2 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA
1 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 2 23.9.2015 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA TAVOITTEET Johdanto Taloussuunnitelmakaudella 2016−2018 espoolaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen taso säilyy korkeana talouden haasteista huolimatta. Taantuma hidastaa kaupungin tulorahoituksen kasvua, mikä heijastuu myös sosiaali- ja terveystoimeen. Toimintamenojen kasvu, 2,4 prosenttia, edellyttää tarkkaa taloudenpitoa ja toiminnan jatkuvaa uudistamista asiakaslähtöisesti. Erityisesti ikääntyneitä palveleva Espoon uusi sairaala otetaan käyttöön vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa. Sairaalan myötä uudistetaan palveluketjuja aina erikoissairaanhoidosta kotihoitoon. Uudistukset tulevat näkymään asukkaille tehokkaampana kuntoutuksena, lyhyempinä hoitojaksoina ja mahdollisuutena saada enemmän hoitoa kotiin. Viime vuosina merkittävästi noussut terveysasematoiminnan palvelukyky voidaan ylläpitää. Suun terveydenhuolto aloittaa vuoden 2016 uudistuneella organisaatiolla, tavoitteena vastata kasvavaan kysyntään. Muiden tulosyksiköiden tapaan myös perhe- ja sosiaalipalveluissa painopiste on palvelujen saatavuudessa. Lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen tuki on yksi keskeisistä tavoitteista ja siihen on tarjolla erilaisia avopalveluja ja kotiin vietäviä palveluja aikaisempia vuosia enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Asukkaat ja asiakkaat Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa 265 543 henkeä. Väestön määrä kasvoi vuoden 2014 aikana 4 790 asukkaalla eli 1,8 prosentilla. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Osuus laski 75,7 prosentista 67,7 prosenttiin ilmeisesti maan sisäisen muuttoliikkeen ansiosta. Suuralueista selvästi suurimman väestönlisäyksen vuoden 2014 aikana sai jo toisena vuotena peräkkäin Suur-Matinkylä. Alle kouluikäisten määrä kasvoi vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäistenkin määrä kasvoi ja heidän väestöosuutensakin hieman kohosi. Nuorten, 16−19-vuotiaiden, osuus ja määrä laski hieman edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, 20−64-vuotiaiden, osuus jälleen pieneni vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin 1 700 hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 prosentista 13,6 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden määrä kasvoi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 prosenttiin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 prosentista 13,3 prosenttiin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa 35 194. Määrä kasvoi noin 3 245 asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus laski jälleen hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 prosenttiin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. 2 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 15 141 ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Koko maan työttömyysaste oli 14 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1 795 eli 17,7 prosenttia enemmän kuin viimevuonna. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5 322 ja heitä oli 45,1 prosenttia vuodentakaista enemmän. Espoossa työttömien määrä kasvoi huomattavasti voimakkaammin kuin kunnissa keskimäärin. Huhti-kesäkuussa toimeentulotukea sai Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla yhteensä keskimäärin 71 000 henkilöä kuukaudessa, joka oli 8 prosenttia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aikaisemmin. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tuensaajien määrän kuukausikeskiarvo nousi yli 70 000 henkilöön. Helsingissä toimeentulotuen saajien määrä kasvoi 5 prosenttia 44 800 henkilöön, Espoossa 14 prosenttia 12 400 henkilöön ja Vantaalla 10 prosenttia 13 700 henkilöön. Vuoden 2024 alussa Espoon väestömäärän ennustetaan olevan 302 000 asukasta. Vuosina 2014−2019 Espoon väestönkasvun oletetaan olevan 4 000−4 700 ja vuodesta 2020 alkaen 3 900 asukasta vuodessa. Ennusteen tasoa on nostettu aiemmasta. Espoon väestö 1.1.2015 ja väestöennuste 31.12.2014 0-6 -vuotiaat -joista alle 1 -vuotiaat 7-17 -vuotiaat 7-15 -vuotiaat 16-64 -vuotiaat 65-74 -vuotiaat Yli 75 -vuotiaat -joista yli 85 -vuotiaat 25 528 3 497 35 468 29 446 174 568 22 719 13 282 3 369 Väestö yhteensä 265 543 % 9,6 1,3 13,4 11,1 65,7 8,6 5,0 1,3 31.12.2015 31.12.2016 31.12.2017 25 723 3 687 35 756 29 712 176 484 24 059 14 022 3 642 26 025 3 713 36 461 30 327 178 421 24 444 15 181 3 898 26 083 3 733 37 233 31 049 180 128 25 386 15 753 4 091 270 000 274 400 278 400 % 9,4 1,3 13,4 11,2 64,7 9,1 5,7 1,5 Muutos lkm 31.12.2014- % 31.12.2014- 31.12.2017 31.12.2017 555 236 1 765 1 603 5 560 2 667 2 471 722 4,3 1,8 13,7 12,5 43,2 20,7 19,2 5,6 12 857 4,8 Vuosien 2015 - 2016 väestönkasvu ylittää 1,6 prosenttia, vuosina 2017- 2020 väestönkasvu ylittää 1,4 prosenttia ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 prosenttia. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Henkilöstö Toimialan henkilöstömäärän kasvu on maltillista. Se perustuu lähinnä lainsäädännössä edellytettyjen tehtävien hoidon turvaamiseen sekä henkilöstömäärän kasvuun vaihtoehtokustannuksena ostopalvelulle. Henkilöstömäärän kasvua hillitään toimintoja tehostamalla, tehtäviä uudelleen organisoimalla, osaamista ja henkilöstörakennetta kehittämällä sekä johtajuutta tukemalla. Toimialan houkuttelevuutta työnantajana kirkastetaan ja erityisesti työvoimavajealoilla on aikomuksena vähentää lähtövaihtuvuutta. Työntekijöiden hyvinvointia seurataan joka toinen vuosi toteutettavalla Kunta 10 tutkimuksella ja lisäksi tulosyksiköillä on käytössä omia työhyvinvointikyselyjä. Henkilöstön sairauspoissaoloja seurataan sekä lyhyiden 1−3 päivän sairauspoissaolojen että terveysperusteisten poissaolojen osalta. 3 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Toimialan osaamisen kehittämisen keskeiset tavoitteet ovat: - sähköisten työtapojen ja IT -osaamisen vahvistaminen Lean -ajattelun ja kehittämistyön vahvistaminen johtamisosaamisen kehittäminen oma työ ja sen jatkuva kehittäminen. Lain säädäntöuudistukset Uuden sosiaalihuoltolain kotipalvelua koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.1.2015 ja suurin osa muista säännöksistä 1.4.2015. Hoidon ja huolenpidon turvaavia päätöksiä sekä henkilökunnan ilmoitusvelvollisuutta ja siihen liittyviä toimenpiteitä koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta 1.1.2016 alkaen. Uusi sosiaalihuoltolaki vaikuttaa osaltaan sosiaalihuollon tehtävärakenteisiin ja henkilöstön käyttöön. Lakiin sisältyvät yhteistyövelvoitteet aiheuttavat toimenpiteitä kunnissa osana lain toimeenpanoa. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä korvaa sosiaalihuollon kelpoisuuslain ja sen myötä siirrytään samantyyppiseen ammatinharjoittamisoikeuden sääntelyyn kuin terveydenhuollossa. Eduskuntakäsittelyn aikana lakiin lisättiin hallituksen esitystä tiukemmat edellytykset toimia tilapäisesti sosiaalityöntekijän ammatissa (”epäpätevät sosiaalityöntekijät”). Laki tulee voimaan 1.1.2016. Uuden sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista -lain tarkoituksena on yhtenäistää sosiaalihuollon käsittelyä sosiaalihuollon palvelujen tuottamiseksi sekä edistää sosiaalihuollon asiakastietojen sähköistä käsittelyä. Jatkossa sosiaalihuollon asiakasasiakirjat laaditaan määrättyyn lain edellyttämään muotoon. Myöhemmin tarkoituksena on siirtyä myös sosiaalihuollossa valtakunnalliseen sähköiseen arkistoon. Lain voimaantulo tapahtuu vaiheittain niin, että osa säännöksistä on tullut voimaan 1.4.2015 ja viimeiset säännökset tulevat voimaan vasta vuonna 2021. Toimeentulotuesta annetun lain muutosten tarkoituksena on siirtää perustoimeentulotuen myöntäminen kunnilta kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Tuki säilyy hakemuksen perusteella myönnettävänä etuutena. Kunnat osallistuvat perustoimeentulotuen rahoitukseen edelleen siten, että kuntien rahoitusosuus kustannuksista on 50 prosenttia. Kuntien osuus vähennetään kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta. Lain muutos tulee voimaan 1.1.2017, mutta siihen varautuminen aiheuttaa jo aikaisemmin kustannusvaikutuksia kunnissa. Talous Suomen kansantalous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on jo useita vuosia supistunut ja nopeaa käännettä merkittävästi parempaan talouskehitykseen ei ole odotettavissa. Viennin kasvu on jo pitkään jäänyt maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksia on jatkuvasti menetetty. Tämän kehityksen nähdään myös jatkuvan. Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan kuluvana vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan vain 0,3 prosenttia ja vuosien 2016 ja 2017 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 prosenttia. Työllisyyskehitys on ollut alkuvuonna ennakoitua heikompaa. Suomen talouden heikko kasvu ei paranna kuluvan vuoden työllisnäkymiä. Työttömyys on jatkanut kasvuaan jopa ennakoitua voimakkaammin ja ennuste työttömyysasteeksi vuodelle 2015 on 9,3 prosenttia. Tavaroiden ja palvelujen vienti kehittyi alkuvuoden aikana erittäin heikosti ja viennin ennustetaan lisääntyvän tänä vuonna vain 0,3 prosenttia. Yksityisen kulutuksen myönteistä kehitystä tukevat kotitalouksien reaalitulojen kasvu ja kuluttajien odotusten koheneminen, minkä seurauksena yksityinen kulutus 4 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 lisääntyy tänä vuonna 1,2 prosenttia. Tuotanto ei ole käytännössä lisääntynyt Suomessa kolmeen vuoteen. Talouskasvu on elpymässä epäyhtenäisesti, sillä talouden aktiviteettia ylläpitävät tänä vuonna muutamat yksityisten palveluiden toimialat ja alkutuotanto. Taloutta supistavat jalostustoimialat teollisuudessa ja rakentamisessa. Vuonna 2014 kuntien ja kuntayhtymien talous pysyi kuntaliiton toukokuun analyysin mukaan edelleen tiukkana, vaikka kuntatalouden kirjanpidollinen tulos nousi selvästi positiiviseksi. Tuloksen parantumiseen vaikuttivat monet tekijät, joista merkittävin yksittäinen tekijä oli kuntien liikelaitosten yhtiöittäminen ja sen myötä lisääntyneet kertaluonteiset satunnaiset tulot. Muita tulosta parantavia tekijöitä olivat kuntien henkilöstömenosäästöt sekä kuntien tuloveroprosenttien kiristykset. Heikosta taloustilanteesta huolimatta kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyivät edellisvuoden tasolla, eikä tulorahoitus riittänyt kattamaan nettoinvestointikuluja. Tämän vuoksi kuntatalouden velkaantuminen jatkui yhä voimakkaana, ja lainakanta nousi vuoden 2014 lopussa 16,6 mrd. euroon. Kuntien velkaantuminen on siten noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Sosiaali- ja terveystoimi 1000 euroa TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 Toimintatulot 82 268 863 750 102 863 -667 834 83 100 5 900 785 400 5 900 -702 300 84 800 3 000 802 900 3 000 -718 100 86 300 0 814 900 0 -728 600 87 800 0 827 400 0 -739 600 - lisäksi valmistus omaan käyttöön erä Toimintamenot - lisäksi valmistus omaan käyttöön erä Toimintakate pl. valmistus omaan käyttöön erät Ta-2015 on muutettu talousarvio Vuonna 2016 sosiaali- ja terveystoimen toimintatulot ilman valmistus omaan käyttöön -erän vaikutusta kasvavat 1,7 milj. euroa eli 2,0 prosenttia. Menot kasvavat ilman valmistus omaan käyttöön -erän vaikutusta 17,5 milj. euroa eli 2,2 prosenttia. Alkuperäiseen talousarvioon nähden korotus on 2,4 prosenttia. Kuntaliiton Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenoja ja vertailuja edellisvuoteen ja talousarvioihin - julkaisun mukaan Espoon nettotoiminta menot vuonna 2014 olivat 2 559 euroa asukasta kohden. Espoon menot olivat viidenneksi alhaisimmat 60 suurimman kunnan ja kuntayhtymän vertailussa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TARINA Talousarvio toteuttaa Espoo-tarinaa. Toteutamme palvelut yhteistyössä asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa. Kohtaamme sekä toimintaympäristön haasteet että espoolaiset avoimen myönteisin mielin. Autamme asiakkaitamme löytämään oman elämänsä kannalta hyviä ratkaisuja. Kehitämme palveluja yhdessä asiakkaidemme kanssa ja pyrimme entistä paremmin vastaamaan muuttuviin tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin. Rakennamme parempaa palvelua asiakkaille ja hyvinvointia henkilöstölle. Samalla huolehdimme siitä, että julkiset varat ovat tehokkaassa käytössä. Parempaa palvelua asiakkaalle: Panostamme ongelmien ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen. Palvelut ovat helposti saavutettavissa ja niitä on tarjolla ajoissa ja tarpeen mukaan. 5 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Eheät palvelupolut ja sujuvat liukumäet ovat tavaramerkkimme. Otamme asiakkaat mukaan palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Osaamme kysyä asiakkaalta, mikä on hänelle tärkeää, ja ohjaamme hänet tilanteeseen parhaiten soveltuvien palvelujen pariin. Meille ei voi tulla väärästä ovesta. Hyvinvointia henkilöstölle: Espoossa työskentely houkuttelee, sillä meillä on tekemisen meininki. Työskentelemme innostuneesti, tavoitteellisesti, tuottavasti ja kumppanuuksia rakentaen. Etsimme vaikuttavia toimintatapoja ja olemme valmiita uudistumaan, jotta pystymme palvelemaan kasvavaa asiakaskuntaa entisin resurssein. Haluamme tehdä arjen työstä sujuvaa ja pitää kiinni osaajista. Oman toiminnan kehittäminen kuuluu jokaisen työhön. Julkiset varat vastuullisessa käytössä: Suuntaamme käytössä olevan resurssit tehokkaasti asiakaspalveluun ja henkilöstömenoihin. Pyrimme hillitsemään henkilöstömenojen kasvua rajaamalla ylityötä, toimien täyttöä ja vuokratyövoiman käyttöä. Suhtaudumme harkiten palvelujen ostoihin ja hankintoihin ja olemme säästäväisiä toimitilojen käytön suhteen. Huolehdimme siitä, että asiakasmaksut, korvaukset ja myyntitulot kerätään. Vastuullinen säästäminen on nyt välttämätöntä. KEHITTÄMISHANKKEET Kehittämishankkeet lisäävät palvelujen asiakaslähtöisyyttä, laatua ja tuottavuutta. Kehittämishankkeiden hyödyt arvioidaan huolella ennen niiden aloittamista. Espoon oma projektimalli (Espro) ja vuonna 2015 käyttöön otettu Espoon keskitetty projektisalkku jämäköittävät suunnittelua ja projektien johtamista. Toiminnan tarpeista lähteviä IT-ratkaisuja kehitetään Espoon sote-ohjelmassa, jonka toteutus alkoi syksyllä 2014 ja jatkuu 1.1.2020 asti. Ohjelma koordinoi eri suunnilla tapahtuvaa kehittämistä sekä nopeiden hyötyjen saamiseksi että pidemmän aikavälin tavoitteet mahdollistavan perustan kehittämiseksi. Sote-ohjelman hyötytavoitteita ovat - asiakastyytyväisyys ammattilaisten tehokkuus ja työtyytyväisyys eheytyvät ja tehostuvat palvelupolut kehittämisen ja ohjauksen välineet Sähköiset palvelut täydentävät tai korvaavat perinteisiä vastaanotto- ja puhelinpalveluja. Ne vähentävät rutiinitehtäviä ja vapauttavat henkilöstön aikaa asiakkaan kohtaamiseen. Sähköisen asioinnin toteutuksessa on aikomuksena enenevässä määrin kansalliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä tehdään Kuntaliiton tai ministeriöiden tuella organisoiduissa kehityshankkeissa tai muuta ulkopuolista rahoitusta saavissa hankkeissa. Espoon uutta sairaalaa varten kehitetään merkittävästi IT-ratkaisuja ja integroidaan Espoon tietojärjestelmiä toimimaan yhdessä HUS:in Jorvin sairaalassa käyttämien järjestelmien kanssa. Sairaalaan tuodaan käytettäviä, joustavia ja kustannustehokkaita IT-ratkaisuja, jotka tukeva hoitoa ja kuntoutusta. Moderni teknologia lisää työssä viihtymistä ja asiakastyytyväisyyttä sekä mahdollistaa toimintatapojen, myös liikkuvan työn kehittämisen. Samalla tiedon saanti helpottuu ja päällekkäinen työ sekä inhimillisen virheen mahdollisuudet pienenevät. Ulkopuolista rahoitusta on haettu tai haetaan seuraaville hankkeille 1. Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut (ODA -projekti) 6 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 ODA -projekti on kahdeksan kunnan yhteishanke, jossa Espoo toimii isäntäkuntana. ODA:ssa on kyse itse- ja omahoitoa tukevan kansallisen sähköisen palvelukokonaisuuden luomisesta, johon liittyy - ison toiminnallisen muutoksen läpivieminen sosiaali- ja terveystoimessa ja uuden toimintamallin luominen, joka muuttaa sekä ammattilaisten että kansalaisten toimintaa sote-organisaatioiden kansallisen yhteisen teknisen ratkaisun kehittäminen, joka mahdollistaa toiminnallisen muutoksen. Uuden palvelukokonaisuuden avulla kansalaiset voivat tehdä sähköisen hyvinvointitarkastuksen ja ottaa käyttöön sähköisen itsehoitosuunnitelman sekä sähköisiä hyvinvointivalmennuksia, arvioida sähköisesti omaa hoidon/palvelun tarvettaan ja saada sen perusteella automaattista palveluohjausta. Palvelukokonaisuus sisältää myös sähköisen hyvinvointisuunnitelman pitkäaikaista hoitoa/palvelua tarvitsevalle sekä mahdollisuuden tallentaa omia hyvinvointitietojaan. Projektille on haettu rahoitus valtiovarainministeriöltä, hallitusohjelman kärkihankehausta. Espoon omarahoitusosuus projektista on noin 800 000 euroa, josta vuodelle 2016 kohdistuu noin 270 000 euroa. 2. Parastapalvelua.fi. Sähköinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä (PSOP) on toteutettu osana valtion rahoittaa sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe). PSOP vastaa palvelujen kasvavaan kysyntään, lisää kuntalaisten valinnanvapautta, luo yrityksille uusia toimintamahdollisuuksia ja lisää kuntien tuottavuutta. Palvelun laajemman käyttöönoton tukemiseen on tavoitteena hakea valtion avustusta. 3. Tajua mut! -hanke Tajua mut! – viranomaisten yhteistyö lapsen ja nuoren tukena -projektin tavoitteena on tiivistää lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattilaisten välistä yhteistyötä ja tarjota lapsille, nuorille ja heidän perheilleen yhä koordinoidumpaa tukea. Vuonna 2015 Espoossa otettiin käyttöön sähköinen Tajua mut! -tietojärjestelmä sekä kehitettiin tähän pohjautuva ammattilaisten yhteistyötä tukeva toimintamalli. Toimintamallin käyttöönoton laajemman organisoimisen mahdollistamiseksi on haettu lisärahoitusta vuodelle 2016. Projektin kohderyhmänä ovat 9−28-vuotiaat lapset ja nuoret ja keskeisiä sidosryhmiä ovat tämän ikäryhmän parissa työskentelevät ammattilaiset. Tietojärjestelmän ja siihen perustuvan toimintamallin käyttöönottoa tuetaan sidosryhmien koulutuksilla sekä erilaisilla viestinnän keinoilla. Sidosryhmät osallistuvat myös tiiviisti toimintamallin kehittämiseen. 4. Nikotiiniton amis -tupakattomuuden edistämishanke Jatkumoa Etelä-Suomen Kasteen toimeenpanomäärärahoilla vuosina 2013−2015 tehtyä Tupakatta paras amiksessa -kehittämistä, on THL:ltä on haettu rahoitusta hankkeeseen, jolla estetään ammattiopistoissa opiskelevien nuorten tupakointia, nuuskaamista ja sähkösavukkeiden käyttöä yhteiskunnallisen markkinoinnin keinoin. Hankkeessa muotoillaan yhdessä nuorten kanssa välituntitoimintaa (design) ja tupakanvastaisia rakenteellisia toimintatapoja (control) sekä tupakoimattomuuteen liittyvää informaatiota (inform), koulutusta (educate) ja tukea (support). Hankkeessa luodaan edellytyksiä nikotiinittoman opiskeluyhteisön synnylle eli vaikutettaan myös oppilaitoskulttuuriin sekä nuorten työssäoppimispaikkoihin. 7 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 PALVELUT JA TALOUS 2016- 2018 24 VANHUSTEN PALVELUT Asiakkaat ja palvelut Vanhusten palvelujen vastuulla on järjestää kotihoitoa, sairaalahoitoa, asumispalveluja ja laitoshoitoa 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa. Ikääntyneen väestön ennaltaehkäiseviä avopalveluja ja päivätoimintaa järjestetään Espoon viidellä suuralueella arkipäivisin. 