Kaupunkisuunnittelu Kivistön asemakaavayksikkö 211900 Åbyn entisen elementtitehtaan tontti, 21 Piispankylä Asemakaava ja asemakaavan muutos, tonttijako ja tonttijaon muutos Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.4.2015 Kiinteistö Oy Koroppa hakee asemakaavan muutosta omistamalleen tontille osoitteessa Åbyntie 5. Aiemmin elementtitehtaan käytössä olleelle tontille halutaan rakentaa mm. tuotanto- ja varastorakennuksia. Asemakaavan muutosta on edellyttänyt Vantaan kaupunki, koska voimassa oleva asemakaava on vanhentunut eikä sellaisenaan sovellu rakentamisen lähtökohdaksi maisemallisesti arvokkaalle joenvarsivyöhykkeelle. Samalla hakijan omistamaa asemakaavatonta aluetta liitetään tonttiin. Vantaan kaupungin omistaman Åbynranta – nimisen lähivirkistysalueen yleiskaavan mukainen virkistyskäyttö ratkaistaan asemakaavaa muuttamalla. Viistoilmakuva vuodelta 2014. 1 Suunnittelualue sijaitsee Vantaanpuistontien ja Vantaanjoen välisellä alueella. Kaavatyön sisältö Hakijan tontti 21-139-3 on voimassa olevassa asemakaavassa käyttötarkoitukseltaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Vanhentunutta asemakaavaa muutetaan siten, että korttelialueelle sijoittuva rakentaminen ja toiminnot soveltuvat paremmin valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle. Asemakaavalla liitetään edellisessä kaavoituksessa vahvistamatta jäänyt alue korttelialueeseen. Tontin ja Vantaanjoen välissä sijaitsevan lähivirkistysalueen virkistyskäyttö ratkaistaan osayleiskaavan perusteella voimassa olevaa asemakaavaa muuttamalla. Lähtötiedot Suunnittelualueella ei sijaitse rakennuksia. Tontilla aiemmin toimineen elementtitehtaan tehdasrakennus, toimistorakennus ja muuntamo ovat purettu vuonna 2005. Lähimpänä Vantaanjokea sijaitsevalla tontin osalla on aiemmin sijainnut kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas asuinrakennus, joka on sittemmin palanut ja purettu. Rakennuksen pihapiiri tieyhteyksineen on luokiteltu historiallisesti muinaisjäännökseksi. Tontin ja Vantaanjoen välinen lähivirkistysalue on enimmäkseen luonnonmukaista metsää. Maanomistus Kaava-alueen tontin ja siihen liitettävän maa-alueen omistaa Kiinteistö Oy Koroppa / Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Lähivirkistysalueen omistaa Vantaan kaupunki. Esisuunnitelmat Arkkitehtiruutu Oy on maanomistajan pyynnöstä laatinut luonnoksia uusien työpaikkarakennuksien ja niiden tarvitsemien autopaikkojen sijoittamisesta tontille. Asemakaavatilanne Kaavamuutosalueella on voimassa asemakaava Piispankylän teollisuusalue 2 (nro 210300, Ym 3.12.1991), jossa alue on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T) sekä lähivirkistysaluetta (VL). Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 96 000 k-m 2. Rakennusaloittain osoitettu suurin sallittu kerrosluku on 2- 4. Lisäksi kaavassa on osoitettu rakennuksien enimmäiskorkeus metreinä. Lähimpänä Vantaanjokea sijaitsevalla tontin osalla on rakennusala, jolle saa sijoittaa kerho- ja kokoontumistiloja sekä kiinteistön hoidon kannalta välttämättömiä asuntoja enintään 1000 k-m 2. Rakennusalalla aiemmin sijainnut rakennus on merkitty suojelluksi ja sen pihapiiri on merkitty ohjeelliseksi puistomaisesti hoidettavaksi alueeksi. Kaavamuutosalueella sijaitsee myös asemakaavan merkittyjä muinaisjäännösalueita, joissa tulee suorittaa arkeologisia tutkimuksia ennen rakennustöiden aloittamista. Osa muinaisjäännösmerkinnöistä on vanhentunut. 2 Suunnittelualueen rajaus voimassa olevassa asemakaavassa. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 21,7 hehtaaria. Maakuntakaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa maakuntakaavassa kaava-alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi ja virkistysalueeksi. Kaava-alue on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella ja rajautuu valtakunnallisesti merkittävään Vantaanjoen maisema-alueeseen. Lisäksi kaava-alue sijoittuu pohjavesialueelle ja lentomelualueelle. Yleiskaava Vantaan kaupunginvaltuuston 19.6.2006 hyväksymässä Marja-Vantaan osayleiskaavassa alue on teollisuusja varastoaluetta (T) ja lähivirkistysaluetta (VL). T-alue varataan tuotanto- ja varastotiloille. Alueella voidaan