Lp 28/421/2015, Psykiatrisen hoidon

Näyttötutkinnon perusteet
PSYKIATRISEN HOIDON
ERIKOISAMMATTITUTKINTO 2016
(Luonnos 23.9.2015)
Määräys xx /011 /2016
Määräykset ja ohjeet 2016:xx
SISÄLTÖ
l
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen
3
II
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset
ja osaamisen arviointi
3
1
Mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen
4
2
Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen
9
3
Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö
13
4
Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyö
16
5
Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
20
6
Tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta
20
III
Tutkintoa koskevat muut määräykset
20
Liite
Tutkinnon kuvaus
21
2
I
PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINNON OSAT JA
TUTKINNON MUODOSTUMINEN
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon valinnaiset tutkinnon osat on laadittu siten, että niiden
suorittaminen edellyttää tutkinnon suorittajalta psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon
pakollisten tutkinnon osien sisällön hallintaa.
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta tutkinnon osasta (1–2)
ja kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta (3–6). Vähintään toisen valinnaisen tutkinnon osan on
oltava tutkinnon osa 3 tai 4. Tutkinnon suorittaja voi valita myös enemmän tutkinnon osia.
PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINTO
Pakolliset tutkinnon osat:
1. Mielenterveys- ja päihdetyössä toimiminen
2. Mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen
Valinnaiset tutkinnon osat, joista tutkinnon suorittaja valitsee kaksi osaa. Vähintään yksi
valinnainen tutkinnon osa on valittava kohdista 3–4.
3. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö
4. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyö
5. Tutkinnon osa ammattitutkinnosta
6. Tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta
II
PSYKIATRISEN HOIDON ERIKOISAMMATTITUTKINNON
AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA OSAAMISEN ARVIOINTI
Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset määrittävät, mitä tutkinnon suorittajan tulee osata
suorittaessaan kyseistä tutkinnon osaa. Ammattitaidon osoittaminen -kohdassa määritellään, mitä
tutkinnon suorittaja tekee osoittaakseen ammattitaitonsa. Tutkintotilaisuudessa osoitettava
ammattitaito arvioidaan hyväksytyn suorituksen kriteerien mukaisesti. Tutkinnon suorittajan
ammattitaitoa arvioivat työnantajien, työntekijöiden ja opettajien edustajat, joilla on hyvä
ammattitaito kyseisen näyttötutkinnon alalta.
3
1.
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖSSÄ TOIMIMINEN
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa
 noudattaa mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita
 suunnitella vastuualueensa työtehtävät
 toimia mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden mukaisesti
 käyttää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa toiminnassaan
 edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ehkäistä mielenterveys- ja päihdehäiriöitä
 toimia mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmässä
 huolehtia työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista
 kehittää omaa työtään, työyksikkönsä ja työyhteisönsä toimintaa.
Ammattitaidon osoittaminen
Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa mielenterveys- ja päihdetyössä toimimisessa aidoissa
työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön
yksiköissä. Tutkinnon suorittaja toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja
päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä.
Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä.
Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon
osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja työtehtäviin liittyvillä dokumenteilla.
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain
Tutkinnon suorittaja noudattaa mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavia säädöksiä,
määräyksiä ja ohjeita.
Kansallisten
säädösten ja
suositusten
mukaan
toimiminen
Tutkinnon suorittaja
 toimii mielenterveys- ja päihdetyön säädösten mukaisesti, esimerkiksi
- Ehkäisevän päihdetyön laki
- Alkoholilaki, Huumausainelaki, Tupakkalaki
- Asetus opioidiriippuvaisten vierotus- ja korvaushoidon
järjestämisestä eräillä lääkkeillä
- Laki potilaan asemasta ja oikeuksista
- Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista
- Lastensuojelulaki
- Mielenterveyslaki ja -asetus
- Päihdehuoltolaki ja asetus
- Sosiaalihuoltolaki
- Tartuntatautilaki
- Vammaispalvelulaki ja - asetus
- Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
4


Kansallisten ja
kansainvälisten
sopimusten ja
suositusten
mukaan
toimiminen


tuntee mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavat suositukset (esim.
Käypä hoito -suositukset, laatusuositukset)
hyödyntää sosiaali- ja terveysalan viranomaisten (STM, THL)
tuottamaa ajantasaista omaa työtään koskevaa tietoa
toimii mielenterveys- ja päihdetyötä ohjaavien kansallisten ja
kansainvälisten sopimusten ja suositusten mukaisesti (kansallinen
mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, kansallinen huumeainestrategia
kansallinen alkoholiohjelma, YK:n sopimukset, Euroopan
alkoholiohjelma ja EU:n huumestrategia,)
hyödyntää kansainvälisten yhteisöjen (OECD, WHO )
tuottamaa omaa työtään koskevaa tietoa.
Tutkinnon suorittaja suunnittelee vastuualueensa työtehtävät.
Oman työn
suunnittelu
Tutkinnon suorittaja
 toimii mielenterveys- ja päihdetyössä ammatillisesti,
asiakaslähtöisesti ja suunnitelmallisesti
 tarkentaa suunnitelmaansa asiakkaan hoitoprosessin edetessä
asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä sekä moniammatillisen
verkoston kanssa.
Tutkinnon suorittaja toimii mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden mukaisesti.
Mielenterveys- ja
päihdetyön arvojen
ja eettisten
periaatteiden
mukaan
toimiminen
Tutkinnon suorittaja
 toimii työssään mielenterveys- ja päihdetyön eettisten periaatteiden ja
arvojen mukaisesti (esim. ETENE)
 reflektoi kriittisesti omaa ajatteluaan ja ammatillista toimintaansa
ohjaavia arvoja, asenteita, ihmiskäsitystä ja lähestymistapaa
 ottaa huomioon toiminnassaan ammatillisesti asiakkaiden erilaiset
elämänkatsomukset ja vakaumukset
 kuvaa yhteiskunnallisten päätösten ja valintojen vaikutuksia
kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen
 pohtii mielenterveys- ja päihdetyön erityispiirteitä (esim.
itsemääräämisoikeus, tahdosta riippumaton hoito, lastensuojelu).
Tutkinnon suorittaja käyttää mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa
ammatillisessa toiminnassaan.
Mielenterveys- ja
päihdetyön
tietoperustan
hallinta
Tutkinnon suorittaja
 hyödyntää tietoa terveyden edistämisestä ja kokonaisvaltaisesta
hyvinvoinnista
 perustelee toimintaansa tiedolla asiakkaiden/potilaiden
elämänvaiheiden erityispiirteillä
 perustelee toimintaansa tiedolla psyykkisestä itsesäätelystä
5




