Phpela.fi Easydata Customers Phpela Files Bannerit Poytakirja
PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 1 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos SISÄLLYSLUETTELO Johtokunta 11.03.2015 Nro 1/2015 ________________________________________________________________________________ KÄSITELTÄVÄT ASIAT 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 4 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 5 4 PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN 6 5 PALVELUHINNASTOON ESITETTÄVIÄ MUUTOKSIA 8 6 VIRKANIMIKEMUUTOS 9 7 NUOHOUSYKSIKÖN HINNAN TARKASTAMINEN 10 8 HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 11 9 VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN 12 10 PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO 16.11.2014 – 13.02.2015 13 11 TIEDOKSISAANTIASIAT 13 12 AJANKOHTAISASIAT 13 13 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 13 14 SEURAAVAT KOKOUKSET 13 15 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 13 MUUTOKSENHAKUKIELLOT 14 Kieltojen perusteet 14 OIKAISUVAATIMUSOHJEET 14 Oikaisuvaatimusviranomainen ja –aika 14 Oikaisuvaatimuksen sisältö 14 Valitusaika 15 Valituskirjelmä 15 Valitusasiakirjojen toimittaminen 15 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PÖYTÄKIRJA Sivu 2 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta _________________________________________________________________________________ KOKOUSTIEDOT Aika ke 11.03.2015 klo 13:00 – 15:16 Paikka Paavolan pelastusasema, Mannerheiminkatu 24, 3 krs., kokoustila Ilola _________________________________________________________________________________ OSALLISTUJAT pj Varsinaiset jäsenet Juha Kolu Jenna Koskelo Veli-Pekka Koskinen Kirsi Lehtimäki Minna Parkkonen Pekka Peltonen Marja Rainio Jari Ronkainen Mikko Saukko 13:00 – 15:05 Muut osallistujat Hallintojohtaja Pelastusjohtaja Hallintopäällikkö Henkilökunnan edustaja Hallintosihteeri Jari Paakkunainen Jari Hyvärinen Merja Saasmo Jouni Kokki Emmi Löytömäki Poissa Maakuntajohtaja Varsinainen jäsen Jari Parkkonen Erkki Syrjänen 13:00 – 15:05 _________________________________________________________________________________ ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri Juha Kolu Emmi Löytömäki _________________________________________________________________________________ KÄSITELLYT ASIAT §1_________________________________________________________________________________ PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU Aika ja paikka Lahti / 2015 Allekirjoitukset _________________________________________________________________________________ PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toimistossa 25.03.2015 klo 9.00 - 15.00 Mannerheiminkatu 24 Todistaa Pöytäkirjanpitäjä Emmi Löytömäki PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 3 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Päijät-Hämeen pelastustoimen yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että pelastustointa hoidetaan liikelaitoksena Päijät-Hämeen liiton hyväksymän johtosäännön sekä muiden liiton säännösten mukaisesti. Yhteistoimintasopimuksessa ovat mukana Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan, Padasjoen ja Sysmän kunnat sekä Päijät-Hämeen maakuntaliitto. Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 4 §:n mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetettävä kuusi päivää ennen kokousta, elleivät erityiset syyt ole esteenä. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Johtokunnan kokouskutsu lähetetään jäsenille, varajäsenille sekä muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai –velvollisuus johtokunnan kokouksissa, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsu on lähetetty Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenille ja vara-jäsenille ja maakuntajohtajalle sekä kunnanjohtajille. Kuntalain 58 §:n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 10 §:n mukaan muiden kun pykälässä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Puheenjohtaja: Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Päätös: Todettiin kokous päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 4 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 15 §:n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Johtokunnan päätöksen mukaisesti johtokunnan pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua johtokunnan jäsentä tai läsnä olevaa varajäsentä, jollei johtokunta jonkin asian kohdalla toisin päätä. Pöytäkirjat tarkastetaan pääsääntöisesti seuraavassa kokouksessa tai tarpeen vaatiessa muulla tavoin. Puheenjohtaja: Johtokunta valitsee tästä kokouksesta laadittavan pöytäkirjan tarkastajiksi xxx. Päätös: Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Veli-Pekka Koskinen ja Mikko Saukko. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 5 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 3 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Päijät-Hämeen liiton hallintosäännön 7 §:n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Puheenjohtaja: Johtokunta hyväksyy esityslistassa esitetyn kokouksen työjärjestykseksi. Päätös: Hyväksyttiin esityslista kokouksen työjärjestykseksi. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 6 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 4 PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN Kuntayhtymän tilinpäätöksestä säädetään kirjanpitolain lisäksi kuntalaissa. Tilinpäätöksen käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain säännöksiin. Tilinpäätös on laadittava tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä, minkä jälkeen tilinpäätös on luovutettava tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Maakuntavaltuuston tiedoksi tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on saatettava kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 70 ja 86 § mukaan maakuntahallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi tulee myös pelastuslaitoksen tilinpäätös, joka hyväksytään osana Päijät-Hämeen liiton tilinpäätöstä. Johtosäännön 3 § mukaisesti johtokunta hyväksyy liikelaitoksen tilinpäätöksen mukana olevan tasekirjan (liite 1). Johtokunta antaa tilintarkastajille vahvistusilmoituskirjeen tilinpäätöstä koskien (liite 2). Laskelma maksuosuuksista sisältyy tilinpäätökseen. Tilinpäätökseen liittyvän henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa tietoa PäijätHämeen pelastuslaitoksen henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Raportin tiedot saadaan pääosin käytössä olevasta Personec FK –palkkahallinto-ohjelmasta sekä Promeron – henkilöstöhallinto-ohjelmasta. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin tunnuslukuja sekä sanallista selostusta vuoden 2014 toiminnasta. Tunnuslukujen määrä on sama kuin edellisvuosina, tavoitteena on saada riittävän pitkällä jaksolla vertailutietoa asioista, joiden uskomme vaikuttavan henkilöstön viihtyvyyteen sekä työmotivaatioon laitoksellamme. Henkilöstöraportti (liite 3) ja vuosikertomus ovat liitteinä (liite 4). Tilinpäätöstiedot näyttävät seuraavaa tulosta käyttötalousmenojen osalta: menot tulot Pelastustoimi Ilman poistoja ja rahoituseriä 17.476.174 17.569.325 16.442.777 17.568.386 Ensihoito ilman poistoja ja rahoituseriä 6.193.924 6.190.175 ylijäämä/ alijäämä 93.152 6.170.101 - 23.823 6.170.100 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 7 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ Nettoinvestoinnit pelastustoimessa vuonna 2014 olivat 762.655€ (avustukset ja vaihtoautotulot huomioituna). Ensihoidossa ei tehty investointeja vuonna 2014. Tilikauden tuloksen käsittely: Pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä 93.151,69 € kirjataan voitto- ja tappiotilille. Ensihoidon kirjanpidollinen alijäämä 23.823,46 € kirjataan voitto- ja tappiotilille. Esittelijä: Johtokunta hyväksyy ja allekirjoittaa esitetyn tilinpäätöksen. Tilinpäätös toimitetaan edelleen tilintarkastajille tarkastettavaksi sekä maakuntahallitukselle ja maakuntavaltuustolle hyväksyttäväksi. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 8 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 5 PALVELUHINNASTOON ESITETTÄVIÄ MUUTOKSIA Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan 20.12.2002 voimaan tulleen johtosäännön 3 § kohdan 6 mukaan johtokunta vahvistaa ne pelastuslaitokselle tulevat maksut ja korvaukset, joiden osalta ei ole toisin säädetty tai määrätty. Riskienhallintaosasto on esittänyt pelastusjohtajalle tarkistusta kemikaalien käsittelyyn liittyvien tarkastusten taksojen osalta. Muutosesitys perustuu tehtävässä käytettävän ajan määrään. Esitettävät muutokset ovat: 1. Kemikaalien vähäisestä käsittelystä tai varastoinnista saapuneen ilmoituksen johdosta tehty pelastusviranomaisen tarkastus uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 € 2. Räjähdystarvikekauppaa koskeva päätös uusi hinta 150,00 €, vanha hinta 100,00 € 3. Räjähdystarvikekauppaa harjoittavan liikkeen, myymälähuoneiston, myymälävaraston tai muun räjähdystarvikevarsaton tarkastus uusi hinta 150,00 €, vanha hinta 100,00 € 4. Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus alle 10 m3 säiliöt uusi hinta 50,00 € 5. Öljylämmityslaitteiston käyttöönottotarkastus yli 10 m3 säiliöt uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 € 6. Pyrotekniikan käytöstä tehty päätös, sisältää tarvittaessa tarkastuksen uusi hinta 100,00 €, vanha hinta 50,00 € 7. Tuliesityksestä tehty päätös, sisältää tarvittaessa tarkastuksen uusi hinta 50,00 € Esittelijä: Hyväksytään esitetyt muutokset ja lisäykset pelastuslaitoksen palveluhinnastoon 1.4.2015 käyttöön otettaviksi. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 9 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 6 VIRKANIMIKEMUUTOS Palvelutasopäätöksessä on päätetty toteuttaa riskienhallintaosastolla virkanimikemuutos johtavan palotarkastaja Helena Metsän jäädessä eläkkeelle. Johtavan palotarkastajan virka esitetään muutettavaksi paloinsinöörin viraksi, joka kuvastaa tehtävää aiempaa paremmin. Nimekemuutos ei muuta palkkausta. Paikka on ollut haussa 13.2.2015 mennessä ja siihen on pelastusjohtajan päätöksellä valittu 18.2.2015 Tuukka Aaltoluoto. Esittelijä: Muutetaan johtavan palotarkastajan virka paloinsinöörin viraksi 1.4.2015 alkaen. Muutos ei aiheuta palkkaukseen muutosta. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 10 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 7 NUOHOUSYKSIKÖN HINNAN TARKASTAMINEN Nuohouksen järjestämisvastuu on uuden pelastuslain (379/2011) 27 §:n mukaan alueen pelastustoimella. Alueen pelastustoimen järjestäessä nuohoustoiminnan hankkimalla nuohouspalvelut muulta palvelun tuottajalta (piirinuohousjärjestelmä) se päättää myös nuohouksesta perittävästä maksusta. Nuohousalan Keskusliitto ei enää anna vuosittain nuohousyksikön hintaa koskevaa suositusta. Viimeinen nuohousyksikön hintaa koskeva suositus on annettu 10.12.2002. Nuohousalan Keskusliitto on 30.10.2014 antanut tiedotteen nuohousyksikön hintaan vaikuttavien tekijöiden muutoksista. Nuohousalan keskusliiton mukaan kuluttajahintaindeksi syyskuusta 2013 syyskuuhun 2014 nousi 1,35 %. Kuntatyönantajien mukaan sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia 1.3.2014 – 31.12.2015 keskimäärin 1,2 prosenttia. Edellä olevat tekijät korottavat nuohousalan keskusliiton mukaan nuohousyksikön hintaa 1,1 %, kun otetaan huomioon, että palkkojen osuus nuohoustoiminnan kustannuksista on noin 80 % ja muiden kustannusten osuus noin 20 % kokonaiskustannusten määrästä. Päijät-Hämeen Nuohoojat ry on hakemuksellaan (liite 5) 20.1.2015 esittänyt, että Päijät-Hämeen alueella nuohouksen kiinteistökohtainen vähimmäistaksa korotettaisiin 60 yksikköön nykyisen 45 yksikön tilalle. Lisäksi piirinuohoojat esittävät, että nuohousyksikön arvonlisäveroton hinta korotettaisiin 0,7016 eurosta 0,75 euroon. Vertailtaessa nuohoustaksoja eri pelastustoimen alueilla 1.9.2014, Päijät-Hämeen alueen taksa on 4 alhaisin. Edellinen korotus taksoihin on toteutettu 13.03.2013. Riskienhallintapäällikkö ja pelastusjohtaja ovat pitäneet 10.2.2015 palaverin piirinuohoojien kanssa asiasta. Palaverissa käytiin läpi nuohoojien esitystä ja samalla sovittiin, että palotarkkailusopimukset nuohoojien kanssa irtisanotaan taloudellisten syiden takia. Esittelijä: Johtokunta päättää Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen toiminta-alueella nuohousyksikön verottomaksi hinnaksi 0,75 euroa/yksikkö (alv 0). Yksikkömääriin ei tehdä muutosta. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 11 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 8 HOLLOLAN PELASTUSASEMAN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Hollolan kunta on päättänyt aloittaa uuden pelastusaseman rakentamisen. Rakentamisaikataulun mukaan uusi asema otetaan käyttöön 1.7.2016. Hollolan tekninen johtaja on laittanut pelastuslaitokselle vuokrasopimuksen hyväksyttäväksi (liite 6). Pelastuslaitoksen tekninen päällikkö on tutustunut vuokrasopimukseen ja ilmoittanut, että vuokrasopimus on laadittu samalla tavalla kuin muutkin pelastuslaitosten kiinteistöjen vuokrasopimukset. Tekninen päällikkö esittää vuokrasopimuksen hyväksymistä. Pääomavuokran osuus vuokrasta on 15,67 €/m3, ylläpitovuokran osuus 5,08 €/m3, eli kokonaisvuokra 20,75 m3. Paavolan asema 23,6 €/m3 ja Heinolan asema 16,19 €/m3. Esittelijä Johtokunta hyväksyy Hollolan kunnan esittämän vuokrasopimuksen. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 12 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 9 VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN Ensihoitaja Tero Häkälä on anomuksellaan 30.1.2015 hakenut palkatonta virkavapautta ajalle 1.3.2015 – 31.10.2015 yksityisasioiden vuoksi. Johtokunta on kokouksessaan 26.11.2014 myöntänyt Häkälälle palkatonta virkavapautta ajalle 1.11.2014 – 28.02.2015. Pelastuslaitoksen toimintasäännön mukaan yli vuoden mittaiset palkattomat virkavapaudet myöntää pelastuslaitoksen johtokunta. Ensihoitopäällikkö Markku Heikkilä puoltaa Tero Häkälän virkavapaushakemusta. Esittelijä: Johtokunta myöntää ensihoitaja Tero Häkälälle palkatonta virkavapautta anomuksen mukaisesti 1.3.2015 – 31.10.2015. Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 13 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ 10 PELASTUSJOHTAJAN PÄÄTÖSLUETTELO 16.11.2014 – 13.02.2015 Pelastusjohtajan päätösluettelo on liitteenä (liite 7) ajalta 16.11.2014 – 13.02.2015. Esittelijä: Merkitään pelastusjohtajan päätökset tiedoksi. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 11 TIEDOKSISAANTIASIAT Tiedoksisaantiasioista yhteenveto liitteenä (liite 8). Esittelijä: Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi tiedoksisaantiasiat Päätös: Merkittiin tiedoksi. 12 AJANKOHTAISASIAT Ajankohtaisasioista yhteenveto liitteenä (liite 9). Esittelijä: Pelastuslaitoksen johtokunta merkitsee tiedoksi kokouksessa annettavat ajankohtaiskatsaukset. Tuukka Aaltoluoto oli esittelemässä turvallisuusviestinnän suunnitelmaa. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 13 MUUT MAHDOLLISET ASIAT 14 SEURAAVAT KOKOUKSET Esittelijä: Sovitaan seuraavien kokousten ajankohdat ja paikat. SEURAAVAT KOKOUKSET: ke 15.04.2015 klo 13:00, Paavolan pelastusasema toiminnalliset ja taloudelliset ta – suunnitelma 2016 - 2018 15 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15:16. tavoitteet 2016 PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 14 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 §:n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa Pykälät § 1 – 4, 10 – 15 Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 §:n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät § 5,6,7,8,9 Hallintolainkäyttölaki 5 § 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja –aika Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, osoite ja postiosoite Päijät-Hämeen pelastuslaitos Johtokunta Mannerheiminkatu 24 15100 LAHTI Pykälät § Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän allekirjoitettava PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Kokouspäivämäärä Sivu 15 (15) Päijät-Hämeen pelastuslaitos 11.03.2015 Johtokunta __________________________________________________________________________ Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Hämeenlinnan hallinto-oikeus Raatihuoneenkatu 1 13100 Hämeenlinna Kunnallisvalitus Pykälät Valitusaika Hallintovalitus Pykälät Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmä on valittajan tai muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Asiamiehen on tarvittaessa liitettävä valtakirja (HHL 21 §). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava ¹: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen ¹) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle Liitetään pöytäkirjaan 2014 Henkilöstöraportti Päijät-Hämeen pelastuslaitos 31.12.2014 1 Sisältö 1 Johdanto .................................................................................................................................................... 2 2 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteet ...................................................................................................... 3 3 Henkilöstörakenne .................................................................................................................................... 4 3.1 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus ................................................................................................... 5 3.2 Savusukelluskelpoisuus ..................................................................................................................... 6 4 Työaika....................................................................................................................................................... 7 5 Osaaminen ja sen kehittäminen ................................................................................................................ 8 6 7 8 5.1 Koulutustaso ...................................................................................................................................... 8 5.2 Osaamisen kehittäminen ................................................................................................................... 9 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi ....................................................................................... 11 6.1 Sairauspoissaolot ............................................................................................................................. 11 6.2 Työtapaturmat ................................................................................................................................. 13 6.3 Työterveyshuollon toiminta ............................................................................................................ 14 Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta .................................................................................................. 15 7.1 Virkistystoimikunta .......................................................................................................................... 15 7.2 Yhteistyötoimikunta ........................................................................................................................ 16 7.3 Työpaikkakokous ............................................................................................................................. 17 7.4 Välitön yhteistoiminta ..................................................................................................................... 17 7.5 Luottamusmiestoiminta .................................................................................................................. 17 7.6 Työsuojeluorganisaatio 2014 - 2017 ............................................................................................... 18 Palkka- ja henkilöstökustannukset .......................................................................................................... 19 2 1 Johdanto Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen strategia 2013 – 2018 määrittelee pelastuslaitoksen tärkeimmät strategiset tavoitteet sekä menetelmät, joiden avulla asetetut tavoitteet pyritään saavuttamaan. Strategia hyväksyttiin käyttöönotettavaksi pelastuslaitoksen johtokunnan kokouksessa 1.11.2012 (§ 66). Strategiassa on neljä (4) eri näkökulmaa, joissa kussakin on määritelty ”kriittiset menestystekijät”; asiat, joissa tulee ehdottomasti onnistua, kun halutaan päästä asetettuun tavoitteeseen. Yksi näkökulmista on ”uudistuminen ja henkilöstön työkyky”, jolle on asetettu useita kriittisiä menestystekijöitä. Näitä ovat hyvä kilpailukyky työnantajana ja vapaaehtoistoimijana, osaava, motivoitunut, kehittymishaluinen ja työkyvyltään tehtäviä vastaava henkilöstö sekä korkeatasoinen työhyvinvointi. Asioita mitataan eri mittareilla ja tarkoitus on käyttää samoja mittareita koko jakson ajan. Mittareista saadun informaation perusteella mietitään yhteistyössä henkilöstön kanssa mahdollisia toimenpiteitä ongelmien poistamiseksi. Esimerkkinä mainittakoon työtyytyväisyyskyselyt ja kehityskeskustelut, joista saatujen palautteiden mukaisesti esille nousseita ongelmia pyritään poistamaan tai ainakin vähentämään. Henkilöstöraportin tarkoituksena on antaa tietoa Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilöstövoimavaroista ja -kustannuksista seurannan, suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Käytössä olevasta Personec-palkkahallinto-ohjelmasta ja Promeron–henkilöstöhallinto-ohjelmistosta saatavien raporttien avulla uskon saavamme melko kattavaa tietoa henkilöstöön liittyvistä asioista. Henkilöstöraportti sisältää henkilöstöä kuvaavia lukumääräisiä ja euromääräisiä tietoja ja joitakin tunnuslukuja sekä sanallista selostusta vuoden 2014 toiminnasta. Erityisesti raporttia laadittaessa on pyritty huomioimaan raportin informatiivinen anti sekä helppolukuisuus. Henkilöstön määrässä, eläköityneiden määrässä, keski-iässä sekä kokonaispoissaolojen määrässä ei ole havaittavissa suuria muutoksia. Huolestuttavaa on sairauspoissaolojen lisääntynyt määrä, johon tulee kiinnittää jatkossa huomiota ja analysoida tarkemmin poissaolojen syitä sekä kestoa. Kokonaisuutena voidaan henkilöstön viihtyvän hyvin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa, joka omalta osaltaan osoittanee työnantajan onnistuneen ainakin osittain hyvän työilmapiirin luomisessa. Lahdessa 02.03.2015 Jari Hyvärinen Pelastusjohtaja 3 2 Henkilöstön määrä ja palvelussuhteet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2014 oli 258 (-6) henkilöä. Palvelussuhteisia määräaikaisia tai sijaisia oli 31 (+10)henkilöä. Sivutoimista (sopimuspalokunnat sekä puolivakinainen) henkilöstöä, jonka palkan maksun hoitaa pelastuslaitos oli 31.12.2014 yhteensä 232 (-14)henkilöä. Vakinaisesta henkilökunnasta kuuluu kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen piiriin 67 (-3) henkilöä ja teknisten sopimuksen piiriin 191 (-3) henkilöä. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen henkilökuntaluettelo 31.12.2014 on liitteenä (liite 1) henkilöstöraportin lopussa. Osasto Vakinainen Hallinto 7 Pelastustoiminta Määräaikainen Yhteensä Muutos 2013 - 14 7 0 176 11 187 0 Riskienhallinta 10 3 13 0 Ensihoito 61 6 67 0 Tekninen 10 10 0 Yhteensä 264 20 284 Taulukko 1. Henkilöstön määrä osastoittain 31.12.2014 Osasto Ylempi johto Päällystö Alipäällystö/ Miehistö esimies Hallinto 2 4 Pelastustoiminta 5 16 Riskienhallinta 4 6 Ensihoito 21 108 1 4 85 Tekninen 1 2 5 Yhteensä: 13 27 202 Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön asema 22 4 3 Henkilöstörakenne Ikä 2011 2012 2013 2014 20 - 29 v 15 23 34 26 30 - 34 v 34 43 47 46 35 – 39 v 41 42 34 35 40 – 44 v 27 28 37 37 45 – 49 v 49 45 43 46 50 – 54 v 29 36 38 37 55 – 59 v 20 20 23 29 60 – 65 v 6 4 8 8 65 v Keski-ikä 1 42,9 v 41,9 v 43,94 v 42,7 v. Taulukko 3. Vakinainen henkilöstö ikäryhmittäin 2011 - 2014 Henkilöstön ikärakenne asettaa tulevina vuosina erityisiä haasteita työkyvyn ylläpitämisen lisäksi myös osaamisen varmistamiseksi tulevaisuudessa. Henkilöstöryhmä 2011 2012 2013 2014 Päätoiminen henkilöstö 220 241 264 258 Määräaikainen henkilöstö 26 44 20 31 Puolivakinainen/toimenpidepalkkainen 68 79 81 74 Sopimuspalokunta/hälytysosastot 426 414 434 447 Yhteensä: 750 778 799 810 Taulukko 4. Henkilöstömäärä henkilöstöryhmittäin 2011 – 2014 Pelastuslaitoksen henkilömäärä on pysynyt melko samana edellisiin vuosiin verrattuna. Sopimuspalokuntalaisten määrä on jonkin verran kasvanut ja suuntausta on pidettävä hyvänä. 5 3.1 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus on edelleen pientä. Irtisanoutumiset johtuivat ensihoidon palvelutuotannon uudelleen järjestelyistä. Vuonna 2014 eläkkeelle jäi neljä (4) henkilöä. Irtisanoutumisia oli myös neljä (4). Palvelussuhteen päättymisen syy 2011 2012 2013 2014 Eläkkeelle siirtyminen 1 6 2 4 Irtisanoutuminen 3 3 8 4 Työnantaja irtisanonut Työsuhteen purku 0 1 0 Toiminta ulkoistettu 1 0 Muu syy 1 1 Yhteensä: 5 11 10 9 2013 2014 2 4 Taulukko 5. Vakinaisten palvelussuhteiden päättyminen 2011 – 2014 Eläkelaji Vanhuuseläke 2011 1 Työkyvyttömyyseläke 2011 4 2 0 Osatyökyvyttömyyseläke 0 Kuntoutustuki 0 Muu eläkelaji 0 Yhteensä: 1 Taulukko 6. Eläkkeelle siirtyminen 2011 – 2014 6 2 6 Eläkelaji 2015 2016 2017 2018 Vanhuuseläke 4 1 3 6 Työkyvyttömyyseläke 1 1 1 1 Yhteensä: 5 2 4 7 Taulukko 7. Ennuste eläkkeelle siirtymisestä vuosina 2015 – 2018. 3.2 Savusukelluskelpoisuus Pelastuslaitoksen pelastustoimintaan kuuluvalta miehistöltä sekä alipäällystöltä vaaditaan olemassa olevan pelastussukellusohjeen mukaista savusukelluskelpoisuutta. Savusukelluskelpoisuus testataan vuosittain Firefit – testausmenetelmää käyttäen. 2011 2012 2013 2014 Savusukelluskelpoisuus % 93,10 % 92,42 % 88,61 % 90,50 % Henkilömäärät 135/145 134/145 140/158 143/158 Taulukko 8. Savusukelluskelpoinen henkilöstö (palomies-ruiskumestari) 7 4 Työaika Pelastuslaitoksella noudatetaan operatiivisessa toiminnassa poikkeusluvan mukaista keskimäärin 42 h/vko työaikaa enintään neljän viikon aikana, jolloin palvelusvuoron pituus on 24 tuntia. Päivätyöajassa oleva henkilöstö on joko yleistyöajassa (38, 25 h/vko) tai toimistotyöajassa (36,25 h/viikko). Kokonaistyöaika vuositasolla on pysynyt suhteellisen tasaisena ja sijaisten ja vakinaisten suhde on asiallinen. Nykyisessä työaikajärjestelmässä ongelmana on suhteellisen suuri ylitöiden määrä. Ylitöiden määrä vuonna 2014 oli 5 279 h (6 200), jossa on laskua edellisvuoteen verrattuna 921 h. Ylitöiden määrää on saatu laskettua kahden viimeisen vuoden aikana yli 1 000 h, siitä huolimatta määrä on kuitenkin vielä suhteellisen suuri, josta johtuen ylitöiden seurantaa tullaan edelleen lisäämään. Vuonna 2014 kokonaisvuosityöaika laski jonkun verran, muutos niin pieni, että mahtuu vuosittaiseen vaihteluväliin. Taulukko 9. Kokonaisvuosityöajan(kalenteripäivää) muutos 2010 – 2014 (vakinaiset ja määräaikaiset) Taulukko 10. Henkilötyövuodet osastoittain 2014, kalenteripäivinä 8 5 Osaaminen ja sen kehittäminen 5.1 Koulutustaso TUTKINTO Kauppatieteiden maisteri NAISET MIEHET 1 Yht. MUUTOS 2013 2014 1 Tradenomi YAMK 2 2 Palopäällystö AMK 9 9 Palopäällystötutkinto 3 3 7 8 0 0 2 3 Alempi päällystötutkinto 4 4 Maalaiskuntien palopäällikkö 0 0 Teknikko 2 2 Alipäällystö/esimies 28 28 Palomies/pelastajatutki nto 114 114 Palomestaritutkinto 1 Rakennusmestari/AMK Insinööri/Insinööri AMK 1 -1 -1 -1 Sairaanhoitaja AMK 12 24 36 +1 Ensihoitaja AMK 9 4 13 -2 Lähihoitaja/perush. 2 9 11 1 1 Turvallisuustradenomi Tradenomi 1 1 Tietokoneasentaja 1 1 Datanomi 1 1 Merkonomi 1 Muu ammatillinen koul. 1 1 18 19 Taulukko 11. Henkilöstön ammatillinen koulutustaso/vakinainen henkilöstö 9 Henkilöstön koulutustaso on luokiteltu pelastustoimen koulutustasojen mukaisesti. Pelastuslaitoksen henkilökunta on aktiivisesti hakeutunut oman alansa jatkokoulutukseen, ja tätä toimintaa on pyritty tukemaan erilaisin toimenpitein. Koulutustaso on kasvanut ja yhä useampi henkilöstöön kuuluva hakeutuu jatko-opintoihin työuran edetessä. 5.2 Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan organisaation palveluntuotannon tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi henkilökohtainen ja tiimien koulutus, organisaation ja työyhteisön kehittäminen sekä urakehitys ja erilaiset urapolut. Henkilöstön kehittämisellä tuetaan muutoksen hallintaa ja nopeutetaan uuteen tilanteeseen, uusiin tehtäviin tai pitkiltä vapailta työhön paluuseen sopeutumista. Toimenpiteillä on merkitystä myös työyhteisön toimivuuden, tuloksellisuuden ja työhyvinvoinnin kannalta. Pelastuslaitos toteuttaa henkilöstön kehittämistä eri menetelmin, kuten yhteisellä koulutuksella, ammatillisella henkilöstökoulutuksella, mentoroinnilla sekä perehdyttämällä. Yhteisellä koulutuksella tarkoitetaan osapuolten yhteisesti järjestämää työelämän kehittämiseen liittyvää koulutusta, mikä ottaa huomioon työpaikkakohtaisesti paikalliset olosuhteet. Päällystölle ja alipäällystölle järjestettiin vuoden aikana 14 koulutuspäivää (päällystö 9 ja alipäällystö 5). Lisäksi järjestettiin esimerkiksi UATP- ja IPAF-koulutukset pelastustoiminnan henkilöstölle. Yhteisen koulutuksen mukaisia koulutuspäiviä kertyi osallistujamäärä huomioiden 271 päivää. Ammatillisen henkilökoulutuksen muotoja ovat täydennys-, uudelleen- ja jatkokoulutus. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Pelastustoiminnan osaston henkilöstölle täydennyskoulutuksesta koulutuspäiviä kertyi 339 päivää. Täydennyskoulutukseksi tässä yhteydessä katsotaan myös pelastuslaitoksen sisäinen, työvuoroissa järjestetty koulutus. Työvuorokoulutus on keskeisin ammattitaitoa tukeva koulutuksen muoto. Sisäistä koulutusta järjestettiin edellä mainitun lisäksi yhteensä 2510 tuntia eli 105 tuntia työvuoroa kohden. Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Vuonna 2014 jatkokoulutuksesta kertyi 139 koulutuspäivää. Koulutuksista esimerkkeinä voidaan mainita räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus, veneen kuljettajakoulutus, Turvallisuuskouluttajan peruskurssi sekä oppisopimuskoulutuksena toteutettava puomitikaskoulutus 15 henkilölle. Mentorointia toteutettiin organisaation kannalta keskeisen tietotaidon siirtämiseksi henkilöstövaihdoksien yhteydessä ja erikseen säilyttämiseksi sijaisuusjärjestelyitä ajatellen. Mentorina toimivat kokeneet ja osaavat johtajat ja asiantuntijat. Mentorointi järjestettiin yhteisillä koulutus- ja työssäolojaksoilla. Perehdyttäminen on sekä henkilöstön kehittämistä koulutuksellisin keinoin että työturvallisuuslain mukaista työturvallisuus- ja työterveystoimintaa. Suunnitelmallista perehdyttämistä toteutettiin perehdyttämällä uudet työntekijät työtehtäviinsä perehdytysohjelmien mukaisesti. Lisäksi Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Pelastusopiston kanssa palopäällystön (AMK) harjoittelutoiminnan (työhön perehdyttäminen) järjestämisestä. 10 Pelastuslaitos pyrkii jatkuvasti kehittämään ja monipuolistamaan koulutus- ja harjoittelutoimintaansa. Pelastustoiminnan harjoitusolosuhteita kehitettiin parantamalla harjoituspaikkoja, -varusteita ja – välineistöä sekä hankkimalla käyttöön uusi tilapäinen harjoitusympäristö. Lisäksi työaikajärjestelyitä hyödynnettiin tehokkaasti ja kustannusneutraalisti. Osaamisen kehittämistä tukevat toteutettu koulutusyhteistyö muiden pelastuslaitosten kanssa sekä paikallisesti toteutettu urapolkusuunnittelu urapolkutyöryhmässä. Pelastuslaitokselle laadittiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sitä koskevien lakimuutoksien (laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä) ja edelleen asetettujen velvoitteiden seurauksena. Laadinnan pohjana käytettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä mallia suunnitelmasta. Yleisesti henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoite on ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen, pelastuslaitoskohtaisesti tavoitteena oli lisäksi osaamisen hallinnan ja kehittämisen yhdenmukaistaminen. 11 6 Terveydellinen toimintakyky ja työhyvinvointi 6.1 Sairauspoissaolot Sairauksista johtuvien poissaolopäivien määrä henkilöstöllä vuonna 2014 suhteutettuna henkilöstömäärään on edelleen kasvanut huolestuttavasti. Kokonaispoissaolojen määrä ei ole kasvanut samassa suhteessa. 2011 2012 2013 2014 Sairauspoissaolo 2 777 2 780 4 201 4 953 Vuosiloma 10 646 11 477 11 417 12 424 Opintovapaa palkaton 766 1 115 1 009 1 410 Opinnot palkallinen 59 64 56 126 Palkattomat poissaolot yhteensä 4 357 4 386 4 534 4024 Kaikki yhteensä 18 605 19 822 21 217 22 937 poissaolot Taulukko 12. Kokonaispoissaolot kalpv syiden perusteella 2011 – 2014. 2011 2012 2013 2014 4 953 Sairauspoissaolot kalpv 2 777 2 780 4 201 Henkilötyövuodet 257 266 286 Sairauspoissaolot kalpv/hlö 13,41 10,58 14,69 17,14 Muutos + 1,1 - 2,83 + 4,11 +2,45 289 Taulukko 13. Sairauspoissaolot kalpv 2011 – 2014 (vakinaiset ja määräaikaiset) Vertailtaessa sairauspoissaoloja osastoittain, nousee voimakkaasti esille ensihoidon osasto, joissa henkilöä kohden mitattuna poissaolojen määrä on kasvanut huolestuttavan paljon. 12 Osasto 2013 Kalpv/hlö 2014 Kalpv/hlö Muutos 2013-2014 Hallinto 7 1,38 17 2,43 + 1,05 / hlö Pelastustoiminta 2 520 13,27 2 647 14,15 +0,88 / hlö Riskienhallinta 94 7,72 133 10,23 -2,5 / hlö Ensihoito 1 385 20,69 2 008 29,97 +9,28 / hlö 18,43 148 14,8 - 14,70 4 953 Tekninen Yhteensä: 195 4 201 Taulukko 14. Sairauspoissaolot osastoittain kalpv (vakinaiset ja määräaikaiset) Poissaolon syy 2011 2012 2013 2014 Sairaus 2 097 2 419 3 176 3 662 Työtapaturma 434 75 303 426 Vapaa-ajan tapaturma 246 286 652 689 Työmatkatapaturma 25 Muu syy Yhteensä: 70 2777 2 780 4 201 Taulukko 15. Sairauspoissaolojen yleisimmät syyt/kalpv (vakinaiset ja määräaikaiset) 151 4 953 3,63/hlö 13 Sairaslomien keston pituudessa on tapahtunut huomattava muutos yli 30 päivää kestävien sairaslomien osalta; 42,6 % poissaoloista (kalenteripäivien mukaan) johtuu pitkistä sairaslomista. Lyhyiden poissaolojen määrässä ei ole tapahtunut niin suurta muutosta. 6.2 Työtapaturmat Työtapaturmista sekä vapaa-ajan tapaturmista johtuvat poissaolopäivät ovat lisääntyneet edelliseen vuoteen verrattuna huomattavasti, vaikka työtapaturmien määrä on laskenut huomattavasti. Työtapaturmista viisi tapahtui liikuntakoulutuksessa. Osastoittain työtapaturmia tapahtui eniten pelastustoiminnan osastolla, jossa on myös henkilöstöä eniten. Ensihoidon osaston työtapaturmien määrä on laskenut viimeisten vuosien aikana, ollen vuonna 2013 nollassa. Osasto 2011 2012 2013 Hallinto 2014 0 Pelastustoiminta 18 20 Riskienhallinta 1 3 Ensihoito 11 7 Tekninen 3 2 1 Yhteensä: 33 32 19 Taulukko 17. Työtapaturmien määrä osastoittain kappaletta 2011 - 2014 18 20 5 25 14 Taulukko 18. Työtapaturmien syyt 2011 - 2014 6.3 Työterveyshuollon toiminta Henkilöstön työterveydenhuollon toteuttamisesta on sopimus Työterveys Wellamo Oy:n kanssa. Työterveyshuoltoa toteutetaan hyväksytyn työterveyden toimintasuunnitelman mukaisesti. Työterveyshuolto sisältää lakisääteisen työterveyshuollon. 15 7 Yhteistoiminta ja työsuojelutoimikunta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksessa työnantajan ja henkilöstön välinen yhteistoiminta on järjestetty yhteistoiminnasta annetun yleissopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. 7.1 Virkistystoimikunta Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella on toiminut vuodesta 2008 alkaen aktiivisesti virkistystoimikunta. Tavoitteena on, että toimikunnassa olisi edustus jokaisesta pelastuslaitoksen toimipaikasta ja henkilöstöryhmästä. Virkistystoimikunnan puheenjohtaja vastaa toimikunnan toiminnasta. Toimikunnan jäsenet on jaettu työryhmiin ja ryhmät huolehtivat heille osoitetuista vastuualueista. Mitä virkistystoimikunta tekee? Virkistystoimikunta vastaa Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen virkistysmäärärahojen jakamisesta ja virkistystoiminnan kehittämisestä. Virkistystoiminnalla pyritään edesauttamaan niin fyysistä kuin henkistä työssä jaksamista. Avaintehtäviä ovat vuosittaisten liikunta- ja kulttuuritapahtumien järjestäminen, liikuntavuorojen hankkiminen, kilpailutoiminnan ja tapahtumien tukeminen sekä vakinaisten toimipaikkojen liikuntavälineiden hankinta ja kunnossapito. Vuonna 2014 toimikunnassa työskenteli kymmenen työyhteisömme aktiivista jäsentä eri toimipaikoilta ja henkilöstöryhmistä. Vuosi 2014 Vuonna 2014 virkistystoimikunta jatkoi toimintaansa hyväksi havaitulla toimintamallilla ilman mitään isompia uudistuksia. Hollolan toimipaikan henkilöstö järjesti jo perinteeksi muodostuneet talon pilkkikisat. Pyöräilytapahtuma Tour de Vesijärvi kuului jälleen ohjelmistoon. Lisäksi toimikunta tuki palomiesurheilua ja muun muassa pelastuslaitoksen omia golf kilpailuja. Pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestettiin toukokuussa Lahdessa kaksi samansisältöistä virkistyspäivää. Ohjelmassa oli seinäkiipeilyä, kahvakuulailua, hot joogaa, karting-ajoa ja värikuulasotimista. Päivän päätteeksi vielä syötiin ja saunottiin. Liikuntavuorojen maksaminen ja hallinnointi tapahtui totutusti toimikunnan kautta. Perus liikuntavuoroja olivat uinti-, jäähalli- ja salibandyvuorot. Ohjatut jumppavuorot Lahden Fiilis kuntokeskuksessa jatkuivat. Paavolan pelastuaseman käyttöönoton myötä ulkopuolisten 16 liikuntavuorojen tarve vähentyi kiitos uuden upean liikuntasalin. Lisätietoa vuoroista ja muustakin virkistystoimikunnan toiminnasta löytyy pelastuslaitoksen Intrasta. Kulttuuriseteleitä hankittiin henkilöstön käyttöön. Setelit ovat olleet hyvin suosittuja joten niitä hankitaan myös tulevaisuudessa budjetin sallimissa rajoissa. Liikuntavälineitä hankittiin suunnitelman mukaisesti. Selvästi suurin hanke, sekä rahallisesti että työmäärältään mitattuna, oli Paavolan uuden pelastusaseman liikuntatilojen kalustaminen. Vanhoja toimivia kuntoilulaitteita huollatettiin ja kunnostettiin itse, sekä tehtiin pienhankintoja koko alueelle. Jouluruokailun tarjoaminen jouluaattona ja – päivänä työssä olevalle henkilöstölle on pieni mutta tärkeä osa virkistystoimikunnan toimintaa. Perinnettä tullaan jatkamaan myös tulevina vuosina. Vuonna 2014 saavutimme asettamamme tavoitteet joten voimme olla tyytyväisiä omaan toimintaamme. Virkistystoimikunnan toiminnasta löydät parhaiten tietoa Phpelan Intrasta osoitteesta. http://intra.phpela.fi/fi/tyoryhmat/virkitystoimikunta Tavoitteenamme on jatkuvasti kehittää virkistystoimikunnan toimintaa. Jos olet kiinnostunut osallistumaan tai sinulla on ideoita mitä voisimme yhdessä tehdä, laita ajatuksesi osoitteeseen [email protected]. Vuonna 2014 henkilökunnan virkistymiskulut olivat 74,56 €/hlö. 7.2 Yhteistyötoimikunta Yleissopimuksen mukaisena yhteistoimintaelimenä toimii YT-toimikunta. Yhteistoimintaelimen tehtävät määritellään KVTES:n liitteenä olevassa 1.10.2007 allekirjoitetussa yleissopimuksessa yhteistoiminta-menettelystä (3 §). YT-toimikunta kokoontui vuoden 2014 aikana 3 kertaa (2). Yt – toimikunnan kokoonpano: Jari Hyvärinen työnantajan edustaja Merja Saasmo työnantajan edustaja Petri Eskola TEHY Viivi Kainlauri TEHY Esa Koskimaa SPAL Petri Marjamäki SPAL Juha Murtonen SPAL Petteri Lehtinen JHL Marjo Oksanen JHL Kimmo Salonen JYTY Emmi Löytömäki toimikunnan sihteeri 17 7.3 Työpaikkakokous Työpaikkakokouksia pidetään toimipaikoittain. Työpaikkakokouksia suositetaan pidettäväksi vähintään neljännesvuosittain (yhteistoimintasopimus). Kokouksista laaditaan pöytäkirja, joka tulee toimittaa henkilökunnan nähtäväksi. 7.4 Välitön yhteistoiminta Jokaiselle vakinaiselle henkilölle on laadittu toimenkuvat sekä pääsääntöisesti käyty kehityskeskustelut vuosittain. Työnohjaus Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä. Ohjaaja ja mahdolliset muut osallistujat auttavat ohjattavaa näkemään itsensä ja työnsä entistä tarkemmin ja selvemmin. Työnohjaus auttaa jaksamaan työssä ja pysymään työkykyisenä sekä tukee työyhteisön kehittymistä. Työnantaja tarjosi operatiivisen osaston esimiestasolle (ruiskumestarit) mahdollisuutta työnohjaukseen. Kolmen henkilön kanssa käytiin työnohjauskeskusteluita vuoden aikana. Edellisenä vuotena (2013) kohdistettiin työnohjaus riskienhallinnan henkilöstölle ja työnohjauskeskusteluita käytiin 6 henkilön kanssa. Työnohjausprosessi käynnistyy ottamalla yhteyttä omaan esimieheen tai suoraan Petteri Lehtiseen sähköpostilla ([email protected]). Sovitaan yhteisesti aika ja paikka tapaamiselle sekä toive ja tavoite työnohjauksen sisällölle. 7.5 Luottamusmiestoiminta Eri järjestöjen luottamusmiehinä ovat toimineet kertomusvuoden aikana seuraavat henkilöt: Mikko Kautonen Petteri Lehtinen Marjo Oksanen Petri Marjamäki Kimmo Salonen Esa Koskimaa Juha Murtonen JHL JHL JHL SPAL JYTY SPAL SPAL Sakari Kopperoinen Petri Eskola Viivi Kainlauri TEHY TEHY TEHY 18 7.6 Työsuojeluorganisaatio 2014 - 2017 Työntekijöiden edustajat Työsuojeluvaltuutettu Teemu Peltomaa Työpaikka Orimatilan toimipaikka 1. Työsuojeluvaravaltuutettu Jussi Salonen Työpaikka Hollolan toimipaikka 2. Työsuojeluvaravaltuutettu Jori Hakala Työpaikka Heinolan toimipaikka Työsuojelutoimikunnan lisäjäsenet Työsuojelutoimikunnan jäsen Erkki Koho Työpaikka Lahden toimipaikka Varajäsen Jari-Pekka Koskinen Työpaikka Iitin toimipaikka Työsuojeluasiamies Jarkko Jokinen Ahtialan VPK Toimihenkilöiden edustajat Työsuojeluvaltuutettu Petteri Lehtinen Työpaikka Hartolan toimipaikka 1. Työsuojeluvaravaltuutettu Matti Toivonen Työpaikka Nastolan toimipaikka 2. Työsuojeluvaravaltuutettu Tommi Juntunen Työpaikka Niemen toimipaikka 19 8 Palkka- ja henkilöstökustannukset Vuonna 2014 noudatettiin Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta 2014 – 2016 sekä Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta 2014 – 2016. Palkkaukseen tehtiin valtakunnalliset tarkistukset. Vuoden 2014 aikana henkilökohtaisen palkanosan arviointia ei suoritettu. Henkilöstökustannukset ovat nousseet maltillisesti. Henkilöstökustannusten osuus kokonaiskustannuksista on jonkin verran laskenut. 2011 2012 2013 2014 Palkat 11 169 035 € 11 701 171 € 12 985 776 € 12 676 421 € Henkilöstökorvaukset -134 533 € - 112 860 € - 157 298 € - 205 971 € Eläkekulut 1 998 861 € 2 104 501 € 2 303 964 € 2 240 065 € Muut henkilösivukulut 604 576 € 725 872 € 781 156 € 829 250 € Työterveyshuolto 126 984 € 119 824 € 183 839 € 184 712 € Yhteensä: 13 764 923 € 14 538 508 € 16 097 437 € % kokonaismenoista 75,0 % 73, 9 % 72,9 % ilman korkokuluja, tuottoja sekä poistoja Taulukko 19. Henkilöstökustannusten muutos 2011 – 2014 15 724 477 € 69,5 % 20 Henkilöstöetuudet Pelastuslaitoksella on käytössään useita henkilöstön hyvinvointiin tähtääviä etuisuuksia, joita on pyritty kehittämään yhdessä henkilöstöjärjestöjen sekä virkistystoimikunnan kanssa. Palkkauksen osalta käytössä on henkilökohtainen palkanosa, joka on tällä hetkellä keskimäärin 8,7 % tehtäväkohtaisesta palkasta. Henkilökohtainen palkanosa maksetaan esimiehen tekemän arvioinnin perusteella, kun henkilö on ollut Päijät-Hämeen pelastuslaitoksella töissä yhden vuoden. Vuoden 2013 alusta alkaen on käytössä ollut paikallinen virka- ja työehtosopimus, jossa on sovittu säännöllisen työajan työaikakorvausten maksamisesta kokonaiskorvauksena. Tehtäväkohtaiset palkat ovat valtakunnallisessa vertailussa keskimääristä korkeammat. Hyvällä palkkapolitiikalla varmistetaan ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus jatkossakin. Ammatillista koulutusta tuetaan antamalla palkallista virkavapaata puolet henkilön vuosiloma-oikeudesta hänen opiskellessaan pelastusopistossa alipäällystö- tai AMK päällystökoulutuksessa tai vastaavassa oppilaitoksessa. Tuen saaminen edellyttää vähintään 2 v yhtäjaksoista työskentelyä ennen opiskelujen alkua Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palveluksessa. Jokaisella vakinaisella toimipaikalla on hyvin varustellut kuntosalit, joita voi käyttää myös vapaaaikana. Lisäksi pelastuslaitoksella on salivuoroja eri kuntien liikuntahalleissa. Pelastuslaitos maksaa henkilökunnalle uimahallilipusta puolet ja nimetyille vesisukeltajille kokonaan. Henkilökunnan työterveyshuolto toteutetaan toimipaikan sijaintikunnan omassa työterveyshuollossa erillisten sopimusten mukaisesti. Työnantaja järjestää mahdollisuuden työpaikkaruokailuun, lounassetelit ovat käytössä. Henkilöstölle myönnetään anomuksesta palvelussuhteen keston mukaan palkallista vapaata 3 – 10 pv. Merkkipäivät sekä eläkkeelle jääminen huomioidaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Pelastuslaitoksen tavoitteena on pitää pelastuslaitos henkilöstön silmissä työpaikkana, johon kannattaa hakeutua ja työpaikkana, jossa arvostetaan jokaista yksilöä sekä pyritään kehittämään toimintoja yhteistyössä kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. 