Päivähoidon strategia 2012-2015
LAPUAN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON STRATEGIA 2012-2015 LAPUAN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON STRATEGIA 2012-2015 JOHDANTO Päivähoito koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jotka limittyvät jokapäiväiseen toimintaan ja jossa lapsen omaehtoisella leikillä ja tutkimisella on keskeinen merkitys. Päivähoidon perustehtävä määritellään päivähoitolaissa: ”Päivähoidon tavoitteena on tukea päivähoidossa olevien lasten koteja näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapainoista kehitystä”. Peruslähtökohtana on vanhempien ensisijainen kasvatusoikeus ja – vastuu, jota päivähoito täydentää ja tukee. Vanhempien ja kasvattajien yhteinen kasvatustehtävä syntyy kiinteästä kasvatusyhteistyöstä, jonka avulla muodostetaan lapsen kannalta mielekäs kokonaisuus. Lapuan kaupungin päivähoitoa luonnehtii voimakas ja jatkuva palvelujen kysynnän kasvu. Lapua on vireä ja kehittyvä kaupunki. Lapuan väestökehitys on ollut positiivinen vuodesta 2002 alkaen. Väestöennusteen mukaan 1-6-vuotiaiden lasten kasvu strategiavuosina 2012-2015 on keskimäärin 20 lasta. Kunnan kustantamassa päivähoidossa olevien lasten määrä vaihtelee 60-65% välillä kaikista päivähoitoikäisistä lapsista. Kaupungin työllisyys on hyvä. Lähivuosina positiiviseen työllisyyteen ja muuttoliikkeeseen sekä näiden myötä lisääntyneeseen päivähoidon kysyntään tulee vaikuttamaan elinkeinoelämän kasvu. Päivähoidon on pystyttävä vastaamaan näihin haasteisiin ja takaamaan palvelujen saatavuus, henkilöstön rekrytointi ja pysyvyys. Lapuan päivähoidon strategia 2012-2015 on syntynyt moniammatillisen yhteistyön tuloksena. Päivähoidon strategia pohjautuu Lapuan kaupungin strategiaan 2020, päivähoidossa olevien lasten vanhemmille tehtyihin kyselyihin sekä perusturvajohtajan ja päivähoidon henkilöstön näkemyksiin. Strategiaa työstäneen työryhmän työskentely on ollut intensiivistä, pitkäjänteistä ja sitoutunutta. Työn ilo ja johdonmukaisuus ovat ohjanneet työskentelyä läpi koko prosessin. Lämpimät kiitokset työryhmälle Kirsi Rytkönen Päivähoidon johtaja TYÖRYHMÄ Kirsi Rytkönen päivähoidon johtaja Sisko Nyrhilä päiväkodin johtaja Marketta Perälä päivähoidon aluejohtaja Henna-Riikka Niemistö päivähoidon aluejohtaja Tuula Kurssi päivähoidon aluejohtaja Riitta Laitinen päivähoidon aluejohtaja Hanna Hiltunen päivähoidon aluejohtaja Tarja Kosola kiertävä erityislastentarhanopettaja PÄIVÄHOITO 1 PÄIVÄHOIDON MÄÄRITELMÄ Päivähoito on hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus. Lähtökohtana on kokonaisvaltainen käsitys lapsen kasvusta, kehityksestä ja oppimisesta, joka perustuu vanhempien näkemykseen sekä henkilöstön ammattitaitoon PÄIVÄHOIDON MUODOT • • • • Perhepäivähoito Ryhmäperhepäivähoito Päiväkotihoito ja esiopetus Kotihoidon tuki, kotihoidontuen kuntalisä, yksityisen hoidon tuki LAPUAN PÄIVÄHOITOPALVELUN KEHITYS 2 Lapualla päivähoito on ollut ja on edelleen perhepäivähoitopainotteinen. Ryhmäperhepäivähoidossa, hoitajan omassa kodissaan sekä lasten kotona tai kolmiperhehoidossa on n. 63 % päivähoidon lapsista. Maantieteellisesti Lapua on laaja, vireine kylineen. Perhepäivähoito mahdollistaa päivähoidon toteuttamisen lähipalveluperiaatteella myös haja-asutusalueilla. Väestökehitys on Lapualla positiivinen, kuten alla olevasta 1-6 -vuotiaiden