1. No category

Asiakas
Tornator Oyj
Asiakirjatyyppi
Kaavaselostus
Päivämäärä
10.3.2015
Työnumero
1510011269
SAVONLINNAN KAUPUNKI
MATKONSALON RANTA-ASEMAKAAVA
SAVONLINNAN KAUPUNKI
MATKONSALON RANTA-ASEMAKAAVA
Kuvaus
10.3.2015
Markus Hytönen, Tiina Heikkilä, Heli Lehvola
Tuuli Tolonen
Annu Tulonen
Kaavaselostus
Viite
1510011269
Päivämäärä
Laatija
Tarkastaja
Hyväksyjä
Ramboll
Niemenkatu 73
15140 LAHTI
P +358 20 755 611
F +358 20755 6201
www.ramboll.fi
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Ranta-asemakaavaselostus, joka koskee 10. päivänä maaliskuuta 2015
päivättyä kaavakarttaa.
Vireilletulo
Kaavoitus on käynnistetty kunnanhallituksen päätöksellä 22.4.2014 § 232.
Alueen ranta-asemakaavoituksen käynnistämisestä on ilmoitettu
paikallislehdessä ja kunnan ilmoitustaululla.
Kaupunginhallituksen hyväksyminen
Kaupunginhallitus on hyväksynyt ranta-asemakaavan _._.201_.
Kunnanvaltuuston hyväksyminen
Kunnanvaltuusto on hyväksynyt ranta-asemakaavan _._.201_.
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijoittuu Savonlinnan kaupungin entisen Kerimäen kunnan
pohjoisosaan Ala-Luotojärven, Lakianjärven, Reijusjärven sekä Suuri-Valkeisen
rannoille. Kaava-alueeseen kuuluvat tilat, Hyppyynniemi (740-574-3-12),
Hyppyynkangas (740-574-3-9), Matkonsalo (740-574-9-48), Mustalampi (740589-1-42), Kärinkorpi (740-589-1-66) ja Metsälä (740-590-10-7). Kaavakartta
koostuu viidestä eri osa-alueesta.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti ja rajaus opaskartalla.
Ranta-asemakaava-alueen rajaus on osoitettu karttaan punertavalla.
Kaavan tarkoitus
Ranta-asemakaavan tarkoituksena on määrittää tilojen rantarakennusoikeus
yksittäisinä rantarakennuspaikkoina osoittaen ne kaavoissa
rakennettavuudeltaan sekä luonnon ja maiseman kannalta
tarkoituksenmukaisille paikoilleen.
SISÄLTÖ
1.
Tiivistelmä
1
1.1
Kaavaprosessin vaiheet
1
1.2
Ranta-asemakaavan tarkoitus
1
1.3
Aloite
1
2.
Lähtökohdat
2
2.1
Alueen yleiskuvaus
2
2.2
Luonto
2
2.2.1
Maisemarakenne, maisemakuva
2
2.2.2
Luonnonolot
3
2.2.2.1
Kasvillisuus ja luontotyypit
3
2.2.2.2
Pesimälinnusto
18
2.2.2.3
Liito-oravat
19
2.2.3
Luonnon monimuotoisuus
20
2.2.4
Vesistöt ja vesitalous
21
2.2.5
Maa- ja metsätalous
22
2.2.6
Luonnonsuojelu
22
2.2.6.1
Suojelualueet
22
2.2.6.2
Uhanalaiset eliölajit
23
2.3
Rakennettu ympäristö
25
2.3.1
Yhdyskuntarakenne
25
2.3.2
Asuminen
25
2.3.3
Palvelut
26
2.3.4
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
26
2.3.5
Virkistys
26
2.3.6
Liikenne
26
2.3.7
Rakennettu kulttuuriympäristö
27
2.3.8
Muinaisjäännökset
27
2.3.9
Tekninen huolto
28
2.3.10
Erityistoiminnat
28
2.3.11
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
29
2.3.12
Sosiaalinen ympäristö
29
2.3.13
Maanomistus
29
2.4
Suunnittelutilanne
29
2.4.1
Maakuntakaava
29
2.4.2
Yleiskaava
30
2.4.3
Voimassa oleva asemakaava
31
2.4.4
Rakennusjärjestys
32
2.4.5
Pohjakartta
32
2.4.6
Rakennuskiellot
33
2.4.7
Suojelupäätökset
33
2.4.8
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
33
2.4.9
Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat
selvitykset, mm inventoinnit
35
3.
Ranta-asemakaavan suunnittelun vaiheet
36
3.1
Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve
36
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
36
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö
36
3.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet
36
3.4.1
Kaupungin asettamat tavoitteet
36
3.4.2
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
36
3.4.3
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden
tarkentuminen
36
3.4.4
Osallisten tavoitteet
36
4.
Ranta-asemakaavan kuvaus
37
4.1
Mitoitusperiaatteet
37
4.1.1
Muunnettu rantaviiva
37
4.1.2
Mitoitusluku
38
4.1.3
Emätilaperiaate
38
4.2
Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut
38
4.2.1
Palvelut
39
4.2.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
39
4.2.3
Arvokkaiden kohteiden huomioiminen
40
4.3
Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin
alueidenkäyttötavoitteisiin
40
4.4
Ranta-asemakaavan suhde maakuntakaavaan
40
5.
Kaavan vaikutukset
41
5.1
Vaikutukset kulttuuriperintöön
41
5.2
Vaikutukset maisemaan
41
5.3
Liikenteelliset vaikutukset
41
5.4
Vaikutukset ihmisten elinoloihin
42
5.5
Vesistövaikutukset
42
5.6
Taloudelliset vaikutukset
42
5.7
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun
42
5.8
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
42
6.
Ranta-asemakaavan toteutus
43
SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT
Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Liite 2 Mitoituslaskelma ja mitoituskartat
Liite 3 Matkonsalon ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi
2014
Liite 4 Kaavoittajan vastineet kaavaluonnoksen palautteeseen
Selostukseen kuuluu kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen
Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja
lähdemateriaalista:

Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys. 2013.

Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaava 9.6.2014

Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan taustaselvitykset:

Taustaselvitys: tuulivoima. Etelä-Savon maakuntaliitto.
10.4.2012, täydennetty 7.6.2013.

Etelä-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavan linnusto- ja
lepakkoselvitys. Etelä-Savon maakuntaliitto. FCG. 3.1.2012.

Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto. 2.10.2012,
täydennetty 17.6.2013.

Etelä-Savon maakuntaliitto. Hafmex Wind Oy. Sisä-Suomen
tuulivoimaselvitys. 10.6.2011.

Etelä-Savon maakuntakaava. 2010.

Etelä-Savon maakuntakaavan kulttuuriympäristöselvitys - Etelä-Savon
Kulttuuriperinnön kehityslinjat, jatkumot ja murrokset. 2007.

Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut
kulttuuriympäristöt. 2009.

Ympäristöministeriö : Ympäristönsuojeluosasto, Työryhmän mietintö
66/1992. Maisemanhoito : maisema-aluetyöryhmän mietintö I.

Ympäristöhallinnon OIVA-ympäristö- ja paikkatietopalvelu.
Liikenneviraston aineistopalvelut.
http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/aineistopalvelut/kartat
1
1.
TIIVISTELMÄ
Alla on kuvattu lyhyesti kaavaprosessin vaiheet, tarkoitus ja toteuttaminen.
1.1
Kaavaprosessin vaiheet
Päätös kaavan vireilletulosta
kh 22.4.2014 § 232
Vireilletulo kuulutus Itä-Savo -lehdessä
21.5.2014
Oas:n nähtävilläolo
21.5.2014 >
Luonnoksen nähtävilläolo
8.1.2015 – 6.2.2015
Ehdotuksen nähtävilläolo
Luottamuselinkäsittelyt
Asukastilaisuudet
1.2
Ranta-asemakaavan tarkoitus
Ranta-asemakaavan tarkoituksena on määrittää tilojen rantarakennusoikeus yksittäisinä
rantarakennuspaikkoina osoittaen ne kaavassa ympäristön ja rakennettavuudeltaan
tarkoituksenmukaisille paikoilleen.
1.3
Aloite
Aloitteen ranta-asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Tornator Oy, joka omistaa kaavoitettavan
alueen. Kaavoituksen vireilletulosta on päätetty Savonlinnan kaupunginhallituksessa 22.4.2014
232 §.
2
2.
LÄHTÖKOHDAT
2.1
Alueen yleiskuvaus
Ranta-asemakaavoitettava alue koostuu yhteensä yhdeksästä toisistaan erillään olevasta tilasta.
Alueet sijoittuvat pienten järvien ja lampien lomaan metsätalousvaltaiselle alueelle, jolle sijoittuu
muutamia lomarakennuksia.
2.2
Luonto
Luonnonkuvaus käsittää kaava-aluetta hieman laajemman alueen. Kartoissa olevat järvet Huhu,
Tie-, Sorva- ja Jalasjärvi eivät kuulu kaava-alueeseen.
2.2.1
Maisemarakenne, maisemakuva
Suunnittelualue kuuluu itäisen Järvi - Suomen maisemamaakuntaan ja maisemallisen osaaluejaon mukaisesti Suur-Saimaan maisemaseutuun.
