1. No category

MUISTIO 6/2014
18.12.2014
Yhteisvoimin kotona –hankkeen kehittämispäivä
Paikka:
Satalinnan sairaala, Satalinnantie 77, Harjavalta
(Lääkärien neuvotteluhuone, 1.krs)
Aika:
pe 12.12.2014 klo 9 – 15.00
Paikalla
Anu Kärki, Huittinen
Arja Santapukki, Parainen
Eliisa Mannila, Ksthky
Johanna Ahde-Koponen, PoSa
Kirsi Lukka-Aro, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Minna Nevalainen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Niko Vahala, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Riikka Ylitörmänen, PoSa
Sari Furuholm, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sirpa Levy, Akseli
Tarja Lindgren, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Marika Halinen, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja)
Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri)
Mari Niemi, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Heli Toroska, Pikassos
1. Avaus ja aamukahvi, projektipäällikkö Marika Halinen
Marika Halinen avasi kehittämispäivän. Kehittämispäivän alussa muistettiin projektisuunnittelija
Kirsi Lukka-Aroa, joka siirtyy toisiin tehtäviin.
2. Käytännön asioita arvioinnista, hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
SATSHP:n hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi puhui Kaste-hankkeiden arvioinnista THL:n Kaste-ohjelma tavoitelähtöinen arviointi -diaesityksen pohjalta. Diaesitys toimitetaan hanketyöntekijöille
kehittämispäivän jälkeen.
Arvioinnista nousi esille seuraavaa:
 Arvioinnin avulla osoitetaan tulokset mm. rahoittajalle, STM:lle, kuntapäättäjille, vanhustyöntekijöitä varten, kansalaisia ja palveluiden käyttäjiä varten.
 Arviointi alkaa jo hankesuunnitelman tekemisen vaiheessa > Mihin asioihin tällä hankkeella
haetaan parannusta?
 Lähtötilanteen selvitys/arviointi kehittämisosioissa on tärkeää. Lähtötilanteessa tehty kysely
voidaan uusia kehittämisosiossa hankkeen myöhemmässä vaiheessa, jolloin nähdään
mahdollinen muutos lähtötilanteeseen.
 Myös mututuntuma on arvioinnissa tärkeää huomioida esim. työntekijöiden asenteet
 Arviointisuunnitelma ei ole lopullinen, vaan sitä voidaan päivittää hankkeen kuluessa. > Sisältääkö arviointisuunnitelma ne asiat, joita arvioidaan ja keinot, joilla arviointia toteutetaan?
 Hankkeen tavoitteet on saatava arvioitavaan muotoon. Tästä lähdetään liikkeelle, kun mietitään arviointikysymyksiä.
2(6)