21 Vakinainen henkilöstö 31.12.2014 Aaltoluoto Tuukka Arvo Kristian Aaltonen Arto Mikael Aaltonen Jani Samuli Aaltonen Samu Petteri Aaltonen Tuukka Antero Aaltonen Väinö Harri Tapio Ahokas Sampsa Antero Arbelius Anu Hannele De La Vega Kekkonen Erik Juan Carlos Eho Lasse Juhani Enden Jyri Mikael Eskola Jenni Johanna Eskola Petri Johannes Friman Markku Ensio Fyhr Petri Juhani Granlund Harri Kalervo Hakala Jori Tapani Hakomäki Jyri Antero Hallberg Janne Tapani Halme Juha Petteri Hapulahti Sami Markus Hartikainen Henry Tapio Hautamäki Kari Tapio Ilmari Haverinen Heikki Petteri Haverinen Teemu Tapani Heikkilä Markku Sakari Heikkinen Ari Taisto Tapani Heino Tommi Tapani Heinonen Ari Seppo Mikael Heinonen Esa Juhani Heinonen Esa Petteri Heinonen Harri Petteri Heinonen Jesse Joonas Heinonen Juha Matti Heinonen Kristian Taisto Tapani Heinonen Teppo Antero Helminen Arto Juhani Hietalahti Kari Tapani Hietanen Harry Antero Hiltunen Lasse Tapani Hippeläinen Kari Unto Juhani Honkanen Pekka Tapani Huttunen Jukka Pekka Hyvärinen Jari Pekka Häkkänen Jari Tapani Häkälä Tero Jukka Petteri Hämäläinen Jari Antero Hämäläinen Juuso Evert Hännikäinen Ida-Maria Härkönen Arto Mikko Olavi Inkala Mikko Olavi Inkinen Matti Tapani Jaakkola Anna Elina Javanainen Mikko Toivo Sakari Liite 1 Palotarkastaja Palomies Aluepalopäällikkö Palomies Palomies Palotarkastaja Ensihoitaja Ensihoitaja Palomies Palomies Palomies Ensihoitaja Ensihoitaja Palotarkastaja Ylipalomies Kalustonhoitaja Ylipalomies Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Palomies Palomies Ensihoitaja Palomestari Palomies Ensihoitopäällikkö Palotarkastaja Ensihoitaja Palomies Ylipalomies Ylipalomies Palomies Ensihoitaja Ylipalomies Ensihoitaja Palomies Palomies Korjaamon esimies Palomies Palomies Ruiskumestari Palomies Palomies Pelastusjohtaja Palomies Ensihoitoesimies Ylipalomies Palomies Ensihoitaja Palomies Palomies Kalustonhoitaja Ensihoitaja Palomies 22 Jokinen Mikko Joonas Jukkola Marko Kalevi Juntunen Tommi Olavi Jyrä Marko Jaakko Jäntti Vesa Tapani Järvenpää Kristian Emil Järvi Timo Eino Tapani Järvinen Marjut Hannele Kainlauri Viivi Anne Katariina Kaitaranta Juha Olavi Kaitila Jari-Matti Vilhelm Kaivola Timo Sakari Kakko Olli Petteri Kakkori Pauliina Suvi Helena Kaltto Tomi Petteri Kapulainen Janne Kalervo Karvinen Juha-Matti Karvonen Ari Pekka Katila Tommi Juhani Kautto Petri Mikael Kiljunen Juha Teemu Kilpinen Juha-Pekka Kilponen Mika Petri Kirjavainen Mikko Juhani Kittelä Harri Juhani Kittelä Tommi Ilkka Mikael Kittelä Tommi Juhani Kiviniemi Pauli Sakari Koho Erkki Antero Kokki Jouni Benjami Kokko Timo Juhani Koponen Pasi Petri Korkalainen Jari Seppo Korpela Reino Juhani Kortelainen Joonas Petteri Korva Anne Katriina Koski Ilkka Tapio Koskimaa Esa Matti Koskimaa Heikki Tapio Koskinen Esa Tapani Koskinen Jari-Pekka Aulis Kostiander Kimmo Viljo Johannes Kotialho Jari Juhani Kouhia Jarmo Esko Kuittinen Pasi Aulis Kujala Tero Tapani Kujanen Lauri Heikki Antero Kyngäs Arto Kalervo Kähönen Miikka Toni Juhani Köykkä Tomi Sakari Laaksonen Timo Antero Lahtinen Juha Kalervo Lahtinen Juha-Pekka Laine Jorma Olavi Laine Samu Juhana Laitinen Jouko Tapani Latvala Heli Elina Palomies Palomies Palomies Ruiskumestari Ylipalomies Palomies Palopäällikkö Ompelija-varastonhoitaja Ensihoitaja Kalustonhoitaja-palomies Ensihoitaja Ruiskumestari Palomies Ensihoitaja Ensihoitaja Palomies Palomies Ruiskumestari Ruiskumestari Palomies Ruiskumestari Palomies Palomies Palomies Palomestari Palomies Ruiskumestari Ruiskumestari Ensihoitoesimies Ruiskumestari Ruiskumestari Palomies Ruiskumestari Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Palomies Palomies Kalustonhoitaja Palomestari Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Koulutussuunnittelija Palomies Palomies Ensihoitaja Ensihoitaja Palomies Palomies Ylipalomies Palomestari Palomies Palomies Palomies Ylipalomies Ensihoitaja 23 Laurikainen Noora Emilia Laurila Sini Suvi Päivikki Lehti Eveliina Riikka Lehtinen Erkki Tapani Lehtinen Jari-Pekka Juhani Lehtinen Simo Johannes Lehtinen Timo Juha Petteri Lehtinen Vesa Ismo Kullervo Lehto Timo Tapio Lehtovirta Janne Kristian Lempinen Jari Tapani Leppänen Jouko Olavi Liikanen Jarno Tapio Lindström Jukka Petteri Listala Juhamatti Tapio Loisa Mika Tapio Luiro Antti Mikael Luukkonen Markku Tapani Läderberg Vesa Kristian Lähteenmäki Sirkku Kristiina Lääveri Tatu Juhani Löytömäki Emmi Annukka Mandelin Joni Erik Marjamäki Petri Emil Martikainen Kai Krister Martinmäki Jouni Henrikki Matikainen Lauri Kauko Kalervo Matilainen Aleksi Heikki Matilainen Pasi Kai Juhani Metsä Maria Helena Metsänheimo Vesa Kalevi Mettälä Jari Matti Kalervo Mukkula Mika Petteri Munukka Harri Asko Juhani Murtonen Juha Petteri Mustonen Antti Olavi Mäkinen Mikko Antero Naskali Juhani Nerg Merja Liisa Nevalainen Mika Markus Niemikallio Veli-Pekka Santeri Nieminen Hannu Tapani Nieminen Marko Sakari Nieminen Marko Tapio Antero Nieminen Mervi Päivikki Niiranen Jouni Tapani Niiranen Piia Marjatta Nikkari Sami Jari Kristian Nikkilä Janne Sauli Antero Nikkilä Jari Uolevi Nivala Ari Jukka Notkonen Vesa-Matti Nurminen Janne Samuli Nurminen Juha Veikko Tapio Nykänen Markku Juhani Oksanen Marjo Anneli Ollila Petteri Viljam Ensihoitaja Ensihoitaja Ensihoitaja Aluepalopäällikkö Aluepalopäällikkö Ylipalomies Palopäällikkö Valmiusmestari Palomies Palomies Ylipalomies Palomies Palomies Ruiskumestari Ruiskumestari Palomies Palomies Ylipalomies Palomies Ensihoitaja Ylipalomies Hallintosihteeri Palomies Ruiskumestari Palomies Palomies Palomies Ruiskumestari Palomies Johtava palotarkastaja Palomies Palomies Palomies Palomies Ruiskumestari Palomies Palomies Riskienhallintapäällikkö Palvelusihteeri Palomestari Pelastuspäällikkö Ruiskumestari Ensihoitaja Atk-suunnittelija Ensihoitaja Ensihoitoesimies Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Ylipalomies Ylipalomies Ensihoitaja Ensihoitaja Ylipalomies Ensihoitoesimies Paloinsinööri Palomies 24 Ollila Tomi Antero Paatos Kerttu Parkkima Mika Paavo Matias Paukkunen Harri Juhani Pelkonen Arto Juhani Peltola Liisa Marianne Peltola Niko Henrik Kristian Peltomaa Teemu Ilari Peltonen Esko Juhani Peltotalo Ari Tapani Piira Ismo Ilmari Pitkänen Ari Pekka Pullinen Petri Johannes Puttonen Petri Juhani Rantala Tuomas Tapani Rantanen Eetu Esko Uolevi Rantanen Juho Einari Rantanen Mikko Olavi Rasehorn Jouko Uolevi Rautava Juha Eerik Reinikka Petri Juhani Riihimäki Niina Maarit Rintala Tommi Kristian Rousku Ilkka Juhani Ryyli Jesse Niko Olavi Räty Harri Tapani Saarikko Tarmo Jukka Saasmo Merja Inkeri Sairanen Sami Aleksanteri Sairanen Thomas Kristian Salminen Mikko Ilmari Salo Jouni Hemming Salo Marko Juhani Salonen Ilkka Olavi Salonen Juha Tapio Salonen Jussi Antero Salonen Kimmo Olavi Salonen Martti Tapani Saloranta Jarmo Kalevi Santero Erkki Jarl Olavi Sarka Antti Juhani Schröder Marc Segersven Janne Tapani Siivonen Eero Veli Sakari Sillanpää Raimo Aatto Siltala Kalle-Veikko Juhani Silvonen Tomi Tapio Simukka Toni Antero Sipilä Juho Tapio Sipilä Kari Mauno Tapani Sipponen Jalmari Adolf Heikinpoika Siven Jyri Markus Sottinen Mika Tommi Suokas Anssi Juhani Suomalainen Heikki Olavi Suppi Juho Erik Survonen Joonas Eerikki Palomies Ensihoitaja Ensihoitaja Palomestari Ylipalomies Ensihoitaja Palomies Ylipalomies Palomies Palomies Ensihoitaja Palomies Palomies Ensihoitaja Atk-suunnittelija Ensihoitaja Ensihoitaja Palomies Kalustonhoitaja Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Palotarkastaja Palomies Palomies Palomies Palomies Hallintopäällikkö Autolähetti Palomies Palomies Palomies Ruiskumestari Palomies Palomies Palomies Palopäällikkö Kalustonhoitaja Tekninen päällikkö Palomestari Ruiskumestari Palomies Ruiskumestari Ylipalomies Palomies Palomies Palomies Ensihoitaja Palomies Palomestari Palomies Ruiskumestari Ylipalomies Palomies Aluepalopäällikkö Palomies Ensihoitaja 25 Suvanto Kari Teuvo Aleksanteri Sylgren Teemu Henrik Taiminen Jani Matti Tervala Kaisa Katariina Tervala Mika Tapio Tila Marko Tapani Toivanen Harri Tapani Toivonen Tuomo Topias Tynkkynen Antti Oskari Utela Leo Viljami Utriainen Markku Olavi Utriainen Timo Tapani Uusikoski Kari Pekka Wahlberg Sanna Elise Valkonen Teemu Markus Valojää Jarmo Martti Tapio Vanne Sami-Heikki Vapamaa Kimmo Juhani Varjola Harri Kalevi Vesaaja Jonna Karoliina Vesaaja Pertti Sakari Viheri Hannu Olavi Viitanen Jouni Antero Vilhunen Sonja Tuulikki Vilkman Timo Juhani Virtanen Esa Ilkka Virta-Sipi Laura Johanna Vornanen Jari Pentti Olavi Vuorela Janne Juhani Vuorela Pia Kristiina Vuorimies Tero Mikael Vuorinen Kari Paavo Juhani Vuorivirta Harri Juhani Kalustonhoitaja Ensihoitaja Palomies Ensihoitaja Ruiskumestari Palomies Ylipalomies Palomies Palomies Ylipalomies Palomies Ruiskumestari Palomies Ensihoitaja Palomies Ruiskumestari Palomies Ylipalomies Ensihoitaja Ensihoitaja Palomies Palomies Ensihoitaja Ensihoitaja Ensihoitaja Ylipalomies Ensihoitaja Palomestari Palomies Ensihoitaja Palomies Palomies Palomies 2014 Vuosikertomus Päijät-Hämeen pelastuslaitos 31.12.2014 1 Sisältö 1 Pelastusjohtajan katsaus ........................................................................................................................... 3 2 Organisaatio ja johtokunta ........................................................................................................................ 4 3 Asetettujen tavoitteiden saavuttamien vuonna 2014 .............................................................................. 6 4 3.1 Vaikuttavuus ja palvelukyky .............................................................................................................. 6 3.2 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky ............................................................................................... 6 3.3 Prosessit ja rakenteet ........................................................................................................................ 6 3.4 Talous ja resurssit .............................................................................................................................. 6 Riskienhallinta............................................................................................................................................ 7 4.1 Koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ........................................................................ 8 4.2 Tarkastustoiminta .............................................................................................................................. 9 4.2.1 Määräaikaiset tarkastukset ....................................................................................................... 9 4.2.2 Epäsäännölliset tarkastukset ................................................................................................... 11 4.2.3 Asiakirjavalvonta...................................................................................................................... 11 4.2.4 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset ...................................... 12 4.2.5 Asiantuntijapalvelut................................................................................................................. 12 4.3 4.3.1 Turvallisuuskoulutus ................................................................................................................ 13 4.3.2 Kampanjat ja yleisötilaisuudet................................................................................................. 13 4.3.3 Internet ja sosiaalinen media .................................................................................................. 15 4.3.4 Geokätköily .............................................................................................................................. 16 4.4 5 Turvallisuusviestintä ........................................................................................................................ 12 Varautuminen .................................................................................................................................. 16 4.4.1 Väestön varoittaminen ............................................................................................................ 17 4.4.2 Valmissuunnittelu ja johtaminen............................................................................................. 17 Pelastustoiminta ...................................................................................................................................... 18 5.1 Palontutkinta ................................................................................................................................... 20 5.2 Lahti ................................................................................................................................................. 21 5.3 Heinola............................................................................................................................................. 22 5.4 Orimattila......................................................................................................................................... 23 5.5 Hollola .............................................................................................................................................. 24 5.6 Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat ................................................................................................ 28 5.7 Koulutus ........................................................................................................................................... 29 6 Ensihoito .................................................................................................................................................. 33 7 Tekninen osasto....................................................................................................................................... 34 2 7.1 Paloasemahankkeet ........................................................................................................................ 34 7.2 Kalusto ............................................................................................................................................. 36 8 Hallinto .................................................................................................................................................... 37 9 Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia ............................................................................................... 38 10 Tilastoliitteet........................................................................................................................................ 47 3 1 Pelastusjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli pelastuslaitoksen osalta hiukan kaksijakoinen; toimintaa kehitettiin monilla eri osaalueilla ja tunnusluvut ovat valtakunnallisestikin mitattuina hyvät, kesäkuussa otettiin käyttöön uusi Paavolan pelastusasema, samaan aikaan jatkettiin Hollolan pelastusaseman rakentamisen valmistelua. Pelastuslaitoksen viettäessä 10 -vuotisjuhliaan voi todeta laitoksen saavuttaneen sille asetetut tavoitteet kiitettävästi, tästä on hyvä jatkaa. Pelastustehtävien määrä laski edelleen Pelastuspuolen hälytystehtävien määrä jatkoi laskua edelleen vuonna 2014 ollen 3 875 (- 161), määrä on alhaisin vuoden 2008 jälkeen. Ensihoidon tehtäviin lähdettiin pelastuslaitoksen yksiköillä 22 198 kertaa (21 465), eli yksikkömme lähtivät liikkeelle keskimäärin 71 kertaa (70) vuorokaudessa. Palokuolemia alueellamme sattui viisi (5), kun edellisvuonna niitä oli kaksi (2). Samaan aikaan pelastuslaitos pelasti välittömästä vaarasta 36 henkilöä ja pelastetun omaisuuden arvo oli noin 74 milj.euroa. Riskienhallinnan toimintaa Vuoden 2014 aikana Yritysten ja laitosten tarkastustoiminnassa ei täysin saavutettu asetettuja määrällisiä tavoitteita. Kertomusvuonna lähetettiin omavalvontakirje tavoitteen mukaisesti 4 148 pientaloon. Vastausprosentiksi muodostui kertomusvuonna 75,4 %. Turvallisuusviestintä tavoitti 19 % alueemme asukkaista 511 eri tilaisuudessa. Turvallisuusviestintää toteutettiin aktiivisesti myös sosiaalisen median keinoin. Asiakaspalautteen perusteella 65 % asiakkaista arvioi palotarkastustoiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana ja vain 2,4 % arvio toiminnan heikentyneen Ensihoidon osuus Ensihoidon palvelutuotannon osalta pelastuslaitos tuotti sairaanhoitopiirille palvelutasopäätöksen ja yhteistoimintasopimuksenmukaisen ensihoidon palvelut. Pelastuslaitoksen ensihoidon tehtävämäärä kasvoi edellisvuodesta jonkin verran. Syksyn aikana neuvoteltiin uudesta yhteistoimintasopimuksesta, jonka mukaisesti toimintaa tuotetaan ainakin vuosien 2015 – 2016 aikana. Taloudellisesti pelastuslaitoksen toiminta saavutti asetetut tavoitteet; suunnitellut hankinnat saatiin toteutettua ja talouden seuranta toimi suunnitellusti, mitään suuria yllätyksiä ei syntynyt. Kiitos koko henkilöstölle kuluneesta vuodesta, ilman jokaisen työntekijän panosta toiminta jää vaillinaiseksi, eikä asetettuja tavoitteita saavuteta. Jari Hyvärinen Pelastusjohtaja 4 2 Organisaatio ja johtokunta 5 Johtokunta 1.1.2014 Juha Kolu Mikko Saukko Minna Parkkonen Jari Ronkainen Kirsi Lehtimäki Marja Rainio Jenna Koskelo Erkki Syrjänen Veli-Pekka Koskinen Pekka Peltonen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen Lahti Lahti Lahti Hollola Heinola Orimattila Nastola Padasjoki Sysmä Kärkölä Mikko Unelius Pentti Vilmi Tuula Nokkanen Mervi Lilja Pasi Jalonen Pertti Mäkinen Tiina Hellsten Pirjo Ahola Pekka Moilanen Jani Markkanen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen varajäsen Lahti Lahti Lahti Nastola Hollola Hartola Hämeenkoski Asikkala Heinola Orimattila Jari Parkkonen Jouni Kokki Jari Hyvärinen Merja Saasmo Emmi Löytömäki maakuntajohtaja henkilökunnan edustaja pelastusjohtaja hallintopäällikkö hallintosihteeri Pelastuslaitoksen johtokunta piti vuoden 2014 aikana yhteensä 7 (5) kokousta, joista laadituissa pöytäkirjoissa oli yhteensä 90 § (70) §:ää. Tärkeimpiä johtokunnan käsittelemiä asioita vuonna 2014: Pelastuslaitoksen tilinpäätöksen 2013 hyväksyminen Lausunto pelastustoimen aluejaon muuttamisesta Lisätalousarvio vuodelle 2014 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 2015 - 2017 Vuoden palokuntanuoren nimeäminen Nuohousyksikön hinnan tarkistaminen Esitys ensihoidon toteuttamisesta 2015 Pelastustoimen rakenneuudistus toimenpiteet Talousarviosuunnitelma vuodelle 2015 Hollolan pelastusaseman rakentamisen aloittaminen 27.02.2014 27.02.2014 26.03.2014 05.05.2014 10.06.2014 17.09.2014 17.09.2014 17.09.2014 26.11.2014 15.12.2014 §4 §6 § 16 § 29 § 45 § 54 § 56 § 57 § 70 § 85 6 3 Asetettujen tavoitteiden saavuttamien vuonna 2014 3.1 Vaikuttavuus ja palvelukyky Päijät-Hämeen pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää pelastustoimen tuottamia palveluja pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ja vuonna 2012 laaditun pelastuslaitoksen strategian mukaisesti yhteistyössä kuntien kanssa. Pelastuslaitoksen kehittämishankkeen vaikutuksia seurataan.Hoidetaan ensihoitotoimintaa sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen toiminnassa on noudatettu vahvistettua pelastustoimen palvelutasopäätöstä. Pelastuslaitos tuottaa yhteistoimintasopimuksen mukaisesti aikaisempaa laajemmat ensihoidon palvelut sairaanhoitopiirille. Kehittämishankkeen osalta valmisteltiin säästövelvoitteiden toteutussuuunnitelma. 3.2 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstön kehittämistä jatketaan tarjoamalla henkilöstölle ammatillista koulutusta sekä toteuttamalla kehittämiskeskustelut vuosittain koko henkilöstön kanssa. Henkilöstön työmotivaatiota pyritään parantamaan kehittämällä henkilöstöetuuksia yhteistyössä henkilöstön kanssa, sekä parantamalla päällystön- ja esimiestason henkilöstöjohtamisen valmiuksia. Palomiesten urapolku-hankkeen mukaisesti pyritään parantamaan ikääntyvän palomiehen työssä jatkamista pelastuslaitoksen palveluksessa. Palkkausjärjestelmä uusitaan vuonna 2013 laadittavan esityksen mukaisesti. Kehityskeskustelut on toteutettu koko henkilöstön kanssa. Urapolkutyöryhmä on jatkanut työtään. Palkkausjärjestelmää ei ole pystytty uudistamaan. 3.3 Prosessit ja rakenteet Ennaltaehkäisevää työtä kehitetään toteuttamalla valvontasuunnitelmaa, sekä turvallisuusviestinnän suunnitelmaa. Pelastustoiminnassa keskitytään henkilöstön kouluttamiseen, resurssien oikeaan hyödyntämiseen sekä toimintavalmiusaikojen parantamiseen yhteistyöllä, toimintavalmiusaikojen seurannalla ja hälytysjärjestelmien kehittämisellä. Ensihoidossa toimintaa toteutetaan ensihoidon yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Valvontasuunnitelman mukaisia tarkastuksia ei täysin saatu tehtyä suunnitelman mukaisesti.Turvallisuusviestinnässä jäätiin 1 % päähän asetetusta tavoitteesta. Pelastustoiminnan toimintavalmiusajat pysyivät hyvinä ja tehtävämäärät laskivat. Ensihoidon palvelutuotantoa toteutettiin yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. 