Haukkalantie 56, selostuksen liiteaineisto
LIITE 1. 27.11.2013/ 15.10.2015(1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue) ASEMAKAAVAN MUUTOS17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 128 TONTILLE 1 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEELLE Kaavatunnus 17:097 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee noin 5 kilometrin päässä keskustasta Haukkalan alueen eteläosassa. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Kaavamuutosalue on entisen Haukkarannan koulun osalta Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja muilta osin kaupungin omistuksessa. Asemakaavan muutos on käynnistynyt Senaatti-kiinteistöjen aloitteesta. Tavoitteena on täydentää Haukkalan aluetta osoittamalla koulukäytöstä vapautuvalle tontille asuntorakentamista. Sijainnin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien vuoksi uusi rakentaminen voi olla tiivistä ja sisältää kerrostaloasumista ja esimerkiksi erityisasumistakin. Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä muilta paitsi asuinkerrostalokortteleiden osalta. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: Maakuntakaavassa (vahvistettu 24.9.2014) suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suurin osa alueesta on Laajavuoren osayleiskaavassa (vahvistettu 17.9.1985, oikeusvaikutteinen) osoitettu julkisten palveluiden alueeksi (Y) ja virkistysalueeksi (V, VL). Täydennysrakentamisen osayleiskaava (hyväksytty 12.2.2001, oikeusvaikutukseton) ulottuu suunnittelualueen eteläreunaan, ja siinä alueelle on osoitettu pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Haukkalanrannan asemakaavassa (hyväksytty 6.6.2005) alueelle on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-1), lähivirkistysaluetta (VL) ja katualuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Jyväskylän kaupungin yleiskaava on hyväksytty (ei lainvoimanen) 10.11.2014. Siinä suunnittelualue on osoitettu kestävän liikkumisen taajamaksi (tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue). Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn olosuhteisiin. Suunnittelualue kuuluu Tuomiojärven valumaalueeseen. Alueen eteläpuolelle on osoitettu pyöräilyn aluereitti. Alue on mukana kaupunginvaltuuston hyväksymässä KymppiR maankäytön toteuttamisohjelmassa. Tuomiojärven virkistysreittisuunnitelma 2011 Haukkalanrannan koulun liito-oravaselvitys 2013 Luontoselvitys 2002 Melumallinnus- Haukkarannan koulun alue 2013 Luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen laaditut selvitykset: Haukkalantie 56:n liito-oravatarkistus 2015 Savulahden ja Haukkarannan alueet, Liikenteen toimivuustarkastelut 2015 Suunnittelualueen nykytilanne: Alueella sijaitsee entinen Haukkarannan koulu, nykyinen Oppimis- ja ohjauskeskus Onerva/Onerva Mäen koulu, jonka punatiiliset 1-2kerroksiset rakennukset ovat valmistuneet vuosina 1965 – 1970. Rakennuksilla ei ole suojeluarvoa. Sisäilmaongelmien vuoksi rakennuskanta on viime vuosina täydentynyt tilapäisparakeilla. Koulun pihapiiri sijaitsee suhteellisen tasaisella paikalla alueen länsipuolella kulkevaa Laajavuorentietä alempana. Rakennetulla alueella on normaali kunnallistekniikka kaukolämpöineen. Maaperä on hiekka- ja hietamuodostumaa. Tien varressa ja koulun ympärillä kasvaa varttunutta metsää, joka aivan alueen eteläkulmassa kuuluu luonnonsuojelullisesti merkittävään kokonaisuuteen. Alueelta on hyvät yhteydet keskustaan, myös pyöräillen. Joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä, ja lähin pysäkki on Laajavuorentien varressa Haukkalantien risteyksessä. Samoilla kohdin on myös alikulku Laajavuoren virkistysreiteille. Virkistysmahdollisuuksiltaan Laajavuoren ja Tuomiojärven väliin sijoittuva alue on erinomainen. Palveluiltaan alue tukeutuu Kortepohjaan ja Palokkaan, Haukkalan alueella ei ole palveluja. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan, mikäli se katsotaan kaavanlaadinnan yhteydessä tarpeelliseksi. