1. No category

MUISTIO 3/2015
27.4.2015
Pois syrjästä –hankkeen kehittämispäivä
Paikka: Jokisauna Os. Sepäntie 1, 27500 Kauttua (Eura)
Aika: ti 31.03.2015 klo 9 – 15.00
Paikalla
Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri, saapui n klo 9.30
Marjo Jasu, Rauma
Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sanna Vähä-Vahe, Säkylä
Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Heli Toroska, Pikassos
Henna Kyhä, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja)
Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri)
Poissa
Teija Kortesalmi, Salo
1. Aamukahvit ja päivän avaus
Projektipäällikkö avasi kehittämispäivän ja käytiin kehittämispäivän ohjelma läpi.
2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista
Säkylän kehittämisosio, Sanna Vähä-Vahe
Säkylän kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 1.
 Neuvonpitokoulutuksista on saatu hyvää palautetta. Tukiryhmässä on keskusteltu Lapset
puheeksi –menetelmän käyttöönotosta (milloin ja miten menetelmä käyttöönotto tapahtuu).
Tähän liittyen järjestetään palaveri rehtorien kanssa.
 Tähän mennessä on järjestetty 7. luokkalaisten vanhempainiltoja 3 kertaa.
 Murrosikäisten vanhemmille on järjestetty 2 keskusteluiltaa, joihin ei saatu osallistujia mukaan. Toisessa illassa oli 1 osallistuja ja toisessa 2 osallistujaa. Pohdinnassa jatketaanko
toimintamallia, jos ei saada vanhempia osallistumaan?
 Säkylässä on otettu käyttöön lapsiperheiden perhepalvelunumero, jonka käyttöönottoa
hanketyöntekijä on ollut kehittämässä. Perhepalvelunumero ei ole sidottu henkilöön eikä
palvelunumero ole sidottu soittoaikoihin.
 Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on yhteistyösuunnitelmia tukimummi ja –vaari toimintaan liittyen.
2(5)

Tyttöjen kerhotoiminta jatkuu edelleen ja osallistumisaktiivisuus on ollut hyvä. Ryhmän jatkuminen on vielä kysymysmerkillä. Ohjaajapari puuttuu, kun hanketyöntekijän työt päättyvät
syksyllä. Ryhmässä on toisena ohjaajana perhetyöntekijä Mirva Jalonen. Kerhotoiminta on
heti koulupäivän jälkeen ja kerhossa saa välipalan.
Keskustelu:
Heli Toroska otti esille, miten tyttöjen kerhotoiminnan vaikuttavuutta voisi tutkia? Tässä olisi hyvä
gradun aihe.
Sanna kertoi, että tyttöjen kerhotoiminnasta on tehty jo kirjallisuuskatsaus opiskelijoiden toimesta.
Tyttöjen kerhotoiminta –malli kannattaa mallintaa.
Heli ehdotti, että tyttöjen kerhotoiminnasta kannattaa tehdä kustannuslaskelma päätöksenteon tueksi. Sanna tekee kustannuslaskelman kerhotoiminnasta ja toiminnallisista vanhempainilloista.
Sanna totesi, että jos olisi aikaa ja mahdollisuuksia, niin samanlaista kerhotoimintaa voisi suunnitella yläasteikäisille tytöille.
Gradun aiheita saisi tyttöjen kerhotoiminnasta ja toiminnallisista vanhempainilloista.
SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosio, Virpi Valiola ja Maiju Salonen
SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 2.




Lapset puheeksi-kouluttajat ovat kouluttaneet omissa kunnissaan työntekijöitä. Menetelmää
ollaan juurruttamassa Euraan, Säkylään, Poriin, Ulvilaan ja KSTHKY:ään, joissa on yhteensä noin 100 henkilöä koulutettu kouluttajien toimesta. Lisäksi menetelmä tulee olemaan
osana hoitotyön ja sosiaalityön opetusta SAMKissa.
Pois syrjästä –hankkeessa järjestetyssä ”Lapsiomaiset pois syrjästä - Lasten huomioiminen
vanhemman sairastaessa” -seminaarissa oli asiantuntijoina mm kokemusasiantuntija ja Tytti Solantaus. Seminaarin jälkeen järjestettiin työpaja aikuispsykiatrian työntekijöille. Tutkimusprofessori emerita Tytti Solantaus osallistui aikuispsykiatrian työpajaan asiantuntijana.
Työpaja ja seminaari saivat hyvää palautetta.
Hanketyöntekijät ovat osallistuneet psykiatrian osastotunneille, missä keskustelun aiheena
”Mitä lapsen huomioiminen tämän osaston osastotyössä käytännössä tarkoittaa?”.
Tukikummimallin käyttöä suunnitellaan monialaisessa järjestö- ja oppilaitosyhteistyöryhmässä.
Keskustelu:
Heli muistutti, että menetelmän käyttöönoton raportoinnissa kannattaa tuoda esille vaikutukset ja
tulokset. Millaisissa tilanteissa menetelmää käytetään ja mitä kokemuksia menetelmän käyttöönotosta on saatu sekä mikä hyöty menetelmän käyttöönotosta on saatu perheille esim. perheensisäisiin vuorovaikutukseen.
Hanketyöntekijät tekevät Lapset puheeksi –koulutukseen liittyvän palautekyselyn syksyllä 2015 –
keväällä 2016.
Benchmarkkausta voisi tehdä esim. Raaheen, jossa menetelmä on jo otettu aiemmin käyttöön.
Heli ehdotti, voisiko lasten huomioimisen toimintamallin käyttöönottoa ja juurruttamista psykiatrian
osastoille mallintaa hankkeessa?
Lapsen huomioimisen –toimintamallin käyttöönotossa on osastoilla ilmennyt haasteena mm. kirjaamiskäytännöt. Mihin kirjataan lapsen tiedot (mihin kansioon ohjelmassa), kun aikuinen on potilaana, miten tieto siirtyy hoitavalta taholta toiselle? Psykiatrian ”sisällä” tieto kyllä siirtyy, mutta miten tieto siirtyy esh:sta kuntaan vai siirtyykö ollenkaan? Tiedon siirtymiseen vaikuttavat vaitiolovelvollisuus ja laki.
Avoimia kysymyksiä on herännyt, mm. Voiko lapsen kanssa keskustella ilman vanhempaa vai onko keskusteltava aina vanhemman kanssa? Mikä on lapsen etu? Mitä laki sanoo em. asioihin ja
mikä on eettistä?
3(5)
Heli muistutti, että raportoinnissa on tärkeää kuvata lapsen huomiomisen –toimintamallin käyttöönoton haasteet ja mahdolliset esteet.
Rauma, Marjo Jasu
Rauman kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 3.
 Nuoren huumeiden käyttöön ehkäisyyn liittyvät toimenpiteet hankkeessa ovat käynnistyneet. Asiantuntijapalvelu on kilpailutettu. NA-infoa ollaan järjestämässä. Hanketyöntekijä on
osallistunut sosiaalihuoltolain koulutukseen.
 Kannabiksen käytön asenteisiin vaikuttamista pilotoidaan tapahtumalla Raumanmeren 7.,
8. ja 9 luokilla.
 Hanketyöntekijä on kutsuttu Lipua mua! -toimintamallin työryhmään. Menetelmä on Sitran
markkinoima. Liputa mua! –toimintamalli on varhaisen puuttumisen menetelmä.
 Päihdetyön koordinaatiota on työstetty.
 Ehkäisevän päihdetyön vuosikello pilotoidaan Uotilanrinteen peruskoulussa osana yhteisöllisen oppilashuollon kehittämistä.
 Rauman seudun katulähetyksen Unelmista totta -projektin toimintamalli, jonka tavoitteena
on kehittää vertaistukiryhmiä vanhemmille. Hanketyöntekijä osallistuu vertaistukiryhmän
toimintaan.
Keskustelu:
Keskusteltiin hankeraportoinnista. Raportoinnissa on otettava huomioon kehittämisnäkökulma ja
kuvataan vain se, mitä hankkeessa on tehty sekä hankkeiden välinen yhteistyö. Tärkeää on kuvata
hankaluudet ja mahdollisuudet.
SATSHP, Verkostomainen kehittämisosio, Riitta Nieminen ja Tiina Ilola
SATSHP verkostomaisen kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 4.
Riitta kertoi ajankohtaisia kuulumisia:
 Selviytymispeli-vanhempainillat jatkuu. Eurassa erityiskoulussa Selviytymispelivanhempainilta järjestettiin 5. - 8. luokille, jossa hyvä osallistujamäärä ja saatiin positiivinen
kokemus. Karviassa on tehty koulukiusaamisesta kysely ja Kasvamme yhdessävanhempainillassa käsitellään aihetta. Karviassa vanhempainilta toteutetaan ”räätälöitynä”
mallina. Siikaisissa ja Kauttuassa vanhempainillat järjestetään syksyllä 2015.
 Euran ja Rauman varhaiskasvatuksen toimijoista on koottu työryhmä, joka miettii ”Mitä olisi
käytännössä eskarilaisten vanhempien mukaan ottaminen mukaan keskusteluun ja miten
kehitetään vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä tulevaa koulutietä ajatellen?”. Työryhmän kanssa on sovittu, että eskarilaisten vanhempien kanssa kokoonnutaan 4-5 kertaa/eskarivuosi. Kokoontumiskertojen teemat päätetään vanhemmille tehtävän alkukyselyn
perusteella. Kehitettävä toimintamalli on tarkoitus mallintaa ja se pilotoitaisiin Eurassa ja
Raumalla. PoSa on osoittanut myös kiinnostuksensa.
 Säkylän hanketyöntekijä ilmoitti kiinnostuksen Säkylän kunnan osalta em. asiaan. Hanketyöntekijä osallistuu mahdollisesti seuraavaan työryhmän palaveriin.
 Eurajoella ollaan ottamassa käyttöön ”Euran malli” perhevalmennuksessa.
 Ulvilan varhaiskasvatuksessa vanhempain osallistamiseksi on suunnitteilla vanhempainilta.
Hanke on ns. ”pienesti” mukana. Opiskelija työstää vanhempainillan suunnittelua ja toteutusta opinnäytetyönään.
Tiina kertoi ajankohtaisia kuulumisia:
 Yläkoulussa järjestetään vanhempainilta, joka toteutetaan ”Kasvamme yhdessä” mallin mukaisesti räätälöitynä.
 Toisella asteella Sataedussa järjestetään räätälöitynä 5 ”Kasvamme yhdessä” vanhempainiltaa (Kokemäki, Ulvila, Nakkila ja Harjavalta). Teemana on mm. itsenäistyminen. Huit-
4(5)




