1. No category

MUISTIO 6/2014
9.1.2015
Pois syrjästä –hankkeen kehittämispäivä
Paikka:
Säkylän kunnanvirasto Os. Rantatie 268, 27800 Säkylä.
Aika:
ke 17.12.2014 klo 9 – 15.00
Osallistujat
Maiju Salonen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Marjo Jasu, Rauma
Riitta Nieminen, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Sanna Vähä-Vahe, Säkylä
Tiina Ilola, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Kari Kankaanranta, Säkylä
Minna Kahala, projektipäällikkö, Satakunnan sairaanhoitopiiri (puheenjohtaja)
Kirsi Harjula, projektisihteeri, Satakunnan sairaanhoitopiiri (sihteeri)
Hei Toroska, Pikassos Oy
Henna Kyhä, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Poissa
Teija Kortesalmi, Salo
Virpi Valiola, Satakunnan sairaanhoitopiiri
Päivän ohjelma
1. Avaus ja aamukahvi
Projektipäällikkö Minna Kahala avasi kehittämispäivän. Kokouksen alussa käytiin läpi Pikassoksen ehdottamia päivämääriä vertaisarviointiin. Henna Kyhä kertoi PPPR-hankkeessa toteutetusta vertaisarvioinnista.
PPPR-hankkeen projektisuunnittelija Henna Kyhä esitteli itsensä. Henna Kyhä aloittaa 1.2
hankkeen projektipäällikkönä. Hanketyöntekijät esittäytyivät.
2. Ajankohtaiset terveiset kehittämisosioista
Säkylä, Sanna Vähä-Vahe
Sanna Vähä-Vahe kertoi Säkylän kehittämisosion ajankohtaiskuulumiset:
 Säkylässä on käynnistynyt tyttöjen ryhmä ja Huovinrinteessä on aloittanut toinen tyttöjen ryhmä.
 Sosiaalisen median koulutus on pidetty.
 7. luokkalaisten toiminnalliset vanhempainillat järjestetään keväällä 2015.
 JHL on kutsunut Säkylän hanketyöntekijää esittelemään toiminnallisia vanhempainiltoja
tilaisuuteensa. Hanketyöntekijä on menossa myös Seinäjoelle esittelemään hanketta.
 Lapset puheeksi –koulutukset aloitetaan keväällä 2015.
2(5)
SATSHP ”Verkostomainen yhteistyö”
Tiina Ilola kertoi ”Verkostomainen yhteistyö” kehittämisosion ajankohtaiset kuulumiset.
 Huittisiin on sovittu palaveri aiheena koulupudokkaat.
 Kankaanpäässä on myös koulupudokkaita, jonne palaveri on suunnitteilla.
 SATSHP:n Nuorisopsykiatrian johtoryhmässä on sovittu, että keskitytään varhaiseen
puuttumiseen ja suunnitellaan nuoren ”ympärille” verkosto varhaisen puuttumisen keinoksi. Lasten ja nuorisopsykiatrian –mallin suunnitteluun liittyen ollaan järjestämässä
palaveria, millaista mallia lähdetään kuntiin tarjoamaan.
 Porin kanssa on suunnitteilla yhteistyöpalaveri nuorten asioihin liittyen ja yhteistyön järjestämiseksi.
 Kasvamme yhdessä –iltoja ollaan järjestämässä Kankaanpäässä ja Luvialla. Pori on
osoittanut myös kiinnostusta Kasvamme yhdessä –illan järjestämiseen.
 Verkostomaisen työtavan koulutuksia ollaan järjestämässä helmi-toukokuussa 2015.
 Art-koulutus on järjestetty, jossa oli osallistujia Raumalta, Luvialta, Eurajoelta, Porista ja
Kokemäeltä.
Keskustelu: Hyla-hanketta ja Paina nappia –toimintamallia on esitelty A-studiossa 16.12.20114.
Riitta Nieminen kertoi ajankohtaiset kuulumiset:
 Riitta on kartoittanut ”Rauman mallia”, joka on ollut Raumalla 1 v kokeilussa. Siitä on
saatu hyviä kokemuksia. Voisiko sitä mallia kokeilla tässä hankkeessa?
 Raumalta on otettu varhaiskasvatuksesta yhteyttä ja on mietitty mahdollista yhteistyötä.
 Rauman kehittämisosion kanssa on tehty yhteistyötä.
 Selviytymispelit –ryhmää ollaan järjestämässä Eurassa.
Rauma, Marjo Jasu
Marjo Jasu kertoi Rauman kehittämisosion ajankohtaiset asiat:
 Raumalla on järjestetty palaveri, johon osallistui mm. yläkoulujen rehtorit, koulupsykologit, nuorisopalvelut ja seurakunta. Palaverissa esiteltiin "Folkhälsan –mallia" sekä "Koulupoissaolo –mallia". Rehtorit olivat kiinnostuneita sekä sitoutuneita ja pitivät yhteisiä
palavereja tärkeinä jatkossakin.
 Hankkeessa suunniteltiin Jopo-luokan perustamista, mutta hankerahoitus ei riitä siihen.
Tähän ollaan hakemassa rahoitusta toista kautta.
 Kasvamme yhdessä -iltoja on järjestetty yläkoululaisille. Iltojen koordinointia mietitään
jatkossa, kuka toimii järjestäjänä?
 Ankkuri–malli otetaan käyttöön 1.4.2015.
 Hankkeen tarkoitus on järjestää koordinaatiota ehkäisevälle päihdetyölle. Ehkäisevän
päihdetyön koordinaation suunnittelu jatkuu.
 Kris–menetelmää on pilotoitu ehkäisevään päihdetyöhön liittyen. Raumalla ei ole olemassa Na-ryhmää, jonka järjestämistä nyt suunnitellaan Raumalle. Na-infoa ollaan jo