Yleisesti Suur-Saimaan seutua hallitsevat laajat selkävedet, jotka vaihettuvat pienipiirteisempiin
sokkeloisiin reittivesiin. Seudulla esiintyy yleisesti kuivahkon kankaan mäntyvaltaisia metsiköitä,
ollen näin muita ympäröiviä alueita karumpaa seutua. Vähäravinteisten maiden vuoksi
kaskiviljely jatkui poikkeuksellisen pitkään. Väljien talorykelmien muodostamat kylät ovat
muodostuneet tyypillisimmillään niemiin, jotka yhdessä muodostavat harvaa maaseutuasutusta
(Kuva 2-1,Kuva 2-2).
Lähemmässä tarkastelussa itäisen Savonlinnan ja Enonkosken maisemaa yhdistää muuta seutua
tasaisempi alue, missä maisema on pienipiirteistä ja pienmaisemia voi avautua yllättävistäkin
paikoista. Seudulla veden merkitys maisemassa on edelleen suuri ja se on myös ohjannut
asuinpaikkojen muodostumista. Kylät ovat väljästi rakennettuja ja peltojen ympäröimiä, joita
halkovat idylliset kapeat ja mutkittelevat tiet. Löyhästä kylärakenteesta johtuen rajat
naapurikylien välillä ovat monesti vaikeasti havaittavissa.
Kuva 2-1. Reijusjärven Särkilahti kuvattuna luoteeseen.
3
Kuva 2-2. Vanha saunamökki Matkonjoen varressa.
2.2.2
2.2.2.1
Luonnonolot
Kasvillisuus ja luontotyypit
Menetelmät
Selvitysalueiden kasvillisuutta ja luontotyyppejä selvitettiin maastokäynnillä 20. – 23.5.2014.
Erityistä huomiota kiinnitettiin metsälain 10 §:n mukaisiin erityisen arvokkaisiin
elinympäristöihin, vesilain 11 §:n mukaisiin kohteisiin, luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan
suojeltuihin luontotyyppeihin ja uhanalaisiin luontotyyppeihin sekä luontodirektiivin liitteen IV,
rauhoitettuihin, muihin uhanalaisiin sekä huomionarvoisiin kasvilajeihin.
Kasvillisuus ja luontotyyppiselvitys kohdennettiin kaava-alueen ranta-alueille. Selvitysalueet on
esitetty Kuva 2-3.
4
Kuva 2-3. Luontoselvitykset kohdistettiin kaava-alueen ranta-alueille.
Kasvillisuuden yleispiirteet selvitysalueilla
Suunniteltujen rakentamisalueiden metsiköt ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä eikä
alueilta havaittu luonnontilaisia kangas- tai lehtomaalla kasvavia metsiköitä. Rakentamisalueille
sijoittuvat suoalat ja soistumat on ojitettu ja puusto metsätaloustoimin hoidettua yhtä
pienialaista suoalaa lukuun ottamatta.
Rakentamisalueiden puusto on monin paikoin nuorta koivikkoa ja koivu-kuusi-sekametsää.
Kuivemmilla paikoilla esiintyy männiköitä. Varttuneiden ja uudistuskypsien metsiköiden alat ovat
pieniä ja ne ovat toisistaan pirstoutuneita. Varttuneiden metsiköiden valtapuu on useimmin
kuusi, paikoitellen mänty ja hyvin harvoin koivu. Näissä pensaskerros on suurimmaksi osaksi
raivattu pois ja valtapuun lisäksi kuviolla ei juuri kasva sekapuuna muita puulajeja.
Hakkuuaukeita esiintyy paikoin.
Rakentamisalueilla esiintyy pääosin tuoreen kankaan metsiköitä. Lehtomaisia kankaita esiintyy
paikoitellen. Notkelmissa ja kosteissa painanteissa tavataan yleisesti tuoreen lehdon sekä
kostean keskiravinteisen lehdon laikkuja (Kuva 2-4). Hyvin pienialaisia kuivia lehtoaloja sekä
toisaalta kosteita runsasravinteisia lehtoaloja havaittiin kulttuurivaikutteisissa ympäristöissä.
Ylärinteillä ja paikoissa, joissa esiintyy kalliopaljastumia, tavataan melko yleisesti kuivahkoja
kankaita ja karuimmilla paikoilla myös kuivia kankaita.
Rakentamisalueiden suoalat ovat suurimmaksi osaksi ojitettuja puustoltaan hoidettuja rämeitä ja
korpia. Alueelle sijoittuu yksi ojittamaton puustoltaan luonnontilainen suoala.
5
Kuva 2-4. Käenkaaleja Matkonjärven selvitysalueen varttuneen kuusikon lehtoalalla.
Selvitysalueiden kasvillisuus ja luontotyypit
Ala-Luotojärven Hyppyyniemi
Kuva 2-5. Hyppyyniemen selvitysalue.
Hyppyyniemen etelärannalla selvitysalueen länsipäähän sijoittuu hakkuuaukea ja nuori koivikko
(Kuva 2-5). Koivikko rajautuu varttuneeseen tuoreen kankaan (MT) kuusikkoon, josta
pensaskerros on raivattu pois. Sekapuuna kasvaa harvakseltaan mäntyä ja koivua (Kuva 2-6).
Varttunut kuusikko päättyy itäpuoleltaan nuoriin ja varttuviin kuusi-koivu-kasvatusmetsiin.
Paikoitellen rannan tuntumassa kasvaa varttunutta harvaan asentoon hakattua sekapuustoa,
jossa kasvaa hieskoivua, kuusta ja mäntyä. Niemen kärjessä esiintyy tuoreen kankaan nuorta ja
6
varttunutta kuusikkoa sekä männikköä.. Rannoilla kasvaa mm. harmaaleppää, tervaleppää sekä
koivua. Niemen kärjen läheisyyteen sijoittuu luonnontilainen vähäpuustoinen suo. Hyppyyniemen
pohjoisrannalla esiintyy pääasiassa nuoria koivu-, kuusi- ja mäntyvaltaisia kasvatusmetsiköitä.
Paikka paikoin kasvaa myös varttunutta kuusivaltaista tuoreen kankaan (MT) metsikköä, jossa
kasvaa sekapuuna mm. pihlajaa, koivua, raitaa sekä rannoilla leppiä.
Kuva 2-6. Varttunutta kuusikkoa Hyppyyniemen etelärannalla.
Ala-Luotojärven Purolahti
7
Kuva 2-7. Matkonjärven, Lakianjärven ja Ala-Luotojärven Purolahden selvitysalueet.
Selvitysalueella kasvaa pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) nuorta männikköä. Rannan
tuntumassa esiintyy tuoreen kankaan (MT) nuorta koivu-kuusikasvatusmetsää (Kuva 2-7).
Matkonjärven pohjoisranta
Selvitysalueen länsipäädystä lähtien esiintyy nuorta ja varttuvaa mänty-koivuvaltaista tuoreen
kankaan metsikköä, joka vaihettuu ylempänä rinteessä kuivahkoksi kankaaksi (VT) (Kuva
2-7Kuva 2-8). Rannassa kasvaa harmaa- ja tervaleppää sekä pihlajaa. Kuusia kasvaa
paikoitellen. Pienillä aloilla kasvaa lehtomaisen kankaan (OMT) lajistoa: kasvillisuuteen
8
lukeutuvat mm mustikka, puolukka, metsäkastikka, käenkaali, kielo, sormisara, metsätähti ja
oravanmarja.
Koivua ja mäntyä kasvavan metsikön itäpuolelle sijoittuu pienialainen lehtomaisen kankaan
(OMT) varttunut kuusikko, jossa kasvaa mm. lillukkaa, mustikkaa, käenkaalia, oravanmarjaa,
sormisaraa, metsäkastikkaa, metsätähteä, metsäalvejuurta ja metsäimarretta. Kuusikon
itäpuolella esiintyy pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) varttunutta männikköä, jossa kasvaa
sekapuuna koivua ja kuusta. Männikön pohjoispuolella ylempänä rinteessä kasvaa nuorta
lehtisekapuustoa, joka leviää myös männikön itäpuolelle. Kasvillisuus vaihtelee karuleimaisesta
kuivahkosta kankaasta (VT) kuiviin lehtoihin. Lajistoon lukeutuvat lehtolaikuilla mm. kielo,
oravanmarja, puolukka, metsäkastikka, lillukka ja paikoin mustikka. Ylempänä rinteessä kasvaa
nuorta männikköä, joka rajautuu itäpuoleltaan varttuneeseen kuivahkon kankaan (VT)
männikköön.
Kuva 2-8. Selvitysalueen länsiosan valoista sekametsää.
Lakianjärven länsiranta
Selvitysalueen eteläpäädystä lähdettäessä Lakeenniemessä esiintyy sekapuustoista osin
kulttuurivaikutteista lehtoa ja tuoretta kangasta (MT) (Kuva 2-7). Lakeenniemen pienessä
notkelmassa kasvaa kosteaa keskiravinteista lehtoa (AthExpT), jossa vallitsevat hiirenporras ja
metsäalvejuuri (Kuva 2-9). Lisäksi kasvaa mm. metsäimarretta, ojakellukkaa, nurmitädykettä,
ahomansikkaa ja metsäorvokkia. Ympärillä kasvaa pääosin varttunutta kuusivaltaista
sekapuustoa ja Matkonjoen ranta-alueella varttuvaa ja varttunutta koivikkoa sekä leppiä.
