sivut 2-9 - Kaupunginosat.net
2 11.4.2015 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit Päätoimittajalta Uhkapilviä demokratian taivaalla Suomalaisilla on ollut 109 vuotta yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. Kuinka moni lähtee tänä keväänä äänestysuurnille on vielä arvausten varassa. Edellisissä eduskuntavaaleissa äänestysprosentti jäi 70,5:een. Koulutetut ja varakkaat käyttävät muita ahkerammin äänioikeuttaan. Puolueiden on vuosi vuodelta ollut vaikeampi löytää ehdokkaita listoilleen. Ehdokkaaksi lupautuva joutuu sijoittamaan vaaleihin niin paljon rahaa, että uhkana on, että vain varakkailla on mahdollisuus asettua ehdolle. Maaliskuun alussa julkaistiin juttu kansanedustajista. Sen mukaan eduskunta ei ole Suomen kansa pienoiskoossa. Edustajat ovat mm. enemmän koulutettuja ja vanhempia. Alaotsakkeessa väitettiin, että Ilkka Kanerva ei ole koskaan tehnyt töitä. Minulla on ollut mahdollisuus seurata pitkään ja läheltä päättäjien työtä. Väite ei pidä paikkaansa. Kansanedustajien ja ministereiden viikot menevät yhteisten asioiden hoitamisessa Helsingissä ja viikonloput vaalipiiriä kiertäessä. Vaikka oma elämä jää tässä pyörityksessä sivuun, haukkuja satelee milloin mistäkin. Tapahtuu Kulmilla Ma 13.4. klo 17–19 Pohjoisen Kehrän kokous Paloheinä Golfin tiloissa osoitteessa Kuusimiehentie 13. La 25.4.klo 15–18 Iloiset kevättanssit Pakinkylän VPK:n talolla, Pakilantie 64. Järj.Pakila-Seura Ti 14.4. asti Antti Tapolan valokuvajulisteita nähtävänä Oulunkylän kirjastossa Su 26.4. klo 11–13 Koko perheen kevättapahtuma Mäkitorpan leikkipuistossa. Hevosajelu, poniratsastusta, kilpailuja kasvomaalausta, ongintaa, buffetti, makkaraa, vohveleita, ilmapalloja. Oulunkylän VPK. Järj. Lions Club Oulunkylä. To 16.4. klo 19 Kamarikuoro Con Amoren konsertti ”Verso la Primavera” – kohti kevättä Käpylän kirkossa. Italialaisen musiikin ohella myös suomalaista musiikkia. Mielestäni poliitikkoja ahkerampia ihmisiä ei paljoa löydy. Epäkiitollista työtä! Ei ihme, että on alettu pohtia, kuka hullu haluaa poliitikoksi. Keskustelun lanseerasivat toimittajat Reetta Räty ja Ville Blåfield tuoreessa kirjassaan. – Onneksi heitä löytyy, muuten kansanvalta ja demokratia jäisivät toteutumatta. Televisiossa kerrottiin joku aika sitten, miten erään ehdokkaan auton eteen kotipihalla oli kasattu esteitä. Moni ehdokas on kertonut vihapuheista verkossa ja vaalikentillä, niin että he ovat alkaneet karttaa vaikeiden asioiden esille ottamista. Huolestuttavaa! Jos jo nykyisin tuntuu siltä, että poliitikot eivät sano mistään mitään eikä ympäripyöreistä puheista saa selvää, tilanne voi jatkossa ryöstäytyä entistä pahemmaksi. Päätöksenteon on oltava avointa! Mennään joukolla äänestämään! Otetaan käyttöön se työkalu, äänioikeus, jolla me voimme vaikuttaa asioihin. Ei anneta demokratian enää ohentua enempää. Kaija-Leena Sinkko Pe 17.4. klo 9–14 Kustaankartanossa vietetään Pohjoisen palvelualueen PR-päivää. Aamupäivä on varattu oppilaitoksille. Iltapäivällä ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan henkilöt, joiden kohdalla ympärivuorokautinen hoito, lyhytaikaishoito, päivätoiminta tai kotihoidon palvelut ovat ajankohtaisia. Ma 20.4. klo 18–20 Maunulan 110. aluefoorumi Aiheena pohjoisten kaupunginosien asuntorakenne ja asumistarpeet alustajana tutkija Katja Vilkama. Paikka: Asukastalo Saunabaari, Metsäpurontie 25, 3. krs. La 25.4. klo 11–17 pidettäväksi ilmoitettu Kylillä kuuluu –tilaisuus Oulunkylätalossa on jouduttu peruuttamaan rakennuksen kosteusvahingoista aiheutuvan talon sulkemisen vuoksi. Ti 28.4. klo 18 Pakila-Seuran vuosikokous Pakin talolla. Kahvitarjoilu. To 30.4. klo 18–20 Vappu-konsertti Asukastalo Saunabaarilla (Metsäpurontie 25).Kärtsy Hatakan kokoama bändi esittää maunulalaisen 1970–80-luvun taitteessa toimineen Flatusyhtyeen musiikkia. Ti 21.5. klo 9–14 Pakilan yläasteen oppilaiden historiallisia Pakila-aiheisia kuvaelmia. Tervetuloa! Ti 26.5. klo 17–20 Itä-Pakila liikkuu, tanssii, pelaa ja soi, ItäPakila-päivä 2015 Leikkipuisto Etupellossa. La 30.5. klo 14–18 Maunulan Musaa ja Makkaraa –festari Maunulan Sorsapuistossa. Festareilla esiintyvät muun muassa Punatähdet ja EU Correspondents. HSY:n jäteautot taas liikkeellä HSY:n jätehuollon keräysautot kiertävät Helsingissä 7.4.–19.5. Voit tuoda autoihin kodin vaarallisia jätteitä, sähkölaitteita ja metalliromua. Jätteet otetaan vastaan maksutta. Torstai 16.4. • klo 19.30–20.10 Patola Käskynhaltijantie 11, liikuntakeskus, p-alue • klo 20.20–20.50 Itä-Pakila Kansantie/Yhdyskunnantie, Hgin Eläinsuojeluyhdistys Tiistai 12.5. • klo 20.20–20.50 Länsi-Pakila Halkosuontie/Rohkatie, koulu, p-alue • klo 20.20–20.50 Veräjämäki Pikkukoskentie, uimaranta, p-alue Maanantai 20.4. Vaarallisen jätteen keräyskontit • klo 17.00–17.30 Torpparinmäki Fallintori, Ylä-Fallin tie 58 • klo 17.40–18.20 Paloheinä Pakilantie/Kuusmiehentie, ulkoilualueen p-alue • klo 18.30–19.00 Pikkusuonkuja 2, urheilukentän palue, kauppaa vastapäätä • klo 19.30–20.10 Länsi-Pakila Jakokunnantie/ Lepolantie • klo 20.20–20.50 Pirkkola Pirkkolantie/Pirjontie Jos et ehtisi keräysautojen reitille, voit toimittaa vaaralliset jätteet keräyskontteihin. Ne sijaitsevat yleensä huoltamoiden tai kauppojen pihassa, ja ovat avoinna näiden aukioloaikoina. Pohjoisten kaupunginosien vaarallisten aineiden keräyskontti sijaitsee Pakilan Teboi-huoltoasemalla, Pakilantie 66. Lähes kaikki kodin vaaralliset jätteet voi viedä maksutta vaarallisen jätteen kontteihin. Poikkeuksena ovat lääkkeet, jotka viedään maksutta apteekkiin, sähkö- ja elektroniikkaromu, jotka voi viedä maksutta Sortti-asemalle. Myös painekyllästetyn puun voi jättää maksutta Sortti-asemalle (max. 1 kuutiometri). Asbestipitoinen jäte pitää viedä Ämmässuon Sortti-asemalle, hinta hinnaston mukaan. Tiistai 21.4. • klo 17.00–17.30 Maunula