1. No category

2
14.2.2015
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
Päätoimittajalta
Ma 16.2. klo 18 keskustelu työttömyydestä
ja työllistämisestä Maunulan Saunabaarin
asukastila Mediapajalla. Mukana mm. Helsingin
työllistämistoimikunnan jäsen Olli Salin ja
kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen. Järj. SKP:n ja Helsinkilistojen valtuustoryhmä ja Maunula-Pakilan osasto.
Herrojen Helka?
Oulunkylä-Seuralle kiitos Helkan ansiomerkistä! Huomionosoitukset
hämmentävät… Kuluneiden kohta 20 vuoden ajan
Helkan nimi on lehteä tehdessä tullut tutuksi monessa asiassa, mutta mitä se
Helka tekee, rupesi kutkuttamaan. Verkkosivuilta löytyy paljon tietoa.
Helka on 80 helsinkiläisen
kaupunginosayhdistyksen keskusjärjestö. Järjestöperinteiden mukaan
sitä voisi pitää ennen muuta jäsentensä etujen ajajana, mutta toimintasuunnitelmissaan Helka lupaakin
”tukea myös jäsenistöä heidän vaikuttamispyrkimyksissään”. – Edellisessä lauseessa ollut sana ”myös” jäi
kaivertamaan mieltä. Keitä
muita Helka tukee?
Helkan keskeisiin tavoitteisiin kuuluu edistää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia aluetta koskevien
asioiden valmistelussa ja
sen lisäksi välittää kaupunginosien arjen näkökulmaa
ja paikallistietoa Helsingin
suunnitteluun ja päätöksentekoon. Ihan oikeat tavoitteet ja oikea vaikuttamisen suunta! Keskusjärjestön täytyykin edustaa
jäseniään ja valvoa niiden
etua.
Helkan yhteistyö Helsingin kaupungin kanssa
tiivistyi olennaisesti vuonna 2013. Tuolloin toiminta painottui paikallisen kehittämisen resursointiin ja
asukastiloihin.
Kaupunki on hyödyntänyt Helkan
apua lähidemokratiatyössä
Tapahtuu Kulmilla
aiempaa vahvemmin. ”Paikallinen kehittämispolku”
-toimintamallissa Helka tekee laajaa yhteistyötä kaupunginkanslian eri osastojen ja viranhaltijoiden
kanssa. Kaupunginkanslian alaisuuteen perustettu
osallisuus- ja neuvontayksikkö on Helkan läheinen
yhteistyökumppani.
Minusta on tullut herkkä demokratian tilaa koskevissa asioissa. Näennäisdemokratiaa on alkanut ilmetä liian paljon lähes kaikilla toiminnan tasoilla.
Helka saa suurimman
osan rahoituksestaan Helsingin kaupungilta. On itsestään selvää, että leivän
antavaa kättä ei voi purra
ja ymmärrettävää siis, että
yhteistyö kaupungin kanssa on tiivistä. Mutta missä
on raja? Milloin keskusjärjestön toiminta kääntyy jäsentensä etujen ajamisesta
vastapuolen eli kaupungin
tavoitteiden edistämiseksi?
Tätä menoa Helkasta uhkaa tulla – jos ei ole jo tullut – ennen muuta kaupungin työkalu kaupunginosien järjestöjen ohjaamiseen –
tai kurissa pitämiseen.
Tällaisina suoran kansalaisvaikuttamisen aikoina jää kysymään, mihin
tämänkaltaisia hyvää tarkoittavia isoveljiä nykyisin
enää tarvitaan? Kyllä täällä paikallisella tasolla itse
tiedetään, mitä halutaan ja
mikä alueelle on parasta.
Ainakin
me
täällä
Pohjois-Helsingissä
tiedämme…
To 19.2. klo 18 3. vaalipaneeli Seurahuoneella. Aihe Työssä
vai työttömänä? Panelisteina eduskuntavaaliehdokkaita.
Järj. Oulunkylä-Seura, Oulunkyläinen-lehti ja asukastalo
Seurahuone. Vapaa pääsy.
Ma 23.2. klo 18 Pakilan asukasfoorumi
yleiskaavaehdotuksesta Hyvän Paimenen kirkolla. Järj.
Pakila-Seura
Ma 23.2. klo 18–20 Maunulan 108. aluefoorumi aiheena:
Miten tulkita yleiskaavaa Maunulan osalta? Asukastalo
Saunabaarilla (Metsäpurontie 25, 3. krs.)
La 28.2. klo 15–18 Iloiset talvitanssit Pakinkylän VPK:n
talolla, Pakilantie 64
Su 1.3. klo 13–15 Maunulan Jääjuhla Maunulan ala-asteen
pihalla ja ruokalassa.
Ma 2.3. klo 17– 20 Pohjoisen Kehrän viides
kokous Oulunkylän Seurahuoneella (Larin Kyöstin 7).
La 7.3. klo 15 Tapsan Illusion-muistokävely alkaa seppeleenlaskulla Kulkurin uni –patsaalla Oulunkylän
torilla ja jatkuu heti sen jälkeen muistokävelyin eri reiteillä.
Su 8.3. klo 10 Tapio Rautavaaran syntymäpäivänä
vietetään muistohetkeä Malmin hautausmaalla.
Hautausmaalta lähdetään yhdessä Urheilumuseon
näyttelyä katsomaan.
Su 8.3. klo 11–17 Illusioni-muistokävelyyn osallistuneet
pääsevät maksutta Suomen Urheilumuseon Reissumiesnäyttelyyn. Oikeuden maksuttomaan sisäänpääsyyn
muistokävelijät todistavat kävelyn suorittamisesta saadulla
Tapsa-nimmarilla.
Ma 9.3. klo 18 Vaalipaneeli Asukastalo Saunabaarissa,
Metsäpurontie 25. Tarjolla grillimakkaraa. Järj. Maunulan
Seudun Sosialidemokraatit ja Paloheinän Sos.dem.Työväen
yhdistys
On 11.3. kl.14 SeniorNord: Boklycka på Malms kulturhus,
Nedre Malms torg 1, fritt inträde, ingen anmälan.
To 19.3. klo 18 4. vaalipaneeli Seurahuoneella. Aiheena
vanhuspalvelut. Panelisteina eduskuntavaaliehdokkaita.
Järj. Oulunkylä-Seura, Oulunkyläinen-lehti ja asukastalo
Seurahuone. Vapaa pääsy.
Su 22.3. klo 12–16 Maailman vesipäivää vietetään Tekniikan
museossa Helsingin Vanhassakaupungissa, Viikintie 1.
Kuvasuunnistusta, opastusta ja työpaja. Lisätietoja: www.
tekniikanmuseo.fi
La 28.3. klo 10–15 Oulunkylätalolla vietetään teemapäivää
Muistoja pohjoisesta -teemapäivä muistoista ja
mikrohistoriasta. Kirjoittajatreffit. Muistoja pohjoisesta
-kirjan julkistaminen. Luento TV:sta 60-luvulla. Rautavaaran
sävelmiä, ym. Kahvia ja virvokkeita.
Ma 30.3. klo 18 Maunulan asukastalo Saunabaarin
vaalikeskustelu. Mukana eri puolueiden ehdokkaita
Maunulasta ja Helsingin pohjoiselta alueelta. Maunula-sali,
Metsäpurontie 25.
To 9.4. klo 18 5.vaalipaneeli Seurahuoneella. Aiheena
ajankohtaiset eduskuntavaaliteemat. Panelisteina
eduskuntavaaliehdokkaita. Järj. Oulunkylä-Seura,
Oulunkyläinen-lehti ja asukastalo Seurahuone. Vapaa pääsy.
La 11.4 klo 10–14 Hyvät kiertämään! Oulunkylän
Marttojen ja Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen
tavara- ja tekstiilikeräys nuorisotalo Nuotan pihamaalla,
Kylänvanhimmantie 25. Kts. lisätietoja http://
www.kaupunginosat.net/oulunkyla/index.htm ->
Tapahtumakalenteri
Su 12.4. ICEBREAK-koskimelontapäivä
Kuninkaankartanosaaren ympäristössä. Tekniikan museolla
avoimet ovet Helsingin Vanhassakaupungissa, Viikintie 1..
Melontanäytöksiä, tuote-esittelyjä, kahvipisteitä.
La 25.4. LIIKKEELLE-tapahtumapäivä Tekniikan
museolla. Valokuvanäyttely Valon ja voiman tekijät.
Verkostomuseoiden tapahtumapäivä.
Torstaisin 5.2., 19.2., 5.3., 9.4., 23.4. ja 7.5. klo 13 Käpylän
seniorit ry kokoontuu Karjalatalolla, Käpylänkuja 1.
Yhdistys on puolueisiin sitoutumaton, jäsenmaksu 20 €.
Ohjelmamme sisältää mielenkiintoisia asiantuntijaluentoja
sekä kahvittelua ja vapaata keskustelua. Järjestämme
yhteisiä teatteri-, museo- ja näyttelykäyntejä. Tervetuloa!
Lisätietoja: pj Raija Anttila, 040-705 0204 tai siht Aino YläJarkko, 040-753 3330.
Oulunkylän kaupunkipolut netissä
Kaija-Leena Sinkko
Lehden ilmestymispäivät vuonna 2015
Numero 2. ilmestyy la 11.4,2015
Numero 3. ilmestyy la 30.5.2015
Numero 4. ilmestyy la 29.8.2015
Numero 5. ilmestyy la 17.10.2015
Numero 6. ilmestyy la 21.11.2015
Ke 11.3. klo 17.30 Asukastalo Seurahuoneen
käyttäjäneuvoston kokous Seurahuoneella.
Lehden aineistopäivät ovat noin kolme viikkoa ennen ilmestymispäivää. Tarkemmat tiedot löydät lehden mediakortista www.oulunkyla.net -verkkosivuilta.
Oulunkyläinen
/
Tutustu historiaan ja nykyisyyteen, luontoon ja kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja henkilöhahmoihin.