Matkonjoen rantaa länteen päin sekapuusto vähenee ja koivun osuus kasvaa. Alueella kasvaa
vanhalla pellonpohjalla tuore niitty, jonka lajistoon lukeutuvat mm. metsäkurjenpolvi, ahomatara,
ahomansikka, aitovirna, koiranputki, niittyleinikit, kevätpiippo, siankärsämö, nurmitädyke,
paimenmatara ja pukinjuuri. Pohjoiseen päin mentäessä kasvaa pääsoin nuorta koivikkoa.
Lakeenniemen pohjoispuolella kasvaa kuivahkon kankaan (VT) nuorta mäntyvaltaista
sekametsää, rannassa kasvaa tiheää varttuvaa kuusikkoa sekä lahoavia lehtipuita.
Selvitysaluetta pohjoiseen kuljettaessa kaikki alueen metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin
käsiteltyjä: alueella esiintyy nuoria varttuvia tuoreen kankaan (MT) kuusivaltaisia sekametsiä.
Selvitysalueella esiintyy lisäksi pienialaisia soistumia, jotka on ojitettu. Ylempänä rinteessä
9
selvitysalueen pohjoisosassa kuusivaltaiset sekametsiköt rajautuvat nuoriin ja varttuviin tuoreen
kankaan koivikoihin.
Kuva 2-9. Lakeenniemessä sijaitseva kostean keskiravinteisen lehdon laikku.
Liimonlampi
Liimonlammen etelärannalla kasvaa kuivahkon kankaan varttunutta männikköä, jossa kasvaa
sekapuuna kuusta ja koivua (Kuva 2-7). Sekapuiden osuus vähenee rinteiden yläosissa.
Liimonlammen itäpäässä Huhunjoen suistossa esiintyy vähäpuustoista rantaluhtaa, jota on
kuitenkin ojitettu. Liimonlammen pohjoisrannan metsiköt ovat hakattu lähes koko
selvitysalueelta. Liimonlammen pohjoispuolella rinteiden yläosissa kasvaa nuoria koivikoita ja
Huhunjoen pohjoispuolella esiintyy nuoria sekametsiä.
Liimonlahti ja Lakianjärven itäranta
10
Kuva 2-10. Lakianjärven itärantaa länsirannalta kuvattuna.
Matkonjoen etelärannalla kasvaa kosteaa keskiravinteista lehtoa (AthExpT). Puusto koostuu
koivuista, lisäksi kasvaa harmaaleppää sekä joitakin nuoria kuusia. Kasvillisuuteen lukeutuvat
mm. hiirenporras, mesiangervo, käenkaali, ojakellukka ja vadelma. Lehto rajoittuu
eteläpuoleltaan pienialaiseen varttuneeseen kuusikkoon sekä nuoreen sekapuustoiseen
kasvatusmetsään, joka rajaa kuusikkoa sekä etelästä että kaakosta. Nuoret kasvatusmetsiköt
rajautuvat varttuneeseen männikköön Liimonlahden pohjukassa.
Lakianjärven itärannalla metsiköt ovat voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja nuoret sekä
varttuvat kuusivaltaiset metsiköt ovat alueella vallitsevia (Kuva 2-10, Kuva 2-11). Varttuneet
metsiköt ovat pääosin melko pienialaisia ja toisistaan pirstoutuneita. Alueella esiintyy muutamia
avokallioalueita, pinta-alaltaan suurimmat sijoittuvat selvitysalueen pohjoisosiin. Myös
avokallioalueiden puustoa on käsitelty taloustoimin. Ison Koivuvuoren alueelle sijoittuu lisäksi
lähelle rantaviivaa rajoittuvia jyrkänteitä.
Kuva 2-11. Nuorta koivuvaltaista kasvatusmetsää Lakianjärven itärannalla.
Rannoille on muodostunut paikoin pienialaisia luhtia sekä soistumia, mutta nämä alat ovat
ojitettuja ja puustoltaan käsiteltyjä. Alueella esiintyy useampia pienialaisia tuoreen lehdon
(OMaT) laikkuja, mutta näiden puustoa on voimakkaasti metsätaloustoimin käsitelty. Suurin
lehtoala sijoittuu varttuneeseen kuusikkoon Reijuslahden tilan länsipuolella, jossa kasvaa monin
paikoin tuoretta lehtoa (OMaT), lehtomaista kangasta (OMT) sekä tuoretta kangasta (MT) (Kuva
2-12). Kasvillisuus koostuu mm. mustikasta, puolukasta, metsäkastikasta, ojakellukasta,
kielosta, käenkaalista, oravanmarjasta, metsätähdestä, metsäalvejuuresta, metsäimarteesta,
metsäorvokista ja lillukasta. Reijuslahden ranta-alueelle sijoittuva pienialainen, lähteen
vaikutuspiiriin muodostuneen kostean keskiravinteisen lehdon (AthExpT) luonnontilaa on
muutettu kaivamalla lähteen noro suuremmaksi ja syvemmäksi. Uoman ympäristön
kasvillisuuteen lukeutuvat mm. mesiangervo, ojakellukka, hiirenporras, metsäalvejuuri, korpiimarre ja käenkaali. Märimmillä alueilla pohjakerroksessa kasvaa pääasiassa lehväsammalia.
11
Kuva 2-12. Uudistuskypsää vanhaa kuusikkoa Lakianjärven itärannalla. Osa taloustoimin hoidetun
metsikön puista on alkanut lahota pystyyn.
Reijusjärven Särkilahti
12
Kuva 2-13. Reijusjärven ja Huhunjärven selvitysalueet.
Selvitysalueen eteläosassa esiintyy pienellä alalla varttunutta kuusivaltaista sekametsää, jossa
sekapuuna kasvaa mm. koivua, raitaa ja haapaa (Kuva 2-13). Pienialainen metsikkö rajautuu
koivutaimikkoon, jonka pohjoispuolella kasvaa varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusikkoa.
Kuusikko rajautuu varttuvaan ja varttuneeseen kasvatusmännikköön, jossa esiintyy tuoreen
kankaan (MT), lehtomaisen kankaan (OMT) ja tuoreen lehdon (OMaT) mosaiikkia. Alueen
pohjoisosassa esiintyy ojitettuja rämeitä ja varttuvia tuoreen kankaan sekametsiä.
13
Reijusjärven Salakkalahti
Selvitysalueen kaakkoisosassa esiintyy pienellä alalla varttunutta tuoreen kankaan (MT)
kuusikkoa ja nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää (Kuva 2-13). Metsikkökuvioiden
luoteispuolelle avautuu eri-ikäisiä, pääasiassa kuivahkon kankaan (VT) kasvatusmänniköitä,
taimikoita ja nuoria koivikoita (Kuva 2-14). Paikoitellen esiintyy pienialaisia kuusivaltaisia
metsiköitä. Särkilahden pohjukassa kasvaa voimakkaasti harvennettua sekapuustoista lehtoa,
joka on ojitettu.
Kuva 2-14. Varttunutta männikköä Salakkalahden selvitysalueella.
Huhunjärvi
Selvitysalueen pohjoisosat on avohakattu (Kuva 2-13). Eteläosassa kasvaa nuorta ja varttuvaa
sekapuustoa, joka vaihettuu rantaa kohti luhdaksi. Luhdan puustoisuus vaihtelee märkyyden
mukaan: kuivemmilla alueilla kasvaa nuorta koivikkoa, muutamia mäntyjä sekä pajukkoa.
Märimmillä paikoilla puustoa ei kasva lainkaan. Luhdan kasvillisuus koostuu lähinnä suursaroista,
joista vallitsevia ovat pullosara ja jouhisara.
Reijusjärven Ruunalahti
14
Kuva 2-15. Reijusjärven Ruunalahden, Suuri-Valkeisen ja Jalasjärven selvitysalueet.
Selvitysalueen eteläosassa kasvaa pääasiassa nuorta sekapuustoa. Selvitysalueen pohjoisosat on
avohakattu (Kuva 2-15).
Jalasjärvi
Selvitysalueen luoteisosassa esiintyy varttunutta tuoreen kankaan (MT) kuusi-koivumetsikköä,
joka vaihettuu kaakkoon päin mentäessä mäntyvaltaiseksi turvekankaaksi (Kuva 2-15).
15
Lakianluhdanniemessä kasvaa pääosin nuoria sekametsiköitä (Kuva 2-16). Niemen itäpuolella
esiintyy tuoreen kankaan (MT) varttunutta kuusikkoa sekä hakkuuaukea.
Kuva 2-16. Lakianluhdanniemeen vievän tien ympärillä kasvaa nuorta sekametsää, tietä reunustavat
koivut.
Suuri-Valkeinen
Selvitysalueella kasvaa pääasiassa varttunutta tuoreen kankaan kuusikkoa, jossa esiintyy
sekapuuna harvakseltaan koivua, harmaa- ja tervaleppää (Kuva 2-15). Ojien varsilla kasvillisuus
on rehevämpää ruohoturvekankaiden lajistoa. Ojien risteyksessä esiintyy ruohoturvekangasta,
jonka lajistoon lukeutuvat mm. hiirenporras, metsäalvejuuri, korpi-imarre, metsäimarre,
käenkaali, oravanmarja ja metsätähti.
Tiejärvi
16
Kuva 2-17. Tiejärven selvitysalue.
