NIEMENHARJUN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS
PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 NIEMENHARJUN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kaavaselostus 3.8.2015 ASIANUMERO 697/502/2015 Kunnanhallitus 1.6.2015 Ehdotus nähtävillä 9.6.-8.7.2015 Kunnanhallitus 3.8.2015 Kunnanvaltuusto 3.8.2015 1 (57) PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 2 (57) SISÄLLYSLUETTELO 1 2 3 4 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT...................................................................................... 5 1.1 Tunnistetiedot ................................................................................................. 5 1.2 Kaava-alueen sijainti ja vaikutusalue .................................................................. 6 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus ................................................................................... 6 1.4 Kaavaprosessin vaiheet .................................................................................... 6 LÄHTÖKOHDAT......................................................................................................... 7 2.1 Alueen yleiskuvaus .......................................................................................... 7 2.2 Luonnonympäristö ja maisema .......................................................................... 7 2.2.1 Maaperä ............................................................................................. 7 2.2.2 Luontotyypit...................................................................................... 10 2.2.3 Pesimälinnusto .................................................................................. 11 2.2.4 Liito-orava ........................................................................................ 11 2.2.5 Viitasammakko .................................................................................. 12 2.2.6 Pohjavesialue .................................................................................... 12 2.2.7 Vesistö ............................................................................................. 13 2.2.8 Suojelualueet ja Natura-alueet............................................................. 13 2.2.9 Johtopäätökset .................................................................................. 14 2.3 Kulttuuriympäristö ......................................................................................... 15 2.4 Pilaantuneet maat ......................................................................................... 17 2.5 Tekninen huolto ............................................................................................ 18 2.6 Liikenne ....................................................................................................... 18 2.6.1 Nykytilanne....................................................................................... 18 2.6.2 Liikennemäärät ja liikenneturvallisuus................................................... 18 2.6.3 Joukkoliikenneyhteydet....................................................................... 18 2.6.4 Liikenteen perusennuste ..................................................................... 19 2.7 Maanomistus ................................................................................................ 19 SUUNNITTELUTILANNE ............................................................................................ 20 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ................................................. 20 3.2 Maakuntakaavoitus ........................................................................................ 21 3.3 Yleiskaava .................................................................................................... 25 3.4 Asemakaava ................................................................................................. 26 3.5 Rakennusjärjestys ......................................................................................... 26 3.6 Tonttijako..................................................................................................... 26 3.7 Rakennuskiellot ............................................................................................. 27 3.8 Pohjakartta................................................................................................... 27 3.9 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset ................................................................. 27 3.9.1 Niemenharjun matkailualueen maankäytön ja rakennusten suunnittelu 2014-2015........................................................................................ 27 3.9.2 Valtatien 4 liittymäjärjestelyt Niemenharjun kohdalla rakennussuunnitelmat 2015 ................................................................ 28 3.9.3 Matkailualueen liikenteellinen suunnittelu 2015 ...................................... 30 3.9.4 Melumallinnus, -mittaus ja melusuojauksen suunnittelu........................... 30 3.9.5 Luettelo laadituista selvityksistä ja suunnitelmista .................................. 34 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ................................................................... 35 4.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset......... 35 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö ............................................................................. 36 PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 4.2.1 4.2.2 4.2.3 4.2.4 5 6 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 3 (57) Osallliset .......................................................................................... 36 Vireilletulo ........................................................................................ 36 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................ 36 Viranomaisyhteistyö ........................................................................... 37 4.3 Asemakaavan tavoitteet ................................................................................. 37 4.4 Kaavaluonnos ............................................................................................... 37 4.5 Laatimisvaiheen kuuleminen ja sen vaikutukset kaavaan..................................... 38 4.6 Kaavaehdotus ............................................................................................... 39 4.7 Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja vastineet niihin...................................... 39 ASEMAKAAVAN KUVAUS .......................................................................................... 43 5.1 Yleiskuvaus .................................................................................................. 43 5.2 Mitoitus........................................................................................................ 43 5.3 Korttelialueet ................................................................................................ 44 5.4 Muut alueet .................................................................................................. 45 5.5 Tekniset verkostot ja reitit .............................................................................. 45 5.6 Erityismerkinnät ............................................................................................ 45 5.7 Nimistö ........................................................................................................ 46 5.8 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ................................... 46 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI............................................................................ 47 6.1 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset ............................................................... 47 6.2 Liikenteelliset vaikutukset ............................................................................... 48 6.2.1 Asemakaavan tuottamat liikennemäärät alueittain .................................. 48 6.2.2 Asemakaavan tuottamat liikennemäärät tieverkolla ................................ 49 6.2.3 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen.............................. 50 6.2.4 Johtopäätökset .................................................................................. 51 6.2.5 Melu ................................................................................................ 51 6.3 Kaupalliset vaikutukset................................................................................... 52 6.3.1 Palvelutarjonnan kehitys ..................................................................... 52 6.3.2 Kaupan palveluverkon kehitys ............................................................. 53 6.3.3 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset ................................................ 53 6.3.4 Toimivan kilpailun edellytykset ............................................................ 54 6.3.5 Kaupan palvelujen saavutettavuus ....................................................... 54 6.3.6 Keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset ................................. 55 6.3.7 Työllisyys- ja yritysvaikutukset ............................................................ 55 6.4 Vaikutukset ilmastoon / ilmastomuutoksen huomioiminen ................................... 56 6.5 Kulttuuri- ja muut vaikutukset......................................................................... 56 7 KAAVAN TOTEUTUS................................................................................................. 57 8 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET .......................................................................... 57 KAAVAKARTTA 1:2000 (3.8.2015) LIITE 1 / Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivitetty 1.6.2015) LIITE 2a / Luontoselvitys - nykytila (kirjalliset lähteet) 2015 LIITE 2a / Luontoselvitys - nykytila (maastokäynti) 2015 LIITE 3a / Meluselvitys 2015 (Sito Oy) LIITE 3b / Melumittaus 2015 (Sito Oy) LIITE 4 / Muistio – viranomaisneuvottelu 14.1.2015 LIITE5 / Rakennusinventointi (ote Niemenharjun osalta) 2015 FCG Oy / KIOSKI-tietokantaan) PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 4 (57) LIITE 6 / Vt 4 liittymävaihtoehdot (luonnos) (SITO Oy) 2015 LIITE 7 / Luonnosvaiheen vastineet LIITE 8 / Muistio – neuvottelu liittymäjärjestelyt (kunta – ELY-keskus) LIITE 9 / Liikenteellisten vaikutusten arviointi 2015 (SITO Oy) LIITE 10 / Maaperän pilaantuneisuustutkimus 2014 LIITE 11 / Seurantalomake LIITE 12 / Ehdotusvaiheen lausunnot AIEMMAT SELVITYKSET JA LÄHDEMATERIAALI: Pihtiputaan rakennusinventoinnin päivitys 2011 (K-Suomen museo, Saija Silén) Pihtiputaan kulttuuriympäristöohjelma 2007 / POTKU-hanke (K-S ympäristökeskus, Saija Silen) Keski-Suomen modernin rakennusperinnön inventointihanke 2012-2014, Pihtiputaan keskusta, Sini Saarilahti. Maakuntakaavan taustaselvitykset (2005) − Muinaismuistojen täydennysinventointi maakuntakaavaa varten, Keski- Suomen museo / arkeologi Miikka Kumpulainen 2005. Niemenharjun vanhainkodin alueen muinaismuistokartoitus (2006), Mikroliitti Oy. Kaupan rakenneselvitys, FCG 2011. Kaupallisten selvitysten täydentäminen – Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista, Keski-Suomen liitto, FCG 2012. Kauppa ja Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava, kaupan taustamuistio, Keski-Suomen liitto 2013. Kaupan palveluverkkoselvitys, Osa 1: Keski-Suomen kaupallinen selvitys, FCG, 2010. Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma taustaselvityksineen, KeskiSuomen liitto, 2012. Pihtiputaan taajaman kehittämishanke tausta-aineistoineen (maisema, liikenne, kaupalliset palvelut) 2011-2012 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy) / Niemenharjun alueen linnustoselvitys (pesimälinnusto) syyskesä 2014 (FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy). Muuttolinnusto selvitetään osana luontoselvitystä ennen ehdotusvaihetta. Hotelli Niemenharjun maaperän pilaantuneisuus tutkimus 25.7.2014 (Ramboll Oy) Muu käytettävä aineisto: Museoviraston muinaisjäännösrekisteri, Kioski-tietokanta (rakennetun kulttuuriympäristön inventointiaineistoa), Oiva-paikkatietoaineistot PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 5 (57) NIEMENHARJUN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Niemenharjun matkailualueen muutos ja laajennus asemakaavan Kaavan päiväys: 3.8.2015 Alueen määrittely: Asemakaavan muutos koskee Pihtiputaan asemakaavan retkeily- ja leiriytymisaluetta (RR), luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä niihin liittyviä katu- ja yleisentien alueita. Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä 18:15, 19:44, 29:36, 75:1, 878:35 sekä osakaskunnan omistamaa yhteistä vesialuetta 601-876-1-0 (Lylylampi) ja osaa tilasta 137:15. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu erillispientalojen korttelialue / kehittämisalue (AO/ke), liikerakennusten korttelialue (KL-2), matkailua palvelevien rakennusten korttelialue / matkailukeskus (RM-1) ja niihin rajoittuvat puisto-, suojaviher- ja vesialueet sekä katualue ja yleisen tien alue. Kaavan laatija: Pihtiputaan kunta / Wiitaunioni maankäyttö Helena Raatikainen, aluearkkitehti, YKS 413 Osoite: Keskustie 9 44800 PIHTIPUDAS Puhelin: 044 4597 389 Sähköposti: [email protected] Asianumero: 697/502/2015 Vireilletulo: 17.2.2015 (kuulutus) Kunnanhallitus hyv.: 3.8.2015 § 135 Kunnanvaltuusto hyv.: 3.8.2015 § 48 PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 1.2 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 6 (57) Kaava-alueen sijainti ja vaikutusalue Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen suunnittelualue sijaitsee entisen Niemenharjun motellin alueella, noin 2,6 kilometriä Pihtiputaan keskustaajamasta etelään. Aluetta rajaa idässä Niemenharju ja sen takana Kolima-järvi sekä lännessä nelostie, jonka vastakkaisella puolella on Rupon teollisuusalue. Sekä maankäyttöä että nelostien palvelutasotavoitteita palvelevat liittymäratkaisut valtatien itäpuolella ovat tärkeimpiä ratkaistavia asioita kaavan suunnittelussa. Suunnittelualue on kooltaan noin 25,45 ha. 16 95 3 111.5 65 70 5216 P IH TIPU D AS 448 6571 PIHTIPUDAS 638 115.2 115.8 1. 2 4 136.8 113.9 NIEMENHARJUN MATKAILUALUE 16 951 112.0 KUVA 1. Suunnittelualueen sijainti on osoitettu punaisella ja kaavan likimääräinen vaikutusalue sinisellä rajauksella. Kaavalla on vaikutuksia myös kauemmas nelostien palveluihin. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos ja laajennus. Kaavan tarkoituksena on mahdollistaa alueen matkailukeskuksen sekä siihen liittyvien välittömien liittymäjärjestelyjen toteuttaminen huomioiden myös valtatien pitkän aikavälin kehittämistarpeet. 1.4 Kaavaprosessin vaiheet - kaavoituspäätös 1.10.2012 § 211 - aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.1.2015 - vireilletulo-kuulutus + OAS nähtävillä 17.2.2015 - perusselvitykset 2014-2015 PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 7 (57) - kaavaluonnos 7.4.2015 - kaavaluonnos nähtävillä 15.4.-28.4.2015 - kaavaehdotus 1.6.2015 - kaavaehdotus nähtäville 9.6.-8.7.2015 - tarvittaessa viranomaisneuvottelu - kaavan hyväksyminen 3.8.2015 khall, 3.8.2015 kvalt 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavan muutoksen ja laajennuksen suunnittelualue sijaitsee entisen Niemenharjun motellin alueella, noin 2,6 kilometriä Pihtiputaan keskustaajamasta etelään. Aluetta rajaa idässä Niemenharju, jonka takaa avautuu Kolimajärvi. Lännessä aluetta rajaa nelostie ja sen takana Rupon teollisuusalue. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 25,45 ha. 2.2 Luonnonympäristö ja maisema 1 Alueen luonto- ja maisemaselvitys laadittiin kahdessa vaiheessa FCG Oy:n toimesta. Luonnosvaiheessa selvitys perustui kirjallisiin ja sähköisiin lähteisiin. Ehdotusvaiheessa selvitystä päivitettiin ja täydennettiin maastokäyntien pohjalta. Selvitysalue sijoittuu valtakunnallisessa maisemamaakuntajaossa itäisen JärviSuomen, Keski-Suomen järviseudun pohjoisosaan, jossa maisemamaakunta vähitellen vaihettuu Suomenselän karuksi vedenjakajaseuduksi. 2.2.1 Maaperä Niemenharju on Koliman rannalla oleva harjuselänne ja maisemallisesti merkittävä kohde. Se on osa luode-kaakkosuuntaista Pieksämäen-Pihtiputaan-Reisjärven harjujaksoa. Harju on kapea ja sen keskiosa on selännemäinen ja luoteisosalla tasainen ja matala. Harjun maaperä on pääasiassa hiekkaa ja hiekkaista soraa. Harjun laidoilla maaperä on hienoa hiekkaa ja hietaa. Hiesua on Lylylammen rannalla. 1 Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnon nykytila 2014, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy sekä Niemenharjun alueen luontoselvitys 2015, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 KUVA 3. Alueen maaperä (GTK 2015). Lähde Luontoselvitys / liite 2a. 8 (57) PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 9 (57) 4 5 6 7 KUVAT 4,5,6,7. Ruopattava painanne Lylylammen rannalla (4), Niemenharjun länsirinnettä (5), Lylylampeen rajautuvaa caravan-aluetta (6) ja kapea isovarpuräme (7). PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.2.2 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 10 (57) Luontotyypit KUVA 8. Alueen luontotyyppikartta. Lähde Luontoselvitys ( liite 2b.). Alueen itäosan muodostaa Niemenharjun harjualue, jossa puusto on pääosin varttunutta ja vanhaa mäntyä (Kuva 8, kuvio 1). Kasvupaikka on kuivahkoa kangasta (VT, puolukkatyyppi). Alueella on leirintään liittyvää tiestöä ja runsaasti mökkejä. Metsäpohja on monin paikoin kulunut ja osin heinittynyt. Puusto on iäkästä, mutta lahopuustoa ei juuri esiinny lukuun ottamatta Lylynlammen itärantaa, jossa sitä on niukalti. Niemenharjun ja Harjulan tilan välisessä painanteessa on pieni suoala (Kuva 8, kuvio 2 sekä kuva 7), jonka pääosan muodostaa isovarpuräme. Suo vaihettuu hyvin kapean kangasrämeen kautta kangasmetsiin. Suolta on poistettu lumen kaatamia ja katkomia mäntyjä. Harjulan tilan itäpuolella on kapea kaistale tuoreen kankaan (MT, mustikkatyyppi) varttunutta sekametsää (Kuva 8, kuvio 3). Puustossa on kookkaita kuusia ja mäntyä sekä koivua. Pääosan alueesta muodostaa entisen matkailukohteen ympäristön piha-alueet, maatilan pihapiiri ja eriasteisesti viljellyt peltomaat (Kuva 8, kuvio 4). Alueen rakennuksia on purettu ja rannan osin pensaikkoa kasvavaa aluetta on raivattu avoimeksi. Avoimen alueen länsipuolella on vanhalle peltomaalle syntynyt varttuva koivikko, jonka alueella on runsaasti lahopuuta (Kuva 8, kuvio 5). Kuvion laidalla kulkee vanhassa ojalinjassa puro, johon liittyy monimuotoista kasvillisuutta. Tyypillisiä lajeja ovat luhtalitukka, mesiangervo, rönsyleinikki, metsäimarre, hiirenporras, nokkonen ja punaherukka. Aivan alueen länsiosissa on vanhalle viljelysmaalle syntynyt nuori kuusikko (Kuva 8, kuvio 6). Lylynlammen rannalla on hyvin pieni rantasuo Lylynlammen koillisnurkassa (Kuva 8, kuvio 7.). Ranta on perattu pensaikoista vanhoihin peltoihin rajautuvien rantaosuuksien kohdalla. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.2.3 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 11 (57) Pesimälinnusto Kaava-alue on osin rakennettua ja muutenkin vilkkaasti liikennöityä. Häiriötekijöistä johtuen vaateliaan ja aran metsälajiston, kuten suurten petolintujen esiintyminen alueella ei ole mahdollista. Alueella esiintyy tavanomaista metsien, avomaiden ja viljelysalueiden linnustoa. Alueella on varttunutta puustoa, mutta häiriötekijöiden johdosta alue ei ole erityisen houkutteleva vanhojen metsien lajistolle. Alueen metsäisillä osilla havaittiin lehtokurppa, rautiainen, räkättirastas, punakylkirastas, pajulintu, hippiäinen, töyhtötiainen, sinitiainen, talitiainen, peippo ja vihervarpunen. Lylynlammen rantapelloilla todettiin yksi kuovireviiri. Kaava-alue rajautuu Lylynlampeen, jonka rantaviivasta pohjoisosa kuuluu kaava-alueeseen. Lammen pienen koon johdosta kaavan mahdolliset vaikutukset ulottuvat kuitenkin koko lammen alueella, mistä johtuen pesimälinnusto laskettiin koko lammen osalta. Paikalle tehtiin myös täydentävä käynti 15.5., jolloin lajiston ja yksilömäärien todettiin säilyneen pääosin samana. Lylynlammella havaittu lajisto ja havaintojen perusteella tehty arvio lammen pesimälajistosta on esitetty alla olevassa taulukossa. Lylynlammella havaittu vesilinnusto. Linnuston esiintyminen Lylynlammella painottuu sen etelä- ja länsireunalle, missä ovat rehevimmät ilmaversoiskasvustot. Lammella havaitut yksilömäärät olivat lammen kokoon nähden varsin korkeita ja pesimälajisto on monipuolinen. Vaarantuneen (VU) tukkasotkan parimäärä on huomattava. Parimäärä ylittää Maakunnalliset lintualueet –hankeessa määritellyn maakunnallisesti merkittävän pesimäalueen raja-arvon, joka on tukkasotkan osalta 5 paria. Edellisvuodelta lammelta ilmoitetusta toisesta vaarantuneesta lajista, mustakurkku-uikusta ei nyt saatu havaintoa 2.2.4 Liito-orava Harjulan talon itäpuolella on kapealti varttunutta kuusipuustoa alueella, jossa kasvupaikkana on mustikkatyypin kangas. Tällä alueella liito-oravan esiintyminen on silmämääräisen arvion perusteella mahdollista. Merkkejä lajin oleskelusta ei kuitenkaan saatu huolellisesta papanaetsinnästä huolimatta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.2.5 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 12 (57) Viitasammakko Viitasammakkoa havainnoitiin kaavoitettavalta alueelta aamuntunteina. Lylynlammen rantaosuus voi olla soveltuvaa aluetta lajin esiintymiselle, mutta kartoituksessa sitä ei havaittu. Linnuston tavoin viitasammakolle sopivimmat alueet Lylynlammella sijoittuvat kaava-alueen ulkopuolelle lammen etelä- ja länsiosiin. 2.2.6 Pohjavesialue Niemenharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0960101) kattaa lähes koko kaava-alueen. Varsinainen muodostumisalue sijoittuu Niemenharjulle, jolla on vedenottamo. Alueen kokonaispinta-ala on 1,74 km ja muodostumisalueen pinta-ala on 0,91 km . Pohjavesi virtaa harjun luoteisosassa luoteesta kaakkoon kohti Niemenharjun vedenottamoa. Niemenharjun vedenottamon kaakkoispuolisella alueella pohjavesi virtaa kaakosta luoteeseen kohti vedenottamoa. 2 2 KUVA 10. Niemenharjun vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (0960101). Lähde Luontoselvitys / liite 2a. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.2.7 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 13 (57) Vesistö Kaava-alue rajautuu Kolimaan (14.472) ja pieneen Lylylampeen (14.472.1.025). Kolima on suuri vähähumuksinen järvi, jonka veden laatu on erinomainen. Lylynlammesta on muutama vesilaatutieto 1970- luvulta (1972, 1973 ja 1977). Niiden tietojen perusteella Lylylampi on rehevä lampi. Lylynlammen vesiala on 17,2 ha. Sen kokonaisrantaviiva on 1,8 km ja keskisyvyys 1,6 m. Lylylammen vesilaatutiedot pintavedestä vuodelta 1973 ja 1977. Suure Hapen kylläs‐ tysaste Happi, liukoi‐ nen Kemiall. hapen kulutus CODMn Kokonaisfosfo‐ ri Kokonaistyppi Lämpötila pH Sameus Väriluku Yks. kyll.% 29.3.1973 23 19.1.1977 38 mg/l 2,2 5,2 mg/l 8,5 8,9 μg/l 48,0 22,0 μg/l °C 1200 2,2 6,50 1,0 41 330 1,1 6,80 1,0 60 FNU mg Pt/l Lylylammen viimeisimmät vesinäytteet on otettu 17.6.2014 (Jyväskylän ympäristölaboratorio). Tutkimustulosten mukaan veden PH on 7.3 ja liuennut happi 6.9 mg/l. Järven happitilanne on kohentunut ja PH-arvo on hivenen noussut. 2.2.8 Suojelualueet ja Natura-alueet Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Kolima Natura-alueen (FI0900072) Putikonlahden osa-alue on noin 1,5 km päässä pohjoisessa ja Koliman osa-alue etelässä noin 1,9 km päässä kaavaalueesta. Lähin luonnonsuojelualue on Ruuskan luonnonsuojelualue (YSA200082). Se sijaitsee Kolima Natura-alueella. KUVA 11. Niemenharjun matkailualueen sijainti on osoitettu punaisella rajauksella. Valtatien länsipuolella on Rupon teollisuusalue. Matkailualue rajautuu idässä Niemenharjuun ja etelässä Lylylampeen.. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.2.9 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 14 (57) Johtopäätökset Selvitysalueelta ei löytynyt huomioitavia suojeltavia tai uhanalaisia luonnontilaisia luontotyyppejä. Alue on ollut pitkään erilaisen maatalous- ja matkailutoiminnan alaisena. Alueen luonnossa on kuitenkin monia monimuotoisuutta lisääviä piirteitä kuten varttunutta puustoa ja lahopuuta. Olemassa olevat metsäalueet ja esimerkiksi Niemenharjun pieni suoalue tarjoavat hyvän mahdollisuuden kehittää alueella luontoon perustuvaa matkailua. Lylynlampi on pesimälinnustoltaan merkittävä. Alueella esiintyy merkittävä määrä vaarantuneeksi luokiteltuja tukkasotkia. Lisäksi alueella pesii lintudirektiivin lajeista laulujoutsen ja todennäköisesti myös pikkulokki. Pesimälajeista laulujoutsen, haapana, tukkasotka, telkkä ja pikkulokki ovat Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja. Lylynlammen linnustollinen arvo tulisi ottaa huomioon nyt suunniteltavan alueen kaavamääräyksissä, vaikka linnustolle tärkeimmät alueet sijaitsevatkin alueen ulkopuolella. Lammen pienen koon johdosta häiriö vaikuttaa koko lammen linnustoon. Tästä johtuen alueelle ei voi ohjata esimerkiksi huomattavaa veneilyä tai moottorivesiliikennettä kuten vesiskootterien käyttöä. KUVA 9. Vihreällä merkityllä alueella veneily lintujen pesimäaikaan ei aiheuta merkittävää häiriötä. Punaisella merkityllä alueella veneilyä on syytä rajoittaa huhtikuulta heinäkuun puoleenväliin. Kaava-alue ei ulotu punaisella merkitylle alueelle. Lähde Luontoselvitys ( liite 2b.). PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.3 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 15 (57) Kulttuuriympäristö 2 Niemenharjun ja Ilosjoen rakennusinventointi on päivitetty FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n toimesta 2014-2015. Inventointi on tallennettu KIOSKI-tietokantaan ja ote siitä on tämän selostuksen liitteenä (liite 5). Suunnittelualueen eteläpuolella oleva Niemenkylän paikallisesti arvokas agraarimaisema näkyy matkailualueelle ja rajautuu osittain Niemenharjuun sekä sen maisematiehen. Viljelymaisemaan sijoittuva Lylyn / Lylylän talon pihapiiri on maakunnallisesti arvokas rakennetun kulttuuriympäristön kohde. Agraarimaiseman alueelle, kaava-alueen läheisyyteen, sijoittuu myös muita, paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristökohteita. Ne eivät kuitenkaan näy kaava-alueelle. Kaavan suunnittelualueella sijainneet Niemenharjun motelli ja leirintäalue ovat rakentuneet 1960-70 –lukujen vaihteessa. Niemenharju on ollut menneinä vuosikymmeninä vilkas matkailu- ja viihdekohde. Siihen kuului myös huoltoasema. Kokonaisuuteen on kuulunut motellin lisäksi kaksi matalaa majoitussiipeä, uimahalli-sauna –osa sekä uudempi tuulimyllymotelli ja leirintäalueen rakennuksia. Vajaakäytöllä olleet rakennukset olivat vuosikymmenten saatossa päässeet liian huonoon kuntoon hyödynnettäväksi alueen kehittämisessä. Rakennukset on purettu ja poltettu harjoituskohteena (kuva kannessa). Vanhasta rakennuskannasta on jäljellä tuulimyllymotelli ja vanha Lamminpään pihapiiri lähellä Lylylampea. Rakennukset hyödynnetään osana matkailukeskushanketta. Lamminpäätä ja tuulimyllymotellia ei ole arvotettu inventoinnissa. Rakennusinventointi on liitteenä (liite 5). KUVAT 12-15. Lamminpää – ”mummon mökki” (12). Leirintäalueen grillikatos (13) Koliman rannalla., Niemenharjun motellin päärakennus taustalla ”tuulimyllymotelli” (14) ja vanhoja mökkejä (15). 2 Pihtiputaan Ilosjoen ja Niemenharjun rakennetun ympäristön inventointi (2015), FCG Oy. KeskiSuomen museon KIOSKI-tietokanta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 16 (57) KUVAT 16. Ote Niemenharjun esitteestä 70-luvulta. Lähde Mikko Pakkasen kuvakokoelmat. KUVAT 17. Osa Niemenharjun kuvakortista ( 1967-68). Lähde Mikko Pakkasen kokoelmat. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 17 (57) KUVA 18. Näkymä (nykytilanne) matkailualueelta Lylylammelle ja sen takana avautuvaan Niemenharjun viljelymaisemaa, jonka keskellä näkyy Lylyn / Lylylän talon pihapiiri. Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan kiinteitä muinaisjäännöksiä. 2.4 Pilaantuneet maat 3 Alueen maaperä on tutkittu Ramboll Oy:n toimesta aiemman huoltoasematoiminnan perusteella kesällä 2014. Kohteessa todettiin öljyhiilivetypitoisuuksia, jotka ylittävät VNa:n 214/2007 mukaiset öljyhiilivetyjakeille määritetyt ylemmät ohjearvot. Tutkimustulosten ja viitearvovertailun perusteella tutkimusalueella on pilaantuneen maaperän kunnostustarve. Kohde huomioidaan kaavamerkinnöissä ja kunnostustoimenpiteet ovat vireillä. Alueelta tutkittiin keväällä 2015 vielä 7 muuta kohdetta. Näissä ei todettu pilaantuneisuutta. Alue on kunnostettu kesän 2015 aikana tarvittavassa laajuudessa. KUVA 19. Ote maaperän pilaantuneisuustutkimuksesta (liite 10). 3 Hotelli Niemenharju, maaperän pilaantuneisuustutkimus (2014), Ramboll Finland Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.5 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 18 (57) Tekninen huolto Alueella on vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkko sekä valokaapeli ja vanha seutuverkko. 2.6 Liikenne 4 2.6.1 Nykytilanne Niemenharjun asemakaava-aluetta rajaa lännessä valtatie 4 (Viitasaarentie) ja idässä Niemenharjuntie (mt 16951). Nykyinen liittymä valtatieltä 4 alueelle sijaitsee noin 150 metriä Rupontien liittymästä pohjoiseen. Lisäksi alueelta on ajoyhteys Niemenharjun-tielle. Valtatie 4 on osa Euroopanlaajuista TEN–Tydinverkkoa. Asemakaava-alueelta on matkaa Pihtiputaan keskustaajamaan 2,6 kilometriä, Viitasaarelle 35 kilometriä, Äänekoskelle 92 km, Jyväskylään 133 kilometriä ja Pyhäjärvelle 48 km. Valtatiellä 4 asemakaava-alueen kohdalla nopeusrajoitus on 80 km/h. Alueen nykyisessä liittymässä on pohjoisesta suunnasta saavuttaessa väistötila ja etelän suunnasta saavuttaessa oikeallekääntymiskaista. Valtatiellä on valaistus alueen kohdalla. Alueelta on yhtenäinen kevyen liikenteen väylä Pihtiputaan keskustaajamaan. Valtatien varressa koko asemakaava-alueen matkalla on kevyen liikenteen väylä, joka sijaitsee eteläosassa valtatien 4 länsipuolella ja pohjoisosassa valtatien 4 itäpuolella. Kevyen liikenteen väylän puoli vaihtuu noin 100 metriä valtatien 4 alueen nykyisen liittymän pohjoispuolella, jossa sijaitsee kevyen liikenteen alikulkukäytävä. Alikulkukäytävän kautta myös moottorikelkkareitti alittaa valtatien 4. Kevyen liikenteen alikulkukäytävän läheisyydessä sijaitsee linjaautopysäkki, jonka pari sijaitsee Rupontien liittymässä. 2.6.2 Liikennemäärät ja liikenneturvallisuus Vuonna 2014 valtatien 4 liikennemäärä (KVL 2014) oli Niemenharjun asemakaavaalueen kohdalla 5 190 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus liikenteestä oli noin 13 %. Niemenharjuntiellä liikennemäärä oli 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (lähde Liikennevirasto). Vuosien 2010–2014 ajanjaksolla valtatiellä 4 asemakaava-alueen kohdalla tapahtui yksi risteämisonnettomuus ja yksi muu eläinonnettomuus. Onnettomuudet tapahtuivat Rupontien liittymässä eikä niistä aiheutunut henkilövahinkoja. (lähde Liikennevirasto) 2.6.3 Joukkoliikenneyhteydet Valtatiellä 4 Niemenharjun asemakaava-alueen kohdalla liikennöidään useita joukko-liikennevuoroja viikon jokaisena päivänä. (lähde Matkahuolto) 4 Niemenharjun asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi (2015), SITO Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 2.6.4 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 19 (57) Liikenteen perusennuste Liikenteen perusennusteella tarkoitetaan liikennemäärien kehittymistä ilman asema-kaavan vaikutusta. Liikenteen perusennusteen kasvukertoimina käytettiin Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 13/2014 Valtakunnallinen tieliikenne-ennuste 2030 -julkaisun taulukon 14 kasvukertoimia. Valtatien 4 liikennemäärän arvioidaan kasvavan Niemenharjun asemakaavaalueen kohdalla vuodesta 2014 vuoteen 2030 noin 30 %, jolloin valtatien 4 liikennemäärä olisi keskimäärin 6 750 ajoneuvoa vuorokaudessa. Niemenharjuntiellä (mt 16951) liikennemäärän arvioidaan kasvavan samana ajanjaksona noin 10 %, jolloin liikenne-määrä olisi 110 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueelle nykyisin johtavan tieyhteyden liikennemääriä ei ole tiedossa. 2.7 Maanomistus Alueen maanomistajia ovat Pihtiputaan kunta (suurin), kaksi yksityistä maanomistajaa, valtio, osakaskunta sekä yhteismaa-alueen omistajat. Kunta ja yksityiset maanomistajat ovat sopineet tarvittavista maanvaihdoista ja korvauksista. Kunta on saattanut vireille yhteismaan (Mutapalsta) lunastustoimituksen. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 3 SUUNNITTELUTILANNE 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) 20 (57) Koska asemakaavaa laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on MRA 25§ mukaisesti esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) ja maakuntakaavaan. Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN 1.3.2009), joita ovat: 1. Toimiva aluerakenne. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskee seuraavat erityistavoitteet: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Alueiden käytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viher-alueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelu-tarve ja käyttötarpeet. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 3.2 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 21 (57) Maakuntakaavoitus Keski-Suomen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 14.4.2009). Seuraavat merkinnät ja määräykset koskevat Niemenharjun matkailualueen asemakaavan suunnittelualuetta: Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan puuteknologian ja bioenergian kehittämiseen soveltuva alue. Suunnittelumääräys: Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee luoda edellytykset puutoimi-alan kasvulle. Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen ja kehittämisen ympäristövaikutuksiin. Kuva 20. Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta, johon suunnittelualue on rajattu likimääräisesti sinisellä suorakaiteella.. Muita suunnittelualuetta tai sen vaikutusaluetta koskevia merkintöjä ja määräyksiä ovat: PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 22 (57) Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 4.2.2011. Se koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava on saanut lainvoiman 20.11.2012. Sen tavoitteena on turvata Keski-Suomen maakunnassa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen sekä suojella samalla arvokkaita harju-, kallio- ja moreenialueita. Tavoitteena on myös hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa esitetään lisäksi raakaainehuollon kannalta potentiaaliset malmivyöhykkeet. Erityistä huomiota kiinnitetään vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen. Kuva 21. Ote 3. vaihemaakuntakaavasta. Ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistaman maakuntakaavan aineisto luonnonvarojen osalta. Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue. Suunnittelumääräys: Aluetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, että pohjaveden laatu ei niiden vaikutuksesta heikkene. Maa-aineisten oton on PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 23 (57) tarkoitus perustua yleissuunnitelmiin, joissa sovitetaan yhteen pohjaveden suojelu ja maa-ainesten otto. Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014. Kaavalla osoitetaan alueet turvetuotannolle, arvokkaat suoluonnon kohteet sekä maakunnallisesti merkittävät tuulivoimapuistojen alueet. Suunnittelualueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu 3. vaihemaakuntakaavassa aluevarauksia. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 3.5.2013. ja vahvistettu ympäristöministeriössä 24.9.2014. Tämä vaihemaakuntakaava päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja taajamatoiminnot sekä tarpeellisilta osin siihen liittyvää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kuva 22. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava. Suunnittelualuetta tai sen vaikutusaluetta koskevia merkintöjä ja määräyksiä ovat: PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 24 (57) Putaanportti, vähittäiskaupan yhteenlaskettu enimmäiskerrosala 10 000 k-m2. Kuva 23. Ote Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava / kulttuuriympäristökohteet. Lylyn talon pihamiljöö on maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kaksi kiinteää muinaisjäännökset suunnittelualueen läheisyydessä ”Kunnalliskoti” ja ”Ruponlahti” on huomioitu erityismerkinnöin ja määräyksin vanhainkodin alueen asemakaavassa. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 3.3 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 25 (57) Yleiskaava Pihtiputaan keskustan osayleiskaavassa (kv. hyv. 26.8.1991) on oikeusvaikutukseton ja sisällöltään osittain vanhentunut. Se sisältää seuraavat merkinnät: keskustatoimintojen alue (K), lähivirkistysalue (VL), Lylylammen ja Koliman rannalla telttailu- ja leirintäalue (RT), motellin ympäristössä matkailupalvelujen alue (RM), valtatien varren suojaviheralueet (EV), maa- ja metsätalousalueet (MT) sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet (M). Kaavassa on osoitettu Niemenharjun pohjavesialue ja rinnakkaistieyhteys nelostien itäpuolella (motellin puolella) ja eritasoliittymä Rupon liittymän kohdalla. KUVA 24. Ote keskustan yleiskaavasta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 3.4 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 26 (57) Asemakaava KUVA 25. Ote asemakaavasta. Suunnittelualueen vanhin asemakaava Niemenharjulla on vahvistettu vuonna 1970. Valtatien ja Rupon alueen asemakaavat vuonna 2002. Rupon alueen kaavoissa tonttitehokkuus on e=0,40. Niemenharjun alueella (vanhin kaava) rakennusoikeutta tai tehokkuutta ei ole määritelty. Alueen kaavamerkinnät ovat: - luonnontilassa säilytettävä puistoalue (PL). - retkeily- ja leiriytymisalue (RR) - yleisen tien alue (LT) 3.5 Rakennusjärjestys Pihtiputaan kunnan (Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteinen) rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.11.2013. Siinä annetaan rakentamisessa noudatettavia ohjeita ja säännöksiä koskien mm. ympäristöä, piha-alueita, maisemaa ja rakennuksen sijoittelua sekä hyvää rakentamistapaa. 