1. No category

RAKENTAMISTAPAOHJE
asemakaava nro 8432
V (AMURI)
koskee tontteja nro 70-2, 11, 12 ja 13
YLA: 18.3.2014
Anna Hyyppä 19.12.2013, tark. 3.3.2014
TA M P E R E E N K A U P U N K I
PERUSTIEDOT
Rakentamistapaohjeen käyttö
Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan päätöksenteon ja kaavojen vaikutustenarviointien työkaluna sekä toteuttamistapojen ohjeena suunnittelijoille ja rakentajille. Rakentamistapaohjetta tulkitsee rakennusvalvonta. Ohjeita
asemakaavamerkinnöistä, määräyksistä ja niiden tulkinnasta on esitetty oppaassa:
YM; asemakaavamerkinnät ja määräykset; 2003.
Suunnittelualueen ominaispiirteet
Suunnittelualue sijaitsee Amurin kaupunginosassa Tampereen ydinkeskustan länsipuolella. Alue rajautuu Hämeenpuistoon, Satakunnankatuun, Mustanlahdenkatuun ja Puutarhakatuun sekä viereisiin 1930- ja 50-luvuilla rakennettuihin Puistolinnan ja Puisto-Emmauksen asuinkerrostalotontteihin. Korttelin eteläpuolella sijaitsee pääkirjasto Metso (Raili ja Reima Pietilä 1986) ja pohjoispuolella Amurinlinnan
kortteli (Erik Bryggman 1950–54). Länsipuolella on Amurin asuin- ja liikekortteleita
1960-luvulta. Suunnittelualue kuuluu itäosaltaan Hämeenpuiston valtakunnallisesti
merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (RKY).
Paikannuskartta.
Tekijät, karttaoikeudet, tekijänoikeusmerkinnät
Laatija: Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, Anna Hyyppä
Rakennusvalvonnan vastuuhenkilö: Lupa-arkkitehti Titta Tamminen
Karttaoikeudet ja kuvat: Tampereen kaupunki
Viitesuunnitelmat: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, Arkkitehtitoimisto
Kaihari & Kaihari Ky, Ennu Oy
Rakentamistapaohjeen tarkoitus ja oikeusvaikutteisuus
Rakentamistapaohjeen tarkoitus on tarpeellisiksi arvioiduissa kohteissa antaa toteuttamista ohjaavia konkreettisia ohjeita ja suosituksia. Ohjeiden tulee tukea ja
täsmentää asemakaavan ja siihen liittyvien kaavamääräysten sisältöä ja antaa
niille lisäarvoa. Rakentamistapaohjeiden periaatteita noudattava rakentaminen
nopeuttaa ja helpottaa rakennuslupien myöntämistä. Rakentamistapaohje on asemakaavan liiteasiakirja, joka esittää hyväksyttävän rakentamistavan.
Kaavamuutoksen kohteena ovat korttelin nro 70 tontit nro 1, 2 ja 10. Umpikorttelin
tontit ovat rakentuneet 1960–70-luvulla. Mustanlahdenkadun ja Hämeenpuiston
varrella sijaitsevat asuinkerrostalot ovat 7–8-kerroksisia, ja Satakunnan- ja Puutarhakadun puoleisissa kulmissa on matalat liiketilasiivet.
Asemakaavamuutoksen tavoitteet
Kolmen tontin yhteisen asemakaavamuutoksen tavoitteena on täydentää korttelia
korottamalla nykyisiä rakennuksia ja rakentamalla korttelin kulmiin uudisrakennukset. Samalla kohennetaan korttelin sisäpihaa.
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET
TA M P E R E E N K A U P U N K I
KORTTELITASO
Arkkitehtuurin lähtökohdat
Keskustan umpikorttelien ja Amurin avointen korttelien liitoskohdassa sijaitseva
kortteli on vaativa täydennysrakentamiskohde. Ympäröivä rakennuskanta on iältään, tyyliltään ja käyttötarkoitukseltaan vaihtelevaa.
Itäpuolella on Hämeenpuiston valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY). Hämeenpuisto on myös kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila,
jolla on keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa. Korttelin tämän
reunan täydentäminen vaatii erityistä huolellisuutta ja korkeaa laatutasoa.
Eteläpuolella aukeaa pääkirjasto Metson ja Pyynikin kirkkopuiston kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittävä avoin kaupunkitila. Avoimen tilan reunalle
ja matalan kirjastorakennuksen viereen sijoittuvat täydennyskohteet näkyvät kauas, joten ne vaativat tavallista huolellisempaa suunnittelua.
Pohjoispuolinen leveä Satakunnankatu puolestaan muodostaa kaupunkikuvallisesti merkittävä katutilan, jolla on keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa.
Kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti
merkittävä aukio tai avoimen kaupunkitilan
reuna.
Kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on
keskeinen merkitys keskusta-alueen kaupunkirakenteessa.
Kaupunkikuvallisesti merkittävä katutila, jolla on
keskeinen merkitys kaupunginosan kaupunkirakenteessa.
Rakennustaiteellisesti merkittävä ja yhtenäinen
avoimen tai puoliavoimen korttelityypin
aluekokonaisuus.
Kartta merkittävistä kaupunkitiloista suunnittelualueen lähiympäristössä.
(Kuva: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y)
Korttelin arkkitehtuuri ja kattomaailma eivät nykyisellään muodosta yhtenäistä kokonaisuutta. Kaava-alueen yksittäisillä rakennuksilla ei ole todettu olevan erityistä
arkkitehtonista tai historiallista arvoa.
Vasemmalla Hämeenpuiston ja oikealla Metson viereisten kerrostalojen kattokerrosten
näkyvyys viereisille kaduille.
(Kuva: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y)
TA M P E R E E N K A U P U N K I
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET
Korttelitason perusratkaisut
Korttelia täydennetään kolmella periaatteella.
1)
Ullakko muutetaan asuinkäyttöön purkamalla nykyiset ullakkorakenteet ja
korottamalla rakennuksen kattolinjaa (tontti nro 11). Ullakkokerroksesta muodostuu varsinainen kerros.
2)
Nykyiset ullakot laajennetaan asuinkäyttöön ja rakennuksia korotetaan kerroksella (tontit nro 2 ja 13). Rakennuksiin muodostuu kaksi uutta kerrosta. Tontilla
nro 13 ylin kerros on parvimainen.
3)
Satakunnankadun ja Puutarhakadun varren matalat liikerakennukset puretaan
(tontit nro 11 ja 12). Tilalle rakennetaan uudet kahdeksankerroksiset asuinkerrostalot.
1)
Tontti nro 11
2)
Korttelin alimpiin kerroksiin sijoittuu edelleen liiketilaa.
Pysäköinti
Korttelin pysäköinti on sijoitettava pääosin maanalaisiin pysäköintihalleihin sekä
tonttien Mustanlahdenkadun puoleisiin osiin. Pysäköintiä on mahdollista järjestää
myös 300 m:n etäisyydellä olevassa pysäköintilaitoksessa. Korttelin sisäpihoilla
pysäköinti on sallittua ainoastaan tontilla nro 2.
Tonttien nro 11, 12 ja 13 pysäköintiä voidaan osoittaa myös tontille nro 2 tonttien
välisillä sopimuksilla.
Tontti nro 2
Tontti nro 13
Tontti nro 13
Tontti nro 12
3)
Tonttiliittymät suositellaan osoitettavaksi ensisijaisesti Mustanlahdenkadulta. Liikennetarkastelun (Pöyry 25.4.2013) mukaan tontin nro 12 pysäköintihallin ramppiliittymä on kuitenkin mahdollista sijoittaa myös Satakunnankadulle.
Korttelin täydentämisperiaatteet. Vanha rakenne on merkitty leikkauskuviin punaisella.
TA M P E R E E N K A U P U N K I
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET
PIHA-ALUEET
Pihojen luonne
Jätehuolto
Kun kortteliin osoitetaan merkittävästi lisää asumista, tulee pihan ja oleskelualueiden laadun ja määrän vastata uutta tilannetta. Nykyiset asfaltoidut pihat jäsennetään istutuksin ja niiltä osoitetaan paikat oleskelulle, lasten leikkialueelle, tomutukselle ja pyöräpysäköinnille.
Korttelin jätehuollossa suositaan tonttien yhteisiä ratkaisuja.
Umpikorttelin rakennukset muodostavat kortteliin rauhallisen sisäpihan, josta tavoitellaan autoilta vapaata vyöhykettä. Mustanlahdenkadun puolella on julkisempi
piha-alue, jonne voidaan osoittaa myös pysäköintiä.
Kulkuväylät
Korttelin sisäpihalla suositellaan uusien sisäisten kulkureittien avaamista tontilta
toiselle mahdollisuuksien mukaan. Tällöin korttelin isoa pihaa voidaan parhaiten
hyödyntää asukkaiden oleskeluun.
Pihojen liittyminen ympäristöön
Tontit on rajattava Mustanlahdenkadun katualueesta laadukkailla aitarakenteilla,
pintamateriaaleilla, kasvillisuudella tai muilla keinoin.
Tontin nro 11 edusta Satakunnankadun ja Puutarhakadun kulmassa jäsennetään
kaupunkimaiseksi ja laadukkaaksi piha-alueeksi. Pysäköintipaikat rajataan tilallisesti ja visuaalisesti katutilasta.