Kuusikkotie 5 / Maunulanpolku, p-alue • klo 17.40–18.20 Metsälä Krämertintie 8a, urheilukenttä • klo 18.30–19.00 Oulunkylän tori Oulunkylän kaupunkipolut netissä Tutustu historiaan ja nykyisyyteen, luontoon ja kulttuuriin, arkkitehtuuriin ja henkilöhahmoihin. Kantakylä: reitin pituus 5,5 km, kohteita 34 ja 7 tietolaatikkoa Veräjämäki: reitin pituus 4 km, kohteita 28 ja 4 tietolaatikkoa Tutustu ja tulosta http://kaupunginosat.net/oulunkyla/kaupunkipolku/ Oulunkyläinen / Pohjoiset esikaupungit Numero 2/2015 • 14.2.2015 • Perustettu 1985 • 31. vuosikerta • ISSN 0783-6961 • Painos 23 000 kpl • Oulunkylä-Seura • Koskela-Seura • Maunula-Seura • Metsälä-Seura • Pakila-Seura • Paloheinän-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys • noin 20 000 kpl jaetaan kotitalouksiin ja 3 000 muussa jakelussa • Painopaikka: Suomen Lehtiyhtymä SLY-lehtipainot Oy, Tuusula Päätoimittaja: Kaija-Leena Sinkko p. 0400 934 433, [email protected] Toimitussihteeri: Claudius Technau [email protected] Avustajat: Raimo Anttila, Mauno Hari, Jaana Kenola, Agneta Nuorvala, Arto Salmela, Arvi Vuorisalo, Erwin Woitsch, Laura Hari llmoitukset: Mauno Hari p. 040 728 0505, [email protected] Jakeluhäiriön sattuessa ottakaa yhteys Suoramainontaan, puh. 5615 6400 Seuraavan numeron aineistot 8.5. mennessä. (lehti ilmestyy la 30.5.2015) Kaija-Leena Sinkko Maanmittarintie 10 B, 00680 Helsinki [email protected] Aineisto mielellään sähköisessä muodossa. Lehden teema: Kesänumero, lasten ja nuorten kesäpuuhat 3 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit 11.4.2015 Tulevaisuuden Ogeli? Oulunkylä-Seura otti kantaa yleiskaava luonnokseen 2016–2050 Helsingin yleiskaavaluonnoksessa paljon hyvää: • Oulunkylän asemanseudun kehittäminen tiiviimmäksi aluekeskukseksi • Oulunkylän täydennysrakentaminen tietyissä rajoissa • Liikennejärjestelyistä Raide-Jokeri sekä Tuusulan- ja Lahdenväylien bulevardisointi …mutta myös korjattavaa: • Kaavaluonnos uhkaa rakentamisella kaikkia tärkeimpiä Oulunkylän seudun viheralueita; tältä osin kaavaan on saatava muutos. Lisääntyvä väestö tarvitsee lähimetsänsä ja -puistonsa. • Helsinkipuiston asema kaavassa on turvattava ja siitä on Keskuspuiston kanssa muodostettava kansallinen kaupunkipuisto. • Liukumäentien teollisuusalue voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaamman asunto- ja liikerakentamisen piiriin. Oulunkylä-Seura kannattaa yleiskaavan keskeisiä teemoja: poikittaiset raideyhteydet, kaupunkibulevardit sekä esikaupunkikeskustojen kehittäminen, yhtenä niistä Oulunkylä, tukevat seudun elinvoimaisuutta ja lisäävät sen viihtyisyyttä. Teemoista myös viheralueiden verkoston säilyttäminen on tärkeä. Lisärakentamista tietyissä rajoissa Oulunkylän seudulle on mahdollista ja toivottavaa sijoittaa lisärakentamista. Tärkeä kehittämiskohde on kaavaluonnoksessa liike- ja palvelukeskukseksi merkitty Oulunkylän asemanseutu. Nykyisen liikekeskuksen alue on mahdollista rakentaa nykyistä korkeammin ja tiiviimmin. Myös Oulunkyläntien varteen vastapäätä liikekeskusta on mahdollista sijoittaa uusia rakennuksia. Junien ja raideJokerin matkustajat sekä liityntäpysäköijät on tärkeää ohjata liikekeskuksen palveluiden ääreen. Aseman liityntäpysäköinti ja liikekeskuksen pysäköinti on ratkaistava niin, että autojen nykyiset parkkipaikat liikekeskuksessa ja aseman luona vapautuvat rakentamiskäyttöön. Liikekeskuksen yhteydessä tulisi olla myös asuntoja. Asemanseudulla on huolehdittava vanhan puisen asemarakennuksen ja Seurahuoneen sekä näiden kulttuurihistoriallisten miljöiden säilymisestä puistoineen. Ehdotetut Tuusulanväy- län ja Lahdenväylän bulevardisointi mahdollistaisivat rakentamisen kyseisten teiden varsille. Esitetynlainen tiivis rakentaminen pääväylien varteen olisi järkevää, kuitenkin niin että tärkeimmät viheralueet otetaan huomioon (Patolanmetsä ja viheryhteys Keskuspuistoon Metsälässä) tai jätetään rakentamatta (Koskelan kalliot, Vantaanjokivarsi). koston valtalinjat, jotka toimivat ekologisina yhteyksinä pirstoutumisesta kärsivälle kaupunkiluonnolle. Oulunkylän seudulla vihersormia ovat Keskuspuisto ja Vantaanjoen varren Helsinkipuisto. Keskuspuisto kutistuisi Maunulan tasolla puoleen nykyisestä leveydestään. Vielä huonommin kävisi Helsinkipuistolle, joka katkeaisi useasta kohdasta kokonaan. Mihin vielä voisi rakentaa? Uhatut viheralueet ja luontokohteet Yleiskaavaluonnoksessa seudun potentiaalisin rakentamiskohde on jätetty huomiotta – Käskynhaltijantien ja pääradan väliselle Liukumäentien teollisuusalueelle on sijoitettava tiivistä asunto- ja liikerakentamista nykyisten parkkialueiden ja yksikerroksisten liikerakennusten sijaan, myös puurakentamista suosien. Alueen liikenneyhteydet ovat hyvät ja myös viheralueet löytyvät läheltä. Lisärakentamista on mahdollista sijoittaa pienemmässä mittakaavassa myös muihin kohteisiin: •Käskynhaltijantien varsi (samalla kehittäen tietä paremmin asumiseen sopivaksi) •Kylänvanhimmantien varrella, välillä Mäkitorpantie - Patakuja •Oulunkyläntien länsipuoli radan kaakkoispuolella •Maaherrantien ja radan välinen alue Kaavakannanotossa käydään, tiiviimmin perustellen kuin tässä, läpi tärkeimmät viheralueet, joiden kohdalla Oulunkylä-Seura pitää rakentamisen laajenemista ylimitoitettuna. Lähimetsät ja vihersormet turvattava Rakentamista on Oulunkylän, Patolan, Veräjämäen ja Maunulan seudulla yleiskaavaluonnoksen kartassa kuvapistein osoitettu runsaasti oulunkyläläisten lähivirkistysalueille puistoihin ja metsiin, yhteensä lähes 90 hehtaaria viheralueita eli melkein 1 km2. Oulunkylän alueelle ei jäisi Patolan metsää lukuun ottamatta enää lainkaan laajempia, 10 hehtaarin kokoisia tai suurempia lähimetsiä. Kasvava väestö tarvitsee lähimetsänsä ja -puistonsa, ja tämä näyttää kaavaluonnoksessa unohtuneen. Vihersormien kaventamisesta ja viheralueverkoston