KAAVASELOSTUS - Sotkamon kunta

SOTKAMO
SOPALAN ASEMAKAAVA-ALUE
SOTKAMOJÄRVEN ETELÄRANNAN ASEMAKAAVA
KAAVASELOSTUS
SOTKAMON KUNTA
KAAVOITUS- JA MITTAUSOSASTO
11.8.2015
SOTKAMO
SOPALAN ASEMAKAAVA-ALUE
SOTKAMOJÄRVEN ETELÄRANNAN ASEMAKAAVA
ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
Asemakaavan kaavaselostus, joka koskee 11.8.2015 päivättyä asemakaavaa.
Asemakaavoitettava alue sijaitsee Sotkamon kunnassa Sopalan asemakaava-alueella.
Asemakaavan muutos koskee kortteleita 52, 54-58 ja 153 sekä näihin kortteleihin rajoittuvia katu-,
puisto- ja vesialueita.
Asemakaavan laajennus koskee Juuvinlammen ympäristössä kunnan ostamaa määräalaa kiinteistöstä Puronsuu 765-408-1-495 sekä kiinteistöä Lammenranta 765-408-1-791.
Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 14 hehtaaria.
Asemakaavalla muodostuu korttelit 152-158 sekä näihin kortteleihin liittyvät katu-, virkistys-, venevalkama- ja vesialueet.
2
1. PERUSTIEDOT
1.1 Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Sotkamo kuuluu Kainuun liiton maakuntakaava-alueeseen. Valtioneuvosto on vahvistanut Kainuun
maakuntakaavan 29.4.2009. Maakuntakaavassa suunnittelualue on varattu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaava-alue sijoittuu maakuntakaavan mukaiselle matkailun vetovoima-alueelle,
kaupunkikehittämisen kohdealueelle ja osittain tärkeälle pohjavesialueelle. Kaavoitettavaa aluetta
sivuaa maakuntakaavassa osoitettu kantatie.
Ote Kainuun maakuntakaavasta
Taajamatoimintojen merkinnällä osoitetaan asumisen, hallinnon, palveluiden, teollisuuden ym. työpaikka-alueiden ja taajamatoimintojen sijoittumisalueita niihin liittyvine liikenne-, virkistys-, puisto- ja erityisalueineen. Taajamatoimintojen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää
huomiota taajama-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät.
Matkailun vetovoimamerkinnällä on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta
merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisältyvät matkailukeskusten alueet ja niihin liittyvät
3
virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa
palveleva laaja kokonaisuus.
Kaupunkikehittämisen kohdealuetta tulee kehittää valtakunnallisesti vetovoimaiseksi, yhdyskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi osaamisen, yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen sekä matkailu- ja vapaa-aikapalvelujen alueeksi. Alueen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.
Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle tärkeistä pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus
vedenhankintaan ei vaarannu.
Kantatietä koskee suunnittelumääräys, jonka mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on
pyrittävä edistämään kevyen liikenteen väylien toteuttamista erityisesti kyläkeskusten ja koulujen
läheisyydessä
Yllä olevien maakuntakaavaan liittyvien suunnittelumääräysten lisäksi asemakaavoitusta ohjaavat
maakuntakaava-aluetta koskevat seuraavat yleismääräykset:
RANTOJEN KÄYTTÖ
Yleinen suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisema-arvot,
vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen
tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet.
LIIKENNENTURVALLISUUS
Yleinen suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja
hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen.
LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT
Yleinen suojelumääräys:
Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen.
TURVETUOTANTO
Yleisiä suojelumääräyksiä:
Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita,
joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee
harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee otta
huomioon alueelliset maankäyttötarpeet.
4
Yleiskaava
Alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1982 hyväksymä oikeusvaikutukseton SotkamoVuokatin osayleiskaava, jossa asemakaavoitettava alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi
asuinalueeksi. Pienialaisia varauksia on myös lähivirkistysalueelle sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.
Ote Sotkamo-Vuokatin osayleiskaavasta
Asemakaava
Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1980, 1988 ja 1997. Voimassa olevissa asemakaavoissa suunnittelualueella on varauksia erillispientalojen korttelialueille, rivitalojen
ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueille, virkistysalueille sekä kaduille. Voimassa
oleva asemakaava on keskeisiltä osiltaan toteutumaton, eikä se ole enää ajanmukainen. Lähiympäristössä on pientaloasumiseen asemakaavoitettujen alueiden lisäksi sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
5
Ote asemakaavayhdistelmästä
Rakennusjärjestys
Sotkamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 27.3.2007. Rakennusjärjestyksen päivitystyö on
kesken.
Pohjakartta
Kaavan pohjakartta on hyväksytty 11.8.2015 ja se on suunnittelualueen osalta ajan tasalla.
1.2 Maanomistus
Kaavoitettavasta alueesta noin 70 % on kunnan omistuksessa ja 30 % yksityisessä omistuksessa.
6
1.3 Rakennettu ympäristö
Suunnittelualueen itäosassa Onkitien varrella, Kievarintien ja Kainuuntien välissä sekä Pilkkitien
pohjoispäässä on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakentuneita omakotitaloalueita. Pilkkitien päässä olevat rakennukset ovat valmistuneet asemakaavan voimaantulon jälkeen vuosina 19972008. Onkitien varrella on yksi uusi omakotitalo rakenteille, muutoin kadun varren omakotitalot
ovat 1970-1980 –lukujen taitteesta. Kievarintien talot ovat 1950 –luvulta lukuun ottamatta kadun
päässä olevalla rakennuspaikalla sijaitsevia vanhempia huonokuntoisia rakennuksia. Näiden lisäksi
kaava-alueella olevien peltojen keskellä on 1970 –luvulla valmistunut maatilan talouskeskuksen
päärakennus talousrakennuksineen. Suunnittelualueen halki itä-länsi –suunnassa asemakaavassa
osoitetun Sopalantien katualueella kulkee putkikäytävä, jossa on vesijohto, viemäri ja osan matkaa
myös paineviemäri. Likipitäen samalla linjauksella kulkee myös 20 kV:n sähköjohto ilmajohtona.
Vanha huonokuntoinen talousrakennus Kievarintien päässä
Asemakaavoitettava alue rajoittuu Kainuuntiehen (kt 76, liikennemäärä n. 2000 ajoneuvoa / vrk).
Lähiympäristössä on pientaloasutuksen lisäksi vanhusten palvelukeskus Himmeli.