Kantakylä: reitin pituus 5,5 km, kohteita 34 ja 7
tietolaatikkoa
Veräjämäki: reitin pituus 4 km, kohteita 28 ja 4
tietolaatikkoa
Tutustu ja tulosta http://kaupunginosat.net/
oulunkyla/kaupunkipolku/
Pohjoiset esikaupungit
Numero 1/2015 • 14.2.2015 • Perustettu 1985 • 31. vuosikerta • ISSN 0783-6961 • Painos 23 000 kpl •
Oulunkylä-Seura • Koskela-Seura • Maunula-Seura • Metsälä-Seura • Pakila-Seura • Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys • noin 20 000 kpl jaetaan kotitalouksiin ja 3 000 muussa jakelussa
• Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä SLY-lehtipainot Oy, Tuusula
Päätoimittaja:
Kaija-Leena Sinkko
p. 0400 934 433, [email protected]
Toimitussihteeri: Claudius Technau
[email protected]
Avustajat:
Raimo Anttila, Mauno Hari, Jaana Kenola, Agneta Nuorvala, Arto Salmela, Arvi
Vuorisalo, Erwin Woitsch, Laura Hari
llmoitukset:
Mauno Hari
p. 040 728 0505, [email protected]
Jakeluhäiriön sattuessa ottakaa yhteys Suoramainontaan, puh. 5615 6400
Seuraavan numeron aineistot
20.3. mennessä.
(lehti ilmestyy la 11.4.2015)
Kaija-Leena Sinkko
Maanmittarintie 10 B, 00680 Helsinki
[email protected]
Aineisto mielellään sähköisessä muodossa.
Lehden teema: Elinympäristön kohentaminen,
aluesuunnittelu, kaava-asiat, ympäristösuunnittelu, eduskuntavaalit
3
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
14.2.2015
Toinen erä voitettiin
asukastalotaistelussa
Asukastalojen tulevaisuus näyttää nyt
hivenen valoisammalta. Kaupunginhallitus
päätti vastoin kaupunginjohtaja
Pajusen esitystä panna asian uudelleen
valmisteluun. Tämä vuosi asukastaloilla
jatkuu entiseen malliin.
Monenmoista
vääntöä on tarvittu asukastalojen nykymuotoisen toiminnan säilyttämiseksi. On järjestetty Pro Seurahuone-tilaisuuksia, käyty osoittamassa mieltä kaupungintalolla, viimeksi 19. tammikuuta, kun kaupunginhallitus käsitteli kaupunginjohtaja Pajusen talojen alas
ajoesitystä.
Puolustustaistelussa on
kantapään kautta opittu
käyttämään suoran kansalaisvaikuttamisen keinoja.
Kaupunginosayhdistykset,
asukastaloaktiivit ja alueiden asukkaat ovat kirjelmöineet, tiedottaneet, vedonneet ja painostaneet.
On lähetetty sähköpostia,
soitettu, tekstattu, twiitattu,
oltu facebookissa jne. Kaupunginhallituksen ja lautakuntien jäseniin ja valtuutettuihin on pidetty yhteyttä. Päättäjille on toimitettu
suoraa tietoa asukastaloilta ilman virkamiesten välikäsiä. Päättäjiä on käytetty
taloihin tutustumassa.
Niinpä päättäjien mielipiteet ovat pikku hiljaa tiedon lisääntyessä muuttuneet asukastaloille myönteisiksi – kokoomuksen
edustajia lukuun ottamatta.
Suurimman valtuustopuolueen mielipiteillä on vaikutusta asukastalojen toiminnan kehittämiseen jatkossakin, onhan kaupunginjohtajalla valta viedä
asioita eteenpäin.
Juuri käydyssä väännössä ongelmallista oli se,
että kaupunginjohtaja Pajusella oli halua ratkaista
asia virastossa ja kaupunginhallituksen päätöksellä sivuuttaen lautakunta- ja
valtuustokäsittelyn.
Kovaa ääntä asukastalojen puolesta ovat käyttäneet myös paikalliset luot-
Asukastalotaistelussa
torjuntavoitto
Helsingin kaupunginhallitus palautti
tammikuun lopussa uuteen valmisteluun
asukastaloja koskevan kaupunginjohtajan
esityksen.
Kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen esitti, että sosiaali- ja terveysviraston ylläpitämistä asukastaloista
olisi luovuttu. Hän olisi jättänyt ne kansalaisjärjestöjen
ja vapaaehtoistyön varaan.
Esitys uhkasi lopettaa
muun muassa Oulunkylän
Seurahuoneen ja Maunula asukastalo Saunabaarin
toiminnan.
Sosiaali- ja terveysviraston ylläpitämien asukastalojen tulevaisuudesta
on väännetty kättä jo toista vuotta. Tämä oli jo toinen kerta kun Pajunen yritti ajaa läpi päätöksen niiden
lopettamisesta. Asukastalojen puolustajien perustellut kannanotot ja mielenilmaukset saivat ensin sosiaali- ja terveyslautakunnan
enemmistön ja sitten kaupunginhallituksen muuttamaan kantaansa.
Kaupunginhallituksen päätös edellyttää, että asia valmistellaan uudelleen. Sote-lautakunnalta pyydetään lausunto näiden sote-toimintaan liitty-
vien asukastalojen ”toimintaperiaatteista ja organisoimisesta kaupungin omana
toimintana”.
On tärkeää varmistaa, että lausuntojen pohjalta syntyy selvä päätös kaikkien
sote-viraston ylläpitämän
kymmenen asukastalon toiminnan jatkumisesta kaupungin omana toimintana.
Asukastaloilla on suuri
merkitys alueellisessa ja yhteisöllisessä sosiaalityössä,
kuntouttavassa työtoiminnassa ja työllistämisessä, ehkäisevässä työssä ja vapaaehtoistoiminnassa. Ne tarjoavat tiloja asukastoiminnalle ja lähidemokratialle.
Vuonna 2013 asukastaloilla oli sote-viraston palkkaamia työntekijöitä vain
13, mutta talot työllistivät
palkkatukitöihin, kuntouttavaan työtoimintaan ja
muilla tavoin 250 henkeä.
Tällaisen verkoston merkitys vain kasvaa nyt kun
kuntien velvoitteet työllistämisessä kasvavat.
Yrjö Hakanen
Kaupunginvaltuutettu
Oulunkylän Seurahuoneen ja Maunulan Saunabaarin tulevaisuus on muiden kaupungin hoitamien asukastalojen
tapaan ollut vaakalaudalla kohta kaksi vuotta. Kaupunkilaiset ovat jaksaneet osoittaa mieltä kaupungintalolla, kun
asiaa on käsitelty kaupunginhallituksessa.
tamusmiehet ja -naiset.
Erityisen kiitoksen ansaitsevat Sara Paavolainen (sd) ja Anna Vuorjoki
(vas). Myös entisen oulunkyläläisen Björn Månssonin (rkp) työ asukastalojen
puolustustaistelussa on ol-
OULUNKYLÄN SEURAHUONE
UNELMIEN ASUKASTALO
•
•
•
•
Mikä sinua innostaa tai ihastuttaa Oulunkylässä?
Huolestuttaako joku asia?
Voisitko ajatella osallistuvasi jonkinlaiseen toiminnan ideointiin tai järjestämiseen Oulunkylässä?
Kenelle asukastalo on tarkoitettu?
Minkälaisia palveluja asukastalon tulisi tarjota?
Haluatko vastauksia näihin kysymyksiin tai onko sinulle lisää kysymyksiä? Ilmoittaudu sähköpostilistalle
niin pysyt mukana keskustelussa ja varmistat tiedon,
miten asukastalon toiminnan suunnittelu etenee. Kevään aikana on tarkoitus järjestää erilaisia työpajoja
asukastalon toiminnan suunnittelun avuksi.
Katri Laaksonen
aluetyöntekijä
[email protected]
puh 09-310 69720
KARI SUNDVALL
Pro Seurahuone
Päättäjille on toimitettu suoraa tietoa asukastaloilta ilman
virkamiesten välikäsiä. Päättäjiä on käytetty taloihin
tutustumassa. Sosiaalilautakunnan pj. Maija Anttila oli
Pro Seurahuone-tilaisuudessa viimeksi marraskuun
lopulla.
lut kiitettävää. He ovat pitäneet huolta siitä, että ao.
valtuustoryhmät ovat jämäkästi seisoneet asukas-
talojen puolella. Perussuomalaiset ja lopulta vihreätkin saatiin viimein yhteiseen rintamaan.
Aikuissosiaalityön
päivillä vedottiin
Valtakunnallisia Aikuissosiaalityön
päiviä
2015 vietettiin Helsingissä
22.–23.1. Päivien teemana
oli Kansalaisena kaupungissa - Ammattilaisena rakenteissa. Päivien järjestäjiä olivat Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca, ruotsinkielinen sosiaalialan osaamiskeskus FSKC, pääkaupunkiseudun kunnat, ammattikorkeakoulut ja Helsingin
yliopisto.
Päivien julkilausumassa vedottiin asukastalojen puolesta. Kunnallisella sosiaalityöllä on perinteitä 1970-luvulta, jolloin
etsittiin vastauksia maalta kaupunkiin muuton tuomiin haasteisiin. 1980-luvulla yhteisötyö saatiin
sosiaalihuoltolakiin.
Yhteisöjen kanssa tehtävän työn tarve ole vähentynyt, vaikka ajat ovat
muuttuneet.
Yhteisöllisyyttä
lisäämällä ja ihmisten merkityksellisyyden kokemuksia
vahvistamalla voidaan välttää varoittavat esimerkit
muualta maailmasta. Yhteisösosiaalityötä tekemällä
halutaan poistaa eriarvoi-
suutta ja tehdä Suomesta
meidän kaikkien yhteinen
yhteiskunta, jossa jokaisella
on paikkansa ja tilansa.
Unelmissa on yhteisöllinen sosiaalityö, jossa työntekijät jalkautuvat toimistoista ihmisten luo. Tällainen kohtaamispaikka voi
olla esimerkiksi asukastalo.
Asukastalot ovat paitsi
tärkeitä yksilön hyvinvoinnin ylläpitäjiä, niistä käsin
on voitu kohdentaa sosiaalityötä sellaisiin alueen asukkaisiin, jotka tarvitsevat tukea selviytyäkseen. Menetelminä ovat esimerkiksi
työllistäminen ja vapaaehtoistyön mahdollistaminen.
Yhteisöllisyys tarvitsee
aina paikan syntyäkseen.
