Oulun Energian uuden voimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointi Arto Heikkinen, ÅF-Consult Oy 18.12.2014 1 Sisältö • Havainnekuvat • Biojalostamo • Melu • Liikenne • Ilmanlaatu • Ilmasto • Vesistö • Luonnonvarat Hankevaihtoehdot ja 0VE  VE1: Toppila 350 MWpa + biojalostamo  VE2: Laanila 450 MWpa + biojalostamo  VE3: ei ole enää mukana – kannattamaton  0VE: ei uutta voimalaitosta ja biojalostamoa, uusia lämpökeskuksia + Toppila2, sähkö muualla Suomessa hiililauhdutusvoimalla VE1 - Havainnekuva VE2 - Havainnekuva Biojalostamo Pyrolyysiöljy Biohiili Metanoli, NaOH - Savukaasulauhdetta (NaOH neutralointi) Lauhdetta, jätevesi (kuivaus, poltto) Tervavesi, polttoon Kts. yllä Kyllä Kyllä Ei, voimalaitoskattilaan jäännöshiili Ei Ei Ei, hönkä poltetaan Työllisyys Ei lisää laitoksella Ei lisää laitoksella Jäähdytys Hiukan Käytetty lämpö talteen Lisäaineet Vedet Sivuvirrat Melu Päästöt ilmaan Haju Melu • Käyntimelu on pääasiassa tasaisena jatkuvaa huminaa • piippumelu, puhaltimet ja ilmanotto, pumput, muuntajat, polttoaineen ja raaka-aineen käsittely sekä liikenne • Jaksottaista tai tilapäistä melua • Ulospuhallukset, seulonta, lastien purkaus, peruutusäänet • Melumallinnus • Käyntimelu ja rekkojen liikennemelu • Yhteisvaikutustarkastelut VE1 - melumallinnus Layout VE1 - melumallinnus Nykytila – VE1 VE1 – melu kaavakartalla Nykytila – VE1 (suuntaa antava tarkkuus) VE1 - melumallinnus  Laitosta on mahdollista laajentaa kasvattamatta äänitasoa lähistön rakennuksilla  Edellyttää suunnittelua ja meluntorjuntatoimia nykyisellä laitokselle  Hankittavien laitteiden melulle tulee asettaa vaatimukset  Laitteet ja kanavat tulee asentaa laitokselle siten, että rakenteita käytetään suojana  Äänekkäät lähteet tulee sijoittaa sisätiloihin  Nykyinen laitos: ilman sisäänotolle ja savukaasupuhaltimille vaimentimet, kuorma-autojen puhdistus suljetussa tilassa VE2 - melumallinnus • Päivitetty aiemmin tehty Laanilan alueen tehtaiden meluselvitys, johon lisätty VE2 • Voimalaitoksen ja biojalostamon lähtöarvot samat kuin VE1:ssä • Arvioitu, että suuremmalla polttoaineteholla ei ole vaikutusta prosessimelulähteiden meluisuuteen verrattuna VE1:een • Liikennettä enemmän kuin VE1:ssä VE2 - melumallinnus VE2 - melumallinnus Nykytila – VE2 Melu - yhteisvaikutus • Toppilassa lähin muu melulähde on tieliikenne • Koskelantien asutuksen kannalta tieliikenne merkittävämpi melulähde kuin VE1 meluntorjuntatoimin • Laanilassa muita melulähteitä tieliikenne ja muu teollisuus • Hankevaihtoehdon melu jää käytännössä teollisuusalueelle Yhteisvaikutus VE1 - melukartta VE0 - melu • Uudet lämpökeskukset selvästi pienempiä kuin hankevaihtoehdot • Sijoituspaikkoja ei ole arvioitu • Suunnittelulla meluhaitat voidaan välttää Liikenne Rekka-autokuljetukset, kuljetuskäynnit, kertaa / vuodessa VE1 VE2 VE0 Bio- ja turvekuljetukset 14 200 20 700 10 600 Kierrätyspolttoaineet 1 600 1 600 - - - 660 Biojalostamon raakaaineet 