Jokipuiston työsuunnitelma

Jokipuiston koulu
Sivu 1/27
TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE
2015-2016
Koulun tiedot
Koulu: Jokipuiston koulu
Koulumuoto: Peruskoulu luokat 1.-6.
Opetuskieli: suomi
Koulupiiri: osittain yhteinen koulupiiri Lukkarin koulun kanssa (Nikkilä), omat alueet Jokipuisto,
Paippinen, Myyras, Linnanpelto, Savijärvi
Koulun yhteystiedot
Koulun nimi: Jokipuiston koulu
Osoite: Pilvilinnantie 7
Puhelin: 09-23537421
Rehtorin yhteystiedot
Nimi: Anna-Leena Saari
Puhelin: 09-23537420
Sähköposti: [email protected]
Oppilasmäärä
Opiskelijamäärät eriteltynä luokittain:
1A 19
1B 18
2A 23
2B 20
3A 18
3B 19
4 28
5A 25
5B 14
6A 8
5B ja 6A opetetaan yhdysluokkana reaali- ja taito- ja taideaineissa, jolloin resurssia siirtyy isoon
4.luokkaan
6B 24
plS (1.-4. lk:t) 10
plAM ( 4.-6.-lk:t) 10
Yhteensä: 236 oppilasta
Koulun tuntikehys
Lukuvuodelle vahvistettu kokonaistuntimäärä: 404
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 2/27
perusopetus: 292
erityisopetus: 112
muut tunnit (erityistehtävät, demot, jne.):
koulunkäynninohjaajatunnit: 140
Koulun henkilökunta
Henkilökunta
Opettajat:
rehtori Anna-Leena Saari
1A Taru Koskenniemi
1B Katariina Nurmi
2A Anssi Liljeström
2B Hanna Granberg
3A Jyri Lamberg
3B Raili Kreander
4 Marianne Aho
5A Anna Mannonen
5B Minna Asumalahti
6A viransijainen
6B Riikka Strandström
laaja-alainen erityisopetus Anu Nygren sekä Saija Vuorio
pienluokat erityisluokanopettajat Sirkku Järvenpää sekä Antti-Mikko Honkaniemi
S2-opetus Anna-Leea Honkala
liikunnan ja erityisopetuksen tuntiopettaja Teemu Savukoski
erityisopetuksen tuntiopettaja Saija Skogster
saksan tuntiopettaja Maarit Fabritius
tuntiopettaja Niina Uschanoff
Koulunkäynninohjaajat:
Koulusihteeri-koulunkäynnin ohjaajan sijainen Lea Linnero
Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Niina Uschanoff
Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Maarit Fabritius
Koulunkäynninohjaaja- iltapäivätoiminnanohjaaja Tanja Sällström
koulunkäynninohjaaja Saija Skogster
koulunkäynninohjaaja Teemu Savukoski
Muu henkilökunta:
siivoaja Monica Öberg
siivoaja Irja Gerassimova
siivoaja-ruoanjakaja Tuula Laaksonen
Oppilashuolto:
koulupsykologi Heidi Mielonen
koulukuraattori Seliina Takkinen
kouluterveydenhoitaja Carola Klemets
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 3/27
Koulun työajat
Lukuvuoden työ- ja loma-ajat
Syyslukukausi:12.8.2015 - 18.12.2015
Syysloma 14.-16.10.2016
Kevätlukukausi:7.1.2016 – 4.6.2016
Hiihtoloma ma 22.2. - 26.2.2016
Vapaa päivä pe 6.5.2016
Koulu haluaa poiketa kunnan päättämistä työpäivistä:
Lauantaipäivä 12.9.2015
Vastaava vapaapäivä 24.3.2016 kiirastorstaina.
Syy ja kustannusvaikutus:
Lauantaipäivä toteutetaan perinteisesti yhteistyössä vanhempainyhdistyksen kanssa. Tärkeä
päivä, jolloin koululla on avoimet ovet ja yhteistä toimintaa lapset ja vanhemmat ja koulun
henkilökunta yhdessä. Päivään saadaan mahtumaan myös koko koulun vanhempien
"vanhempainilta" eli infoa, keskustelua ja yhteistyön ideointia. Tänä vuonna teemana on
turvallinen koulutie ja liikkuvat lapset! Päivä jatkuu koulupäivän jälkeen
vanhempainyhdistyksen tempauksella koulun pihamaalla.
Ei kustannusvaikutusta: perheet tulevat omilla kyydeillä ja ruokailu vastaa ateriaa
kiirastorstailta, jolloin koululla ei tarvitse järjestää ruokailua
Poikkeavan pituiset koulupäivät (ei kustannusvaikutusta):
ke 12.8.2015 päättyy klo 12.30 koulunaloituspäivä
la 12.9.2015 päättyy klo 11.00 lauantaikoulupäivä/yhteistyöpäivä
pe 20.11. päättyy klo 12.30 henkilökunnan virkistysiltapäivä
pe 4.12. 2015 päättyy klo 12.30 itsenäisyysjuhlapäivä
to 17.12.2015 päättyy klo 12.30 lasten joulujuhla (klo 9.30)
pe 18.12.2015 päättyy klo 12.30 joulujuhla huoltajille klo 10-11, todistusten jako
ke 23.3.2016 pääsiäiskirkko, päättyy klo 12.30
pe 15.4.2016 päättyy klo 12.30 koulun teematapahtumapäivä
pe 29.4.2016 päättyy klo 12.30 vappujuhla
pe 3.6.2016 päättyy klo 12.30 kevätjuhla lapsille (11.00)
la 4.6.2016 päättyy klo 10.00 kevätjuhla huoltajille (8.00), todistusten jako
Koulun päivittäiset työajat
Aamutoiminta 7.30-9.30
Aamuodotus eli kuljetusoppilaitten odotusaika ennen koulun alkua: 7.30-9.15 välisenä
aikana.
Oppitunnit klo 8.30-14.30.
Oppituntien ajankohdat:
1. 8.30-9.15 välitunti 9.15-9.30
2. 9.30-10.15
3.10.15-11.00 välitunti ja ruokailu, luokilla omat ajat
4.11.45-12.30 välitunti 12.30-12.45
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 4/27
5. 12.45-13.30 välitunti 13.30-13.45
6. 13.45-14.30
3. ja 4. tunnin välissä ruokailu siten, että jokaisella ryhmällä oma ruokailuaikansa
Sipoon kunnan sivistysosaston sitovat tavoitteet
Sitovat tavoitteet vuodelle 2015
Strateginen / Sitova tavoite
- Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut / Itseoppivan
asiantuntija-organisaation tavoitetila
- Jatkuva parantaminen / Kehityspolku tavoitetilaan
- Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 1: valtuuston linjausten mukaisten toimenpiteiden
toteuttaminen
- Talouden kattilankansiperiaate / vaihe 2: päätöksenteon valmistelu ja toteuttaminen
Toimenpide
- Tulosyksiköiden konkreettiset tavoitteet on määritelty ja ne toteutuvat.
- Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti
kohti määriteltyä tavoitetta.
- Toteutetaan kunnanvaltuuston syyskuussa 2014 hyväksymät säästötoimenpiteet (liite).
- Sivistysosaston hallintoa ja organisaatiota tarkastellaan.
Mittari
- Vuoden 2015 tavoitteet ovat toteutuneet suunnitellusti.
- Sivistysosaston jokaisella tulosyksiköllä tulee olla vähintään yksi käynnistynyt projekti
kohti määriteltyä tavoitetta.
- Säästötoimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti.
- Hallinnollisen henkilökunnan toimenkuvat on tarkistettu.
Koulun painopisteet ja tavoitteet
Koulun painopistealueet:
1. Opetussuunnitelmatyö
2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka
3. Liikkuva lapsi
4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen
Koulun omat painopistealueet ja niiden toteutus
Koulun painopistealueet:
1. Opetussuunnitelmatyö
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 5/27
Kaikki koulun opettajat ja myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri tavoin uuden
opetussuunnitelman muodostamiseen, uuteen perehtymiseen ja toimintakulttuurin
muuttamiseen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi.
2. Turvallinen koulupäivä ja koulumatka
Kummikoulu- hankkeen myötä koko lukuvuoden teemana on turvallinen ja liikunnallinen
koulupäivä, koulumatka ja vapaa-aika. Kerhotoimintaa virkistetään ja yhdessä etsitään ja
toteutetaan keinoja turvallisuuden lisäämiseksi.
3. Liikkuva lapsi
Liikunnan lisäämistä sekä koulupäiviin että vapaa-aikaan koulun pihalla ja ympäristössä
suunnitellaan ja erilaisia teemapäiviä pidetään asian tiimoilta. Syksyllä valmis, upouusi,
oppilaiden kanssa yhdessä suunniteltu Jokipuiston koulun fribeegolfrata avataan käyttöön
20.8.2015. Asiantuntijoita käytetään motivoimaan lapsia ja perheitä ja myös ikäihmisiä
käyttämään rataa. Yhteistyötä tehdään liikuntatoimen, vanhempainyhdistyksen, puistoosaston sekä mm.Jokipuistoseuran kanssa.
4. Oppilashuollon toimintakulttuurin vakiinnuttaminen (alla oppilashuoltosuunnitelman
luonnos)
JOKIPUISTON KOULUN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA
Koulun rehtori vastaa siitä, että koulu laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman.
Suunnitelma laaditaan yhteistyössä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, oppilaiden ja heidän
huoltajiensa sekä tarvittaessa yhteistyökumppaneiden kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa
kuvataan miten koulun oppilashuoltoa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään.
Sipoon opetussuunnitelman luvussa 5.4. Oppilashuolto on kuvattu koulukohtaisen
oppilashuoltosuunnitelman laatiminen ja sisältö (vuonna 2016 voimaantulevassa
opetussuunnitelmassa Oppilashuolto on luvussa 8).
Koulukohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat osa-alueet:
1. oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
2. yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat
3. yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
4. oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa
5. oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta
Suunnitelma sisältää myös
Suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Kriisisuunnitelman
Oppilashuoltosuunnitelma on osa koulun työsuunnitelmaa. Työsuunnitelmat laaditaan joka
lukuvuodelle, ja hyväksytään koulutusjaostoissa vuosittain. Lukuvuoden päättyessä
arvioidaan oppilashuoltosuunnitelman toteutumista ja päivitetään tarvittaessa suunnitelmaa.
Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle jonkin oppilashuoltotyön
teeman. Teema voi perustua oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden tuloksiin tai se
voi olla jokin muu ajankohtainen, sipoolaisten lasten ja nuorten hyvinvointiin vaikuttava
aihe. Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa
oppilashuollossaan.
Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten
oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia
suunnitelmia käsitellä muulloinkin. Ensimmäiset uuden opetussuunnitelman mukaiset
koulukohtaiset suunnitelmat käsitellään ohjausryhmässä niiden valmistuttua,
kevätlukukauden 2015 loppuun mennessä. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma on
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 6/27
tarkistettava vuoden kuluessa siitä kun Sipoon lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on
tarkistettu.
Jokipuiston koululla toimii yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, jossa ovat jäseninä koulun
suunnitteluryhmä, oppilashuollon henkilöstö, oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen
edustajat sekä edustajat koulun muusta henkilöstöstä. Ryhmä yhdessä laatii
oppilashuoltosuunnitelman koululle ja päivittää sitä tarvittaessa. Ryhmä kokoontuu n. 4
kertaa vuodessa.
Oppilashuoltosuunnitelma on löydettävissä linkin kautta wilmasta ja siitä tiedotetaan
lukuvuoden alun tilaisuuksissa ja aina, kun jokin asia muuttuu. Oppilaille suunnitelmaa
avataan vierailuilla luokissa, jolloin kunkin ikäryhmän tarpeen mukaan asiat ovat esillä.
Lisäksi sekä huoltajille että oppilaille on tarkoitus tehdä kuvallisen viestinnän avulla
tietoiskuja eli videopätkiä esimerkiksi siitä, miten kiusaamisen selvittelyssä toimitaan.
Videot linkitetään wilmaan ja mahdollisesti driveen.
Uudet työntekijät perehdytetään töiden alkaessa. Wilman ohjeet ja videolinkit toimivat
apuna myös uudelle henkilökunnalle.
Oppilashuoltosuunnitelmasta vastaa koulun rehtori. Laadintaan apuna käytetyt asiakirjat
ovat hänen säilytyksessään. Valmis oppilashuoltosuunnitelma on driveen tallennetussa
kansiossa, josta se on linkitetty wilmaan.
1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut
Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville ja oppilashuoltopalveluista
vastaaville työntekijöille. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.
Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea.
Oppilashuollon kokonaistarvetta arvioitaessa käytetään hyväksi oppilailta ja huoltajilta,
opetushenkilöstöltä sekä oppilashuollon työntekijöiltä saatuja tietoja. Samoin hyödynnetään
kyselyissä ja kartoituksissa kerättyä tietoa oppilaiden terveydestä ja hyvinvoinnista.
Myös kouluyhteisöön ja kouluympäristöön voi liittyä tekijöitä, jotka vaikuttavat
oppilashuollon tarpeeseen. Tarvetta määriteltäessä otetaan huomioon mm. asuinalueen
mahdolliset erityispiirteet ja sosioekonomiset tekijät. Koulukohtaisia tekijöitä ovat mm.
tehostettua ja erityistä tukea saavien oppilaiden määrät sekä pienryhmien määrä.
Suunnitelman tässä kohdassa kuvataan siis koulun arvio oppilashuollon tarpeesta ja
toteutuma.
Jokipuiston koululla oppilashuoltotyön tarve tulee jatkossa olemaan samalla tasolla kuin se
on tälläkin hetkellä. Ts.kuraattorin työaikaa kahden päivän verran, psykologin aikaa yhden
päivän verran ja terveydenhoitajan työaikaa kolmen päivän verran. Akuuteissa tilanteissa
tarve voi lisääntyä pitkäksikin ajaksi ja silloin tätä suunnitelmaa täytyy muuttaa.
Oppilashuollon henkilöstön työaika jakaantuu siten, että ajasta suurin osa on yksilö- tai
ryhmäkohtaista oppilashuoltotyötä. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön osallistuvat kaikki
oppilashuollon työntekijät, mutta ajallisesti se vie vähemmän aikaa. Monialainen yhteistyö
on hyvin merkittävä osa työajasta ja työpanoksesta.
Oppilashuollon toimijat ja toisaalla opettajat toimivat koulun ulkopuolisissa
yhteistyökontakteissa oppilastapausten mukaisesti tiiviisti. Palaverien järjestämisessä
pyritään siihen, että kokoontumisissa sovitaan työnjako ja se, miten jatketaan
kokoontumisia. Turhaa kokoontumista vältetään ja toisaalta tärkeää on varmistaa, että
yhteistyö olisi aukotonta ja kaikilla toimijoilla tarvitsemansa tieto tapauksista. Yhdessä
ideoimalla varmistetaan lapsen parhaan toteutuminen.
2. Yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat
Koulun oppilashuoltoryhmä suunnittelee, toteuttaa, arvioi ja kehittää koulun yhteisöllistä
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 7/27
oppilashuoltotyötä. Työn kohteena on ensisijaisesti koko kouluyhteisön terveellisyys,
turvallisuus ja esteettömyys sekä kaikkien oppilaiden hyvinvointi.
Koulun oppilashuoltoryhmä laatii koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman sekä seuraa ja
arvioi suunnitelman toteutumista ja päivittää suunnitelmaa tarvittaessa.
Koulun oppilashuoltoryhmä tekee aloitteita koulun muiden suunnitelmien kehittämiseksi.
Koulun oppilashuoltoryhmä sekä laatii että osallistuu koulua koskevien kyselyjen ja
kartoitusten tulosten käsittelyyn ja tekee esityksiä siitä, miten tuloksia hyödynnetään
oppilashuollossa.
Koulun oppilashuoltoryhmä käsittelee oppilaiden oppimiseen ja koulumenestykseen
liittyvää tutkimustietoa siitä näkökulmasta, miten oppilashuoltotyöllä voidaan vaikuttaa
oppimistuloksiin.
Koulun oppilashuoltoryhmässä käsitellään kouluterveystarkastusten yhteenvetoja sekä
terveystiedon opetuksen ja kouluterveydenhuollon yhteistyötä.
Koulun yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvat myös järjestyssäännöt, poissaoloihin
puuttumisen malli, yhteistyö nivelvaiheissa sekä muu yhteistyö koulun ulkopuolisten
tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa. Koulun turvallisuussuunnitelma sisältää
myös yhteisölliseen oppilashuoltoon kuuluvia asioita.
Koulun oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat
Koulun turvallisuutta ja oppilaiden hyvinvointia koskevien kyselyiden ja tutkimustulosten
hyödyntäminen
Koulun järjestyssäännöt ja niiden laatimisen ja hyväksymisen prosessi
Kuvaus koulun tekemästä nivelvaiheyhteistyöstä: työn- ja vastuunjako, tiedotus oppilaille ja
koteihin, toimintamallit. Tähän sisältyy yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen
siirtymävaiheissa sekä jatko-opintojen suunnittelussa.
Kuvaus koulun tekemästä yhteistyöstä koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia
edistävien tahojen kanssa yhteisöllisessä oppilashuollossa ja sen kehittämisessä
Jokipuiston koulun kriisisuunnitelma:
https://drive.google.com/drive/#folders/0BwrorDrjRlg0dHpmSHlMMVBvbDg
Sipoon koulujen yhteiset suunnitelmat (koskevat kaikkia kouluja)
Koulupoissaoloihin puuttumisen malli: poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja
niihin puuttuminen
Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön
puuttuminen: Sipoon kunnan päihdeohjausmalli sekä ennaltaehkäisevän päihdetyön
toimintamallit
Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden, turvallisuuden ja esteettömyyden
sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa
Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä
Tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoon ohjaus
Diabetes-ohjeistus
Koulukuljetusten turvallisuutta ja odotusaikoja koskevat ohjeet
3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen
Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon
palveluja, oppilashuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta
koskevaa monialaista oppilashuoltoa.
Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti psykologin tai
kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun
oppilas on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on
järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi oppilashuollon
ammattihenkilö. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun on järjestettävä oppilaalle
myös hänen huoltajansa yhteydenoton perusteella.
Jos opettaja arvioi, että oppilas opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten
vaikeuksien vuoksi tarvitsee psykologi- tai kuraattoripalveluja, hänen on otettava viipymättä
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 8/27
yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei ole
mahdollista tehdä yhdessä, oppilaalle on kerrottava yhteydenotosta ja annettava
mahdollisuus keskustella yhteydenoton syistä opettajan kanssa.
Asiantuntijaryhmä voidaan koota yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen
selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se
opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu. Myös oppilas ja huoltaja voivat pyytää asiantuntijaryhmän kokoamista. Ryhmän
monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan.
Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta. Oppilaan tai
huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia
oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan
vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa
tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan
oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon
järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen.
Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan
jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan
oppilashuoltolain § 20 säädetyt asiat.
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä
oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin.
Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen kuuluvat myös seuraavat ohjeet ja
suunnitelmat:
• Kouluterveydenhuollon, huoltajien ja opetushenkilöstön yhteistyö laajoissa
terveystarkastuksissa
• Oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen
koulussa
• Yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen
yhteydessä
• Oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetuksen osallistumisen epäämisen
yhteydessä
• Yhteistyö koulun ulkopuolisten palveluiden kanssa
4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja huoltajien kanssa
Oppilashuoltoa toteutetaan hyvässä ja avoimessa yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa
kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilaan ja huoltajan osallisuus
oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedottaminen lisäävät
oppilashuollon tuntemusta ja edesauttavat palveluihin hakeutumista. Oppilaille ja heidän
huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan
hakemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu
aina vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.
Huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja.
Jokipuiston koulussa oppilaita ja huoltajia kutsutaan mukaan ns. yhteisölliseen
oppilashuoltoryhmään, jossa yhdessä arvioidaan ja suunnitellaan yhteisöllistä sekä
yksilökohtaista oppilashuoltoa. Oppilashuoltoon liittyvistä asioista tiedotetaan oppitunneilla,
vanhempainilloissa sekä wilmassa.
5. Oppilashuollon toteuttaminen ja seuranta
Oppilashuollon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi edellyttävät oppilashuollon
suunnitelmallista ja säännöllistä seurantaa.
Koulukohtainen, työsuunnitelman osana oleva oppilashuoltosuunnitelma arvioidaan
lukuvuoden päättyessä ja päivitetään tarvittavilta osin. Koulutusjaostot käsittelevät
vuosittain koulujen työsuunnitelmat ja toimintakertomukset.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 9/27
Oppilashuollon ohjausryhmä päättää jokaiselle lukuvuodelle oppilashuoltotyön teeman.
Ohjausryhmä seuraa, kuinka koulut huomioivat vuositeeman omassa oppilashuollossaan.
Joka 4. vuosi oppilashuollon ohjausryhmä käsittelee koulukohtaisten
oppilashuoltosuunnitelmien rakennetta ja sisältöjä. Tarvittaessa voidaan koulukohtaisia
suunnitelmia käsitellä ohjausryhmässä muulloinkin.
