LUHANKA
LUHANKA Pien – Päijänteen rantaosayleiskaava KAAVASELOSTUS - Luonnos 17.11.2014 Luhangan Pien - Päijänteen rantaosayleiskaava kumoaa voimaantullessaan vuonna 1996 vahvistetun ja vuonna 2005 eräiltä osin muutetun Tammiselkä – Pilkanselkä – Avoselkä – Ahvenusselkä - Kotkatselkä rantaosayleiskaavan kokonaan. Lisäksi kaavamuutos koskee Suur-Päijänne, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet rantaosayleiskaavaa kunnan omistaman tilan Kesäime 435-402-4-677 osalta Syrjäjärvellä. 1(77) 1. SISÄLTÖ 2. Alueen nykytilanne .................................................................................................. 4 2.1 3. Suunnittelutehtävän määrittely ja yleistavoitteet...................................................... 6 3.1 4. Kaavoituksen aluerajaus ja kaavoitustilanne ...................................... 5 Luhangan rantayleiskaavoista johdetut tavoitteet ............................... 7 Suunnittelun lähtökohdat ......................................................................................... 9 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ............................................ 9 4.2 Maakuntakaava ................................................................................ 10 4.3 Keski-Suomen 1. Vaihemaakuntakaava ........................................... 14 4.4 Keski-Suomen 2. Vaihemaakuntakaava ........................................... 14 4.5 Keski-Suomen 3. Vaihemaakuntakaava ........................................... 16 4.6 Keski-Suomen 4. Vaihemaakuntakaava ........................................... 17 4.7 Luhangan voimassaolevat yleiskaavat.............................................. 19 4.8 Voimassaolevat ranta-asemakaavat ................................................. 21 4.9 Rakennusjärjestys............................................................................. 23 4.10 Rantaosayleiskaavan pohjakartta ..................................................... 23 4.11 Alueelle aiemmin laaditut selvitykset ja muu suunnitteluaineisto ...... 23 5. 6. Osalliset ................................................................................................................ 24 Viranomaisyhteistyö .............................................................................................. 24 7. Laaditut selvitykset ................................................................................................ 25 7.1 Luonnonympäristön ja maiseman selvittäminen ............................... 26 7.2 Luonto- ja maisemaselvitys ............................................................... 26 7.2.1 Kohteiden arvottaminen ............................................................. 27 7.2.2 Geologia .................................................................................... 27 7.2.3 Vesistöt ja pohjavedet ................................................................ 28 7.2.4 Kasvillisuus ................................................................................ 28 7.3 Maisema ........................................................................................... 31 2(77) 8. Luontoarvoiltaan tärkeät alueet ............................................................................. 35 8.1 Kansainvälisesti arvokkaat kohteet ................................................... 35 8.2 Kansallisesti arvokkaat kohteet ......................................................... 37 8.3 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet .................................................. 39 8.4 Rakennettu ympäristö ....................................................................... 42 8.5 Kulttuuriympäristö ............................................................................. 45 9. Eri maankäyttömuotojen tavoitteet ........................................................................ 52 10. Maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun tavoite .................................................. 52 10.1 Muunnetun rantaviivan menetelmä ................................................... 53 10.2 Muunnetun rantaviivan mittaus (mitoitusrantaviiva) .......................... 54 10.3 Emätilaperiaate ja muut lähtökohtaiset yleisperiaatteet .................... 55 10.4 Yleisten tarpeiden huomioiminen ...................................................... 58 11. Mitoitusvyöhykkeet ................................................................................................ 61 11.1 Rantojen eri mitoitusvyöhykkeet ....................................................... 62 12. Rantaosayleiskaavan kuvaus ................................................................................ 66 12.1 Kaavan rakenne ja kaavaratkaisun yleisperustelu ............................ 66 12.2 Vakituinen ja loma-asutus ................................................................. 67 12.3 Maatilat ja metsätalous ..................................................................... 69 12.4 Matkailu ............................................................................................ 70 12.5 Retkeily- ja virkistys .......................................................................... 71 12.6 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet .......................................... 72 12.7 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto ............................................. 73 12.8 Rantayleiskaavamerkinnät ja -määräykset ....................................... 73 13. Rantaosayleiskaavan vaikutusten arviointi ............................................................ 74 14. Kaavoituksen eri vaiheet ja päätöksenteko ........................................................... 76 15. Kaavan toteuttaminen ........................................................................................... 77 3(77) LIITTEET 1. Rantaosayleiskaavakartta 1:15 000, kaavaluonnos 17.11.2014 2. Rantaosayleiskaavan kaavamääräykset ja merkintöjen selitykset 3. Voimassaoleva kumottava rantaosayleiskaava 4. Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Natura-arvioinnin tarveharkinta 2014. 5. Rantaosayleiskaavan liito-oravaselvitys 2014 6. Maiseman- ja luonnonhoidon yleissuunnitelma, Luhangan maisematie, 2011 7. Emätilaselvitys 17.11.2014 8. Yhteenveto kaavan vireilletulovaiheen kaavamuutosaloitteista 9. Kaavan yleistavoitteet ja (alustavat) mitoitusperusteet 1.1.2014 10. Muistio kaavan 1. viranomaisneuvottelusta 24.9.2013 11. Muistio rantaosayleiskaavoituksen 1. yleisötilaisuudesta 27.9.2013 2. ALUEEN NYKYTILANNE Luhangan kunta on käynnistänyt rantaosayleiskaavan ajantasaistamisen ja täydentämisen vuonna 1996 vahvistetun ja sittemmin vuonna 2005 eräiltä osin muutetun Päijänteen Tammiselkä – Pilkanselkä – Avoselkä – Ahvenusselkä - Kotkatselkä -rantaosayleiskaavan osalta. Kaavoitettava alue käsittää edellä mainittujen vesistöjen ranta-alueet ja mahdolliset kaavan kumoamisen ja laajentumisen alueet. Rantavyöhykkeeseen kuuluvia ranta-alueita saaret mukaan lukien on lähes 40 km². Rantaviivaa on yhteensä noin 200 km. Lisäksi tällä kaavamuutoksella muutetaan osittain Suur-Päijänne, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet rantaosayleiskaavaa, kunnan omistaman tilan Kesäime 435-402-4-677 osalta (Syrjäjärven osa). 4(77) 2.1 KAAVOITUKSEN ALUERAJAUS JA KAAVOITUSTILANNE 5(77) 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA YLEISTAVOITTEET Luhangan kuntastrategia 2016 sisältää nyt kaavoitettavalle alueelle asetettuja kehittämistavoitteita, jotka otetaan huomioon kaavaa laadittaessa. Muita kaavoitukselle asetettuja tavoitteita ovat: Pyritään yhtenäistämään kaavamääräyksiä kunnan eri rantaosayleiskaavojen välillä. Selvitetään rakennuspaikkakohtaisen kokonaisrakennusoikeuden lisääminen ja rakennuspaikan rantaetäisyysvaatimusten yhtenäistäminen Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavan mukaiseksi. Maanomistajilta tulevien kaavamuutostarpeiden käsitteleminen. Näitä ovat esimerkiksi rakennuspaikkojen siirtoa koskevat aloitteet. Uuden, havainnollisemman emätilaselvityksen laatiminen sekä kaavan mitoitusperusteiden ja mitoitusvyöhykkeiden uudelleen tarkastelu. Kaava laaditaan pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi, mutta samalla selvitetään myös vakituisen asumisen sijoittumista kaava-alueella. Kaavaa laadittaessa tullaan selvittämään lisärakentamisen mahdollisuuksia ranta-alueilla. Mahdollinen lisärakentaminen tullaan tutkimaan alueittain mm. kaavan aluekohtaisen ja kokonaismitoituksen lähtökohdista, maanomistajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta, laadittavan emätilaselvityksen tulosten, luonnon- ja kulttuuriympäristön, maiseman, sekä yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin asettamien reunaehtojen puitteissa. Rantaosayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana (MRL 72§). Tämä tarkoittaa sitä, että kaavaa voidaan käyttää ainakin tavanomaisten loma- ja asuinrakennusten sekä maatilojen talouskeskusten rakennuslupien myöntämisen perusteena. Muun ranta-alueella tapahtuvan rakentamisen osalta tämä kaava ohjaa alueen poikkeamislupamenettelyä ja yksityiskohtaisempaa kaavoitusta (ranta-asemakaavat). Ranta-alueella laskennallinen rakennusoikeus määritellään vuoden 1959 emätilalle, jolla oli vuonna 1959 rantaviivaa. Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät ranta-alueella jo ennestään käytetty rakennusoikeus. Laadittava rantaosayleiskaava kumoaa voimaantullessaan aiemmat yleiskaavat ja se on ohjeena alueen ranta-asemakaavoja laadittaessa tai niitä muutettaessa. 6(77) 3.1 LUHANGAN RANTAYLEISKAAVOISTA JOHDETUT TAVOITTEET Laadittavaan Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavaan vaikuttavat voimassaolevaan rantaosayleiskaavan toteutetut maankäyttöratkaisut ja ne tavoitteet, jotka seuraavat laadittavan yleiskaavan ja Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavan yhtenäistämisen tavoitteista Yhtenä uuden rantaosayleiskaavan tavoitteena on mm. rakennuspaikkakohtaisten kaavamääräysten yhtenäistäminen Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavaa vastaavaksi. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että rakennuspaikkakohtaisia rantaetäisyysvaatimuksia ja rakennuspaikkakohtaisia rakennusoikeuksia pyritään yhtenäistämään Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavaa vastaavaksi. Koska Suur-Päijänteen, Tammijärvi-Hauhan ja pienet järvet –rantaosayleiskaava on tätä kaavaa laadittaessa noin kymmenen vuotta vanha, täydellistä kaavamääräysten ”yksi-yhteen” yhtenäistämistä ei ole tarkoituksenmukaista laatia, vaan verrataan näiden kaavojen rakentamismääräyksiä keskenään ja laaditaan Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavalle omat ajantasaiset rakentamisen periaatteet. Uudella kaavalla selvitetään mahdolliset kaavan vähäiset laajentumisalueet ja mahdollisesti ne kumottavat kaava-alueet, joissa erityistä suunnittelutarvetta ei ole. Lisäksi kaavatyössä tullaan käsittelemään maanomistajien kaavamuutosaloitteita, kuten esimerkiksi rakentamattomien rakennuspaikkojen siirtotoiveita. Kokonaan uusien rakennuspaikkojen osoittaminen tulee perustua kaavan hyväksyttyihin yleisiin mitoitusperusteisiin tai erityistapauksissa kohtuullisuusharkintaan. Mahdolliset poikkeamat mitoituksen ylityksessä tulee perustella. Kaavatyön aikana tarkastellaan uudelleen rantaosayleiskaavan eri osa-alueiden mitoitusta (aluekohtaiset mitoitusvyöhykkeet). Luhangan kunta hyväksyi kaavan vireilletulovaiheessa kaavan alustavat tavoitteet ja mitoitusperiaatteet, jotta maanomistajien kaavamuutosaloitteisiin voitaisiin ottaa alustavasti kantaa. Mitoitusperusteita tarkistetaan kaavoituksen kuluessa mm. laadittavien selvitysten antaman lisätiedon sekä saatujen viranomaislausuntojen ja kaavan osallisten mielipiteiden pohjalta. 7(77) Voimassa olevan nykyisen rantaosayleiskaavan mitoitusvyöhykkeet on hyväksytty kunnanvaltuustossa 26.5.1994. Mitoitusvyöhykkeet ottavat huomioon kaava-alueen erilaiset luonnonympäristöt ja vesistön eri osa-alueiden ominaispiirteet. 5-6 Lukuarvoilla tarkoitetaan alueelle hyväksyttävän suurimman mahdollisen rakennuspaikkojen lukumäärää yhtä muunnetun rantaviivan kilometriä kohden L L-kirjaimella kuvataan pienten lampien ja järvien alueita, jossa lammen kokonaisrakennusoikeus määräytyy ko. vesistön pinta-alaan perustuen K1, K2, K3 Merkinnällä on kuvattu saarien ja pienten vesistöjen alueita, joiden rakennusoikeudet tulee siirtää ja osoittaa mahdollisuuksien mukaan mantereelle alueiden erityisten luonto- yms. arvojen vuoksi. RS Rantojensuojeluohjelman alueet 8(77) Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavaa ja sen mitoitusvyöhykkeitä suunniteltaessa otetaan huomioon yleiskaavalle asetetut yleiset sisältövaatimukset, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, maakuntakaavat, kunnan aiemmat päätökset kaavoituksen ja rakentamisen kehittämisestä ja painopisteistä, kestävän ja eheän yhdyskuntarakenteen vaatimukset sekä esimerkiksi vesihuoltolaitosten rakennetut ja lähitulevaisuudessa rakennettavaksi suunnitellut toiminta-alueet. 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 4.1 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa osayleiskaavan laadinnassa huomioon kaavan yleistavoitteina. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on annettu 30.11.2000 ja päätös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta on annettu 13.11.2008. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat tätä rantaosayleiskaavaa - Toimivan aluerakenteen, eheytyvän yhdyskuntarakenteen ja elinympäristön laadun, kulttuuri- ja luonnonperinnön, virkistyskäytön ja luonnonvarojen sekä toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon valtakunnallisten tavoitteiden osalta. Suomen kaavahierarkia: 9(77) 4.2 MAAKUNTAKAAVA Keski-Suomen maakuntakaava on maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistama. Kaava sai lainvoiman 10.12.2009. Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoja laadittaessa. 10(77) Maakuntakaavan merkintöjen selitykset: Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisesti merkittävien liikenneverkkojen toimivuuden turvaamiseksi tarvittavat rinnakkaistie- ja eritaso-järjestelyt, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelu- ja suojelukohteet. Valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen rakennettu kulttuuriympäristö. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Suunnittelumääräys: Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. 11(77) Muinaismuistokohde Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamis-rajoitus. Suojelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinais-muistolain nojalla kielletty. Kohdetta/aluetta koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä Museovirastoon lausuntoa varten. Luonnonsuojelualue (SL, sl) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue. Vesialue (W) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan tärkeä vesialue. Maisematie (st/ma) Merkinnän selitys: Merkinnällä osoitetaan maisemallisesti arvokas tie. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Laivaväylä Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan laivaliikennettä palveleva vesiväylä. Väylällä on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 12(77) Satama-alue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan alueita vesiliikenteen satamatoimintoja ja uiton toimintapaikkoja varten. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pääjohto, yhteystarve (j, v) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan siirtoviemärin (j) tai päävesijohdon (v) pitkän aikavälin yhteystarve. Venesatama Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan satama-alueita laiva- ja veneliikenteelle. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Virkistysalue, kohde; (V, v) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan vähintään seudullisesti merkittävä virkistysalue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Pohjavesialue (pv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maaainesten ott Rakentamismääräys: Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. 13(77) 4.3 KESKI-SUOMEN 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Ei koske nyt suunniteltavaa aluetta (Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus). 4.4 KESKI-SUOMEN 2. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Toisen vaihekaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on maakuntavaltuuston 15.11.2010 hyväksymä ja ympäristöministeriön 11.5.2011 vahvistama. Kaava sai lainvoiman 20.11.2012. 14(77) 2. vaihemaakuntakaavan merkintöjen selitykset: Arvokas kallioalue (ge/1) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokas kallioalue. Suunnittelumääräys: Alueen käytön suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonnonkauneuden, geologisten muodostumien sekä erikoisten luonnonolosuhteiden ja esiintymien säilyminen. Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan alueella sijaitsevat kohteet: 67. Haukivuori - Lylyvuori, Luhanka, 192 hehtaaria 68. Ison Pirttivuoren kalliomaasto, Luhanka, 62 hehtaaria 70. Onkisalo, Luhanka, 820 hehtaaria Pohjavesialue (pv) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-ainesten oton on tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto 15(77) 4.5 KESKI-SUOMEN 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kolmas vaihemaakuntakaava osoittaa alueita turvetuotannolle ja suojelee samalla arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Luonnonsuojelualue (SL, sl) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue. Alueella on voimassa MRL 33 §:n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. 16(77) Suojelumääräys: Alueella ei saa ryhtyä sellaisiin toimenpiteisiin, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes suojelualue varsinaisesti perustetaan. 3. Vaihemaakuntakaava ei sisällä uusia maakuntakaavamääräyksiä nyt laadittavan PienPäijänteen rantaosayleiskaavan alueelle. Maakuntavaltuuston 14.11.2012 hyväksymä kolmas vaihemaakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. 4.6 KESKI-SUOMEN 4. VAIHEMAAKUNTAKAAVA Neljäs vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaava osoittaa melualueen Vuorisjärven räjäytyspaikan tarpeisiin sekä suojavyöhykkeet Kalettoman, Toivakan ja Hartolan varikoille. Kaavassa on mukana myös Joutsan ja Tikkakosken varalaskupaikkojen suoja-alueet. Kaavassa muutetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa Längelmäen kunnasta Jämsän kaupunkiin siirtyneillä alueilla 4. vaihemaakuntakaavan teemojen osalta sekä tarkistetaan virkistystoimintojen alueita (kokonaisuudet, reitistöt). 17(77) 4. vaihemaakuntakaavan määräykset laadittavan Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan alueilla: Taajamatoimintojen alue (A) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan pääasiassa nykyisiä asumisen ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueita. Osaan alueista sisältyy aluekohtainen suunnittelumääräys. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla. Taajaman ydinaluetta tulee kehittää taajamakuvallisesti ja toiminnallisesti selkeäksi keskukseksi. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen tarpeet sekä turvattava maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ja luonnonsuojelun kohteet. Päijänteen kehittämisalue Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan Päijänteen kehittämisalue. Suunnittelumääräys: Aluetta tulee kehittää tiiviissä yhteistyössä sen asukkaiden ja elinkeinotoimijoiden kanssa kestävän kehityksen hengessä ottaen huomioon paikallisten ihmisten asuin- ja elinolot ja niiden kehittäminen sekä luonnon monimuotoisuus. Maakuntavaltuuston 3.5.2013 hyväksymä neljäs vaihemaakuntakaava ei ole vielä lainvoimainen. Maakuntakaava-asiakirjoja ja laadittuja selvityksiä löytyy kattavasti myös sähköisenä internetistä Keski-Suomen liiton kotisivuilta os. www.keskisuomi.fi. 18(77) 4.7 LUHANGAN VOIMASSAOLEVAT YLEISKAAVAT Luhangan kirkonkylän osayleiskaava on kunnanvaltuuston 9.6.1988 hyväksymä oikeusvaikutukseton yleiskaava. Luhangan Hepoluhdan alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava ja rantayleiskaavan osittainen kumoaminen on kunnanvaltuuston hyväksymä 26.6.2008. Rantaosayleiskaava Suur-Päijänne, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet, kunnanvaltuuston 20.6.2002 hyväksymä (oikeusvaikutteinen yleiskaava). Tammijärven taajaman oikeusvaikutteinen osayleiskaava, kunnanvaltuuston hyväksymä 20.6.2002. Laadittava Pien-Päijänteen rantaosayleiskaava koskee seuraavien voimassaolevien Luhangan rantaosayleiskaavojen alueita: Luhanka rantaosayleiskaava, Tammiselkä – Pilkanselkä – Avoselkä – Ahvenusselkä – Kotkatselkä. Luhangan kunnanvaltuuston 22.4.1996 hyväksymä rantayleiskaava on vahvistettu Keski-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä 3.10.1997 (Rakennuslain mukainen vahvistettu yleiskaava). Rantayleiskaavan muutokset, Kotkatselkä – Pilkanselkä - Tammiselkä, kunnanvaltuuston hyväksymä 20.12.2005, oikeusvaikutteinen yleiskaava. 19(77) Rantaosayleiskaava Suur-Päijänne, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet, vain kunnan omistaman tilan Kesäime 435-402-4-677 osalta (Syrjäjärvi). Suur-Päijänne, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet. Ote voimassaolevasta rantaosayleiskaavasta Syrjäjärveltä, jota kaavamuutos koskee: Ote kaavan rakentamismääräyksistä: RA Loma-asuntojen korttelialue Loma-asunnon enimmäiskerrosala määräytyy rakennuksen rantaetäisyyden mukaan seuraavasti: Vähintään 25 m rannasta 80 m² ja Vähintään 40 m rannasta 150 m². Loma-asunnon lisäksi rakennuspaikalle saa sijoittaa enintään 25 m² suuruisen erillisen saunarakennuksen sekä muita talousrakennuksia enintään 30 m². Erillisen saunarakennuksen saa sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle rantaviivasta, ei kuitenkaan luonnoltaan tai maisemaltaan arvokkaalle rantavyöhykkeen osalle. … 20(77) 4.8 VOIMASSAOLEVAT RANTA-ASEMAKAAVAT Laadittavalla rantaosayleiskaava-alueella sijaitsevat seuraavat ranta-asemakaavat. Rantaosayleiskaava on ohjeena uusia ranta-asemakaavoja laadittaessa tai voimassaolevia muutettaessa. - Lempään ranta-asemakaava (rantakaava), kvalt 10.3.77, vahvistettu lääninhallituksen päätöksellä 30.8.1977 Lempään ranta-asemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, kvalt 53§ / 22.12.2003 Niinimäen ranta-asemakaava, kvalt 17.10.1991 Vuoksensalmi, Kivivuorenlahden ranta-asemakaava, kvalt 15.04.1988 Pytynpohjan ranta-asemakaava, kvalt 03.02.1992 Säilöksen ranta-asemakaava, kvalt 19 § / 8.6.2006 Hakulinniemen ranta-asemakaava, kvalt 47 §/ 4.6.2009 Rakennuslain aikana laadittuja nyk. ranta-asemakaavoja on kutsuttu aikaisemmin rantakaavoiksi. Voimassaolevat ranta-asemakaavat merkitään informatiivisena merkintänä laadittavaan Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan karttaan. 21(77) ALUEEN RANTA-ASEMAKAAVAT JA NIIDEN VAHVISTAMISVUODET 22(77) 4.9 RAKENNUSJÄRJESTYS Luhangan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 19.12.2002. Rakennusjärjestystä noudatetaan niiltä osin, kuin kaavassa ei ole rakentamisesta muuta määrätty. 4.10 RANTAOSAYLEISKAAVAN POHJAKARTTA Rantaosayleiskaava laaditaan Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tai peruskarttaaineiston päälle mittakaavaan 1:10 000. 4.11 - - ALUEELLE AIEMMIN LAADITUT SELVITYKSET JA MUU SUUNNITTELUAINEISTO Rakennusten inventointi 1996 – on vanhentunut ja se on päivitettävä Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi (RKY kohteet) Luhangan rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys, Leena Kiuru 1994 – ei käy sellaisenaan, laadittava uusi selvitys MRL:n edellyttämällä tavalla koko alueelle Luhangan muinaisjäännösten inventointi, on ajantasainen Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Keski-Suomessa. Suomen ympäristökeskus 2009. Keski-Suomen maakunnallinen maisemaselvitys 2005 (Päijänne) Luhangan maisematien maiseman ja luonnonhoidon yleissuunnitelma 2011 2013 valmistui Luhangan maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden (LUMO) yleissuunnitelma Natura2000 ja rantojensuojeluohjelma Latamäen tuulivoimala-alueen ympäristöselvitykset, Numerola 2012 Alueelle laaditut aiemmat selvitykset päivitetään tai laaditaan uudelleen maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla Kaavatyössä hyödynnetään Keski-Suomen liiton maakuntakaavoitusta varten laadittuja selvityksiä ja eri viranomaisten sähköisiä paikkatietoaineistoja. 23(77) 5. OSALLISET Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat ja kaikki ne joiden asumiseen tai työntekoon kaava oleellisesti vaikuttaa Kaikki ne yritykset ja yhteisöt, sekä viranomaiset, joiden toimintaan kaava oleellisesti vaikuttaa - Luhangan kunta Sysmän kunta Keski-Suomen liitto Keski-Suomen Ely-keskus Keski-Suomen museo Liikennevirasto/ sisävesiväylät Metsähallitus Keski-Suomen pelastuslaitos Metsäkeskus 6. VIRANOMAISYHTEISTYÖ Osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnos lähetettiin viranomaisille tiedoksi kaavan vireilletulovaiheessa ennen viranomaisneuvottelua. Vireilletulovaiheessa järjestettiin 1. viranomaisneuvottelu, jossa käsiteltiin mm. osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältö, kaavoituksen lähtökohdat, kaava-alueen rajaus ja tavoitteet sekä viranomaisten näkemys työssä laadittavista selvityksistä ja arvioitavista vaikutuksista. Sekä kaavaluonnosvaiheessa että kaavaehdotuksesta pyydetään kaikilta viranomaisilta kirjalliset lausunnot. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen järjestetään 2. viranomaisneuvottelu. Lisäksi kaavoitustyön aikana voidaan järjestää työpalavereita aina tarvittaessa. 24(77) 7. LAADITUT SELVITYKSET Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ekologiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset ja ranta-alueita koskevat erityiset sisältövaatimukset. Selvitystilanne kaavaluonnosvaiheessa 27.10.2014 - Luonto- ja maisemaselvitys sekä liito-oravaselvitys: Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys sekä Natura-arvioinnin tarveharkinta valmistunut lokakuussa 2014. Luhangan liito-oravaselvitys, joka laadittiin rantaosayleiskaavan koko alueelle on valmistunut syyskuussa 2014. - Uusi emätilaselvitys on laadittu kaavaa valmisteltaessa - Rakennusten inventointi: Rakennetun kulttuuriympäristön ja perinnemaisemien osalta laadittava erillinen selvitystyö on vielä keskeneräinen. Maakuntakaavan sisältö on kuitenkin otettu huomioon kaavaluonnosta laadittaessa. - Selvitetään yhdyskuntarakennetta, kunnallistekniset verkostot ja palvelut – Täydennetään kaavaselostukseen Lisäksi Laaditaan oleviin paikkatietoaineistoihin perustuvia selvityksiä mm. pohjavesialueet, muut suojelualueet, maa- ja kallioperän tiedot (OIVA ja HERTTA aineistot) – Täydennetään kaavaselostukseen Erillisselvitykset liitetään kaavaselostuksen liiteasiakirjoihin. 