75-vuotta täyttäneiden määrä kasvaa talousarviovuoden loppuun mennessä väestöennusteen mukaan 1 159 henkilöllä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna, mikä on kaksi kertaa normaalia vuosittaista kasvua suurempi. Väestön ikääntymisen seurauksena muistisairaiden henkilöiden määrä kasvaa, mikä lisää palvelutarvetta erityisesti kotihoidossa ja pitkäaikaishoidossa. Vuoden 2016 talousarvio mahdollistaa uuden sairaalan suunnitelman mukaisen käyttöönoton sekä muilta osin palvelut vuoden 2015 lopun määrällisellä tasolla koko vuoden 2016 ajan. Tulosyksikön painopisteet Vanhusten palvelujen painopisteet vuonna 2016 ovat: - Mahdollistamme kotona asumisen § Ennalta ehkäisevät toimenpiteet vähentävät palvelujen tarvetta § Neuvonnalla ja palveluohjauksella varmistamme tarkoituksenmukaisen palvelujen käytön § Tuemme omaishoitajien jaksamista § Kehitämme uusia palveluja ja ratkaisuja kotona asumisen tueksi § Asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelut oikeudenmukaisesti ja ajallaan § Potilaat saavat sairaalassa tehokasta ja vaikuttavaa hoitoa sekä kuntoutusta - Olemme ylpeitä palvelumme laadusta § Asiakkaat ja heidän läheisensä kehittävät kanssamme laadukkaita palveluja ja lisäämme asiakkaiden valinnanvapautta § Asiakkaat ovat tyytyväisiä palveluihin § Palvelujen saatavuus on hyvä § Potilas ja asiakasturvallisuus ovat korkealla tasolla § Olemme ystävällisiä kuten haluaisimme läheisillemme olevan. - Meillä on osaavat ja hyvinvoivat työntekijät sekä taitavaa johtamista § Kehitämme omaa työtämme ja osaamistamme § Johdamme oikeudenmukaisesti ja hallitsemme muutoksen johtamisen § Organisoimme työmme hyvin § Meillä on toimiva johtamisjärjestelmä ja prosessit sekä johtamista tukeva seurantajärjestelmä - Kaupungin talous pysyy tasapainossa § Toimintojemme tuottavuus paranee § Palvelurakenteemme on kustannustehokas § Hoitoketjumme toimivat § Järjestämme palvelumme monituottajamallia hyödyntämällä: paras hinta-laatu suhde ratkaisee 8 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Keskeiset muutokset Vanhusten palvelujen keskeiset muutokset vuonna 2016 ovat: - - Jorvin sairaalan yhteydessä oleva Espoon 22-paikkainen päivystysosasto käynnistyy tammikuussa. Uusi kymmenpaikkainen saattohoitoyksikkö käynnistetään Puolarmetsän sairaalassa keväällä. Nämä muutokset toteutetaan muuttamatta sairaalan sairaansijojen määrää. Uuden sairaalan kalustus ja käyttöönotto toteutetaan syksyn aikana. Sairaalan toiminta siirtyy uusiin tiloihin vuodenvaihteessa 2016/2017. Ikääntyneen väestön neuvonta, palvelutarpeiden selvittäminen ja palveluohjaus keskitetään uuteen yksikköön kevään aikana. Leppävaaran elä ja asu keskuksen käyttöönottoa valmistellaan. Uuden yksikön käyttöönoton vaikutukset palveluverkkoon selvitetään ja tuodaan päätettäväksi. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä on käytössä koko Espoossa. Kotihoidon ostopalvelut kilpailutetaan. Palvelusetelin osuutta palvelujen järjestämistapana lisätään. Valtuuston päätettäväksi tuodaan Espoon ikääntymispoliittinen ohjelma 2016–2021. Ohjelma sisältää vanhuspalvelujen palvelurakenteen kehittymissuunnitelman. Henkilöstö Talousarviokaudella toteutettavat toiminnan muutokset sekä uusi alkava toiminta vaikuttavat henkilöstöön. Vuonna 2015 tulosyksikössä on 1 228 vakanssia. Vuodelle 2016 esitetään yhden vakanssin lisäystä hyvinvointiteknologia-asiantuntijan tehtäviin. Espoon uuden sairaalan toiminnan suunnitteluun, käyttöönoton valmisteluun ja käyttöönottoon on varattu kertaluonteisesti riittävä työpanos vuodelle 2016. Muut vuoden 2016 aikana tapahtuvat toiminnan muutosten edellyttämät henkilöstötarpeet toteutetaan nimikkeenmuutoksilla. Vuonna 2017 Espoon uuden sairaalan toiminnan käynnistyessä sairaalan laitosapulaiset siirtyvät HUS Desikon työntekijöiksi. Muutos on suunniteltu yhdessä henkilöstön kanssa. Leppävaaran elä ja asu -seniorikeskuksen toiminnan käynnistyessä osa nykyisistä, vanhusten avopalvelujen toiminnoista henkilöstöineen siirtyy Leppävaaran elä ja asu-seniorikeskukseen. Siirtyvien avopalvelutoimintojen lisäksi seniorikeskukseen avataan ympärivuorokautista hoitoa tarvitsevien asukkaiden asumispalveluyksikkö, joka edellyttää 57 vakanssin lisäystä vuodelle 2017. Väestön ikääntyminen ja vanhuspalvelulain mukainen, kotihoidon ensisijaisuus edellyttävät alueelliseen kotihoitoon 15 lähihoitajan vakanssia vuosina 2017 ja 2018, jotta vanhukset voidaan hoitaa palvelutarvetta vastaavasti heidän omissa kodeissaan. 9 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Talous ja investoinnit Toimintatulot* Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot * Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 28 647 863 145 391 -115 882 29 700 5 900 159 106 -123 506 30 900 3 000 165 522 -131 622 31 500 0 171 400 -139 900 32 200 0 175 300 -143 100 548 589 603 616 621 * Ilman valmistus omaan käyttöön -eriä Talousarviovuonna ulkoisten tulojen arvioidaan kasvavan noin neljällä prosentilla, noin 1,2 milj. eurolla. Menot kasvavat muutettuun talousarvioon verrattuna neljällä prosentilla, noin 6,4 milj. eurolla. Kun menoista poistetaan Espoon uuden sairaalan käyttöönottoon kohdentuvat määrärahavaraukset, menot kasvavat noin 0,3 prosentilla. Talousarvio on tiukka. Jorvin sairaalan yhteyteen rakentuva päivystysosasto kokovuotisena ja syyskuun alussa valmistuva Espoon uusi sairaala osavuotisena, nostavat vuokria noin 4,6 miljoonalla eurolla. Puolarmetsän sairaalan kiinteistössä ja Jorvin sairaalassa sijaitsevista vuodeosastoista luopuminen vuodenvaihteessa 2016/2017 vähentävät vuokria noin 2,5 milj. eurolla. Kasvavan, ikääntyvän väestön palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää palvelurakenteiden ja palvelujen sekä järjestämis-, että tuottamistapojen uudistamista sekä tuottavuuden kasvua. Espoon uusi sairaala valmistuu 1.9.2016. Leppävaaran elä ja asu keskus valmistuu 2017. 241 AVOPALVELUT Palvelut Avopalvelujen tavoitteena on tukea kotona asumista järjestämällä neuvontaa, tukea ja toimintaa ikääntyneille ja heidän omaisilleen. Vanhusten avopalveluihin sisältyvät ennaltaehkäisevät palvelut, palvelukeskustoiminta, päivätoiminta, oma palvelutalotoiminta sekä omaishoidontuen järjestäminen 50 vuotta täyttäneille espoolaisille. Palvelutaso pysyy määrällisesti loppuvuoden 2015 mukaisena. Omaishoitoa tuetaan järjestämällä omaishoitajille ryhmäkuntoutusta, siivousapua ja hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Koneellinen lääkkeenjako otetaan käyttöön palvelutalojen asukkaille. Palvelukeskuksissa tarjotaan toimintaa ja osallistumismahdollisuuksia sekä omien palvelutalojen asukkaille että alueen ikääntyneelle väestölle yhteistyössä muiden toimialojen ja järjestöjen kanssa. Tunnusluvut Vanhusten omaishoidontuki - asiakkaita - tuettuja kuukausia Päivätoiminta, oma toiminta TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 636 5 841 610 5 800 740 6 400 740 6 400 740 6 400 10 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 - asiakkaita - hoitopäiviä Päivätoiminta, ostopalvelut - asiakkaita - hoitopäiviä Palvelutalot - asukkaita -% osuus RAI arvioiduista asukkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea - käyntejä 23.9.2015 420 9 167 400 8 900 420 9 200 420 9 200 420 9 200 98 2 196 90 2 600 90 2 600 90 2 600 90 2 600 96 105 100 100 100 49 86 422 65 90 000 60 90 000 60 90 000 60 90 000 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 1 057 10 433 -9 377 900 10 461 -9 561 900 11 365 -10 465 900 13 365 -12 465 900 14 694 -13 794 39 39 41 48 52 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas Avopalvelujen tuloissa ei tapahdu muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Menot kasvavat talousarvioon 2015 verrattuna noin 8,6 prosentilla, noin 0,9 milj. eurolla. Menojen kasvu kohdentuu omaishoitajien palkkioihin ja lakisääteisiin vapaapäiväjärjestelyihin. 242 PITKÄAIKAISHOITO Palvelut Pitkäaikaishoito järjestää sosiaalihuoltolain mukaiset ikääntyneiden ympärivuorokautiset yhteisölliset ja kodikkaat laitos- ja asumispalvelut espoolaisille senioreille. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään pääsääntöisesti asumispalveluna joko omissa tai ostetuissa yksiköissä. Hoiva-asumisen palvelusetelin käyttöönotto jatkuu sosiaali- ja terveyslautakunnan linjausten mukaisesti. Palvelusetelillä järjestettyjen asumispalvelujen osuutta lisätään tavoitteellisesti. Aurorakodin vanha kiinteistö edellyttää peruskorjausta. Selvitetään ajanmukaisen ympärivuorokautisen hoiva-asumisen edellyttämät toimenpiteet Viherlaakson ja Taavin muistipalvelukeskusten toimintaa kehitetään muistisairaiden kotona asumista tukeviksi yksiköiksi. Tunnusluvut Omat palvelut - asiakkaita vuoden aikana - asiakkaita 31.12 - laitoshoidossa pitkäaikaiset TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 849 412 263 810 441 231 800 401 218 710 375 122 720 359 62 11 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 - laitoshoidossa lyhytaikaiset - asumispalveluissa pitkäaikaiset * - asumispalveluissa lyhytaikaiset - vuodepotilaiden %-osuus asukkaista - hoitoaika pitkäaikaispäätöksestä ka. vuosina - %-os. asukkaista,joiden hoitoaika yli 5 v. - %-os. asukkaista,joiden hoitoaika alle 1 v. Ostetut palvelut ** - asiakkaita vuoden aikana * - asiakkaita 31.12 * 23.9.2015 15 116 18 17 4 22 32 14 151 32 14 3 16 28 0 160 23 14 3 16 28 0 230 23 12 3 15 30 0 274 23 12 3 15 30 1167 867 1300 900 1310 910 1350 950 1350 950 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 20 684 75 146 -54 462 21 500 79 379 -57 879 21 500 79 271 -57 771 22 000 81 271 -59 271 23 000 83 271 -60 271 283 294 289 292 295 * sis. asiakkaat, joiden palvelujakso keskeytynyt ** sis. palveluseteliasiakkaat Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas Talousarviovuonna pitkäaikaishoidon tuloissa ei tapahdu muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Menot vähenevät 0,1 prosentilla, noin 0,1 milj. eurolla edelliseen vuoteen verrattuna. 243 ESPOON SAIRAALA Palvelut Espoon sairaalan toiminnan lähtökohtina ovat viiveetön hoitoon pääsy, yksilöllinen ja vaikuttava hoito ja kuntoutus sekä viiveetön kotiutus niin, että potilaat kuntoutuvat sairaalasta kotiin entistä nopeammin. Jorvin päivystysosaston yhteyteen valmistuva päivystysosasto, jossa on 22 sairaansijaa, otetaan käyttöön tammikuussa 2016. Päivystysosaston avautuessa Espoon sairaalan kokonaispaikkamäärä pysyy vuoden 2015 tasolla, käytössä on 218 sairaansijaa. Muutos toteutetaan vähentämällä sairaansijoja Puolarmetsän sairaalassa. Osastojen profiileja tarkennetaan muutoksen yhteydessä. Puolarmetsän sairaalan kiinteistössä avataan kymmenpaikkainen saattohoitoyksikkö. 