Oppilashuoltosuunnitelmaa arvioidaan Jokipuiston koululla joka kevät yhteisöllisen
oppilashuoltoryhmän viimeisessä kokouksessa. Tarvittaessa muutoksia siihen tehdään myös
lukuvuoden aikana.
Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet
"Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä".
•fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja
turvalliset
•kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten kouluyhteisön
ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja viihtyvyys kasvaa
(oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset suhteet, oppilaiden
osallisuus)
•oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukeminen)
Näistä oppilashuollon painopistealueista laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisen
oppilashuoltoryhmän toimesta koulukohtainen suunnitelma.
Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet
Kunnan asettamat oppilashuollon painopistealueet
"Lapsille ja nuorille turvallinen ja viihtyisä ympäristö on tärkeä".
•fyysinen ympäristö: miten koulurakennuksesta ja koulun tiloista saadaan viihtyisät ja
turvalliset
•kanssaihmisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja sosiaaliset suhteet: miten
kouluyhteisön ihmisten välistä toimintaa kehitetään niin että koulussa on turvallista ja
viihtyvyys kasvaa (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettajien ja oppilaiden väliset
suhteet, oppilaiden osallisuus)
•oma hyvinvointi (oppilaiden psyykkisen, sosiaalisen ja fyysisen hyvinvoinnin
tukeminen)
Näistä oppilashuollon painopistealueista laaditaan lukuvuoden alkaessa yhteisöllisen
oppilashuoltoryhmän toimesta koulukohtainen suunnitelma.
Koulun ulkopuolella annettava opetus ja muu poikkeava
toiminta
Koulun ulkopuolella annettavaan opetukseen kuuluu:
- Luokat järjestävät retkiä ja yökouluja sekä koululla, koulun lähiympäristössä, muualla Sipoossa
sekä lähikunnissa.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 10/27
- Osallistuminen kunnan urheilukilpailuihin edustusryhmillä.
- Osallistuminen kunnan järjestämään uintiopetukseen Söderkullassa.
- Vierailut toisilla kunnan kouluilla.
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Aamu- ja iltapäivätoiminta
Yleistä
Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain mukaista perusopetuksen oppilaille
suunnattua toimintaa, jonka kokonaisuudesta kunta vastaa. Toiminnan lähtökohtana on turvallisen
kasvuympäristön tarjoaminen lapselle. Toiminnan tavoitteena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä
sekä tukea perhettä ja koulua niiden kasvatustehtävässä. Toiminnalla pyritään vähentämään lasten
yksinäistä aikaa ilman turvallisen aikuisen läsnäoloa ja ohjausta ennen ja jälkeen koulupäivän.
Aamu- iltapäivätoiminta yhdessä oppilashuollon palveluita tuottavan henkilöstön kanssa tukee
lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja koulunkäyntiä. Yhteisen päämäärän tulee näkyä myös
yksittäistä lasta koskevien asioiden hoidossa, tiedonsiirrossa ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
henkilöstön osallistumisessa tarpeen mukaan lasta koskeviin neuvotteluihin, kuten ohr:n kokousiin
huoltajien luvalla. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo pohjan hyvälle yhteistyölle ja
tiedottamiselle. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lapsella voi olla huoltajan, opettajan ja ohjaajan
kesken sovittavalla tavalla mahdollisuus läksyjen tekoon.
Tavoitteena on, että syrjäytymistä aiheuttavat tekijät havaitaan mahdollisimman varhain ja
järjestetään tarvittavaa tukea. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja
iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusope-tuksen ja
kodin kesken.
Aamu- ja iltapäivätoiminta kootaan seuraavista sisällöllisistä kokonaisuuksista:
•eettinen kasvu ja yhdenvertaisuus
•leikki ja vuorovaikutus
•liikunta ja ulkoilu
•ruokailu ja lepo
•kulttuuri ja perinteet
•käden taidot ja askartelu
•kuvallinen, musiikillinen, kehollinen ja kielellinen ilmaisu
•mediataidot
•arkiaskareet, elinympäristö ja kestävä elämäntapa
•erilaiset tiedolliset ja taidolliset aihepiirit
Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat oikeutettuja hakemaan aamu- ja
iltapäivätoimintaan koko perusopetuksen ajan. Mikäli mahdollista, erityistä tukea saavien
oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 11/27
Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä.
Ohjaajien ammatillista osaamista työskentelyssä tukea tarvitsevien lasten kanssa vahvistetaan mm.
perehdytyksen avulla. Ohjaajien työtä voidaan tukea myös erityisopettajien tai oppilashuoltohenkilöstön antaman konsultaation avulla. Yhteistyö opettajien kanssa lisää oppilaantuntemusta ja
täydennyskoulutus varmistaa osaamista.
Tilojen ja välineiden tulee olla myös tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sopivia. Huomiota
kiinnitetään muun muassa tilojen kokoon, muunneltavuuteen ja esteettömyyteen sekä kulkureittien
toimivuuteen. huolehditaan aina lasten psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta.
Tehostetun tuen aikana käytettävä oppimissuunnitelma sekä erityiseen tukeen kuuluva
henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) voivat tarvittaessa
sisältää kuvaukset oppilaan osallistumisesta aamuja iltapäivätoimintaan sekä yhteistyöstä
toiminnan järjestäjän kanssa. Iltapäivätoiminnan ohjaaja voi osallistua oppilaan tehostettuun
tukeen kuuluvan oppimissuunnitelman tai erityiseen tukeen kuuluvan henkilökohtaisen opetuksen
järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) laadintaan huoltajan luvalla. Toiminnan
järjestäjänä Sipoon kunnan tulee huolehtia siitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan tehtävissä
toimivat henkilöt perehdytetään henkilötietojen käsittelyyn, salassapitoon ja vaitiolovelvollisuuteen liittyviin säädöksiin sekä lastensuojelulain velvoitteisiin.
Toiminta-ajat
Aamutoimintaa järjestetään klo 7.30-9.30. Iltapäivätoimintaa järjestetään kaikkina koulupäivinä
klo 12.30-16.30, poislukien lauantaikoulupäivät. Lyhennettyinä koulupäivinä iltapäivätoimintaa
järjestetään klo 15.30 asti.
Koulun ja kerhon loma-ajat ovat samat. Kesäkerhoa järjestetään 6.6.2016-17.6.2016. Kesäkerho
on avoin muidenkin koulujen oppilaille. Kerhomaksu määräytyy suhteessa osallistujien määrään.
Kesäkerhoa pitävät koulun omat aamu- ja iltapäivätoiminnanohjaajat.
Kerhon ulkopuoliset tapahtumat
Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on tarjota uusia kokemuksia ja näkemyksiä erilaisten
toimintojen puitteissa. Mahdollisimman monipuolisen toiminnan tarjoamiseen käytämme
Jokipuiston historiallisesti merkittäviä puisto ja lähialueita ulkoiluun. Retkiä järjestetään
lähiympäristöön.
Käytössämme on myös Jokipuiston koulun lisärakennus, jossa sijaitsevat musiikki-, käsityö- ja
liikuntatilat. Sisäliikuntapäivä on iltapäiväkerholaisilla kaksi kertaa viikossa.
Yhteistyö
Aamu- ja iltapäiväkerhon tavoitteena on kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen. Kerhon ja
kodin sekä muun tukiverkoston yhteistyö edellyttää keskinäiseen kunnioitukseen ja tasaarvoisuuteen perustuvaan yhteistyötä, jossa korostuu yhteinen vastuu ja mielenkiinto lapsen
kehitystä kohtaan. Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus luo myös pohjan kohdata
mahdollisia ongelmatilanteita. Vanhempiin ollaan yhteydessä päivittäin, kun he hakevat lapsensa
iltapäivällä. Erinäisistä tapahtumista ilmoitetaan tiedotteilla, wilmassa tai Jokipuiston postin
välityksellä.
Teema kuukaudet
Tammikuussa painotamme toimintaa ulkoiluun ja liikuntaan.
Helmikuussa painotamme sisällöissä ystävyyttä (ystävänpäivä) sekä Suomen kulttuuria ja
perinteitä mm. Kalevalan päivän merkeissä.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 12/27
Maaliskuussa painotamme toimintamme ulkoiluun sekä sosiaalisten leikkien tiimoilta.
Huhtikuussa painotamme toiminta-aiheita pääsiäisaskarteluun ja kädentaitoihin.
Toukokuussa painotamme toimintaa vapun viettoon kevään merkkeihin.
Elokuussa tutustumme toisiimme ja painotamme toimintasisällöissä eettistä kasvua ja
yhdenvertaisuuden tärkeyttä.
Syyskuussa painotamme arkiaskareisiin, elinympäristöön ja kestävään elämäntapaan esim. luonto,
kasvit ja ravinto.
Lokakuussa tarkastelemme veden käyttäytymistä eri muodoissa.
Marraskuussa painotamme toimintaa Hallowen- askarteluun sekä Hallowen-juhlaan, jossa
toteutetaan kuvallista, musiikillista sekä kehollista ilmaisua.
Joulukuussa painotamme toimintaa kädentaitoihin sekä korostamme myös levon tarpeellisuutta
osana terveellisiä elämäntapoja.
Arviointi
Huoltajien kanssa pyritään avoimeen, arvostavaan ja idearikkaaseen yhteistyöhön. Huoltajien
ehdotuksia toiminnan sisällöiksi otetaan vastaan ja yhteistyötä pyritään kehittäämään myös
toiminnan tasolle. Arviointia tapahtuu myös Sipoon kunnan arviointijärjestelmän, eli laatukorttien
kautta. Yksikkötasolla arviointia suoritetaan myös kehityskeskusteluissa. Lisäksi arviointia
tapahtuu jatkuvasti vanhempien kanssa keskusteltaessa.
Kerhotoiminta
Kerhoja järjestetään opetushallituksen kunnalle myöntämän rahoituksen turvin. Kerhotoimintaa
pyritään muokkaamaan ja kehittämään vastaamaan paremmin myös kuljetusoppilaiden tarpeita.
Esimerkiksi pyritään saamaan lyhytkestoisia kerhoja iltapäiviin klo 14.30-15.00 sekä kehitetään
olohuonetyyppistä kerhotilatoimintaa erityisesti isommille oppilaille. Myös oppilaiden järjestämiä
kerhoja tuetaan ja osallisuutta kehitetään.
