Viite: 1510018573
LUHANGAN KUNTA
Polunmäen tuulivoimaosayleiskaava
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
24.4.2015
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 63 §) mukaan kaavoitustyöhön tulee sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä
kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä.
Tässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetään osayleiskaavan laatimisen lähtökohtia ja tavoitteita, kuvataan kaavoituksen eteneminen ja kerrotaan miten osalliset voivat vaikuttaa
kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun aikana. Osallisella on mahdollisuus esittää Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY -keskus) neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen nähtäville panoa (MRL 64 §).
Kuva 1.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti.
1
1.
Suunnittelualue
Polunmäen tuulivoimaosayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee Luhangan kunnan pohjoisosassa
lähellä Jyväskylän kuntarajaa. Alueen eteläpuolella kulkee Korpilahti-Luhanka-Sysmä – seututie ja
itäpuolelle noin kilometrin päähän sijoittuu Klemettilän kylä. Luhangan keskustaajamaan on etäisyyttä noin kolme kilometriä.
Suunnittelualue rajoittuu osittain länsipuolella sijaitsevaan Lamminsalon luonnonsuojelualueeseen.
Alueen läheisyydessä ei ole muita suojelualueita. Alueelta ei ole tiedossa ennestään tunnettuja
muinaisjäännöksiä.
Alustava suunnittelualueen laajuus on noin 670 hehtaaria. Tarvittaessa kaava-alueen rajausta voidaan tarkistaa työn edetessä. Kaavan suunnittelualueen määrittämisessä on huomioitu tuulivoimapuiston suunnittelualue ja vaikutusaluetta sekä kiinteistörajat. Kaavan vaikutusten arviointi kohdistuu varsinaista suunnittelualuetta laajemmalle alueelle.
Kuva 2.
Kaava-alueen alustava rajaus.
2
2.
Tavoitteet
Ilmatar Luhanka II Oy suunnittelee tuulivoimaloiden rakentamista Luhangan Polunmäen alueelle
(Kuva 1 ja Kuva 2 ). Alueelle on suunnitteilla 5 kpl yksikköteholtaan 2-5 MW tuulivoimalaa. Voimaloiden napakorkeudet ovat tyypillisesti n. 140–150 m ja kärkikorkeudet n. 200–230 m. Voimaloiden
koko ja lukumäärä voivat tarkentua työn edetessä.
Polunmäen tuulivoimaosayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa suunnitellun tuulivoimahankkeen
rakentaminen alueelle. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena siten, että tuulivoimaloiden
rakennusluvat voidaan myöntää suoraan osayleiskaavan perusteella.
Osayleiskaavan pääkäyttötarkoitus tulee olemaan maa- ja metsätalousalue, jossa on osoitettu tuulivoimaloiden tarkat sijainnit ja alue niiden tarvitsemiin rakenteisiin. Lisäksi tavoitteena on osoittaa
tuulivoimaan liittyvät rakentamis- ja huollonaikaiset tiet, sähkönsiirto (maakaapelit) ja mahdolliset
merkittävät luontokohteet. Kaavaan merkitään nykyiset rakennetut ja käyttötarkoituksenmukaiset
asunnot ja loma-asunnot. Uutta asumista ei kaavalla ole tarkoitus osoittaa.
Huoltoteiden suunnittelussa pyritään huomioimaan olemassa olevaa tiestöä. Maakaapelit on tarkoitus sijoittaa pääosin kulkemaan tierakenteissa, mutta tarvittaessa voidaan osoittaa ohjeellisia
maakaapelireittejä. Suunnittelussa huomioidaan tuulivoimaloiden liittäminen valtakunnalliseen sähköverkkoon. Kaavan tavoitteissa tulee huomioida myös puolustusvoimien tarpeet ja hankkeella
tulee olla puolustusvoimien hyväksyntä.
