1. No category

ODC
525.1
FORESTALIA 155
)OLIA
0ETSbNTUTKIMUSLAITOS · INSTITUTUM FORESTALE FENNIAE •HELSINKI 1972
PAAVO TIIHONEN
KI!NTOKUUTIOMETRIN KÄYTTÖÖN PERUSTUVAT MANNYN JA KUUSEN TUKKIPUUTAULUKOT
MASSENTAFELN MIT DEM FESTMETER ALS
MASSEINHEIT FhR KIEFERN- UND
FICHTENBLOCHHOLZ
N:ot 1-18 on lueteltu Folia Forestalia-sarjan julkaisuissa 1-41.
NoV. 1-18 are listed in publLcaWLRns 1-41 of the Folia Forestalia series.
N:ot 19-55 on lueteltu Folia Forestalia-sarjan julkaisuissa 19-96.
Nos. 19-55 are listed in publications 19-96 of the Folia Forestalia series.
N:ot 56-98 on lueteltu Folia Forestalia-saUjan julkaisuissa 56-133.
Nos. 56-98 are listed in publications 56-133 of the Folia Forestalia series.
1971 No 100 Esko Leinonen ja Kalevi Pullinen: Tilavuuspaino-otanta kuitupuun mittauksessa.
Gallringsmallar för icke planterade tali- och granbestånd i Finland.
Thinning models for nacuraJ pine and spruce stands in Finland 2,No 100 Esko Leinonen - Kalevi Pullinen: Tilavuuspaino-otanta kuitupuun mittauksessa
Green density samplinJ in pulpwood scal.mg. 2,No 101 IUFRO, Section 31, Working Group 4: Forecasting ·in forestry and timber economy.
5,No 102 Sulo Väänänen: Yksityismetsien kantohinnat hakkuuvuonna 1969/70.
Stumpage prices in private forests during cutting season 1969/70. 1,No 103 Matti Ahonen: Tutkimuksia kanto- ja juuripuun korjuusta I. KokHilu puiden kaatami
sesta juurakkoineen.
Studies on the harvesting of stumps and roots in Finland I. Experiment with the felling
of trees with their rootstock. 2,No 104 Ole Oskarsson: Plusmetsiköiden valintaoro ja jalostusvoiton ennuste.
Selection differential and the estimation of genetic gain in plus stands. 1,50
No 105 Pertti Harstela: Työjärjestyksen vaikutus tynkäkarsitun ja likipituisen kuusikuitupuun
teossa.
The effect of the sequence of work on the preparation of approximately 3-m, rough
limbed spruce pulpwood. 2,50
No 106 Hannu Vehviläinen: Metsätyömiesten moottorisahakustannukset 1969-1970
Power-saw costs of forest workers in 1969-1970 3,No 107 Olli Uusvaara: Vaneritehtaan jätepuusta valmistetun hakkeen ominaisuuksista.
On the properties of chips prepared from plywood plant waste 250
No 108 Pentti Hakkila: Puutavaran vaurioitumisesta leikkuuterää korjuutyössä käytettäessä.
On the wood damage caused by shear blade in logging work. 2,No 109 Metsänviljelykustannusten toimikunnan mietintö
Report of the committee on the costs of forest planting and seeding. 9,No 110 Kullervo Kuusela ja Alli Salovaara: Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan, Koillis-Suomen ja
Lapin metsävarat vuosina 1969- 70
Forest resources in the Forestry Board Districts of Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, KoillisSuomi and Lapoi in 1969-70 550
No 111 Kauko Aho ja Klaus Rantapuu: Metsätraktorien veto- ja nousukyvystä rinteessä.
On slope-clevation performance for forest tractors. 2,No 112 Erkki Ahti: Maaveden jännityksen mittaamisesta tensiometrillä.
Use of tensiometer in measuring soi! water tension. 1,No 113 Olavi Huikari - Eero Paavilainen: Metsänparannustyöt ja luonnon moninaiskäyttö.
Forest improvement works and multiple use of nature. 2,No 114 Jouko Virta: Ybityismetsänomistajien puunmyyntialttius Länsi-Suomessa vuonna 1970
Timbers-sales propensity of private forest owners in western Finland in 1970. 6,No 115 Veijo Heiskanen ja Pentti Rikkonen: Tukkien todellisen kiintomitan mittaamisessa käytettävät muunto- ja kuutioimisluvut. Sahatukkien mittaus- ja hinnoittelututkimukseen
1970 perustuvat taulukot. 1,No 116 Veijo Heiskanen: Tyvitukkien ja muiden tukkien koesahauksia Pohjois-Suomessa.
Test sawings of butt logs and top logs in Northem Finland. 2,50
No 117 Paavo Tiihonen: Suomen pohjoispuoliskon mäntytukkipuusto v. 1969-70.
Das Kiefernstarkholz der nördlichen Landeshälfte Finnlands i.J. 1969-70. 2,No 118 Pertti Harstela: Moottorisahan tärinän vaikutuksesta työntekijän käsiin.
On the effect of motor saw vibration on the hands of forest worker. 1,50
No 119 Lorenzo Runeberg: Plastics as a raw-materiaJ base for the paper industry in Finland.
Muovit paperiteollisuuden raaka-aineena Suomessa. 2.50
No 120 Esko Salo ja Risto Seppälä: Kiinteistöjen polttoraakapuun käytön väli-inventointi vuosina 1969/70.
Fuelwood consumption on farms and in buildings, intermediate inventory, 1969/70. 3,No 121 Heikki J. Kunnas: Foresty in national accounts.
Metsätalouden kansantulo-osuuden laskenta. 2,No 122 Pentti Kuokkanen: Metsänviljelytaimien kasvatuskustannukset vuosina 1969 ja 1972.
Costs of growing forHst-trHH sHHdlings in nurseries in 1969 and 1972. 2,50
No 123 Juhani Nu=inen: Puulevyjen käyttö Uudenmaan talousalueella v. 1967 valmistuneissa
rakennuksissa.
The use of wood-based panels in buildings completed in 1967 in the Uusimaa Economic
ReJion. 250
. . . No 1124MarkkuSimula $Q_econometric model of the sales of printing and writing paper. 3,. : : 1o 12 RiVto Seppälä: Simulation of timber-harvesting systems.
.... Puun koUjuuketjujensimulointi. 4,\.:
;
: '
Luettelo jatkuu 3. kansisivulla
VVRUL YrjöVuokila
Profes
Ystävällisesti
PaavoTiihonen
FOLIA
FORESTALIA
155
Metsäntutkimuslaitos. Institutum Forestale Fenniae. Helsinki 1972
Paavo Tiihonen
KIINTOKUUTIOMETRIN KÄYTTÖÖN PERUSTUVAT MÄNNYN
JA KUUSEN TUKKIPUUTAULUKOT
Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit
Ir Kiefern- und Fichtenblochholz
Deutsches Referat
ALKUSANAT
Männyn ja kuusen uusien tukkipuutaulukoiden laadinta aloitettiin metsäntutkimuslaitoksen metsänarvioimisen tutkimusosastossa v.
1971 alussa. Tutkimus liittyy maaliskuun 7
päivänä 1969 annetussa puutavara n
mittaussäännössä (163/69) esitettyihin tehtäviin ja myös kuitu- ja tukkipuiden
kuutioimisperusteita käsitelleen työryhmän toimintaan. Tämän työryhmän keräämällä tarkistusaineistolla on keskeinen merkitys taulukoi-
den valmistamisessa. Tutkimustyöhön on siten
osallistunut huomattava määrä käytännön ja
metsäntutkimuslaitoksen palveluksessa olevia
henkilöitä. Käsikirjoituksen ovat lukeneet professorit PENTTI HAKKILA ja YRJÖ VUOKILA. Tutkimuksen saksankielisen selostuksen
on kääntänyt metsänhoitaja CHRISTIAN KEIL.
Esitän parhaat kiitokset saamastani monipuolisesta tuesta.
