RAKENTAMISTAPAOHJE
Haukiluoma II, Haukiluoman keskusta-alue, asemakaava nro 8360
KOSKEE TÄYDENNYSRAKENTAMISTA TYVIKADUN, RUNKOKADUN,
IKURINTIEN JA MYLLYPURONKADUN VÄLISELLE ALUEELLE
DNO: TRE: 2774/2010
8.6.2015
RAKENTAMISTAPAOHJE
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Suunnittelualueen ominaispiirteet
Haukiluoma sijaitsee n. 10 kilometriä luoteeseen Tampereen keskustasta. Suunnittelualue koostuu pysäköintialueesta ja metsäisestä viheralueesta Myllypuronkadun
pohjoispuolella. Alueen rajana pohjoisessa on Runkokatu, idässä Tyvikatu ja
lännessä Ikurintie. Pysäköintialueet kuuluvat Runkokadun pohjoispuolella sijaitsevien asuinkortteleiden käyttöön. Viereinen rakennuskanta koostuu 1970- ja 80luvuilla rakennetuista lamellitalo- ja rivitalokortteleista. Suunnittelualueen maasto
on topografialtaan melko tasainen ja monin paikoin ympäristöään ja Myllypuronkatua selvästi alempana sijaitsevaa kosteaa maata.
Paikannuskartta (kaava-alue, lähivaikutusalue katkoviivalla)
Tekijä: Minna Kiviluoto (Tampereen kaupunki,Asemakaavoitus) ja Arkkitehdit MY
Rakennusvalvonnan vastuuhenkilöt:
Titta Tamminen / kerrostalot
Kartat ja kuvat omistaa: Tampereen kaupunki
Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus
Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa
toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja
täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa
niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen
nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on
asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.
Rakentamistapaohjeen käyttö
Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita
asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa:
YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003.
2
Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella-hankkeen (EHYT) yhteydessä
on laadittu Haukiluoman yleissuunnitelma vuonna 2013. Yleissuunnitelmassa on
tutkittu Haukiluoman alueen mahdollisia asunto-, liike- ja palvelurakentamiseen
soveltuvia alueita olemassa olevaa kaupunkirakennetta täydentäen ja jatkaen.
Samalla oli tarkoitus kehittää Myllypuronkadun varren kaupunkikuvallista ilmettä,
läheinen luonto sekä alueen toiminnot huomioiden.
Yleissuunnitelmatyön jatkona on suunnittelualueelle laadittu kaavatyön pohjaksi
konsulttityönä viitesuunnitelma, joka sisältää kaksi vaihtoehtoista suunnitelmakarttaa (VE1 ja VE2). Viitesuunnitelmissa on tutkittu tarkemmin alueelle soveltuvan
täydennysrakentamisen mittakaavaa sekä rakennus- ja korttelityyppejä. Tavoitteena on luoda Haukiluomaan uusi, raikkaan uudenlaisen identiteetin omaava keskustakortteleiden ja palveluiden alue. Lisäksi tavoitteena on tuoda alueelle uusia
asumisen muotoja ja kehittää viihtyisää asuinaluetta, muodostaen samalla Haukiluoman keskusta-alueelle uuden laadukkaan, kaupunkimaisemman julkisivun ja
suojan Myllypuronkadun liikennemelua vastaan.
RAKENTAMISTAPAOHJE
Viitesuunnitelma VE1 (asemakaava-alue rajattu punaisella pistekatkoviivalla)
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Viitesuunnitelma VE2 (asemakaava-alue rajattu punaisella pistekatkoviivalla)
3
RAKENTAMISTAPAOHJE
KESKUSTAKORTTELIT
Korttelitaso
Arkkitehtuurin lähtökohdat
Tavoitteena on luoda Haukiluoman kaupunginosalle uusi keskustakortteleiden alue
ja julkisivu Myllypuronkadun suuntaan. Rakentaminen tulee toteuttaa siten, että
muodostuu kaupunkikuvallisesti korkealaatuista ja viihtyisää asuin- ja liikkumisympäristöä. Kerrostalojen tulee muodostaa Myllypuronkadun suuntaan ilmeeltään
arkkitehtonisesti laadukas ja raikas kokonaisuus, joka viestittää alueen uusiutumisesta ja alueen uuden keskustan muodostumisesta.