1.4 Luonnonympäristö
Luontoarvojen kuvaus perustuu Luontotutkimus Rajamäki Tmi:n Sotkamojärven etelärannan asemakaavoitusta varten tekemään selvitykseen. Selvitys on koskenut vain sellaisia asemakaava-
7
alueeseen sisältyviä alueita, joiden maankäyttö on muuttumassa. Selvitysalue ei ole kattanut Juuvinlampea eikä sen rantoja, koska nämä alueet ovat säilymässä luonnontilaisina.
Selvitysalue on kapeaa enimmäkseen lehtipuuvaltaista rantapuustovyöhykettä Sotkamojärven ja
pellon välissä. Se on ollut tavanomaisessa talouskäytössä ja rantametsiäkin on hakattu aikoinaan.
Itäosassa alueen reunalla on lato ja sieltä lähtee polku rantametsän läpi itään. Juuvinlammen
laskupuron yli on tehty silta polun kohdalle.
Selvitysalueella metsätyypeistä eniten on lehtomaista kurjenpolvi-käenkaali-mustikkatyypin
(GOMT) kangasta. Sitä on alueen itäosassa ja myös länsiosassa. Kurjenpolvi-käenkaalioravanmarjatyypin (GOMaT) lehtoa on pienialaisesti alueen länsiosassa Puronsuun talon
luoteispuolella. Rannassa on sara- ja ruoholuhtaa (SRhLu) ja pajuluhtaa (PaLu).
Selvitysalueella ei sijaitse Natura 2000 –alueverkostoon kuuluvia kohteita, luonnonsuojelualueita,
suojeluohjelmiin kuuluvia kohteita tai luonnonsuojelulain nojalla suojeltavia luontotyyppejä.
Alueella on muutamia järeärunkoisia kuusia, mutta ne eivät sijaitse avoimella paikalla.
Juuvinlammen lyhyt laskupuro on uomaltaan luonnontilainen, joten sitä voidaan pitää
vesilakikohteena sekä metsälain 10.1 §:n mukaisena tärkeänä elinympäristönä. Puronsuu –talon
luoteispuolella on pienialaisesti GoMaT –lehtoa. Tällaiset rehevät lehtolaikut ovat metsälain 10.3
§:n mukaisia metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä. Rantametsän ja
järven välissä olevat sara- ja ruoholuhdat sekä pajuluhdat ovat puolestaan metsälain 10.7 §:n
mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä.
Luonnonsuojelullisesti arvokkain kohde on Puronsuu –talon luoteispuolella sijaitseva GoMaT –
lehto. Uhanalaisista luontotyypeistä alueella esiintyy myös erittäin uhanalaista lehtipuuvaltaista
lehtomaista kangasta alueen länsiosassa. Silmälläpidettäviä luontotyyppejä ovat rannan avo- ja
pajuluhdat sekä itäosan vanha kuusivaltainen lehtomainen kangas.
Alueellisesti uhanalaista keltakurjenmiekkaa kasvaa Puronsuu-talon rannassa. Silmälläpidettävistä
lintulajeista havaittiin naurulokki. Lintudirektiivilajeista havaittiin kuikka, joutsen ja kalatiira sekä
EU-vastuulajeista joutsen, telkkä, kalatiira ja kuovi.
8
1.5 Pohjavesi
Suunnittelualueen eteläosa kuuluu Pöllyvaara-Hiukan I –luokan pohjavesialueeseen.
Hiukanharju-Pöllyvaara pohjavesialue
1.6 Muinaismuistot
Asemakaavoitettavalta alueelta ei tunneta muinaismuistolain mukaisia rauhoitettuja muinaisjäännöksiä.
1.7 Kulttuuriympäristö / -historia
Kievarintien päässä olevat rakennukset ovat vanhan Sopalan jäljellä olevia sivurakennuksia, joilla
on paikallishistoriallista arvoa. Riihilatoa lukuun ottamatta rakennukset ovat kuitenkin hyvin huonokuntoisia.
Kantatien ja rannan väliin jäävä peltoalue ja sen takaa siintävä Sotkamojärvi muodostavat yhdessä
tien eteläpuolisen alueen kanssa arvokkaan tienvarsimaiseman.
9
Kainuuntien tienvarsinäkymä kaava-alueen kohdalta Kuhmon suunnasta tullessa
1.8 Ympäristön häiriötekijät
1.8.1
Yleinen tie
Suunnittelualueen eteläpuolella kaava-alueeseen rajoittuen kulkee Sotkamon ja Kuhmon välinen
osuus kantatie 76:sta (Kainuuntie). Tien keskivuorokausiliikenne kaavoitettavan alueen kohdalla
on vuonna 2007 ollut n. 2000 ajoneuvoa / vrk. Nopeusrajoitus suunnittelualueen kohdalla on 50-60
km/h. Teoreettisen 55 dB:n meluvyöhykkeen leveys 60 km /h nopeusrajoitusalueen kohdalla on
noin 55 metriä ja 50 km/h nopeusrajoitusalueen kohdalla noin 45 metriä. Kantatien pohjoisreunalla
on erillinen kevyen liikenteen väylä.
2
TAVOITTEET
Valtaosalla kaavoitettavasta alueesta on voimassa 35 vuotta vanha asemakaava, joka on suurelta
osin toteutumaton. Kaavahankkeen keskeisimpänä tarkoituksena on ajantasaistaa vanhentunut asemakaava vastamaan paremmin tämän hetken maankäyttötarpeita. Toteutuneiden alueiden osalta
tarkoituksena on tehdä pieniä sisällöllisiä tarkistuksia, jotta maankäyttöratkaisut sekä kortteli- ja
tonttinumeroinnit voidaan kokonaisuutena sovittaa yhteen. Asemakaava-alueen pääkäyttötarkoitusta
ei olla muuttamassa, vaan kaavoituksen lähtökohtana on pientalorakentamisen suunnittelu alueelle.
10
3
TUTKIMUKSET JA ALUSTAVAT VAIHTOEHDOT
3.1 Tutkimukset ja selvitykset
1. Sotkamojärven etelärannan luontoselvitys, Luontotutkimus Rajamäki, Raimo Rajamäki
Työn tarkoituksena on ollut selvittää asemakaava-alueen luonto-olosuhteet sellaisilta alueilta, joilla
nykyinen maankäyttö voi muuttua kaavaratkaisun myötä. Maastoinventoinnin ja raportin on laatinut
biologin koulutuksen omaava luontokartoittaja. Maastotyöt on tehty 7.5 ja 29.6.2015.
