedellytykset kaupungin ja sen ympäristön kestävälle kehitykselle sekä asukkaita ja asiakkaita tyydyttävälle asumiselle, yrittämiselle ja muulle elämälle. Toimiala huolehtii kaavoituksesta sekä muusta maankäytön suunnittelusta ja kaupunkimittauksesta, katujen ja muiden yleisten alueiden hallinnasta, kehittämisestä ja ylläpidosta, rakennusvalvonnasta, ympäristöterveydensuojelusta sekä Lahden, Hollolan ja Nastolan kuntien ympäristönsuojelusta. Ikääntyvien erityistarpeet huomioidaan Teknisellä ja ympäristötoimiala Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2011 – 2020 tavoitteiden osalta. mm. seuraavien EDISTÄMME ESTEETTÖMYYTTÄ JA IKÄIHMISTEN KULKEMISTA TUKEVAA JOUKKOLIIKENNETTÄ Julkisten alueiden esteettömyys: • esteettömyysnäkökulma otetaan huomioon kaikessa kaavoitustyössä • tärkeimmistä kaavahankkeista sekä julkisten rakennusten kaavoista ja rakennuslupahakemuksista pyydetään vanhusneuvoston ja vammaisneuvoston lausunnot, pienemmissä rakennushankkeissa kohteen pääsuunnittelija täyttää rakennusvalvonnan ”Esteetön rakennus” – lomakkeen • merkittävien yleisten alue- ja liikennekohteiden suunnitelmista on pyydetty vammaisneuvoston lausunto. Tällaisia kohteita ovat olleet mm. Toriparkki, kauppatori ja Matkakeskus • Teknisellä toimialalla on käynnistetty esteettömyyden hankeohjelman laatiminen, jossa määritellään esteettömyysasioiden menettelyt yleisten alueiden suunnittelussa, toteuttamisessa sekä ylläpidossa Joukkoliikenne ( LSL, Lahden Seudun Liikenne) • rollaattorin kanssa kulkevien matkustaminen on ollut ilmaista kaupunki- ja seutuliikenteessä 1.7.2014 lähtien • kaikki Lahden kaupunkiliikenteessä toimivat linja-autot ovat matalalattiaisia ( 1.7.2014 lähtien) • Joukkoliikennelautakunta on päättänyt, että laaditaan jatkoselvitys, jossa tutkitaan tarkemmin eri erityisryhmien matkustamista ja esteettömyyden parantamista Lahden seudun joukko- liikenneviranomaisen järjestämässä liikenteessä TUEMME SUKUPOLVIEN VÄLISEN YHTEISTYÖN JA YMMÄRRYKSEN KEHITTYMISTÄ Liipolan monitoimitalo / asukastupa • Liipolan asuinalueohjelman 2013 – 15 rahoituksella toimivassa asukastuvassa kehitetään ja toteutetaan erilaisia toimintamuotoja, joissa eri sukupolvet voivat harrastaa ja toimia yhdessä – mittarina sellaisten toimintojen lukumäärä ja osallistujamäärä, joissa tavoite toteutuu. • Liipolan monitoimitalo valmistuu kesällä v. 2015. Valmistellaan käyttäjäryhmän puheenjohtajan johdolla tavoitetta tukevia toimintamuotoja. Eri asukas- ja harrasteryhmien tilatarpeita selvitetään kevään 2015 aikana ja tarvittavat tilat osoitetaan. 55 KEHITÄMME IKÄIHMISTEN ASUMISTA JA ASUINYMPÄRISTÖJÄ KAUPUNGIN PALVELUKONSEPTIN MUKAISESTI ”ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma 2013 – 2017” • vahvistetaan ikääntyneiden asumiseen liittyvää kunnan strategista suunnittelua • lisätään ikäihmisten asumista koskevaa ennakointia ja omaa vastuuta • edistetään hissien rakentamista olemassa olevaan asuntokantaan, valtakunnallinen tavoite on nostaa hissien rakentamisen määrä 200 hissistä 500 hissiin v. 2017 mennessä, Lahdessa tämä tarkoittaa vähintään 10 jälkiasennushissiä / vuosi • (Lahden hissiprojektin aikana v. 2009 – 13 on toteutettu 100 hissiä 5 vuodessa Lahden seudulle, joista Lahteen n. 40 kpl eli 8 hissiä / vuosi) • luodaan Lahteen suunnitelmallisesti uusia ns. seniorikortteleita, joissa on tarjolla eri tyyppisiä ikäihmisille soveltuvia esteettömiä asuntoja ja asumista tukevia palveluja (esim. Launeen ja v. 2015 rakenteille lähtevä Kaarikadun seniorikortteli), edistetään senioreille soveltuvien palvelualueiden syntymistä myös olemassa olevassa asuntokannassa VAHVISTAMME KORJAUSNEUVONTAA JA ENNAKOIVIA KODIN MUUTOSTÖITÄ Vahvistetaan korjausneuvonnan