Keskustakortteleiden Tyvikadun puoleiseen päähän sijoittuu alueen uusi palvelujen
keskittymä, joka koostuu kivijalkaliiketiloista sekä 160 lapsen päiväkotiyksiköstä.
Tyvikadun varteen sijoittuva pieni aukio ja palvelurakennukset tulee suunnitella
arkkitehtonisesti laadukkaana julkisena kaupunkitilakokonaisuutena.
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Kortteleiden pysäköinti ja huolto- ja pelastusliikenne
Alueen nykyinen pysäköintikenttä siirretään poistuvan Runkokadun tiepohjalle,
joka jäsennellään puuistutuksin pienempiin n. 15-30 auton pysäköintijaksoihin.
Tyvikadun puoleisissa uusissa kortteleissa on rakenteellinen pysäköinti, joka
sijoittuu pihakansien alle. Pihoilla pysäköinti puolestaan sijoitetaan siten, että
suurin osa pysäköinnistä sijoittuu korttelin avoimen puolen takareunalle, jossa piha
rajataan pysäköintikatoksilla. Loput pysäköinnistä sijoitetaan kortteleiden väliin
jäävien piha- ja viheralueiden kadun puoleisille reunoille.
Kortteleiden liikenne järjestetään Runkokadun ja Tyvikadun suunnilta. VE2:ssa
keskimmäisen korttelin sisäänajo ohjataan Tyvikadun puoleisen tontin kautta.
Huolto- ja pelastusliikenne pihakansille tapahtuu suunnitelmassa osoitettujen
ramppien kautta.
Korttelitason perusratkaisut
Korttelit ovat puoliksi avoimia umpikortteleita, jotka koostuvat IV-kerroksisista
lamelliosista ja VI-VIII -kerroksisesta pistetalo-osuudesta. Jokainen kortteli muodostaa oman kokonaisuutensa, jolla on selkeä suljetumpi, melulta suojaava ulkokuori joka koostuu matalammasta lamellitalojen osuudesta. Korttelit aukeavat
pihan puolelta alueen sisäosan suuntaan. Pistetalot sijoitetaan melulta suojatulle
avoimen tilan puolelle. Vaihtoehdossa 2 on lisäksi kortteleiden sisäosiin sijoittuvia
2-kerroksisia townhouse- tai rivitalotyyppisiä rakennusryhmiä, joiden pihat suunnataan etelään ja lounaaseen, korttelialueen sisäosia kohti.
Kortteleiden reunat tulee sijoittaa kokonaan tai pääosin kiinni kadunpuoleisiin
rakennusalojen rajoihin, jotta kadun varsien, etenkin Myllypuronkadun varren,
kaupunkikuvallinen reuna muodostuu selkeäksi. Rakennukset ja pihajärjestelyt
tulee sijoittaa havainnepiirroksen periaatteita soveltaen.
Tonttien rajaus ja liittyminen ympäristöön
Tontit rajataan katujen ja viheralueiden suuntaan rakennuksilla ja pysäköintikatoksilla. Rakennusten ja katualueen väli istutetaan, kulkuväylät tai tontille sijoittuvat
sisäänkäyntireitit kivetään.
Viitesuunnitelma VE1, keskustakorttelit
4
RAKENTAMISTAPAOHJE
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Piha-alueet
Kasvillisuus ja istutukset / Polkupyöräpaikat ja katokset / Kulkuväylät
Pihojen luonne
Puoliavoimien umpikortteleiden sisäpihat rakennetaan suojaisiksi ja viihtyisiksi
asumisen lähitiloiksi. Sisäpiha tulee toteuttaa korttelin tonttien yhteiskäyttöisenä
yhteispihana, eli pihaa ei aidata osiin ja sille ei saa rakentaa muita piharakennuksia kuin korttelin reunaa rajaavat pysäköintikatokset ja niihin liittyvät pienimuotoiset
varastotilat.
Tarkentuvat ehdotusvaiheessa.
Pintamateriaalit
Materiaalien ja rakenteiden tulee soveltua rakennusten arkkitehtuuriin.
Pihalle suositellaan hulevesien hallintaan soveltuvia pintoja. Autopaikat suositellaan kivettäväksi esim. nurmikivellä.