12 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Tunnusluvut Vuodeosastot - vuoden aikana hoidetut potilaat - päivystyksenä tulleita potilaita - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja - kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja Päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja Kotisairaala - vuodena aikana hoidettuja potilaita - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja Kertakäyntejä TOT-14 TA-2015 TA-2016 2 666 1 725 218 3 800 2 948 3 000 2 200 218 3 100 2 300 1 900 1 020 196 2 660 2 030 254 12 240 275 12 275 275 12 275 822 30 1 066 435 1 000 30 1 100 400 1 000 30 1 100 700 2017 2018 * v.2014 potilasmäärässä henkilö vain kerran ** v. 2013 kertakäynteihin lisätty myös osastoille tapahtuneet kertakäynnit Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 2 569 32 769 -30 200 2 675 34 490 -31 815 2 800 33 049 -30 249 0 0 123 128 120 0 0 Espoon sairaalan tuloissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Menoista on siirretty Espoon uuden sairaalan määrärahavarukseen 1,5 milj. euroa. Menot sisältävät nykyisen osastotoiminnan, avosairaanhoidon, lääkäripalvelut, kuntoutuksen ja sosiaalityön sekä pilottina alkavan kymmenpaikkaisen saattohoitoyksikön. Lääkäripalvelujen, kuntoutuksen ja sosiaalityön määrärahavarauksesta osa kohdentuu Espoon uuden, 22-paikkaisen, päivystysosaston potilaille. Määrärahasiirto tehdään loppuvuodesta 2016, kun tiedot työpanoksen kohdentumisesta uuteen toimintaan valmistuvat. 13 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 245 23.9.2015 VANHUSTEN PALVELUJEN YHTEISET Talous Toimintatulot * Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot ** Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 22 863 3 464 -2 579 5 5 900 9 940 -4 035 0 3 000 7 566 -4 566 0 0 4 566 -4 566 4 566 -4 566 13 37 28 16 16 * ei sis. valmistus omaan käyttöön -erää ** sis. valmistus omaan käyttöön -erän Vanhusten palvelujen yhteiseen määrärahavaraukseen sisältyvät tulosyksikön keskitetty johto ja asiantuntijapalvelut sekä kaikille palvelualueille kohdentuvia yhteisiä sisäisiä menoja kuten henkilöstö- ja työterveyspalvelut, tietoliikennepalvelut ja taloushallinto. Menot vähenevät edellisen vuoteen verrattuna 23,9 prosentilla, noin 2,4 milj. eurolla. Menojen pienentyminen johtuu pääosin Espoon uuden sairaalan IT -suunnitteluprojektiin tarvittavan määrärahavaruksen vähentymisestä. Yhteisiin henkilöstömenoihin on varattu talousarviovuonna tapahtuvia nimikkeenmuutoksia varten noin 0,1 milj. euroa. 246 ASIAKASOHJAUS Palvelut Asiakasohjauskeskukseen on keskitetty sairaalan ja pitkäaikaishoidon palvelujen asiakas- ja potilasvirtojen ohjaus sekä pitkäaikaishoitoon sijoittaminen. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 8 354 -345 20 638 -618 0 638 -638 0 638 -638 0 638 -638 1 2 2 2 2 Tuloissa ja menoissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Määrärahavaraus sisältää noin 0,2 milj. euron varauksen erityistason saattohoitopalvelujen ostoon Terhokodista. 247 KOTIHOITO Palvelut Kotihoidon tavoitteena on mahdollistaa turvallinen asuminen kotona kaikenikäisille espoolaisille, jotka yksilöllisen palvelutarpeen arvioinnin perusteella tarvitsevat kotisairaanhoitoa, kotipalvelua ja 14 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 kotipalvelun tukipalveluja. Iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito järjestetään ensisijaisesti heidän yksityiskoteihinsa. Kotihoitoon sisältyy alueellisen kotihoidon kotihoitopalvelut ja tukipalvelut sekä kotihoidon keskitetty palvelutarpeen arviointiyksikkö. Kotihoitoa ja sen tukipalveluja suunnataan eniten apua tarvitseville. Kotihoidon asiakkaiden lääkehuollossa otetaan käyttöön koneellinen lääkkeenjako. Alueellisessa kotihoidossa tarvepohjaisen toimintamallin kehittäminen jatkuu. Tunnusluvut Alueellinen kotihoito - asiakkaita* - % osuus RAI arvioiduista asiakkaista, joiden palvelutarve korkea tai erittäin korkea - käyntejä SHL- kuljetustuki, asiakkaita TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 4 163 4 400 4 500 4 600 4 700 47 619 139 1 301 50 630 000 1 450 50 650 000 1 450 50 665 000 1 450 50 680 000 1 450 * 2015 ennuste Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 4 297 24 016 -19 719 4 600 27 385 -22 785 4 700 27 363 -22 663 5 200 27 363 -22 163 5 200 27 363 -22 163 90 101 100 98 97 Kotihoidon tuloissa ja menoissa ei tapahdu oleellista muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Tuottavuuden kasvuun on luotu edellytykset aikaisempina vuosina tehdyillä toiminnan kehittämisprojekteilla ja teknologiainvestoinneilla. Käyttöönotettu toiminnanohjausjärjestelmä, mobiiliovenavaus, koneellisen lääkkeenjakelu ja tietojärjestelmäintegraatiot vapauttavat henkilötyöpanosta varsinaiseen asiakaspalveluun. 248 ESPOON UUSI SAIRAALA Palvelut Uusi sairaalarakennus valmistuu syksyllä 2016 ja sairaala otetaan käyttöön vuodenvaihteessa 2016−2017. Sairaalan tulevaa toimintaa kehitetään yhteistyössä HUS:n ja Jorvin sairaalan kanssa lautakunnan hyväksymän uuden sairaalan toimintakonseptin linjausten mukaisesti. Tukipalveluja käynnistetään yhteistyössä HUS -liikelaitosten kanssa. Espoon uuden sairaalan päivystysosaston toiminta käynnistyy tammikuussa 2016 yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa kehitetyn toimintamallin mukaisena. Tavoitteena on ohjata potilaat, joiden hoitojakson pituudeksi arvioidaan 3 vrk (-5 vrk), Jorvin yhteispäivystyksestä uudelle päivystysosastolle. 15 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Kymmenen hoitopaikan palliatiivisen ja saattohoitoyksikön toiminta käynnistyy Puolarmetsän sairaalan tiloissa uuden sairaalan pilottihankkeena. Selvitetään ympäristökuntien sairaalan käyttö. Tunnusluvut TOT-14 TA-2015 Osastot vuoden aikana hoidetut potilaat - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja - kotiutukseen päättyneitä hoitojaksoja Polikliiniset ja kotiin vietävät palvelut Hoitokeskus/päiväsairaala - vuoden aikana hoidettuja potilaita - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja Kotisairaala - vuoden aikana hoidetut potilaat - hoitopaikkoja - päättyneitä hoitojaksoja - kertakäyntejä TA-2016 2 017 2 018 1 700 22 1 800 1 680 3 600 217 4 550 3 700 3 600 217 4 560 3 700 275 12 275 275 12 275 1 000 30 1 100 700 1 000 30 1 100 700 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2 017 2 018 9 73 -63 0 2 713 -2 713 1 000 9 270 -8 270 3 400 44 197 -40 797 3 100 44 768 -41 668 0 10 34 159 159 Espoon uuden sairaalaan noin 9,3 milj. euron määrärahavarauksesta 3,9 milj. euroa kohdentuu tammikuussa potilaskäyttöön avautuvalle päivystysosastolle. Syyskuussa valmistuvaan Espoon uuteen sairaalaan kohdentuva 5,4 milj. euron määrärahavaraus jakautuu: · · · · · käyttöönoton valmistelun henkilöstömenot noin 0,5 milj. euroa ulkopuoliset palvelujen ostot noin 0,5 milj. euroa sairaalan varusteluun tarvittavat aineet, tarvikkeet ja tavarat noin 0,3 milj. euroa toimitilavuokrat noin 4,0 milj. euroa lisäksi maksetaan Puolarmetsän kiinteistössä, uuden sairaalan mallitilan vuokria ja siivousta noin 0,15 milj. euroa 16 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 25 23.9.2015 TERVEYSPALVELUT Asiakkaat ja palvelut Terveyspalvelujen tulosyksikkö vastaa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä, perusterveydenhuollosta, ympäristöterveydenhuollosta ja kaupungin hoidettavaksi kuuluvasta erikoissairaanhoidosta. Terveyspalvelujen tulosyksikkö vastaa erikoissairaanhoidon ja terveyspalvelujen tulosyksikön välisen yhteistyön kehittämisestä. Kaikissa terveyspalveluiden toiminnoissa väestönkasvu, ikääntyminen ja pitkittynyt talouden laskusuhdanne lisää kysyntää ja kiihdyttää siirtymää Espoon järjestämien terveyspalveluiden käytön pariin. Palvelualueesta riippuen asiakaspaineen arvioidaan kasvavan vuodessa 5−8 prosenttia 2016 ja 2017. Terveysasemien asiakkaina vuonna 2015 on 120 000 espoolaista. Terveysasemien vastaanottopalveluita tuotetaan kello 8−16 arkisin 11 toimipisteessä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen asiakkaina on vuonna 2015 noin 6000 espoolaista. Sosiaali- ja terveydenhuoltolain mukaisia palveluja tuotetaan omana toimintana ja ostopalveluina. Oma toiminta on hajasijoitettu moniin toimipisteisiin eri puolille kaupunkia. Suun terveydenhuollon asiakkaina on vuonna 2015 noin 83 000 espoolaista. Virka-aikana toimii 18 hammashoitolaa ja sen lisäksi Kilon päivystys palvelee koko kaupunkia arkisin kello 7-15. Espoon seudun ympäristöterveys huolehtii Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella kunnalle kuuluvista lakisääteisistä elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaisesta valvonnasta sekä eläinlääkintähuollon tehtävistä. Avokuntoutuspalveluhin sisältyvät avoterveydenhuollon fysioterapia, apuvälineyksikkö, kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU, lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu, aikuisten toimintaterapia ja veteraanipalvelut. Tulosyksikön painopisteet Vuonna 2016 terveyspalvelujen tulosyksikkö: - turvaa hoitoon pääsyn huolimatta selvästä kysynnän lisääntymisestä mittaa hoitotuloksia ja parantaa niitä turvaa tiedon tuotannon terveyspalveluiden toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi mittaa systemaattisesti asiakastyytyväisyyttä ja pitää sen korkealla tasolla parantaa henkilöstön saatavuutta ja edistää työhyvinvointia nostaa tuottavuutta vähintään TATU -ohjelman tavoitteiden mukaisesti Keskeiset muutokset Terveyspalvelujen keskeiset muutokset ovat: - suun terveydenhuollon organisaatiouudistus saatetaan voimaan vuoden 2016 alussa suun terveydenhuollon toimintamallien muutokset, kuten joustava ajanvaraus ja monihuonemalli terveysasemien pitkän aikavälin tiekartta valmistuu kevääseen 2016 mennessä murtumapotilaat keskitetään Jorvin uuteen päivystysrakennukseen Nuorten mielenterveyspalveluiden organisointi arvioidaan uudelleen 2016 aikana 17 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 - 23.9.2015 Holmanpuisto II tukiasuntojen loppuvuodeksi 2016 suunniteltu valmistuminen mahdollistaa psykiatrisen palveluasumisen hallitun vähentämisen Ison Omenan palvelutori valmistuu syksyllä 2016 ja Puolarmetsän terveyspalveluiden tiloista luovutaan Apuvälinetoiminnot siirtyvät HUS:in organisaatioon ja tuotetaan Espoon Uuden sairaalan tiloissa Henkilöstö Terveysasemia lukuun ottamatta tulosyksikön henkilöstömäärä ei kasva. Henkilöstön vaihtuvuutta pyritään vähentämään. Henkilöstön osaamisessa korostuvat jatkossakin IT-osaaminen ja kyky tehdä työtä englannin kielellä. Talous ja investoinnit Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 14 274 356 064 -341 790 14 000 361 236 -347 236 14 000 369 550 -355 550 14 500 373 400 -358 900 14 800 377 300 -362 500 1 341 1 338 1 347 1 341 1 336 Vuoden 2016 kehys on terveyspalvelujen osalta tiukka ja toiminnallisiin tavoitteisiin pääseminen edellyttää merkittäviä prosessin uudistamisia ja toiminnan tehostamista. Matinkylän terveysasema peruskorjaus alkaa vuoden 2016 loppupuolella. Suun terveydenhuolto ja avokuntoutus eli apuvälinepalvelut saavat uusia tiloja Espoon uudesta sairaalasta. Vanhoista tiloista luovutaan. 