3.6 Tonttijako Tonttijako on ohjeellinen. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 3.7 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 27 (57) Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoja. 3.8 Pohjakartta Kaavan pohjakarttana käytetään ajantasaista Pihtiputaan kunnan vektorimuotoista täydennysmitattua pohjakarttaa. Pohjakartan on hyväksynyt 12.6.2015 maanmittausteknikko Kaisa Honkakallio. 3.9 Laaditut suunnitelmat ja selvitykset 3.9.1 Niemenharjun matkailualueen maankäytön ja rakennusten suunnittelu 20142015 Studio Puisto Arkkitehdit Oy:n suunnitelmassa vanha päärakennus, vanha huoltorakennus ja vanha rivitalomainen majoitusrakennus esitetään purettavaksi huonon kuntonsa ja hyödynnettävyytensä takia. Suunnitelmaluonnoksessa matkailukeskukseen kuuluu uusi päärakennus, jossa on liikennemyymälä, erilaisia ravitsemus- ja majoitustiloja sekä kokoustiloja. Palveluihin kuuluu myös polttoaineen jakelu ja autonpesu. Olemassa oleva hirsinen hotellirakennus kunnostetaan. Alueella olisi lisäksi 60-paikkainen caravan-alue, jota palvelee uusi huoltorakennus sekä kunnostettuna idyllinen ”mummon mökki” piharakennuksineen. Harjuun rajoittuvalle alueelle tulisi moderneja pieniä lomamökkejä (18 k-m2). Myöhemmässä vaiheessa on tavoitteena rakentaa Koliman rannalle korkeatasoisia huviloita esim. lomaosakemuotoisena. Rakennuksille ja alueelle luonteenomaista ovat puun käyttö rakennusmateriaalina ja ekologiset, uusiutuvia energioita hyödyntävät ratkaisut. Paikkakunnan ja seudun yritykset saisivat näkyvyyttä esittelyalueella ja Lylylampi toimisi virkistyskalastuskohteena. Alue palvelisi paikallisten ja kesäasukkaiden lisäksi mm. nelostien matkailijoita, työmatkalaisia, caravanareita, matkailijaryhmiä sekä raskasta liikennettä. Suunnitelmia viimeistellään ja tarkistetaan Sito Oy:n toimesta laadittavien liikennesuunnitelmien ja meluselvitysten pohjalta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 28 (57) KUVA 26. Ote Niemenharjun matkailualueen suunnitelmasta. Asemapiirros (luonnos). 3.9.2 Valtatien 4 liittymäjärjestelyt Niemenharjun kohdalla - rakennussuunnitelmat 2015 Asemakaavoitukseen ja Niemenharjun matkailuhankkeeseen liittyy kiinteästi valtatien 4 liittymäjärjestelyjen suunnittelu rakennussuunnitelma-tasoisesti Niemenharjun kohdalla. Suunnittelijana on SITO Oy. Kaavan, hankkeen ja liikenneratkaisujen suunnittelu on edennyt ja tarkentunut rinnakkain tiiviillä yhteistyöllä, jossa on ollut mukana myös Keski-Suomen ELY-keskuksen liikennevastuualue. Liittymäjärjestelyt toteutetaan kahdessa vaiheessa. Pitkän aikavälin eritasoliittymävaihtoehtoja on tutkittu kolme kappaletta: eteläinen, keskeinen ja pohjoinen. Näistä pohjoisin on kunnan ja ELY-keskuksen neuvotteluissa valittu jatkosuunnittelun pohjaksi. Niemenharjun matkailualueen liittymä toteutetaan ensivaiheessa kanavoituna tasoliittymänä, jonka mukaan myös asemakaava laaditaan. Asemakaavassa varaudutaan myös 2. vaiheen eritasoratkaisuun. Kaikki kolme liittymävaihtoehtoa on kuvattu kaavaselostuksen liitteessä (liite 6). Suunnitteluun sisältyi myös uuden Harjukadun suunnittelu, jonka rakennussuunnitelman asemapiirros on kuvassa 28. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 29 (57) KUVA 27. Pohjoisin liittymävaihtoehto VE B, joka on asemakaavoituksen pohjana. Vaihe 2 (VE B) 2030: rombinen / perusverkon eritasoliittymä, melusuojausta täydennetään tarvittaessa valtatien varressa kaiteella, valtatie 4:n alitus RuppoNiemenharjuntie, myllyrakennus voi säilyä, maatilarakennukset puretaan / lunastetaan, Niemenharjun matkailualueelle jää yksi pääliittymä kiertoliittymästä, kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen (alikulku rampin kohdalla?) KUVA 28. Harjukadun rakennussuunnitelma valmistui päiväyksellä 30.6.2015. Suunnittelijana SITO Oy. Kuvan asemapiirroksessa näkyy myös Harjukadun liittymä nelostielle sekä kaavan kortteli- ja katualuerajat. Rakenne- ja kaavasuunnittelu ovat edenneet rinnakkain. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 3.9.3 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 30 (57) Matkailualueen liikenteellinen suunnittelu 2015 SITO Oy on suunnitellun valtatien liittymäjärjestelyjen rakennussuunnitelmien kanssa rinnalla Niemenharjun matkailualueen sisäisiä liikennejärjestelyjä sekä tarkastellut 2. vaiheen liikenneverkkoa myös laajemmin. Tontin liikenneratkaisuksi muotoutui alla oleva ratkaisu, joka huomioi sekä valtatien kehittämistarpeet että alueen yritystoiminnan tarpeet. KUVA 29. Matkailukeskuksen liikenteelliset järjestelyt (1. vaihe). Toinen vaihe aniliinin punaisella viivalla (likimääräinen). Siinä vaiheessa kiertoliittymästä ajo matkailukeskukseen. 3.9.4 Melumallinnus, -mittaus ja melusuojauksen suunnittelu Matkailualueen kaavaa varten laadittiin melumallinnus ja yleispiirteinen melusuojaustarpeiden tarkastelu tilavarauksineen 5 . Sitä täydennettiin vielä melumittauksilla ja analyysillä 6 . Meluselvitykset mallinnuksineen olivat kaavan hajautettujen meluntorjuntaratkaisujen pohjana. Meluselvitykset melumallinnuksineen ovat kaavaselostuksen liitteinä (liitteet 3a ja 3b). Melumallinnuksilla tarkasteltiin myös erilaisten meluntorjuntaratkaisujen (rengasmelukaide, meluvalli) vaikutusta valtatien meluun kaava-alueella. Liikenneaseman kohdalla mallinnettiin rengasmelukaiteen (h=1000 mm) vaikutus melun leviämiseen. Sillä ei ollut merkittävää vaikutusta verrattuna tilanteeseen 5 6 Niemenharjun matkailualueen meluselvitys (2015). Melumallinnus ja tulosten tulkinta. SITO Oy. Niemenharjun matkailualueen meluselvitys (2015). Melumittaukset ja analyysi. Ramboll Finland Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 31 (57) ilman kaidetta. Toisaalta alueen näkyvyyden kannalta kaiteen korottaminen ei tullut kysymykseen. Tärkein melulta suojattava toiminta on caravan- ja lomamökkialue virkistystoimintoineen. Suunnittelun edetessä mallinnettiin valtatien tasosta noin 3,5 m korkeampi meluvalli kahtena versiona, joista toinen on valtatien vieressä sijaitseva suora meluvalli ja toinen on kaartuva versio, joka sijaitsee lähempänä suojattavaa caravan-aluetta. Tällä kaarevalla meluvallilla päivämelu caravanalueella on välillä 45-50 dB ja osittain 50-55 dB (kuva 30). Vastaavalla meluvallilla caravan- sekä mökkialueen yömeluarvot jäävät alle 45 dB (kuva 31). KUVA 30. Kaarevan meluvallin vaikutus alueen päivämeluun (mallinnus). PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 32 (57) KUVA 31. Kaarevan meluvallin vaikutus alueen yömeluun (mallinnus). KUVA 32. Suunnittelun kuluessa melusuojauksen maavalli tarkentui tähän muotoon. Rakennussuunnitelma. 26.6.2015. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 33 (57) Valtioneuvoston melutason ohjearvoista annetun päätöksen (993/1992) 2 §:n 1. mom. mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväarvoa 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB. 2 §:n 2. mom. mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa (kuten Niemenharjun matkailualue) voidaan kuitenkin soveltaa 2 §:n 1. momentissa mainittuja ohjearvoja. KUVA 33. VN:n päätöksen (993/1992) mukaiset ulkomelutason ohjearvot sekä sisätiloille annetut keskiäänitason ohjearvot (Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje, 2003). Alueen melusuojaus perustuu suunniteltuun meluvalliin (korkeus maanpinnasta noin 4 m, kuva 32.) caravan-alueen ja valtatien välissä sekä rakenteelliseen melunsuojaukseen matkailukeskuksen 2. kerroksen majoitustilojen osalta. Suunnitellun meluvallin melua vaimentava vaikutus on mallinnettu ja todettu, että caravan-alueen melutaso tavoitevuoden 2030 liikennemäärillä on yömelun osalta alle 45 dB ja päivämelun osalta 45-55 dB. Suunnitellulla meluvallilla päästään riittävän alhaiseen melutasoon, kun alue tulkitaan taajamassa sijaitsevaksi virkistysalueeksi ja taajamassa sijaitsevaksi loma-asumisen alueeksi, joiden molempien valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason ohjearvo on päivällä alle 55 dB ja yöllä 50 dB (kuva 33). Matkailukeskuksen 2. kerroksen majoitustilojen ulkoseinien rakenteellinen ääneneristävyys on laskettu sisätiloille annettujen keskiäänitason ohjearvojen (Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje, 2003) ja mitatun ulkomelun perusteella. Majoitustiloille päiväohjearvo on 35 dB ja yölle 30 dB. Mitattu ulkomelu vastaa mallinnettua ja on muunnettuna (2030) päivällä 62 dB ja yöllä 55 dB. Rakenteellisen ääneneristävyyden tarve on yöaikaan 55-30 dB eli 25 dB ja vastaavasti päivällä 62-35 dB eli 27 dB. Viimeksi mainittua arvoa on käytetty kaavamääräyksessä matkailukeskuksen majoitustilojen ulkoseinien ja ikkunoiden sekä ovien ääneneristävyyden minimiarvona. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 34 (57) KUVA 34. Melumittauspisteet kartalla punaisella merkittynä. 3.9.5 Luettelo laadituista selvityksistä ja suunnitelmista Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnon nykytila 2014, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy Niemenharjun alueen luontoselvitys 2015, FCG suunnittelu ja tekniikka Oy. Pihtiputaan Ilosjoen ja Niemenharjun rakennetun ympäristön inventointi (2015), FCG Oy. Keski-Suomen museon KIOSKI-tietokanta. Hotelli Niemenharju, maaperän pilaantuneisuustutkimus (2014), Ramboll Finland Oy. Niemenharjun asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi (2015), SITO Oy. Niemenharjun matkailualueen meluselvitys (2015). Melumallinnus ja tulosten tulkinta. SITO Oy. Niemenharjun matkailualueen meluselvitys (2015). Melumittaukset ja analyysi. Ramboll Finland Oy. Niemenharjun asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi (2015). FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Sisältyy kaavaselostukseen. Niemenharjun matkailualueen maankäytön ja rakennusten suunnittelu (20142015), Studio Puisto Arkkitehdit Oy. Valtatien 4 liittymäjärjestelyt Niemenharjun kohdalla, Pihtipudas (2015). Sito Oy. Sisälsi valtatien liittymäjärjestelyjen ja uuden kadun suunnittelun. Niemenharjun matkailualueen liikennesuunnittelu (2015). Sito Oy. Niemenharjun meluvallin suunnittelu (2015). Sito Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan tarve, suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 35 (57) Niemenharjun motellin alueen kehittäminen on ollut suunnittelun kohteena useissa eri hankkeissa. Alueen käyttöä on ideoitu sekä Matkailun Master Plansuunnitelmassa vuonna (2009, FCG Suunnittelua ja tekniikka Oy) että taajaman kehittämishankkeessa (2012, FCG Suunnittelua ja tekniikka Oy). Suunnitelmat eivät ole kuitenkaan edenneet toteutuksen asteelle. Vuoden 2014 aikana alueen suunnittelu käynnistettiin uudelleen Pihtiputaan kunnan ja Kehittämisyhtiö Witas Oy:n toimesta, koska nähtiin, että pitkään rappiolla olleella Niemenharjun motellin alueella on merkittävää kehittämispotentiaalia sekä liikenteellisen sijaintinsa että ominaispiirteidensä ansiosta. Alueen ja kiinteistöt omistaa Pihtiputaan kunta. Niemenharjun alue nähdään paikkakunnan käyntikorttina niin positiivisessa kuin negatiivisessakin mielessä. Siksi alueelle halutaan tehdä jotain. Nyt suunnittelua on tehty aiempaa laajemmalla kokoonpanolla niin, että kohteeseen sitoutunut yrittäjä on ollut tiivisti mukana. Matkailun, toiminnallisen kokonaisuuden sekä yritystoiminnan ja rahoituksen asiantuntijana on Onvisio Consulting / Hannu Komu. Matkailualueen ja rakennusten suunnittelijana on Studio Puisto Arkkitehdit Oy ja liikennesuunnittelijana Sito Oy. Niemenharjun matkailualueen yritysidea koostuu huoltamotoiminnan lisäksi ravintola- (useita), vastaanotto-, majoitus- ja kokoustiloista sekä Caravanalueesta saunatiloineen. Näiden lisäksi alueelle on kaavailtu pieniä, moderneja lomamökkejä mukavuuksin sekä myöhemmässä vaiheessa laadukkaita huviloita Koliman rannalle. Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen jo 1.10.2012 § 211. Vasta nyt, kun Niemenharjun matkailualueen kehittämisen suuntaviivat, eri tahojen sitoutuminen ja hankkeen taloudellinen pohja ovat hahmottumassa, on alueen kaavoitus voitu saattaa vireille. Kaavoitus etenee ns. kumppanuskaavoituksen periaatteella eli rinnakkain matkailukeskuksen suunnittelun ja liikennesuunnittelun kanssa. LIITTYMÄ- JA RINNAKKAISTIERATKAISUT? KUVA 35. Matkailualueen maankäyttösuunnitelma - alustava luonnos. Suunnitelmaa on tarkistettu vielä mm. lyhyen ja pitkän aikavälin liittymäjärjestelyjen sekä meluntorjuntaratkaisujen johdosta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osallliset 36 (57) Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Suunnittelutyön keskeiset osalliset ovat: 4.2.2 Pihtiputaan kunnan (Wiitaunionin) viranomaiset ja luottamuselimet, joiden toimialaa kaavoitus koskee (tekninen- ja ympäristölautakunta) Suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, yritykset, työntekijät ja yhdistykset, vesialueiden osakaskunnat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto, KeskiSuomen museo, Keski-Suomen pelastuslaitos Vattenfall/Elenia, Pihtiputaan Vesi- ja Lämpö Oy, Keski-Suomen Valokuituverkot Oy Muut, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Vireilletulo Asemakaavan vireille tulosta kuulutettiin 17.2.2015 asettamalla kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtäville. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Luonnosvaihe. Kaavaluonnos asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi. Tänä aikana osallisilla on mahdollisuus jättää luonnoksesta mielipiteitä kirjallisesti tai suullisesti. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Ehdotusvaihe. Asemakaavaluonnosta tarkistetaan saatujen lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta kaavaehdotukseksi, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. Osalliset voivat jättää kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksen tehneille ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto jätettyyn muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Saadut lausunnot ja mahdolliset muistutukset sekä vastineet niihin käsitellään kunnanhallituksessa. Hyväksymisvaihe. Pihtiputaan kunnanvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Kirjallinen ilmoitus asemakaavan hyväksymisestä lähetetään Keski-Suomen ELYkeskukselle ja niille muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja ilmoittaneet osoitteensa (MRL 67§). Päätös asemakaavan hyväksymisestä saatetaan yleisesti tiedoksi niin kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan (MRL 200.2§). Asemakaava tulee voimaan 30 päivän kuluttua hyväksymispäätöksestä kuuluttamisen jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta hallinto-oikeuteen. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 37 (57) Asemakaavan voimaantulosta kuulutetaan samalla tavoin kuin hyväksymispäätöksestä. Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt ja tavoiteaikataulu on kuvattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (14.1.2015 / 7.4.2015/1.6.2015). 4.2.4 Viranomaisyhteistyö MRL 66§:n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 14.1.2015. Kaavasta pyydetään viranomaisilta lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on sovittaa yhteen Niemenharjun alueen uudet matkailukeskustoiminnat sekä nelostien kehittämisen tavoitetila lyhyellä ja pitkällä aikavälillä osana eurooppalaista liikenteen Ten T-ydinverkkoa. Tähän liittyy kiinteästi Pihtiputaan koko taajaman maankäytön ja nelostien jouhevien liittymäratkaisujen suunnittelu. Suunnittelussa tulee huomioida sekä nelostien palvelutasotavoitteet että toisaalta taajaman toimivien ja turvallisten nelostien liittymien tarve. 4.4 Kaavaluonnos KUVA 36. Niemenharjun matkailualueen asemakaavan luonnos valmistui päiväyksellä 7.4.2015. Luonnos perustui sen hetkiseen kaavan, matkailukeskuksen ja liikenneratkaisujen suunnittelutilanteeseen ja selvityksiin. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 4.5 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 38 (57) Laatimisvaiheen kuuleminen ja sen vaikutukset kaavaan Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos ja laajennus on ollut luonnoksena nähtävillä ajalla 15.4.-28.4.2015. Osallisilla oli nähtävilläolon aikana mahdollisuus esittää kaavaluonnoksesta mielipiteensä. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot OAS:n mukaisesti. Kaavan suunnittelualuetta joudutaan laajentamaan meluasuojausrakenteiden ja valtatien linjauksen tilantarpeesta johtuen kaavoitettavan alueen etelä- ja pohjoispäässä. Suunnittelualuetta laajennetaan niin, että aiempien kiinteistöjen lisäksi asemakaavan laajennus koskee myös kiinteistöjä 18:15 ja 19:44. Asiasta on neuvoteltu maanomistajien kanssa. Kaavaluonnoksesta saatiin kolme lausuntoa. Mielipiteittä ei esitetty lainkaan. Lausunnon antoivat Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto ja KeskiSuomen museo. Keski-Suomen ELY-keskuksen lausunto koski kaavaehdotuksen ja liittymäjärjestelyjen 1. vaiheen rakennesuunnitelmien tarkkaa yhteensovittamista sekä kehittämisaluemerkinnän tarkentamista niin, että se sisältää tiedon alueen varaamisesta liikennejärjestelyihin. Lisäksi edellytettiin AO/ke-kaavamerkinnän tarkentamista ELY-keskus edellytti luonnosvaiheen kaavaselostuksessa lueteltujen lisäselvitysten ja vaikutusarviointien sisällyttämistä kaavaehdotusvaiheeseen. ELY-keskus edellytti myös meluntorjuntaratkaisujen hajauttamista LTalueen rajalle asetetun 55 dB-määräyksen sijaan sekä joidenkin kaavamääräysten tarkentamista. Keski-Suomen liitto esitti lausunnossaan virkistyskäyttöön liittyen, että kaavassa huomioidaan maakuntakaavan ohjeellinen ulkoilureitti ja että kevyenliikenteen järjestelytarpeet sekä TEN-T-verkkoon kuuluvan valtatien laatutasovaatimukset huomioidaan kaavassa. Liitto katsoo, että kaavaluonnoksessa on otettu pääosin hyvin huomioon maakuntakaavamerkinnät. Keski-Suomen museolle ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Lausuntojen sisältö ja vastineet on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen liitteessä (liite 7). Kaavaluonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kaavaan on kuvattu kappaleessa 4.1. Kaavaehdotus. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 4.6 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 39 (57) Kaavaehdotus KUVA 37. Niemenharjun matkailualueen asemakaavaehdotus valmistui päiväyksellä 1.6.2015. 4.7 Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja vastineet niihin Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos ja laajennus on ehdotuksen nähtävillä ajalla 9.6.-8.7.2015. Osallisilla ja muilla kunnan jäsenillä oli nähtävilläolon aikana mahdollisuus esittää kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot OAS:n mukaisesti. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 6 lausuntoa, muistutuksia ei esitetty lainkaan. Alkuperäiset lausunnot ovat kaavaselostuksen liitteenä 12. Vastineet lausuntoihin on kirjoitettu osaksi kaavaselostusta. 1) Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon mukaan asemakaavaehdotuksessa on merkinnällä RM-1 osoitettu matkailua palvelevien rakennusten korttelialue/matkailukeskus. Alueen länsireunalle on osoitettu meluesteen paikka ja tehtyjen melumallinnusten mukaisella meluvallilla meluarvot RM-1-alueella olisivat päivällä 45-55 dB ja yöllä alle 45 dB. Edelleen lausunnossa todetaan, että melun torjunnan tarpeen osalta alueen käyttötarkoitus on kaavassa tulkittu taajamassa tai taajaman läheisyydessä sijaitsevaksi virkistysalueeksi. Keski-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että kaava-alue sijoittuu Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan mukaisen taajamatoimintojen (A) rajauksen reuna-alueelle. Samassa vaihemaakuntakaavassa alue on osoitettu myös merkittävänä matkailupalvelujen kohteena (r) sekä maakunnallisesti tärkeänä matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueena (mv). PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 40 (57) Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että kaavaselostusta on syytä täydentää Valtioneuvoston melutason ohjearvoista annettuun päätökseen meluntorjunnasta (993/1992) perustuvien ohjearvojen kuvauksen ja RM-1-alueen käytön tulkinnan osalta kattamaan myös suunniteltu matkailukeskusta palveleva lomaasuminen. Edelleen todetaan, että valtioneuvoston melutason ohjearvoista annetun päätöksen (993/1992) 2 §:n 1. mom. mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoitoja oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun päiväarvoa 55 dB eikä yöohjearvoa 50 dB. 2 §:n 2. mom. mukaan loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 dB eikä yöohjearvoa 40 dB. Lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 2 §:n 1. momentissa mainittuja ohjearvoja. ELY-keskus toteaa lausunnossaan lopuksi, että vt 4:n liittymäalueen rakennusssuunnitelman valmistuttua on vielä varmistettava, että kaavan melusuojausmerkinnät vastaavat lopullista suunnitelmaa. Vastine: Kaavan melusuojausmerkinnät ja –määräykset perustuvat tehtyihin melumallinnuksiin ja melumittauksiin kymmenessä eri pisteessä. Ne vastasivat erittäin hyvin toisiaan. Melumallinnuksessa huomioitiin alueen toiminnot (matkailualueen ja rakennusten suunnitelmat) ja liikenteen kehitys (1. vaiheen rakennussuunnitelmat) tavoitevuoteen 2030 asti. Alueen melusuojaus perustuu suunniteltuun meluvalliin caravan-alueen ja valtatien välissä sekä rakenteelliseen melunsuojaukseen matkailukeskuksen 2. kerroksen majoitustilojen osalta. Suunnitellun meluvallin melua vaimentava vaikutus on mallinnettu ja todettu, että caravan-alueen melutaso tavoitevuoden 2030 liikennemäärillä on yömelun osalta alle 45 dB ja päivämelun osalta 45-55 dB. Sillä päästään riittävän alhaiseen melutasoon, kun alue tulkitaan yo. lausunnossakin mainitun mukaisesti taajamassa sijaitsevaksi virkistysalueeksi ja taajamassa sijaitsevaksi loma-asumisen alueeksi, joiden molempien valtioneuvoston päätöksen mukainen melutason ohjearvo on päivällä alle 55 dB ja yöllä 50 dB. Matkailukeskuksen 2. kerroksen majoitustilojen ulkoseinien rakenteellinen ääneneristävyys on laskettu sisätiloille annettujen keskiäänitason ohjearvojen (Sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysohje, 2003) ja mitatun ulkomelun perusteella. Majoitustiloille päiväohjearvo on 35 dB ja yölle 30 dB. Mitattu ulkomelu vastaa mallinnettua ja on muunnettuna (2030) päivällä 62 dB ja yöllä 55 dB. Rakenteellisen ääneneristävyyden tarve on yöaikaan 55-30 dB eli 25 dB ja vastaavasti päivällä 62-35 dB eli 27 dB. Viimeksi mainittua arvoa on käytetty kaavamääräyksessä matkailukeskuksen majoitustilojen ulkoseinien ja ikkunoiden sekä ovien ääneneristävyyden minimiarvona. Täydennetään kaavaselostukseen riittävä tieto valtioneuvoston meluohjearvoista ja tämän alueen käyttötarkoitustulkinnasta, melumallinnusten ja –mittausten huomiomisesta kaavassa sekä rakenteellisen ääneneristävyyden laskentaperiaatteista. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 41 (57) 2) Keski-Suomen liitto toteaa lausunnossaan, että asemakaavaehdotuksessa on huomioitu Keski-Suomen liiton kaavaluonnoksesta antaman lausunnon esitykset. Kaavaehdotukseen on lisätty ohjeellisena yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, joka toimii samalla ulkoilureittinä. Kevyen liikenteen väylä on osoitettu osana yleisentien aluetta (LT). Maakuntakaavassa ohjeellisena osoitettu moottorikelkkareitti on myös otettu huomioon kaavaehdotuksessa. Keski-Suomen liitto toteaa, että kaavaehdotus tarkentaa maakuntakaavaa, eikä liitolla ole siihen huomautettavaa. Vastine: Ei muutostarpeita kaavaan. 3) Keski-Suomen museo toteaa lausunnossaan, että FCG on tehnyt konsulttityönä kaava-alueen rakennusperinnön inventoinnin, joka sinänsä on arvokas tausta-aineisto kaavaehdotukselle. Museo pitää kuitenkin puutteena sitä, että kaava-asiakirjoissa ei ole erillistä kaavaselostusta, jossa selvitysten merkitystä kaavaratkaisuille perusteltaisiin ja selvitettäisiin, millaisia vaikutuksia kaavalla on tutkittuun kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Juuri kaava-alueelle ei sijoitu merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Keski-Suomen museo pitää tärkeänä, että kaavaaineistoon lisätään kaavaselostus, jossa tehtyjen selvitysten merkitys käy ilmi ja kaavan vaikutuksia arvioidaan. Keski-Suomen museolla ei ole muutoin huomautettavaa kaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön eikä rakennetun kulttuuriympäristön osalta. Vastine: Kaava-asiakirjoihin kuului kaavaselostus, jonka liitteenä nro 5 on rakennusinventointi (ote Niemenharjun, Niemenkylän osalta). Siihen on sisällytetty arvokkaat ympäristökohteet myös suunnittelualueen ulkopuolelta, sen läheisyydessä. Kaavaselostuksen kohdassa 2.3. Kulttuuriympäristö on kuvattu lyhyellä tekstillä ja valokuvin alueen rakennuskantaa ja sen historiaa. Tältä osin ei katsota olevan täydennystarvetta selostukseen, mutta kohtaan 5.5. Kaavan kulttuuri- ja muut vaikutukset täydennetään kaavan vaikutukset Niemenharjun – Niemenkylän kulttuuriympäristöön. 4) Keski-Suomen Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan, että asemakaavan muutoksella ei ole henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta esteitä edellyttäen, että alla olevat asiat huomioidaan: Vesihuoltoverkostoa uudistettaessa tulee ottaa huomioon kunnan velvollisuudet järjestää sammutus- ja pelastustoimien turvaamiseksi pelastustoimen käyttöön soveltuvia maapaloposteja ja/tai sammutusvesiasemia tai luonnon sammutusvedenpaikkoja (Pelastuslaki 379/2011; 30 §) pelastusviranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti. Luonnon vedenottopaikkojen koordinaattitiedot on ilmoitettava pelastusviranomaisille. Kaavoituksen edetessä sammutusveden järjestämistä koskevat ehdot tulee välittää tiedoksi kunnan vesihuollosta vastaavalle toimijalle. Vesihuoltolai- PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 42 (57) toksen tulee lisäksi toimittaa tiedot Keski-Suomen pelastuslaitokselle liitettäväksi sammutusvesisuunnitelmaan. Vastine: Lausunto saatetaan tiedoksi kunnan vesihuollosta vastaavalle toimijalle, Pihtiputaan Vesi ja Lämpö Oy:lle. Ei muutostarpeita kaavaan. 