ja asiakasohjausyksikön yhteistyötä • uusi vanhuspalvelulaki ja ikäihmisten palvelujen laatusuositus edellyttävät sitä, että hyvinvointia tukevien kotikäyntien yhteydessä arvioidaan myös asunnon ja elinympäristön esteettömyyttä ja annetaan sitä koskevia neuvoja ja ohjeita sekä apua • ikäihmisten asuntojen korjausavustusten myöntämisestä vastaava asuntotoimen rakennus- mestari (aravatarkastaja) ja Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja antavat vanhustyön henkilöstölle tarvittavaa koulutusta, tietoa ja materiaalia asunnon ja asuinympäristön esteettömyyden arvioimiseksi • tarvittavan tiedon tarjoamista em. tarkoitukseen lisätään ja järjestetään esteettömyysinfoja sekä ikäihmisille että heille palveluja tarjoaville yhteistyökumppaneille • yhteistyössä Ympäristöministeriön ja Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman kanssa toteutetaan v. 2015 aikana kehittämishanke, jolla pyritään ennaltaehkäisevästi edistämään ikäihmisten asuntojen esteettömyyttä, hanke toteutetaan siten, että esteettömyyskoulutetut SOTEn vanhusten palveluiden työntekijät arvioivat myös asunnon esteettömyyttä Liipolan yli 80- vuotiaiden henkilöiden luokse tehtävien kotikäyntien yhteydessä, tavoitteena on uuden toimintamallin pilotointi ja vakiinnuttaminen Käynnistämme kotona asumista tukevan teknologiahankkeen • kaupungin ja yhteistyötahojen toimesta on Ladecin kehittämishankkeena käynnistetty v. 2014-15 ”Esteettömyys on asumisen kehittämistä” – seminaarisarja, jonka puheenvuoroissa tarkastellaan myös asumista tukevaa teknologiaa • yhteistyö ikääntyvien asumisen älyteknologian toteuttamisessa (mm. Vanhusten asuntosäätiö) 56 5.4. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on toiminut Lahdessa vuodesta 1997 saakka. Kaupunginhallitus nimitti ensin vanhustenhuollon neuvottelukunnan, joka jatkoi vuodesta 2001 alkaen toimintaansa vanhusneuvostona. Kesällä 2013 voimaan tullut vanhuspalvelulaki määrittelee vanhusneuvoston vaikutusvallan ja vastuun. Vanhusneuvostolle kuuluvat ikäihmisiin liittyvät asiat jo suunnitteluvaiheessa. Lahdessa vanhusneuvosto valitaan valtuustokausittain. Vanhusneuvoston tehtävinä on mm: Tehdä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja vanhuksia ja ikäihmisiä ja heidän elinolojaan koskevissa asioissa Edistää ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista päätöksentekoon Edistää ja seurata eri hallinnonaloilla tapahtuvaa toimintaa vanhusten ja ikäihmisten näkökulmasta sekä tehdä ja kehittää yhteistyötä eläkeläis-, vanhus- ja veteraanijärjestöjen kanssa. Vaikuttaa siihen, että palveluja, tukitoimia ja muita etuuksia kehitettäessä huolehditaan niiden riittävyydestä ja soveltuvuudesta ikäihmisille Edistää tiedottamista ja tiedonkulkua ikäihmisille tarkoitetuista palveluista ja tukitoimista Vanhusneuvosto on seurannut aktiivisesti ikä- ihmisten palvelujen kehittämistä ja tilannetta tutustumalla toimintaan sekä kuulemalla toiminnan vastuuhenkilöitä kokouksissaan. Vanhusneuvosto on myös aktiivisesti osallistunut erilaisiin vanhuspalvelujen kehittämishankkeisiin ja siten tuonut kehittämiseen mukaan asiakasnäkökulman. Lahden kaupungin vanhusneuvosto on kiinnittänyt huomiota mm. lahtelaisten ikäihmisten terveyspalveluihin ja joukkoliikenteeseen. Vanhusneuvosto on pitkään vaatinut kaupungilta riittävän tilavaa toimintatilaa eläkeläisjärjestöille kaupungin keskustassa. Aktiivinen toiminta tukee ikäihmisten hyvää elämän laatua. 