järjestämässä.
 Puhutaan huumeista –koulutus järjestetään 28.1 ja päihdekoulutus 5.5.
 Hanketyöntekijä on tutustunut ”Ruotsin malliin”. Ruotsissa keskitytään enemmän avopalveluhin ja erilaisiin ryhmätoimintoihin. Ruotsissa on käytössä Kannabiksen vieroitusohjelma. Hanketyöntekijä on lähdössä Ruotsiin tutustumaan Ruotsin malleihin. Ruotsissa on pakkohoitolaki lapsille, nuorille ja aikuisille.
Projektisihteeri ohjeisti Rauman hanketyöntekijää tekemään selvityksen suunnitellusta Ruotsin
matkasta, jotta selvitetään matkakustannusten hyväksyttävyys valtionavustukseen LounaisSuomen aluehallintovirastosta ennen matkan toteutumista.
3(5)
SATSHP ”Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen”
Maiju Salonen kertoi kehittämisosion ajankohtaiskuulumiset.
 Lapset puheeksi –koulutukset on käynnissä.
 Somatiikan puolelle on koottu työryhmä, missä työstetään Lapset puheeksi –
toimintamallin viemistä osastolle. Käytännön mallia rakennetaan pala palalta.
 Potilaille ollaan valmistelemassa esitettä.
 Asiakaspalautekysely on suunnitteilla.
 Rakennetaan kehittämispäivä-konsepti ”Miten aikuispsykiatriassa lapsi huomioidaan
Satakunnan sairaanhoitopiirissä”. Kehittämispäivät järjestetään 3 päiväisenä, joihin kutsutaan asiantuntijoita. Pääesiintyjäksi pyydetään Tytti Salontausta (kokemusasiantuntijan puheenvuoro). Toisessa päivässä työskentelyä työpajoissa osastojen kesken, joissa
työstetään osastoille toimintamalleja. Kolmannessa päivässä esitellään osastojen toimintamallit.
 Tukikummi–mallin suunnittelu on aloitettu ja yhteistyökuvioita on viritelty mm. Porin
kaupungin kanssa sekä joitakin palavereja on sovittu yhdistysten kanssa. Suunnitteilla
on oppilaitosten kanssa yhden lukuvuoden mittaisen opintokokonaisuuden järjestäminen, johon yhdistettäisiin Tukikummi –malli.
 Yhteisvoimin kotona –hankkeen kanssa ollaan toteuttamassa yhteistä toiminnallista
päivää lapsille, nuorille ja ikäihmisille 27.2. Winnovasta opiskelijaryhmä hoitaa iltapäivän käytännön järjestelyt. Samanlaista toiminnallista päivää ollaan järjestämässä Kankaanpäässä.
 Satakunnan maakuntakirjastossa on järjestetty hanke-esittely.
 Maiju Salonen ja Tiina Ilola ovat olleet esittelemässä hanketta Eurajoella Lasten oikeuksienpäivän tapahtumassa.
3. Muuta ajankohtaista
Vanhempainryhmä –koulutuksen järjestämiseksi hankehallinnoija toteuttaa markkinoiden kartoituksen. Vanhempainryhmä –koulutus järjestetään syksyllä 2015.
Lakikoulutukseen liittyen järjestetään markkinoiden kartoitus. Suunnitteilla on järjestää koulutus
yhteistyössä Yhteisvoimin kotona –hankkeen kanssa. Koulutuksessa on kuitenkin tärkeää ottaa
hankkeiden kohderyhmien näkökulmat sisältöön. Lakikoulutus järjestetään keväällä 2015.
Projektipäällikkö esitteli hankkeen loppuraportointiohjeet, jotka ovat liitteenä 1. Loppuraportointiohjeet tallennetaan hankkeen kotisivuille. Ulkoisen arvioinnin suunnittelu on vielä kesken.
Projektisihteeri esitteli aikajanan, johon kootaan hankkeen toiminta. Hanketyöntekijät toimittavat
viimeistään vk ennen seuraavaa kehittämispäivää aikajanaan tallennettavat kehittämisosioiden
toimenpiteet ja tapahtumat (kk/vuosi ja lyhyt teksti). Projektisihteeri päivittää jatkossa aikajanaan.
Aikajanaa on mahdollisuus hyödyntää loppuarvioinnissa.
Keskusteltiin hankepäiväkirjojen yksityisyydestä, saako hankepäiväkirjat olla toisten hanketyöntekijöiden luettavissa. Hankepäiväkirjat lähetetään jatkossa projektipäällikölle ja –sihteerille. Projektisihteeri keskustelee asiasta kehittämistoiminnan päällikkö Mari Niemen kanssa ja selvittää, miten
jatkossa toimitaan hankepäiväkirjojen tallentamisen kanssa. Keskusteltiin hankepäiväkirjan merkityksestä itsearvioinnissa. Hanketyöntekijöiltä toivottiin kehittämisehdotuksia, mitä hankepäiväkirjaa
voisi kehittää, jotta hankepäiväkirja palvelisi mahdollisimman hyvin arvioinnissa.
4(5)
4. Nuoren hyvinvointikartta
Activity Stonesista Niko Lankinen esitteli nuoren hyvinvointikarttaa, josta on esite liitteenä 2.
Esityksestä nousi esille mm. seuraavaa:
 Hyvinvointikartta mahdollistaa vastausten katsomisen yksilötasolla.
 Nuoren hyvinvointikartta on pilotoitu Ulvilassa.
 Hyvinvointikartta on puheeksiottamisen väline.
 Mahdollistaa vastausten suodattamisen esim. peruskoulussa luokka-asteittain.