5) Pohjoisen Keski-Suomen ympäristölautakunta viittaa lausunnossaan SITO Oy:n laatimaan meluselvitykseen ja Ramboll Oy:n melumittausraporttiin, joissa meluohjearvojen todetaan ylittyvän. Ympäristölautakunta korostaa asemakaavan muutoksen ja laajennuksen osalta valtatie 4:n liikennemelun torjuntatoimien tärkeyttä. Huomioiden alueen tulevaa käyttöä matkailu-, virkistys- ja leirintäalueena, alueen viihtyisyyteen meluhaittojen osalta tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lautakunta toteaa, että kasvava liikennemäärä valtatiellä tulee lisäämään liikenteestä johtuvia haittoja entisestään. Ympäristö lautakunta näkee tärkeänä myös luontoselvityksen johtopäätöksissä mainitun Lylylammen linnustollisen arvon huomioimisen. Vastine: Korjataan Lylylampea koskeva vesialuemerkintä (W) erityismerkinnäksi (W-2), vesialue, jonka käytössä ja siihen kohdistuvissa toimenpiteissä tulee huomioida lammen linnustollisen arvon säilyminen. Muilta osin kuten vastine Keski-Suomen ELY-keskuksen lausuntoon. 6) Viitasaaren tekninen lautakunta toteaa lausunnossaan, että kaava-alue on laaja ja että yhdyskuntaa palvelevien varausten selvittäminen on on tärkeää. Selvitettäviä kiinteistöä ja aluetta palvelevia toimintoja ovat sähkö-, energia-, tietoliikenne-, kaukolämpö-, vesi- ja viemäriyhteyksien tarve. Kaavakartalla esitetty vesijohdon varaus päättyy epämääräisesti, joten sijainti on tarkistettava. Kaavan pohjakartalla näkyy tonttialueella 20 kW:n sähkölinja, jonka sijainti todennäköisesti muuttuu takennustöiden takia. Pohjakartta hyväksytään ennen kaavan hyväksymiskäsittelyä. Vastine: Kaavakarttaan täydennetään epämääräisesti päättyvä vesijohtolinja ja kaavakartalle on osoitettu tiedossa olevat kaukolämpö-, vesi- ja viemäriyhteydet. Harjukadun ja paikoitusalueen rakentamisen yhteydessä joudutaan siirtämään lausunnopssa mainittu 20 kW sähkölinja ja puistomuuntamo. Koska niiden tuleva sijainti ei ole vielä tieodssa, joudutaan sen merkintä jättämään aikataulusyistä pois kaavasta. Siirto suunnitellaan kuitenkin tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kesken. Tietoliikenne yhteyksiä sijoittuu runsaasti valtatien LT-alueelle ja niitä voidaan sijoittaa myös valtatiehen rajautuvalle suojaviheralueelle (EV) huomioiden kuitenkin ohjeelliset kevyenliikenteen ja moottorikelkkareitin aluevaraukset. Kaavapohjakartta on nykytilanteen mukainen ja hyväksytty 12.6.2015. Siinä näkyy asianmukaisesti myös siirtyvä 20 kW:n sähkölinja. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleiskuvaus 43 (57) Asemakaavan muutos koskee Pihtiputaan asemakaavan retkeily- ja leiriytymisaluetta (RR), luonnontilassa säilytettävää puistoaluetta (PL) sekä niihin liittyviä katu- ja yleisentien alueita. Asemakaavan laajennus koskee kiinteistöjä 18:15, 19:44, 29:36, 75:1, 878:35 sekä osakaskunnan omistamaa yhteistä vesialuetta 601-876-1-0 (Lylylampi) ja osaa tilasta 137:15. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuu erillispientalojen korttelialue/kehittämisalue (AO/ke), liikerakennusten korttelialue (KL-2), matkailua palvelevien rakennusten korttelialue / matkailukeskus (RM-1) ja niihin rajoittuvat puisto-, suojaviher- ja vesialueet sekä katualue ja yleisen tien alue. Kaava on valmistunut päiväyksellä 3.8.2015. Kaava perustuu kohdassa 3.9. kuvattuihin kaavaprosessin aikana laadittuihin suunnitelmiin ja erillisselvityksiin sekä aiempiin selvityksiin ja suunnitelmiin, joista on luettelo sivulla 4. Matkailualueen ja valtatien liittymien ja uuden kadun suunnittelu on edennyt samanaikaisesti kaavoituksen kanssa. Kaavaehdotusvaiheen jälkeen on kaavaan tehty seuraavat muutokset: kaavakartan nimiöön on lisätty nähtävilläoloaika ja käsittelyt kaavakarttaan on korjattu meluvallin ohjeellinen sijainti ja korkeus vastaamaan suunnitelmaa (tehty mallinnus) kaavakarttaan on täydennetty johtoja varten varatut alueen osat siltä osin, kuin ne ovat olleet tiedossa, sekä kaavan pohjakartan hyväksymismerkintä kaavamääräyksiin (kaavakartassa) on korjattu rakenteiden ääneneristävyyden arvo liikennemelua vastaan (45 dBA 27 dBA) vastaamaan ulkomelun ja sisätilojen keskiäänitason ohjearvon erotusta kaavamerkintöihin on korjattu Lylylampea koskeva erityismerkintä W-2, jossa huomioidaan lammen linnustollinen arvo. kaavaselostukseen on täydennetty tieto käytetyistä meluohjearvoista, rakenteellisen melusuojauksen perusteista sekä alueen käytön tulkinnasta kaavaselostukseen on täydennetty kaavan vaikutuksia kulttuuriympäristöön (kohta 5.5) sekä lisätty tekstiä kohtaan 2.3. Kulttuuriympäristö. kaavaselostukseen on päivitetty kaavan käsittelyvaiheet sekä pohjakartan hyväksymispäivä. kaavaselostukseen on lisätty kaavan kuvaus. kaavaselostuksen liitteisiin on lisätty liite 12. Ehdotusvaiheen lausunnot. 5.2 Mitoitus Kaava-alueen laajuus on yhteensä 25,45 hehtaaria. MERKINTÄ PINTA-ALA (ha) AO / ke KL-2 VP / ke RM-1 0,706 2,169 3,585 8,241 KERROSALA k-m2 1413 2100 930 TEHOKKUUS (e) 0,20 0,10 0,01 PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 LT EV-ke EV-1 W-1 W-2 5.3 44 (57) 3,772 0,541 0,999 0,126 3,351 Korttelialueet KUVA 38. Niemenharjun matkailualueen asemakaavan muutos ja laajennus (3.8.2015). RM-1 –alueelle on merkitty ohjeellisina loma-asunnoille (ra), huoltorakennuksille (h) ja asuntovaunuille (rv) varatut alueen osat sekä niille rakennusoikeus. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 5.4 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 45 (57) Muut alueet Yleisentie alueelle (LT) on osoitettu säilyvien ja poistuvien ajoneuvoliittymien sekä maatalousliittymien (mt) likimääräiset sijainnit. 5.5 Tekniset verkostot ja reitit Kaavaan on osoitettu johtoa varten varattuna alueen osana kaikki tiedossa olevat nykyiset ja tulevat vesijohto-, sähkö- ja kaukolämpölinjat. Tietoliikennejohtoalueita ei merkitty erikseen, koska ne sijaitsevat yleisentien alueella ja niiden sijoittamiselle on tilaa myös valtatien varren EV-alueilla. Kaavassa on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkareitti huoltoasemalle sekä ohjeellisena jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa matkailukeskuksen ja valtatien väliselle EV-1 –alueelle. 5.6 Erityismerkinnät PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 5.7 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 46 (57) Nimistö Kaavaan on osoitettu uusi katu – Harjukatu. Kaavaan ei sisälly muuta uutta nimistöä. 5.8 Kaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaavan suunnittelun lähtökohtana huomioidaan valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet (VN 1.3.2009), joita ovat: 1. Toimiva aluerakenne. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Elinympäristön toimivuus ja taloudellisuus sekä osittain kulttuuriperinnön säilyminen on huomioitu ottamalla uudelleen käyttöön alue, jolla on ollut pitkä historia matkailu- ja kulttuurikäytössä. Alue täydentää ja aktivoi taajaman etelälaitaa ja valtatien vieressä. Alue luo edellytyksiä uusille työpaikoille taajamassa. Elinympäristön viihtyisyyttä on edistetty maisemaan sopeuttamisen erityismerkinnöillä, riittävillä melusuojausratkaisuilla ja kattavilla kevyen liikenteen reiteillä, jotka parantavat alueen saavutettavuutta. Toimivia yhteysverkostoja on edistetty huomioimalla kaavan suunnittelussa valtatie 4:n kehittämistavoitteet osana yleiseurooppalaista liikenteen TEN-T ydinverkkoa. Niemenharjun matkailualueen asemakaavaa koskevat erityistavoitteet on huomioitu seuraavasti: Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuuria. Kaavassa osoitettu matkailualue tukee Pihtiputaan taajamaa ja olemassa olevaa infrastruktuuria. Se palvelee matkailijoiden ohella myös kuntalaisia. Alueiden käytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet. Valtatien kehittämisen laatutasovaatimukset on huomioitu kaavassa liittymäjärjestelyissä, melusuojauksissa ja erityismääräyksissä, jotka huomioivat valtatien pitkän aikavälin liittymäjärjestelyt (eritaso). Alueidenkäytön suunnittelussa on edistettävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajama-kuvalle. Taajamia kehitettäessä on huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Kaava hyödyntää vähän olemassa olevaa rakennuskantaa, mutta ”ottaa käyttöön” matkailupaikan, jolla on kulttuurihistoriallista arvoa vuosikymmenien takaa. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Kaava luo edellytykset kehittää Niemenharjun matkailualuetta osana koko Niemenharjun – Niemenhäikän - Koliman laajempaa virkistysaluekokonaisuutta. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 47 (57) Alueidenkäytössä on otettava huomioon pohja- ja pintavesien suojelu-tarve ja käyttötarpeet. Pohja- ja pintavesien suojelu on huomioitu erityismerkinnöin. 6 KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutuksia on täydennetty ja tarkennettu luonnosvaiheen jälkeen. Arviointien tausta-aineistona on käytetty mm. laadittuja selvityksiä. 6.1 Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset Kaavan ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu pinta- ja pohjavesien, maaperän, vesistöjen, luonnon monimuotoisuuden, luonnonvarojen, kasvillisuuden ja eläimistön osalta. Kaavassa on huomioitu erityismerkinnöin mahdollinen alueen aiemmasta käytöstä aiheutunut maaperän saastuneisuus. Kohteet on jo tutkittu ja jatkotoimet ovat vireillä. Niemenharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue on osoitettu kaavassa erityismerkinnöin. Alueen (matkailualue, Rupon teollisuusalue, valtatie) hulevesien reitit ja viivytysaltaat on osoitettu ohjeellisin erityismerkinnöin. Kaavalla ei näiden osalta ole merkittäviä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin. Kaavan mahdollistama Lylylammen kalastus-, kalankasvatus- ja virkistyskäytön vaikutuksia on arvioitu osana luontoselvitystä. Veneistä tapahtuvan kalastus voi aiheuttaa linnustollisia vaikutuksia, jos se on jatkuvaa - kuten voidaan arvioida ja jos se perustuu istutettuun kalaan. Lammen pienen koon johdosta veneilyä on vaikea rajata vain lammen pohjoisosiin. Ongelmia voi aiheuttaa myös toistuva veneily, vaikka moottoreita ei käytetäkään. Kuvassa 9 (sivu 12) esitetyllä punaisella osalla olisi hyvä rajoittaa veneilyä ja ongintaa huhtikuulta heinäkuun puoliväliin. Alue voidaan osoittaa esimerkiksi poijuilla. Rantakalastus ja onginta kaava-alueelta ei aiheuta häiriövaikutuksia. Myöskään veneestä tapahtuva onginta em. kuvan 9 vihreällä matkailukeskuksen puoleisella alueella ei aiheuta merkittävää haittaa linnustolle. 7 Kalan istuttamisen vaikutuksia linnustolle on vaikea arvioida ja vaikutukset riippuvat myös lammen nykyisestä ekosysteemistä. Petokalojen istuttaminen aiheuttanee muutoksia lammen ekosysteemiin. Vaikutus voi olla positiivinen, jos se esimerkiksi vähentää lintujen kanssa ravinnosta kilpailevien särkikalojen määrää. Toisaalta lohikalat voivat kilpailla linnuille tärkeästä hyönteisravinnosta. 8 Kaavan mahdollistamat caravan-alueen toiminnat rannalla (saunominen, rantapelit ym.) eivät vaaranna linnustollisia arvoja, jos ne sijoittuvat matkailualueen rantaan. 9 Lylynlammen todettiin olevan pesimälinnustoltaan merkittävä. Alueella esiintyy merkittävä määrä vaarantuneeksi luokiteltuja tukkasotkia. Lisäksi alueella pesii lintudirektiivin lajeista laulujoutsen ja todennäköisesti myös pikkulokki. 7 8 9 Luontoselvitys 2015, FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. kuten edellä. kuten edellä. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 48 (57) Pesimälajeista laulujoutsen, haapana, tukkasotka, telkkä ja pikkulokki ovat Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun erityisvastuulajeja. Lylynlammen linnustollinen arvo tulisi ottaa huomioon nyt suunniteltavan alueen kaavamääräyksissä, vaikka linnustolle tärkeimmät alueet sijaitsevatkin alueen ulkopuolella. Lammen pienen koon johdosta häiriö vaikuttaa koko lammen linnustoon. 10 Kaavan merkittävimmän ympäristövaikutukset kohdistuvat Lylylammen linnustoon. Vaikka arvokas linnusto pesii lammen etelä- ja länsirannalla, kaavaalueen ulkopuolella, on Lylylammen linnustoarvot on kuitenkin huomioitu erillismääräyksellä (W-2). Ruopattavaksi merkityllä alue (W-1) eli koillisranta ei ole linnuston kannalta oleellisen tärkeä ja arvion mukaan siinä pesii korkeintaan muutamia pareja sinisorsia/haapanoita. Arvokkaampi lajisto keskittyy lammen etelä- ja länsiosiin. Kaavan mahdollistama ruoppaus (1000 m3) W-1-alueella on mahdollista ilman merkittäviä vaikutuksia linnustoon. Samentumisen vuoksi suositeltava ajankohta on syksy, jotta se ei vaikuta pesivän lajiston ruokailumahdollisuuksiin. 