tisten ryhmän ajankohtaa siirrettiin 2 viikolla, jotta mahdollistuu nuorten haastattelut ennen
ryhmän toteutusta. Ryhmiä toteutetaan yhteistyössä 3. sektorin kanssa. 3. sektorin edustajat osallistuvat ryhmiin eri teemoilla. Huittisten ”elämänhallintaryhmä” mallinnetaan.
Suunnitteilla on myös tukihenkilötoiminta nuorille.
Neuropsykiatrista koulutusta järjestetään mahdollisesti auditoriokoulutuksena syksyllä
2015.
Perhe-ART:sta tarjouspyyntö on valmisteilla.
Nuorisopsykiatriasta on esitetty toive toteutettavasta Webropol-kyselystä nuorisopsykiatrian
henkilökunnalle koskien peruspalveluiden ja esh:n yhteistyötä. Winnovasta on ehdotettu
tehtäväksi webropol-kyselyä nuorille heidän omista toiveista ja odotuksista liittyen palveluihin.
Keskustelu:
Keskusteltiin, että kehittämisosioiden tulisi tehdä keskenään yhteistyötä ja käydä dialogia mm.
vanhempainiltojen toteutuksessa.
Mitä erilaisia vanhempien tukimalleja tässä hankkeessa kehitetään tai räätälöidään olemassa olevista malleista? Kehittämisosioiden kesken voisi tehdä vertailua, mitä malleja testaillaan tai pilotoidaan eri kunnissa, miten mikäkin toimintamalli toimii missäkin kunnissa, mitä kompastuskiviä,
haasteita ja onnistumisia?
Heli huomioi, että raportoinnissa kannattaisi auki kirjoittaa miten uudentyyppisten vanhempainiltojen käyttöönotto kunnissa vaikuttaa koulussa ja/tai kotona. (Mikä on muuttunut koulussa tai kotona? Mikä on muuttunut koulun ja kodin välisessä yhteistyössä? Kokeeko nuori muutosta?).
Voisiko em. kyselyn lähettää esim. opettajille, vanhemmille ja/tai nuorille palautekyselyn? Palautekyselyn voi lähettää esim. kahteen kuntaan. Näin saataisiin kuvattua raportointiin lyhyen ajan vaikutuksia.
Säkylän kehittämisosiossa hanketyöntekijä tekee tyttöjen ryhmätoiminnasta palautekyselyn vanhemmille ja ”haastattelee” tytöt. Näin toteutetaan osallisuutta eli saadaan lasten ääntä kuuluviin
jopa päätöksentekoa ajatellen.
Keskusteltiin tekisivätkö Säkylän, Rauman ja SATSHP verkostomaisen kehittämisosion hanketyöntekijät yhteistyössä palautekyselyn kuntiin vanhempainilloista.
Vanhempainiltojen vaikutukset olisi hyvä gradun aihe.
3. Vertaisarvioinnin tulokset ja keskustelua, Heli Toroska
Sovittiin aluksi, että hanketyöntekijät kommentoivat vertaisarvioinnin muistiinpanot Helille 17.4
mennessä. Vertaisarvioinnin tuloksista yhteenveto muistion liitteenä 5.
Heli Toroska esitteli hankkeen vertaisarvioinnin tuloksia. Esityksestä esille mm. seuraavaa:
 Vertaisarvioinnin tarkoitus (ks diaesitys)
 Hankkeen pääteemat (ks diaesitys)
 Hankkeen tavoitteet (ks diaesitys)
 Osallisuuden toteutumisessa on hyvä olla rohkea. Kysytään mielipiteitä tahoilta, joilla tarvittava tieto on.
 Kehittämisosioiden tulisi tehdä yhteinen raportti Toiminnallisten vanhempainiltojen toteutuksesta –hankkeessa.
 Raportointia ei tehdä niinkään ”menetelmä edellä”, vaan raportoinnissa tuotava esille tavoiteltu/saavutettu tulos ja vaikutukset.
 Palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus kannattaa avata raportoinnissa (ks diaesitys)
5(5)