sallia myös toimistotiloja. Lähivirkistysalueelle kaava-alueen lounais- ja kaakkoispuolille on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Kaava-alue sijaitsee pohjavesialueella ja lentomelualueella m1. Alue on kaakkoisosaltaan merkitty maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Kaavahanke on pääosin osayleiskaavan mukainen. Alue maakuntakaavassa Alue yleiskaavassa 3 Kaavamuutoksen vaikutusten arviointi Kaavaa laadittaessa on arvioitava sen toteuttamisen merkittävät välittämät ja välilliset vaikutukset mm.: ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Asemakaavan selostuksessa esitetään MRA 25 §:n mukaiset selvitykset. Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osalliset: Alueen kiinteistöjen omistajat ja vuokralaiset Viereisten ja vastapäisten kiinteistöjen omistajat ja vuokralaiset (naapurit) Kaupunginosan tai lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät, asukas- ym. yhdistykset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Valtion viranomaiset: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Museovirasto jne. Muut viranomaiset ja yhteisöt: Uudenmaan liitto, HSY, HSL, Vantaan Energia Oy, Fingrid Oy, Gasum Oy, Elisa Oyj jne. Kunnan jäsenet ja ne, jotka katsovat olevansa osallisia. Vireille tulon vaihe Asemakaavan ja asemakaavan muutostyön vireille tulosta tiedotetaan jokaiseen vantaalaiseen talouteen jaettavassa Vantaan kaupungin asukaslehdessä 9.5.2015. Maanomistajille, naapureille ja viranomaisille asiasta ilmoitetaan tavallisella kirjeellä tai sähköpostilla. Kaavamuutosta voi seurata myös kaupunkisuunnittelun kotisivuilta osoitteessa: http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus ja maankaytto Mielipiteitä ja tavoitteita kaavoitukselle voi esittää 22.5.2015 mennessä kirjallisesti osoitteella Vantaan kaupunki, Kirjaamo, Asematie 7, 01300 Vantaa tai sähköpostilla [email protected] tai puhelimitse Kai Zukalelle p. 8392 2232 parhaiten 7.5. klo 9 – 11. Mielipiteissä tulee ilmoittaa asemakaavan ja asemakaavamuutoksen numero 211900. Viranomaisyhteistyö järjestetään tarvittaessa työn kuluessa erikseen sovittavin neuvotteluin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan voidaan tehdä työn kuluessa tarvittaessa muutoksia ja täydennyksiä. Viimeisin osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esillä maankäyttötoimen asiakaspalvelussa (Kielotie 28, puh. 8392 2242, avoinna ma - to 8.15 - 16.00 ja pe 8.15 - 15.00) sekä Vantaan kaupungin internet-sivuilla. Nähtävillä olo Asemakaavan julkisesta nähtävillä olosta (MRL 65§ ja MRA 27§) kuulutetaan Vantaan Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa, Vantaan kaupungin internet-sivuilla ja kaupungin ilmoitustaululla. Muussa kunnassa asuville maanomistajille ilmoitetaan tavallisella kirjeellä. Nähtävillä olon aikana kunnan jäsenet sekä osalliset voivat jättää kaavamuutoksesta muistutuksen. Muistutuksen esittäneille annetaan vastineet, jotka postitetaan kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen niille, jotka ovat jättäneet osoitteensa muistutuksen yhteydessä. Arvioitu käsittelyaikataulu Tavoiteaikataulun mukaan asemakaavaehdotuksen aineisto käsitellään kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginhallituksessa loppuvuoden 2015 aikana. Asemakaavaehdotus on tämän jälkeen julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan, jolloin siitä on mahdollisuus jättää muistutus. Samaan aikaan kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot. 4 Sopimukset Hakija maksaa kaavan laatimisen kustannukset (MRL 59§). Liitteet Alustava asemapiirrosluonnos, arkkitehtitoimisto Arkkitehtiruutu Oy 3.3.2015 Asemakaavasuunnittelusta vastaa Kaavoituspäällikkö Lea Varpanen Puh. 09-8392 2247, Vantaan kaupunki, kaupunkisuunnittelu, Kielotie 28, 01300 Vantaa, sähköposti lea.varpanen(at)vantaa.fi Asemakaavan suunnittelija Kai Zukale, puh. 09-8392 2232 Päiväys ja allekirjoitus Vantaalla 21.4.2015 Lea Varpanen Kaavoituspäällikkö Lakiviitteet Osallistuminen ja vuorovaikutus: MRL 6, 62–64 §; MRA 30–32 §. Asemakaavaprosessi: MRL 52, 65, 67, 188 §; MRA 25, 27, 32 §. MRL = Maankäyttö- ja rakennuslaki. MRA = Maankäyttö- ja rakennusasetus. 5 6