väestöennusteesta vuodelle 2015 on nähtävissä. Päivähoitoikäisten lasten kasvu ja ennuste aikavälillä 2009-2015 on n. 50 lasta. Ikäluokat ovat suuruudeltaan keskimäärin 180 lasta. Päivähoidossa olevien lasten määrä on lisääntynyt tasaisesti. Maaliskuussa 2008 päivähoidossa on ollut n. 610 lasta kun vuonna 2011 vastaavana ajankohtana päivähoidossa on ollut n. 710 lasta. Päivähoitopaikat ovat lisääntyneet vuodesta 2008 vuoteen 2011 yhteensä 63 päiväkotipaikalla ja 66 ryhmäperhepäivähoitopaikalla. Rakenteellisia päivähoitopaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 670 paikkaa. Päivähoitopaikkojen riittävyyttä tarkasteltaessa tulee huomioida, että päivähoitoasetuksessa olevan henkilöstömitoituksen mukaan päiväkodeissa alle kolmivuotias lapsi vie kaksi paikkaa. Alle kolmivuotiaita lapsia päivähoidossa on keskimäärin 25% kaikista päivähoitoikäisistä lapsista. Väestöennuste LAPUA 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1v 165 176 172 171 172 170 170 169 2v 143 169 179 175 173 174 173 173 3v 189 150 175 185 182 182 182 181 4v 192 191 154 179 189 184 184 184 5v 173 196 196 159 183 193 189 190 6v 178 175 198 198 162 185 196 191 1040 1057 1074 1067 1061 1088 1094 1088 PERUSTURVAN ORGANISAATIO 3 Perusturvajohtaja toimistotyö Sosiaalipalvelut/Sosiaalipalvelujohtaja Talouspäällikkö Päivähoito/ Päivähoidon johtaja Vanhustyö/ Vanhustyön johtaja Perusterveydenhuolto/ Ylilääkäri Hoitotyönjohtaja Erikoissairaanhoito/ Ylilääkäri sosiaalityö päiväkoti kotihoito vastaanottotoimenpideosasto lastensuojelu ryhmäperhepäivähoito palveluasuminen avoterveydenhuolto toimeentuloturva perhepäivähoito tehostettu palveluasuminen hammashuolto vammaispalvelu erityispäivähoito ruokahuolto laitoshoito alle 65vuotiaiden kotipalvelu kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki perhetyö erityistä tukea tarvitsevien koululaisten iltäpäivätoiminta mielenterveyspalvelut (ympäristöterveydenhuolto) Lähde: Päivi Luhtala-Sipilä PÄIVÄHOIDON ORGANISAATIO 4 Päivähoidon johtaja Aluejohtaja Aluejohtaja Aluejohtaja Päiväkodin johtaja Aluejohtaja Kelto ja relto Perhepäivähoito Perhepäivähoito Perhepäivähoito Perhepäivähoito Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Päiväkoti Ryhmäperhepäiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Hautasen iltapäiväkerho Erityistä tukea tarv. koululaisten iltapäivät. Kotihoidon tuki/ yksityisen hoidon tuki PÄIVÄHOIDON PALVELURAKENNE 5 LAPUAN PÄIVÄHOIDON KESKEISET PERIAATTEET 6 • Tasapuolisuus, oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus • Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen varhaiskasvatus, jossa lapsen omaehtoisella tutkimisella ja leikillä on keskeinen merkitys • Lapsuuden erityisyyden ja lapsen kokemusmaailman kunnioittaminen • Henkilöstön työhyvinvoinnin ylläpitäminen • Työn ilo • Päivähoidon myönteinen julkisuuskuva • Paikallisen kulttuurin ja perinteisten arvojen kunnioittaminen kan sainvälisyyttä arvostaen • Lapsiperheen ja vanhemmuuden tukeminen 7 PÄIVÄHOIDON LAINSÄÄDÄNTÖ JA TOIMINTAA OHJAAVAT ASIAKIRJAT PÄIVÄHOITOON LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ • • • • • • Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 Perusopetuslaki 628/1998 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki lasten kotihoidon- ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996 Laki yksityisten