Suunnitteilla on kerhoja
ilmaisuun
diaboloiluun
musiikkiin
liikuntaan
kokkailuun
Koulun projektit ja hankkeet
Koululla on käynnissä HSL-kummikoulu hanke
Oppilaista on valittu iskuryhmä, joka työskentelee konsultin kanssa kuukausittain ja suunnittelee
koko koulua varten yhteisöllisyyttä tukevan liikkumissuunnitelman. tavoitteena on parantaa
turvallisuutta koulumatkoilla ja kaikessa liikenneliikkumisessa, sekä lisätä liikuntaa sekä
koulupäivissä että juurikin liikkumisessa paikasta toiseen. Kannustetaan ekologiseen liikkumiseen.
Koulu on hakenut apurahaa kansainväliseen Erasmus-hankkeeseen. Hankkeessa on mukana
Eurooppalaisia kouluja ja yhdessä työskennellään pedagogisten ajankohtaisten projektien parissa.
Tarkoitus on myös vierailla yhteistyökouluilla pienen oppilasjoukon kanssa tulevina vuosina.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 13/27
Kodin ja koulun yhteistyö korostuu tulevana lukuvuotena uusien ideoiden myötä.
Vanhempainyhdistyksen kanssa yhdistetään voimavarat erityisesti lasten nettikäyttäytymiseen
kasvattamisen tiimoilta. Yhteisenä tavoitteena ja fokuksessa on kiusaamattomuus, turvallisuus ja
asiallisuus netinkäytössä. Aiheen tiimoilta järjestetään asiantuntijaluento ja ulkopuolista opetusta
ja asian avaamista oppilaille.
Oppilaiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suunnitelma
POL 29§
Oikeus turvalliseen oppimisympäristöön Sipoon kouluissa
Jokipuiston koulu
lv 2014-2015
& #8195;
Sisällys
1. Johdanto 2
2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 §) 3
3. Koulu fyysisenä ympäristönä 3
4. Koulun järjestyssäännöt 4
5. Vertaissovittelu 6
6. Kiusaamiseen puuttuminen 6
7. Kasvatuskeskustelu (KAKE) 8
8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito 8
9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito 8
10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi 9
11. Keinot puuttua järjestyssääntöjen rikkomiseen 12
12. Vastuut 13
13. Arviointi 15
14. Koulumatkat 15
15. Esimerkkitapauksia erilaisista puuttumisen keinoista, toimintatavoista ja seuraamuksista 21
LIITTEET
Liite 1 Turvallisuustuntilomake
Liite 2 Kiva-lomake
Liite 3 Verso-lomake
Liite 4 Kake-lomake  
1. Johdanto
Tämä on perusopetuslain 29 § ja 48 d § mukainen suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.
Tähän suunnitelmaan on koottu Jokipuiston koulun käytännöt, joilla huolehditaan oppilaiden
turvallisesta oppimisympäristöstä. Tämän suunnitelman lisäksi koulun käytäntöjä turvallisuuteen
liittyvistä käytännöistä löytyy myös koulun muista lakisääteisistä suunnitelmista. Näitä ovat:
- palo- ja pelastautumissuunnitelma
- kriisisuunnitelma
- vaarojen arviointi
- Sipoon kunnan peruskoulujen ja esiopetuksen koulukuljetussuunnitelma ja kuljetusperiaatteet
Mistä löytyvät koulun käytännöt oppilaan turvallisuuteen liittyvistä asioista?
- tämä suunnitelma  ennalta ehkäisevä työ, kiusaaminen, poissaolojen seuranta,
tupakointi, valvonta
- mielenterveyskysymykset  käsitellään tapauskohtaisesti oppilashuollossa
- onnettomuudet  palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 14/27
- tapaturmat  palo- ja pelastautumissuunnitelma / kriisisuunnitelma
- väkivalta, häirintä  tämä suunnitelma / kriisisuunnitelma
- fyysisen ympäristön turvallisuus  vaarojen arviointi/tämä suunnitelma
- kuolemantapaukset kriisisuunnitelma
2. Lainsäädäntö (perusopetuslaki 29 §)
Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön.
Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden
suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa
sen noudattamista ja toteutumista. Opetushallituksen tulee opetussuunnitelman perusteissa antaa
määräykset tämän suunnitelman laatimisesta. (13.6.2003/477)
Opetuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt tai antaa muut koulussa sovellettavat
järjestysmääräykset, joilla edistetään koulun sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista
sekä kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. (13.6.2003/477)
Edellä 3 momentissa tarkoitetussa järjestyssäännössä ja muissa järjestysmääräyksissä voidaan
antaa kouluyhteisön turvallisuuden ja viihtyisyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä käytännön
järjestelyistä ja asianmukaisesta käyttäytymisestä. Lisäksi määräyksiä voidaan antaa koulun
omaisuuden käsittelystä sekä oleskelusta ja liikkumisesta koulurakennuksissa ja koulun alueella.
(13.6.2003/477)
3. Koulu fyysisenä ympäristönä
Koulu ja sen piha muodostavat fyysisen toimintaympäristön, jossa oppilas päivittäin toimii.
Toimintaympäristön turvallisuus on tärkeä lähtökohta turvalliselle koulupäivälle.
Järjestyssäännöissä määrätään, että oppilaiden tulee viettää välitunnit koulun piha-alueella.
Välituntisin lasten leikkejä valvovat välituntivalvojat (3-5 valvojaa). Kiinteistöhoitaja ylläpitää ja
valvoo fyysistä toimintaympäristöä (koulurakennus & piha). Koulun vaaran paikat arvioidaan joka
syksy yhdessä oppilaiden kanssa sekä kolmen vuoden välein työsuojelun tekemän kartoituksen
avulla (Vaaran paikat). Järjestyssäännöt edistävät koulun rauhallista arkea. Järjestyssääntöjä
päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useamminkin.
Koulurakennuksen kuntoa ja siellä tehtäviä parannuksia valvoo rehtori yhdessä kiinteistönhoitajan
kanssa. Jokainen koulun henkilökuntaan kuuluva aikuinen ja oppilas on velvollinen ilmoittamaan
mahdollisesta vaaran paikasta heti sen havaittuaan. Oppilaat on ohjeistettu ilmoittamaan asiasta
välituntisin valvojille, jotka ilmoittavat vaarasta luokanopettajalle/ rehtorille tai
kiinteistönhoitajalle aiheen mukaisesti.
Jos ilkivaltaa tapahtuu kouluaikana, tekijät pyritään selvittämään ja heillä on korjaus- tai
korvausvelvollisuus. Kouluaikojen ulkopuolella tapahtuneesta ilkivallasta Kiinteistönhoito
ilmoittaa aina poliisille. Korvausvelvollisuus on olemassa myös sääntöjen rikkomisesta
johtuneissa vahingoissa (esim. pallon potkiminen sisällä).
Oppilaille pidetään ns. turvallisuustunti jokaisen lukuvuoden alkaessa. Tunnin aikana jokainen
oppilas kiertää koulualueen ja kirjaa ylös vaarallisena pitämänsä paikat. Samalla kerrataan koulun
piha-alueen rajat. Opettaja tekee yhteenvedon havaituista epäkohdista ja toimittaa sen
allekirjoitettuna rehtorille. Rehtori ja kiinteistönhoitaja käyvät havaitut epäkohdat läpi. Vaaran
paikat tarkistetaan ja poistetaan mahdollisuuksien mukaan tai tehdään ilmoitus asiasta vastaavalle
taholle. Rehtori pitää kirjaa mahdollisista jatkotoimenpiteistä.
4. Koulun järjestyssäännöt
Järjestyssäännöillä taataan jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle työrauha, henkilökohtainen
turvallisuus, omaisuuden suoja sekä viihtyisä työympäristö.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 15/27
Järjestyssääntöjen rikkomisesta aiheutuu rangaistus, joka päätetään oppilaan ikä ja olosuhteet
huomioon ottaen. Järjestyssäännöt ovat voimassa kaikkina koulupäivinä koulumatka mukaan
lukien. Rehtori tai henkilökunta voi antaa tarvittaessa järjestyssääntöjä täydentäviä lisäohjeita,
joita on noudatettava kuten järjestyssääntöjä.
1. Oppilaiden vastuut ja velvollisuudet
& #9679; Saavun ajoissa oppitunnille opiskelutarvikkeet mukana ja kotitehtävät tehtyinä. Tunnilla
yritän parhaani ja pyydän puheenvuoroa.
& #9679; Annan työrauhan ja kuuntelen opettajaa.
2. Fyysinen ja psyykkinen koskemattomuus
& #9679; En kiusaa. Jos näen kiusaamista, kerron siitä koulun aikuisille. Ketään ei jätetä ryhmän
ulkopuolelle. Tuen kiusattua.
& #9679; Kaikilla on koskemattomuus. Kunnioitan itseäni ja toisia.
3. Hyvät tavat
& #9679; Olen kohtelias ja ystävällinen. Käytän asiallista kieltä. Tervehdin.
& #9679; Noudatan hyviä pöytätapoja.
& #9679; Kannustan. En ilku toisten epäonnistumisista.
4. Koulualue
& #9679; En poistu koulun piha-alueelta koulupäivän aikana. Siirryn reippaasti
tunnille/välitunnille.
5. Koulun viihtyvyys
& #9679; Pidän koulun ja sen ympäristön siistinä ja puhtaana
& #9679; Liikun sisätiloissa kävellen. Laitan vaatteet naulakkoon.
& #9679; Edistän omalla toiminnallani koulun hyvää yhteishenkeä.
6. Koulumatka ja välituntisäännöt
& #9679; Muistan että koulumatka kuuluu koulupäivään. Pyöräillessä käytän kypärää.
& #9679; Noudatan Jokipuiston koulun välituntisääntöjä
7. Kännykkä, raha, makeiset
& #9679; En käytä kännykkää ilman lupaa. Pidän kännykän repussa ja äänettömänä.
& #9679; Tuon rahaa ja/tai makeisia kouluun vain opettajan luvalla.
& #9679; Kouluun tuodut arvoesineet ovat oppilaan omalla vastuulla.
5. Vertaissovittelu (verso)
Koulussamme on käytössä oppilaita osallistava kasvatuskäytäntö VERSO eli vertaissovittelu.
Verso on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka tarjoaa vaihtoehtoisen ja
vapaaehtoisen tavan ratkaista oppilaiden välisiä ristiriitoja koulun arkipäivässä. Sovittelulla
puututaan mieltä pahoittavaan toimintaan mahdollisimman varhain. (ks. http://www.ssfffm.com/vertaissovittelu/) Vertaissovittelu kehittää lapsen vuorovaikutustaitoja ja siten myös
ennaltaehkäisee ristiriitojen syntymistä.
