ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄRISKI 24.9.2015 Ralf Bützow HUSLAB/Naistensairaalan tutkimuslaboratorio Karsinoomat Itusolukasvaimet Sex cordstroomatuumorit ENDOMETRIOOSI 6 % (2-22%) OVARIOKARSINOOMA 1,5 % ENDOMETRIOOSI 6 % (2-22%) OVARIOKARSINOOMA 1,5 % 2X - KESKIMÄÄRÄINEN RISKI: 1,5 à 3,0 % (”100 % SUUREMPI RISKI”) - OSALLA ENDOMETRIOOSIPOTILAISTA SELVÄSTI TÄTÄ SUUREMPI (10X?) ENDOMETRIOOSI 6 % (2-22%) OVARIOKARSINOOMA 1,5 % 2X ENDOMETRIOOSI x OVARIOKARSINOOMA x -GENEETTINEN -EPIGENEETTINEN - SIKIÖAIKAINEN - YMPÄRISTÖ ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMA x -GENEETTINEN -EPIGENEETTINEN - SIKIÖAIKAINEN - YMPÄRISTÖ ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMA Lu et al., Human Molecular Genetics, 2015:” We found evidence for shared genetic risks between endometriosis and all histotypes of ovarian cancer, except for the intestinal mucinous type. Clear cell carcinoma showed the strongest genetic correlation with endometriosis…Endometrioid and low-grade serous carcinomas had similar correlation coefficients... High-grade serous carcinoma…showed a weaker genetic correlation with endometriosis despite the absence of a known epidemiological association” ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMA ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMA ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMA 1) ONKO ENDOMETRIOOSI OVARIKARSINOOMAN ESIASTE ? 2) KLIININEN MERKITYS ? HISTOPATHOLOGICAL CLASSIFICATION OF OVARIAN CARCINOMA Ovarian carcinoma Serous Endometrioid Clear cell Mucinous Transitiocellular HISTOPATHOLOGICAL CLASSIFICATION OF OVARIAN CARCINOMA Ovarian carcinoma Endometrioid Clear cell Mucinous intestinal Transitiocell. Brenner malignant Seromucin. Low-grade High-grade Mixed-type Serous HISTOPATHOLOGICAL CLASSIFICATION OF OVARIAN CARCINOMA Ovarian carcinoma Endometrioid Clear cell Mucinous intestinal ENDOMETRIOSIS RELATED NEOPLASIAS (ERON) Transitiocell. Brenner malignant Seromucin. Low-grade High-grade Mixed-type Serous HISTOPATHOLOGICAL CLASSIFICATION OF OVARIAN CARCINOMA Ovarian carcinoma P53 Inactivation of BRCA ½ (Genomic instability) ARID1A PIK3CA PPP2R1A CTNNB1 PTEN MSI PAX8 CK7+ CK20WT1HNF-1b ARID1A PIK3CA PPP2R1A ZNF217 Mucinous intestinal PAX8 -CK 7 + CK20+ ARID1A KRAS ENDOMETRIOSIS RELATED NEOPLASIAS (ERON) Transitiocell. Brenner malignant High-grade PAX8 CK7+ CK20WT1VIM+ Clear cell Seromucin. Low-grade KRAS BRAF ERBB2 PIK3CA (MAPK) PAX8 CK7+ CK20WT1+ VIM – p16 + Endometrioid Mixed-type Serous PAX8 CK7+ CK20WT1VIM+ P53 Inactivation of BRCA ½ (Genomic instability) ENDOMETRIOOSI – YKSI TAUTI VAI MONTA TAUTIA? PINNALLINEN PERITONEAALINEN OVARIAALINEN (ENDOMETRIOOMA) SYVÄ INFILTROIVA Nisolle ja Donnez, 1997 2. po-päivä POLYKLONAALINEN MONOKLONAALINEN RAUHASEPITEELIN JA STROOMAN KANTASOLUT ENDOMETRIUMILLA Gargett C E , and Masuda H Mol. Hum. Reprod. 2010;16:818-834 © The Author 2010. Published by Oxford University Press on behalf of the European Society of Human Reproduction and Embryology. All rights reserved. For Permissions, please email: [email protected] Possible role of endometrial stem/progenitor cells in the pathogenesis of endometriosis. Gargett C E , and Masuda H Mol. Hum. Reprod. 