11 Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole huomioitavia suojeltavia tai uhanalaisia luontotyyppejä. Olemassa olevat metsäalueet ja esim. pieni Niemenharjun suoalue tarjoavat hyvät mahdollisuudet kehittää alueella luontoon perustuvaa matkailua. Luo- tai vastaaville erityismerkinnöille ei ole tarvetta kaavassa. 6.2 Liikenteelliset vaikutukset 12 6.2.1 Asemakaavan tuottamat liikennemäärät alueittain Asemakaavan mahdollistaman uuden maankäytön tuottamat liikennemäärät arvioitiin Ympäristöministeriön Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa -julkaisun ohjelaskelmien ja matkatuotoslukujen avulla. Niissä tapauksissa, jossa julkaisun luvut eivät olleet suoraan käyttökelpoisia liikennemäärien arviointiin, julkaisun lukuja tarkennettiin tai liikennemäärät arvioitiin muulla tavalla. Liikennemäärätuotokset on kuvattu seuraavissa kappaleissa ja esitetty tie- ja katuverkoille sijoiteltuna kuvassa 31. Liikennemäärät on arvioitu vuodelle 2030. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnin ovat laatineet SITO Oy:ssä Marko Tikkanen ja Matti Romppanen. Liikerakennusten korttelialue (KL-2) Asemakaavan mukaan alueelle voidaan rakentaa liikennemyymälä polttoainejakeluineen. Tuotoslaskelmassa on oletettu, että alueelle rakennetaan liikennemyymälä, jossa on ravintola- ja kahvilapalvelut sekä polttoaineen jakelu. Tuotoslaskelmassa on otettu huomioon alueella jo olemassa oleva polttoaineen jakelupiste (kylmäasema). Suurimman osan liikennemyymälässä kävijöistä on arvioitu tulevan valtatietä 4 muutenkin liikkuvista autoilijoista. Liikennemyymälän tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 1360 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Tuotoksesta 1 010 ajoneuvoa vuorokaudessa on arvioitu tulevan valtatieltä 4 liikennemyymälään poikkeavasta liikenteestä. 10 11 12 kuten edellä. kuten edellä. Liikenteellisten vaikutusten arviointi 2015. SITO Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 49 (57) Loput 350 ajoneuvoa vuorokaudessa on uutta liikennettä, josta 300 ajoneuvoa vuorokaudessa tulee Pihtiputaan keskustaajaman suunnasta ja 50 ajoneuvoa vuorokaudessa etelän suunnasta. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue / matkailukeskus (RM-1) Asemakaavan mukaan alueelle voidaan rakentaa loma-asuntoja yhteensä 600 kerros-m2 ja sijoittaa alueelle 60-paikkaisen asuntovaunualueen. Matkailukeskuksen kävijämääräksi on arvioitu keskimäärin 300 kävijää vuorokaudessa. Kävijöiden on oletettu saapuvan alueelle henkilöautoilla, henkilöautoasuntovaunuyhdistelmillä ja asuntoautoilla ja keskimääräiseksi ajoneuvojen kuormitukseksi on arvioitu keskimäärin kolme henkilöä ajoneuvoa kohti. Matkailukeskuksen tuottamaksi liikennemääräksi on arvioitu keskimäärin 50 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL). Matkailukeskuksen toiminta painottunee kuitenkin kesäkuukausille (kesä- ja heinäkuu sekä osittain touko- ja elokuu), joten kesällä liikennemäärä on selvästi suurempi, keskimäärin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa (KKVL). Matkailukeskukseen saapuvien määrästä puolet on arvioitu tulevan etelän suunnasta ja puolet pohjoisen suunnasta. Muiden alueiden ei arvioida tuottavan lisäliikennettä. 6.2.2 Asemakaavan tuottamat liikennemäärät tieverkolla Niemenharjun asemakaava-alueen kohdalla valtatien 4 liikennemäärä kasvaa alueen uuteen paikkaan siirretyn liittymän eteläpuolella 80 ajoneuvolla vuorokaudessa ja pohjoispuolella 330 ajoneuvolla vuorokaudessa. Asemakaavan vaikutuksesta alueelle johtavalle uudelle kadulle syntyy liikennettä 1 410 ajoneuvoa vuorokaudessa. Seuraavassa kuvassa uudelta kadulta on esitetty ainoastaan asemankaavan aiheuttama liikennemäärän kasvu. Asemankaavan aiheuttaman liikennemäärän lisäksi uudelle kadulle siirtyy alueen vanhan liittymän kautta kulkenut liikenne, jonka määrää ei ole tiedossa. Niemenharjuntien liikennemääriin asemakaavalla ei oleteta olevan vaikutusta, koska asemakaavassa ei ole esitetty varsinaista tieyhteyttä Niemenharjuntielle. Ennustetilanteessa vuonna 2030 valtatien 4 liikennemäärä olisi alueen liittymän eteläpuolella 6 830 ajoneuvoa vuorokaudessa ja pohjoispuolella 7 080 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärät sisältävät perusennusteen liikennemäärät ja asemakaavan aiheuttaman liikennemäärien kasvun. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 50 (57) KUVA 39. Asemakaavan liikenne-ennuste 2030. 6.2.3 Vaikutukset liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen Niemenharjun asemakaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta uudella kadulla alueen sisällä. Liikennemyymälä ja matkailukeskus tuovat uudelle kadulle lisäliikennettä keskimäärin 1 410 ajoneuvoa vuorokaudessa ja lisäksi uudelle kadulle siirtyy alueen vanhan liittymän kautta kulkenut liikenne. Matkailukeskuksen toiminta painottuu kesäkuukausille, joten kesällä liikennettä on uudella kadulla vielä noin 20 % enemmän. Asemakaavassa alueelle osoitettu uusi katu ja sen liittymät tulee toteuttaa liikenneturvallisuus huomioon ottaen. Uudelta kadulta liikenneaseman pihaan johtavat ajoyhteydet tulee sijoittaa siten, ettei uudelle kadulle synny niin pitkiä jonoja, jotka ulottuisivat valtatielle saakka ja heikentäisivät siten valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta (on toteutettu kaavaan). Niemenharjuntien suunnasta uuden katuyhteyden kautta valtatien 4 varren linja-autopysäkeille ja kevyen liikenteen väylälle suuntaavien jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on varmistettava suunnittelemalla sujuvat ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet uuden kadun varteen ja läheisyyteen. Asemakaavassa tulisi varata riittävästi tilaa uuden kadun lisäksi myös kevyen liikenteen väylälle (on toteutettu kaavassa). PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 51 (57) Nykyisen kevyen liikenteen alikulkukäytävän kautta kulkeva moottorikelkkareitti tulisi huomioida alueen liikennejärjestelyjä suunniteltaessa, jotta moottorikelkkaliikenne ei aiheuta liikenteen sujuvuuden eikä turvallisuuden heikkenemistä. Asemakaavassa tulisi esittää moottorikelkkareitin ohjeellinen paikka (on esitetty kaavassa). Valtatielle 4 ennustettu liikennemäärä 6 830–7 080 ajoneuvoa vuorokaudessa ei heikennä valtatien sujuvuutta ja turvallisuutta, koska valtatie on suuntaukseltaan hyvä ja riittävän leveä ajoneuvoliikenteen kannalta sekä valtatien varrella on koko matkalla kevyen liikenteen väylä. Valtatien 4 ja Niemenharjun asemakaava-alueelle johtavan uuden kadun tasoliittymä tulee suunnitella siten, että ajoneuvot pääsevät kääntymään valtatieltä uudelle kadulle ja uudelta kadulta valtatielle turvallisesti ja sujuvasti. Nykyisellä valtatien liikenne-määrällä liittymässä tulee olla oikeallekääntymiskaista riippumatta liittyvän tien liikennemäärästä. Ennustetuilla liikennemäärillä liittymässä tulisi olla oikeallekääntymiskaista, jonka toteuttamistapa riippuu oikealle kääntyvien raskaiden ajoneuvojen mää-rästä. Em. johdosta mikäli oikealle kääntyviä raskaita ajoneuvoja on keskimäärin yli 60 ajoneuvoa vuorokaudessa, suositellaan, että oikeallekääntymiskaista olisi päätiestä välialueella erotettu erillinen ramppimainen kaista. Ennustetilanteessa raskaiden ajoneuvojen määrä pohjoisen suuntaan olisi noin 410 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jotta oikealle kääntyvien raskaiden ajoneuvojen määrä ylittäisi vuorokaudessa 60 ajoneuvoa, tulisi joka seitsemännen raskaan ajoneuvon kääntyä uudelle kadulle. Oikealle kääntyvien raskaiden ajoneuvojen määrää ei ole arvioitu tässä selvityksessä tarkasti, mutta voidaan olettaa, että oikealle kääntyvien raskaiden ajoneuvojen määrä voi olla melko lähellä 60 ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaiden ajoneuvojen lisäksi näkyvyyttä liittymässä peittävät matkailualueelle liikennöivät asuntoautot ja henkilöauto-asuntovaunuyhdistelmät. 6.2.4 Johtopäätökset Niemenharjun asemakaava on liikenteellisten vaikutusten osalta toteutettavissa. Liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden kannalta tulisi kuitenkin ottaa huomioon kappaleessa 5.2.3 esitetyt asiat uuden kadun liittymästä ja kevyen liikenteen yhteydestä Niemenharjuntien suunnasta, liikennemyymälän liittymistä ja moottorikelkkareitistä (on huomioitu kaavassa). Erillisen ramppimaisen oikeallekääntymiskaistan toteuttaminen vaatii huomattavan paljon tilaa, joka tulisi huomioida asemakaavassa riittävänä tilavarauksena. Mikäli ramppimaisen oikeallekääntymiskaistan toteuttaminen ei ole mahdollista ensivaiheessa tilanpuutteen vuoksi, tulisi varautua eritasoliittymän rakentamiseen ennakoitua aikaisemmassa vaiheessa. 6.2.5 Melu Liikenteen aiheuttamaa melua on selvitetty mallintamalla SITO Oy:n toimesta ja mittaamalla Ramboll Finland Oy:n toimesta osana kaavan perusselityksiä (liite 3a / Meluselvitys ja 3b / Melumittaus). Melumallinnuksia verrattiin keväällä tehtyyn melumittaukseen tärkeimmistä pisteistä matkailualueella. Mitattu ja mallinnettu melu vastasivat varsin hyvin toisiaan. Ilman melusuojaustoimenpiteitä matkailukeskuksen alueen melu ylittää valtioneuvoston meluohjearvot päivällä yli 55 dB ja yöllä yli 50 dB. Meluntorjunta keinoiksi valittiin riit- PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 52 (57) tävän korkea ja maisemaan sopiva meluvalli valtatien ja caravan-alueen välissä ja sen lisäksi 27 dB ääneneristävyys liikennemelu vastaan matkailukeskuksen II kerroksen majoitustilojen ulkoseinissä. Rengasmelukaiteista luovuttiin niiden suhteellisen vähäisen vaikutuksen, liikenneaseman paikoitusalueen vähäisen melunsuojaustarpeen sekä sen takia, että kaide haittaa aina liikenneaseman näkymistä valtatieltä. Meluvallilla (h=4 m maan pinnasta) päästään caravanalueella alle 40 dB yömeluarvoon ja 50-55 dB päivämeluarvoon. Nämä arvot ovat alle meluohjearvojen, kun aluetta pidetään uutena virkistysalueena ja loma-asuntoalueena taajamassa. 6.3 Kaupalliset vaikutukset 13 Niemenharjun asemakaavaluonnoksessa on osoitettu matkailukeskusta koskeva liikerakennusten korttelialue (KL-2), jolle saa sijoittaa liikennemyymälän ja siihen liittyviä kahvila-, ravintola-, myymälä- ja majoitustiloja sekä autojen pesuhallitiloja. Korttelialueella sallitaan polttoaineenjakelu. Rakennusoikeus on osoitettu kerrosalaneliömetreinä 1200 + 800. Loma-asuntojen ja huoltorakennusten rakennusoikeus on yhteensä noin 1 000 k-m2. Vaikutusten arviointi on tehty asiantuntija-arviona olemassa oleviin selvityksiin perustuen. Arviointi on laadittu niin, että se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain ja sitä koskevan ohjeistuksen vaatimukset. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat (nykytilanne ja kehitysnäkymät) on selvitetty olemassa olevien selvitysten ja suunnitelma-aineistojen pohjalta siinä laajuudessa kuin arvioinnin kannalta on tarpeen. Vaikutusten arvioinnin ovat laatineet FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä FM Taina Ollikainen ja FM Mari Pohjola. 6.3.1 Palvelutarjonnan kehitys Pihtiputaalla oli vuonna 2007 asukaslukuun suhteutettuna 1 196 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti ja 171 asukasta yhtä erikoiskaupan (pl. autokauppa) myymälää kohti. Asukaslukuun suhteutettuna Pihtiputaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluverkkoa voidaan pitää koko maakunnan keskitasoa kattavampana (Keski-Suomessa oli 2 320 asukasta yhtä päivittäistavaramyymälää kohti ja 283 asukasta yhtä erikoiskaupan myymälää kohti). Ostovoiman nettosiirtymä (kaupan myynnin ja ostovoiman erotus) oli Pihtiputaalla päivittäistavarakaupassa positiivinen (+12 %), mutta erikoiskaupassa negatiivinen (-31 %) vuonna 2008. Käytännössä ostovoiman siirtymät kertovat sen, että Pihtiputaan päivittäistavarakauppa oli vetovoimainen: pihtiputaalaiset tekivät päivittäistavaraostokset pääosin omassa kunnassa ja loma-asukkaat toivat Pihtiputaan myymälöihin ostoseuroja kunnan ulkopuolelta. Erikoiskaupan tarjonta sen sijaan ei vastannut pihtiputaalaisten kysyntään ja lähes kolmannes erikoiskaupan ostovoimasta suuntautui kunnan ulkopuolelle, pääosin Viitasaarelle ja Jyväskylään. Niemenharjun matkailualueen toteuttamisen myötä vähittäiskaupan ja kaupallisten palvelujen tarjonta ja valintamahdollisuudet paranevat. Palvelutarjonta 13 Niemenharjun kaupallisten vaikutusten arviointi (2015), FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 53 (57) paranee erityisesti valtatien 4 ohikulkuliikenteen, Niemenharjulla matkailevien sekä läheisten alueiden asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden sekä työntekijöiden näkökulmasta. Uudet matkailukeskuksen ja liikenneaseman tilat ja palvelut vastaavat paikallisten asukkaiden ja työntekijöiden muuttuvaan kysyntään ja houkuttelevat myös nykyistä useampia ohikulkijoita pysähtymään Pihtiputaalla. 