4 700 4 700 - Biojalostamon tuotteet 2 600 2 600 - 800 1 100 170 24 000 30 700 11 500 Öljy Tuhkat Yhteensä VE1 – pääasiallinen kuljetusreitti VE1 - liikenne Suhde kuljetusreitin nykyisiin kokonaisliikennemääriin Tieosuus Keskimäärin ajoneuvoja vuorokaudessa Nykytila Kokonais / raskaat VE1 Suhde kokonais Pohjantie, Kemintien liittymä 35600 / 1550 130 - 220 0,4 – 0,6 % Kemintie 14700 / 750 130 - 220 0,9 – 1,5 % Tervahovintie (KemintieEmäpuuntie) 9200 130 - 220 1,4 - 2,4 % Tervahovintie (EmäpuuntieKoskelantie) 4900 130 - 220 2,7 – 4,5 % VE2 – pääasiallinen kuljetusreitti VE2 - liikenne Suhde kuljetusreitin nykyisiin kokonaisliikennemääriin Tieosuus Keskimäärin ajoneuvoja vuorokaudessa Nykytila Kokonais / raskaat VE2 Suhde kokonais Pohjantie, Kemintien liittymä 35600 / 1550 160 - 270 0,4 – 0,8 % Kuusamontie, Typpitien risteys 24700 / 1530 160 - 270 0,6 – 1,1 % 9000 / 660 160 - 270 1,8 – 3,0 % Raitotie Liikenne • Hankevaihtoehtojen raskaasta liikenteestä aiheutuva liikennemäärän kasvu jää tarkasteluilla reiteillä kaikissa tapauksissa suhteellisen vähäiseksi => • Hankevaihtoehtojen vaikutus tieliikenteen lähtömelutasoon jää näin arvioiden vähäiseksi • Onnettomuusennuste ei muutu oleellisesti • 0 VE:ssa kuljetuskerrat oleellisesti vähäisemmät kuin hanke-VE:ssa, lisäksi hajaantuvat useampaan kohteeseen Liikenne Pölyäminen • Suljetut autot ja kontit, ovin varustetut vastaanottohallit • Rekkojen pesu • Turpeen käsittelyyn suunnitellut hallit • Laanilassa asutusta ei ole hankkeen välittömässä läheisyydessä • Kuljetuksiin liittyvän pölyämisen vaikutus lähiympäristöön on vähäistä tai sitä ei ole lainkaan Raideliikenteen hyödyntäminen • Toppilaan ei raideyhteyttä – Laanilaan on • Polttoaineterminaalit rataverkon yhteyteen • Yksi lastausvaihe lisää • Kilpailukyky nykyisillä etäisyyksillä – nykyistä kauempaa tulevat polttoainekuljetukset 25 Ilmanlaatu • Leviämismallilaskelmat hanke-VE:lle • Asetusten mukaisilla päästöraja-arvoilla • Piippu Toppilassa 130 m ja Laanilassa 110 m • Biojalostamolta ei savukaasupäästöjä Savukaasupäästöt, t/a 900 Muualla tuotetun sähkön savukaasupäästöt 800 Savukaasupäästöt 700 Päästö. t/a 600 500 400 300 200 100 0 VE1 VE2 VE0 RIKKIDIOKSIDI VE1 VE2 VE0 TYPENOKSIDIT VE1 VE2 HIUKKASET VE0 Päästöt ilmaan, t/a VE1 VE2 Toppila 1 Teollisuus ja energiantuotanto 2010-13 SO2 316 454 525 1768 NOx 359 473 377 2241 40 56 22 121 Hiukkaset • Hankkeiden liikenteen lähialueen päästöt merkityksettömän pieniä SO2-pitoisuus suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Laanila Toppila 120 Raja- tai ohjearvo 100 80 % 60 40 20 8,9 12 4,9 5,7 3,1 1,7 5,3 3,3 5,9 3,1 0 Ohjearvo 99 % tunti Ohjearvo 2. vrk Raja-arvo Vuosi Raja-arvo 4. vrk Raja-arvo 25.tunti NO2/NOx-pitoisuus suhde ilmanlaadun terveysvaikutusperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin Hyvä Tyydyttävä Välttävä Huono Erittäin huono Laanila Toppila 120 Raja- tai ohjearvo 100 80 % 60 40 20 8,3 6,9 