Helsingissä elokuussa 1972
Paavo Tiihonen
15207- 72/12
Puuntuotoksen tul kimussuun ta
00381 Helsinki 38
SISÄLLYSLUETTELO
sivu
DEUTSCHES REFERAT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
JOHDANTO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
5
TUKKIPUUTAULUKOIDEN LAADINTAPERUSTEET
. .... ............... .. .. 5
TAULUKOIDEN RAKENNE JA KÄYTTÖ
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .
6
TAULUKOIDEN LUOTETTAVUUDESTA . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
KIRJALLISUUSLUETTELO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10
TAULUKOT . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 11
ISBN 951-40-0033-1
2
MASSENT AFELN MIT DEM FESTMETER ALS MASSEINHEIT
FhR KIEFERN- UND FICHTENBLOCHHOLZ
Deutsches Referat
Die Absprache zwischen den Verbänden der
Verkäufer und der Käufer von Rohholz i.iber
die Einfi.ihrung des Festmeters als der Masseinheit beim Geschäftsabschluss im Verkaufsvorgang sämtlicher Holzsortimente bedeutete
eine wesentliche Umstellung besonders bei der
Kubierung des Blochholzes. Gemäss der Holzvermessungsanweisung des Jahres 1969 (163/
69) sollte die Forstliche Forschungsanstalt
Sortimententafeln,die sich auf die neue Masseinheit gri.inden, getrennt fi.ir Faserholz und fiir
Blochholz ausarbeiten. Die Arbeitsgruppe fiir
die V ereinheitlichung der Grundlagen zur Massenermittlung von Blochholz (s. NOUSIAINEN
... 1970) stellte fest, dass auch in den Verfahren
der Massenermittlung von stehendem Holz
wegen der Veränderung der Masseinheit Berich tigungen vorgenommen werden sollten. Es
wurde beschlossen, die neue Methode der Massenermittlung und die darauf gegriindeten Faserund Blochholztafeln in verschiedenen Veröffentlichungen zu erläutern.
Die V eröffentlichungen, die die Grundlagen
der neuen Massenermittlungsmethode und die
Faserholztafeln behandeln, sind bereits zur
Herausgabe gelangt
(NOUSIAINEN ... 1972;
TIIHONEN 1972). Die vorliegende Publikation
enthält die neuen Massentafeln fr Kiefern- und
Fichtenblochholz. Die Ausarbeitung der Massentafeln sti.itzt sich im wesentlichen auf die
folgenden Grundlagen:
die "Massentafeln fr stehende Bäume" von
ILVESSALO (1947),
das Untersuchungsmaterial,
die anhand des Untersuchungsmaterials berechneten durchschnittlichen Faserholz- und
Zopfrestholzanteile, und
das Kontrollmaterial.
Das Untersuchungsmaterial enthält die
Messergebnisse von 2576 Kiefern und von
2156 Fichten. Das Kontrollmaterial umfasst
3430 Kiefern- und 3108 Fichtenprobestämme.
Bei der Ausarbeitung der Massentafeln wurde
die sog. Differenzmethode angewandt. Zuerst
wurden die Massentafeln fi.ir die durchschnittlichen Faserholz- und Zopfanteile aufgestellt.
Der Blochholzanteil wurde darauf in der Weise
ermittelt, dass jene heiden Anteile schwachen
Holzes von den Einheitsmassenwerten gemäss
ILVESSALO subtrahiert wurden. Es sei erwähnt, dass die Differenzmethode zu gleichen
Resultaten fiihrt sowohl beider Massenermittlung auf dem Wege der elektronischen Datenverarbeitung als auch bei direkter Anwendung
der Massentafeln. Die endgiiltigen Massentafeln
sind im Anhang der Veröffentlichung enthalten.
Aus diesen Tafeln gehen die der angewandten
Klassifizierung gemässen durchschnittlichen
Blochholz- und Faserholzanteile in Festmetern
mit Rinde hervor, und zwar fr Kiefern- und
Fich tenblochholzstämme.
Beide Holzarten haben folgende Klasseneinteilung
Brusthöhendurchmesserklassen (d): von 19
bis 45 cm, Stufenweite 2 cm, ausgleichende
KlassifLzierung.
Höhenklassen: von 10 bis 27 m, Stufenweite
1 m, ausgleichende Klassifizierung.
Ausbauchungsklassen (d-d6): Kiefer von 2 bis
10 cm, Fichte von 1 bis 8 cm, Stufenweite 1 cm,
ausgleichende Klassifizierung.
Die Massentafeln sind zur Kubierung einer
jeweils grösseren Anzahl von Stämmen bestimmt
und werden nur in Siid-Finnland zur Anwendung empfohlen.
Die Ausarbeitung, der Aufbau und die Anwendung der Massentafeln werden näher in der
diesbezliglichen Hauptpublikation (NOUSIAINEN ... 1972) erörtet, die die Grundlagen der
neuen Massenermittlungsmethode behandelt.
Die Untersuchung iiber die Zuverlässigkeit
der Massentafeln fr Blochholz befasste sich
mit zwei Teilaufgaben. Zuerst wurden die
Untersuchungen iiber die Genauigkeit der Massentafeln von ILVESSALO fortgesetzt. Das
Thema ist friiher in mehreren Untersuchungen
behandelt worden (ILVESSALO 1947; TIIHO-
3
NEN 1966a, 1966b, 1970). Mit dem Hinweis
auf die sich mit den Grundlagen beschäftigende
Publikation beschränkt sich die vorliegende
Veröffentlichung hei neuen Vergleichen allein
auf solche betreffs der Gesamtmasse.
Weiterhin wurden als Teil des Kontrollmaterials verschiedene Probeserien, d.h. Probebestände, aufgenommen zum Zwecke des Ver gleighs. Die Resultate in Tabelle 1 veranschau-
4
lichen die Vergleiche. Die Ergebnisse der Vergleighe sind in der bereits erwähnten Hauptpublikation eingehender besprochen worden.
Die Zusammenfassung sämtlicher Ergebnisse
lässt den Schluss zu, dass mit den neuen
Massentafeln bei richtig ausgefiihrten Messungen
im allgemeinen durchaus zuverlässliche Resultate erreicht werden.
JOHDANTO
Puun myyjien ja ostajien järjestöjen tekemä
sopimus todellisen kiintokuutiometrin valinnasta kaikkien puutavaralajien kaupalliseksi mitta yksiköksi ainakin koemielessä hankintakaudesta 1971-72 lukien merkitsi olennaista muutosta erityisesti tukkipuiden mittauksessa ja
kuutioinnissa. Yleisesti katsottiin, että uuden
mittayksikön käyttöön liittyi ilmeisesti huomattavia etuja. Toisaalta oli kuitenkin otaksuttavissa, että muutos aiheuttaa tiettyjä vaikeuksia
lähinnä käytännön mittaustoiminnassa.
Keväällä 1970 muodostettu, tukkipuiden
kuutioimisperusteiden yhdenmukaistamista käsitellyt työryhmä (ks. NOUSIAINEN ... 1970)
katsoi, että myös leimikoiden pystymittauksissa
sovellettaviin kuutioimisperusteisiin ja -menetelmiin oli tehtävä uuden mittayksikön edellyttämät tarkistukset. Leimikoiden pystymittausten
yleistymisestä johtuen pidettiin näitä tarkistuksia eri tahoilla erittäin tarpeellisina. Todettiin,
että kuutioimisperusteiden yhdenmukaistamista
käsitelleen työryhmän oli syytä jatkaa toimintaansa. Työryhmä katsoi kokouksessaan keväällä 1971, että odotettavissa oleva muutos edellytti uutta, laajamittaista selvitystä. Perusteiden
tutkimisessa oli nojauduttava, kuten aikaisemminkin (ks. NOUSIAINEN ... mt., s. 4), ensi
sijassa eri osapuolten yhteistoiminnassa keräämään tarkistusaineistoon. Maaliskuun 7 päivänä
1969 annettu p u u t a v a r a n m i t t a u s sää n t ö (163/69) edellytti toisaalta, että
metsäntutkimuslaitoksessa valmistetaan uuden
mittayksikön käyttöön pohjautuvat puutavara-
lajitaulukot. Kuutioimisperusteiden ja niihin
pohjautuvien kahden vaihtoehtoisen laskentamenetelmän, tietokonelaskennan ja toisaalta
numeeristen taulukoiden tarkistaminen oli siis
erittäin aiheellista. Katsottiin, että aiheen käsittely oli edelleenkin sisällytettävä metsäntutkimuslaitoksen työohjelmaan.