Miten asiaa mitataan, esim. asiakkaan osallisuuden parantaminen? > Arvioinnissa pohdittava millä keinoilla jokin asia pystytään osoittamaan? Käytetäänkö asian arvioinnissa määrällisiä mittareita? Esim. asiakaspalautekyselyiden määrä, asiakasraatien määrä. Voidaan
myös tehdä haastattelututkimuksia, jolla saadaan syvällisempää tietoa asiakkaiden kokemuksista.
Hankkeessa on tärkeää tehdä lähtötilanteen arviointi, väliarviointi ja loppuarviointi
Väliarviointi on tärkeä etappi, jolloin todetaan ollaanko hankkeessa menossa oikeaan suuntaan.
Tarkkaa kustannusvaikuttavuuden arviointia ei hankeajalla ole mahdollista saada, koska
hankeaika on niin lyhyt.
Hankkeen päättymisen jälkeen olisi tärkeää tehdä arviointi esim. 2 v hankkeen päättymisen
jälkeen, jolloin on mahdollista saada tietoa myös kustannusvaikuttavuudesta.
Todelliset tulokset ovat tärkeät, vaikka ne olisivat kehittämisosion kannalta epäedulliset eli
myös ”epäonnistuminen”, jonkin toimintamallin kehittämisessä ja juurruttamisessa on tulos.
Joskus voi olla, ettei kehitettävä toimintamalli toimi käytännössä, kuten oli suunniteltu.
Arviointi perustuu näyttöön.
Hankkeessa tehdään arviointia monella eri tasolla (sisäinen ja ulkoinen arviointi).
Kehittämisosiot tekevät sisäistä arviointia.
Kehittämisosiot keskittyvät sisäisessä arvioinnissa hankesuunnitelmasta poimittaviin ydinkysymyksiin (2-4). Mitä keinoja ko. ydinkysymysten vastausten arvioimiseksi käytetään?
Vertaisarviointi on sisäisen ja ulkoisen arvioinnin välimaastossa.
Ulkoinen arviointi tehdään koko hankkeen tasolla.
Ulkoisessa arvioinnissa keskitytään hankkeen pääteemojen arviointiin.
Tarkennettu toimintasuunnitelma ja kehittämisosion arviointi-, viestintä- ja koulutussuunnitelmat ovat hanketyöntekijöiden työvälineitä.
Koko hankkeen suunnitelmassa tavoitteet sisältyvät ”toimenpide-osioon”. Tarkennetussa
toimintasuunnitelmassa kehittämisosiot ovat tarkentaneet tavoitteet.
Keskustelu:
Akselissa on tehty palvelutarpeen arviointiin liittyen lähtötilanteen arviointi.
Määrällinen tieto antaa yleistä tietoa ja haastattelut (tunneperäinen ja laadullinen tieto) antavat syvällisempää tietoa.
3. Vertaisarvioinnin toteutus, suunnittelija Heli Toroska, Pikassos
Heli Toroska esitteli vertaisarvioinnin toteutusta, josta on diaesitys liitteenä 1. Arvioinnista nousi
esille seuraavaa:
 Vertaisarviointi on KIM – konsultatiivista itsearviointia (ks diaesitys).
 Hanketyöntekijät tekevät jatkuvaa itsearviointia.
 Asiakkaat voidaan ottaa mukaan arviointiin (ks diaesitys).
 Osallisuus on kokemuksellisuutta. Miten kokemuksellisuus todennetaan? Esim. haastattelujen ja asiakasraatien avulla.
 Asiakasosallisuus on tärkeää saada suunnittelun ja päätöksenteon tueksi.
 Miten asiakkaalta saatava kokemustieto tulee hyödynnetyksi päätöksenteossa?
 Arviointiprosessin avaaminen on tärkeää (ks. diaesitys).
 Arviointi voi nostaa esille hankaluuksia (ks. diaesitys).
o Kehittämisosiossa, jossa mukana useampi kunta, tulee hanketyöntekijän näkyä kaikissa hankekunnissa ja hankkeen toteutuksessa on pyrittävä huomioimaan tasapuolisesti kaikkia kuntia.
o Jos hankeaika ei riitä hankesuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen,
tulee hankesuunnitelmaa tarkentaa realistisemmaksi.
 Hanketyön toteutuksessa on muistettava hankkeen ja perustoiminnan yhteensovittaminen.
3(6)
Pikassos on toimittanut hanketyöntekijöille vertaisarviointilomakkeen ja ohjeet. Lomake ja ohjeet
tallennetaan hankkeen kotisivuille. Heli Toroska toimittaa ohjeet vielä word-versiona, jolloin lomakkeeseen onnistuu kirjausten tekeminen sähköisesti.
Vertaisarvioinnin käytännön toteutuksesta:
 Vertaisarviointikeskusteluun tulee Pikassoksesta paikalle Heli Toroska ja Matti Mäkelä.
Toinen Pikassoksen edustaja toimii puheenjohtajana.
 Kehittämisosiot arvioivat toinen toistaan lomakkeen pohjalta.
 Pikassoksen edustajat tekevät muistiinpanoja ja voivat esittää täydentäviä kysymyksiä.
 Kehittämisosio lähettää arvioivalle kehittämisosiolle oleelliset tiedot kehittämisosion toiminnasta mm. hankesuunnitelma, tarkennettu toimintasuunnitelma, koulutus- arviointi- ja viestintäsuunnitelmat sekä muu oleellinen materiaali.
 Vertaisarviointiin osallistuu kehittämisosion toiminnan kannalta tärkeät hlöt mm. hanketyöntekijä, esimies ja esim. kehittämisosion tukiryhmän jäsenet/osa jäsenistä.
 Kehittämisosiot sopivat itsenäisesti vertaisarviointiparin ja Pikassoksen kanssa vertaisarvioinnin ajankohdan ja ilmoittavat sen projektipäällikölle.
 Projektipäällikkö kokoaa sovitut vertaisarviointiajankohdat.
4. Kehittämisosioiden ajankohtaiset kuulumiset
Huittinen, Anu Kärki
Huittisten kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 2.
Hanketyöntekijä on osallistunut omaishoitajien joulutilaisuuteen. Edellisen kehittämispäivän jälkeen
hanketyöntekijä on tehnyt 3 kotikäyntiä omaishoitoperheisiin.
Keskustelu:
Omaishoitoperheiden kotikäyntejä ei kirjata Huittisissa vielä mihinkään.
Parainen, Arja Santapukki
Paraisten kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 3.
Asiakaskyselyä ollaan saamassa valmiiksi ja se lähetetään alkuvuodesta 2015. Asiakaskyselyn
toteutuksesta julkaistaan alkuvuonna tiedote Nyt-lehdessä. Henkilökunnan kyselyn työstäminen
jatkuu. Henkilökunnankyselyn avulla selvitetään kotihoidossa olevaa ”kaaosta”, ja pyritään selkiyttämään työntekijöiden vastuujakoja sekä selvitetään mahdollisia kehittämisen kohteita.
Akseli, Sirpa Levy
Akselin kehittämisosion ajankohtaiskatsaus on liitteenä 4.
Arviointimallin suunnittelutyö on jatkunut. Arviointikäyntejä toteuttaa tiimin sairaanhoitaja. Hoito- ja
palvelusuunnitelman kirjaukset tekee alkuvaiheessa tiimin sairaanhoitaja ja omahoitaja yhdessä.
Akselissa otetaan alkuvuonna 2015 käyttöön mobiili. Tällä viikolla on järjestetty liikuntasopimuskoulutus. Koulutuksessa oli Muistiyhdistyksestä vetäjä ja hanketyöntekijä koki koulutuksen onnistuneena. Asiakasfoorumin järjestämisen suunnittelu jatkuu. Tarkoitus on, että toteutetaan asiakkaiden ryhmähaastattelu. Vanhusneuvoston edustaja osallistuu ryhmähaastatteluun. Helmikuussa
järjestetään ammattilaisten työpaja, jossa käydään läpi ryhmähaastattelun tuloksia. Maalishuhtikuussa järjestetään 1. asiakasfoorumi. Haastattelun vetämiseen ja ammattilaisten työpajan
vetämiseen haetaan ulkopuolista asiantuntijaa markkinoiden kartoituksella. Liikuntasopimus-
4(6)
asiakkaille on suunnitteilla haastattelu, jossa kartoitetaan asiakaskokemuksia liikuntasopimuksen
käyttöönotosta. Akselissa on löytynyt 5 vertaisliikuttajaa, jotka toimivat itsenäisesti. Vertaisliikuttajan käynti korvaa yhden kotikäynnin.
PoSa, Riikka Ylitörmänen ja Johanna Ahde-Koponen
PoSan ajankohtaistilanne on liitteenä 5.
PoSan kehittämisosiossa kehitettiin gerontologinen arviointikysely paperilomakkeelle, jota ei koettu
hyväksi ottaa käyttöön. Em. arviointikyselyn perusteella kehitettiin mittaristoa, mutta sitäkään ei
koettu sopivaksi työvälineeksi kotikäynneille. Kyselyn suunnittelu on edennyt tästä eteenpäin ja
Riikka Ylitörmänen esitteli uuden version (luonnos) sähköisestä gerontologisesta arviointikyselystä,
johon on koottu aihealueittain lomakkeita tulostettavaksi työntekijöiden käyttöön (ks liite). Lomakkeen voi täyttää paperiversiona, mutta kaikki vastaukset kirjataan kuitenkin sähköiseen kyselyyn.
Gerontologinen arviointikysely tulee kotihoidon työntekijän tietokoneen työpöydälle työvälineeksi.
Johanna Ahde-Koponen kertoi, että arkiliikuntasopimusmallit ovat kokeilussa. Hanketyöntekijät
ovat kartoittaneet valtakunnallisia arkiliikuntasopimusmalleja. Johanna on jalkautumassa kuntouttavaan päivätoimintaan miettimään päivätoiminnan kehittämisaiheita. Kuntoutumisyksikön perustamisen suunnittelu jatkuu.
On suunnitteilla, että Johanna lähtisi kiertämään vanhusneuvostoja toimintatuokioiden ja hankkeen
esittelyn merkeissä.
Keskustelu:
Voisiko Johanna tehdä vanhusneuvostovierailuilla kyselyn apuvälineiden käytöstä?
KSTHKY, Eliisa Mannila
KHSTKY:n ajankohtaistilanne on liitteenä 6.
Eliisa Mannila kertoi 80-vuotiaiden kotikäyntien tuloksista Nakkilassa ja Eurajoella. Kehittämisosiossa on järjestetty tukiryhmälle työpaja ”Gallery walk” 4.12. Työpajassa työskenneltiin kunnittain.
Työpajassa käsiteltiin 3,5 hankesuunnitelman toimenpidettä. Seuraavassa työpajassa käsitellään
loput toimenpiteet. Eliisa koki työpajan onnistuneena ja kuntia sitouttavana.
Suunnitteilla on seudullinen tapahtuma ”Eväsreppu eläkkeelle”. 75-vuotiaille ollaan lähettämässä
kotiin kysely, jonka perusteella mietitään tarvittavia jatkotoimenpiteitä. 80-vuotiaiden sote kotikäynneistä on saatu positiivista palautetta sekä asiakkailta että työntekijöiltä.
75- ja 80-vuotiaiden riskiasiakkaiden asioiden käsittelyä varten perustetaan asiakastyöryhmä, joka
”kirjoittaa reseptin” asiakkaan tarpeiden mukaisesti.
Eurajoen tiedotuslehti Makasiini sisältää artikkelin KSTHKY:n kehittämisosiosta.
SATSHP, Sari Furuholm, Tarja Lindgren, Minna Nevalainen ja Kirsi Lukka-Aro
SATSHP:n ajankohtaistilanne on liitteenä 7.
Hanketyöntekijät ovat menossa esittelemään hanketta Harjavaltaan, Eurajoelle ja Nakkilaan. Raumalle, Euraan ja PoSaan ei ole vielä sovittu käyntiä. Huittisissa ja Kokemäellä saatiin hyvä vastaanotto. Kirsi ja Tarja ovat toteuttaneet perusterveydenhuollon haastattelut ja esh:n haastattelut
ovat meneillään. Esh:n haastatteluista tehdään myös raportti. Perusterveydenhuollon haastattelujen raportti on tallennettu hankkeen kotisivuille.
5(6)
Kuntoutus- ja hoitopolku olisi tärkeää mallintaa, joten olisiko mahdollista saada PoSasta potilasesimerkki, josta voisi tehdä mallinnuksen.
Omaishoitajaviikolla järjestettiin tietoiskutyyppinen tempaus Satakunnan keskussairaalassa yhteistyössä yhdistysten kanssa. Osallistujia oli noin 50 hlöä.
Pois syrjästä Kaste-hankkeen kanssa järjestetään 2 yhteistä toiminnallista tapahtumaa, Porissa
(27.2.) ja Kankaanpäässä. Kankaanpään tapahtuman päivämäärä on vielä auki. Tapahtumat järjestetään yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Opiskelijat tulevat toteuttamaan tapahtumaan toiminnallisia osioita.
PPPR -hankkeen Porin kehittämisosion kanssa on suunnitteilla yhteistyö kuntoutusprosessin tehostamiseen liittyen, josta SATSHP kehittämisosio saisi pari asiakas-casea.
SATSHP kehittämisosion hankesuunnitelmassa kuntoutusprosessin tehostaminen on yksi toimenpide. Tähän liittyen on suunnitteilla pilotointi esim. Satakunnan keskussairaalan keuhko-osastolla.
Hankesuunnitelma sisältää myös mentorointiosion. Sosiaalipalvelujen kanssa on suunniteltu tähän
liittyen toimenpiteitä.
SATSHP:n projektisuunnittelija Sari Furuholmilla on mahdollisuus kertoa hankkeen muille kehittämisosioille mentoroinnista työvälineenä. Yhteydenotot Sariin.
SATSHP, Niko Vahala
SATSHP kehittämisosion ajankohtaistilanne on liitteenä 8.
Niko on menossa PoSaan ja Nakkilaan kuntakäynnille. Luvia ja Harjavalta eivät ole vielä vastanneet Nikon yhteydenottoihin. Raumalta on vastattu tänään Nikon sähköpostiin, joten sinne on
suunnitteilla käynti. Eurajoella ei ollut yhtään sopivaa perhettä, mutta Eurajoki haluaa silti osallistua
mallinnukseen.
Keskustelu:
Projektipäällikölle toimitetaan kaikki kehittämisosioissa toteuttavat kyselylomakkeet ja lisäksi selvennys, mitä kullakin kyselyllä tavoitellaan.
5. Osaamisen kartoitus / koulutuskysely, projektisuunnittelija Minna Nevalainen
Minna Nevalainen kertoi osaamisen kartoitus –kyselyn tuloksista, josta diaesitys on liitteenä 9.
Tuloksista nousi esille seuraavaa:
 Vastaajia oli yhteensä 222 (ks diaesitys).
 Vastausprosentteja ei voida selvittää, koska ei ole tiedossa kuinka monelle kysely on lähetetty.
 Käytiin läpi minkälaista osaamista koettiin tarvittavan ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa (ks diaesitys).
 Käytiin läpi kuntien työntekijöiden oman osaamisen arvioinnin tuloksia (ks diaesitys).
 Esitykseen sisältyi tulevaisuuden koulutustoiveet (ks diaesitys).
 Koulutusten toteutustavoista työpajat koetaan koulutusmuotona epämieluisampana (ks diaesitys).
Minna Nevalainen lähettää kehittämisosiolle kunkin kehittämisosion kyselyn tulokset.
6. Muuta ajankohtaista, projektipäällikkö Marika Halinen
Projektipäällikkö Marika Halisen diaesitys liitteenä 10. Esityksestä esille mm. seuraavia ajankohtaisia asioita:
6(6)
Innokylä koulutus järjestetään pe 6.2 Kaarinassa. Koulutuksesta lähetetään lisätietoja lähiaikoina.
Koulutus sisältää teknista opastusta verstaassa työskentelemiseen ja hankepankin tallennuksiin.
Suunnitteilla on tietosuojakoulutus yhteistyössä Pois syrjästä –hankkeen kanssa kehittämisosioiden kuntiin. Tästä tiedotetaan lisää myöhemmin.
Yhteistyöosaamisen lisääminen sekä verkostomaisen työotteen omaksuminen –koulutuksesta on
tehty hankintapäätös. Koulutuksen toteuttaa Turun amk ja Samk, Pori.
Toimintakykyä ylläpitävä työote –koulutus siirretään toteuttavaksi syksylle 2015. Koulutuksen kilpailutus toteutetaan keväällä 2014.
Gerontologista koulutusta voidaan myös suunnitella syksyyn 2015.
Loppuraportointiohjeet toimitetaan kehittämisosioihin vuoden loppuun mennessä.
Kehittämispäivään 13.2 suunniteltiin Satakunnan sairaanhoitopiirin apuvälineyksikön Tikoteekin
esittelyä. Tikoteekki vastaa kommunikoinnin apuvälineistä.
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Liite 6
Liite 7
Liite 8
Liite 9
Liite 10
Vertaisarviointi, Heli Toroska, Pikassos Oy
Huittisten ajankohtaistilanne, Anu Kärki
Paraisten ajankohtaistilanne, Arja Santapukki
Akselin ajankohtaistilanne, Sirpa Levy
PoSan ajankohtaistilanne, Johanna Ahde-Koponen ja Riikka Ylitörmänen
KSTHKY:n ajankohtaistilanne, Eliisa Mannila
SATSHP:n ajankohtaistilanne, Sari Furuholm, Tarja Lindgren, Minna
Nevalainen ja Kirsi Lukka-Aro
SATSHP:n ajankohtaistilanne, Niko Vahala
Osaamisen kartoitus –kyselyn tulokset, Minna Nevalainen
Hankkeen ajankohtaiset asiat -diaesitys, Marika Halinen
Sosiaalialan
sillanrakentaja
Heli Toroska 12.12.14 ja 17.12.14
ARVI-mallit
Nina K. Hyttinen Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006)
•
-
KIM –konsultatiivisen itsearvioinnin malli
Kevyt arviointitapa
Mukana projektin ulkopuolinen arviointituki
Halpa tapa saada arviointiin ulkopuolista
näkemystä. Konsultti mukana
arviointikeskusteluissa
- Ohjaa arviointia, huolehtii systemaattisuudesta
- Roolit hyvä määritellä etukäteen
Mallit jatkuu
• SAM –sisäisen arvioinnin malli
- Sisäinen arvioija toteuttaa arvioinnin ja kantaa
siitä vastuun
- Huolehtii myös siitä, että arviointitieto palautuu
kehittämisprosessiin
- Löytyykö organisaatiosta osaamista ja aikaa, jos
löytyy Sam on hyvä malli. Edistää organisaation
oppimista
- Voidaan täydentää myös ulkopuolisella
konsultaatiolla
Mallit jatkuu…
• LAM- laajennetun arvioinnin malli
- Suuriin hankkeisiin erityisesti. ( Arvioinnin kulut n 5-8 %
hankkeen kokonaiskustannuksista)
- Ulkoinen arviointi
- Arvioidaan sekä itsearviointina, sisäisenä arviointina että
ulkoisen arviointina
- Hyvä sisäinen arviointi parantaa ulkopuolisen arvioinnin
tehoa
- Itsearvioinnin ja sisäisen arvioinnin kautta lopussa
tehtävään ulkopuoliseen arviointiin
- Huom! Ulkopuolinen arviointi voi olla myös vertaisarviointia
Asiakkaat arvioimassa uusia
käytäntöjä
• Esimerkiksi arviointidialogi, jossa sisäpiirissä
asiakkaat
• Arviointikeskustelu ryhmässä, jossa asiakkaat
punnitsevat uuden toimintatavan hyödyt ja
haitat ja ehdottavat parannuksia
• Erilaisten kyselyjen tuloksia käydään läpi
yhdessä asiakkaiden kanssa
• Mietittävä aina kuka on sopiva keskusteluttaja
ja kysymysten tekijä!
Mitä tapahtuu matkalla kohti
tavoitteita….?
• Millaisen toiminnan kautta tulokset ja
vaikutukset ovat syntyneet
• Mustan laatikon avaaminen palvelee myös
vaikutusten arviointia
• Prosessin avaaminen luo kartan jonka
perusteella joku muukin voi löytää perille,
levittäminen ja juurruttaminen
Arvioinnin hyötyjä projektityöhön
( Nina K. Hyttinen. Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006)
1. Jäsentää hanketta ja auttaa korjaamaan
suuntaa
-virtaviivaistaa ja jämäköittää
2. Arviointi lisää projektiosaamista
- auttaa oppiman ”virheistä ”, tekemään uusia
valintoja
- dokumentoi hiljaisen tiedon
- tieto on siirrettävissä seuraaviin hankkeisiin
Arvioinnin hyödyt jatkuu…
3. Lisää projektin uskottavuutta sidosryhmiin
päin
- läpinäkyvyys, sidosryhmät näkevät hankkeen
sisälle
- auttaa rahoituksen saamista ja
yhteistyökumppaneiden löytymistä
- väliarviointitieto lisää luottamusta
4. Auttaa raportin laatimisessa. Arviointitieto on
tärkeää tietoa! ( oma kommenttini)
Vertaisarvioinnin pääkysymykset,
jotka keskustellen läpi:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Mitkä ovat kehittämistyön keskeiset tavoitteet?
· Onko kehittämistyön tavoitteet saavutettu?
· Mitkä ovat tärkeimmät tuotokset ja tulokset?
· Mitä odottamattomia tuloksia ilmaantui?
· Mitä käytännön hyötyjä eli vaikutuksia tuloksista nousi esiin?
· Miten tulokset näkyvät asiakas-/potilastyössä?
· Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin
ja yksityisen sektorin näkökulmista
· Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä?
· Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut?
· Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön?
- mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön
- mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön
· Miten tavoite on toteutunut ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona. erinomaisesti
– hyvin – tyydyttävästi – välttävästi – ei lainkaan
Arvioivan pilotin palaute em.
keskustelun lisäksi:
• Mikä teki pilotissa vaikutuksen
• Mihin kiinnittäisin huomiota ja
kehittämisvinkit
• Mitä opimme
Mitä hankaluuksia arviointi voi
nostaa esiin:













Muutoksen hitaus, muutosvastarinta
Hajanainen toimintakenttä, ei hallinnollista eikä toiminnallista integraatiota
Yhteistyökulttuurin ohuus, myös suhteessa järjestöihin
Palvelujen pirstoutuneisuus organisaatiossa
Resurssien niukkuus
Toimintakulttuurien erilaisuus pilotin alueella
Projektityöntekijän toimipisteen sijainti
Työntekijöiden motivoituminen
Hanketyöntekijän ajan riittävyys
Lyhyt hankeaika
Hankesuunnitelma liian laaja
Tärkeää ei ole ongelmalista vaan se, miten ongelmat voitetaan
OMA HUOMIONI: ikiaikaisia ongelmia!? Miksi? Mitä voidaan tehdä?
Mitä vahvuuksia pilottien toiminnassa nousi esiin
aikaisemman hankkeen vertaisarvioinneissa ?
 Innostunut hankehenkilöstö
 Esimiesten tuki
 Opiskelijoiden työpanos
 Asiantuntijatuki, esim. vieraileva luennoitsija
 Lakimuutos edellyttää muutosta
 Organisaatiomuutos voi olla edistävä tekijä
 Informointi ennen hankkeen aloittamista
 Resurssien niukkuus!
 Oma huomioni: Hankkeessa pohditaan hankkeen sisäistä
logiikkaa, olisiko hyvä miettiä enemmän hankkeen ja
perustoiminnan yhteensovittamista
Mitä käytännön kokemuksen mukaan
arviointiin tarvitaan:
•
•
•
•
•
Avoimuutta
Rohkeutta, kehittäminen on kokeilua
Eri näkökulmia, myös asiakkaiden
Selkeitä tavoitteita, jotka yhdessä avattu
Missä saavutettu tavoite tulee näkyväksi,
todentaminen
• Tavoite-toimenpide-tuotos-tulos ja vaikutus –ketju
• Asiakkaiden huomioiminen, mitä on osallisuus?
• Hyviä kysymyksiä
Otsikko
• Asia
• Asia
• Asia
www.pikassos.fi
Anu Kärki
lähihoitaja, hanketyöntekijä
044-7730 214
[email protected]
Ajankohtaista kehittämisosiossa
1/1
ENNAKOIVAN KOTIKUNTOUTUSMALLIN KEHITTÄMINEN OMAISHOIDON TUEKSI