perustelee toimintaansa tiedolla yhteistyösuhteen erityispiirteistä ja
niihin vaikuttavista tekijöillä
perustelee toimintaansa kansallisella ja kansainvälisellä, näyttöön
perustuvalla tiedolla mielenterveys- ja päihdehäiriöistä ja niiden
hoidosta
.
neuroottiset, stressiin liittyvät ja somatoformiset häiriöt
.
mielialahäiriöt
. persoonallisuushäiriöt
.
psykoottiset häiriöt
. neuropsykiatriset häiriöt
.
fysiologisiin häiriöihin ja ruumiillisiin tekijöihin liittyvät
käyttäytymisoireyhtymät
. elimelliset aivo-oireyhtymät
. päihteisiin liittyvät häiriöt
tunnistaa ja ottaa toiminnassaan huomioon asiakkaan mahdolliset
yhtäaikaiset häiriöt ja sairaudet (monidiagnostiikka)
perustelee toimintaansa tiedolla mielenterveys- ja
päihdekuntoutuksesta.
Tutkinnon suorittaja edistää mielenterveyttä ja päihteettömyyttä sekä ehkäisee
mielenterveys- ja päihdehäiriöitä.
Edistävässä ja
ehkäisevässä
mielenterveys- ja
päihdetyössä
toimiminen
Tutkinnon suorittaja
 perustelee toimintaansa tiedolla mielenterveydestä ja päihteiden
vaikutuksista
 selvittää asiakkaan voimavaroja tarvittavin menetelmin





hyödyntää tietoa osana palvelutarpeen arviointia
vahvistaa asiakkaan voimavaroja
tunnistaa asiakkaan mielenterveyttä uhkaavia tekijöitä ja arvioi
tuen tarvetta
tunnistaa erilaisia kriisejä (kehityskriisi, elämäntilannekriisi,
traumaattinen kriisi), tunnistaa kriisin vaiheen ja tukee asiakasta
luontaisessa kriisiprosessissa
käyttää tarvittaessa varhaisen puuttumisen menetelmiä.
Tutkinnon suorittaja toimii mielenterveys- ja päihdetyön palvelujärjestelmässä.
Palvelujärjestelmää
ohjaavien säädösten
ja suositusten
tunteminen
Tutkinnon suorittaja
 tuntee palvelujen järjestämistä ohjaavien säädösten keskeiset
sisällöt:
‒ Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen
erikoisalakohtaisista edellytyksistä
‒ Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet
‒ Erikoissairaanhoitolaki
‒ Kansanterveyslaki
6
‒
‒
‒
Palvelujärjestelmässä toimiminen



Laki valtion mielisairaaloista
Terveydenhuoltolaki (mm. hoitotakuu)
Raittiuslaki
toimii alueellisten hoito-ohjelmien mukaisesti
kuvaa kansallisen, alueellisen ja paikallisen palvelujärjestelmän ja
tunnistaa toimintayksikkönsä paikan ja perustehtävän verkostossa
ohjaa asiakasta tarkoituksenmukaisten palvelujen piiriin
(perusterveydenhuolto, sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito,
yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen tarjoamat palvelut
asiakkaalle ja omaisille).
Tutkinnon suorittaja huolehtii työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista.
Toimintaympäristön
turvallisuudesta
huolehtiminen
Uhka-, väkivalta- ja
kriisitilanteissa
toimiminen
Tutkinnon suorittaja
 ennakoi toimintaympäristön turvallisuusriskejä
 toimii työturvallisuutta edistäen ja noudattaa työturvallisuuslakia ja
työpaikan ohjeita ja sääntöjä
 luo kunnioittavalla asennoitumisellaan turvallista ilmapiiriä työ- ja
potilasyhteisössä
 työskentelee yksin, työparin tai työryhmän kanssa
toimintaympäristön turvallisuuden edellyttämällä tavalla