57 5.5. Lahden seurakuntayhtymä Lahden ikäihmisten hyvinvointisuunnitelman 2013–2020 päivittäminen Seurakuntayhtymä tukee lahtelaisten vanhusten arkipäivän elämää diakonisen vanhustyön eri palvelujen kautta ja vahvistaa ikääntyvän osallisuutta hengelliseen yhteisöön yleisen seurakuntatyön kautta. Seurakunta tavoittaa henkilöitä ja alueita, joihin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen palvelut eivät ulotu. Tavoitteena on vahvistaa vanhuksen seurakuntayhteyttä niin, että vanhus kokee elämänsä arvokkaaksi, olonsa turvalliseksi ja hänen elämänhalunsa säilyy. Toimintatavat suuntautuvat tulevaisuudessakin kotiin, kodin ulkopuoliseen toimintaan ja vanhustentaloihin, palveluasumis- ja laitosyksikköihin yksityisen sielunhoidon ja yhteisöllisten ryhmä- ja hartaustilaisuuksien muodossa. Tavoitteena vuotta 2020 kohti kuljettaessa on huolehtia lahtelaisista ikääntyvistä ja monipuolistaa toimivaa yhteistyötä julkisen ja kolmannen sektorin kanssa. Keskeisinä vanhuksia palvelevina toimintamuotoina jatkuvat kotiehtoolliset, senioripysäkki-toiminta ja muut vertais- ryhmätoiminnat, omaishoidettaville ja –hoitajille suunnatut toiminnat, sururyhmät ja kotisaattohoitoon liittyvän sielunhoitotyön kehittäminen. Diakonian vanhuksiin keskittyvän työn tarkoitus on tukea huonompiosaisia vanhuksia sekä niitä vanhuksia, joihin yhteys erityisesti diakonian kotikäyntityön ja muiden palveluiden keinoin on mahdollista. Vapaaehtoistoiminnan suunnitelmallisuutta kehittämällä tuemme yhdessä seurakuntalaisten kanssa toimintamahdollisuuksien luomista kaupunkimme ikääntyneiden ihmisten parissa. Lahden seurakuntayhtymän vanhustyön tavoitteita 1. Kehitämme hallintoa toimintaa tukevaksi, riittävän kevyeksi ja tehokkaaksi Osatavoite Vastuu Olemme aloittellisia ja kannamme vastuuta vanhuspalveluiden ja hallinnon alueellisesta kehittämisestä Lahden seurakuntayhtymä Johtoryhmä Muodostetaan vuoden 2015 alusta lukien diakonia-sairaalasielunhoidon yksikkö yhteisen johtajan ja nimettävän johtokunnan alaisuuteen Yhteinen kirkkoneuvosto Diakoniajohtaja Johtava sairaalapastori 58 2. Vahvistamme yhteisöllisyyttä Osatavoite Vastuu Toteutetaan Lahden surakuntayhtymän SAAVUTETTAVUUS -projekti Ev.lut. seurakunnat, diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö Kehitämme oman päivätoiminnan (seurakuntien omissa tiloissa) toteutuksen rinnalla avointa päivätoimintaa Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelutalo Onnelanpolussa yhteistyössä muoden toimijoiden kanssa. Järjestetään yhteistyössä kolmannen sektorin ja ev.lut. seurakuntien kanssa Käynnistetään yhteistoiminta yksityisten hoivakotien kanssa Launeen seurakunta 3. Kannamme vastuuta yksinäisistä ja ikääntyvistä ihmisistä tarjoamalla huolenpitoa ja yhdessä olemisen paikkoja osatavoite Vastuu Käynnistetään yhteistoiminta sopimuspohjaisesti seurakuntien hengellisten palveluiden toteuttamiseksi Lehtiojan palvelukeskuksessa ja Palvelutalo Onnelanpolussa. Keski-Lahden ja Joutjärven seurakunnat, diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö Toteutetaan HelsinkiMissio ry:n kanssa Senioripysäkki toimintaa yksinäisille ja itsemurhariskin keskellä eläville ikääntyneille Keski-Lahden, Joutjärven ja Salpausselän seurakunnat, Monitoimikeskus Takatasku Lisäämme valmiuksia tunnistaa ikäihmisten päihteiden käytön varhaista tunnistamista ja päihdetyöntekijöiden yhteistyötä eri hoitoyksiköissä Diakonia- ja sairaalasielunhoidon yksikkö, päihdetyö Toteutetaan väkivaltaa kokeneiden naisten vertaisryhmätoimintaa Diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö yhteistyössä Rikosuhripäivystyksen kanssa Järjestetään matalan kynnyksen kohtaamisen paikkoja läheisensä menettäneille Launeen seurakunta Haastatellaan yksi ikäluokka ikäihmisiä puhelimitse ja kotikäynneillä. Launeen seurakunta Käynnistetään liikkuva pikakahvilatoiminta. Launeen seurakunta 59 4. Vapaaehtoistyön toimijuuden laajentaminen ja vapaaehtoistyön koordinointi osatavoite Vastuu