Keski-Suomen ELY-keskus päätti, että Polunmäen tuulivoimahankkeessa tulisi soveltaa YVAmenettelyä. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen, ja päätös jäi lainvoimaiseksi. ELY:n
YVA-tarvepäätöksessä tärkeänä esiin nousseet asiat pyritään huomioimaan osayleiskaavaa laadittaessa.
Tuulivoimapuistohankkeella toteutetaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, valtakunnallista
ilmasto- ja energiastrategiaa. Tuulivoimahankkeen toteuttaminen edistää valtakunnallisesti hyväksyttyjä energiapolitiikan tavoitteita ja sitä kautta antaa myös paikallisille energiayhtiöille mahdollisuuden edistää tuulivoiman hyväksikäyttöä. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi maaliskuussa 2013
päivitetyn kansallisen energia- ja ilmastostrategian, jonka tavoitteena on varmistaa vuodelle 2020
asetettujen kansallisten energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen sekä valmistella tietä kohti
pitkän aikavälin tavoitteita. Strategiassa on esitetty tavoitteeksi, että vuonna 2025 tuulivoimalla
tuotetaan sähköä noin 9 TWh. Aiemmin asetettu tavoite vuodelle 2020 on 6 TWh.
3
3.
Nykyinen suunnittelutilanne
3.1
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista
alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat toimivaa aluerakennetta, eheytyvää yhdyskuntarakennetta ja elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja, toimivia yhteysverkostoja ja energiahuoltoa.
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistuksessa on korostettu ilmastonmuutoksen hillinnän ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita alueidenkäytössä. Alueiden käytössä tulee
edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Alueiden käytössä edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keksitetysti useamman voimalan yksiköihin. Tämän tuulivoimaosayleiskaavaaluetta koskevat erityisesti seuraavat asiakokonaisuudet: elinympäristön laatua, kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä ja luonnonvaroja sekä toimivia yhteysverkostoja ja energianhuoltoa
koskevat asiakokonaisuudet.
3.2
Keski-Suomen maakuntakaava
Maakuntakaava on koko maakunnan tai sen osan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma, jossa
esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaava ohjaa alempia kaavatasoja.
Kuva 3. Ote Keski-Suomen epävirallisesta maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kaavoitettava alue on rajattu punaisella.
4
Keski-Suomessa lainvoimaisia maakuntakaavoja ovat:
Keski-Suomen maakuntakaava. Kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009 ja
se on saanut lainvoiman 10.12.2009.
Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2008.
Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 16.12.2009. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki
kaavasta tehdyt valitukset 4.2.2011.
Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 15.11.2010 hyväksymä ja
ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012.
Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014 ja
se on saanut lainvoiman 25.10.2014.
Lisäksi Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 14.11.2012 ja
vahvistettu ympäristöministeriössä 5.12.2014. Kaava ei ole vielä lainvoimainen.
Maakuntakaavoissa ei ole alueelle kohdistuvia merkintöjä. Suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu merkintöjä ja -aluevarauksia Keski-Suomen maakuntakaavassa, Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa.
Keski-Suomen maakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraavia merkintöjä:
Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
Alueen eteläpuolella noin 4 km etäisyydellä on Luhangan kirkko ja itäpuolella noin
5 km etäisyydellä Peltolan mäkitupalaismuseo.
Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
Lähimmät kohteet ovat Klemettilän koulu ja Vanhojen, jotka sijaitsevat välittömästi alueen eteläpuolella. Useita kohteita on 5 km etäisyydellä alueesta.
Valtakunnallisesti (v) ja maakunnallisesti (m) arvokas maisema-alue
Merkinnällä osoitetaan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä maakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaan maisemaalueen kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti.
Alueen pohjoispuolella noin 1 km etäisyydellä on Putkilahden valtakunnallisesti
arvokas maisema-alue. Alueen lounaispuolella noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Rekolan maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja itäpuolella noin 5 km etäisyydellä
Tammijärven maakunnallisesti arvokas maisema-alue.
Arvokas perinnemaisema
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas perinnemaisema.
Suunnittelumääräys: Kohdealueiden suunnittelussa on otettava huomioon maiseman, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen.