pirstomisesta pienemmäksi luovuttava Kaavaluonnos nimeää kaupungin viheralueverkoston tärkeimmäksi rakenteeksi pohjois-eteläsuuntaiset vihersormet. Ne ovat kaupungin ulkoilualuever- Patolanmetsä saa luonnoksessa kaupunginosapuiston statuksen, mutta kaava mahdollistaisi silti sen keskiosiin rakentamisen – tästä tulee luopua. Tuusulanväylän varren rakentaminen tulee toteuttaa Patolan metsän kohdalla kapeana, kiinnittäen huomiota viheryhteyteen Metsälän kautta Keskuspuistoon. Toivolanpuiston rinnemetsä Vantaanjokivarressa on luonnoltaan ja historialtaan arvokas alue maisemallisine kalliomäkineen. Alueen pohjoisosaa ehdotetaan kerrostalorakentamiseen, vaikka se soveltuu huonosti rakentamiseen topografian, varjoisuuden, heikkojen liikenneyhteyksien ja Kehä I:n läheisyyden vuoksi. Toivolanpuisto tulee säilyttää viheralueena. Itsenäisyydenpuisto joka rajautuu Vantaanjokeen, perustettiin vuonna 1992 Suomen 75-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi veistoksineen. Taidepuistoksi ehdotettu alue toimii Kuntoutussairaalan ulkoilualueena. Puistoon esitetään nyt tiivistä rakentamista. Seuran mielestä Mikkolantien varteen on mahdollista rakentaa, mutta varsinainen puistoalue tulee jättää asuinrakentamisen ulkopuolelle. Alue muodostaa Helsinkipuiston virkistyspalvelujen potentiaalisen reservialueen. Pirunkallion ja sen pohjoispuolisen lehtometsän pohjoisreunassa on erittäin vilkas ulkoilureitti. Alue toimii mm. päiväkotien ja koulujen lähiluontokohteena. Vaikka metsät on luokiteltu luonnoltaan arvokkaiksi, on näiden ar- Yleiskaavaluonnos Oulunkylän seudulla ja tärkeimmät Oulunkylä-Seuran esittämät muutoset: vihreät pikselit säilytettävä viheralueina (ehdotettu luonnoksessa rakentamiseen), siniselle toimitila-alueelle voidaan kaavoittaa nykyistä tehokkaampaa asumis- ja liikerakentamista. Lisäksi kaavassa osoitetut viheryhteydet on turvattava riittävän laajoina vokohteiden päälle esitetty laajaa rakentamista. Asutuksen lisäksi autotien vetäminen alueelle haittaisi vakavasti sen virkistyskäyttöä. Alueelle ei tule ohjata rakentamista. Veräjämäen metsä Pikkukosken uimarannan ja Koskelan välillä on Patolanpuiston ohella ainoa laaja metsäalue Oulunkylän seudulla. Se on myös suurin Helsinkipuistoon kuuluva metsäalue ja asukkaiden, lähikoulujen ja -päiväkotien lähivirkistysalue ja osa laajempaa jokivarren ulkoilualueketjua. Kallioiset metsäalueet on kaupungin inventoinneissa luokiteltu luonnoltaan ja maisemaltaan arvokkaiksi. Kaavaluonnos esittää ison kerrostaloalueen rakentamista kallioalueille Jokiniementien molemmin puolin sekä Lahdenväylän varteen. Oulunkylä-Seuran mielestä alueen yhtenäisyys tulee säilyttää ja ohjata rakentaminen muualle. Lahdenväylän varren rakentaminen bulevardisoinnin yhteydessä on sen sijaan perusteltua. Maunulanpuisto on osa Keskuspuistoa. Tiivistä rakentamista esitetään niin alueen itä- kuin länsilaidalle. Bulevardisoinnin yhteydessä rakentaminen Hämeenlinnanväylän varteen saattaa olla perusteltua, mutta seura pitää väylän Keskuspuistoon tunkeutuvaa leveää rakentamiskiilaa ylimitoitettuna, rakentaminen väylän varteen kapeana nauhanakin tuhoaa väylän varressa virtaavan Haaganpuron, jota Virtavesienhoi- toyhdistys on kunnostanut. Alueen itälaidalle Metsälään rajautuen ehdotetaan laajaa rakentamista lehtometsäalueelle, jolla on suuri arvo ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta. Rakentamista ei tule ohjata Maunulanpuiston itälaitaan. Metsälän puolella arvokas lehtometsärinne on myös säästettävä rakentamiselta. Myös liito-oravan ydinalueet ja levähdyspaikat velvoittavat kaupungilta suojelutoimia. Keskuspuiston rajauksessa tulee yleiskaavassa kunnioittaa valtuuston toivomuspontta vuonna 2002 ja kaupunkisuunnittelulautakunnan Keskuspuiston kehittämisperiaatteita vuonna 2006 seura muistuttaa. Ekologinen ja virkistyskäytön yhteys tulee säilyttää Keskuspuiston ja Helsinkipuiston välillä, niin ettei Tuusulantien bulevardi katkaise tätä yhteyttä Pirttipolunpuiston, Suursuon, Patolan ja Kustaankartanon kohdalla. Kaavaluonnos ei kunnioita Helsinkipuistoa Vantaanjoki ja sen varren metsä-, puisto- ja peltoalueet muodostavat ainutlaatuisen luonto- ja kulttuurikokonaisuuden kaupungissamme. Alueen arvo on tunnustettu, kun se liitettiin sen osaksi Helsinkipuistoa vuonna 2002. Kaupunki linjasi vuonna 2012, että alue säilytetään yhtenäisenä, kun hyväksyttiin Helsinkipuistolle yleissuunnitelma. Yleiskaavaluonnoksessa rakentaminen ulottuu aivan jokivarteen Pirunkalli- on ja Toivolanpuiston alueella, jossa Helsinkipuisto on kapeimmillaan. Lisäksi laajaa rakentamista ehdotetaan Veräjämäen metsään. Ehdotettu rakentaminen on selvästi ristiriidassa yleiskaavalinjauksen kanssa, eikä lisärakentamista tule sallia em. kolmella alueella. Itsenäisyydenpuisto ja Koskelan kalliot tulee sisällyttää Helsinkipuistoon. Koska Helsinkipuisto ei ole kaavaluonnoksessa saanut ansaitsemaansa huomiota, on sen elinvoimaisuuden asema kaavassa turvattava. Luontohelmet turvattava suojeluohjelmalla Oulunkylä-Seura näkee, ettei Helsingin luontohelmien turvaaminen ole saanut yleiskaavaluonnoksessa riittävää huomiota. Siihen tulee sisällyttää selvä suunnitelma aluevarauksineen luonnonsuojelualueverkoston parantamisesta kaupungissamme. Oulunkylän seudulla siihen tulisi sisällyttää kohteita ainakin Patolanmetsästä sekä Vantaanjokivarren metsistä Pirunkallion ja Veräjämäen alueella. Vielä voi ottaa kantaa Oulunkylä-Seuran kaavalausunto on kokonaisuudessaan Oulunkylän kotisivuilla (www.kaupunginosat. net/oulunkyla/kaava). Sieltä löytyvät ohjeet, kuinka kaavaehdotuksesta voi vielä jättää mielipiteensä, vaikka varsinainen lausuntoaika onkin ohi. Kaupunginvaltuusto käsittelee 6.5. yleiskaavaa lähetekeskustelussa. Sivuilla on myös kartta mm. uhanalaisista viheralueista EW 4 11.4.2015 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit Ogelin Reissumiestä juhlittiin Tapio Rautavaara 100 vuotta -juhlapäivää vietettiin Oulunkylässä Tapsan syntymäpäivänä 7.3. Juhlapäivä alkoi kirjastossa. Ohjelmaan oli poimittu katkelmia Tapsan elämästä ja tuotannosta. Oli satunäytelmää, Minna Rimpilän monologia, Leo Silolahden ja Jani Uhleniuksen esittämää musiikkia ja tyttären Leena Rautavaaran haastattelua. Juontajana toimi Eero Rantala. Monituntinen tilaisuus keräsi niin runsaan osanottajajoukon, että tuolit loppuivat. Sunnuntaina 8.3. oli Tapio Rautavaaran haudalla Malmin hautausmaalla lyhyt muistohetki ja tunti sen jälkeen Urheilumuseossa avattiin yleisölle Reissumies-näyttely, jolle kävelyretkille osallistuneet pääsivät maksutta. Kirjaston juhlan jälkeen Tapio Rautavaaran puistossa oli seppeleenlasku hänen patsaalleen ja sen jälkeen Illusion kävelyt, joista valittavana oli pidempi ja lyhyempi reitti.Antti Honkosen johdolla pitkää reittiä kuljettiin Malmin hautausmaalle Rautavaaran sukuhaudalle.Lyhyempi kävely oli Rautavaara-aiheinen kotikaupunkipolku Oulunkylässä vetäjinään Eero Rantala ja Pauli Saloranta. Kuvassa Tapio Rautavaaran tyttäret ja lapsenlapsia. MM-hopeaa Oulunkylään ESA EIROLA Oulunkyläläinen Janne Lappi on tuore mitalisti napattuaan kaksi kakkossijaa radio-ohjattavien sisätaitolennokkien maailmanmestaruuskilpailuissa Puolassa. Ei yhtä ilman kahta. Janne Lappi, 21, keräsi sisätaitolennokkien henkilökohtaisen hopean lisukkeeksi saman sortin mitalin myös joukkuekilpailusta. Maaliskuun puolen välin jälkeen Varsovan lähellä Pruszkowissa järjestetyissä MM-kisoissa voiton vei kohtalaisella marginaalilla itävaltalainen Gernot Bruckmann. Liettuan Donatas Pauzuolis oli kolmas. Kullan karkaaminen ei jäänyt suuremmin kismittämään Lappia. – Oikeastaan kisat menivät jopa yli odotusten, hän myhäilee. Kilpailussa oli ensin neljä kierrosta, jonka jälkeen 14 parasta pääsi kolmelle jatkokierrokselle. – Kaikki lajin parhaat paria lukuun ottamatta olivat paikalla. Noin 10 kilpailijalla oli realistiset mahdollisuudet voittoon. Laji on levinnyt Euroopan MM-hopeamitalisti Janne Lapin ultrakevyt kone kaartaa sulavasti yläilmoissa. Lappia (oik.) avustaa työpari, joka muistuttaa koneen seuraavasta liikkeestä. ulkopuolelle. USA ja Japanikin olivat edustettuina. Kisassa on tarkoitus lennättää konetta tarkan lentosarjan läpi. Tuomaristo antaa pisteitä liikkeiden onnistumisten mukaan. Joukkuemitalit jaetaan vertaamalla kunkin osallistujamaan kolmen kilpailijan tuloksia keskenään. Tässäkin kulta meni Itävaltaan, ennen Suomea. – Harjoittelun lisäksi teemme paljon yhteistyötä joukkueen kanssa. Kokoamme ja kehittelemme koneita. Tiimiltä saa tärkeitä vinkkejä lentosuorituksen hiomiseen, kuutisen vuotta lajin parissa toiminut Lappi kiittelee. Sähkövoimatekniikkaa opiskelevan Lapin kone on pääasiassa hänen itsensä suunnittelema. Sääntöjen mukaan koneessa pitää olla sähkömoottori, muuten sen työstämisessä ei ole rajoituksia. – Runkoon käytetään hiilikuitutikkuja, kehikon päälle laitetaan muovikalvot. Runko on yllättävän kestävä. Painoa reilun metrin mittaisella koneella on vain 55 grammaa. Nuorella lajilla ei ole vielä paljon näkyvyyttä, ja tukijoita on vaikea haalia. Lapin kone maksaa kaikkineen 500 euroa. Taloudelliset haasteet tulevat vastaan harjoitteluolosuhteissa. – Hallin pitää olla tarpeeksi iso. Toisaalta päällä oleva ilmastointi voi tuottaa häiritseviä virtauksia. Aina vapaita vuoroja ei ole saatavilla, Iittalassakin treenaamassa käynyt Lappi toteaa. Petri Kankkunen Oulunkylän VII aluefoorumi LUONTOILTA tiistaina 28.4.2015 klo 18.00 Alueen viheralueiden arvokas ja mielenkiintoinen luonto Vantaanjoenvarren Helsinkipuistosta ja Keskuspuistosta kansallinen kaupunkipuisto Luontoalueiden turvaaminen kaavoituksella Mukana luontoasiantuntijat kaupungin ympäristökeskuksesta ja Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin –ryhmästä. Tilaisuudessa mietitään myös, kuinka toimia alueen viheralueiden ja luontokohteiden puolesta sekä kuinka edistää kansallista kaupunkipuistoa Helsinkiin. Paikka: Oulunkylän Seurahuone, Larin Kyöstin tie 7 järjestää 11.4.2015 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit 5 6 11.4.2015 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit Senioripalvelut nostattivat keskustelua Ikäihmisten hyvinvointi ja pärjääminen huolestuttivat eduskuntavaaliehdokkaita vaalipaneelissa 19.3. Seurahuoneella. Poliittisissa valinnoissa huudeltiin eettisten päätösten perään. Maunulan ja Paloheinän demareiden vaalipaneelissa käytiin kirpakkaa keskustelua ja arvioitiin hallituksen toimintaa. Maunulan vaalipaneeli kriittisenä Maunulan Seudun Sosialidemokraattien ja Paloheinän Sos.dem. Työväenyhdistyksen järjestämässä vaa- lipaneelissa 9.3.Saunabaarissa panelistit saivat tehtäväkseen arvioida hallituksen toimintaa. Paneeli heit- 90 Anderson Nicholas 91 Biaudet Eva senior financial advisor 97 98 Charlotte ”Lotte” pol.mag., stipendieombud VTM, apuraha-asiamies 104 Keskinen Lotta 108 pol.mag., statssekreterare VTM, valtiosihteeri Grandén Ira 105 journalist, gruppordf. i stadsfullmäktige toimittaja, valtuustoryhmän pj. stadsfullmäktigeledamot, redaktör kaupunginvaltuutettu, toimittaja Dahlblom Christina 100 pol.mag., projektledare VTM, projektinvetäjä 107 Peltomaa Jufo (ob./sit.) Tcheng Emma pol. stud. valt.yo 111 Weckman Sebastian Ekman Johan informationschef, urban farsa tiedotuspäällikkö, urbaani faija assistent för riksdagsledamot kansanedustajan avustaja 96 Ellenberg Benjamin pol.stud., kommunikationskonsult valt.yo, viestintäkonsultti 102 Janzon Max pol.dr., gränsbev. överinspektör VTT, rajavart. ylitarkastaja 103 Jungner-Nordgren Anna informatör tiedottaja NÄRA DIG LÄHELLÄ SINUA sarjayrittäjä 110 Petri Kankkunen 95 101 Hertzberg Veronica företagare yrittäjä journalist, präst toimittaja, pastori 94 