Käynnistetään varamummo- tai vaaritoiminta Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja kasvatystyä Käynnistetään vapaaehtoistoimintaa Jalkarannan ja Kärpäsen palvelutalossa Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja ko. palvelutalot Vanhustyön ja vapaaehtoistyön nivoutuminen tulevaisuudessa Salpausselän seurakunnan isoiskoulutukseen Salpausselän seurakunnan diakoniatyö ja nuorisotyö Vapaaehtoistyön käynnistäminen kotisaattohoisossa Diakonian ja sairaalasielunhoidon yksikkö Suurella sydämellä - vapaaehtoisen auttamisen verkkopalvelun käytön laajentaminen Lahden seurakuntayhtymä Kirkkopalvelut Parannamme vapaaehtoistyön koordinaatiota seurakuntayhtymässä ja yhteistyöverkossa Järjestetään yhteystyössä kaupungin, seurakuntayhtymän ja kolmannen sektorin kanssa 5. Käytämme henkilöstövoimavaroja siellä, missä tarve ja vaikuttavuus ovat suurinta osatavoite Perutetaan diakonian ja sairaalasielunhoidon johtajan virka vuoden 2015 alusta lukien. Perustetaan diakonia- ja sairaalasielunhoidon johtajan virka vuoden 2015 alusta lukien Yhteinen palvelutyö Sairaalasielunhoito Sisäisin järjestelyin ja tehtävänkuvamuutoksin perustetaan sielunhoison koordinaattorin virka vuoden 2015 alusta lukien Yhteinen palvelutyö Sairaalasielunhoito Paikallisseurakunnissa kohdennetaan olemassa olevia diakoniatyön Ev.lut. seurakunnissa kohdennetaan olemassa olevia diakoniantyön resursseja vanhustyöhön resursseja vanhustyöhön, erityisesti yksinäisiin, muistisairaisiin ja muuten syrjäytymisvaarassa oleviin ikäihmisiin. 60 5.6. Yhdistystoiminta Yhdistystoiminta on arvokas ja monipuolinen osa ikääntyvien hyvinvointia, aktiivisuutta ja osallisuutta. Lahdessa toimii noin 20 rekisteröitynyttä eläkeläisyhdistystä sekä lukuisa joukko rekisteröimättömiä kerhoja ja ryhmiä, joissa ikääntyvät kokoontuvat säännöllisesti. Eläkeläisyhdistysten yhteistyöelimenä toimii Lahden eläkeläisjärjestöjen ja – laitosten neuvottelukunta. Ikääntyneet ovat kantavina voimina monenlaisessa yhdistystoiminnassa. Usean terveys- ja sosiaalialan järjestön, liikuntaseuran tai kulttuuriyhdistyksen toiminta on aktiivisten eläkeläisten varassa. Yhdistykset tarjoavat mahdollisuuden osallistua, vaikuttaa ja virkistyä. Niillä on tärkeä rooli tiedon ja vertaistuen jakajina sekä vapaaehtoistoiminnan organisoijina. Keskinäinen yhteistyö lisää yhdistysten toimintamahdollisuuksia ja tietoisuutta toisten yhdistysten toiminnoista. Yhdistykset toimivat yhteistyössä myös kaupungin, seurakuntien sekä kaupungissa toimivien yritysten kanssa. Yhteisenä tavoitteena on hyvien lahtelaisten toimintatapojen vahvistaminen ja kehittäminen hyvinvoinnin lisäämiseksi. Lahden kaupunki voi tukea yhdistyksiä mm. tarjoamalla asiantuntija-apua ja kokoontumistiloja. Tekemällä yhteistyötä yhdistysten, seurakuntien ja vapaaehtoistyön kanssa tuetaan ikääntyneiden osallisuutta ja aktiivista elämää. Yhdistykset tarjoavat suoran kontaktin palveluja käyttäviin kaupunkilaisiin, tätä kontaktia kaupunki pystyy hyödyntämään mm. kehittäessään palveluja. Yhdistystoiminta on luonteva tapa saada ikääntyneiden tiedot ja taidot käyttöön yhteiseksi hyväksi ja iloksi. Vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta kehittyy kuitenkin yhdistyksen omista tarpeista ja toiminta-ajatuksesta lähtien. Kaupungin ja yhdistyksien yhteistyön tulos syntyy erilaisia lähtökohtia kunnioittavasta uutta luovasta vuoropuhelusta. Lahdessa ikääntyvien parissa toimivista yhdistyksistä saa tietoa mm. www.kumppanuusverkosto.fi ja www.neuvokas.org sivustoilta. Yhdistysten yhteystietoja saa myös PalveluSantrasta (03) 818 5555. 