Pihojen toiminnalliset alueet (leikkipaikat, oleskelu)
Pihalle rakennetaan oleskelutiloja kaikille käyttäjä- ja ikäryhmille. Leikkitilat suositellaan sijoitettavaksi erilleen paikoituksesta.
Hulevesijärjestelyt Kts. hulevesisuunnitelma, tarkentuu ehdotusvaiheessa.
Pihojen liittyminen ympäristöön
Sisäpihat sijaitsevat pääosin rakennusten rajaamina. Tontin muut, korttelin ulkopuoliset piha-alueet tulee suunnitella osana ympäröivää puistomaista viheraluetta.
Pihalle tulee olla esteetön kulku. Sisäänkäyntejä varten tarvittavat luiskat suunnitellaan yhtenäisiksi muun pihan kanssa.
VE2:n townhouse- tai rivitalotyyppisten rakennusten asuntopihat rajataan puolikorkeilla rakennetuilla tai pensasaidoilla keskuspuistosta, mutta pihanäkymää ei
suljeta.
Myllypuronkatu sijaitsee osin suunnittelualuetta korkeammalla. Rakennusten ja
pihojen, ja erityisesti rakenteellisen pysäköinnin maastoon sovitukseen tulee
kiinnittää erityistä huomiota.
Sijoittuminen suhteessa pinta- ja pohjavesiin tarkennetaan korttelikohtaisesti
ehdotusvaiheessa.
Aidat, tukimuurit ja portit
Puoliavoimien umpikorttelien pihaa ei aidata reunoilta eikä jaeta osiin. Meluisilla
osilla asuinrakennusten välille on rakennuksen puuttuessa rakennettava melumääräykset täyttävä aita ja tarvittaessa portti asukkaiden jalankulkua varten.
Viitesuunnitelma VE2, keskustakorttelit
5
RAKENTAMISTAPAOHJE
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Rakennusten perusratkaisut
Rakennusten tilojen liittyminen ympäristöön
Arkkitehtuuri ja tyyli
Tilojen avautuminen lähiympäristöön
Tavoitteena on luoda Haukiluoman keskustakortteleista alueen uudistumisesta
kertova korttelikokonaisuus sekä luoda Myllypuronkadun varteen arkkitehtonisesti
laadukas uusi julkisivu.
Asuinhuoneiden avautumista pelkästään Myllypuronkadun suuntaan tulee välttää.
Porrashuoneiden sijoitus tulee tehdä siten, että asunnot avautuvat pääasiassa
edulliseen ilmansuuntaan. Kaikki parvekkeet suositellaan lasitettaviksi.
Luonnoksessa kaaviomaisesti esitetyt korttelit ja niiden arkkitehtuurin periaatteet
tarkentuvat ehdotusvaiheessa.
Alimmat kerrokset (käsittely)
Mittasuhteet
Maantasokerroksessa sijaitsevan asunnon asuinhuoneiden lattian tulee sijaita
vähintään 0,7 m viereisen katualueen maanpinnan yläpuolella. Kaikki maantasossa sijaitsevat tilat suositellaan varustettaviksi ikkunoilla ja ovilla.
Korttelit muodostuvat kolmesta eri perusrakennustyypistä: IV-kerroksiset lamellitalot, VI-VIII-kerroksiset pistetalot sekä II-kerroksiset townhouse-/rivitalot (VE2)
Eri rakennustyypit rytmittävät alueen perusrakennetta. Sen lisäksi rakennusmassoissa edellytetään pienimuotoisempaa porraskohtaista jäsentelyä, jolla pitkään
aluejulkisivuun muodostetaan sisäistä variaatiota.
Sovittaminen maastoon, sokkelit
Osa kortteleista sijaitsee matalalla suhteessa Myllypuronkadun korkeusasemaan.
Maaston tasaukset rakentamispaikoilla ja suhde pinta- ja pohjavesiin tarkennetaan
ehdotusvaiheessa.
Talousrakennukset
Tontille saa rakentaa talousrakennuksia vain pysäköintikatoksiin kytkettyinä pieninä yksikköinä. Muut varastotilat sijoitetaan asuntojen maantasokerroksiin.