25(77) 7.1 LUONNONYMPÄRISTÖN JA MAISEMAN SELVITTÄMINEN Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on otettu huomioon Keski-Suomen maakuntakaavaan merkityt arvokkaat luonnonympäristöt ja luonnonsuojelualueet. Luonnonympäristöä ja maisemaa on kuvattu tarkemmin erillisessä luonto ja maisemaselvityksessä, joka on tämän selostuksen liitteenä. Selvityksen ovat laatineet Nab Labs Oy (Ambiotica) Tuomas Talvitie, Henna Toivanen, Janne Ruuth. Seuraavissa kappaleissa 7.2 – 7.3 on otteita ja suoria lainauksia tästä selvityksestä. 7.2 LUONTO- JA MAISEMASELVITYS Luonnonympäristön nykytila selvitettiin maastokäynneillä 9.6.–13.6., 23.6.–27.6. ja 30.6.– 4.7.2014 ja lisäselvityskäynneillä 8. ja 9.10.2014. Maastokäynneillä selvitettiin kasvillisuuden ja maiseman yleiskuvaa sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Samalla kerättiin ylös havaintoja vesi- ja rantalinnustosta. Ennalta valitut kohteet sekä maastossa havaitut tutkimisen arvoiselta vaikuttavat kohteet tutkittiin liikkumalla maastossa jalkaisin. Rantakohteet käytiin läpi ajamalla veneellä rannan tuntumassa välillä rantautuen. Rakennusoikeudelliset rakentamattomat tontit tarkastettiin arvokkaiden elinympäristöjen ja uhanalaisten eliölajien varalta. Maastossa kirjattiin maiseman peruspiirteet (mm. maa ja kallioperän rakenne) ja kasvillisuuden yleiskuva sekä eläimistöhavainnot, rajattiin arvokkaat kulttuuri- ja luonnonmaisemakohteet, etsittiin maiseman erityiskohteita ja häiriötekijöitä sekä rajattiin arvokkaat luontokohteet. Kohteilta kirjattiin muistiin mm. kohteen luonne, puuston rakenne, kasvillisuus, kasvi- ja eläimistöhavainnot sekä uhanalaiset lajit. Selvitetyt alueet on rajattu karttakuvaan ja rajatut alueet on selitetty aluekohtaisesti. Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin, haastatteluiden, kirjallisuuden ja maastokäynnin perusteella. Keskeisimpinä lähteinä käytettiin OIVA-ympäristötietojärjestelmää, Luhangan kunnan rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen karttaosaa selityksineen sekä Keski-Suomen maakunnallista maisemaselvitystä. Raportissa on osin käytetty pohjana alueelta vuonna 1994 tehtyä luonto- ja maisemaselvitystä (Kiuru). Selvityksessä käytetty lähdekirjallisuus löytyy raportin lopusta. Luonto- ja maisema-arvoja sisältävät alueet arvotettiin kohteen edustavuuden, luonnontilaisuuden, monimuotoisuuden, harvinaisuuden sekä uhanalaisuuden perusteella. Alueen arvoa nostavat mahdolliset aluetta lisääntymispaikkana tai ravinnon hankinnassa käyttävät eläimet. Mitä harvinaisemmasta ja uhanalaisemmasta lajista on kyse, sitä arvokkaammaksi alue on luokiteltu. 26(77) 7.2.1 Kohteiden arvottaminen Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Natura 2000 -verkoston alueet ja kansainvälisesti merkittävät kosteikot ja lintualueet (IBA-alueet) ja Ramsar-alueet. Kansallisesti arvokkaat kohteet Kansallispuistot, luonnonpuistot, soiden- ja lehtojensuojelualueet, erämaa-alueet, luonnonsuojelualueet, koskiensuojelulain mukaiset vesistöt, kansallisesti tärkeät lintuvesialueet (FINIBA), valtakunnallisten suojeluohjelmien kohteet, luonnonsuojelulain luontotyyppien esiintymispaikat, äärimmäisen ja erittäin uhanalaisten ja vaarantuneiden lajien esiintymispaikat, erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat sekä vesilain luontotyyppikohteet. Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Maakunnallisesti arvokkaiksi luokitellut kohteet, maakuntakaavan luonnonsuojelualuevaraukset, alueellisesti uhanalaisten lajien esiintymispaikat. Paikallisesti arvokkaat kohteet Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MeL 10§), yleis- ja asemakaavojen suojelualuevaraukset, paikallisesti uhanalaisten ja harvinaisten lajien esiintymispaikat sekä harvinaiset luontokohteet. Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet. Luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta tärkeät kohteet, esimerkiksi suuret, yhtenäiset tavanomaisen luonnon alueet ja ekologiset käytävät. Lisäksi tähän luokkaan kuuluvat luonnonmuistomerkit. 7.2.2 Geologia Maaperä on suurelta osin kalliomaata, jossa moreenipeite on alle metrin paksuinen. Myös avokallioita esiintyy runsaasti. Alueen itä- ja pohjoisosissa moreenimaa on vallitsevampi. Selvitysalueella on kolme valtakunnallisen kallioalueinventoinnin kohdetta (Husa ym. 2009). Haukivuori ja Lylyvuori kohoavat 203 m merenpinnan yläpuolelle (m mpy). Kalliot on arvioitu arvokkaaksi kallioalueeksi mm. maisema-arvojensa vuoksi. Haukivuoren laki on 125 m Päijänteen pintaa korkeammalla. Lylyvuoren alueella vallitseva kivilaji on grandioriitti. Haukivuoren laelta Leponiemeen asti kallioperä on graniittia. Haukivuoren koillisrinteessä esiintyy migmaattista kiillegneissiä. Haukivuoren koillisrinnettä hallitsee laaja, hajanainen lohkareikko. 27(77) Onkisalon kaksiosainen kallioalue (820 ha) kohoaa 180 m mpy ja on yksi Suomen arvokkaimmista kallioalueista. Kallioalue muodostuu paikoin hyvinkin korkeista, laajoista kallioisista mäistä, jotka näkyvät hyvin etenkin Kotkatselälle. Suurimmat jyrkänteet ovat Hettulanvuoren länsireunalla. Siellä suurin yhtenäinen kalliojyrkänne on 20 m korkea, ja koko kalliomuodostuma on 50 m korkea. Saaren poikki kulkee 2 km pitkä ruhje, jonka reunalla on 1,5 km pitkä porrasjyrkänne. Se on kokonaisuudessaan n. 30 m korkea. Kallioperä on pääosin karkeaa porfyyristä granodioriittia sekä paikoin esiintyviä gneissi- ja amfiboliittisulkeumia, jotka mahdollistavat rehevän kasvillisuuden kehittymisen. Alue on myös biologisesti erittäin arvokas, ja kuuluu Onkisalon Natura2000-alueeseen. Ison Pirttivuoren kalliomaasto (62 ha) on selvitysalueen eteläpäässä ja siihen kuuluvat Iso ja Vähä Pirttivuori. Kallio nousee korkeimmillaan 155 m mpy. Luoteisrinne on lohkareikkoinen ja louhikkoinen ja itäpuolelta löytyy rikkonaisia pystyjyrkänteitä. Luoteisjyrkänteet ovat pystysuoria silokallioseinämiä. Kallioperä on granodioriittia ja kiillegneissiä. Ison Pirttivuoren laki on moreenipeitteinen. Koillisosan ranta on Keitaanlahdenrannan luonnonsuojelualuetta. Rantaosayleiskaava rajautuu lisäksi kahteen muuhun kallioalueeseen: KankaisvuoriHiekkavuoreen ja Vahervuoreen. 7.2.3 Vesistöt ja pohjavedet Vesistöalueeltaan Luhangan selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen, Päijänteen lähialueeseen (14.221). Vedet laskevat alueen pienemmistä vesimuodostumista Päijänteeseen, ja päätyvät lopulta Kymijokeen. Päijänteen säännöstely vaikuttaa Tammiselän, Pilkanselän, Varpusenselän ja Kotkatselän vedenkorkeuksiin. Selvitysalueella on Päijänteen lahden lisäksi useita pienempiä järviä ja lampia. Selvitysalueen pintavesien ekologinen tila on hyvä, lukuun ottamatta Tammipohjaan laskevaa Tammijokea, jossa se on välttävä. (Keski-Suomen ELYkeskus, tiedote 2013). Vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet kuuluvat luokkaan I, vedenhankintaan soveliaat pohjavesialueet luokkaan II ja muut pohjavesialueet luokkaan III. Selvitysalueella on yksi pohjavesialue: Koikeruksen pohjavesialue (tunnus 0943505) on luokiteltu vedenhankintaa varten tärkeäksi pohjavesialueeksi (luokka I) ja sen koko on 0,34 km2. Alueen eteläpäästä pieni osa on kaava-alueen rajojen sisällä Koikerusjärven ja Luhankjärven rannoilla. Lisäksi selvitysalueen läheisyydessä on Luhangan pohjavesialue (0943503), joka kuuluu luokkaan II (OIVA, Ympäristöhallinto 2013). 7.2.4 Kasvillisuus Luhanka kuuluu eteläboreaaliseen havumetsävyöhykkeeseen ja Etelä-Hämeen eliömaakuntaan. Metsäkasvillisuustyypiltään kunta kuuluu Järvi-Suomeen (2b). Ilmastollisesti alue on Keski-Suomen pohjoisosia leudompaa, ja vesistön tasaava vaikutus ilmaston lämpötilaeroihin on merkittävä tekijä kasvillisuudelle. 28(77) Selvitysalueen metsät ovat suurimmalta osin tuoreen mustikkatyypin kankaan ja lehtomaisen käenkaalityypin kankaan mosaiikkia. Metsät ovat pääosin kasvatusmetsiä, ja taimikkoja ja päätehakkuita on paljon. Myös metsitettyjä peltotilkkuja on melko paljon. Kangasmetsät ovat säilyttäneet luonnontilaisuutensa lähinnä rantojen lähellä sekä kallioisilla alueilla, missä puut voivat olla hyvin vanhoja. Myös lahopuuta on näillä alueilla kohtalaisesti, mikä lisää metsäkuvioiden monimuotoisuutta. Kallioisilla paikoilla ja saarissa kasvillisuus on usein kulutusherkkää, sillä maa- ja humuskerros kallioperän päällä voi olla melko ohut, etenkin saarissa. Tuoreilla kankailla puusto koostuu kuusen ja koivun lisäksi männystä (kuva 2). Alikasvoksena esiintyy paikoin harmaaleppää ja pihlajaa. Metsän pohjan kasvillisuus muodostuu mm. mustikasta ja puolukasta, metsämaitikasta ja muista tuoreen kankaan ruohoista. Alueelta löytyi myös arvokkaita vanhoja tuoreen kankaan kalliometsiä, joissa männyt ovat jo selvästi kilpikaarnaisia. Kuva 2. Mustikkatyypin metsää Pilkkalassa. Maasto on monin paikoin kivikkoista ja vaikeakulkuista. Ravinteikkaammat lehtomaiset kankaat ja lehdot painottuvat järvien rannoille, joenvarsiin ja ravinteikkaisiin painanteisiin (Kuva 3). Lehtomaisilla kankailla on usein myös lehtomaisia piirteitä, varsinkin kosteammissa painanteissa. Puusto on melko rehevää, kuusi- ja koivuvaltaista, tosin niiden rinnalla kasvaa usein myös mäntyä. Sekapuuna esiintyy pihlajaa, haapaa ja leppää. Aluskasvillisuus koostuu mm. käenkaalista, mustikasta ja kangasimarteesta. Lehdoissa puusto koostuu mm. haavasta, harmaa- ja tervalepästä sekä koivusta. Myös kuusta esiintyy paikoin. Kenttäkerroksessa kasvavat runsaana ruohot, kuten sudenmarja, punaherukka, näsiä ja lehtokuusama. 29(77) Kuva 3. Lehtoa Peuraniemessä. Varsinaisia suoalueita Luhangan kaava-alueilla on vähän. Suurin osa pienistä suoalueista on ojitettuja, luonnontilaisuutensa menettäneitä turvekankaita. Alueen länsi- ja eteläpuolen pienien järvien rannoilta ja kallioiden notkelmissa esiintyy pienialaisia suokuvioita. Pienialaiset avoluhdat ovat ranta-alueilla melko yleisiä. Ne vaihettuvat usein rantametsien ja entisten peltojen kasvillisuuteen. Luonnontilaisia luhtiakin löytyy. Luhtien kasvillisuus riippuu pitkälti niiden kosteusolosuhteista, ja niillä kasvaa sekä suo- että rantakasveja (kuva 4). Yleisimpiä kasvilajeja ovat erilaiset sarat, vehka, kurjenjalka, järviruoko ja kuivemmilla paikoilla myös pajut, lepät ja koivut. Päijänteen selkävesien rannoilla vesikasvillisuus on hyvin niukkaa, mikä johtuu pääosin rantojen kivisyydestä. Sen sijaan suojaisissa lahdissa kasvillisuus voi olla hyvinkin rehevää Kuva 4. Vihersalon sara- ja ruoholuhtaa. Selvitysalueelta ei tavattu luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisia tai vesilain 2. luvun 11 §:n mukaisia suojeltavia luontotyyppejä. 30(77) 7.3 MAISEMA Maisemamaakunnallisen jaon mukaan selvitysalue kuuluu Hämeen viljely- ja järvimaahan ja sen osa-aluejakoon Päijänteen vuorimaat ja lahdelmat. Maiseman merkittävimpänä tekijänä on suurjärvi Päijänne, josta on yhteys Kymijoen kautta Suomenlahdelle asti. Päijänteen rannat ovat kallioisia ja metsäisiä, topografialtaan voimakkaasti vaihtelevia. Alueella on vain vähän soita, ja luonto on paikoin hyvin rehevää. Kaava-alueen maanpinnan korkeusolosuhteita kuvaava kartta. Kaakko-luodesuuntautuneet murroslinjat työntyvät pitkinä lahtina sisämaahan. Selkien läheisyydessä rannat ovat karuja ja usein kivikkoisia. Matalat lahdenpohjukat ovat puolestaan vesikasvillisuudeltaan reheviä. Pienten lampien maisema on usein säilynyt luonnontilaisena tai luonnontilaisen kaltaisena. 31(77) Alueen asutus on pääasiassa haja-asutusta. Rakenteeltaan väljät ja hajanaiset kyläalueet sijoittuvat useimmiten vesireittien varsille, laakso- ja rantapeltojen yhteyteen. Hyvin vanhaa asutusta löytyy Judinsalon Mönkösmäeltä, jossa Judinsalon talo (nykyinen Vanha-Jutila) on perustettu 1500-luvun puolivälissä. Alueella ei ole maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisemakohteita tai perinnemaisemakohteita (Mussaari ym. 2005). Keski-Suomen muinaisjäännökset on inventoitu vuonna 2004 (Mustonen, Keski-Suomen museo). Luhangan rantaosayleiskaavan alueelta tunnetaan 11 kiinteää muinaisjäännöstä, jotka on lueteltu kohdassa 6.1. (erillisessä selvityksessä). Selvitysalueen länsirajalla on Sysmästä Luhankaan johtava seututie 612, joka on osa Päijänteen maisematietä. Päijänteen maisematie valittiin äänestyksellä vuonna 2014 Suomen kauneimmaksi tieksi. Maisematieltä avautuu näkymät esimerkiksi Vuoksensalmelta Kotkatselälle ja Kotkatsaloon. Tieltä näkee myös Retuenjärven kulttuurimaisemaa ja pieniä järviä, mm. Vähälammen, Koikerusjärven ja Luhankjärven. Paikoin tien pientareella kasvaa uhanalaista niittykasvillisuutta. Kuva 5. Latamäen tuulivoimapuisto. 