61 Vapaaehtoistoiminnan koordinointimallista kumppanuutta Päijät-Hämeen Kumppanuuskeskus–hankkeessa (2012-2015) on koottu yhteiseksi malliksi jo vuosien ajan Lahden alueella työstettyä vapaaehtoistoiminnan yhteistyötä. Eri tahojen (yhdistykset, säätiöt, kunta ja seurakunnat) yhdessä toteuttama vapaaehtoistoiminnan koordinointi pitää sisällään vapaaehtoisten yhteisen rekrytoinnin, virkistyksen, tiedotuksen ja vapaaehtoistoimintaa koordinoivien omasta jaksamisesta huolehtimisen. Yhteistyöllä tavoitellaan aitoa kumppanuutta, joka mahdollistaa kattavan ja tarvelähtöisen vapaaehtoistoiminnan toteutumisen. Vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan tuoda tukea, turvaa, läheisyyttä, virikkeitä ja läsnäoloa sekä kohdatuksi tulemista monille tarvitseville. Vapaaehtoistoiminnassa myös vapaaehtoiset saavat itselleen hyvän mielen, auttamisen ja tarpeellisuuden tunteen lisäksi oman elämään vertaisuutta sekä merkityksellisyyttä. Vapaaehtoistoiminta vaatii aina koordinointia onnistuakseen ja toimiakseen. Koordinointimalli toimii käytännön toteutuksen tukena ja ohjaajana. Mallin mahdollistama yhteisvastuullinen vapaaehtoistoiminta perustuu kaksi kertaa vuodessa kokoontuvaan vapaaehtoistoiminnan verkoston ja työryhmien kokoontumisiin. Ideana on, että verkostossa päätetään työryhmiin vastuuhenkilöt, jotka yhdessä sopivat tulevista toiminnoista ja tapahtumista sekä innostavat kaikkia toimijoita yhteiseen toimintaan vapaaehtoistoiminnan mahdollistamiseksi. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla pienetkin toimijat onnistuvat rekrytoimaan ja mahdollistamaan vapaaehtoistoimintaa. Verkostossa tietämys eri tahojen vapaaehtoistoiminnasta lisääntyy ja yhteistoiminnalla saadaan lisää resursseja toiminnan toteutukseen. Yhdessä tehden mahdollistuu myös näkyvyys ja tunnettuus vapaaehtoistoiminnalle. Suunnitelmallinen, tavoitteellinen ja tarvelähtöinen yhteistyö hyödyttää mukana olevia toimijoita ja vapaaehtoisia. Ajassa mukana elävä reagointi onnistuu hyvin yhteisen toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Mallin avulla mahdollistuu monipuolinen vapaaehtoistoiminnan toteutus. Vapaaehtoistoiminnan verkosto Vapaaehtoistoiminnan koordinointiin sitoutuneet tahot kokoontuvat 2 krt/vuosi Vapaaehtoisten Rekry-työryhmä Infot ja rekryt Paikalliset ja valtakunnalliset tapahtumat Nettisivu Vapaaehtoisten virkistys ja koulutus työryhmä Verkoston toteuttama virkistys keväällä ja opiskelijoiden toteuttama syksyllä Vapaaehtoistoiminnan Koordinaattoreiden virkistys, koulutus ja oma jaksaminen Mediatiedotteet Yhteisvastuullinen pienryhmä viestintä ja näkyvyys työryhmä Yhteiset postikortit Yhteisesite Suurella sydämellä Virkistykset kevät ja syksy Facebook-sivu Vuosikello Aktiivinen vapaaehtoistoiminta , tyytyväiset vapaaehtoiset ja sitoutuneet toimijatahot 62 Esimerkkejä lahtelaisesta yhdistystoiminnasta HARJULAN SETLEMENTTI RY Harjulan Setlementti on monipuolisia yleishyödyllisiä palveluja päijäthämäläisille ihmisille, yhteisöille ja yrityksille tuottava yhdistys. Harjula-keskus on ikääntyneiden kohtaamispaikka ja kansalaistoiminnan keskus Harjulankatu 7:ssa Lahdessa. Harjulan Kansalaistoiminta on ikääntyville suunnattua, kaikille avointa ja pääosin maksutonta monipuolista, matalan kynnyksen ryhmätoimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden osallistua, harrastaa, saada ikätovereiden vertaistukea ja toimia yhdessä arkipäivisin. Harjulan kansalaistoiminta järjestää erilaista pienryhmätoimintaa, tapahtumia ja juhlia, yhteislaulutilaisuuksia, konsertteja, tansseja sekä tietoa antavia teemaluentoja ja –tapahtumia. Toimintaan voi osallistua myös liikuntakyvyltään heikentyneet ikäihmiset. Tulevaisuudessa Harjula kehittää erityisesti ikääntyneiden toimintakykyyn, hyvinvointiin sekä muistisairauksiin ja turvalliseen kotona