Omasta
työhyvinvoinnista
huolehtiminen



tunnistaa /ottaa puheeksi väkivallan uhan mahdollisuuden
asiakkaan ja hänen läheisensä elämäntilanteessa
ennakoi ja ennaltaehkäisee uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden
syntymistä
tunnistaa ja ymmärtää oman toimintansa vaikutuksen uhka-,
väkivalta- ja kriisitilanteissa
toimii vastuullisesti uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteissa
käyttää toimintaympäristössä käytössä olevaa hälytysjärjestelmää
käyttää tarvittaessa fyysistä rajoittamista ja pakkoa hoidollisena
toimenpiteenä
tietää esimiehen ja työntekijän velvollisuudet uhka-, väkivalta- ja
kriisitilanteiden jälkiselvittelyssä
vastaa omalta osaltaan uhka-, väkivalta- ja kriisitilanteiden
jälkiselvittelystä, purkamisesta ja raportoinnista
huolehtii kokonaisvaltaisesti hyvinvoinnistaan ja hyödyntää omia
voimavarojaan
tunnistaa työnsä kuormittavat tekijät ja edistää osaltaan niiden
purkumahdollisuuksia työyhteisössä
perustelee ja käyttää mentorointia ja työnohjausta omassa työssään
ja ammatillisessa kasvussa.
7
Tutkinnon suorittaja kehittää omaa työtään, työyksikkönsä ja työyhteisönsä toimintaa.
Oman työn,
työyksikön ja
työyhteisön
toiminnan
kehittäminen
Tutkinnon suorittaja
 arvioi ja perustelee omaa toimintaansa ja ratkaisujaan,
 arvioi voimavaransa ja kehittymistarpeensa
 osallistuu osaltaan työyhteisön kehittämistyöhön
 toimii taloudellisesti, tuloksellisesti ja johtaa itseään
 tuntee vastuunsa ja velvollisuutensa työntekijänä
 kehittää työelämätaitojaan
 perustelee ja kehittää työtään kansallisella ja kansainvälisellä
näyttöön perustuvalla tiedolla
 arvioi ja kehittää työyksikkönsä palveluiden laatua sekä yhteistyötä
eri sidosryhmien kanssa
 toteuttaa vertaisarviointia
 edistää työyhteisönsä yhteistoimintaa
 toimi ammattinsa kestävän kehityksen, ekologisten, taloudellisten,
sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti
 käyttää sujuvasti tieto- ja viestintäteknologiaa.
8
2.
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN MENETELMIEN KÄYTTÄMINEN
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa




toimia hoito- ja kuntoutusprosessissa
käyttää mielenterveys- ja päihdetyön menetelmiä
toimia moniammatillisessa yhteistyössä oman alansa asiantuntijana
ammatillisen viestinnän.
Ammattitaidon osoittaminen
Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien
käyttämisessä aidoissa työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveysja päihdetyön yksiköissä. Tutkinnon suorittaja toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan
mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä.
Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä.
Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon
osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla.
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain
Tutkinnon suorittaja toimii hoito- ja kuntoutusprosessissa.
Hoito- ja
kuntoutusprosessissa
toiminen yhteistyössä
asiakkaan/potilaan,
perheen ja
moniammatillisen
työryhmän kanssa
Tutkinnon suorittaja
 suunnittelee työtään ottaen huomioon asiakkaan/potilaan
hoito- ja kuntoutusprosessin tavoitteet
 arvioi asiakkaan/potilaan ja perheen toimintakykyä,
voimavaroja ja muutosvalmiutta
 keskustelee asiakkaan/potilaan voimavaroista ja hyvinvointia
tukevista tekijöistä
 käyttää monipuolisia tiedonkeruumenetelmiä
hoidon/kuntoutuksen tarpeen arvioinnin perustana,
esimerkiksi aikaisemmat asiakirjat, havainnointi, haastattelu,
mittarit ja testit, konsultointi
 huolehtii asiakkaan/potilaan ja perheen osallistumisesta
hoidon ja kuntoutuksen tarpeen määrittelyyn
 vastaa osaltaan hoito- tai kuntoutusneuvottelun järjestelyistä
 laatii tavoitteellisen ja realistisen hoito- ja
kuntoutussuunnitelman yhteistyössä asiakkaan/potilaan,
perheen ja moniammatillisen työryhmän kanssa
 valitsee tavoitteiden saavuttamisen kannalta
tarkoituksenmukaisia ja asiakkaalle soveltuvia menetelmiä ja
9






palvelumuotoja
ohjaa ja tukee asiakasta/potilasta hoito- ja
kuntoutussuunnitelman tavoitteiden saavuttamisessa
arvioi tavoitteiden saavuttamista, menetelmien ja palvelujen
soveltuvuutta ja vaikuttavuutta
arvioi omaa toimintaansa ja yhteistyötä hoito- ja
kuntoutusprosessissa
käyttää potilastietojärjestelmiä sujuvasti hoito- ja
kuntoutusprosessissa
hallitsee tarkoituksenmukaisen, asiallisen ja
asiakas/potilaslähtöisen kirjaamisen.
Tutkinnon suorittaja käyttää mielenterveys- ja päihdetyön menetelmiä.
Tutkinnon suorittaja
toimii
yhteistyösuhteessa
asiakkaan/potilaan
kanssa
Ryhmä- ja
yhteisöhoidon
toteuttaminen
Tutkinnon suorittaja
 perustelee toimintaansa tiedolla yhteistyösuhteesta ja siihen
vaikuttavista tekijöistä
 ohjaa ja ylläpitää yhteistyösuhdetta prosessina, jossa on
aloitus-, työskentely- ja lopetusvaihe
 perustaa toimintansa dialogisuuteen
 soveltaa ammatillisessa kohtaamisessa tietoaan
yhteistyösuhteen erilaisista ilmiöistä esimerkiksi distanssi,
transferenssi- ja vastatunteet, vastarinta, defenssit
 kuvaa yhteistyösuhteen taustalla olevia erilaisia
lähestymistapoja ja soveltaa niitä perustellusti
 käyttää erilaisia hoidollisen keskustelun menetelmiä
 käyttää psykoedukaatiota ohjatessaan, neuvoessaan ja
opettaessaan asiakasta/potilasta ja perhettä (ohjaus, neuvonta
ja opetus (psykoedukaatio)
 käyttää motivoivaa haastattelua tukiessaan
asiakasta/potilasta, perhettä muutos-/kuntoutumisprosessissa
(motivoiva haastattelu)
 käyttää yhteistyösuhteessa muita asiakkaalle/potilaalle
soveltuvia menetelmiä (esimerkiksi toiminnalliset
menetelmät, sukupuu, jana, videointi, hoidolliset retket,
taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan eri muotojen
hyödyntäminen, rentoutus)