3.4 Talous ja resurssit Pelastuslaitoksen toimintaa toteutetaan niin, että pelastustoimen kustannukset/asukasta pysyvät valtakunnallisesti keskimääräisellä tasolla. Työaikamalleja pyritään hyödyntämään nykyistä tehokkaammin, sijaisten käyttöä koko alueella tehostetaan parantamalla työajan suunnittelua, ylitöiden määrää seurataan sekä analysoidaan kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kalustohankinnat toteutetaan niin, että alueen pelastustoimen kalusto täyttää sille palvelutasopäätöksessä asetetut vaatimukset. Lahden uusi pelastusasema otetaan käyttöön. Pelastuslaitoksen tilinpäätösluvut osoittavat pelastuslaitoksen toiminnan olevan myös taloudellisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti toteutettua. Paavolan pelastusasema otettiin käyttöön. 7 4 Riskienhallinta Riskienhallintapäällikkö Juhani Naskali Vuonna 2014 riskienhallintaosastolla työskenteli päätoimisena 11 henkilöä: riskienhallintapäällikkö, johtava palotarkastaja, paloinsinööri, valmiusmestari, 6 palotarkastajaa ja koulutussuunnittelija. ”Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa” -hankkeessa oli nimettynä projektipäällikkö. Valvontatyöhön osallistui lisäksi työpanoksellaan kunnissaan nimetyt palomestarit ja palopäälliköt. Turvallisuusviestinnässä oli mukana talon koko henkilöstö, sekä sopimuspalokunnat. Yritysten ja laitosten tarkastustoiminnassa ei täysin saavutettu asetettuja määrällisiä tavoitteita. Asuinrakennusten (pientalot, kerrostalot ja rivitalot) valvontatoiminnassa päästiin sen sijaan asetettuihin tavoitteisiin. Rivitalojen valvonnassa aloitettiin kertomusvuonna omavalvonta. Suuririskisten (12 kk tai 24 kk välein tarkastettavien) valvontakohteiden määräaikaisten palotarkastuksen yhteydessä jatkettiin tarkastuksista saadun asiakaspalautteen keräämistä. Kertomusvuoden valvontatyön asiakaspalautteen mukaan 65 % asiakkaista arvioi palotarkastustoiminnan parantuneen viimeisen vuoden aikana ja vain 2,4 % arvio toiminnan heikentyneen. Kertomusvuonna jatkettiin edelleen kodinhoitajilta tulleiden ilmoitusten perusteella sellaisten asuntojen turvallisuuskartoituksia, joissa tulipaloriski ja muidenkin onnettomuuksien riski on oleellisesti lisääntynyt. Kaikkiaan pelastuslaitokselle on tullut jo yli 400 ilmoitusta kodinhoitajilta vuoden 2011 pelastuslain muutoksen jälkeen. Jo aiemmin tapahtuneet kemikaalionnettomuudet aiheuttivat kertomusvuonna edelleen työtä myös riskienhallintatyötä tekeville henkilöille. Työtehtäviä aiheuttivat erilaiset selvitystyöt, viranomaiskokoukset sekä ylimääräiset tarkastustehtävät tapahtumapaikalla. Merlot–palotarkastusohjelman tilastointitapaa ja tietoja pyrittiin vuoden lopulla selvittämään ja selventämään. Tilastointitavoissa huomattiin ohjelmaan liittyviä erikoisuuksia, joita ei ole aina oltu osattu huomioida. Kertomusvuonna teetti paljon työtä myös laskutukseen liittyvät erikoisuudet. Eri tietokonejärjestelmien ja toimijoiden yhteensovittaminen ei sujunut ongelmitta. Turvallisuusviestinnässä tavoitettiin kertomusvuonna 19 % alueen väestöstä. Tavoitteena olleesta 20 % väestömäärästä jäätiin prosenttiyksikön verran. Vuoden aikana osallistuttiin palvelutasopäätöksen mukaisiin kampanjoihin ja tapahtumiin, sekä useisiin muihin yleisötapahtumiin. Vuoden aikana järjestettiin runsaasti koulutustapahtumia niitä toivoville yrityksille ja yhteisöille. Vuonna 2014 riskienhallintaosasto käytti osan työajastaan Möysän paloaseman muuton valmisteluun ja itse muuttotyöhön. Osaston henkilöstö kokonaisuudessaan (pl. Hollolan palotarkastaja) osallistui Möysän paloaseman arkistojen, varastojen ja väestönsuojan inventoimiseen ja tyhjentämiseen ja tavaroiden uudelleen järjestämiseen Paavolan pelastusasemalla. 8 4.1 Koulutus ja yhteistyö muiden viranomaisten kanssa Tarkastustyötä tekevän henkilöstön kanssa käytiin säännöllisesti palavereita, joissa paneuduttiin muun muassa palotarkastuspöytäkirjojen laatuun ja lakisääteisiin vaatimuksiin. Kertomusvuonna osallistuttiin Suomen palopäällystöliiton ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston järjestämiin koulutustilaisuuksiin ja Pelastusopiston kursseille. Lisäksi jatkettiin omien työpaikkakokousten yhteydessä pienimuotoisen erityiskoulutuksen järjestämistä. Riskienhallintahenkilöstö oli mukana myös erilaisissa valtakunnallisissa ja kunnallisissa hankkeissa. Riskienhallintahenkilöstö osallistui edelleen valtakunnallisiin kumppanuushankkeisiin sekä erilaisiin koulutustilaisuuksiin. Kumppanuushankkeessa oltiin mukana mm. turvallisuuspalvelut -jaoston tilaisuuksissa, turvallisuusviestinnän ja kemikaalivastuuhenkilöiden tapaamisissa ja Merlot pääkäyttäjien tapaamisissa. Vuonna 2014 nimettiin myös valtakunnallinen poistumisturvallisuustyöryhmä, jossa PäijätHämeen edustaja oli mukana edustamassa keskisuuria pelastuslaitoksia. Työryhmä laati yhtenäiset kriteerit poistumisturvallisuusselvityskohteisiin ja kartoitti koko Suomen turvallisuustilanteen näissä kohteissa. Poistumisturvallisuusselvityskohteiden poistumisturvallisuus on Päijät-Hämeessä hieman valtakunnan keskiarvoa parempi. Kaikista kohteista yli 60 % on varustettu automaattisella sammutuslaitteistolla. Päijät-Hämeessä on ainoastaan 38 kohdetta 223:sta (17 %), joiden poistumisturvallisuus ei ole kunnossa. Näiden kohteiden turvallisuuden parantamiseen keskitytään tulevina vuosina. Viranomaisten välinen yhteistyö jatkui tiiviinä. Yhteistyötä tehtiin niin kunnallisten kuin valtionkin eri viranomaisten kanssa, sekä myös muiden yksittäisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön muotoina olivat mm. yhteistarkastukset, turvallisuusviestinnän tilaisuudet ja asiantuntijapalvelut. Tiiveintä yhteistyö oli rakennusvalvontojen, kuntien sosiaaliviranomaisten, Turvallisuus- ja kemikaaliviraston sekä poliisin kanssa. Tankki-hanke Öljysäiliöiden turvallisuuteen tähtäävä Lahden ammattikorkeakoulun vetämä Tankki-hanke jatkui vuoden 2014 aikana. Hankkeen myötä valmistunut öljysäiliöiden riskienhallintatyökalu siirrettiin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelimelle. Hankkeessa alusta lähtien mukana olleiden Hollolan ja Nastolan kunnan alueella olevien kiinteistöjen omistajat voivat riskienhallintatyökalun avulla kartoittaa oman kiinteistönsä öljysäiliön riskitason. Pelastuslaitos sai hankkeessa päivitetyt öljysäiliötiedot käyttöönsä. Tietojen siirto pelastuslaitoksen palotarkastusohjelmaan tehdään myöhemmin. Loppuvuodesta 2014 hanke laajeni myös Asikkalaan, Padasjoelle, Heinolaan, Hartolaan ja Sysmään. Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa –hanke Palosuojelurahasto tuki ”Erehdykset ja unohdukset salliva asuinympäristö”-hankekokonaisuutta vuosina 2011-2013. Vuonna 2014 saatiin Päijät-Hämeen liiton kautta maakunnan kehittämisrahoista rahoitus kyläturvallisuutta ja asukkaiden turvallisuustietämystä parantavaan hankkeeseen ”Erehdykset ja unohdukset salliva koti kylissä ja taajamissa”. 9 Vuonna 2014 tehtiin neljälle kylälle turvallisuussuunnitelma Päijät-Hämeessä ja aloitettiin kahden turvallisuussuunnitelman laatiminen Kanta-Hämeessä. Kylien turvallisuussuunnitelmia edistäviä toimia on tehty kylillä mm. alkusammutusharjoittelun sekä asumisturvallisuusneuvonnan merkeissä. Hankkeessa on tehty 87 asumisturvallisuuskartoitusta, joiden yhteydessä on asukkaille annettu turvallisuusneuvontaa. Asumisturvallisuusneuvontaa sisältäviä luentoja (kestoltaan 1 -1,5 tuntia) on pidetty 45 kertaa; koulutuksiin on osallistunut 1 143 henkilöä. Asumisturvallisuuskoulutusta sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä työntekijöille on pidetty kuusi kertaa; koulutuksiin on osallistunut 70 henkilöä. Lisäksi vapaaehtoisia kartoittajia on koulutettu kuusi kertaa, osallistujia niissä 58 henkilöä. Hanke on tehnyt yhteistyötä SPR:n kanssa omaishoitajien hoiva- ja huolenpitokurssien kanssa Hämeenlinnassa sekä Hattulassa, Viialassa ja Asikkalassa. Hanke on ollut mukana Turvallisesti kotona – tilaisuudessa yhdessä eri toimijoiden kanssa Hattulassa. Erilaisten messujen ja muiden suurempien tapahtumien yhteydessä hankkeen esittelyä ja asumisen turvallisuusasiaa kuuli 4 471 henkilöä. Lisäksi hankkeen toimintaa esiteltiin erilaisissa lehtijutuissa. 4.2 Tarkastustoiminta 4.2.1 Määräaikaiset tarkastukset Kertomusvuoden aikana yritysten ja laitosten valvonnassa tavoitettiin noin 93 % suunnitelluista kohteista. Tarkastamatta jäi noin 100 kohdetta. Suurimpana syynä valvonnan toteutumattomuuteen olivat sairaslomat, joiden aiheuttamaan resurssivajeeseen ei pystytty vastaamaan. Lisäksi henkilöstön eläkkeelle siirtyminen aiheutti haasteita töiden uudelleen organisoimisessa. Kohteiden luokittelua ja tarkastusvälejä muokattiin tarkastusten edetessä, sillä rakennustietojen perusteella tehty luokittelu ei vastannut kiinteistön sen hetkistä käyttötapaa tai käytössä olevaa tilannetta. Yrityksille ja laitoksille suoritetun arvioivan palotarkastuksen antaman riskiluvun mukaan 52 % arvioiduista tarkastuskohteista täytti tai ylitti lain vaatiman turvallisuustason. Tehtyjen arviointien perusteella selkeästi lakisääteisen turvallisuustason alapuolelle jäivät maataloustuotantorakennukset, joista arvioitiin lakisääteisen tason täyttyvän tai ylittyvän vain 35 % kohteista. Pientalojen osalta jatkettiin valvontatyötä omavalvonnan keinoin. Kertomusvuonna lähetettiin omavalvontakirje tavoitteen mukaisesti 4 148 pientaloon. Vastausprosentiksi muodostui kertomusvuonna 75,4 %. Palauttamatta jättäneisiin kiinteistöihin lähetetään vuoden 2015 alussa huomautuskirje omavalvonnasta. Kokonaispalautusprosentin ennakoidaan nousevan vuoden 2013 tasolle, joka oli 85,2 %. Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai esimerkiksi asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella. Rivitalojen valvonnassa siirryttiin kertomusvuonna omavalvontaan. Valvontatapaa testattiin Lahdessa 85 rivitaloyhtiön otantana (yhteensä 172 rivitaloa). Kyselyyn vastasi 63 taloyhtiötä (155 rivi-taloa). Palotarkastaja Juha Seppälä laati opinnäytetyönään valvontaan käytettävät lomakkeet 10 ja taloyhtiön hallitukselle sekä asukkaille erilliset oppaat. Valvontakokeilussa mukana olleille taloyhtiöille lähetettiin vielä erillinen palautekysely valvontatavan toimivuudesta. Noin 80 % vastanneista taloyhtiöistä löysi omavalvonnan avulla turvallisuuspuutteita kiinteistöstään, ja lähes kaikilla ne johtivat myös toimenpiteisiin. Omavalvonta lisäsi vastaajien mielestä taloyhtiön tietoisuutta palo-turvallisuudesta ja valtaosa vastaajista katsoi, että palotarkastukset voidaan korvata pääosin oma-valvonnalla. Kaavio 1. Rivitaloyhtiön hallituksen mielipide omavalvontakokeilun vaikuttavuudesta. Mielestäni omavalvonnalla onnistuttiin lisäämään taloyhtiön tietoisuutta paloturvallisuudesta. Täysin samaa mieltä 47,6 % Osittain samaa mieltä 38,1 % Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 14,3 % 0,0 % Kaavio 2. Rivitaloyhtiön hallituksen mielipide rivitalojen omavalvonnan toimivuudesta valvontatapana. Mielestäni rivitalojen palotarkastukset voidaan korvata pääosin omavalvontatarkastuksilla. Täysin samaa mieltä 42,9 % Osittain samaa mieltä 33,3 % Osittain eri mieltä Täysin eri mieltä 19,0 % 4,8 % Kokeilun jälkeen lomakkeisiin ja ohjeisiin tehtiin saadun palautteen perusteella tarvittavat muutokset ja ne postitettiin lopuille valvottavaksi suunnitelluille rivitaloyhtiöille. Omavalvontana valvottiin kertomusvuonna kaikkiaan 251 rivitaloa ja vastausprosentti oli 68,1. Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai esimerkiksi asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella. Kerrostalojen palotarkastuksia suoritettiin tavoitteiden mukaan 247 kpl. Vuoden lopulla valmisteltiin kerrostalojen valvonnan siirtämistä osittain omavalvontaan vuoden 2015 aikana. Vuoden lopulla postitettiin isännöitsijöille kysely kerrostaloista tehtävää riskinarviota varten. Internet-kyselyssä kartoitettiin kiinteistöjen turvallisuustekniikan nykytilaa; vastausaika jatkui vuoden 2015 puolelle. Saatujen vastausten perusteella kerrostalot jaetaan tarkastettaviin ja omavalvottaviin. 11 Vapaa-ajan asuntoja valvottiin kertomusvuonna sekä piirinuohoojien suorittaman palotarkkailun avulla että omavalvontana. Vapaa-ajanasuntojen omavalvonta kohdistettiin, kuten edellisenäkin vuonna, Asikkalaan, jossa ei ole nuohoustoimen vapaan kilpailun vuoksi piirinuohoojaa. Kertomusvuonna lähetettiin 312 omavalvontakirjettä lomakiinteistöjen omistajille, ja vastausprosentiksi saatiin 74,7. Tulleet omavalvontalomakkeet tarkastettiin ja kirjattiin asiakirjavalvonnaksi. Tarvittaessa jälkivalvontaa suoritettiin joko paikan päällä tapahtuvilla palotarkastuksilla tai esimerkiksi asiakkaan toimittamien selvitysten perusteella. Nuohoojat suorittivat edelleen muissa kunnissa vapaa-ajanasuntojen palotarkkailua. Palotarkkailu tehdään kiinteistöön yhdeksän vuoden välein. Kuluneiden yhdeksän vuoden aikana palotarkkailulla on saavutettu noin 30 % Päijät-Hämeen vapaa-ajanasunnoista. Koska vapaaajanasuntojen palo-tarkkailuprosentti on jäänyt näin vaatimattomaksi, pelastuslaitos harkitsee vakavasti siirtymistä omavalvontaan koko Päijät-Hämeessä. 4.2.2 Epäsäännölliset tarkastukset Epäsäännöllisten tarkastusten määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla ollen 1 262 kpl (v. 2013, 1 256 kpl; v. 2012, 974 kpl). Jälkivalvonta tehostui edelleen edellisvuosista. Valvontatyön vaikuttavuuden ja laadukkuuden parantamiseksi, jälkivalvonnan tärkeyttä on painotettu koko vuoden ajan. Jälkivalvonnassa käytettiin aiempaa enemmän valvontakeinona asiakkaan toimittamien asiakirjojen ja dokumenttien perusteella tapahtuvaa valvontaa. Jälkivalvontaa kirjattiin 313 kpl. Erityisten palotarkastuksen määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Tarkastuksia kirjattiin 305 kpl. Valmistuviin rakennuksiin kohdistuva tarkastus liittyy rakennusvalvonnan ja pelastuslaitoksen yhteistyöhön. Ylimääräisiä palotarkastuksia tehtiin 410 kpl. Ylimääräisiä palotarkastuksia ovat muun muassa yleisötilaisuuksien tarkastukset, teema- ja kohdetarkastukset muiden viranomaisten kanssa, omavalvontalomakkeen lähettämisen jälkeen samaan rakennukseen suoritetut tarkastuskäynnit ja riskiasuntojen tarkastukset. Vuonna 2014 yleisin tarkastus oli nimenomaan riskiasuntoihin kohdistuvat tarkastuskäynnit, joita tehtiin muilta viranomaisilta tulleiden ilmoitusten perusteella. Epäsäännöllisiin tarkastuksiin lasketaan mukaan lisäksi lukuisa määrä muita valvontatoimenpiteitä. 4.2.3 Asiakirjavalvonta Asiakirjavalvontaa suoritettiin selvästi aiempaa vuotta vähemmän; 3 010 kpl (v. 2013, 4001 kpl). Omavalvontakirjeiden postituksen jääminen aivan vuoden lopulle aiheutti sen, ettei kaikkia tulleita vastauksia ehditty käsitellä vuoden 2014 puolella. Myös vastaamatta jättäneisiin kiinteistöihin kohdistuva uusintapostitus siirtyi vuoden 2015 puolelle. Kyseinen asiakirjavalvonta kirjautuu vuoden 2015 suoritteiksi. 12 Asiakirjavalvontaan kirjataan lisäksi muun muassa poistumisturvallisuusselvitysten valvonta, pelastussuunnitelmien valvonta, paloteknisten laitteistojen käyttöönotto- varmennus- ja määräaikaistarkastuspöytäkirjojen valvonta sekä kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävä asiakirjavalvonta. 4.2.4 Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtävät tarkastukset ja päätökset Kemikaalilainsäädännön nojalla tehdään muun muassa vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä tai varastointia harjoittavien laitosten tarkastuksia, ilotulitteiden vähittäismyynnin ja varastoinnin tarkastuksia, öljylämmityslaitteistojen tarkastuksia ja kemikaalipäätöksiä. Oheista valvontatoimintaa kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 180 kpl. 4.2.5 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut ovat kasvaneet edellisvuosista ja niiden lukumäärä oli 1 447 kpl (v.2013, 1 206 kpl). Eniten ovat työllistäneet rakennuslupalausunnot (435 kpl), sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmiin liittyvät lausunnot (263 kpl). Rakennushankkeisiin sekä yleisötilaisuuksiin liittyy usein myös muuta tiivistä yhteistyötä suunnittelija ja viranomaistahojen kanssa, jotka näkyvät kirjattuina neuvotteluina ja neuvontoina asiantuntijapalveluissa. 4.3 Turvallisuusviestintä Pelastuslaitoksen suorittama turvallisuusviestintä tavoitti kertomusvuonna 39 040 henkilöä eli 19 % alueen asukkaista (v.2013, 21 %). Kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia kirjattiin 511 kappaletta (v.2013, 544 kpl). Osallistujamäärän laskua selittää osaltaan muutaman suuren tilaisuuden puuttuminen (esimerkiksi vuonna 2013 Turvaa tenavalle – tapahtumassa oli mukana 2 000 osallistujaa). Koulutusmäärän laskua selittää myös muutto Paavolan pelastusasemalle; Möysän aseman resurssit keskitettiin muuttovalmisteluihin muutamaksi kuukaudeksi ja koulutuksia ei järjestetty tänä aikana. Vallitsevalla taloustilanteella on ollut myös vaikutusta koulutuskysyntään Turvallisuusviestinnässä keskeisimpiä tavoitteita ovat elinkaarimallin mukaiset kohderyhmät (lapset, nuoret, perheelliset, työelämässä olevat ja ikääntyneet), joiden turvallisuustarpeet ja osaaminen vaihtelevat elämänvaiheen mukaan. Turvallisuusviestinnän osalta olimme tukemassa oppilaitoksia niiden omatoimisessa varautumisessa ja turvallisuuteen liittyvien velvoitteiden täyttämisessä. Lapsille ja nuorille suunnattua turvallisuusviestintää kohdennettiin elinkaarimallin mukaisesti esikoululaisiin, 2.- ja 8.-luokkalaisiin sekä toisen asteen opiskelijoihin. Koulutusta annettiin Jee Jelppii- ja Nou hätä –kampanjoissa sekä poistumisharjoituksissa 140 kertaa. Tapahtumiin osallistui 9 924 oppilasta. 13 Turvallisuusviestinnän tarkoituksena on tukea asukkaiden omaa ennaltaehkäisevää, aloitteellisuutta, vastuunottoa ja turvallisuutta edistävää toimintaa. Kertomusvuonna 1 706 henkilöä sai 48 tilaisuudessa valistusta kodin paloturvallisuudesta. Tilaisuuksissa pyrittiin innostamaan asukkaita itse edistämään oman kodin ja asuinkiinteistön paloturvallisuutta. Hoitolaitosten sekä palvelu- ja tukiasumisen turvallisuutta voidaan parantaa edistämällä toiminnanharjoittajien omatoimista varautumista. Erilaisia koulutuksia hoitohenkilökunnalle järjestettiin 72 tilaisuudessa ja niihin osallistui 1 573 henkilöä. Erilaisten tilaisuuksien järjestämisessä tehtiin paljon yhteistyötä riskienhallinnan ja pelastustoimen henkilökunnan kesken sekä myös sopimuspalokuntien kanssa. Valtakunnallisten teemapäivien järjestelyissä tehtiin lisäksi yhteistyötä useiden muiden toimijoiden mm. Päijät-Hämeen poliisilaitoksen ja puolustusvoimien kanssa. 4.3.1 Turvallisuuskoulutus Yritysten ja laitosten omatoimista onnettomuuksien ehkäisyä tuettiin antamalla turvallisuuskoulutusta erilaisten yritysten ja laitosten henkilökunnalle heiltä saatujen toivomusten ja pyyntöjen mukaan. Koulutuksia suositeltiin palotarkastusten yhteydessä varsinkin erilaisten hoitolaitosten, oppi-laitosten ja majoituspaikkojen henkilökunnalle. Pelastuslaitoksen antaman turvallisuuskoulutuksen suosituin aihealue oli edelleenkin alkusammutuskoulutus. Alkusammutuskoulutuksia järjestettiin 186 kpl ja niihin osallistui kaikkiaan 5 216 henkilöä. Vuoden aikana erilaisilla turvallisuusluennoilla korostettiin valtakunnallisten suositusten mukaisesti henkilöiden toimintaa onnettomuustilanteissa. Pelastuslaitos jatkoi erillisen sopimuksen mukaista koulutusta mm. Lahden kaupunginsairaalan henkilöstölle, sekä Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilöstölle. Osuuskauppa Hämeenmaan kanssa jatkettiin yhteistyötä heidän henkilöstönsä Turvapassikoulutuksessa. Pelastuslaitos järjesti tulityökursseja kuusi kappaletta, sekä talon turvallisuuspäällikön ja väestönsuojan hoitajan kursseja ns. yleisinä, kaikille avoimina kursseina. Kursseille osallistui yhteensä 197 henkilöä. 4.3.2 Kampanjat ja yleisötilaisuudet Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen oma Jee Jelppii -kampanja jatkui koko maakunnan alueella. Kahden oppitunnin mittaisen hätänumero-opetuksen sai suurin osa maakunnan toisen luokan oppilaista. Pelastuslaitos oli mukana myös peruskoulun 8-luokan oppilaille tarkoitetussa valtakunnallisessa Nou Hätä–kampanjassa antaen kouluissa turvallisuusopetusta ja järjestämällä kampanjaan liittyviä kilpailuja eri kunnissa. Valtakunnallista 112–päivää vietettiin 11. helmikuuta tutulla teemalla ”Oletko arjen sankari?” Vuonna 2014 päivän tapahtumiin osallistui Päijät-Hämeessä yhteensä 1 395 henkilöä. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin yhdeksän kappaletta. 14 Pelastuslaitos näkyi osastoillaan mm. rakentajille suunnatulla Raksa - messuilla, sekä autoharrastajien Classic Motor Show-messuilla. Molemmissa tapahtumissa osastoilla vieraili tuhansia ihmisiä. Vuonna 2014 vietettiin yhteispohjoismaista paloturvallisuusviikkoa (22.11.–1.12.2014). Paloturvallisuusviikko aloitettiin koko perheen Päivä Paloasemalla – tapahtumalla 22.11. ja se päättyi Pohjoismaiseen palovaroitinpäivään 1.12. Tapahtumia tuki paikallisen tiedottamisen lisäksi valtakunnallinen tiedottaminen. Päivä Paloasemalla -tapahtumissa vieraili avoinna olleilla neljällätoista paloasemalla yhteensä 5 747 henkilöä. Kuva 1-2. Paavolan pelastusaseman Päivä paloasemalla tapahtumassa pelastusjohtaja Jari Hyvärinen vastaanottaa tulevia palomiehiä pelastusasemalle. Johtava palotarkastaja Helena Metsä kertoo maskotti Wilpurin kanssa paloturvallisuusasioita. Kuva 3. Paavolan pelastusaseman Päivä paloasemalla tapahtumassa nähtiin myös rasvapalonäytöksiä. 15 4.3.3 Internet ja sosiaalinen media Pelastuslaitoksella jatkettiin www.phpela.fi -sivuston kautta tehtävää turvallisuustyötä. Internetissä keskityttiin pelastuslaitoksen toiminnan esittelyyn ja erilaisten asiakkaille suunnattujen ohjeiden ja lomakkeiden saatavuuteen. Pelastuslaitos oli aktiivisesti mukana sosiaalisessa mediassa päivittäen omia Facebook-sivujaan osoitteessa www.facebook.com/paijathameenpelastuslaitos. Sivustolla oli vuoden 2014 lopulla n. 1,9 tuhatta tykkääjää (v.2013, 1,4 tuhatta). Sosiaalisessa mediassa pyrittiin julkaisemaan viikoittain vähintään kolme erityyppistä julkaisua; onnettomuuksia ennaltaehkäisevää viestintää, kuvia, videoita tai muiden toimijoiden viestien jakoa. Sivuilla julkaistiin myös ”kevyempää viestintää” sekä kilpailuja. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen edustaja oli mukana myös Pelastustoimi-sivuston päivittäjänä pelastustoimen valtakunnallisilla Facebook-sivuilla. Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen suosituin julkaisu Facebookissa vuoden aikana oli kertomus ensihoitajien vierailusta päiväkodissa. Julkaisulla tavoitettiin 30 624 henkilöä. Myös kuva palomiehen varusteista herätti paljon mielenkiintoa ja sillä tavoitettiin 14 720 henkilöä; julkaisua jaettiin eteenpäin peräti 97 kertaa. Kuva 4. Vuoden suosituimmat Facebook-julkaisut ensihoitajien vierailusta päiväkodissa sekä palomiehen varusteista. 16 4.3.4 Geokätköily Päijät-Hämeen pelastuslaitos on ollut mukana osaltaan geokätköilyssä jo vuodesta 2012 asti. Pelastuslaitoksen tavoite on julkaista turvallisuusviestintään liittyviä kätköjä ja esitellä samalla pelastusasemiamme. Rekisteröity nimimerkkimme on P-H Pelastuslaitos. Aktiivisia kätköjä on kaksi, joista Heinolan pelastusasemalla on vieraillut 194 harrastajaa ja Paavolan pelastusasemalla syksyn 2014 aikana 91 harrastajaa. Turvallisuusviestinnän aiheena geokätkö-kuvauksissa, jotka ovat netistä luettavissa, on Paavolassa toiminta tulipalon sattuessa ja Heinolassa alkusammutuskalusto. Möysän aseman positiivista palautetta saanut kätkö arkistoitiin asemamuuton yhteydessä. Geokätköilyn harrastajia vieraili Möysässä 403 kpl; kätkön aiheena oli hätänumero 112. Geokätkömme löytyvät netistä osoitteesta: www.geocaching.com tai hakusanoilla geocaching Paavolan pelastusasema ja geocaching Heinolan paloasema. Rekisteröidyt käyttäjät näkevät tarkat tiedot kuten koordinaatit kätköpaikalle. 4.4 Varautuminen Pelastuslaitoksen, kuntien, kuntayhtymien sekä muiden kuntien yhteenliittymien on laadittava niin normaali kuin poikkeusolojen häiriötilanteita varten valmiussuunnitelmia. Lisäksi heidän tulee kouluttaa henkilöstöä toimimaan ja soveltamaan suunnitelmia erilaisia tilanteita varten sekä harjoitella suunnitelmissa kuvattuja tilanteita. Väestönsuojelua varten heidän tulee tehdä tarvittavat henkilö-, rakennus- ja ajoneuvovaraukset sekä suunnitella siihen liittyvä toiminta. Tällä hetkellä ei rakennus- ja ajoneuvovarauksia tehdä, koska varausjärjestelmiä ei ole. Kuntien ei kuitenkaan tarvitse varata omia rakennuksia, joten tilanne siltä osin on kunnossa. Alueen pelastustoimen tehtävänä on yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa, sekä huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta. Väestönsuojelun suunnittelua ja kunnostusta ohjattiin ja opastettiin sekä annettiin rakennusvalvontaviranomaisille ja suunnittelijoille 50 lausuntoa uusien tai saneerattavien väestönsuojien osalta. Pelastuslain 379 / 2011 mukaan pelastusviranomainen tekee rakennuksen käyttöönotto- tai lopputarkastuksen yhteydessä väestönsuojan tarkastuksen väestönsuojan käyttöönottotarkastuksessa tehdyn pöytäkirjan perusteella. Näitä tarkastuksia tehtiin kaikkiin valmistuneisiin rakennuksiin, joihin tuli väestönsuoja. Tämän lain muutoksen yhteydessä jäi väestönsuojien käyttöönotto- ja määräaikaistarkastusten tekeminen pois pelastuslaitoksen tehtävänkuvasta. Käyttöönottotarkastuksen tekee siihen riittävän koulutuksen saanut henkilö ja määräaikaistarkastuksesta vastaa kerran 10 vuodessa omistaja. 17 Tämän lain muutoksen jälkeen väestönsuojan käyttöönottotarkastuksesta ei vastaa kokonaisuudessaan enää kukaan, vaan se jakautuu laitetoimittajan ja muiden urakoitsijoiden kanssa jokaisen yrittäjän omiin töihin. Huomio on tullut esille palotarkastajien tekemissä koko rakennusta koskevissa käyttöönottotarkastuksissa. Tästä syystä edellytämme väestönsuojan rakentamissuunnitelmista annetuissa lausunnoissa, että rakennustyömaan vastaava työnjohtaja ja laitetoimittaja tekevät liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti tarkastuksen suojaan. 4.4.1 Väestön varoittaminen Väestön varoittamiseen tarkoitetut hälyttimet päivitettiin vuosien 2011 – 2012 aikana. Viimeinen hälytin asennettiin Heinolan uuden aseman valmistuttua syksyllä 2013. Muutoksen yhteydessä vanhat tyfoni-hälyttimet korvattiin uusilla suurtehohälyttimillä. Niitä asennettiin myös uusiin taajamiin, joissa ei aiemmin hälyttimiä ollut. Myös vanhat suurtehohälyttimet kunnostettiin ja päivitettiin. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on 54 kpl suurtehohälyttimiä, joilla voidaan varoittaa 80 – 85 prosenttia väestöstä. Niiden toimivuutta testataan, joka kuukauden ensimmäisenä arkimaanantaina noin klo 12.00. Uusien hälyttimien tekniikka aiheuttaa jonkin verran ongelmia niiden toimintakunnossa pysymiseen. Muutamat hälyttimet ovat myös antaneet koesoiton virheellisesti omia aikojaan. Kertomus-vuonna on pyritty etsimään näihin ongelmiin ratkaisua laitetoimittajien ja muiden viranomaisten kanssa yhteistyössä. Myös sellaisten rakennusten kunnostustyöt, joihin on sijoitettu väestönhälytin, on aiheuttanut jonkin verran kustannuksia. Etenkin kattotöiden yhteydessä joudumme poistamaan hälyttimet katolta kokonaan ja asentamaan ne sinne takaisin työn loputtua. 4.4.2 Valmissuunnittelu ja johtaminen Johtokeskukset eriteltynä johtamistasoittain: Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokeskuksen tilat sijaitsevat nykyään uuden Paavolan pelastusaseman yhteydessä. Varajohtokeskuksena toimii Heinolan kaupungin johtokeskus, jossa sijaitsee myös lohkon 21 johtokeskus. Johtokeskuksen siirron myötä jäivät Mustakallion johtokeskustilat tarpeettomiksi, joten tiloista luovuttiin vuoden 2014 aikana. Pelastuslaitoksella oli Mustakalliossa vuokralla n. 870 m2 tiloja. Sinne jätettiin vain säteilymittareiden tarkastustilat sekä väestönsuojelumuodostelmien laitteiden ja varusteiden säilytystilat (yhteensä noin 70 m2). Lisäksi luovuttiin myös kahdesta muusta väestönsuojelumateriaalin säilytystilasta siirtämällä materiaali Mustakallion säilytystilaan. Laitos säästää näin vuokramenoissa reilut 90 000 euroa. Pelastuslaitoksen alaisuudessa toimii myös 22 lohkon johtokeskusta, jotka perustetaan tarvittaessa. Kaikissa kunnissa on omat johtokeskukset (11 kpl), joista johdetaan kuntien omia muodostelmia. Kuntien johtokeskuksiin on sijoitettu pelastustoimen yhteyshenkilöt. 18 5 Pelastustoiminta Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio Pelastuslaitoksen pelastustoiminnan osasto: • • • • • • • • Huolehtii pelastusviranomaisille kuuluvista pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä Huolehtii pelastustoiminnasta myös vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta Huolehtii öljyvahinkojen torjunnasta, vaarallisten aineiden torjunnasta, osallistuu meripelastuspalveluun, sekä antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille sen mukaan kuin erikseen säädetään Huolehtii pelastustoiminnan henkilöstön kouluttamisesta Huolehtii osaltaan turvallisuusviestinnästä sekä ulkoisesta koulutuksesta Yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa Varautuu poikkeusolojen vaatimiin tehtäviin Huolehtii oman osastonsa talous- ja henkilöstöhallinnosta Osasto on jaettu neljään toiminnalliseen alueeseen: • • • • A: Lahti B: Heinola C: Orimattila D: Hollola Välittömän valmiuden palomestaripäivystysalueet ovat: • • • Lahdesta toimiva PHP30, pääasiallinen toiminta-alue kattaa Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Lahden, Nastolan, Orimattilan ja Padasjoen Heinolasta toimiva PHP40, pääasiallinen toiminta-alue kattaa Hartolan, Heinolan ja Sysmän Edellä mainittujen lisäksi toimii päällikköpäivystäjä PHP20 koko Päijät-Hämeen alueella kotivarallaolossa Toiminnallisesti vuoden 2014 kokonaishälytysmäärät laskivat yhä edelleen ja lasku vuoteen 2013 verrattuna oli 161 tehtävää (4036 -> 3875). Hälytystehtävien määrät vähenivät eniten vahingontorjuntatehtävissä (-157 kpl) johtuen suurelta osin siitä, että Päijät-Hämeen alueella ei ollut myrskyjä vuonna 2014. Rakennuspalot vähenivät jonkin verran, niiden määrä oli vuonna 2013 92 kpl ja vuonna 2014 rakennuspaloja oli 73 (-19 kpl). Automaattisten paloilmoittimien hälytysmäärät ovat yhä edelleen vähentyneet vuodesta 2011 lähtien ja niiden aiheuttamia hälytyksiä oli vuonna 2014 681 kpl. Vuonna 2013 tehtäviä oli 724 kpl ja tehtävämäärät ovat vähentyneet 43 kpl. 19 Suuronnettomuuksia, joissa taloudelliset menetykset ovat olleet yli 500 000 euroa, tai joissa kuolleiden / loukkaantuneiden määrä on enemmän kuin viisi, ei vuonna 2013 tapahtunut. 2014 2013 2012 2011 Sammutustehtävät 528 kpl 542 kpl 502 kpl 694 kpl Pelastustehtävät 110 kpl 121 kpl 109 kpl 136 kpl Liikenneonnettomuus 489 kpl 496 kpl 573 kpl 522 kpl Ensivaste 996 kpl 1 032 kpl 1 265 kpl 1 106 kpl 1 153 kpl 1 153 kpl 1 227 kpl 1 271 kpl Öljyntorjunta 102 kpl 107 kpl 115 kpl 141 kpl Muut tehtävät 497 kpl 585 kpl 552 kpl 577 kpl 3875 kpl 4036 kpl 4 343 kpl 4 447 kpl Tarkastustehtävät Tehtävät yhteensä: Taulukko 1. Hälytystehtävien määrä 2011 – 2014. 2014 73 kpl 2013 92 kpl 2012 88 kpl 2011 109 kpl Rakennuspalovaara 180 kpl 157 kpl 148 kpl 170 kpl Liikennevälinepalot 86 kpl 107 kpl 109 kpl 116 kpl 84 kpl 57 kpl 35 kpl 134 kpl 0 kpl 12 kpl 489 kpl 66 kpl 781 kpl 1 kpl 13 kpl 496 kpl 71 kpl 724 kpl 1 kpl 7 kpl 573 kpl 59 kpl 807 kpl 1 kpl 6 kpl 522 kpl 84 kpl 816 kpl 1 771 kpl 1 827 kpl 1 825 kpl 1 958 kpl Rakennuspalot Maastopalo Räjähdysonn. Vaarallisten ain. onn. Liikenneonnettomuus Ihmisen pelastaminen Automaattihälytys Tehtävät yhteensä: Taulukko 2.Tulipalojen ja muiden kiireellisten tehtävien määrä 2011 – 2014. 20 5.1 Palontutkinta Palontutkinnan perimmäinen tarkoitus on paloturvallisuuden lisääminen, onnettomuuksien ja vaaratilanteiden ehkäiseminen, tulipaloista aiheutuvien vahinkojen vähentäminen sekä pelastustoiminnan kehittäminen. Poliisin suorittama tutkinta on nimeltään palonsyyntutkintaa. Palvelutasopäätöksen mukaan Päijät-Hämeen Pelastuslaitoksen suorittaman palontutkinnan tavoitteena on: ”Palontutkinnan tavoitteita ovat paloturvallisuutta parantavien toimenpiteiden oikea kohdentaminen, mutta myös rikoksella aiheutettujen palojen tunnistaminen ja tutkiminen sekä kiinnijäämisriskin lisääminen. Rikos- ja petosepäilyjen toteennäyttämisen kannalta palontutkinnan tulisi olla aukotonta jokaisessa yksittäisessä tapauksessa. Tämän vuoksi pelastusviranomaisen tulee tahallisuutta arvioidessaan kyetä tunnistamaan tuhopolton piirteet sekä pystyä huomioimaan omassa toiminnassaan poliisin tarve kerätä yksityiskohtiin asti ulottuvaa tietoa palon paikkapiirteistä.” Palontutkintaryhmään kuuluivat vuonna 2014: • • • • • • • • Jari Lehtinen Jari Vornanen Timo Järvi Ari Karvonen Esa Koskinen Tapio Aaltonen Juha Lahtinen (virkavapaalla) Petteri Haverinen Lisäksi palomestari Petteri Haverinen kuuluu valtakunnalliseen ”palontutkinnan ryhmä 2014”, joka koordinoi ja ohjeistaa koko maan Pelastuslaitosten palontutkintaa. Lisäksi se laatii yhteenvedot ja suositukset toimenpiteiksi. Palontutkintaa on kolme tasoa. 3-tason tutkinnan suorittaa nimetty tutkintalautakunta. 2-tason palontutkinnan suorittaa palontutkija. Lisäksi 1-tason tutkinnan suorittaa lähdön johtaja, joka suoritetaan jokaisesta tulipalosta. Se kirjataan PRONTO tietojärjestelmään. Suoritetut 2-tason palontutkinnat Palokuolemat Taulukko 3: palontutkinta 2012 – 2014 2012 28 kpl 4 hlöä 2013 20 kpl 2014 21 kpl 2 hlöä 5 hlöä 21 5.2 Lahti Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Toiminta-alueeseen Lahti (A) kuuluvat pelastuslaitoksen asema 10 Ahtialantiellä sekä Lahden toiminta-alueen sopimuspalokunnat eli Ahtialan vpk, Harjunalustan vpk, Lahden vpk sekä Renkomäen vpk. Hallinnollisesti Lahdessa Niemessä sijaitseva asema 20 kuuluu Hollolan alueeseen ja sopimuspalokunnista Vesikansan vpk katsotaan kuuluvaksi Lahden alueeseen. Lahden asema 10 on miehitetty ympäri vuorokauden I-riskialueeseen perustuen. Pelastustehtäviä Lahdessa (asemat 10 ja 20 mukana tarkastelussa) suoritettiin 1531 (v. 2013 1536), onnettomuustehtävämäärän pysyessä edellisen vuoden tasolla. Kaikista tehtävistä PäijätHämeen alueella Lahdessa tapahtui 40 % onnettomuuksista. Toimintavuoden onnettomuuksissa Lahdessa vaarassa olleita henkilöitä oli 1103. Onnettomuuksissa kuoli 9 henkilöä (1 palokuolema) ja loukkaantui 159 henkilöä. Pelastuslaitos pelasti vastaavasti 57 henkilöä ja evakuoi 4 henkilöä kaikista tehtävistä. Rakennuspaloista tai rakennuspalovaaroista Lahdessa aiheutui 120 tehtävää, mistä aiheutui 607 000,00 € vahingot. Uhatun omaisuuden arvo onnettomuuksissa oli 28 300 000,00 €, siten pelastetut arvot olivat 27 693 000,00 € (pelastettu 98,0 % uhatusta omaisuudesta). Keskeisin muutos Lahden alueella oli Paavolan pelastusaseman valmistuminen ja käyttöönotto kesäkuussa 2014. Asemarakennuksen käyttöönoton myötä pelastuslaitoksen kolmen eri yksikön henkilöstö siirtyi yhteen yhteiseen yksikköön. Paavolan pelastusasemalla toimii pelastuslaitoksen hallinto, riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tekninen osasto - asemalla työskentelee päivittäin 12 pelastajaa, 6 ensihoitajaa, sekä 26 palotarkastajaa, hallinnon ja teknisen osaston henkilöstöä sekä laitoksen johtoa. Sijainniltaan keskeinen (osoite Mannerheiminkatu 24) pelastusasema mahdollistaa tehokkaan pelastustoiminnan. Pelastusaseman kerrosala on 5.104 m2 ja tilavuus 27.072 m3. Tontin koko on 8.934 m2. Aseman on rakennuttanut Lahden tilatalot ja pääurakoitsijana toimi Salpausselän Rakentajat Oy. Hankkeen kokonaiskustannusarvio oli 11.585.000 euroa. Turvallisuusviestintää suoritettiin Lahdessa 213 tilaisuudessa kaikkiaan 20 689 henkilölle (20 % asukasluvusta). Turvallisuusviestintää toteutettiin Nou hätä! – kampanjassa, 112-päivässä, Päivä paloasemalla – tapahtumassa, messuilla sekä 2. luokkalaisille kohdennetussa Jee jelppii – koulutuksissa. Palotarkastus ja valvontatoimintaa suoritettiin aikaisempien vuosien tapaan. Pelastuslaitos vaikutti keskeisesti yleisötilaisuuksien turvallisuuteen uudistamalla yleisötilaisuuksien turvallisuusjärjestelyitä koskevat ohjeet ja lomakkeet, kehittämällä pelastussuunnitelmien valvontaa sekä kohdentamalla henkilöstövoimavaroja suurimpien tilaisuuksien valvontatarkastuksiin. Toiminta-alueen sopimuspalokuntien henkilöstö harjoitteli ja osallistui pelastustoimintaan aktiivisesti. Aktiivisesta toiminnasta osoituksena osallistuminen kolmen joukkueen voimin PäijätHämeen palokuntien omaan Vellamo-kilpailuun, mistä tuomisina kolmoisvoitto Harjunalustan vpk:n johdolla. Hämeen pelastusliiton järjestämille sopimuspalokuntahenkilöstön perus- ja täydennyskursseille osallistuttiin osoitettujen kurssipaikkojen puitteissa. Samoin alueen sopimuspalokuntien nuorisoa osallistui Hämeen Pelastusliiton sekä Suomen pelastusalan keskusjärjestön valtakunnan kesäleirille. 22 5.3 Heinola Aluepalopäällikkö Tapani Lehtinen Toiminta-alueeseen B (Heinola) kuuluvat Heinolan lisäksi Hartola ja Sysmä. Heinolan keskustaalueen I-riskialueeseen perustuen Heinolan pelastusasema on vakinaisen henkilökunnan (asema 40) miehittämä ympäri vuorokauden, apuna toimii samoissa tiloissa Heinolan puolivakinainen palokunta (asema 41). Päivystävä palomestari PHP40 on välittömässä valmiudessa Heinolan asemalla. Vierumäen taajamassa (asema 46) sekä Hartolassa (asema 43) ja Sysmässä (asema 42) olevilta paloasemilta toimivat sopimuspalokunnat. Nastolan Ruuhijärvellä olevalla paloasemalla on sammutusauto (PH4612), joka kuuluu Vierumäen VPK:n hälytysosastoon. Tehtäviä alueella B oli 784 (749 v. 2012), joka on 20,2 % koko pelastuslaitoksen tehtävistä. Hälytysmäärä nousi hieman kaikissa kunnissa, eniten Heinolassa. Suurimmat tulipalot sattuivat kahdesti teollisuusrakennuksessa Heinolan Sahanniemessä. Rakennuspaloja oli 18 (24) ja rakennuspalo-vaaroja 24 (22). Yhtään palokuolemaa toiminta-alueella ei sattunut. Maastopaloja oli 18 (13), vahingontorjuntatehtäviä oli 75 (92), paloilmoittimen tarkastus-/varmistustehtäviä 119 (120), liikenneonnettomuuksia 98 (98) ja ensivastetehtäviä 258 (254), mikä oli 25,9 % pelastuslaitoksen ensi-vastetehtävistä. Kehityskeskustelut käytiin henkilöstön kanssa. Ylitöiden määrä pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Heinolan uusi pelastusasema on osoittautunut toiminnallisesti, sekä tiloiltaan että sijainniltaan, onnistuneeksi ratkaisuksi. Asemalla toimii päätoiminen henkilöstö (asema 40), puolivakinainen palokunta (asema 41) ja Päijät-Hämeen Ensihoitopalvelu. Sysmän palopäällikkö jäi eläkkeelle, jonka jälkeen sekä Sysmän että Hartolan toimipaikoista vastaa Hartolan palopäällikkö. Palotarkastuksia sekä muuta valvontatoimintaa tehtiin suunnitelman mukaisesti aikaisempien vuosien tapaan. Erityiskohteet sekä kerros- ja rivitalot olivat painopistealueina. Omakotitalojen tarkastus toteutettiin omavalvontajärjestelmää hyödyntäen. Omatoimiseen varautumiseen liittyen taloyhtiöt edelleen laativat ja päivittivät pelastussuunnitelmiaan ja paransivat monin tavoin kiinteistöjen turvallisuusjärjestelyjä. Valistusta, neuvontaa ja koulutusta (turvallisuusviestintä) annettiin 6 273 henkilölle, mikä on 23 % alueen väestöstä. Valistustapahtumista Nou hätä! – kilpailu, 112-päivä helmikuussa, Päivä paloasemalla ja 2. luokkalaisille kohdennettu Jee jelppii – hätäilmoituskoulutus olivat tärkeimpiä, mutta myös muiden tahojen järjestämiin yleisötapahtumiin osallistuttiin aktiivisesti mahdollisuuksien mukaan. Toiminta-alueen sivutoiminen henkilöstö harjoitteli viikoittain kuten aikaisempinakin vuosina. Alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Hämeen pelastusliiton järjestämille sivutoimisen ja vapaaehtoisen henkilöstön peruskursseille osallistuttiin aktiivisesti. Vierumäen VPK:n hälytysosaston aktiivisuus on lisääntynyt, mutta lähtövalmiuden kanssa on ongelmia. Samansuuntaisia ongelmia on myös Hartolassa, etenkin päivälähtöjen osalta. Sysmän VPK toimii edelleen vireästi ja lähtövalmius on hyvä. Sopimuspalokuntien työ on pelastustoimelle ensiarvoisen tärkeä voimavara, jota ilman ei tultaisi toimeen. Sysmään uusittiin trailerin päällä oleva pienempi vene (PH4282). Pienkalustoa ja varusteita saatiin uusittua jossain määrin. Kelirikko-olosuhteiden pelastustoimintaa tehostava ja helpottava hydrokopterihankinta ei toteutunut vieläkään, hankinta on vireillä, mutta edelleen kesken. 23 5.4 Orimattila Aluepalopäällikkö Jari Lehtinen Orimattilan asema 50 ja Nastolan asema 60 kuuluvat toiminta-alueeseen C. Orimattilan keskusta ja Nastolan nauhataajama ovat 1-riskialueita. Siihen perustuen niiden asemat ovat miehitettyinä vakinaisella henkilökunnalla ympäri vuorokauden. Lisäksi Orimattilassa toimii Artjärven vpk, joka on valmiuspalokunta. Pennalan vpk ja Orimattilan vpk ovat täydennyspalokuntia. Nastolassa on Villähteen vpk täydennyspalokuntana. Lisäksi Ruuhijärvellä on Vierumäen vpk:n alaosasto, jolla on oma varikko, jossa kalusto ja auto ovat. Huomattavimmat kalustohankinnat toimialueelle vuonna 2014 olivat Orimattilaan pelastusyksikkö PH 501 ja uusi mönkijä peräkärryineen. Nastolaan on sijoitettu varapelastusyksikkö Res 12. Vuonna 2014 Orimattilassa oli hälytystehtäviä 411 kpl ja Nastolassa 343 kpl. Artjärvi on kuulunut Orimattilaan vuodesta 2011. Toimialueella ei sattunut suuria paloja tai muita huomattavia onnettomuuksia. Päijät-Hämeessä palokuolemia oli viisi, joista kolme Orimattilassa kahdessa eri rakennuspalossa. Koko Suomen palokuolemat nousivat edellisen vuoden 51:stä 87 :n ensi tietojen mukaan. Määrässä oli huomattava nousu huonompaan suuntaan niin Päjät-Hämeessä, kuin koko maassakin. Mitään yksittäistä tekijää nousuun ei tilastoista löydä. Kaikkien pelastustehtävien kokonaismäärä koko alueella laski verrattuna edelliseen vuoteen. Siihen yksi vaikuttava tekijä oli huomattava vahingontorjuntatehtävien väheneminen, koska viime vuonna ei pahoja myrskyjä alueellemme osunut kuin yksi. Automaattisten paloilmoittimien tarkastus- ja varmistustehtävien määrä laski hieman. Orimattilan ensihoito jatkui entisellään pelastuslaitoksen päätoimisen ensihoitohenkilökunnan suorittamana. Yksi yksikkö (h+h) on 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa ja toinen yksikkö 12 h/ 7 pv valmiudessa Myrskylässä. Nastolan ensihoito siirtyi Pelastuslaitoksen vastuulle vuoden 2013 alusta. Nastolassa on (p+h) yksikkö 24 h/ 7 pv välittömässä valmiudessa. Nastolan perustason hoitaja on Pelastuslaitoksen henkilökuntaa. Orimattilan toimipaikan vastaavana oli vs. palomestari Pertti Vesaaja ja Nastolan toimipaikan vastaavana palomestari Petteri Haverinen. Palomestari Juha Lahtinen oli virkavapaalla. Orimattilan toimipaikalta on yksi henkilö suorittamassa palopäällystön AMK tutkintoa ja Nastolasta on kaksi henkilöä suorittamassa alipäällystötutkintoa Pelastus- Opistolla ja valmistuvat keväällä 2015. Valistusta, neuvontaa ja koulutusta annettiin Orimattilassa 37 tilaisuudessa 1884 henkilölle. Nastolan vastaavat luvut ovat 41 tilaisuudessa 2 850 henkilölle. Erityiskohteiden palotarkastus ja valvontatoimintaa tehtiin valvontasuunnitelman mukaisesti. Omakotitalot siirtyivät omavalvonnan piiriin vuoden 2014 aikana ja valvontatoiminta erityiskohteissa maksulliseksi. Vuosittaiset erityiskohteet saatiin toimialueella tavoitteen mukaisesti tarkastettua. Alueen koulujen 8. luokkalaiset osallistuivat Nou Hätä! – kilpailuun. 112 päivää vietettiin kummallakin paloasemalla helmikuussa. Päivä paloasemalla pidettiin marraskuussa ja Jee Jelppii – hätäilmoituskoulutus toteutettiin entiseen tapaan. Toiminta-alueen varallaolojärjestelyt säilyivät entisinä. Vakinainen henkilöstö on harjoitellut harjoitussuunnitelman tavoitteen mukaisesti 100 h/ vuoro/vuosi. Lisäksi sopimuspalokunnat harjoittelivat viikkoharjoituksissaan 100 h/vuosi tavoitteen mukaisesti. 