 Kysymyssarjoihin on mahdollista jakaa käyttöoikeudet (esim. terveydenhoitajalle annetaan pelkästään terveyttä koskevaan osioon oikeudet).
 Nuoren hyvinvointikarttaan sisältyy eri moduuleja (esim. uni, päihteet, masennus…)
 Nuori saa oman käyttäjätunnuksen, jolla hän itse kirjautuu hyvinvointikartta-kyselyyn.
 Nuori tekee kyselyn ennen terveystarkastusta, jolloin vastaukset ovat terveydenhoitajan käytettävissä terveystarkastuksessa.
 Nuori saa kyselyyn vastattuaan palautteen ja ilmoittamaan, jos haluaa keskustella
vastauksistaan.
 Hyvinvointikartta sisältää huolipriorisoinnin.
 Käytiin läpi hyvinvointikarttaan liittyvät tietoturva-asiat.
 Palvelun hinnoittelussa yksikköhinta /vastaaja/ on kokonaishinta. Hinta on per vastauskerta. Ainoastaan koulutus maksaa erikseen, jos sellainen halutaan.
 Raumalla on tehty 3 vuoden sopimus palvelun käytöstä. Raumalla hyvinvointikarttakysely toteutetaan noin 1000 nuorelle/vuosi.
5. Vertaisarviointi, Heli Toroska, Pikassos Oy
Heli Toroska alusti vertaisarvioinnista, josta on diaesitys liitteenä 3. Esityksessä tuli esille mm seuraavia asioita:
 Vertaisarviointi on KIM-konsultatiivista itsearviointia (ks diaesitys).
 Asiakkaat on otettava mukaan arviointiin (ks diaesitys).
 Arviointi jatkuu koko hankkeen ajan (ks diaesitys).
 Prosessin avaaminen ja dokumentointi on arvioinnissa tärkeää. Hyvää käytäntöä
voidaan siirtää toiseen kuntaan helpommin, kun prosessi on avattu.
 Käytiin läpi arvioinnin hyötyjä (ks diaesitys).
Keskustelu:
Säkylässä on järjestetty nuorten asiakasraati. Raumalla järjestetään vuosittain lasten- ja nuorten
asiakasraati.
Käytiin läpi hankkeen vertaisarviointiohje ja vertaisarvionnin kyselylomake, jotka ovat muistion liitteinä 4 – 5. Heli Toroska toimittaa vertaisarviointikyselylomakkeen word-versiona.
 Arvioitava hanke valmistautuu vastaamaan lomakkeessa esitettäviin kysymyksiin.
 Arviointilomake toimitetaan vertaisarvioinnin jälkeen täytettynä Pikassokseen. Lomakkeen
voi täyttää joko sähköisesti tai käsin kirjoitettuna.
 Arvioija tutustuu arvioitavaan hankkeeseen.
 Arvioitava hanke toimittaa arvioijalle arviointia varten materiaalia (mm. hankesuunnitelma,
tarkennettu toimintasuunnitelma ja muu mahdollinen tärkeä materiaali).
 Vertaisarviointiin osallistuu Pikassoksesta Matti Mäkelä ja Heli Toroska.
 Vertaisarviointikeskusteluihin toivotaan osallistuvan hanketyöntekijöiden lisäksi keskeisimmät tahot organisaatioista, mihin hankkeen tulokset tulevat sijoittumaan sekä tukiryhmän
jäseniä.
5(5)
Sovitut vertaisarviointiparit ovat:
Salo - SATSHP Verkostomainen
Rauma – Säkylä – SATSHP Ylisukupolvinen
Sovittiin seuraavat vertaisarviointien ajankohdat:
Rauman vertaisarviointi järjestetään 11.2 klo 13 – 16.00 Raumalla. Hanketyöntekijä ilmoittaa tarkemman paikan Pikassokseen.
Säkylän vertaisarviointi järjestetään 4.2 klo 13 – 16.00 Säkylässä.
SATSHP Ylisukupolvinen kehittämisosion vertaisarviointi järjestetään 5.2 klo 9 – 12.00.
Salon vertaisarviointia ei saatu sovittua, koska hanketyöntekijä on sairaslomalla.
Jäljellä olevia vapaita vertaisarviointipäivämääriä ovat 5.2 iltapäivä, 9.2,16.2, 19.2 ja 23.2.
LIITTEET
Liite 1
Liite 2
Liite 3
Liite 4
Liite 5
Loppuraportointiohjeet
Nuoren hyvinvointikartta –esite, Niko Lankinen, Activity Stones
Arviointiasiaa, Heli Toroska, Pikassos Oy
Vertaisarviointi –ohjeet
Vertaisarviointilomake
KANSILEHTI
xx KEHITTÄMISOSION LOPPURAPORTTI
1.1.2014-31.10.2016
Pois syrjästä – Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen 2014
– 2016 juurruttamis- ja kehittämishanke
Tekijä, päiväys ja Kaste-logo
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ
1. JOHDANTO vai TAUSTA? (”aluksi”, esipuhe tms. johdattelu hankkeeseen ja kehittämisosioon)/
Taustana kuvataan lähtötilanne toimi-alueella ja tarve Pois syrjästä –hankkeelle niin valtakunnallisella että paikallisella tasolla.
2. KEHITTÄMISOSION TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT
Kehittämisosion päämäärä ja tavoitteet, tavoiteltavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset.
3. KEHITTÄMISOSION ETENEMINEN
Keskeiset kehittämistehtävät ja eteneminen hankkeen aikana
Toteutus (Organisointi ja kuvaus toiminnasta > mitä on tehty ja kenen toimesta).
4. KEHITTÄMISOSION TOIMINTAMUODOT
4.1
Yleinen toiminta