2.11. Osallistuminen Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntakäyntiin
2.11. Omaishoitajien ryhmä, pikkujoulut, tarjolla riisipuuroa ja soppaa sekä joulukahvit. Mukana
seurakunnasta kappalainen, diakonissa sekä yhteislaulujen säestäjä, omaishoitajia ja hoidettavia yhteensä 19.
Kotikäyntejä 4, joista 2 kpl omaishoidon tuen päätöksen allekirjoitus ja samalla hieman jaksamisen
kartoitusta, 1 omaishoidon tuen kartoituskäynti sekä 1 hyvinvointikyselyn pohjalta.
Palaveri perhehoidosta (perhehoidosta kiinnostunut henkilö kertoi suunnitelmistaan lähinnä osavuorokautisen perhehoidon suhteen. )
Päivätoiminnan palaveriin osallistuminen omaishoidettavien osalta (sekä nykyiset pt-asiakkaat että
uuden hakemuksen jättäneet).
Paraisten kaupungin kehittämisosio
Arja Santapukki 19.12.2014
Ajankohtaista Paraisten kehittämisosioista
1. Asiakaskyselyä muokattu ja otsikoitu sekä käyty läpi tukiryhmässä
Seuraavaksi layoutin muokkaus → Malliasiakkaalle vastattavaksi ja tarvittavat
muutokset → Kääntäjälle
Kysely viivästyi aikatauluongelmien vuoksi. Koska oli vaikea saada sovittua yhteistä
suunnitteluaikaa vanhustyön johtajan kanssa, teimme kalenterin. Siihen laitetaan
etenemisaikataulua ja seuraava tapaaminen.
2. Paraisten hankeosion aikataulutusta tehty uusiksi
3. Henkilökunnan kartoituskysely ei ole juurikaan edistynyt, lähinnä mietitty otsikointia
4. Tukiryhmässä hyväksytty Novian koulutustarjous, pystyy tarjoamaan koulutuksen sekä
ruotsiksi että suomeksi.
Yhteisvoimin kotona – hanke
Perusturvakuntayhtymä Akseli
Sirpa levy
KEHITTÄMISPÄIVÄ 21.11.201, AJANKOHTAISKATSAUS
Palvelutarpeen arviointimalli
Akselissa on perustettu arviointityöryhmä, jonka jäseninä on hoitaja joka alueelta, ennalta ehkäisevien
palveluiden hoitaja (tuleva arviointihoitaja), fysioterapeutti ja
sosiaaliohjaaja
Toimintamallin alustava prosessikuvaus on kehitelty jo alkuvuodesta, mutta nyt työryhmän tarkoituksena on
selkiyttää toimintamallia, jakaa vastuualueita ja miettiä sisältöä. Vastuunjako moniammatillisen työryhmän
välillä on tehty ja asiasisältöjä mallin eri vaiheissa määritelty käynneillä. Kirjaamistapaa on yhtenäistetty ja
määritelty rakenteellisen kirjaamisen otsikoita. Tiedonsiirtoon on kiinnitetty erityistä huomiota, koska se on
riski toiminnan onnistumiselle. Yhtenäinen lomakkeisto alueille sekä palveluohjaustiedon kerääminen.
Mallia toteutetaan moniammattillisena jonkin verran alueilla, sisällön tarkentaminen jatkuu. Hoito- ja
palvelusuunnitelman kehittämisellä on osa prosessissa. (Liite 1 prosessikaavio).
Liikuntasopimusmallin juurruttaminen
Liikuntasopimustyöryhmä (alueiden liikuntasuunnittelijat ja fysioterapeutit) on suunnitellut syksyn aikana
vastuujakoa sekä toteutusta, seurantaa ja arviointia liikuntasopimusmallissa (Liite 2. Liikuntasopimusmalli).
Malli on otettu käyttöön Akselissa koulutuksineen v.2014. Malli on valmiina ohjeiden tarkennus ja
infotilaisuus henkilökunnalle mahdollisimman pian. Liikuntasopimuskoulutus, niille ketkä eivät ole sitä
käyneet 4.12 ja 11.12. Nykytilan kartoitukseen liittyen liikuntasopimusasiakkaiden haastattelu, kokemuksia
toiminnasta.
Asiakasosallisuus
Asiakasosallisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä. Arvioinnissa selvitetään asiakkaan oma kokemus
palveluiden tarpeesta ja toimintakyvystä ja liikuntasopimusmallissa asiakkaan osallisuus suunnittelussa
sitouttaa ja motivoi toteutukseen.
Asiakasraati/kuntafoorumi on suunnitteilla (Innotuutuori koulutuksen kehittämistehtävä). Raadin jäsenistö
koostuisi kotihoidon asiakkaista, omaisista, omaishoitajista, Akselin edustaja ja vanhusneuvostot
edustettuna. Yhteistyö Hanna Inkeroisen kanssa VASSOsta (27.11.2014). Tammikuussa
kenttätutkimuksena haastattelut tarkoituksena selvittää asiakkaiden/raadin jäsenien ajatuksia
osallistamisesta palveluiden kehittämiseen. Tammi-helmikuussa ”päättäjien paja”, mitä päättäjät odottaa
asiakasraadilta ja miten kehittämisajatukset siirtyy päättäjille. Asiakaskyselyn uudelleen suunnittelu ensi
vuoden aikana (kysely käyttöön loppukesällä)
Yhteistyö
Moniammatillinen yhteistyö Akselin eri toimijoiden kanssa (päivätoiminta, omaishoito, SAS-koordinaattori,
ennaltaehkäisevät palvelut).
Liikuntatoimen kanssa tehty yhteistyötä vertaisliikuttajien kanssa ja saatu kotihoitoon liikuntaystäviksi
(ulkoilu, jumppa tms.) 5 henkilöä. Toiminta alkaa ensi viikolla asiakkaiden kanssa Mynämäessä, Maskussa
vastaavaa toimintaa herätellään.
Kolmannen sektorin toimijoiden kanssa yhteistyötä mm. alueelliset SPR:n toimijat, Nousiaisten eläkeliitto.
Vanhusneuvostoissa käyty esittäytymässä, Nousiaisten vanhusneuvosto ensi vuonna.
Opinnäytetöitä (Turun AMK, hoitotyön opiskelijat) tulossa keväällä liittyen hoitotyön osaamiseen,
omaisyhteistyöhön, omahoitajuuteen ja kiireen kokemukseen.
Gerontologisen osaamisen lisääminen
Koulutus asioita selvitelty ja saatu kaksi tarjousta. Suunnitelmat jatkuvat heti alkuvuodesta.
Aikataulu
Suunnitellussa aikataulussa edetty. Haasteena kotihoidon toiminnan ohjausjärjestelmän käyttöönotto ja
organisaatiorakenteen muutos kotihoidossa vaikuttaa selkeästi aikatauluun ja hanke asioiden
eteenpäinviemiseen. Henkilökunnan asenteet ja vastuunotto sovittujen tehtävien suorittamisessa
huolestuttaa toimintamallien toteutumisen onnistumisessa. Nykytilan kartoitusta tehty, ajatellen hankkeen
arviointia. Pieni piiri jäi ajatuksen hautumaan, koska ajankohta mobiilikotihoidon kanssa yhtä aikaa ei ollut
suotuisa.
Yhteisvoimin kotona – hanke
Perusturvakuntayhtymä Akseli
Sirpa levy
KEHITTÄMISPÄIVÄ 12.12.2014, AJANKOHTAISKATSAUS
Arviointitoimintamalli aikataulu kevät 2015
Tukiryhmässä käydyn keskustelun perusteella teen muutosehdotuksen malliin arviointihoitajan osalta ja
omahoitajan vastuun vähentämisestä arviointiprosessissa. Arviointihoitajan tehtävät siirtyvät tiimin
sairaanhoitajalle.
2014 Työryhmän informointi muutosehdotuksesta
Toimintamallin kuvaus ja arviointiprosessimallin muutokset kirjalliseen muotoon, muutosehdotukseen tutustuminen
29.12.2014
Kirjaamiseen liittyvien ohjeistusten selvennykset (Kaarilahti Marjut ja Sirpa Levy)
2014- 1/2015
Yhtenäisten materiaalien kerääminen, lomakkeet, palvelukuvaukset, vapaaehtoistoiminta ym.
12.1.2015
27.1.2015
Vko 7/2015
Arviointityöryhmä käy vielä mallin läpi
Tukiryhmä hyväksyy toimintamallin esitettäväksi
Mallin esittäminen henkilökunnalle.
Toiminnan aloittaminen systemaattisesti kaikilla arviointikäynneillä. Projektityöntekijä käy mukana arviointikäynneillä ja seuraa
prosessin toteutumista. Arvioinnin kerääminen asiakkailta.
4/2015
Työryhmän ja sairaanhoitajien yhteinen palaveri, jossa arvioidaan prosessimallin toimivuutta eri alueilla. Tarvittavat muutokset
työntekijöiltä ja asiakkailta tulleen kokemuksen ja palautteen mukaan.
Syksy 2015 Tarkastellaan koulutuksen ja kokemuksen myötä tullutta uutta osaamista ja vastuun lisäämistä omahoitajille.
Liikuntasopimusmalli aikataulu kevät 2015
2014 Liikuntasopimusprosessin eteneminen suunnitelman mukaan
Kirjaamisasioiden selventäminen,Suunnitelman hiominen esitettäväksi
19.1.2015
Liikuntasopimustyöryhmän palaveri. Suunnitelman hyväksyminen esitettäväksi
Vko 7
Liikuntasopimus toimintamallin (ja arviointimallin) esitys henkilökunnalle
helmitoukokuu
Toimintamallin toteutus, toiminnan seurantaa ja arviointia. Työryhmän kokous
maaliskuussa. Kokemusten ja tavoitteiden tarkistus.
Toukokuu 2015 Projektityöntekijä käy tiimeittäin läpi muutaman työntekijän kanssa kerrallaan omahoidettavat asiakkaat, onko
liikuntasopimuksia päivitetty/tehty. Seurantalomakkeiden arviointia. Toiminnan arviointia, osaamisen arviointia.
Asiakasfoorumi
markkinaselvitystä tehty asiantuntijaosaamisen saamiseksi haastattelun, pajan ja ensimmäisen foorumin
osalta. Kaksi vastausta saatu (VASSO ja Vaasan yliopisto), pikassosken vastausta odotellaan. Asiakkaita
haastatteluun etsitään parhaillaan.
Aikataulu kevät 2015
Tammikuu Asiakkaiden ryhmähaastattelu
Helmikuu
Ammattilaisten työpaja
Maaliskuu Ensimmäisen foorumin kokoontuminen
Yhteistyö
Vertaisliikuttajat tavattu Mynämäellä. positiivinen kokemus sekä liikuttajilla että liikutettavilla. Toukokuussa
uusi koulutus ja uusien vertaisliikuttajien löytäminen. Toiminnan siirtäminen Maskuun ja Nousiaisiin.
Opinnäytetyösuunnitelmia käyty kuulemassa. Aihevalinnat tukevat mm. liikuntasopimuskoulutuksessa esiin
nousseita aiheita.
Päivätoiminnan ohjaaja tavattu. Palvelukuvaukset kotihoidon ryhmistä tammikuussa. Yhdistysten
kartoittaminen alueella yhteistyössä.
Gerontologinen osaaminen
Liikuntasopimuskoulutus 4.12 ja 11.12
Palvelutarpeenarviointi, hoito- ja palvelusuunnitelma sekä hoitotyön kirjaaminen koulutus päätetty ottaa
Turun AMK. Tarjousten vastaukset lähdössä kouluttajille.
Mobiilikotihoito
käynnistyy kaikkien alueiden osalta 4.1.2015 ja samalla astuu voimaan kotihoidon uusi aluejako.
Yhteisvoimin kotona – Posan kehittämisosio 12/2014
Aikaansaannokset:
-
-
-
-
Gerontologisen kokonaisarvioinnin määrittely ja mallinnus. On luotu malli, joka löytyy
pikakuvakkeen takaa-> A4 kokoinen näkymä-> näkymässä on määritelty asiakaskeskeinen
kuntoutusprosessi, fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, kongitiivinen sekä kokemuksellinen
toimintakyky. Lisäksi gerontologiseen kokonaisarviointiin kuuluu lääkehoito, lääkärin tekemät
tutkimukset, ravitsemus, hengelliset tarpeet. Näiden eri kokonaisuuksien takaa löytyy
toimintakykytestejä ja mittauksia. Toimisi jo työkaluna kotihoidossa arviointikäynneillä,
omaishoidontukikäynnillä, seniorineuvolassa. Esitellään kehittämispäivässä.
Arkiliikkumissopimukset ovat kokeilussa vielä kentällä ( Huittisten ja Helsingin malli). Yhteenveto
tehdään tammi/helmikuun aikana. Kartoitettu eri paikkakunnilta arkiliikkumissopimusten
käytäntöjä.
Kuntouttava päivätoiminta on käynnistynyt ja tammikuulla 2015 alkaa Johanna olla mukana
päivätoiminnan kehittämisessä suunnitelmallisemmin -> opastaa ja antaa vinkkejä työtekijöille
asiakkaiden toimintakyvyn tukemisen suhteen. Uudelleen katsotaan, mitä kehitetään esim
testauksissa jne. Johanna tehnyt hankintaehdotukset päivätoiminnan käyttöön tarkoitettuihin
kuntouttamisvälineihin.
Kuntoutumisyksikkö-toiminnan aloittamista suunnitellaan. Suunnittelupalavereita on käyty ja