2. Kainuun ympäristökeskuksen raportteja I / 2008, Sotkamo – Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma, Kari Tervo
3. Muinaismuistokohteiden inventointi / Esa Suominen kesäkuu 2015
3.2. Alustavat vaihtoehdot
Kaava-alueen kokoojakadun sijaintia ohjaa katulinjauksella oleva kunnallistekniikka. Yhdessä kantatien liikennemelun huomioimisesta ja alueen käyttötarkoituksesta johtuvien reunaehtojen kanssa
tästä seuraa se, että toisistaan merkittävästi poikkeavia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei voi tarkoituksenmukaisella tavalla muodostaa. Kaavan laatimisen yhteydessä on tarkasteltu alla olevassa
luonnostelmassa esille tulevia vaihtoehtoisia yksityiskohtia, jotka ovat muotoutuneet suunnittelun
edetessä kaavaehdotuksessa esitetyksi ratkaisuksi.
11
4
ASEMAKAAVARATKAISUN KUVAUS JA PERUSTELUT
4.1 Kaavaratkaisun kuvaus ja yleisperustelu
Asemakaava-alueella on yhteensä 33 omakotitalotonttia, joista uusia on 23. Asuinpientalotontteja
on kuusi. Kunnan omistamalle alueelle sijoittuu 22 omakotitalotonttia ja kolme pientalotonttia.
Kaava-alue muodostuu Sopalantie –nimisen kokoojakadun ympärille. Sopalantien katualuevarausta
on levennetty 15 metriin, jotta kadulle voidaan rakentaa ajoradan varteen korotettu kevyen liikenteen väylä, mutta muutoin linjausta ei ole muutettu, sillä katualueen alla kulkee jo rakennettu vesijohto ja viemäri sekä kaava-alueen itäosalla myös paineviemäri. Sopalantie on linjattu siten, että se
sijoittuu länsipäätä lukuun ottamatta kokonaan kunnan omistamalle maalle. Sopalantien ja Kainuuntien liittymäalueen maankäyttövarausten lähtökohtana on ollut, että Sopalantie liittyy Kainuuntiehen
nykyisen liittymän kohdalla ja Onkitie liittyy Sopalantiehen T-liittymällä yleisen tien risteysalueen
pohjoispuolelle tulevassa ulkokaarteessa.
Uudet tontit ovat pääosin peltoalueilla, ja rakentamiskäyttöön otetut peltoalueet on pyritty hyödyntämään tehokkaasti, jotta viljelykäyttöön soveltumattomia, epäsiististi pusikoituvia pellonlaitoja
jäisi kaava-alueelle mahdollisimman vähän. Peltoalueiden ottaminen rakentamiskäyttöön on nähty
perustelluksi sekä muutettavan asemakaavan sisällön että taajamarakenteen kannalta edullisen sijainnin vuoksi.
Kainuuntien ja asutuksen väliin on osoitettu suojaviheralue. Suojaviheralue on rajattu siten, että
alueelle voidaan läjittää kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä tulevia ylijäämämaita ja rakentaa niistä meluvallia suojaamaan asuinaluetta liikennemelulta. Tämän lisäksi liikennemelulta suojautuminen on huomioitu siten, että korttelin 155 sekä korttelin 154 tontin 1 asuinrakentaminen on
ohjattu tonttien Sopalantien puoleiseen reunaan teoreettisen 55 dB:n meluvyöhykkeen ulkopuolelle.
Kortteliin kuuluva istutettava alueen osa sijoittuu melualueelle ja sinne saa sijoittaa talousrakennuksia. Asuinrakennusten rakentuessa Sopalantien puoleisen rakennusalan rajan tuntumaan, avautuvat
piha-alueet etelään ja asuinrakennuksen läheisyyteen jää meluvyöhykkeen ulkopuolista oleskelualuetta. Korttelissa 154 ja 158 olevat vanhat rakennuspaikat sijoittuvat liikenteen melualueelle. Näillä
rakennuspaikoilla liikennemelulta suojautuminen tulee huomioida rakenteellisissa ratkaisuissa.
Erillispientalojen ja asuinpientalojen korttelialueiden sijoittelu on pyritty tekemään siten, että jo
rakennettujen rakennuspaikkojen ympäröivä maankäyttö ei oleellisesti muuttuisi muutettavaan kaavaan nähden. Tästä sekä Sopalantien ja rannan välisen alueen optimaalisesta hyödynnettävyydestä
johtuu, että rannalla olevat asuinpientalojen rakennuspaikat on sijoitettu ryhmään vanhan maatilan
talouskeskuksen kanssa. Lisäksi käyttötarkoitusten harkinnassa on huomioitu peltoalueella sijaitsevien yksityisessä omistuksessa olevien kiinteistöjen pinta-ala ja soveltuvuus myös rivitalojen rakentamiseen. Rakennuspaikkajako poikkeaa muutaman tontin osalta kiinteistörajoista. Ratkaisulla on
huomioitu yksityisten tonttien omistajien toiveita rakennuspaikkajaosta.
Asemakaavassa on osoitettu ulkoilu- ja latureitti kiertämään Juuvinlammen ympäri. Lammen eteläpuolella oleva suo-osuus on märkä ja siinä kulkee uomia, joten kesäreittinä sen toteutus on haasteellista, mutta talvella reitti voisi kokonaisuudessaan palvella yhdyslatuna Sotkamojärvellä kulkevalle
laajemmalle latuverkostolle. Reittiä on myös mahdollista jatkaa kunnan omistamille maa-alueille
kaava-alueen ulkopuolella. Juuvinlammen virkistysaluekokonaisuuteen liittyy lammesta Sotkamo-
12
järveen laskevan puronsuun luona oleva venevalkama-alue. Alue toimii pienimuotoisena veneenlaskurantana tälläkin hetkellä.
Kievarintien päässä on vanhoja Sopalan sivurakennuksia, jotka ovat riihilatoa lukuun ottamatta
käyttö- ja kunnostuskelvottomia. Riihilato toimii tällä hetkellä kalustosuojana ja sen rakenteita on
ajan oloon muutettu mm. laittamalla siihen uudemmat pariovet. Rakennus ei omaa sellaisia kulttuurihistoriallisia arvoja, että suojeluratkaisu sen osalta olisi perusteltu. Kievarintien katualueen rajausta on kuitenkin muutettu siten, että rakennus voi säilyä.
Sotkamojärven ranta-alueelle on osoitettu muutamia säilytettäviä puita. Säilytettävät puut eivät ole
välttämättä puuryhmän kaikkein suurimpia tai maisemallisesti edustavimpia puita, vaan säilyttämisedellytyksiä on tarkasteltu huomioiden myös tuleva rakentaminen ja järvimaiseman avautuminen. Ratkaisun tarkoituksena estää puuston poistaminen kokonaan sellaisilta tonteilta, joissa säilyttämiskelpoista puustoa ylipäätään on. Yksityiskohtaisella säilytettävien puiden osoittamisella on
haluttu minimoida myöhemmät tulkintavaikeudet kaavaratkaisun tarkoituksesta.