Yksittäiset riidat, joissa oppilaat ovat tasavertaisessa asemassa, hoidetaan joko vertaissovitteluna
tai aikuisten toimesta. Sovittelutilanteessa sovittelijoina ovat vertaissovittelukoulutuksen saaneet
samanikäiset tai vanhemmat oppilaat. Verso-oppilaat hoitavat sovittelutilanteita välitunneilla
Verso-koulutuksen saaneen opettajan ohjauksessa. Sovittelu saadaan normaalisti hoidettua
välitunnin aikana. Sovittelussa ei haeta syyllisiä tai anneta rangaistuksia. Osapuolet itse miettivät
ratkaisumahdollisuuksia ja sitoutuvat noudattamaan niitä. Kun lapsi on päässyt sovittelemaan
riidan versoon ja onnistunut sopimuksen teossa, ei sovittelusta lähde kotiin tietoa. Onnistuneen
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 16/27
sovittelun jälkeen pidetään noin viikon päästä seuranta. Jos sovittelu ei jostain syystä onnistu,
riidan selvittely siirtyy aikuisten tehtäväksi ja silloin siitä tulee kotiin tieto.
Vastuuopettajat (lv14-15): Jyri Lamberg, Raili Kreander, Taru Koskenniemi, Pirkko Arveli
6. Kiusaamiseen puuttuminen
Kiusaamisen määritelmä
Kiusaaminen on aggressiivista käyttäytymistä/ pahan mielen aiheuttamista, joka on toistuvaa,
tahallista ja kohdistuu siinä tilanteessa suhteellisen puolustuskyvyttömään lapseen tai nuoreen.
Kiusaamisessa on siis kyse alistussuhteesta, vallan tai voiman väärinkäytöstä.
Kiusaamisesta ei ole kyse tasavertaisten lasten yksittäisessä konfliktissa, riidassa tai tappelusta.
Koululla esiintyy monenlaisia ristiriitatilanteita. Aina ei ole kysymys kuitenkaan tämän
määrittelyn mukaisesta jatkuvasta ja alisteisesta tapahtumaketjusta, kiusaamisesta.
Esimerkkitilanteita:
- Oppilas heittää kumilla toista oppilasta. → kasvatuskeskustelu
- Oppilasta ei oteta mukaan leikkeihin tai esim. vieruskaveriksi, ruokapöytään. Tilanne jatkuu
toistuvasti ja aiheuttaa pahaa mieltä. → kasvatuskeskustelu → Kiva-käsittely
- Välitunnilla kahden oppilaan välillä on tullut kinaa siitä, kumman vuoro on olla ”jäänyt”.
→ verso
- Oppilas käyttäytyy tunnilla häiritsevästi ja rikkoo työrauhaa. → kasvatuskeskustelu
→ Kake-tiimin käsittely
- Oppilas menettää malttinsa ja lyö toista. → väkivaltaan puuttuminen
- Oppilas jää kiinni tupakanpoltosta. → kasvatuskeskustelu
& #8594; lastensuojeluilmoitus
& #8594; yhteistyö oppilashuollon kanssa
Kiusaamistapauksiin puuttuminen
Ensisijaisesti kiusaamistapauksiin puututaan välittömästi sen opettajan tai koulun henkilökuntaan
kuuluvan toimesta, joka kiusaamisesta saa ensimmäisenä tiedon tai sitä havaitsee.
Jatkotyöskentely tapahtuu luokanopettajan toimesta yhteistyössä kotien kanssa. Koteja tiedotetaan
tilanteesta ja selvittelystä. Kasvatuskeskustelun järjestäminen on ensisijainen puuttumistapa.
Tarvittaessa kutsutaan tilanteesta riippuen koolle neuvottelu, missä kyseisten oppilaiden huoltajat
ovat paikalla ja tilannetta avataan kaikkien näkökulmasta ja pelisäännöt kerrataan. Näin
varmistutaan siitä, että kaikki tietävät yhteiset pelisäännöt ja myös sen, mitä seuraa niiden
rikkomisesta. Mikäli kiusaaminen jatkuu ja/tai pahenee, koulun Kiva-tiimi ottaa kiusaamisasian
hoitaakseen. Puuttumisessa käytetään valtakunnallisesti kehitettyä ja testattua menetelmää: KiVakoulu = kiusaamisen vastainen.
Kiva-tiimin vastuuopettajat (lv14-15): Anu Nygren, Riikka Strandström, Erja Laurila, Anssi
Liljeström
Prosessin kuvaus
Koulun Kiva-tiimi toimii opetusministeriön Kiva koulu -hankkeen menetelmän mukaisesti.
Jokipuiston koulun Kiva-tiimi selvittelee pitkään jatkuneita kiusaamistapauksia yhdessä
luokanopettajan kanssa. Alkuselvittelyvaiheessa kerätään tietoja kiusaamisesta sitä varten
kehitetyn lomakkeen avulla. Itse puhuttelut pyritään hoitamaan saman oppitunnin aikana kullekin
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 17/27
erikseen: kiusattua kuullaan ja kiusaajat puhutetaan yksi kerrallaan. Luokanopettaja ottaa Kivatiimin käsittelystä yhteyden osapuolten koteihin.
Mikäli kiusaaminen tiimin käsittelyssä ei lopu, vaan jatkuu joko välittömästi tai kahden viikon
seuranta-aikana, asia siirtyy Kiva-tiimiltä rehtorille, joka selvittää tilannetta ja varmistaa, että
säännöt ja kiusaamisen jatkumisesta tulevat seuraukset ovat asianosaisten tiedossa. Tarvittaessa
asia viedään heti muille yhteistyötahoille, kuten esimerkiksi oppilashuollon henkilöstölle,
lastensuojeluun tai poliisille. Myös rangaistuksia voidaan kiusaamisen jatkuessa määrätä. Periaate
on, että samoja toimenpiteitä ei toisteta, vaan siirrytään eteenpäin, kuitenkin niin, että jos
kiusaaminen loppuu (tämä varmistetaan kiusatulta), palataan nopeasti normaaliin
päiväjärjestykseen. Tilannetta seurataan seuranta-ajan päätyttyäkin ja jos kiusaaminen alkaa
uudelleen, kiusaamisen käsittelyä ei aloiteta alusta, vaan toimenpiteitä jatketaan nopeasti vanhana
juttuna.
Kiusaamisen esiintymistä kartoitetaan säännöllisesti oppilaille tehtävien kyselyiden (Kiva-kyselyt)
avulla ja henkilökohtaisissa tapaamisissa oppilaan ja tämän vanhempien kanssa. Luokissa
toteutetaan myös ilmapiirin kartoittamiseksi kyselyjä, joita hyödynnetään sosiaalisten taitojen
opetuksen suunnittelussa. Tarvittaessa käytetään hyväksi ulkopuolisia asiantuntijoita.
Tärkeä rooli kiusaamisen ennaltaehkäisemisessä ovat luokissa pidettävät Kiva-tunnit. Kaikilla
opettajilla on Kiva koulu -materiaali saatavilla ja kaikki sitoutuvat Kiva koulu -toimintaan.
Erityisesti 1. ja 4. luokalla pidettävillä Kiva koulu –tunneilla harjoitellaan sosiaalisia taitoja, mm.
säännöistä sopimista ja erimielisyyksien selvittämistä.
Edellä mainitut kiusaamiseen puuttumiskäytänteet ovat wilman kautta luettavissa tästä
suunnitelmasta. Asiaa käsitellään myös vanhempainilloissa ja erillisissä kotitiedotteissa.
7. Kasvatuskeskustelu
Kasvatuskeskustelu on ratkaisukeskeisyyteen pohjautuva menetelmä, joka on ensisijainen
oppilaan ohjaamistapa häiriökäyttäytymisen lopettamiseksi (POL 35a§). Jos oppilaan
häiriökäyttäytyminen ei puuttumisella ja ohjauksella ole lakannut, vaan häiriökäyttäytyminen
jatkuu, opettaja käy oppilaan kanssa erikseen kirjattavan kasvatuskeskustelun. Myös huoltajille
varataan mahdollisuus kommentointiin tai tarvittaessa mukanaoloon. Kasvatuskeskustelu voidaan
järjestää myös kouluajan ulkopuolella (enintään kaksi tuntia) ja tarvittaessa useammassa osassa.
Kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tuki-välilehdelle. Jos häiriökäyttäytyminen
toistuu, voidaan käyttää koulun Kake-tiimin apua keskusteluun ja sen avulla häiriökäyttäytymisen
poistamiseen.
Kake-tiimi
Kake-keskustelu- menetelmän tarkoituksena on oppilaiden vuorovaikutustaitoja kehittämällä
vähentää häiriökäyttäytymistä. Kasvatuskeskustelujen kautta otetaan huomioon kunkin oppilaan
yksilöllisyys ja tasavertainen ihmisarvo.
Kasvatuskeskustelussa oppilaan käyttäytymistä tai tapaa toimia pyritään ohjaamaan. Oppilas
joutuu välittömästi pohtimaan, mitä teki, miksi ja miten korjata tilannetta. Samalla opetetaan
vastuullisuutta ja otetaan vanhemmat mukaan yhteisiin kasvatusasioihin. Kake-tiimiläisen pitämä
kasvatuskeskustelu kirjataan erilliselle lomakkeelle (liite 4) ja tieto siitä menee kotiin joko
välittömän puhelun tai wilma-viestin/-merkinnän kautta, jos huoltajia ei tavoiteta. Pääsääntöisesti
oppilas itse soittaa tilanteessa vanhemmilleen ja aikuiset tarvittaessa selvittävät asiaa lisää. Tätä
menetelmää käytetään ottaen huomioon oppilaan ikä ja kehitys, lähinnä isompien oppilaitten
kanssa. Myös Kake-tiimiläisen pitämästä kasvatuskeskustelusta tehdään merkintä wilmaan tukivälilehdelle.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 18/27
Kasvatusyhteistyössä kodin kanssa ei-toivottu käyttäytyminen pyritään saamaan loppumaan. Jos
Kake-tiimiläisenkään toteuttama kasvatuskeskustelu ei auta, järjestetään asian tiimoilta neuvottelu,
jossa vanhemmat ovat paikalla. Oppilaalle voidaan myös määrätä rangaistus ja/tai määrätä
tekemättömiä tehtäviä kotona tai koululla koulupäivän jälkeen tehtäväksi. Tarvittaessa kutsutaan
koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä oppilashuollon henkilöstön ja huoltajien
kanssa mietitään ratkaisuja tilanteeseen. Myös Perusopetuslain 36§:n mukaiset rangaistukset
tulevat kyseeseen silloin, kun häiriökäyttäytyminen ei em. toimenpiteillä ole lakannut.