Koulutus, seminaarit, tapahtumat
Sidosryhmäyhteistyö (esim. järjestöyhteistyö, vapaa-ehtoiset, 3. sektori, asiakaskehittäjät ja seurakunta)
Poikkihallinnollinen yhteistyö
Verkostoituminen
Viestintä ja näkyvyys (esim. sosiaalisen median hyödyntäminen)
Arviointi (liitteeksi pilotin vertaisarvioinnin tulokset)
2(4)
4.2
Hanketoiminta
4.2.1
Asiakkaiden osallistamisen ja asiakkaan kohtaamisen toimintamallien kehittäminen ja kokeileminen
 Ovatko lapset ja nuoret oppineet tiedostamaan omaa terveyttään ja hyvinvointiaan uhkaavat tekijät, tietävätkö he keinoja kuinka edistää omaa hyvinvointiaan
ja ovatko motivoituneita toimimaan näin.
 Miten on tutkittu ja kehitetty lasten ja nuorten terveydenlukutaitoa tukevia menetelmiä
 Miten on edistetty lasten ja nuorten perheiden sekä kouluyhteisön vastuunottamista itsestään sekä yhteisönsä jäsenistä ja toimimaan oman hyvinvointinsa
puolestapuhujina.
 Onko lapset ja nuoret otettu mukaan työryhmiin, joissa tehdään heitä koskevia
päätöksiä, entä muiden tahojen kanssa tehtävään toimintaan
 Miten kumppanuuteen perustuvaa vuorovaikutussuhdetta ja toimijoiden välistä
yhteistyötä on lähdetty kehittämään
4.2.2
Palvelutarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen, toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto
 Millaisia palvelutarpeen arvioinnin, erityisesti varhaisen avuntarpeen tunnistamisen menetelmiä on otettu käyttöön/onko kehitetty uusia toimintamalleja
 Miten on pyritty kehittämään lasten ja nuorten ongelmien havaitsemista ja niihin
tarttumista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa negatiivisten vaikutusten
syvenemisen estämiseksi
 Miten on pyritty kehittämään perheen haasteiden havaitsemista ja niissä auttamista sekä tukemista ja perheen hyvinvoinnin lisääntymistä
 Ovatko korjaavien toimenpiteiden ja erikoissairaanhoidon osuudet vähentyneet
 Onko palvelujen saatavuus parantunut ja onko kynnys madaltunut hoitoon hakeutumisen varhaisessa vaiheessa
 Onko palvelurakenne selkiytynyt, toimivatko eri sektorit yhdessä
 Onko perusterveydenhoidon ja koulutoimen osaaminen lisääntynyt
 Onko ylisukupolvisten vaikeuksien ketjuuntumista perheissä onnistuttu vähentämään/ehkäisemään
4.2.3
Erilaisten kouluongelmien ehkäiseminen
 Millaisia toimintamalleja ja menetelmiä on otettu käyttöön/kehitetty ”koulupudokkaiden tukemiseen yhdessä mm. kolmannen sektorin sekä kulttuuri- ja liikuntapuolen toimijoiden kanssa
 Onko luotu verkostomaista tukimallia, jolla voidaan vastata koulujen avunpyyntöihin
 Onko järjestetty konsultoivien erityislastentarhanopettajien ja erityiskoulujen sekä oppilashuollon yhteistyötapaamisia
 Ovatko koulukieltäytymiset ja koulusta erottamiset vähentyneet
 Minkälaisia toimenpiteitä on otettu käyttöön/kehitetty turvaamaan koulunkäynnin katkeamatonta jatkuvuutta
 Onko erikoissairaanhoidon palvelujen tarve vähentynyt lasten- ja nuorisopsykiatrian osalta
3(4)