toiminnassa käytettäviä mittareita mietitty, myös hieman toiminnan sisältöä on mietitty.
PoSan tukiryhmän palaveri on tulossa 15.12.2014. klo 14.00, PoSan vanhuspalveluilla, alakerran
neuvotteluhuone.
Uutiskirje on jaettu, osoitteet on selvitetty.
Johanna ja Riikka
Ikääntyneet, joiden liikunta- ja
toimintakyky on alentunut tai vaarassa
alenntua ja kotona selviytymisessä
HSP
Hoito- ja
palvelusuunnitelma
FYYSINEN TOIMINTAKYKY
ADL / IADL-testi
RAVA-testi
VAS-kipujana ja-piirros
Toimintakykymittaukset
Bergin tasapainotesti
Apuvälineet
PSYYKKINEN TOIMINTAKYKY
GDS-15 kysely
Asiakkaan arvio
SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY
Arjen selvitymisen profiili
Asuminen ja ympäristö
Sosiaaliset suhteet/harrastukset
KOGNITIIVINEN TOIMINTAKYKY
MMSE
Asiakkaan arvio
Cerad-testi
KOKEMUKSELLINEN TOIMINTAKYKY
RAVITSEMUS
MNA-testi
Ruokailutottumukset
Audit-65
LÄÄKÄRIN SUORITTAMAT TUTKIMUKSET
LÄÄKEHOITO
TALOUDELLINEN TILANNE
Etuudet
HENGELLISET TARPEET
TOIMENPITEET ARVIOINNIN / OHJAUKSEN PERUSTEELLA
JA-K/RY 12/2014
Keski-Satakunnan terveydenhuollon kehittämisosio
Tilanne 12.12.2014
Seulontakyselyiden yhteenveto
80-vuotiaiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä suoritettavien kotikäyntien (Harjavalta, Nakkila,
Luvia, Eurajoki) yhteenvedot ovat työn alla. Nakkilan ja Eurajoen työntekijöiden kanssa käytyjen
keskustelujen perusteella kotikäyntien sote -yhteistyö nousee vahvimmin esille. Yhteistyö koetaan hyväksi,
asiakasta monipuolisesti palvelevaksi kokonaisuudeksi. Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä.
Voimaa Vanhuuteen seminaarin raportti
Tiistaina 18.11.2014 Kokemäellä pidettiin Voimaa Vanhuuteen seminaari. Seminaari oli yhdistelmä
Ikäinstituutin Voimaa Vanhuuteen loppuseminaaria ja Kasteohjelmassa kehitettyä infotilaisuutta juuri
eläkkeelle jääneille. Tilaisuudesta koostetaan raportti myöhempää käyttöä varten.
Toimenpiteiden tarkennus Gallery walk – menetelmällä tukiryhmän kanssa
Tukiryhmän kokous muutettiin pajaksi ja toimenpiteitä tarkennettiin gallery walk -menetelmällä.
Tilaisuuden suunnittelivat Nakkilan kunnan perusturvajohtaja Sanna Rautalammi sekä projektityöntekijä
Eliisa Mannila. Sanna Rautalammi veti tilaisuuden ja kirjaajana toimi Eliisa Mannila. Menetelmän avulla
saatiin aikaiseksi hyvää keskustelua ja toimenpiteiden toteuttamiseen uusia näkökulmia. Tähän asti
työpajassa läpikäydyt ajatukset on koottu kaavioksi (liite). Työpajaa jatketaan tammikuussa, jossa
käsitellään loput toimenpiteet (resepti, etäyhteyslaitteet, asiakkaiden osallistaminen ja koulutus)
Tilannekatsaus KEHY -ryhmässä = kuntien sosiaalipuolen ja kuntayhtymän johtavien viranhaltioiden
kehitysyhteistyöryhmä
Projektityöntekijä esitteli Kehy -ryhmässä hankkeen tämän hetkistä tilannetta.
Eurajoen tiedotuslehti makasiinissa kirjoitus hankkeesta
Linkki: http://www.e-julkaisu.fi/eurajoki/makasiini_3_2014/
Eliisa Mannila, KSTHKY
Keski-Satakunnan
toimintamalli
SOTE
KOTIKÄYNTI
80VUOTIAILLE
75VUOTIAILLE
KYSELY
KOTIIN
75-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
Kokemäki
80-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
Eurajoki
Luvia
Harjavalta
Seudullinen
tapahtuma
”Eväsreppu
eläkkeelle”
ASIAKASTYÖRYHMÄ
MARTTA
SYLVI
Ksthky
RISTO
Nakkila
RESEPTI
Keski-Satakunnan
toimintamalli
SOTE
KOTIKÄYNTI
80VUOTIAILLE
75VUOTIAILLE
KYSELY
KOTIIN
75-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
80-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
ASIAKASTYÖRYHMÄ
MARTTA
SYLVI
RISTO
RESEPTI
Keski-Satakunnan
toimintamalli
SOTE
KOTIKÄYNTI
80VUOTIAILLE
75VUOTIAILLE
KYSELY
KOTIIN
75-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
80-VUOTIAAT
RISKIASIAKKAAT
Seudullinen
”Eväsreppu
eläkkeelle”
tapahtuma
Eurajoki
ASIAKASTYÖRYHMÄ
Harjavalta
SYLVI
MARTTA
Nakkila
RISTO
Ksthky
Kokemäki
Luvia
RESEPTI
Yhteisvoimin kotona –hanke
Satakunnan sairaanhoitopiirin osio
12.12.2014
HANKKEEN KUULUMISET KEHITTÄMISPÄIVÄÄN: Mitä teillä on tällä hetkellä menossa
kehittämisosiossa ja mitä on tulossa seuraavaksi?
Kuntakäynnit etenevät, joskin joiltakin kunnilta ei vieläkään ole saatu vastausta muistutuksista
huolimatta. Pori, Luvia, Kokemäki, Huittinen ja Säkylä on käyty, Harjavallan ja Eurajoen kuntakäynnit
toteutuvat ensi viikolla ja Nakkilan tammikuussa. Raumalta ja PoSasta ei ole vielä saatu vastausta.
Perusterveydenhuollon kotiutushoitajien haastattelujen raportti on valmistunut, se on löydettävissä
satshp:n nettisivuilta (Satakunnan sairaanhoitopiiri -> tutkijoille -> tutkimus- ja kehittämistoiminta ->
käynnissä olevat hankkeet -> Yhteisvoimin kotona -> Satshp kehittämisosio). Erikoissairaanhoidon
kotiutuksesta vastaavien hoitajien haastattelut meneillään, niistä tulossa myös raportti. Ensi vuoden
alussa käynnistyvät kotihoidon haastattelut kotiutuskokemuksiin liittyen.
Hanketyöntekijät ovat kuluvassa kuussa osallistuneet seminaareihin seuraavasti: Minna KÄKÄTE hankkeen loppuseminaariin 02.12.2014 Helsingissä, Tarja Omaishoitajat palveluiden kehittäjinä –
seminaariin & työpajaan 03.12.2014 Tampereella sekä Niko Kokemuksen ja kumppanuuden voimalla
–seminaariin
04.12.2014 Tampereella. Lisäksi hanke on ollut mukana omaishoitajaviikon
tietoiskutempauksessa Satakunnan keskussairaalassa 26.11.2014 yhdessä SPR:n, Omaisena edelleen
ry:n ja Omaishoitajat ja läheiset ry:n kanssa. Tilaisuudessa kävi viitisenkymmentä ammattihenkilö
sekä omaista. Seuraava verkostokokous OmaisOivan kanssa on 27.1.2015, jossa tapahtuu esitteen
päivitys sekä pohditaan näkyvyyttä järjestöjen kannalta.
Kuntouttavan työotteen osalta tiedonkeruu on menossa ja työnjaosta sekä toteutuksesta
keskustellaan ensi vuoden alussa.
Henkilökunnan osaamisen ja koulutustarpeiden lähtötilanteen kartoittamiseksi tehtiin Webropolkysely, johon kunnilta vastauksia tuli 222 ja sh-piiriltä 63. Tuloksista kootaan raportti.
Hankesuunnitelman mukaisesti mentorointiosioon on haettu yhteistyökumppaniksi erikoisalaa
sairaanhoitopiiristä, ja sosiaalipalveluiden kanssa on neuvoteltu sosiaalipalveluiden henkilöstölle
kohdennetusta, ensi vuonna alkavasta mentorointikoulutuksesta. Seuraava palaveri, jossa
koulutuksen sisältöä ja toteutusta suunnitellaan tarkemmin, on 12.01.2015. Kehittämispäällikkö
Mari Niemi on ehdottanut, että mentoroinnista vietäisiin tietoa myös muihin kehittämisosioihin ns.
”tietoiskuina”, tästä lyhyesti Satalinnan kehittämispäivässä mainittiin.
Kehittämisosion tukiryhmän toinen kokous pidettiin 10.12.2014, ja siinä käytiin hyödyllistä ja
rakentavaa keskustelua kuntakäynteihin ja toimenpiteisiin liittyen. Seuraava tukiryhmän kokous on
25.2.2015.
PPPR-hankkeen Porin kehittämisosion kanssa pyritään yhteistyöhön vielä heidän asiakasvastaaviensa
hankeajan puitteissa (päättyy helmikuun lopussa). Luvattu olla heihin yhteydessä heti, kun
erikoissairaanhoidon yhteistyöyksikkö varmistuu.
Hankesynergian puitteissa ideoitu ja suunnitteilla oleva Yhdessä, ei yksin -tapahtuma koululaisille ja
vanhuksille etenee hyvin. Ajankohta siis 27.02. klo 12-15, paikkana Villa Ruska Pormestarinluodossa.
Ohjelmaa ja toiminnallista osuutta suunnitellaan kovasti.
Onko kaikki sujunut suunnitelman mukaan?
Vastaanotto kunnissa on ollut hyvä ja aihealue koetaan tärkeänä, mutta sitoutuminen yhteistyöhön
on ollut joissain kunnissa varovaista. Kokemäki ja Huittinen ovat kuitenkin selkeästi ilmaisseet
kiinnostuksensa ja niiden kanssa jatketaan neuvotteluja heti vuodenvaihteen jälkeen.
Yhteisvoimin kotona hanke
12.12.2014
Satakunnan sairaanhoitopiirin osio
Niko Vahala
Ikääntyvien vanhempiensa kanssa kotona asuvat kehitysvammaiset
Hanke kuulumiset kehittämispäivään.
Mitä teillä on tällä hetkellä menossa kehittämisosiossa ja mitä on tulossa seuraavaksi?
Kuntakäynnit ovat hyvällä mallilla, Huittinen, Kokemäki, Säkylä, Eura, Pori, Eurajoki on käyty. Ensi
viikolla on edessä Posan ja Nakkilan kuntakäynnit. Ainoastaan enää Luvia, Rauma ja Harjavalta eivät
ole vastanneet. Köyliö ilmoitti alussa, että heillä ei ole rajaukseen sopivia perheitä.
Perheiden määriä olen saanut jo useammasta kunnasta selville ja heille on kirjeitä lähtenyt
lupalappuineen haastattelua varten.
Eurajoella ei ole yhtään rajaukseen sopivaa perhettä, kuitenkin yhteistyö heidän kanssaan jatkuu,
heidän hyvien mallien selvittämiseksi ja mahdollisesti mallintamiseksi.
Toimenpiteen tukiryhmä ei ole kokoontunut. Tavoitteena on, että Kehitysvammaisten asuminen
Satakunnassa, asumistarvekartoitus ja alueellinen suunnitelma vuosille 2012 – 2020 raporttia tehnyt
työryhmä muodostaisi tukiryhmäni ytimen.
Osallistuin 4.12.2014 kokemuksen ja kumppanuuden voimalla seminaariin. Tampereella. Seminaari
oli yhteistyössä onnistuneita valintoja, vaikuttava vertaistoiminta ja yksi naapureista projektien
päätösseminaari. Seminaarissa kuultiin kokemusasiantuntijoiden kertomuksia elämästä, palveluista
sekä vaikuttamisesta. Myös sitä miten kokemusasiantuntijuutta voidaan vahvistaa
vammaispalveluissa sekä meneillään olevassa palvelujen rakennemuutoksessa.
Mentorointikoulutus suunnitelmat lähteneet etenemään sosiaalipalveluiden kanssa. Seuraava
suunnittelu palaveri on 12.1.2015
Onko kaikki sujunut suunnitelman mukaan?
Kunta käynnit ovat lähteneet liikkeelle hyvin ja kunnissa ollut positiivinen vastaanotto. Ovat
lähteneet innolla selvitykseen mukaan. Muutamista kunnista on tullut esille, että heillä on aluksia
puhuttu sitä, ettei lähdetä hankkeeseen mukaan, mutta kuitenkin heidän ajatusmaailmansa tämän
suhteen on muuttunut.
Osaamisen kartoitus ja
koulutuskysely
Kehittämispäivä Satalinna
12.12.2014
Minna Nevalainen
projektisuunnittelija
Vastaajien jakautuminen alueittain
(n=222)
Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä
Keski-Satakunnan terveydenhuollon
kuntayhtymä
Vastaajat Akseli
Vastaajien yksiköt
Akseli (n=39)
KSHTKY (n=49)
Posa (n=43)
Huittinen (n=12)
Parainen (n=19)
Suomeksi (n=12)
Ruotsiksi (n=7)
Vastaajien ammatit
 Perushoitaja 44 % (90)
 Sairaanhoitaja 19 % (38)
 Kuntohoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, kuntohoitaja 8 %
(17)
 Terveydenhoitaja 6 % (13)
 Sosionomi, sosiaalityöntekijä 4 % (8)
 Lääkäri 3 % (7)
 Geronomi 2 % (3)
 Muu 9 % (19)
Kuinka suuri osuus asiakkaistasi on
ikääntyneitä?
Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi
ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa?