Vastuuopettajat (lv. 2014-2015) Antti-Mikko Honkaniemi, Sirkku Järvenpää, Minna Asumalahti
8. Häirintään puuttuminen ja häirintätapausten hoito
Häirintä voi näyttäytyä epäasiallisena kohteluna ja puheena, joka voi sisältää sukupuoleen liittyviä
vihjailevia ilmeitä, eleitä tai kaksimielistä puhetta tai ei- toivottuna fyysisenä kosketuksena.
Saatuaan tiedon asiasta, opettaja toimii kuten kiusaamistapauksen selvittelyn yhteydessä. Mikäli
häirintä kohdistuu oppilaalta opettajaan, asia hoidetaan häiriökäyttäytymisenä (ks. edellä).
9. Väkivaltaan puuttuminen ja väkivaltatilanteiden hoito
Kiusaamisen ja häirinnän lisäksi kouluyhteisössä voi esiintyä
myös muuta ei-toivottua tai aggressiivista ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Väkivallalla tarkoitetaan tarkoituksellista itseen, toiseen henkilöön, ryhmään tai
yhteisöön kohdistettua fyysisen voiman tai vallan käyttöä tai niillä uhkailua. Sen seurauksena voi
olla vamma, psyykkinen haitta tai kehitykseen liittyvä vaikeus. Kaikkiin näihin tilanteisiin
puututaan.
Väkivaltatilanteessa opettaja käyttäytyy rauhallisesti ja ottaa toisen aikuisen mukaan tilanteen
selvittämiseen aina, kun se on mahdollista. Asia selvitetään yhdessä rehtorin kanssa. Jos kyseessä
on oppilaiden välinen tapahtuma, molempien osapuolten huoltajiin ollaan yhteydessä ja uhrin
huoltajaa opastetaan tekemään halutessaan ilmoitus poliisille. Jos väkivalta kohdistuu koulun
henkilökuntaan kuuluvaan, asiasta tehdään ilmoitus työsuojeluun sekä poliisille. Vakavissa
tapauksissa koulu harkitsee rangaistustoimenpiteenä oppilaan määräaikaista erottamista, josta
päätöksen tekee Sipoon kunnan koulutusjaosto.
Väkivaltatapahtuma kirjataan wilmaan tuki-välilehdelle.
Oppilashuolto on tilanteen jälkeen mukana tukemassa sitä, että väkivalta ei toistu. Tarvittaessa
yhteistyöhön otetaan mukaan lastensuojelu ja lastenpsykiatria.
10. Suunnitelma ennaltaehkäiseväksi työksi
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
Jokipuiston koulun toimintakulttuuria on kehitetty pitkäjänteisesti siten, että kaikilla on
mahdollisuus tulla kuulluksi. Koulussa toimii rehtorin johdolla vararehtorin ja kolmen-neljän
opettajan muodostama suunnitteluryhmä, jossa kehitetään koulun toimintaa ja käsitellään
oppilaiden ja opettajien ideoita toimintakulttuurin kehittämiseksi. Eri tapahtumien ja hankkeiden
järjestämisestä vastaavat opettajatiimit. Myös muu henkilökunta ja oppilaat osallistuvat eri
tapahtumien järjestämiseen ja saavat sanoa mielipiteensä koulun käytäntöjä kehitettäessä.
Oppilashuollon henkilöstö sekä yhteistyökumppanit ovat myös mukana koulun toiminnassa ja
toimivat koululla paitsi oppilaitten myös oppilasryhmien kanssa.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 19/27
Koulun oppilashuoltoryhmän vastuulla on arvioida, kehittää ja suunnitella ennaltaehkäisevää työtä
oppilaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämän suunnitelman päivittäminen kuuluu tälle
oppilashuoltoryhmälle. Ryhmään kuuluu rehtorin ja oppilashuollon henkilöstön lisäksi koko
koulun suunnitteluryhmä (johtotiimi) sekä edustajia oppilaskunnasta ja vanhemmista.
Moniammatilliset kokoontumiset oppilasasioissa
Yksittäistä oppilasta tai oppilasryhmää koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisissa
asiantuntijaryhmissä. Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen
tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se
opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella
kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään
asiaan. Jäsenten nimeäminen edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta.
Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua
tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Ryhmä nimeää keskuudestaan
vastuuhenkilön. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyytää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi
katsomiltaan asiantuntijoilta.
Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan
oppilashuoltokertomus. Ryhmän vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon
järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia
voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus laaditaan jatkuvaan muotoon, joka
etenee aikajärjestyksessä. Kertomukseen kirjataan oppilashuoltolain § 20 säädetyt asiat.
Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä
oppilasta koskevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin.
Oppilaskuntatoiminta
Jokipuiston koululla toimii oppilaskunta. Sen päämääränä on tehdä
koulusta ”meidän koulu” ja opettaa oppilaita demokraattiseen päätöksentekoon. Oppilaskunta
edustaa koko koulua ja kaikkia sen oppilaita. Se kehittää koulua lapsen näkökulmasta.
Oppilaskunnan jäsenet valitaan luokittain vuodeksi kerrallaan.
Oppilaskunnan ohjaaja auttaa oppilaita tässä tehtävässä. Koulun rehtori on toiminut useita vuosia
oppilaskuntaa ohjaavana henkilönä, jolloin oppilaiden ajatusten ja näkemysten tuominen mukaan
päätöksentekoon on mutkatonta. Luokan edustajat informoivat luokkaa oppilaskunnan toimista
jokaisen kokoontumisen jälkeen. Osallisuuden kehittäminen on jokaisen koulun henkilökuntaan
kuuluvan tehtävä ja osallisuuden parantamista suunnitellaan koulun oppilashuoltoryhmässä.
Lukuvuonna 2014-2015 kehittämisenkohteina oppilaskunnalla on:
- Kokouskäytäntöjen uudistaminen: osa kokouksista pienet erikseen ja isot erikseen, jolloin
osallistuminen ja asioiden käsittely voidaan toteuttaa ikätasolle paremmin sopivalla tavalla ja
tehokkaasti.
- Koulun viihtyvyyden parantaminen: ideoita koulun toimintaan, yhteisiä tapahtumia.
- Mukana olo edustajien kautta (3 kuudesluokkalaista) Koulun yhteisöllisessä
oppilashuoltoryhmässä.
Kummioppilastoiminta
Koulun yhteisöllisyyttä lisätään kummioppilastoiminnalla. Toiminta sisältää yhteisiä tapahtumia
kummiluokkien kesken. Kummiluokat ovat eri luokka-asteilta. Tämä antaa mahdollisuuden
käyttää vanhempia oppilaita apuopettajina, mistä on sekä pedagogista että kasvatuksellista hyötyä.
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 20/27
Jokipuiston koulu tekee aktiivista yhteistyötä lähipäiväkotien esikouluoppilaiden kanssa.
Lähikoulujen eskarit mm. osallistuvat koulun kilpailutapahtumiin, kenraaliharjoituksiin ja käyvät
tutustumassa oppitunteihin. Tavoitteena on tukea tulevien ekaluokkalaisten koulun aloittamista,
vähentää koulun aloittamiseen liittyviä pelkoja ja antaa opetushenkilökunnalle tietoa tulevien
ekaluokkalaisten kouluvalmiuksista.
Yhteistyö Jokipuiston ja Sipoonjoen koulujen välillä
Jokipuiston koulu tekee aktiivista yhteistyötä yläkoulun kanssa, jotta yhtenäisen peruskoulun idea
toteutuisi oppilaitten koulupolulla sekä siirtymävaiheessa että jo sitä ennen.
Kodin ja koulun välinen yhteistyö
Kodin ja koulun yhteistyöllä pyritään tukemaan oppilaan kokonaisvaltaista tervettä kasvua ja
hyvää oppimista yhdessä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiantuntijoiden kanssa. Koulun ja
kodin yhteistyössä sitoudutaan toimimaan yhdessä lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen
tukemiseksi. Yhteistyö pohjautuu keskinäiseen luottamukseen, tasavertaisuuteen ja toistensa
kunnioittamiseen. Tavoitteena on ennaltaehkäistä vaikeuksia oppimisessa ja sosiaalisessa
ympäristössä. Yhteistyön lähtökohtana on avoin ja molemminpuolinen yhteydenpito.
Poissaolokäytännöt
Poissaolot tulee selvittää aina etukäteen tai viipymättä wilman kautta luokanopettajalle tai
puhelimitse opettajahuoneeseen (09-23537422, 09-23537423) tai koulusihteerille (09-23537421).
Huoltajien vastuulla on huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden suorittamisesta. Koulun lomaaikojen ulkopuoliset lomat anotaan joko luokanopettajalta (1-3 päivää) tai rehtorilta (yli 3 päivää).
Lomanaikaisten tehtävien suorittamisesta vastaa huoltaja.
Poissaoloja seuraavat
a) Luokanopettaja: merkitsee luokkansa poissaolot
ja seuraa niitä.
b) Rehtori ja oppilashuolto: seuraavat koulun oppilaiden poissaolomääriä.
Jos poissaoloja on kertynyt paljon yhden oppilaan osalle, asiasta otetaan yhteyttä huoltajiin ja
tarvittaessa kutsutaan koolle monialainen asiantuntijaryhmä, jossa yhdessä mietitään keinoa
poissaolojen vähentämiseen ja luokan mukana opiskelussa pysymiseen. Yhteydenotto ja/tai
palaverin koolle kutsuminen voi tapahtua luokanopettajan, oppilashuoltohenkilöstön tai rehtorin
toimesta.
Valvonnat
Koulun toimintaa, oppitunteja, ruokailua ja siirtymätilanteita valvotaan jokaisen koulun
henkilökuntaan kuuluvan toimesta. Opettajat ja ohjaajat jakavat tehtävät sekä opetusjärjestelyjen
että valvonnan suhteen. Jokainen opettaja valvoo oman opetusryhmänsä välipalan syönnin pitkän
päivän viimeisellä välitunnilla tai viimeistä edellisen tunnin lopussa.
Välitunneilla on koulukohtainen valvonta: kaikilla välitunneilla on välituntivalvojia suhteutettuna
oppilasmäärään (3 - 5). Välituntivalvojien tehtävä on seurata ja tarvittaessa puuttua lasten
toimintaan välittömästi, mikäli tilanne sitä vaatii. Välituntivalvojat käyttävät heijastinliivejä
paikallistamisen helpottamiseksi. Välituntivalvojat puuttuvat akuutteihin tilanteisiin ja informoivat
luokanopettajia/rehtoria tai kiinteistönhoitajaa mahdollisista laajempaa selvitystä vaativista
asioista.