Tutkimustehtävän edellyttämään aineiston
keruuseen ryhdyttiin keväällä 1971. Metsäntutkimuslaitoksen taholla keskityttiin lähinnä
menetelmän perusteiden selvittelyyn, tutkimusaineiston keruuseen ja työryhmän jäsenten eri
tahoilla suorittaman tarkistusaineistojen keruun
ohjaukseen. Selvitysten pohjalta valittiin uudet
mittausperusteet ja valmistettiin edellä mainitunlainen, tietokonelaskentaan ja numeeristen taulukoiden käyttöön perustuva kuutioimismenetelmä. Tukkipuiden kuutioimismenetelmän laadintaan liitettiin myös kuitupuiden
kuu tioimisperusteiden tarkistaminen. Tämä tehtävä edellytti mm. kuitupuiden kuutioimistaulukoiden uusimista. Päädyttiin ratkaisuun, että
kaikkien puulajien ja puutavaralajien kuutioimisperusteet ja edelleen tukki- ja kuitupuiden
kuutioimistaulukot julkaistaan eri niteinä.
Tehdyn ratkaisun mukaisesti rajoitutaan
oheisessa julkaisussa lähinnä uusien männyn ja
kuusen tukkipuutaulukoiden esittelyyn. Taulukoiden laadintaa, käyttöä ja luotettavuutta
selostetaan julkaisun alussa aivan suppeasti.
Muilta osin viitataan kuutioimismenetelmän
perusteita käsittelevään pääjulkaisuun (NOUSIAINEN ... 1972).
TUKKIPUUT AULUKOIDEN LAADINTAPERUSTEET
Uusien tukkipuutaulukoiden keskeisimmät
perusteet ovat seuraavat:
ILVESSALON ( 194 7) "Pystypyiden kuu tioimistaulukot",
tutkimusaineisto,
edellisen pohjalta määritetyt keskimääräiset
kuitupuu- ja latvaosuudet, sekä
tarkistusaineisto.
Tutkimusaineisto käsittää sekä kaadetuista
rungoista että pienikokoisista pystypuista teh-
5
tyjen mittausten tuloksia. Kaadettuja koepuita
oli kaikkiaan 4 24 7, joista mäntyjä 2 2 27 ja
kuusia 2 020. Lähinnä vertailumielessä tehtiin
pystyapteerauksia yhteensä 349 männystä ja
136 kuusesta. Kummankin puulajin varsinainen
tarkistusaineisto sisältää 18 koe-erää (leimikkoa), yhteensä 3 421 mäntyä ja 3 105 kuusta.
Lisäksi kerättiin muutamia koepuueriä, joiden
tarkastelu tässä kuitenkin sivuutetaan.
Koepuista mitattiin ILVESSALON (mt.) taulukoiden tunnukset, rinnankorkeusläpimitta, pituus ja kapeneminen sekä lisäksi tukki-, kuitupuu- ja latvaosuus kuorellisina kiintokuutiometreinä. Tukkiosuus laskettiin lisäksi tukin
pituuden ja kuorettoman latvaläpimitan perusteella uuden mittaustavan mukaisina teknisinä
yksikköinä (k-m 3 ) .
Tukkien keskipituudeksi pyrittiin saamaan
n. 460-490 cm. Apteerauksessa nojauduttiin
pääosiltaan uuden mittayksikön käyttöönoton
yhteydessä sovittuihin tukkien mitta- ja laatuvaatimuksiin (UUDISTUVA ... 1971; SAHATUKKIEN ... 1971). Tukkipuun minimimitat
olivat seuraavat:
d-luokka 19 cm ja
rungosta saadaan vähintään yksi minimilaatuvaatimukset täyttävä tukki, minimikoko
männyllä 490x 15 cm, kuusella 490x 17 cm.
Minimitukin mitat olivat männyllä 430x14
cm ja kuusella 430x16 cm, läpimitan osoittaessa
männyllä 15 cm:n ja kuusella 17 cm:n luokan
alarajaa.
Koko rungon kuutiomäärää koskeneet tulokset antoivat aiheen suurentaa lL VESSALON
(mt.) taulukoiden männyn yksikkökuutioita
1 1/2 %:lla aikaisemmin sovelletun 1 %:n asemesta (TIIHONEN 1966 a). Kuusella lisäys oli
1 % kuten aikaisemmissa taulukoissakin.
Taulukoiden valmistamisessa sovellettiin kahta erilaista tapaa. Ensin laskettiin tutkimusaineiston pohjalta sovelletun luokituksen mukaiset keskimääräiset tukki-, kuitupuu- ja latvaosuudet. Saatuja kuitupuu- ja latvaosuuksia
verrattiin tarkistusaineiston vastaaviin keskimääräistuloksiin. Vertailujen ja graafisen tarkastelun pohjalta päädyttiin lopullisiin kuitupuun ja latvan kokoa osoittaviin taulukkoihin. Ne on julkaistu kuutioimismenetelmän
perusteita kuvaavassa julkaisussa (NOUSIAINEN ... 1972). Molemmissa taulukoissa on
luokitteluperusteina rinnankorkeusläpimitta ja
pituus, edellinen 2 cm:n ja jälkimmäinen metrin
tasaavin luokin.
Toisessa tavassa rajoituttiin vain keskimääräisiin tukkiosuuksiin, jotka saatiin vähentämällä ILVESSALON (mt.) taulukoiden yksikkökuutioista edellä mainituista taulukoista saadut
kuitupuu- ja latvaosuudet. Tuloksia tarkasteltiin graafisesti ja tarkistusaineiston valossa. Päätettiin, että tällä ns. e r o t u s m e n e t e 1m ä 11 ä saadut tulokset otetaan lopullisiksi
tukkiosuuksiksi. Molemmat tavat johtivat varsin
yhdenmukaisiin tuloksiin. Valitun erotusmenetelmän etuna on paitsi yksinkertaisuus erityisesti se seikka, että menetelmää käytettäessä
saadaan sekä tietokonelaskennalla että numeerisilla taulukoilla täysin samat tulokset. Käytännössä ilmenevät vähäiset tukin minimimittojen
muutokset voidaan myös ottaa helposti huomioon.
Koivutukkipuiden
kuutioimismenetelmän
laadinnassa on toistaiseksi rajoituttu vain tietokonelaskentaan.
Lopulliset männyn ja kuusen tukkipuutaulukot on liitetty julkaisun loppuun.
TAULUKOIDEN RAKENNE JA KÄYTTÖ
Uudet tukkipuutaulukot eroavat rakenteeltaan aikaisemmista taulukoista . vain mittayksikön osalta. Molempien puutavaralajien mittayksikkö on nyt kuorellinen (todellinen) kiintokuutiometri. Taulukoista ilmenee siis sovitun
luokituksen mukaisista rungoista keskimäärin
saatava tukkien ja kuitupuun määrä kuorellisina
kiintokuutiometreinä. Molemmilla puulajeilla
on sama luokitus:
6
R in n a n k o rk eu släp im i t t a
(d-)
l u o k a t : 19-45 cm, 2 cm:n tasaava luokitus.
Pituus luokat : männyllä 10-27 m,
kuusella 10-30 m, metrin luokkavälein, tasaava
luokitus.
K a p e n e m i s 1 u o k a t (d-d6): männyllä
2-10 cm, kuusella 1-8 cm, senttimetrin luokkavälein, tasaava luokitus.