pol.mag., personalchef VTM, henkilöstöpäällikkö Hassan Ahmed Olkinuora Hilkka (ob./sit.) keen nostamisen 1200 euroon. Toisaalta hän suitsisi ylisuuria eläkkeitä lisäveroilla. Björn Månssonin (RKP) mielestä yksi ongelma on työn eettinen arvostus. Palkat alojen välillä ovat eriarvoisia ja se heijastuu suoraan eläkkeisiin. Vanhusten asuminen ja huolenpito kotihoitoineen nähtiin kuuluvan pääosin kunnille, joskin kolmas sektori niitä tukevana toimintana sai kannatusta. Jani Liukkonen (KD) muistutti ansiokkaan vapaaehtoistyön merkityksestä harmitellen sen tukemisen laiminlyömistä. Pyyhkeitä saivat kallishintaiset yksityiset palvelutalot. Niiden koettiin tuovan eriarvoisuutta. SDP:n Tom Sevander uskoi ulkoistamiskehityksen johtaneen ylipää- Ehrnrooth Cecilia företagare, ekon.dr., mamma yrittäjä, KTT, äiti 106 109 Storgård Päivi 93 99 ergoterapeut toimintaterapeutti Månsson Björn ekon.mag., karriärrådgivare KTM, uraohjaaja Rantala Marcus pol.mag., ministerspecialmedarbetare VTM, ministerin erityisavustaja Granberg-Haakana ministerspecialmedarbetare ministerin erityisavustaja 92 Borgarsdóttir Sandelin Silja diskrimineringsombudsman yhdenvertaisuusvaltuutettu Gayer Patrik täytyi kriittiseksi ja arviointien keskiarvoksi tuli 5+. Paneeliin oli saatu vaikuttava eduskuntavaaliehdokkaiden joukko. Mukana olivat Pentti Arajärvi (sd), Yrjö Hakanen (SKP), Rene Hursti (PS), Terhi Koulumies (kok), Maria Ohisalo (vihr.), Anna Vuorjoki (vas.) ja Markku Vuorinen (kesk.). Juontajana toimi ansiokkaasti lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila. Oulunkylän seurahuone jatkoi vaalipaneeliputkeaan toimimalla isäntänä torstaina 19.3 kolmannen kerran kevään aikana, tällä kertaa yhdeksälle ehdokkaalle. Puheenjohtajana toimii KaijaLeena Sinkko. Suurten ikäluokkien siirtyessä pikkuhiljaa eläkkeelle vanhushuollon menot ovat kasvaneet – ja kasvavat lähivuosina lisää. Moni on taloudellisesti tiukoilla. Sairauksia tulee iän myötä. Miten senioreita voisi tukea kireässä taloustilanteessa? Seppo Kanerva (PS) kritisoi hallituksen linjausta valtion eläkerahastojen korkojen käyttämisestä sen omaan budjettiin, eläkkeiden korottamisen sijaan. Yrjö Hakanen (SKP) näki kiireellisenä tarpeena takuueläk- tään siihen, että verorahoja siirtyy enemmän yrityksille. Näin harmaan talouden riski lisääntyy. Omaishoitoa arvostettiin, mutta sen koettiin samalla olevan raskasta ja sitovaa. Oulunkyläläinen Anna Vuorjoki (VAS) totesi, että kaikilla ei ole siihen mahdollisuuksia tai voimavaroja. Kokoomuksen Niina Suomalainen toivoi omaishoitajille parempia mahdollisuuksia lomapäiviin ja virkistäytymiseen. Toisaalta on hyvä muistaa eläkeikäisten olevan moninainen joukko erilaisine hyvin erilaisine tarpeineen. Heitä ei pidä ajatella taakkana. Vihreiden Jukka Relander näki pirteät seniorit voimavarana. Osa on mukana työelämässäkin. Keskustan Timo Laaninen korosti, että vanhusten osuuden kasvaminen väestöstä on osa hyvinvointiyhteiskunnan edesauttamaa menestystarinaa. HELSINGFORS – HELSINKI Riksdagsvalet/Eduskuntavaalit 19.4.2015 På förhand/Ennakkoon 8–14.4 Torstaina 19.2 Oulunkylän Seurahuoneella järjestettiin toinen kevään neljästä eduskuntavaalitentistä. Eduskuntavaaliehdokkaat esittivät näkemyksiään sekä työhön, että työllistämiseen liittyen. Valtiota ja kuntia työllisyyden pääasiallisena astinlautana käyttäisivät vasemmiston Ilpo Haaja, Yrjö Hakanen (SKP) ja Sinikka Vepsä (SDP). Björn Månsson (RKP) ja Tuomas Rantanen (vihr) asettuivat argumenteillaan välimaastoon hamuten ratkaisua moninaisemmasta paletista. Oppisopimuspaikkojen parempi esilletuonti sai kannatusta. Månsson, Hetemaj ja Vepsä huomauttivat niiden olevan hyvä väylä etenkin nuorille ja maahanmuuttajille, jotka haluavat konkreettisempaa työntekoa ja ovat vaarassa syrjäytyä. Samalla voisi saada ammatin. Peltokorpi halusi, että apuvälineiden käyttäjät nähdään selkeämmin potentiaalisena työvoimaresurssina. Rantasen sanoi työelämän koostuvan pienistä palasista. Ratkaisuksi hän ehdotti perustulomallia. Näin työ, tukien ja opiskelun yhdistäminen olisi helpompaa. Hakanen nosti esille samantyylisen perusturvapalkan, jossa hajanaisia tukia voitaisiin jakaa samassa paketissa. Haajan mukaan kuuden tunnin työpäivä parantaisi työllisyyttä ja noustaisi tuottavuutta. Teporan mielestä koulutuksen pitäisi antaa laaja osaamispohja, jonka kautta voisi päästä monenlaiseen työntekoon. Keto toivoi joustoja työmarkkinoille, kuten vapautta etätyöhön. Hänen mukaansa työvuorolistat ovat osalla aloista entispäivää. Petri Kankkunen Missä voi käydä äänestämässä? Eduskuntavaalien ennakkoäänestys on lehden ilmestyessä edelleen käynnissä. Helsingin vaalipiiristä valitaan näissä vaaleissa yksi ehdokas enemmän kuin neljä vuotta sitten eli 22 kansanedustajaa. Ennakkoon voi käydä äänestämässä missä tahansa ennakkoäänestyspaikassa. Täällä Pohjois-Helsingissä voi äänensä käydä antamassa Oulunkylän, Maunulan ja Paloheinän kirjas- tossa arkisin klo 10-18 ja viikonloppuna klo 10-15. Ennakkoäänestys päättyy tiistaina 14.4. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 19. huhtikuuta. Äänestyspaikat ovat avoinna kello 9-20. Äänioikeutetut ovat saaneet äänestyskortin, jossa kerrotaan äänestyspaikka ja äänestää saa vain ilmoituskorttiin merkityssä paikassa. Mikäli kortti on hävinnyt, oman äänestyspaikan saa selville soittamalla maist- raattiin virka-aikana tai oikeusministeriön maksuttomaan palvelunumeroon 0800 9 4770. Vaalihuoneistot sulkeutuvat kello kahdeksan illalla. Mikäli tuolloin on jonoa, saavat kaikki siihen mennessä paikalle saapuneet vielä äänestää. Äänestyspaikalla on oltava mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus, esimerkiksi sirullinen henkilökortti, ajokortti tai passi. Vaalipaneelit jatkuivat viime hetkiin asti Seurahuoneella järjestettiin vaalien alla kaikkiaan viisi vaalipaneelia. Tavoitteena on ollut esitellä ehdokkaita ja aktivoida äänestäjiä vaaliuurnille. Viimeinen paneeleista järjestettiin torstaina 9.4. eli vain kaksi päivää ennen tämän lehden ilmestymistä. Paneeliin oli ilmoittautunut taas edustava joukko ehdokkaita. Pertti Salolaisella (kok) on pitkä valtiomiesura. Hän nousi ensimmäisen kerran eduskuntaan 1970. Viimeksi hän toimi mm. eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Luontoasiat ovat lähellä Salolaisen sydäntä. Itä-Pakilalainen Sara Paavolainen (sd) aktivoitui politiikkaan Käpytikkayhdistyksen jäsenenä, joka rakensi kodin kehitysvammaisille Arabiarantaan viisi vuotta sitten. Sara on toisen kauden kaupunginvaltuutettu ja valtuuston vpj. Hän on myös Pakilan seurakuntaneuvoston jäsen. Sara haluaa vahvistaa julkista päivähoitoa, vanhuspalveluita ja lastensuojelun varhaisen tuen työtä. Leena Pakkasella (kesk.) on pitkä ura toimittajana, tuottajana, toimituspäällikkönä ja johtajana. Hän keskittyy vaaliteemassaan iäk- käisiin ihmisiin . Roihuvuorelainen Tuomas Rantanen (vihr) on kokenut kaupunkipäättäjä ja ammatiltaan media kustantaja. Tuomas kertoo olevansa vuokra-asuntojen ja perustulon kannattaja Toimintaterapeuttina nuorisopsykiatriassa työskentelevän Ira Grandenin (rkp) mielestä miesten ja naisten tasa-arvoa pitää kehittää työelämässä. Sami ''Frank'' Muttilainen (vas) on äänessä lähiöiden, nuorten ja kulttuurin puolesta. Sitoutumattomana Vasemmistoliiton ehdokkaana hän lupaa tehdä politiikkaa asiat edellä. VANKKAA OSAAMISTA EDUSKUNTAAN Helsingin kaupunginvaltuutettu, sosiaali- ja terveyslautakunnan varapuheenjohtaja SEIJA MUURINEN Terveystieteiden tohtori, dosentti, sairaanhoitajadiakonissa • Olen terveys- ja sosiaalipalvelujen vahva osaaja, ja omaan monipuolisen käytännön työkokemuksen • Puolustan erityisesti iäkkäiden ja lapsiperheiden palveluja • Perheyritystaustani kautta ymmärrän vastuullisen talouspolitiikan tärkeyden. 54 Suosittelevat muun muassa: Professori Sirpa Asko-Seljavaara ja ekonomisti Hannele Luukkainen www.seijamuurinen.net Maksan ilmoituksen itse MARKKU VUORINEN SYDÄMELLÄ JA ROHKEUDELLA EDUSKUNTAAN 2015 HELSINKI PIA HONKANEN 117 Mediapastori Varavaltuutettu Sosiaali-ja terveyslautakunnan jäsen ROHKEASTI JA RAKENTAVASTI — ARVOISTA TINKIMÄTTÄ www.markkuvuorinen.fi [email protected] 23 Maksaja tukiryhmä Outi Mononen on SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja ja kristillisdemokraattien ehdokas Jaakob Happonen pyöräilyä harrastava TV-tuottaja. Mukaan oli ilmoittautunut myös perussuomalaisten edustaja, mutta tätä kirjoitettaessa hänen nimensä ei vielä ollut tiedossa. Vaalipaneeli pidettiin vain kaksi päivää ennen lehden ilmestymistä ja tuolloin lehti oli jo painettu. Parturi-kampaaja, yrittäjä Sitoutumaton, Maunula ELÄKÖÖN PERUSKOULU! OUTI MONONEN Erityisopettaja, Veräjälaakso Ilmoituksen maksaa SKP:n Maunula-Pakilan osasto Työasiat puhuttivat Seurahuoneella Paneeliin tuli mukanaan yhdeksän kansanedustajaehdokasta. Keskustelun teemaksi valittiin työ, työikäisten palvelut ja työttömyys. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi aluetyöntekijä Katri Laaksonen. Tiukimmat keskustelut käytiin klassisen vasemmisto-oikeisto-linjaston tapaan yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Työttömyyden lankavyyhdin purkamista yrityksien tukemisen kautta painottivat äänekkäimmin Jarmo Keto (PS), Tuulikki Tepora (KD), kokoomuksen Fatbardhe Hetemaj ja istuva kansanedustaja Terhi Peltokorpi (kesk). 7 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit 11.4.2015 126 TYÖTÄ, RAUHAA, PERUSTURVAA Suomen kommunistinen puolue ja sitoutumattomat 112-133. www.skp.fi reilua valtaa, reiluja palveluja 45 Helsinki ANNA VUORJOKI KAUPUNGINVALTUUTETTU KOULUPSYKOLOGI WWW.ANNAVUORJOKI.FI Erwin Woitsch Oulunkylä-Seuran puheenjohtaja 8 11.4.2015 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit Pohjoinen suurpiiri tilastoissa Pohjois-Helsinki on ennen muuta asuinaluetta ja toimitilojen osuus rakennuskannasta on melko pieni. Helsingin Tietokeskus Väestökehitys asukasluku 2014 piiri 8523 Maunula Oulunkylä 14042 Länsi-Pakila 6874 Paloh.-Torpparinm. 8678 Itä-Pakila 3680 Pohjoinen suurpiiri 41797 Käpylä-Arabianranta 23719 julkaisi helmikuussa tilastoselvityksen Helsinki alueittain 2014. Siinä kaupunkia esitellään tiiviinä tietopakettina. Kirja julkaistaan verkossa joka vuosi ja painettuna noin joka toinen vuosi. Uusi julkaisu löytyy kokonaisuudessaan verkosta Tietokeskuksen sivuilta www.hel.fi/hel2/ tietokeskus/julkaisut Väestökehitys Pohjoisen suurpiirin väki- Maunulassa vuokra-asuntojen ja erityisesti ARAasuntojen määrä on Oulunkylää suurempi ja se heijastuu alueen sosiaaliseen rakenteeseen. Pientalovaltaiset alueet asukasluku Muutos ovat kaikis2024 % sa kaupun 9674 14 ginosissa samanta14702 5 paisia. Pa 6820 -1 loheinä 9171 7 Torpparinmäki on 3673 -0 rakennus44047 5 kannaltaan 25692 8 uudempaa määrän ennustetaan kasvavan tulevan vuosikymmenen aikana. Länsi- ja ItäPakilan asukasmäärä vähenee. Maunulan väkimäärä kasvaa, onhan siellä usei- ta uusia asemakaavoja, jotka varmistavat väestön kasvun. Käpylä-Arabianranta-alueella asukasluvun kasvun takaa usea uusi rakentamisalue. Erikokoiset asunnot Pohjois-Helsingin asuntokannassa on pientalovaltaisia alueita ja toisaalta kerrostaloalueita kuten Maunula ja Oulunkylä. Asumisväljyys on Maunulassa ja Oulunkylässä sama, mutta OULUNKYLÄN APTEEKISSA Terveysmittauksia ja neuvontaa 20.4.2015 klo 10-17 • Verensokeri MUISTA! 