Vaikka kesäaika synnyttääkin toinen toistaan hienompia yhteisöllisyyden muotoja PopUpeista ja block
partyista Ravintolapäivään,
suurimman osan vuotta tarvitaan fyysiset tilat kokoontumiselle ja yhteiselle tekemiselle, asukastalot.
Tarvitaan aitoa kohtaamista työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien välille
ja mahdollisuuksia ratkaista ongelmia ennen kuin ne
kärjistyvät kriiseiksi.
4
14.2.2015
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
Pohjois-Helsinki uudessa yleiskaavassa
Nyt on vaikuttamisen aika
Helsingin
kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 16.12.2014 asettaa yleiskaavan luonnoksen nähtäville. Kokouksessa hyväksyttiin myös joitakin vastaehdotuksia, jotka
käsittelivät mm. kaupunkibulevardien taloudellisuuden selvittämistä, kaupunkibulevardien
vaikutusta
katuverkon välityskykyyn
sekä luonnonsuojelualueiden rajauksia.
Yleiskaavan
perusluonne
Osin liittyen siihen, että aikatähtäys on kokonaista 35
vuotta, yleiskaavaluonnos
on hyvin radikaali:
• Uutta rakentamismaata on merkitty valtavasti
rakentamattomille alueille,
mm. virkistysalueille (Keskuspuisto kaventuu keskiosiltaan kolmanneksen,
Vantaanjoen varren metsiä
katoaa lisää)
• Olemassa olevilla alueilla lisätty tehokkuutta
• Moottoriteiden alkupäät on muutettu pääkaduiksi
(bulevardeiksi, joka edellyttänee puurivejä) ja niiden supistuville melualueille lisätty
kerrostaloasutusta
• Autoliikenne keskustaan ja muutoinkin rajoittuu rajusti, jos yleiskaavan
katuratkaisut toteutetaan;
mm. raideliikennettä on lisätty paljon liikkumistarvetta tyydyttämään
Verrattuna aikaisempien vuosikymmenten yleiskaavoihin luonnos on ylivoimaisesti tavoitteellisin.
Auton käytön rajoittuminen on paljon vahvempaa
kuin esimerkiksi autoille
ehdotettu kantakaupungin
ruuhkamaksu.
Yleiskaava-aineisto
Yleiskaava-aineisto käsittää kaavakartan ja asemakaavan omaisesti esitettyjä
havaintopiirroksia. Kaavakartassa olevat merkinnät
on selitetty (aluemerkinnät
ja viivamerkinnät).
Havaintopiirroksia on
lähes kaikilta oleellisesti muuttumaan ehdotetuilta alueilta. Niissä nykyinen asutus on merkitty harmaalla ja uusi on väritetty. Ne on piirretty osin
aika rutiininomaisesti, eikä läheskään asemakaavan laatimisen tasoisesti.
Havainnekuvilla ei ole oikeusvaikutuksia, joskin ne
saattavat vaikuttaa tuleviin
asemakaavoihin.
Tuusulantien
bulevardi ja Käpylän
asemanseutu
Pohjoisen suurpiirin ja Käpylän kannalta tärkein ehdotus koskee Tuusulantien
bulevardisointia Kehä Ykköselle asti. Samalla Tuusulantie ohjattaisiin noin
300 metriä radan luoteispuolitse Veturitielle ja sitten etelään Areena-jäähallin länsipuolelle. Mäkelänkatu ei näy luonnoksessa,
mutta Tuusulantien bulevardille asemalta pohjoiseen menevä raideyhteys
ilmeisesti lähtisi entiseltä Shellin huoltoasemalta ja sen linja etelään olisi nykyisellä paikallaan.
Luonnos ei ota kantaa siihen, puretaanko moottoritiet kokonaan vai muutetaanko vain risteyksiä
yksitasoisiksi.
Pääradan
molemmin
puolin Veturitieltä Käpylän pientaloalueelle tulisi
tehokkainta kerrostaloasutusta kuten myös Shellin ja
Käpylän aseman väliselle
alueelle. Tuusulantien molemmille puolille nykyasutuksen viereen tulisi toiseksi tehokkainta kerrostaloasutusta, ei kuitenkaan
ahtaimmalle jaksolle noin
kilometri kehästä etelään.
Käpylän asema olisi
myös keskustoimintojen
alue, vaikkei sitä ole merkittykään kaavaan punaisella.
Nykyrakennuksia
ei juurikaan olisi järkevää
purkaa lukuun ottamat-
Pakinkylän VPK:n talolla, Pakilantie 64
lauantaina 28.2.2015 klo 15 – 18
Lisätietoja: www.kaupunginosat.net/pakila
ta pienehköjä teollisuustiloja. Pisararataan liittyen
raiteiston päälle tulisi linja-autojen pysähtymisalue,
jossa vaihdettaisiin junaan.
Lahdenväylän bulevardi
ja kerrostaloalue
Veräjämäkeen
Lahdenväylän
ehdotettu bulevardisointi ohjaa
tiivistä
kerrostalorakentamista Koskelaan ja Veräjämäkeen.
Yleiskaava
mahdollistaisi Veräjämäen ja Koskelan kallioalueiden rakentamisen kokonaan. Rakentamattomaksi
jäisi kaistale Pikkukoskentien pientaloihin ja Vantaanjokeen rajautuva metsäalue Jokiniementien itäpuolella. Havainnekuvissa kymmenien isojen kerrostalojen asukkaiden liikenne ohjattaisiin aluetta
halkovalle Jokiniementielle. Oletettavasti Jokiniementieltä avattaisiin risteys Lahdenväylälle.
Rakentaminen havainnekuvien tapaan edellyttäisi sähköverkon runkolinjan viemistä maan alle.
Tämä taas on kaupungin
arkkitehdin mukaan mahdollista vain, jos koko sähkölinja viedään maan alle
Käpylän asemalta alkaen;
tilaa sen siirtämiselle maan
päällä uuden asuinalueen alta ei ole. Täten Koskelan-Veräjämäen ja Käpylän aseman ratkaisut voivat liittyä toisiinsa.
Uusi asuntoalue
alakeskuksineen
Tuomarinkylän kartanon
länsipuolelle
Luonnokseen sisältyy uusi
noin 6 000 asukkaan asuntoalue
alakeskuksineen
Tuomarinkylän kartanon
länsipuolelle ja ABC-huoltoaseman pohjoispuolelle.
Keskus liittyisi huoltoasemaan, mutta siihen sisältyisi myös Tuusulantien länsipuolinen myymäläalue.
Kartanon laajentuvaan ratsastuskeskukseen jäisi noin
100 m levyinen vyöhyke.
Yhteys pohjoiseen ei todennäköisesti muuttuisi,
vaan alue käyttäisi edelleen vanhaa Tuusulantietä.
Uuden
asuntoalueen
keskellä toimii vinttikoirakeskus, joka vastustaa kaavaa. Vaikka tämä asuntoalue ei juurikaan ole riippuvainen muista kaavaratkaisuista, koiratoiminta voisi säilyä todennäköisesti vähintään vuosikymmenen, sillä rakentaminen voidaan aloittaa muilta osa-alueilta eikä sen keskustakaan ole koiratoimintojen alueella.
Tuomarinkylä
Paloheinä
Kehä 1
Maunula
Oulunkylä
Käpylä
Mitä tummempaa ruskeaa käytetään kartassa, sitä tehokkaammin rakennettua
asuntovaltainen alue on. Esimerkiksi toiseksi tummimmalla merkityn tehokkuusluku on
vähintään 1,8 (esim. 1000 m² tontille kerrosalaa vähintään 1800m²). Tällaista aluetta
löytyy mm. Maaliikennekeskuksen alueelta.
Uudet alueet erottuvat kartassa yleensä tummempina siksi, että ne ovat tehokkaammin
rakennettuja kuin jo olemassa olevat alueet
Maunulan ja Itä-Pakilan pohjoisosan keskukset on merkitty vaaleahkolla punaisella ja
vielä vaaleammalla teknisen huollon alueet, vesilaitos ja ratapiha.
Tuusulantien länsipuolinen rata on pitkän aikavälin epävarma hanke. Se kulkisi
asuntoalueiden alla tunnelissa.
Raideliikenteen runkoyhteys on merkitty valko-sinisellä katkoviivalla ja pikaraitiotie
mustilla poikkiviiva-pätkillä.
Bulevardeiksi muuttuvat moottoritieosuudet on merkitty valkoisella, muut harmaalla.
Alueen raideyhteydet
Jokeri Ykkönen on merkitty nykyisen bussilinjan 550
paikalle pikaraitiotienä. Jokeri 2 on merkitty länsiosalta suunnitellun bussilinjan paikalle, mutta ABChuoltoaseman jälkeen Tuomarinkylän kartanon eteläpuolitse suoraan Malmin
keskustaan. Mäkelänkadun
raitiotie jatkuisi pohjoiseen,
myös ABC-huoltoasemalle
ja siitä pikaraitiotienä Vantaan puolelle seuraten vanhan Tuusulantien linjaa.
Alueellamme
sijaitsee
pääratalinja Pasilasta lentoasemalle. Sillä ei olisi asemia alueella (ei siis myöskään
Käskynhaltijantien
kohdalla Kustaankartanon
ja Maunulan keskuksen välissä, jolle vaiheille aikaisemmin on asemavarausta
ajateltu), vaan rata kulkisi
tunnelissa asutuksen alla.
Virkistysalueille ohjattu
asutus
Keski-Helsingin
alueella uudisrakentaminen esitetään toteutettavaksi valtaosin puistojen ja metsien
kustannuksella. Seuraavat
merkittävimmät uudet rakentamisalueet sijoittuvat
virkistysalueille:
• Metsäläntien pohjoispuolella noin 500 m pitkä
alue Rajametsäntiestä län-
teen, runsaat 10 ha
• Pieni alue Käpylän aseman itäpuolella Taivaskallion luoteisrinteellä
• Torpparinmäen pohjoispuolella ehkä noin 15
hehtaarin alue
• Itä-Pakilan eteläosan
itäpuolella
Vantaanjoen
tuntumassa vajaa 10 ha (ns.