Ranta-alueen kasvistollisesti arvokas lehto on osoitettu osaksi rakennuspaikkoja, tosin rakennusalueen ulkopuoliseksi osaksi. Lehtoalue on suurelta osin tiheää lepikkoa, joka rannan ja tonttien välissä
kapeana luonnontilaisena kaistaleena heikentäisi huomattavasti tonttien ja koko alueen viihtyisyyttä
ja rakennuspaikkojen hyödyntämismahdollisuuksia. Lehtoalueella ei esiinny harvinaista lajistoa ja
pienialaisen lehdon merkitys metsäluonnon monimuotoisuuden kannalta on hyvin paikallinen.
4.2 Yleiskaavan sisältövaatimusten huomiointi
Alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, joten asemakaavoituksessa on huomioitava soveltuvin osin myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään.
Alue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi, joten asemakaavaratkaisu on
maakuntakaavan mukainen.
Kaava-alueen sijainti on yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden kannalta hyvä. Uudet toiminnot sijoittuvat ennestään olevien toimintojen jatkumisen kannalta järkevällä tavalla. Keskeisen sijainnin ja alueella jo olevan kunnallistekniikan ansiosta nykyinen verkosto palvelee alueen tarpeita edullisesti sekä ympäristöä ja luonnonvaroja säästäen.
Sotkamon kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat kävelyetäisyydellä kaava-alueelta. Salmelan
ala-asteelle on matkaa noin 1,5-2 kilometriä ja keskustaajamaan johtaa olemassa oleva kevyen liikenteen väylä. Kaava-alueen luonteesta johtuen kaavaratkaisulla ei ole merkittävää vaikutusta elinkeinoelämään, vaikka uuden asuinalueen tuoma rakentaminen ja asukkaat tuovatkin vireyttä myös
elinkeinoelämän puolelle.
Asemakaava-aluetta rajaa pohjoisessa Sotkamojärvi, etelässä kantatie, lännessä asemakaavoitettu
asuinalue ja idässä rakentamiskelvoton suoalue. Asemakaava-alueeseen rajoittuen ei siten ole sellaisia yhdyskuntarakenteen laajenemissuuntia, joiden vuoksi olisi tarvetta varautua vastaisen kehityksen edellyttämiin tarpeisiin. Mikäli yhdyskuntarakenne laajenee tulevaisuudessa kantatien eteläpuolelle tai suoalueen taakse itään, niiden liikenneyhteyksiä tai muuta yhdyskuntatekniikkaa ei ole tarkoituksenmukaista järjestää tämän alueen kautta.
13
Ulkoilureitin linjausta ja Juuvinlammen ympäristön virkistysalueen rajausta suunniteltaessa on
huomioitu mahdolliset myöhemmät tarpeet suoalueen itäpuolella sekä kytkeytyminen laajempaan
latuverkostoon. Kaava-alue sijoittuu taajama-alueen rajalle ja mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat hyvät. Hiukan ulkoilualue sijaitsee noin 0,5-1 kilometrin etäisyydellä kaava-alueesta.
Kaavassa on varaus leikkikentälle, joka voi palvella kaava-alueen lisäksi koko lähiympäristön tarpeita, sillä Sopalan alueella ei ole muita julkisia leikkikenttiä.
Pohjaveteen kohdistuvien ympäristöriskien torjumiseksi pohjavesialueelle ei saa sijoittaa sellaisia
toimintoja, jotka voivat aiheuttaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Liikenteen melulta suojautuminen on huomioitu riittävin suojavyöhykkein sekä varaamalla mahdollisuus meluvallin toteutukseen.
Niillä jo rakennetuilla rakennuspaikoilla, joilla em. toimenpiteet eivät ole olleet mahdollisia, on
meluvaikutuksilta suojautuminen huomioitu rakenteita koskevin määräyksin. Kaavamuutosalue ei
kuulu tulvariskialueisiin. Rakenteiden suojaamiseksi tulvavahingoilta kaavaan on otettu määräys,
ettei kosteusvaurioille alttiita rakennusosia saa sijoittaa korkeustason + 140,0 (N60) alapuolelle.
Sotkamojärvelle ei ole määritetty omia säännöstelyrajoja, mutta Sotkamojärven vedenkorkeuteen
vaikuttavassa Pirttijärvessä ylävesiraja on +138,65 (N 60).
Kievarintien päässä on vielä jäljellä vanhan Sopalan sivurakennuksia, jotka ovat kuitenkin erittäin
huonokuntoisia lukuun ottamatta riihilatoa, jonka rakenteita puolestaan on merkittävästi muutettu.
Alueen vanha rakennuskanta ei ole sellaista, jonka purkaminen aiheuttaisi rakennetun ympäristön
erityisten arvojen häviämistä tai jonka säilyttäminen olisi kunnan alueen historiallisen jatkuvuuden
turvaamiseksi erityisen tarpeellista. Suunnittelualuetta ei ole määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi tai arvokkaaksi maisema-alueeksi. Sen sijaan paikallista
arvoa suunnittelualueen pelto- ja järvimaisemakokonaisuudella on. Vesistöjen rajaamassa Sotkamon ja Vuokatin taajamassa avautuvat järvimaisemat eivät ole poikkeuksellisia, mutta peltoalueisiin liittyen ne eivät ole tavanomaisia. Kaavaratkaisua muodostettaessa on kuitenkin huomioitu maisemallisten arvojen lisäksi yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus, ympäröivä maankäyttö
sekä maakuntakaavan ja muutettavan asemakaavan sisältö, jolloin peltoalueen osoittaminen rakentamiskäyttöön on nähty kokonaisuuden kannalta perusteltuna.
Alueella ei ole todettu esiintyvän luonnonsuojelulaissa tarkoitettuja uhanalaisia tai kunnassa muuten
harvinaisia eliölajeja, eikä LSL:n tarkoittamia suojeltuja luontotyyppejä.
5
ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET
5.1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön
Kaava-alue sijoittuu Sotkamon taajaman itälaidalle ja kaavaratkaisun toteutuessa taajamarakenne
laajenee itään. Muutettavaan kaavaan nähden taajamarakenteeseen kohdistuvat vaikutukset ovat
kuitenkin vähäiset.
Kaavamuutosalueella on 12 omakotitaloa, joissa asuu yhteensä 27 asukasta. Asukkaiden keski-ikä
on noin 47 vuotta. Alueen rakennuttua kaavaratkaisun mukaisesti alueen asukasluvun voi arvioida
kasvavan noin 150 asukkaalla. Ikärakenne tullee nuorentumaan kaavan toteutuessa, sillä valtaosa rakennuspaikoista on osoitettu omakotitalorakentamiseen, ja omakotitalojen rakentajista suuri osa on lapsiperheitä.