Noin 4-7 km etäisyydellä on kolme kohdetta alueen pohjoispuolella Jyväskylässä ja
yksi kohde alueen itäpuolella. Kohteet ovat osa arvokkaita maisema-alueita.
Muinaismuistokohde
Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on
voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen
on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on
lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten.
5
Alueesta noin 2-6 km etäisyydellä sijaitsee useita muinaismuistokohteita.
Maisematie (st/ma)
Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Korpilahti-Luhanka-Sysmä maisematie kulkee hankealueen etelä-kaakkoispuolella.
Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue
Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue.
-
Putkilahti (FI0900098), noin 3 km pohjoiseen
Vanhaselkä-Ruppavuori (FI0900079), noin 4 km luoteeseen
Onkisalo-Herjaanselkä (FI0900077), noin 2 km kaakkoon
Vahervuori (FI0900080), noin 7 km etelään
Luonnonsuojelualue (SL, sl)
Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue.
Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa
alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan.
Kumussuon luonnonsuojelualue sijaitsee alueesta noin 4 km koilliseen.
Taajamatoimintojen alue (A)
Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys.
Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee
kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun
kohteet.
Luhangan keskusta, noin 3 km alueen eteläpuolella on osoitettu taajamatoimintojen alueena.
Pohjavesialue (pv)
Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue.
Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden
laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto.
Lähin pohjavesialue sijaitsee Luhangan keskustan alueella.
Pääjohto, yhteystarve (j,v)
Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve.
Alueen kaakkoispuolella, alueen vieressä kulkevat Joutsa-Hartola -siirtoviemäri ja
yhdysvesijohto.
Ampumarata (e/a)
Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä ampumarata-alue.
Välittömästi alueen itäpuolella on Luhangan Ampujat ry:n ampumarata.
Satama-alue
Merkinnällä osoitetaan alueita vesiliikenteen satamatoimintoja ja uiton toimintapaikkoja varten. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Pytynpohjan satama on noin 1 km etäisyydellä alueen eteläpuolella.
6
Venesatama
Merkinnällä osoitetaan satama-alueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33
§:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus.
Luhangan keskustan eteläpuolella on kirkonkylän venesatama.
Kalliokiviainesten ottovyöhyke (eo/2)
Merkinnällä osoitetaan maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on maakunnallista merkitystä
kiviaineshuollossa.
Suunnittelumääräys:
Alueiden käytössä tulee erityistä huomiota kiinnittää alueen kiviainesvarojen suunnitelmalliseen hyödyntämiseen.
Hernemäki, noin 3 km etäisyydellä alueesta koilliseen.
Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraava merkintä:
Arvokas kallioalue (ge/1)
Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue.
Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostelmien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja -esiintymien
säilyminen
-
Huuvuori, noin 1 km pohjoiseen
Nokkosenmäki-Tuohivuori, noin 2 km koilliseen
Rauanvuori-Juurikkavuoren kalliomaasto, noin 2 km länteen
Vahervuori, noin 2 km etelään
Virkavuori, noin 4 km etelään
Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa alueen läheisyyteen on osoitettu seuraavat merkinnät:
Matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue (mv)
Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti tärkeä matkailussa ja virkistyksessä jo oleva tai
siihen soveltuva aluekokonaisuus.
Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa on erityisesti kiinnitettävä huomiota
reitistöjen ja virkistysalueiden verkostojen muodostamiseen sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymiseen ja kehittämiseen sekä matkailulliseen hyödyntämiseen. Alueen rakentamisen suunnittelussa uusien matkailukeskusten rakentaminen tulee sopeuttaa ympäristöön.
Jämsäniemen alue sijaitsee noin 10 km etäisyydellä alueen länsipuolella.
Päijänteen kehittämisalue
Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue.
Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten
asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus.
Päijänteen kehittämisalue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä alueen itäpuolella.
3.3
Yleiskaava
Suunnittelualueelle sijoittuvalla Hörhänlammella ja sen ranta-alueella on voimassa SuurPäijänteen, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet oikeusvaikutteinen rantayleiskaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.6.2002.