Toivolanpuisto)
• Edellisen eteläpuolella ns. Itsenäisyyden puiston
alueelle vajaa 10 ha
• Pirunkallion pohjoispuolelle ja pääosin Jokerivarauksen eteläpuolelle
noin 10 ha
Jatkuu seuraavalla sivulla
5
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
14.2.2015
Kaava-asiaa
Jatkoa edelliseltä sivulta
• Vesilaitoksen pohjoispuolelle Veräjämäen ja Koskelan metsiin yli 20 ha
• Käpylän Shellin pohjoispuolella ja radanvarsi
Pasilaan noin 15 ha Käpylän kolme toiminnallisesti tärkeää aluetta,
pallokenttien alue Mäkelänkadun länsipuolella, siirtolapuutarhan ja uimalan alue
Koskelantien eteläpuolella
sekä kasvitieteellisen puutarhan ym. alue Kumpulan
eteläpäässä jäisivät ennalleen. Myös Paloheinän virkistysalue
golfkenttineen
jäisi ennalleen, samoin Veräjälaakson siirtolapuutarha.
Viheryhteyksien ja ulkoilureittien säilyttäminen on
varmistettu kaavaan vihreiden pallojen muodostamalla viivalla. Täten mm. seuraavat yhteydet on asemakaavoituksessa säilytetty:
• Keskuspuistosta kolme yhteyttä Tuusulantien
varteen, mm. Maunulan
eteläpuolella
• Oulunkylän ja Itä-Pakilan väliseltä metsäalueelta Vantaanjoen laaksoon
• Taivaskalliolta Vantaanjoen laaksoon
Katujen varsille lisätty
asutus
Useiden katujen varsille on
lisätty tehokasta asutusta sen lisäksi, että sitä sisältyy myös bulevardien ideaan. Länsi-Pakilassa sekä
Pakilantien että varsinkin
Kehä Ykkösen varrelle on
osoitettu tehokasta rakentamista. Pakilantien osalta tämä tiettävästi merkitsee enintään nelikerroksisia
rakennuksia.
Oulunkylässä Käskynhaltijantien varteen pikaraitiotien kohdalle on lisätty asutusta. Myös Oulunky-
läntien varteen Seurahuoneen alapuolelle on merkitty uusia varauksia.
Keskustatoimintojen
alueet
Keskustatoimintojen alueita on kaavassa kolmea
tasoa:
• Käpylän asemanseutu
tummanruskea, lievästi punaista, kantakaupunkimerkintä, tehokasta asumista ja
palveluja, asemarakennuksesta noin 200 m. säteellä
• Oulunkylän asemanseutu
tummanpunainen
liike- ja palvelukeskustan
merkintä, kattaa nykyisen
liikekeskustan ja julkiset
palvelukset, mutta ulottuu
noin 400 m. radan luoteispuolelle, myös hieman radan kaakkoispuolelle
• Maunulan keskusta ja
Tuomarinkylä-Torpparinmäen keskusta ovat vaaleanpunaisia
lähikeskusta-
alueita ja ne ovat noin 800
m. pitkiä
Luonnoksessa ei ole otettu kantaa siihen, mihin esimerkiksi Oulunkylän keskustamerkintä johtaisi pie-
Kerro mielipiteesi kaavasta
Keskustelua yleiskaavasta on käyty tammikuussa näyttelytila Laiturilla järjestetyissä tilaisuuksissa
Yleiskaavan luonnos on nähtävänä 28.2. asti. Keskusteluun voi osallistua yleiskaava.fi-sivustolla. Sivuilta
voi ladata luonnoksen aineistot ja teemakartat sekä
tilata yleiskaavan uutiskirjeen.
Lisätietoja verkosta www.yleiskaava.fi/
noisgolfradan tai aseman
lähiympäristön osalta.
Toteutuuko yleiskaava?
Kaikki kaavat ovat periaatteessa vain mahdollistajia. Asemakaavan mu-
Oulunkylä-Seura näkee
kasvussa hyvää
Oulunkylä-Seura laatii paraikaa lausuntoaan,
mutta kantaa uuteen yleiskaavaan voi johtaa jo nyt
seuran aiemmista kaavapainotuksista ja -kannanotoista.Seuran mielestä myös Oulunkylään tarvitaan uusia
asuntoja niin kerros- kuin
pientaloinakin, sillä kaupungin asukasmäärä kasvaa ja kaupunginosa sijaitsee keskeisellä paikalla hyvien liikenneyhteyksien varrella. Lisäksi palvelut säilyvät ja kehittyvät, kun käyttäjiä on tarpeeksi, eritoten
isommista asunnoista on
pulaa. Toisaalta kasvu tuo
tarpeen myös lisätä kouluja päivähoitopaikkoja.
Lisärakentamisen ja
liikenteen reunaehtoja
Luontevia
merkittäväm-
män lisärakentamisen kohteita ovat mm. asemanseutu ja Käskynhaltijantien varsi. Rakentaminen ei saisi
kuitenkaan tapahtua viihtyisyyden
kustannuksella: viheralueet ovat asukkaille tärkeitä, samoin väljyys. Molemmat ovat kaupunginosamme
vetovoimia ja imagoa. Kerrostalojen
enimmäiskerrosmäärän säilyttämistä nykyisenkaltaisena yhtenäisyyden vuoksi on pidetty vuosikymmeniä kulmakivenä. Korkeat
talot myös varjostavat talvikautena. Liikenteen suhteen
on seura pitänyt tärkeänä
mm. Mäkitorpantien - Siltavoudintien läpiajoa rajoittavia ratkaisuja, puistokatua
ko. reitille ja kevyen liikenteen viherreittejä, ei vähiten liikenneturvallisuuden
takia. Nyt kannetaan huolta tieyhteydestä Veräjälaaksoon, uusi Jokeri-kaava kun
ehdottaa Maaherrantien sulkemista. Valitettavasti pieni väestöpohja ei mahdollista sinne elintarvikekauppaa
vieläkään, mutta Patolan
kauppa vaihtaa paikkaa ja
kokoa lähivuosina Käskynhaltijantien varteen.
Oulunkylällä
oma tyylinsä ja
mittakaavansa
Ogelin tienoo ja asemanseutu ovat liikenteen solmukohta ja alueen toiminnallinen, palvelu- ja myös
historiallinen keskus. Ogeliin seura on yrittänyt ajaa
laajempaa elintarvikeliikettä vuosia. Inhimillisen mittakaavan tiiviin keskuksen
kehittämiseen ja täyden-
Kaavaehdotuksen uhkaamia metsäalueita, joita tarvittaisiin kasvavalle väestölle. Katso
lisää s. 7 jutusta, tarkempi kartta www.oulunkyla.info.
kainen talo voidaan rakentaa, rakentaa pienempänä
tai olla rakentamatta. Vastaavasti asemakaavaa voidaan muuttaa yleiskaavan
mukaisesti, tehdä lievempi
nysrakentamiseen tuleekin
panostaa, ja samalla vaalia vanhaa aseman ja Seurahuoneen miljöötä radan
molemmin puolin. Keskuksen pysäköinti tulisi ratkaista maanalaisena, vapauttaen
tilaa rakentamiseen. Oulunkylää, etenkin sen keskustaa voisi oivasti markkinoida autottomille asukkaille.
Uudisrakentamisessa tulisi
rohkeasti suosia puuta esim.
pientaloissa, samalla säästäen Veräjämäen vanhat puuhuvilat. Käpylän asemanseudun rakentamisen tyylistä ja massiivisuudesta ei ole
Oulunkylälle malliksi. Kustaankartanon suojeltavaan
ympäristöön ei sovi tiivistävä täydennysrakentaminen.
Kaavaluonnos
ristiriitainen viheralueita
kohtaan
Tuusulantien
ehdotukset
herättävät suuria kysymysmerkkejä. Yleiskaavaehdotus sisältää erityisiä uhkia
viheralueita, ulkoiluliikunnan, virkistyksen ja luonnon
kohteita kohtaan, joten niistä kirjoitetaan ohessa erikseen. Jo pelkästään kasvavan asukasmäärän tarpeiden takia ei mm. Patolan eikä Vantaanjoen varren metsiä ole varaa enää kaventaa
yhtään. Itsenäisyydenpuiston viheralue muodostaa
optimin kehittää jokivarren
virkistyspalveluita.
Seura toivoo, että asukkaat tutustuvat luonnokseen
ja ottavat kantaa asuinalueen tulevaisuuteen. Mielipiteiden jättämisen aika on nyt
helmikuussa!
muutos tai antaa asemakaavan olla ennallaan.
Kun yleiskaavan aikatähtäys on 35 vuotta, teoriassa joka toista asemakaavaa aletaan muuttaa alle
15 vuodessa ja joka toista
sen jälkeen. Luonnollisesti kaikkea ei toteuteta koskaan, vaan huomataan, että
jotkut muut ratkaisut ovat
parempia sen hetkisessä
tilanteessa.
Asemakaavoja uudistetaan helppous-periaatteella:
mitä vähemmän muutoksia rakentaminen vaatii esimerkiksi kunnallistekniikkaan tai mitä paremmin nykypalvelut, myymälät, julkiset palvelut, joukkoliikenne jne riittävät uusille asukkaille, sen parempi.
Helsinkiin tarvitaan kipeästi uusia asuntoja asukasmäärän kasvun vuoksi. Siksi yleiskaavan uusia
varauksia
tarkastellaan aikanaan systemaattisesti
mahdollisina
rakentamiskohteina.
Käpylän asemanseutu
on ongelmallisimpia kohtia,
ja monet asiat joutunevat
odottamaan sen ratkaisuja.
Käpylä-Seura pitää
yleiskaavaehdotusta
asiallisena
Käpylä-Seura kannattaa esiteltyä yleiskaavavisiota 2050 asiallisena esityksenä. Erittäin myönteisenä pidetään visiossa todettua asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sen halutaan toteutuvan kaavoitustyötä nyt
jatkettaessa.
Raideliikenteeseen pohjautuvaa yleiskaavaehdotusta pidetään myönteisenä. Kantakaupunkimaisuus
ja kaupunkibulevardit vähentävät yksityisautoilua ja
sen ansiosta jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus lisääntyy ja julkinen
liikenne toivotusti vahvistuu. Moottoriteiden poistaminen laajentuneen kantakaupungin alueelta on hyvä asia.