2 tuntia syömättä ennen mittausta • Hemoglobiini • Kolesteroli Mittaukset ovat maksullisia. Oulunkylän apteekki, puh. 09-756 2990 AVOINNA: Ma-To 8.30-19.00 • Pe 8.30-18.00 • La 9.00-15.00 TERVETULOA! Yhteistyössä Terveys- ja sairaanhoitopalvelu Violan kanssa ja siellä enemmän ARAvuokra-asuntoja. Se nostaa tilastossa alueen lapsilukua ja asuntojen keskikokoa. Käpylä-Arabianranta poikkeaa täysin muista kaupunginosista. Siellä pientaloja on hyvin vähän ja vuokra-asuntovaltoja lähes yhtä paljon kuin Maunulassa. Käpylä-Arabianrannassa on eniten pieniä asuntoja ja vähiten isoja. Pieniä asuntoja on paljon myös Maunulassa. Suuria asuntoja on eniten Paloheinä-Torpparinmäessä, jonne on tullut paljon uusia suurehkoja pientaloja. Asukkaiden tilanne Asukkaiden sosiaalinen tilanne piiri perusasteen koulutus, % tulot/ as. 100 e myös väestön alkuperä ja ikärakenne: kerrostalovaltaisilla alueilla on enemmän ulkomaalaistaustaisia ja vanhempia ikäluokkia. Tästä poikkeuksena Länsi-Pakila, jossa senioreja on enemmän kuin keskimäärin. Tilanne johtuu ilmeisesti siitä, että suurehko vanhainkoti sijaitsee alueella. Käpylä-Arabianrannassa koulutustaso on korkea ja työttömyysaste ja toimeentulotuen saajien osuus melko alhainen vuokra-asuntovaltaiseksi alueeksi. Tämä alue on työikäisvaltainen. Helsinki alueittain -julkaisussa väkiluvusta kertovat tiedot ovat vuoden toimeen-tulo2014 lopusta, useimtuen saajat, % mat muut tiedot 14,3 ovat vuotta vanhem9,3 pia. Pohjoisen suurpiirin lisäksi ohei3,9 sessa jutussa on tar2,9 kasteltu myös Keskiseen suurpiiriin kuu5,0 luvaa Vanhankau7,4 pungin peruspiiriä ja käytetty siitä nimeä 6,9 Käpylä-Arabianranta. Asukkaiden sosiaalinen tilanne riippuu asuntokannasta: pientalovaltaisilla alueilla voidaan paremmin kaikilla indikaattoreilla tarkastellen. Suurin ero kerrostalovaltaisiin alueisiin on toimeentulotuen saajien osuudessa. Oulunkylä on tilastossa usein melko lähellä pientalovaltaisten alueiden tilannetta. ItäPakila poikkeaa kahdesta muusta pientaloalueesta eniten koulutusasteen osalta, siellä on melko paljon vain perusasteen koulutuksen saaneita. Asuntokannassa näkyy työttömyysaste % Maunula 36,9 23,7 12,5 Oulunkylä 27,4 27,8 8,7 Länsi-Pakila 22,5 36,2 5,9 Paloh.Torpparinm. 22,7 32,8 5,6 Itä-Pakila 25,8 35,2 6,6 Pohjoinen suurpiiri 27,6 30,1 8,2 KäpyläArabianr. 25,3 24,9 8,8 AS Pohjois-Helsingin kaavatilanne huhtikuussa Helsingin kaupunkisuunnittelun seuraamiseksi on avattu uusi palvelu – Suunnitelmavahti. Suunnitelmavahti lähettää sähköpostiin ilmoituksen, kun nähtäville tulee kaavoja tai liikennesuunnitelmia, joista voi kertoa mielipiteensä tai jättää muistutuksen. Maksuttoman palvelun voi tilata osoitteessa hel.fi/suunnitelmavahti. Palvelu on vielä testausvaiheessa, ja käyttäjiltä kerätään palautetta sen kehittämiseksi. Yleiskaavaluonnos Kirppis Mäkitorppa Mäkitorpantie 30 040 630 3144 Avoinna Ti–Pe 10–18 La–Su 10–16 Kirjanpitopalvelua Oulunkylässä pienille yrityksille www.mikrotilit.fi p. 040 733 68 69 Kaavaa esiteltiin edellisessä lehdessämme. Radikaalisuutensa takia se on herättänyt paljon keskustelua. Kaupungin sisäiset lausunnot olivat yleensä varovaisen puoltavia, mutta monet muut lausunnot kriittisiä. Seuraava kaavavaihe tullee julkisuuteen vuoden lopulla, ellei radikaalisuus aiheuta ylimääräisiä selvitysvaiheita. Käpylän kaavat Kaupunkisuunnitteluviraston tarkistettu ehdo- Koskelan sairaalan alueesta suunnittelukuva . tus Käpylänkuja 5 (entinen postin rakennus) asemakaavasta on alistettu kaupunginhallitukselle. Kaavaalueeseen liittyy maankäyttö-sopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä. Metsälän kaavat Asemakaavaa muutetaan Krämertintien ja Niittyläntien kulmatontilla osoitteessa Krämertintie 2. Tontil- la on kaksikerroksinen punatiilinen toimistorakennus. Se on jäämässä tyhjilleen, koska toimistokäytölle ei enää ole tarvetta. Omistajan tarkoituksena on säilyttää nykyinen hyväkuntoinen rakennus, koska se runkosyvyydeltään soveltuu hyvin asuintaloksi. Tavoitteena on, että kaavaehdotus on kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsiteltävänä keväällä 2016. Oulunkylän kaavat Jokerin muuttaminen raiteille vaatii asemakaavan muutoksen. Samassa yhteydessä pyritään saamaan lisää asuintalotontteja Käskynhaltijantien varteen. Viraston info oli Seurahuoneella, ja sen yhteenveto löytyy kaupungin sivuilta ”jokerimessut”. Veräjämäen suojelukaava pyritään saamaan ehdotusvaiheeseen kesään mennessä. 9 Oulunkyläinen • Pohjoiset esikaupungit 11.4.2015 Poliitikoilla eriäviä kantoja viheralueista Helsingin yleiskaavaluonnoksen käsittely on siirtynyt uuteen vaiheeseen, kun viranomaiset ja kaupungin lautakunnat ovat antaneet lausuntonsa helmi-maaliskuun aikana yleiskaavasta Lausuntojen ja kaupunkilaisten antamien mielipiteiden pohjalta kaupunginsuunnitteluvirasto ja poliitikot muovaavat ehdotuksen tämän vuoden aikana. Huoli viheralueiden kaavoittamisesta rakentamiseen on viranomaisten ja asukkaiden lausunnoissa noussut selvästi esille. Asiaan ovat kiinnittäneet huomiota mm. kau- pungin ympäristölautakunta, Uudenmaan ympäristökeskus ja Uudenmaan maakuntaliitto. Kaupunginsuunnittelulautakunta on tärkeässä asemassa kaavaa työstettäessä, joten Oulunkyläinen-lehti pyysi lautakunnan poliitikkoja kertomaan kantojaan viheralueista yleiskaavassa. Saimme määräaikaan mennessä vastaukset Ko- ” Vihersormia ei tule katkaista. Jape Lovén, sd, lautakunnan jäsen 1. Lähiviheralueet ovat tärkeä osa Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Yleiskaavaluonnoksessa täytyy muistaa, että pikselit kertovat pääasiallisen käyttötarkoituksen ja että vierekkäiset pikselit “keskustelevat” keskenään. Eli ruskea pikseli voi pitää sisällään vihreää. Esim. kantakaupungissa ei puistoja olla poistamassa, vaikka ei siellä vihreää näy. 2. Tässä on pitkälti kysymys samasta asiasta kuin ensimmäisessä kysymyksessä selitin. Vihersormia ei tule katkaista. 