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa 27.11.2013/ 15.10.2015 (2) käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Museovirasto Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi JE-Siirto Oy Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö Muut: Kortepohjan asukkaat ry Vammaisneuvosto 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 § 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Palveluiden osalta vaikutuksia voi olla laajemmin. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 §:n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 §:n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - kaupunkikuvaan - asumiseen - palveluihin - virkistykseen - liikenteen järjestämiseen - tekniseen huoltoon - sosiaaliseen ympäristöön - vesistöön - luontoon - talouteen - liikenneturvallisuuteen - asukkaiden määrän muutoksiin Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi 2014-2015) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaava on tullut vireille 27.11.2013. Haukkarannan koululla järjestettiin asukastilaisuus 3.12.2013. Lisäksi asukastyöpaja järjestettiin 10.6.2014 ja asukkaitten edustajien kanssa tavattiin 14.4.2015. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (kesä 2015) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30§:n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa 26.6.-14.8.2015. Asemakaavaluonnosta esiteltiin palvelupiste Hannikaisessa 10.8. Maanomistajille tiedotettiin myös kirjeitse. 27.11.2013/ 15.10.2015 (3) Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain 64 §:n nojalla oikeus ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville esittää Keski-Suomen ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. 11. Yhteystiedot Mari Raekallio, kaavoitusarkkitehti Tuula Janatuinen, suunnitteluavustaja Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite Käyntiosoite krs) Puh. email internet PL 233, 40101 Jyväskylä Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. (014) 266 5047, (014) 266 5036 [email protected] www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (alkutalvi 2015) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2016) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavamuutosehdotuksen. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA LIITE 2. LIITE 3. asemakaavaehdotus, pienennös 179-17-138-7 179-17 179-17-135-11 179-17-138-6 179-17-134-1 179-17-137-1 179-17-138-5 179-17-138-4 179-17-132-1 179-17-138-1 179-17-138-3 179-17-138-2 179-17-9901-45 179-17-131-5 179-17-131-6 179-17-131-7 179-17-128-2 179-17-131-4 179-17-9903-13 17 179-17-131-8 179-17-9901-46 179-17-131-3 179 179-17-131-2 179-17-131-9 179-17-9901-47 179-17-131-1 179-17-130-4 179-17-130-3 179-17-130-2 179-17-130-1 179-17-128-1 179-17-127-4 179-17-127-3 179-17-126-3 179-17-126-2 179-17-127-6 17-127-5 179-17 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ‐MÄÄRÄYKSET: Rakennusala. Asuinkerrostalojen korttelialue. Ohjeellinen rakennusala. Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä rakennusoikeudesta palveluasuinrakentamista ja/tai päiväkoti. Asuinpientalojen korttelialue. Alueelle voidaan rakentaa kytkettyjä asuinrakennuksia tai erillispientaloja. Tontille saa rakentaa yhden asunnon. Yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala. Ohjeellinen yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitteiden rakennusala. Lähivirkistysalue. Ohjeellinen yksikerroksisen talousrakennuksen rakennusala. Lähivirkistysalue. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojellun liito‐oravan lisääntymis‐ ja levähdyspaikkoja. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito‐oravan pesäpuut, niitä suojaavat puut sekä ruokailemisen ja liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Lähivirkistysalue. Alueen osa, jolla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 pykälän perusteella suojeltujen liito‐oravien kulkureitti. Puusto tulee säilyttää tai hoitaa niin, että liito‐oravien liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva numerot osoittavat korttelin ja tontin, jonka autopaikkoja, jäte‐ ja pyöräkatoksia saa alueelle sijoittaa. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Ohjeellinen leikki‐ ja oleskelualueeksi varattu alueen osa. Istutettava alueen osa. 3 m kaava‐alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Istutettava puurivi. Puiden rungon halkaisija 1500 mm korkeudella tulee olla vähintään 100 mm. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Osa‐alueen raja. Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla huoltoajo on sallittu. Ohjeellinen alueen tai osa‐alueen raja. Yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Tontin raja. Ohjeellinen puistopolku. Kaupunginosan numero. Ohjeellinen pysäköimispaikka. Korttelin numero. Tontin numero. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Alleviivattu roomalainen numero, joka osoittaa rakennuksen tai sen osan ehdottomasti käytettävän kerrosluvun. Tulvareitti, joka tulee muotoilla siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteesta tonttien läpi kohti puistoaluetta. Alueelle ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat tulvareittiä. Alueelle voidaan istuttaa perenna‐, pensas‐ ja puuistutuksia, mutta mahdollinen maaston muotoilu ja istutusalueet tulee tehdä siten, että hulevedet pääsevät vapaasti virtaamaan alueen läpi ja yhtymään virkistysalueen ojaan (rakentamistapaohjeissa on annettu suunnitteluohjeita avouoman toteuttamiseen). Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Sijainti on ohjeellinen. Yleisen hulevesijärjestelmän osana toimiva johtorasite, joka tulee toteuttaa siten, että hulevesistä ei aiheudu vaaraa rakenteille. YLEISMÄÄRÄYKSET Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Jokaisella asunnolla tulee olla maantasopiha, parveke tai kattoterassi. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueella 1 autopaikka 85 kerrosalaneliömetriä kohti. Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Yleistenrakennusten (Y) korttelialueella 1 autopaikka 150 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavan toteuttamisessa on noudatettava asemakaavaa varten laadittua erillistä rakentamistapaohjetta. AP‐1 ‐korttelialueella 2 autopaikkaa asuntoa kohti, toisen autopaikan tulee olla katettu, enintään kolme autopaikkaa/ tontti. Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä korttelin 128 tonteille 3 ja 5, kortteleiden 168‐171 kaikille tonteille sekä korttelin 172 tontille 2. Korttelin 128 tontille 4 ja korttelin 172 tontille 1 on laadittava erillinen tonttijako. AK ‐kortteliin saa varata enintäään 20 autopaikkaa, muut autopaikat tulee sijoittaa LPA‐kortteleihin. Lisäksi autotalleja saa sijoittaa asuinrakennuksen maantasokerrokseen LPA‐korttelin puoleiselle julkisivulle, jolloin peruutustilan tulee olla LPA‐korttelissa. Maantasokerrokseen sijoitettuja autotalleja ei lasketa rakennusoikeuteen. LPA ‐tonttien tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen AK ‐alueen kanssa. Rakennuksien tulee noudattaa viereisen AK ‐tontin julkisivumateriaali‐ ja – värimääräyksiä (määritelty erillisissä rakentamistapaohjeissa). LPA ‐alueelle on istutettava vähintään yksi puu kymmentä autopaikkaa kohti. Puiden rungon halkaisija 1500 mm korkeudella tulee olla vähintään 100 mm. Ajoyhteys AK ‐tontille 4 voidaan järjestää LPA‐tontin 3 kautta. RAKENTAMISTAPA Julkisivumateriaalia tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa eriaineisiin osiin ja laudoitus tulee olla samansuuntainen koko julkisivun matkan. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. Alle 4 metriä leveissä piharakennuksissa kattomuoto on pulpettikatto. Julkisivuväritys ja –materiaalit on esitetty rakentamistapaohjeissa. Asuinkerrostalojen parvekkeet tulee toteuttaa kadun puolelle sisäänvedettyinä tai osana julkisivuaukotusta. Parvekkeet tulee lasittaa. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa AK ‐korttelin porrashuone‐ ja sisääntulotilojen yhteyteen rakentaa 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Porrashuone‐ ja sisääntuloauloiksi ei tässä lasketa ikkunattomia kerroskäytäviä. PIHA‐ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Piharakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus saman tontin asuinrakennusten kanssa. Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. AK‐, ja AY‐1 ‐korttelialueiden rakennuslupa‐asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema‐arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Lisäksi ohjeellinen hulevesille varattu alue ja/tai putkilinja tulee huomioida rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa korttelissa 128. AK‐ ja AY‐1 ‐kortteleissa leikki‐ ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti. Mikäli Y‐merkinnän alainen toiminta on seniori‐ ja palveluasumista, tulee piha‐aluetta olla vähintään 10 neliömetriä 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Korttelialueiden leikki‐ ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelysopimuksella. Talokohtaisia erillisiä leikkipaikkoja ei saa rakentaa. Rakennusoikeuden lisäksi AK ‐korttelin 128 tontin 4 sisäpihalle saa rakentaa enintään 3 piharakennusta ja AK ‐korttelin 172 tontin 1 sisäpihalle enintään 2 piharakennusta. Piharakennusten tulee olla yksikerroksisia ja yhden rakennuksen pinta‐ala enintään 60 neliömetriä. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. 20 1 8 2 111 7 19 114.06 16 11 7 11 18 3 114.07 138 118 116.39 18.3 LIITE 4. 46 137 4 3 6 4 3 110.36 17 3 1 14 113.65 2 15 112.61 6 2 16 4 116 1 17 118.7 110.86 132 1 5 117.50 117.6 19.6 1 5 3 2 11 18 5 4 1 114.26 87 4 20.6 1 6 5 112 11 19 72 1 3 9 6 114.37 117 20 114.45 119 2 9 22 12 0 70a 43 8 115.05 17K45 8 23 10 11 7 78 112 121 118 6 108.8 113 131 27 15 11 25 2 122 7 4 26 122.8 13 6 17P13 5 10 114 70 7 30 114.82 112.5 2 111.35 12 5 121.9 17K46 8 113 24 3 16 68 9 9 2 4 VL 109.13 23 115.83 17 8 17K47 22 114.2 128 AY-1 115 (128) 114.8 18 19 6 1 21 116.17 115.17 p 4 115.5 1 116.1 128 12 3 3 2 1 116.10 168 AP-1 25 115.5 23 2 24 25 26 II 116.0 169 AP-1 66 172 AK 116.0 64 116.2 II IV 115.33 LPA 62 (172) 114 II 119.4 60 113.25 170 AP-1 VL/s-2 115.88 119.18 113.80 1 171 AP-1 116.72 21 117.84 p 120 2 26 116.9 13 VL/s-1 1 2 111 12 121.41 12 19 112.99 II 3 4 113.05 110 23 23 5 114.54 123 24 124 120 10 9 12 7 111 1 107 IV 111.79 20 10 8 118 7 1 2 II 128 AK 1 122 120 1 66 110 119 68 3 109 LPA 3 127 5 116.07 12 12 5 7 29 4 113.32 126 117 118 22 3 14 6 120.52 15 12 7 7 115.4 115.05 1 23 11 6 122 11 128 20 7 12 4 115.5 10 12 5 9 17 12 122 12 3 115.1 5 31 115.1 115.3 8 5 LIITE 4 HAUKKALANTIE 56, Asemakaavan muutos Havainnekuva 15.10.2015 / Jyväskylän kaupunki, Asemakaavoitus, MR LIITE 6. LIITE 7. RAKENTAMISTAPAOHJE 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 128 TONTIN 1 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS HAUKKALANTIE 56 (entinen Haukkarannan koulun alue) KAAVATUNNUS 17:097 KAAVAN PÄIVÄYS 7.5.2015 RAKENTAMISTAPAOHJEIDEN PÄIVÄYS 7.5.2015 / 15.10.2015 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (2) SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS ............................................................................. 3 2. KAAVAMERKINNÄT........................................................................................................................................ 4 3. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET .................................................................. 4 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 2.7 2.8 2.9 2.10 2.11 3. YLEISMÄÄRÄYS.................................................................................................................................................. 5 JULKISIVUT ........................................................................................................................................................ 5 JULKISIVUMATERIAALIT JA -VÄRIT ..................................................................................................................... 