Tuusulantien
bulevardin liittäminen Mäkelänkadun bulevardiin ja nykyisen
Tuusulanväylän kääntäminen Veturitielle Pasilaan vähentää Käpylän läpikulkuliikennettä. Se lisää asuinympäristön viihtyisyyttä.
Raitiotielinjan jatkaminen Mäkelänkatua pitkin
Käpylän asemalle on hyvä asia. Raideliikenne tulee kuitenkin
säilyttää
Pohjolankadulla.
Yleiskaavassa tulee vahvistaa viheralueiden merkitystä asukkaille. Kaupunkipuistot, niin itä-länsi
kuin etelä-pohjoinen suunnassa, pitää säilyttää mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina. Helsingin merellisen puistoalueen huomioiminen
yleiskaavassa on myönteinen asia. Kä-
pylässä Taivaskallio tulee
kaavoittaa nykyisenlaiseksi eli kokonaan puistoalueeksi. Sitä ei saa rikkoa alueen reunoja pirstaloivalla
rakentamisella.
Aseman seudun kehittäminen tiiviiksi keskukseksi ja liikenteen solmukohdaksi on hyvä asia, mutta se ei saisi kuihduttaa nykyistä alueen palvelurakennetta. Lähipalvelut tulee
säilyttää ihmisten lähellä
Käpylässäkin.
Käpylän alueen rakennuskannan ajallinen kerroksellisuus tulee huomioida yleiskaavassa. Käpylässä
eri vuosikymmenten rakennustyylit näkyvät selkeinä kokonaisuuksina. LänsiKäpylä, Puu-Käpylä, Olympiakylä ja Kisakylä ovat aikakautensa arkkitehtuurin
ja maisemasuunnittelun ehjiä kokonaisuuksia ja näin
ainutlaatuisia. Täydennysrakentamista suunniteltaessa tämä tulee huomioida.
Koskelan
sairaala-alueen
kehittämisessä tähän on jo
kiinnitetty huomiota. LänsiKäpylän osalta täydennysrakentamisessa tulee olla
maltillinen ja alueen suojeluarvoja ja myös puistoalueita kunnioittava. Tältä osin
aseman seudun rakentamisessa on haastetta.
Käpylässä omakoti- ja
paritaloissa asuu paljon eläkeikäisiä ihmisiä, joiden tilalle lähivuosikymmeninä
muuttaa lapsiperheitä. Alueen asukasmäärä kasvaa
näin luontevasti ja vähentää merkittävästi lisärakentamisen tarvetta.
6
14.2.2015
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
Kaava-asiaa
Metsälää ei saa jyrätä
Metsälä-Seura on tiiviisti seurannut keskustelua yleiskaavasta ja tuo julki oman kantansa alueen
kehittämiseksi. Asesepäntien eteläpuolelle jäävä teollisuusalue ja pohjoispuolen
n. 1000 asukkaan pientaloalue Oulunkylän ja Maunulan kainalossa kuuluvat
Metsälään. Tällaisena alueen asukkaat haluavat sen
myös säilyvän.
Metsälän ja Maunulan
välissä on ainoa Keskuspuiston ja Helsinkipuiston yhdistävä viherkäytävä ennen Helsingin pohjoisrajaa. Näiden kahden
kaupunginosan väliin jäävä Pirttipolunpuisto on
asukkaille tärkeä keidas
arvokkaine kaupunkiluontoineen. Alueelle mahtuvat muutamat rakennukset
heikentäisivät ratkaisevasti pienen viheralueen virkistysarvoa, ja siksi puiston alue on rauhoitettava
rakentamiselta.
Tuusulanväylän varrelle, Metsälän pohjoispuolelle, on mahdollista rakentaa merkittävä määrä uusia asuntoja hyvin kulkuyhteyksien varrelle, ja näin
saada maapohja järkevään käyttöön. Tämän uuden alueen ja Metsälän väliin olisi jätettävä nykyinen
metsäalue, eikä rakentaa
tiiviisti uutta aluetta kiinni
Metsälään.
Metsälän pientaloalue sijaitsee kahden vilkkaasti liikennöidyn pääväylän, Tuusulanväylän ja Asesepäntien, solmukohdassa. Pelkästään Pohjois-Pasilan rakentaminen tulee kasvattamaan alueen ennestään
ruuhkaista autoliikennettä.
Yleiskaavassa on lisäksi Käpylän aseman – eli
Metsälän – seutuville kaavailtu liikennekeskusta, joka sekin on omiaan lisäämään liikennevirtoja ja sen
mukanaan tuomia haasteita. Nyt ei yleiskaavassa ole
juurikaan paneuduttu tämän alueen rakentamisen
kokonaisvaikutuksiin.
Hevoset ja koiratkin
kritisoivat yleiskaavaa
Tuomarinkylän
ratsastuskeskus ja Helsingin Vinttikoirakerho
vastustavat
yleiskaavasuunnitelmia.
Tuomarinkylään Itä-Pakilan puoleiselle pellolle ehdotetaan rakennettavaksi asuintaloja 6 000
asukkaalle. Rakennusmassa haukkaisi Vantaanjoen
varren Helsinki-puistosta ison viipaleen. Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas kartanoympäristö kärsisi.
Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksessa toimii maneesiyhtiö, kaksi Suomen
Ratsastajainliiton hyväksymää ja valvomaa ratsastuskoulua, kaksi täysihoitotallia ja kaksi aktiivista ratsastusseuraa. Ratsas-
tajilla on käytössään kaksi maneesia, neljä valaistua ratsastuskenttää sekä
viisi kilometriä huollettuja
maastoratsastusreittejä.
Pellolla sijaitseva vinttikoirarata jouduttaisiin siirtämään toisaalle ja Tuomarinkylän Ratsastuskeskuksen hankkeet kehittyä nykyaikaiseksi, kansainväliset
mitat ja vaatimukset täyttäväksi hevosurheilukeskukseksi vesittyisivät.
Tuomarinkylän
kehittämishankkeen ensimmäinen vaihe valmistui viime
vuoden lopulla.Tuomarinkylän ratsastuskeskuksen
alueelle on aiemmin osoitettu huomattavasti lisärakennusoikeutta, joka mahdollistaa mm. ratsastuskoulujen laajennukset ja
modernisoinnin, uuden tasokkaan
kilpailumaneesin ja alueelta nyt puuttuvat kahvila- ja sosiaalitilat.
Uudistusten jälkeen Tuomarinkylä pystyy palvelemaan myös ulkoilijoita ja
virkistyskäyttäjiä.
Koirakeskuksen siirtäminen kaavaehdotuksessa osoitetulle pellolle Tuomarinkartanon pohjoispuolelle tulisi maksamaan 2–3
miljoonaa euroa, eivätkä
Vinttikoirakerhon varat siihen riitä.
Asioista keskusteltiin 15.
tammikuuta Hyvän Paimenen kirkolla järjestetyssä
kokouksessa. Tilaisuudessa perustettiin alueen nykyisen toiminnan säilyttämistä ja kehittämistä ajava
työryhmä.
Kaupunkisuunnitteluviraston havainnollistamiskuva Tuusulan kaupunkibulevardista.
Taustalla häämöttää YIT:n talo.
Maunula-Seuran kanta
yleiskaavaluonnokseen
Yleiskaavan
luonnos
on esitetty ns. pikselikaavana varsin yleisluontoisesti
ja sen vaikutukset toteutuvat pitkällä aikavälillä aina
vuoteen 2050 asti. Yleiskaava ei aiheuta Maunulan kannalta radikaalia muutosta.
Keskeiset parannukset Maunulan osalta saatiin toteutettua edellisen yleiskaava
2002:n myötä kuten Maunulan keskustan uudistaminen
ja Suursuon pientaloalueen
rakentaminen. Jokerin reitin linjaus tehtiin Yleiskaava
1992:ssa.
Maunulan kehittämisen
keskeinen tavoite on asuntorakenteen tasapainottaminen. Yleiskaava mahdollistaa vähittäisen täydennysrakentamisen, jota on tarkasteltu täydennysrakentamisen sparrausklubin työssä 2010.
Tärkein muutos on Tuusulanväylän muuttaminen
kaupunkibulevardiksi ja sen
kääntäminen Käpylän aseman kohdalla kohti Pasilaa.
Käpylän
asemanseutuun
kohdistuu merkittävä määrä rakentamista, mikä mahdollistaa palvelujen syntymisen hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Tuusulan
kaupunkibulevardin ja Pakilantien risteykseen syntyy solmukohta, johon keskitetään asuntorakentamista ja myös liiketiloja. Tuusulanväylän muutos ei liene helppo toteuttaa, joten se
ajallisesti siirtynee 2020- ja
2030 lukujen taitteeseen ellei
myöhemmäksi.
Yleiskaavan
mukainen
Raidejokerin varren täydennysrakentamisen kaavoitus
on käynnissä. Pakilantien
varsi on Maunulan kohdal-
la merkitty ”lähikeskustaksi”, jossa ”maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on keskeisillä paikoilla
osoitettava pääsääntöisesti
liiketilaksi”.
Yleiskaavassa ei ole tarkasteltu paikallisia näkökulmia. Se ei ota kantaa, mitä
tehdään Suursuon sairaalan
alueelle, jos sairaalatoiminta
loppuu. Maunulan pohjoispuolella oleva alue sopii hyvin korkean ja tehokkaan rakentamisen alueeksi. Alueella on jo nyt seitsemänkerroksia asuintaloja, joista avautuu näkymät Keilaniemen
toimistomaamerkkeihin asti.
Yleiskaava säilyttää Keskuspuiston ja Vantaan jokivarren välisen virkistys- ja
viheryhteyden, joka kulkee
Suursuolta, Oulunkylän ulkoilupuiston kautta Vantaan
rantaan.
Pohjois-Helsingin kaavatilanne helmikuussa
Molemmat kaavat liittyvät Raide-Jokeri pikaraitiotiehen. Sen muullakin linjalla tarvitaan kaavamuutoksia, esimerkiksi Seurahuoneen alapuolella bussin kaarresäde on
liian pieni pikaraitiotielle.
Mahdollisesti Veräjälaakso katuliittymä poistuisi.