Selvitysalueella esiintyy pääosin nuoria tuoreen kankaan (MT) kuusi-koivukasvatusmetsiköitä
(Kuva 2-17). Varttuneempaa havupuuvaltaista puustoa kasvaa erityisesti selvitysalueen luoteisja kaakkoisosissa sekä rannan tuntumassa. Ranta-alueet ovat soistuneet ja rannoilla esiintyy
puustoltaan käsiteltyjä pienialaisia korpia (Kuva 2-18).
Kuva 2-18. Majavan patoaman ojan ympäristössä tulvii. vesi oli selvityshetkellä levinnyt melko laajalle
ranta-alueelle.
17
Arvokkaat luontokohteet selvitysalueilla
Hyppyyniemen vähäpuustoinen suo
Hyppyyniemeen sijoittuu harvapuustoista sararämettä: puusto koostuu kitukasvuisesta
männiköstä, jossa kasvaa seassa hieskoivua. Kenttäkerroksen lajistossa esiintyy suursaroja sekä
tupasvillaa ja pohjakerroksessa kasvaa mm. rämerahkasammalta sekä kalvakkarahkasammalta
(Kuva 2-19). Vähäpuustoinen suo vaihettuu länsiosistaan puustoisemmaksi.
Vähäpuustoiset suot ovat metsälain 10 §:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä.
Sararämeet ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU) luontotyyppejä, koko Suomessa ne on
luokiteltu säilyviksi (LC) luontotyypeiksi.
Kuva 2-19. Vähäpuustoinen suo Hyppyyniemessä.
Huhunjären ja Liimonlammen rantaluhdat
Huhunjärven ranta-alueelle sijoittuu ojittamaton osin luonnontilainen rantaluhta. Pieni ala
luhdasta on puutonta avoluhtaa. Sitä ympäröi puutoisempi koivuluhta, jonka nuori puusto ei ole
luonnontilaista. Kenttäkerroksen lajistossa vallitsevat suursarat ja lisäksi pensaskerroksessa
kasvaa pajuja (Kuva 2-20).
Toinen rantaluhta sijoittuu Liimonlammen itäpäähän Huhunjoen suistoon, jossa esiintyy
pääasiassa sara- ja ruokoluhtaa. Kasvillisuudessa vallitsevat suursarat, järviruoko ja paikoin
pajut (Kuva 2-20).
Rantaluhdat ovat metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Koivuluhdat
ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita (VU) luontotyyppejä, kun ne koko Suomessa on luokiteltu
silmälläpidettäviksi (NT). Avoluhdat ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä (NT) luontotyyppejä
jo koko Suomessa ne on luokiteltu säilyviksi (LC) luontotyypeiksi.
18
Kuva 2-20. Vasemmalla rantaluhtaa Huhunjärven rannalla ja oikealla Liimonlammen itäpäädyssä.
2.2.2.2
Pesimälinnusto
Menetelmät
Suunnittelualueen pesimälinnustoa selvitettiin yleispiirteisesti 20. – 23.5.2014 aamun ja
aamupäivän aikana, jolloin lintujen lauluaktiivisuus on yleisesti korkeimmillaan.
Reviirihavainnoksi laskettiin koiraan laulu, ruokaa kantavat tai varoittelevat yksilöt, reviirikahakat
ja pesä- sekä poikuehavainnot. Myös havaitut vesilinnut merkittiin ylös. Erityistä huomiota
kiinnitettiin Euroopan Unionin lintudirektiivin liitteen I lajeihin, Suomen kansainvälisen
linnustonseurannan erityisvastuulajeihin sekä uhanalaisiin ja muihin huomionarvoisiin lajeihin.
Vesilinnustoa ei havainnoitu erikseen selvitysalueen viereisiltä järviltä ellei vesilintuja havaittu
rannalta tai vedestä rannan välittömästä läheisyydestä.
Tulokset
Pesimälinnustoselvityksessä selvitysalueella havaittiin 32 pesiväksi tulkittavaa lintulajia, jotka
kuuluvat pääasiassa joko metsä- tai kulttuuriympäristöille ominaisiin lajeihin. Huomionarvoisia
lajeja havaittiin selvitysalueiden pinta-alaan nähden hyvin vähän. Lajilista linnustohavainnoista
on esitetty Taulukko 1.
Taulukko 1. Havaitut lintulajit selvitysalueilla.
Laji
Harmaasieppo
Hernekerttu
Hippiäinen
Hömötiainen
Laulurastas
Kirjosieppo
Käki
Käpytikka
Korppi
Metsäviklo
Mustarastas
Pajulintu
Palokärki
Peippo
Pensaskerttu
Peukaloinen
Pikkusieppo
Punakylkirastas
Punarinta
Punatulkku
Pyy
Rantasipi
Räkättirastas
Sinisorsa
Sinitiainen
Sirittäjä
Tieteellinen nimi
Uhanalaisuus Direktiivi EVA
Muscicapa striata
Sylvia borin
Regulus regulus
Parus communis
turdus philomelos
Ficedula hypoleuca
Cuculus canorus
Dendrocopos major
Corvus cornix
Tringa ochropus
Turdus merula
Phylloscopus trochilus
Dryocopus martius
D
Fringilla coelebs
Sylvia communis
Troglodytes troglodytes
Ficedula parva
D
Turdus iliacus
Erithacus rubecula
Pyrrhula pyrrhula
Bonastes bonasia
D
Actitis hypoleucos
D
Turdus pilaris
Anas platyrhynchos
Parus caeruleus
Phylloscopus sibilatrix
NT
19
Talitiainen
Teeri
Tiltaltti
Töyhtötiainen
Vihervarpunen
Västäräkki
Parus major
Tetrao tetrix
Phylloscopus collybita
Parus cristatus
Carduelis spinus
Motacilla alba
NT
D
EVA
Metsälajeista runsaslukuisimpina suunnittelualueella esiintyvät erityisesti suomalaisille
metsäympäristöille tavanomaiset lajit (peippo, pajulintu, punarinta sekä tavanomaiset rastaat ja
tiaiset), joita tavataan säännöllisesti koko suunnittelualueella. Uhanalaisia tai luonnonsuojelulain
46 ja 47 § nojalla suojeltuja lajeja ei selvitysalueelta havaittu. Euroopan Unionin lintudirektiivin
(Neuvoston direktiivi 79/409/ETY) liitteessä I mainituista lajeista alueella havaittiin palokärki,
pikkusieppo, pyy, rantasipi ja teeri sekä Suomen kansainvälisen linnustonsuojelun
erityisvastuulajeista teeri. Harvalukuisten lajien havaintopaikat on esitetty kartalla Kuva 2-21.
Kuva 2-21. Huomionarvoisten lintulajien havainnot selvitysalueilla.
2.2.2.3
Liito-oravat
Liito-orava (Pteromys volans) on taigalaji, joka elää Suomessa esiintymisalueensa länsireunalla.
Suomen eliölajiston viimeisimmässä uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) liito-orava on
luokiteltu vaarantuneeksi lajiksi (VU). Liito-orava kuuluu luontodirektiivin liitteiden II ja IV(a)
lajeihin.
Liito-orava suosii elinympäristöinään varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, mutta tulee toimeen
nuoremmissakin metsissä, joissa on riittävästi lehtipuita ravinnoksi ja kolopuita pesäpaikoiksi.
Luontaisessa elinympäristössä kasvaa järeitä haapoja sekä kuusia ja koivuja. Tyypillinen liitooravan asuttaman metsän puusto on vaihtelevan ikäistä ja puusto muodostaa useita
latvuskerroksia. Aikuisen liito-oravanaaraan elinpiiri on kooltaan yleensä 4-10 hehtaaria, koiraan
keskimäärin noin 60 hehtaaria. Reviirillä on usein 1-3 ydinaluetta, jotka saattavat olla 100–200
metrin päässä toisistaan; näillä ydinalueilla liito-oravat ruokailevat ja pääasiassa oleskelevatkin.
Jokaisella liito-oravalla on eri puolilla elinpiiriä useita pesiä, joita ne säännöllisesti käyttävät.
Pesät ovat yleensä tikkojen tekemissä koloissa (usein haavassa), osa pesistä on tavallisen oravan
tai rastaiden tekemiä risupesiä.
20
Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja
heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 §:n nojalla. Lisääntymis- ja levähdyspaikka
käsittää pesäpuiden lisäksi niiden läheisyydessä sijaitsevat suojaa ja ravintoa tarjoavat puut.
Menetelmät
Suunnittelualueella jälkiä liito-oravista etsittiin toukokuussa 20. – 23.5.2014 varttuneista
kuusikoista ja kuusivaltaisista sekametsistä. Menetelmässä papanapuut merkitään karttapohjalle
ja papanoiden tuoreus ja lukumäärä arvioidaan silmämääräisesti. Lisäksi mahdolliset pesäpuut
merkitään karttaan. Liito-oravien mahdollisesti käyttämät ruokailualueet ja siirtymäreitit
merkittiin karttoihin. Selvityksessä apuna käytetään peruskarttapohjia ja GPS-paikanninta.