Miten verkostomainen yhteistyö toteutuu hankkeessa ja sen avaaminen raportoinnissa on
tärkeää.
Valmistautuminen Soteen yhtenäisten toimintakäytäntöjen ja mallien luomisella maakunnissa on ajankohtaista.
Käytiin läpi vertaisarvioinnin kysymysten vastausten yhteenveto (ks diaesitys)
Vertaisarvioinnissa esille tulleet hanketyötä estävät seikat (ks diaesitys)
Raportoinnissa on tuotava esille mitä muutosta menetelmien tai uusien käytäntöjen käyttöönotto on saanut aikaan?
Vertaisarvioinnissa esille tulleet juurtumista estävät seikat (ks diaesitys)
Miten varmistetaan, että kunnat ottavat menetelmän käyttöön pilotoinnin jälkeen?
Vertaisarvioinnissa esilleet tulleet juurtumisen edellytyksiä parantavat seikat (ks diaesitys)
Tukiryhmää kannattaa ja pitää hyödyntää. Tukiryhmälle voi esim. lähettää etukäteen kysymyksiä, joista keskustellaan tukiryhmän kokouksessa tai kokouksen jälkeen voi lähettää palautekyselyä tukiryhmän toiminnan kehittämiseksi.
Osallisuuden toteutuminen on yksi hankkeen päätavoitteista. Miten osallisuutta saisi lisättyä
kehittämisosioiden toiminnassa?
Raportoinnissa on hyvä kirjata mihin toimintamalleihin hankkeessa on tutustuttu, onko pilotoitava toimintamalli täysin uusi vai ns. ”varastettu”, jota räätälöity kunnan tarpeisiin ja miten
on räätälöity?
Keskustelu:
Syksyn tarkennettuja toimintasuunnitelmia työstetään jo kevään-kesän aikana. Projektipäällikkö
lähettää tästä pyynnön hanketyöntekijöille.
Seuraavaa vertaisarviointiajankohtaa ei ole vielä päätetty.
4. Asiakkaiden osallistaminen hanketyössä, Heli Toroska
Siirrettiin kohta 4. seuraavaan kehittämispäivään.
5. Muut mahdolliset asiat ja päivän päätös
Muistutettiin kehittämisosioita toimintamallien ja hankekuvausten tekemisestä Innokylään.
Projektipäällikön diaesitys yhteisistä ajankohtaisista asioista on liitteenä 6.
Seuraava kehittämispäivä on Raumalla 22.4. Seuraavassa kehittämispäivässä aiheina mm. asiakkaiden osallistaminen hanketyössä, Heli Toroska ja hankkeen ohjauskäynnistä yhteenveto, Kirsi
Harjula.
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Säkylä ajankohtaistilanne
SATSHP ”Ylisukupolvinen” ajankohtaistilanne
Rauman ajankohtaistilanne
SATSHP ”Verkostomainen” ajankohtaistilanne
Vertaisarvioinnin yhteenveto, Heli Toroska
Ajankohtaiset asiat -diaesitys, projektipäällikkö Henna Kyhä
POIS SYRJÄSTÄ –HANKE
AJANKOHTAISKATSAUS
Kehittämisosion nimi: Säkylän kehittämisosio
Ajankohta: Maaliskuu 2015 (23.3.2015)
1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on
tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.)
Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen perheiden kanssa
käytävään keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen. Maaliskuun aikana Säkylässä
on koulutettu ensimmäiselle ryhmälle lapset puheeksi – keskustelu ja neuvonpito
menetelmä (yhteensä 12 henkilöä).
Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, jossa ennen kaikkea
vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa on järjestetty yhteensä
kolme 7.luokan toiminnallista vanhempainiltaa (12.3, 19.3 ja 23.3). Kahteen ensimmäiseen
iltaan on osallistunut yhteensä 26 nuorta ja 18 aikuista. Vanhempainilloista saatu kirjallinen
palaute on ollut positiivista.
Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat nähdään
keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa järjestetään toinen avoin keskusteluilta
murrosikäisten vanhemmille 26.3. Teemana: Nuorten itsetunto. Illan alustajana on Kristiina
Siirto-Honkanen Kokemäen perhe- ja päihdeklinikalta.
Kehitetään olemassa olevasta palvelusta tiedottamista. Helmi-maaliskuun aikana on
käyty tiedottamassa kahdessa päiväkodissa ja äitiys/lasten neuvolassa sosiaalipalveluiden
uudesta perhepalvelunumerosta ja s-postiosoitteesta.
Kehitetään tukihenkilötoimintaa. Maaliskuun aikana on käyty alustavia keskusteluja
tukimummi ja – vaari asian tiimoilta yhteistyöstä MLL:n kanssa.
Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä yhteistyönä.
Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä on kokoontunut maaliskuun aikana viikoittain.
2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana)
tapahtuu tai on suunnitteilla?
Huhtikuussa käynnistyy toinen lapset puheeksi keskustelu ja neuvonpito – koulutus, johon
on tällä hetkellä ilmoittautunut 13 osallistujaa.
Lasten kesätoiminnan tarvetta kartoitetaan ja kesäkerhotoiminnan osalta tehdään
yhteistyötä Säkylän seurakunnan kanssa. Projektityöntekijän tehtävänä on koota yhteen
esitteeseen kaikki Säkylässä kesällä 2015 lapsille ja nuorille tarjottava toiminta.
Kevään aikana jatketaan yhteistyötä MLL:n kanssa tukimummi ja – vaaritoiminnan osalta.
Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä kokoontuu viikoittain.
3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan
muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/”tapahtuma” (tallennettava teksti))
Toimenpide 1. Kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen työvälinen
perheiden kanssa käytävään keskusteluun ja huolen puheeksi ottamiseen.
Maaliskuun aikana Säkylässä on järjestetty ensimmäinen lapset puheeksi keskustelu ja
neuvonpito -koulutus (yht. 12 osallistujaa).
Toimenpide 2. Kehitetään Säkylään toiminnalliset vanhempainillat 5-7 luokille, jossa
ennen kaikkea vanhemmat nähdään keskeisenä tuen kohteina. Maaliskuussa on
järjestetty yhteensä kolme 7.luokan toiminnallista vanhempainiltaa (12.3, 19.3 ja 23.3).
Toimenpide 3. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa, jossa ennen kaikkea vanhemmat
nähdään keskeisenä tuen kohteina. Avoin keskusteluilta murrosikäisten vanhemmille
26.3. Teemana: Nuorten itsetunto. Illan alustajana on Kristiina Siirto-Honkanen Kokemäen
perhe- ja päihdeklinikalta.
Toimenpide 6. Kehitetään olemassa olevasta palvelusta tiedottamista. On tiedotettu
kunnassa
lasten
ja
nuorten
kanssa
toimivia
sosiaalipalveluiden
uudesta
perhepalvelunumerosta ja s-postiosoitteesta.
Toimenpide 8. Kehitetään tukihenkilötoimintaa. Yhteistyö MLL:n kanssa on aloitettu
tukimummi ja -vaari toiminnan osalta.
Toimenpide 10. Kehitetään erilaista ryhmätoimintaa useamman toimijan välisenä
yhteistyönä. Tyttöjen kerhomuotoinen pienryhmä on kokoontunut maaliskuun aikana
viikoittain.
Säkylän kehittämisosion tukiryhmän kokous: 30.3.2015
Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat
tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
POIS SYRJÄSTÄ –HANKE
AJANKOHTAISKATSAUS
Kehittämisosion nimi: Ylisukupolviset
Ajankohta: maaliskuu 2015

Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on
tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.)

Yhdessä ei yksin – tapahtuma Yhteisvoimin kotona -hankkeen kanssa 27.2. Villa
Ruskassa. Järjestelyihin osallistui mm. hoivatyön opiskelijoita Winnovasta, Porin
seudun isovanhemmat ja Ruskakotiyhdistys sekä Kaarisillan koulu. Tavoitteena on
yhdistää eri sukupolvia ja tuottaa iloa sekä osallisuutta. Tapahtuma sai hyvää palautetta
osallistuneilta (lapsilta, vanhuksilta ja hoitajilta) sekä järjestämiseen osallistuneilta
opiskelijoilta ja heidän opettajiltaan. Satakunnan Kansassa oli pieni juttu tapahtumasta
ja Radio Pori haastatteli hanketyöntekijöitä ja opiskelijoita.

Tukikummitoiminnan suunnittelukokous 26.2. jossa oli mukana järjestöjä ja Pois
syrjästä –hankeväkeä ja korkeakoulut. Seuraava kokous on 28.5. jolloin toimintamalli
tulee olla suunniteltuna, jotta syksyllä voidaan lähteä kokeilemaan toimintaa.

Piia Astilan kanssa alustavasti pohdittu lapsiomaisten osuutta palveluketjun
kuvaamisessa; missä ja miten lapsiomaisten osuus tulee näkyä? Asiaa tulee pohtia
myös yhdessä sairaalan sosiaalityön kanssa.

Terveydenhoitajien 2. Lapset puheeksi – koulutuspäivä SAMKissa, jonka pitivät Eija
Tuliniemi ja Virpi.

Maiju ja Tiina Ilola pitivät 1. LP-koulutuspäivän Koulutuksellisen tasa-arvon hankkeen
väelle (Porin kaupungin työntekijöitä)

Kouluttajakoulutuksen loppusuora menossa, nyt on meneillään kouluttajakouluttajien
omien ryhmien kouluttaminen. Kouluttajakoulutettavien kokemukset omista
koulutusryhmistä ja työskentelystä kunnissa on kirjattu ylös. Pääsääntöisesti
menetelmä on otettu hyvin vastaan, on herättänyt keskustelua, on tapahtunut
sisäistämistä ja oppimista koulutettaville.

18.3. järjestettiin ”Lapsiomaiset pois syrjästä – lasten huomioiminen vanhemman
sairastaessa” – seminaari, jossa pääpuhujina olivat Tytti Solantaus ja
kokemusasiantuntija Suvi Koski. Osallistuneita oli 84. Iltapäivällä järjestettiin
aikuispsykiatrian väelle työpaja, johon osallistui 22.


Osallistuttiin Rauman vertaisarviointiin.

Selkokielinen esite potilaille saatu jakoon sairaalassa.
Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana)
tapahtuu tai on suunnitteilla?
•
•
•
•
•
•
•
•

Aikuispsykiatrian yksiköiden osastotunnit lasten huomioimisessa maalistoukokuussa.
Tarkennettu toimintasuunnitelma.
Järjestö+oppilaitoskokous 28.5. jolloin toimintamalli tulee olla suunniteltuna.
Huhtikuussa Lapset puheeksi –työryhmä, jossa arvioidaan ja keskustellaan LPmenetelmän käyttöä, käyttöönottoa yksiköissä ja muita aiheeseen liittyviä asioita
somatiikalla
Huhtikuussa kokoontuu projektiryhmä
Kyselyt somatiikalle potilaille LP-menetelmän kokemuksista
Koulutuspalautekyselyt kouluttajakoulutukseen osallistuneille
Palautekyselyt kunnissa LP-koulutetuille (itse tai kouluttajakoulutettavien kautta)
Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan
muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/”tapahtuma” (tallennettava teksti))
Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat
tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
Tavoite 3.
Tavoite 1.
Tavoite 1.
Tavoite 2.
Tavoite 2.
Tavoite 2.
5/15
4/15
4/15
3-5/15
5/15
5/15
Järjestö- ja korkeakoulupalaveri
LP-työryhmän palaveri
LP-koulutuspäivä, SAMK
Osastotunnit psykiatrialla
Psykiatrian kehittämispäivien työryhmän kokous
Lasten vastuuhenkilöiden kokous
Tapahtumiin merkitty vain sellaiset, jotka eivät ole mukana edellisessä listassa
POIS SYRJÄSTÄ –HANKE
AJANKOHTAISKATSAUS
Kehittämisosion nimi: Rauman kehittämisosio
Ajankohta: maaliskuu

Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on
tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.)
 Tarkennettu toimintasuunnitelma päivitys
 Iskuryhmän kokous jossa Oma profiili toimintamallin esittely
 NA infon järjestelyjä yhteistyössä NA Nimettömät Narkomaanit julkisen
tiedottamisen toimikunnan kanssa
 Olen osallistunut sosiaalihuoltolain koulutukseen
 Markkinakartoitukset ehkäisevän huumetyön kokonaisuudesta sekä
työskentelykokonaisuudesta nuoren huumeidenkäytön pysäyttämiseen
 Tajua mut! nuorten liputtamismalliin tutustuminen erikseen kutsutussa työryhmässä.
Nuorisopalvelut toimivat kutsujana. Työryhmä päätti lähdetäänkö mallia
esittelemään onnistuvien oppien ohjausryhmälle.
 Salassapito koulutuksen videoneuvottelu tilajärjestelyjä
 Kevään 2015 hanke suunnitelman työstäminen
 Yhteydenotto Suomen kannabisverkosto ry:n puheenjohtajaan, sovittu että Suomen
kannabisverkosto ry tulee esittelemään toukokuun tukiryhmään ”Kannabis
programmet för ungdomer” mallia sekä verkoston toimintaa ja heillä olevaa
materiaalia Suomessa ja muissa pohjoismaissa
 Päihde-, ja hyvinvointityöryhmän yhteinen kokous jossa asioina koulun esittely
terveystiedossa annettavasta päihdekasvatuksesta, EPT vuosikellon esittely ja
etenemissuunnitelma. Suunnittelin ja toimin ko. kokouksen puheenjohtajana.
 Katulähetyksen kanssa suunnittelua sininauhaliiton pääsihteerin Anne Babb:in
vierailusta päihdetyöryhmään kertomaan Euroopassa tehtävästä ehkäisevästä
päihdetyöstä
 Valinta esityksen järjestelyt Raumanmeren peruskoulun kanssa
 Omaprofiili työskentelyn aloittamisjärjestelyjä
Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana)
tapahtuu tai on suunnitteilla?
 NA info Posellissa kaikille työntekijöille jotka kohtaavat työssään
huumeidenkäyttäjiä/ kokeilijoita
 Palaveri koulutuksellinen tasa-arvo hankkeen työntekijän kanssa suunnitelma
yhteistyöstä
 Valinta esitys 420 oppilaalle Rauma-salissa, tilavaraukset ja muut järjestelyt
 Pilotin käynnistäminen nuoren huumeidenkäytön pysäyttämiseen








Arviointikoulutusta
Palaveri opetustoimen kanssa koulupoissaolomallin kehittämisestä ja vuosikellon
eteenpäin viemisestä
Aikuisten rekrytointi ”aikuispatio” toimintaan
Yhteyden otto vanhempainyhdistyksiin aikuispartio toiminnasta
Nuotta- (vertaistukiryhmä aikuisille joiden lapsilla on ongelmia koulupoissaoloja
ja/tai päihteiden kanssa) kehittämistyöryhmän kokous
Tukiryhmässä tarkennetun toimintasuunnitelman hyväksyminen ja Selväpäätoiminnan yhteenveto
PS- hankkeen kehittämispäivä
Alaikäisen nuoren päihdepalvelupolun nykytilanteen kuvaaminen
Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan
muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/”tapahtuma” (tallennettava teksti))
Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat
tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
POIS SYRJÄSTÄ –HANKE
AJANKOHTAISKATSAUS
Kehittämisosion nimi: Verkostomainen yhteistyö
Ajankohta: Maaliskuu 2015
1. Mikä kehittämisosiossa on ollut ajankohtaista kuluneen kuukauden aikana? (mitä on
tapahtunut, mitä asioita on työstetty ja tehty, mitä koulutuksia, työryhmiä, ym. on ollut jne.)










Hankkeen ja Samk-opiskelijan sekä Ulvilan varhaiskasvatuksen kanssa aloitettiin yhteistyö.
Suunnitelmissa on toteuttaa vanhempainilta Metsätähden päiväkodissa Ulvilassa syksyllä.
Tarkoituksena on järjestää vanhemmat osallistava ilta, jossa aiheina lapsen sosiaalisten
taitojen kehittyminen ja kiusaamisen ehkäiseminen päiväkodeissa.
Eurajoella lähdettiin suunnittelemaan perhevalmennuksen toteuttamista lapsen
ensimmäisen ikävuoden ajan. Hanke toimii alkuun työparina pääorganisoijan
(lapsiperheiden kotipalvelun hoitaja) kanssa ja sovittiin tutustumiskäynti Euraan, jossa
perhevalmennusta on jo toteutettu. Teemoina ovat arjen haasteet, joita mietitään yhdessä
äitiys- ja lastenneuvolan th:ien kanssa.
Raumalta ja Eurasta on koottu työryhmä (Rauman päivähoidon 2 aluejohtajaa ja
neuvolapsyk., Eurasta vastaava koulukuraattori ja elto) suunnittelemaan yli eskarivuoden
kestäviä vanhempainkoulutyyppisiä iltoja tulevien esikoululaisten vanhemmille. Ajatuksena
on luoda malli, joka olisi levitettävissä hankealueelle.
Eurajoella kiinnostusta myös eskarilaisten vanhempieniltoihin ja suunnittelupalaveri on
tulossa huhtikuussa koulutoimen ja varhaiskasvatuksen kanssa.
Alakoululaisten Selviytymispeli-iltoja on suunniteltu ja toteutettu Eurassa. Ahmasojan
kouluun räätälöitiin malli erityiskouluun sopivammaksi ja ilta pidettiin 5.-8.-luokkalaisille
vanhempineen. palaute illasta oli positiivista. Panelian koulun kanssa on sovittu
Selviytymispeli-illoista huhtikuulle, 5.- ja 6.-luokille.
Siikaisten koulutoimen kanssa keskusteltiin myös toiminnallisista vanh.illoista ja haluavat
ne sekä ala- että yläkouluun syksyllä 2015. Suunnittelupalaveriaika opettajien kanssa on
sovittuna.
Karvian koko peruskoulun kattavaa vanhempainiltaa on toivottu -> kouluissa tehty
kiusaamiseen liittyvä kysely ja saadut tulokset ovat huolestuttavia joidenkin koulujen
kohdalta. Palaveri Karviassa tulossa vielä maaliskuussa.
Kankaanpäässä olleessa th:ien kanssa pidetyssä palaverissa sovittiin
maahanmuuttajaperheiden lasten sosiaalisen verkoston ja suomen kielen oppimisen tuen
lisäämistä. Sovittiin järjestöjen herättelystä asiaan.
Rauman ja Porin varhaiskasvatuksen ja penen yhteistyön aloittamista on suunniteltu casetapauksen tiimoilta.
Ensimmäinen verkostokoulutus toteutui Huittisissa maaliskuussa











Maaliskuun aikana on alkanut LP-kouluttajakoulutukseen kuuluneet koulutukset, 2 kpl. I
koulutus on pidetty aikuispsykiatrian poliklinikalla Raumalla ja II Koulutuksellisen tasa-arvon
hankkeelle Porissa.
Vertaisarvioinnit Salon osion kanssa
Helsinki THL:n järjestämä seminaariin: Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
kouluissa ja varhaiskasvatuksessa
Hanke-esittely Porin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien ja
kuraattoreiden koulutuspäivässä
Eurajoen kunnan yhteistyöpalaveri
Kankaanpäässä järjestetty yhdessä Yhteisvoimin kotona –hankkeen kanssa ikäihmisten ja
esikouluikäisten tapahtuma
Huittisten nuorten ”Elämän hallinta –ryhmän” suunnittelupalaveri
Hanke-esittely Winnovan opettajille yhdessä nuorisopsykiatrian toiminnan esittelyn kanssa
Yhteistyöpalaveri Winnovan kuraattorin kanssa miten ja mitä yhteistyötä jatkossa voisi
tehdä
Suunnittelu palaveri nuorisopsykiatrian ylilääkärin ja poliklinikan osastonhoitajan kanssa
verkostomaisen yhteistyön lisäämiseksi perustason kanssa
”Lapsiomaiset pois syrjästä – lasten huomioiminen vanhemman sairastaessa” –seminaarin
työryhmätyöskentelyyn osallistuminen yhteistyössä Ylisukupolvisten osion kanssa
2. Mitä kehittämisosiossanne lähitulevaisuudessa (esim. seuraavan kuukauden aikana)
tapahtuu tai on suunnitteilla?