suunnittelee, ohjaa ja arvioi hoidollista ryhmää yksin,
yhdessä ammattilaisen tai kokemusasiantuntijan kanssa
 perustelee toimintaansa tiedolla hoidollisista ryhmistä,
ryhmäilmiöistä ja -prosesseista
 osaa valita ryhmän tavoitteen saavuttamisen kannalta
tarkoituksenmukaisen toteuttamistavan
(avoimet ja suljetut ryhmät, keskustelu-, luovat ja
toiminnalliset ryhmät, teknologian hyödyntäminen)
 osaa toimia yhteisöhoidon periaatteiden mukaisesti
10
Yhteistyössä
toimiminen potilaan /
asiakkaan perheen
ja/tai hänen
lähiverkostonsa kanssa





Asiakkaan / potilaan
ohjaaminen ja
tukeminen itsehoidossa



Kriisi- ja traumatyön
periaatteiden
mukaisesti toimiminen




Asiakkaan/potilaan
lääkehoidon
toteuttaminen








käyttää erilaisia tiedonkeruumenetelmiä perheen ja
lähiverkoston tilanteen selvittämiseksi
ottaa työssään huomioon asiakkaan kokemus- ja
kulttuuritaustan merkityksen
arvioi perheen /lähiverkoston jäsenten hoidon / kuntoutuksen
tarpeita ja voimavaroja osana kokonaisuutta
valitsee perustellusti toimintatapansa ja työmenetelmänsä
perheen / lähiverkoston tukemiseksi / auttamiseksi sovittujen
tavoitteiden suuntaisesti
arvioi säännöllisesti yhteistyön sisältöä, toimivuutta ja
vaikuttavuutta
tukee asiakkaan/potilaan itsehoitoa
ohjaa asiakasta / potilasta käyttämään itsehoitoa tukevia
palveluja
käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa kuten mielenterveys- ja
päihdetyön verkkopalveluja, asiakkaan/potilaan omahoidon
ja kuntoutuksen tukena
tunnistaa ja arvioi asiakkaan / potilaan kriisi- ja traumatyön
tarvetta
soveltaa kriisi- ja traumatyön periaatteita kohdatessaan
kriisissä olevat tai traumatisoituneen asiakkaan / potilaan
tukee asiakasta / potilasta soveltuvin menetelmin kriisin eri
vaiheissa
ohjaa tarvittaessa kriisi- ja traumatyön erityispalveluihin
(kuten psykososiaalinen tuki)
tuntee lääkehoitoa koskevat säädökset ja noudattaa säädösten
mukaisia työyhteisökohtaisia lääkehoidon toteuttamisen
periaatteita ja lääkehoitosuunnitelmaa (voimassa oleva
Turvallinen lääkehoito-opas)
hallitsee lääkehoidon terminologian ja turvalliset
lääkkeenantotavat ammattipätevyytensä mukaisesti
pitää yllä lääkehoidon osaamistaan
ottaa selvää asiakkaan/potilaan lääkkeiden vaikutuksista ja
yhteisvaikutuksista, tunnistaa yleisimmät haitta- ja
sivuvaikutukset sekä väärinkäytön ilmiöt
toteuttaa turvallisesti lääkehoitoa
seuraa, arvioi ja raportoi lääkehoitoa ammattipätevyytensä
mukaisesti
neuvoo ja ohjaa asiakasta/potilasta ja hänen läheisiään
turvallisesti ja ammattipätevyytensä mukaisesti lääkkeiden
käytössä ja lääkehoidon toteutukseen liittyvissä
kysymyksissä
motivoi asiakasta/potilasta tarpeenmukaiseen ja turvalliseen
lääkehoitoon osana hoito- ja kuntoutusprosessia
11
Asiakkaan/potilaan
perushoidon
toteuttaminen




ohjaa, seuraa ja toteuttaa asiakkaan/potilaan somaattisiin
sairauksiin liittyvää hoitoa
tekee perushoidollisia mittauksia ja toimenpiteitä
ammattipätevyytensä mukaisesti
tuntee infektiosairauksien varotoimet ja toimii niiden
mukaisesti
havainnoi, arvioi ja toteuttaa tarpeen mukaan
asiakkaan/potilaan
‒ ihon ja hygienian hoitoa (ml. suun ja jalkojen
terveydenhoito),
‒ nestetasapainoa,
‒ ravitsemusta,
‒ eritystoimintaa
‒ lepoa ja liikuntaa.
Tutkinnon suorittaja toimii moniammatillisessa yhteistyössä oman alansa asiantuntijana.
Työryhmän jäsenenä
toimiminen
Moniammatillisessa
yhteistyöverkostossa
työskentely
Tutkinnon suorittaja
 hyödyntää työryhmää ja konsultoi muita asiantuntijoita
 toimii oman vastuualueensa asiantuntijana
 käyttää reflektointia työryhmätyöskentelyssä