250 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUT Palvelut Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia palveluja nuorille ja aikuisille. Painopiste on avopalveluissa. Keskeisenä tavoitteena on tuottavuuden ja asiakasmäärien kasvu ja ostopalvelujen käytön seuranta. 18 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Tunnusluvut Mielenterveys- ja päihdepalvelut/avopalvelut - asiakaskäynnit, MtP-klinikka - eri asiakkaat /MtP-klinikka - laitosvieroitushoitovuorokaudet (oma ja ostettu) Mielenterveys- ja päihdepalvelut/erityispalvelut -psykiatrinen palveluasuminen, eri asiakkaat (oma ja ostettu) -päihdepalveluasuminen, eri asiakkaat (oma ja ostettu) -korvaushoitoa saaneet eri asiakkaat TOT-14 TA-2015 * TA-2016 2017 2018 19 052 3 899 7 765 19 500 4 500 6 900 20 000 5 000 7 000 20 500 5 100 7 000 21 000 5 200 7 000 292 275 280 280 280 124 188 125 190 125 210 125 210 125 210 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 3 217 23 841 -20 624 3 400 24 322 -20 922 2 900 24 368 -21 468 2 900 24 767 -21 867 2 900 25 166 -22 266 90 90 89 89 89 * TA-2015 luku on ennuste 2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 251 AVOSAIRAANHOITO Palvelut Terveysasemien T3 on enintään 18 vuorokautta, vaikka asiakkaita on edellisvuotta enemmän. Lisääntyvä asiakasmäärä edellyttää toimintatapojen jatkuvaa uudistumista ja toimintojen terveyshyödyn arviointia. Hoitotuloksia arvioidaan aiempaa enemmän ja haetaan sitä kautta toiminnan vaikuttavuuden lisäämistä. Toiminnallisesti merkittävä muutos on Ison Omenan Palvelutorin valmistuminen, jolloin Puolarmetsän terveysasemasta luovutaan. Samaan aikaan Tapiolan kuvantamisyksikkö siirtyy Ison Omenan Palvelutorille ja tuoreiden murtumien diagnostiikka Jorvin päivystykseen. Ambulanssipotilaiden hoidon keskittämistä Jorviin tavoitellaan HUS:n kanssa, koska nykyisin iso osa terveysasemille tuoduista jatkaa päivän aikana matkaa hoitoon Jorviin. Matinkylän terveysaseman peruskorjauksen ajaksi toiminta väistää Tapiolan terveysasemalle. Yhteistyössä perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikön kanssa valmistellaan koululääkärien työn keskittämistä perhe- ja sosiaalipalveluihin elokuusta 2016 alkaen. 19 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Tunnusluvut Terveysasematoiminta ( ei sisällä Jorvin tk- päivystystä) - asiakkaita - lääkärikäyntejä - hoitajakäyntejä - peittävyys väestöstä % TOT-14 TA-2015 * TA-2016 2017 2018 113 973 203 273 227 015 43,0 120 000 195 000 225 000 43 122 000 215 000 240 000 45 124 400 219 000 244 000 45 126 900 223 000 249 000 45 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 3 412 44 478 -41 066 3 175 43 132 -39 957 3 400 44 169 -40 769 3 590 44 889 -41 299 3 700 45 609 -41 909 167 160 161 161 162 * TA-2015 luku on ennuste 2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 252 SUUN TERVEYDENHUOLTO Palvelut Espoossa on 18 hammashoitolaa. Hammaslääkäreiden T3 on 50 vuorokautta ja suuhygienistien 30. Suun terveydenhuoltoon tulee organisaatiouudistus vuoden 2016 alusta. Organisaatiomuutoksen on tarkoitus sujuvoittaa toimintaa ja lisätä tuottavuutta sekä mahdollistaa uusien toimintamallien (esim. monihuonemalli, joustava ajanvaraus) tuomista käytäntöön. Suun terveydenhuollon vuonna 2015 aloittaman laaturekisterin on tarkoitus lisätä toiminnan vaikuttavuutta. Suun terveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystys toteutetaan entiseen tapaan Pääkaupunkiseudun (PKS) yhteistyönä Meilahdessa. Suun erikoishoito järjestetään myös PKS -yhteistyönä Helsingissä Tunnusluvut Perushoito -asiakkaita sth peittävyys väestöstä % -käyntejä oma toiminta - ostopalvelukäyntejä - PKS-päivystysksessä - PKS-erikoishoidon yksikössä * TA-2015 luku on ennuste 2015 TOT-14 TA-2015 * TA-2016 2017 2018 80 623 31 206 773 5 631 2 517 3 601 80 000 30 200 000 6 850 2 600 3 100 87 000 32 225 000 6 500 2 900 3 700 88 500 33 229 500 6 600 2 950 3 750 90 500 33 234 000 6 700 3 000 3 800 20 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 253 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 5 283 24 117 -18 835 5 375 24 326 -18 951 5 650 25 047 -19 397 5 960 25 459 -19 499 6 150 25 871 -19 721 91 90 91 91 92 ERIKOISSAIRAANHOITO Palvelut HUS:n erikoissairaanhoidon neuvottelut käydään toimialatasoisesti. Vuonna 2016 HUS -palvelusopimuksen mukaisiin menoihin on varattu 247,3 milj. euroa. Menot kasvavat 2,4 prosenttia, joka on yhdenmukainen koko toimialan menojen kasvun kanssa. Palvelusopimuksen lisäksi Espoo ostaa suoraan lasten silmälääkäripalveluja, ruotsinkielisiä nuorisopoliklinikan palveluja sekä joitain tutkimuspalveluja. Erikoissairaanhoidon kysyntää ja kustannuksia kasvattavat väestönkasvu, ikääntyminen, hoitojen kehittyminen. Terveyskeskuksesta tulee vain 60 prosenttia kaikista HUS:iin saapuvista espoolaisten lähetteistä. Terveyskeskuksesta tulevien lähetteiden määrä on taittunut. Erikoissairaanhoidon suoritemäärien ennustetaan vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvavan 3-4 prosenttia. Kasvu tulee jatkumaan vuonna 2016. Hoidon porrastuksen parantamiseksi ja palveluketjujen sujuvoittamiseksi tehdään systemaattista yhteistyötä HUS:n kanssa. Tunnusluvut Nord-drg-tuottet Hoitopäiviä Avohoitokäyntejä Hoidetut eri asiakkaat Peittävyys väestöstä % TOT-14 TA-2015 * TA-2016 2017 2018 99 163 33 331 299 659 80 248 30 92 000 33 000 300 000 81 000 30 102 000 33 000 308 000 82 000 30 104 000 33 000 314 000 83 000 30 106 000 33 000 320 000 85 000 30 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 507 251 238 -250 731 410 255 339 -254 929 410 261 336 -260 926 410 263 418 -263 008 410 265 550 -265 140 946 946 952 946 940 * TA-2015 luku on ennuste 2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 21 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 254 23.9.2015 AVOKUNTOUTUSPALVELU Palvelut Avokuntoutuspalveluihin sisältyvät avoterveydenhuollon fysioterapia, apuvälineyksikkö, kehitysvammaisten kuntoutusyksikkö EKKU, lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu, aikuisten toimintaterapia ja veteraanipalvelut. Tulevaisuuden haasteena nähdään väestön ikääntyminen sekä laitoshoidon purku, jotka tulevat lisäämään avopalvelujen tarvetta sekä fysioterapiassa, toimintaterapiassa että apuvälinepalveluissa. Muutokset kohdistuvat eri toimintoihin eri tavoilla. Espoon Uuteen Sairaalaan sijoittuva apuvälinekeskus muuttuu 2016 aikana HUS:n toiminnaksi ja muuttaa yhteistyötapoja. Näiden vuoksi käynnistetään strategiatyö, jossa arvioidaan tulevaisuuden toimintamalli ja asiakkaita parhaiten palveleva henkilöstörakenne. Työn on tarkoitus valmistua 2016 aikana ja henkilöstö otetaan mukaan sen suunnitteluun. Tunnusluvut Fysioterapia -asiakkaita -käyntejä yhteensä TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 9 398 36 361 8 700 32 000 9 500 34 000 9 650 34 500 9 800 35 000 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 1 112 7 360 -6 248 980 7 593 -6 613 980 8 032 -7 052 980 8 168 -7 188 980 8 304 -7 324 28 28 30 29 29 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 256 YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Palvelut Espoon seudun ympäristöterveys huolehtii Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella kunnalle kuuluvista lakisääteisistä elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaisesta valvonnasta sekä eläinlääkintähuollon tehtävistä. Ympäristöterveydellä on alueella yhteensä noin 4 065 valvontakohdetta, joiden valvonta perustuu valvontasuunnitelmiin. Tavoitteena on parantaa sektorikohtaisten valvontasuunnitelmien toteutumisastetta sekä lisätä ihmisten terveydensuojelua koskevien tavoitteiden esille tuomista ympäristöluvista, yva-suunnitelmista tai muista vastaavista hankkeista annettavissa lausunnoissa. 22 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Tunnusluvut Yleinen terveysvalvonta -valvontakäyntejä (tarkastus, näytteenotto) -kiireelliset terveysvaaraepäilyt Eläinlääkintähuolto -käyntejä (sis. päivystys) - valvontatehtävät TOT-14 TA-2015 * TA-2016 2017 2018 2 994 89 2 700 90 2 700 90 2 750 90 2 800 90 4 119 412 3 900 380 3 400 380 3 400 380 3 400 380 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 733 1 848 -1 115 660 1 993 -1 333 660 2 019 -1 359 660 2 052 -1 392 660 2 085 -1 425 7 7 7 7 7 * TA-2015 luku on ennuste 2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 257 TERVEYSPALVELUJEN YHTEISET KUSTANNUKSET Terveyspalvelujen yhteisiin kustannuksiin sisältyvät tulosyksikön keskitetty johtaminen ja yhteiset koulutus- ja kehittämismäärärahat. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 11 3 182 -3 171 0 4 531 -4 531 0 4 579 -4 579 0 4 647 -4 647 0 4 715 -4 715 12 17 17 17 17 23 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 27 23.9.2015 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUT Asiakkaat ja palvelut Äitiys- ja lastenneuvoloiden asiakkaina ovat lasta odottavat perheet ja 0−6-vuotiaat lapset ja perheet. Neuvolapalvelujen peittävyys Espoossa on noin 90 prosenttia kohdeväestöstä. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja käyttävät kaikki peruskoulujen, lukioiden ja toisen asteen oppilaat ja heidän vanhempansa. Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö on kohdennettu pääasiassa alle 12-vuotiaiden lasten perheille. Lasten terapiapalvelujen asiakkaina on alle 13-vuotiaita lapsia ja heidän vanhempiaan. Lastensuojelupalvelujen asiakkaina on 0−17-vuotiaita lapsia ja nuoria ja heidän huoltajiaan sekä jälkihuollossa olevat 18–21-vuotiaat nuoret. Aikuisväestö on palvelujen käyttäjänä toimeentulotuessa, aikuissosiaalityössä, työllistämispalveluissa, talous- ja velkaneuvonnassa ja sosiaalisessa luototuksessa. Pakolaisten, paluumuuttajien ja nuorten turvapaikanhakijoiden kotouttamispalveluja järjestetään maahanmuuttajayksikössä. Vammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden palveluja ovat sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumispalvelut, päivä- ja työtoiminta sekä vammaispalvelu- ja kehitysvammalain mukaiset muut palvelut ja tukitoimet. Tulosyksikön painopisteet Vuoden 2016 aikana espoolaisten määrä kasvaa noin 4 400 henkilöllä (+1,6 prosenttia), joista alaikäisiä on noin neljäsosa. Vieraskielisten prosentuaalinen lisäys on n. kuusi prosenttia. Väestön kasvu lisää palvelujen kysyntää ja haastaa uudenlaisiin palvelujen järjestämistapoihin kaikissa perhe- ja sosiaalipalveluissa. Keskeisenä strategisena tavoitteena on vähentää raskaampien palvelujen kuten laitoshoidon tarvetta ja kehittää itse ja kumppaneiden kanssa vaikuttavaa varhaisemman vaiheen tukea. Erilaisia avopalveluja ja kotiin vietäviä palveluja on tarjolla aikaisempia vuosia enemmän, mikä on vähentänyt esim. lastensuojelun laitoshoidon tarvetta. Pitkään jatkunut talouden heikkeneminen näkyy voimakkaasti toimeentulotuen ja työllistämispalvelujen asiakasmäärien lisääntymisenä. Työllisyyden edistämiseen on esitetty toimenpiteitä ja on meneillään työllisyyshankkeita, joilla arvioidaan olevan työmarkkinatuen menokasvua ja toimeentulotuen kestoa hillitsevä vaikutus. Vammaispalveluissa tavoitteena on lisätä kevyempiä asumisen tuen ratkaisuja sekä vammaisten lasten perheiden kotiin vietävää tukea. Vuonna 2015 pilotoitu verkkoneuvonta otetaan käyttöön asiakkaiden ja viranomaisten väliseen yhteydenpitoon ja asiointiin keskeisissä palveluissa. Lapsiperheet voivat pyytää palvelua sähköisesti. Keskeiset tavoitteet Perhe- ja sosiaalipalvelujen keskeiset tavoitteet vuonna 2016 ovat: - Oikea-aikainen tuki lapsille, nuorille ja perheille Hyvä palvelujen saatavuus Työllisyyden edistäminen Sähköisen asioinnin lisääminen Henkilöstön hyvinvointi Budjetissa pysyminen 24 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Keskeiset muutokset Perhe- ja sosiaalipalvelujen keskeiset muutokset vuonna 2016 ovat: - - 1.4.2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain toimeenpano § konsultaation lisääminen peruspalveluille § monialainen palvelutarpeen arviointi § asiakaskirjaamisen uudistaminen Toimeentulotuen siirron Kelalle 1.1.2017 lukien valmistelu Espoossa Työllisyyden edistämiseen tähtäävien strategian mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen Vammaisten ja kehitysvammaisten asumisen ohjelman 2015–2025 toimeenpano siten että lisätään erityisesti kevyempiä asumisen tukipalveluja Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpano yhteistyössä sivistystoimen ja muiden toimijoiden kanssa Varautuminen alaikäisten ja muiden turvapaikanhakijoiden määrän ja vastaanottopaikkojen lisäykseen Henkilöstö Perhe- ja sosiaalipalvelujen tulosyksikköön esitetyt vakanssilisäykset korvaavat nykyisiä osin epätarkoituksenmukaisia ostopalveluja sekä mahdollistavat uuden sosiaalihuoltolain toimeenpanoa Henkilöstön täydennyskoulutuksessa painopiste on monialaisen arvioinnin ja yhteistyön kehittämiseen liittyvissä koulutuksissa. Työntekijöiden työhyvinvointia seurataan yleisellä tasolla joka toinen vuosi Kunta10 -kyselyllä. Tietoa täydennetään sähköisellä Työhyvinvointipuntari -kyselyllä. Tavoite on, että vähintään 2/3 henkilöstöstä arvioi sekä työn sujumisen että oman jaksamisensa hyväksi tai erittäin hyväksi. Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä tulee vaikuttamaan merkittävästi sosiaalityöhön kelpoisuusehtojen kiristyessä. Sosiaalityöntekijöiden saatavuus vaikeutuu. Talous ja investoinnit T oimintatulot T oimintamenot T oimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 * 2018 * 38 832 237 068 -198 236 38 800 253 022 -214 222 39 500 255 783 -216 283 39 900 258 000 -218 100 40 400 261 800 -221 400 893 937 932 927 927 * Perustoimeentulotuen siirtoa kelaan 1.1.2017 ei ole huomioitu Perhe- ja sosiaalipalvelujen vuoden 2016 talousarviokehys on noin yhden prosentin vuoden 2015 määrärahakehystä suurempi. Toimeentulotuen kasvuun on varauduttu 0,7 milj. eurolla. Työmarkkinatuen kuntaosuuden määrärahavaraus on vuoden 2015 tasolla. Määrärahakehys on erityisen haasteellinen vammaispalveluissa, toimeentulotuessa ja työmarkkinatuen kuntaosuudessa. 25 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Auroran koulun ja päiväkodin yhteyteen valmistuu neuvolan toimitilat vuonna 2016. Tiloihin muuttavat Bembölen, Viherlaakson, Jupperin ja Lähderannan neuvolat. Ison Omenan palvelutorille keskitetään vuonna 2016 nykyiset Matinkylän terveysasemalla ja Olarissa toimivat neuvolat. Vuonna 2017 valmistuvaan Suviniityn lasten ja perheiden taloon tulee toimitilat päiväkodille ja neuvolalle. Tiloihin muuttaa Kiltakallion ja Suvelan neuvolat sekä osa Espoon keskuksen neuvolatoimintaa. Auroran vastaanottokodin korvaava Postipuun lastensuojeluyksikön valmistuminen siirtyy vuoteen 2019. Riilahden toimintakeskuksen peruskorjaus ja laajennus toteutuu suunniteltua myöhemmin vuosina 2016 - 2017. Tulevina vuosina varaudutaan kehitysvammaisten ja vammaisten palveluasuntojen lisäykseen. Vuoteen 2019 mennessä on valmistumassa viisi erillistä vammaisten asumispalvelua tarjoavaa yksityistä hanketta. 271 TERVEYDENHOITO JA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ Palvelut Palvelualueen pääasiallinen kohderyhmä on koko Espoon lapsiväestö ja heidän perheensä, joista lähes 100 prosenttia käyttää terveydenhoidon palveluja. Kotipalvelua on käyttänyt 2,4 prosenttia espoolaisista lapsiperheistä. Synnytysten määrä on pienentynyt Espoossa vuonna 2014 ja 2015, minkä seurauksena äitiys- ja lastenneuvolan asiakas- ja käyntimäärissä tapahtuu vähennystä. Vapautuva resurssi paikkaa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa olevan resurssivajeen oppilasmäärän kasvaessa. Neuvolapalveluja kohdennetaan enemmän tukea tarvitseville asiakkaille yksilöllisinä käynteinä ja moniammatillisena työnä. Neuvolapalveluissa kiinnitetään huomiota tuen tarpeen varhaiseen tunnistamiseen, ongelmien puheeksiottoon ja asiakkaan muutoksen tukemiseen. Espoonlahden neuvoloissa pilotoidaan Turun Yliopiston kehittämää Voimaperheet -toimintamallia, jonka perusteella osalle perheistä tarjotaan mahdollisuus sähköiseen Voimaperheet -vanhempainvalmennukseen. Uudistettu isyyslaki tulee voimaan 1.1.2016, jolloin isyyden tunnustaminen siirtyy osittain äitiysneuvoloihin. Ison Omenan ja Suviniityn uusien neuvoloiden palveluja suunnitellaan palvelumuotoilua hyödyntäen yhdessä asiakasperheiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Ison Omenan neuvolaan tulee ilta- ja lauantaivastaanottoja ja avoneuvolapalveluja. Sähköistä asiointia lisätään mm. ottamalla käyttöön uudistettu perhevalmennus, mikä sisältää sähköisen ennakkomateriaalin ja vertaisryhmäkäynnin. Peruskoulujen ja toisen asteen opiskelijat saavat vuoden 2016 aikana kaikki koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut lääkäripalvelut mukaan lukien terveydenhoidon palvelualueelta. Joitakin lääkärivakansseja siirretään perhe- ja sosiaalipalveluihin terveyspalveluista. Painopistealueina ovat ennaltaehkäisevien matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen kehittäminen sekä päihteiden käytön vähentäminen. Espoolaiset lapsiperheet ovat käyttäneet enemmän kotipalvelua ja perhetyötä, mikä näkyy huomattavana asiakasmäärän kasvuna. Uusi sosiaalihuoltolaki lisäsi perheiden oikeuksia kotipalveluihin. 26 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Yhteistyötä lapsiperhe-järjestöjen kanssa lisätään, uusimpana yhteistyö Helsinki Mission kanssa isä- ja äitimentoritoiminnassa. Tunnusluvut Palvelualue yhteensä - asiakkaita - käyntejä Äitiysneuvola - asiakkaita - synnytyksiä - käyntejä Lastenneuvola - asiakkaita - käyntejä Kouluterveydenhuolto - asiakkaita - käyntejä Opiskeluterveydenhuolto - asiakkaita yhteensä - joista lukiolaisia - joista ammatillisen oppilaitoksen ja AMK opisk. - käyntejä yhteensä - joista lukiolaisten käyntejä - joista ammatillisen oppilaitoksen ja AMK opiskelijoiden käyntejä Lapsiperheiden kotipalvelu * - asiakkaita yhteensä - kontakteja yhteensä Perhetyö * - asiakkaita yhteensä - kontakteja yhteensä TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 74 190 244 616 69 715 237 132 70 200 240 000 70 500 240 000 70 500 240 000 6 481 3 342 46 178 6 860 3 650 51 100 6 500 3 350 44 500 6 600 3 400 45 200 6 700 3 450 45 900 24 537 87 154 24 400 86 600 24 400 84 200 24 600 84 900 24 800 85 500 28 912 78 718 28 500 71 800 28 700 72 300 28 700 72 100 28 700 72 100 8 452 3 783 4 669 17 564 7 517 8 650 3 650 5 000 19 030 8 030 8 700 3 700 5 000 19 140 8 100 8 700 3 700 5 000 19 050 8 100 8 700 3 700 5 000 19 100 8 100 9 894 11 000 11 000 11 000 11 000 952 10 424 1 200 10 000 1 300 11 000 1 300 11 000 1 300 11 000 398 1 380 600 2 700 650 2 900 650 2 900 650 2 900 * Tilastointi muuttunut 2015 alk., TP2014 ja TA2015 -luvut lisätty vertailun helpottamiseksi (kontaktit sis. käynnit ja käynnin korvaavat puhelut) Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 131 15 861 -15 731 196 16 957 -16 761 133 17 565 -17 432 