Liite 6 Maisemaselvitys - Finnish Consulting Group
FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan kunta PIHTIPUTAAN TAAJAMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Pihtiputaan maisemaselvitys -P16809 22.8.2012 S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 22.8.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet ........................................................................... 1 2 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset ........................................................................... 1 3 Alueen yleiskuvaus.................................................................................................... 1 4 Maankäyttö .............................................................................................................. 2 5 4.1 Maakuntakaava ............................................................................................... 2 4.2 Yleiskaava ...................................................................................................... 3 Pihtiputaan maisema ................................................................................................. 3 5.1 Suurmaisema ja maiseman solmukohdat ............................................................ 3 5.2 Topografia, maa- ja kallioperä ........................................................................... 4 5.3 Vesisuhteet .................................................................................................... 6 5.4 Ilmasto-olot .................................................................................................... 6 5.5 Maisemakuva .................................................................................................. 7 6 Kulttuurimaiseman kehityshistoria ............................................................................... 8 7 Maiseman arvot ........................................................................................................ 9 8 Suositukset alueen maankäyttöä varten ..................................................................... 10 8.1 Yleiset toimenpideohjeet ................................................................................. 10 8.2 Herkkyysluokittelu (Liitekartta 2) ..................................................................... 11 LIITTEET Liitekartta 1 Maiseman lähtökohdat ja maisemakuva Liitekartta 2 Herkkyysluokittelu I FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 1( ) PIHTIPUTAAN KUNTA PIHTIPUTAAN TAAJAMAN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Maisemaselvitys on osa Pihtiputaan kunnan taajaman kehittämissuunnitelman laajaa kokonaisuutta, ja se toimii osaltaan lähtötietona alueen jatkosuunnittelussa ja kaavatyössä. Kehittämissuunnitelman lähtökohtana on taajamakuvan ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen ja eri toimintojen yhteen sovittaminen sekä taajamaympäristön laadun parantaminen. Maisemaselvityksen tavoitteena on luoda kuvaus alueen maiseman ominaispiirteistä, sekä tarkastella alueen rakentamis- ja toiminnallisia mahdollisuuksia maisemallisesta näkökulmasta. 2 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset Maisemaselvitys perustuu kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maaliskuussa 2012 tehtyyn maastoinventointiin. Lisäksi työssä on hyödynnetty aiempia selvityksiä. Tässä selvityksessä käytetty lähtöaineisto: Pitäjänkartta v. 1840 Taloudellinen kartta v. 1941 Pihtiputaan rakennusinventointi 2007, Juuso Väisänen, Pihtiputaan kunta/ Keski-Suomen museo Ilmakuva-aineisto, Pihtiputaan kunta Maastotietokanta 2008 Hertta-tietokanta Maaperäaineisto, GTK Muinaisuuden metropoli, 2010, Essi Kesämaan opinnäytetyö (LAMK) Muinaisuuden metropolista nykypäivään, 2007, Saija