Taulukot on tarkoitettu suurehkojen mäntyja kuusitukkipuuerien kuutiointia varten, edelleen terveille, normaaleille puille. Yksittäisiä, vähäisiä vikaisuuksia voidaan sallia. Muulloin on vikaisuuksien vaikutus otettava erikseen huomi- ·
oon. Suositetaan, että puidenluvussa erotetaan
tarvittaessa puulajeittain kaksi luokkaa, normaalit ja ns. poikkeukselliset puut. Mikäli puidenluvun jälkeen ilmenee, että poikkeuksellisia runkoja kertyikin vain muutamia, voidaan rungot yhdistää normaalien puiden runkolukusarjaan. Jos
runkomäärän vaikutus tukkiosuuden tulokseen
on todella ilmeisesti merkittävä, voidaan rungot
kuu tioida tietokonelaskennalla tai, taulukoita
käytettäessä, vikaisuus otetaan huomioon tekemällä tukeista eri osapuolten näkemysten mukainen siirto kuitupuuhun. Tarvittaessa voidaan
myös kuitupuuosuudesta tehdä siirtoja tukkeihin.
Taulukot on laadittu lähinnä maan etelä-
puoliskoa varten. Tähän mennessä suoritetut,
maan pohjoispuoliskosta kerättyyn tarkistusaineistoon perustuvat vertailut viittaavat tukkiosuuden yliarviointiin ja vastaavastj kuitupuuosuuden aliarviointiin. Maan pohjoispuoliskon
mänty- ja kuusitukkipuiden kuutioimismenetelmää koskevia tutkimuksia jatketaan syyskaudella 1972.
Taulukoiden käyttö edellyttää kuutioitavien
puiden rinnankorkeusläpimitta (d)-, pituusja kapenemisluokan määrittämistä. Tämä olisi
suoritettava mittauksiin perustuen joko kaikista
rungoista tai sopivasti valituista koepuista. Jos
taulukot eivät sisällä kuutioitavan rungon mukaista luokkaa, voidaan nojautua ekstrapolointiin tai määrittää tukki- ja kuitupuuosuudet
käytetyllä erotusmenetelmällä, siis perustamalla
kuu tiointi IL VESSALON (m t.) taulukkoihin
sekä kuitupuu- ja latvaosuuksia valaiseviin taulukkoihin (ks. NOUSIAINEN ... 1972).
TAULUKOIDEN LUOTETTAVUUDESTA
laadintaperusteista
Tukkipuu taulukoiden
johtuen on luotettavuuden tarkastelussa keskeisellä sijalla ILVESSALON (mt.) taulukoiden luotettavuus. Tältä osin viitataan ensin
taulukoiden laadinnan yhteydessä (mt., s. 3236) sekä myöhemmin (TIIHONEN 1966 a,
1966 b, 1970; NOUSIAINEN ... 1972) suoritettuihin vertailuihin, jotka kaikki osoittavat,
että taulukoilla päästään erinomaisiin tuloksiin,
eron jäädessä todelliseen kuutiomäärään verrattuna yleensä ± 0.5-2 %:iin. Seuraavassa asetelmassa rajoitutaan taulukoiden laadinnan yhteyAineisto
Puulaji
Materialtyp
Holzart
dessä suoritetuissa vertailuissa saatujen puulajeittaisten kokonaiskuutiomäärien esittelyyn. Todettakoon, että pätkittäisen kuutioinnin tulosten
laskennassa on kannon osuudeksi jäänyt keskimäärin männyllä n. 0.5-1.0 % ja kuusella
korkeintaan 0.5 % puun alimman kaatokorkeuden mukaisesti määritetystä rungon kuutiosta. IL VESSALON (mt.) taulukon lukuihin
vuorostaan sisältyy edellä mainitut kannon
koon pienentymisen (ks. TIIHONEN 1966 a,
s. 4) johdosta tehdyt lisäykset, männyllä 11/2
% ja kuusella 1 %. Asetelman tutkimusaineis-
Runkoluku
Anzahl
der
Stämme
Pätkittäinen
kuutiointi
Sek tionsweise
Kubierung
ILVESSALON (1947)
taulukot
Kub.tafeln
(Ilvessalo1947)
k-m 3 kuorineen - fm m. R.
Tutkimusaineisto
Untersuchungsmaterial
T arkis tusaineisto
Kontrollmaterial
Mänty
Kiefer
1 647
1 206.5
1 201.0
Kuusi
Fichte
1 526
980.4
983.5
Mänty
Kuusi
3 421
3 105
2 167.1
1 732.8
2 165.4
1 742.3
7
Taulukko 1. Tarkistuslaskelmien tulokset koeleirnikoittain.
Tabelle 1. Resultate der Kontrollberechnungen in den ausgezeichneten Probebeständen.
Puulaji
Holzart
Koeleimikko
Ausgezeichneter Prob ebestand
Tukkiosuus
Runkoluku
Anzahl
der
Stämme
Kuitupuuosuus
Faserholzanteil
Blochholzanteil
Mittaus
Massenaufnahme
Taulukot
Kub.tafeln
Mittaus
Massenaufnahme
Taulukot
Kub.tafeln
3
k-m -fm
Mänty
Kiefer
1
3
4
5
7
57
197
239
193
178
38.2
86.8
182.1
118.9
74.9
37.4
85.0
177.8
117.7
75.3
4.3
12.7
15.1
12.9
12.2
4.1
14.0
18.7
14.2
12.6
8
9
10
11
12
88
179
180
230
204
50.9
100.0
172.9
86.5
86.3
47.6
95.2
171.7
88.0
86.4
4.6
11.1
16.8
18.3
15.4
6.2
12.9
16.0
15.9
14.0
14
15
16
17
18
273
477
207
221
192
131.3
193.6
82.9
174.6
115.4
127.5
196.2
79.6
172.2
119.6
18.4
35.6
12.1
16.0
16.6
20.6
34.6
14.7
17.0
14.4
3 115
1 695.3
1 677.2
222.1
229.9
1
2
4
5
7
54
179
239
147
182
25.0
61.1
96.0
70.0
76.0
24.6
58.6
98.3
70.3
76.1
5.5
17.4
26.8
14.0
18.3
5.4
20.0
25.6
14.9
18.3
8
9
10
11
12
148
20
32
198
255
64.1
6.7
20.9
112.8
127.0
65.0
7.1
21.1
110.6
124.1
16.4
2.3
3.5
20.0
25.5
15.7
2.0
3.5
20.3
26.2
14
15
16
17
18
251
472
180
205
181
142.7
157.5
73.0
56.9
99.6
141.9
156.8
71.8
54.9
100.6
24.6
46.8
16.8
19.5
18.7
26.4
47.1
18.2
21.0
19.0
2 743
1189.3
1 181.8
276.1
283.6
Yhteensä
lnsgesamt
Kuusi
Fichte
Yhteensä
Insgesamt
8
toon on sisällytetty aineiston pääosan käsittävät
v. 1971 mitatut koepuut. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty poikkeuksellisen suuria tai erittäin solakoita runkoja käsittäneet v. 1970 ja
197 2 kerätyt koe-erät.
Tulos parien vertailu osoittaa, että ILVESSALON (mt.) taulukoilla on päädytty miltei
samoihin kokonaiskuutiomääriin kuin pätkittäisellä kuutioinnilla. Maan pohjoispuoliskosta
koottujen koepuuerien kuutioinnissa näyttävät
tulokset viittaavan samoin asetelman luonnehtimaan erinomaiseen tarkkuuteen koko rungon
kuutiosisällön määrittämisessä.
Uusien ja aikaisemmin valmistettujen tukkipuutaulukoiden muiden laadintaperusteiden
pohjalta voitiin otaksua, että uusilla taulukoilla
saadaan ilmeisesti myös puutavaralajeittain vähintään kohtuullisen luotettavia tuloksia. Yksityiskohtainen tarkastelu tapahtui, kuten aikaisempien taulukoiden yhteydessä, tarkistusaineiston pohjalta. Taulukossa 1 on rajoituttu vain
koeleimikoittaisten kokonaismäärien vertailuun.