135 17 717 -17 582 136 17 978 -17 842 60 63 64 64 64 27 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 272 23.9.2015 LASTEN TERAPIAPALVELUT Palvelut Lasten terapiapalvelujen asiakkaina ovat alle 13-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lasten terapiapalvelua on käyttänyt noin 1−6 prosenttia 0−12-vuotiaasta väestöstä. Lasten kuntoutuspalvelut, perheneuvola ja lastenpsykiatrinen avohoitoyksikkö auttavat lasta ja perhettä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja lähellä lapsen kasvuympäristöä asiakaslähtöisessä yhteistyössä muun verkoston kanssa. Tehostettua palveluohjausta, porrastettua palvelurakennetta, konsultatiivista ja jalkautuvaa työotetta sekä tiedonkeruuta juurrutetaan pysyviksi toimintatavoiksi, joilla tehostetaan ja seurataan palvelujen saatavuutta, sisältöä ja tuloksellisuutta. Perheneuvolan alkuinterventiokäytäntöä vahvistetaan ja hoidollisen työn rakenteita selkiytetään. Hoidollisessa työssä vahvistetaan perheasioiden sovittelun ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen käytäntöjä. Lasten kuntoutuspalveluissa kehitetään edelleen nettipalveluja, esim. toimintaterapiasivut, ennaltaehkäisevää palvelua, esim. kirjastoprojekti ja ryhmämuotoista kuntoutusta, esim. suora ohjaus varhaiskasvatuksesta sekä luodaan sujuvia käytänteitä esikoululaisille suunnattuihin tukitoimiin. Lastenpsykiatrisen avohoitoyksikössä käynnistetään uusia ryhmämuotoisia hoitoja sekä kehitetään edelleen konsultaatiotiimin työtapoja ja konsultaatiomallia yhteistyökumppaneille. Tunnusluvut Lastenpsykiatrian avohoitoyksikkö - asiakkaita - kontakteja Perheneuvola - asiakkaita - kontakteja Puheterapia - asiakkaita - kontakteja Toimintaterapia - asiakkaita - kontakteja Psykologitoiminta - asiakkaita - kontakteja * TP2014 ja TA2015 lukuja osin korjattu/tarkennettu TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 487 7 311 650 7 500 650 7 500 650 7 500 650 7 500 1 906 15 293 2 130 16 000 2 200 16 000 2 200 16 000 2 200 16 000 2 602 13 614 2 820 14 600 2 820 14 600 2 820 14 600 2 820 14 600 593 4 048 590 4 100 590 4 100 590 4 100 590 4 100 572 2 919 670 3 500 700 3 600 700 3 600 700 3 600 28 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 273 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 11 8 406 -8 394 24 9 103 -9 079 12 9 169 -9 157 12 9 249 -9 237 12 9 385 -9 373 32 34 33 33 33 LASTENSUOJELUPALVELUT Palvelut Lastensuojelun palvelujen piirissä on 7,4 prosenttia espoolaisista lapsista ja nuorista. Lapsiperheet voivat saada palveluja aiempaa helpommin ja ilman lastensuojeluasiakkuutta myös lastensuojelun palvelualueelta. Palvelutarpeen arviointiin kehitetään uusi yhteinen malli yhteistyössä muiden lasten, aikuisten ja perheiden palveluiden kanssa. Palvelutarpeen arvioinnin jälkeen asiakas saa palveluja tarpeensa mukaan. Lastensuojelun asiakkuus alkaa vasta palvelutarpeen arvioinnin jälkeen tarvittaessa. Asiakkaan palvelut kootaan yhteiseen asiakassuunnitelmaan. Sähköinen lastensuojeluilmoitus on käytössä kaupungin viranomaisten välillä. Sama alusta laajennetaan uuden sosiaalihuoltolain mukaiseen ilmoitukseen. Lastensuojelun tukipalveluyksikkö koordinoi avohuollon ja osin myös sijaishuollon palveluja ja asiakasohjausta, kehittää ja tuottaa palveluja ja ylläpitää ammattilaisten sähköistä palveluportaalia, johon on koottu kaikki kaupungin lapsiperhepalvelut yhteystietoineen. Tukipalveluyksikön toiminnan laajentamista valmistellaan. Kiireellisten sijoitusten kriteerit kiristyvät 1.1.2016 alkaen. Valtuustokauden strateginen tavoite kiireellisten sijoitusten vähentämiseksi edellyttää toimia kaikilta lapsiperheiden parissa työskenteleviltä. Kiireellisen sijoituksen aikana tehdään arviointi kaupungin omissa palveluissa vastaanottoperhetoiminnassa, Auroran vastaanottokodissa tai Poijupuiston vastaanottokodissa. Kriisi- ja arviointityön aikana pyritään minimoimaan lapsen/nuoren sijoituksen kesto laitoksessa ja siirtämään työskentelyn painopiste lapsen ja perheen kotiin. Ensisijaisesti käytetään sosiaaliohjauksen palveluja, tehostettua perhetyötä tai avohuollon sijoitusta ja viimesijaisena sijoittamista kodin ulkopuolelle. Sijaishuollon painopistettä tullaan siirtämään laitoshoidosta perhehoitoon. Perhehoitolaki tuli voimaan 1.4.2015 ja rajasi perheen hoidossa olevien lasten määrän neljään. Lakimuutoksesta johtuen perhehoidon palkkioita tarkistetaan ja sijaisperheiden rekrytointia tehostetaan. Sijaisperheitä pyritään löytämään lisää myös avohuollon sijoituksiin. Jälkihuollossa olevien nuorten palveluissa tiivistetään yhteistyötä muiden nuorten parissa työskentelevien kanssa. Lastensuojelun perinnän prosessia on uudistettu ja tehostettu vuoden 2015 aikana. Toiminta vakinaistetaan vuonna 2016. Omatila jatkaa verkostomaista yhteistyötä lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Tapaamispaikkatoiminta tuli sosiaalihuoltolaissa lakisääteiseksi ja palvelujen tarve on lisääntynyt. 29 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Perheasioiden yksikössä isyyden tunnustaminen siirtyy osittain neuvoloiden tehtäväksi vuoden 2016 alussa. Tunnusluvut Sosiaalihuoltolain mukaisia asiakkaita * Avohuollon lastensuojeluasiakkaita 0-17 v. Lastensuojelulaitosten oma toiminta - sijoitettuja lapsia / nuoria - hoitopäiviä - hoitopaikkoja Lastensuojelulaitosten ostopalvelut - sijoitettuja lapsia / nuoria - hoitopäiviä Perhehoito - sijoitettuja lapsia / nuoria - hoitopäiviä - sijaisperheitä Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalityön perhetyö - asiakkaita oma - ostopalveluasiakkaita TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 4 149 4 800 1 500 3 500 2000 3 000 2500 2 500 144 16 167 63 200 24 000 68 200 24 000 68 200 24 000 68 200 24 000 68 422 89 450 375 88 000 370 85 000 365 82 000 360 80 000 261 68 487 116 260 66 000 130 270 68 000 140 280 70 000 150 290 73 000 160 606 358 700 300 750 300 780 300 800 300 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 2 659 53 359 -50 700 3 026 55 107 -52 081 2 707 54 833 -52 126 2 734 55 308 -52 574 2 769 56 122 -53 353 201 204 200 199 199 * Uusi tilasto 2016 alk. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 274 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT Palvelut Aikuisten sosiaalipalvelujen peittävyys vaihtelee toiminnoittain. Toimeentulotukea saaneiden osuus on 8,3 prosenttia väestöstä. Toimeentulotuen asiakasmäärä kasvaa edelleen työttömyyden lisääntyessä. Työvoimapalvelujen ulkopuolelle jääneet pitkäaikaistyöttömät ja tulottomat henkilöt ovat lisänneet sosiaalityön palvelujen kysyntää. Erityisesti asumisen ongelmat ovat lisääntyneet ja vuokravelkojen sekä häätöjen määrä on nousussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Espoossa noussut 40 prosentilla edellisestä vuodesta. 30 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Asiakasmäärän lisääntyminen tuo haasteita aikuissosiaalityön palvelutakuun toteutumiselle. Aikuissosiaalityössä on otettu käyttöön sähköinen toimeentulotuen hakemus ja asiakkaan omat sähköiset toimeentulotuen sivut. Asiakkaista yli 30 prosenttia hakee toimeentulotukea sähköisesti. Tavoitteena on nostaa edelleen sähköisten hakemusten määrää. Toimeentulotuen käsittelyssä on otettu käyttöön Lean -kehittämismalli, jolla prosessia on saatu tehostettua. Toimeentulotuen perusosan siirtoa Kelalle vuonna 2017 valmistellaan yhdessä Kelan ja pääkaupunkiseudun kuntien kanssa. Sosiaalityön vastuu kuntoutuksessa ja työllisyyden hoidossa on kasvanut uudessa sosiaalihuoltolaissa. Sosiaalista kuntoutusta järjestetään mm. asukastalo Kylämajassa. Espoon keskuksen ja Leppävaaran asukastaloja suunnitellaan yhteistyössä järjestöjen kanssa vuodelle 2017. Aikuissosiaalityö on aktiivisesti mukana Espoon Ohjaamo -hankkeessa, jonka tavoitteena on ohjata nuoria työhön, koulutukseen ja oikeiden palveluiden piiriin. Ohjaamossa työskentelee kokopäiväisesti aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja ja asumisen koordinaattori, joiden tehtävänä on ohjata asiakkaita oikeisiin palveluihin ja luoda verkostoa sosiaalityön ja työvoimapalveluiden välille. Asunnottomien palveluja vahvistetaan edelleen osana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa. Asumisneuvontaa järjestetään yhteistyössä Espoon Asuntojen kanssa häätöjen ehkäisemiseksi. Asunnottomien päiväkeskustoimintaa jatketaan Espoon keskuksen järjestökadulla ja Espoonlahdessa. Espoo osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman kolmannen ohjelmakauden valmisteluun valtion ja muiden kuntien kanssa. Uuden ohjelmakauden painopisteenä on asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja haja-asutetun tukiasumisen lisääminen. Asumisen tukipalvelut monien eri palvelujen asiakkaille kilpailutetaan ja sopimukset tulevat voimaan 2016. Valtion kanssa pilotoidaan uudenlaista välivuokrausmallia. Asunnottomien asiakkaiden hätämajoituksen tarve on lisääntynyt. Asunnottomien vastaanottotoiminnan laajentamista valmistellaan vaihtoehtona osin epätarkoituksenmukaisesti järjestetylle tilapäismajoitukselle. Uusi yksikkö on tarkoitus käynnistää alkuvuonna 2016 tilapäismajoitukseen varatuin määrärahoin ja luopua vastaavasti tilapäismajoituksen ostoista. Vähävaraisten ruoka-avun jakelu toteutetaan yhdessä järjestöjen kanssa. Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottotoimintaa laajennetaan lisääntyvän turvapaikanhakijamäärän vuoksi. Espoo perustaa uusia väliaikaisia asiakaspaikkoja yhteistyössä valtion kanssa. Työllisyyspalveluja kohdennetaan yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneille. Kuntouttavaa työtoimintaa ja työhönvalmennusta avoimille työmarkkinoille lisätään. Työllistämisen Espoo-lisän määrää nostetaan ja tuetaan yrityksiä työllistämään nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä. Työvoiman palvelukeskustoiminta (TYP) muuttui lakisääteiseksi 1.1.2015. Palvelukeskuksen asiakasmäärä tulee kasvamaan merkittävästi. Kunta hankkii yhdessä valtion kanssa uutena palveluna kartoitusjaksoja, joissa asiakkaiden palveluiden tarpeet arvioidaan. Työllisyyskonsertti Sello-hankkeelle on myönnetty ESR-rahoitus ajalle 1.10.2015–30.9.2017. Hankkeessa edistetään työttömien työllistymistä suoraan ketjuyrityksiin isoissa kauppakeskuksissa. 