Silen, POTKU-hanke, Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-suomen maakunnallinen maisemaselvitys, 2005, Matleena Muhonen, Keski-Suomen ympäristökeskus 3 Alueen yleiskuvaus Selvityskohteena on Nelostien varrella sijaitsevan Pihtiputaan taajama, selvitysalueen laajuus on noin 4500 hehtaaria. Selvitysalue muodostuu taajamakeskuksesta ja sitä ympäröivistä asuinalueista ja Ritovuoren alueesta, Nelostiestä ja sen ympäristöstä, motellin alueesta sekä Rupon teollisuusalueesta. Kunnassa on yli 4500 asukasta, ja sen pinta-ala on 1248 km2. Alue rajautuu pohjoisessa Pääkkölän asuinalueeseen ja Myllysuohon sekä Putikonlampeen, idässä Putikonlahteen ja Heinäjoen rantaan. Rupon teollisuusalueelta Ritovuoreen saakka alueen länsiraja noudattaa Nelostien varren peltojen ja metsän reunavyöhykettä. Taajamakeskuksen alueella selvitysalue rajautuu lännessä rautatiehen. Nelostie kulkee selvitysalueella noin neljä kilometriä. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 2( ) Kuva: Suunnittelualueen likimääräinen rajaus mustalla. 4 Maankäyttö 4.1 Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistama 14.4.2009) selvitysalue on pohjoisessa pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamakeskuksen alueella on kaksi valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Rupon ja Putikonlahden teollisuusalueet ovat pkaluetta, eli puuteknologian kehittämisen kohdealuetta. Selvitysalueen etelärajalle motellin alueelle on osoitettu alkava ulkoilureitti kohti etelää. Pohjoisen suuntaan alkaa ulkoilureitti läheltä selvitysalueen pohjoisrajaa. Putaanportin kohdalta alkaa veneväylä kohti etelää. Selvitysalueen ulkopuolella koillisessa on Putikonlahteen osoitettu Natura- ja luonnonsuojelualue. Selvitysalueen läheisyydessä rautatien länsipuolella on merkittävä virkistysalue (vihreä alue), jossa on myös uimaranta. Niemenharjun motellin seutu on osoitettu merkittäväksi matkailupalveluiden alueeksi (oranssi kolmio). FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 3( ) Kuva: Ote maakuntakaavasta, selvitysalueen likimääräinen rajaus ohuella punaisella viivalla. 4.2 Yleiskaava Pihtiputaalla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Oikeusvaikutukseton yleiskaava on vuodelta 1991. 5 Pihtiputaan maisema 5.1 Suurmaisema ja maiseman solmukohdat Pihtipudas kuuluu kahteen maisemamaakuntaan: pohjoisosiltaan Suomenselän alueeseen ja etelä- ja länsiosiltaan Itäisen Järvi-Suomen maisemamaakuntaan, tarkemmin Keski-Suomen järviseutuun. Selvitysalue sijoittuu KeskiSuomen järviseutuun ja Kymijoen vesistöalueeseen. Keski-Suomen järviseudulle ominaista ovat pitkät kaakko-luode-suuntaiset murroslinjojen järvialtaat ja harjujaksot. Isompia vesistöjä, Kivijärveä, Kolimaa ja Keitelettä, yhdistävät monet kosket ja mutkittelevat vesireitit, ja niiden lomassa on useita suoalueita. Aapasuo on alueelle tyypillinen suotyyppi. Alueella on mannerjäätikön liikkuessa muodostuneita drumliineja eli moreenimäkiä sekä ruhjevyöhykkeitä, jotka näkyvät syvänteinä ja kalliojyrkänteinä. Kasvillisuudeltaan alue on keksiboreaalisella vyöhykkeellä. Maisemaa värittävät runsaat metsät, joiden valtapuu on kuusi, mutta rinteillä on myös lehtomaista kasvillisuutta. Maisemaa on muovannut kaskitalous ja sotien jälkeinen rakentaminen ja soiden raivaaminen. Vesistöt koskineen ovat antaneet lähtökohdan metsäteollisuudelle ja kaupunkien kasvulle. Puuta on kuljetettu vettä pitkin etelään Päijänteelle ja edelleen Kymijokeen ja Suomenlahdelle. Pihtiputaan maatalous on hajanaista yksittäisasutusta, karjatalous on luonut alueelle paljon perinnebiotooppeja. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 4( ) Selvitysalueen maisema rakentuu alavasta Koliman ja Putaanvirran rantalaaksosta, sekä länsi- ja lounaisosien kumpuilevasta metsäisestä selännealueesta. Ritovuori ja sen eteläiset, selvitysalueen ulkopuolella olevat metsäalueet kohoavat muuta maastoa korkeammalle. Selännealueen ja rantalaakson vaihettumisvyöhykkeelle on muodostunut laaja, liki yhtenäinen ja avoin peltoalue. Alueen eteläosassa Koliman ja Lylylammen välissä kohoaa luode-kaakkosuuntaisen Pieksämäki-Sievin harjujaksoon kuuluva Niemenharju. Pitkä rantavyöhyke, johon liittyvät avoimet peltomaisemat ja toisaalta Niemenharju ovat maiseman keskeisiä elementtejä. Selvitysalue sijoittuu suurmaiseman tyypilliseen solmukohtaan, Alvajärveä ja Kolimaa yhdistävän Putaanvirran eteläiselle suulle ja vesistöjen väliseen rantalaaksoon. Pihtiputaan paikalliset solmukohdat sijoittuvat Asematien ja Nelostien sekä Asematien ja Kolimantien risteykseen. 5.2 Topografia, maa- ja kallioperä Topografia Kuva: Rinnevalovarjostuskartta, selvitysalueen suunnittainen rajaus punaisella (Paikkatietoikkuna). Taajaman ja Niemenharjun seutu ovat maastoltaan tasaisia, maanpinta laskee lännestä ja etelästä vähitellen Putaanvirran rantoja kohti. Taajamakeskuksessa Asematien tuntumassa korkeudet vaihtelevat 115-128 mpy. Rantaviiva kulkee 112 mpy korkeudessa. Selvitysalueen alavimmat alueet, 112-115 mpy, sijaitsevat Putaanvirran rannoilla, esimerkiksi Putaanportti-Krouvi –välillä, etelässä Ruponrannassa ja Lylylammen luoteisrannalla. Terveyskeskuksen kohdalla korkeuseroa on Asematieltä joen rantaan noin 9 metriä. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 5( ) Korkeimmillaan selvitysalueen maasto on Ritovuorella, 153 mpy. Toinen alue, jossa maasto kohoaa selkeästi ympäristöstä, on Niemenharju. Sen korkein kohta on Ruponrannan lähellä, 134,9 mpy. Rupon teollisuusalue on korkeimmillaan 129 mpy. Ritovuoren ja alueen muiden vuorten ja mäkien pohjois- ja luoteisrinteet laskevat loivasti, jyrkät rinteet löytyvät etelä- ja kaakkorinteiltä. Luode-kaakkosuuntaiset, mannerjään liikkuessa syntyneet ruhjevyöhykkeet ovat luoneet maastoon syvänteitä ja etelään ja kaakkoon laskevia kalliojyrkänteitä. Kallioperä Selvitysalue koostuu lähes kokonaan erilaisista vulkaniiteista (siniharmaa ja vihreän sävyt). Selvitysalueen eteläisin osa ja Niemenharjun alue kuuluvat laajaan graniitin sukuisen granodioriitin alueeseen (rasteroitu keltainen). Vaaleansiniset alueet Ritovuorella ja selvitysalueen pohjoispuolella ovat kiilleliusketta. Kuva: Kallioperäkartta, selvitysalueen suunnittainen rajaus punaisella. (Paikkatietoikkuna). Maaperä Vesistöjen rantalaaksossa sijaitseva selvitysalue on maalajeiltaan vaihteleva. Nelostien ja Asematien varren ympäristöt sekä Putaanvirran eteläiset rantaalueet ovat pääosin hienoa hietaa. Koliman ranta-alue Niemenharjulta Putaanportin eteläpäähän, sekä Asematien eteläiset alueet kirkon ympäristössä ovat hiekkaa. Ritovuoren alue on kalliomaata, ja sen rinteillä sekä Rupon eteläisillä alueilla on moreenia. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 6( ) Kuva: Maaperäkartta, selvitysalueen suunnittainen rajaus punaisella. Violetti väri kuvaa hienoa hietaa ja vihreä hiekkaa. Punainen on kalliomaata, beige moreenia. (Paikkatietoikkuna) 5.3 Vesisuhteet Pihtipudas sijaitsee suurmaisemassa laajassa luode-kaakkosuuntaisessa murroslaaksossa. Maisemaa hallitsevat vesistöt ja niitä yhdistävät kapeat vesireitit. Selvitysalue kuuluu Kymijoen vesistöalueeseen. Kunnan taajama on rakentunut Alvajärveltä Kolimajärvelle mutkittelevan Putaanvirran etelärannoille. Kolmas merkittävä vesistö on kunnan luoteisosassa sijaitseva Muurasjärvi. Alvajärvi ja Kolima ovat vedenlaadultaan hyviä vesistöjä, ja molemmat ovat ominaisuuksiltaan potentiaalisia kalastusjärviä. Selvitysalue sijaitsee Kolimajärven valuma-alueella. Kolimajärvi johtaa edelleen kohti etelää Ylä-Keiteleen ja Keiteleen vesistöihin. Kokkolan asuinalueen kohdalla johtaa oja Matolammesta Kolimaa kohti, ja Rupon teollisuusalueen eteläosasta lähtee Kivipuro kohti Koliman Riihilahtea. Kokkolan asuinalueen kohdalta alkaen edelleen Niemenharjulle kulkee pohjois-eteläsuuntainen I-luokkainen, eli vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue harjun laella. Myös pohjoisessa selvitysalueen ulkopuolelle jäävällä Kammolankankaalla on I-luokan pohjavesialue. 