Kuntoutukseen liittyvät asiat
– kuntouttava työote
– asiakkaan motivointi omatoimisuuteen, voimaannuttava voimavaralähtöinen
kuntouttaminen
– apuvälineet ja niiden käyttö
– kotona kuntoutuminen, kuntoutus kotihoidon asiakkaille
– toimintakyvyn parantaminen ja ylläpito,
– jäljellä olevan toimintakyvyn arviointi
– kuntoutuksen järjestäminen monipuolisemmin,
– ikääntymisen tuoma fyysinen heikkeneminen päivittäisissä askareissa, juuri
ja juuri kotona pärjäävien toimintakyvyn tukeminen
– kotikuntoutuksen järjestäminen
– neurologisten potilaiden kuntoutus, sydänsairaan kuntoutus
– tietoa ikääntyneiden fysiologiasta ja suositeltavasta liikunnasta
– kuntoutuminen leikkausten jälkeen
– sairauksien ja lääkitysten vaikutus toimintakykyyn
– kinestetiikka
Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi
ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa?

Tietoa sairauksista ja niiden etenemisestä
– perussairauksien ymmärtäminen lääkityksineen, eri dementialajien vaiheet
ja hoitomuodot, neurologiset ja sisätauteihin liittyvät sairaudet, diabetes,
haavahoito, kivunhoito, nivelrikko