5 KATOT ............................................................................................................................................................... 6 PIHARAKENNUKSET ........................................................................................................................................... 6 PIHA-ALUEET ..................................................................................................................................................... 7 HULEVEDET ....................................................................................................................................................... 7 ISTUTUKSET....................................................................................................................................................... 8 AITA ................................................................................................................................................................... 8 ISTUTETTAVA PUURIVI ....................................................................................................................................... 8 PYSÄKÖINTIMÄÄRÄYKSET ................................................................................................................................. 9 KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET ................................................................... 10 3.1 AK- KORTTELIT 128 JA 172-KORTTELI JA AY-KORTTELI................................................................................ 10 3.1.1 RASITE (TU-1) KOSKEMAAN KORTTELIA 128 .............................................................................................. 10 3.2 AP -KORTTELI 168-171 .................................................................................................................................. 11 3.3 LPA-KORTTELIT .............................................................................................................................................. 11 Rakentamistapaohjeiden valokuvat: Jyväskylän kaupunki /Kaavoitus KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE 1. (3) RAKENTAMISTAPAOHJE, SISÄLTÖ JA TARKOITUS Rakentamistapaohjeet täydentävät Haukkalantie 56 asemakaavan kaavamääräyksiä ja – merkintöjä (korttelin 128 tontit 3-6, korttelit 168-172). Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on ohjata alueen rakentamista siten, että alueesta muodostuu viihtyisä, sopusuhtainen ja omaleimainen kaupunkimainen asuinalue. Alue tiivistää ja täydentää kaupunkirakennetta ja on jo rakennettujen liikenne- ja kunnallisteknisten verkostojen äärellä. Alueen katukuvasta odotetaan kaupunkimaista, melko yhtenäistä ilmettä, jonka leimaavana piirteenä on selkeälinjaisuus ja materiaalien ja värien yhtenäisyys. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista tulee rakennusvalvontaviraston tarkastajan kanssa käydä neuvottelu, jossa selvitetään tonttia koskevat asemakaavamääräykset, rakentamistapaohjeet sekä mahdolliset muut huomioon otettavat seikat. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (4) 2. KAAVAMERKINNÄT KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (5) 3. KOKO KAAVA-ALUEEN MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUKSET 2.1 Yleismääräys - 2.2 Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusointuisia ja muotokieleltään moderneja. Rakennusten massoittelussa ja julkisivusuunnittelussa on pyrittävä selkeyteen. Jokaisella asunnolla tulee olla maantasopiha, parveke tai kattoterassi. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin Kiinteistöjen tulee liittyä kaukolämpöverkostoon (MRL 57a pykälä). Julkisivut - 2.3 Viherseinät ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. Energian hyödyntämiseen tarkoitetut laitteet suunnitellaan osana rakennusten ja piharakennelmien arkkitehtuuria. Korkeita näkyviä sokkeleita ei sallita. Kadun puoleisissa julkisivuissa ei sallita näkyviä elementtisaumoja. Rakennusten pohjakerros ja kellarien maanpäälliset osat tulee varustaa ikkunoin. Räystään yläpuolelle nousevat tekniset tilat tai laitteet eivät saa näkyä häiritsevästi kadulle. IV-konehuoneiden on sovelluttava rakennusten arkkitehtuuriin. Julkisivumateriaalit ja -värit Esimerkinomaisesti sallittuja päävärejä. - - Julkisivumateriaalia ja -väriä tulee käyttää selkeänä, yhtenäisenä pintana sokkelista räystääseen saakka. Yhtenäistä julkisivupintaa ei saa jakaa eriaineisiin osiin ja laudoitus tulee olla samansuuntainen koko julkisivun matkan. Pääasiallisina julkisivumateriaaleina tulee käyttää peittomaalattua puuverhousta, rappausta tai tiiltä (suositellaan tiilenväriin sävytettyä muuraussaumaa). Hirsirakentaminen on sallittua vain AP-1 -tonteille (pyöröhirttä ja ulkonevia nurkkasalvoksia ei sallita). KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE - (6) Julkisivun sävyn on murrettu ja keskitumma tai tumma. Sävyn tulee olla tiilessä ruskea, punaruskea tai harmaa. Rappaus tai puuverhous voi olla lisäksi okra. Tehostevärinä suositellaan käytettäväksi okraa, tumman punaista, harmaan ja puun eri sävyjä. (tehosteväri tutkitaan rakennusluvan yhteydessä). Valkoista väriä ei suositella käytettävän rakennusten ulkopinnoilla eikä yksityiskohdissa muuta kuin tontin oleskelupihan puolella. AP-1 korttelialueen vierekkäiset rakennukset eivät saa olla samanvärisiä. Pääväristä poikkeavia nurkka, peite- tai ikkunapielilautoja ei sallita. Alueella ei suositella käytettävän mustia tai värikkäitä lasisia parvekkeen kaiteita. Tulee suosia pinna- tai puukaiteita. PERIAATEKUVIA tavoitteellisista julkisivuvärityksistä. 2.4 Katot - - 2.5 Alueen rakennusten katemateriaalin tulee olla tummanharmaa pelti-, huopa- tai tiilikate. Tiilikattoa jäljittelevää peltikateprofiilia ja palahuopakatetta ei sallita. Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto. AK ja AY –korttelialueen harjakaton lappeet saa nousta joko rakennusmassan pitkittäis – tai poikittaissuunnassa. Auma- ja mansardikattoja ei sallita kaava-alueella. Alle 4 metriä leveissä piharakennuksissa kattomuoto on pulpettikatto joko poikittais- tai pitkittäissuunnassa. Viherkatot ovat sallittuja kaikissa rakennuksissa. Kattokaltevuus tulee olla 1:2,5 -1:4. (Epäsymmetrisessä harjakatossa lyhyempi lape voi olla jyrkempi ja pitkittäissuuntaisessa harjakatossa tutkitaan kattokaltevuus rakennusluvan yhteydessä) Piharakennukset - Piharakennusten tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus saman tontin asuinrakennusten kanssa. Korkeus tulee pitää kohtuullisena ja vain henkilöauton tai pienen pakettiauton mitoille tehtynä. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE - - 2.6 (7) AP-1 –korttelialueen piharakennusten leveys saa olla enintään 7 metriä ja näiden tonttien jätekatokset sijoitetaan kiinteästi osaksi autosuojarakennusta tai –rakennetta. Kadun varteen ei sallita jätekatoksia. Mikäli asunnossa on tulisija, tulee rakentaa polttopuille varastotilaa. Piha-alueet - - - 2.7 AK, ja AY – korttelialueiden rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä erillinen pihasuunnitelma ja korttelikohtaiset hulevesien hallintasuunnitelmat. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. Lisäksi ohjeellinen hulevesille varattu alue ja/tai putkilinja tulee huomioida rakennussuunnittelun varhaisessa vaiheessa korttelin 128 tontilla 3 ja 4. Pihan rakenteissa käytettävien materiaalien tulee olla muun kokonaisuuden (rakennukset ja ympäristö) kanssa yhteensopivia ja ympäristöön soveltuvia. Asuinkerrostaloissa tulee jokaisesta porrashuoneesta olla suora uloskäynti leikki- ja oleskelualueeksi osoitetutulle tontin osalle. AK ja A-korttelissa leikki- ja oleskelutilaa tulee varata vähintään 10 neliömetriä asuntoa kohti. Mikäli Y-merkinnän alainen toiminta on seniori- ja palveluasumista, tulee pihaaluetta olla vähintään 10 neliömetriä 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Korttelialueen leikki- ja oleskelualueet tulee toteuttaa yhteisjärjestelysopimuksella. Talokohtaisia erillisiä leikkipaikkoja ei saa rakentaa. Leikki- ja oleskelualueita on suojattava ja elävöitettävä