Viitesuunnitelma VE1
6
RAKENTAMISTAPAOHJE
TA M P E R E E N K A U P U N K I
Ylin kerros
Julkisivujen materiaalit ja väritys
Kattomuotoina käytetään lape- ja tasakattoa. Lapekaton muoto suositellaan
hyödynnettäväksi ylimmän kerroksen asunnoissa korkeina huonetiloina. Tasakattoja voidaan hyödyntää kattoterassikäytössä.
Julkisivuissa varioidaan tiettyjä perusratkaisuja monimuotoisen yleisilmeen luomiseksi. Rakennusten julkisivupinnoissa käytetään värjättyä betonia tai rappausta
siten, että jokainen julkisivupinta on yksivärinen, mutta erivärinen kuin viereinen
rakennus. Parvekkeissa sisäänkäyntikatoksissa ja muissa täydentävissä rakennusosissa voidaan käyttää tehostevärejä.
Porrashuoneet
Porrashuoneen sisäänkäynnin yhteyteen suositellaan aulaa, josta on käynnit
aputiloihin, varastoihin ja polkupyörien paikotukseen. Vaikka käynti porrashuoneisiin johdetaan sisäpihalta, porrashuoneiden aukotus tulee suunnata Myllypuronkadulle, jotta katumaisema elävöityy ja melulta suojattu ilmansuunta säästyy asuntojen pääikkunoille ja ulko-oleskelutiloille
Väriskaala tarkennetaan ehdotusvaiheessa.
Parvekkeet
Parvekkeet tulee sijoitella rakennusten suojaisalle julkisivulle siten, etteivät ne
muodosta korkeita pystysuuntaisia päällekkäisten parvekkeiden ryhmiä.
Yhteistilat
Korttelin tai yhtiön kaikkia asuntoja palvelevan kerhotilan ja yhteisen saunan
rakentaminen on suositeltavaa. Kortteliin suositellaan rakennettavaksi pesula ja
kuivaushuone.
Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot
Ulkoiluväline-, lastenvaunu- ja polkupyörävarastot tulee suunnitella niin, että niihin
on suora yhteys ulkotilasta. Jokaisen em. tilan tulee olla varustettuna ikkunoilla ja
ulko-ovella. Sisäpaikkojen tulee olla maan tasossa ilman portaita, ja kiinnitysmahdollisuudella varustettuja. Ulkopaikoista vähintään puolet tulee kattaa ja varustaa
pyörän kiinnitysmahdollisuudella.
Rakennusosat
Katto- ja räystäsratkaisut
Kaikissa rakennuksissa käytetään joko tasa- tai lapekattoratkaisuja.
Viitesuunnitelma VE2
7
PROSESSI
Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet
TA M P E R E E N K A U P U N K I
RAKENNUSTAPAOHJEEN
LAATIMISEN VAIHEET
ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET
Luonnoksen julkinen nähtävillä olo 11.6.-13.8.2015
Ehdotuksen julkinen nähtävillä olo 2015 syksyllä
Yhdyskuntalautakunta 2015 syksyllä
PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA
TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN
vireillepano
PROSESSI RAKENTAMISTAPAOHJEEN LAATIMISEKSI MAINITAAN OASISSA
osallistumis- ja
arviointisuunnitelma
(kuulutus)
RAKENTAMISTAPAOHJEET,
ALUSTAVAT
LUONNOSVAIHTOEHDOT (kuulutus)
Selvitykset
Tarkentuu ehdotusvaiheessa
RAKENTAMISTAPAOHJELUONNOS
HYVÄKSYMISMERKINNÄN
RAKENTAMISTAPAOHJEPÄIVITTÄMINEN
RAKENTAMISEHDOTUS
TAPAOHJEESEEN
neuvotteluesitys
osallistuminen,
mielipiteet
LUONNOS
lausunnot
YLA
Oleellisia muutoksia
EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ (kuulutus)
vähäiset 14 vrk
merkittävät 30 vrk
ELY-keskus
muistutukset
ELY-keskus
ei oleellisia muutoksia
RAKENTAMISTAPAOHJEEN
HYVÄKSYMINEN
KH
KV
valitusaika
valitus
VOIMAANTULO (kuulutus)
8
hallinto-oikeus