hyödyntää palvelujärjestelmässä olevien asiantuntijoiden
osaamista
tuo aktiivisesti omaa osaamistaan verkoston käyttöön
hallitsee verkostopalaverin toteuttamisen koollekutsumisesta
yhteenvedon tekemiseen.
Tutkinnon suorittaja osaa ammatillisen viestinnän.
Ammatillinen viestintä
Tutkinnon suorittaja
 hallitsee ammatillisen vuorovaikutuksen ja
kommunikaatiotaidot
 toimii voimassaolevien salassapito- ja
vaitiolovelvollisuussäädösten mukaisesti ja ottaa huomioon
mahdolliset työyhteisön antamat tarkentavat toimintaohjeet
 erottaa työ- ja yksityisroolin sosiaalisen median käytössä
 hallitsee asiakas-/potilastyön ammatillisen dokumentoinnin
ja tiedottamisen (oleellinen, tiivistetty tieto,
salassapitosäännökset).
12
3.
LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa
 toimia asiantuntijana lasten ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämisessä
 ottaa työssään huomioon lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustan.
Ammattitaidon osoittaminen
Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä
toimimalla aidoissa työelämän tilanteissa ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan lasten ja nuorten
mielenterveys- ja päihdetyön yksiköissä. Tutkinnon suorittaja toimii ehkäisevän, hoitavan tai
kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa moniammatillisen työryhmän ja verkoston
jäsenenä.
Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä.
Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon
osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla.
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain
Tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan lasten ja nuorten mielenterveyttä ja
päihteettömyyttä.
Lasten ja nuorten
mielenterveyteen ja
päihteettömyyteen
vaikuttavien tekijöiden
huomioon ottaminen
Tutkinnon suorittaja
 tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavia
myönteisiä ja kielteisiä tekijöitä ja ottaa ne huomioon
toiminnassaan
 tunnistaa lasten ja nuorten päihteiden käyttöön ja
päihderiippuvuuteen altistavia tekijöitä ja ottaa ne huomioon
toiminnassaan
 suunnittelee ja käyttää monipuolisia ja asiakaslähtöisiä
työmenetelmiä lasten ja nuorten mielenterveyden ja
päihteettömyyden edistämisessä.
Tutkinnon suorittaja ottaa työssään huomioon lasten ja nuorten mielenterveys- ja
päihdetyön tietoperustan.
Lasten ja nuorten
mielenterveys- ja
päihdetyön
Tutkinnon suorittaja
 suunnittelee ja laatii yksilöllisen hoito-/kuntoutustyön
suunnitelman yhteistyössä lapsen tai nuoren sekä hänen
perheensä / lähiverkoston kanssa
13
tietoperustan hallinta








Ammatillisessa
vuorovaikutuksessa
toimiminen lapsen ja
nuoren kanssa









Perheen kanssa
toimiminen






perustelee toimintaansa näyttöön perustuvalla tiedolla lasten
ja nuorten kiintymyssuhdehäiriöistä, traumatisoitumisesta ja
mielenterveys- ja päihdehäiriöistä
perustelee toimintaansa tiedolla erilaisista terapeuttisista
viitekehyksistä ja luovan toiminnan menetelmistä
perustelee kattavasti toimintaansa tiedolla kuntoutuksen eri
muodoista ja menetelmistä
toimii ajantasaisen ja voimassaolevan lainsäädännön
mukaisesti (mielenterveyslaki, lastensuojelulaki,
itsemääräämisoikeus, potilaslaki, jne.)
toimii työssään asiakaslähtöisesti eettisten periaatteiden ja
arvojen mukaan
perustelee toimintaansa tiedolla lapsen, nuoren ja perheen
kehitysvaiheesta
arvioi monipuolisesti lapsen ja nuoren hoidon / kuntoutuksen
tarvetta ja puuttuu hyvinvointia vaarantaviin tekijöihin
toteuttaa ja arvioi hoito- ja kuntoutusprosessia yhteistyössä
lapsen tai nuoren sekä hänen perheensä / lähiverkoston
kanssa
havainnoi lapsen/nuoren ulkoista olemusta, kehitystasoa,
ihmissuhteita ja vuorovaikutusta, mielialaa, tunnetiloja ja
ajatussisältöjä
tunnistaa lapsen/nuoren traumatisoitumisen, psyykkiset oireet
ja päihdehäiriöt
puuttuu aktiivisesti lapsen/nuoren oireiluun huomioiden
kehitysvaiheen
huomioi lapsen/nuoren kyvyn vuorovaikutukseen ja käyttää
työssään erilaisia menetelmiä lapsen/nuoren ohjaamisessa ja
ilmaisun tukemisessa
käsittelee lapsen/nuoren tunteita yhdessä hänen kanssaan
toimii provosoitumatta erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
toimii hyvän huomaajana, ilon korostajana ja toivon
ylläpitäjänä
toimii samaistumisen mallina lapselle/nuorelle
soveltaa yksilövastuisen hoitotyön periaatteita
yhteistyösuhteessa lapsen/nuoren kanssa.
perustelee toimintaansa tiedolla perheen ja lähiverkoston
merkityksestä lasten ja nuorten mielenterveys- ja
päihdetyössä
kunnioittaa perheiden monimuotoisuutta
toimii aktiivisesti yhteistyössä perheen ja lähiverkoston
kanssa
arvioi oman vastuualueensa mukaisesti perheen tilannetta ja
lapsen/nuoren elinympäristön olosuhteita
arvioi perheen ohjauksen, neuvonnan ja tuen tarvetta erilaisin
menetelmin
käyttää ohjauksessa, neuvonnassa ja tukemisessa
14



