asemakaavamuutoksen selostus 28:010
ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Hilma ja Onni Hyvinkään kaupungin 28. kaupunginosan korttelia 2709 koskeva asemakaavan muutos LUONNOS 28:010 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 04.09.2015 Hilma ja Onni Asemakaavan muutos 28:010 SISÄLLYS: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT .................................................................................................................... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT................................................................................................................................................... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI ....................................................................................................................................... 2 1.3 KAAVAN TARKOITUS .............................................................................................................................................. 3 1.4 KUVAT JA LIITTEET ................................................................................................................................................. 3 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT ........................................................................................... 3 2 TIIVISTELMÄ ................................................................................................................................................. 4 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET ................................................................................................................................. 4 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ ....................................................................................................................................... 4 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ....................................................................................................................... 4 3 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................................... 4 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA ........................................................................................................ 4 Alueen yleiskuvaus ..................................................................................................................................... 4 3.2 SUUNNITTELUTILANNE ......................................................................................................................................... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................................................... 10 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE ........................................................................................................... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET............................................................ 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ...................................................................................................................... 10 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISU ...................................................................................................... 11 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS ......................................................................................................................... 11 5.1 KAAVAN RAKENNE JA ALUEVARAUKSET .......................................................................................................... 11 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET ....................................................................................................................................... 11 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT............................................................................................................................. 11 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET .............................................................................................................. 