sosiaalipalveluiden valvonnasta 603/1996 PÄIVÄHOIDON HENKILÖSTÖN KELPOISUUTEEN JA KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ • • • Asetus lasten päivähoidosta 239/1973 (6§ sekä 8§) Asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista 804/1992 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (53 §) PÄIVÄHOITOMAKSUIHIN LIITTYVÄ LAINSÄÄDÄNTÖ • Laki sosiaalihuollon- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 • Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 912/1992 ASIAKIRJAT • • • • Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2011) Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön tehtävärakennesuositus (14/2007) Lapuan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma (2006) ja esiopetuk sen opetussuunnitelma (2011) PÄIVÄHOIDON ARVOT JA KEHITTÄMINEN –kysely päivähoidossa olevien lasten vanhemmille 8 Vanhemmille tehdyn kyselyn (Tynjälä Suvi 2011) perusteella Lapuan kaupungin strategiassa (vuoteen 2020) määritellyt keskeiset arvot painottuvat päivähoidossa seuraavasti. Tärkeimmät arvot in ta st oi m es ur s ja uu s pp an Ku m Tu r va llis yh uu s te i R rv te ja si s ey s uu lis pu o sa ta ja us su ai uk m O ik eu de n t Tärkeimmät arvot Vanhemmat arvostavat kasvatusyhteistyötä, jonka avulla pystytään parhaiten tukemaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä luomaan perusta luottamukselle. Toiseksi tärkeimmäksi arvoksi vanhemmat nostavat turvallisuuden ja terveyden. Vanhempien mielestä lapsen psyykkinen turvallisuus on heille tärkeää, koska lapsen turvallisuuden tunne päivähoidossa on vanhemmille merkityksellistä. 8 Päivähoidossa olevien lasten vanhemmille tehtiin kysely päivähoidon kehittämisestä (Latvala Jenni 2011). Kysymysosiot koskivat hoitopaikan hakemista, hoidossa aloittamista, lapsen kasvatusta ja huomioimista sekä vanhempien osallisuutta ja viestintää. Lisäksi kyselyssä oli avoin kysymys varhaiskasvatuspalvelujen kehittämisestä. Alla vanhempien yleisimpiä toiveita päivähoidon kehittämiseen. • Pienemmät lapsiryhmät • Toimiminen pienemmissä lapsiryhmissä eli pienryhmätoiminta • Lapsilähtöisyys • Tiedon saanti koskien eri hoitomuotoja • Asiakaspalvelu hoitopaikkaa hakiessa • Kotihoidon tuen kuntalisän riittämättömyys • Päivähoitovaihtoehtojen riittävyys • Lasten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen • Lapsen viihtyminen päivähoidossa • Perheen kasvatusnäkemysten huomioimien • Kaupungin päivähoidon internet –sivujen selkeys • Hoitopaikan toimintaa koskevan tiedonsaannin riittävyys • Lapsen varhaiskasvatuksen suunnittelu • Vanhempien osallistumismahdollisuuksien riittävyys • Henkilökunnan taito kuunnella ja keskustella • Päivähoitomaksut vain toteutuneesta hoidosta PERHEPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN 9 TAVOITE Laadukkaan perhepäivähoidon säilyminen ja kehittäminen Lapualla KEINOT • Kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa • Lapsilähtöinen varhaiskasvatus • Uusien hoitajien rekrytointi ja perehdytys • Pedagoginen ohjaus ja työn tukeminen • Pedagogisesti tietoinen kasvattaja • Henkilöstön osallisuus oman työnsä kehittämiseen • Koulutus • Tiimityö ja siihen sitoutuminen • Säännölliset kehityskeskustelut • Ryhmäperhepäivähoidon toiminnan mahdollistaminen • Varahoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen • Perhepäivähoidon ja päiväkodin yhteistyön sekä