Lapsen ja nuoren
lääkehoitoon
osallistuminen





Ryhmä- ja
yhteisöhoidon
toteuttaminen




Palvelujärjestelmässä
toiminen




Moniammatillisessa
verkostossa ja
työryhmässä
toimiminen




tarkoituksenmukaisia menetelmiä
ottaa tarvittaessa puheeksi lapsen/nuoren hyvinvointia ja
turvallisuutta vaarantavia tekijöitä
kartoittaa ja vahvistaa monipuolisesti perheen voimavaroja
tukee ja rohkaisee vanhempia kasvatustehtävässä
perustelee toimintaansa tiedolla lapsen/nuoren kasvuun ja
kehitykseen liittyvistä biokemiallisista erityispiirteistä ja
niiden vaikutuksista lääkehoitoon
perustelee toimintaansa tiedolla lapsen/nuoren
psyykenlääkkeiden vaikutuksista ja ei-toivotuista
vaikutuksista
toteuttaa, seuraa, arvioi ja raportoi turvallista lääkehoitoa
ammattipätevyytensä mukaisesti
ohjaa ja neuvoo lasta/nuorta ja hänen läheisiään turvallisen
lääkehoidon toteuttamisessa
pohtii omaa ajatteluaan lasten /nuorten lääkehoidosta ja
perustelee lääkehoidon tarpeellisuuden osana lasten ja
nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä
perustelee toimintaansa tiedolla ryhmä- ja yhteisöhoidon
periaatteista
soveltaa ryhmä- ja yhteisöhoidon menetelmiä osana lasten ja
nuorten mielenterveys- ja päihdetyötä
tukee lasta/ nuorta ryhmän ja yhteisön osallisuudessa ja
sosiaalisissa suhteissa
tukee lasta / nuorta vuorovaikutuksessa ja ristiriitojen
ratkaisuissa
perustelee toimintaansa tiedolla palvelujärjestelmästä ja
tarjolla olevista tuki-, hoito- ja kuntoutusmenetelmistä
määrittää oma yksikkönsä perustehtävän ja vastuun lasten ja
nuorten mielenterveys- ja päihdetyössä sekä toimii
palveluketjun mukaisesti
ohjaa ja tukee lasta/ nuorta ja perhettä heidän tarpeisiinsa
soveltuvien ja oikea-aikaisten palvelujen käytössä
toimii yhteistyössä lapsen ja nuoren hoitoon / kuntoutukseen
osallistuvien kuten koulun sekä muiden arjessa toimijoiden
kanssa
toimii vastuullisena työryhmän jäsenenä työnjaon mukaisesti
ja hyödyntää työryhmän erilaisuutta ja osaamista käyttämällä
mm. konsultointi, mentorointia ja työnohjausta
toimii omahoitajana aktiivisesti lapsen ja nuoren tilanteen
tuntijana moniammatillisessa yhteistyössä
reflektoi työryhmässä työstä nousevia ajatuksia, tunteita ja
ilmiötä
ottaa vastaan ja antaa aktiivisesti palautetta työryhmän
työskentelyn kehittämiseksi
15
Ammatillisuuden
ylläpitäminen

edistää luovuuden käyttöä omassa ja työryhmän
työskentelyssä ja ongelmien ratkaisuissa

pohtii omia arvojaan, asennettaan, osaamistaan ja
työskentelyotettaan
reflektoi oman elämäntilanteensa vaikutusta työskentelyynsä
ja tunnistaa omat rajansa
toimii itseohjautuvasti ja vastuullisesti sekä vastuuhenkilönä
että alaisena
arvioi, ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan vastuullisesti
osallistuu aktiivisesti lasten ja nuorten mielenterveys- ja
päihdetyön kehittämiseen
arvioi realistisesti työnsä vaikuttavuutta, tuloksia ja laatua.





4.
IKÄÄNTYNEIDEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖ
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa
 hyödyntää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa ammatillisessa
toiminnassaan
 vahvistaa ikääntyneen voimavaroja, tunnistaa sosiaalisia ongelmia ja osaa varhaisen
puuttumisen
 toteuttaa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa ja kuntoutusta
 edistää muistisairaan ikääntyneen hyvinvointia
 hyödyntää työssään palvelujärjestelmää
 arvioida ja kehittää omaa toimintaansa.
Ammattitaidon osoittaminen
Tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä
toimimisessa aidoissa työelämän tilanteissa psykogeriatrista työtä tekevissä yksiköissä. Tutkinnon
suorittaja toimii ehkäisevän, hoitavan tai kuntouttavan mielenterveys- ja päihdetyön eri vaiheissa
moniammatillisen työryhmän ja verkoston jäsenenä.
Tutkinnon suorittaja osoittaa osaamisensa ammattitaitovaatimusten mukaisissa työtehtävissä.
Siltä osin kuin vaadittava ammattitaito ei tule esiin käytännön työtehtävissä, ammattitaidon
osoittamista voidaan täydentää haastattelussa ja dokumenteilla.
16
Hyväksytyn suorituksen kriteerit ammattitaitovaatimuksittain
Tutkinnon suorittaja hyödyntää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön tietoperustaa
ammatillisessa toiminnassaan.
Ikääntyneiden
mielenterveys- ja
päihdetyön etiikan ja
tietoperustan hallinta
Tutkinnon suorittaja
 kuvaa yhteiskunnassa vallalla olevia vanhuuskäsityksiä ja pohtii
omaa asennettaan ikääntymiseen ja vanhuuteen
 pohtii eettisiä näkökulmia ikääntyneiden mielenterveys- ja
päihdetyössä
 perustelee toimintaansa tiedolla erilaisista teorioista,
elämänkulusta ja vanhenemisesta
 kuvaa vanhenemisen vaikutuksia yksilön fyysiseen,
psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen, hyvinvointiin ja
toimintakykyyn
 tunnistaa ikääntyneen päihteiden ja lääkkeiden väärinkäytön
vaikutuksia
 perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneiden mielenterveys- ja
päihdehäiriöistä
 perustelee toimintaansa tiedolla terapeuttisista menetelmistä
ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyössä.
Tutkinnon suorittaja vahvistaa ikääntyneen voimavaroja, tunnistaa sosiaalisia ongelmia ja
osaa varhaisen puuttumisen.
Ikääntyneen
voimavarojen
vahvistaminen
Sosiaalisten ongelmien
tunnistaminen ja
varhainen puuttuminen
Tutkinnon suorittaja
 tunnistaa ikääntyneen yksilölliset, toimivat selviytymiskeinot ja
-mallit ja hyödyntää niitä työssään
 ohjaa ja tukee ikääntynyttä kognitiivisten toimintojen
ylläpitämisessä
 tukee työssään ikääntyneen osallisuutta