asumiseen liittyvää osaamistaan. Tulevaisuudessa Harjula-keskus toimii edelleen avoimena kansalais- sekä vapaaehtoistoiminnan keskuksena. Harjula toimii ikäihmisten harraste- ja pienryhmätoiminnan sekä monipuolisen vapaaehtois- ja vertaistoiminnan mahdollistajana ja aktiivisena kehittäjänä. Harjula kehittää edelleen senioriasumista Harjulakodeissa sekä tukee talojen yhteisöllisyyttä, turvallisuutta ja hyvää asumisviihtyisyyttä. Harjula jatkaa edelleen monipuolista vanhusten toimintakykyä tukevaa vanhustyötä ja on aktiivisesti mukana kehittämässä ikääntyvien palveluita yhdessä paikallisten yritysten, yhteisöjen ja viranomaisten kanssa. Lisätietoja: www.harjulansetlementti.fi LAHDEN LÄHIMMÄISPALVELU Lahden Lähimmäispalvelu ry. on voittoa tavoittelematon, ikääntyneiden parissa toimiva yhdistys. Yhdistys edistää Lahden alueella asuvien vanhusten ja muiden avuntarpeessa olevien hyvinvointia ja kotona asumista täydentäen kunnallista sosiaali- ja terveystoimen strategiaa. Toiminnassa huomioidaan vanhusten yksilöllisyys ja itsemääräämisoikeus humanistisen ihmiskäsityksen mukaisesti. Yhdistys pyrkii myös kehittämään lähimmäisvastuuta. Yhdistyksen toimitilat ovat Ystäväpirtissä, Kiveriön kaupunginosassa. Yhdistyksellä on vapaaehtoistoimintaa ja ryhmätoimintaa, joihin saadaan Raha-automaattiyhdistyksen avustusta. Vapaaehtoistoiminta on organisoitua, monimuotoista ja sen tavoitteena on tukea ikääntyneiden arkea kodeissa, palvelutaloissa ja sairaalassa. Yhdistys kouluttaa vapaaehtoiset ja tarjoaa eri-ikäisille ihmisille luotettavan, monipuolisen osallistumismahdollisuuden lähimmäistyöhön. Yhdistyksellä on ikäihmisille suunnattua ryhmätoimintaa eri puolilla Lahtea. Ryhmiä toimii sekä vapaaehtoisten että ammattilaisten ohjaamina. Toiminnan tavoitteena on osallistaa ikääntyneitä järjestämällä erilaisia tapahtumia ja tiedottamalla alueella olevasta tarjonnasta. Yhdistyksen tulevaisuuden näkymät ovat haasteelliset. Toimintaa tarvitaan, ikääntyneiden joukossa on paljon yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Yhteisöllisyyden kehittäminen vaatii jatkuvaa huomioimista. Haasteet liittyvätkin suurelta osin toiminnan rahoituksen epävarmuuteen. 63 Päijät-Hämeen Muistiyhdistys ry Muistiyhdistys on muistisairaiden ja heidän läheistensä etujärjestö ja toimii yhteistyössä alueen sosiaali- ja terveystoimijoiden kanssa. Muistiyhdistyksen toimitilat sijaitsevat Lahdessa, mutta sen toimialueena on koko Päijät-Häme. Raha-automaattiyhdistys (RAY) rahoittaa tällä hetkellä yhdistyksen kahta toimintamuotoa; Muistiluotsia sekä PääOma –hanketta. Muistiluotsi asiantuntija- ja tukikeskuksen tehtävänä on tarjota asiakkailleen vertaisryhmätoimintaa, ohjausta, neuvontaa sekä vapaaehtoistoimintaa. Lisäksi tehtävänä on tiedonlevitys, verkottuminen sekä vaikuttamistyö. Yhdistyksessä on myös PääOma hanke (v.2012-2015), jossa on tarkoituksena tukea kognitiivisen ryhmäharjoittelun avulla muistisairaiden ja muistihäiriöisten toimintakykyä sekä elämänlaatua. Yhdistyksen tarjoamissa palveluissa korostuu vertaisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus. Toiminnan tavoitteena on taata kattava ja laadukas tieto, tuki ja toiminta alueen muistisairaille ja heidän läheisilleen sekä edistää heidän osallisuuttaan mahdollistamalla aktiivinen vapaaehtois- ja vertaistoiminta. Tavoitteena on myös vahvistaa muistisairaiden ja läheisten äänen ja tarpeiden kuulumista. Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja läheiset ry on Päijät-Hämeen 11 kunnan alueella oleva omaishoitoperheiden tukijärjestö. Perustehtävänä on tukea omaishoitoperheitä elämän erilaisissa muutostilanteissa sekä toimia heidän jaksamisensa parhaaksi. Yhdistys järjestää mm. vertaistukitoimintaa, valmennusta, liikuntaa ja hyvinvointia tukevia ryhmiä, virkistystoimintaa ja erilaisia keskustelutilaisuuksia, sekä päättäjien ja omaishoitajien tapaamisia. Yhdistys pyrkii kaikessa toiminnassaan huomioimaan jäsentensä mielipiteet ja tarpeet sekä ohjaamaan toimintaansa asiakkaiden toivomaan suuntaan. Lahdessa toimivat mm. seuraavat eläkeläis- ja veteraanijärjestöt: Eläkeliiton Lahden yhdistys ry, Eläkeläiset r.y, Etelä-Hämeen Aluejärjestö r.y., Enso-Gutzeit Lahden Eläkeläiset r.y., Keski-Lahden Sotaveteraanit ry, Lahden Eläkkeensaajat ry, Lahden Kansalliset Seniorit ry, Lahden kunnalliset eläkeläiset ry, Lahden Rintamaveteraanit ry, Lahden Seudun Rintamanaiset ry, Lahden Seudun Varhaiseläkeläiset ry, Lahden Sotaveteraanipiiri r.y., Lahden Sotaveteraanipiirin Veljestuki r.y, Maahanmuuttajaeläkeläiset Suomessa ry, Rintamaveteraanien Päijät-Hämeen piiri ry, Sotainvalidien Veljesliiton Lahden piiri ry, Starckjohann’in Eläkeläiset r.y. 64 5.7. Yksityiset ja kolmannen sektorin tuottamat palvelut ikääntyville Väestön ikääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu edellyttää palvelujen tuottamista ja kehittämistä eri toimijoiden välisenä yhteistyönä. Ikääntyvien hoito ja hoiva järjestetään usein yhdistäen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluita. Yritykset ja järjestöt tuottavat noin kolmanneksen ikääntyvien palveluista ja ovat tärkeä osa paikallista elinkeinotoimintaa. Lahdessa ikääntyvien eri sektorien palveluntuottajat tapaavat toisensa säännöllisesti. Tapaamisissa käsitellään palveluihin liittyviä ajankohtaisia aiheita. Lisäksi järjestetään alakohtaisia keskustelutilaisuuksia esim. kotipalveluja tai asumispalveluja tuottaville tahoille. Palveluja kilpailutettaessa ja uusia palveluseteleitä suunniteltaessa järjestetään toimijoille markkinavuoropuheluja. rekisterissä on myös Lahdessa toimivia valtakunnallisia yrityksiä sekä kolmannen sektorin palveluntuottajia. Palveluntuottajien verkostoituminen lisää asiakkaan valinnanmahdollisuuksia, mm. tukemalla erikokoisten yritysten toimintaa. PalveluSantran verkoston tarkoituksena on auttaa ikääntynyttä asiakasta löytämään taitava ja turvallinen palveluntuottaja auttamaan arjessa selviämisessä. Asiakas voi valita tarvitsemansa palvelut palvelukohtaisesta hinnastosta ja häntä opastetaan palvelujen käytössä mm. palvelusopimuksen teossa ja kotitalousvähennyksen hakemisessa. Toiminta tukee asiakkaan omaehtoisia elämänvalintoja ja ohjaa hänet tarvittaessa myös julkisten palvelujen käyttäjäksi. PalveluSantra osallistuu ikääntyvien palvelujen kehittämiseen sekä omassa verkostossaan että julkisilla foorumeilla. Vuoropuhelu eri sektoreiden välillä ja suorat kontaktit ikääntyneisiin asiakkaiAlueen yksityiset ja kolmannen sektorin palve- siin mahdollistavat asiakaslähtöisen palvelujen luntuottajat ovat järjestäytyneet Päijät-Hämeen kehittämistoiminnan. PalveluSantra tarjoaa myös hyvinvointipalvelujen kehitys ry:ksi. Yhdistys yritysneuvontaa hyvinvointialan yrittäjille. ylläpitää ikääntyvien palvelunvälityskeskus Pal- Lahden kaupunki hyödyntää PalveluSantran veluSantraa, joka tuottaa ikääntyvien neuvonta- palveluntuottajarekisteriä omassa asiakasohjapalveluja asiakasohjausyksikkö Siirissä. Palvelu- uksessaan asiakasohjausyksikkö Siirissä. PalveluSantran palveluntuottajarekisteriin kuului vuoden Santra ylläpitää palveluntuottajarekisteriä myös 2015 alussa noin 140 palveluntuottajaa. Valtaosa kaupungin palvelusetelitoimintaa varten. tuottajista on pieniä kotipalveluyrityksiä, mutta PalveluSantran palveluntuottajarekisteri 65 6 Ikääntyneiden hyvinvointia ohjaava keskeinen lainsäädäntö Sosiaali- ja terveyden huollon palvelut on Suomessa pitkälle