Onko opettajien mahdollisuus keskittyä enemmän opetukseen lisääntynyt
4.2.4
Ylisukupolvisten ongelmien ehkäisemisen toimintamallien kehittäminen
 Millaisia toimintamalleja on otettu käyttöön/kehitetty tarvittavan tuen organisoimiseksi
 Onko tukikummi-mallia testattu ja onko juurtumista tapahtunut
 Onko löydetty/otettu käyttöön toimintamalleja, joilla pystytään vahvistamaan
lasten ja heidän vanhempiensa ympärillä toimivia verkostoja
 Millaisin toimenpitein pyritään riskinuoria tunnistamaan
 Onko somatiikan puolelle otettu käyttöön kirjallinen toimintamalli psykiatrian
toimintamallin mukaisesti
 Onko työntekijöiden motivoituneisuus lasten huomioimiseen kasvanut
 Onko tukea tarvitseviin perheisiin jalkauduttu
 Onko opittu käyttämään toisten toimijoiden käytäntöjä ja menetelmiä
4.2.5
Matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittäminen koulu- ja
ylisukupolvisten ongelmien tueksi
 Onko otettu käyttöön menetelmiä riskinuorten tunnistamiseen ja onko tarjolla
varhaisen tuen palveluita sekä palveluohjausta
 Millaisia toimintamuotoja on kehitetty/otettu käyttöön vahvistamaan lasten ja
heidän vanhempiensa ympärillä toimivia verkostoja
 Onko opittu käyttämään toisten hallintokuntien käytäntöjä ja menetelmiä
 Onko Raumalaisten lasten ja nuorten vakava ja laaja kannabiskäyttö vähentynyt ja onko tietoisuus vanhempien keskuudessa kasvanut
 Onko vanhempien asenne nuorten päihteidenkäyttöä kohtaan muuttunut vähemmän vähätteleväksi
 Onko nuorten päihteidenkäyttö vähentynyt
 Ovatko toimijan yhdenmukaistaneet käytäntöjään
4.2.6
Osaamisen lisääminen ja verkostomaisen yhteistyön kehittäminen
 Onko henkilöstön osaaminen kasvanut
 Ovatko valmiudet asiakkaan kohtaamiseen ja ammattilaisten väliseen yhteistyöhön parantuneet
 Onko yhteistyö lisääntynyt ja toimijoiden kenttä laajentunut perinteisen sosiaalija terveyssektorin ulkopuolelle
 Millaisia moniammatillisia ja organisaatiorajat ylittäviä verkostoja on syntynyt ja
ovatko ne jalkautuneet pysyviksi
 Onko lasten- ja nuorisopsykiatrian välinen yhteistyö lisääntynyt
5. TOIMINTAKAUDEN ARVIOINTI
 Mitä on saatu aikaan – hankkeen tulos ja tuotos
 prosessikuvaukset, käytännöt, jotka mallinnettu (Viittaus Innokylän hankekuvaukseen)
 asiakaspalautteet ja niiden yhteenveto
4(4)
 itse ja vertaisarviointi: mikä onnistunut, mikä jäi kesken, miksi, mikä vaikeuttanut/edistänyt hanketyötä
6. POHDINTA JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET
 Päätelmät ja kehittämistehtävät sekä juurruttaminen.
 Mitkä hankkeen aikana kehitetyt toimintamallit ja hyvät käytännöt jäävät hankkeen
päättymisen jälkeen pysyväksi toiminnaksi?
LÄHTEET
LIITTEET
pilotissa tuotetut raportit
opinnäytteet, opiskelijoiden harjoitustyöt (graduihin riittää linkit)
prosessi- tai tehtäväkuvaukset,
mahdollinen dia – ym. esitysmateriaali
koulutus ym. suunnitelmat
tilastoinnit ja asiakasseurannat
tiedot lehtiartikkeleista (ei tarvitse lisätä lehtiartikkeleita)
Nuoren hyvinvointi kartta
on internet -pohjainen
työväline nuorelle
itselleen,
terveydenhoitajalle,
lääkärille, opettajalle ja
kaikille nuoren kanssa
vuorovaikutuksessa
oleville.
Nuoren tuottamaa
kokemuspohjaista tietoa
ter veys tark as tuk siin j a
opisk eluhuollolle .
Huomioi nuoren toiveen häntä
koskevissa toimenpiteissä.
Mahdollistaa oikea-aikaista ja
tavoitteellista yhteistyötä kaikilla
tasoilla, alkaen nuoresta itsestään.
Reaaliaikainen raportointi yksilö-,
ryhmä-, luokka-, koulu- ja
kuntatasolla.
Hyvinvointikartasto
Asiantuntijoiden kehittämä,
nuorilla testattu ja tutkittu
menetelmä.
Nuoren hyvinvointikartta
Projektikohtaisesti vapaasti
määriteltävät luokittelevat
taustamuuttujat.
(12-18-vuotiaat)
Yksilö- ja ryhmätukitoimenpiteiden
vaikuttavuuden arviointi ja
ennakoiva resurssien
kohdentaminen.
Activity Stones Oy
Niko Lankinen
044 760 3544
niko.lankinen (at) activitystones.com
http://www.activitystones.com
HYVI NVOI NTI KARTAN
SI SÄLTÖALUEET
Nuoren hyvinvointikartta
UNI