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ..................................................................................................................... 11 1 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 4. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2015 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi: Kaava-alueen määrittely: Hilma ja Onni Asemakaava, kaava nro 28:010 Asemakaavan muutos koskee Hyvinkään 28. kaupunginosan korttelia 2709 ja siihen liittyviä katualueita. . Asemakaavan muutoksella muodostuu Hyvinkään 28. kaupunginosan korttelit 2709 ja siihen liittyvät katualueet. Kaavan laatija: asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Yhteystiedot: Hyvinkään kaupunki Tekniikka ja ympäristö/Kaavoitus PL 21 05801 Hyvinkää Vireilletulopvm.: 22.4.2015 Asemakaavaluonnokset nähtävillä: 14.9.—14.10.2015 Asemakaavaehdotus nähtävillä: 0.0.—0.0.201_ Hyväksymispvm: __.__.201_ 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Hangonväylän eteläpuolella n. 3 km Hyvinkään kaupungin ydinkeskustasta etelään. Alue on asuntomessualueen koillispuolella ja Iltatuulentien sekä Kirkulankorventien välissä. Muutosalueen pinta-ala on n. 0,91 ha. 2 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 1.3 KAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimisen tarkoituksena on toteuttaa yleiskaavan ja maankäytön toteuttamisohjelmassa asetettuja tavoitteita. Kortteliin 2709 asemakaavaluonnos perustuu laatukilpailun voittaneeseen ehdotukseen Hilma ja Onni. Kaavamuutos Metsäkaltevan keskustan alueelle on tullut vireille 22.4.2015. Se käsittää kyseistä luonnosta laajemman alueen (n. 11 ha), joka kaavoitetaan osissa. Korttelin 2709 asemakaavamuutoksen laatimisen tarkoituksena on mahdollistaa vanhusten palveluja senioriasumista nykyistä kaavaa tehokkaammalla tavalla. 1.4 KUVAT JA LIITTEET Kuvat: 1. Sijaintikartta. 2. Metsäkaltevan yleissuunnitelma. 3. Ote yleiskaavasta. 4. Ote asemakaavasta. 5. Havainnekuva kilpailuehdotuksesta. Kansikuva: näkymä sisäpihalle (ark. Pasi Kivimäki) Taulukko 1. Arvio Metsäkaltevan asukas- ja asuntomäärästä. Liitteet: 1. Tilastolomake. 2. Asemakaavaluonnos. 3. Asemakaavaehdotus. 4. Lausunnot. 1.5 MUUT KAAVAN LAADINTAAN LIITTYVÄT AINEISTOT Etelä-Hyvinkään – Jokelan seudun liikenneselvitys, Hyvinkään kaupunki, Tiehallinto, WSP Finland Oy, Strafica Oy. 2007. Hyvinkään kaupungin ympäristömääräykset, 2004. Esiselvitys pääradan melu- ja tärinähaitoista rataosilla Kerava-Riihimäki, RiihimäkiHausjärvi, Uudenmaan liitto, Ratahallintokeskus, Hämeen liitto, 29.3.2007. Rautateiden meluselvitys 2007, Ratahallintokeskus, Ramboll Finland Oy 27.6.2007. Yli-Jurvan alue, Hyvinkää, Junaliikenteen tärinäselvitys, Hyvinkään kaupunki, WSP Finland Oy, 2008. Pohjavesien geologiset rakenteet selvitys, Hyvinkää, geologian tutkimuskeskus, 2003. Tutkimus Hyvinkään paikallisista lämpö- ja kosteusoloista, Jussi Kaukoranta, 13.10.1992. Hyvinkään Veden Kaltevan jätevedenpuhdistamon hajutarkkailu 2012, Jyväskylän yliopisto, Ympäristöntutkimuskeskus, Tutkimusraportti 161/2012. Hyvinkään liikennejärjestelmäsuunnitelma. Joukkoliikenne. WSP Finland Oy ja Strafica Oy, 2009. Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavan eteläosien ekologinen verkosto, Sito, 11.02.2011. Rakennettavuus- ja perustamistapaselvitys, Palojoen varsi, Metsäkalteva. Ramboll, 2014. 3 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Talvella 2015 pidettiin korttelia 2709 koskeva laatutarjouskilpailu, jossa tarkoituksena oli löytää uusia asumismalleja vanhusten palveluasumiseen (erityisesti tehostettu palveluasuminen) ja omatoimiseen senioriasumiseen (hybridimalli). Lisäksi tavoitteena on löytää korttelialueelle korkealaatuiset ja alueiden miljööseen soveltuvat suunnitelmat. Kilpailun voittaneen ehdotuksen perusteella on tarvetta muuttaa korttelin 2709 käyttötarkoitusta ja kaavamääräyksiä. Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 13.4.2015 ja kaavamuutos on tullut vireille 22.4.2015. 