Selviytymispeli-illat Panelian koulussa 22. ja 29.4. Päiväkotien vanh.iltojen
suunnitteluryhmän palaveri, jossa tarkoituksena miettiä vanhemmille osoitettavaa kyselyä
eskariin liittyvistä ajatuksista sekä esitettä tulevasta koteihin jaettavaksi.
Kankaanpään varhaiskasvatusryhmän palaveri 23.4., jossa esitellään em.päiväkotien
vanh.iltojen järjestämisen tähänastisia suunnitelmia.
Kaiken kaikkiaan maaliskuussa nousseiden ideoiden työstämistä ja pyrkimystä osin
nopeallakin aikataululla päästä toteutukseen, pilotointiin ja mallintamiseen.
Verkostokoulutus huhtikuussa Porissa
Huittisten nuorten ”elämän hallinta” –ryhmän alkaminen
Vanhempainkoulun suunnittelu palaveri
Webropol-kyselyjen laatiminen nuorisopsykiatrialle ja Winnovan oppilaille. Tarkoituksena
nupolla kartoittaa yhteistyötahojen kanssa tehtävän yhteistyötahojen määrää nuoren
psykiatrisen hoidon aikana. Winnovassa mitä palveluja nuoret kokevat tarvitsevansa ja
onko sellaisia palveluja ja saavatko he niitä
Neuropsykiatrisen case-koulutuksen suunnittelua
Innokylän Road show – osallistuminen
Kankaanpään yhteistyöpalaveri paikallisten yhdistysten kanssa liittyen maahanmuuttaja
lapsiin
Yhteistyöpalaveri Rauman Winnovan kuraattoreiden kanssa, mitä yhteistyötä
LP-neuvonpitokoulutukset Raumalla ja Porissa