Asemakaavoitus ilmeisesti aloitetaan tärkeimmiltä
kohdilta.
Maunulan kaavat
Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön suunnittelu liittyy Raide-Jokeri
pikaraitiotien hankesuunnitteluun, joka käynnistyy
vuonna 2015 alussa.Runkolinja 550:n siirtäminen
raiteille on pääkaupunkiseudun
merkittävimpiä
joukkoliikennehankkeis-
ta. Runkolinja 550 on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja.
Se ei pysty tulevaisuudessa kuljettamaan kasvavaa
matkustajamäärää ja ruuhka-aikoina bussit jonoutuvat. Raide-Jokerilla ennustetaan olevan vuonna 2035
noin 80 000 käyttäjää arkivuorokaudessa. Nykytilanteeseen se on yli kaksinkertainen määrä.
Pirkkolantien ja Pirjontien katualuetta levennetään tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä varten. Samalla katua rajaaville tonteille ja puistoalueille
suunnitellaan
täydennysrakentamista.
Pirjontie 1 ja Pirjontie 28
tonttitehokkuutta on tarkoitus nostaa ja luoda edellytykset kerrostalorakentami-
selle. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen osoitetaan liiketiloja
Pirkkolantie 2 ja Maunulantie 21 sekä niiden viereiselle puistoalueelle tutkitaan kerrostalojen sijoittamista. Täydennysrakentamista tutkitaan lisäksi Pakilantien ja Pirjontien risteyksen tuntumaan sekä Pirjontien varteen.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kartta
suunnittelualueesta
on esillä 27.2. Maunulan
kirjastossa.
Oulunkylän kaavat
Käskynhaltijantie
liittyy
suunnitteluun raide-Jokerin takia. Suunnittelualue
rajautuu lännessä Tuusulanväylään, etelässä ja pohjoisessa kerros-ja pientalo-
tontteihin sekä idässä Oulunkylän urheilupuistoon ja
kouluun. Mukana on myös
Teininpuisto, puistoalueita Käskynhaltijantien varressa, Oltermannintien ja
Kustaankartanon palvelukeskuksen välinen puistokaistale, kapea kaista Tuusulanväylän liikennealuetta
sekä pieni osa Oulunkylän
urheilupuistoa.
Käskynhaltijantien ympäristön suunnittelu liittyy
Raide-Jokerin pikaraitiotien
hankesuunnitteluun, joka
käynnistyy vuoden 2015
alussa. Raide-Jokeri kulkee
Itäkeskuksesta Otaniemeen
pääosin
runkobussilinjan 550 reittiä. Raide-Jokeri
on suunniteltu kulkevaksi
yleensä omalla väylällään,
millä varmistetaan korkealuokkaisten raitiovaunujen
nopea ja häiriötön kulku.
Käskynhaltijantien
ja
Norrtäljentien
katualue
suunnitellaan uudelleen tulevaa Raide-Jokerin pikaraitiotietä ja sen pysäkkiä varten. Samalla tutkitaan uutta asuntorakentamista katuja rajaaville puistoalueille. Myös kerrostalotonttien
täydentämistä asuinrakennuksin tutkitaan tontinhaltijoiden kanssa yhteistyössä. Kustaankartanon palvelukeskuksen hieno punatiilisten rakennusten kokonaisuus on tarkoitus suojella asemakaavassa ja samalla tutkitaan tontin täydennysrakentamismahdollisuuksia. Yleisten rakennusten tontti Teinintie 8:ssa on
tarkoitus muuttaa vanhan
kivijalan puoleiselta osalta
asuintontiksi.
Asuntojen rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien ääreen on
edullista ja kestävän kehityksen mukaista. Alueilla
on jo katuverkko, kunnallistekniikka ja palvelut, joten rakentamisesta syntyy
vähemmän
kustannuksia kuin kokonaan uusilla
alueilla. Täydennysrakentaminen voi olla myös keino tukea palveluiden pysymistä alueella tai jopa lisätä niitä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kartta
suunnittelualueesta
ovat esillä 27.2.2015 asti Oulunkylän kirjastossa. Kaavan valmistelijat
olivat tavattavissa Jokerimessuilla 4.2. Oulunkylän
Seurahuoneella.
AS
7
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
14.2.2015
Kaava-asiaa
Oulunkylä-Seura huolestunut
Lähimetsät uhattuina
MATTI P. PULKKINEN
Yleiskaavaluonnoksen johtoideana on kaupungin tiivistäminen. Sitä
ollaan toteuttamassa suurelta osin tuomalla viheralueita – peltoja, metsiä ja
puistoja – rakentamisen piiriin (ks. kartta sivulla 5).
Oulunkylän ja ympäröivien kaupunginosien alueella paine suuntautuu metsiin, joista laajimman rakentamisuhan alla ovat Veräjämäen-Koskelan metsät
sekä Keskuspuisto Maunulan alueella. Vantaanjoen
varrella metsät hupenisivat
edelleen.
Viheryhteydet turvattu?
Kaavaluonnos pitää sisällään myös vision viheralueverkostosta vuonna 2050.
Tärkeimmät osat ovat pohjois-eteläsuuntaiset Vihersormet, joita Keski-Helsingin alueella ovat Keskuspuisto,
Helsinkipuisto (Vantaanjokivarsi) sekä Viikin-Kivikon käytävä.
Nämä Vihersormet ulottuvat mereltä Helsingin
pohjoisrajalle.
Tärkeimpiä Vihersormien ulkopuolisia viheralueita kutsutaan kaupunginosapuistoiksi – esim. Patolan metsä ja Käpylän Taivaskallio ovat saaneet tämän statuksen. Näiden laajempien viheralueiden välisistä poikittaisyhteyksistä
huolehditaan itä-länsisuuntaisten Viherlinjojen avulla.
Keskuspuistosta Maunulan
ja Oulunkylän kautta Vantaanjokivarteen kulkee yksi
näistä Viherlinjoista.
Ensi silmäyksellä viheralueiden tilanne siis vaikuttaa turvatulta, mutta lähempi tarkastelu osoittaa
muuta.
Keskuspuisto kapenee
Keskuspuiston
itälaidasta esitetään lohkaistavaksi Maunulanpuiston kaakkoisosasta metsää Kaivopuiston verran (noin 10 ha),
jos rakentaminen toteutuisi täysmääräisenä. Samalla
Keskuspuiston ja Helsinkipuiston välinen Viherlinja
katkaistaisiin, ja tältä osin
rakennusvaraus on viheraluevision vastainen.
Helsinkipuisto hupenee
Helsingissä luotiin 2000-luvulla Helsinkipuiston konsepti Vantaanjoen ja siihen
rajoittuvien viheralueiden
sekä Vanhankaupunginlahden ja saariston ympärille.
Pohjoisessa Helsinkipuisto liittyy Keskuspuistoon
Haltialassa. Ympäristöliike ja mm. Oulunkylä-seura esittivät aikanaan Helsinkipuistolle kansallisen kau-
punkipuiston statusta, joka
turvaisi alueen. Kaupunki
ei tätä halunnut perustellen
sitä oman kaavan antamalla suojalla. Toisin näyttää
käyneen. Nyt viimeistään
Helsinkipuisto tulisi turvata tekemällä siitä kansallinen kaupunkipuisto. Alue
ei voi enää olla rakentamisen reservialuetta.
Kapeimmillaan puisto
on Oulunkylän tasolla, jossa sen reunametsiä on kadonnut viime vuosina mm.
Viikinmäen ja Pihlajamäen asuinalueiden alle, jotka
on rakennettu suoraan jokilaakson reunalle. Nyt kaavassa myös jokivarren viimeiset jäljellä olevat metsät
halutaan valtaosin kaavoittaa tiiville rakentamiselle.
Uudet asuinalueet peittäisivät alleen laajasti metsiä ja kallioita VeräjämäenKoskelan alueella Jokiniementien molemmin puolin
(yht. jopa 23 ha, siis Korkeasaaren verran). Veräjämäen metsä Pikkukosken
ja vesilaitoksen välissä on
Haltialan eteläpuolella suurin Vantaanjokivarren metsäalue. Se kutistuisi kulissiksi, kun metsää jäisi vain
kaistale rakennettavien kerrostalojen sekä jokivarren ja
pientaloalueen välille.
Pikkukosken uimarannan pohjoispuolinen Pirunkallion metsäalue rakennettaisiin lähes kiinni jokeen.
Ota kantaa
Kansalaismielipiteen
tuominen yleiskaavaa
valmistelevien tietoon
on nyt tärkeää. Jos olet
huolestunut lähimetsien
kaavoittamisesta rakennusmaaksi tai jostain
muusta kaavaluonnoksessa, kerro kaupunkisuunnitteluvirastolle
mielipiteesi! Virallinen
mielipiteiden jättöaika
päättyy 27.2.2015. Helpot ohjeet mielipiteen
antamiseen lähimetsistä löytyvät osoitteesta
www.oulunkyla.info
Kallion huippu jäisi kuitenkin rakentamatta. Veräjälaakson siirtolanpuutarhaja palstaviljelyaluetta ei esitetä kutistettavaksi.
Myös Käskynhaltijantien
ja Kehä I:n välillä Helsinkipuiston Vihersormi kutistuisi olemattomiin. Käskynhaltijantiehen
rajoittuva,
avoin Itsenäisyydenpuisto
ja sen pohjoispuolen metsäisempi Toivolanpuisto (10
ha) voitaisiin rakentaa lähes
kiinni jokeen.
Nämä metsäalueet sisäl-
Keskuspuisto kapenee ja Helsinkipuisto (Vantaanjoen varsi) hupenee kaavaluonnoksessa. Molempien puistojen
turvaksi tarvitaan nyt kansallisen kaupunkipuiston status.
tyvät Helsinkipuiston yleissuunnitelmaan
vuodelta
2012, vaikka tällä ei kaavoitusprosessissa näytä olevan
painoarvoa. Niiden rakentamisen jälkeen Helsinkipuisto yhtenäisenä Vihersormena on historiaa.