varahoitokäytäntö jen kehittäminen • Mahdolliseen päivähoitolakiuudistukseen varautuminen 9 Perhepäivähoidon palvelukokonaisuuden määrän ja laadun säilyttäminen ja kehittäminen tasavertaisena päivähoidon palvelumuotona on tärkeää. Erityisesti pienille alle kolmivuotiaille lapsille perhepäivähoito on hyvä hoitomuoto, jossa on riittävän pieni lapsiryhmä ja pysyvä hoitaja. Hoitopäivän aikana melutaso pysyy alhaisena eikä hoitopäivä sisällä liikaa tapahtumia ja sosiaalisia kontakteja. Perhepäivähoitaja pystyy huomioimaan ja ohjaamaan lasta hänen yksilölliset tarpeensa huomioiden. Perhepäivähoitajien saatavuutta pyritään lisäämään uusien hoitajien paikallisella rekrytoinnilla, oppisopimuskoulutuksen mahdollistamisella ja perehdyttämisellä. Perhepäivähoitajien työssä jaksamista ja pysyvyyttä pyritään tukemaan. Lisäksi perhepäivähoidon sisällöllisessä kehittämisessä vahvistetaan sensitiivistä ja pedagogisesti tietoista varhaiskasvattajaa, joka toteuttaa lapsilähtöistä varhaiskasvatusta yhteistyössä vanhempien kanssa. Pedagogista ja toiminnallista kehittämistä mahdollistetaan koulutuksella sekä perhepäivähoitajien osallisuudella oman työnsä kehittämiseen yhteistyössä perhepäivähoidosta vastaavien esimiesten kanssa. Perhepäivähoidon ja päiväkodin yhteistyön sekä varahoitokäytäntöjen kehittämisen merkitys korostuu entisestään perhepäivähoitajien siirryttyä työaikalain alaisuuteen. Ryhmäperhepäivähoito on kiinteä osa perhepäivähoitoa ja päivähoidon palvelurakenteen kokonaisuutta. Ryhmäperhepäivähoito mahdollistaa päivähoidon toteuttamisen lähipalveluperiaatteella myös haja-asutusalueilla. Ryhmäperhepäivähoitoa pyritään ylläpitämään ja kehittämään tasavertaisena päivähoitopalveluna tilanteen ja tarpeen edellyttämällä tavalla. PÄIVÄKOTIHOIDON KEHITTÄMINEN 10 TAVOITE Turvallisen ja moniammatillisen kasvatusympäristön kehittäminen KEINOT • Kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa • Lapsilähtöisten toimintamuotojen monipuolistaminen • Pienryhmätoiminta • Esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyö • Tiimityö ja siihen sitoutuminen • Säännölliset kehityskeskustelut • Pedagoginen ohjaus ja työn tukeminen • Pedagogisesti tietoinen kasvattaja • Henkilöstön osallisuus oman työnsä kehittämiseen • Koulutus • Vuorohoito • Päiväkodin ja perhepäivähoidon yhteistyön sekä varahoitokäytäntö jen kehittäminen • Uusien päiväkotien suunnittelu • Mahdolliseen päivähoitolakiuudistukseen varautuminen 10 Päiväkotihoidon laadullisen kehittämisen tavoitteena on henkisesti ja fyysisesti turvallinen kasvuympäristö, joka toteutetaan lapsilähtöisten toimintamuotojen kehittämisellä ja monipuolistamisella sekä pienryhmätoiminnalla. Pysyvät pienryhmät mahdollistavat pienen lapsiryhmän hyödyt lapsen kasvulle ja kehitykselle lapsiryhmän tai päiväkodin koosta riippumatta. Lapsen kehitys vaatii kiinteän vuorovaikutuksen aikuisen kanssa joka mahdollistuu pienryhmissä ja jolloin lapsen temperamentti on mahdollista huomioida toiminnassa. Lapsen sosiaalisten taitojen kehittymiselle on tutkimusten mukaan ratkaisevaa se millainen ilmapiiri päiväkotiin on rakennettu. Yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä tukeva ilmapiiri tukee lapsen sosiaalista kehitystä. Pienryhmien avulla voidaan lujittaa lasten kiintymystä hoitajaan ja toveriryhmään, jossa yhteinen onnistuminen on toiminnan