Lääkkeet
– Uusien lääkkeiden tuntemus, lääkkeiden yhteensopivuus, vuosittainen
lääkekertaus, sairauksien ajanmukainen lääkitys

Päihde- ja mielenterveysasiat
– Psyykkisen voinnin turvaaminen, masennus, liiallinen alkoholinkäyttö ja sen
tunnistaminen, psyykkinen ja henkinen hyvinvointi, sosiaaliseen ja
henkiseen osaamiseen hyvinvointiin liittyvää osaaminen

Muistiongelmat
– Muistiongelmaisen kohtaaminen, muistisairauksien tuomat luopumiset
ikääntyvälle, sairastuneelle ja omaisille, muistisairaan viriketoiminnan
järjestäminen osastolla, muistisairaan mielenterveys, aggressiivisen
muistisairaan asiakkaan kohtaaminen
Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi
ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa?

Yhteistyön kehittäminen
– Yhteistoimintaosaaminen, verkostoituminen, vastuutyöntekijän rooli- ja
tehtävät/vanhuspalvelulain mukainen, oikeaoppiset siirrot, kuntoutus ja
hoitohenkilöstön yhteistyön lisääminen, moniammatillinen logistiikka,
yhteistyön kehittäminen 3. sektorin kanssa

Palvelu- ja palvelujärjestelmän osaaminen
– palvelutarpeen arviointimittarit, palveluneuvonta, palveluohjauksen tietojen
syventäminen, enemmän tietoa oman alueen palveluista, erityisryhmien
palvelutarjonta
– ”pitää hallita oman kunnan palvelut, sosiaalipalvelut, apuvälineet ja kaikki
mikä tukee kotona pysymistä”

Tukien ja etuuksien tunteminen
– Kelan tuet, mistä muualta tukea kuin vammaispalveluista, tukien
hakeminen, sosiaalietuudet, etuuksien myöntöperusteet

ATK – taidot, tietojärjestelmien käyttö, hyvinvointiteknologia
Minkälaista osaamista koet tarvitsevasi
ikääntyneiden hoidossa ja kuntoutuksessa?
 Muita esille nousseita teemoja;
– Asiakkaan kohtaaminen, vuorovaikutustaidot, aktivoiva ja motivoiva
vuorovaikutus, asiakkaan ja omaisen motivoiminen
– Asennekasvatus ja asennemuutos
– Vanhusten kunnioitus
– Tietoa ikääntymisestä
– Turvallisuuden tunteen lisääminen
– Kokonaisvaltainen arviointi, kokonaisuuden hallinta monisairaiden kanssa
Miten osaamistasi voitaisiin mielestäsi
vahvistaa?

Yhteistyöosaaminen, moniammatillisuus ja vertaistuki
– verkostoituminen
– yhteistyö eri asiantuntijoiden kanssa
– yhteistyö eri tahojen kesken potilaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen
tukena
– tietoa moniammatillisesta yhteistyöstä; miten voisi hyödyntää eri
ammattiryhmiä
– lisää moniammatillista yhteistyötä, jolloin kaikkien osaaminen käyttöön
asiakkaan parhaaksi
– lähiseuduilla samoissa tehtävissä toimivien vertaistuki/tapaamiset

Koulutukset
–
–
–
–
–
–
mahdollisimman monta ammattiryhmää koskevat koulutukset
Case esimerkkien hyödyntäminen
käytännönläheinen opetus ja harjoitukset
säännölliset kertaukset, täydennyskoulutus
oikein kohdennetut koulutukset
esim. muistisairaan kuntoutus, geriatrian koulutukset, Kela-tieto,
haavahoito, psyykkinen ikääntyminen, ruokavalio, murtumien ehkäisy
Miten osaamistasi voitaisiin mielestäsi
vahvistaa?

Liikunta ja kuntoutus
– ohjeita liikunnan ylläpitämiseksi ja parantamiseksi, työkaluja toimintakyvyn
kokonaisvaltaiseen arviointiin, vertaisliikuttajaksi kotiin, tuoli ja
petijumppaohjeita, jatkohoitoa kuntoutuksesta, viriketoimintaa

Muuta esille tullutta
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Töiden suunnittelu, tiimityöskentely, ajan riittävyys
Gerontologisen osaamisen lisääminen
Olemassa olevan tiedon päivittäminen, omatoiminen kouluttautuminen
Vinkkejä turvalliseen hoitoon ja kuntouttavaan työotteeseen
Omaishoidon puoli paremmin tutuksi
Varmuutta ATK työhön
Mittareiden käyttö ja kertaaminen
Selkeä toimintamalli ja mahdollisuus konsultoida lääkäriä
Kelan etuuksien esittely
Jos kohtaat työssäsi ikääntyneitä päihde- ja
mielenterveysasiakkaita, minkälaista osaamista koet
tarvitsevasi näiden asiakkaiden hoidossa ja
kuntoutuksessa?










