Viite: 1510018573 LUHANGAN KUNTA Polunmäen tuulivoimaosayleiskaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.4.2015 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 §) mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan kaavoituksen eteneminen ja kerrotaan miten osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisella on mahdollisuus esittää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY -keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 §). Kuva 1. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti. 1 1. Suunnittelualue Polunmäen tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Luhangan kunnan pohjoisosassa lähellä Jyväskylän kuntarajaa. Alueen eteläpuolella kulkee Korpilahti-Luhanka-Sysmä – seututie ja itäpuolelle noin kilometrin päähän sijoittuu Klemettilän kylä. Luhangan keskustaajamaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä. Suunnittelualue rajoittuu osittain länsipuolella sijaitsevaan Lamminsalon luonnonsuojelualueeseen. Alueen läheisyydessä ei ole muita suojelualueita. Alueelta ei ole tiedossa ennestään tunnettuja muinaisjäännöksiä. Alustava suunnittelualueen laajuus on noin 670 hehtaaria. Tarvittaessa kaava-alueen rajausta voidaan tarkistaa työn edetessä. Kaavan suunnittelualueen määrittämisessä on huomioitu tuulivoimapuiston suunnittelualue ja vaikutusaluetta sekä kiinteistörajat. Kaavan vaikutusten arviointi kohdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle. Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus. 2 2. Tavoitteet Ilmatar Luhanka II Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Luhangan Polunmäen alueelle (Kuva 1 ja Kuva 2 ). Alueelle on suunnitteilla 5 kpl yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeudet ovat tyypillisesti n. 140–150 m ja kärkikorkeudet n. 200–230 m. Voimaloiden koko ja lukumäärä voivat tarkentua työn edetessä. Polunmäen tuulivoimaosayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimahankkeen rakentaminen alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella. Osayleiskaavan pääkäyttötarkoitus tulee olemaan maa- ja metsätalousalue, jossa on osoitettu tuulivoimaloiden tarkat sijainnit ja alue niiden tarvitsemiin rakenteisiin. Lisäksi tavoitteena on osoittaa tuulivoimaan liittyvät rakentamis- ja huollonaikaiset tiet, sähkönsiirto (maakaapelit) ja mahdolliset merkittävät luontokohteet. Kaavaan merkitään nykyiset rakennetut ja käyttötarkoituksenmukaiset asunnot ja loma-asunnot. Uutta asumista ei kaavalla ole tarkoitus osoittaa. Huoltoteiden suunnittelussa pyritään huomioimaan olemassa olevaa tiestöä. Maakaapelit on tarkoitus sijoittaa pääosin kulkemaan tierakenteissa, mutta tarvittaessa voidaan osoittaa ohjeellisia maakaapelireittejä. Suunnittelussa huomioidaan tuulivoimaloiden liittäminen valtakunnalliseen sähköverkkoon. Kaavan tavoitteissa tulee huomioida myös puolustusvoimien tarpeet ja hankkeella tulee olla puolustusvoimien hyväksyntä. Keski-Suomen ELY-keskus päätti, että Polunmäen tuulivoimahankkeessa tulisi soveltaa YVAmenettelyä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen, ja päätös jäi lainvoimaiseksi. ELY:n YVA-tarvepäätöksessä tärkeänä esiin nousseet asiat pyritään huomioimaan osayleiskaavaa laadittaessa. Tuulivoimapuistohankkeella toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista ilmasto- ja energiastrategiaa. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää valtakunnallisesti hyväksyttyjä energiapolitiikan tavoitteita ja sitä kautta antaa myös paikallisille energiayhtiöille mahdollisuuden edistää tuulivoiman hyväksikäyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013 päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020 asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla tuotetaan sähköä noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh. 3 3. Nykyinen suunnittelutilanne 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa on korostettu ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita alueidenkäytössä. Alueiden käytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alueiden käytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keksitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tämän tuulivoimaosayleiskaavaaluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa koskevat asiakokonaisuudet. 