Tulokset
Suunnittelualueelta ei tehty havaintoja liito-oravan käyttämistä elinalueista. Suunnittelualueen
metsiköt ovat voimakkaasti taloustoimin käsiteltyjä eikä niiden voida katsoa pääsääntöisesti
soveltuvan liito-oravan elinympäristöksi. Puusto on selvitysalueilla monin paikoin nuorta ja
varttuneita lehtisekapuustoisia kuusikoita alueella ei juuri esiinny. Monet varttuneet kuusikot on
hakattu lähes täysin yhden puulajin talousmetsiköiksi ja alemmat latvuskerrokset on raivattu
pois. Selvitysalueelta havaittiin kuitenkin yksittäisiä pienialaisia liito-oravan kannalta soveliaita
elinympäristöjä, jotka arvioitiin liito-oravien elinalueiksi liian pieniksi (Kuva 2-22).
Kuva 2-22. Liito-oravalle soveltuva pienialainen metsikkö Reijusjärven Särkilahdessa. Alueelta ei
kuitenkaan tehty lajista havaintoja.
2.2.3
Luonnon monimuotoisuus
Suunnittelualueen metsiköt on voimakkaasti metsätaloustoimin käsiteltyjä ja alueella esiintyvät
suoalat ovat ojitettuja eikä alueella esiinny juurikaan luonnontilaisia kasvupaikkoja. Voimakas
metsätalous on voinut vaikuttaa alueella pesivien lintujen lajimääriin, kun puuston rakenne on
yksipuolistunut eikä vanhoja sekapuustoisia metsiä alueella esiinny (Kuva 2-24). Alueella esiintyy
lehtoja, kangasmaita ja avokallioalueita, joissa kasvaa ko. kasvupaikoille tyypillistä kasvilajistoa,
mutta harvinainen ja muu huomionarvoinen kasvillisuus puuttuu alueelta. Vesistöjen läheisyys
vaikuttaa kuitenkin ympäristön monimuotoisuutta lisäävästi, sillä lajikirjo on monesti suuri juuri
ranta-alueilla (Kuva 2-23). Lisäksi rannan välittömässä läheisyydessä kasvava puusto tavallisesti
säästetään hakkuilta, jolloin ranta-alueilla voi esiintyä enemmän lahopuustoa ja esimerkiksi
lintujen pesäpaikoiksi soveltuvia koloja.
21
Kuva 2-23. Huhunjoen suiston rantaluhta tarjoaa pesäpaikan monille vesilinnuille ja kahlaajille.
Kuva 2-24. Haavikot lisäävät metsien monimuotoisuutta tarjoamalla suojaa ja ravintoa monille
eliölajeille. Haaparyhmiä tavattiin selvitysalueilla hyvin vähän. Kuvan lehtipuuvaltainen kuiva lehto
sijoittuu Lakianjärven itärannalle.
2.2.4
Vesistöt ja vesitalous
Suunnittelualue sijoittuu Vuoksen vesistöalueeseen ja siinä Pyyveden alueeseen. Suurimmista
järvistä Jalasjärvi ja Reijusjärvi lukeutuvat Huhunjoen valuma-alueeseen sekä Ala-Luotojärvi ja
Lakianjärvi Lakianjärven alueeseen (Kuva 2-25).
22
Ranta-asemakaavan alueet sijoittuu neljän järven. Näitä järviä ovat Ala-Luotojärvi, Matkonjärvi,
Lakianjärvi, Reijusjärvi, Suunnittelualueella suoaloja esiintyy varsin vähän. Suunnittelualueella
Reijusjärven ja Jalasjärven ranta-alueelle sijoittuu ojitettuja suoaloja ja Ala-Luotojärven rantaalueelle yksi ojittamaton vähäpuustoinen suo. Pienialaisia soistumia esiintyy yleisimmin (Kuva
2-25).
Suunnittelualueelle ei sijoitu luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin vedenhankintaan soveltuva
pohjavesialue (luokka II) (Mustaharju 0624614) sijoittuu noin 3,5 kilometrin etäisyydelle
suunnittelualueesta koilliseen. Pikarniemen muu pohjavesialue (0624615) hieman vajaan 4
kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta koilliseen (Kuva 2-25).
Kuva 2-25. Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsevat vesistöt, pohjavesialueet ja valuma-alueet.
2.2.5
Maa- ja metsätalous
Suunnittelualueen metsiköt ovat intensiivisessä metsätalouskäytössä. Suunnittelualueelle ei
sijoitu maatalouden käytössä olevia rakenteita, peltoja tai laidunmaita.
2.2.6
2.2.6.1
Luonnonsuojelu
Suojelualueet
Ranta-asemakaava-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita,
luonnonsuojelualueita, arvokkaita koski- tai kallioalueita eikä luonnonsuojeluohjelmien alueita
(Kuva 2-26).
Puruveden Natura-alue (FI0500035, SCI) sijaitsee lähimmillään noin 5,5 kilometrin etäisyydellä
suunnittelualueesta kaakkoon. Puruvesi on sisällytetty Natura-2000 alueverkostoon Puruveden
niukkamineraalisten ja niukkaravinteisten vesien perusteella. Alueen nuottaruohotyypin järven
vesi on puhdasta ja hyvin kirkasta. Suojelualueella esiintyy runsaasti erilaisia harjumuodostumia
ja alueen saarten sekä mannermaan rannoilla kasvaa karuja kuivahkon ja kuivan kankaan
männiköitä. Rantakasvillisuus on niukkaa.
23
Kuikanvuori - Kiiasvuoren arvokas kallioalue (KAO060207) sijoittuu vajaan 1,5 kilometrin
etäisyydelle suunnittelualueesta luoteeseen ja lähin luonnonsuojelualue Väärälammen
tervaleppäkorpi (LTA200686) sijoittuu noin 4 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta
lounaaseen. Yli viiden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuu useita suojelualueita
kuten Oriveden – Pyhäselän saaristot (FI0700018), Joutenvesi – Pyyveden (FI0500031),
Vilkonsuon (FI0500169), Viitoinvuoren lehdon (FI0500063), Ruhvanansuon (FI0500052) ja
Sulkavanniemen laitumen ja niityn (FI0500230) Natura-alueet. Lisäksi yli viiden kilometrin
etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuu useampia pieniä yksityisiä luonnonsuojelualueita (YSA),
arvokkaita kallioalueita (KAO) sekä yksi luontotyyppipäätöksellä suojeltu alue.
Kuva 2-26. Luonnonsuojelualueet suunnittelualueen läheisyydessä.
2.2.6.2
Uhanalaiset eliölajit
Uhanalaisten eliölajien esiintymistä selvitettiin Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä
Eliölajit –tietojärjestelmästä (rekisteripoiminta ). Suunnittelualueelle tai sen välittömään
läheisyyteen ei sijoitu uhanalaisten eliölajien havaintoja.
24
Suunnittelualuetta lähimmät havainnot koskevat takkuhankajäkälää (Evernia divaricata) vuodelta
2002. Havainnot sijoittuvat runsaan 900 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen.
Kalliokeuhkojäkälää (Lobaria scrobiculata) koskeva havainto on vuodelta 2002 ja
kalliosirkunjyvää (Lappula deflexa) koskevat havainnot vuodelta 2002 ja 2010 ja ne sijoittuvat
noin 1,5 kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta pohjoiseen.
Muut noin kahden kilometrin säteellä suunnittelualueesta tehdyt havainnot koskevat
sorjahukankorentoa (Libellula fulva). Sorjahukankorentoa koskevat havainnot on tehty vuosina
2007 – 2009 ja ne sijoittuvat lähimmillään noin kahden kilometrin etäisyydelle
suunnittelualueesta lounaaseen.
25
2.3
Rakennettu ympäristö
2.3.1
Yhdyskuntarakenne
YKR-aineiston mukaan alue on harvaan asuttua maaseutua ja lähin taajama sijoittuu 7 kilometrin
etäisyydelle pohjoiseen. Alueen läpi kulkee maantie 474, joka kulkee Savonrannan taajamasta
maantielle 71.
Kuva 2-27. Suunnittelualue suhteessa YKR-alueisiin
2.3.2
Asuminen
Suunnittelualueella ei ole asuinrakennuksia, joten siellä ei asuta. Suunnittelualueen välittömässä
läheisyydessä sijaitsee vähäisessä määrin haja-asutusta ja jonkin verran loma-asutusta.
26
Savonlinnan kaupungissa asuu 36 584 henkilöä (1.1.2013). Suunnittelualue sijaitsee entisen
Kerimäen kunnan pohjoisosassa. Kerimäen ja Punkaharjun kunnat liittyivät osaksi Savonlinnaa
1.1.2013. Kerimäen lakkauttamishetkellä kunnassa asui 5 526 henkilöä.
Kuva 2-28. Lähiympäristön asuin- ja lomarakennukset
2.3.3
Palvelut
Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole julkisia palveluja. Varsinaiset kaupalliset
palvelut, koulu ja liikuntapalvelut ovat lähitaajamissa
2.3.4
Työpaikat ja elinkeinotoiminta
Suunnittelualueella ei ole työpaikkoja. Alueella ja sen ympäristössä harjoitetaan maa- ja
metsätaloutta.
2.3.5
Virkistys
Alue on etäisen sijaintinsa johdosta huonosti saavutettavissa, joten sen käyttö virkistykseen on
vähäistä. Alueella ei ole perustettuja tai kaavojen mukaisia virkistysalueita. Kohdassa 2.3.2
Asuminen on esitetty alueen ympäristön lomarakennukset. Loma-asukkaiden voi olettaa
käyttävän vesialueita virkistukseen.