8,2 6,3 5,7 1,0 0,7 5,1 2,1 1,3 0 Ohjearvo 99 % tunti Ohjearvo 2. vrk Raja-arvo Vuosi (NO2) Raja-arvo 19. tunti Raja-arvo Vuosi (NOx) SO2-pitoisuuden vuosikeskiarvo Ilmanlaatu • Epäpuhtauspitoisuudet alittavat selvästi voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset ilman epäpuhtauksia koskevat ohje- ja raja-arvot sekä kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi annetut rajaarvot • Terveyshaittoja ei aiheudu • Oletetut piipun korkeudet takaavat ilmanlaadun kannalta riittävän hyvät päästöjen leviämis- ja laimenemisolosuhteet Biojalostamon hajupäästöt • Biojalostamolta ei synny prosessiperäisiä hajupäästöjä • Kaasujen keräily ja poltto • Häiriötilanteessa voidaan joutua johtamaan ilmaan haisevia kaasujakeita Ilmasto - ominaispäästöt 120 Fossiilinen CO2-päästökerroin, t/TJ 100 80 60 40 20 0 Bio Kierrätyspolttoaine Kevyt polttoöljy Kivihiili Jyrsinturve Ilmasto – CO2-päästöt 600 Fossilinen CO2-päästö, kt/a 500 400 Muualla tuotetun sähkön CO2-päästöt 300 CO2-päästöt 200 100 0 VE1 VE2 VE0 CO2-päästöt Raaka- ja polttoaineiden hankinta Elinkaaren vaihe CO2-päästölisä, g/MJ Turvetuotantoalue 6,84 Varastot 1,48 Työkoneet 1 Kuljetus Poltto 0,8 105,9 • Hakkeen tuotantoketjusta päästölisäystä 1-2 gCO2/MJ Vesistöt – VE1 veden otto ja purku Vesistöt – VE2 veden otto ja purku Vesistöt • Lämpökuorman suuruusluokka 138 TJ/a (VE1) ja 189 TJ/a (VE2) • VE2:n jäähdytysvesien leviämistä mallinnettiin • 0,23 m3/s, lämpötilan nousu 9,7 °C • Mukana Kemiran jäähdytysvesi 4 m3/s, lämpötilan nousu 4,8 °C Veden lämpötila pinnassa Nyky VE2 Veden lämpötila pohjassa Nyky VE2 Vesistöt - vaikutukset • Laitoksen jäähdytyksissä vesi lämpenee, mutta muuten sen laatu ei muutu • VE2:n mallinnustulosten perusteella ei merkittäviä eroja purkupaikan eteläpuoliseen virtauskäyttäytymiseen verrattuna nykytilaan • Oulujoen pohjassa jäähdytysvesi nostaa pienellä alueella, lähinnä purkupaikassa, veden lämpötilaa noin kahdella asteella • Jäähdytysvesi sekoittuu nopeasti joessa ja sen lämmittävä vaikutus on pääsääntöisesti noin 0,5 astetta • VE2 sula alue laajenee hiukan, VE1 heikkojen jäiden alue laajenee • Savukaasulauhduttimen lauhdevesi sekoittuu tehokkaasti jäähdytysveteen =>Laimenemisen takia esimerkiksi purkuveden ammoniumtyppi- ja sulfaattipitoisuudet jäävät hyvin alhaisiksi eikä kuormituksella siten arvioida olevan merkittävää vaikutusta vedenlaatuun tai veden käyttökelpoisuuteen Luonnonvarat Polttoaine, t/v Toppila 1 VE1 VE2 VE0 Biomassa 72 000 432 000 594 000 351 500 Turve 242 000 143 000 235 000 62 400 Kierrätyspolttoaine 0 48 000 44 000 0 43 Vaihtoehtojen vertailu 44 Vaihtoehtojen vertailu 45 Vaihtoehtojen vertailu • VE1:ssä asutus lähempänä • Melun ja pölyn torjunta • Riskien hallinta • Molemmilla paikoilla jo ennestään voimalaitostoimintaa • Ei oleellisia eroja ympäristövaikutuksissa • VE1:ssä kohtalaisia maankäytöllisiä vaikutuksia • Molemmat toteutettavissa ympäristövaikutusten kannalta