Taulukon supistamista silmällä pitäen on koeleimikot ilmaistu järjestysluvuilla. Leimikoiden
käsittelystä huolehtineet, pääasiassa puunjalostusteollisuusy h tiö t, esitetään kuu tioimismenetelmän perusteita kuvaavassa pääjulkaisussa
(NOUSIAINEN ... 1972). Taulukkoon ei ole
sisällytetty kahden mäntyleimikon (2 ja 6) ja
kahden kuusileimikon (3 ja 6) tuloksia, koska
osa näiden koe-erien koepuista oli apteerattu
keskimääräissäännöistä hieman poiketen. Taulukossa ei ole myöskään poikkeuksellisia runkoja sisältävien RAUMA-REPOLA OY:n koeleimikoiden (mänty ja kuusi, 13. leim.) tuloksia.
Leimikoittain ilmenee molempien puutavaralajien tuloksissa sekä + että - suuntaisia eroja.
Ne ovat pääosiltaan kuitenkin varsin piema.
Kaikki mäntykoepuut yhdistäen on taulukoilla
päädytty seuraaviin keskimääräiseroihin.
Tukit
Mänty
- 1.1
Kuusi
-0.6
Ero,%
Kuitupuu
+ 3.5
+ 2.7
Molempien puulajien tulokset viittaavat lievään tukkiosuuden aliarviointiin ja likimäärin
määrällisesti samansuuruiseen kuitupuuosuuden
yliarviointiin. Ottamalla huomioon yleisesti
esiintyvät vähäiset vikaisuudet katsottiin, ettei
tulosten osoittamaa lievään varovaisuuteen viittaavaa piirrettä ollut syytä poistaa ainakaan
toistaiseksi.
Kuutioimismenetelmää käsittelevässä pääjulkaisussa (NOUSIAINEN ... 1972) esitetyt d- pituus- ja kapenemisluokittaiset vertailut viittaavat taulukon 1 tulosten mukaiseen, vähintään
kohtuulliseen luotettavuuteen. Kunkin koeleimikon puitteissa d- pituus- ja kapenemisluokittain suoritetut tarkastelut vahvistavat edellä
todettua myönteistä kuvaa. Keskimääräistuloksena voitaneenkin päätellä, että uusien tukkipuutaulukoiden laadinnassa on ilmeisesti päädytty hyvin myönteisiin, luotettaviin tuloksiin.
Edellä on rajoituttu vain ns. taulukkovirheen
tarkasteluun. Aina mahdolliset mittausvirheet,
mittauksissa sovellettuun otantaan liittyvät virhemahdollisuudet ja muut virhelähteet on myös
otettava huomioon. Muiden virhelähteiden tarkastelu sivuutetaan kuitenkin tässä julkaisussa
vain viittaamalla aihetta koskeviin erillisselvityksiin (esim. TIIHONEN 1970).
9
KIRJALLISUUSLUETTELO
ILVESSALO, YRJÖ. 1947. Pystypuiden kuutioimistaulukot. Summary: Volume tables
for standing trees. - Metsäntutk.lait. julk.
34.4.
NOUSIAINEN, JUHANI - JUKKA SORSA PAAVO TIIHONEN. 1970. Mänty- ja kuusitukkipuiden kuutioimismenetelmä. Referat:
Eine Methode zur Massenermittlung von
Kiefern- und Fichtenblochholz. - Folia
Forestalia 98.
NOUSIAINEN, JUHANI - VÄINÖ RANTANEN - PAAVO TIIHONEN. 1972. Kiintokuutiometrin käyttöön perustuva kuitu- ja
tukkipuiden kuutioimismenetelmä. - Käsikirjoitus. Helsinki.
Puutavaran mittaussääntö. 163/69.
10
Sahatukkien laatuvaatimukset. 1971. Suomen
Sahanomistajayhdistys. Helsinki.
TIIHONEN PAAVO. 1966 a. Puutavaralajitaulukot. 1. Maan eteläpuoliskott mänty ja
kuusi. - Folia Forestalia 19.
TIIHONEN, PAAVO. 1966 b. Zur Beachtung
der Genauigkeit der bei der Zuwachsberechnung angewandten Massentafeln. Mitteilungen
d. Schweiz. Anst. f.d.F. Vw. 1966, Heft 4,
s. 172-27 4. Ziirich.
TIIHONEN, PAAVO. 1970. Leimikon pystymittauksen luotettavuudesta. Metsäkoneurakoitsija.
Uudistuva puutavaran mittaus. 1971. Puun
myyjien ja ostajien järjestöjen julkaisema
seloste.
MÄNNYN JA KUUSEN TUKKIPUUT AULUKOT
BLOCHHOLZMASSENT AFELN FUR KIEFER UND FICHTE
Luokitus:
Klassifizierung:
Rinnankorkeusläpimitta (d-) luokat: 19- 45
cm, 2 cm:n tasaava luokitus.
Pituusluokat: männyllä 10-27 m, kuusella
10-30 m, metrin luokkavälein, tasaava luokitus.
Kapenemisluokat (d-d6): männyllä 2-10
cm, kuusella 1-8 cm, senttimetrin luokkavälein, tasaava luokitus.
Brusthöhendurchmesser( d-)klassen: 19-45
cm, Stufenweite 2 cm, ausgleighende Klassifizierung.
Höhenklassen: Kiefer 10-27 m, Fichte 1030 m, Stufenweite 1 m, ausgleichende Klassifizierung.
Ausbauchungsklassen ( d-d6 ): Kiefer 2-10
cm, Fichte 1-8 cm, Stufenweite 1 cm, ausgleichende . Klassifizierung.
11
Mänty
TUKKIPUUT AULUKOT
Blochholzmåssentafeln
PituusHöhen-
d-
luokka
Klasse
cm
m
19
21
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
Kiefer
Kapcnemisluokka (d-d6), cm -Ausbauchungsklasse (d-d6), cm
2
3
5
4
6
7
3
k-m kuorineen/runko
fm m, R./Stamm
0.169
174
180
188
197
206
215
225
236
246
257
0.234
245
256
267
280
291
301
312
323
335
348
361
0.146
146
147
151
157
163
170
177
185
194
205
214
224
0.130
130
130
130
130
131
134
139
145
151
158
166
175
183
192
0.195
201
210
219
229
238
249
258
267
278
288
299
310
322
0.175
178
182
189
197
204
211
221
229
236
246
255
266
275
287
0.117
117
117
117
117
117
118
120
123
0.105
105
105
105
105
105
0.159
162
164
166
171
176
181
188
196
202
209
218
227
0.149
150
150
152
155
159
163
168
174
180
185
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
0.042
48
57
68
76
82
88
93
97
101
103
104
104
105
105
0.138
138
138
139
140
143
146
150
155
159
Sämtliche Ausbauchungsklassen gemeinsam, mit Rinde, d min = 6 cm unter der Rinde.
12
8
1Dtvasta
kuitupuuta
1
k-m3 /runko )
Faserholz aus
dem oberen
Stammende
fm/Stamm I)
0.128
128
128
128
129
130
132
0.044
51
59
66
70
74
77
81
83
87
91
93
95
97
99
100
Mänty
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
2
luokka
cm
Kapenemisluokka (d-d6) , cm
Pituus-
3
4
10
23
25
6
7
8
9
10
k-m 3 kuorineen/runko
m
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
5
0.325
341
355
370
382
394
406
419
431
445
459
475
0.425
445
463
481
497
514
529
543
559
574
591
608
0.267
282
296
311
323
335
345
355
367
378
389
402
417
432
0.355
373
390
407
423
441
455
470
484
498
511
526
542
560
0.233
245
257
269
281
292
302
312
321
331
341
352
364
378
392
0.296
311
326
342
357
372
387
403
416
430
444
456
469
483
499
514
0.210
216
225
235
245
255
264
273
283
291
300
309
319
330
342
0.262
275
288
302
315
328
341
354
368
381
395
407
418
430
443
458
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min
0.192
195
199
207
215
224
233
241
249
256
263
271
281
0.245
256
267
278
291
302
314
325
338
349
361
372
383
393
405
0.181
182
184
190
198
205
213
220
227
234
240
247
0.170
170
171
176
182
190
197
0.160
160
161
163
169
177
0.225
229
237
247
257
268
278
289
299
311
321
332
342
0.212
214
221
229
239
249
258
267
276
0.199 0.187
187
200
206
193
214
200
208
222
231
Latvasta kuitupuuta,
k-m 3 /
runko l)
0.047
54
60
63
64
65
66
68
71
75
80
84
88
92
95
97
98
0.052
59
61
62
63
63
64
65
66
67
70
73
77
82
87
91
93
95
=6 cm kuoren alta.