11.Keinot puuttua järjestyssääntöjen rikkomiseen
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 21/27
Ensisijaisesti luokanopettaja puuttuu järjestyssääntöjen rikkomiseen. Luokanopettajan ja muun
henkilöstön kasvatustoiminnan lisäksi käytössä ovat seuraavat toimintamallit:
a) VERSO
- tasavertaisten oppilaiden yksittäiset riidat
b) KIVA
- kiusaamisen määritelmän mukaiset tapaukset
c) KAKE
Kasvatuskeskustelu kirjataan wilmaan ja siihen on mahdollisuus huoltajan osallistua. (Uusi
lainsäädäntö POL35a§). Kasvatuskeskustelun suorittaa joko opettaja tai Kake-ohjaaja.
● myöhästely tunneilta
& #9679; lintsaaminen
● tuntien häiritseminen
● koulualueelta poistuminen
● suunsoittaminen, kiroilu, muu huono käytös
● (muihin oppilaisiin vaikuttava) negatiivinen asennoituminen oppitunteihin
● epäasiallinen käytös ruokailutilanteissa tai koulun yhteisissä tilaisuuksissa
● koulutehtävien laiminlyöminen
● isompi riita (joka ei ole selvitettävissä Versossa eikä liity kiusaamiseen), esim.
lasten väliset riidat
Kertaluontoisina esimerkiksi
● tupakointi
● tappelu (joka ei ole selvitettävissä Versossa eikä liity kiusaamiseen)
d) Tämän lisäksi käytössä ovat seuraavat käytännöt:
● jälki-istunto
● rehtorin puhuttelu
● poissaolon/myöhästymisen korvaaminen tai läksyjen teko koulupäivän jälkeen ●
sotkemisten siivoaminen tai järjestely (uusi lainsäädäntö POL 35§)
● oppilashuoltotyöryhmän toimenpiteet
Vakavammat kurinpitorangaistukset
● kirjallinen varoitus
● määräaikainen erottaminen
12. Vastuut
Jokipuiston koulussa vastuut eri tilanteista on kerätty kahteen alla olevaan taulukkoon:
Ennaltaehkäisevätyö:
Toiminta: Vastuu:
Koulun toimintakulttuurin kehittäminen
Kokonaisvastuu koulun toiminnasta on rehtorilla, mutta jokainen koulun aikuinen ja/tai oppilas
vastaavat omalta osaltaan koulun hyvästä työskentelyilmapiiristä ja yhteishengestä.
Henkilökunnan työilmapiiriä pyritään kehittämään ja ylläpitämään jatkuvalla vuoropuhelulla
henkilökunnan ja esimiehen välillä, vuosittaisella ilmapiirin mittauksella sekä luomalla työpaikan
hyvän ilmapiirin periaatteet, joiden toteutumista arvioidaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 22/27
Työrooleihin liittyviä odotuksia ja velvollisuuksia on selvennetty opetushenkilökunnan kesken
käydyin keskusteluin.
Oppilashuoltotyöryhmä Rehtori huolehtii siitä, että koululla on suunnitelma oppilashuollon
järjestämiseksi.
Oppilaskuntatoiminta Rehtori/oppilaskunnan ohjaava opettaja
Oppilaskunnan hallituksen jäsenet
Kummioppilastoiminta Kummiluokat ja niiden luokanopettajat
Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Esi- ja alkuopettajat
Kodin ja koulun välinen yhteistyö Rehtori
Huoltajat
Oppilaat
Kaikki koulun aikuiset
Poissaolokäytännöt
Huoltaja
Luokanopettaja
Rehtori
Oppilashuolto
Valvonnat Välitunti- ja ruokailuvalvonnat: opetushenkilöstö valvontalistan mukaisesti.
Koulurakennuksen kunnon ja siellä tehtävien korjausten valvonta: rehtori ja kiinteistönhoitaja.
Jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla on ilmoittamisvelvollisuus havaitusta epäkohdasta.
Verso-toiminta VERSO-ohjaajat
VERSO-oppilaat
KIVA-toiminta KIVA-tiimin jäsenet
Rehtori
Kasvatuskeskustelut
Luokanopettajat
Rehtori
KAKE-opettajat
Puuttuminen järjestyssääntöjen rikkomiseen ja kiusaamiseen Kaikki koulun aikuiset
Rehtorille tulevat tapaukset Rehtori
13. Arviointi
Oppilaiden turvallisuuden ja tämän suunnitelman toteutumisen arviointia tehdään osana koulun
laatutyötä. Arviointi tapahtuu kyselyiden avulla ja eri toimijoiden itsearviointeina. Koulun
arviointityöstä vastaa rehtori sekä suunnitteluryhmä (johtotiimi).
Käytettävät ulkoiset arvioinnit:
Fiiliskysely(henkilökunta)
Kysely Kodin ja koulun yhteistyöstä
Kiva koulu -kysely
Koulun omat kyselyt
Itsearviointia tekevät kaikki eri asioista vastaavat henkilöt ja tiimit. Tähän kuuluvat myös
dokumentoinnit KAKE-, VERSO ja KIVA-tapauksista.
14. Koulumatkat
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 23/27
Perusopetuslain 29 § 7 mom
Koulun opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta koulussa tai koulumatkalla
tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena
olevan oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.
Edellisissä luvuissa kuvatut puuttumiskeinot on tarkoitettu opetuksen järjestäjän hyväksymän
opetussuunnitelman mukaisessa toiminnassa ilmenneisiin tilanteisiin. Koulumatkojen osalta
koululla on ilmoitusvelvollisuus tietoonsa tulleista tilanteista.
Perusopetuslain 6 §
Oppilaan koulupaikan määräytyminen
Opetus tulee kunnassa järjestää siten, että oppilaiden matkat ovat asutuksen,
koulujen ja muiden opetuksen järjestämispaikkojen sijainnit sekä liikenneyhteydet
huomioon ottaen mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä.
Kunta osoittaa oppivelvolliselle ja muulle tässä laissa tarkoitettua opetusta
saavalle 1 momentin mukaisen lähikoulun tai muun soveltuvan paikan, jossa
tämän lain 4 §:n 1 ja 2 momentin mukaisesti annetaan opetusta sellaisella oppilaan
omalla kielellä, jolla kunta on velvollinen opetusta järjestämään. Kunta
voi perustellusta opetuksen järjestämiseen liittyvästä syystä opetuskieltä
muuttamatta vaihtaa opetuksen järjestämispaikkaa.
Perusopetuslain 32 §
Koulumatkat
Jos perusopetusta, lisäopetusta tai 25 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden
piirissä olevan esiopetusta saavan oppilaan koulumatka on viittä kilometriä pidempi tai jos se
oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi,
rasittavaksi tai vaaralliseksi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen taikka oppilaan
kuljettamista tai saattamista varten myönnettävään riittävään avustukseen.
Edellä 1 momentin mukaisesti järjestettävä oppilaan päivittäinen koulumatka
odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on
täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Jos 1 momentissa tarkoitettu oppilas
otetaan muuhun kuin 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen
edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta
aiheutuvista kustannuksista.
Liikenneturvallisuus
a) koulumatkan ohjeistaminen
Huoltajien tehtävänä on huolehtia siitä, että koululaisille opetetaan hyvin koulumatkareitti,
aikataulujen käyttö ja liikenteessä kulkeminen. Nämä asiat kerrataan vuosittain. Koulu suosittelee,
että alkuopetusoppilaat eivät kulje koulumatkoja polkupyörällä. Oppilaille suositellaan
pyöräilykypärän käyttöä aina pyöräillessä. Myös heijastimen käyttö on ehdottoman tärkeää
pimeään vuodenaikaan. Huoltajat ovat ensisijaisesti velvollisia opastamaan ja opettamaan lapsiaan
liikkumaan turvallisesti liikenteessä.
Niiden oppilaiden, jotka eivät ole oikeutettuja kunnan järjestämään koulukuljetukseen, huoltajat
ovat velvollisia itse järjestämään lastensa kuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla. Myös
kuljetusoppilaiden huoltajat voivat omalla kustannuksellaan järjestää
lastensa koulumatkat paremmin, mikäli katsovat, ettei kunnan tarjoama perustaso
ole heille riittävä.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 24/27
Koulukuljetuksessa mukana olevien lasten huoltajat vastaavat siitä, että lapsi
pääsee turvallisesti kotoa ajoneuvoon ja ajoneuvosta kotiin. Heijastimien
käyttö sekä sääolosuhteisiin nähden asianmukainen pukeutuminen ovat huoltajien
vastuulla.
Liikennöitsijän vastuu kattaa oppilaiden kuljetuksen kotipysäkiltä koulun pysäkille
ja koulun pysäkiltä kotipysäkille. Muulloin oppilas on koulumatkallaan koulun
vastuulla, mikäli oppilas käyttää suoraa, sovittua koulumatkareittiä ja noudattaa koulun
järjestyssääntöjä ja liikennesääntöjä koko koulumatkan ajan.
Kunta tekee omalta osaltaan jatkuvasti työtä koulumatkojen turvallisuuden
parantamiseksi.
b) Vakuutukset
Koululaisvakuutuksen perusteella korvataan tapaturmat, jotka sattuvat varsinaisella kouluajalla tai
koulun järjestämässä aamu- tai iltapäivätoiminnassa, opetuksen aikana, liikuntatunneilla ja
tapahtumissa, välitunneilla sekä otettaessa osaa koulun työsuunnitelman puitteissa järjestettäviin
yhteisiin kerhoihin, urheilusuorituksiin, retkiin, käynteihin näyttelyissä, museoissa, työpaikoilla
jne. sekä matkalla suorinta turvallista tietä kouluun tai koulusta kotiin. Vakuutus korvaa
tapaturman aiheuttamat hoitokulut. Esinevahinkoja ei korvata.
Esi- ja perusopetuksen oppilaiden varsinaisella koulumatkalla tarkoitetaan oppilaiden päivittäistä
kodin/asunnon ja koulun välistä matkaa, jonka oppilas kulkee mennessään kouluun lyhintä,
jalankulkukelpoista ja yleisesti ympäri vuoden käytössä olevaa tietä pitkin kodin /asunnon
tontin/pihapiirin rajalta koulun/esiopetuspaikan pihalle.
Kunnan velvollisuutena ei ole järjestää koulukuljetusta koko matkalle, vaan kuljetus voidaan
järjestää vain osalle matkasta. Matka, jonka oppilaan tulee varautua kulkemaan omin neuvoin, on
pisimmillään omavastuumatkoina määritellyn kilometrirajan mukainen (1.-6. luokilla 2 km, 7.-9.
vuosiluokilla 3 km).