2010;16:818-834 © The Author 2010. Published by Oxford University Press on behalf of the European Society of Human Reproduction and Embryology. All rights reserved. For Permissions, please email: [email protected] POLYKLONAALINEN MONOKLONAALINEN PINNALLISEN ENDOMETRIOOSIN JA ENDOMETRIOOMIEN SYNTYMEKANISMI • retrogradinen menstruaatio • kohdun limakalvon fragmentit kiinnittyvät ovarioihin tai peritoneumpinnoille ja alkavat proliferoida • Syy: endometrioosipotilaan kohdun endometrium on poikkeavaa normaaliverrokkeihin nähden à pinnallinen ja ovariaalinen endometrioosi on endometriumin ”sairauden” ilmentymismuoto ENDOMETRIOOMA ENDOMETRIOOMA ENDOMETRIOOMA ENDOMETRIOOMA - Oxidatiiivinen stressi: Reaktiivisten happi-ja typpiradikaalien tuoton ja inaktivaation epätasapaino (vapaa rautaà reactive oxygen species eli ROS) à DNA vauriot HYPOTEESI ENDOMETRIOOSIN MALIGNISOITUMISESTA • Eutooppisella endometriumilla olevat synnynnäiset tai hankitut epigeneettiset/geneettiset muutokset mahdollistavat deskvamoituneiden limakalvofragmenttien adheroitumisen ja proliferaation ovariossa/peritoneumpinnoilla • Ektooppisessa endometriumissa – erityisesti endometrioomissa –oksidatiivisen stressin, voimakkaan kroonisen tulehduksen ja steroidogeenisen epätasapainon oloissa syntyy sekä epiteelissä että stroomasolukossa uusia epigeneettisiä ja geneettisiä muutoksia, jotka stabiloivat muutoksen. • Muutosten kumuloituminen johtaa atyyppisen endometrioosin kautta endometrioidisen ja kirkassoluisen karsinooman syntyyn. Lassus ym., Duodecim (painossa) SYVÄ INFILTROIVA ’ - - REKTOVAGINAALISESTI - SUOLEN SEINÄMÄSSÄ - MYOMETRIUMIN ADENOMYOMAT JA GRAAVI ADENOMYOOSI - MALIGNISOITUVAT HYVIN HARVOIN SYVÄ ENDOMETRIOOSI - SYNTYMEKANISMI • pesäkkeillä ei välttämättä yhteyttä peritoneaalipinnoille • tämänhetkinen käsitys synnystä: sikiökehityksen aikana tapahtunut Müllerin tiehyen kehityshäiriö ENDOMETRIOOSIN PATOGENEESI 1) POIKKEAVA ENDOMETRIUM à IMPLANTAATIO OVARIO (ENDOMETRIOMA) 2) PERITONEUM (PINNALLINEN ENDOMETRIOOSI) SIKIÖAIKAISTEN JÄÄNTEIDEN AKTIVOITUMINEN SYVÄ (ADENOMYOMATOOTTINEN) ENDOMETRIOOSI ONKO ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMAN ESIASTE? 1. Epidemiologinen 2. Histologinen 3. Molekulaarinen 4. Kokeellinen 1. EPIDEMIOLOGIAA Kohortti- ja tapaus-verrokkitutkimukset: • endometrioosipotilaiden ovariokarsinoomariski 1.3-1.9 –kertainen • endometrioidin ja kirkassoluisen karsinooman riski 2.4-3.4 –kertainen (ei lisääntynyttä riskiä high grade seroosiin karsinoomaan, mutta mahdollisesti low grade seroosiin karsinoomaan) Munksgaard et al. Gynecol Oncol 2011; Merrit et al. Hum Reprod 2013; Pearce et al. Lancet Oncol 2012 1. EPIDEMIOLOGIAA Syöpäriskiä nostavia tekijöitä: • munasarjojen endometrioosi (SIR 9.0) • korkeampi ikä diagnoosivaiheessa (50-59v SIR 13.2) • varhain todettu tauti (20-30v), joka kestänyt pitkään (>10v) (RR 2.0-4.2) • infertiliteetti (SIR 2.5), primääri infertiliteetti (SIR 4.2). • Suurin osa tutkimuksista perustunut potilaan itse raportoimaan endometrioosiin. Kun käytetään patologin antamaa diagnoosia, riskiluku suurempi: esim. subfeertii+ endometrioosi: HR 12.4 (Buis et al, Hum Reprod 2013). Munksgaard et al. Gynecol Oncol 2011; Merrit et al. Hum Reprod 2013; Pearce et al. Lancet Oncol 2012 1. EPIDEMIOLOGIAA Syöpäriskiä vähentäviä tekijöitä: • radikaali endometrioosipesäkkeiden poisto (OR 0.3) tai toisen munasarjan poisto (OR 0.2) • yhdistelmäehkäisypillerien käyttö (erityisesti >10v) (OR 0.2), ei ole todettu kaikissa tutkimuksissa • synnyttäneisyys • Sterilisaatio vähentää eniten juuri endometrioidien ja kirkassoluisten ovariokarsinoomien riskiä valikoimattomassa aineistossa (OR 0.48-0.66) Melin et al. AOGS 2013; Rossing et al. Cancer Causes Control 2008; Modugno et al. AJOG 2004; Sieh et al. Int J Epidemiol 2013; Madsen et al. AOGS 2015 1. EPIDEMIOLOGIAA HRT - yleisesti endometrioidin ovariokarsinooman riskiä lisää sekventiaalinen estrogeeni-progesteronihoito ja mahdollisesti pelkkä estrogeeni, mutta ei jatkuva estrogeeni-progesteronihoito (Morch et al. Am J Epidemiol 2012; Koskela-Niska et al. Int J Cancer 2013) - HRT:n käytöstä endometrioosipotilaan syöpäriskiin vain vähän tietoa; ruotsalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa ei lisännyt syöpäriskiä (Melin et al. AOGS 2013) 2. HISTOLOGIA ENDOMETRIOOSI AKTIVOITUNUT ENDOMETRIOOSI (n. 20 %) ATYYPPINEN ENDOMETRIOOSI (n. 8 %) ENDOMETRIOID BORDERLINE TUMOR 2. HISTOLOGIA 1. atyyppistä endometrioosia usein endometrioidiseen ja kirkassoluiseen karsinoomaan liittyvissä endometrioosipesäkkeissä (61-67%) – benigneissä endometrioomissa vain alle 2% 2. atyyppinen alue muodostaa histologisen rajavyöhykkeen endometrioosin ja karsinooman välille 3. kronologinen yhteys – atyyppisen endometriooman poiston jälkeen samalle puolelle voi myöhemmin kehittyä endometrioidi tai kirkassoluinen ovariokarsinooma Fukunaga et al. Histopathology 1997; Ogawa et al. Gynecol Oncol 2000; Moll et al. Obstet Gynecol 1990 Atypian vaiheittainen lisääntyminen samassa kasvaimessa 3. MOLEKYYLIGENEETTIIKKA • endometrioidin ja kirkassoluisen ovariokarsinoomassa tiettyjä somaattisia geneettisiä muutoksia, joita löytyy noin puolessa tapauksista myös karsinooman reuna-alueilla olevasta endometrioosista • näitä muutoksia myös hyvänlaatuisissa endometrioomissa, mutta harvemmin • muutosten määrä lisääntyy atypian myötä → karsinogeneettinen prosessin eteneminen ENDOMETRIOOSI JA SYÖPÄ – MOLEKULAARISET MUUTOKSET Endometriooma Atyyppinen endometrioosi (AE) / endometrioidinen borderline-tuumori (EBT) 0 - 19% 10 - 39% (AE) ARID1amutaatio/ puutos PTEN mutaatio 13 – 21% Ovarion endometrioidinen (EC) ja kirkassoluinen karsinooma (CCC) 21 - 55% (EC) 42 - 75% (CCC) 13% (EBT) 20-31% (EC) 5-8% (CCC) LOH 10q23.3 30 - 57% 25-40% (AE) MSI 15 – 83% 75% (AE) HNF1Bmutaatio/ yliekspressio PIK3CAmutaatio/ amplifikaatio 33 - 40% 54% (AE) 42 - 43% (EC) 27% (CCC) 43% (EC) 40 - 80% (CCC) 0% (EC) 92 - 100% (CCC) 0% ? 