Istutetut alueet
Mustanlahdenkadun
varressa
Tontin nro 13 uudet kulkuväylät Puutarhakadun ja Mustanlahdenkadun kulmauksessa tulee toteuttaa laadukkaasti ja turvallisesti Puutarhakadun kevyen liikenteen
väylä huomioiden.
Kansipihat
Aidat, tukimuurit ja portit
Pysäköinti
Tonttien korkeuserojen vaatimat aidat suunnitellaan osaksi rakennusten ja pihojen
muodostamaa kokonaisuutta.
Kaupunkimainen
piha-aukio
Kasvillisuus ja istutukset
Sisäpihalle tuodaan vehreää, kansipihan rakenteiden mahdollistamaa kasvillisuutta. Tontin nro 12 pysäköintihallin ja pihan suunnittelussa tulee huomioida kasvillisuuden pihakannelle tuottama kuorma, jotta kansirakenteet voidaan mitoittaa oikein ja kasveille saadaan hyvät kasvuolosuhteet.
Mustanlahdenkadun puolella maanvarainen piha mahdollistaa monipuolisempien
istutusten käytön.
Periaatekaavio korttelin pihajärjestelyistä.
TA M P E R E E N K A U P U N K I
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET
RAKENNUSTEN PERUSRATKAISUT
Arkkitehtuuri ja tyyli
Tavoitteena on sovittaa täydennysrakentaminen viereisiin Hämeenpuiston ja pääkirjasto Metson arvoalueisiin. Hämeenpuiston ja Puutarhakadun katusivuilla pyritään eheyttämään kaupunkikuvaa, joten julkisivuissa suositaan hillittyä ja ajatonta
arkkitehtuuria.
Hämeenpuistoon rajoittuva korottaminen tulee toteuttaa vähäeleisenä ja ympäröivään rakennuskantaan sopeutuvana. Ylin kerros tulee toteuttaa sisäänvedettynä.
Puutarhakadun suuntaisen uudisrakennuksen rakennustaiteelliset yksityiskohdat
on sovitettava naapuritontilla nro 70-5 sijaitsevaan Puistolinnan rakennukseen.
Kattomuodon tulee jatkaa Puistolinnan pelkistettyä ilmettä, eikä rakennuksen räystäslinja saa ylittää Puistolinnan räystäslinjaa.
Mustanlahdenkadun ja Satakunnankadun puolella julkisivut ja kattomaailma
voivat olla vapaammin käsiteltyjä. Mustanlahdenkadun puoleiset korotukset tulee
kuitenkin erottaa vanhasta osasta joko sisäänvedettynä tai julkisivukäsittelyllä ja
aukotuksella, jolloin katujulkisivu keventyy ja korttelin julkisivuun muodostuu yhtenäinen aihe. Satakunnankadun uudisrakennuksen rakennustaiteelliset yksityiskohdat on sovitettava naapuritontilla nro 70-9 sijaitsevaan Puisto-Emmauksen rakennukseen.
Yllä korttelin julkisivu Mustanlahdenkadulle ja alla Hämeenpuistoon. Korotus merkitty vihreällä.
(Kuvan pohjana viitesuunnitelmat / Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy, Ennu Oy, Arkkitehtitoimisto
Kaihari & Kaihari Ky)
Talousrakennukset
Korttelialueelle saa varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi rakentaa yksikerroksisia
kylmiä pihavarastoja. Ne voidaan rakentaa rakennusalan ulkopuolelle, ja naapuritontin haltijan luvalla myös alle 4 metrin etäisyydelle tontin rajasta.
Jos Mustanlahdenkadun puolelle sijoitetaan talousrakennuksia, ne tulee toteuttaa
laadukkaasti ja esimerkiksi mataliin muurirakenteisiin integroiden.
Tontille nro 11 tuleva jakelumuuntamo on sijoitettava maanalaisten tilojen yhteyteen. Se korvaa tontilla nro 2 olevan vanhan muuntamon. Mahdollista lisämuuntamotarvetta varten kaavaan merkitään korttelialueelle varaus enintään 70 m² laajuiselle jakelumuuntamolle.
Vasemmalla: Tontin nro 13 uudisrakennus jatkaa Puistolinnan räystäslinjaa ja rauhallista
ilmettä Puutarhakadun puolella. Korotus erottuu vanhasta osasta Mustanlahdenkadulla.
(Kuva: Ennu Oy)
Oikealla: Tontin nro 12 uudisrakennus sopeutuu korkeusasemaltaan ja väritykseltään Satakunnankadun puoliseen naapuriin. Korotus erottuu vanhasta osasta tontilla nro 11.
(Kuva: Arkkitehtuuritoimisto Vihanto & Co Oy)
TA M P E R E E N K A U P U N K I
RAKENTAMISTAPAOHJE, KORTTELIALUEET
RAKENNUSTEN TILOJEN LIITTYMINEN
YMPÄRISTÖÖN
RAKENNUSOSAT
Kattoratkaisut
Tilojen avautuminen lähiympäristöön
Satakunnan- ja Mustanlahdenkadun sekä Puutarha- ja Mustanlahdenkadun kulmauksiin tulee muodostaa elävää kaupunkitilaa avaamalla liiketilat kadulle.