lähtökohtana. Pienryhmätyöskentely tukee jokaisen työntekijän ammatillisia vahvuuksia ja edistää työssä jaksamista. Moniammatillisen työyhteisön vahvuuksien vahvistamiseen pyritään tiimityön, koulutuksen ja osallisuuden menetelmin. Päivähoidon jatkuva kysynnän kasvu, mahdollinen päivähoitolakiuudistus sekä perhepäivähoitajien eläköityminen, mikäli tilalle ei saada rekrytoitua vastaavaa määrää perhepäivähoitajia, edellyttävät uusien päiväkotien suunnittelua ja toteuttamista. Alanurmon koulun yhteyteen suunnitellaan rakennettavaksi 63-paikkainen päiväkoti, joka valmistunee keväällä 2013. Strategiavuosille esitetään uutta 84-105 -paikkaista päiväkotia kasvavalle asuntoalueelle, joko omana päiväkotina tai kilpailutuksena. Rakennettavilla päiväkodeilla voidaan vastata kasvavaan kysyntään ja mahdollisesti korvata tilapäisiä ryhmäperhepäiväkoteja. ERITYISPÄIVÄHOIDON KEHITTÄMINEN 11 TAVOITE Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin vastaaminen Lapuan päivähoidossa KEINOT • Kasvatusyhteistyö vanhempien kanssa • Varhainen toteaminen ja tukeminen • Moniammatillinen yhteistyö • Yhteistyö perusopetuksen kanssa • Päivähoidon henkilöstön erityispedagoginen tuki ja ohjaus • Mahdolliseen päivähoitolakiuudistukseen varautuminen • Suositusten mukaiset resurssit turvattava; mm. resurssierityislasten- tarhanopettajan (relto) toimen perustaminen • Eri kielien ja kulttuurien tuomat haasteet ja mahdollisuudet • Koulutus 11 Jokaisen lapsen kasvu, kehitys ja oppiminen on yksilöllistä. Kun lapsen kehityksessä havaitaan viivästymistä tai poikkeavuutta, lapsen tulee saada tarvitsemansa pedagoginen ja kuntoutuksellinen tuki. Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella on oikeus käyttää samoja päivähoitopalveluja kuin muillakin lapsilla. Varhaiserityiskasvatus pyrkii varmistamaan kaikille lapsille yhteisen ja yhtäläisen laadukkaan varhaiskasvatuksen, jonka sisällä lapsen erityisen tuen tarpeisiin pyritään vastaamaan monimuotoisesti. Päivähoitolain mukaan erityislastentarhanopettajan palveluja tulee olla käytettävissä lasten päivähoidossa esiintyvää tarvetta vastaavasti. Palvelujen tarvetta arvioitaessa lähtökohtana valtakunnallisella tasolla on ollut yksi erityislastentarhanopettaja 250 päivähoidossa olevaa lasta kohden. Lapsen erityisen tuen tarpeet haastavat päivähoidon arkea ja toimintamalleja. Uusilla pedagogisilla ratkaisuilla, toteutettavilla menetelmillä ja riittävillä tukitoimilla taataan lapsen osallistuminen ja mahdollisuus oppimiseen lapsen yksilöllisellä tavalla. Resurssierityislastentarhanopettajan avulla pystymme paremmin vastaamaan erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeisiin sekä lisäämään erityispedagogiikan asiantuntijuutta päivähoitoomme. Kiertävä erityislastentarhanopettaja (kelto) ja resurssierityislastentarhanopettaja (relto) tukevat ja ohjaavat erityisen tuen ja ohjauksen tarpeessa olevia lapsia sekä konsultoivat henkilöstöä. He huolehtivat yhteistyöstä perheiden ja asiantuntijoiden kanssa, arvioivat lapsen tuen tarpeen sekä vastaavat lapselle tehtävän henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta. Erityispäivähoidossa moniammatillinen yhteistyö yli hallintorajojen on tärkeää. 