”Miten puuttua, mihin ottaa yhteyttä, kuinka lähestyä”
Hoitoon ohjauksen tarve; minne ja miten, lähin jatkohoito, miten ohjata
kuntoutukseen, hoitopolut ja niiden päivittäminen, tieto
yhteistyötahoista, palvelutarjonta, tukimuodot, sosiaalietuudet
Opastusta neuvonnan antamisessa, miten tukea asiakasta arjessa,
ongelmien havaitseminen ja puuttuminen
Asiakkaitten kohtaaminen; yleisesti, käytöshäiriöt, levottomuus,
aggressiivisuus
Toimitapoja eri tilanteisiin, käytännön keinoja hallita tilanteet
Itsepuolustus, väkivaltatilanteet ja niiden välttäminen
Alkoholinkäyttöön puuttuminen ja ohjaus, päihdepotilaan kohtaaminen,
muistisairaan asiakkaan päihdekäyttäytyminen
Lääkitysasiat
Aika ja mahdollisuus pysähtyä kuulemaan
Itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen
Jos kohtaat työssäsi ikääntyneitä kehitysvammaisia,
minkälaista osaamista koet tarvitsevasi näiden
asiakkaiden hoidossa ja kuntoutuksessa?


”Kaikki tieto tervetullutta”
Kohtaaminen ja kommunikointi
– (esim. muu kuin puhe tai manuaalinen ohjaus), asioiden kertominen
ymmärrettävästi, erilaisten ihmisten kohtaaminen

Tietoa kaivataan mm.
– toiminta/auttamistavoista, toimintakyvyn tukemisesta, erilaisista
kehitysvammoista, kehitysvammaisuuden asteesta, käyttäytymisestä,
toimintakyvystä, kehitysvamman vaikutuksista ja siitä mitä pystyy tekemään
ja mikä tuottaa ongelmia
– Mikä liittyy kehitysvammaan ja mikä ikääntymisestä johtuvaan sairauteen
– Kehitysvammaisen henkilön ikääntyminen



Palvelutarjonta, sosiaalihuollon palvelut, yhteistyötahot tutuksi
Kehitysvammapuolen henkilökunnan opastusta
Vammaispalvelulain tunteminen
Kuntien työntekijöiden oman osaamisen
arviointi
Top 5
Kehittämisen varaa
Kuntouttava työote
Muistisairaudet
Ravitsemus
Kuntoutus
Somaattiset sairaudet
Omaishoitajien etuudet
Teknologinen osaaminen
Sosiaalietuudet
Päihdeongelmat
Saattohoito
Mahdollinen aiempi ikääntyneiden hoitoon tai
kuntoutukseen liittyvä lisä- tai
täydennyskoulutus
 Vastaajista 61 % raportoi saaneensa lisä- tai
täydennyskoulutusta
 Mainittuja lisä- ja täydennyskoulutuksia;
– Lääkehoito, kuntouttava työote, kuolevan potilaan hoito,
saattohoitokoulutus, sydänsairaudet, geriatrinen ja gerontologinen
kuntoutus, kaatumisen ehkäisy, TULES, Marevan –hoito, kivun
hoito, muistihoitajakoulutus, ikääntyvien kuntoutus kotona sekä
kotona että laitoksessa, päihde- ja mielenterveyskoulutus,
vanhustyön oppisopimuskoulutus, muistisairaudet, lääkitys,
ravitsemus, toimintakykyä tukevan työote, vanhustyön
erikoisammattitutkinto, geronomi, päihdekoulutus, kinestetiikka,
rava –koulutus, ekg-koulutus, haavahoito, diabetes, apuvälineet,
yhteinen asiakkaamme, ergonomia, ensiapu, hygienia,
palveluohjaus, logoterapia
Tulevaisuuden koulutustoiveet
Top 5
Kipu
Kuntoutus
Muistisairaudet
Lääkehoito
Psyykkiset sairaudet
Tulevaisuudet koulutustoiveet











Asenne ja työyhteisön kehittäminen
Lääkehoito ja yhteisvaikutukset; haittavaikutukset ja liiallinen
lääkitseminen muistisairailla
Mobiiliosaaminen
Kotikuntoutus
Saattohoitoon fysioterapeutin käyntejä tarvittaessa
Kokonaisvaltaista asiakasarviointia esimiehille
Henkinen hyvinvointi, yhteisöllisyys, kulttuuri
Verkostoituminen
Viriketoiminta vanhuksen arjessa
Hoitohenkilökunnalle koulutusta myös arjen haasteisiin ei vain
sairauksien hoitoon
Ennakoiva vanhustyö
Toiveet tulevien koulutusten
toteutuksen suhteen
Osaaminen ja koulutustarve
Osaaminen

Hyväksi koettu
–
–
–
–
–


Kuntouttava työote
Muistisairaudet
Ravitsemus
Kuntoutus
Somaattiset sairaudet
Kehitettävää
–
–
–
–
–
Koulutustoiveet
Omaishoitajien etuudet
Teknologinen osaaminen
Omaishoitajien etuudet
Sosiaalietuudet
päihdeongelmat
Eniten toivotut
–
–
–
–
–

Kipu
Muistisairaudet
Kuntoutus
Lääkehoito
Psyykkiset sairaudet
Vähemmän toivotut
–
–
–
–
–
Omaishoitotilanteen tunnistaminen
Omaishoitajien etuudet
Omaishoitajien tukeminen
Teknologinen osaaminen
sosiaalietuudet
Yhteisvoimin kotona –hankkeen
6. kehittämispäivä
12.12.2014
Satalinna, Harjavalta
Marika Halinen
Ohjelma:
9.00-9.15
9.15-10.00
10.00-11.00
11.00-12.00
12.00-12.45
12.45-13.45
13.45-14.00
14.00-14.45
14.45-15.00
Avaus ja aamukahvi
Käytännön asioita arvioinnista,
hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi
Vertaisarvioinnin toteutus, suunnittelija
Heli Toroska, Pikassos
Ajankohtaiset kuulumiset
Lounas
Ajankohtaiset kuulumiset
Kahvitauko
Osaamisen kartoitus / koulutuskysely,
Projektisuunnittelija Minna Nevalainen
Muuta ajankohtaista, Marika H.
Päivän päätös
Hankkeen arviointi
 Lähtötila-arviointi (nykytilan kartoitus)
 Väliarvioinnit (mm. vertaisarviointi, seurantaraportit 
itsearviointi)
 Loppuarviointi
Vertaisarvioinnin toteutus
 Kehittämisosioiden keskinäinen vertaisarviointi
 Arvioinnissa mukana ulkopuolinen asiantuntija
(Pikassos)
 Jokainen kehittämisosio vastaa omasta
arvioinnistaan ja tekee kirjallisen arvioinnin
arviointilomakkeelle
 Pikassos kokoaa vertaisarviointituloksista
yhteenvedon ja esittelee sen hankkeen
kehittämispäivässä
Vertaisarvioinnista…
 Toteutus 1.12.2014 – 31.1.2015
 Tarkemmat ohjeet  Heli Toroska, Pikassos
 Varautuminen vertaisarviointeihin ja raportointiin
tammikuussa 2015
 Vertaisarviointi – parit:
– Satshp – Akseli
– KSTHKY – Posa
– Huittinen - Parainen
Yhteistyöosaamisen lisääminen sekä
verkostomaisen työotteen omaksuminen
–koulutus
 Ns. ”asennekoulutus”
 Tarkoitus luoda uudenlaista asennetta ja ajattelua
 2 koulutuspäivää (klo 12-16), ryhmäkoko n. 20
 Kevät 2015: suunnittelu vk 3-4, koulutuspäivät 7, 10,
13 tai 17. Yhteenveto toukokuu 2015
 Hanketyöntekijät mukana suunnittelussa
 Turku amk: Masku, Parainen, Huittinen
 Samk: Pori, Harjavalta, Kankaanpää
Tietosuojakoulutus?
 Koulutus liittyen salassapitovelvollisuuteen ja
tietosuojaan monialaisessa yhteistyössä
 Yhdessä Pois syrjästä –hankkeen kanssa
 Puolen päivän koulutus (hankealueiden
keskuspaikkakunnilla)
 Ajankohta: kevät 2015
Toimintakykyä ylläpitävä työote koulutus
 Kuntouttavan toiminnan ja arviointiosaamisen
lisäämiseksi
 Kotihoidon henkilöstölle
 Ajankohta kevät / syksy 2015?
Loppuraportointi -ohjeistusta
 Kansilehti
 Sisällysluettelo
1. Johdanto
2. Kehittämisosion tavoitteet ja tehtävät
3. Kehittämisosion eteneminen
4. Kehittämisosion toimintamuodot (yleinen toiminta,
hanketoiminta)
5. Toimintakauden arviointi
6. Pohdinta ja kehittämisehdotukset
– Lähteet ja liitteet
Rentouttavaa Joulua
ja Oikein Hyvää Uutta
Vuotta 2015!
Liimalapulle
 Toiveita seuraavan kerran aiheiksi?
 Jokainen kirjoittaa vähintään 1 aiheen
 Kiitos =)