Kaava-alue sijoittuu kuitenkin vanhusten palvelukeskuksen läheisyyteen, joten rivitalorakentamiseen soveltuville tonteille voi rakentua myös ikäihmisten tarpeisiin soveltuvia asuntoja.
14
Asemakaavoituksen myötä alueelle ei ole tulossa uusia työpaikka-alueita tai palveluita. Kaava-alue
tukeutuu noin 1,5 kilometrin etäisyydellä olevan kuntakeskuksen palveluihin.
Kaava-alueen virkistyskäyttö on painottunut Juuvinlammen ympäristöön, joka kaavamuutoksen ja
laajennuksen jälkeenkin jää lähivirkistysalueeksi. Lammen ympäristöön tulevat reitit parantavat
virkistyskäyttömahdollisuuksia. Juuvinlammen ympäristöä lukuun ottamatta kaava-alueen rakentamattomat osat ovat pääosin viljelytä peltoa, eikä niitä ole käytetty virkistysalueina. Sotkamojärven
rantaan tuleva venevalkama-alue parantaa myös sellaisten asukkaiden veneilymahdollisuuksia, joilla ei aiemmin ole ollut veneenpitomahdollisuutta Sotkamojärven rannalla. Kokonaisuutena alueen
virkistyskäyttöedellytykset siis paranevat nykyisestä.
Kaava-alueen arvioitu matkatuotos on noin 200 ajoneuvoa/vrk silloin, kun alue on rakentunut valmiiksi. Lisäystä nykyiseen olisi noin 170 ajoneuvoa/vrk. Kaava-alueen liikenne jakautuu yleiselle
tielle Pilkkitien ja Sopalantien liittymien välityksellä siten, että liikennesuoritteista pääosa suuntautuisi Pilkkitien liittymään johtuen sekä keskustan sijainnista suhteessa kaava-alueeseen että asumisen painopisteestä kaava-alueella. Pilkkitien liittymän kautta kulkeva ajoneuvomäärä kokonaisuudessaan asemakaavoitettavan alueen ulkopuoliset osat huomioiden voisi olla noin 250-400 ajoneuvoa/vrk. Muutettavaan kaavaan nähden matkasuoritteiden määrä kuitenkin vähenee hieman, sillä
alueelle on muutettavassa kaavassa suunniteltu tehokkaampaa maankäyttöä. Kantatien ja Pilkkitien
liittymän liikennemäärät eivät ole niin suuria, että nykyisiin kantatien liittymäjärjestelyihin tarvitsisi
tehdä muutoksia. Kaavan toteutuksen myötä alueelta poistuu yksi yleisen tien tonttiliittymä. Kainuuntien pohjoispuolella on kevyen liikenteen väylä, ja Sopalantien katualueen varaus on suunniteltu sellaiseksi, että kadun varteen voidaan rakentaa kl- väylä korotettuna, joten alueelta on hyvät
kevyen liikenteen yhteydet kirkonkylälle.
Kaava-alueelta ei tunneta muinaismuistolain suojaamia muinaisjäännöksiä. Alueella on kolme paikallishistoriallista arvoa omaavaa rakennusta, joita ei ole suojeltu rakennusten huonosta kunnosta ja
kulttuurihistoriallista arvoa alentavista muutoksista johtuen. Vanhan Sopalan pihapiiristä on kuitenkin jäljellä enää nämä rakennukset, ja rakennusten purkamisen myötä häviäisi pala Sopalan tilan
historiaa.
Sopalantien linjauksella on jo rakennettu vesijohto- ja viemäriverkosto. Viemäriverkostolla olevat
kaivot voi olla tarpeen uusia kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä, mutta muutoin verkosto
on käyttökelpoinen. Puronsuunkadun varrelle täytyy rakentaa uusi verkosto, joka liitetään olevaan
verkostoon pumppaamon kautta.
Ympäristöhäiriötä alueelle aiheutuu lähinnä eteläpuolella kulkevasta kantatiestä, mutta asuinrakentaminen sijoittuu niin etäälle häiriölähteestä, etteivät melu- tai pölyvaikutukset aiheuta merkittävää
haittaa viihtyvyydelle. Meluvaikutuksia voidaan vielä vähentää tekemällä rakentamisen aikaisista
ylijäämämaista meluvallia kantatien vieressä olevalle suojaviheralueelle.
5.2 Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön
Suunnittelualueen maisemakuvan kannalta keskeisimmän elementin muodostavat Puronsuu –talon
ja vanhan Sopalan ympäristön peltoaukeat takaa siintävine järvineen. Peltoalue ei ole kovin laaja,
mutta muodostaa yhdessä tien eteläpuoleisen peltoalueen kanssa tärkeän tienvarsimaiseman keskustaajaman itäisen sisääntulotien varrelle. Avointa maisematilaa rajaa rannan kapea puustovyöhyke.
Kaavassa osoitetun uudisrakentamisen myötä tienvarsimaisema tulee muuttumaan ja avoin maise-
15
matila sulkeutumaan. Muutokset nykytilanteeseen nähden ovat merkittävät. Muutettavaan kaavaan
nähden sen sijaan maisemalliset muutokset ovat vähäiset, sillä muutettavassakin kaavassa alue on
osoitettu pientalorakentamiseen jopa laadittua kaavaratkaisua tehokkaammin. Mikäli läjitysmaista
rakennetaan suojaviheralueelle meluvallia, tulee tienvarsimaiseman sulkeutuminen kuitenkin korostumaan.
Sotkamojärveltä avautuvassa maisemassa kaavaratkaisun vaikutus on havaittavissa pientaloalueen
laajentumisena itään. Järveltä tarkasteltuna hyvin tiheä lehtipuuvaltainen metsä on sulkenut kesäaikaan näkymiä pellon suuntaan, ja piha-alueiden rakentamisen myötä maisema tullee avautumaan
nykyisestä.