5.4 Ilmasto-olot Pihtiputaan taajama sijoittuu suojaisaan vesistöjen keskelle muodostuneeseen suojaisaan rantalaaksoon. Ilmatieteen laitoksen ilmastotilaston mukaan Viitasaaren keskiarvoiset lämpötilat vuosilta 1981-2010 ovat olleet tammikuussa 8,5 C, toukokuussa 9 C ja heinäkuussa 17,1 C. Kuvassa oleva tuuliruusu osoittaa vuoden keskiarvon tuulen suhteellisista osuuksista eri ilmansuunnista Pihtiputaan taajamassa. Mittaukset on tehty 200 m korkeudessa. Vuoden aikana Pihtiputaan taajamaan osuu eniten eteläisiä ja läntisiä tuulia. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 7( ) Kuva: Tuuliruusu Pihtiputaan taajamasta. (Suomen Tuuliatlas) 5.5 Maisemakuva Selvitysalueen maisemallisesti merkittäviä elementtejä ovat rantalaakso järvimaisemineen sekä kapea ja pitkä Niemenharju. Mutkittelevan Putaanvirran rannoilla on paljon pienipiirteisiä, kauniita paikkoja ja järvinäkymiä aivan taajaman tuntumassa. Selvitysalueen maiseman hierarkiset pisteet ovat Ritovuoren ja Niemenharjun lakialueet sekä taajamassa sijaitsevat kirkko ja sillat. Maiseman ominaispiirteenä voidaan pitää myös laajaa ja pitkää peltoaluetta Nelostien varrella. Variskylän peltoaukeilla muodostuu pitkiä, rantalaakson suuntaisia, sekä länteen suuntautuvia näkymiä Nelostieltä. Pienet metsiköt jakavat peltoa erilaisiin tiloihin, ja muodostavat vaihtelevia näkymiä. Peltoaukeita lännessä kehystävät, peltoalueita korkeammalle kohoavan metsän reunavyöhykkeet ovat maisemallisesti arvokkaita. Myös joen varsilla on merkittäviä avoimia maisematiloja. Heinäjoen sillan molemmin puolin avautuvat näkymät joen rannoille ja Nelostien sillalle. Nelostieltä ja Niemenharjuntieltä voi nähdä paikoin puuston lomasta Kolimalle. Ritovuoren ja sen eteläpuoliset metsäalueet muodostavat laajan ja yhtenäisen suljetun maisematilan, vaikka metsää onkin monin paikoin kaadettu avohakkuilla. Metsät muodostavat Variskylän peltoaukeille selkeän reunavyöhykkeen. Puustoa on runsaasti myös taajaman alueella, paikoin metsikköinä asuinalueiden lomassa, sekä Putaanvirran rantavyöhykkeillä. Teollisuusalueet ovat erillään taajamasta, Ruppo selvitysalueen eteläosassa on laajentunut lounaaseen kohti metsää, ja siitä näkyy vain pieni osa Nelostielle. Rupon alue rajautuu osittain pohjoisosastaan peltoalueeseen, mutta puusto lievittää jonkin verran teollisuusalueen ja viljelymaiseman voimakasta kontrastia. Taajama on rakentunut Asematien varrelle molemmin puolin. Asematien ja sen poikkikatujen varrella on runsaasti vanhaa puustoa, lähinnä kookkaita koivuja ja mäntyjä. Taajaman alueella ei ole merkittäviä viheralueita, lukuun ottamatta Sallisen puistoa torin yhteydessä, sekä kirkonmäkeä ja hautausmaata. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 6 8( ) Kulttuurimaiseman kehityshistoria Pihtiputaalla on paljon kivikautisia asuinpaikkalöytöjä ja muita muinaisjäännöksiä. Alueen korkeusvaihtelut ja karu maaperä ovat olleet lähtökohtia omanlaiselle maaseutumaiseman syntymiselle, asutuksen ehtona ovat olleet yhteys vesistöihin sekä myöhemmin kaskeaminen. Pihtiputaan asutushistoria alkaa jo 10 000 vuoden takaa, jolloin seudulla liikkui pyyntikansoja, ja suotuisille Muurasjärven, alvajärven ja Koliman rannoille syntyi asuinpaikkoja. Niemenharjun alueella on harjoitettu kaskiviljelyä jo noin 2000 eKr. Pysyvä asuttaminen on alkanut hitaasti 1500 –luvulla, jolloin perustettiin myös Rautalammin pitäjä, johon Pihtipudas kuului. Tuolta ajalta on myös ensimmäiset maininnat alueen taloista. Sitä ennen seutu oli jaettu padasjokelaisten, pälkäneläisten ja jämsäläisten erämaaomistuksiin. Pihtiputaan asuttajasuvut ovat pääosin savosta, mutta myös lännestä, ja tämä on luonut seudulle ominaisen kirjavan rakennushistorian. 