TUOTTAA TIETOA TUEN TARPEESTA
Nuoren hyvinvointikartta on osa kartastoa, joilla yksilö
Nuoren hyvinvointikartan lisäksi kartastoon kuuluu
tuottaa tietoa omasta hyvinvoinnista häntä itseään sekä
Työikäisen
hänen kanssaan vuorovaikutuksessa olevia varten.
Menetelmät on asiantuntijoiden kehittämiä ja niitä on
Menetelmä tukee yläkoulussa ja toisella asteella
tutkittu sekä nuorten että työikäisten osalta. Nuoren
opiskelevien nuorten tukitoimenpiteiden suunnittelua ja
hyvinvointikarttaa
seurantaa
menetelmä auttaa kohdentamaan tukitoimenpiteitä
osana
opiskeluhuoltoa.
Kun
terveystarkastuksia
lähtökohta
on
ja
aidosti
nuoressa, on maaperä yhteistyölle hedelmällisempi
hyvinvointikartta
koskevan
PÄIHTEET
(työterveydenhuolto).
tutkimuksen

TtT, Terveyden edistämisen
suunnittelija Marjatta Pirskainen,
Nuorten päihdemittarin kehittäjä ja
Varhaisen puuttumisen malli nuorten
päihteettömyyden edistämiseksi –
kehittäjä
mukaan
MA S E N N U S

nuoren tarvitsemille osa-alueille ja ohjaamaan tukea
tarvitsevat nuoret oikeiden palvelujen piiriin.

MATERIAALI- JA TIETOTURVAJÄTE:
TERVEYSTARKASTUSTEN JA
AHDISTUNEISUUS
FT, dosentti Raimo
Raitalo, RBDItestauksen kehittäjä
Tutkitusti tarpeellinen

N U O R T E N JA A M MA T T I L A I S T E N K O K E M U K S I A K A R T A S T A

Ravitsemusosuuskunta
VitaMiinat, ravitsemusterapeutti
Hanna Voutilainen, mm. nuorten
syömishäiriöihin erikoistunut
asiantuntija
Osuuskunnan seitsemän muuta
ravitsemusterapeuttia
R A V I T S E MU S
.
FYYSINEN AKTIIVISUUS

Turun yliopiston syksyllä 2013 julkaiseman
OPPILASHUOLLON LOMAKKEIDEN

TULOSTUS- JA POSTITUSKULUT
Nuoren hyvinvointikarttaa (koulu- ja
SÄÄSTYVÄT NUORIA KOSKEVAN TIEDON
opiskelijaterveydenhuolto) koskevan
tutkimuksen mukaan sekä nuoret että heidän

TIEDONKÄSITTELYYN KULUVA TYÖAIKA:
kanssaan työtä tekevät ammattilaiset kokevat

menetelmän tarpeellisena.