6.3.2 Kaupan palveluverkon kehitys Vähittäiskaupan palveluverkkoa kuvaavat nykytilannetiedot perustuvat Pihtiputaan taajaman kehittämissuunnitelmassa (2012) esitettyihin tietoihin. Vuoden 2007 lopussa Pihtiputaan päivittäistavarakaupan verkosto muodostui neljästä päivittäistavaramyymälästä (kolme pientä supermarkettia ja yksi valintamyymälä). Lisäksi päivittäistavaroita myytiin yhdessä kioskissa ja neljässä päivittäistavaroita (hedelmät, makeiset, luontaistuotteet) myyvässä erikoisliikkeessä. Erikoiskaupan palveluverkko muodostui vuoden 2007 lopussa 28 erikoiskaupan myymälästä, joista 6 myymälää toimi tilaa vaativan erikoiskaupan toimialoilla ja 22 myymälää muun erikoiskaupan toimialoilla. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan myymälät sijoittuivat pääosin kuntakeskukseen ja Putaanportin alueelle. Niemenharjun matkailukeskuksen toteutuksen myötä syntyy uusittavan matkailukohteen yhteyteen liikenneasema oheispalveluineen palvelemaan valtatie 4 ohikulkuliikennettä, Niemenharjussa matkailevia sekä läheisten alueiden asukkaita ja työntekijöitä. Koska alueelle sijoittuva liikenneasema mahdollisesti siirtyy Pihtiputaan taajamasta eikä näin ollen muodosta uutta liikenneasemaa Pihtiputaalle, ei hankkeen toteutuksen myötä ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia olemassa olevien liikenneasemien toimintaedellytyksiin eikä muutoksia nykyiseen palveluverkkoon. Matkailukeskukseen sijoittuva vähittäiskauppa on pienimuotoista, joten myöskään sillä ei ole vaikutuksia nykyiseen päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan palveluverkkoon. Tavoitteena on ohjata asiakkaita keskustaajamassa ja Putaanportissa sijaitseviin myymälöihin. 6.3.3 Kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Pihtiputaan oman väestön ostovoiman pohjalta arvioitu laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030 on yhteensä noin 16 400 k-m², josta kohdistuu päivittäistavarakauppaan ja muuhun erikoiskauppaan noin 9 800 k-m² ja tilaa vaativaan erikoiskauppaan, autokauppaan ja huoltamoihin noin 6 600 k-m². Pihtiputaan olemassa oleva kaupan kerrosala on Suomen ympäristökeskuksen kokoamisen tietojen mukaan noin 10 000 k-m2, joten uuden liiketilan tarve on 6 000 - 7 000 k-m2. Niemenharjun matkailukeskuksen myötä vähittäiskaupan liiketila ei merkittävästi lisäänny (arviolta muutamia satoja kerrosalaneliömetrejä), koska esimerkiksi liikenneaseman on tarkoitus siirtyä Niemenharjuun Pihtiputaan keskustasta eikä alueelle ole suunniteltu merkittävissä määrin muuta kaupallista liiketilaa (esim. erikoiskauppaa tai tilaa vaativaa kauppaa). Matkailukeskuksen ja liikenneaseman toteutuksella ei ole haitallista vaikutusta nykyisten yritysten toiminta- ja kehitysedellytyksiin. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 54 (57) Uuden liikenneaseman perustaminen muuttaa kuitenkin aina kilpailuasetelmaa ja kilpailutilannetta, etenkin lyhyellä tähtäimellä. Niemenharjun matkailukeskuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti lähimpänä oleviin kilpailijoihin, joiden kanssa Niemenharju kilpailee osittain samoista asiakkaista. Mikäli Niemenharjuun mahdollisesti sijoittuva huoltoasema siirtyy alueelle Pihtiputaan keskustasta, voidaan kilpailutilanteen kuitenkin katsoa säilyvän ennallaan. Niemenharjun uusi matkailukeskus parantaa alueelle sijoittuvan huoltamoyrittäjän toiminta- ja kehitysedellytyksiä ja mahdollisuuksia palvella Pihtiputaalla asuvia asiakkaita ja valtatien ohikulkuliikennettä entistä paremmin. Huoltamotoiminnassa ohikulkuliikenteen merkitys on suuri ja uusi sijainti Niemenharjussa mahdollistaa valtatien liikenteen ostovoiman paremman hyödyntämisen. Uudessa myymälässä on mahdollisuus tarjota asiakkaille monipuolinen tuotevalikoima uudenaikaisissa liiketiloissa. Niemenharjussa suuri osa asioinnista on ohikulkuliikennettä vaikutusaluetta laajemmalta alueelta vetovoimaisen matkailukohteen ja liikenteellisesti keskeisen sijainnin vuoksi. Vetovoimainen matkailukohde ja liikenneasema houkuttelevat nykyistä enemmän ohikulkuliikenteen asiakkaita pysähtymään Pihtiputaalle. Matkailukeskuksessa ja liikenneasemalla asioivat ovat myös potentiaalisia asiakkaita Pihtiputaan keskustan ja Putaanportin yrityksille ja voivat parantaa myös niiden toiminta- ja kehitysedellytyksiä. 6.3.4 Toimivan kilpailun edellytykset Asemakaava mahdollistaa uuden matkailukohteen ja kaupan palvelujen sijaintipaikan Pihtiputaalla ja luo sitä kautta edellytyksiä toimivalle kilpailulle. Suunnitelmien mukaan Niemenharjuun sijoittuva liikenneasema siirtyy alueelle Pihtiputaan keskustasta. Mikäli keskustan liikepaikka siirtyy muuhun käyttötarkoitukseen, kilpailutilanne säilyy ennallaan. Mikäli taas keskustan liikepaikka säilyy liikenneasemakäytössä, mahdollistaa se uuden liikenneasematoimijan sijoittumisen Pihtiputaalle, mikä lisää kilpailun edellytyksiä. 6.3.5 Kaupan palvelujen saavutettavuus Kaupan palveluiden saavutettavuutta voidaan tarkastella sekä etäisyyksinä (fyysinen saavutettavuus) myymälään että koettuna saavutettavuutena, joka kuvaa asiaa pelkkää etäisyyttä moniulotteisemmin. Koettu saavutettavuus voidaan määritellä vaivaksi, jonka henkilö kokee asioinnista. Jos palveluiden käyttäminen aiheuttaa paljon vaivaa, on saavutettavuus huono, mikäli se aiheuttaa vähän vaivaa, on saavutettavuus hyvä. Niemenharjuun on suunniteltu matkailukeskus ja liikenneasema oheispalveluineen. Päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan osuus on vähäinen. Liikenneasemien toiminnassa liikenteellinen (fyysinen) saavutettavuus on ensisijainen. Matkailukohteissa myös koettu saavutettavuus (muun muassa kohteen monipuolisuus) on tärkeää fyysisen saavutettavuuden ohella. Niemenharju sijaitsee liikenteellisesti hyvin saavutettavalla paikalla vilkkaasti liikennöidyn valtatien 4 varrella. Sijainti perustuu hyvään liikenteelliseen saavutettavuuteen henkilöautolla. Etäisyys Pihtiputaan taajamaan (n.3 km) on kohtuullinen, mikä mahdollistaa hyvän saavutettavuuden myös kevyellä liikenteellä. Niemenharjulta kulkee kevyen liikenteen väylä taajamaan sekä lyhyen mat- PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 55 (57) kaa etelän suuntaan Rupon teollisuusalueelle. Niemenharju on saavutettavissa lisäksi julkisella liikenteellä. Valtatietä kulkevan linja-autoliikenteen lähin pysäkki sijaitsee Niemenharjun kohdalla. Käytännössä valtaosa Niemenharjun asiakkaista liikkuu kuitenkin henkilöautolla. Koska alueelle sijoittuva liikenneaseman on tarkoitus siirtyä keskustasta Niemenharjuun, voidaan keskustan liikenneasemapalvelujen saavutettavuuden katsoa heikentyvän, mikäli keskustan liikepaikka siirtyy muuhun käyttöön. Liikenneasematoiminnan painopiste siirtyy valtatien 4 varteen, mikä toisaalta on toiminnalle luonteva sijainti. Alueelle on suunniteltu matkailun näkökulmasta vetovoimainen kokonaisuus, jossa on asiakkaille valinnanmahdollisuuksia ja useita palveluita tarjolla. Liikenneaseman asiakasvirta luo jatkuvan kysynnän, jonka avulla voidaan kehittää loma-, työ- ja harrastematkailijoita palvelevia ravintolapalveluita. Liikenneasema ja matkailukohde tukevat toisiaan ja lisäävät alueen vetovoimaa ja sitä kautta alueen koettua saavutettavuutta. 6.3.6 Keskustan kaupan toiminta- ja kehitysedellytykset Pihtiputaan taajaman kehittämissuunnitelmassa (2012) on tarkasteltu kaupan palvelujen kehitysnäkymiä Pihtiputaalla. Kehittämissuunnitelman mukaan kaupallisen vetovoiman vahvistaminen edellyttää sekä liikekeskustan että Putaanportin kehittämistä sekä niiden kaupallisen roolin ja työnjaon selkeyttämistä. Liikekeskustan kilpailutekijöinä korostuvat erityisesti monipuoliset kaupalliset ja julkiset palvelut, kulttuuripalvelut, toimivat liikenne- ja pysäköintijärjestelyt, hyvä saavutettavuus sekä viihtyisä ja ihmisläheinen keskustamiljöö. Liikekeskustan tulee tarjota asukkailleen peruspalvelut, mutta samalla vastata myös loma-asukkaiden ja matkailijoiden palvelutarpeisiin. Vaikka lomaasukkaiden ja matkailijoiden merkitys asiakasryhmänä on Pihtiputaalla suuri, ovat kuntalaiset kuitenkin suurin ja tärkein asiakasryhmä. Niemenharjun matkailukeskukseen ei ole suunniteltu toimintoja, jotka suoraan kilpailisivat Pihtiputaan liikekeskustan ja Putaanportin kanssa samoista asiakkaista. Kaupan toiminnot sisältävät liikenneaseman oheispalveluineen ja päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan osuus on vähäinen. Matkailualueen toteuttamisella ei näin ollen ole vaikutusta Pihtiputaan taajaman vähittäiskaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiin. Niemenharjun alueen toteuttaminen vahvistaa Pihtiputaan matkailullista vetovoimaa, mikä tuo uusia asiakkaita ja ostovoimaa myös Pihtiputaan liikekeskustan ja Putaanportin kaupallisille palveluille. Niemenharjun asiakasmääräksi on arvioitu noin 800 asiakasta / vrk ja huippuina noin 2 000 asiakasta / vrk. Vaikka Niemenharjun toiminnan ei katsota olevan kilpailevaa keskustatoimintojen kanssa, on tärkeää kiinnittää jatkuvasti huomiota Pihtiputaan taajaman kehittämiseen ja kaupallisen vetovoiman turvaamiseen. 6.3.7 Työllisyys- ja yritysvaikutukset Uuden matkailukeskuksen rakentamisen aikaiset työllisyysvaikutukset ovat merkittävät. Asemakaavan mukainen rakentaminen (keskusrakennus, lomaasunnot ja huoltorakennus, noin 3 000 k-m2) merkitsee karkeasti arvioiden noin 4,5 miljoonan euron investointia talonrakennukseen, kun keskimääräisenä rakennuskustannuksena käytetään 1 500 €/k-m2. Panos-tuotoskertoimien mukaan PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 56 (57) kyseisen suuruinen investointi aikaansaa noin 30 henkilötyövuoden välittömän työllisyysvaikutuksen rakennusaikana. Toimintavaiheen työllisyysvaikutus näkyy matkailu-, ravitsemis- ja kaupan alan työpaikkojen lisäyksenä. Karkeasti arvioiden uusi matkailukeskus aikaansaa suoraan noin 10 työpaikkaa ja lisäksi kausityöpaikkoja. Suorien työllisyysvaikutusten lisäksi hankkeen myötä syntyy välillisiä vaikutuksia muille toimialoille sekä rakennusvaiheessa että toimintavaiheessa. Matkailutuloksi on arvioitu 1 milj. € / v majoittujien kautta, kun toiminta on käynnissä suunnitellulla tavalla tuottaen noin 7 000 uutta yöpymisvuorokautta vuodessa. 6.4 Vaikutukset ilmastoon / ilmastomuutoksen huomioiminen Niemenharjun matkailualue on osa olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta, joten sillä ei voida katsoa olevan yhdyskuntarakennetta hajauttavaa vaikutusta. Yhdyskuntarakenteellisesti Niemenharju sijoittuu valtatien 4 varteen Pihtiputaan taajaman eteläpuolelle. Niemenharjun alueen kohdalla valtatien 4 itäpuolella sijaitsee Rupon teollisuus- ja työpaikka-alue. 14 Kaavassa ei ole erityismääräyksiä energiatehokkuuteen, uusiutuvan energian käyttöön tai rakennusten materiaaleihin. Välillisesti sillä on kuitenkin myönteistä vaikutusta ilmastomuutokseen luodessaan edellytykset toimintaidealtaan modernille ja innovatiiviselle matkailukeskukselle sekä huoltoasemalle uusiutuvan energian jakelupisteineen. Kaavan vaikutuksia hiilijalanjälkeen tai energiatehokkuuteen ei ole arvioitu. 6.5 Kulttuuri- ja muut vaikutukset Vaikka alueen vanhan rakennuskannan korvaaminen uudella on menetys sinällään, niin korvaava uudisrakentaminen palauttaa tässä tapauksessa alueen arvon nelostien varren näkyvänä matkailukeskuksena. Sijaintinsa vuoksi sillä on suuri positiivinen merkitys taajama- ja maisemakuvaan sekä erityisesti Pihtiputaan kunnan imagoon taajaman eteläisenä porttina. Alueen sijainti maisemallisesti merkittävän harjualueen vieressä on huomioitu kaavassa lomamökkien rakennusalojen sijoittelussa ja maisema-arvot huomioivalla erityismerkinnällä (ma). Matkailualue sijaitsee Niemenkylän paikallisesti arvokkaan agraarimaiseman ja samalla myös maakunnallisesti arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön eli Lylyn / Lylylän talon pihapiirin välittömässä läheisyydessä. Niemenharjun matkailualueen kaavan mukaisella käytöllä ei katsota olevan merkittävää vaikutusta em. rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin. Niemenharju on ollut matkailukäytössä jo vuosikymmenet. 14 Kaupallisten vaikutusten arviointi. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 2015. PIHTIPUTAAN KUNTA Helena Raatikainen 7 Kaavaselostus 697/502/2015 3.8.2015 57 (57) KAAVAN TOTEUTUS Kaavaa voidaan toteuttaa heti, kun se on saanut lainvoiman. 8 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kaavamerkinnät ja –määräykset sisältyvät kaavakarttaan, joka on selostuksen erillisenä liitteenä. PIHTIPUTAAN KUNTA / Wiitaunioni maankäyttö Laatinut: Helena Raatikainen aluearkkitehti, YKS 413
© Copyright 2024