3. Keskuspuisto, Helsinkipuisto, Sipoonkorpi ynnä monet muut. Tarvitsemme viheralueemme ympäri Helsinkiä, mutta en näe erityistä tarvetta nimenomaan kansalliselle kaupunkipuistolle. koomuksen, Vihreiden ja Sosiaalidemokraattien edustajilta. Puolueiden ja lautakuntalaisten välillä on selvästi erilaisia mielipiteitä, joten asian käsittely lautakunnassa ja valtuustossa ei liene aivan läpihuutojuttu. Kaupunginvaltuustossa yleiskaavasta käydään lähetekeskustelu toukokuussa, ilmeisesti 6.5. Yleiskaavaluonnoksesta voi edelleen jättää mielipiteitä kaupungin kirjaamolle. Nyt on erityisen suotuisa aika kertoa mielipiteensä yleiskaavaan tarvittavista muutoksista poliitikoille valtuustossa ja kaupunginsuunnittelulautakunnassa. Ohjeet löytyvät osoitteesta www.kaupunginosat.net/ oulunkyla/kaava. Kysymykset: 1. Yleiskaavaluonnoksessa Oulunkylän seudun lähiviheralueita uhkaa rakentaminen. Mitä vastaatte huolestuneille kaupunkilaisille? Mikä on ryhmänne kanta lähiviheralueiden säilyttämisestä kaavoituksessa? 2. Vantaanjokivarsi osana Helsinkipuistoa on yksi Helsingin viheralueverkoston vihersormista. Yleiskaavaluonnoksen mukainen rakentaminen katkaisee Helsinkipuiston. Tuleeko Helsinkipuisto rajata rakentamisen ulkopuolelle kaavoituksessa? 3. Suomeen on perustettu seitsemän kansallista kaupunkipuistoa kulttuuri- ja viherympäristöä suojelemaan, mm. Turkuun ja Kotkaan. Tarvitaanko Helsinkiin kansallinen kaupunkipuisto? ” ” Mielestäni ei tarvita kansallista kansallispuistoa. Kaupunkiluonto ja lähiviheralueet on mahdollista säilyttää samalla, kun Helsinkiin tulee uusia asukkaita. Risto Rautava, kok, lautakunnan pj. 1. Lähipuistoja koskevat ratkaisut tehdään asemakaavoituksessa. Tiivistämisen myötä lähimetsät muuttuvat paikoin osin rakentamisalueiksi ja osin puistoiksi, mutta kaikkia nykyisiä viheralueita ei rakenneta. Asemakaavat turvaavat riittävät puistot. Yleiskaavan tavoitteena on helposti saavutettava virkistysverkosto: Eli tämä tarkoittaa vihersormien säilyttämistä, kaupunginosapuistoja ja toimivia viheryhteyksiä. Ja myös asemakaavoitus-vaiheessa on asukkailla mahdollista vaikuttaa. 2. Yleiskaavan tavoitteena on Helsinkipuiston jatkuvuuden turvaaminen ja rakentamisen sovittaminen sen kokonaisuuteen. Edel- leen vihersormet säilyvät. Joissakin tapauksissa yleiskaavaluonnoksen mukainen rakentaminen saattaa kaventaa Helsinkipuiston aluetta. Toisaalta jossain toisissa paikoissa puiston alue laajenee (esimerkiksi Vallisaari ja Kuninkaansaari) 3. Helsinki on päättänyt kehittää ja turvata Helsinkipuiston kaavoituksen keinoin, eikä ole lähdetty maankäyttö- ja rakennuslain 68 § mukaisen kansallisen kaupunkipuiston perustamiseen, josta viime kädessä päättää kunnan hakemuksesta asianomainen ministeriö. Olemme halunneet pitää päätösvallan omissa käsissämme. Eli mielestäni ei tarvita kansallista kansallispuistoa. Elina Moisio. vihr., lautakunnan jäsen 1. Vihreiden mielestä Helsingin luonto-, virkistys- ja metsäalueet tulee säilyttää yleiskaavaa tehtäessä. Ainutlaatuinen kaupunkiluonto ja lähiviheralueet on mahdollista säilyttää samalla, kun Helsinkiin tulee uusia asukkaita ja asumista tiivistetään. Muuttamalla sisääntulomoottoritiet kaduiksi eli bulevardisoimalla on mahdollista asuttaa iso osa uusista asukkaista, lopuille löydetään koti tiivistämällä ja rakentamalla tehokkaasti. 2. Yleiskaavan yhteydessä on tarkoitus perustaa metsäinen suojeluverkosto. Lisäksi vihreiden vaatimuk- sesta lautakunta on pyytänyt valmistelemaan seuraavaan ehdotukseen luonnon suojelua koskevan, oman kaavamerkinnän. Esimerkiksi Oulunkylän alueella rakentaisin enemmin teollisuusalueelle asumista ja yritystoimintaa sekoittavaa, tiivistä rakentamista, kuin puistoon tai metsiin. 3. Helsingin kaupungin pitäisi hakea Keskuspuiston ja Helsinkipuiston yhdistämistä kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Kansallinen kaupunkipuisto turvaisi alueiden säilymisen virkistyksessä ja arvokkaana luontokohteena. Lukijapostia Itsenäisyyden puistoa ei saa tuhota Yleiskaavan tähänastisessa valmistelussa on nähtävästi kokonaan sivuutettu Helsingin kaupungin itsensä v. 1992 Vantaanjoen ja Käskynhaltijantien luoteiseen kainaloon perustama Itsenäisyyden puisto. Sen päälle suunnitellaan asuntoja ja työpaikkoja 20 000 kerrosneliömetrin verran yleiskaavaluonnoksen merkintöjen mukaan suunnilleen vastaavalla tiheydellä kuin Katajanokalla nyt on. Kampin Laiturilla 26.1. pidetyssä yleiskaavainfossa ilmeni, että puiston nimi perusteineen ei edes ollut tiedossa yleiskaavaosaston johdossa eikä avainhenkilöstön keskuudessa. Tämä herättää vakavan kysymyksen tiedonkulusta kaupungin organisaatiossa. Puisto vihittiin juhlallisesti kesäkuussa 1992 Suo- men itsenäisyyden 75. juhlavuoden kunniaksi. Vantaanjoen laaksossa pääosin loivalla länsirinteellä sijaitsevassa puistossa on pylväs. Sen lähellä on pitkä rivi lipputangonjalustoja juhlatilaisuuksia varten. Kauniisti jokilaaksoon avautuvan puiston suppeaa istutusosaa on viime vuosina kohennettu onnistuneesti. Puistoon kuuluu myös kallioinen ja metsän peittämä mäki, jossa liikkuu monia villieläimiä lumikoista ja kärpistä kauriisiin ja peuroihin. Myös valkohäntäpeuroja liikkuu puistossa. Jäljistä päätellen kaikki nämä osaavat kulkea mm. Vantaanjoen ylittävän Kehä I:n sillan alitse jokirannan ulkoilutietä pitkin eivätkä häiritse ajoneuvoliikennettä. Vantaanjoen läntisen rannan pääosin kapea puis- Kaikki hammas- ja hygienistipalvelut, myös särkyaikoina Hammas ogeli Metsäkauriita itsenäisyyden puistossa toketju ulottuu nykyisin pohjoisen avarilta alueilta Vanhankaupungin vanhalle vesilaitokselle asti. Sen säilyttäminen yleiskaavassa olisi erittäin arvokasta. Jos maamme itsenäisyydelle nimetty puisto päätettäisiin juuri itsenäisyyden satavuotisuuden kyn- nyksellä hävittää kaavoituksella, se osoittaisi kaupungilta vähintäänkin huonoa makua. Lisäksi puiston tuhoaminen epäilemättä tulkittaisiin joissakin piireissä huonoksi enteeksi. Esa ja Tuulikki Tommila Töllinmäestä www.ogelinhammas.fi Oulunkylän liikekeskus, 2. kerros Kylänvanhimmantie 29 A, 00640 Helsinki Puh. (09) 720 6200 Ilmoita. Soita 040 7280505
© Copyright 2024