Selviytymispeli –iltoihin osallistuminen
Rasekon ”elämän hallinta”-ryhmään tutustuminen yhdessä Sataedun edustajan kanssa
3. Projektiaikataulun päivittäminen (projektiaikatauluun tehtävät päivitykset ilmoitetaan
muodossa: Tavoite tai toimenpide/kuukausi/vuosi/”tapahtuma” (tallennettava teksti))
Huom! Projektiaikatauluun tallennetaan vain tärkeimmät ja oleellisimmat tapahtumat
tiivistettynä jonkin tavoitteen tai toimenpiteen eteenpäin viemisessä.
Maalis- huhtikuu 2015
TAVOITE/TOIMENPIDE:
1) Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
-> toiminnallisten vanhempainiltojen, Selviytymispeli-iltojen, järjestäminen yhdessä Euran kunnan eri
toimijoiden kanssa maalis- ja huhtikuussa
-> perhevalmennuksen suunnittelu Eurajoelle yhdessä neuvolaterv.hoitajien ja lapsiperheiden kotipalvelun
kanssa sekä maalis- että huhtikuussa
-> maahanmuuttajaperheiden lasten sosiaalisen verkoston ja suomen kielen oppimisen lisääminen
Kankaanpäässä yhdessä järjestöjen ja terv.huollon kanssa, palaveri huhtikuussa
-> verkostokoulutus Porissa
 LP-keskustelu ja neuvonpito koulutukset 03-05/15
 Vanhempain koulun suunnittelu alkaa yhteistyössä Euran ja Kankaanpään sivistys- ja
sosiaalitoimen työntekijöiden kanssa 03/15
 Verkosto-koulutukseen osallistuminen 05/15
2) Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden vahvistaminen
-> Webropol-kyselyn laatiminen; halutaan selvittää esikoululaisten vanhempien odotuksia, ajatuksia ym.
liittyen lapsen tulevaan eskarivuoteen
-> osallistavien päiväkotilasten vanhempainiltojen suunnittelu Eurajoella, Kankaanpäässä ja Raumalla
tavoitteena toteuttaa syksyllä 2015
 Elämänhallinta-ryhmän alkaminen 04/15
 Winnovan opettajien palaveri ja hanke-esittely 03/15
 Alueen kouluterveyden hoitajien ja kuraattorien koulutusiltapäivään osallistuminen ja
hanke-esittely 03/15
 Webropol-kyselyiden laatiminen ja lähettäminen Nupo ja Winnova 04/15
 Markkina-kartoituksen laatiminen ja lähettäminen 03 - 04/15
 II-asteen vanhempainillan suunnittelu 04 - 05/15
 Karvian peruskouluun Kasvamme yhdessä vanhempainillan suunnittelu teemana
kiusaaminen 04/15
Sosiaalialan
sillanrakentaja
Pois syrjästä -hankkeen kehittämispäivä
31.3.2015
Heli Toroska
Lähtökohtia
• Tämän vertaisarvioinnin päätarkoituksena on
tuottaa tietoa kehittämisosioiden
etenemislogiikan varmistamiseksi
• Tuettu itsearviointi, jossa arvioidaan
kehittämisosioiden ja koko hankkeen
kehittämisprosessia
• Näkökulma kehittämisosiosta kokonaisuuteen
Arviointiasetelma lyhyesti
• Pääkysymykset:
• Ovatko kehittämisosioiden tavoitteet realistisia ja
edelleen perusteltavissa?
• Ovatko kehittämistoiminnan toimenpiteet
sellaisia että tavoitteet voidaan niiden avulla
saavuttaa?
• Mitä tuotoksia ja tuloksia kehittämisosiossa
odotetaan syntyvän toimenpiteitä toteuttamalla?
• Mitä vaikutuksia tai hyötyjä odotetaan ilmenevän
kun tavoitteet on saavutettu sovituilla
toimenpiteillä?
Hankekokonaisuudesta käsin
katsottuna
• Kaksi pääteemaa, joiden tulee kulkea
hankesuunnitelman mukaan kaikkien
kehittämisosioiden läpi:
1. Verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
2. Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen
Yhteiset teemat ja kehittämisosion tavoitteet
Rauma
Salo
Säkylä
Satshp/verkostomaine
n yhteistyö
1. Teema:
Verkostomai
sen
yhteistyön
kehittämine
n
Ehkäisevän päihdetyön
koordinointi ja varhainen
puuttuminen alaikäisten
päihteiden käyttöön
– monialaisen alaikäisten
ehkäisevän päihdetyön
koordinaation tehtävät ja
toimintamalli
Verkostomaisen
yhteistyön kehittäminen
Verkostomaisen
yhteistyön
kehittäminen, jossa
lapsen ja hänen
perheensä ongelmat
kohdataan useamman
toimijan välisenä
yhteistyönä
1. Monialaisen,
hallintokuntien rajat
ylittävän
verkostomaisen
yhteistyön kehittäminen
2. Erikoissairaanhoidon
ja perustason
rajapintatyöskentelyn
aloittaminen sekä
lasten- ja nuorten
psykiatrian yhteistyön
kehittäminen
2. Teema:
Ylisukupolvi
sten
ongelmien
ehkäisemine
n
1. Peruskoulun 7-9
luokkalaisten pitkittyneiden ja
luvattomien koulu poissaolojen
ehkäisemismalli.
– tuetaan vanhempien
kasvatustehtävää erityisesti
yläkouluikäisten vanhempia
2. Ehkäisevän päihdetyön
koordinointi ja varhainen
puuttuminen alaikäisten
päihteiden käyttöön
– ennalta ehkäisevällä työllä
myös ylisukupolvisten
ongelmien ehkäisyä
1. Lapsi puheeksi –
menetelmän
juurruttaminen.
– tällä tavoitteella pitkän
aikavälin vaikutuksena
ylisukupolvisten
ongelmien ehkäiseminen
Perheiden
– on mainittu
kokonaisvaltaisen
tavoiteltavana
auttamisen
vaikutuksena
toimintamallien
kehittäminen, jossa
ennen kaikkea
vanhemmat nähdään
keskeisinä tuen
kohteina.
– tällä tavoitteella
lienee myös ongelmien
ylisukupolvisuutta
ehkäisevä merkitys?
2. Coaching-toiminnan
mallintaminen.
– tällä tavoitteella pitkän
aikavälin vaikutuksena
ylisukupolvisten
ongelmien ehkäiseminen
Satshp/ylisuk
upolviset
ongelmat
– ei suoraan
mainittu
tavoitteissa
1. Ehkäistään
ylisukupolvisu
uden
ketjuuntumist
a
2. Ottaa
käyttöön
malleja, jotka
tukevat
vakavasti
sairaan
aikuispotilaan
lapsia
Hankekokonaisuudesta käsin :
• Hankekokonaisuudella on kahdeksan tavoitetta,
joista kuuteen kaikki kehittämisosiot ovat
sitoutuneet :
1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden
osallisuutta palveluiden kehittämisessä ja omassa
asiassaan.
2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja
vuorovaikutusta asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
3. Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti
lasten, nuorten ja heidän perheidensä avuntarpeen
varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta.
4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää
toimintamalleja pitkittyneen ja/tai toistuvien
koulupoissaolojen ja ongelmien ehkäisemiseksi.
5. Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden
ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja perheiden
kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi.
6. Satakunnan sairaanhoitopiiri:
Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan
aikuispotilaan lapsia.
7. Rauma:
Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää
päihdetyötä.
Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja
organisaatiorajat ylittävää verkostomaista
yhteistyötä.
8. Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja
organisaatiorajat ylittävää verkostomaista
yhteistyötä
1. Vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta
palveluiden kehittämisessä ja omassa asiassaan. Vastuutahoina
ovat kaikki kehittämisosiot
•
•
•
•
•
•
•
•
Raumalla ehkäisevän päihdetyön puuttumisen malli, mukana osallistamisen
mahdollistavia elementtejä
Raumalla vanhempien vertaisryhmiä ja toiminnallisia vanhempainiltoja
Salossa matalan kynnyksen toimintamalli, nuoret mukana suunnittelussa
Säkylän vanhempainillat ja ryhmätoiminta, asiakasraati mukaan
kehittämistoimintaan
Satshp levittää ja juurruttaa toiminnallisia vanhempainiltoja, verkostomaiset
työtavat parantavat osallisuuden edellytyksiä
Satshp, tarkoituksena asiakaskehittämispäivä ja –raati. Lapsikeskeisyyden
lisääminen.
Ehdotus: Rohkeutta kysyä asiakkailta mitä mieltä he ovat, mitä he tarvitsevat, mikä tekee
palvelusta tai toiminnasta heidän arjessaan vaikuttavan tai mikä estää toivotun vaikutuksen
syntymistä. Samalla kun painotamme kuntalaisen vastuuta omasta hyvinvoinnistaan, voisi
kuntalaisille antaa myös valtaa sanoa, mitä he tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi. Kehittämisosioissa
osallisuus voisi olla aktiivista mukana oloa hankkeen suunnittelussa heti alussa sekä sen
toteutuksen eri vaiheissa.
Toiminnallisten vanhempainiltojen kehittämisessä ja juurruttamisessa on siihen paneutuvien
kehittämisosioiden syytä tehdä yhteistyötä ja tuottaa esimerkiksi yhteinen raportti miten
kehittämistyö etenee erilaisissa toimintaympäristöissä. Mitä hyötyjä nousee esille.
Tavoite2. Kehittää asiakkaan kohtaamista ja vuorovaikutusta
asiakkaan ja ammattilaisen välillä.
Vastuutahoina kaikki kehittämisosiot
• Kohtaaminen ja vuorovaikutus liittyvät asiakkaan osallisuuteen
omassa asiassaan.
• Raumalla vahvistetaan Omin jaloin toimintamallin käyttöä
• Raumalla pilotoidaan koulupoissaolojen vähentämiseen
menetelmiä, perheen tukeminen ja vuorovaikutus, ovat siinä
keskeisiä. Toiminnalliset vanhempainillat
• Salon matalan kynnyksen toimintamalli, asiakkaan luonteva
kohtaamisen mahdollistajana
• Lapset puheeksi menetelmä parantaa asiakaan ja ammattilasien
vuorovaikutusta
• Säkylässä kehitetään lasten kanssa työskenteleville yhtenäinen
työväline perheiden kanssa käytävään avoimeen keskusteluun ja
huolen puheeksi ottamiseen. Esimerkkeinä tästä kehittämisosion
hankesuunnitelman mukaan ovat mm. toiminnalliset
vanhempainillat, ryhmätoimintaa ja koulutusta vanhemmille sekä
lasten ryhmätoiminta, mm tyttöjen ryhmä.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen
yhteistyön kehittämisen osio kehittää tavoitteidensa
mukaan ammattilaisen ja asiakkaan vuorovaikutusta ja
varhaisen avuntarpeen tunnistamista lisäämällä
henkilöstön koulutusta sekä erikoissairaanhoidossa että
peruspalveluissa. Verkostomaista yhteistyötä ja
dialogisia menetelmiä pilotoidaan muutamissa
kunnissa. Juurrutettavia menetelmiä ovat mm. Lapset