KAIKILLE TASOILLE YKSILÖSTÄ

YLIMPÄÄN JOHTOON.
laaja-alainen erityisopettaja, KM, LTO
Leea Jokimies
aluerehtori, erityisen tuen
koordinaattori, KM Jukka Mielikäinen
laaja-alainen erityisopettaja, KM Riitta
Qvintus
erityisopettaja, KM Arja Kemppainen
TUNNE-ELÄMÄ
TYÖPANOKSEN KOHDENTUMINEN:

TERVEYDENHOITAJIEN JA MUIDEN
AMMATTILAISTEN TYÖAIKA KOHDENTUU

OIKEA-AIKAISEMMIN JA TEHOKKAAMMIN

NIILLE, JOTKA TUKEA ENITEN

TARVITSEVAT.

Työfysioterapeutti Riku Huhtala,
nuorten liikkumiseen ja
valmentautumiseen erikoistunut
liikunnan asiantuntija
K O U L U N K Ä Y N T I JA O P P I MI N E N
OSALTA.
VALMIIT JA REAALIAIKAISET RAPORTIT

FT, dosentti Raimo Raitalo,
RBDI-testauksen kehittäjä

kuin perinteisissä asiakas-asiantuntija rooleissa.
NUOREN HYVINVOINTIKARTAN
K U N N A L L E T U O T T A MA T
V Ä L I T T Ö M Ä T JA V Ä L I L L I S E T
KUSTANNUSSÄÄSTÖT
.
Erikoistutkija, LT, VTK Juulia
Paavonen, nuorten
unihäiriötutkimukseen
erikoistunut asiantuntija
johtava koulupsykologi, PsM,
tohtorikoulutettava, Timo Suhola
koulupsykologi PsM, KM Reija
Hirvonen
koulupsykologi PsM, LTO Minna
Pylkkänen
neljä muuta asiantuntijaa
IHMISSUHTEET
KORJAAVIEN PALVELUJEN TARPEEN

VÄHENEMINEN: PAINOPISTEEN
SIIRTYMINEN KORJAAVISTA

PALVELUISTA OIKEA-AIKAISEEN

YHTEISTYÖHÖN.
johtava koulupsykologi, PsM,
tohtorikoulutettava, Timo Suhola
koulupsykologi PsM, KM Reija
Hirvonen
koulupsykologi PsM, LTO Minna
Pylkkänen
neljä muuta asiantuntijaa
Lähde: Mervi Vähätalo, Tomi Kallio (2013):

Tietojohtaminen hyvinvointialalla - nuorten
SEKSUAALITERVEYS JA
SEKSUAALISUUS
terveyden ja hyvinvoinnin tukeminen internetpohjaisilla menetelmillä.




seksuaalineuvoja, Janette Vene
terveydenhoitaja Mari Bryggare
terveydenhoitaja Johanna Ylönen
terveydenhoitaja Raija GrundströmKalin
Sosiaalialan
sillanrakentaja
Heli Toroska 12.12.14 ja 17.12.14
ARVI-mallit
Nina K. Hyttinen Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006)
•
-
KIM –konsultatiivisen itsearvioinnin malli
Kevyt arviointitapa
Mukana projektin ulkopuolinen arviointituki
Halpa tapa saada arviointiin ulkopuolista
näkemystä. Konsultti mukana
arviointikeskusteluissa
- Ohjaa arviointia, huolehtii systemaattisuudesta
- Roolit hyvä määritellä etukäteen
Mallit jatkuu
• SAM –sisäisen arvioinnin malli
- Sisäinen arvioija toteuttaa arvioinnin ja kantaa
siitä vastuun
- Huolehtii myös siitä, että arviointitieto palautuu
kehittämisprosessiin
- Löytyykö organisaatiosta osaamista ja aikaa, jos
löytyy Sam on hyvä malli. Edistää organisaation
oppimista
- Voidaan täydentää myös ulkopuolisella
konsultaatiolla
Mallit jatkuu…
• LAM- laajennetun arvioinnin malli
- Suuriin hankkeisiin erityisesti. ( Arvioinnin kulut n 5-8 %
hankkeen kokonaiskustannuksista)
- Ulkoinen arviointi
- Arvioidaan sekä itsearviointina, sisäisenä arviointina että
ulkoisen arviointina
- Hyvä sisäinen arviointi parantaa ulkopuolisen arvioinnin
tehoa
- Itsearvioinnin ja sisäisen arvioinnin kautta lopussa
tehtävään ulkopuoliseen arviointiin
- Huom! Ulkopuolinen arviointi voi olla myös vertaisarviointia
Asiakkaat arvioimassa uusia
käytäntöjä
• Esimerkiksi arviointidialogi, jossa sisäpiirissä
asiakkaat
• Arviointikeskustelu ryhmässä, jossa asiakkaat
punnitsevat uuden toimintatavan hyödyt ja
haitat ja ehdottavat parannuksia
• Erilaisten kyselyjen tuloksia käydään läpi
yhdessä asiakkaiden kanssa
• Mietittävä aina kuka on sopiva keskusteluttaja
ja kysymysten tekijä!
Mitä tapahtuu matkalla kohti
tavoitteita….?
• Millaisen toiminnan kautta tulokset ja
vaikutukset ovat syntyneet
• Mustan laatikon avaaminen palvelee myös
vaikutusten arviointia
• Prosessin avaaminen luo kartan jonka
perusteella joku muukin voi löytää perille,
levittäminen ja juurruttaminen
Arvioinnin hyötyjä projektityöhön
( Nina K. Hyttinen. Arviointi avuksi projektityöhön. Sininauhaliitto 2006)
1. Jäsentää hanketta ja auttaa korjaamaan
suuntaa
-virtaviivaistaa ja jämäköittää
2. Arviointi lisää projektiosaamista
- auttaa oppiman ”virheistä ”, tekemään uusia
valintoja
- dokumentoi hiljaisen tiedon
- tieto on siirrettävissä seuraaviin hankkeisiin
Arvioinnin hyödyt jatkuu…
3. Lisää projektin uskottavuutta sidosryhmiin
päin
- läpinäkyvyys, sidosryhmät näkevät hankkeen
sisälle
- auttaa rahoituksen saamista ja
yhteistyökumppaneiden löytymistä
- väliarviointitieto lisää luottamusta
4. Auttaa raportin laatimisessa. Arviointitieto on
tärkeää tietoa! ( oma kommenttini)
Vertaisarvioinnin pääkysymykset,
jotka keskustellen läpi:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Mitkä ovat kehittämistyön keskeiset tavoitteet?
· Onko kehittämistyön tavoitteet saavutettu?
· Mitkä ovat tärkeimmät tuotokset ja tulokset?
· Mitä odottamattomia tuloksia ilmaantui?
· Mitä käytännön hyötyjä eli vaikutuksia tuloksista nousi esiin?
· Miten tulokset näkyvät asiakas-/potilastyössä?
· Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten, kolmannen sektorin
ja yksityisen sektorin näkökulmista
· Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet kehittämistyön esteinä?
· Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut?
· Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön?
- mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön
- mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön
· Miten tavoite on toteutunut ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona. erinomaisesti
– hyvin – tyydyttävästi – välttävästi – ei lainkaan
Arvioivan pilotin palaute em.
keskustelun lisäksi:
• Mikä teki pilotissa vaikutuksen
• Mihin kiinnittäisin huomiota ja
kehittämisvinkit
• Mitä opimme
Mitä hankaluuksia arviointi voi
nostaa esiin:













Muutoksen hitaus, muutosvastarinta
Hajanainen toimintakenttä, ei hallinnollista eikä toiminnallista integraatiota
Yhteistyökulttuurin ohuus, myös suhteessa järjestöihin
Palvelujen pirstoutuneisuus organisaatiossa
Resurssien niukkuus
Toimintakulttuurien erilaisuus pilotin alueella
Projektityöntekijän toimipisteen sijainti
Työntekijöiden motivoituminen
Hanketyöntekijän ajan riittävyys
Lyhyt hankeaika
Hankesuunnitelma liian laaja
Tärkeää ei ole ongelmalista vaan se, miten ongelmat voitetaan
OMA HUOMIONI: ikiaikaisia ongelmia!? Miksi? Mitä voidaan tehdä?
Mitä vahvuuksia pilottien toiminnassa nousi esiin
aikaisemman hankkeen vertaisarvioinneissa ?
 Innostunut hankehenkilöstö
 Esimiesten tuki
 Opiskelijoiden työpanos
 Asiantuntijatuki, esim. vieraileva luennoitsija
 Lakimuutos edellyttää muutosta
 Organisaatiomuutos voi olla edistävä tekijä
 Informointi ennen hankkeen aloittamista
 Resurssien niukkuus!
 Oma huomioni: Hankkeessa pohditaan hankkeen sisäistä
logiikkaa, olisiko hyvä miettiä enemmän hankkeen ja
perustoiminnan yhteensovittamista
Mitä käytännön kokemuksen mukaan
arviointiin tarvitaan:
•
•
•
•
•
Avoimuutta
Rohkeutta, kehittäminen on kokeilua
Eri näkökulmia, myös asiakkaiden
Selkeitä tavoitteita, jotka yhdessä avattu
Missä saavutettu tavoite tulee näkyväksi,
todentaminen
• Tavoite-toimenpide-tuotos-tulos ja vaikutus –ketju
• Asiakkaiden huomioiminen, mitä on osallisuus?
• Hyviä kysymyksiä
Otsikko
• Asia
• Asia
• Asia
www.pikassos.fi
Yhteisvoimin kotona - ja Pois syrjästä hankkeet
Vertaisarvioinnin ohje kehittämisosioille
Heli Toroska, Matti Mäkelä Pikassos
10.12.2014
KEHITTÄMISOSIOIDEN VERTAISARVIOINNIN OHJE
Vertaisarviointi tukee kehittämisosioiden itsearviointia osana hankekokonaisuutta.
Vertaisarviointikeskustelut suoritetaan pareittain siten mahdollisimman samankaltaiset kehittämisosiot
muodostavat parit. Vertaisarvioinnista saadaan paras hyöty siten, että arvioitavan kehittämisosion
hanketyöntekijät, vastuuhenkilöt ja tukiryhmän jäsenet mahdollisuuksien mukaan osallistuvat arviointiin.
Vertaisarvioinnin kulku:
 Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan tässä kahden kehittämisosion välistä arvioivaa vertaiskeskustelua.
 Arviointiparit ovat vuorollaan arvioijana ja arvioitavana
 Vertaisarvioinnin koordinoija Pikassos ja projektipäälliköt sopivat kehittämisosioiden kanssa
aikatauluista. Arviointikeskustelujen paikan järjestävät keskusteluun osallistuvat kehittämisosiot
 Arvioitavasta kehittämisosiosta toivotaan paikalla olevan hanketyöntekijöiden lisäksi
vastuuhenkilöt ja tukiryhmän jäseniä mikäli osallistuminen on heille mahdollista.
 Arviointikeskusteluun varataan aikaa 2-3 tuntia kehittämisosiota kohden.
 Vertaisarviointikeskusteluun valmistautuminen:
- tutustu huolella arvioitavan kehittämisosion hankesuunnitelmaan ja muuhun saatavilla olevaan
materiaaliin
- tutustu hankekokonaisuuden suunnitelmaan
- tutustu Innokylään vietyihin toimintamalleihin mikäli niitä on jo tehty
- arvioitava kehittämisosio voi lähettää arvioijalle myös muuta tarpeelliseksi katsomaansa
aineistoa tutustuttavaksi etukäteen.
- molemmat osapuolet tutustuvat heille etukäteen toimitettuun vertaisarviointilomakkeeseen
 Vertaisarviointikeskustelussa arvioiva kehittämisosio valitsee kirjaajan, joka tekee muistiinpanot
vertaisarviointilomakkeelle.
 Arviointikeskustelun puheenjohtajana toimii Pikassoksen edustaja
 Pikassoksen edustaja tekee myös muistiinpanoja keskustelun kulusta
 Vertaisarviointikeskustelun jälkeen arvioija kirjoittaa tarvittaessa muistiinpanonsa puhtaaksi ja
toimittaa ne Pikassokselle yhteenvetoraporttia varten. Muistiinpanot toimitetaan myös
projektipäällikölle.
 Vertaisarvioinnin yhteenveto ja tulokset esitellään kehittämisosioiden kehittämispäivässä maalishuhtikuussa.
 Vertaisarviointiparit ovat Yhteisvoimin kotona hankkeessa:
- Keski-Satakunta – Pohjois-Satakunta, PoSa
- Satakunnan sairaanhoitopiiri – Akseli
- Huittinen – Parainen
 Pois syrjästä –hankkeessa:
- Salo – Satakunnan sairaanhoitopiiri, verkostomainen yhteistyö osio
- Satakunnan sairaanhoitopiiri, ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen osio – Rauma ja Säkylä
yhdessä
 Vertaisarvioinnin kysymykset ovat arviointilomakkeessa. Arvioitava kehittämisosio valmistautuu
vastaamaan näihin kysymyksiin. Arvioiva kehittämisosio käyttää lomaketta ja esittää kysymykset
etukäteen tutustumansa arvioitavan hankkeen materiaalin pohjalta.
POIS SYRJÄSTÄ JA YHTEISVOIMIN KOTONA – KEHITTÄMISOSIOT
VERTAISARVIOINTI 12.2014–2.2015
ARVIOITAVA KEHITTÄMISOSIO:
ARVIOITAVASTA KEHITTÄMISOSIOSTA VERTAISARVIOINTIIN OSALLISTUNEET:
ARVIOIVA KEHITTÄMISOSIO:
ARVIOIVASTA KEHITTÄMISOSIOSTA VERTAISARVIOINTIIN OSALLISTUNEET:
VERTAISARVIOINNIN KYSYMYKSET
Kun kirjaatte lomakkeeseen muistiinpanojanne, voitte jatkaa niitä paperin
kääntöpuolelle siten, että numeroitte ne kysymyksen mukaisesti.
1 Mitkä ovat kehittämisosionne keskeiset tavoitteet?
2 Mitkä kehittämisosionne tavoitteet näyttävät olevan toteutumassa?
3 Onko joitakin tuloksia jo nähtävissä?
4 Mitä odottamatonta on ilmaantunut?
5 Mitä käytännön hyötyjä tuloksista näyttäisi nousevan esiin?
6 Onko asiakas-/potilastyössä jo nähtävissä joitakin tuloksia? Miten ne voidaan
todentaa?
7 Miten tulokset näkyvät yhteistyössä omaisten, muiden ammattilaisten,
kolmannen sektorin ja yksityisen sektorin näkökulmasta? Miten ne voidaan
todentaa?
8 Mitkä tekijät ovat auttaneet kehittämistyön onnistumisessa tai olleet
kehittämistyön esteinä?
9 Mitä haasteita kehittämistyössä on ollut?
10 Mitä kehittämistyön tuloksia on saatu juurtumaan käytäntöön?
’
11 Miten kehittämistyön tulokset on saatu juurtumaan käytäntöön?
11a Mitkä tekijät ovat edistäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön?
11b Mitkä tekijät ovat estäneet kehittämistyön juurtumista käytäntöön?
11c Miten kehittämistyön juurtumisen edellytyksiä voisi parantaa?
12 Onko kunnassa tehty päätökset siitä, mitkä kehittämisosion avulla aloitetut
toiminnat vakiinnutetaan kunnan toiminnaksi ja onko juurrutettavat asiat
sisällytetty seuraavaan talousarvioon?
13 Miten tavoitteet ovat toteutuneet ryhmän jäsenten arvioinnin keskiarvona?
erinomaisesti – hyvin – tyydyttävästi – välttävästi – ei lainkaan
ARVIOIVAN KEHITTÄMISOSION PALAUTE
Raporttiin kirjattavassa palautteessa arvioiva pilotti kirjaa kysymyksiin saatujen
vastausten kuvauksen lisäksi.
1 Mikä teki kehittämisosiossa vaikutuksen?
2 Mihin kiinnittäisin huomiota ja mitä kehittämisvinkkejä antaisin?
3 Mitä opimme?
LIITE
Vertaisarvioinnin ohje, 8.12.2014