2.2 ASEMAKAAVAN SISÄLTÖ - 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN - 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Asuntomessualueelle on rakennettu 39 pientaloa, joista suurin osa on valmistunut vuonna 2013. Enemmistö taloista on erillistaloja ja vain muutama paritalo on rakennettu alueelle. Pientaloja rakennetaan parhaillaan suunnittelualueen kaakkoispuolella oleville Kravunrinteen ja Lehtikorven alueelle. Metsäkaltevan palveluista asuntomessu- ja keskusta-alueelle on toteutettu vain päiväkoti vuonna 2013. Nykyistä rakennusta on tarkoitus laajentaa. Nykyisessä kaavassa on osoitettu lähikaupalle aluevaraus. Metsäkaltevan keskustan itäosan asemakaavoituksen yhteydessä on osoitettu aluevaraukset muille lähipalveluille, kuten mm. koululle, seurakuntakeskukselle ja liikuntapuistolle leikki- ja pallokenttineen. Näiden palveluiden lisäksi on mahdollista, että Metsäkaltevan alueelle sijoittuu myöhemmin muitakin palveluja. Lähimmät kaupalliset palvelut ovat Hakalassa, Vehkojalla ja Kirjavatolpalla. Suunnittelualueen ja messualueen väliin on toteutettu pitkänomainen Lounatuulenpuisto, joka on palkittu vuonna 2014 vuoden ympäristörakenteena. Puistossa on mm. kävelyreittejä, liikuntamahdollisuuksia kaikenikäisille, hulevesijärjestelmä ja japanilainen puutarha. Pääväylistä Kravunarkun- ja Kirkulankorvenkatu sekä asuntomessualueen tiestö on rakennettu valmiiksi. Metsäkaltevansillan alueella Liuskekiventie on lähes valmis, mutta muut kadut ovat rakentamatta, kuten myös keskustasta lähtevä pääväylä, Ylijurvankatu, Jokelantien suuntaan. Sen alkuosan rakentaminen aloitetaan loppuvuodesta 2015. Alueen yleiskuvaus Alue on osa ns. Hyvinkään - Mäntsälän reunamoreenivallikenttään, joka on yksi Suomen tärkeimmistä reunamoreenivallikentistä. Hyvinkäällä reunamoreeneja esiintyy mm. Martin itäpuolisilla alueilla sekä Metsäkaltevan pohjoispuolelle Hakalassa ja Hakakallion alueella. Moreenikenttä ulottuu etelään Jokelassa ja idässä Mäntsälään. Suunnittelualuetta hallitsee moreeniselänteen luode – kaakko- 4 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 eli Vantaanjoen suuntainen jyrkkäpiirteinen reuna. Moreenialueen korkeimmat mäet nousevat aina noin +112 metriin. Pääosin kallio- ja moreeniselänne on suunnittelualueella tason +100 yläpuolella, mutta laskee jonkin verran kaakkoon. Vantaanjokea kohti maasto laskee jyrkästi. Vantaanjoki on noin tasolla +76. Kalliojyrkänteen alapuolinen alue Vantaanjoen koillispuolella on tasolla +80 eli korkeuseroa rinteessä tulee enimmillään yli 30 m noin 140 metrin matkalla. Alueen erityinen arvo on aluetta hallitseva moreeniselänteen luode – kaakko- eli Vantaanjoen suuntainen jyrkkärinteinen reunamuodostuma. Suurin maanpinnan korkeusero muodostuu Kravunarkunmäen rinteeseen, jossa maasto laskee voimakkaasti ajatellun näköalapaikan, rinteeseen työntyvän avokallion kohdalla tasolta + 102 tasolle + 85 (17 m). Avokallion kohdalla rinteen kaltevuus on jyrkimmillään noin 40 %. Kaakkoon päin mentäessä rinne loivenee. Korkeuseroa rinteessä on enimmillään tasolta +104 tasolle +86 (18 m) mutta rinteen jyrkkyys on enää noin 20 %. Suunnittelualueen metsistä melko suuri osa on hakattu, mutta mm. Kravunarkunmäen rinteessä on metsäisempiä alueita. Lähialueen metsätyyppinä on pääosin mänty- tai koivuvaltainen tuore kangas. Metsäkaltevan alueelta on tehty luontoselvitys kesällä 2005 Luontotieto Keiron Oy:n toimesta. Luontoselvityksessä määriteltyjä paikallisesti arvokkaita metsäalueita ei sijoitu suunnittelualueelle. Maaperä ja rakennettavuus Asemakaava-alueen maaperä on pääosin lohkareista moreenia. Kallion pinnan on arveltu olevan tasovälillä +72…+100. Rakennettavuudeltaan asemakaava-alue kuuluu karkeiden kivennäismaiden alueeseen (luokka 1). Moreenialueelle tulevat rakennukset ja väylät voidaan perustaa maanvaraisesti ilman pohjanvahvistustoimenpiteitä. Perustamistason määrittelemisessä ja rakenteiden suunnittelussa on syytä huomioida maaperän kivisyys ja routivuus. Mahdollisten kellareiden rakentaminen vaatii monin paikoin kivisen maan kaivua ja on normaalia hankalampaa. Myös kaivetun, suuria kiviä sisältävän maa-aineksen hyötykäyttö on vaikeaa. Suurimpia kiviä joudutaan louhimaan. Pohjavesi ja pintavedet Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (I-luokka, 0110651, Hyvinkää) sijaitsee noin 1,7 km länteen kohteesta. Pintavedet Kravunarkunmäen asuntomessualueelta sekä Metsäkaltevan keskusta-alueelta laskevat pääasiassa Vantaajoen suuntaan. Vantaanjoki kulkee suunnittelualueen länsipuolella. Asuntomessualueelle rakennettujen hulevesien viivytysaltaiden avulla varmistetaan, etteivät virtaamat Vantaanjoessa tule kasvamaan alueen rakentumisen myötä. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Yleissuunnitelma Metsäkaltevan aluetta tutkittiin jo vuoden 2008 aikana yleissuunnitelmatasolla. Yleissuunnitelmatyön kuluessa tehtiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joita käsiteltiin ja vertailtiin tekniikan ja ympäristön toimialan eri yksiköistä sekä sivistystoimen liikuntapalveluista koostuvan työryhmän kokouksissa. Keskustan osayleiskaavan tarkistuksen keskeneräisyyden vuoksi yleissuunnitelmaa ei kuitenkaan katsottu mahdolliseksi viedä eteenpäin koska mm. liikenneverkko, tavoitteet ja mitoitus tarkentuivat vasta yleiskaavatyön yhteydessä. Yleissuunnitelman päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2012 lähes samalla työryhmän kokoonpanolla kuin on laadittu vuoden 2008 yleissuunnitelma. Päivitetty yleissuunnitelma valmistui maaliskuun alussa 2013. Kuvassa 2 on esitetty koko Metsäkaltevan kaupunginosan kattava yleissuunnitelma. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu yleiskaavassa laadittuja ratkaisuja, joita ei voitu ratkaista vuoden 2008 yleissuunnittelun aikana. Suunnitelmassa Vt 25:n eteläpuoli ja Jokelantien varsi ovat työpaikka-alueita. Metsäkaltevan pääkatujen varsille keskittyy yhtiömuotoinen rakentaminen ja pääosa alueesta on varattu omakotiasumiselle. Kerrostaloasumista on osoitettu Metsäkaltevan keskustan tuntumaan ja Kirkulankorvenkadun päähän. Viheralueet muodostuvat yhtenäisistä jatkuvista vihernauhoista, jotka kulkevat Metsäkaltevan läpi sekä luoteis-kaakkoissuuntaisesti että koillis-lounaissuuntaisesti. Katuverkkoa on tarkennettu niin, että korttelialueet erottuvat omina kokonaisuuksina. 5 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Kuva 2. Kuvassa on yleissuunnitelma koko Metsäkaltevan kaupunginosasta. Vaalean ruskeat alueet ovat omakotitaloalueita ja ruskeat rivi- tai pienkerrostaloalueita sekä tumman ruskeat kerrostaloalueita. Harmaat ja oranssin väriset alueet ovat työpaikka-alueita. Violetin väriset alueet ovat koulu-, päiväkoti tai muita julkisen hallinnon tai palvelun alueita. Puistot ja lähivirkistysalueet on osoitettu vihreällä värillä. Sinivihreän värillä olevat alueet ovat suojaviheralueita (kuvan itäreunalla olevassa pitkällä suoraviivaisella suojaviheralueella kulkee kohdassa 3.1 mainitut voimajohtolinjat). Joet ja lampi on kuvattu sinisellä värillä. Yleissuunnitelman perusteella on arvioitu Metsäkaltevan asukasmäärää kun kaupunginosa on kokonaisuudessaan rakentunut (taulukko 1). Metsäkaltevan asumiseen varattuja alueita on tiivistetty tehokkuutta nostamalla, jolloin väestönmäärä on noussut aiemmin esitetyistä arvioista. Asukasmäärän kehityksessä tulee huomioida alueella nykyisin sijaitsevat kiinteistöt, joista yksi merkittävimmistä on Suomen Terästekniikan sijoittuminen Kaltevan alueelle. Nykyisten kiinteistöjen muuttaminen yleissuunnitelman mukaisiin käyttötarkoituksiin voi mennä helposti vuosikymmeniä. Lisäksi laskennallinen asumisväljyys yhtiömuotoisilla tonteilla henkilöä kohti vaikuttaa asukasmäärään (ks. taulukon laskentaperusteet). Metsäkaltevaan kuitenkin sijoittunee arviolta n. 6 500 asukasta. 6 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Taulukko 1. Taulukossa on laskettu Metsäkaltevan eri asemakaava-alueiden tulevia asunto- ja asukasmääriä. Osa alueiden nimistä ja kuvassa 10 esitetyistä aluerajoista ovat vielä alustavia ja ne tulevat kaavoituksen edetessä muuttumaan. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2012 keskustaajaman osayleiskaavan ja se on tullut valituskierrosten jälkeen voimaan 26.11.2014. Suunnittelualueelle on yleiskaavassa osoitettu merkintä CA. CA-mekintä: Keskustatoimintojen alakeskus. Alue on asemakaavoitettu. Alue varataan palveluja, hallintoa ja alakeskukseen soveltuvaa asumista varten. Alueelle voidaan sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö. Kuva 3. Ote yleiskaavasta. 