7
Kuva 4.
Ote Suur-Päijänteen rantayleiskaavasta.
Kunta on laatimassa alueen eteläpuolelle Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavaa, joka ulottuu suunnittelualueen eteläosaan, mahdollisen huoltotieyhteyden alkupäähän. Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 27.11. – 31.12.2014 välisenä aikana. Kaavaluonnoksessa Varmantien varteen on osoitettu kolme loma-asunnon rakennuspaikkaa (RA) ja yksi pientalon rakennuspaikka (AP-1).
Kuva 5.
Ote Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonnoksesta.
8
3.4
Asemakaavat
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuu
Pytynpohjan ranta-asemakaava, joka on hyväksytty kunnanvaltuustossa 3.2.1992.
3.5
Maanomistus
Suunnittelualueen kiinteistöt ovat yksityisomistuksessa. Ilmatar sopii tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja koskevista vuokrasopimuksista maanomistajien kanssa.
3.6
Päätökset
Keski-Suomen ELY-keskus päätti, että Polunmäen tuulivoimahankkeessa tulisi soveltaa YVAmenettelyä (KESELY/77/07.04.2013). Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi päätöksen 6.11.2013,
ja päätös jäi lainvoimaiseksi (14/0777/2).
27 4
Osayleiskaavan laatimisesta on päätetty kunnanhallituksessa __.__.2015
§. 58.
Maatuulivoimahankkeen rakentaminen edellyttää kaavoittamista ja lupaa maa-alueiden omistajilta.
Päätöksen hankkeen mahdollisesta toteuttamisesta tekee Ilmatar Luhanka II Oy kaavoitusmenettelyn jälkeen. Rakennuslupapäätökset tuulivoimaloiden osalta tekee Luhangan kunta.
3.7
Selvitykset ja suunnitelmat
3.7.1
Nykyiset selvitykset ja suunnitelmat
Suunnittelun lähtökohtana on tuulivoimahankkeesta tehty ympäristöselvitys: Tuulivoimakohteen
ympäristöselvitys Polunmäki – Luhanka, Numerola Oy 2013.
Ympäristöselvityksen yhteydessä on tehty melu- ja välkemallinnukset, näkyvyysanalyysi sekä seuraavat erillisselvitykset:
·
Luhangan Klemettilän tuulivoima-alueen linnuston esiarviointi. FCG. 30.9.2013.
·
Luhangan tuulipuiston maisemavaikutusten arviointi. Ramboll Finland Oy. 26.11.2013.
·
Maastokäynnin perusteella tehty Luhangan Vähäpolun Mäen alueen luontoarvojen selvitys.
Luontopalvelu Kraakku. 12.7.2013.
·
Luhangan Klemettilän tuulivoima-alueen linnuston syysmuutonseuranta. FCG. 29.11.2013
3.7.2
Suunnittelutyön aikana laadittavat selvitykset ja suunnitelmat
Tuulivoimahankkeen yleissuunnittelua tehdään samaan aikaan osayleiskaavan suunnittelun kanssa.
Tarvittaessa kaavoituksen yhteydessä päivitetään ja täydennetään aiemmin laadittavia selvityksiä.
Kaavatyön aikana laaditaan seuraavat erillisselvitykset:
·
Pesimälinnustoselvitys
Alueen huomionarvoinen pesimälinnusto (mm. valkoselkätikka ja muut tikat, metsäkanalinnut kaakkuri ja muu arvokas pesimälinnusto) selvitetään maalis - ja kesäkuun aikana
tehtävillä maastokäynneillä.
·
Muuton seuranta
Seuranta ajoitetaan Päijänteen alueella tuulivoiman kannalta tärkeiden lajiryhmien päämuuttoajankohtaan, joita ovat etenkin kurki, päiväpetolinnut ja arktisten vesilintujen muutto. Seurannan avulla pyritään saamaan selville erityisesti suurten petolintujen ja kurjen
muuttoaktiivisuus sekä mahdolliset lentokorkeuden nostot suunnittelualueella sekä muut
tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat lintujen muuttoväylien sijoittumiseen suunnittelualueella.