Nykyisissä päätyasunnoissa on huolehdittava riittävistä näkymistä myös uudisrakentamisen myötä.
Alimmat kerrokset
Nykyisten rakennusten alimmat kerrokset säilyvät liike- ja toimistokäytössä. Myös
Satakunnankadun ja Puutarhakadun uudisrakennusten katutasoon kadun puoleiselle sivulle sijoitetaan liiketilaa, minkä tulee erottua julkisivujäsentelyssä. Rakennuksiin tulee järjestää esteetön kulku. Maantasokerroksen tilat tulee varustaa ikkunoin, ja pimeiden ja umpinaisten nurkkien syntymistä tulee välttää.
Korottaminen
Tekniset laitteet ja varusteet tulee integroida kattomuotoon, eikä katonlappeen
yläpuolelle tule sijoittaa teknisiä tiloja. Rakennusten raittiin ilman otto on sijoitettava
mahdollisimman korkealle maan pinnasta, mieluiten rakennusten kattotasolle.
Julkisivujen materiaalit
Puutarhakadun ja Satakunnankadun puoleisten uudisrakennusten julkisivut tulee
rakentaa pääasiassa joko paikalla tai siten, että elementtisaumoja ei ole näkyvissä.
Parvekkeet ja ikkunat
Hämeenpuiston, Puutarhakadun ja Satakunnankadun puoleisten parvekkeiden on
oltava sisäänvedettyjä. Parvekkeet voidaan lasittaa.
Etenkin Hämeenpuistoon ja Puutarhakadulle suuntautuvissa julkisivuissa tulee
käyttää hillittyä ja yksinkertaista aukotusta.
Vanhojen ullakoiden tilalle tuleviin laajennuksiin tavoitellaan laadukasta asumista.
Myös kaksikerroksisten asuntojen rakentamista suositellaan asuntojakauman monipuolistamiseksi. Näkymien ja ilmansuuntien kannalta parhaille paikoille ei tule
sijoittaa varasto- tai muita toissijaisia tiloja.
Korottamisen yhteydessä on huolehdittava siitä, että nykyisillä ullakoilla sijaitsevat
asukkaiden yhteistilat pystytään osoittamaan uusista kerroksista, kellaritiloista tai
piharakennuksista. Yhteisten sauna- ja oleskelutilojen ensisijainen paikka on ullakolla tai maantasokerroksessa sisäpihan yhteydessä.
Uusiin kattokerroksiin tavoitellaan laadukkaita asuntoja huoneistokohtaisine ulkotiloineen.
(Kuvat: Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella, Arkkitehtistudio M&Y)
TA M P E R E E N K A U P U N K I
PROSESSI
Rakentamistapaohjeen laatimisvaiheet
Luonnoksen julkinen nähtävilläolo 19.12.2013–16.1.2014
Ehdotuksen julkinen nähtävilläolo 20.3.–22.4.2014
Yhdyskuntalautakunta 18.3.2014 § 77
RAKENNUSTAPAOHJEEN
LAATIMISEN VAIHEET
PÄÄTÖS LAATIMISTARPEESTA
TARJOUSPYYNTÖÄ VARTEN
vireillepano
PROSESSI RAKENTAMISTAPAOHJEEN LAATIMISEKSI MAINITAAN OASISSA
osallistumis- ja arviointisuunnitelma
(kuulutus)
neuvotteluesitys
RAKENTAMISTAPAOHJEET,
ALUSTAVAT
LUONNOSVAIHTOEHDOT
(kuulutus)
osallistuminen,
mielipiteet
LUONNOS
lausunnot
YLA
oleellisia
muutoksia
RAKENTAMISTAPAOHJELUONNOS
Selvitykset
Ullakkorakentamisselvitys Tampereen keskusta-alueella,
Arkkitehtistudio M&Y, 2013
ASEMAKAAVAN KÄSITTELYVAIHEET
RAKENTAMISTAPAOHJEEHDOTUS
EHDOTUS NÄHTÄVILLÄ
(kuulutus)
vähäiset 14 vrk
merkittävät 30 vrk
muistutukset
ELY-keskus
ELY-keskus
ei oleellisia
muutoksia
RAKENTAMISTAPAOHJEEN
HYVÄKSYMINEN
YLA
vähäiset merkinnät
KH
KV
HYVÄKSYMISMERKINNÄN
PÄIVITTÄMINEN RAKENTAMISTAPAOHJEESEEN
valitusaika
valitus
VOIMAANTULO (kuulutus)
hallinto-oikeus