istutuksin. AK-korttelin sisäpihan puolelle, maantasokerroksen asuntoihin, tulee rakentaa asuntoihin liittyviä pihoja. Hulevedet - Rakennusten sijoittamisessa tontille on otettava huomioon hulevesien käsittely. Hulevesijärjestelyt on sovitettava vierekkäisten tonttien kesken. Alueelle tulee suosia vettä läpäiseviä pinnoitteita. PERIAATEKUVA omakotitalotontin ja kerrostalotontin nurmikiviset pysäköintipaikat KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE (8) PERIAATEKUVA sadepuutarha omakotitalon pihalla / Hulevesipainanne kerrostalotontin laidalla. - Pihalta kertyvät sadevedet voidaan johtaa hallitusti sadepuutarhoihin tai pienempiin viivytysaltaisiin. Pienillä altailla, pohjapadoilla, olkipaaleilla tai kulkureitin mutkittelulla voi veden virtausnopeutta hidastaa ja siten tasata pihan kosteusolosuhteita. 2.8 - Istutukset Koko suunnittelualueen katualueiden istutuksissa tulee suosia alueelle luontaisia kasvilajeja. Jokaiselle tontille suositellaan istutettavan kukkivia puita (esim. omenapuu, syreeni, tuomi, kirsikka). Lähelle katualuetta sijoittuvat rakennukset tulisi rajata katualueesta pensas- ja pienin puuistutuksin tai istutusaltailla. Nurmi on suositeltavaa käyttää laajemmissa piha-alueissa. PERIAATEKUVA pien- ja kerrostalon sijoittuminen lähelle katualuetta. Rajapinnassa käytetty joko vapaammin istutuksia tai sitten säntillisesti rajattu korotetulla istutusaltaalla 2.9 - Alueella tulee suosia raja-aitoina istutettua viheraitaa. Istutetun aidan enimmäiskorkeus saa olla noin 1,2(m) kadun puoleisilla rajoilla. Rakennettua aitaa ei sallita muualla kuin AY –korttelissa. Pensasaidat voivat olla sekä leikattuja tai vapaasti kasvavia aidanteita. Rajaistutus voi muodostua eri lajeista, jolloin syntyy vaihteleva ja luonnonmukainen kasvusto. Suositeltavia aitakasveja alueella ovat esimerkiksi aroniat, marjatuomipihlaja, kiiltotuhkapensas, marjasinikuusama ja isabellansyreeni. 2.10 - Aita Istutettava puurivi Kaavan osoitetut istutettavat puurivit Istutettavien puiden rungon halkaisija tulee olla 1500mm korkeudella vähintään 100mm. Suositeltavia puulajeja katualueilla ja katualueisiin rajautuvilla tontin osilla ovat: KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE - Serbiankuusi tai metsämänty Kotipihlaja tai makeapihlaja (4-5 metriä korkeaksi kasvavat lajikkeet) Metsävaahtera Rauduskoivu tai pirkkalankoivu 2.11 - - (9) Pysäköintimääräykset Asuinkerrostalojen (AK) ja asuinrakennusten (A) korttelialueella 1 autopaikka 85 kerrosalaneliömetriä kohti Yleisten rakennusten (Y) korttelialueella 1 autopaikka 150 kerrosalaneliömetriä kohti. AP-1 –korttelialueella 2 autopaikkaa 1 asuntoa kohti (toisen autopaikan tulee olla katettu) enintään kolme autopaikkaa/ tontti AK -kortteliin saa varata enintään 20 autopaikkaa, muut autopaikat tulee sijoittaa LPAkortteleihin. Lisäksi autotalleja saa sijoittaa asuinrakennuksen maantasokerrokseen LPAkorttelin puoleiselle julkisivulle, jolloin peruutustilan tulee olla LPA-korttelissa. Maantasokerrokseen sijoitettuja autotalleja ei lasketa rakennusoikeuteen. Ajoyhteys AK-tontille 4 voidaan järjestää LPA-tontin 3 kautta. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE 3. SET (10) KORTTELIKOHTAISET MÄÄRÄYKSET JA SUOSITUK- 3.1 AK- korttelit 128 ja 172-kortteli ja AY-kortteli AK Asuinkerrostalojen korttelialue. AY-1 Asuinrakennusten korttelialue, jolle tulee sijoittaa vähintään 40 prosenttia käytetystä rakennusoikeudesta palveluasuinrakentamista ja/tai päiväkoti. - - - Rakennusoikeuden lisäksi AK-korttelin 128 tontin 4 sisäpihalle saa rakentaa 3 piharakennusta ja AK-korttelin 172 tontin 1 sisäpihalle enintään 2 piharakennusta. Piharakennusten tulee olla yksikerroksisia ja yhden rakennuksen pinta-ala enintään 60 neliömetriä. Asuinkerrostalojen parvekkeet tulee toteuttaa kadun puolelle sisäänvedettyinä tai osana julkisivuaukotusta. Parvekkeet tulee lasittaa. Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen sijoitetaan asuntoja aina, kun se on mahdollista. Näistä asunnoista tulee avata ovia ja ikkunoita suoraan piha-alueille ja kevyenliikenteenväylille. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa porrashuone- ja sisääntulotilojen yhteyteen rakentaa 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessa. Porrashuone- ja sisääntuloauloiksi ei tässä lasketa ikkunattomia kerroskäytäviä. 3.1.1 - - Rasite (tu-1) koskemaan korttelia 128 Tulvareitti, joka tulee muotoilla siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteesta tonttien läpi kohti puistoaluetta. Alueelle ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat tulvareittiä. Alueelle voidaan istuttaa perenna-, pensas- ja puuistutuksia, mutta mahdollinen maaston muotoilu ja istutusalueet tulee tehdä siten, että hulevedet pääsevät vapaasti virtaamaan alueen läpi ja yhtymään virkistysalueen ojaan. PERIAATEKUVA tulva- ja hulevesireittejä erilaisia KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI 17:097 / HAUKKALANTIE 56 / RAKENTAMISTAPAOHJE 3.2 - (11) AP -kortteli 168-171 Tavoitteena on toteuttaa AP-1 –korttelissa kaupunkipientaloja, joilla tarkoitetaan tarvittaessa toisiinsa kiinni rakennettuja pientaloja. Rakennusten välinen palomuuri voidaan korvata kahdella erillisellä tai yhdellä yhteisellä palomuurilla. Rakennettaessa tontin rajalle on palomuurin suunnittelussa otettava huomioon, että ikkunoista ei ole suoraa näköyhteyttä naapurin pihalle. Perustusten ja räystään rakentamisessa naapurin puolelle, sekä naapurin vastaisen julkisivun huoltamisesta on sovittava naapurin kanssa ja tarvittaessa perustettava rasite. 3.3 LPA-korttelit - - Autopaikkojen korttelialue. Suluissa oleva numero osoittaa korttelin ja tontin, jonka autopaikkoja, jäte- ja pyöräkatoksia saa alueelle sijoittaa. LPA-tonttien tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus viereisen AK-alueen kanssa. Rakennuksien tulee noudattaa viereisen AK- tontin julkisivumateriaali- ja – värimääräyksiä. LPA-tontin yhteyteen tulee sijoittaa viereisen AK -tontin jätteiden keräyspisteitä sekä polkupyöräpysäköintiä tai muuta yhteiskäyttöä palvelevia tiloja. Alueelle on istutettava vähintään yksi puu kymmentä autopaikkaa kohti. Puiden rungon halkaisija 1500 mm korkeudella tulee olla vähintään 100 mm. KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI LIITE 8. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 179 Jyväskylä Täyttämispvm 17. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 128 TONTIN 1 SEKÄ KATU- JA VIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (Haukkalantie 56) Ehdotuspvm Vireilletulosta ilm. pvm Kunnan kaavatunnus 23.10.2015 27.11.2013 179 17:097 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 8,1699 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 8,1699 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 8,1699 2,8909 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 21700 0,27 35,4 21700 0,75 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 2,8909 Kerrosalan muut. [km² +/-] 10700 21700 -4,5494 -11000 2,8977 35,5 0,2237 2,3813 29,1 1,4348 Maanalaiset tilat Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Ei-omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [kPinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] m²] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Alamerkinnät Aluevaraukset Yhteensä A yhteensä AK AP-1 AY-1 P yhteensä Y yhteensä YO-1 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä VL VL/s-1 VL/s-2 R yhteensä L yhteensä Kadut Kev.liik.kadut LPA E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Pinta-ala [ha] 8,1699 2,8909 1,7001 0,9335 0,2573 Pinta-ala Kerrosala [k- Tehokkuus [%] m²] [e] 100,0 21700 0,27 35,4 21700 0,75 58,8 16000 0,94 32,3 4500 0,48 8,9 1200 0,47 Pinta-alan muut. [ha +/-] 0,0000 2,8909 1,7001 0,9335 0,2573 Kerrosalan muut. [km² +/-] 10700 21700 16000 4500 1200 -4,5494 -4,5494 -11000 -11000 2,8977 2,2664 0,4570 0,1743 35,5 78,2 15,8 6,0 0,2237 -0,4076 0,4570 0,1743 2,3813 1,3751 0,2255 0,7807 29,1 57,7 9,5 32,8 1,4348 0,4286 0,2255 0,7807
© Copyright 2024