Näkymä Sotkamojärveltä kaava-alueelle
Puronsuu –talon luoteispuolella oleva GoMaT –lehto jää osaksi rakennuspaikkoja ja vaikka alue
onkin rakennusalan ulkopuolella, tulee siihen liittyvät luontoarvot todennäköisesti häviämään tai
ainakin heikkenemään. Samoin käy lehdon länsipuolella olevalle lehtomaiselle kankaalle. Luhtaalueille ei voi rakentaa, mutta sellaisina ne palvelevat huonosti tulevaa maankäyttöä ja niidenkin voi
ajanoloon olettaa muuttuvan tai häviävän rakennuspaikkojen kohdalta. Juuvinlammen ja Sotkamojärven välissä oleva leppävaltainen GOMT –tyypin lehtomainen kangas ja sen edustalla oleva saraja ruoholuhta jäävät venevalkama-alueelle, eikä kaavan toteuttaminen vaikuta niiden luonnonolosuhteisiin. Kaiken kaikkiaan kaavaratkaisun myötä tiettyjä pienialaisia luontoarvoja omaavia alueita
tulee tuhoutumaan tai ainakin niissä tulee tapahtumaan muutoksia, mutta kaavaratkaisu ei vaaranna
uhanalaisten lajien säilymistä, sillä tällaisia lajeja ei esiinny kaava-alueen sellaisilla osilla, joilla
maankäyttö on muuttumassa. Lisäksi mm. rantaluhta-alueita on kaava-alueen ulkopuolella runsaas-
16
ti, sillä Sotkamojärvi on matalarantainen ja rehevä vesistö. Kaava-alueelle myös jää laaja luonnontilainen alue Juuvinlammen ympäristöön.
5.3 Vaikutukset talouteen
Uutta katuverkostoa tulee rakennettavaksi yhteensä noin 800 metriä. Rakentamisolosuhteet ovat
alueella hyvät. Katujen arvioitu rakentamiskustannus on noin 550 000 – 600 000 euroa kevyen liikenteen väylineen. Vesi- ja viemärijohtoverkoston laajentaminen Puronsuunkadulle maksaa pumppaamoineen noin 70 000- 80 000 euroa. Kaivojen uusimisen kustannus Sopalantiellä sekä vesi- ja
viemärijohtoverkoston siirto VL –alueelle Kievarintien päässä maksavat noin 30 000 euroa. Sadevesiviemäröinnin kustannukset Sopalantien rakentamisen yhteydessä ovat noin 40 000 euroa, joten
vesihuollon kokonaiskustannukset ovat noin 150 000 euroa.
Välttämättömän tekniikan lisäksi kaavassa on osoitettu ulkoilureittejä, virkistysalueita sekä venevalkama. Näiden toteutuskustannukset riippuvat merkittävästi toteutuksen tasosta ja rakenteista,
ennen kaikkea venevalkaman ja leikkikentän osalta. Mikäli venevalkama toteutetaan pienveneiden
rantautumispaikkana ilman laskuluiskia ja ruoppausta, eivät kustannukset kuitenkaan senkään osalta
ole suuret.
Investointikulujen lisäksi kunnossapidettävien rakenteiden määrä kasvaa, ja tätä myötä käyttökulutkin, mutta toisaalta esimerkiksi vesi- ja viemärilaitoksen kannalta käytön tehostuminen on positiivinen asia pitkällä aikavälillä myös taloudellisesti.
Kaavaratkaisun myötä Sotkamon keskustaajaman ympäristön rakennuspaikkatarjonta kasvaa merkittävästi pysyvän asutuksen tonttien osalta. Tonttitarjonnan parantumisen myötä kuntaan voi olettaa tulevan jossakin määrin uusia veronmaksajia ja olemassa olevien asukkaiden sitoutumista paikkakuntaan rakentaminen todennäköisesti lisää. Rakentamisen myötä syntyy myös positiivisia työllisyysvaikutuksia ja yleensäkin uuden alueen saaminen rakennettavaksi on kunnan tonttitarjonnan ja
asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta myönteinen asia.
5.4 Muut vaikutukset
Riittävällä asemakaavoitetulle taajama-alueelle sijoittuvalla tonttitarjonnalla voidaan vähentää paineita suunnittelemattomaan yhdyskuntarakenteen kehitykseen taajaman lievealueilla. Kunta myös
pystyy riittävän tonttitarjonnan avulla ohjaamaan kiinteistöjen hintatason kehitystä ja vaikuttamaan
sitä kautta osaltaan monien toimintojen sijoittumiseen alueelle. Keskustaajaman ympäristöön sijoittuva tonttitarjonta tukee Sotkamon tasapainoista kehittymistä ja edesauttaa osaltaan kirkonkylän
palvelutarjonnan säilymistä ja monipuolistumista.
6
TOTEUTTAMINEN
Katujen ja kunnallistekniikan rakentaminen alueelle alkanee verrattain pian asemakaavan voimaantulon jälkeen. Kirkonkylän ja rannan läheisyys tekevät alueesta houkuttelevan, ja tonttien voi olettaakin rakentuvan kohtuullisen nopeassa aikataulussa siitä huolimatta, että viime vuodet ovat olleet
rakentamisen osalta hiljaisia.
17
7
SUUNNITTELUVAIHEET
Sotkamon kunnanhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavoituksen vireille tulosta 21.4.2015 (kh 95
§).
Kaavan vireilletulosta kuulutettiin ja hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 28.4.2015.
Kaavahanketta koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin
Ympäristö- ja tekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi
Kaavaluonnos asetettiin nähtäville xx-xx väliseksi ajaksi. Kaavaluonnoksesta jätettiin x mielipidettä.
Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi
Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä xx-xx välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin x muistutusta.
Viranomaisten antamat lausunnot ja kaavan laatijan vastineet niihin ovat kaavaselostuksen liitteenä.¨2772
Ympäristö- ja tekninen lautakunta hyväksyi asemakaavan
Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan
Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan
11.8.2015
Juha Kaaresvirta
Kaavoittaja
LIITTEET
Tilastolomake
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Rakennustapaohjeet (ehdotusvaiheessa)
18
Sotkamo
Sopalan asemakaava-alue
Sotkamojärven etelärannan asemakaava
Asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
27.4.2015
Päivitetty
Sotkamon kunta
2015
1
Sotkamo
Sopalan asemakaava-alue
Sotkamojärven etelärannan asemakaava
Asemakaavan muutos ja laajennus
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
27.4.2015
Päivitetty
0
Yleistä
MRL 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää tiedot kaavahankkeen kohteesta ja keskeisestä sisällöstä, tavoitteista sekä vaikutuksista ja niiden arvioinnista. Lisäksi siinä kerrotaan ketä hanke koskee (osalliset), miten ja milloin suunnitteluun voi osallistua ja vaikuttaa, miten
kaavahankkeesta tiedotetaan suunnittelun edetessä, mistä saa lisätietoja ja kuka kaavaa valmistelee.
1 Asemakaavan kohde
Kaavoitettava alue sijaitsee Sotkamon kunnassa Sopalan asemakaava-alueella. Asemakaavan
muutos koskee kortteleita 52, 54-58 ja 153 sekä näihin kortteleihin liittyviä katu- ja virkistysalueita.