ohjeistettu ja niitä valvotaan tarkasti. Ikäihmisten palveluja määrittävät mm. seuraavat lait ja säädökset: Vanhuspalvelulaki, Terveydenhuoltolaki, Sosiaalihuoltolaki, THL:n suositukset sekä valtakunnalliset toimenpideohjelmat. den edistämisestä, ohjaus- ja neuvontapalveluista sekä kuntoutuksesta on sisällytetty myös Terveydenhuoltolakiin, joka ohjaa terveyspalvelujen järjestämistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on yhdessä Kuntaliiton kanssa julkaissut Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen (2013:11), jonka tavoitteena on Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemi- turvata hyvä ikääntyminen ja vaikuttavat palvelut sesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista niitä tarvitseville iäkkäille henkilöille. Laatusuosi(Vanhuspalvelulaki) astui voimaan 1.7.2013. Laki tusten liitteestä selviää tarkemmin eri palveluja velvoittaa kuntia panostamaan iäkkäiden hyvin- koskeva lainsäädäntö ja suositukset. voinnin, terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen Lakisääteisten sosiaali- ja terveydenhuollon palsekä iäkkäille tarjottavien palvelujen laadun- velujen järjestämisvastuu on kunnalla. Kunta voi hallintaan ja –valvontaan. Laki kehittää kuntia tuottaa palvelut itse tai ostaa ne yksityiseltä tai ottamaan ikääntyvät kuntalaiset entistä pa- kolmannelta sektorilta. Kunnan velvollisuus on remmin mukaan heille suunnattujen palvelujen valvoa palvelun tuottajia ja varmistaa palvelujen suunnitteluun. Laki on luonteeltaan sosiaali- ja saatavuus, kattavuus ja laatu. Kunnan ja palvelun- terveydenhuollon erityislaki, joka täydentää so- tuottajien toimintaa valvovat Valvira ja aluehalsiaali- ja terveydenhuollon yleislakeja ja eräitä lintoviranomaiset. sosiaalihuollon erityislakeja. Velvoitteet tervey- 66 7 Ikääntyneiden hyvinvointia tukevat kehittämishankkeet Lahden alueella on aktiivisesti osallistuttu sekä seudullisiin että valtakunnallisiin ikääntyneiden palvelujen kehittämishankkeisiin. Lahden kaupungin omissa hankkeissa on kehitetty mm. kotihoidossa käytettävää teknologiaa, ryhmätoimintamalleja ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon, liikunta- ja kulttuurikummitoimintaa sekä ikääntyneiden asiakasohjausta. Kehittämishankkeet on toteutettu ja juurrutettu eri toimialojen palvelusisältöihin ja niistä on kerrottu kunkin toimialan esittelyn yhteydessä. Hankkeita on toteutettu eri toimijoiden verkostoyhteistyönä. Kehittämistoiminnassa yhteistyökumppaneina ovat olleet Lahdessa toimivat korkeakoulut ja muut oppilaitokset sekä yritykset ja laaja järjestökenttä. Lahden kaupunki ja muut toimijat kannustavat omia yksiköitään jatkuvaan palvelujen kehittämiseen Ikääntyneiden hyvinvointistrategian mukaisesti. Lahtelainen ikääntynyt voi itse suunnitella omat palvelunsa asiakasohjausyksikkö Siirissä, jossa neuvotaan yhdistysten, yritysten ja julkisen sektorin tarjoamien palvelujen käytössä. Apua saa myös erilaisten etuuksien hakemiseen. Mikäli asiakkaan palvelutarve vaatii, Siiristä voi tilata asiakasohjaajan kotikäynnille tekemään palvelutarpeen arvioinnin. Siirin toimintamalli kehitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Ikäpalo-hankkeessa. Palvelu toteutetaan monitoimijamallilla, neuvontapalveluista vastaa yhdistyksen ylläpitämä PalveluSantra (lisätietoja 03 818 5555). Kotihoidolla on ollut käytössä sähkölukko vuodesta 2011 asti, samaa järjestelmää käyttävät Lahdessa myös pelastuslaitos ja ensihoito. Uusi teknologia kotihoidon tueksi –hanke jatkaa kehittämistyötä. Hankkeessa pilotoidaan virtuaalikäyntejä sekä gps-seurattavan turvarannekkeen ja hälyttävän lääkedosetin käyttöä. (Lisätietoja projektipäällikkö Eija Repo, (044 716 1683) 67
© Copyright 2024