1700-luvun alkupuolella Pihtiputaan alueella oli kaikkiaan 34 taloa. Isoimmat tilat muodostuivat Kammolan, Variskylän ja nykyisen Putaanportin alueella sijainneille ranta-alueille. Karja laidunsi aluksi vapaana, ja talvirehu hankittiin luonnonmailta. Pihtiputaan alueella harjoitettiin paljon kaskeamista sen rajoittamiseen vuonna 1851 asti, ja pelto- ja laidunmaata syntyi runsaasti talolukuun nähden. Kuva: Ote Keski-Suomen maakunnallisen maisemaselvityksen havainnekartasta. 1600-luvulla Pihtipudas kuului vielä Viitasaareen. Isojaon myötä 1700- ja 1800- lukujen vaihteessa tilojen määrä lisääntyi, taloista muodostui pieniä kyläkeskittymiä ja peltoviljely kasvoi. Pihtipudas tuli itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1863. 1870-luvulla asukkaita oli jo noin 2500. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 9( ) Pihtiputaan laajat, hyvien vesiteiden yhteydessä sijaitsevat metsävarannot huomattiin 1850 –luvulla. Metsäkauppa toi tuloja ja työpaikkoja paikkakunnalle. Nelostietä edeltävä tielinjaus kulki selvitysalueella etelästä Lylyjärven itäpuolelta Niemenharjua pitkin kohti keskustaajamaa, ja jatkoi Heinäjoen sillan kautta pohjoiseen. Tie näkyy 1840-luvun Pitäjänkartassa. Nykyinen keskustan pääraitti, Asematie rakennettiin 1950-luvulla. Kuvat: Vasemmalla otteita pitäjänkartasta 1840 –luvulta. Koliman rantamailla näkyy laajoja peltoalueita, joille tilat ovat muodostuneet. Oikealla ote vuoden 1941 taloudellisesta kartasta. 7 Maiseman arvot Arvokkaat maisema-alueet Pihtiputaalla selvitysalueen ulkopuolella Muurasjärvellä, Kärväskylässä ja YläLiitonjoella on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Kunnan alueella on myös maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Perinnemaisema ja perinnebiotoopit Pihtiputaalla on pitkä ja voimakas karjatalouden ja maatalouden historia, ja se on synnyttänyt ajan kuluessa useita perinnemaisemakohteita: kaksi maa- FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 10 ( ) kunnallisesti arvokasta kohdetta sekä 11 paikallisesti arvokasta kohdetta. Kaikki kohteet sijaitsevat selvitysalueen ulkopuolella. Rakennettu kulttuuriympäristö Pihtiputaan vuonna 1873 rakennettu puukirkko sijaitsee taajamassa, torin läheisyydessä. Kirkon kokonaisuuteen kuuluu myös vanha lainamakasiini- eli jyvästö. Lainajyvästö toimii nykyään Pihtiputaan kotiseutumuseona. Heinäjoen kaksiholvinen vuonna 1924 rakennettu kivisilta on arvotettu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Siltaa kutsutaan myös nimillä Putaan silta ja Ruukinsilta. Virkistysalueet Koliman ja Putaanvirran rannan varrelle on toteutettu kilometrin pituinen rantareitti Eijan polku, joka kulkee Kumpulasta taajamaan Terveyskeskukselle. Reitin varrella on pitkospuupätkiä ja yhteys lintutornille. Rantareittiä on jatkettu myöhemmin etelään, ja sen varrelle on rakennettu kota ja muita levähdyskatoksia. Pihtiputaan kirkon pohjoispuolella on pitkänomainen Sallilanpuisto, johon on pystytetty Raivaajapatsas. Ritovuoren rinteillä kulkee lenkkeilyreitistö. Keskustan tuntumassa on kahden kilometrin pituinen Rapeikon luontopolku, jonka varrella on muun muassa tervahauta ja lähde. Taajamasta alkaa pyöräilyreitti Rillankivelle, vanhalle rajankäyntipaikalle. Reitin varrella on Kivimäen kierros –niminen viiden kilometrin luontopolku laavuineen. Kivimäen huipulla on näkötorni. Ympäristöhäiriöt Selvitysalueella ei ole merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Alueella kulkee voimajohtolinja, joka halkoo Variskylän peltoaukeaa, mutta se ei riko häiritsevästi viljelymaisemaa. Rupon teollisuusalue voi laajentuessaan uhata viljelymaiseman eheyttä, jos alue leviää pohjoiseen ja kohti Nelostietä. 