Kunta ei ota vastuuta erillisistä kuljetuksista huonoissa keliolosuhteissa. Näissä tapauksissa
huoltajan vastuulla on päätös kouluun lähettämisestä. Ongelmatilanteissa kuljettaja ottaa yhteyttä
sivistystoimistoon, joka pyrkii tiedottamaan asiasta suoraan oppilaille ja huoltajille tai koulun
kautta.
c) Kuljetusodotukset
Aikataulusta johtuen oppilas voi joutua odottamaan kuljetusta aamulla ja/tai iltapäivällä.
Auto/linja-auto ei ole myöhässä, jos se saapuu pysäkille 15 minuutin kuluessa sovitusta ajasta.
Odotusajat pyritään pitämään kohtuullisina.
Pääsääntöisesti liikennöitsijä osoittaa oppilaalle pysäkin paikan, joka voi olla linja-autopysäkki,
liittymä tai muu liikenteellisesti turvallinen paikka. Jos oppilaan huoltajalla ja liikennöitsijällä on
erimielisyyksiä pysäkistä, kunta ja kuljettaja päättävät yhdessä lopullisen pysäkin paikan
tieliikennelain pohjalta. Koulukuljetusten sujuminen kuljetusreiteillä edellyttää oppilaiden
olemista riittävän ajoissa (vähintään 5 minuuttia ennen) sovitussa noutopaikassa. Autoa tulee
odottaa 15 minuuttia yli sovitun aikataulun, jonka jälkeen lapsi voi palata kotiin ja ottaa yhteyttä
joko vanhempiin, kouluun tai sivistysosaston hallintopalvelut -tulosyksikköön. Jos lapsi
myöhästyy kuljetuksesta, erillistä kuljetusta ei järjestetä. Tällöin kuljetus kouluun on vanhempien
vastuulla.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 25/27
Oppilaan jäädessä kuljetuksesta pois esimerkiksi sairauden takia, asiasta on ilmoitettava taksille
oppilaan taksikortissa ja aikataulussa olevaan puhelinnumeroon klo 6.30 ja 19.00 välisenä aikana.
Tekstiviestit vastaanotetaan, mutta niitä ei kuitata vastaanotetuiksi. Liikuntarajoitteiset ym. tukea
tarvitsevat oppilaat saavat tarvitsemansa tuen.
Aamuodotus koululla
Aamuisin koulukuljetusoikeuden saaneilla oppilailla on oikeus tulla kouluun sisälle klo 7.30
alkaen, jos he joutuvat kuljetuksen vuoksi tulemaan koululle aikaisin. Oppilaat ohjataan omiin
luokkiinsa ja heidät neuvotaan tekemään hiljaisia omia töitä. Koulun henkilökunta valvoo
aamuodotusta sekä on tarvittaessa oppilaiden käytettävissä. Välitunti klo 9.15-9.30 vietetään
ulkona muiden oppilaiden tavoin.
d) Vaarallinen koulutie
Jos koulumatka tai osa koulumatkasta on vaarallinen, kunta on velvollinen järjestämään
kuljetuksen vaaralliseksi katsotulle koulumatkan osuudelle tai korvaamaan huoltajalle
koulumatkakustannuksia oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta.
Sivistysvaliokunta hyväksyy vuosittain koulukuljetussuunnitelman ja ne tieosuudet, jotka
katsotaan liian vaarallisiksi. Vaarallisia tieosuuksia pitkin kulkeville 1., 2. ja 3. luokan oppilaille
myönnetään vanhempien anomuksesta kuljetus matkan pituudesta riippumatta. Teiden ylittämistä
ei kuitenkaan yleensä pidetä kuljetuksen perusteena.
Teiden vaarallisuuden arvioinnissa tarkastellaan monipuolisesti koulumatkan liikenteellisiä
olosuhteita, mutta suurimman painoarvon arvioinnissa saavat teiden liikennemäärät ja
nopeusrajoitukset. Yksinomaan valaistuksen puuttuminen ei yksinään tee tiestä vaarallista.
Erityistä tukea tarvitseva oppilas voi olla oikeutettu koulukuljetukseen esim. lääkärin lausunnon
perusteella.
e) Koulukuljetusasioissa päätöksentekijöinä ovat sivistysosaston virkamiehet.
Mikäli huoltajat ovat tyytymättömiä sivistysosaston tekemään päätökseen tai järjestämään
kuljetukseen, he voivat tehdä vapaamuotoisen kirjallisen oikaisuvaatimuksen, joka osoitetaan
sivistysvaliokunnalle tai suoraan Helsingin hallinto-oikeuteen.
Mikäli huoltajat eivät tyydy sivistysvaliokunnan päätökseen, siitä voi valittaa hallinto-oikeudelle.
f) Muuta
– Kuljetusoppilaan on käytettävä turvavyötä. Jos oppilas ei suostu tähän, yhden varoituksen
jälkeen hänet poistetaan määräajaksi kuljetuksesta.
– Kuljettajalle on taattava työrauha. Oppilaat eivät myöskään saa häiritä muita matkustajia.
– Linja-autossa tai taksissa ei saa liikkua paikasta toiseen kuljetuksen aikana. Syöminen ja
juominen ajoneuvossa on kielletty.
– Autoon noustaan ja poistutaan tienreunan puolelta.
– Mikäli etupenkillä kuljetetaan oppilasta, joka on alle 135 cm pitkä, hänen on
käytettävä asianmukaista korokeistuinta.
15. Esimerkkitapauksia erilaisista puuttumisen keinoista, toimintatavoista ja seuraamuksista
a) Lyhyt kuvaus Kiva-tiimin käsittelemästä tapauksesta.
Asia:
Opettajalle on ilmoitettu, että 3. luokan oppilas Matti on toistuvasti nimitellyt ja haukkunut toista
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 26/27
saman luokan oppilasta Maijaa välitunneille ja bussipysäkillä. Matti on myös muutaman kerran
kaatanut Maijan välituntileikeissä. Asiasta on kertonut Maijan äiti ja myös hänen luokkatoverinsa
vahvistavat tapaukset.
Toimenpide:
Maijan opettaja käy Matin kanssa kasvatuskeskustelun, jossa selvennetään, että toiminta on
kiusaamista ja että se täytyy lopettaa. Kiusaamisepäilystä hän täyttää myös seulontalomakkeen,
jonka perusteella tapaus ohjataan muiden selvitysyritysten kariuduttua Kiva-tiimille.
Maija kutsutaan keskusteluun, missä keskustelua ohjaavat vähintään kaksi Kiva-tiimin jäsentä.
Maija saa kertoa tiimille kiusaamisesta ja yksityiskohdat kirjataan. Maijalle kerrotaan, ettei
koulussa sallita kiusaamista ja että aikuiset ryhtyvät hoitamaan asiaa nyt Kiva-tiimin keinoin.
Seuraavaksi vähintään kaksi Kiva-tiimin jäsentä käy keskustelun Matin kanssa. Matille tehdään
selväksi, ettei kiusaamista sallita koulussa ja että kiusaamisen on loputtava tähän. Matille
kerrotaan myös, että jos kiusaaminen tästä huolimatta jatkuu, seuraavaksi tapaus menee rehtorille
tai oppilashuollon henkilöstölle tai poliisin tai sosiaalityöntekijöiden hoidettavaksi, riippuen
tapauksesta.
Maijan luokanopettaja soittaa Maijan kotiin ja kertoo tapauksesta ja Matin luokanopettaja soittaa
vastaavasti Matin kotiin.
Kiusaaja antaa halutessaan lupauksen, joka tähtää kiusaamisen loppumiseen ja jonka hän voi pitää.
Mikäli kiusaaja ei ole valmis Kiva-tiimin käsittelyyn, asia siirtyy suoraan rehtorin käsittelyyn.
Seuranta:
Parin viikon kuluttua pidetään seurantakeskustelut sekä Maijan että Matin kanssa ja tarkistetaan,
onko kiusaamattomuussopimus pitänyt. Tarvittaessa asia viedään eteenpäin.
b) Lyhyt kuvaus vertaissovittelutapauksesta.
Asia:
Tytöt olivat välitunnilla voimistelurekillä tekemässä temppuja. Kaikilla on kivaa, kunnes Elsa
alkaa syyttämään Essiä, että Essi on liian kauan rekillä.
Suukopu yltyy ja välitunti loppuu riitaisissa tunnelmissa. Asiasta kerrotaan opettajalle.
Toimenpide:
Elsa ja Essi ohjataan vertaissovitteluun. Sovittelijoina toimivat heitä vanhemmat kuudennen
luokan oppilaat Anna ja Alina. Sovittelu tapahtuu välitunnin aikana. Molemmat kertovat
näkemyksensä ja pohtivat, mitä voisivat luvata, jotta asia ei enää toistuisi. Sovitaan niin, että
temppuja tehdään jatkossa vuorotellen ja tytöt sopivat yhdessä sopivan määrän.
Seuranta:
Sovittelun päätteeksi sovitaan uusia aika, jolloin sopimuksen pitävyyttä arvioidaan. Aika
merkitään sovittelulomakkeeseen, jossa on kirjattuna tehty sopimus sekä seurannan ajankohta.
Osapuolet allekirjoittavat tehdyn sopimuksen.
c) Lyhyt kuvaus Kake-tiimin vetämästä kasvatuskeskustelusta:
Asia:
Oppilas on toistuvasti protestoinut ruotsin tunteja, tehtäviä ja itse ainetta vastaan ja näin ollen
vaikuttanut negatiivisesti ryhmän opiskeluilmapiiriin. Opettaja on keskustellut oppilaan kanssa
asiasta ja ottanut yhteyttä huoltajiin, mutta tilanne ei ole mennyt parempaan suuntaan.
Toimenpide:
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015
Jokipuiston koulu
Sivu 27/27
Opettaja tekee tapauksesta Kake-tilauksen. Keskustelun tuloksena oppilas lupaa konkreettisena
asiana lopettaa protestoimisen ja tehdä tunneilla annetut tehtävät. Keskustelu kirjataan wilmaan
tuki-välilehdelle ja oppilas saa tietää, että huono käytös johtaa seuraavaksi jälki-istuntoon.
Käytöksen parantamislupauksesta tehdään kirjallinen sopimus, johon on merkitty seurannan
ajankohta.
Seuranta:
Seurannassa kävi heti esille, että oppilas on pitänyt lupauksensa ja oppilaan kanssa sovittiinkin
heti uusista tavoitteista.
https://wilma.sipoo.fi/strategy/printable/?formkey=personnel%3A135%3A66634750402... 8.6.2015