13
Mänty
TUKKIPUUTAULUKOT
d-
luokka
cm
27
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus2
3
4
6
7
29
0.540
562
584
605
626
646
665
682
702
721
741
0.457
477
497
518
537
557
577
595
613
630
648
666
686
0.383
403
422
440
458
476
496
513
531
548
565
580
598
615
634
0.340
356
373
390
406
422
438
455
472
490
506
522
536
552
569
0.302
317
332
346
361
376
390
406
421
436
452
467
481
496
510
525
0.296
309
322
336
349
362
376
389
404
418
432
446
459
0.672
698
723
748
772
796
819
840
861
884
0.574
599
622
646
669
692
716
738
760
780
800
823
0.488
511
533
554
575
596
620
641
663
684
706
724
743
764
0.435
455
475
495
513
532
552
572
592
613
634
654
672
691
711
0.385
405
423
441
459
476
495
513
531
550
569
588
608
625
643
662
0.360
378
395
411
427
443
461
477
494
511
529
548
565
582
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
14
9
10
3
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
8
k-m kuorineen/runko
m
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
5
0.264
276
288
301
313
325
337
350
362
375
389
0.321
337
354
369
386
401
416
431
447
462
478
0.234 0.220
230
247
242
258
253
269
265
281
293
277
0.285 0.266
281
300
296
316
332
312
327
347
362
342
377
Latvasta
kuitupuuta,
k-m 3 /
runko l)
0.062
62
62
62
62
62
63
64
65
66
68
70
73
77
82
86
89
91
0.062
62
62
61
61
61
62
63
64
65
66
68
70
72
75
80
85
88
Mänty
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
luokka
cm
31
33
K.apenemisluokka ( d-d6 ), cm
Pituuir
2
3
m
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
5
4
6
7
8
0.430
452
472
492
512
531
550
569
590
612
634
658
679
700
721
0.403
423
443
462
480
497
516
534
553
574
594
616
0.527
550
574
598
622
646
670
695
720
746
771
796
821
844
0.494
517
540
562
585
607
629
651
674
698
723
747
771
9
k-m 3 kuorineen/runko
0.820
851
879
907
936
960
987
1.013
1.038
0.705
734
761
790
817
845
872
897
922
942
967
0.854
887
920
954
984
1.011
1.038
1.066
1.091
1.127
0.606
630
655
681
707
733
759
784
811
836
860
884
908
0.735
764
794
826
857
886
916
940
967
995
1.020
1.046
0.541
564
585
608
632
656
680
705
730
756
779
802
825
847
0.483
505
525
547
567
588
610
633
657
680
705
727
748
770
791
0.658
685
713
740
768
,796
825
855
882
909
935
959
985
0.588
614
639
665
690
717
743
770
798
824
850
875
899
924
0.359
378
397
415
434
452
469
487
Latvasta
kuitXpuuta,
k-m /runko 1)
0.064
64
63
63
63
64
65
65
66
66
67
68
69
72
76
80
86
0.067
67
67
67
67
67
67
68
69
70
72
75
78
83
88
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin,kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
15
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
35
37
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituusluokka
cm
Mänty
3
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
8
0.792
824
856
888
920
949
977
1.016
1.043
1.072
1.109
1.136
0.712
742
770
798
828
858
887
918
955
981
1.011
1.038
1.065
0.637
665
694
722
748
775
803
830
860
892
921
950
976
1.004
0.598
624
652
677
702
729
754
779
805
832
859
889
917
943
0.071
71
70
70
70
70
71
74
76
78
81
83
83
89
0.941
980
1.011
1.050
1.088
1.115
1.153
1.191
1.227
1.266
1.306
0.852
884
917
951
978
1.016
1.043
1.083
1.120
1.156
1.195
1.224
0.766
798
829
859
890
918
945
982
1.021
1.059
1.086
1.114
1.153
0.720
750
780
807
835
862
889
919
960
998
1.025
1.053
1.083
0.073
72
72
73
73
75
78
81
83
86
89
91
93
6
3
k-m kuorineen/runko
m
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
7
5
4
1.014
1.054
1.091
1.120
1.158
1.185
1.224
1.251
1.288
0.882
917
953
982
1.020
1.049
1.077
1.114
1.143
1.179
1.207
1.042
1.082
1.121
1.158
1.196
1.234
1.272
1.309
1.347
1.387
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
16
Latvasta
kuiWXpuuta,
k-m /
runko l)
Mänty
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
4
luokka
cm
41
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
1.232
1.271
1.318
1.354
1.391
1.427
1.476
1.513
1.560
1.392
1.436
1.482
1.528
1.573
1.620
1.662
1.711
1.757
k-m /
runko l)
8
1.071
1.111
1.161
1.200
1.236
1.273
1.310
1.346
1.384
1.432
1.470
0.969
1.000
1.040
1.080
1.119
1.155
1.192
1.228
1.265
1.303
1.340
1.388
0.912
949
978
1.009
1.048
1.085
1.121
1.157
1.194
1.232
1.270
1.307
0.821
855
888
920
948
986
1.023
1.060
1.097
1.133
1.160
1.198
1.236
0.074
74
74
75
75
77
81
85
89
93
96
98
101
1.257
1.307
1.349
1.396
1.437
1.478
1.524
1.565
1.614
1.661
1.141
1.180
1.225
1.263
1.310
1.350
1.391
1.437
1.480
1.523
1.570
1.035
1.075
1.110
1.149
1.186
1.228
1.274
1.315
1.356
1.398
1.437
1.484
0.969
1.009
1.044
1.083
1.121
1.162
1.203
1.244
1.281
1.322
1.360
1.402
0.074
75
76
77
80
84
89
94
98
102
104
107
15
39
kuitupuuta,
7
6
5
k-m 3 kuorineen/runko
m
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
Latvasta
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus-
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
17
Mänty
TUKKIPUUT AULUKOT
cm
43
45
Kapenemisluokka (d-d6), cm
PitXXV-
dluokka
m
5
6
7
8
k-m 3 kuorineen/runko
17
18
19
20
21
22
23
24
25
2
27
1.411
1.465
1.512
1.564
1.610
1.655
1.707
1.759
1.806
1.858
1.286
1.330
1.378
1.420
1.468
1.519
1.563
1.610
1.663
1.710
1.761
1.210
1.254
1.292
1.334
1.381
1.433
1.477
1.524
1.577
1.618
1.665
1.134
1.177
1.216
1.258
1.306
1.356
1.401
1.443
1.491
1.532
1.579
0.077
79
81
85
88
93
99
103
106
0
114
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
1.575
1.633
1.687
1.742
1.798
1.848
1.905
1.961
2.013
2.073
1.441
1.490
1.537
1.590
1.641
1.697
1.746
1.798
1.855
1.908
1.966
1.355
1.403
1.446
1.499
1.549
1.600
1.650
1.702
1.753
1.811
1.864
1.274
1.322
1.364
1.412
1.463
1.519
1.563
1.616
1.668
1.720
1.768
0.079
82
85
88
93
98
104
108
112
115
118
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
18
Latvasta
kuitupuuta,
k-m 3 /
runko 1l
Kuusi
TUKKIPUUT AULUKOT
Fichte
Blochholzmassentafeln
PituusHöhenluokka
Klas se
Kapenemisluokka (d-d6), cm -Ausbauchungsklasse (d-d6), cm
d-
cm
1
2
3
10
19
21
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
6
0.100
101
101
101
101
101
101
101
101
0.092
7
k-m kuorineen/runko
fm m.R,/Stamm
m
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
5
4
3
0.162
163
164
165
169
179
192
208
225
242
0.222
227
233
244
260
276
293
312
333
353
0.140
142
144
146
146
147
150
160
172
185
200
216
0.197
202
205
208
212
223
237
251
266
283
300
318
0.126
126
127
128
128
128
129
131
138
147
158
170
182
0.177
182
186
187
189
192
200
212
225
237
251
265
279
0.111
112
112
112
112
112
112
113
113
115
120
0.154
159
163
169
170
170
171
173
178
188
197
208
0.144
148
151
153
153
153
153
154
156
163
171
0.060
65
70
78
85
93
103
115
130
138
142
144
145
145
145
145
92
92
92
92
92
92
0.132
134
135
136
137
137
137
137
137
137
Latvasta
kuiWXpuuta, l)
k-m /runko
Faserholz aus
dem oberen
Stammende
fm/Stamm l)
0.125
127
128
128
128
128
128
0.060
65
70
77
84
92
103
114
125
131
133
135
136
136
136
136
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d-min = 6 cm kuoren alta.