12 KOTIHOIDON TUKI, KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ JA YKSITYISEN HOIDON TUKI • Kunnallisen päivähoidon vaihtoehto • Lapuan kaupunki maksaa kotihoidon tuen kuntalisää (Kaupunginval tuusto 26.4.2010) • Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää van hemman tai muun huoltajan osoittamalla hoidon tuottajalla • Kotihoidon tuen kuntalisän maksaminen ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksaminen ovat kuntakohtaisesti harkittavissa 12 Kotihoidon tuki on kunnallisen päivähoidon vaihtoehto. Kotihoidon tukea voidaan myöntää perheille heti vanhempainrahakauden tai sen jälkeen pidetyn isäkuukauden päätyttyä. Tuen maksaminen päättyy kun perheen nuorin lapsi täyttää kolme vuotta tai siirtyy kunnan järjestämään päivähoitoon tai perhe valitsee yksityisen hoidon tuen. Lasten yksityisen hoidon tuella lapsen hoito voidaan järjestää vanhemman osoittamalla hoidon tuottajalla. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jolla on alle kouluikäinen lapsi tai lapsia, joka/ jotka ei ole kunnan järjestämässä päivähoidossa. Päivähoidon tuottaja voi olla yksityinen henkilö tai yhteisö, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitotoimintaa. Hoidon tuottaja voi olla myös yksityinen henkilö, joka on tehnyt lapsen vanhemman kanssa vähintään kuukauden kestävän työsopimuksen lapsen hoidosta. Päivähoidon tuottaja ei voi olla saman perheen jäsen. Oikeutta yksityisen hoidon tukeen ei ole, jos sukulainen tai muu henkilö hoitaa lasta eikä hänellä ole työsopimusta, tai hän ei peri korvausta työstään. Kotihoidon tuen- ja yksityisen hoidon tuen kuntalisän maksaminen tukevat lapsen kotona hoitamisen mahdollisuutta tai lapsen hoitamista lapselle suotuisassa pienessä lapsiryhmässä. Tästä syystä strategiavuosien 2012-2015 aikana pyritään selvittämään myös yksityisen hoidon tuen kuntalisän käyttöönoton tarve ja edellytykset perhepäivähoidossa. PÄIVÄHOIDON YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 • Päivähoitopaikkojen riittävyyden turvaaminen lähipalveluperiaatteella lukuun ottamatta vuorohoitoa, joka keskitetään yhteen tai kahteen yksikköön • Kasvatusyhteistyö ja vanhempien osallisuus • Lakisääteisen henkilöstömitoituksen turvaaminen • Sijaisrekisterin luominen • Vakituinen varahenkilöstöjärjestelmä • Päivähoidon esimiesresurssien turvaaminen suhteessa kasvavaan päivähoidon organisaatioon • Tarkoituksenmukaiset päivähoitotilat • Henkilöstön jaksamisen ja ammatillisuuden vahvistaminen • Oman työn pedagoginen kehittäminen kehittäjätyöryhmiä käynnistämällä • Yksityisen hoidon tuen kuntalisän tarpeen selvittäminen • Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden tarpeen selvittäminen • Erityistä tukea tarvitsevien koululaisten iltapäivätoiminnan hallinnon selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen • Päivähoidon laadun arvioiminen • Päivähoidon, koulun ja muiden lapsiperhetoimijoiden yhteistyö • Päivähoitomaksukäytäntöjen kehittäminen • Asiakaspalvelun kehittäminen • Vaihtoehtona voi olla kunnallinen tai yksityinen palvelu 13 Lapuan päivähoidon keskeinen voimavara on ammattitaitoinen, moniammatillinen ja sitoutunut henkilökunta. Henkilöstön ammatillisen osaamisen ja kasvatustietoisuuden vaaliminen ja kehittäminen ovat tärkeitä osaalueita Lapuan päivähoidossa. Päivähoidon henkilöstön yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja ammatillisuutta tuetaan suunnitelmallisen koulutuksen, pedagogisen ohjauksen ja osallisuuden keinoin. Hyvinvoiva työntekijä ja työyhteisö takaavat lapsille turvallisen