2.3.6
Liikenne
Kaavoitettavan alueen halki kulkee seututie 474 (Savonrannantie), jonka keskimääräinen
arkivuorokausiliikennemäärä on 665 ajoneuvoa vuorokaudessa.
27
Kuva 2-29. Lähiympäristön tiestö. (Liikennevirasto)
Kuva 2-30. Liikennemäärät. (Liikennevirasto)
2.3.7
Rakennettu kulttuuriympäristö
Suunnittelualueella ei sijaitse arvokkaita kulttuuri- tai maisema-alueita. Lähin valtakunnallisesti
merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY) on suunnittelualueen kaakkoispuolelle ja yli 3
kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta sijoittuva Salpalinja. Salpalinja on yksi
merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista.
2.3.8
Muinaisjäännökset
Museoviraston rekisteritietojen mukaan suunnittelualueella ei sijaitse kiinteitä muinaisjäännöksiä.
Alueelle laadittiin loppukesästä 2014 kaavaa varten erillinen muinaisjäännösinventointi (LIITE 3).
Sen perusteella kaava-alueelta havaittiin 1 ennestään tuntematon kiinteä muinaisjäännöskohde
Liimolahden rannalta sekä yksi muu historiallisen ajan kohde, jonka ei katsottu olevan kiinteä
muinaisjäännös.
Lisäksi kaava-alueen ulkopuolelta Tiejärven pohjoispuolelle (Kerimäki Tiejärvi) etelärinteeseen
sijoittuu useita kymmeniä kiviröykkiöitä, joiden halkaisija vaihtelee 1,5 metristä neljään metriin
28
ja korkeus puolesta metristä metriin. Röykkiöt ovat sammaleen peittämiä ja muodoltaan
epäsäännöllisiä. Liimonlahden etelärannalta (Kerimäki Liimonlahti) todettiin viljelykseen liittyviä
kiviröykkiöitä sekä asuinpaikkaan kuuluvia kivi- ym. rakenteita. Lakeenniemen harjanteen laelta
todettiin rakennuksen jäännökset.
Kuva 2-31. Muinaisjäännökset suhteessa kaava-alueeseen.
Kuva 2-32. Tiejärven ja Liimonlahden uudet muinaisjäännösalueet. Kaava-alueen rajaus näkyy vihreällä.
(Muinaisjäännösinventointi 2014)
2.3.9
Tekninen huolto
Alueelle ei ole rakennettu kunnallistekniikka tai muuta erityistä teknistä huoltoa.
2.3.10 Erityistoiminnat
Erityistoimintoja ei ole.
29
2.3.11 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Alueelle tai sen ympäristössä ei ole muita ympäristönsuojelullisia tai ympäristöhäiriöitä
aiheuttavia kohteita.
2.3.12 Sosiaalinen ympäristö
Alue on harvaan rakennettua haja-asutusaluetta.
2.3.13 Maanomistus
Ranta-asemakaava-alue on kokonaisuudessaan Tornator Oyj:n omistuksessa.
2.4
Suunnittelutilanne
2.4.1
Maakuntakaava
Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut
4.10.2010. Maakuntakaavassa ei ole suunnittelualueelle kohdistuvia aluevarauksia. Alueen halki
kulkee seututie Seikanlampi-Savonranta-Vihtari (st 16.156).
Kuva 2-33. Suunnittelualueen sijainti voimassa olevassa Etelä-Savon maakuntakaavassa. Rantaasemakaava-alue on rajattu kartalle punaisella.
Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavalla täydennetään Etelä-Savon voimassaolevaa
maakuntakaavaa tuulivoimatuotantoon soveltuvien alueiden osalta. Maakuntavaltuusto hyväksyi
Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan 9.6.2014 ja kaava on nyt ympäristöministeriön
vahvistettavana. 1. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen luoteispuolelle on osoitettu
Syvälahti-Hanhijärven tuulivoimaloiden alue (tv 16.901). Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti
merkittävät tuulivoimaloiden sijoittumiseen soveltuvat alueet.
30
Kuva 2-34. Suunnittelualueen sijainti vireillä olevassa Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavassa. Rantaasemakaava-alue on rajattu kartalle punaisella.
Maakuntahallitus päätti 20.8.2014 käynnistää Etelä-Savon maakuntakaavan päivittämisprosessin,
jossa päivitetään ja täydennetään nykyistä maakuntakaavaa useiden maankäyttömuotojen
osalta. Kaavasta käytetään nimeä Etelä-Savon 2. vaihemaakuntakaava. Osallistumis- ja
arviointisuunnitelma oli nähtävillä 8.9. - 8.10.2014.
2.4.2
Yleiskaava
Alueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuu
Savonrannan rantayleiskaava, joka on hyväksytty 4.2.2004.
31
Kuva 2-35. Savonrannan rantayleiskaavan rajaus suhteessa suunnittelualueeseen.
2.4.3
Voimassa oleva asemakaava
Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Ala-Luotojärven rannoille sijoittuvat
Hyppyylahden-Huosiisen ranta-asemakaava (hyväksytty 29.9.2008) ja Kaunisniemen rantakaava
(hyväksytty 13.6.1986) sekä Särkilahden rannalle Särkilahden rantakaava (hyväksytty
(1.7.1988). Lähimmät kaava-aluetta sijoittuvat rakennuspaikat ovat Ala-Luotjärvellä
Hyppyylahdessa vastapäätä Hyppyyniemeä.
32
Kuva 2-36. Ranta-asemakaavoitettujen alueiden rajaus suhteessa suunnittelualueeseen. Rantaasemakaavat ovat kuvassa vihertävällä vinoviivoituksella.
2.4.4
Rakennusjärjestys
Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 9.12.2013 §
258. Rakennusjärjestyksen rantarakentamiseen liittyviä Matkonsalon ranta-asemakaavan
kannalta oleellisia määräyksiä ovat seuraavat:
"Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten
korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen.
Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen
on sallittua. Muodostettavan rakennuspaikan rantaviivan pituus tulee olla vähintään 50 m.
Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että
maiseman luonnonmukaisuus säilyy. Rakennuksen etäisyyden on oltava vähintään 25 metriä
keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta, ellei luonnonolosuhteet edellytä sitä
suurempaa etäisyyttä.
Kuitenkin kerrosalaltaan enintään 25 m² ja katetulta alaltaan enintään 35 m² olevan
yksikerroksisen (mahdollisen parven korkeus < 1,6 m) saunarakennuksen saa rakentaa edellä
mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla
laskettavasta rantaviivasta tulee olla kuitenkin vähintään 15 metriä.
Mikäli rakennus on kerrosalaltaan yli 100 m²:n suuruinen tai harjakorkeudeltaan yli 5,5 metrin
korkuinen tai rakennus tulee ympärivuotiseen asuinkäyttöön, ei rakennusta saa rakentaa 50
metriä lähemmäksi keskivedenkorkeuden mukaista rantaviivaa.
Rakennusalaltaan yhden enintään 15 m² grillikatoksen tai huvimajan voi rakentaa 15 metrin
päähän rantaviivasta."
2.4.5
Pohjakartta
Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen laatimaa peruskarttaa.
33
2.4.6
Rakennuskiellot
Alueella ei ole tiedossa olevia rakennuskieltoja.
2.4.7
Suojelupäätökset
Alueella ei ole tiedossa olevia suojelupäätöksiä.
2.4.8
Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat
Etelä-Savon maakuntaliitto käynnisti keväällä 2010 yhdessä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan,
Pohjois-Savon, Kainuun ja Keski-Suomen liittojen kanssa tuulivoimaselvitystyön. Sisä-Suomen
potentiaaliset tuulivoima-alueet –selvityksessä liitot tarkastelevat tuulivoimatuotannon
maankäytöllisiä edellytyksiä omalla alueellaan yhtenevin kriteerein. Paikkatietotarkastelujen ja
käytyjen neuvottelujen perusteella suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuva SyvälahtiHanhijärven alue nousi potentiaaliseksi tuulipuistoalueeksi.
Sisä-Suomen tuulivoimaselvitystä on tarkennettu tuulivoimaa käsittelevän Etelä-Savon 1.
vaihemaakuntakaavan prosessin aikana laadituilla selvityksillä, joita ovat taustaselvitys, linnustoja lepakkoselvitys sekä näkemäanalyysi.
Taustaselvityksessä tuuliatlaksen mukaisia tuulisuuden kannalta potentiaalisia alueita on
tarkasteltu suhteessa rakennettuun ympäristöön, asutukseen, kulttuuri- ja luonnonympäristöön,
erityisesti linnustoon sekä virkistykseen ja elinkeinotoimintaan. Alueita on arvioitu lisäksi
suhteessa sähkö- ja tieverkkoon sekä lentoliikenteeseen. Selvityksen mukaan SyvälahtiHanhijärven selvitysalue soveltuu tuulipuistoksi ja se täyttää kaikki maakuntakaavassa asetetut
kriteerit, kun huomioidaan linnusto ja lentoturvallisuus kaavamääräyksin.