Sämtliche Ausbauchungsklassen gemeinsam, mit Rinde, d min = 6 cm unter der Rinde.
19
Kuusi
TUKKIPUUTAULUK OT
d-
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus-
2
luokka
m
cm
4
3
k-m 3
5
23
0.316
335
356
375
396
417
440
463
486
0.270
280
295
312
330
348
365
382
401
420
441
0.239
244
249
259
273
289
305
319
333
350
363
379
395
0.218
224
228
232
238
250
264
277
289
301
313
326
340
0.199
204
209
213
214
219
228
240
250
260
270
0.184
189
192
195
196
197
199
206
215
224
230
10
25
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
0.430
454
477
501
524
548
573
598
626
0.362
384
405
426
445
466
486
506
528
551
575
0.311
323
340
362
381
399
415
431
449
466
485
503
522
0.284
294
305
319
337
'355
370
383
398
412
427
443
458
474
0.260
268
277
286
298
313
326
339
351
363
375
387
0.241
247
252
259
267
277
289
300
310
318
328
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
20
7
8
kuorineen/runko
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
6
Latvasta
kuitupuuta
k-m3
runko l)
0.171
174
177
179
180
180
180
180
0.164
166
167
168
168
168
0.058
63
69
76
83
91
102
108
111
112
113
115
117
119
120
121
122
0.224
228
230
235
238
243
247
255
265
0.215
218
220
222
224
227
0.057
61
70
76
83
89
95
98
98
99
101
104
107
110
113
115
118
120
Kuusi
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
luokka
cm
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituusm
1
2
4
3
k-m 3
5
13
27
22
23
24
25
26
27
28
29
12
0.552
581
610
637
667
697
728
760
793
824
0.472
498
523
547
574
598
624
651
677
704
732
760
0.401
423
447
472
494
515
537
559
581
603
625
648
672
695
0.364
381
401
421
442
462
481
500
517
536
556
576
595
615
0.334
346
360
378
395
414
430
445
463
478
494
510
526
542
13
29
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
0.590
619
650
681
711
741
773
805
836
869
895
933
0.533
562
589
616
642
669
695
721
750
777
805
833
862
7
8
kuorineen/runko
11
12
14
15
16
17
18
19
20
21
6
0.458
481
506
531
553
578
601
624
646
670
695
719
744
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min
0.420
437
456
478
500
519
540
561
581
600
619
640
662
0.310
319
329
341
355
370
384
398
410
424
437
0.386
401
417
434
451
469
485
503
520
538
555
0.282
287
296
303
311
320
332
343
355
367
376
0.356
369
383
396
410
424
438
450
466
481
Latvasta
kuitupuuta
k-m 3 /
runko l)
0.272
275
282
288
294
300
308
317
0.063
72
76
81
86
90
0.333
342
353
363
375
386
397
408
417
0.074
78
81
85
87
89
90
91
94
95
97
99
102
105
107
109
110
112
114
91
92
93
95
98
100
103
105
107
109
112
114
117
= 6 cm kuoren alta.
21
Kuusi
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituusluokka
cm
2
3
6
5
4
3
13
31
33
0.756
792
828
864
902
943
973
1.012
1.052
1.091
0.909
948
988
1.035
1.085
1.124
1.175
1.224
1.275
0.656
689
720
751
784
815
847
880
912
952
991
1.020
0.793
829
866
901
937
985
1.024
1.064
1.104
1.143
1.194
0.567
596
624
653
681
709
737
765
794
824
855
886
920
0.689
723
755
788
820
852
889
924
964
993
1.033
1.073
1.113
0.518
542
566
591
617
641
667
691
715
740
766
793
820
0.628
658
689
718
746
776
805
836
868
901
932
963
992
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min
22
8
k-m kuorineen/runko
m
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
7
Latvasta
kuitupuuta,
k-m /
runko l)
0.476
497
518
539
558
581
602
624
645
665
686
708
0.576
602
628
654
680
705
730
755
784
810
838
867
= 6 cm kuoren alta.
0.438
456
475
493
509
526
544
563
581
598
614
0.531
552
576
598
620
641
664
686
707
730
752
0.406
421
437
452
468
482
494
509
523
0.492
510
529
548
568
586
603
622
641
659
0.080
82
83
85
86
88
90
91
93
95
97
100
102
104
105
106
107
108
0.083
85
87
88
89
90
92
94
96
99
100
103
104
105
105
106
106
Kuusi
TUKKIPUUT AULUKOT
d-
2
luokka
cm
35
37
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus3
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
7
8
3
k-m kuorineen/runko
m
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
6
5
4
0.992
1.082
1.031
0
1.
1.130
1.127
1.178
1.237 1.167
1.287 1.216
1.267
1.337
1.387 1.316
1.447 1.367
1.284
1.331
1.391
1.450
1.511
1.571
1.631
1.175
1.223
1.271
1.320
1.380
1.430
1.480
1.540
0.637
0.692
663
722
690
0.754
752
716
789
0.825
742
823
784
863
815
771
858
902
798
846
895
941
826
879
981
930
852
1.019
969 908
879
996 935
1.057
1.035
965 904
1.106
933
1.004
1.145 1.075
1.115 1.034
1.186
1.155
1.235
1:195
1.276
0.977
1.025
1.064
1.114
1.116
1.200
1.249
1.299
1.349
1.399
1.449
0.895
936
975
1.013
1.053
1.092
1.139
1.179
1.218
1.269
1.308
1.348
0.821
856
891
924
962
1.003
1.031
1.069
1.108
1.147
1.188
1.227
0.757
787
818
849
881
912
942
971
998
1.037
1.077
1.107
Latvasta
kuitupuuta,
k-m 3 /
runko 1 )
0.591
612
635
657
681
703
726
749
774
796
0.086
88
88
89
90
92
94
96
97
99
102
103
104
104
105
105
0.702
728
753
780
806
834
863
891
910
937
967
996
0.088
88
89
90
92
94
95
95
97
100
101
102
102
103
103
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
23
Kuusi
TUKKIPUUTAULUKOT
d-
luokka
m
cm
39
41
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus-
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
3
4
5
6
7
k-m 3 kuorineen/runko
1.307
1.364
1.423
1.482
1.542
1.602
1.663
1.733
1.512
1.576
1.640
1.710
1.785
1.855
1.925
1.146
1.197
1.246
1.304
1.352
1.401
1.462
1.511
1.572
1.632
1.273
1.332
1.387
1.446
1.500
1.564
1.629
1.689
1.754
1.824
0.998
1.047
1.096
1.136
1.186
1.234
1.282
1.330
1.381
1.430
1.481
1.531
1.167
1.222
1.272
1.326
1.381
1.429
1.484
1.543
1.598
1.658
1.723
0.957
997
1.045
1.086
1.125
1.173
1.211
1.260
1.300
1.349
1.390
1.440
0.890
917
956
995
1.035
1.065
1.102
1.140
1.179
1.219
1.259
1.299
1.117
1.166
1.211
1.260
1.310
1.358
1.408
1.464
1.512
1.562
1.617
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
24
8
1.032
1.077
1.116
1.155
1.200
1.244
1.283
1.327
1.377
1.421
1.472
Latvasta
kuitupuuta,
3
k-m /
runko 1 )
0.824
854
883
913
944
975
1.004
1.041
1.070
1.108
1.138
1.178
0.089
89
91
92
94
94
95
97
99
101
101
102
102
102
0.957
992
1.026
1.066
1.100
1.139
1.174
1.212
1.251
1.291
1.335
0.091
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
101
102
Kuusi
TUKKIPUUT AULUKOT
luokka
cm
43
45
Kapenemisluokka (d-d6), cm
Pituus-
d-
m
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
4
5
6
7
8
3
Latvasta
kuitupuuta,
k-m 3 /
runko l)
k-m kuorineen/runko
1.409
1.469
1.533
1.593
1.656
1.725
1.800
1.865
1.935
2.010
1.294
1.353
1.408
1.467
1.527
1.581
1.644
1.709
1.769
1.834
1.904
1.243
1.293
1.342
1.397
1.456
1.510
1.563
1.624
1.678
1.733
1.793
1.198
1.237
1.282
1.331
1.385
1.429
1.478
1.532
1.582
1.632
1.614
1.684
1.748
1.818
1.893
1.972
2.046
2.121
2.202
1.489
1.548
1.613
1.673
1.737
1.807
1.876
1.940
2.015
2.091
1.428
1.478
1.537
1.597
1.661
1.721
1.786
1.844
1.909
1.975
1.367
1.417
1.467
1.526
1.581
1.630
1.689
1.743
1.798
1.102
1.147
1.187
1.226
1.271
1.315
1.353
1.392
1.436
1.486
0.093
93
94
95
96
97
99
100
101
102
102
103
1.273
1.311
1.351
1.401
1.450
1.495
1.539
1.588
1.637
0.094
95
96
97
98
99
100
101
102
103
103
1) Kaikki kapenemisluokat keskimäärin, kuorineen, d min = 6 cm kuoren alta.