24 5.5 Hollola Aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen Hollolan toiminta-alueeseen (alue D) kuuluvat Hollolan Soramäessä (asema 30) ja Lahdessa Niemen kaupunginosassa (asema 20) sijaitsevat vakinaisten ympäri vuorokauden miehitetyt pelastusasemat sekä lisäksi Hämeenkosken (asema 32), Kärkölän (asema 31) ja Padasjoen (asema 44) sopimuspohjaiset valmiuspalokunnat. Näiden henkilöstö on sivutoimista. Valmiuspalokuntien lisäksi alueella toimivat sopimuspohjaisina täydennyspalokuntina HakosiltaNostavan vpk (asema 33), Herralan sopimuspalokunta (asema 34), Keski-Hollolan vapaapalokunta (asema 35). Toiminta-alueen vakinainen sekä sivutoiminen henkilöstö harjoitteli viikoittain. Hämeen pelastusliiton järjestämille sivutoimisen- ja vapaaehtoisen henkilöstön peruskursseille osallistuttiin aktiivisesti. Kehityskeskustelut pidettiin rakentavassa hengessä sekä annettujen ohjeiden mukaisesti. Ikärakenteesta johtuen on työssä jaksaminen ja työhyvinvointi tullut henkilökunnan osalta yhä tärkeämmäksi. Tämän takia tulee tulevina vuosina panostaa henkilöstön jaksamiseen ja työympäristön kehittämiseen entistä huolellisemmin. Onneksi henkilöstö on omaksunut liikunnan tärkeyden niin työpalvelussa kuin vapaa-aikanakin. Alueen D vetäjänä toimii aluepalopäällikkö Heikki Suomalainen. Lisäksi allekirjoittaneen vastuualueeseen kuuluu alueella A (Lahti) oleva Niemen pelastusasema (asema 20). Lahti / Niemi (Asema 20) Niemen pelastusaseman kalustoon kuuluvat mm. pelastusyksikkö, vesipelastusyksikkö, ensihoitoyksikkö, moottorikelkka ja 3 venettä. Lisäksi öljyntorjuntaan liittyvää kalustoa on varastoitu Niemen alueelliseen öljyntorjuntavarastoon. Myös konttikalustosta henkilöpuhdistus- ja varavoimakontit ovat sijoitettuna Niemeen. Asemalle sijoitetaan vuonna 2015 yksi, PHSOTEYn operoima, ensihoitoyksikkö lisää. Kalustomäärän lisääntyessä osa kalustosta on jouduttu sijoittamaan ulkosäilytykseen ja näin ollen katetut lisätilat olisivatkin tervetulleita laajalle piha-alueelle. Niemen pelastusasema on Päijät-Hämeen toiseksi vilkkain pelastusasema hälytysmäärissä mitattuna. Niemen henkilöstö hoitaa Lahdessa suuren osan paloasemien ulkopuolella tapahtuvasta turvallisuusviestinnästä tavoittaen vuosittain lähes kaikki Lahden kakkosluokkalaiset JeeJelppii – hätäpuhelukoulutuksen yhteydessä. Niemessä toimii ympärivuorokautisesti vähintään kuusi henkilöä. Neljä on sijoitettu pelastusosaston tehtäviin ja kaksi ensihoidon tehtäviin. Asemavastaavana toimii palomestari Mika Nevalainen. Ruiskumestareina toimivat Timo Kokko, Jukka Lindström, Juha Kiljunen ja Timo Kaivola. Ylipalomiehinä toimivat Markku Luukkonen, Arto Pelkonen, Ilkka Virtanen ja Timo Laaksonen. Hollola (Asema 30) Hollolan vakinaisessa toimipaikassa Soramäessä on kuluneet vuodet taisteltu kosteudesta johtuneiden sekundaaristen haittojen aiheuttamien ongelmien poistamiseksi. Kiinteistössä on jouduttu 25 mm. asettamaan lisää tiloja käyttökieltoon. Kunnan edustajien ja eri toimialojen suunnittelijoiden kanssa on jatkettu uuden Hollolan pelastusaseman suunnittelua ja uuden aseman rakentamisen aloittaminen oli tarkoitus alkaa vuoden 2015 toukokuussa. Asemavastaavan tehtävät vaihtuivat kesänaikana palopäällikkö Timo Järvelle aluepalopäällikkö Heikki Suomalaisen siirryttyä Lahden uudelle paloasemalle. Aseman ympärivuorokautinen pelastuspuolen vahvuus on minimissään 4 henkilöä, lisäksi ensihoidon tehtäväkenttää hoitaa neljä henkilöä. Ensihoitoyksikkö E PH325 toimii ympärivuorokautisena ensihoidon yksikkönä sekä E PH326 toimii 12/7 pääasiassa asemien 31 ja 32 alueella. Pelastustoiminnan kalustoon kuuluvat mm. pelastusyksikkö, säiliöauto, koukkulava-auto moottorikelkka, siirrettävä vene. Neljän erillisen työvuoron ruiskumestareina toimivat Mika Tervala, Marko Jyrä, Hannu Nieminen ja Lauri Vilhunen. Ylipalomiehinä toimivat neljässä eri vuorossa Jouko Laitinen, Esa Heinonen, Jari Lempinen ja Simo Lehtinen. Vuoden 2014 aikana pelastusosaston henkilöstöä hälytettiin tehtäville noin 477 kertaa. Toimipaikan erityistehtäviin kuuluu jälkivahinkojen torjunta. Toiminta-alueeseen kuuluvat Lahti, Hollola, Orimattila, Asikkala, Nastola, Hämeenkoski ja Kärkölä. JVT- yksikkö miehitetään pelastustoimen johtajan käskystä ja tällä pyritään mahdollisimman nopeaan toiminnan aloittamiseen kohteessa ja sitä kautta pienentämään onnettomuuden taloudellisia vahinkoja. Toiminta aloitetaankin usein jo sammutustoimien vielä jatkuessa. Yksikön tuo kohteeseen pääsääntöisesti Hollolan vuorossa oleva henkilöstö. Vuorovahvuus paikataan tarvittaessa vapaavuorohälytyksellä. Lisäksi aseman henkilöstö hoitaa Lahden ja Hollolan alueella suuren osan paloasemien ulkopuolella tapahtuvasta turvallisuusviestinnästä tavoittaen vuosittain peruskoulun kakkosluokkalaiset JeeJelppiin-hätäpuhelukoulutuksen yhteydessä. Hollolassa ulkopuolista koulutusta ja valistusta on annettu 46 tapahtumassa, osallistujia on ollut 3486 = 16 % kunnan väkiluvusta. Lisäksi Hollolan henkilöstö on osallistunut mm kouluttamiseen ja messuosastojen järjestämiseen maakunnassa. Palotarkastaja Ari Heikkinen toimii laitoksen toimialueella kemikaalivastaavana ja hänen työmääräänsä painotetaan kemikaalivalvonnan puolelle. Määräaikaisia palotarkastuksia Hollolassa on kirjattu 175, jälkipalotarkastuksia 38, erityisiä palotarkastuksia 20, ylimääräisiä palotarkastuksia 56 – muita kirjattuja toimenpiteitä 320 kpl. Kärkölä (Asema 31) Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palomestari Esa Koskinen. Järvelän VPK:n palokunnan päällikkö on ollut Leo Virolainen. Merkittävinä pelastustoimen kaluston uusimisina toimipaikalla oli Buster veneen perämoottori (Evinrude E-TEC 25 hv) ja metsäpalovarustuksen moottoriruisku (Esteri -1800-TO) varusteineen. Vuoden 2013 alussa on aloittanut Kärkölässä Päijät - Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskuksen hoitotason ambulanssi, EPH326, jonka asemapaikka on ollut edelleen Järvelän paloasemalla joka päivä klo 8-20. 26 Kertomusvuonna hälytettiin palokunta 155 tehtävään, joista ensivastetehtäviä oli 71, eli 46 % tehtävistä. Kuluneena vuotena on kunnan alueella ollut useita (10) palokuntaa työllistäviä öljyntorjuntatehtäviä, joista merkittäviä torjuntatoimia vaativat maaliskuussa tapahtunut Järvelän taajamassa ollut harjakoneen hydrauliöljyvuoto, kesäkuussa tapahtunut polttoöljyvarkaus Teollisuustiellä, jonka seurauksena torjuntatoimia tehtiin useassa paikassa, syyskuussa tapahtunut tukkirekan polttoainesäiliön repeytyminen Koukunmaalla, lokakuussa omakotitalon öljysäiliön täytön yhteydessä tapahtunut liittimen vuoto Nummenkulmassa ja marraskuussa Suomen alueella omakotitalon öljysäiliön täytön yhteydessä tapahtunut täyttöputken irtoaminen. Suomen alueen öljyvahingon saneeraustyöt ovat vielä kesken (Ramboll). Kärkölässä kirjattiin 153 erilaista valvontatoimenpidettä, joista teollisuusyritysten, laitosten ja maatalouden tuotantorakennusten määräaikaisia palotarkastuksia, tehtiin kunnan alueella 36 kohteeseen. Muita valvontakäyntejä ja tarkastuksia, kuten jälki-, ylimääräisiä ja erityisiä palotarkastuksia tehtiin 85 kappaletta. Erilaista neuvontaa ja lausuntojen antamista kunnan alueella oli kertomusvuonna 32. Uuden pelastuslain keskeisenä muutoksena oli vuoden 2012 alusta toteutettu pelastuslaitoksen oman valvontasuunnitelman mukaisen valvontatoiminnan aloittaminen, jossa mm. pientalojen tarkastuksissa tehtiin omavalvontaa, jota on laajennettu vuonna 2014 koskemaan myös rivitaloja. Omavalvontalomakkeita on käsitelty ja kirjattu palautetuksi 126 (75 % /168 lähetetyistä). Tilastoitua turvallisuusviestintää tehtiin 15 eri tapahtumassa 702 henkilölle (15 % kunnan väkiluvusta), joista Koskisen Oy:n kesäpäivä, Kärrypäivä Järvelässä ja Päivä paloasemalla olivat suurimpia tapahtumia. Palotarkastustehtäviä kunnan alueella ovat tehneet palomestari Esa Koskinen, palotarkastaja Ari Heikkinen, johtava palotarkastaja Helena Metsä. Erehdykset ja unohdukset – hankkeen projektityöntekijä Kristiina Mattila on tehnyt asumisturvallisuusvalistusta. Kunnassa on yksi nuohouspiiri, jota hoitaa Nuohouspalvelu Noki-Pois Hollolasta, paikallisena nuohoojana on ollut Anssi Vaittinen. Hämeenkoski (asema 32) Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Timo Järvi. Kosken VPK:n palokunnan päällikkönä on toiminut Jari Laine. Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 92 kertaa. Yleisiä ja erityspalotarkastuksia tehtiin palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä tilastoitua paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa ja –koulutusta annettiin 510 henkilölle (24,46 % kunnan väkiluvusta). Padasjoki (Asema 44) Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Kimmo Salonen, kalustonhoitajana, sekä sopimuspalokunnan päällikkönä on toiminut Martti Salonen. Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 137 kerta. Yleisiä ja erityispalotarkastuksia tehtiin palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa sekä koulutusta 1304 henkilölle. 27 Asikkala (Asema 45) Paikallisena pelastusviranomaisena ja paloasemavastaavana on toiminut palopäällikkö Kimmo Salonen. Lokakuun alusta on palotarkastajana toiminut Juhamatti Listala. Kalustonhoitajana on toiminut Kari Suvanto. Kertomusvuonna palokunta hälytettiin 252 kertaa. Yleisiä ja erityispalotarkastuksia tehtiin palotarkastussuunnitelman mukaisesti, sekä paloturvallisuusvalistusta, -neuvontaa ja –koulutusta annettiin 1112 henkilölle. 28 5.6 Päijät-Hämeen sopimuspalokunnat Pelastuslaitoksella on sopimukset alueella toimivien sopimuspalokuntien sekä puolivakinaisten palokuntien kanssa. Vpk tai puolivakinainen palokunta toimii kuudessa kunnassa, (Asikkala, Hartola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä), valmiuspalokuntana, joka lähtee kaikkiin hälytystehtäviin. Sopimuspalokuntien hälytysosastossa toimii vuoden 2014 lopulla yhteensä (521) henkilöä. Sopimuspalokunnista kymmenen toimii valmiuspalokuntana ja loput 10 toimivat täydennyspalokuntina. Henkilömäärät on saatu HAKA – rekisteristä, jota sopimuspalokunnat on palokuntasopimuksen mukaan velvoitetut ylläpitämään. Vuoden 2014 aikana uusittiin sopimuspalokuntien palokuntasopimukset. Uudistuksessa huomioitiin täydennyspalokuntien osalta kiinteistökulujen kasvu sekä pelastustoimelle asetetut säästötavoitteet. Sopimuspalokuntatoiminnalla varmistetaan alueen pienten kuntien toimintavalmius erilaisissa onnettomuustilanteissa, vahvistetaan alueen toimintavalmiutta suuronnettomuus- ja häiriötilanteissa sekä tehostetaan turvallisuusviestintää. Asemanumerot, joista yksikkötunnukset juontuvat, ovat merkittynä palokuntien perään. Alueen A sopimuspalokunnat Ahtialan Vpk Harjunalustan Vpk Lahden Vpk Renkomäen Vpk Vesikansan Vpk 21 22 23 24 25 Alueen C sopimuspalokunnat Orimattilan Pvpk Artjärven Vpk Pennalan Vpk Villähteen Vpk 51 52 53 61 Alueen B sopimuspalokunnat Heinolan Pvpk Sysmän Vpk Hartolan Vpk Vierumäen Vpk 41 42 43 46 Alueen D sopimuspalokunnat JärvelänVpk Kosken Vpk Hakosilta-Nostava Vpk Herralan Vpk Keski-Hollolan Vpk Padasjoen Vpk Asikkalan Pvpk 31 32 33 34 35 44 45 29 5.7 Koulutus Aluepalopäällikkö Jani Aaltonen Koulutuksen strategisena tavoitteena on koko Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen yhtenäinen toiminta onnettomuus- ja pelastustilanteissa. Koulutustoiminta perustuu yleisesti pelastustoimelle asetettuihin velvoitteisiin koulutuksesta (pelastuslaki, pelastusasetus, pelastussukellusohje) sekä sisäisesti koulutussuunnitelmaan, sopimuksiin sekä vuosittain laadittaviin koulutuskalentereihin. Koulutuksen ja kouluttautumisen tarkoitus on vastata pelastuslaitoksen perustehtävään – ihmisen pelastamiseen. Koulutustoiminnalla taataan tehokas ja tuloksellinen pelastustoiminta, mutta samalla myös kehitetään työelämän laatua. Koulutustoiminnan haasteet Pelastuslaitoksen koulutustoiminta on haastava kokonaisuus. Perusteena tälle on pelastuslaitoksen moniulotteinen organisaatio sekä koulutuksen monimuotoisuus. Pelastuslaitoksen palvelutuotanto on laaja (pelastustoiminta, riskienhallinta, ensihoito), tehtävät ja toimenkuvat (pelastus, valvonta, turvallisuusviestintä, väestönsuojelu, ensihoito, taloushallinto, korjaamotoiminta jne.) sekä työajat (toimistotyöaika, yleistyöaika, jaksotyöaika ja poikkeusluvan mukainen työaika) ovat palvelutuotannosta johtuen moninaiset. Koulutuksen aiheet ja sisällöt vaihtelevat palvelutuotannosta riippuen, mutta myös koulutuksen järjestämistavat ja – muodot vaihtelevat suuresti. Pelastuslaitoksen koulutus 2014 Pelastuslaitoksen koulutus voidaan jakaa osaamisen kehittämistä koskevan suosituksen mukaisesti suunnitelmalliseen perehdyttämisen, mentorointiin sekä ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Suunnitelmallista perehdyttämistä oli uusien työntekijöiden perehdyttäminen työtehtäviinsä. Toteutukseen osallistuivat pelastusjohtaja, osastopäälliköt, paloinsinööri ja palotarkastajat. Lisäksi Pelastuslaitoksella on yhteistyösopimus Pelastusopiston kanssa palopäällystön (AMK) harjoittelutoiminnan (työhön perehdyttäminen) järjestämisestä. Mentorointia toteutettiin organisaation kannalta keskeisen tietotaidon siirtämiseksi henkilöstövaihdoksien yhteydessä ja erikseen säilyttämiseksi sijaisuusjärjestelyitä ajatellen. Mentorina toimivat kokeneet ja osaavat johtajat ja asiantuntijat. Mentorointi järjestettiin yhteisillä koulutus- ja työssäolojaksoilla. Ammatillisesta henkilöstökoulutuksesta yksi keskeinen osa on täydennyskoulutus. Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan koulutusta, jonka avulla ylläpidetään ja kehitetään työssä tarvittavaa osaamista. Täydennyskoulutus vastaa henkilöstön välittömiin koulutustarpeisiin tai suuntaa tulevaisuudessa tarvittaviin tietoihin ja taitoihin. Täydennyskoulutuksessa tukeuduttiin pääosin Pelastusopiston tarjoamaan täydennyskoulutukseen, mutta myös Työterveyslaitos, Suomen palopäällystöliitto (SPPL), Suomen pelastusalan keskusjärjestö (SPEK) ja useat muut tahot järjestivät koulutusta, mihin pelastuslaitoksen henkilökunta osallistui. Pelastustoiminnan osaston henkilöstölle täydennyskoulutuksesta koulutuspäiviä vuonna 2014 kertyi 339 päivää. 30 Täydennyskoulutukseksi tässä yhteydessä katsotaan myös pelastuslaitoksen sisäinen, työvuoroissa järjestetty koulutus. Työvuorokoulutus on keskeisin ammattitaitoa tukeva koulutuksen muoto. Sisäinen koulutus on osa päiväpalvelusohjelmaa. Sisäistä koulutusta järjestettiin vuonna 2014 yhteensä 2510 tuntia eli 105 tuntia työvuoroa kohden. Yksi sisäisen koulutuksen muodoista ovat kuumat savusukellusharjoitukset, joita vuoden aikana suoritettiin 70 kertaa pelastussukellusohjeen velvoittamana. Pelastustoimintaa suorittavalle päällystölle ja alipäällystölle järjestettiin vuoden aikana päällystölle 9 ja alipäällystölle 5 koulutuspäivää. Erikoisosaamisien puitteissa järjestettiin lisäksi koulutuspäiviä, kuten UATP (SPPL ja metropolia ammattikorkeakoulu) -koulutus ja IPAF-koulutus (puomitikasautojen valmistajien hyväksymä puomitikkaan kuljettajan turvallisuustutkinto; Bronto Skylift Oy). Koulutuspäivistä kertyi vuoden aikana kaikkiaan 271 koulutuspäivää osanottajamäärä huomioiden. Jatkokoulutus lukeutuu ammatilliseen henkilöstökoulutukseen. Jatkokoulutuksella hankitaan muodollinen kelpoisuus uusiin tehtäviin tai lisätään osaamista vastaamaan uusia vaativampia tehtäviä. Vuonna 2014 tällaisia koulutuksia olivat muun muassa puomitikaskurssi (17 henkilöä, joista 15 oppisopimuskoulutuksella), räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus (2 henkilöä), veneen kuljettajakoulutus (2 henkilöä), Turvallisuuskouluttajan peruskurssi (1 henkilö). Pelastuslaitos tuottaa osan jatkokoulutuksestaan oppisopimuskoulutuksena. Vuonna 2014 suoritettiin oppisopimuskoulutus puomitikaskoulutuksen osalta 15 henkilölle. Toteutetun oppisopimuskoulutuksen tavoitteena oli kehittää Heinolan aseman henkilöstön osaamista puomitikasyksikön hallinnassa ja edelleen pelastustoiminnan sisältöä Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella. Pelastuslaitos pyrkii monipuolistamaan harjoittelutoimintaa myös hankkimalla käyttöönsä erilaisia harjoituskohteita. Vuonna 2014 tällaisista voidaan mainita esimerkkinä purettavat rakennukset (Kiveriön koulu, Kujalan maatalousoppilaitos), missä harjoitellaan pelastustoimintaa monipuolisesti sekä viranomaisyhteistoimintaa. Sopimuspalokuntakoulutus 2014 Sopimuspalokuntakoulutuksen järjestäminen on pelastuslain mukainen tehtävä pelastuslaitokselle. Päijät-Hämeessä pelastuslaitos vastaa sopimuspalokuntakoulutuksen järjestämisestä myös aluesopimuksen perusteella. Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta pelastuslaitos tekee yhteistyötä Hämeen pelastusliiton kanssa. Sopimuspalokuntakoulutuksella annetaan tarvittava peruskoulutus sopimuspalokuntalaisille (peruskurssit). Lisäksi koulutuksella turvataan riittävä tietotaitotaso pelastustoiminnan tuloksekkaan suorittamisen takaamiseksi (täydennyskurssit). Sopimuspalokuntakoulutuksen tavoite on riittävien toimintaedellytysten luonnin lisäksi turvata osaltaan sopimuspalokuntien elinvoimaisuus ja edelleen kehittyminen. Peruskursseista järjestettiin sammutustyönkurssi, savusukellus-, pelastustyö-, ensiapu- ja ensivastekurssi sekä öljyntorjuntakurssi. Täydennyskursseista järjestettiin korkealla työskentelyn kurssi, Vauriotuhopuu-, viestiliikenne- ja ajoneuvon käsittelykurssi. Lisäksi toteutettiin NCT-koulutus (New Car Technology) uusien autojen turvaratkaisuista ja tieliikennepelastamisesta. Kursseilla koulutettiin 170 henkilöä, koulutuspäiviä muodostui kaikkiaan 614.Sopimuspalokunnat toteuttivat sisäistä koulutustaan pääsääntöisesti omatoimisesti vuonna 2014 yhteensä 1827 tuntia eli 91 tuntia sopimuspalokuntaa kohden. 31 Koulutustoiminnan kehittäminen 2014 Pelastuslaitokselle laadittiin henkilöstö- ja koulutussuunnitelma sitä koskevien lakimuutoksien (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa ja Laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä) ja edelleen asetettujen velvoitteiden seurauksena. Laadinnan pohjana käytettiin työmarkkinakeskusjärjestöjen yhteistä mallia. Yleisesti henkilöstö- ja koulutussuunnitelman tavoite on ammatillisen osaamisen ylläpitäminen ja edistäminen, pelastuslaitoskohtaisesti tavoitteena oli lisäksi osaamisen hallinnan ja kehittämisen yhdenmukaistaminen. Pelastuslaitoksen harjoitusalueen ympäristöluvan osalta (Orimattilan ympäristölupalautakunta 9.2.2012, Vaasan hallinto-oikeus 22.8.2013 13/0218/1) laadittiin velvoitteen mukaisesti suunnitelma polttotapahtumista aiheutuvien pienhiukkas-, savu- ja hajuhaittojen vähentämismahdollisuuksista. Harjoitusolosuhteita kehitettiin sopimalla merkittävän harjoituskohteen käytöstä kiinteistöineen Lahden Kujalassa. Kohdealueella on mahdollista toteuttaa monipuolisia niin pelastustoiminnan kuin muidenkin viranomaisten ja vapaaehtoisten harjoituksia sekä harjoitella yhteistoimintaa. Lisäksi kehitettiin edelleen savusukellustoiminnan osalta hyökkäyskontteja ja hankittiin niiden yhteyteen tarvittavia varusteita ja välineistöä. Sopimuspalokuntakoulutuksen osalta merkittävä muutos oli HAKA palokuntarekisterin käyttöönotto. Vuoden 2014 alusta sopimuspalokuntien kurssit ilmoitettiin HAKA:ssa, ilmoittauduttiin kursseille sekä sopimuspalokunnat tietohallinnoivat toimintaansa koulutuksen osalta kokonaisvaltaisesti HAKA:ssa. Koulutustoiminnassa hyödynnettiin työaikajärjestelyitä aiempaa tehokkaammin. Työaikajärjestelyssä muutettiin henkilöiden työaikarytmitystä tarkoitusmukaista vastaavaksi ja siten henkilöt pystyttiin osoittamaan koulutukseen kustannustehokkaasti. Työaikajärjestelyitä hyödynnettiin koulutussuunnitteluun, -toimintaan sekä myös koulutukseen osallistumiseen. Pelastuslaitos osallistui pelastuslaitosten väliseen koulutusyhteistyöhön. Yhteistyötä edistettiin kokouksissa ja koulutusmateriaalia jakamalla. Yhteistyöelimessä keskeisenä seikkoina pidettiin verkostoitumista ja oppimisympäristöjen kehittämistä. Yhteistoimintaharjoitukset Turvallisuus- ja kemikaaliviraston valvomien, Päijät-Hämeessä sijaitsevien lupalaitosten harjoittelu toteutettiin valvontasuunnitelma huomioiden. Pelastuslaitoksen alueella sijaitsevien lupalaitosten määrä on 24 lupalaitosta. Yhteistoimintaharjoituksilla tarkoitetaan pelastusviranomaisen ja TUKES valvomien tuotantolaitoksen kanssa järjestettyjä harjoituksia. Harjoituksien järjestäminen perustuu pelastuslain (379/2011) ja työturvallisuuslain (738/2002) velvoitteisiin kouluttaa yrityksen henkilöstöä varautumaan mahdolliseen omatoimiseen pelastustoimintaan onnettomuustilanteessa sekä asetukseen vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (855/2012), jonka 20 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on järjestettävä yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa harjoituksia pelastussuunnitelman toimivuuden varmistamiseksi. Harjoituksia on järjestettävä vähintään kolmen vuoden väliajoin. Harjoituksissa todetaan henkilöstön valmiudet onnettomuustilanteessa ja koulutetaan harjoituksella erilaisiin pelastustoimen ja tuotannon vaatimiin tehtäviin lavastetussa onnettomuustilanteessa. 32 Harjoituksissa testataan tuotantolaitoksen sisäisen pelastussuunnitelman toimivuutta sekä harjoitellaan yhteistoimintaa tuotantolaitoksen turvallisuusorganisaation ja pelastusviranomaisten kanssa tavoitteena kehittää yrityksen valmiuksia sekä tutustuttaa pelastuslaitoksen operatiivista henkilöstöä harjoituksena olevaan kohteeseen. Yhteistoimintaharjoituksia järjestettiin 2014: • • • • • • • Hartwall Oyj Abp Stora Enso Oyj Heinolan Flutingtehdas Weckman Steel Oy A-Kassi Ky Vaahto Oy JVS-Steel Oy ISHRVAROS/ Hartolan varikko Moniviranomaisharjoitukset Moniviranomaisharjoituksien tavoite on harjoitella viranomaisyhteistoimintaa ja johtamistyöskentelyä sekä kehittää johtamistyöskentelyn toimivuutta. Lisäksi tavoitteena on harjoitella viestiliikennettä, viestimistä sekä todeta riittävät viranomaisvalmiudet vastata tietyn tyyppiseen onnettomuuteen. Suuronnettomuusharjoitus Hälvälässä Pelastuslaitos osallistui ensihoitokeskuksen järjestämään suuronnettomuusharjoitukseen Hälvälässä yhdessä poliisin kanssa 23.–24.4.2014. Harjoituksen tarkoitus oli harjoitella johtamista ja toimintaa monipotilastilanteessa. Pelastustoimen tehtävä harjoituksessa oli toimia onnettomuusti-lanteessa yleisjohtajana sekä harjoitella pelastustoimintaa monipotilastilanteessa. Johtamistoiminnassa harjoiteltiin viranomaisten välistä yhteistoimintaa, johtamispaikan perustamista ja toimintaa, viestiliikennettä, kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöä sekä tilannekuvan muodostamista. Kuvatun räjähdysonnettomuuden seurauksena syntyneessä monipotilastilanteessa harjoiteltiin noin 30 onnettomuuden uhrin ensivaiheen triagea, kohdealueen tiedustelua ja turvaamista, potilaiden hoitoa, siirtoa ja kuljettamista edelleen jatkohoitopaikkaan jatkotoimenpiteitä varten. 