Patolanpuisto
Patolanpuistoon esitetään
rakentamista koko Tuusulanväylän varrelle painottuen Kivipadonpuistoon (9
– 10 ha). Kaavakartan perusteella on epäselvää tulisiko myös alueen eteläreunaan hieman lisärakentamista. Alueen metsäinen
ydinosa ja liikuntapuisto
jäisivät lisärakentamisen ulkopuolelle. Tuore rakentaminen onkin kutistanut sitä
merkittävästi.
Käpylä ja Kumpula
Taivaskallion alueelle esitetään rakentamista alueen länsireunalle Panuntien varteen, mutta muuten
se säilyisi viheralueena. Sen
sijaan Käpylän ja Pasilan radanvarren metsät (12,5 ha)
voitaisiin rakentaa kokonaan. Kumpulan alueella
suurin muutos olisi Intiankadun itäpuolella, jossa nykyisen metsäalueen kohdalle (8 ha) on merkitty tiivistä
rakentamista.
Toimintaa lähimetsien
puolesta
Yleiskaavan yhdeksi lähtökohdaksi on otettu autoilun
vähentäminen. Tämä vaikuttaa myönteisesti virkistysalueiden viihtyisyyteen
liikenteen melun vähetessä - sikäli kun niitä on jäljel-
lä. Ristiriidassa autottoman
arjen edistämisen kanssa on
lähimetsien hävittäminen.
Kaikki eivät voi ajaa Paloheinään, Viikkiin tai Sipooseen ulkoilemaan, vaikka
auton omistaisivatkin.
Helsingin tarve tiivistää rakentamista on ymmärrettävä, kun kaupungin väkimäärä kasvaa ja samalla pyritään pitämään liikenteen
ja asumisen päästöt kurissa.
Samalla asukkaille olisi kui-
tenkin taattava mahdollisuus luontokokemuksiin lähimetsissä. Tärkeimpien viheralueiden - Keskuspuisto, Helsinkipuisto ja kaupunginosapuistot - rakentaminen ei palvele tätä tarkoitusta. Yleiskaavassa eivät
edes tärkeimpien viheralueiden arvokkaimmat osat
ole suojassa rakentamiselta, kuten Maunulan ja Veräjämäen esimerkit osoittavat.
Onko Suomi metsien maa,
jonka pääkaupungissa ei ole
varaa säilyttää elinkelpoisia metsiä kasvavan asukasmäärän virkistäytymiseen?
Oulunkylä-seura pyrkii vaikuttamaan siihen, että tärkeimmät seutumme lähimetsät ja muut viheralueet
säilyisivät rakentamattomina jatkossakin. Nämä alueet
– Keskuspuisto ja Helsinkipuisto etunenässä – on turvattava nyt valmisteltavassa
yleiskaavassa.
Liikenneolot parantuisivat,
vihreät arvot kärsisivät
Paloheinän-Torpparinmäen
kaupunginosayhdistys on huolestunut
pohjoisen
ulottuvuuden
vihreistä arvoista.
Tuomarinkylä rajautuu
pohjoisessa viheralueeseen,
joka jatkuu katkeamattomana Keskuspuistosta Vantaan jokea myötäillen valtakunnallisesti merkittävään
maisema-alueeseen. Alue
on suora jatke Paloheinän
urheilukeskukselle akselilla jalkapallokenttä-jäähalli-talviurheilu-golf-vinttikoirakeskus-ratsastushallit. Ainutlaatuinen vyöhyke kaupungin sisällä, jonka saavuttaa julkisilla kulkuneuvoilla ikään, sukupuoleen tai liikuntakykyyn
katsomatta.
Tuusulanväylän muuttaminen kaupunkibulevardiksi täydentäisi alueen
saavutettavuutta ja palvelisi pohjoisen viheralueen
reunalla sijaitsevaa asutusta. Väylän varteen rakennettavat asuin- ja toimistorakennukset muodostaisivat luontevan meluvallin
ja bulevardin luonteen. Sitä täydentäisi suunnitteilla
oleva poikittaisliikenne (Jokeri 1 ja 2).
Tuomarinkylän
kartanon
ratsastuskeskuksen
alue(valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö) tulisi säilyttää
avoimena maisematilana,
johon kuuluvat Riihipelto
ja Uusipelto.Koko alue kuuluu myös Vantaanjoen valtakunnallisesti merkittävään
maisema-alueeseen. Alue
kehittyisi vaikkapa MM-tasoisella ratsastusmaneesilla.
Myös lannan käyttöä energian lähteenä tulisi hyödyntää alueen polttolaitoksessa.
Ratsastuskeskuksen ja
Vinttikoirakeskuksen yrittäjät ovat toteuttaneet toi-
veita, joita harrastajat ovat
halunneet. Toimivaa ja hyvää harrastusta ja yritystoimintaa ei asemakaavallakaan saa tuhota.
Asemakaavalla suojeltu
ja valtakunnallisesti arvokkaaksi metsäluontoalueeksi luokiteltu Siliuksen mäki (Yhdyskunnantien itäpuolen metsä Itä-Pakilassa
alkaen ABC:n risteyksestä)
sekä Lysti-kukkula (Pakilan siirtolapuutarha-alueen
pohjoispuolella) pitäisi säilyttää sellaisenaan ja antaa
elintilaa alueen EU-luontodirektiivin mukaisesti rauhoitetuille lepakkolajeille.
Alueelle suunniteltu 6
000:n asukkaan asuinalue
veisi toteutuessaan sadoilta
tuhansilta kaupunkilaisilta kaupunkiluonnon nautintaoikeuden! Vastaavaa
aluetta ei enää myöhemmin voi luoda rakennetuille alueille!
8
14.2.2015
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
Kaava-asiaa
Pakila-Seuran kanta
vielä muotoutumassa
Pakilaan ja Tuomarinkylän kannalta merkittävintä
yleiskaavaehdotuksessa on
Tuusulanväylän muuttuminen kaupunkibulevardiksi
Käpylästä Kehä I:lle ja toivottavasti aina ns. ABC-risteykseen asti. Siitä tulee merkittävä joukkoliikennekatu
ja pikaraitiotien väylä. Joukkoliikenneyhteydet eri puolille kaupunkia ja ehkä myös
alueen sisällä paranevat.
ABC-risteyksen
tuntumaan on esitetty asuin-, työpaikka- ja lähipalvelualueita. Ne sijaitsisivat hyvin
joukkoliikenneyhteyksien
varrella. Pakilan asuntorakenne monipuolistuisi ja se
mahdollistaisi ns. elinkaariasumisen alueella, onhan
Pakilassa asuttu ja ilmeisesti halutaan jatkossakin asua
pitkään. Nykyisellä pienkiinteistö- ja pientalorakenteella tavoitetta on vaikea
saavuttaa.
Yleiskaavassa aluevarauksia lienee alueelle riittävästi ja osasta voitaisiin jo
tässä vaiheessa luopua, aluevarausten määrää vähentää
ja tarkistaa myöhemmin rakennustehokkuutta ja kerrosmääriä, jotta alueen ilme
säilyisi. Pakila-Seuran asukaskyselyn mukaan Pakila halutaan säilyttää puistomaisena pientaloalueena, Simo Sankari toteaa. Kaavapohdinta jatkuu Pakila-Seuran järjestämässä aluefoorumissa 23.2.
Raide-Jokeria suunnitellaan jo
Raide-Jokerin rakentamispäätös on
tarkoitus tehdä vuonna 2016 ja valmista
olisi tarkoitus saada aikaan vuoteen 2022
mennessä.
Oulunkylän Käskynhaltijantien
ympäristön
uudet kaava-ajatukset liittyvät Raide-Jokerin hankesuunnitteluun, joka käynnistyi vuoden alussa. Kaavan valmistelijat olivat
tavattavissa
Jokerimessuilla 4.–5.2. Oulunkylän
Seurahuoneella.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kartta suunnittelualueesta ovat
esillä 27.2.2015 asti Oulunkylän kirjastossa.
Runkolinja 550:n siirtäminen raiteille on pääkau-
Kaikki hammas- ja
hygienistipalvelut, myös
särkyaikoina
Pohjois-Helsingin
kansallisseniorit ry:n
sääntömääräinen kevätkokous
Raide-Jokeri -messut olivat Oulunkylän Seurahuoneella
helmikuun ensimmäisellä viikolla. Raide-Jokerin
rakentamispuuhiin on tarkoitus ryhtyä vuoden 2016
aikana.
omalla väylällään. Sillä halutaan varmistaa korkea-
www.ogelinhammas.fi
Oulunkylän liikekeskus, 2. kerros
Kylänvanhimmantie 29 A, 00640 Helsinki
Ohjelmassa lisäksi ylikomisario Juha Hakolan
esitelmä aiheesta
”Arjen turvallisuus – Kohti turvallista huomista”.
POKSin hallitus.
Puh. (09) 720 6200
Hyvän Olon Hoitola
Kosmetologi, hieroja
Carita Nissinen
0400 789917
Ilmoita.
Soita 040 7280505
www.caritanissinen.com
Kauppakeskus Ogeli, 2.krs Kylänvanhimmantie 29C, Hki
luokkaisten raitiovaunujen
nopea ja häiriötön kulku.
Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä
pienille yrityksille
www.mikrotilit.fi
3.3.2015 klo 14.00 alkaen
Oulunkylän kirkon seurakuntasali, Teinintie 10.
Hammas ogeli
punkiseudun merkittävimpiä
joukkoliikennehankkeita. 550 on Helsingin seudun vilkkaimmin liikennöity bussilinja. Se ei pysty
tulevaisuudessa kuljettamaan kasvavaa matkustajamäärää ja ruuhka-aikoina
bussit jonoutuvat.
Raide-Jokerilla ennustetaan olevan vuonna 2035
noin 80 000 käyttäjää arkisin. Nykytilanteeseen verrattuna se on yli kaksinkertainen määrä.