32(77) 7.4 7.4.1 LATAMÄEN TUULIVOIMALAPUISTON ARVIOIDUT VAIKUTUKSET KAAVAALUEELLE Meluvaikutukset Tuulivoimaloiden sijainti Ote melumallinnoksesta, Numerola Oy 2012. Edellä esitetyssä melumallinnoksessa oleva uloin viiva kuvaa keskiäänitasoa 35 dB(A) lähtömelutasolla 105 dB(A) 100 m korkeudessa ja sininen viiva kuvaa 40dB (A) keskiäänitasoa, joka on melutasojen ohjearvo öisin. Melumallinnokseen ei ole lisätty 5 dB(A) korjausta, sillä on oletettu, että moderneissa tuulivoimaloissa häiritseviä äänikomponentteja ei pitäisi syntyä. Melumallinnoksen perusteella tuulivoimapuistosta ei aiheutuisi kaava-alueella sijaitseville rakennuspaikoille voimassaolevien meluntorjuntasäädösten raja-arvoa ylittävää melua. Laskennallisiin melumalleihin liittyy aina epävarmuustekijöitä – keskiäänitasoa joko laskevasti tai nostavasti. Alueen tuulivoimalat käynnistyvät kaavoituksen kuluessa, joten alueelta saataneen tarkempaa mitattua tietoakin ennen kaavaehdotusvaihetta. Melua voidaan tällöin tarvittaessa tutkia tähän kaavaan vaikuttavana asiana tarkemminkin. 33(77) 7.4.2 Välkevaikutukset Lähde: Tuulipuistokohteen ympäristöselvitys: Latamäki - Luhanka Riku Suutari, Erkki Heikkola ja Heikki Uuksulainen, Numerola Oy 2012 Selvityksen mukaan tuulivoimapuistosta ei aiheutuisi merkittäviä välkevaikutuksia PienPäijänteen rantaosayleiskaavan alueelle. Ilmattaren suunnittelema ja loppuvuodesta 2013 saakka rakennusvaiheessa ollut tuulivoimapuisto Luhangan Latamäessä koostuu yhdestä kiinteistöstä, jonne pystytetään kuusi Vestas V112-3.0 MW tuulivoimalaa 140 metrin napakorkeudella. Puisto siirtyy rakennusvaiheesta tuotantovaiheeseen syksyllä 2014. Lähde: http://www.ilmatarwind.fi/hankkeet/latamaki-luhanka/ Melumallinnos ja ympäristöselvitys on merkitty hankkeen julkisiksi asiakirjoiksi ja ne ovat katsottavissa em. internet-sivuilta. 34(77) 7.5 LUONTOARVOILTAAN TÄRKEÄT ALUEET 7.5.1 Kansainvälisesti arvokkaat kohteet Natura 2000-alueet: 1. Onkisalo – Herjaanselkä FI0900077 Alueen koko 2063 ha Aluetyyppi SCI ja SPA Rehevien lehtomaisten metsien ja karun järven saariston muodostama kokonaisuus, joka koostuu useammasta pienestä alueesta sekä suuremmasta Onkisalon ja Pilkanselän alueesta. Alueet on otettu Natura-verkkoon EU:n luontodirektiivin sekä EU:n lintudirektiivin perusteella. Alueella on kaksi rantojensuojeluohjelman rajausta, neljä uhanalaisen lajin suojelusuunnitelman rajausta ja yksi lehtojensuojeluohjelman rajaus. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluva Molikon lehto on yksi Keski-Suomen laajimmista lehdoista, ja alueelta on tehty runsaasti esimerkiksi liito-oravahavaintoja. Onkelin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Onkisalon itäosa ja Varpusenselän saaret sekä Judinsalon etelä- ja länsipuolelta alkava Herjaanselkä. Rantojensuojeluohjelman saaret ovat tärkeitä selkävesilintujen pesimäsaaria, etenkin Herjaanselän Kalliosaaret. Uhanalaisia lajeja on suojeltu Onkisalon ja Lempään suojelualueilla. Onkisalossa on myös arvokas kallioalue. Natura2000-rajaukseen kuuluvat lisäksi Pilkanselän eteläosan saaret, Hakolahti-Toivainen, Lempäänjärven puronvarsilehto sekä Leppäjoen alajuoksun lehto, Molikonlahti – Laveasalmi, Varpusenlinna, Haukisaaret, Liansaaret, Kiviniemi ja Virkiä. Myös Saarijärven ja Perälänsuon välinen alue, Kumpulan alue sekä Tarmolan alue kuuluvat Natura-alueeseen, mutta ovat varsinaisen selvitysalueen ulkopuolella. Alueella esiintyy EU:n luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeista ainakin liito-orava, ilves ja karhu. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy haarahaukka, harmaapäätikka, helmipöllö, huuhkaja, kalatiira, kuikka, kurki, laulujoutsen, mehiläishaukka, metso, palokärki, pikkulepinkäinen, pyy, suokukko, viirupöllö sekä 3 uhanalaista lajia. (Ympäristöhallinto 2014). Alueet on numeroitu luontoselvityksen raportin liitekartoilla numerolla 1. 35(77) 2. Vahervuori Vahervuoren Natura 2000-alue: FI0900080 Alueen koko 21,7 ha Aluetyyppi SCI Vahervuoren suojelualue on suhteellisen pieni ja koostuu kahdesta osa-alueesta: Suojärvenmäen etelärinteen kalliojyrkänteestä ja Vahervuoren itäpuolella olevasta lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvasta jyrkänteenaluslehdosta. Suojärvenmäen jyrkänteellä kasvaa paljon kallioniittylajeja, ja mm. kallioisissa lehdoissa viihtyvä hajuheinä. Vahervuoren kallionaluslehdossa on tehty metsänhakkuita, minkä vuoksi lehtokasvillisuus on paikoin jäämässä istutuskuusikon tukahduttamaksi. Lehdon eteläpäässä on liito-oravan elinalue, joka jatkuu lähes Luhankjärvelle asti. Vahervuoren Natura-alue on lähimmillään n. 300 m päässä Luhankjärven rannasta ja rantaosayleiskaavan rajasta. Kallioalueet Selvitysalueen sisällä olevista kallioalueista Onkisalo (liitekartoissa I: alue 3A) kuuluu arvoluokkaan 2 (erittäin arvokas kallioalue). Haukivuori ja Lylyvuori (3B) sekä Iso Pirttivuori (3C) – kuuluvat Suomen ympäristökeskuksen arvioinnissa arvoluokkaan 4 (arvokas kallioalue). Niillä on siten sellaisia biologisia, geologisia ja maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain 7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa luonnonsuojelullista merkitystä, joten alueiden käytöstä tarvitaan ELY-keskuksen lausunto. FINIBA-alueet Pilkanselkä kuuluu 1050 km2 kokoiseen Päijänteen alueen FINIBA-alueeseen (tunnus 430074). 36(77) 7.5.2 Kansallisesti arvokkaat kohteet Valtakunnallisten suojeluohjelmien kriteerit täyttävät kohteet Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Onkelin rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat rannat ja pienet saaret ovat kansallisesti arvokkaita alueita ja turvaavat mm. selkävesilinnuston pesintää. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat Onkisalon ranta, Jänissaaret, Papinluoto, Selkäsaaret, Haukisaaret ja Avosaaren länsiranta. Rantojensuojeluohjelman alueet on merkitty liitekartassa A-alueeksi. Lehtojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet Onkisalon Molikon rehevä lehtoalue kuuluu Onkisalon-Herjaanselän Naturarajauksen sisään. Myös Molikonlammin laskupuron lehto kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan. Molikon lehtojensuojeluohjelman alueet on merkitty liitekartta I:ssä B-alueeksi. Vahervuoren lehtojensuojeluohjelman karttatunnus on C. Muut arvokkaat luonnonsuojelualueet Tähän on koottu muut Onkisalon Natura-alueeseen kuuluvat, yksityisten maanomistajien mailla olevat luonnonsuojelualueet (lyhennetty ls-alueet). Pilkanselän Selkäsaaret: sekä Lempään luonnonsuojelualuekokonaisuuden osa että Läntisen Selkäsaaren luonnonsuojelualue (läntisin saari) Varpusenlinnan suojelualue: Pienet Haukisaaret, Avosaaren kalliomaalausalue Toivaisen lehto ls-alue: Iso-Toivaisen kaakkoisranta Pirttivuoren ls-alue: Ripakkasaari ja sen pohjoispuoleiset pikkusaaret Keitaanlahdenrannan ls-alue Aarniosalon ls-alue: rajautuu Keitaanlahdenrannan ls-alueeseen Judinkallion ls-alue Kalasääksen kotipesä –ls-alue: Kotkatselän Selkäsaaret, Säikänluoto Puronsuun ls-alue: Kailalahden eteläpuolelle laskevan puron puronvarsi Leppäjoen puronvarsilehto: Lempäänjärven laskuojan lehto Erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikat Liito-oravan asuttamat elinpiirit Selvitysalueelta löydettiin yhteensä 18 liito-oravan asuttamaa reviiriä. Reviirien tarkemmat kuvaukset löytyvät Järvisalon ym. (2014) raportista. Liito-oravan 37(77) lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, sillä se kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeihin. Klemettilä (12,9 ha) Halkoniemi (30,3 ha) Laidonkangas (15 ha) Joensuu sekä Ylävarman tien ja Luhangantien risteys (13,4 ha) Vahervuori (7,8 ha) Riihilahti (9,6 ha) Vähä Lehmojärvi ja Iso Lehmojärvi (11,4 ha) Siikaniemi (27,2 ha) Riitasuo (30,8 ha) Vuoksenniemi (18 ha) Iso Hiekanlahti (6,7 ha) Kiviniemi (17,9 ha) Onkisalo (135 ha) Lempää (43,4 ha) Niittulahdenniemi (10,2 ha) Säilös (18,9 ha) Vihersalo (25,8 ha) Luhanksaari (79 ha) Ote liito-oravaselvityksestä. Kuvassa Halkoniemi, jossa liito-oravien ydinalue sijaitsee luonnonsuojelualueella. Kaava-alueelta löytyvät liito-oraville sopivat elinympäristöt ovat pinta-alaltaan laajoja, joten tarkoituksenmukaisen ja riittävän laajan aluerajauksen merkintä rantaosayleiskaavaan selvitetään kaavatyön aikana käytävällä vuoropuhelulla sekä viranomaislausuntojen perusteella. 38(77) Viitasammakoiden asuttamat elinpiirit Pytynpohjan eteläpuolen ojan eri päissä kuultiin kaksi ääntelevää urosta. Riihilahden pohjukan rantaluhdalta kuultiin n. 3-4 ääntelevää urosta. Lähteenlahden lounaisrannan pellon alla luhtaisessa rannassa äänteli muutama yksilö. Nämä luhdat olisi syytä säilyttää, jottei viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikennetä tai hävitetä. Yhden viitasammakkouroksen kutuääntelyä kuultiin myös Kiviniemen etelänpuoleiselta rantaluhdalta. Luhta kuuluu jo valmiiksi Natura-alueeseen. Muut huomionarvoiset alueet Säikänsaari, Pitkäsaari, Muuratsaari, Sahinsaari, Partasaari ja Tuhkurinsaaret: Pieniä, linnustoltaan arvokkaita luotoja ja saaria, joilla pesii mm. selkälokki, kalatiira ja härkälintu. Kalatiira on direktiivilaji. Näistä suurin, Pitkäsaari, on kooltaan 3,9 ha. Sahinsaaressa on mökki. Maankäyttösuositus: säilytetään rakentamattomana. 7.5.3 Maakunnallisesti arvokkaat kohteet Voimassaolevan Keski-Suomen maakuntakaavan luonnonsuojelualuevaraukset Ahven-Heinänen 3,5 ha Pieni suorantainen järvi, jonka huomionarvoisia kasvilajeja ovat varstasara, nevaimarre ja suopunakämmekkä. Rannat ovat oligotrofista sararämettä ja isovarpurämettä. Lammen ympärillä näkyvä metsä on varttunutta ja lammen lähimaisema kaunista luonnonmaisemaa. Lammen kaakkoisreunalla on jyrkänteinen kalliopaljastuma. Eteläpuolella on tervaleppää ja kuusta kasvava luhta. Särki-Heinänen 3,2 ha Lampi, jonka jonka itä- ja länsipuolella on maataloutta, rannat ovat suurelta osin ruovikkoluhtaisia. rannalla kasvaa nevaimarretta, lisäksi sieltä on vanhoja löytötietoja varstasarasta. Tammiselkä – Pilkanselkä – Avoselkä – Ahvenusselkä – Kotkatselkä rantaosayleiskaavan luonnonsuojelualuevaraukset Virkiänsaaret 0,2 ha Saaret tarjoavat mm. pesimäpaikkoja linnustolle. Pienet Jauhosaaret 0,2 ha Pieniä, alle 0,2 ha luotoja, joilla on kulutusherkkää kasvillisuutta. Pienillä Jauhosaarilla on nykyisessä rantaosayleiskaavassa luonnonsuojelualuevaraus. 39(77) Jauhoniemen eteläosa Jauhoniemen eteläosa: Vetisen luhdan erottama niemenkärki ja sen pohjois- ja itäpuolella oleva luhtainen, rehevä lahti voivat tarjota elinpiirin ja lisääntymispaikan esimerkiksi linnuille ja kaloille. Petäjäsaari, Halkosaari ja Haapasaaret Linnustollisesti arvokkaita pikkusaaria ja luotoja. Riuttasaari ja sen pohjoispuolella oleva nimetön saari 0,3 ha Saaret ovat pieniä, linnustollisesti ja maisemallisesti merkittäviä saaria Tammiselän eteläosassa. Lamppinen n. 3 ha Korppisen ja Luhanksaaren välillä oleva ruovikkoinen lintukosteikko. Luhanksaaren liito-oravapopulaation on mahdollista ylittää Korppisen ja Luhanksaaren väli, joten puustoisen käytävän säilyttäminen kosteikon molemmin puolin olisi tärkeää. Pitkäpohjan pohjukka Luhtarantainen lahti, joka on vesilinnustollisesti arvokas. Lahti on pitkä ja voi olla herkkä vedenlaadun heikkenemiselle. Vähälampi 0,9 ha Pikkulampi, joka näkyy maantielle. Itäpuolella on pieniä, jyrkkiä kallioalueita. Suusaarten eteläisin pieni saari 0,4 ha Varsinaiset Suusaaret koostuvat kahdesta isommasta (3,8 ja 1,6 ha) saaresta, joista isoimmassa on yksi mökki. Niiden eteläpuolella on 0,4 ha kokoinen pienempi saari. Lisäksi ympäristössä on muutama pienempi saari. Saarilla on paitsi maisemallista arvoa, myös luonnonsuojelullista, ja eteläisin 0,4 ha suuruinen saari on suojelualuevarauksessa. Välilampi 3,1 ha Kapea metsälampi selvitysalueen kaakkoiskulmassa. Lampi rajautuu eteläpuolella kohoavaan Niinivuoreen, ja lammen muut rannat ovat ruovikkoisia. Lammen pohjoiskoillispuolella on hakkuuaukko, mutta lammen ja hakkuun väliin on jätetty 35-60 m levyinen suojavyöhyke. Luonnonsuojelualuevaraus koskee Välilampea ja sitä ympäröivää ranta-aluetta. 40(77) Kolmisoppinen 1,7 ha Pieni rakentamaton metsälampi, jonka maiseman yleisluonne on erämainen. Voimassaolevassa rantaosayleiskaavassa on luonnonsuojelualuevaraus Kolmisoppiseen ja sen ympäristöön. Savisaari 0,5 ha Saari sijaitsee kapeassa Savisalmessa Terriöniemen ja Liansaaren välissä. Salmi on saaren kohdalta hyvin matala ja ruovikkoinen ja siksi herkkä mm. vedenlaadun heikkenemiselle. Muut luonnonsuojelualueet Luhangan selvitysalueella on yksityisten maanomistajien mailla olevia luonnonsuojelualueita ja -kokonaisuuksia yhteensä yli 20. Suojelualueet ovat pääosin hyvin pienialaisia ja painottuvat Päijänteen pieniin saariin, joilla on linnustollista arvoa. Suojelualueiden yleiskuva on melko rikkonainen. Suuri osa luonnonsuojelualueista kuuluu Natura-alueeseen, mutta alle on listattu muut yksityisten maanomistajien mailla olevat alueet. Suvelan lehmusmetsikkö: Virkiän Natura 2000-rajausalueen koillispuolella oleva pieni suojelualue Moiskalan ls-alue: Moiskala ja Luhanksaaren Kannaksenniemi Haminan-Kailasjärven ja Kailasjärven ls-alueet: Kailasjärven ranta-alueet Utaron jalopuumetsikkö: Onkisalon Utarossa Siikaniemen lehmusmetsikkö: Siikaniemen itäosan pieni alue Hettulanvuoren koillinen jalopuumetsikkö Hettulanvuoren eteläinen jalopuumetsikkö Pirttivuoren ls-alue: Kihisaari ja Ristisaari Pirttisaaren luonnonsuojelu-alue: Pirttisaaren eteläosa Aarniosalo 2: Niitlammen länsipuoli, Papinniitunlahden metsikkö. Rajautuu koillisesta Natura 2000-alueeseen ja Aarniosalon ls-alueeseen Aution tervaleppäkorpi: Aution itäisen jyrkänteen alapuolella Toelahden lehmusmetsikkö Lempään ls-alue: Toelahden pohjoispuoli, Voiveikkonen, Kettusaari, Kompelo, 41(77) 7.6 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Alueen rakennuskanta käyttötarkoituksen mukaan Vakituinen asuinrakennus Loma-asunto 42(77) Alueen tiestö. Rakennettu ympäristö koostuu pääosin haja-asutuksesta ja loma-asutuksesta. Lisäksi kaavaalueella sijaitsee muutamia toimivia maatiloja tai entisiä maatiloja, joita käytetään asumiseen tai loma-asumiseen. Kaava-alueeseen sisältyy noin 700 rakennettua rakennuspaikkaa ja voimassa olevaan kaavaan perustuen rakentamattomia rakennuspaikkoja oli noin 200 kpl. Pääosin kyse on loma-asuntojen rakennuspaikoista. 