31 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Tunnusluvut TOT-14 Työllistämispalvelut * - työvoimanpalvelukeskuksen asiakkaita yhteensä - aktiivitoimenpiteissä olevia asiakkaita Talous- ja velkaneuvonta, asiakkaita - myönteisen päätöksen sosiaalisesta luototuksesta saaneita asiakkaita Sosiaalityön kotitalouksia * Toimeentulotuki - asiakkaita - pakolaiset ja maahanmuuttajat - ruokakuntia - pakolaiset ja maahanmuuttajat Pakolais- ja maahanmuuttajapalvekut, asiakkaita TA-2015 TA-2016 2017 2018 1 223 1 500 2 000 1 000 1 500 2 100 1 100 1 500 2 200 1 200 1 500 61 70 70 70 70 6 000 6 500 6 700 21 711 861 13 282 394 1 074 19 790 750 12 555 400 1 100 23 000 1 100 14 400 500 1 500 23 500** 1 200 14 700** 550 1 600 23 500** 1 200 14 700** 550 1 600 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 * 2018 * 33 874 87 400 -53 527 33 383 98 150 -64 767 34 478 98 106 -63 628 34 827 98 956 -64 129 35 263 100 414 -65 151 329 364 358 355 356 * Uusi tilasto 2016 alk. ** Perustoimeentulotuen siirtoa kelaan 1.1.2017 ei ole huomioitu Talous T oimintatulot T oimintamenot T oimintakate Menot euroa/asukas * Perustoimeentulotuen siirtoa kelaan 1.1.2017 ei ole huomioitu 275 VAMMAISTEN PALVELUT Palvelut Vammaispalvelulain mukaisia palveluja käyttää noin 1,6 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Väestön ikääntyminen näkyy myös vammaispalveluissa palvelutarpeen lisääntymisenä. Yli puolet vammaispalvelulain mukaisten palvelujen piirissä olevista asiakkaista on 65-vuotta täyttäneitä. Kehitysvammalain perusteella järjestettäviä palveluja käyttää 0,33 prosenttia espoolaisesta väestöstä. Palvelutarve kasvaa väestönkasvua voimakkaammin kehitysvammaisten henkilöiden nuoren ikärakenteen ja kehitysvammaisten laitoshoidon purkamisen vuoksi. Aikuisikäisiä kehitysvammaisia asuu tällä hetkellä lapsuudenkodissaan noin 200 ja keskimäärin 20 kehitysvammaista henkilöä tulee täysiikäiseksi vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana. Tämä tuo haasteita erityisesti itsenäistä asumista tukevien uudenlaisten asumisratkaisujen ja -palvelujen sekä työ- ja päivätoiminnan järjestämiseen. Tavoitteena on lisätä erilaista tuettua asumista ja kotiin vietäviä tukipalveluja hyvien palvelujen 32 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 läheisyyteen Espoon eri alueille. Vammaisten asumisen ohjelma vuosille 2015–2025 valmistuu syksyllä 2015. Kehitysvammaisten laitoshoidon purku toteutetaan yhteistyössä palvelutuottajien kanssa. Vuoden 2019 jälkeen pitkäaikaisessa laitoshoidossa tulee olemaan vain erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset asiakkaat, joiden palveluja ei pystytä muulla tavoin järjestämään. Laitoshoidon purku aiheuttaa vaativampaa hoitoa tarvitsevien asiakkaiden määrän ja palvelutarpeen kasvua avopalveluissa ja terveyspalveluissa. Kustannusten arvioidaan nousevan 1,5 -kertaisiksi laitoshoidon kustannuksiin verrattuna päivätoiminnan ja erilaisten tukipalvelujen lisääntyvän tarpeen vuoksi laitoshoidosta asumispalveluihin siirryttäessä. Laitoshoidon purkamiseen vastaa syksyllä 2016 Pellaksen alueelle yksityisenä hankkeena valmistuva asumisyksikkö, joka tuottaa laitoshoitoa korvaavaa asumispalvelua. Vuoden 2016 aikana valmistuu lisäksi yksityisenä hankkeena ympärivuorokautista ja tuettua asumista tarjoava yksikkö Leppävaaraan alueelle. Vuoteen 2019 mennessä on valmistumassa edellä mainittujen lisäksi viisi erillistä vammaisten asumispalveluyksikköä Espoonlahden, Leppävaaran ja Espoon keskuksen alueille. Vammaisten asumispalvelujen kilpailutuksen perusteella tehtävät uudet sopimukset tulevat voimaan kesällä 2016. Asumispalvelujen asiakkaiden kokonaistilanteet tarkistetaan siten, että asumisen tukipalvelut vastaavat asiakkaiden tarvetta. Henkilökohtaisen avun kehittämishanke käynnistetään. Ensisijainen palvelun järjestämistapa on ollut työnantajamalli. Ostopalveluna henkilökohtaista apua on järjestetty rajatusti ja erityisin perustein. Palvelusetelin käyttö on lisääntynyt voimakkaasti vaihtoehtona työnantajamallille tilanteissa, joissa työnantajamalli ei ole soveltuva. Sähköinen palveluseteli -hanke jatkuu henkilökohtaisen avun palvelussa. Sähköisen kuljetuspalveluhakemuksen asiakasmäärää on tavoitteena lisätä asiakkaan puolesta asioinnin käyttöönoton ja markkinoinnin avulla. Vammaispalvelujen vuoden 2016 määrärahakehys on samansuuruinen kuin vuoden 2015 määrärahaennuste, mikä on erityisen haasteellista ottaen huomioon vuosittainen noin 3-15 prosentin palvelukohtainen asiakasmäärän kasvu. Tunnusluvut Vammaispalvelut, asiakkaita yhteensä joista - omaishoidon tuen asiakkaita * - kehitysvammapalvelujen asiakkaita * - kuljetuspalvelutuen asiakkaita ** - henkilökohtaisen avun asiakkaita ** - vammaisten vakinaisen asumispalvelun asiakkaita ** - työ- ja päivätoiminnan asiakkaita ** - pitkäaikaisen laitoshoidon asiakkaita ** TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 4 721 4 503 5 060 5 200 5 400 448 913 3 763 665 411 867 3 895 765 520 935 4 030 880 565 965 4 170 965 610 990 4 300 1 065 441 543 49 461 555 40 480 565 35 500 575 30 525 590 20 * Vuoden 2014 ja 2015 luvut eivät ole vertailukelpoisia jatkovuosiin koska asiakastietojärjestelmästä on poistettu 2015 palvelun lopettaneita asiakkaita ** Uusi tilasto 2016 alk., TP2014 ja TA2015 luvut lisätty vertailun helpottamiseksi 33 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 276 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 2 132 68 722 -66 590 2 110 68 808 -66 698 2 170 70 915 -68 745 2 192 71 530 -69 338 2 220 72 583 -70 363 259 255 258 257 257 PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN HALLINTO Yhteisissä kustannuksissa on tulosyksikön yhteisiä menoja ja muita kohdentamattomia määrärahavarauksia. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas 29 TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 24 3 319 -3 295 61 4 896 -4 835 0 5 195 -5 195 0 5 240 -5 240 0 5 318 -5 318 12 18 19 19 19 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN ESIKUNTA Toimialan esikunta tukee ja edistää toimialan strategista johtamista, kehittämistä, digitalisointia, päätöksentekoa, viestintää, hyvää hallintoa, yhtenäisyyttä, seutuyhteistyötä sekä tuottaa toimialalle keskitettyjä asiantuntijapalveluja. Esikunta tuottaa myös suoria asiakaspalveluja. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 516 11 579 -11 063 600 12 036 -11 436 400 12 045 -11 645 400 12 100 -11 700 400 13 000 -12 600 44 45 44 43 46 34 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 290 23.9.2015 TOIMIALANJOHTO JA TOIMIALAN YHTEISET Tehtäväalueeseen sisältyvät toimialajohtaminen, toimialan valmiussuunnittelu, kansainvälinen toiminta ja poikkihallinnollinen Elinvoimaa ikääntyville - kehitysohjelma, Tajua Mut! -hanke sekä varautuminen määrättyihin yhteisiin menoihin. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 114 1 955 -1 841 170 2 414 -2 244 0 2 045 -2 045 0 2 054 -2 054 0 2 207 -2 207 7 9 7 7 8 Menoihin sisältyy vuonna 2013 alkaneen Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelman menot noin 0,2 milj. euroa. 293 TALOUS JA HALLINTO Tehtäväalueelle sisältyvät talous- ja hallintojohtajan, lautakunnan, jaostojen, neuvostojen sekä talousohjaus-, henkilöstö- ja palveluyksiköiden menot. Lisäksi menoihin sisältyvät koko toimialan työsuojeluvaltuutetut, pääluottamusmiehet ja järjestöavustukset. Palvelut Talouden ja hallinnon tulosalue vastaa toiminnan ja talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä hallinnosta. Lisäksi tulosalue vastaa yhteisten prosessien ja toimintamallien noudattamisesta ja huolehtii asiamiestoiminnasta, ruotsinkielisten palvelujen koordinoinnista, päätöksenteon valmistelun laadusta ja ohjeistuksesta, lainopillisen neuvonnan järjestämisestä, yksilöasioiden jaoston prosessista uudistamisessa, juridisen tuen asiakaslähtöisessä uudistamisessa ja johdon raportoinnin kehittämisessä. Vuoden 2016 aikana tehtäväalueen organisaatiota uudistetaan asiakas- ja asukaslähtöisesti. Painopisteet ovat toimialan tulorahoituksen hallinnan ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Vuoden 2016 aikana tehtäväalueen organisaatiota uudistetaan asiakas- ja asukaslähtöisesti. Painopisteet ovat toimialan tulorahoituksen hallinnan ja seudullisesta yhteistyöstä. Tunnuslukuja Järjestöavustus 1000 euroa Järjestöhakemuksia TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 444 121 450 150 465 150 465 150 465 150 35 (35) ESPOON KAUPUNKI Sosiaali- ja terveystoimi Taloussuunnitelma 2016 - 2018 23.9.2015 Talous T oimintatulot T oimintamenot T oimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 141 7 712 -7 572 73 6 180 -6 107 100 6 187 -6 087 100 6 215 -6 115 100 6 674 -6 574 29 23 23 22 24 Menoihin on varattu vanhusneuvoston toimintaan 9 100 euroa ja vammaisneuvon toimintaan 12 000 euroa. 296 KEHITTÄMINEN Tehtäväalueelle sisältyvät kehittämisyksikön ja viestinnän menot. Palvelut Sosiaali- ja terveystoimen kehittämisen tulosalue Ketterä tukee strategiatyötä ja johtamista sekä valmentaa työyhteisöjä ja tiimejä oman työn kehittämisen menetelmissä, kuten jatkuva parantaminen, sujuvat prosessit, virtaus ja ”Lean”, potilasturvallisuus ja muutoksen johtaminen. Ketterä koordinoi Sote -ohjelmaa, joka kokoaa yhteen Espoon sisäisen ja kansallisen Sote-IT -tietämyksen, huolehtii kehitysprojektien ohjaamisesta ja priorisoinnista toiminnan tarpeiden lähtökohdista hyödyntäen yhteistä projektisalkkua. Vuoden 2016 aikana parannetaan edelleen kuntalaisten mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin sekä parannetaan kansallista yhteistyötä tietojärjestelmien hyödyntämisessä. Talous Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Menot euroa/asukas TOT-14 TA-2015 TA-2016 2017 2018 261 1 912 -1 651 357 3 442 -3 085 300 3 813 -3 513 300 3 831 -3 531 300 4 119 -3 819 7 13 14 14 15
© Copyright 2024