33 6 Ensihoito Ensihoitopäällikkö Markku Heikkilä Ensihoidon järjestämisvastuu siirtyi Päijät-Hämeessä kunnilta Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän (PHSOTEY) ensihoitokeskukselle 1.1.2013. Pelastuslaitos tuotti kertomusvuonna ensihoidon operatiivista toimintaa PHSOTEY:n kanssa solmitun yhteistoimintasopimuksen perusteella. Sopimuksen perusteella laitoksen ensihoidossa toimi 24 h / vrk valmiudessa yhdellä hoitotason ja yhdellä perustason ensihoitajalla (H+P) miehitetyt (poikkeusluvan mukainen työaika 42 h/viikko) yksiköt Heinolassa, Hollolassa, Iitissä, Lahdessa (kaksi yksikköä) sekä Nastolassa. Näissä yksiköissä Iittiä lukuun ottamatta perustason ensihoitajana toimi palomies-ensihoitaja. Lisäksi toimi 12 h / vrk valmiudessa (normaalityöaika 38,25 h/viikko) olevat H+P -yksiköt Kärkölässä, Lahdessa (kaksi yksikköä) sekä Myrskylässä. Ensihoitotoiminnan toteuttamiseksi kertomusvuonna pelastuslaitoksen ensihoidossa työskenteli vakinaisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa noin 70 ensihoitajaa sekä 25 palomies-ensihoitajaa. Poikkeusluvan mukaisen työajan hyödyntäminen mahdollisti, ettei kaikkia ensihoitajien vakinaisia virkoja jouduttu täyttämään kertomusvuoden aikana. Kehityskeskustelut toteutettiin kevään aikana. Asiakaspalautteiden käsittelyä toteutettiin yhteistoiminnassa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän ensihoitokeskuksen kanssa. Ensihoitopalvelun autokalusto ja sen ylläpitäminen kuuluvat yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen vastuulle. Sairasautokalustoa uusittiin hankkimalla kaksi ambulanssia, joiden hankinta toteutettiin PHSOTEY:n ensihoitokeskuksen määrittämällä rakenteella. Yksi ensihoidon esimies työskenteli kertomusvuoden päivätyöajalla neljän esimiehen hoitaessa työvuorojen henkilöstöjohtamisen. Päiväesimiehen työpanoksella toteutettiin ensihoidon työvuorokoulutusta (palomies-ensihoitajille) sekä tiimikoulutusta (ensihoidon päätoimiselle henkilökunnalle) kertomusvuonna. Ensihoidon koulutustiimissä työskenteli osan vuotta yksi ensihoitokouluttaja-ensihoitaja koulutuksia valmistelemassa ja toteuttamassa. Sopimuspalokuntien ensivastekoulutuksen toteuttamista jatkettiin PHSOTEY:n ohjauksessa. Ensivastekoulutusta toteutettiin pelastus-laitoksen ja PHSOTEY:n ensihoidon henkilökunnan toimintana työajan ulkopuolella luentopalkkioperustaisesti. Laitoksen ensihoito toimi useiden oppilaitosten työssäoppimisjaksoilla harjoittelupaikkana. 34 7 Tekninen osasto Tekninen päällikkö Jarmo Saloranta 7.1 Paloasemahankkeet Paavolan pelastusasema, Lahti Paavolan pelastusaseman rakennustyöt etenivät suunnitellun aikataulun mukaisesti ja rakennus alkoi vuodenvaihteen jälkeen näyttää jo pelastusasemalta. Harjannostajaisia pääsimme viettämään 31.1.2014, ennen tilaisuutta oli myös mahdollisuus käydä tutustumassa tulevaan pelastusasemaan. Tilaisuus pidettiin viereisessä Lotilan koulun ruokalassa, tervehdyksensä juhlassa toivat Lahden Kaupungin hallituksen puh.joht. Matti Kataja, pelastusjohtaja Jari Hyvärinen, Lahden Tilatalot Oy:n toimitusjohtaja Mauri Koistinen sekä Salpausselän Rakentajat Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Mika Wilenius. Musikaalista meininkiä ja hauskoja juttuja tarjosivat Duo Papat. Kevään aikana tuli oltua tosi paljon työmaalla, siihen kuului työmaakokoukset sekä urakoitsijapalaverit sekä muut ylimääräiset tapaamiset eri asioiden tiimoilta. Vaikka suunnitelmat on hyvin tehty ja paperille piirretty, eivät ne kuitenkaan aina niin selviä ole. Paljon tarkistuksia vaativia yksityiskohtia oli, mutta onneksi oli hyvät urakoitsijat niin nämäkin asiat saatiin kohdalleen. Aseman luovutus käyttäjälle pysyi aikataulussaan, asema otettiin vastaan 9.6.2014. Huhtikuussa aloitettu suunnittelu asemalle muutosta oli seuraavana vuorossa, Paavolaan muutto oli haastavampi ja mittavampi kuin muissa aiemmissa asemahankkeissa. Samalla idealla kuitenkin mentiin, eli porrastetusti. Päivähenkilökunta ensin ja sitten operatiivinen/ensihoito-osasto vuorokerrallaan, muutto alkoi 11.6. ja viimeinen vuoro pääsi asemalle 27.6. Paljon oli pakkaamista ja säätämistä mutta siitäkin selvittiin kunnialla, henkilökunnalle siitä suuri kiitos. Erityiskiitoksen kyllä ansaitsee Harri Räty, Marko Nieminen ja Jani Aaltonen, ilman poikien mittavaa työpanosta muutto ei olisi mennyt näin hyvin kuin se nyt meni, kiitos pojat. Vihkiäiset Paavolan pelastusaseman vihkiäistilaisuus pidettiin 22.8.2014, puheita tilaisuudessa pitivät: Tervehdyssanat pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio, vihkiäispuhe sisäasiainministeriön valmius-johtaja Janne Koivukoski, Lahden kaupungin tervehdys kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta, Päijät-Hämeen liiton tervehdys maakuntajohtaja Jari Parkkonen, pelastuslaitoksen johtokunnan puh.joht. Juha Kolu. Tilaisuudessa oli myös ansiomerkkien ja mitalien jako jonka suorittivat pelastusjohtaja Jari Hyvärinen sekä pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio. Tilaisuus oli tosi juhlallinen ja näyttävä, vierailla oli myös mahdollisuus tutustua uusiin tiloihin. Huutokauppa Vanhalle paloasemalle Ahtialantielle jäi vielä jonkin verran kalusteita ja tavaraa, näistä oli vielä päästävä eroon ennen kuin tilat voitiin luovuttaa Lahden kaupungin Tilakeskukselle. Päätettiin että järjestetään pelastuslaitoksen henkilökunnalle käytettyjen tavaroiden huutokauppa, huutokauppa pidettiin 28.8.2014. Myytäväksi kerättiin kalusteiden lisäksi myös käytöstä poistettuja veneitä, 35 peräkärryjä ym. tavaraa mitä nurkista löytyi. Kaikkea ei kuitenkaan saatu myytyä, osa tavaroista kierrätettiin alueen VPK:ille ja loput hävitettiin kaatopaikalle. Hanke on nyt päätöksessään, taival oli pitkä ja haastava mutta siitäkin selvittiin kunnialla. Kiitos kaikille hankkeeseen osallistuneille. Hollolan pelastusasema Hollolan pelastusaseman suunnittelu jatkui vuoden 2014 alusta aivan normaaliin tahtiin, joitain muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin jouduttiin kuitenkin tekemään. Hollolan kunnan edustajien kanssa kävimme pientä kädenvääntöä aseman tiloista ja meidän tarpeista aseman suhteen. Hollolan tekninen lautakunta kävi kokouksessaan 15.4.2014 suunnitelmia läpi ja lopputuloksena edellytti seuraavia karsintoja: • • • Harjoitustorni pois 1 kpl valmiushuoneita pois Museoautotila pois Tätä ennen oli myös päädytty siihen että tieliikenneonnettomuuksien harjoitusalue jätetään toteuttamatta, nämä karsinnat eivät tietenkään tuntuneet hyviltä mutta kompromisseja on tehtävä. Niinpä näihin karsintoihin suostuttiin ja suunnitelmat muutettiin sen mukaisiksi. Rakennuksen bruttoala pieneni 70 m2 ja muutoksen vaikutus kustannusarvioon oli 231 000 €. Tilaohjelman muutoksista johtuen suunnitteluaikaa jatkettiin kesäkuun 2014 loppuun. Hollolan pelastusasemaa suunnitellaan ns. puhdas paloasema mallilla, tästä on saatu hyviä vinkkejä ja suunnitelmia muilta pelastusalueilta jotka ovat tätä mallia jo lähteneet toteuttamaan. KeskiSuomen pelastuslaitoksella on tehty pioneerityötä asian eteen, Jyväskylässä puhdas paloasema malli on jo arkipäivää kolmella paloasemalla. Ideana puhdas paloasema mallissa on että puhtaat ja likaiset tilat ovat toisista erillään, likaisia tiloja ovat: Pesuhalli, letkunpesu sekä sammutushuoltotilat, puhtaita tiloja ovat kaikki muut. Meillä Hollolassa nämä ovat otettu hyvin huomioon tilaratkaisuja tehdessä, asemasta tulee hyvä ja toimiva myös tässäkin suhteessa. Uusien pelastusasemien myötä myös vuokrakustannukset nousivat huomattavasti aikaisempaan, kuntien mielestä pelastuslaitoksen pitäisi itse maksaa tuo ylimenevä osuus. Tästä alkoikin aikamoinen kädenvääntö mikä sitten heijastui myös tähän hankkeeseen. Vaikka suunnitelmat olivat jo valmiit, ei lopullista päätöstä hankkeen toteutuksesta voitu vielä tehdä. Tästä syystä rakentamistakaan ei voitu alkaa vuoden 2014 aikana niin kuin oli alustavasti suunniteltu, nyt odotellaan tuota päätöstä ja toivotaan että hanke toteutuisi. Odotusvaihe on siis tällä hetkellä käynnissä, vuonna 2015 pitäisi päästä kuitenkin alkamaan rakennustyöt, jotta päästäisiin parakkimajoituksista pois. Kaikille hankkeessa mukana oleville tsemppiä tulevissa haasteissa. 36 7.2 Kalusto Uudet hankinnat Sammutusauto Säiliöauto Miehistöauto 1 kpl Huoltoauto Mönkijä Peräkärry (mönkijä) Vene + perämoottori Venetraileri 1 kpl 1 kpl Lahti 1 kpl 1 kpl 1 kpl 3 kpl 3 kpl Orimattila Padasjoki Hollola (Käyttöönotto 3/2015) Orimattila Orimattila Hollola, Sysmä, Padasjoki Hollola, Sysmä, Padasjoki Käytöstä poistettua kalustoa vuonna 2014 Säiliöauto Scania P142 2000 Padasjoki Miehistöauto Mercedes Benz 2000 Lahti Venetraileri Starset Kätevä Kätevä 2000 1981 1980 Sysmä Padasjoki Hollola Vene Suvi 4300 Buster Buster 2000 1981 1980 Sysmä Padasjoki Hollola Moottorikelkka Lynx 1990 Orimattila Perävaunu Perävaunu VEKA JATA 1983 1979 Orimattila Heinola Kuva 5. Sammutusauto Scania P 360 (Orimattilan toimipaikka) Kuva 6. Säiliöauto Scania P 370 (Padasjoen toimipaikka) 37 8 Hallinto Hallintopäällikkö Merja Saasmo Hallinnon toimialan tehtävänä on huolehtia pelastuslaitoksen talous- ja toimistotehtävistä, tietoja informaatioteknologiasta sekä pelastuslaitoksen henkilöstöhallinnosta. Talousarvion toteutuminen Toimintatuotot (sis.korkotuotot) Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot) Tilikauden yli/alijäämä Nettoinvestoinnit Taulukko 4: Pelastustoimen toteuma 2014 Toimintatuotot (sis.korkotuotot) Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot) Tilikauden yli/alijäämä Nettoinvestoinnit Taulukko 5. Ensihoidon toteuma 2014 Toimintatuotot (sis.korkotuotot) Käyttötalousmenot (sis.korot ja poistot) Tilikauden yli/alijäämä Nettoinvestoinnit Taulukko 6. Pelastuslaitos toteuma 2014 yhteensä Ta 2014 17.521.556 € 17.391.556 € 130.000 € 990.000 € Toteuma 2014 17.569.326 € 17.476.174 € 93.152 € 762.655 € Erotus 47.769 € 84.618 € 36.848 € - 227.345 € Ta 2014 6.136.648 € 6.136.648 € 0€ 0€ Toteuma 2014 6.170.101 € 6.193.925 € 23.823 € 0€ Erotus 33.453 € - 57.275 € - 23.823 € Ta 2014 23.658.204 € 23.528.204 € 130.000 € 990.000 € Toteuma 2014 23.739.427 € 23.670.099 € 69.329 € 762.655 € Erotus 81.223 € - 141.895 € - 60.671 € - 227.345 € Menokohta Pelastustoimi Henkilöstökulut 223.058 € Muut toimintakulut 86.279 € Myyntituotot + 66.830 € Poistot + 130.750 € Taulukko 7. Merkittävimmät poikkeamat talousarvioon Ensihoito - 100.412 € Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Pelastustoimen kirjanpidollinen ylijäämä 93.151,69 € kirjataan voitto- ja tappiotilille. Ensihoidon kirjanpidollinen alijäämä 23.823,46 € kirjataan voitto- ja tappiotilille. 38 9 Vuoden tärkeimpiä tapahtumia ja uutisia Hartolan hyydepadot-päivitys Loppuviikosta suoritettu hyydepatojen poistaminen näyttää auttaneen tulvaongelmiin. Tainionvirran ja Vähäjoen pinnat ovat laskeneet huomattavasti. Myös Nurmijärven pinta on kääntynyt laskuun. Vassilantien silta on avattu liikenteelle eikä tarvetta kiertotielle enää ole. Jokien jäädyttyä ja virtaaman laskiessa saattavat vaaranpaikkoja ihmisille aiheuttaa etenkin pienemmät joet ja purot, joihin on muodostunut jääkansi. Kun vedenpinta laskee ja heikko jääkansi jää rantatörmien varaan, muodostuu jääkannen alle tyhjä tila. Tällainen jääkansi ei kestä kulkemista ja voi aiheuttaa vaaraa jäällä liikkujalle. Lumi vaikeuttaa vaaranpaikkojen havaitsemista. Ko. paikoissa liikkumista tulee välttää. Tutkimus: Enemmistö suomalaisista luottaa oman kuntansa pelastuslaitokseen Suomalaiset arvostavat oman asuinkuntansa pelastustointa, joka auttaa erilaisissa onnettomuusja vaaratilanteissa. Pelastuslaitosten vahvuutena on tehokas, nopea, ammattitaitoinen ja luotettava toiminta. Useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastuslaitosten toimintaa tehokkaana. Sisäministeriön tutkimukseen vastasi yli 1 000 kansalaista. Pelastustoimeen on esitetty rakenteellista uudistusta siten, että vuoden 2016 alusta pelastuslaitosten määrä vähenisi nykyisestä 22:sta yhteentoista. Tavoitteena on toteuttaa uudistus siten, että palvelutaso säilyy. Paloasemaverkostoa ei harvenneta, eikä miehistön määrää vähennetä. Pelastustoimen järjestelmä pysyy kunnallisena järjestelmänä. Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Suomalaisten luottamus asuinkunnan pelastusjärjestelmään on pysynyt vakaana ja parantunut huolimatta järjestelmään tehdyistä muutoksista vuodesta 1992 tehtyjen tutkimusten mukaan. Melkein kaikkien mielestä sen toiminta on luotettavaa, ammattitaitoista ja tehokasta. Vuonna 2014 vastaajista 98 % arvioi pelastustoiminnan luotettavaksi, 99 % ammattitaitoiseksi ja 98 % tehokkaaksi. Pelastustoimi tehokkainta huoneistopalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä Oman asuinkunnan pelastustoimen tehtävistä tehokkaimmin hoidettuina pidetään toimintaa asuntopaloissa ja liikenneonnettomuuksissa. Näissä tehtävissä useampi kuin yhdeksän suomalaista kymmenestä pitää pelastustoimen suorituskykyä tehokkaana. Pelastustoimen palveluja ei mielellään karsittaisi Valtaosa vastaajista ei karsisi mielellään mitään kunnallisia palveluita. Sairaankuljetukseen ja pelastustoimeen kohdistuvia vähennyksiä ei hyväksyisi käytännössä kukaan. Kotia ja liikennettä pidetään vaarallisimpina ympäristöinä Liikenneonnettomuus ja tapaturma kotona ovat vastaajien mielestä todennäköisimmät onnettomuudet, joihin he itse voivat joutua osallisiksi. 54 % vastaajista pitää todennäköisenä tai jossain 39 määrin todennäköisenä, että joutuu jonkinlaiseen liikenneonnettomuuteen. 52 % uskoo kohtaavansa kotonaan jonkinlaisen tapaturman. Tulipalon mahdollisuuteen uskoo 32 % vastaajista. Varautumisen tarpeellisuus tunnustetaan Suomalaiset kokevat turvallisuuden kannalta tärkeäksi pelastustoimen varautumisjärjestelmät. 62 % vastaajista toteaa väestön varoitusjärjestelmän olevan erittäin tärkeä asia. Väestönsuoja on sitä 38:lle ja erilaiset evakuointisuunnitelmat 52 % vastaajista. 55 % pitää säteilynvalvontaa erittäin tärkeänä, 60 % ajattelee samoin automaattisesta sammutusjärjestelmästä eli sprinkleristä. Työpaikan pelastussuunnitelma paremmin tiedossa kuin taloyhtiön Asuinrakennusten ja työpaikkojen pelastussuunnitelmat ovat nyt tutumpia kuin kolme vuotta sitten. Taloyhtiön ja työpaikan pelastussuunnitelmissa annetaan asukkaille ja työntekijöille ohjeita onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi. Enemmistö vähintään 30 henkilön työpaikalla työskentelevistä on saanut tietoa työpaikan pelastussuunnitelmasta. Kaikkiaan 74 % kyseiseen ryhmään kuuluvista kertoi tulleensa informoiduksi. Asuinrakennuksissa pelastussuunnitelmatieto ei ole kulkenut yhtä hyvin. Vain 43 % sellaisista vastaajista, jotka asuvat vähintään viisi asuinhuoneistoa sisältävässä rakennuksessa, oli nyt tietoinen oman talonsa pelastussuunnitelmasta. Vuonna 2011 vastaava prosenttiluku oli 35. Omatoiminen varautuminen onnettomuustilanteisiin on parantunut Palovaroitin on tänä päivänä erittäin yleinen, 97 %:lla kotitalouksista on palovaroitin. Laitteen yleistyminen on ollut voimakasta. Esimerkiksi vuonna 1992 sellainen oli vain 42 %:lla talouksista. Palovaroitin on ollut pakollinen jokaisessa asunnossa 1.9.2000 lähtien. Hälyttävä tieto on kuitenkin se, ettei palovaroittimen toimintakuntoa tarkisteta tarpeeksi usein. 13 % vastaajista tarkistaa palovaroittimensa toimintakunnon vähintään kerran kuukaudessa. Vuonna 2000 jopa 22 % kertoi tehneensä niin vähintään kerran kuukaudessa. Palovaroitin toimii ja varoittaa tulipalosta vain, jos siinä on toimiva paristo! Sammutuspeite löytyy yhä useammasta kodista. 58 % talouksista omistaa sammutuspeitteen, kun vuonna 2002 määrä oli vain 18 %. Omakotiasukkailla on eniten sammutusvälineitä. Sammutuspeite löytyy omakotitalouksista 77 %:lla ja käsisammutin 57 %:lla. Hätätilanteiden toimintamallit ovat melko hyvin hallinnassa Suomalaiset tuntevat erittäin hyvin hätänumeron 112. Vastaajista 96 % osasi kertoa numeron spontaanisti oikein. Yleisen vaaramerkin tunteminen (nouseva ja laskeva yhtäjaksoinen ääni, kesto noin 1 min.) on vähentynyt: Vuonna 1992 vaaramerkin tunnisti 61 % vastaajista, vuonna 2014 osuus oli 38 %. Vaara- ja hätätilanteissa viranomaiset varoittavat väestöä uhkaavasta, välittömästä vaarasta yleisellä vaaramerkillä. Vastaajista 67 % on suunnitellut poistumisen asunnostaan hätätilanteessa. 57 % on osallistunut poistumisharjoitukseen työ- tai opiskelupaikallaan. Asuinrakennuksen poistumisharjoitukseen on osallistunut vain 10 % vastaajista. Tulipalon sattuessa 86 % sanoi soittavansa hätänumeroon 112. Vastaajista 67 % yrittäisi sammuttaa palon, mikäli vain pystyy. 49 % yrittäisi pelastaa vaarassa olevat ja varoittaisi muita. 40 Pelastustoimen tietoa saadaan useista lähteistä - televisio keskeinen tietolähde Televisio, työpaikka, sanomalehdet sekä erilaiset kurssit ovat keskeisimmät pelastusalaa koskevan tiedon lähteet. 24 % vastaajista kertoi saaneensa informaatiota televisiosta, 23 % sanomalehdistä. Myös työpaikat (16 %) sekä kurssit (13 %) ja radio (13 %) ovat keskeisessä asemassa. Internetistä sai tietoa 12 %, koulusta11 % ja pelastusviranomaisilta 10 %. Tutkimuksen toteuttaminen Kansalaisten käsitykset ja tiedot pelastustoimesta -tutkimuksen toteutti sisäministeriön toimeksiannosta TNS Gallup Oy. Tutkimus toteutettiin nyt kahdeksannen kerran (1992, 1995, 1999, 2002, 2005, 2008, 2011 ja 2014). TNS Gallup Oy haastatteli tutkimusta varten 1.003 henkilöä käyntihaastatteluin. Aineisto kerättiin 8.1 - 3.2.2014 välisenä aikana ja se edustaa maamme 15 vuotta täyttänyttä väestöä (15 - 79vuotiaat) pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tutkimuksen tilastollinen virhemarginaali on keskimäärin noin + 3,5 prosenttiyksikköä. Tutkimustulokset ja graafiset esitykset tutkimustuloksista löytyvät pelastustoimen verkkosivuilta: http://www.pelastustoimi.fi/turvatietoa/gallup-2014 Valtakunnallinen työtyytyväisyyskysely valmistunut Sisäministeriön, pelastuslaitosten valtakunnallisen työhyvinvointia kehittävän yhteistyöelimen alatyöryhmän sekä MIF Koulutus Oy:n yhteistyönä 18.11.2013 - 27.12.2013 toteutettu työtyyväisyyskysely antoi Päijät-Hämeen pelastuslaitokselle hyvän tuloksen. Kysely sisälsi yhteensä 53 kysymystä kuudesta eri faktorista. Faktorit olivat: Turvallisuus ja fyysiset tekijät, Oman työn hallinta, Jaksaminen, Haastavien tilanteiden kohtaaminen, Esimiestoiminta ja johtaminen. Kyselyn tuloksena sai Päijät-Hämeen pelastuslaitos jokaiselta osa-alueelta valtakunnallista keskiarvoa paremman tuloksen. Kokonaisvastausprosentin ollessa 48 sijoittui Päijät-Hämeen pelastuslaitos vastausprosentilla 35 valtakunnalliseen keskiarvoon. Työtyytyväisyyskyselyn tulokset antoivat arvokasta tietoa henkilöstön suhtautumisesta PäijätHämeen pelastuslaitokseen työnantajana. Pelastuslaitos tulee jatkamaa arvojensa oikeudenmukaisuus, luotettavuus, ammattitaitoisuus, inhimillisyys ja yhteistyökyky mukaista kehittämistä. Tästä on hyvä jatkaa. 41 Poikkeuksellinen onnettomuussuma iltapäivällä Päijät-Hämeessä Pelastuspäällikkö Veli-Pekka Niemikallio ei muista lähimenneisyydestä toista tämän iltapäivän kaltaista tilannetta; lyhyen ajanjakson sisään osui kuusi pelastuslaitoksen toimintaa vaatinutta onnettomuutta, joista osa sitoi pelastuslaitoksen yksiköitä useiksi tunneiksi paikalle. Hälytystehtävät: • • • • • • Klo 11:46 rakennuspalo Lahden Myllypohjassa Klo 12:02 rakennuspalo Lahden Panimokadulle. Klo 12:56 liikennevälinepalo vt 4 Orimattila Klo 13:22 liikenneonnettomuus vt 12 Levon kohdalla Klo 14:09 öljyvahinko renkomäki Klo 14:23 liikenneonnettomuus vt 4 Orimattila Hälytystehtävissä oli iltapäivän aikana yhdeksän pelastusyksikköä ja neljä säiliöautoa, sekä tilanteita johtamassa kolme pelastustoiminnan johtajaa. Onnettomuuksien hoitamisessa käytettiin apuna myös kaikkia Lahden sopimuspalokuntia. Pelastustoimintaan osallistui lisäksi päivätöissä ollutta päällystöä. Kaikista onnettomuuksista selvittiin ilman suurempia henkilövahinkoja. Aineelliset vahingot olivat suurimmat Lahden Myllypohjan rakennuspalossa sekä Orimattilassa tapahtuneessa liikennevälinepalossa, jossa keräyspaperilastissa olleen täysperävaunullisen rekan vetoauto tuhoutui ohjaamostaan täysin. Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirtyvät Turkuun 8.4. Hämeen hätäkeskuksen toiminnot siirretään Hämeenlinnasta 8. huhtikuuta uuteen Turussa aloittavaan hätäkeskukseen. Hätäkeskuksen siirtyminen Hämeenlinnasta Turkuun ei vaikuta Päijät-Hämeessä pelastustoiminnan palveluihin. Maakunnassa asustavien tai täällä oleskelevien kansalaisten ei tarvitse olla huolissaan avun saannista, pelastusajoneuvot saapuvat kuten ennenkin nykyisiltä pelastuslaitoksen toi-mipisteiltä. Paikallistuntemus pysyy edelleen siellä, missä sitä tarvitaan. Pelastustyössä viranomaiset tarvitsevat erilaista paikallistuntemusta ja -tietoa. Paikkatietotuntemuksella tarkoitetaan osoite- ja paikkatietoa ja tämän tiedon tarvitsee myös hätäilmoituksen 112puhelinnumeroon tekevä henkilö. Lisäksi on alueellista ja pelastustoiminnan sisäistä tietoa ja toimintatapoja, jota pelastusviranomaiset sekä tilanne- ja johtokeskukset tarvitsevat selviytyäkseen pelastustoiminnan haasteista. Näiden tietojen säilyminen edelleenkin alueellisesti yhdessä paikallistuntemuksen kanssa takaavat omalta osaltaan onnistuneen lopputuloksen. 42 Päijät-Hämeen maakunnassa oleskelevat henkilöt voivat siis turvallisin mielin luottaa siihen, että hätäkeskusmuutos ei vaikuta käytännön pelastustoiminnan palvelutasoon ja tarvittava apu saapuu niin kuin ennenkin. Hätäkeskusmuutosta on valmisteltu yhteistyössä hätäkeskuslaitoksen kanssa. Päiväkodit saavat paloturvallisuuskirjan Palotarkastajat lahjoittavat palotarkastusten yhteydessä pelastuslaitoksen alueella oleville päiväkodeille palomestari Karhu- lastenkirjoja. Kirjat on saatu Palosuojelurahaston avustuksella ja niitä jaetaan päiväkoteihin erikseen tehdyn suunnitelman mukaan. Kirjoista on tehty myös ruotsinkielinen painos. Kirjat on kirjoittanut Brita Somerkoski ja kuvittanut Jyrki Vainio. Kirjan tekstit kertovat päiväkotiikäisille turvallisuudesta ja turvallisuuskulttuurin edistämisestä suomalaisessa kulttuuriympäristössä. Kuvat tukevat kertomusta. Kirjan sivuilla on aikuisen tietoruutuja ja turvallisuuskasvatukseen liittyviä opetuskeskustelukysymyksiä. Turvallisuuskulttuuria voidaan edistää luontevasti, kun lapsen annetaan ratkaista ongelmia ja pohtia paloturvallisuutta oman kehitystasonsa mukaisesti. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen opetussuunnitelmat ovat uudistumassa. Päiväkoteja ja kouluja rohkaistaan ottamaan paloturvallisuuskasvatus rohkeasti osaksi varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen opetuskokonaisuuksia. Pelastustoimi on mielellään mukana tässä turvallisuustyössä. ”Palomestari Karhun tuntevat kaikki pikkukaupungin lapset. Palomestari Karhu työskentelee paloasemalla kolmen palomiehen kanssa. Palomestari Karhulla on hieman muriseva ääni. Palomestari karhulla on erittäin karvainen naama.Kaiken kaikkiaan: palomestari Karhu näyttää aivan karhulta. Ja juuri siksi kaikki tuntevat palomestari Karhun.” Ja niin tarina alkaa.. Pelastuslaitoksen Möysän paloasema muuttaa uusiin tiloihin Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Möysän paloaseman toiminnot muuttavat lähiviikkoina uudelle Paavolan pelastusasemalle osoitteeseen Mannerheiminkatu 24. Ensimmäisenä uusiin tiloihin muuttavat hallinto-osasto, riskienhallintaosasto sekä muu Möysän paloaseman toimistorakennuksessa oleva henkilöstö. Muutto on ajoitettu ajalle 11-13.6.14. Viikolla 24-25 muuttovuorossa ovat korjaamon ja varusvaraston toiminnot ja viikolla 26 pelastustoiminnan ja ensihoidon toiminnot. Muuton aikana tavoitat haluamasi henkilön parhaiten puhelimitse. Yleisöllä on mahdollisuus tutustua uuteen asemaan syksyllä. Lisätietoja muutosta antaa kalustopäällikkö Jarmo Saloranta p. 0440-773 105. 43 Paavolan pelastusasema toiminnassa Pelastuslaitoksen uusin toimipaikka Lahden Paavolassa on otettu kokonaisuudessaan käyttöön. Kolmikerroksiseen ja hieman yli 5000m2 käsittäviin tiloihin siirtyivät viimeisenä Möysän toimipaikan pelastustoiminta- ja ensihoito-osaston neljä työvuoroa viikolla 26 (24.-27.6.2014). Toiminnot saman katon alle Parhaimpana uudistuksena asema tuo merkittävää toiminnallisuutta poikkihallinnollisesti, sillä aikaisemmin useaan paikkaan hajautettuna olleet osastot: pelastustoiminta-, riskienhallinta-, ensihoito-, tekninen ja hallinto-osasto saatiin vihdoin samaan rakennukseen. Ensimmäiset päivät uudella asemalla ovat kuluneet pitkälti toimivien käytänteiden hioutuessa kohdilleen ja tavaroiden hakiessa uusia paikkojaan. Myös aiemmin harvakseltaan nähdyt, vaikkakin pitkäaikaiset työkaverit ovat tulleet toisilleen tutummiksi tiivistyneen toiminnan myötä. Kaiken kaikkiaan siis erittäin tervetullut uudistus! Uuden toimipaikan osoite on: Mannerheiminkatu 24, 15100 Lahti. Puhelinnumerot säilyivät ennallaan. Pelastusaseman vastaavana toimii aluepalopäällikkö Jani Aaltonen (p.0440 773 258). Kuva 7. Paavolan pelastusasema 44 Rivitalojen omavalvonta aloitetaan Lahden alueella Päijät-Hämeen pelastuslaitos aloittaa kuluvalla viikolla rivitalojen omavalvontakokeilun Lahden alueella. Tavoitteena on lisätä taloyhtiöiden ja asukkaiden tietoisuutta ja aktiivisuutta turvallisuusasioissa. Omavalvonnalla korvataan pääosin rivitalojen perinteiset palotarkastukset. Omavalvontatarkastuksen suorittamiseksi taloyhtiöön lähetetään omavalvontalomake ja Rivitalon paloturvallisuusopas. Kokeiluun on valittu taloyhtiöitä mm. Jalkarannan ja Pirttiharjun alueilta Lahdesta. Loppuvuonna rivitalojen omavalvonta tullaan laajentamaan koko Päijät-Hämeen alueelle. Omavalvontakirje suunnataan taloyhtiön hallitukselle, joka nimeää tarkastuksen suorittavan henkilön. Lomakkeen palauttaneisiin yhtiöihin postitetaan Asuinhuoneiston paloturvallisuusoppaita asuntoihin jaettavaksi. Taloyhtiön on myös halutessaan mahdollista pyytää suoritettavaksi perinteinen palotarkastus. Mikäli lomake jätetään palauttamatta, pelastuslaitos suorittaa kiinteistössä palotarkastuksen, josta peritään hinnaston mukainen ylimääräisen palotarkastuksen maksu. Kuva 8. Paloturvallisuusoppaat 45 Yleisötilaisuuksien turvallisuuden kehittämiseen uusia ohjeita Pelastuslaitos on uusinut yleisötilaisuuksien turvallisuuteen liittyviä ohjeita. Ohjeiden tarkoituksena on helpottaa tapahtuman turvallisuuden suunnittelua. Palotarkastaja Tuukka Aaltoluoto kertoo, että asiakkaan on ollut vaikea löytää ja selvittää kaikkien eri säädösten vaatimukset koskien yleisötilaisuutta, vaikka halua olisi ollutkin. Uusissa ohjeissa onkin pyritty keräämään eri lainsäädännöistä tulevia määräyksiä ja ohjeita yhteen ja näin auttaa tapahtumajärjestäjän tehtävää turvallisen tilaisuuden suunnittelussa. Tämän vuoden aikana on pelastuslaitokselle toimitettu lähes 200 yleisötapahtuman pelastussuunnitelmaa arvioitavaksi. Tuukka Aaltoluoto kiitteleekin tapahtuman järjestäjiä aktiivisuudesta, yhteistyö on ollut sujuvaa. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma kannattaa toimittaa pelastuslaitokselle riittävän ajoissa, kuitenkin vähintään lain edellyttämä 14 vuorokautta ennen tilaisuuden alkua. Omatoimista palotarkastusta laajennetaan kerrostaloihin Päijät-Hämeen pelastuslaitos pyrkii tehostamaan toimintaansa kerrostalojen valvontatoiminnan osalta. Perinteiset paikalla tehdyt palotarkastukset tullaan osittain korvaamaan kiinteistön omistajan suorittamalla omatoimisella palotarkastuksella eli omavalvontana. Omavalvonta on ollut käynnissä pientaloissa kahden vuoden ajan ja sen käyttö rivitalokiinteistöissä aloitettiin myös vuoden 2014 syksyllä. Omavalvontaan siirtyminen tehdään riskiperusteisesti. Riskien arviointia varten kerrostalokiinteistöjen isännöitsijöille lähetetään sähköpostilla linkki kyselyyn, jossa tiedustellaan kerrostalojen turvallisuustekniikan tasoa. Päähuomio on porrashuoneen savunpoistossa, pelastustiessä sekä mahdollisessa yleisten tilojen palovaroitinjärjestelmässä. Kiinteistöissä, joissa turvatekniikka on kunnossa, ei automaattisesti enää suoriteta pelastuslaitoksen toimesta määräaikaista palotarkastusta, vaan niiden osalta valvonta suoritetaan omavalvontana. Omavalvonnan ajatuksena on, että kiinteistön omistaja/haltija suorittaa annetun ohjeen avulla omatoimisesti kiinteistönsä palotarkastuksen ja palauttaa tarkastuslomakkeen pelastuslaitokselle. Pelastuslaitos tarkastaa ja arvioi palautuneet omavalvontalomakkeet sekä määrittelee lomakkeiden perusteella lisävalvonnan tarpeen kiinteistöllä. Kerrostaloissa, joissa saadun kyselyn perusteella tekniset ratkaisut eivät ole nykyaikaiset, suoritetaan edelleen perinteinen palotarkastus. Vastaamisaikaa alustavaan riskienarviointikyselyyn isännöitsijöillä on vuoden loppuun asti. Ensimmäiset omavalvontakyselyt tullaan postittamaan kerrostaloihin ensi vuoden alussa. 46 Tankki-hanke kartoittaa öljysäiliöiden tilaa Päijät-Hämeessä TANKKI-hanke kartoittaa öljysäiliöiden tilaa Päijät-Hämeessä. Kartoituksessa ovat mukana Asikkala, Hartola, Heinola, Padasjoki sekä Sysmä. Kyselyssä kartoitetaan käytössä olevia ja käytöstä poistettuja lämmitysöljy- sekä farmarisäiliöitä. Tulosten avulla päivitetään pelastuslaitoksen ja kunnan valvontaviranomaisten tietoja alueen öljysäiliöistä. Vastaava kartoitus on jo aiemmin toteutettu Nastolassa ja Hollolassa sekä muutamissa Kanta-Hämeen kunnissa. Vastuu öljysäiliöstä on kiinteistön omistajalla ja haltijalla. Maaperään tai talon rakenteisiin vuotaneen öljyn puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset ovat suuria ja jäävät usein kiinteistön omistajan maksettaviksi. Säännöllisesti tehdyt tarkastukset ja huollot pidentävät säiliöiden käyttöikää ja tekevät niistä turvallisempia käyttää. Lisätietoja säiliötarkastuksista, tarkastusväleistä, kunnossapidosta, käytöstä poistamisesta ja uuden säiliön sijoittamisesta löytyy TANKKI-hankkeen internetsivuilta www.lamk.fi/tankki. Kartoituksen toteuttaa Lahden ammattikorkeakoulu yhteistyössä pelastuslaitoksen, kohdekunnan ja Hämeen ELY-keskuksen kanssa. Kartoitus on osa EU-rahoitteista TANKKI -hanketta, jonka tavoitteena on ehkäistä öljyvahinkoja sekä suojella pohjavettä ja maaperää. Päivä paloasemalla ”Pelasta mummo” Päivä paloasemalla -tapahtumaa vietettiin 22.11. neljällätoista paloasemalla Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen alueella. Paavolan pelastusasema keräsi tapahtumaan noin 2400 henkilöä ja Heinolassakin kävi reilut 1000 henkeä. Tapahtumat keräsivät kokonaisuudessaan reilut 5500 henkilöä pelastamaan mummoa eri paloasemille. Pelastuslaitoksen oma mummo (Helena Metsä) kirjoittaa aiheesta juttua Lieskahdukseen, jonka näette seuraavassa numerossa, mutta tässä hieman esimakua aiheeseen. ”Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua kokoontuessamme yhdeksän aikaan luokkahuone Olanterään. Joukkoomme kuului väkeä kaikilta osastoilta, vahvistettuna pelastusjohtajan puolisolla – suuri kiitos Annelille. Tapahtuman palokunnan väelle selvitettiin tehtävät. Liikenteenohjaajat Aaltosen Tapio, Kouhian Jarmo, Rintalan Tommi ja Hietalahden Kari varustautuivat säähän nähden sopiviin varusteihin – tosin kylmä siellä taisi tulla. Kiitos Andritz ja Renor Oy:lle, että saimme ohjata vieraamme heidän Upon sillan puoleiselle pysäköintialueelle. Paloaseman ovet avattiin yleisölle kello 12:00. Isännän ominaisuudessa pelastusjohtaja itse otti vieraat vastaan ja toivotti heidät tervetulleeksi, jakoi opaskartan ja arpalapun. Seuraavana ohjaajana toimi Niemisen Marko museon kohdalla. Marko ohjasi väen Pastilan kautta kalustohalliin, joutui ehkä vastaamaan kysymyksiin vanhasta palokalustosta. Vieraamme kokivat yllätyksen sairaankuljetuksen koulutustilassa.” 47 10 Tilastoliitteet Valvontatilastot Kaavio 3. Vuoden 2014 valvontatehtävät tarkastustyypeittäin Kaavio 4. Vuoden 2014 valvontatehtävät kunnittain 48 Kaavio 5. Tarkastustehtävät vuosina 2012-2014 Taulukko 8. Yhteenveto vuoden 2014 valvontakohteiden riskienarvioinnista kohderyhmittäin. Kohderyhmä A1 Kohde ympärivuorokautisessa käytössä Arvioituja Vähintään valvontakohteita lakisääteinen (kpl) taso (kpl) % Lakisääteisen tason alapuolella (kpl) 111 63 56,8 % 48 94 57 60,6 % 37 A3 Kokoontumis- ja liiketilat 121 69 57,0 % 52 A4 Teoll. ja varastorakennukset 203 93 45,8 % 110 A5 Maatalousrakennukset 49 17 34,7 % 32 A6 Muut kohteet 35 19 54,3 % 16 613 318 51,9 % 295 A2 Opetusrakennukset ja päiväkodit Yht. 49 Kaavio 6. Asiakaspalaute valvontatoiminnan kehityksestä viimeisen kahden vuoden aikana (Lähde: Innolink) 2013 2014 parantunut selvästi 35,9% (23) parantunut hieman 43,8% (28) pysynyt ennallaan 10,9% (7) heikentynyt hieman 0,0% (0) ei aikaisempaa kokemusta 9,4% (6) parantunut selvästi 37,3% (31) parantunut hieman 27,7% (23) pysynyt ennallaan 22,9% (19) heikentynyt hieman 2,4% (2) ei aikaisempaa kokemusta 9,6% (8) parantunut selvästi 0,0% (0) parantunut hieman 0,0% (0) 2015 pysynyt ennallaan 100,0% (2) heikentynyt hieman 0,0% (0) ei aikaisempaa kokemusta 0,0% (0) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kaavio 7. Asiakaspalaute toiminnan tekijöiden onnistumisesta valvontatoiminnassa (Lähde Innolink) P alotarkas taja oli ys tävällinen ja palvelualtis , 8 2 kpl 6,5 P alotarkas taja oli ammattitaitoinen, 8 1 kpl 6,6 P alotarkas taja perus teli as iat hyvin ja ymmärrettäväs ti, 8 2 kpl 6,5 P alotarkas tus lis äs i ymmärrys tämme paloturvallis uudes ta, 8 1 kpl 6,1 P alotarkas tus oli riittävän perus teellinen, 8 1 kpl 6,5 Kohteen erityis piirteet ja tarpeet huomioitiin riittäväs ti, 7 9 kpl 6,4 P alotarkas tus pöytäkirja on ymmärrettävä, 8 2 kpl 6,5 P alotarkas tuks en hinta-laatus uhde on kohdallaan, 7 5 kpl 5,5 P elas tus s uunnitelmamme on tarpeenmukainen ja ajan tas alla, 8 0 kpl 5,8 O lemme s is äis täneet pelas tus s uunnitelman merkityks en hyvin, 7 8 kpl 5,9 P elas tus s uunnitelman laatiminen ja jalkauttaminen on parantanut yrityks emme turvallis uutta, 5 8 kpl 5,6 P idämme palotarkas tuks ia tärkeinä onnettomuuks ia ehkäis evänä toimintana, 7 8 kpl 6,2 O lemme toteuttaneet edellis en palotarkas tus pöytäkirjan mukais et korjauks et paloturvallis uuteen, 8 1 kpl 6,1 Y rityks en/organis aation johto on ymmärtänyt vas tuumme onnettomuuks ia ennaltaehkäis eväs s ä toiminnas s a, 5 8 kpl 6,2 Kiinteis tön omis taja/haltija on s itoutunut kiinteis tön paloturvallis uuden kehittämis een, 5 5 kpl 5,8 P aloturvallis uudes ta s aa riittäväs ti tietoa pelas tus laitoks elta, 8 1 kpl 6,2 Asteikkojen keskiarvot max 7 50 Taulukko 8. Turvallisuusviestintä kohderyhmittäin 2014 Kohderyhmä Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Alle kouluikäiset 25 1 551 Päivähoitohenkilökunta 14 320 Peruskoulun 1-6 -luokat 79 4 184 Peruskoulun 7-9(10) -luokat 38 2 487 Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 20 3 098 Korkea-asteen oppilaitosten opiskelijat 3 155 Oppilaitosten henkilökunta 13 173 Ikäihmiset 25 1 007 Asuinrakennusten asukkaat 23 706 Yhteisöjen, järjestöjen ym. jäsenet 74 2 102 3 106 Virkamiehet ja luottamusmiehet 22 420 Yritysten, liike- ja teollisuuslaitosten henkilökunta 43 1 699 Hoitolaitosten henkilökunta 56 1 250 Majoitusliikkeiden henkilökunta 1 20 Pelastussuunnitelman laatijat (asuintalot) 3 63 Pelastussuunnitelman laatijat (hoitolaitokset) 1 2 Pelastussuunnitelman laatijat (yritykset) 1 96 Suuri yleisö 58 19 243 Muu kohderyhmä 20 584 Maahanmuuttajat 51 Väkiluku 31.12.2013 Kunta Tilaisuuksien lukumäärä Osallistujien lukumäärä Osallistujia väkiluvusta (%) Asikkala 8 412 21 1 284 15 Hartola 3 101 9 452 15 Hollola 21 987 46 3 486 16 Heinola 19 984 88 5 157 26 Hämeenkoski 2 088 3 510 24 Kärkölä 4 752 15 702 15 103 416 213 20 689 20 Nastola 14 988 44 2 810 19 Orimattila 16 338 37 1 884 12 Padasjoki 3 283 18 1 402 43 Sysmä 4 138 17 664 16 202 487 511 39 040 19 Lahti Yhteensä Talukko 9. Turvallisuusviestintä kunnittain 2014 Kaavio 10. Turvallisuusviestintä vertailu tilasto 2009 - 2014 Vuosi Väkiluku Tilaisuuksien määrä Osallistujien määrä Osallistujia väkiluvusta % 2009 200 847 564 42062 21 2010 201 270 552 39532 20 2011 201 772 527 40162 20 2012 202 236 567 58638 29 2013 202 548 596 42392 21 2014 202 487 511 39040 19 30 29 21 20 20 21 20 60000 19 10 0 40000 58638 42062 39532 40162 42392 39040 20000 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Osallistujia väkiluvusta % 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Osallistujien määrä 52 Kaavio 8. Turvallisuusviestintä vertailu, koulutusmäärät kunnittain 2010 – 2014 Tilaisuuksien lukumäärä vuosina 2010 - 2014 300 250 KPL 200 150 100 50 0 Asikkal Hartol Hollola Heinol Hämee Kärköl a a a nkoski ä 2014 21 9 46 88 3 15 Lahti 2013 267 30 9 49 107 5 9 213 Nastol Orimat Padasj a tila oki 44 37 18 24 61 18 Sysmä 17 14 2012 35 22 51 101 4 13 210 47 48 16 20 2011 36 12 44 85 5 9 199 37 64 20 16 2010 17 9 83 89 5 15 196 44 54 18 17 53 Toimipaikka Heinola Hollola Lahti Paavola Lahti Niemi Nastola Orimattila keskiarvo 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 R1 103 135,5 102 78 100,75 104 134 116,25 113,25 R2 100,7 110,5 106 104,5 91,5 119 113 115,25 109 R3 81,5 120 121 89,75 92,75 95,25 118 90 99,5 R4 81 110,5 113,5 107 102,5 147,75 111 95,15 119 R1 53 111,4 93 106,5 82,25 98 97 93 93 R2 87,55 136,5 81 79,15 69 65 104 99,25 96,75 R3 50 107,3 92,3 83,5 108,5 108 86 97,65 109,5 R4 67,5 107 97,5 56,5 68 70 83 73,5 60,75 R1 102 119,5 162 113 115,25 126,25 91 131,75 127 R2 124,5 136 115 149,5 144,25 177,25 133 102,5 119,5 R3 74,8 97 112 176,5 112 135 72 146,25 137,75 R4 137,75 147,5 148,5 131,75 157,25 140,25 102 153,75 114 R1 91 90 117,75 100,75 R2 149,5 85 103 120,5 R3 93,75 53 98 112,5 R4 117 52 132 116,5 R1 133 84,5 103,5 95 92,5 84,5 118 113 107 R2 91 99 100,5 118 77,5 92,25 104 120,25 91,25 R3 98 99 100,5 101,5 84,5 103,75 108 120 93 R4 54 56,5 57 65,75 53,5 58,75 79 71,5 67 R1 87,5 95,5 118,5 79,25 89,25 79,5 127 107,25 103,75 R2 144,8 102,5 101,5 121,5 83 107 66 115 107,25 R3 97 153,5 143,5 145,5 104,25 99,5 105 90,25 98,25 R4 113 119,5 112,5 121,75 96,25 93 92 121,75 93,5 94 112 109 106 96 106 97 109 105 Taulukko 8. Toteutuneet koulutustunnit työvuoroittain 2006 – 2014. 54 Koulutustilanne 1.1.-31.12.2014 160 140 120 100 1.9.-31.12. 80 1.5.-31.8. 60 1.1.-30.4. 40 20 0 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 R1 R2 R3 R4 Heinola Hollola Möysä Nastola Niemi Orimattila Taulukko 9. Koulutustilanne Ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla kursseilla: • • • • • • • • Puomitikkaan kuljettajakurssi 1 henkilö Korkealla työskentelyn kouluttajakurssi Palomiesten pelastustoiminnan johtamisen täydennyskurssi 2 henkilöä ATV-maastoajoneuvojen (mönkijä) kuljettajakoulutus Korkealla työskentelyn kouluttajan jatkokurssi 1 henkilöä Hakkuutekniikka ja vauriopuiden käsittely -kurssi Pelastustoimen työhyvinvointi -seminaari Turvallisuuskouluttajan peruskurssi 1 henkilö 2 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 1 henkilö Muualla suoritettu ammattihenkilöstön täydennys- ja jatkokoulutus Täydennyskoulutuksessa muualla kuin Pelastusopistolla on ollut henkilöitä seuraavilla kursseilla: • • • • • • • • • • • • Alueelliselle maanpuolustuskurssi Suomen lentopelastusseuran UAS-/RC-seminaari Suomen meripelastusseuran koulutuspäivät Pre-Deployment Training, MUSAR (FRF)-koulutus Savusukellus- ja Pintapelastuskurssin kurssinjohtajien opintopäivät Palopäällystöpäivät 2014 FireFit-täydennyskoulutus Metsäpalotorjunnan neuvottelupäivä Maastoskootterikurssi Lentosammutustoiminnan johtamiskoulutus Maastoajokoulutus raskaalla kalustolla Pelastustyökurssin opintopäivät 2 henkilöä 2 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 1 henkilö 1 henkilö 7 henkilöä 1 henkilö 2 henkilöä 1 henkilö 8 henkilöä 1 henkilö 55 • • • • • • • • • • • • • • • • • Vauriotuhopuiden raivauskurssin opintopäivät Tulityöseminaari 2014 Jälkivahingontorjuntakolutus Veneen kuljettajakoulutus Palontutkinnan täydennyskoulutushankkeen koulutuspäivä Putoamissuojainten määräaikaistarkastajien ajankohtaispäivä Tieturva I-kurssi Tulvat, patoturvallisuus, vesienhoito ja alueidenkäyttö Vesisukellusseminaari Sammutustyökurssinkurssin opintopäivät Räjähdysvaaramittareiden kalibrointiaseman käyttökoulutus Viranomaispäivä Hätäkeskusmuutos Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä- ja viranomaisradioverkko UATP-koulutus IPAF-koulutus Öljyntorjunta-koulutus; säiliöauton vuodonhallintakoulutus Puomitikaskoulutus (oppisopimuskoulutus) Kunta Asikkala Artjärvi Hartola Heinola Hämeenkoski Kärkölä Padasjoki Sysmä Kärkölä Hollola Lahti Nastola Orimattila Sopimuspalokunta Asikkala Pvpk Artjärven Vpk Hartolan Vpk Heinolan Pvpk Vierumäen Vpk Kosken Vpk Järvelän Vpk Padasjoen Vpk Sysmän Vpk Palokuntamuoto valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta valmiuspalokunta Lappilan Vpk Hakosilta-Nostava Vpk Herralan Vpk Keski-Hollolan Vpk Vesikansan Vpk Ahtialan Vpk Harjunalustan Vpk Lahden Vpk Renkomäen Vpk Ruuhijärven Vpk Villähteen Vpk Orimattilan Pvpk Pennalan Vpk täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta täydennyspalokunta Sopimuspalokunnat 2007 34 26 30 38 18 37 24 21 38 266 15 19 19 19 22 28 40 28 19 13 16 11 21 270 536 2010 38 27 27 32 12 29 21 23 44 253 15 19 16 21 24 27 43 32 21 15 19 16 15 283 536 2 henkilöä 1 henkilö 1 henkilöä 2 henkilöä 4 henkilöä 4 henkilöä 2 henkilöä 1 henkilö 1 henkilö 1 henkilö 2 henkilöä 11 henkilöä 2 henkilöä 33 henkilöä 14 henkilöä 40 henkilöä 15 henkilöä 2012 31 21 26 26 22 35 24 30 36 251 2013 36 26 21 30 24 43 23 23 45 271 2014 30 20 22 29 30 41 28 26 42 268 18 15 22 21 25 37 35 16 18 20 20 23 28 36 33 18 16 23 23 22 28 34 31 22 16 12 15 232 483 20 12 16 244 515 25 15 14 253 521 Taulukko 10. Sopimuspalokuntien hälytysosastojen henkilöstömäärät 2007/2010/2012/2013/2014 56 Sopimuspalokunta 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Artjärven Vpk 115 131 131 125 131 125 123 130 110,5 Asikkalan Pvpk 68 106 90,5 99 80 137 111,3 86 92 Hartolan Vpk 72 45 62,33 5,5 86 92 Heinolan Pvpk 79 72,5 93 97 92 102 95 88 88 Kosken Vpk 65,5 73,5 78,5 81,5 83 14 95 83,5 72,5 Järvelän Vpk 90 91 121,75 110,5 108 109 107,5 110 105,5 Orimattilan Vpk 98 103,5 59,25 69,5 90 108 39 65 73,5 Padasjoen Vpk 107 103,5 101 109 104,5 102 95 104,5 101 Pennalan Vpk 101 82 93,5 106,5 90 108 85 90 68,5 78,25 78,5 109,58 96 108,25 109 135 110 122 Villähteen Vpk 44 48,5 53,13 129 120,5 105 74,5 75 104 Vierumäen Vpk 79,5 40 42 20 50 64 53 75 71 Ahtialan Vpk 114 116,5 107,5 118 103 104,5 118,5 124,5 108,5 Lahden Vpk 116 142 99,33 92,75 95,5 124 129 102 93 Harjunalustan Vpk 114 39 132,92 109,5 124,5 142 110 107 113 Renkomäen Vpk 68 103,5 102,25 126 116 117 98,5 99,5 98,5 Keski-Hollolan Vpk 109 97,5 100,3 124,5 81 84,5 77,5 59 70 Vesikansan Vpk 96 101 124 2 53,5 55 59,25 53,25 45,75 Herralan Vpk 102 75,5 95,5 76,75 67,5 57,5 73,5 70 82,5 Hakosilta-Nostava Vpk 92 78 79 85 88 102 122 105 115 KESKIARVO 87 81 90 83 92 94 90 91 91 Sysmän Vpk Taulukko 11. Sopimuspalokuntien harjoitusmääriä 2006 – 2014 107 57 Koulutuskertymä 1.1.-31.12.2014 140 120 100 80 60 40 20 0 Taulukko 12. Koulutuskertymä Sopimuspalokuntakurssi kurssipäivät koulutettuja kurssipäiväkertymä Palokuntien ensiapukurssi 5 18 90 Sammutustyökurssi 8 16 128 Korkealla työskentelyn jatkokurssi 3 7 21 Savusukelluskurssi 6 6 36 Pelastustyönkurssi 3 15 45 Vauriotuhopuukurssi 2 12 24 Hälytysajoneuvon käsittelykurssi 3 17 51 Palokuntien ensivastekurssi 7 16 112 Öljyntorjuntakurssi 3 22 66 Viestiliikenteen täydennyskoulutus 1 26 26 NCT (New Car Technology) -koulutus 1 15 15 YHTEENSÄ 42 170 614 Taulukko 13. Sopimuspalokunnille 2014 järjestetyt kurssit. 58 Ensihoito 2014 2013 2012 2011 2010 2009 Ensihoidon tehtävät yhteensä 22 198 21 465 26 555 24 060 21 918 23 904 Ei potilaan kuljetusta (X-tehtävä) 8 206 8 007 9 322 5 128 4 580 4452 X-tehtäviä kaikista tehtävistä % 37,0 % 37,3 % 35,1 % 21,3 % 20,9 % 18,6 % Taulukko 14. Ensihoidon tehtävämäärät 2009 – 2013, vuoden 2014 tehtävämäärät eivät ole käytettävissä Ensivastetehtävä Tehtäviä kaikista pelastustoimen tehtävistä % Taulukko 15. Ensivastetehtävät 2009 – 2013 2014 2013 2012 2011 2010 2009 996 1 032 1 265 1 106 1 129 1 270 25,6 % 29,1 % 24,9 % 25,6 % 32,3 % 25,7 %
© Copyright 2024