43(77) Seutukunnan eri rantayleiskaavojen välinen rakennusoikeusvertailu 1. Luhanka voimassaoleva rantaosayleiskaava: Loma-asunto: max 150 kem2, Kokonaisrakennusoikeus: max 225 kem2 (kun 60 m rannasta) Vakituinen asunto: Puutteelliset määräykset Talousrakennukset: max 30 kem2 (tai 50 kem2 v.2006 muutosalueilla) 2. Suur-Päijänne ja pienet järvet: Loma-asunto: max 150 kem2, Kokonaisrakennusoikeus: max 225 kem2 (kun 40 m rannasta) Vakituinen asunto: max 350 kem2 Talousrakennukset: max 30 kem2, koko alueella 3. Joutsa, Joutsan rantaosayleiskaavat Kokonaisrakennusoikeus: max 250 kem2 Loma-asunto: 8 % pinta-alasta tai 100 kem2 (30m) ja yli 100 kem2 (50 m) muuten kokoa ei rajoitettu Vakituinen asunto: 8 % pinta-alasta tai max 350 kem2 Talousrakennukset: max 100 kem2 loma-asunnoilla, vakituisilla ei rajoitettu vaan kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Sysmä, Pohjois-Sysmän ranta- ja kyläyleiskaava Kokonaisrakennusoikeus: max 250 kem2 Loma-asunto: 100 kem2 (30m) ja yli 100 kem2 (50 m) muuten kokoa ei rajoitettu Vakituinen asunto: max 350 kem2 Talousrakennukset: ei rajoitettu vaan kokonaisrakennusoikeuden puitteissa 4. Joutsan ja Sysmän rantayleiskaavoissa on lisäksi otettu huomioon maatilakeskusten vaatima suurempi rakennusoikeus. 44(77) 7.7 RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ Arvokkaat ja suojeltavat rakennetun kulttuuriympäristön kohteet on merkitty kaavaluonnoskarttaan maakuntakaavan perusteella. Rakennuksista ja niiden nykytilasta laaditaan tarkempi selvitys kaavaehdotusvaiheeseen mennessä. Kaava-alueella sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Tämä on Mönkösmäen talonpoikaistalojen alue. Kuvaus Mönkösmäen rakennusryhmä on hyvä esimerkki talonpoikaisesta rakentamistavasta ja rakentamisen sijoittumisesta agraariympäristöönsä. Judinsalon Mönkösmäki on säilyttänyt vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä maantieteellisen eristyneisyytensä takia; vain laivaliikenne on pitänyt yllä yhteyksiä Päijänteen muille rannoille. Mönkösmäki sijaitsee Päijänteen itärannalla olevassa Judinsalon saaressa, jonka mantereesta erottavat vain kapeat salmet. Vanhan Lehtimäen, Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan muodostama talonpoikaistalojen rypäs on asettunut saaren kapealla kohdalla olevien Jutilanjärven, Haukijärven ja Turasenlammen väliin jääville kumpareille. 45(77) Tilojen rakennuskanta on vanhaa, talousrakennuksia on runsaasti ja kokonaisuudet ovat kansatieteellisesti mielenkiintoisia. Kylän talot ja pellot ovat keskittyneet saaren sisäosien järvien ja lampien ympäristöön. Kumpuilevat peltotilkut ovat hakamaitten ja metsälaidunten reunustamia. Kapea kylätie maantieltä taloille kulkee kiinni metsänrajassa. Historia Sysmän pitäjään kuuluneessa Judinsalon kylässä oli 1560-luvulla Judinsalon talo (nyk. Vanha-Jutila), joka oli perustettu 1500-luvun puolivälissä. Judinsalo sijaitsi Jyväskylän ja Korpilahden välisen vesi- ja talvitien varrella. Säännöllistä laivaliikennettä palvelemaan Judinsaloon rakennettiin höyrylaivalaituri. Päijänteelle 1888 perustetuista kolmesta luotsiasemasta yksi rakennettiin Judinsaloon. Kylän halki kulkeva maantie rakennettiin 1960-luvulla, kun Judinsalon ja Keihäsniemen väliseen salmeen rakennettiin silta. Lähde: Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY 46(77) Keski-Suomen maakuntakaavaan merkittyjä maakunnallisesti arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat: Otteet maakuntakaavan kohdeluettelosta. Hakolahti ja Ylä-Hakolahti Onkisalon saaressa sijaitsevat maalaistalojen tilakeskukset kuvastavat Päijänteen saaristoon syntynyttä asutusta. Rakennukset ovat osa maisemallisesti merkittävää luonto- ja kulttuuriympäristöä. Huvila Huvila sijaitsee Päijänteen Korppisen saaressa lähellä kirkonkylää. Rakennuksen suunnitteli Lahden kaupunginlääkäri kesähuvilaksi itselleen vuonna 1909. Huvila on 1900-luvun alun muodin mukainen, jugendtyylinen ja vuorattu hirsihuvila, jossa on pieniruutuiset ikkunat, päätykoristeet ja pieni avokuisti. Pihapiirissä on lisäksi sauna- ja piharakennus, aitta ja ulkohuone. Rannassa on venetalas. Kivilaakso Kivilaakson tila Tommolan kylällä on erotettu isojaossa omaksi tilaksi vuonna 1812. Kailasvuoren lähellä sijaitseva maatila on myös Päijänteen maisemaa. Kertaustyyleistä vaikutteita saanut asuinrakennus on vuodelta 1895. Se on ollut tyhjillään vuodesta 1973, jolloin uusi matala päärakennus tehtiin pihapiiriin. Vuonna 1928 tehty tallirakennus, vuonna 1905 valmistunut riihi, vuoden 1895 maakellari ja vuonna 1934 rakennettu navetta ovat osa tilan runsaslukuisesta talousrakennusten joukosta. Useita 1900-luvun alkupuolen rakennuksia on purettu. Klemettilän koulu Klemettilän koulun on suunnitellut Maanviljelysseuran rakennusmestari Jalmari Kuronen. Nykyisen Luhanka-Joutsa -maantien varteen rakennettu koulu valmistui vuonna 1939. Koulurakennus on ajalleen tyypillisesti hieman klassiseen tyyliin rakennettu, lautavuorattu hirsirakennus. Klemettilän koulun julkisivussa on korkeita kymmenruutuisia ikkunoita. Koulu edustaa oppivelvollisuuslain jälkeistä vilkasta koulurakentamisen aikaa. - Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa Lempään pihapiiri Pienen Lempäänjärven ja Päijänteen välisellä kannaksella sijaitseva Lempään tila on ollut Luhangan suurimpia vaikuttajatiloja. Tilan pihapiirissä sijaitsee lukuisia eri-ikäisiä rakennuksia, kuten mansardikattoinen lohkokivinavetta vuodelta 1889, klassismia edustava päärakennus 1920-luvulta sekä pehtoorin taloksi kutsuttu asuinrakennus 1920---1930 -luvuilta. Yhdessä rakennukset muodostavat ehjän kokonaisuuden. 47(77) Moiskalan alue Luhangan kirkonkylästä Hakulinniemeen johtavan tien varrella on useita historiallisia pihapiirejä ja rakennusryhmiä. Moiskalan pihapiiri sijaitsee Päijänteen rannassa. Pihapiirissä on huvilatyyppinen päärakennus, jossa on vaikutteita jugendista ja klassismista. Vuonna 1910 valmistuneen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jalmari Kekkonen. Piharakennus (entinen savutupa) on tehty vuosien 1905 ja 1915 välisenä aikana. Siinä on asunut mm. kyläsuutari. Lisäksi pihapiirissä on iäkäs aitta, 1910-luvulla tehty maakellari, vuonna 1949 rakennettu navetta, talli, riviaitta ja venetalas. Vanha kansakoulu on rakennettu lahjoitusmaalle pappilan vanhasta alapytingistä vuosina 1885--1888. 1960-luvun lopulta lähtien yksityisessä asuinkäytössä ollut kansakoulu edustaa 1800-luvun julkista rakennustapaa ja tyylipiirteitä. Vanha koulun piha erottuu koivurivin ansiosta. Lisäksi pihassa on talousrakennus ja venevaja Päijänteen rannassa. Kansakoulun eteläpuolella on vanha pappila (pappilana vuosina 1775---1965). Vanhan pappilan nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna 1881. Rakennukseen on tehty muutoksia vuosien varrella. Pihapiiriin kuuluvat lisäksi mahdollisesti vanhustenasuntona käytetty syytinkitupa, liiteri-aitta, aitta, maakellari ja muita talousrakennuksia. Voimistelu- ja Urheiluseura Väreen talo on Peltolan tilan vuokraamilla maalla. Vain salista koostuva seurantalo tehtiin talkoovoimin vuonna 1931 ja sitä on laajennettu myöhemmin. Väreeltä rakennus siirtyi suojeluskunnalle vuonna 1937 ja suojeluskuntien lakkauttamisen jälkeen se siirtyi Maamiesseuralle vuonna 1945. 1970-luvulla rakennus muutettiin seurantalosta urheilutaloksi. Vastaavanikäisiä, alusta alkaen urheiluseuran käytössä olleita seurataloja on säilynyt Keski-Suomessa vähän. - Rakennus on nykyisin yksityisomistuksessa Peltolan entinen torppa on lähellä urheiluseura Väreen taloa. Peltolan mansardikattoinen ja vuorittamaton hirsirakennus on valmistunut vuonna 1924. T-ruutukarmiin pohjautuvat jugendikkunat ovat tyylikkäät. Yläkertaan ja kuistiin on vaihdettu ikkunat myöhemmin. Päivärannassa on ollut kotitarvesaha 1940-luvulta 1950-luvulle. Päivärannan pihapiirissä on rakennusmestari Kalle Haaran suunnittelema ja rakentama päärakennus vuodelta 1926. Sitä on korjattu 1940-luvulla. Rannan pihapiiri muodostaa pienen, tasapainoisen ja hyvin säilyneen nahkurin tilamiljöön. Pihapiiri sijoittuu kauniille paikalle. Ranta sijaitsee mäen päällä lahden rannalla. Pihapiiri muodostuu 1800- ja 1900-luvuilla rakennetuista pienistä talousrakennuksista ja 1860-luvun punamullatusta päärakennuksesta. Rannan päärakennus on pohjaltaan vinkkeli ja vuoraamaton hirsitalo. Talon yhteydessä on toiminut aikanaan nahkurin verstas. Piharakennukset ovat harmaantuneita hirsirakennuksia. 48(77) Mönkösmäki Mönkösmäki sijaitsee Judinsalon saaressa. Vanhan Lehtimäen, Uuden Lehtimäen, Uuden Jutilan ja Vanhan Jutilan muodostama talonpoikaistalojen rypäs on asettunut kapealle kohdalle saarta vesistöjen läheisyyteen. Kumpuilevat peltotilkut ovat hakamaitten ja metsälaidunten reunustamia. Tilojen rakennuskanta on vanhaa, talousrakennuksia on runsaasti ja rakennettu ympäristö on kansatieteellisesti mielenkiintoista. Mönkösmäki on säilyttänyt vanhaan maanviljelyskulttuuriin liittyvät piirteensä pitkään kestäneen maantieteellisen eristyneisyytensä vuoksi. Judinsalo on sijainnut Jyväskylän ja Korpilahden välisen vesi- ja talvitien varrella. Päijänteelle vuonna 1888 perustetuista kolmesta luotsiasemasta yksi rakennettiin Judinsaloon. Kylän halki tehtiin maantie vasta 1960-luvulla, jolloin Judinsalon ja Keihäsniemen väliseen salmeen rakennettiin silta. Ote maakuntakaavaan merkityistä rakennetun kulttuuriympäristön kohteista Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavan alueella sijaitsevat seuraavat maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt: 315 317 319 320 322 323 325 - Hakolahti ja Ylä-Hakolahti Huvila Kivilaakso Klemettilän koulu Lempään pihapiiri Moiskalan alue Mönkösmäki, joka on samalla valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Rakennetun kulttuuriympäristön nykytilasta laaditaan vielä erillinen selvitys kaavaehdotusvaiheeseen. 49(77) 7.8 PERINNEBIOTOOPIT Kaava-alueella sijaitsee inventoituja perinnebiotooppeja, niittyjä ja entisiä hakamaita. Alueiden nykytila tarkistetaan kaavaehdotukseen. 50(77) 7.9 LUHANGAN MAISEMATIEHEN LIITTYVÄT ARVOT Luhangan maisematien maiseman ja luonnonhoidon yleissuunnitelma on valmistunut 2011 (Kaisa Raatikainen, Keski-Suomen Ely-keskus). Raportti on liitetty tämän kaavaselostuksen liitteeksi, sillä raportissa on kuvattu alueen kulttuuriympäristöä ja perinnemaisemaa varsinaista tiealuetta laajemminkin. 51(77) 8. ERI MAANKÄYTTÖMUOTOJEN TAVOITTEET Yksi rantaosayleiskaavoituksen keskeisimmistä tehtävistä on sovittaa yhteen kaavoitettavaan alueeseen kohdistuvat erilaiset maankäyttötarpeet. Tällaisia erilaisia tarpeita ovat esimerkiksi loma- ja asuinrakentamisen sijoittuminen, eri elinkeinojen harjoittamiseen liittyvä maankäyttö ja rakentaminen, luonnon- ja kulttuuriympäristön sekä maisemallisten arvojen huomioiminen, alueelle kohdistuvien yleisten virkistyskäyttömahdollisuuksien turvaaminen ja suojelualueiden osoittaminen. Maanomistajien tavoitteet Maanomistajia pyydettiin toimittamaan esityksiä ja aloitteita omista lähtökohdistaan. Tämän selostuksen liitteeksi on koottu kaavoittajalle toimitetut aloitteet kaavan vireilletulovaiheesta kaavaluonnoksen laatimishetkeen asti. Mikäli yleiskaavoituksen myötä maanomistajalle tulee tarvetta muuttaa alueensa rantaasemakaavaa, muutos tulee tehdä maanomistajan aloitteesta ja toimesta maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa järjestyksessä. 9. MAANOMISTAJIEN YHDENVERTAISEN KOHTELUN TAVOITE Rantayleiskaavoja laadittaessa on tärkeää, että olosuhteiltaan samankaltaisilla rannoilla maanomistajia on pyrittävä kohtelemaan tasavertaisesti. Kaava-alueelle on laadittu uusi nykyistä havainnollisempi emätilaselvitys, jotta tilakohtaisten rantarakennusoikeuksien määrä tulisi nykyistä paremmin esille. Vallitsevan oikeuskäytännön perusteella voidaan todeta, että laajalle rantaosayleiskaavan alueelle ei voida asettaa yhtä yhtenäistä rantarakentamista ohjaavaa mitoituslukua, vaan eri osa-alueet on eroteltava erilaisiin mitoitusvyöhykkeisiin, jotka ottavat huomioon mm. rantaalueen erityiset ominaisuudet, vastarannan vaikutuksen ja luonnonympäristön ja maisemallisten arvojen erityispiirteet. 