34
Kuva 2-37. Syvälahti-Hanhijärven selvitysalue. (Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto)
Linnustoselvityksen mukaan Syvälahti-Hanhijärven alue ei päässyt turvallisimpien
sijoitusalueiden joukkoon muttei myöskään joutunut tuulivoimapuistoksi soveltumattomien
alueiden joukkoon. Tulosten mukaan alue vaatii tarkkoja selvityksiä ja lajiston huomioimista
suunnittelussa. Myös lepakkoselvityksessä käytettiin kolmiportaista luokittelua, jossa SyvälahtiHanhijärven alue sijoittui epävarmuusalueen -luokkaan. Tuulivoimaloiden sijoittamista ei voida
pitää suositeltavana ennen riittäviä selvityksiä alueen lepakkolajistosta ja kerääntymispaikoista.
Näkemäanalyysin perusteella Ala-Luotojärven ja Lakianjärven rannoilta näkemä alue on alle 5
kilometriä mallinnetuista tuulivoimaloista. Tälle lähialueelle tuulivoimalalla on näkyessään
maisemaa dominoiva vaikutus. Reijusveden ja Jalasjärven rannoilta näkemä alue on 5-10
kilometriä tuulivoimaloista. Tälle välialueelle tuulivoimala näkyy selkeällä säällä, mutta sen
vaikutus ei ole maisemaa dominoiva.
35
Kuva 2-38. Näkemäanalyysin havainnekuva. (Näkemäanalyysi. Etelä-Savon maakuntaliitto)
2.4.9
Alueelle laadintavaiheessa tehdyt tai aikaisemmat selvitykset, mm inventoinnit
Alueelle on tehty kaavaa varten luontoselvitys, joka on kuvattu kaavaselostuksessa. Lisäksi on
laadittu erillinen arkeologinen inventointi, joka on selostuksen liitteenä.
36
3.
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
Alla on kuvattu ranta-asemakaavan suunnittelun lakisääteiset vaiheet pääpiirteittäin.
3.1
Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve
Maanomistajalla on syntynyt tarve selvittää ja osoittaa alueen rantarakennusoikeus. Se on
mahdollista ainoastaan ranta-asemakaavalla.
3.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Aloite kaavan laatimiseen on lähtenyt maanomistajalta eli Tornator Oyj:ltä. Ranta-asemakaavan
laatimisesta on tehty kaavoitussopimus Savonlinnan kaupungin kanssa. Savonlinnan
kaupunginhallitus päätti 22.4.2014 § 232 käynnistää Matkonsalon ranta-asemakaavan
laatimisen.
3.3
Osallistuminen ja yhteistyö
Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumisja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä 1.
3.4
Ranta-asemakaavan tavoitteet
Ranta-asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.
3.4.1
Kaupungin asettamat tavoitteet
Ranta-asemakaavan mitoituksen tulee olla Savonlinnassa noudatettavien rantarakentamisen
mitoitusperusteiden mukainen. Rakentaminen tulee sijoittaa tonttiryhmiin, jotta vapaata
yhtenäistä rantaviivaa jäisi riittävästi.
Savonlinnassa mitoitus perustuu ns. muunnetun rantaviivan pituuteen. Normaalilla maa- ja
metsätalousalueella rakentamisen määrä on 4 - 5 rakennuspaikkaa rantaviivan muunnettua
kilometriä kohti. Arvokkailla alueilla mitoitus on vähäisempi.
Kerimäen Puruveden rantayleiskaavassa poikkileikkausvuosi on rantakaava-säännösten
voimaantulohetki 15.10.1969, jota voidaan käyttää myös entisen Kerimäen kunnan rantaasemakaavoja laadittaessa.
Suunnittelussa ja kaavamääräyksiä laadittaessa tulee noudattaa Savonlinnan
rakennusjärjestyksen määräyksiä.
3.4.2
Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet
Maakuntakaavassa ei ole merkintöjä tai tavoitteita eikä alueella ole aiempia kaavoja, jotka
ohjaisivat suunnittelua. VAT:eet ohjaavat kaavan tavoitteita.
3.4.3
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
3.4.4
Osallisten tavoitteet
37
4.
RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
Mitoitusperiaatteet
Ranta-asemakaavoituksen perusta on mitoitusperiaatteet, joissa määritetään millä tavoin
rantarakennusoikeutta muodostuu. Mitoitusperiaatteet määrittävät kaavaan osoitettavien
rakennuspaikkojen kokonaismäärän. Rakennusoikeutta perinteisesti muodostuu rantaviivan
pituuden perusteella.
Mitoitusperiaatteet perustuvat em. Savonlinnan kaupungin asettamiin tavoitteisiin.
4.1.1
Muunnettu rantaviiva
Muunnetun rantaviivan muuntokertoimet määritellään Etelä-Savon maakuntaliiton laatimien
muuntoperiaatteiden mukaisesti, joita on sovellettu valtakunnallisesti. Muunnetun rantaviivan
laskennassa katsotaan rakennusoikeuden vähenevän kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa.
Tämä johtuu siitä, että on katsottu, että ko. tapauksissa rakennuspaikat häiritsevät toisiaan.
Kapeissa niemissä taas ei ole mahdollista rakentaa vesistöön tarvittavien etäisyyksien takia.
(LIITE 2).
Kuva 4-1. Muunnetun rantaviivan määritys
Kaava-alueen muunnetun rantaviivan mukainen rakennusoikeus on laskettu seuraavien
taulukoiden mukaisesti:
MUUNNETUN RANTAVIIVAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET
Rannan muoto ja vesistön leveys
Rantaviivakerroin
Alle 50 metriä leveät niemet, kannakset
Kannan pituus
50–100 metriä leveät niemet, kannakset
0,5
100–150 metriä leveät niemet, kannakset
0,75
Alle 100 metriä leveät lahdekkeet ja salmet
0,25
38
100–200 metriä leveät lahdekkeet ja salmet
0,5
200–300 metriä leveät lahdekkeet ja salmet
0,75
Muualla
1
Kaavoitettavan alueen rannat ovat rakentamiskelpoisia.
4.1.2
Mitoitusluku
Mitoitusluku kertoo kuinka monta rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri on
mahdollista rakentaa kantatilalle (emätilalle). Suunnittelualueella on käytetty kahta erilaista
mitoituslukua luontoarvoista riippuen. Pienimmillä vesistöillä mitoituksen on käytetty 4 rp/mrkm
ja suuremmille 5 rp/mrvkm.
Savonlinnan kaupunki on käyttänyt lisäksi alle 50 ha vesistöillä lisätarkastelua, jossa on arvioitu
koko vesistön kuormitusta, mikäli joku osa alueesta on erityisen tiivisti rakennettu. Tällaiselle
tarkastelulle ei kuitenkaan ole tarvetta, koska vesistöt ovat kooltaan suurempia, eikä
rantarakentaminen ole missään erityisen tiivistä. (LIITE 2).
4.1.3
Emätilaperiaate
Rantarakennusoikeus lasketaan emätiloittain. Emätilana käytetään tilaa, joka on ollut voimassa
vuonna 15.10.1969. Leikkausajankohdaksi on valittu tämä Savonlinnan kaupungin tavoitteiden
mukaisesti ja pääosin tämän vuoden jälkeen alueelle on ryhdytty lohkomaan
lomarakennuspaikkoja. Emätilan jäljellä olevaa rakennusoikeutta vähentävät emätilalle
rakennetut 200 metrin rantavyöhykkeellä sijaitsevat loma-asunnot ja vakituiset asunnot sekä
emätilasta loma- tai asuinkäyttöön 1969 jälkeen rakennetut lohkotut tilat. Mikäli joku emätila on
ylittänyt rakennusoikeutensa, se ei rasita muiden emätilojen vielä käyttämättä olevaa
rakennusoikeutta.
Liitteessä 2 on esitetty ranta-asemakaavaan kuuluvien tilojen emätilajako, muunnetturantaviiva
mitoitusvyöhykkeet sekä rakennusoikeuslaskelma. Rakennusoikeuslaskelma on käyty lävitse
Savonlinnan kaupungin maankäytön kanssa. Kaupunki on laatinut oman em.
mitoitusperiaatteisiin perustuvan mitoituslaskelman. Laskelman mukaan maanomistajan
omistamille tiloille voidaan kaavalla osoittaa uusia rakennuspaikkoja järvikohtaisesti seuraavasti:
Järvi
Reijusjärvi
Ala-Luotojärvi
Matkonjärvi
Lakianjärvi
Suuri-Valkeinen
Yhteensä
4.2
uudet
17
9
3
19
1
49
Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut
Kaavaan on osoitettu yhteensä 49 uutta lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen lukumäärä
perustuu Savonlinnan kaupungin laatimaan laskelmaan. Maanomistajan vastaava laskelma on
liitteenä 2. Kaava-alueella ei ole olemassa olevia lomarakennuspaikkoja. Savonlinnan kaupungin
näkemyksen mukaan rakennusoikeutta ei tule siirtää vesistöltä toiselle, jolloin varmistutaan siitä,
että muiden saman vesistön maanomistajien rakentamismahdollisuudet eivät vaarannu.
39
Kaavassa osoitetut rakentamismäärät ja etäisyydet vastaavat Savonlinnan kaupungin
rakennusjärjestystä.
Kuva 4-2. Uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen. Kaava-alueen raja on kartassa sinertävällä
Yhdyskuntarakenteen kannalta ei juurin ole merkitystä sillä kuinka näin etäälle olemassa olevista
taajamista sijoittuvat lomarakennuspaikat sijoittuvat. Kuitenkin rakennuspaikat on sijoitettu
siten, että olemassa olevaa tieverkkoa voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon.