puheeksi ja Ihmeelliset vuodet ja ART – toiminta.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio,
ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy -osio, kehittää
käytäntöjä, joilla erikoissairaanhoidossa voidaan
vahvista somaattisesti ja psyykkisesti sairaiden
vanhempien ja perheiden osallisuutta palvelujen
kehittämisessä lapsikeskeisemmiksi. Käytännöt ovat jo
muuttumassa ja niitä tullaan mallintamaan ja
arvioimaan
• Ehdotus: Hankkeessa on hyvä miettiä,
minkälaisen muutoksen käyttöön otettavien
asiakastyön menetelmien toivotaan saavan
aikaan asiakkaan ja ammattilaisen välillä tai
perheen hyvinvoinnissa. Tavoitteena ei ole
tietyn menetelmän juurtuminen vaan
menetelmän käytöllä aikaansaatu toivottu
muutos vuorovaikutuksessa ja edelleen
paremmalla vuorovaikutuksella aikaansaatu
muutos lapsen, nuoren tai perheen
tilanteessa, ehkä jopa palvelurakenteessa.
Tavoite 3.
Kehittää palvelutarpeen arviointia, erityisesti lasten, nuorten ja heidän
perheidensä avuntarpeen varhaista tunnistamista, sekä palveluohjausta.
Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisosiossa kehitetään keinoja
ehkäistä ongelmien siirtymistä sukupolvelta toiselle mm.
kehittämällä psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon
palveluja lapsikeskeisemmiksi ja ottamalla käyttöön malleja, jotka
tukevat vakavasti sairaan aikuispotilaan lapsia. Painopiste on avun
tarpeen varhaisessa tunnistamisessa ja tuen tarjoamisessa. Malli
sisältää myös Lapset puheeksi menetelmän käyttöön oton.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaista yhteistyötä
kehittävässä osiossa sisältyy varhaisen avuntarpeen tunnistaminen
tavoitteeseen, jossa sen lisäksi kehitetään ammattilaisten ja
asiakkaan vuorovaikutusta. Avun tarpeen varhainen tunnistaminen
on osa palvelutarpeen arvioinnin kehittämistä. Tätä harjoitellaan ja
pilotoidaan kunnissa case-tapausten avulla.
• Säkylän perheiden kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamallin
tavoitteena on myös avun tarpeen varhainen tunnistaminen. Tässä
kehittämisosiossa kokeillaan uusia keinoja erityisesti kouluille, mutta eri
hallintokunnat mukaan sitouttaen. Yhden osoitteen/puh. numeron
palveluohjaus.
• Salossa kehitetään matalan kynnyksen palvelua, joka mahdollistaa
ongelmien varhaisen tunnistamisen. Verkostomaisella yhteistyöllä
uskotaan päästävän varhaiseen puuttumiseen.
• Raumalla kehitetään nuorten päihteiden käytön varhaisen puuttumisen
malli.
• Raumalla luodaan malli myös luvattomien ja pitkittyvien koulupoissaolojen
ehkäisyyn varhaisen tuen tarpeen tunnistamisen osaamista lisäämällä.
• Ehdotus: Hankkeessa on hyvä keskustella miten
palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus liittyvät malleihin,
joita kuvataan lähinnä varhaisen puuttumisen keinoina. Mitä
on palvelutarpeen arviointi lasten, nuorten ja perheiden
palveluissa? Mitä on palveluohjaus?
Tavoite 4. Ottaa käyttöön ja tarvittaessa kehittää toimintamalleja
pitkittyneen ja/tai toistuvien koulupoissaolojen ja ongelmien
ehkäisemiseksi.
Vastuutahoina ovat kaikki kehittämisosiot.
• Rauman kehittämisosiossa on toisena päätavoitteena
peruskoulun 7-9 luokkalaisten pitkittyneiden ja luvattomien
koulupoissaolojen ehkäisemismallin kehittäminen. Mallin
kehittämisessä perehdytään muissa kunnissa käytössä oleviin
malleihin ja sovelletaan niitä Raumalle sopiviksi.
• Salon suunnitelmassa matalan kynnyksen palvelun ja
toimintamallin välillisenä vaikutuksena lienee myös
koulupoissaolojen vähentyminen.
• Säkylän kodin, koulun ja kunnan hallintokuntien välisen
yhteistyön lisäämisellä ja paremmalla varhaisen tuen tarpeen
tunnistamisella lienee myös koulupoissaoloihin vaikutusta.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin verkostomaisen yhteistyön
kehittämisosio mainitsee hankesuunnitelmassaan
tavoiteltavana vaikutuksena koulukieltäytymisen ja koulusta
erottamisen vähentymisen. Keinona tähän on mm. avun
tarpeen varhainen tunnistaminen.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin ylisukupolvisten ongelmien
ehkäisy – osiossa koulupoissaoloihin voi olla vaikutusta kun
vaikeasti sairastuneen aikuisen lapsiomainen huomioidaan
palveluissa ja hän saa ajoissa tarvitsemaansa tukea.
• Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä ja
saada aikaan yhteisenä tuotoksena mallin tai
keinovalikoiman koulupoissaoloihin vaikuttamiseksi.
Muualla käytössä olevien mallien vertailua ja omien
valintojen perustelu.
Tavoite 5.
Kehittää menetelmiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisemiseksi ja
perheiden kokonaisvaltaiseksi auttamiseksi.
Vastuutahoina ovat Salo, Säkylä ja Satakunnan sairaanhoitopiiri. Samalla
yhteinen teema kaikille.
• Satakunnan sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio keskittyy
ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn, erityisesti silloin, kun perheen
vanhempi on vakavasti sairas. Sairaalanosastoilla otetaan käyttöön Lapset
puheeksi -menetelmä ja palveluja kehitetään lapsilähtöisemmiksi.
• Verkostomaisen yhteistyön kehittämiseen painottuva osio, nimensä
mukaan, keskittyy verkostomaisen yhteistyön kehittämisellä parantamaan
kunnissa lapsiperheiden palveluja ja avun tarpeen varhaista tunnistamista.
• Säkylän kehittämisosion molemmat tavoitteet sisältävät myös tämän
tavoitteen kannalta merkityksellisiä elementtejä. Perheiden
kokonaisvaltaisen auttamisen toimintamalli ja lapsen ja hänen perheensä
ongelmien kohtaaminen useamman toimijan välisenä yhteistyönä luovat
edellytyksiä ylisukupolvisuuden ketjuuntumisen katkaisulle.
• Salossa juurrutetaan Lapset puheeksi -menetelmää ja
sen pitkän aikavälin vaikutuksena nähdään
ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen.
• Salossa mallinnetaan Coaching-toimintaa ja myös sillä
tavoitellaan ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyä.
• Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat pohtia,
mitä muita elementtejä ylisukupolvisten
ongelmien ketjuuntumisen katkaiseminen
käsittää perheiden auttamisessa, kuin
käytetyt menetelmät. Miten se on mukana
kehittämisosioissa?
Tavoite 6.
Ottaa käyttöön malleja tukea vakavasti sairaan aikuispotilaan
lapsia. Vastuutahona on Satakunnan
sairaanhoitopiiri/ylisukupolvisten ongelmien ehkäisy.
• Tämä tavoite on keskeinen Satakunnan sairaanhoitopiirin
ylisukupolvisuuden ehkäiseminen kehittämisosiossa. Lapsiomaisen
huomioimista ja lapsilähtöistä työskentelytapaa pilotoidaan
Satakunnan keskussairaalan muutamalla osastolla. Pilotoinnin
alusta alkaen on tarve osoittautunut ilmeiseksi ja myös
toimintatavat ovat jo nyt muuttumassa.
• Ehdotus: Kehittämisosiossa tulisi tarkentaa, mitä yhteistyö kuntien
peruspalvelujen kanssa sisältää menetelmäkoulutusten lisäksi.
Tavoite 7.
Koordinoidaan alaikäisten ehkäisevää päihdetyötä.
Vastuutahona on Rauma.
• Rauman kehittämisosion keskeinen tavoite on alaikäisten ehkäisevän
päihdetyön koordinointi.
• Toimintamallia varten pilotoidaan hankkeessa erilaisia ehkäisevän ja
varhaisen puuttumisen keinoja. Muun muassa näitä asioita kokeillaan:
aikuispartiotoiminta koulujen päätösviikonloppuina, Omin jaloin toimintamalli, NA vertaistukiryhmän toimintaedellytysten luominen,
tapahtumat ja koulutukset. Kehittämisosiossa otetaan käyttöön myös
ehkäisevän päihdetyön vuosikello, joka auttaa yhteistyötahoja
hahmottamaan koko kaupunkia koskevan ehkäisevän päihdetyön kenttää
ja suunnittelemaan sitä pitkäjänteisesti.
• Ehdotus: Rauman kehittämisosiolla on useita erilaisia toimenpiteitä tähän
tavoitteeseen liittyen. On syytä arvioida ja varmistaa ovatko ne kaikki
olennaisia tavoitteen kannalta. On vaara että perustyön kehittäminen ja
hankekehittäminen menevät päällekkäin. Hankekehittämisen paikka on
oltava selkeästi näkyvissä.
Tavoite 8.
Kehittää moniammatillista, hallintokunnat ja organisaatiorajat
ylittävää verkostomaista yhteistyötä. Vastuutahoina ovat kaikki
kehittämisosiot. Myös kaikille yhteinen teema.
• Rauman kehittämisosiossa verkostomainen yhteistyö on mukana
ehkäisevän päihdetyön koordinaatiossa ja varhaisen puuttumisen
kehittämisessä alaikäisten päihteiden käyttöön ja luvattomiin
poissaoloihin koulusta.
• Sairaanhoitopiirin toinen kehittämisosio vie kuntiin verkostomaisen
yhteistyön ja dialogisten menetelmien osaamista mm. casetyöskentelyn avulla. Sairaanhoitopiirin toinen osio painottuu
enemmän erikoissairaanhoidon sisällä tarvittavaan yhteistyöhön ja
sen yhteistyöhön peruspalvelujen kanssa lapsiomaisen
huomioimiseksi ja palvelujen kehittämiseksi lapsilähtöisiksi.
• Säkylässä verkostomainen yhteistyö on jo nyt toteutumassa uudella
tavalla kokonaisvaltaisten auttamisen toimintamallien
kehittämisessä. Konkreettisina toimintamuotoina ovat mm
toiminnalliset vanhempainillat ja ryhmätoiminnat, joissa ovat
mukana eri hallintokunnat.
• Salossa verkostomaisen yhteistyön kehittäminen on
yksi tavoitteista. Sitä varten tullaan perustamaan
työryhmä ja laaditaan malli tai lainataan
soveltamiskelpoinen malli muualta. Toivottu vaikutus
on kustannustehokkaampi toiminta kohderyhmän
hyväksi. Sillä pyritään myös syrjäytymisen
vähentymiseen varhaisemmilla interventioilla.
• Raumalla puututaan myös koulupoissaoloihin
kehittämällä yhtenäistä ja monialaista mallia. Salon
kehittämisosio ja samoin Säkylän kehittämisosiossa on
samankaltaisia elementtejä.