8 Suositukset alueen maankäyttöä varten 8.1 Yleiset toimenpideohjeet Kunnan alueella on potentiaalia suomalaisesta maalaismaisemasta ja muinaisjäännöksistä kiinnostuneiden matkailijoiden houkuttelemiseen, ja viihtyisille ulkoilureitistöille. Niemenharjulla majoittuville voisi olla mahdollisuus pyöräillä rantareittiä pitkin Pihtiputaan keskustaan ja siitä eteenpäin Rillankivelle. Matkan varrella on lintutorni, keskustan palvelut, Rapeikon luontopolku, Kivimäen kierros ja useita muita mielenkiintoisia kohteita luontoa ja maaseutua arvostavalle turistille, sekä tietenkin kauniita järvimaisemia. Ulkoilureittejä ja luonto- ja kulttuurikohteita kannattaisi korostaa kunnan markkinoinnissa, ja niitä voisi kehittää saumattomaksi kokonaisuudeksi. Reittien varrelle voisi suunnitella yhtenäisen opastuksen, joka tukisi kuvaa kunnan panostuksesta ulkoiluun ja matkailuun. Tällä hetkellä keskustan rantaalueet ovat hieman unohtuneessa tilassa. Rantareitti ja Ruukinsillan sekä Nelostien sillan ympäristöt kaipaavat pusikoiden raivausta, järvinäkymien avaamista ja selkeää opastusta. Ruukinsillan ja Nelostien sillan välille jokeen voisi sijoittaa ympäristötaidetta. FCG Finnish Consulting Group Oy Pihtiputaan maisema- ja taajamakuvaselvitys -P16809 Siina Levonoja 21.3.2012 11 ( ) Keskusta-aluetta voisi elävöittää lisäämällä istutusalueita, jäsentämällä ja uusimalla puustoa, sekä selkeyttämällä auto- ja kevytliikennealueita ja niiden rajalinjoja, sekä korostamalla keskustan porttialueita ja ydinkeskustaa. Joen rannat kannattaisi hyödyntää keskustan kehittämisessä. 8.2 Herkkyysluokittelu (Liitekartta 2) Herkkyysluokka 1 Liitekartassa 2 on esitetty selvitysalueen maisemalliset arvot ja erityispiirteet, ja eritelty niiden perusteella alue kolmeen eri herkkyysluokkaan. Ensimmäinen herkkyysluokka sisältää erittäin herkät alueet, jonne lisärakentamista tai muita muutoksia maisemassa ei suositella lainkaan. Merkinnällä on esitetty lähinnä rakentamattomia ehyitä alueita, tai alueita joilta avautuu, tai jotka ovat osa kauniita maisemakokonaisuuksia. Tässä herkkyysluokassa on myös alueita, jotka metsäisenä ja rakentamattomana luovat suojavyöhykkeen, ne ovat tärkeitä virkistyskäytön kannalta tai niillä on kulttuurihistoriallisia arvoja tai arvokas rakennetun ympäristön kokonaisuus. Herkkyysluokka 2 Toisessa herkkyysluokassa on alueita, jotka sietävät jonkin verran muutoksia, ja joilla tulee huomioida maisemalliset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä tärkeiden näkymien säilyminen muutoksia tehtäessä. Tällä merkinnällä on esitetty muun muassa alueita, joiden virkistyskäyttömahdollisuudet ja näkymät tulisi säilyttää tai asuinalueiden keskelle jääneitä pienialaisia peltoaukeita, jotka luovat näkymiä alueiden sisällä. Herkkyysluokka 3 Kolmas herkkyysluokka sisältää alueet, jotka sietävät hyvin muutoksia ja lisärakentamista. Ne ovat rakentamiseen hyvin tai kohtalaisesti soveltuvia alueita, joilla avoimen maisematilan reunavyöhykkeen muodostumiseen ja säilymiseen tulee kuitenkin kiinnittää huomiota. Näitä alueita ovat muun muassa jo rakennetut asuin- ja työpaikka-alueet, ja alueet, joilla ei ole merkittävää virkistyskäytön sijoittamisen painetta. Alueet eivät myöskään riko merkittävästi tärkeitä maisemakokonaisuuksia. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hyväksynyt: Tuomo Järvinen arkkitehti YKS-321 Laatinut: Siina Levonoja miljöösuunnittelija (ins. AMK)
© Copyright 2024