Kaava-alue on kooltaan noin 290 ha. Kaava-alueen pinta-alat ovat maankäyttömuodoittain
seuraavat:
Aluevaraus
Merkinnän selitys
Rakennu
soikeus/
m²
Pintaala/ha
RA (49kpl)
Loma-asuntojen korttelialue
9 800
22
M
Maa- ja metsätalousvaltainen
alue
-
268
Yhteensä
4.2.1
290
Palvelut
Kaavalla ei osoiteta uusia palveluja, eikä kaavan toteuttaminen edellytä uusien palvelujen
toteuttamista.
4.2.2
Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen
Uudet rakennuspaikat on sijoitettu ryhmiin siten, että vapaata yhtenäistä rantaviivaa jää
maiseman kannalta ja virkistykseen soveltuville alueille riittävästi.
40
4.2.3
Arvokkaiden kohteiden huomioiminen
Selvitysten perusteella arvokkaiksi kohteiksi havaitut kohteet on huomioitu kaavassa jättämällä
ne rakennettavien alueiden ulkopuolelle ja tarpeen mukaan osoitettu kaavassa erikseen.
Erikseen osoitettuja kohteita ovat 2 muinaisjäännösaluetta, jotka on osoitettu SMosaaluerajauksina.
4.3
Ranta-asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Asemakaavan muutoksella ei tehdä muutoksia valtakunnallisesti merkittäviin linjauksiin ja
järjestelyihin. Asiakokonaisuuksien osalta ollaan tekemisissä virkistyskäytön, luonnonperinnön ja
elinympäristön laadun kanssa. Kaavamuutoksessa on huomioitu valtakunnalliset alueiden
käyttötavoitteet turvaamalla alueen virkistysalueet sijoittamalla uudet rakennuspaikat ryhmiin,
jolloin vapaata rantaviivaa jää mahdollisimman paljon. Lisäksi luontoselvityksellä on tutkittu
alueen luontoarvot, jotka on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavalla ei ole osoitettu uutta
vakituista asutusta hajauttamaan yhdyskuntarakennetta.
4.4
Ranta-asemakaavan suhde maakuntakaavaan
Ranta-asemakaava ei ole ristiriidassa voimassa olevan ja vireillä olevien maakuntakaavojen
kanssa.
41
5.
KAAVAN VAIKUTUKSET
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on esitetty millaisia kaavasta aiheutuvia vaikutuksia
kaavaselostuksessa arvioidaan. Alla on kuvattu kaavan arvioidut vaikutukset. Vaikutuksien
arviointi tarkoittaa sitä, että on verrattu olemassa olevaa tilannetta toteutuneeseen rantaasemakaavaan. Vaikutusten arvioinnin on laatinut kaavanlaatija yhteistyössä luontoselvityksen
laatineen biologin kanssa. Vaikutustenarviointi kestää koko kaavaprosessinajan ja se laaditaan
kaavan palautteen ja viranomaisneuvottelujen perusteella yhteistyössä osallisten kanssa.
Vaikutusten arviointi täydennetään tarvittaessa kaavaprosessin aikana.
5.1
Vaikutukset kulttuuriperintöön
Kaavaratkaisulla turvataan arvokkaiden kohteiden säilyminen.
5.2
Vaikutukset maisemaan
Kaavassa osoitettu lisärakentaminen keskittyy järvien rannoille, joilla esiintyy aikaisempaakin
lomarakentamista. Suunnittelualueella tai sen läheisyyteen ei sijoitu maiseman kannalta
huomionarvoisia kohteita tai alueita eikä niihin etäisyydestä johtuen kohdistu vaikutuksia. Alueen
maiseman ominaispiirteistä johtuen lisärakentaminen jää metsiköiden peittoon ja kumpuilevan
maaston painanteisiin. Rakentamista ei osoiteta selkävesille avautuviin niemenkärkiin tai muihin
näkyvyydeltään erityisen avoimiin paikkoihin. Kaavalla ei siten arvioida olevan merkittäviä
vaikutuksia maisemaan.
5.3
Liikenteelliset vaikutukset
Kaavalla ei merkittävästi lisätä alueen liikennemääriä, joten liikenteelliset vaikutukset jäävät
vähäisiksi. Yleisille teille ei ole kaavan johdosta tarpeen rakentaa uusia liittymiä. Toteuttaminen
edellyttää joidenkin uusien yksityisteiden rakentamista. Uusilta rakennuspaikoilta johtaa yleisille
teille 5 liittymä, joiden kautta on yhteys valtakunnan verkkoon. Nämä liittymät sijoittuvat
Savonrannantien (maantie 474) varteen välille Jalassalontie – Kuikkasaarentie. Näistä liittymistä
huonoin näkyvyys on Reijusniementien pohjoispuoleisella liittymällä, joka kääntyy
Savonrannantien 474 itäpuolelle. Tässä näkyvyys etelän suuntaan on noin 110 m. Toiseksi
huonoin näkyvyys on Jalassalon tieltä etelään noin 150 m. Näiden liittymien näkyvyyttä voidaan
parantaa edullisin toimenpitein puuston käsittelyllä ilman kallioleikkauksia tai tien korkeusaseman
muutoksia.
Kuva 5-1. Yleiselle tielle johtavat liittymät.
42
5.4
Vaikutukset ihmisten elinoloihin
Kaavalla ei ole vaikutuksia ihmisten elinoloihin.
5.5
Vesistövaikutukset
Kaavalla ei ole vaikutuksia luokiteltuihin pohjavesialueisiin etäisyydestä johtuen. Pintavesiin
kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä lisärakentamispaikkojen pienestä määrästä sekä
kuormituksen pistemäisyydestä johtuen.
5.6
Taloudelliset vaikutukset
Kaavalla on toteutuessaan maanomistajalle positiivisia taloudellisia vaikutuksia.
Kunnallistaloudellisia vaikutuksia ei juuri synny ellei kaupunki myöhemmin salli merkittävässä
määrin rakennuspaikkojen muuttamista vakituiseen asuinkäyttöön, jolloin velvoitteina tulevat
mm. alueelle järjestettävät koulukuljetukset ja vanhuspalvelut. Rakennuspaikkojen lohkomisen
myötä kiinteistöverot tuovat hieman tuloja kunnalle.
5.7
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluun
Rakentamisalueilla luonnonympäristö muuttuu luonnontilaisesta rakennetuksi ympäristöksi.
Uusien rakennusten myötä alueen tieverkosto kasvaa ja olemassa olevia tieyhteyksiä
kunnostetaan. Rakentaminen pirstoo metsäalueita ja hävittää rakentamattomien rantojen
elinympäristöjä. Vaikutusten voidaan kuitenkin katsoa jäävän vähäisiksi ottaen huomioon alueen
jo valmiiksi kattava metsäautotieverkosto sekä alueella tapahtuva voimakas metsien käsittely.
Vaikutusten uhanalaisiin ja harvinaisiin eliölajeihin sekä uhanalaisiin luontotyyppeihin arvioidaan
jäävän korkeintaan vähäisiksi, sillä alueelta ei tehty havaintoja uhanalaisista kasvi- tai
eläinlajeista eikä luonnontilaisista uhanalaisista luontotyypeistä.
Vaikutukset linnustoon jäävät vähäisiksi tai kääntyvät vähäisiksi positiivisiksi. Elinympäristöjen
häviämisen myötä alueelle syntyy monesti uusia elinympäristöjä, joista varsinkin asutuksen
läheisyydessä viihtyvät lajit sekä kolopesijät hyötyvät. Vähäisiä negatiivisia vaikutuksia voi
kohdistua arkoina pidettyihin lajeihin kuten suunnittelualueen järvillä havaittuun kuikkaan sekä
teereen. Suunnittelualueen ranta-alueilta ei kuitenkaan tehty havaintoja kuikan pesinnästä eikä
toisaalta teeren kannalta merkityksellisistä mahdollisista soidinpaikoista.
Suunnittelualueella tai sen läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai
luonnonsuojeluohjelmien alueita, eikä kaavasta katsota olevan etäisyydestä johtuen vaikutuksia
suojelualueiden suojeluperusteisiin.
5.8
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Kaavalla ei ole merkittäviä yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia.
43
6.
RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman.
Maanomistajan tarkoituksena on saattaa uudet rakennuspaikat myyntiin. Ranta-asemakaavan
toteuttaminen on täysin riippuvainen lomarakennuspaikkojen kysynnästä. Maanomistajalla ei ole
tarkoitus ryhtyä toteuttamaan rakennuspaikkoja. Ranta-asemakaavan täydellinen toteutuminen
tapahtuu arviolta seuraavien vuosikymmenien aikana.
Lahdessa 10.päivänä maaliskuuta 2015
Ramboll
Kaavoitusyksikkö
Markus Hytönen
kaavoitusinsinööri
YHTEYSTIEDOT
Savonlinnan kaupunki
kaavoituspäällikkö Risto Aalto
puh. 044-417 4659
sähköposti [email protected]
Ramboll
yksikön päällikkö Annu Tulonen
puh. 040-6750332
sähköposti [email protected]
suunnittelija Markus Hytönen
puh. 040-721 7527
sähköposti [email protected]
Annu Tulonen
yksikönpäällikkö