25
No 126 Matti Palo: Valtion metsäteollisuus- ja metsätalousyritysten koordinointi.
Coordination of State-owned forestry and forest-industry firms in Finland. 4,No 127 Terho Huttunen: Suomen puunkäyttö, poistuma ja metsätase vuosina 1969-71.
Wood consumption, total drain and forest balance in Finland in 1969-71. 5,No 128 Veijo Heiskanen ja Pentti Rikkonen: Havusahatukkien todellisen kiintomitan määrittäminen latvaläpimitan perusteella.
Determination of the true volume of coniferous saw logs on the hasis of too diameter.
5,No 129 Bo Långström: Insektisidien käyttö havupuiden taimien suojaukseen tukkimiehentäin
( Hylobius abietis L.) tuhoilta.
The use of insecticides for protection of coniferous plant·ing stock against the large
pine weevtl ( Hylobms abietis L.) 1,No 130 Metsätilastollinen vuosikirja 1970.
Yearbook of forest statistics 1970. 10,No 131 Pertti Harstela: Puunkorjuumenetelmien ergonominen kehitys ja eräät työntekijään kohdistuvat fyysiset vaikutukset.
The ergonomic development of the forest work methods and some physic effccts on
workers. 2,50
No 132 Simo Poso ja Matti Kujala: Ryhmitetty ilmakuva- ja maasto-otanta Inarin, Utsjoen ja
Enontekiön metsien inventoinnissa.
Groupwise sampling based on photo and field plots in forest inventory of Inari, Utsjoki and Enontekiö. 4,No 133 Matti Palo: Metsällisten projektien verkkosuunnittelu.
Planning forestry projects by means of network analysis. 5,1972 No 134 Aarne Reunala - Ilpo Tikkanen: Metsätilanomistajat metsätalouden edistämistoiminnan
kohteena Keski-Suomessa.
Non-farmer forest owners and promotion of private forestry. 4,No 135 Pentti Hakkila ja Olavi Saikku: Kuoriprosentin määritys sahanhakkeesta.
Measurement of bark percentage in saw mi1l chips. 1,50
No 136 Ukko Rummukainen: Vesakontorjunta-aineiden ja rikkakasvinhävitteiden käytöstä
metsänviljelyaloilla Suomessa vuosina 1969-1970.
On the use of brush and weed killers on forest regeneration sites in Finland in
1969-70. 4,No 137 Eino Mälkönen: Näkökohtia metsämaan muokkauksesta.
Some aspects concerning cultivation of forest soi!. 1,50
No 138 P. J. Viro: Die Walddi.ingung auf finnischen Mineralböden. 2,50
No 139 Seppo Kaunisto: Lannoituksen vaikutus istutuksen onnistumiseen ja luonnontaimien
määrään rahkanevalla. Tuloksia Kivisuon koekentältä.
Effect of fertilization on successful planting and the nurnber of naturally born seedlings
on a fuscum bog at Kivisuo experimental field. 1,50
No 140 Matti Ahonen ja Markku Mäkelä: Juurakoiden irroittaminen maasta pyöräkuormaajilla.
Extraction of stump-root systems by wheel loaders. 2,50
No 141 Yrjö Vuokila: Taimiston käsittely puuntuotannolliselta kannalta.
Treatment of seed:ling stands from the viewpoint of production. 4,No 142 Pentti Koivisto: Kainuun ja Pohjanmaan talousmänniköiden kehityksestä.
On the development of Scots pine stands in central Finland. 2,No 143 Matti Huovinen, Soini Silander, Paavo Tiihonen ja Juho Yli-Hukkala:
Hakkuumiehen määrittämään runkolukuun perustuva leimikon pystymittaus.
Stichprobenweise Massenermittlung aro stehenden Holz eines ausgezeichneten Bestandes
auf Grund von Starnrnzahlaufnahme durch den Holzfäller. 2,No 146 Markku Mäkelä: Kanto- ja juuripuun kuljetus.
Transport of stump and root wood. 2,50
No 147 Pentti Hakkila, Jouko Laasasenaho ja Kari Oittinen: Korjuuteknisiä oksatietoja.
Branch data for logging work. 2,No 148 Pertti Mikkola: Metsähukkapuun osuus hakkuupoistumasta Suomessa.
Proportion of waste wood in the total cut in Finland. 2,No 149 N. A. Osara: Some trends in world forestry with respect to Finland.
Eräitä metsä- ja puutalouden kehitysilmiöitä maailmassa ja Suomessa. 1,No 150 Ole Oskarsson: Suomalaiset plusmännyt ja pluskuuset.
Finnish plus trees of Scots pine and Norway spruce. 14,No 151 Pertti Harstela ja Paavo Valonen: Työn tuotos, työntekijän fyysinen kuormittuminen
ja tärinäaltistus pelkässä kaadossa.
Work output, physical load of the worker and exposure to vibration in felling. 5,No 153 Hannu Vehviläinen: Palkkaus ja työolot metsäkonetöissä syksyllä 1971.
The working conditions and earnings of forest-machine operators in autumn 1971 in
Finland. 9,No 154 Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrin käyttöön perustuvat männyn, kuusen ja koivun
kuitupuutaulukot.
Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit för Kiefern-, Fichten- und Birkenfaserholz. 7,Luettelo jatkuu 4. kansisivulla
No 155 Paavo Tiihonen: Kiintokuutiometrin käyttöön perustuvat männyn ja kuusen tukkipuutaulukot.
Massentafeln mit dem Festmeter als Masseinheit für Kiefern- und Fichtenblochholz.
2,50
Myynti- Available for sale at: Valtion painatuskeskus, Annankatu 44, Helsinki 10, p. 645 121
Merkintä O D C tarkoittaa metsäkirjallisuuden kansainvälistä Oxford-luokitus järjestelmää
15207-72/0ffs 80 g,88
ISBN 951-40-0033-1