·
Liito-oravaselvitys
·
Arkeologinen selvitys tarvittaessa
9
4.
Vaikutusten arviointi
4.1
Arvioitavat vaikutukset
Osayleiskaavoituksen yhteydessä arvioidaan MRL 9§:n ja MRA 1§:n mukaisesti kaavan toteuttamisen aiheuttamia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Arvioinnissa tarkastellaan sekä
tuulivoimalan rakentamisen, käytön että käytöstä poiston vaikutuksia. Ympäristövaikutuksia selvitettäessä painopiste asetetaan merkittäviksi arvioituihin ja koettuihin vaikutuksiin. Tuulivoimahankkeissa merkittäväksi tunnistettuja vaikutuksia ovat erityisesti melu- ja varjon vilkkumisvaikutukset, linnustovaikutukset sekä maisemavaikutukset.
Kaavaa valmisteltaessa arvioidaan kaavan toteutumisen vaikutukset ympäristöön. Vaikutusten
arviointi pohjautuu olemassa oleviin ja laadittaviin selvityksiin, karttatietoihin ja maastokäynteihin.
Vaikutusten arvioinnissa esitetään myös periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten
estämiseksi tai vähentämiseksi. Vaikutusten arviointia tehdään läpi kaavaprosessin.
Kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutukset:
Rakennettuun ympäristöön
·
yhdyskuntarakenteeseen
·
taajamakuvaan
·
tie- ja vesiliikenteeseen ja liikenneväyliin
·
asumiseen (pysyvä ja loma-asutus)
·
rakennettuun ympäristöön
·
sähköverkkoon
·
tekniseen huoltoon
·
liikenteen järjestämiseen
·
rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin
·
erityistoimintoihin
·
ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin
·
sosiaaliseen ympäristöön
Luontoon ja luonnonympäristöön
·
maisemaan
·
luonnonsuojeluun
·
luonnon monimuotoisuuteen
·
eläimistöön, linnustoon
·
vesistöön ja veden laatuun
·
ilmastoon ja ilman laatuun
·
luonnonvaroihin
·
ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin
·
Natura-alueisiin
Talouteen
·
työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan
·
kunnallistalouteen
·
energiatalouteen
Terveellisyyteen ja turvallisuuteen
·
ihmisten elinoloihin ja terveyteen
·
liikenneturvallisuuteen
Eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä
·
virkistykseen
Muut kaavan merkittävät vaikutukset
·
melu, varjostus, välke
10
4.2
Vaikutusalue
Tuulivoimahankkeen lähialue, eli osayleiskaavan alustava suunnittelualue sisältää välittömästi tuulivoimahankkeeseen liittyvät alueet noin 800 metrin säteellä tuulivoimaloiden alustavista rakentamisalueista. Lähivaikutusalue on noin 2 km etäisyydellä tuulivoimaloiden sijaintipaikoista. Maisemavaikutusten tarkastelualue ulottuu jopa 15 km etäisyydelle.
Jokaisella tuulivoimahankkeen vaikutustyypillä on erilainen vaikutusalueensa. Pääosa ympäristövaikutuksista rajoittuu rakennuskohteiden läheisyyteen ja osa levittäytyy laajemmalle alueelle.
Tästä johtuen tarkastelualueen laajuus riippuu tarkasteltavasta ympäristövaikutuksesta.
Vaikutukset maisemaan: Tuulivoimaloiden aiheuttamat muutokset näkyvät sekä lähi- että kaukomaisemassa. Lähimaisemavaikutuksia tarkastellaan noin kuuden kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloiden sijainneista, johon hankkeen voimakkaimmat maisemavaikutukset kohdistuvat. Lähimaisema-arvioinnissa huomioidaan myös rakentamisaikaiset vaikutukset sekä teiden ja sähköverkon vaikutukset. Kaukomaisemavaikutusten tarkastelualue on laaja, se kattaa tuulivoimapuiston
ympäristön noin 15 kilometrin säteellä.