• Ehdotus: Kehittämisosiot voisivat tehdä yhteistyötä
verkostomaisen yhteistyön mallintamisessa. On myös
syytä määritellä mitä verkostomaisella yhteistyöllä
tarkoitetaan eri yhteyksissä.
Tuloksia vertaisarvioinnista
• Vertaisarviointikeskusteluissa ja niistä
tehdyistä muistioista on keskustelua
ohjanneen lomakkeen kysymyksistä koottu
seuraavia tuloksia.
Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet ja
mitkä niistä näyttävät olevan toteutumassa? Missä
alustavasti on jo syntymässä tuloksia tai käytännön
hyötyjä?
• Vertaisarviointilomakkeen kysymykset 1, 2, 3 ja 5.
• Vahva vaikutelma on, että kaikki kehittämisosiot ovat
etenemässä kohti tavoitteitaan. Ei tarvetta suurille suunnan
muutoksille. Toteutussuunnitelman tulisi olla kuitenkin ajan
tasalla ja selkeä.
• Tavoitteiden kirkastaminen! Tavoitepuhe – toimintapuhetulospuhe!
• Herkkyyttä tulevan suteen, etupainotteisesti etulinjassa
(sote)!
• Hyötyjen todentaminen!
• Kaste-kelpoinen kehittäminen – perustyön kehittäminen
Mitä odottamatonta on ilmaantunut
Kysymys 4.
• Ammattilaisten asenne kehittämisen kohteena olevaa ongelmaa,
kannabiksen käyttö, kohtaan - nuorten negatiiviset asenteet.
Herkullinen tilanne!
• Ehkäisevä päihdetyön kapea ymmärtäminen valistuksena – nuorten
toive , päihdetyö arkipäivään
• Työryhmien työskentelyssä aikapula, vaikea sopia tapaamisia
• Hankehallinnon ja kuntien ristiriitaiset ohjeet
• Hyvät avainhenkilöt
• Vapaaehtoisia on vaikea saada mukaan
• Lapset puheeksi –menetelmän hyvä vastaanotto
• Usean kunnan hankkeissa yhteyden saaminen eri tahoihin
• Verkostomainen yhteistyö ymmärretään eri tavoin. Hanke
määrittelee mistä on kysymys
• Hankesuunnitelman ulkopuolelta uusia avauksia. Hyvä vai ei?
Onko potilas- /asiakastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia, miten ne
voidaan todentaa? Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden
ammattilaisten, kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta ja
miten ne voidaan todentaa?
Kysymykset 6 ja 7
• Kynnys tarttua päihteiden käyttöön on madaltunut, ei
todennettu
• Oppilaat mukana valmistelemassa hyvinvointikyselyä
• Tyttöjen ryhmään osallistumisaktiivisuus osoittaa sen
hyödyllisyyden
• Toiminnallisten vanhempainiltojen hyöty jatkossa
todennettavissa perheiden palautteella. Entä muita
hyötyjä?
• Lapsiomaisen huomioiminen, kirjataan keskustelujen
määrä
Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumista tai
olleet kehittämistyön esteenä? Mitä haasteita kehittämistyössä
on ollut? Kysymykset 8 ja 9
Auttanut:
• Pysyvä, sitoutunut ja innostunut työntekijä
• Hyvä tukiryhmä
• Esimiehen vahva tuki
• Aktiiviset yhteistyökumppanit
• Vertaistuki, työparityöskentely muiden kehittämisosioiden
kanssa
• Työrukkaset, työryhmät kehittämisen tukena
• Kentän tuntemus
• Tutustuminen alussa muualla tehtyyn kehittämistyöhön
• Hanke on tarpeellinen
Esteenä:
• Hankebyrokratia. Mitä se on?
• Moninkertainen työajan seuranta
• Projektipäällikön vaihtuminen
• Kenttä on väsynyt kehittämiseen. Mitä on
kehittäminen?
• Tuen puute
• Laajat tavoitteet. Siksi toteutussuunnitelma!
• Valtakunnallinen tuki ja kokemusten
vaihtamisen foorumi puuttuu
Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan ja miten ne
on saatu juurtumaan? Mitkä tekijät ovat edistäneet tai
estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön?
Kysymykset 10 ja 11
• Juurtumassa tai juurtuneita:
• Omin jaloin –toiminta, aikuispartio Raumalla. Osana mitä
toivottua muutosta?
• Nuoret mukana oppilashuoltotyöryhmässä, Salo
• Toiminnalliset vanhempainillat, osana mitä muutosta?
• Tyttöjen ryhmät Säkylässä. Miten parantaa perheiden
hyvinvointia, vaikutukset, hyödyt?
• ART ryhmätoiminta. Mihin tavoitteeseen liittyvät?
• Lapsiomaisen huomioiminen jo osittain
• Lapset puheeksi –menetelmä. Mihin tavoitteeseen liittyy?
Juurtumista edistäviä tekijöitä:
• Lähiesimiesten ja johdon motivoiminen
• Oikeat avainhenkilöt muutoksen tueksi
• Aikaisemman kehittämistyön huomioiminen ja
valinnat mitä pilotoidaan
• Vastuun jakaminen jo hankeaikana
• Työrukkaset vievät kehittämistyötä edelleen
omiin yhteisöihinsä
• Kuntien suunnitelmat , strategiat yms. Joihin
esimiehet vievät kehitettävinä olevia asioita
Juurtumista estää:
• Lyhyt hankeaika. Vai liian laajat tavoitteet?
• Kehittämisprosessit ovat hitaita. Vrt. edellä
• Projektipäälliköiden vaihtuminen
• Menetelmäkoulutuksiin osallistuneet eivät ota
menetelmiä käyttöön. Koulutuksen asema hankkeessa!
Edellytyksiä parantaa:
• Päättäjät pidetään ajan tasalla
• Hanketyöntekijä on kunnan omasta organisaatiosta. ??
• Moniammatillinen sitoutunut työryhmä
• Hankesuunnitelmavaiheessa jo huomiota
sitoutumiseen
• Panoksen ja tuotoksen vastaavuus
Kysymys 12. Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä
kehittämisosion avulla aloitetut toiminnat vakiinnutetaan
kunnan omaksi toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat
sisällytetty seuraavaan talousarvioon?
• Ei vielä varsinaisesti päätöksiä
• Vakiinnutettavat toiminnat on hyvä olla
mukana suunnitelma- ja strategiatason
asiakirjoissa.
Huomioita
• Kehittämisosioiden suunnitelmat ovat syntyneet
todellisesta tarpeesta, joka vahvistaa kehittämisen
asemaa organisaatiossa.
• Kehittämisosiot ovat edenneet hyvin tavoitteidensa
mukaisesti. Työntekijöillä on vahvaa osaamista osioiden
kehittämissisällöissä.
• Hanke- ja projektityön logiikassa on kehittämisosioilla
vielä opittavaa. Loogisesti rakentuva suunnitelma on selkeä
runko kehittämiselle ja siksi erittäin tärkeä ja lopulta myös
työntekijän jaksamista parantava. Pitää kokonaisuuden
kasassa!
• Jos hankesuunnitelma koetaan liian laajaksi, kannattaa sitä rajata.
• Esimiesten tuki nousi keskusteluissa tärkeäksi. Se luo edellytyksiä
sekä henkilöstön jaksamiselle että tulosten juurtumiselle.
• Projektipäällikön vaihtuminen koettiin kehittämisosioiden
toimintaa haittaavana.
• Projektipäällikön ja hankehallinnon koettiin antaneen ristiriitaisia
ohjeita. Syynä oli todennäköisesti projektipäällikön vaihtuminen
alkuvaiheessa.
• Tukiryhmien merkitys voi olla parhaimmillaan koko
kehittämistyön onnistumista ja tulosten juurtumista edistävä.
Tukiryhmän kokoonpano ja työtavat on hyvä miettiä tarkkaan. Kun
tukiryhmä muodostuu hankkeen tulosten juurtumisen ja
käyttöönoton kannalta keskeisistä henkilöistä tukee se parhaiten
kehittämistyötä. Tukiryhmää kannattaa osallistaa kehittämistyöhön.
• Osallisuus on huomioitu aika ohuesti kehittämisosioissa. Näyttää
siltä että tehdään perinteisen asetelman mukaan kehittämistyötä
ammattilaisilta asiakkaille. Olisi myös mahdollista tehdä enemmän
yhdessä asiakkaiden ja palvelujen käyttäjien kanssa.
• Kehittämisosioiden suunnitelmien perusteella niillä vaikuttaa
olevan uuden kehittämisen painetta. Sen sijaan että kokeillaan ja
arvioidaan jo kehitettyjä malleja, ilmaistaan asia ikään kuin
aiottaisiin kehittää uusi oma malli. Tässä saattaa olla kysymys vain
sanallisen ilmaisun epätarkkuudesta. Arviointikeskustelujen mukaan
ns. omat mallit ovat tosiasiassa enimmäkseen olemassa olevien
mallien sovelluksia omaan toimintaympäristöön.
• Hankkeen puitteissa olisi mahdollista valmistautua etukäteen
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne-uudistukseen
ottamalla käyttöön maakunnallisesti yhtenäisiä käytäntöjä.
Samalla kehittämistyö saisi voimaa kuntien välisestä yhteistyöstä.
Kehittämisosioissa tehdään hyvin kunta- tai kuntayhtymäkohtaista
omaa kehittämistä.
• Kehittämisosioissa painottuu menetelmien käyttöön otto.
Kehittämisen painopiste voisi olla enemmän tavoiteltavissa
muutoksissa, jolloin menetelmät ovat muutoksen saavuttamisen
keinoja.
• Hankekokonaisuuden yhteisten teemojen ja tavoitteiden
avaaminen ja tarkempi huomioon ottaminen kehittämistyössä on
tarpeen.
• Koulutuksessa saatu tieto ei suoraan siirry työyhteisön
osaamiseksi. Hanke järjestää paljon koulutusta. Koulutuksen
vaikuttavuutta on hyvä miettiä tarkkaan. Kehittämisosiot voisivat
esimerkiksi yhdessä suunnitella ja kokeilla erilaisia työtapoja, joilla
koulutuksissa opittu tieto sisäistetään ja muokkautuu osaksi uutta
tavoitteiden mukaista toimintakulttuuria. Koulutusten tietosisällön
ja menetelmien lisäksi tulisi kiinnittää huomiota siihen, mihin
rakenteisiin tieto ja osaaminen kiinnittyvät.
www.pikassos.fi
Pois syrjästä -hankkeen
kehittämispäivä
Eura, 31.3.2015
Päivän ohjelma:
9.00 - 9.15
Aamukahvit ja päivän avaus
9.15 - 10.15
Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista
10.15 - 11.15
Vertaisarvioinnin tulokset ja keskustelua, Heli Toroska
11.15 - 12.00
Lounas (omakustanteinen)
12.00 - 13.30
Asiakkaiden osallistaminen hanketyössä, Heli Toroska
13.30 - 13.45
Kahvi
13.45 - 14.30
Asiakkaiden osallistaminen hanketyössä jatkuu
14.30 - 15.00
Muut mahdolliset asiat ja päivän päätös
Hankkeen yhteisiä tulevia tapahtumia/asioita:

Arvioinnin roadshow / Innokylä, 13.4.2015, Turku

Väliarviointi, huhti-toukokuu 2015

12.5.2015 hankkeen ohjausryhmän kokous

Kevään kehittämispäivät
– 22.4.2015, Rauma
– 20.5.2015, Säkylä
– 10.6.2015, Luvia

HYLA –hankkeen kanssa yhteinen päivä 9.6.2015

Maksatushakemus ajalta 1.10.2014 – 30.9.2015 tehdään lokakuussa 2015;
kysely tms. kerätään kehittämisosioilta elo-syyskuussa 2015
Kiitos!