3.2 Keski-Suomen maakuntakaava Maakuntakaava on koko maakunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja. Kuva 3. Ote Keski-Suomen epävirallisesta maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavoitettava alue on rajattu punaisella. 4 Keski-Suomessa lainvoimaisia maakuntakaavoja ovat: Keski-Suomen maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja se on saanut lainvoiman 10.12.2009. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 15.11.2010 hyväksymä ja ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014 ja se on saanut lainvoiman 25.10.2014. Lisäksi Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 5.12.2014. Kaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaavoissa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu merkintöjä ja -aluevarauksia Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen maakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraavia merkintöjä: Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Alueen eteläpuolella noin 4 km etäisyydellä on Luhangan kirkko ja itäpuolella noin 5 km etäisyydellä Peltolan mäkitupalaismuseo. Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Lähimmät kohteet ovat Klemettilän koulu ja Vanhojen, jotka sijaitsevat välittömästi alueen eteläpuolella. Useita kohteita on 5 km etäisyydellä alueesta. Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisemaalueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Alueen pohjoispuolella noin 1 km etäisyydellä on Putkilahden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue. Alueen lounaispuolella noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Rekolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja itäpuolella noin 5 km etäisyydellä Tammijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Arvokas perinnemaisema Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas perinnemaisema. Suunnittelumääräys: Kohdealueiden suunnittelussa on otettava huomioon maiseman, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen. Noin 4-7 km etäisyydellä on kolme kohdetta alueen pohjoispuolella Jyväskylässä ja yksi kohde alueen itäpuolella. Kohteet ovat osa arvokkaita maisema-alueita. Muinaismuistokohde Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. 5 Alueesta noin 2-6 km etäisyydellä sijaitsee useita muinaismuistokohteita. Maisematie (st/ma) Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Korpilahti-Luhanka-Sysmä maisematie kulkee hankealueen etelä-kaakkoispuolella. Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. - Putkilahti (FI0900098), noin 3 km pohjoiseen Vanhaselkä-Ruppavuori (FI0900079), noin 4 km luoteeseen Onkisalo-Herjaanselkä (FI0900077), noin 2 km kaakkoon Vahervuori (FI0900080), noin 7 km etelään Luonnonsuojelualue (SL, sl) Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Kumussuon luonnonsuojelualue sijaitsee alueesta noin 4 km koilliseen. Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Luhangan keskusta, noin 3 km alueen eteläpuolella on osoitettu taajamatoimintojen alueena. Pohjavesialue (pv) Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Lähin pohjavesialue sijaitsee Luhangan keskustan alueella. Pääjohto, yhteystarve (j,v) Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Alueen kaakkoispuolella, alueen vieressä kulkevat Joutsa-Hartola -siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Ampumarata (e/a) Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue. Välittömästi alueen itäpuolella on Luhangan Ampujat ry:n ampumarata. Satama-alue Merkinnällä osoitetaan alueita vesiliikenteen satamatoimintoja ja uiton toimintapaikkoja varten. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pytynpohjan satama on noin 1 km etäisyydellä alueen eteläpuolella. 6 Venesatama Merkinnällä osoitetaan satama-alueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Luhangan keskustan eteläpuolella on kirkonkylän venesatama. Kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2) Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä kiviaineshuollossa. Suunnittelumääräys: Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen. Hernemäki, noin 3 km etäisyydellä alueesta koilliseen. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraava merkintä: Arvokas kallioalue (ge/1) Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostelmien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien säilyminen - Huuvuori, noin 1 km pohjoiseen Nokkosenmäki-Tuohivuori, noin 2 km koilliseen Rauanvuori-Juurikkavuoren kalliomaasto, noin 2 km länteen Vahervuori, noin 2 km etelään Virkavuori, noin 4 km etelään Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät: Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv) Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai siihen soveltuva aluekokonaisuus. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön. Jämsäniemen alue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä alueen länsipuolella. Päijänteen kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. Päijänteen kehittämisalue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä alueen itäpuolella. 3.3 Yleiskaava Suunnittelualueelle sijoittuvalla Hörhänlammella ja sen ranta-alueella on voimassa SuurPäijänteen, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.6.2002. 7 Kuva 4. Ote Suur-Päijänteen rantayleiskaavasta. Kunta on laatimassa alueen eteläpuolelle Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavaa, joka ulottuu suunnittelualueen eteläosaan, mahdollisen huoltotieyhteyden alkupäähän. Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 27.11. – 31.12.2014 välisenä aikana. Kaavaluonnoksessa Varmantien varteen on osoitettu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) ja yksi pientalon rakennuspaikka (AP-1). Kuva 5. Ote Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonnoksesta. 8 3.4 Asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu Pytynpohjan ranta-asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 3.2.1992. 3.5 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Ilmatar sopii tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja koskevista vuokrasopimuksista maanomistajien kanssa. 3.6 Päätökset Keski-Suomen ELY-keskus päätti, että Polunmäen tuulivoimahankkeessa tulisi soveltaa YVAmenettelyä (KESELY/77/07.04.2013). Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen 6.11.2013, ja päätös jäi lainvoimaiseksi (14/0777/2). 27 4 Osayleiskaavan laatimisesta on päätetty kunnanhallituksessa __.__.2015 §. 58. Maatuulivoimahankkeen rakentaminen edellyttää kaavoittamista ja lupaa maa-alueiden omistajilta. Päätöksen hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Ilmatar Luhanka II Oy kaavoitusmenettelyn jälkeen. Rakennuslupapäätökset tuulivoimaloiden osalta tekee Luhangan kunta. 3.7 Selvitykset ja suunnitelmat 3.7.1 Nykyiset selvitykset ja suunnitelmat Suunnittelun lähtökohtana on tuulivoimahankkeesta tehty ympäristöselvitys: Tuulivoimakohteen ympäristöselvitys Polunmäki – Luhanka, Numerola Oy 2013. Ympäristöselvityksen yhteydessä on tehty melu- ja välkemallinnukset, näkyvyysanalyysi sekä seuraavat erillisselvitykset: · Luhangan Klemettilän tuulivoima-alueen linnuston esiarviointi. FCG. 30.9.2013. · Luhangan tuulipuiston maisemavaikutusten arviointi. Ramboll Finland Oy. 26.11.2013. · Maastokäynnin perusteella tehty Luhangan Vähäpolun Mäen alueen luontoarvojen selvitys. Luontopalvelu Kraakku. 12.7.2013. · Luhangan Klemettilän tuulivoima-alueen linnuston syysmuutonseuranta. FCG. 29.11.2013 3.7.2 Suunnittelutyön aikana laadittavat selvitykset ja suunnitelmat Tuulivoimahankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan osayleiskaavan suunnittelun kanssa. Tarvittaessa kaavoituksen yhteydessä päivitetään ja täydennetään aiemmin laadittavia selvityksiä. Kaavatyön aikana laaditaan seuraavat erillisselvitykset: · Pesimälinnustoselvitys Alueen huomionarvoinen pesimälinnusto (mm. valkoselkätikka ja muut tikat, metsäkanalinnut kaakkuri ja muu arvokas pesimälinnusto) selvitetään maalis - ja kesäkuun aikana tehtävillä maastokäynneillä. · Muuton seuranta Seuranta ajoitetaan Päijänteen alueella tuulivoiman kannalta tärkeiden lajiryhmien päämuuttoajankohtaan, joita ovat etenkin kurki, päiväpetolinnut ja arktisten vesilintujen muutto. Seurannan avulla pyritään saamaan selville erityisesti suurten petolintujen ja kurjen muuttoaktiivisuus sekä mahdolliset lentokorkeuden nostot suunnittelualueella sekä muut tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat lintujen muuttoväylien sijoittumiseen suunnittelualueella. · Liito-oravaselvitys · Arkeologinen selvitys tarvittaessa 9 4. Vaikutusten arviointi 4.1 Arvioitavat vaikutukset Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9§:n ja MRA 1§:n mukaisesti kaavan toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä tuulivoimalan rakentamisen, käytön että käytöstä poiston vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset. Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin ja laadittaviin selvityksiin, karttatietoihin ja maastokäynteihin. Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai vähentämiseksi. Vaikutusten arviointia tehdään läpi kaavaprosessin. Kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutukset: Rakennettuun ympäristöön · yhdyskuntarakenteeseen · taajamakuvaan · tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin · asumiseen (pysyvä ja loma-asutus) · rakennettuun ympäristöön · sähköverkkoon · tekniseen huoltoon · liikenteen järjestämiseen · rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin · erityistoimintoihin · ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin · sosiaaliseen ympäristöön Luontoon ja luonnonympäristöön · maisemaan · luonnonsuojeluun · luonnon monimuotoisuuteen · eläimistöön, linnustoon · vesistöön ja veden laatuun · ilmastoon ja ilman laatuun · luonnonvaroihin · ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin · Natura-alueisiin Talouteen · työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan · kunnallistalouteen · energiatalouteen Terveellisyyteen ja turvallisuuteen · ihmisten elinoloihin ja terveyteen · liikenneturvallisuuteen Eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä · virkistykseen Muut kaavan merkittävät vaikutukset · melu, varjostus, välke 10 4.2 Vaikutusalue Tuulivoimahankkeen lähialue, eli osayleiskaavan alustava suunnittelualue sisältää välittömästi tuulivoimahankkeeseen liittyvät alueet noin 800 metrin säteellä tuulivoimaloiden alustavista rakentamisalueista. Lähivaikutusalue on noin 2 km etäisyydellä tuulivoimaloiden sijaintipaikoista. Maisemavaikutusten tarkastelualue ulottuu jopa 15 km etäisyydelle. Jokaisella tuulivoimahankkeen vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Pääosa ympäristövaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle. Tästä johtuen tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta. Vaikutukset maisemaan: Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset näkyvät sekä lähi- että kaukomaisemassa. Lähimaisemavaikutuksia tarkastellaan noin kuuden kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden sijainneista, johon hankkeen voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat. Lähimaisema-arvioinnissa huomioidaan myös rakentamisaikaiset vaikutukset sekä teiden ja sähköverkon vaikutukset. Kaukomaisemavaikutusten tarkastelualue on laaja, se kattaa tuulivoimapuiston ympäristön noin 15 kilometrin säteellä. Meluvaikutukset: Vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella olevan meluvaikutuksia. Välkevaikutukset: Vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella olevan välkevaikutuksia. Luontovaikutukset: Suurimmat kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Lisäksi vaikutustarkastelussa otetaan huomioon suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet. Alueen linnustoa ja muuta lajistoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi tarkastellaan tiedossa olevia lintujen muuttoreittejä. Maankäyttö: Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan suunnittelualuetta laajempana kokonaisuutena. Virkistyskäytön kannalta tarkastelu kohdistetaan pääasiassa suunnittelualueeseen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen: Vaikutuksia tarkastellaan laajemmalla alueella, mutta keskeisin huomio kohdistuu noin viiden kilometrin säteelle tuulivoimapuistosta. 11 5. Osalliset Kaavoitusmenettelyn tulee perustua riittävään vuorovaikutukseen osallisten kanssa ja myös tätä kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 §). Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62§). Laadittavassa kaavassa osallisia ovat: 1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: · Kaikki kuntalaiset (asukkaat, loma-asukkaat), työntekijät · Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat 2. Viranomaistahot · Luhangan kunta ja sen hallintokunnat · Keski-Suomen ELY-keskus · Keski-Suomen liitto · Keski-Suomen museo · Keski-Suomen pelastuslaitos · Museovirasto · Liikennevirasto · Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi · Metsähallitus · Puolustusvoimat · Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta · Tukes · Fingrid Oy · Suur-Savon Sähkö · Finavia Oy · Digita · Suomen metsäkeskus · Elisa Oy · Telia Sonera Finland Oy 3. Naapurikunnat · Jyväskylän kaupunki 4. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, mm: · lintutieteellinen yhdistys, luonnonsuojelupiiri · kyläyhdistys / kylätoimikunta · Metsästysseurat · Metsänhoitoyhdistys · Tiehoitokunnat 12 6. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta sekä kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan Luhangan kunnan virallisella ilmoitustaululla, kunnan virallisissa ilmoituslehdissä ja kunnan kotisivuilla. 6.1 Kaavoitustyön aloitusvaihe ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kunnanhallitus päättää kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä koko suunnittelutyön ajan kunnan ilmoitustaululla ja Internet -sivuilla. Osalliset voivat jättää mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Kunta voi tarvittaessa neuvotella Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on mahdollisuus esittää ELY -keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Jos suunnitelma on ilmeisen puutteellinen, ELY -keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy (MRL 64 §). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen. Kaavatyön alkuvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus. 6.2 Kaavaluonnos, valmisteluvaiheen kuuleminen Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos ja sen valmisteluaineisto pidetään nähtävillä Luhangan kunnantalolla ja www-sivuilla vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kunnan virallisessa ilmoituslehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla. Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRA 30 §) Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta ja naapurikunnalta sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta osallisilta. Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään osayleiskaavaluonnos ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset. 6.3 Kaavaehdotus Kaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille 30 päivän ajaksi. Ulkopaikkakunnalla asuvia kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse. Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa muistutus (MRA 27 §). Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta ja naapurikunnalta sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta osallisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kunnissa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä varten. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. 6.4 Hyväksymisvaihe ja muutoksenhaku Osayleiskaavan hyväksyy Luhangan kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 § ja MRA 94 §:n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet. Osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman 30 vuorokauden kuluttua Luhangan kunnanvaltuuston päätöksestä. 13 6.5 Viranomaisyhteistyö ja seurantaryhmä Kaavaprosessin aloitusvaiheessa järjestetään Luhangan kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu tai viranomaisten työneuvottelu. Lisäksi kaavatyön aikana voidaan tarpeen mukaan pitää työneuvotteluja ja olla yhteydessä viranomaisten kanssa. Kaavan valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta. 7. Alustava aikataulu Kunkin kaavavaiheen osallistumismahdollisuudet on kuvattu edellisessä luvussa. Kaavan aikataulua päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä. Vuosi TEHTÄVÄT Kuukausi 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien (OAS) laatiminen OAS:n nähtävilläolo ja tiedottaminen Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tai työneuvottelu OAS nähtävillä Yleisötilaisuus X Luonnosvaihe Luontoselvitykset Kaavaluonnoksen laatiminen Kaavaluonnoksen nähtävillä olo (30 pv) Yleisötilaisuus X Mielipiteet ja lausunnot Ehdotusvaihe Kaavaehdotuksen laatiminen Kaavaehdotus nähtävillä (30 pv) syys-lokakuu Muistutukset ja lausunnot elo-lokakuu Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen viranomaisneuvottelu tarvittaessa Hyväksymisvaihe Hyväksymiskäsittely marras-joulukuu 14 8. Yhteystiedot LUHANGAN KUNTA Verkkosivut www.luhanka.fi Hakulintie 2 19950 Luhanka [email protected] ILMATAR LUHANKA II OY Pentti Itkonen Hankekehityspäällikkö Bulevardi 7 00120 Helsinki p. 041 504 9935 [email protected] KAAVAA LAATIVA KONSULTTI RAMBOLL FINLAND OY Niemenkatu 73 15140 LAHTI Tuuli Tolonen Kaavasuunnittelija p. 040 735 9112 [email protected] Matti Kautto Johtava asiantuntija p. 0400 493 709 [email protected] 15
© Copyright 2024