12 – 43% (EC) 33 - 43% (CCC) Karsinooma Endometrioosi ARID1A kasvainrajoitingeenin puutos endometrioidissa ja kirkassoluisessa ovariokarsinoomassa ja siihen liittyvässä endometrioosissa a) HE b) ARID1a c) MIB-1 d) HE e) ARID1a f) MIB-1 Lassus ym., Duodecim (painossa) ONKO ENDOMETRIOOSI OVARIOKARSINOOMAN ESIASTE? 1. Epidemiologinen 2. Histologinen 3. Molekulaarinen 4. Kokeellinen + + + ? MITKÄ KLIINISET TEKIJÄT VOIVAT VIITATA ENDOMETRIOOMAN MALIGNISOITUMISEEN? • ikä (ca-diagnoosin keski-ikä 50v) • endometriooman koko (usein yli 10cm; alle 5 cm endometrioomissa ei yleensä syöpää) • kystan monilokeroisuus ja solidit komponentit • kystan nopea kasvu • MRI-löydökset samansuuntaisia kuin UÄ:llä, ei lisäarvoa Kobayashi et al., Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2008; Kadan et al. Eur J Obstet Gynecol Reprod Biol 2015; Tanaka et al. AJR 2010) SEERUMIN MERKKIAINEET • CA125 usein endometrioosissa koholla • CA125 – arvon perusteella ei pysty erottamaan benigniä malignisoituneesta endometrioomasta • HE4 uudempi merkkiaine, ei nouse endometrioosissa • valikoimattomilla premenopausaalisilla adnextuumoripotilailla HE4 on spesifisempi syövän suhteen kuin CA125 HuhLnen et al. Brit J Cancer 2009 SEERUMIN MERKKIAINEET • tutkimuksia HE4-arvon käyttäytymisestä endometrioosiin kehittyvässä syövässä ei ole • HE4 näyttää suurenevan serooseissa ja endometrioideissa karsinoomissa, tulokset kirkassoluisen karsinooman osalta ristiriitaisia • voi käyttää kliinisen päätöksenteon tueksi, varovaisuutta tulkinnassa Fujiwara et al. Tumor Biol 2015 KLIINISIÄ NÄKÖKOHTIA • Munasarjasyövän pelko ei aiheellinen – valikoimattomista endometrioosipotilaista sairastuu < 3% • Suojaavat tekijät: yhdistelmäpillereiden käyttö, synnyttäneisyys, sterilisaatio, salpingectomia, kohdunpoisto? • “Atyyppisen endometrioosin” parempi tunnistaminen, ja seuranta leikkauksen jälkeen. Toistaiseksi ei molekulaarisia markkereita riskipotilaiden tunnistamiseen • Kun leikataan, mahdollisimman tarkka pesäkkeiden poisto • Endometrioosipotilaan vuosittaiset kontrollit ?? • Mikäli tarvetta HRT:lle, jatkuva kombinaatiovalmiste, vaikka kohtu poistettu ? KLIINISIÄ NÄKÖKOHTIA Riskiryhmät, joilla riski 2-12 –kertainen: - Endometriooma yli 45-vuotiaalla - Varhain alkanut ja pitkään kestänyt (>10v) tauti - Infertiliteettipotilaat (lapsettomuushoitojen jälkeen) - tamoksifeenihoito (?) à kirurginen poisto oireettomiltakin (“näytön aste C”) - 25-30 %:lla ovariokarsinoomista (tyyppi I) on ovariossa esiaste, jonka toteaminen voisi olla mahdollista - 25-30 %:lla ovariokarsinoomista (tyyppi I) on ovariossa esiaste, jonka toteaminen voisi olla mahdollista - Näiden syöpätyyppien ennuste nykyiselläänkin on ”hyvä” (10 % tautikuolemista) ENDOMETRIOOSIN LUOKITTELU KLIININEN (R-AFS; IDC-10) HISTOPATOLOGINEN (TAUDIN AKTIVITEETTI, ATYPIA) MOLEKYLAARINEN OVARIAALISEN (ENDOMETRIOMA) JA NONOVARIAALISEN ENDOMETRIOOSIN GEENIEKSPRESSIOPROFIILI ON ERILAINEN (WU Y. 1996) ARID1A kasvainrajoitingeenin puutos endometrioidissa ja kirkassoluisessa ovariokarsinoomassa ja siihen liittyvässä endometrioosissa Ayhan et al. Int J Gyn Cancer 2012
© Copyright 2024