Asemakaavan laajennus koskee Juuvinlammen ympäristössä kunnan ostamaa määräalaa kiinteistöstä Puronsuu 765-408-1-495 sekä kiinteistöä Lammenranta 765-408-1-791. Suunnittelualue rajoittuu lännessä Pilkkitiehen, etelässä Kainuuntiehen ja pohjoisessa Sotkamojärveen. Idässä kaava-alue ulottuu Juuvinlammen itäpuolelle. Suurin osa kaavoitettavasta alueesta on kunnan omistuksessa, mutta alueella on myös yksityisten omistamia kiinteistöjä. Kaava-alueen pinta-ala on n.
14 hehtaaria. Kaavoitettava alue on rajattu alustavasti liitteenä olevaan karttaan. Lopullinen rajaus
määrittyy suunnittelun edetessä.
Suunnittelualuetta koskevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1980, 1988 ja 1997. Voimassa
olevissa asemakaavoissa suunnittelualueella on varauksia erillispientalojen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueille, virkistysalueille ja kaduille. Voimassa oleva asemakaava on keskeisiltä osiltaan toteutumaton, eikä se ole enää ajanmukainen. Lähiympäristössä
on pientaloasumiseen asemakaavoitettujen alueiden lisäksi sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue.
Alueella on voimassa kunnanvaltuuston vuonna 1982 hyväksymä oikeusvaikutukseton SotkamoVuokatin osayleiskaava, jossa asemakaavoitettava alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi
asuinalueeksi. Pienialaisia varauksia on myös lähivirkistysalueelle sekä maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle.
Suunnittelualueen itäosassa Onkitien varrella, Kievarintien ja Kainuuntien välissä sekä Pilkkitien
pohjoispäässä on voimassa olevan asemakaavan mukaisesti rakentuneita omakotitaloalueita.
Pilkkitien päässä olevat rakennukset ovat valmistuneet asemakaavan voimaantulon jälkeen vuosina 1997-2008. Onkitien varrella on yksi uusi omakotitalo rakenteille, muutoin kadun varren omakotitalot ovat 1970-1980 –lukujen taitteesta. Kievarintien talot ovat 1950 –luvulta lukuun ottamatta
kadun päässä olevalla rakennuspaikalla sijaitsevia vanhempia huonokuntoisia rakennuksia. Näiden lisäksi kaava-alueella olevien peltojen keskellä on 1970 –luvulla valmistunut maatilan talouskeskuksen päärakennus talousrakennuksineen. Suunnittelualueen halki itä-länsi –suunnassa
asemakaavassa osoitetun Sopalantien katualueella kulkee putkikäytävä, jossa on vesijohto, viemäri ja osan matkaa myös paineviemäri. Likipitäen samalla linjauksella kulkee myös 20 kV:n sähköjohto ilmajohtona. Asemakaavoitettava alue rajoittuu maantiehen (Kainuuntie, kantatie 76).
2
Suunnittelualue rajoittuu pohjoisosiltaan Sotkamojärveen ja alueen sisälle jää Juuvinlampi –
niminen suolampien ketju. Rakentamattomilta osiltaan alue on pääosin peltoa. Peltoalueen ja vesistöjen (Sotkamojärven ja Juuvinlammen) välissä on noin 20-40 metrin levyinen varttuneen puuston vyöhyke. Juuvinlammen itäranta on tiheää mäntyvaltaista metsää, jossa kasvaa koivua sekapuuna, rannat ovat soistuneet. Kaava-alueen itäosa sijoittuu Pöllyvaaran pohjavesialueelle.
Kunnanhallitus on päättänyt asemakaavan vireilletulosta huhtikuussa 2015. Kaava laaditaan kunnan omana työnä. Kaavan laatijana toimii kaavoittaja Juha Kaaresvirta.
2 Asemakaavan tavoitteet ja sisältö
Kaavoituksen keskeisimpänä tarkoituksena on ajantasaistaa vanhentunut asemakaava. Käyttötarkoitusta ei kuitenkaan olla muuttamassa, vaan kaavoituksen lähtökohtana on pientalorakentamisen
suunnittelu alueelle.
3 Asemakaavoituksen yhteydessä tehtävät selvitykset ja vaikutusten arviointi
Kaavoitustyön yhteydessä alueelta tehdään maaperätutkimus. Alueella on hyvin vähän varsinaisia
luonnontilaisia alueita, ja näiden osalta erillisen luontoselvityksen tarve ratkaistaan kaavoitustyön
edetessä. Liikennemelun osalta melumittaukseen perustuvan selvityksen tarve riippuu tulevasta
kaavaratkaisusta. Joka tapauksessa liikennemääriin ja nopeusrajoituksiin perustuvia teoreettisia
melumallinnuksia hyödynnetään kaavaratkaisua muodostettaessa.
Tätä hanketta varten teetettävien selvitysten lisäksi kaavoitustyön pohjana käytetään rakennuskantatietoja, luonnonvaroihin ja pohjavesiin liittyviä tietoja ja suunnitelmia, yhdyskuntatekniseen verkostoon ja liikenteeseen liittyviä suunnitelmia, muita tehtyjä selvityksiä sekä osallisilta, viranomaisilta ja maastotyöskentelystä kaavoitusprosessin aikana saatavia tietoja. Mahdollisten lisäselvitysten tarve ratkaistaan kaavoitustyön edetessä.
Vaikutusten selvittämisestä kaavaa laadittaessa on säädetty maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä
seuraavaa:
Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa
määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta,
jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Asemakaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset
- ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
- luonnonympäristöön
- alue- ja yhdyskuntarakenteeseen
- yhdyskunta- ja energiatalouteen
- liikenteeseen
- maisemaan
4
Osalliset
3
Maankäyttö ja rakennuslain mukaan osallisia ovat alueen maanomistajien lisäksi kaikki, joiden
asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Näin ollen osallisia ovat mm. alueen käyttäjät,
lähialueen asukkaat, yritykset, yhtiöt, järjestöt, kunnan luottamuselimet, viranomaiset, maanomistajat sekä muut tahot, joilla on intressiä kaavoitusta koskevissa asioissa. Kaikilla em. osapuolilla on
mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Kaavahankkeesta ja siihen liittyvästä luonnosaineistosta saa tietoja kunnan kaavoitus- ja mittaustoimistosta.