tunnistaa ikääntyneen turvattomuuden ja pelot ja puuttuu niihin
asiakaslähtöisesti
toimii ikääntyneen yksinäisyyden, syrjäytymisen tai sen uhan
ennaltaehkäisemiseksi
ennakoi ja ennaltaehkäisee ikääntyneen aggressiivista
käyttäytymistä ja toimii ammatillisesti näissä tilanteissa
huomioi kaltoinkohtelun sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan
mahdollisuuden ja toimii tilanteissa ikääntyneen edun
mukaisesti
ottaa puheeksi ikääntyneen henkisen hyvinvoinnin ja
mahdollisen päihdekäytön
ja toimii näissä tilanteissa ikääntyneen hyvinvointia edistävällä
tavalla.
17
Tutkinnon suorittaja toteuttaa ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitoa ja
kuntoutusta.
Psykososiaalisen
hoidon ja kuntoutuksen
toteuttaminen
Lääkehoidon
toteuttaminen
Tutkinnon suorittaja
 kuvaa erilaisia psykososiaalisia hoito- ja kuntoutusmenetelmiä
 perustelee toimintaansa psykososiaalisen tuen merkityksestä
ikääntyneen hoidossa ja kuntoutuksessa
 käyttää ja arvioi monipuolisesti psykososiaalisia menetelmiä ja
niiden vaikutusta ikääntyneen toimintakykyyn
 tukee ja hoitaa ikääntynyttä vakavassa sairaudessa ja kuoleman
lähestyessä




Yhteistyö perheen ja
verkostojen kanssa






perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneiden turvallisen
psyykenlääkehoidon erityispiirteistä
ottaa selvää ikääntyneen asiakkaan/potilaan lääkkeiden
vaikutuksista ja yhteisvaikutuksista, tunnistaa yleisimmät
haitta- ja sivuvaikutukset sekä väärinkäytön ilmiöt
toteuttaa turvallista lääkehoitoa
ohjaa ikääntynyttä turvallisessa lääkkeiden käytössä ja
lääkehoidon toteutuksessa
selvittää/kartoittaa ikääntyneen olemassa olevat perhe- ja
lähiverkostot
perustelee toimintaansa tiedolla omaisten ja läheisten
merkityksestä ikääntyneen hyvinvoinnille
ottaa perheen ja lähiverkoston mukaan ikääntyneen hoitoon
antaa tietoa ja ohjaa perhettä ja lähiverkostoa ikääntyneen
sairaudesta, hoidon/kuntoutuksen etenemisestä sekä sosiaalisen
ja taloudellisen tuen hakemisesta
huomioi omaishoitajan voimavarat
tukee omaisia surutyössä.
Tutkinnon suorittaja edistää muistisairaan ikääntyneen hyvinvointia.
Muistisairaan
hyvinvoinnin
edistäminen
Tutkinnon suorittaja
 perustelee toimintaansa tiedolla muistisairauksista ja niihin
liittyvistä käyttäytymispiirteistä
 arvioi muistisairaan henkilön kokonaistilanteen ja
toimintakyvyn sekä ottaa huomioon mielenterveys- ja
päihdeongelmien mahdollisuuden
 perustelee toimintaansa tiedolla vuorovaikutuksen ja ilmapiirin
merkityksestä muistisairaan hyvinvoinnille
 kohtaa muistisairaan henkilön arvostavasti ja yksilöllisesti
 edistää vuorovaikutuksellaan myönteistä ilmapiiriä
18