7 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Asemakaava Alueella on voimassa asuntomessualueen ja osa Metsäkaltevan keskustan asemakaava (28:001). Kaava on tullut voimaan vuonna 2011. AK, asuinkerrostalojen korttelialue, 3 100 k-m2 Alueen keskustan kiertoliittymän reunalle sijoittuu asuinkerrostalojen korttelialue, jolle on mahdollista rakentaa kaksi IV-kerroksista kerrostaloa, joista toinen on lamellikerrostalo ja toinen pistemäinen kerrostalo. LPA, autopaikkojen korttelialue, 1090 k-m2 Korttelin 2709 asuinkerrostalojen pysäköintipaikat sijoittuvat saman korttelin LPA-alueelle. Tälle autopaikkojen korttelialueelle voidaan toteuttaa kahdessa tasossa oleva pysäköintilaitos. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Maanomistus Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa. 8 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Laatukilpailu Laatutarjouskilpailun tarkoituksena oli löytää uusia asumismalleja vanhusten palveluasumiseen (erityisesti tehostettu palveluasuminen) sekä omatoimiseen senioriasumiseen (hybridimalli). Kilpailuohjelman mukaisesti kilpailuesitys voi perustua nykyisen asemakaavan mukaiseen laadukkaaseen toteutukseen tai kilpailuesitys voi tarjota muunlaisen toteuttajan näkökulmasta toteuttamiskelpoisen, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti perustellun ratkaisun. Kilpailun tavoitteena oli löytää korttelialueelle korkealaatuiset ja alueiden miljööseen soveltuvat suunnitelmat, joiden toteuttamiseen voidaan sitoutua. Kilpailuehdotusten tärkeitä arviointiperusteita olivat tulevan ympäristön laatu ja toisaalta ratkaisujen omaleimaisuus. Laatukilpailun voitti ehdotus Hilma ja Onni. Se poikkeaa ratkaisultaan asemakaavasta, joten sitä on tarve muuttaa suunnitelman mukaiseksi. Hilmassa ja Onnessa osittain kuusikerroksinen senioritalo on sijoitettu LPA-tontille. Kaksikerroksisen palvelutalon siivet sijoittuvat Iltatuulentielle ja Kirkulankorvenkadulle. Asemakaavanmuutos tarvitaan rakennusten poikkeavan sijoituksen ja kerrosluvun sekä rakennusoikeuden ylityksen vuoksi. Rakennusoikeutta hanke tarvitsee noin 5 500 k-m2. Asuntoja palveluasumiseen on esitetty 45 ja senioriasuntoja 45 sekä tukiasuntoja 8-10 eli yhteensä n. 100 asuntoa. Pysäköinti on toteutettu pääasiassa hallipysäköintinä palvelutalon ja senioritalon alakertaan, jonne ajoyhteys on Kirkulankorvenkadun puolelta. Muutamia pysäköintipaikkoja on osoitettu pihalta ja muutama katualueelta, Iltatuulentieltä. Pysäköintinormien täyttämiseksi suunnitelmaan tulisi osoittaa 8 autopaikkaa lisää, mikä toteutettavissa ilman, että sen ideat kärsivät. Ehdotuksessa osoitettu pysäköintiratkaisu säästää piha-aluetta, joka on suojaisa, valoisa, avara ja toiminnallisesti hyvin jäsennetty. Tätä tukee vielä senioritalon sijoitus Kirkulankorvenkadun varrelle. Senioritalosta on hyvät näkymät asuntomessualueen suuntaan. Ehdotus on kilpailuehdotuksista omaleimaisin. Palvelutalon kulma rikastaa muotokielellään ja materiaalin vaihteluilla kaupunkikuvaa. Seniori- ja palvelutalo muodostavat hallitun ja laadukkaan oloisen kokonaisuuden kortteliin 2709. Kuva 5. Havainnekuva palvelutalosta kiertoliittymän suunnasta (kuva: arktsto Pasi Kivimäki) 9 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Hulevesisuunnitelma Hulevesisuunnitelma on laadittu keväällä 2010 asemakaavoituksen ja kunnallistekniikan suunnittelun pohjaksi (Ramboll Finland Oy, 2010). Metsäkaltevan aluetta on tarkasteltu 1. vaiheessa yleisellä tasolla vuoden 2009 aikana, minkä jälkeen suunnittelualueen rajausta on tarkennettu 2. vaiheessa. Hulevesisuunnitelma käsittää pääasiassa asuntomessu- ja Metsäkaltevan keskusta-alueen sekä Metsäkaltevan sillan alueen. Suunnittelualueen hulevesien hallinnan ensisijaisena tavoitteena on säilyttää alueen vesitaso nykyisellään, jolloin alueella syntyvät hulevesivirtaamat eivät kasva rakentamisen myötä. Hulevesien hallinnan tavoitteena on paitsi virtaamien tasaus, myös hulevesien laadun parantaminen ja pohjavesipinnan säilyttäminen lähellä nykyistä. Koska suunnittelualueen maaperä on huonosti vettä johtavaa, alue ei sellaisenaan sovellu hyvin sadevesien imeyttämiseen. Imeyttäminen voidaan kuitenkin toteuttaa mm. maanalaisten hulevesikasettien tai sorakuoppien avulla. Lisäksi hulevesisuunnitelmassa on esitetty keinoja hulevesien käsittelyyn. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE Metsäkaltevan mitoitus, liikenneverkko ja tavoitteet noudattavat 16.4.2012 hyväksytyn osayleiskaavan tavoitteita. Tavoitteiden mukaan Metsäkaltevan alue on, kaupungin keskustan tiivistämis- ja eheyttämisalueiden ohella, tulevien vuosien asumisen kasvusuunta. Keskustan eheyttämisalueet käsittävät pääosin tehokkaaseen kerrostalotuotantoon soveltuvaa rakentamista, joten painopiste Metsäkaltevan alueella on pientalorakentamisella. Aiemmista suunnitelmista poiketen Metsäkaltevan keskusta-alueelle on tarkoitus sijoittaa enemmän kerrostaloasumista. Asemakaavamuutoksen yleisenä tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä tiiviin kerrostalorakentamisen suuntaan. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Metsäkaltevan alueen korttelin 2709 laatutarjouskilpailusta ilmoitettiin rakennuslehdessä (2 ilmoitusta) ja kaupungin internet- sivuilla, josta oli myös saatavissa laatutarjouskilpailun kilpailuaineisto. Kilpailuehdotusten palautusaika päättyi 16.1.2015. Määräaikaan mennessä kilpailun kohteena olevaan kortteliin 2709 saapui neljä kilpailuehdotusta. Jätettyjen kilpailuehdotusten nimimerkit ovat ”Aavatar”, ”Hilma ja Onni”, ”Tuulentie” ja ”Iltatuulet”. Kilpailuehdotusten nimikuoret, jotka sisältävät tiedot tarjousten tekijöistä, avattiin teknisen lautakunnan kokouksessa 24.2.2015. Tekninen lautakunta valitsi kortteliin 2709 sijoittuvista kilpailuehdotuksista voittajatyön niistä tehtyjen arviointien perusteella ja arvioitiin parhaimmaksi ehdotus ”Hilma ja Onni”. 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu, ympäristöterveydenhuolto, Hyvinkään Vesi o KESKUSHALLINTO: tilapalvelu o SIVISTYSTOIMI: perusturva 10 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus 28:010 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Verkonrakentajat: Caruna Oy jaHyvinkään Lämpövoima Oy Vireilletulo ja osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 13.4.2015 ja kaavamuutos on tullut vireille 22.4.2015. Kyseessä oleva kaavaluonnos käsittää vain pienen osan kaavamuutoksen kohteena olevasta Metsäkaltevan keskustan alueesta. Muutosalue on kaikkiaan noin 11 hehtaaria ja se kaavoitetaan pienemmissä osissa. Asemakaavaluonnos tulee nähtäville syksyllä 2015. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET JA RATKAISU Asemakaavan ratkaisu ja tavoitteet perustuvat laatukilpailun tuloksen perusteella valittuun ratkaisuun, joka on kerrottu kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset, sivu 9. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE JA ALUEVARAUKSET Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,91 hehtaaria, josta kerrostalojen korttelialuetta (AK-4) 0,55 hehtaaria ja katualuetta on noin 0,36 hehtaaria. Rakennusoikeutta on osoitettu kortteliin 2709 yhteensä 5 550 k-m2. Lisäystä aiempaan asumista koskevaan kerrosalaan on 2 450 k-m2. Asuinkerrostalojen korttelialueelle (AK-4) voidaan rakentaa asuntojen lisäksi vanhusten tai muiden erityisryhmien palvelukeskus. Kortteli on jaettu kahteen tonttiin, joista toiseen on suunniteltu kaksikerroksista palvelutaloa ja toiseen senioreille tarkoitettu viisi—kuusikerroksista asuinkerrostaloa. 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja maisemaan 5.5 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueen läheisyydessä ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä. 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET - 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos on tarkoitus saada valmiiksi talvella 2016 ja suunniteltu hanke on ajateltu käynnistää vuoden 2016 aikana. Hyvinkäällä 4.päivänä syyskuuta 2015 Kaavoituspäällikkö 11 04.09.2015 Asemakaavamuutoksen selostus Anne Jarva 12 28:010
© Copyright 2024