Keskeisimmät viranomaistahot
- Kainuun ely -keskus
- Kainuun liitto
- Kainuun Museo
- Kainuun pelastuslaitos
- Pohjois-Pohjanmaan ely -keskus
5
Kaavaprosessi, tiedottaminen ja vaikuttamismahdollisuudet
Vuoden 2000 alusta lähtien kaavoituskäytännössä on noudatettu maankäyttö- ja rakennuslakia
(MRL). Asemakaavan laatiminen etenee seuraavasti:
Hankkeen käynnistymisestä tiedottaminen
- Tiedottaminen kaavamuutoksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta.
- Tiedottaminen tapahtuu Sotkamon kunnassa kaavahankkeita koskevan yleisen ilmoitustavan
mukaisesti ilmoittamalla hankkeen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta kunnanhallituksen päättämässä ilmoituslehdessä sekä internetissä Sotkamon
kunnan kotisivuilla osoitteessa www.sotkamo.fi
- Osallisilla on mahdollisuus lausua mielipide hankkeesta suullisesti tai kirjallisesti ja arvioida
osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyttä. Mikäli suunnitelma on puutteellinen, osallisilla
on mahdollisuus tehdä Kainuun ely -keskukselle esitys koskien osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta käytävää neuvottelua. Mahdolliset muutos- tai neuvottelutarpeet tulee esittää ennen
kuin asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kainuun ely -keskus järjestää tarvittaessa neuvottelun, myös esityksen tekijä kutsutaan neuvotteluun
1. viranomaisneuvottelu (tarvittaessa)
- Neuvotteluun osallistuvat kunnan lisäksi ely -keskus ja muut viranomaistahot, joiden toimialaa
suunnittelu saattaa koskea. Neuvottelussa selvitetään suunnittelua koskevat valtakunnalliset,
seudulliset ja muut keskeiset tavoitteet (MRL 66§).
Osallisilla mahdollisuus tutustua asemakaavan luonnosaineistoon ja ilmaista mielipiteensä
kaavahankkeesta
luonnosaineiston valmistumisesta, mahdollisuudesta tutustua siihen ja esittää mielipide tiedotetaan osallisille, tiedottaminen tapahtuu kunnan yleisen tiedottamistavan mukaan
- mahdolliset mielipiteet, lausunnot ja muistutukset käsitellään ja laaditaan vastineet, joiden perusteella kunta tekee päätökset lausuntojen, mielipiteiden ja muistutusten huomioimisesta jatkosuunnittelussa
Laaditaan asemakaavaehdotus
- Kaavaluonnos työstetään kaavaehdotukseksi, luonnokseen tehdään aiempien päätösten mukaiset muutokset ja tarkistukset
4
-
-
-
Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi kaavoitus- ja mittaustoimiston
ilmoitustaululle sekä kunnan kotisivuille internetiin. Nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan yleisen
tiedottamistavan mukaan. Lisäksi kaavamuutosalueeseen kuuluvan maan omistajalle ja kunnan tiedossa olevalle maan haltijalle, jonka kotikunta on toisella, väestötietojärjestelmään merkityllä paikkakunnalla tai jonka osoite muutoin on kunnan tiedossa, ilmoitetaan kirjeitse.
Ehdotuksesta pyydetään lausunnot, osallisilla on mahdollisuus jättää muistutus. Muistutukset
tulee jättää kirjallisina ennen nähtävilläoloajan päättymistä.
Lausunnot ja muistutukset käsitellään ja laaditaan vastineet, joiden perusteella kunta tekee
perustellut päätökset. Päätöksistä tiedotetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämän menettelyn mukaisesti
Muistuttajalle, joka on ilmoittanut osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
2. viranomaisneuvottelu (tarvittaessa)
- Neuvottelu pidetään ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä, kun on saatu lausunnot ja muistutukset. Neuvotteluun osallistuvat kunta, ely -keskus ja muut viranomaistahot, joiden toimialaa
suunnittelu koskee.
Kaavaehdotuksen hyväksyminen
- Nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotukseen tehdään mahdolliset korjaukset ja tarkennukset,
minkä jälkeen kaava hyväksytään. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan osallisille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet. Lisäksi kaavan hyväksymispäätöksestä tiedotetaan kunnan kotisivuilla
internetissä ja siellä julkaistaan hyväksytty kaava sekä kaavaselostus.
Mikäli kaava ei vastaa laissa esitettyjä sisältövaatimuksia tai kaavan käsittelyssä on tapahtunut menettelytapavirhe, osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollista valittaa kaavasta ja hakea muutosta. Valitus osoitetaan hallinto-oikeuteen. Mahdollinen jatkovalitus
osoitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle.
6 Laadittavat vaihtoehdot
Asemakaavan vaikutuksia arvioitaessa vaihtoehdot ovat:
0 Asemakaavamuutosta ei tehdä
1 Asemakaava laaditaan em. tavoitteiden mukaisesti
7 Suunniteltu aikataulu
Kunnanhallitus hyväksyi asemakaavan vireilletulon 21.4.2015 (§ 95)
Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pitämisestä on kuulutettu 28.4.2015
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 28.4.2015 lähtien ja se pidetään nähtävillä
siihen saakka, kunnes asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville.
ARVIOITU SUUNNITTELUAIKATAULU
Valmisteluvaihe
kevät / kesä 2015
5
kaavaluonnos nähtäville
kaavaehdotus nähtäville
asemakaava lainvoimainen
syksy 2015
alkuvuosi 2016
kesä 2016
Yhteystiedot
Kunnassa asemakaavan valmistelusta vastaa ja kaavan laatijana toimii kunnan kaavoittaja Juha
Kaaresvirta.
Sotkamon kunta, Kaavoitus- ja mittaustoimisto, Markkinatie 1, 88600 Sotkamo
kaavoittaja
Juha Kaaresvirta
p. 044 750 2144 fax. 08-6155 8120
e-mail [email protected]
suunnitteluavustaja
Tiina Määttä
p. 044 750 2099
e-mail [email protected]
Sotkamossa 27.4.2015
Juha Kaaresvirta
kaavoittaja
6
ANTAT
W
YS
LV
IE
STO
AP
I 1/2
e=0.20
II
153
AO
e=0.30
SO
PA
e=0.20
LA
IE
LK
IE
NT
PI
T
KI
AO
AR
5
KI
LT
EV
p
AR
IN
TI
VP
I
e=0.20
II
e=0.30
Muutettavan ja laajennettavan asemakaavan rajaus
E
UL
p
W
52
VP
AO
AO
I
e=0.20
P
I
e=0.20
VP
54
KA
AR
I
e=0.30
UL
55
IN
UU
AR
NT
IE
I1/2
e=0.30
57
AR
I
e=0.30
56
AO
I
e=0.20
ON
58
AO
KI
TI
E
AO
I
e=0.20
I
e=0.20
VP
M
M
2