52(77) 9.1 MUUNNETUN RANTAVIIVAN MENETELMÄ Kunkin maanomistusyksikön rantarakennuspaikkojen kokonaismäärä lasketaan maanomistajan tilojen yhteenlasketun, ns. muunnetun rantaviivan pituuden perusteella. Muunnettu rantaviiva lasketaan karttarantaviivan (yleistetty rantaviiva, mittakaava noin 1:10 000) pituuden ja rantaviivan muiden ominaisuuksien perusteella. Menetelmän tavoitteena on turvata rakennusoikeuden jakautuminen tasapuolisesti eri maanomistajille. Muunnetun rantaviivan sijaan puhutaan usein myös mitoitusrantaviivasta. Muunnetun rantaviivan laskennassa on Suomessa käytetty erilaisia menetelmiä. Etelä-Savon seutukaavaliitossa kehitetty ns. Etelä-Savon malli on yksi usein käytetyistä rantaviivan muuntomenetelmistä. Tämän laskentatavan pääperiaatteena on, että kapean vesistön rannalle voidaan sijoittaa vähemmän rakentamista kuin leveän vesistön rannalle, koska lähekkäin sijoittuvat loma-asunnot häiritsevät toisiaan. Rantaviivan mittaaminen ja muuntaminen nyt laadittavassa Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavassa: Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavassa rantaviivan muuntamistapana käytetään Keski-Suomen liiton ja Etelä-Savon liiton mallista kehitettyä muuallakin Luhangassa käytössä olevaa laskentatapaa. Tässä mallissa rantaviivan pituutta laskettaessa vastarannan rakentamista rajoittava vaikutus rajoittuu 200 metrin etäisyydellä olevaan vastarantaan. Tätä kauempana oleva vastaranta ei siis vähennä mitoitusrantaviivan pituutta. Silloin, kun vastarannan tai kapean niemen vaikutusta ei ole, tilan koko todellinen rantaviiva luetaan mitoitusrantaviivan pituuteen. Tämä samanlainen rantaviivan muuntamismenetelmä on käytössä Luhangassa Suur-Päijänteen, Tammijärvi-Hauha ja pienet järvet –rantaosayleiskaavassa (v.2002), joten mittaustapa valitaan kuntalaisten tasavertaisen kohtelun perusteella lähtökohdaksi myös nyt laadittavaan PienPäijänteen rantaosayleiskaavaan. Rantaviivan mittaamisesta ja sen muuntamistavasta ei ole olemassa tarkkaa lainsäädäntöä. Kuitenkin viime vuosien oikeuskäytäntö on vahvistanut, että mikäli rantaviivan muuntamisessa ei ole otettu riittävästi huomioon vesistön kapeutta, rannan niemiä ja lahtia tai rannan rakennettavuutta, niin liian lievästi tehty rantaviivan muuntaminen on voinut johtaa muilla perusteilla lainvastaiseen lopputulokseen. Samoilla perusteilla yleiskaava ei myöskään voi perustua kauttaaltaan yhtenäiseen mitoitusvyöhykkeeseen, jossa käytettäisiin yhtä ja samaa mitoituslukua läpi koko kaavan. 53(77) 9.2 MUUNNETUN RANTAVIIVAN MITTAUS (MITOITUSRANTAVIIVA) Niemet: 1. Alle 50 m leveisiin niemiin, kannaksiin, tai saariin ei voi kaavamääräysten rantaetäisyysvaatimusten mukaan rakentaa, joten niiden rantaviivaan luetaan vain niemen tai kannaksen kanta. Muutoin kerroin on 0. 2. Kun niemen tai kannaksen leveys on 50–100 m, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan puolet. Kerroin on 0,5. Lahdet: 3. Alle 50 m leveissä lahdissa ja salmissa luetaan mitoitusrantaviivaan neljäsosa. Käytetään kerrointa 0,25. 4. Kun vesistön leveys on 50 - 100 m, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan puolet. Kerroin on 0,5. 5. Kun vesistön leveys on 100 - 200 m, rantaviivan pituudesta luetaan mitoitusrantaviivaan kolme neljäsosaa. Käytetään kerrointa 0,75. 6. Selvästi rakentamiskelvottomia pehmeikköjä tai suo- ja jyrkännerantoja ei oteta huomioon muunnetun rantaviivan pituutta laskettaessa. 7. Sellaisia kiinteistön osia, jotka ovat rannasta laskien alle 30 metriä syvyydeltään, ei oteta huomioon mitoitusrantaviivaa laskettaessa. Rakentamattomat pienet saaret Mikäli tilan edustalla on rakentamattomaksi jääviä pieniä alle 2 ha:n kokoisia saaria, edellä esitettyä vastarannan vaikutusta ei oteta tällöin huomioon, koska vastarannan rakentamisesta johtuvaa häiriövaikutusta ei tällöin ole. Rantaviivan muuntamisesta laaditaan kaavaluonnosvaiheessa erillinen kartta, jolla havainnollistetaan suoritettua rantaviivan muuntamista. 54(77) 9.3 EMÄTILAPERIAATE JA MUUT LÄHTÖKOHTAISET YLEISPERIAATTEET Oikeusvaikutteisessa, rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa rakentamisen ja rakennusoikeuden määrittämisen on perustuttava yksityiskohtaiseen tila- ja maanomistajakohtaiseen selvitykseen. Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi on tarpeen ottaa huomioon ns. hyödynnetty rakennusoikeus eli tiloista jo ennen kaavoitusta lohkottujen rakennuspaikkojen määrä. Laskentamenetelmää kutsutaan emätilaperiaatteeksi. Aikaisemmin tätä kutsuttiin myös kantatilaperiaatteeksi. Emätilaperiaatteen mukaan rakennusoikeus määritetään jonkin tietyn poikkileikkausajankohdan mukaisille perustiloille eli rakennusoikeuksien kohdistamisen lähtökohtana oleville emätiloille. Lähtökohdaksi valitaan yleensä sellainen tilan muodostumishistorian poikkileikkausajankohta, jolloin lomarakentaminen on alkanut lisääntyä kyseisellä suunnittelualueella. Yleisesti käytössä olevia poikkileikkausajankohtia ovat 1.7.1959 (rakennuslain voimaantulo) ja 15.10.1969 (rantakaavasäännösten voimaantulo). Luhangan Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavan puolella on käytetty emätilatarkastelussa poikkileikkausajankohtaa 1.7.1959, joka otetaan käyttöön myös Pien-Päijänteen rantaosayleiskaavassa. Tämä on perusteltua myös osittain tai kokonaan yhteisten, eli molemmille yleiskaava-alueille ulottuvien emätilojen vuoksi. Emätilan ranta-alueelle poikkileikkausajankohdan jälkeen muodostetut rakennuspaikat luetaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Suunnittelun lähtökohtana on, että kaikki nykyiseen voimassaolevaan yleiskaavaan rakennuspaikoiksi osoitetut rakentamattomatkin rakennuspaikat tullaan osoittamaan rakennuspaikkoina edelleen, mikäli se on yleiskaavan muiden sisältövaatimusten mukaan yhäkin mahdollista. Mitoitettavan alueen eli rantavyöhykkeen ulkopuolella (esimerkiksi yli 200-300 m etäisyydellä rantaviivasta) sijaitsevat rakennuspaikat eivät vaikuta emätilan muiden tilojen rakennusoikeuden määrään rantavyöhykkeellä. Mikäli jokin emätila on jo vanhastaan ylittänyt rakennusoikeutensa, naapurina olevan emätilan rakennusoikeus ei lähtökohtaisesti tämän seurauksena vähene. Vaikka vanha rakennuspaikka olisikin mitoitus- tai muiden kaavan pääperiaatteiden vastainen, rakennuspaikka merkitään kaavaan ja huomioidaan tilan mitoituksessa. Rantayleiskaava ei estä tällaisten rakennuspaikkojen peruskorjausta tai uusimista. Kulloinkin voimassa olevan kunnan rakennusjärjestyksen määräyksiä on kuitenkin noudatettava. 55(77) Jos maanomistajalla on omistuksessaan useita tiloja, voidaan niitä tarkastella rakennusoikeuksien sijoittamisessa ja määrittämisessä yhtenä kokonaisuutena. Mikäli osa maanomistajan tiloista sijaitsee toisen vahvistetun yleiskaavan alueella, kaavoitettavan alueen rajausta voidaan tarkentaa kaavoituksen kuluessa, mikäli nyt laadittavalla kaavalla on tarkoitus siirtää tällaista käyttämätöntä rakennusoikeutta toisen yleiskaavan alueelta. Jos emätilan muodostumisen perusteena oleva asiakirja tai oikeustoimi (lahja, kauppakirja, perinnönjako tms.) voidaan todistettavasti osoittaa laaditun tai toimitetun huomattavasti aiemmin (useita vuosia) kuin itse toimitus on rekisteröity kiinteistörekisteriin, voidaan tapauskohtaisesti harkita emätiloiksi hyväksyttävän tällaisessa toimituksessa muodostuneita tiloja, vaikka niiden rekisteröinti olisi tapahtunut 1.7.1959 jälkeen. Muita yleisiä periaatteita: Yhteisrantakerroin Omarantainen loma-asuntoyksikkö voidaan muuttaa useammaksi yhteisrantaiseksi rakennuspaikaksi kertomalla rakennusoikeus 1,5 – 3:lla. Kertoimen suuruus riippuu alueen maasto-olosuhteista ja rantaetäisyydestä. Jotta kerrointa voidaan käyttää, kaavassa rakentamiseen osoitetun korttelialueen etäisyys rannasta tulee olla vähintään 60-100 metriä. Kolminkertainen rakennusoikeus on kuitenkin mahdollista toteuttaa vain, jos rakennuspaikat eivät enää sijaitse rantavyöhykkeellä (tämä täsmennys lisätty kaavaluonnosvaiheessa). Heikko rakennettavuus tai arvokkaat luontoarvot Joillakin erityisen arvokkailla luonto-alueilla tai alueilla, joilla on poikkeuksellisen heikosti rakentamiseen soveltuvat rannat, voidaan rakentaminen osoittaa tavanomaista kauemmas rannasta. Muu kuin lomarakentaminen Yleiskaava-alueella sijaitseva maatilan talouskeskus lasketaan rantarakennusoikeutensa osalta samanarvoiseksi kuin yhden loma-asunnon rakennuspaikka. Tällaisen yleiskaavaalueella sijaitsevan talouskeskuksen saunarakennusta ei lueta erilliseksi loma-asunnon rakennuspaikaksi, jos talouskeskus sijaitsee yleiskaavoitettavalla alueella. Yleiskaava-alueella sijaitseva asuinrakennus lasketaan samanarvoiseksi kuin yhden lomaasunnon rakennuspaikka. 56(77) Matkailupalveluiden alueet Mikäli rantaosayleiskaavalla osoitetaan tavanomaisesta rantarakentamisesta tai sen mitoittamisesta merkittävästi poikkeavia matkailupalveluiden alueita, tällaisten alueiden toteuttamiseen tarvitaan yleiskaavaa yksityiskohtaisempi ranta-asemakaava. Jos matkailupalveluiden alueet ovat kokonaismitoitukseltaan tavanomaista loma-asutusta vastaavat, näillä alueilla tapahtuva loma-asuntorakentaminen voidaan ratkaista yleiskaavaan perustuen loma-asuntoina ja matkailupalvelukäyttöä tarkentavilla kaavamääräyksillä. Perusrakennusoikeus Kullekin emätilalle kuuluu lähtökohtaisesti ns. perusrakennusoikeus, jos tilan ranta on rakennuskelpoinen, eikä esimerkiksi sama maanomistaja ole jo käyttänyt tätä rakennusoikeuttaan toisaalla. Kohtuullisuusharkinta Mikäli edellä esitetyt periaatteet tai mitoitustapa johtaa jossakin tapauksessa selvästi kohtuuttomaan lopputulokseen, voidaan yleisistä periaatteista poikkeamista tapauskohtaisesti harkita. Poikkeaminen tulee tällöin perustella. 57(77) 9.4 YLEISTEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN Virkistyskäyttö ja jokamiehenoikeudet Yleiseen alueiden virkistyskäyttöön voidaan lukea kuntalaisten lisäksi myös satunnaiset matkailijat, virkistyskalastajat, veneilijät ja retkeilijät. Yleinen virkistyskäyttö tapahtuu rakentamisesta vapailla ranta-alueilla ja vesialueilla. Laadittavaan yleiskaavaan jää runsaasti eri tavoin rakentamiselta vapaita alueita. Yleiskaavassa nämä alueet palvelevat myös yleistä virkistyskäyttöä ja jokamiehen oikeuksin tapahtuvaa liikkumista. tällaisia alueita ovat tavallisesti maa- ja metsätalousalueet (M) tai maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä luonnonarvoja (MY) ja myös eri perustein suojellut alueet (SL, SL-1). Varsinaisia ulkoilu- tai virkistysalueita osoitetaan vain erityisestä syystä, mikäli katsotaan, että yleisen virkistyksen tarpeet eivät muutoin tule toteutumaan riittävissä määrin. Kaavassa osoitetaan venevalkama-alueita veneiden säilytystä ja rantautumista varten. Kaavaan osoitettavilla venevalkamilla tulee olla yleisen virkistyskäytön tai suuremman käyttäjämäärän kannalta merkitystä. Yksittäisiä tai muutamia kiinteistöjä palvelevia venepaikkoja kaavalla ei tulla osoittamaan. Mikäli maanomistaja osoittaa omistamaansa maa-aluetta merkittävissä määrin yleiseen virkistyskäyttöön esimerkiksi uuden yleisen venevalkama-alueen perustamiseksi, maanomistajalle voidaan korvata alueen luovuttaminen mitoituksen ylittävänä lisärakennuspaikkana, mikäli yleiskaavalle asetetut muut yleiset sisältövaatimukset muuten täyttyvät. Tällaisessa tapauksessa yleiseen virkistyskäyttöön tarkoitetun alueen omistus tulee luovuttaa kunnalle ja alueen luovutuksesta tulee sopia erikseen viimeistään kaavaehdotusvaiheessa. Vapaan rannan osuus Rantaosayleiskaavojen yhtenä suunnitteluperiaatteena on osoittaa mahdollisimman yhtenäisiä rakentamisesta vapaita ranta-alueita. Rakennuspaikkojen sijoittelu tulee tapahtua mahdollisuuksien mukaan useamman rakennuspaikan ryhminä. Tästä periaatteesta joudutaan välillä tinkimään mm. maanomistuksen ja rantojen erilaisen rakennettavuuden vuoksi. 58(77) Yleisesti tavoitellaan, että jokaisella rantaviivan kilometrillä olisi yhtenäinen 250 metrin pituinen rakentamaton osuus. Jos tämä ei toteudu, niin jokaisella kahdella kilometrillä tulisi olla yhtenäinen 500 metrin rakentamaton ranta-alue. Rakentamattomat vapaat ranta-alueet palvelevat tavallisesti maa- ja metsätalouden harjoittamista sekä yleistä jokamiehenoikeudella tapahtuvaa liikkumista ja virkistystä. Lisäksi näihin alueisiin luetaan alle hehtaarin saaret, joihin ei osoiteta uutta rakentamista sekä luonnonsuojeluun varatut rakentamisesta vapaat alueet. Luonnonympäristö ja suojelualueet Yleiskaavalla tulee edistää suunnittelualueella sijaitsevien arvokkaiden luonnonympäristöjen arvojen säilymistä. Kaavan luontoselvityksessä arvokkaiksi inventoidut alueet pyritään säilyttämään uuden rakentamisen ulkopuolella, mikäli se on maanomistajien tasapuolisen kohtelun ja yleiskaavan kohtuullisuuden mukaan mahdollista. Arvokkaiden alueiden mahdollinen uusi rakentaminen tulee sijoittaa alueen erityisarvot huomioiden tapauskohtaista harkintaa noudattaen. Luonnonympäristön ja –maiseman erityisarvot pyritään ensisijaisesti turvaamaan rakentamisen sijoittamisella ja rakennusoikeuksien siirroilla sekä kaavamääräyksillä. Yleiskaavalla voidaan tarvittaessa tarkastella mahdollisia rantarakennusoikeuden menetyksen korvauskysymyksiä luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi tarkoitetuilla ranta-alueilla (Natura 2000- verkostoon kuuluvat alueet tai suojeluohjelmien alueet). Korvausmenettelyä ei kuitenkaan osoiteta, mikäli asiasta on olemassa aiemmin tehty sopimus tai korvausasia on jo muutoin ratkaistu aiemman yleiskaavan laatimisen yhteydessä. Lähtökohtaisesti luonnonympäristön erityisarvot huomioidaan jo yleiskaavan mitoitusvaiheessa. Uuden rakentamisen määrä mitoitetaan siten, että se on mahdollista sijoittaa alueelle luonnonympäristön arvot huomioiden. Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöä käsitellään kokonaisuutena ja huomioidaan, että sen käsittämään kokonaisuuteen kuuluvat rakennetun ympäristön ja arkeologisten kohteiden lisäksi myös kulttuurimaisemat, perinnemaisemat ja -biotoopit. Erityishuomio kiinnitetään alueisiin joihin kohdistuu useita erityyppisiä kulttuuriympäristökohteita. Yleiskaavan tavoitteena on tärkeiden kulttuuriarvojen säilyttäminen jälkipolville. Alueen rakennuskannan arvokkaat kohteet huomioidaan kaavan laatimisen yhteydessä tehtävällä rakennetun ympäristön selvityksellä. 59(77) Rakennuksille ja rakennuskokonaisuuksille voidaan osoittaa niiden erityisarvojen säilymisen turvaavia kaavamerkintöjä. Kaavassa voidaan käyttää siten tarpeen mukaan myös suojelumerkintöjä. Alueelta inventoidut kiinteät muinaisjäännökset ovat muinais-muistolain nojalla suojeltuja. Näille alueille ei voida lähtökohtaisesti osoittaa uusia rakennuspaikkoja tai muuta kiinteää muinaisjäännöstä vaarantavaa maankäyttöä. Kulttuuriympäristön arvot huomioidaan jo yleiskaavan mitoitusvaiheessa. Uuden rakentamisen määrä mitoitetaan siten, että se on mahdollista sijoittaa alueelle kulttuuriympäristön arvot huomioiden. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen alueilla uuden rakentamisen sijoittamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Liikenneyhteydet Uudet rakentamisalueet pyritään osoittamaan jo olemassa olevan tieverkoston yhteyteen. Kaavalla ei tutkita eikä osoiteta kiinteistö- tai rakennuspaikkakohtaisia tieyhteyksiä, jotka ovat tyypillisesti erilaisia yksityisteitä. Nämä tieoikeudet rakennuspaikoille tulevat ratkaistavaksi kiinteistönmuodostamistoimitusten yhteydessä. Vesihuolto Rakennuspaikkojen vesihuolto tulee pystyä järjestämään pääosin rakennuspaikkakohtaisesti noudattaen jätevesien käsittelyssä valtioneuvoston asetuksen 209/2011 säädöksiä sekä kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Yleiskaavalla ei selvitetä eikä osoiteta rakennuspaikkakohtaisia vesihuoltojärjestelyjä lukuun ottamatta niitä uudisrakennuksia, jotka sijoittuvat vesihuoltolaitosten toiminta-alueille. Uusien rakentamisalueiden ohjauksessa huomioidaan mahdollisuudet tukeutua olemassa olevien vesihuoltolaitosten toiminta-alueisin tai niihin lähitulevaisuudessa suunniteltuihin laajentumisalueisiin. Vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla rakentamisen kokonaismäärä voi olla korkeampi, kuin muilla kaavan alueilla. 60(77) 10. MITOITUSVYÖHYKKEET Laadittava rantaosayleiskaava-alue jaetaan erilaisten olosuhteiden perusteella ns. mitoitusvyöhykkeisiin. Kullekin mitoitusvyöhykkeelle määritellään sen ominaisuuksien mukaan sopiva, teoreettinen rantarakennuspaikkojen enimmäismäärä muunnetun rantaviivan (mitoitusrantaviiva) kilometriä tai (saaren) pinta-alaa kohden. Mitoitusvyöhykkeitä laadittaessa kiinnitetään huomiota mm: • luonnonarvoihin ja luonnon herkkyyteen (suojelutarpeisiin) • maiseman herkkyyteen (avoimuuteen, peitteisyyteen, topografiaan) • vesistön ominaisuuksiin (syvyyteen, virtaamaan, veden laatuun) • alueen yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin (kylät, rakennetut tiet ja verkostot, palvelut ja niiden järjestäminen) • rakennetun ympäristön ominaisuuksin, kulttuuriympäristöön • vesihuollon järjestämisperiaatteisiin (toiminta-alueet) Laadittavan rantaosayleiskaavan alueella tulee olemaan useita eri mitoitusvyöhykkeitä, koska alue on laaja ja se käsittää olosuhteiltaan hyvin erilaisia rantoja. Luonnonoloiltaan herkille alueille osoitetaan vähemmän rakentamista kuin kulutusta paremmin kestäville alueille. Yhdyskuntarakenteellisesti edullisille alueille osoitetaan muita alueita enemmän rakentamista. Lopullinen mitoitusvyöhykejako ja kunkin vyöhykkeen rakennuspaikkojen enimmäismäärä muodostetaan eri osatekijöitä yhdistelemällä. Mitoitusvyöhykkeisiin voi tulla muutoksia kaavoituksen aikana mm. kaavan laatimisen aikana valmistuvien erillisselvitysten johdosta. Lopullinen kaavan mitoitus ratkaistaan ja hyväksytään vasta kaavaehdotusvaiheessa. 61(77) 10.1 RANTOJEN ERI MITOITUSVYÖHYKKEET Mitoitusryhmittelytapa ja sen määritelmät yhdenmukaistetaan Suur-Päijänteen rantaosayleiskaavan mukaisiksi. Mitoitusalueista muodostetaan seuraavankaltainen pääluokitus, jonka kullekin mitoitusalueelle esitetään ns. perusmitoitustaso, jota kyseisellä vyöhykkeellä normaalisti noudatetaan. Mitoitusalueella, jonkin pienemmän osa-alueen ominaisuuksien perusteella voidaan harkitusti sallia sanotun suuruinen poikkeama mitoituksessa. Harkittu poikkeama on perusteltu, jos alueen rakennettavuus tai luontoarvot poikkeavat selvästi mitoitusalueen keskiverrosta. Poikkeamaa sovelletaan erityisesti silloin, jos laskennallinen mitoitus tuottaa rakennusoikeudeksi raja-arvon (esimerkiksi desimaali on 0,5), joka pyöristyy niin, ettei lopputulos ole oikeudenmukainen tai ympäristön kannalta kestävä. Tällöin mitoituksen sallimissa joustorajoissa voidaan harkita kohtuullinen ratkaisu. Mitoitusryhmä A. Uutta rakennusoikeutta ei osoiteta. Pinta-alaltaan 4 ha tai sen alle olevat lammet. Myös muut sellaiset järvet ja lammet sekä rannanosat, jotka voidaan selvästi katsoa rakennuskelvottomiksi. Samaan ryhmään kuuluvat aluerajauksista riippumatta kaikki alle 1 ha:n kokoiset saaret sekä jo toteutuneet luonnonsuojelualueet. Alueella olevat jo rakennetut rakennuspaikat voidaan säilyttää. Mitoitusryhmä B1. Mitoitus 3,5 (+/- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Ympäristöarvoiltaan merkittävät alueet, jotka saattavat olla myös rakennettavuudeltaan poikkeuksellisen heikosti rakentamiseen soveltuvia. Yleensä pienet järvet ja lammet, jotka ovat pinta-alaltaan 4-20 ha kokoisia. Mitoitus on normaalisti 3,5 loma-asuntoa/rantaviiva-km, mutta kohteen rakennuskelpoisuuden tai luontoarvojen perusteella mitoitus voi vaihdella välillä 3 - 4 loma-asuntoa/rantaviiva-km. (vrt. voimassa olevan kaavan L-alueet) 62(77) Mitoitusryhmä B2. Mitoitus 3,5 (+/- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Siirto maanomistajan muille ranta-alueille Ympäristöarvoiltaan merkittävät alueet, joiden rakennuspaikat on pyrittävä osoittamaan maanomistajan muille ranta-alueille. Näitä alueita ovat ainakin Natura2000 ja rantojensuojeluohjelman alueet sekä ne alueet, jotka ovat erikseen todettu luonnonympäristöltään erityisen arvokkaiksi. Laskennallisena mitoitusarvona alueella käytetään 3 - 4 loma-auntoa / rantaviiva –km. (vrt. voimassa olevan kaavan RS ja K1, K2 ja K3 alueet) Mitoitusryhmä C. Mitoitus 4,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Luonnonarvoiltaan tai maisemallisesti merkittävät tai muuten rakennettavuudeltaan keskinkertaisesti rakentamiseen soveltuvat alueet. Mitoitus on normaalisti 4,5 loma-asuntoa/rantaviiva-km, mutta kohteen rakennuskelpoisuuden tai luontoarvojen perusteella mitoitus voi vaihdella välillä 4 – 5 loma-asuntoa/rantaviiva-km. Mitoitusryhmä D. Mitoitus 5,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Rannat, joilla ei ole erityisen merkittäviä luontoarvoja, mutta rannat soveltuvat lomarakentamiseenkin vain keskitasoisesti. Mitoitus on normaalisti 5,5 loma-asuntoa/rantaviiva-km, mutta kohteen rakennuskelpoisuuden tai luontoarvojen perusteella mitoitus voi vaihdella välillä 5– 6 loma-asuntoa/rantaviiva-km. Mitoitusryhmä E. Mitoitus 6,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Rannat, joilla ei ole erityisen merkittäviä luontoarvoja tai luontoarvot ovat sellaisia, että hyvin sijoiteltu loma-asutus ei niitä merkittävästi häiritse. Rannat soveltuvat rakennettavuudeltaan hyvin lomarakentamiseen. Alueen vesistö on laaja-alainen, ranta suoraviivainen ja vastarannan vaikutus etäällä suunnittelualueesta. Mitoitus on normaalisti 6,5 loma-asuntoa/rantaviiva-km, mutta kohteen rakennuskelpoisuuden tai luontoarvojen perusteella mitoitus voi vaihdella välillä 6 - 7 loma-asuntoa/rantaviiva-km. 63(77) Mitoitusryhmä F. Mitoitus 7,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Rannat, joilla ei ole erityisen merkittäviä luontoarvoja tai luontoarvot ovat sellaisia, että hyvin sijoiteltu loma-asutus ei niitä merkittävästi häiritse. Rannat soveltuvat rakennettavuudeltaan hyvin lomarakentamiseen. Yleissijaintinsa johdosta loma-asutus tukee kirkonkylän tai Tammijärven palveluja ja rakentaminen liittyy vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin. Alueelle voidaan hyväksyä jossain määrin myös vakituista asutusta olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Uudisrakentamista tarkastellaan myös hieman etäämmällä rannasta kuin muilla alueilla. Mitoitus on normaalisti 7 loma-asuntoa/rantaviiva-km, mutta kohteen rakennuskelpoisuuden tai luontoarvojen perusteella mitoitus voi vaihdella välillä 7 - 8 loma-asuntoa/rantaviiva-km. Alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävän yhtenäisen vapaan ranta-alueen muodostumiseen. Alustava mitoitusvyöhykekartta, jossa edellä esitetyt mitoitusvyöhykkeet on rajattu kartalle, on esitetty seuraavalla sivulla. Saaret: Saarissa sijaitsevien tilojen rakennusoikeus lasketaan saaren pinta-alaan perustuen: - Alle 1 ha:n saaressa ei osoiteta uutta rakennusoikeutta. Olevat loma-asunnot merkitään kaavaan vanhoina rakennuspaikkoina. 1 – 3 ha:n saaressa voi olla enintään 1 rakennuspaikka. Olevat loma-asunnot merkitään kaavaan vanhoina rakennuspaikkoina. 3 - 20 hehtaarin saaressa mitoitusarvona käytetään 1 rakennuspaikka / alkavaa kolmea hehtaaria kohden. Yli 20 hehtaarin saaret mitoitetaan kuten mantereetkin aluekohtaisen yleisen mitoitusvyöhykkeen mukaisesti. Saarialueilla uusi rakennusoikeus pyritään siirtämään saman maanomistajan manneralueille. 64(77) A. Uutta rakennusoikeutta ei osoiteta. B1. Mitoitus 3,5 (+/- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. B2. Mitoitus 3,5 (+/- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. Siirto maanomistajan muille ranta-alueille C. Mitoitus 4,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. D. Mitoitus 5,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. E. Mitoitus 6,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. F. Mitoitus 7,5 (+- 0,5) loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviiva-km. 65(77) 11. RANTAOSAYLEISKAAVAN KUVAUS 11.1 KAAVAN RAKENNE JA KAAVARATKAISUN YLEISPERUSTELU Rantaosayleiskaavalla on osoitettu alueen rantavyöhykkeelle sijoittuva rantarakennusoikeus sekä ranta-alueen maatilarakentaminen, maa- ja metsätalousalueet, säilytettäviä luontoarvoja sisältävät omaavat alueet, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet sekä muita alueita, jotka perustuvat alueen nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kaavamuutoksella on pyritty vastaamaan maanomistajien nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin tarkistamalla aiemmin hyväksyttyjä alueen rantaosayleiskaavoja mm. loma-asunnon rakennuspaikan rakennusoikeuden osalta. Rakennuspaikkojen käyttötarkoituksen muutokset on tehty mm. kunnan tekemien poikkeamislupapäätösten mukaisesti. Tarkistukset ja muutetut maankäyttöratkaisut perustuvat kaavan yhteydessä laadittuihin yleisiin mitoitusperiaatteisiin. Ranta-asemakaavat on piirretty yleispiirteisesti rantaosayleiskaavaan. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa ja sen aluevarauksissa on otettu huomioon vahvistetut maakuntakaavat sekä kaavan laadinnan aikana tehdyt selvitykset ja inventoinnit. Voimassaolevat suojelualueet ja Natura-alueet on merkitty kaavakartalle. Kaavan kokonaisrakenne ja mitoitus: - Täydennetään kaavaehdotusvaiheessa Rakentamisesta vapaaksi jäävän rantaviivan osuus: - Täydennetään kaavaehdotusvaiheessa Ranta-alueella oleva mahdollinen loma- ja asuinrakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty kaavan RA-, RA-1-, RM-1-, RM-2-, AP-1-, AP-2-, AM- ja AM-K- alueille. 66(77) 11.2 AP VAKITUINEN JA LOMA-ASUTUS Pientalovaltainen asuntoalue. Alueen rakentaminen perustuu asemakaavaan (Hepoluhdan asemakaavan laajentaminen). AP-1 Pientalovaltainen asuntoalue Merkinnällä osoitetaan ne vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat, jotka eivät rajoitu rantaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa tehokkuudella 0,10. Tämä tarkoittaa rakennusten yhteenlasketun enimmäiskerrosalan suhdetta rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 m². Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa saunan ja savusaunan sekä tarvittavan määrän talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 400 m². Rakennuspaikkojen ohjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jolle rakennuspaikka kuuluu, on osoitettu kaavakartalla avonaisella neliöllä. Täytetyt neliöt osoittavat kaavan laatimishetkellä jo toteutetut rakennuspaikat. Luku käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. AP-2 Pientalovaltainen asuntoalue Merkinnällä osoitetaan vakituiseen asumiseen tarkoitetut rakennuspaikat, jotka rajoittuvat rantaan. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa tehokkuudella 0,10. Tämä tarkoittaa rakennusten yhteenlasketun enimmäiskerrosalan suhdetta rakennuspaikan pintaalaan. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 300 m². Asuinrakennuksen lisäksi rakennuspaikalle saa rakentaa saunan ja savusaunan sekä tarvittavan määrän talousrakennuksia sekä enintään 25 m² laajuisen venevajan. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 375 m². Asuin- ja talousrakennusten tulee sijaita vähintään 40 m etäisyydellä rantaviivasta. Erillisten saunarakennusten etäisyys rantaviivasta on vähintään 15 m ja suurin sallittu koko 25 k-m². 67(77) Venevajan sijoittaminen vesialueelle tulee ratkaista erillisellä suunnittelutarveharkinnalla. Tällöin toimenpiteelle tulee saada lupa ao. vesialueen omistajalta. Mikäli venevaja sijoittuu kokonaan rantaviivasta rakennuspaikan puolelle maalle, rakennuslupa ratkaistaan suoraan rakennuslupamenettelyssä. Rakennuspaikkojen ohjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jolle rakennuspaikka kuuluu, on osoitettu kaavakartalla avonaisella neliöllä. Täytetyt neliöt osoittavat kaavan laatimishetkellä jo toteutetut rakennuspaikat. Luku käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. RA Loma-asuntoalue Merkinnällä osoitetaan rantaan rajoittuvat loma-asuntojen rakennuspaikat. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asuntorakennuksen sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakentamisen määrä määräytyy tehokkuudella 0,10. Tämä tarkoittaa enimmäiskerrosalan suhdetta rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla kuitenkin enintään 260 m². Alle 80 m² suuruisen loma-asunnon saa sijoittaa 25 m etäisyydelle rantaviivasta. Yli 80 m² suuruisen loma-asunnon ja talousrakennusten tulee sijaita vähintään 30 m etäisyydellä rantaviivasta. Erillisten saunarakennusten etäisyys rantaviivasta on vähintään 15 m ja suurin sallittu koko 25 k-m². Rakennuspaikkojen ohjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jolle rakennuspaikka kuuluu, on osoitettu kaavakartalla avonaisella ympyrällä. Täytetyt ympyrät osoittavat kaavan laatimishetkellä jo toteutetut rakennuspaikat. Luku käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. RA-1 Loma-asuntoalue Merkinnällä osoitetaan ne loma-asuntojen rakennuspaikat, jotka eivät rajoitu rantaan. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunto-rakennuksen sekä sauna- ja talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa tehokkuudella 0,10. Tämä tarkoittaa rakennusten yhteenlasketun enimmäiskerrosalan suhdetta rakennuspaikan pinta-alaan. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla kuitenkin enintään 260 m². Rakennuspaikkojen ohjeellinen sijainti sekä sen tilan alue, jolle rakennuspaikka kuuluu, on osoitettu kaavakartalla avonaisella ympyrällä. Täytetyt ympyrät osoittavat kaavan laatimishetkellä jo toteutetut rakennuspaikat. Luku käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän. 68(77) 11.3 AM MAATILAT JA METSÄTALOUS Maatilojen talouskeskusten alue Maatilojen talouskeskusten alueena on osoitettu nykyiset maatilojen talouskeskusten alueet. AM-alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouteen sekä muuhun vastaavaan elinkeinotoimintaan liittyviä rakennuksia. Uusien rakennusten etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 40 metriä. Rakennuspaikalle saa rakentaa tilakokonaisuuteen liittyviä saunarakennuksia. Saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta on vähintään 15 m ja suurin sallittu koko 25 k-m². Maatilasaunan rakennuspaikkaa ei saa maanmittaustoimituksella muodostaa omaksi kiinteistökseen, jotta saunarakennus säilyy nimenomaan maatilan käytössä olevana saunana. Lisäksi yleiskaava-alueella maatilan talouskeskuksen käyttöön saa rakentaa yhden korkeintaan 25 k-m² suuruisen venevajan. Jos venevaja tulee useamman kuin yhden käyttäjän yhteiskäyttöön, rakennus saa olla edellä mainittua suurempi. Venevajan sijoittaminen vesialueelle tulee ratkaista erillisellä suunnittelutarveharkinnalla. Tällöin toimenpiteelle tulee saada lupa ao. vesialueen omistajalta. Mikäli venevaja sijoittuu kokonaan rantaviivasta rakennuspaikan puolelle maalle, rakennuslupa ratkaistaan suoraan rakennuslupamenettelyssä. M Maa- ja metsätalousalue Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § 2. momentin perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita rantaviivasta lukien noin 150 m leveällä maakaistalla. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty kaavan rakentamisen salliville alueille (AP-, AM-, RA- ja RM-alueille). Alueella voi kuitenkin sijaita erikseen merkittäessä tilakohtainen saunarakennus. MY Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueen metsien ja maan käsittelyssä tulee huomioida alueen ympäristön erityiset arvot. Maankäyttö- ja rakennuslain 43 § 2. momentin perusteella määrätään, että asuin- ja lomarakennuksien rakentamista ei sallita rantaviivasta lukien noin 150 m leveällä maakaistalla. Alueen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty kaavan rakentamisen salliville alueille (AP-, AM-, RA- ja RM-alueille). 69(77) 11.4 MATKAILU Kaava-alueen matkailuelinkeinot painottuvat loma-asuntojen vuokraamistoimintaan. RM-1 Matkailupalvelujen alue Alueelle saa rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia. Alueen rakentaminen edellyttää tarkempaa kaavoitusta ja alueen rakentamisen tulee perustua ranta-asemakaavaan. Luku alueen käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa alueen suurimman sallitun kokonaisrakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. RM-2 Matkailupalvelujen alue Alueelle saa rakentaa kokoontumistiloja sekä matkailua palvelevia loma-asuntoja. Luku alueen käyttötarkoituksen yhteydessä osoittaa alueen suurimman sallitun kokonaisrakennusoikeuden kerrosalaneliömetreinä. Rakennuslupa tavanomaiseen loma-asuntoon rinnastettavaan matkailua palvelevaan rakentamiseen voidaan myöntää suoraan tähän yleiskaavaan perustuen. RM-3 Matkailupalvelujen alue Alueelle saa rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia. Vanha rakennuspaikka, jota käytetään matkailua palvelevana loma-asuntona. Alueelle saa rakentaa enintään kaksi erillistä majoitusrakennusta, sekä sauna- ja talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu rakennusoikeus on enintään 135 k-m². Rakennuspaikkaa ei saa maanmittaustoimituksella osittaa. 70(77) 11.5 VR RETKEILY- JA VIRKISTYS Retkeily ja ulkoilualue Alueella sallitaan virkistys- ja retkeilykäyttöä palveleva rakentaminen. Muu virkistys tapahtuu kaava-alueen maa- ja metsätalousalueilla jokamiehenoikeuteen perustuen. 71(77) 11.6 SL SUOJELUVARAUKSET JA SÄILYTETTÄVÄT KOHTEET Suojelualue Luonnonsuojelualueina osoitetaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut tai rauhoitettavaksi tarkoitetut valtion toimesta toteutettavat alueet. Alueisiin kohdistuu merkittäviä luonnonarvoja. Suojelualueet merkitään kaavaan joko aluemaisina tai kohdemerkinnöin. /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Sl Suojelukohde. Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu kohde. Sr Suojeltava rakennus. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistoriallisen rakennetun ympäristön kokonaisuus, ominaispiirteet ja identiteetti. Sm Muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen tai muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Kohteen sijainti on toisinaan likimääräinen ja alueelle suunnitelluista maankäytön muutoksista tulee olla yhteydessä Keski-Suomen museoon. 72(77) 11.7 LIIKENNE JA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO Liikenneverkon muodostavat alueen yleiset ja yksityiset tiet, jotka ovat pääosin jo rakennettu koko kaava-aluetta palvelevaksi. 11.8 RANTAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja –määräykset ovat tämän selostuksen mukana erillisenä liitteenä. Kaavassa on annettu käyttötarkoituskohtaisten määräysten lisäksi ns. yleisiä noudatettavia kaavamääräyksiä. 73(77) 12. RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arviointi täydentyy kaavaehdotusvaiheessa. Kulttuuriympäristö - Rakennettu kulttuuriympäristö, kulttuuri- ja perinnemaisemat, rakennussuojelukohteet - Muinaismuistot yms. erityiskohteet Alustava arvio: Kaavaluonnoksessa arvokkaat suojeltavat tai muuten säilytettävät rakennetun kulttuuriympäristön kohteet ja perinnemaisemat on merkitty säilytettäväksi. Kaavalla ei vaaranneta em. arvoja. Rajausten ulottuvuus/merkintöjen riittävyys ratkaistaan kaavoituksen kuluessa käytävällä vuoropuhelulla ja viranomaislausuntojen pohjalta. Kaavaehdotukseen liitetään rakennetun ympäristön erillisselvitys. Luonnonympäristö - Natura 2000- verkoston alueet, suojelu- ja suojeluohjelmien alueet, luonnonmuistomerkit ja lakikohteet Rauhoitetut, uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat eliölajit Ns. Direktiivilajit Muut luontoarvot, maisema-arvot Geologiset arvot Pohjavesialueet Vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet Alustava arvio: Kaavaluonnosta laadittaessa on otettu huomioon luonnonympäristön ja maiseman erityiset arvot. Luonnonympäristön ja elinympäristöjen turvaamiseksi laadittujen rajausten ulottuvuus/merkintöjen riittävyys ratkaistaan kaavoituksen kuluessa käytävällä vuoropuhelulla ja viranomaislausuntojen pohjalta. Lopputuloksena syntyy kaavaratkaisu, jossa on otettu riittävällä tavalla huomioon luonnonympäristön erityiset arvot. 74(77) Sosiaaliset vaikutukset - Vaikutusalueen maanomistajat, asukkaat Alueen virkistyskäyttäjät, matkailijat Palvelut, virkistyskäyttömahdollisuudet, jokamiehenoikeudet Täydennetään kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Yhdyskuntarakenne, tekninen huolto - Olevien rakenteiden hyväksikäyttö, palveluiden saavutettavuus, energiahuolto, kunnallistekniikka, tiestö, vapaat rannat ja venevalkamat Täydennetään kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Taloudelliset vaikutukset - Kiinteistöjen arvo, kuntatalous, elinkeino- ja yritystoiminta, maa- ja metsätalous sekä matkailu Täydennetään kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Liikenteelliset vaikutukset - Arvioidaan kaavan liikenteelliset vaikutukset henkilöautoliikenteen, joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen (lasten omaehtoinen kulkeminen) näkökulmista, vaikutukset liikenneturvallisuuteen Täydennetään kaavaluonnoksesta saadun palautteen perusteella. Kokonaisvaltaisempi kaavaratkaisun vaikutusten arviointi liitetään kaavaehdotukseen. 75(77) 13. KAAVOITUKSEN ERI VAIHEET JA PÄÄTÖKSENTEKO 1. 2. KAAVOITUKSEN VIREILLETULOKUULUTUS 19.6.2013 - VANHAN KAAVA-ALUEEN KAIKILLE LAINHUUTOREKISTERIN MUKAISILLE MAANOMISTAJILLE LÄHETETTIIN TIEDOTEKIRJE LÄHTÖTIETOJEN HANKINTA, EMÄTILASELVITYS, NYKYTILANTEEN SELVITTÄMINEN, HEINÄ-LOKAKUU 2013 3. 4. KAAVOITUKSEN 1. VIRANOMAISNEUVOTTELU PIDETTIIN VIREILLETULOVAIHEEN YLEISÖTILAISUUS, KUULUTUS JA KIRJEET YLEISÖTILAISUUS PIDETTIIN 5. KUULUTUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN (OAS) NÄHTÄVILLÄOLOSTA (17.10 – 18.11.2013). 16.10.2013 - KIRJEET ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE MAANOMISTAJILLE 10.10.2013 6. KAAVAN VALMISTELUVAIHE, PERUSSELVITYSTEN LAATIMINEN, MAANOMISTAJIEN MAHDOLLISET KAAVAMUUTOSALOITTEET SYYSKUU 2013 LOKAKUU 2014 7. KAAVA-ALUEELLE ON LAADITTU LIITO-ORAVASELVITYS JA LUONTO- JA MAISEMASELVITYS KEVÄT - KESÄ 2014 - 8. SELVITYSTEN TULOKSET HUOMIOIDAAN KAAVALUONNOSTA LAADITTAESSA RAPORTIT VALMISTUNEET LOKAKUUSSA 2014 KAAVAN VALMISTELUVAIHEEN KUULEMINEN JA KAAVALUONNOKSEN ASETTAMINEN YLEISESTI NÄHTÄVILLE, KUNNANHALLITUS 17.11.2014 - YLEISÖTILAISUUS 2.12.2014 SEKÄ MAHDOLLISUUS ESITTÄÄ MIELIPITEITÄ LAADITTAVAAN KAAVAAN, - 9. 24.9.2013 18.9.2013 27.9.2013 KAAVALUONNOS ASETETAAN YLEISESTI NÄHTÄVILLE: 27.11 – 31.12.2014 TÄLLÖIN KAAVOITUKSEN OSALLISET VOIVAT JÄTTÄÄ SUUNNITELMISTA MIELIPITEENSÄ. NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA KUULUTETAAN JA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE MAANOMISTAJILLE LÄHETETÄÄN ASIASTA TIEDOTE KIRJEENÄ. (Kirjeet postitettu viikkoa ennen) KAAVALUONNOKSESTA PYYDETÄÄN VIRANOMAISLAUSUNNOT - MARRASKUU 2014 – TAMMIKUU 2015 KUNNASSA KÄSITELLÄÄN KAAVALUONNOKSESTA JÄTETYT MIELIPITEET SEKÄ VIRANOMAISTEN ANTAMAT LAUSUNNOT SAATU PALAUTE HUOMIOIDAAN KAAVAEHDOTUSTA VALMISTELTAESSA 10. KAAVAEHDOTUSVAIHE, KEVÄT 2015 - KAAVAEHDOTUKSEN LAATIMISESSA OTETAAN HUOMIOON KAAVALUONNOKSESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET SEKÄ LAADITUT SELVITYKSET - KAAVAEHDOTUS ASETETAAN YLEISESTI NÄHTÄVILLE 30 PÄIVÄN AJAKSI. - TÄLLÖIN KAAVOITUKSEN OSALLISET VOIVAT JÄTTÄÄ KAAVAEHDOTUKSESTA MUISTUTUKSIA KIRJALLISESTI - EHDOTUKSEN NÄHTÄVILLE ASETTAMISESTA KUULUTETAAN JA ULKOPAIKKAKUNTALAISILLE MAANOMISTAJILLE LÄHETETÄÄN ASIASTA TIEDOTE - KAAVAEHDOTUKSESTA PYYDETÄÄN VIRANOMAISLAUSUNNOT 11. 2. VIRANOMAISNEUVOTTELU - MAHDOLLISTEN KAAVAMUISTUTUSTEN JA LAUSUNTOJEN KÄSITTELY 12. KAAVAN HYVÄKSYMINEN KUNNANVALTUUSTOSSA, ARVIOLTA KEVÄÄLLÄ V. 2015. 76(77) 14. KAAVAN TOTEUTTAMINEN Pääosa kaavan toteuttamisesta tapahtuu yksityisten maanomistajien toimesta alueelle rakennettavina pientaloina ja loma-asuntoina. Kunnan toteutettavat alueet: - Täydennetään kaavaehdotukseen Valtion toteutettavat alueet: - Täydennetään kaavaehdotukseen Luhangassa 7.11.2014, 17.11.2014 Jari Lämsä 77(77)
© Copyright 2024