Meluvaikutukset: Vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella olevan meluvaikutuksia.
Välkevaikutukset: Vaikutukset tarkastellaan siinä laajuudessa, jolla laskelmat osoittavat hankkeella olevan välkevaikutuksia.
Luontovaikutukset: Suurimmat kasvillisuus- ja luontotyyppivaikutukset kohdistuvat rakentamisalueille ja niiden välittömään lähiympäristöön. Lisäksi vaikutustarkastelussa otetaan huomioon
suunnittelualueella ja sen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet. Alueen linnustoa ja
muuta lajistoa tarkastellaan laajemmassa mittakaavassa. Pesimälinnuston lisäksi tarkastellaan tiedossa olevia lintujen muuttoreittejä.
Maankäyttö: Yhdyskuntarakennetta tarkastellaan suunnittelualuetta laajempana kokonaisuutena.
Virkistyskäytön kannalta tarkastelu kohdistetaan pääasiassa suunnittelualueeseen.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen: Vaikutuksia tarkastellaan laajemmalla alueella, mutta keskeisin huomio kohdistuu noin viiden kilometrin säteelle tuulivoimapuistosta.
11
5.
Osalliset
Kaavoitusmenettelyn tulee perustua riittävään vuorovaikutukseen osallisten kanssa ja myös tätä
kautta saatavaan asiantuntemukseen (MRL 1 §). Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62§).
Laadittavassa kaavassa osallisia ovat:
1. Kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa:
·
Kaikki kuntalaiset (asukkaat, loma-asukkaat), työntekijät
·
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat
2. Viranomaistahot
·
Luhangan kunta ja sen hallintokunnat
·
Keski-Suomen ELY-keskus
·
Keski-Suomen liitto
·
Keski-Suomen museo
·
Keski-Suomen pelastuslaitos
·
Museovirasto
·
Liikennevirasto
·
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi
·
Metsähallitus
·
Puolustusvoimat
·
Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta
·
Tukes
·
Fingrid Oy
·
Suur-Savon Sähkö
·
Finavia Oy
·
Digita
·
Suomen metsäkeskus
·
Elisa Oy
·
Telia Sonera Finland Oy
3. Naapurikunnat
·
Jyväskylän kaupunki
4. Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään, mm:
·
lintutieteellinen yhdistys, luonnonsuojelupiiri
·
kyläyhdistys / kylätoimikunta
·
Metsästysseurat
·
Metsänhoitoyhdistys
·
Tiehoitokunnat
12
6.
Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen
Kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta sekä
kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan Luhangan kunnan virallisella
ilmoitustaululla, kunnan virallisissa ilmoituslehdissä ja kunnan kotisivuilla.
6.1
Kaavoitustyön aloitusvaihe ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Kunnanhallitus päättää kaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman asettamisesta julkisesti nähtäville. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidetään nähtävillä koko
suunnittelutyön ajan kunnan ilmoitustaululla ja Internet -sivuilla. Osalliset voivat jättää mielipiteitä
osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti.
Kunta voi tarvittaessa neuvotella Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä ja toteuttamisesta.
Osallisella on mahdollisuus esittää ELY -keskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä
ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Jos suunnitelma on ilmeisen puutteellinen, ELY -keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydennystarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen
mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy (MRL 64 §).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa suunnittelutyön aikana. Jos osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tulee oleellisia muutoksia, niistä tiedotetaan erikseen.
Kaavatyön alkuvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus.
6.2
Kaavaluonnos, valmisteluvaiheen kuuleminen
Valmisteluvaiheen kuulemisessa kaavaluonnos ja sen valmisteluaineisto pidetään nähtävillä Luhangan kunnantalolla ja www-sivuilla vähintään 30 päivän ajan. Nähtävillä olosta ilmoitetaan lehtikuulutuksella kunnan virallisessa ilmoituslehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan www-sivuilla.
Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa mielipide kaavaluonnoksesta (MRA 30 §)
Kaavaluonnoksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta ja naapurikunnalta
sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta osallisilta.
Kaavaluonnoksen nähtävillä oloaikana järjestetään yleisötilaisuus, jossa esitellään osayleiskaavaluonnos ja kaavan toteuttamisen arvioidut vaikutukset.
6.3
Kaavaehdotus
Kaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta osayleiskaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja internet-sivuille 30 päivän
ajaksi.
Ulkopaikkakunnalla asuvia kaava-alueen ja siihen rajoittuvia maanomistajia tiedotetaan kirjeitse.
Nähtävillä oloaikana osallisella on mahdollisuus antaa muistutus (MRA 27 §).
Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta, kunnan hallintokunnilta ja naapurikunnalta
sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta osallisilta.
Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset käsitellään kunnissa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Saatu palaute otetaan huomioon kaavaehdotuksen valmistelussa hyväksymiskäsittelyä
varten. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu
kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
6.4
Hyväksymisvaihe ja muutoksenhaku
Osayleiskaavan hyväksyy Luhangan kunnanvaltuusto. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67
§ ja MRA 94 §:n mukaisesti.
Kaavaehdotuksesta muistutuksen jättäneille ja siinä yhteydessä osoitteensa ilmoittaneille lähetetään vastine. Valtuuston hyväksymispäätös lähetetään heille, jotka ovat sitä pyytäneet.
Osayleiskaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla päätöksestä
Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen ja edelleen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli valituksia kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä ei jätetä, kaava saa lainvoiman 30 vuorokauden kuluttua
Luhangan kunnanvaltuuston päätöksestä.
13
6.5
Viranomaisyhteistyö ja seurantaryhmä
Kaavaprosessin aloitusvaiheessa järjestetään Luhangan kunnan ja Keski-Suomen ELY-keskuksen
kanssa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu.
Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestetään viranomaisneuvottelu tai viranomaisten työneuvottelu. Lisäksi kaavatyön aikana voidaan tarpeen mukaan pitää työneuvotteluja ja olla yhteydessä viranomaisten kanssa.
Kaavan valmisteluaineistosta ja kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot asianomaisilta viranomaisilta.
7.
Alustava aikataulu
Kunkin kaavavaiheen osallistumismahdollisuudet on kuvattu edellisessä luvussa. Kaavan aikataulua
päivitetään tarvittaessa suunnittelun edetessä.
Vuosi
TEHTÄVÄT
Kuukausi
2015
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
Aloitusvaihe
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmien (OAS) laatiminen
OAS:n nähtävilläolo ja tiedottaminen
Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu tai työneuvottelu
OAS nähtävillä
Yleisötilaisuus
X
Luonnosvaihe
Luontoselvitykset
Kaavaluonnoksen laatiminen
Kaavaluonnoksen nähtävillä olo
(30 pv)
Yleisötilaisuus
X
Mielipiteet ja lausunnot
Ehdotusvaihe
Kaavaehdotuksen laatiminen
Kaavaehdotus nähtävillä (30 pv)
syys-lokakuu
Muistutukset ja lausunnot
elo-lokakuu
Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen
viranomaisneuvottelu tarvittaessa
Hyväksymisvaihe
Hyväksymiskäsittely
marras-joulukuu
14
8.
Yhteystiedot
LUHANGAN KUNTA
Verkkosivut
www.luhanka.fi
Hakulintie 2
19950 Luhanka
[email protected]
ILMATAR LUHANKA II OY
Pentti Itkonen
Hankekehityspäällikkö
Bulevardi 7
00120 Helsinki
p. 041 504 9935
[email protected]
KAAVAA LAATIVA KONSULTTI
RAMBOLL FINLAND OY
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
Tuuli Tolonen
Kaavasuunnittelija
p. 040 735 9112
[email protected]
Matti Kautto
Johtava asiantuntija
p. 0400 493 709
[email protected]
15