kasvuilmapiirin. Pysyvän varahenkilöstöjärjestelmän luominen on tärkeää päivähoidossa olevien lasten turvallisuuden ja henkilöstön jaksamisen takaamiseksi. Strategiavuosina pyritään selvittämään varahenkilöjärjestelmän käyttöönottoa. Päivähoidon sisällön kehittäminen kohdistuu rakenteisiin, lapsilähtöisyyteen ja päiväkodeissa sekä ryhmäperhepäiväkodeissa pienryhmätoimintaan. Pienryhmätoiminta suojaa lasta liian suurelta vuorovaikutussuhteiden määrältä ja mahdollistaa lapsen kokonaisvaltaisen kohtaamisen ja hänen tunteiden tunnistamisen. Kasvatusyhteistyö vanhempien ja päivähoidon työntekijöiden kesken on hyvän ja laadukkaan päivähoidon perusta. Vanhempien näkemys päivähoidon nykytilasta ja kehittämistarpeista on tärkeä osa päivähoidon kokonaisuuden kehittämistä. Pienten lasten kotona - tai kodinomaisissa olosuhteissa hoitaminen edistää lapsen tasapainoista kasvua ja kehitystä. Tästä syystä strategiavuosina pyritään selvittämään vaihtoehtoisten varhaiskasvatuspalvelujen mahdollisuuksia sekä maksukäytäntöjen kehittämistä ohjaamaan päivähoidon käyttöä ja tukemaan lasten kotona hoitamista. YHTEENVETO 14 Päivähoidossa arvostetaan pysyviä ihmissuhteita, yhdessä tekemistä ja yhteisvastuuta turvallisessa ja perinteitä kunnioittavassa kasvuympäristössä. Päivähoidon arjessa huomioidaan kansainvälisyyden ja monikulttuurisuuden vaatimat tarpeet ja tuomat mahdollisuudet. Vanhemmuuden tukeminen on keskeinen tehtävä päivähoitopalveluiden tarjoamisen ohella. Luottamuksellinen yhteistyö perheiden ja eri varhaiskasvatustyössä toimivien tahojen kanssa takaa laadukkaan ja vastuullisen päivähoidon. Tulevaisuudessa kasvatusyhteistyötä sekä moniammatillista yhteistyötä yli hallintorajojen tulee edelleen kehittää ja toimintamuotoja laajentaa. Päivähoidon sisällön kehittäminen ja laadun takaaminen edellyttävät päivähoitohenkilöstön pedagogista tietoisuutta, vuorovaikutusvastuuta, säännöllistä kouluttautumista ja laadun arviointia. Päivähoitopalveluiden määrällisessä kehittämisessä on ennakoitava elinkeinoelämän, kasvavan muuttoliikkeen sekä mahdollisen päivähoitolakiuudistuksen mukanaan tuomat vaatimukset. Työstä johtuvaa päivähoidon kysynnän kasvua on mahdoton ennustaa tarkasti, keskimäärin päivähoidossa olevien lasten määrä vaihtelee 60-65% välillä kaikista päivähoitoikäisistä lapsista. Strategiavuosien aikana n. 15 perhepäivähoitajan eläköitymisen myötä menetämme 67 päivähoitopaikkaa, mikäli tilalle ei saada vastaavaa määrä uusia perhepäivähoitajia. Mikäli päivähoidon lakiuudistus etenee laiksi varhaiskasvatuksesta ja mikäli varhaiskasvatuslaissa tulee muutoksia ryhmäperhepäiväkotien henkilöstömitoitukseen, joudumme uudelleen järjestelemään ryhmäperhepäiväkotien henkilöstöä sekä järjestämään uudet päivähoitopaikat n 40:lle lapselle. Vuoteen 2015 mennessä tulemme tarvitsemaan päivähoitopaikat 90130:lle lapselle. Käytännössä tämä tarkoittaa kahden päiväkodin rakentamista, mikäli eläköityvien perhepäivähoitajien tilalle ei saada vastaavaa määrää tilalle. Uusien päivähoitopaikkojen lisäksi tarvitsemme varahoitoyksiköitä koska perhepäivähoidon lakiuudistus kuormittaa voimakkaasti perhepäivähoidon varahoitoa. Päivähoitopaikkojen lisäys aiheuttaa n. 2 milj. kustannusvaikutukset toteuttamistavasta riippuen. Kuvituksena on käytetty Päiväkoti Kissankellon ja Liuhtarin päiväkodin lasten töitä
© Copyright 2024