toteuttaa muistisairaan hoidon moniammatillisena yhteistyönä
vahvistaa muistisairaan itsemääräämisoikeutta,
omanarvontunnetta ja identiteettiä
vahvistaa fyysistä turvallisuutta ja psyykkistä turvallisuuden
tunnetta.
Tutkinnon suorittaja hyödyntää työssään palvelujärjestelmää.
Moniammatillisen
yhteistyön tekeminen ja
hoitoon ohjaus
Tutkinnon suorittaja
 toimii moniammatillisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
 perustelee toimintaansa tiedolla ikääntyneille suunnatuista
palveluista
 tukee ja ohjaa ikääntynyttä tarkoituksenmukaisiin palveluihin
 tuntee vapaaehtoistyön toimijoita ja niiden tarjoamia palveluja
 ohjaa ikääntyneen hänelle soveltuvan vapaaehtoistoiminnan
pariin.
Tutkinnon suorittaja arvioi ja kehittää omaa toimintaansa.
Oman toiminnan
arviointi ja
kehittäminen
Tutkinnon suorittaja
 arvioi omaa toimintaansa rehellisesti ja realistisesti ja tietää
omat voimavaransa ja jaksamisensa rajat
 huolehtii oma-aloitteisesti jaksamisestaan ja
työturvallisuudestaan
 hyödyntää työssään työnohjausta, yhteisöllisistä
vuorovaikutusta, koulutusta ja muita työhyvinvointia edistäviä
menetelmiä
 huolehtii ammattitaitonsa ylläpidosta ja kehittämisestä
säännöllisten kehittämiskeskustelujen ja koulutuksen avulla
 toimii työssään aloitteellisesti ja sisäisen yrittäjyyden mukaan
 kehittää ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyötä.
19
5.
TUTKINNON OSA AMMATTITUTKINNOSTA
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattialan osaamista
täydentävä tai syventävä ammatillinen tutkinnon osa ammattitutkinnosta. Todistuksen tutkinnon
osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta, ja psykiatrisen hoidon
erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan osaksi psykiatrisen
hoidon erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella.
6.
TUTKINNON OSA TOISESTA ERIKOISAMMATTITUTKINNOSTA
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoon voidaan sisällyttää yksi ammattialan osaamista
täydentävä tai syventävä ammatillinen tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta.
Todistuksen tutkinnon osan suorittamisesta antaa aina ko. tutkinnosta vastaava tutkintotoimikunta,
ja psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon tutkintotoimikunta tunnustaa tämän tutkinnon osan
osaksi psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkintoa todistuksen perusteella.
III
TUTKINTOA KOSKEVAT MUUT MÄÄRÄYKSET
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon tutkintokohtaisista terveydentilavaatimuksista
säädetään Opetushallituksen määräyksessä ”Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset
ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa” (28/011/2015).
20
Liite:
TUTKINNON KUVAUS
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto
Tutkinnon perusteiden voimaantulopäivä xx.xx.2016
Tutkinnon muodostuminen
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinto muodostuu kahdesta pakollisesta (tutkinnon osat 1- 2) ja
kahdesta valinnaisesta tutkinnon osasta (tutkinnon osat 3- 6). Valinnaisista tutkinnon osista
vähintään yhden tulee olla tutkinnon osista 3-4.
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon pakolliset tutkinnon osat ovat mielenterveys- ja
päihdetyössä toimiminen sekä mielenterveys- ja päihdetyön menetelmien käyttäminen.
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnossa on neljä valinnaista tutkinnon osaa:
lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyö
ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyö
tutkinnon osa ammattitutkinnosta
tutkinnon osa toisesta erikoisammattitutkinnosta
Tutkinnon suorittaneen osaaminen
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ on osa mielenterveys- ja päihdetyön
asiantuntijatoimintaa sosiaali- ja terveysalalla.
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittaneen työ perustuu eettisesti kestäviin
periaatteisiin. Työskentely on asiakaslähtöistä ja ihmistä kunnioittavaa. Työssä tarvitaan alan
lainsäädännön ja palvelujärjestelmien tuntemusta.
Tutkinnon suorittanut hallitsee syvällisesti mielenterveys- ja päihdetyön työprosessin ja sen
edellyttämät toimintatavat. Työssä painottuu ammatillinen, tavoitteellinen vuorovaikutus ja kyky
kohdata asiakas/potilas ja hänen läheisensä terveyttä edistävässä, hoitavassa ja kuntouttavassa
mielenterveys- ja päihdetyössä. Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittanut toimii
oman työnsä asiantuntijana ja kehittäjänä sekä pystyy toimimaan työyhteisössään erilaisissa
vastuutehtävissä. Tutkinnon suorittanut osaa perustella työssään tekemänsä ratkaisut ja valinnat ja
arvioida niiden vaikutuksia moniammatillisen työyhteisön jäsenenä. Tutkinnon suorittanut huolehtii
työhyvinvoinnistaan ja käyttää työnohjausta sekä koulutusta työnsä tukena. Työn laadun
kehittäminen edellyttää tutkinnon suorittaneelta kykyä ja halua oman ja työyhteisön toiminnan
jatkuvaan arviointiin, itsensä kehittämiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen.
Valinnaisesta tutkinnon osasta riippuen tutkinnon suorittaja hallitsee lasten ja nuorten tai
ikääntyneiden mielenterveys- ja päihdetyön taikka muun mielenterveys- ja päihdetyöhön soveltuvan
tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ammattitutkinnosta tai toisesta erikoisammattitutkinnosta.
Työtehtäviä, joissa tutkinnon suorittanut voi toimia
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon suorittanut työskentelee erilaisissa
mielenterveys- ja päihdetyön erityistä osaamista vaativissa tehtävissä sosiaali- ja terveysalalla.
Työtä tehdään julkisten ja yksityisten toimijoiden sekä yhteisöjen ylläpitämissä avo- ja
laitospalveluissa.
21
Tutkintotodistuksen antajan nimi ja asema
Tutkintotodistuksen antaa Opetushallituksen asettama tutkintotoimikunta.
Tutkinnosta päättävän kansallisen/alueellisen viranomaisen nimi ja asema
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Opetushallitus, opetus- ja kulttuuriministeriön alainen keskusvirasto
Tutkinnon taso (kansallinen tai kansainvälinen)
ISCED 4
Arvosana-asteikko/hyväksymisvaatimukset
Hyväksytty/hylätty
Jatko-opintokelpoisuus
Tutkinto tuottaa kelpoisuuden korkeakouluopintoihin.
Säädösperusta
Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 631/1998, asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
812/1998
Tutkintotodistuksen voi säädösten mukaan saada seuraavilla tavoilla
Tutkinto suoritetaan osoittamalla tutkintotilaisuuksissa Opetushallituksen päättämissä tutkinnon
perusteissa vaadittu ammattitaito. Tarvittaessa järjestetään tutkintoon valmistavaa koulutusta.
Koulutuksen järjestäjä huolehtii näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen
hakeutumisen, tutkinnon suorittamisen ja tarvittavan ammattitaidon hankkimisen
henkilökohtaistamisesta.
Pohjakoulutusvaatimukset
Näyttötutkinnon suorittaminen on ammattitaidon hankkimistavasta riippumatonta. Tutkintoon
osallistujalle ei ole asetettu muodollisia koulutusvaatimuksia.
Psykiatrisen hoidon erikoisammattitutkinnon ammattitaitovaatimukset on määritelty siten, että ne
edellyttävät tutkinnon suorittajalta vähintään sosiaali- ja terveysalan ammatillisen perustutkinnon
tasoisia tietoja ja taitoja sekä lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja alan työkokemusta.
22