Raide-Jokeri on suunniteltu kulkevamaan yleensä
p. 040 733 68 69
Kirppis Mäkitorppa
Mäkitorpantie 30
040 630 3144
Avoinna Ti–Pe 10–18
La–Su 10–16
PARTURI-KAMPAAMO
OLYMPIA
Koskelantie 54 P. 757 1353
Avoinna ti-pe 9-17
la 9-13
ma suljettu
MAINIOT KIRJAT OULUNKYLÄSTÄ
Oulunkylä-Åggelby
Vanhan huvilakaupungin aikakerrostumat -teos
Anja Kervanto Nevanlinna
Oulunkylä-Åggelby on historiansa aikana
ollut monta. Nykyisen Oulunkylän identiteetti
on muotoutunut osana Suomen ja Euroopan
kaupunkihistoriaa. Vanhan huvilakaupungin
aikakerrostumat kertovat esikaupungin
asteittaisesta liittymisestä metropolin
kaupunkirakenteeseen. Kirjaan on tallennettu
Oulunkylän omaleimaisen miljöön historiaa
ja kulttuuriperintöä. Monet ympäristön
rakentumisesta kertovat historialliset
kartat, kaupunkivisiot, postikortit ja
valokuvat ovat aiemmin julkaisemattomia
ja osittain yksityiskokoelmista. Kirja avaa
myös näkökulmia Oulunkylän miljöön
kehittämiselle tulevaisuudessa.
*9789529337224*
Anja Kervanto Nevanlinna
ollut
lby on historiansa aikana
y Oulunk ylä-Ågge
z
tti on muotou-
ylän identitee
monta. Nykyisen Oulunk
ihistoriaa. Vanhan hutunut osana Euroopan kaupunk
kertovat esikaupungin
vilakaupungin aikakerrostumat lin kaupunkirakenmetropo
estä
asteittaisesta liittymis
ylän omaleimaiOulunk
ttu
tallenne
on
teeseen. Kirjaan
iperintöä. Ympäristön
kulttuur
ja
historiaa
sen miljöön
kaupunkivisiot, postirakentumisesta kertovat kartat,
aikaisemmin julkaisemattomonet
t,
valokuva
ja
kortit
Oulunkylän miljöön kehitmia. Kirja avaa näkökulmia
tämiselle tulevaisuudessa.
y
z
Kolme polkua, 14 km reittejä, 90 kohdetta, 29 tietolaatikkoa,
86 sivua, reittikartta, kuvitettu, lisäksi postikortti
Kätevä taskukoko A6
•
•
•
•
•
Oulunkylä-Seura
ISBN 978-952-93 -3722-4
kirjoittaja FT Anja Kervanto Nevanlinna
runsas uusi kuva- ja karttamateriaali
sidottu kovakantinen, 240 sivua
svensk resumé
hinta 34 €
Kirjan ja oppaan julkaisija Oulunkylä-Seura ry. 2014
Oulunkylä-Seura
Korkealaatuinen kirjanen vie retkille Oulunkylän historian,
kulttuurikohteiden ja luonnon äärelle. Opas toimii sekä oman
kaupunginosan esittelynä että pikkulahjana tai muistona Oulunkylässä
vierailleelle.
– toimittanut Pauli Saloranta.
– hankkeen tukijat: Museovirasto, Suomen Kulttuurirahasto, Helsingin
Lähiöprojekti ja Oulunkylän Apteekki
Myynti Ogelin Kirja, kaupunginmuseon kauppa Sofiankatu 4.
Opasta myy myös Kauppa&Cafe Moison. kukkakauppa Bella Verde Kirjan tilaukset Marjatta Kuusela p. 040 0448 286.
9
Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit
14.2.2015
Tapio Rautavaara 100 vuotta
Masa von Elm
s
Reissumie
ä
-juhlapäiv
a
t
t
o
u
v
100
stossa
län kirja
5 Oulunky
1
La 7.3.20
– saninkäinen
n
e
M
ri
ja
ä ja Lau
ivänsäde
na Rimpil
10.30 Pä
in
M
,
ä
tunäytelm
ri Seutu
Seutu
uluja, Lau
la
n
gi,
te
s
la
in monolo
Tapsan
i mun – äid
n
a
ik
o
p
ri
lku
12.00 Ku
pilä
tarinoiMinna Rim
siikkia ja
u
m
–
lä
il
Silolahti ja
opin jälj
elta, Leo
le
13.00 Tu
a
ip
ta
n
ta Tapsa
jana
nius
aastatteli
Jani Uhle
aara – h
v
ta
u
a
R
ena
14.00 Le
tala
rkillä,
Eero Ran
muistome
u
k
s
la
lyt
ppeleen
uistokäve
15.00 Se
lusion -m
Il
n
a
s
nkyläp
a
T
sto, Oulu
ylän kirja
k
n
lunkyu
lu
O
u
O
t:
-seura,
ra
a
Järjestäjä
a
v
ta
pio Rau
seura, Ta
län tähti
Ohjelma
Rautavaaraa juhlitaan
myös Illusion-kävelyllä
Tapio Rautavaaran syntymän 100-vuotisuuden juhlistamiseksi Oulunkylässä la 7.3. järjestettävään monipuoliseen tapahtumasarjaan kuuluu myös Tapsan illusion
-muistokävely.
Illusion-kävely alkaa la 7.3. klo 15 seppeleenlaskulla
Kulkurin uni -patsaalla Oulunkylän torilla ja jatkuu heti
sen jälkeen muistokävelyin eri reiteillä.
Muistokävelyyn osallistuneet pääsevät maksutta su 8.3.
klo 11–17 Suomen Urheilumuseon Reissumies-näyttelyyn,
joka avataan 7.3. Oikeuden maksuttomaan sisäänpääsyyn
muistokävelijät todistavat kävelyn suorittamisesta saadulla Tapsa-nimmarilla.
Tapio Rautavaaran syntymäpäivänä sunnuntaina 8.3.
klo 10 vietetään muistohetkeä Malmin hautausmaalla.
Hautausmaalta lähdetään yhdessä Urheilumuseon näyttelyä katsomaan.
Lisätietoja:
Antti Honkonen
040 529 5283
[email protected]
Leo Silolahti ja Jani Uhlenius esittävät Oulunkylän kirjastossa la 7.3. klo 13 Tapio
Rautavaara-juhlapäivässä Tuopin jäljillä – musiikkia ja tarinoita Tapsan taipaleelta.
J
UHANNUSMÄELTÄ
OULUNKYLÄN TÄHTI –
TAPSA 100 V.
Tapsa oli mies, joka kertoi syntyneensä ”puutteeseen, yksinäisyyteen, monella tavalla kuin
orvoksi piruksi”. Lapsena häntä ivattiin isättömyydestä ja
punikin kakaraksi – sieluun tämä jäi. Äiti oli ainoa mitä hänellä oli ja ”minä olin ainoa
mitä äidillä oli”. Muu oli nälkää. Äidin asunto Oulunkylässä oli ensin Palokunnan taloa vastapäätä ja sittemmin kartanon rengin mökki Patomäki 2.ssa.
Oli myös Oulunkylän kunnan hätäaputöitä urheilukentän
laidalla vuosina 1931-33; talvipakkasilla kallion murskaamista sepeliksi käsin, ruokapalkalla ja vailla talviromppeita. Tämä poika osti mandoliinin ja viulun olemattomilla rahoillaan.
Lopetti viulun soiton kun kädet paisuivat talvisessa kivenhakkuussa ja osti kitaran. Tapsa opiskeli musiikkia ja laulua,
luki sekä harjoitteli keihäänheittoa – jatkuvasti.
Vuonna 1927 perustettuun TUL-seuraan Oulunkylän Tähteen Tapsa liittyi heti. Siellä hän pysyi, katsoi sen kunniavelakseen äidilleen ja omalle taustalleen. Neljään kertaan, viimeksi 1947, Tapsaa yritettiin ostaa SVUL:n seuraan. Tapsan
periaate piti.
Hän oli myös Tähden rahastonhoitaja sotien jälkeen. Oma
äitini oli tilintarkastaja. Voi sitä juhlallista tunnelmaa, kun
suuri idolimme tuli kotiimme tilikirjojen kanssa. Kyllä olivat
äitini ja siskoni nätisti laitettuja.
Sotaan Tapsa lähti, isänmaallinen mies. Syntyi sotamies ja
sitten laulava rintama-jermu, joka kutsuttiin Suur-Suomessa Karhumäellä v. 1943 Maaselän radion kuuluttajaksi,
lauleskeli välillä ja pääsi SF:n koekuvauksiin sekä filmi- ja
teatterikouluun.
Vuoden 1940 Helsingin Olympialaiset olivat olleet Tapsan
päätavoite urheilijana.
Sattuneesta syystä kisat peruttiin. Mutta keihäsharjoittelu
jatkui myös rintamalla.
Karhumäen kentällä harjoituksissa syntyi tulos 80,97, jonka valmentaja huolella mittasi. Tapsan Illuusio oli 85 metriä. Oma virallinen ennätys oli 75,47. Kultamitali-tulos 1948
oli vain 69,77 Lontoon mutakuopasta heitettynä. Tähti oli
syntynyt.
Oulunkylä järjesti keräyksen voittajalle. Koko summalla Tapsa osti ”äidille sylillisen halkoja”. Tontin Oulunkylästä hän
osti samana vuonna omilla rahoillaan ja alkoi rakennuttaa taloaan, joka valmistui 1951. Hän ei siis saanut lahjaksi mitään.
Mutta lahjoja oli itsellä olla 22 elokuvan ”ensilikistäjä”, laulaa sadoille levyille,
esiintyä tuhansissa tilaisuuksissa kansalle ja tarvittaessa
myös herroille ja voittaa vielä jousiammunnan joukkuemaailmanmestaruus 1958. Ihailimme.
Kahvikaupan Liisa, sittemmin kansakoulunopettaja, Oulunkylän aseman luota – ”kun kerran katsoin myyjättären silmiin sinisiin”- oli elämänikäinen tuki, turva ja kriitikko. ”Voi
miten monta kertaa onkaan tarvittu Liisan järkeä, että asiat
ovat pysyneet edes jonkinlaisessa järjestyksessä”. Liisa hoiti
raha-asiat ja perheen, joka oli Tapsalle kaikki kaikessa.
Useat henkilökohtaiset muistoni Tapsasta ovat inhimilliset ja
kunnioittavat. Keskustelumme kotonani ja kotiportilla, yhteiset levyraativierailut sekä esiintymiset kuorma-auton lavalta toreilla. Tapsan äänessä soi elämä, viillot sielussa ja itsensä voittaminen.
Meille kaikille Tapsa oli suuri ihminen, lämmin, herkkä ja
läsnä.
EERO RANTALA