Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 16X171647.AK1 Kvalt. __.__.____ 14.4.2015 LAPPAJÄRVI Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Timonniemen alue Korttelit 160–164 LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1 PERUSTIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1 14.4.2015 Asemakaavan selostus, joka koskee 14.4.2015 päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee katualuetta. Asemakaavan muutoksella ja laajennuksella muodostuvat korttelit 160–164 sekä niihin liittyvät virkistys-, liikenne-, maatalous-, vesi- ja katualueet. Kuva 1. Alueen sijainti 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane – Lappajärvi). Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin 11,1 ha. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1.3 2 14.4.2015 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Timonniemen alue. Tavoitteena on osoittaa osayleiskaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle alueelle asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Maanomistajat osallistuvat asemakaavan laatimisen kustannuksiin asemakaavan laatimissopimuksen ja tulevan maankäyttösopimuksen mukaan. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1.4 3 14.4.2015 Sisällysluettelo 1 PERUSTIEDOT ..................................................................................................................... 1 1.1 1.2 1.3 1.4 1.5 1.6 Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus Sisällysluettelo Liiteasiakirjat Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 2 TIIVISTELMÄ....................................................................................................................... 5 2.1 2.2 2.3 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT ................................................................................................................. 6 3.1 3.2 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ........................................................... 15 4.1 4.2 4.3 4.4 4.5 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS .............................................................................................. 21 5.1 5.2 5.3 5.4 5.5 5.6 Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Kaavamerkinnät ja -määräykset Nimistö 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ......................................................................................... 25 1 1 2 3 4 4 5 5 5 6 12 15 15 15 16 16 21 21 21 22 23 24 LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1.5 Liiteasiakirjat Liite 1. Liite 2. Liite 3. 1.6 4 14.4.2015 Linnustoselvitys 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan seurantalomake Muut kaavaa koskevat asiakirjat, selvitykset ja lähdemateriaali 1992 1998 1996-98 2005 2006 2005-06 2007 2009 2013 Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo, Oulun yliopisto. Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas 1998 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy. Rantarakentamisen mitoitusselvitykset – kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy. Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto. Selvitys ja lausunto luonnonympäristöstä, Pöyry Environment Oy. Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osaalueilla, Pöyry Finland Oy. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet, Etelä-Pohjanmaa - Pohjanmaa – Keski-Pohjanmaa, inventointi 2013 LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 14.4.2015 Lappajärven kunnanhallitus päätti lokakuussa 2012 alueen asemakaavoituksesta. Kaavaa varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, josta tiedotettiin ja joka asetettiin nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa marraskuussa 2014. Kaavaehdotus asetettiin ___kuussa ____ valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan ____kuussa ____. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu 23 uutta erillispientalojen tonttia (AO). Lisäksi kaavassa on huomioitu nykyiset kolme omakotitalon rakennuspaikkaa (AO). Korttelialueiden väliin sekä Korrintien varteen on osoitettu lähivirkistysalueita (VL) ja rantaan uimaranta-alue (VV). Napsunmatintien varteen on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Kaavassa on annettu määräyksiä mm. pintavesien huomioimisesta. Korrintieltä on osoitettu alueelle kolme uutta katua (Luhtitie, Ministerintie ja Napsunmatintie). Ministerintiehen liittyy yksi uusi tonttikatu (Riihikuja). Lisäksi kaavassa on osoitettu Korrintie katualueeksi kaava-alueen kohdalla. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Uudis- ja täydennysrakentaminen tapahtuu alueella tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 6 14.4.2015 Kaava-alue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alue rajautuu idässä Lappajärveen. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane – Lappajärvi). Kuva 2. Ote alueen ilmakuvasta (ilmakuvan lähde: MML 2012) ja suunnittelualueen rajaus 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Marko Timon Luonnonympäristö-selvityksen (1992) mukaan suunnittelualue kuuluu Tarvolan– Kirkonkylän–Kärnän kankareiseen kulttuurimaisemaan. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 7 14.4.2015 Luonnonolot Alue on pääosin viljelyksessä tai laidunkäytössä olevaa peltoa. Rannan tuntumassa kasvaa yksittäisiä puita ja pieniä puuryhmiä. Maasto viettää loivasti itään järveä kohti ja maaston korkeus vaihtelee noin välillä +71,0…79,5 m. Tulvat Länsi-Suomen ympäristökeskuksen lausunnon (14.10.2004) mukaan Lappajärven tulvakorkeudeksi kerran sadassa vuodessa on arvioitu +70,95 m (N60). Tämän lisäksi tulee ottaa huomioon aaltoilu, joka ulapan avoimuudesta sekä rannan jyrkkyydestä ja laadusta riippuen voi vaihdella hyvinkin paljon. Lausunnon perusteella kastuessaan vaurioituvat tavanomaiset rakennukset tulisi sijoittaa korkeuden +71,15…71,65 m (N60) yläpuolelle. Alin suositeltu korkeus koskee suojaisia rantoja, joilla rakennuksen painuma on vähäinen ja rakennukset perustetaan enintään 0,5 m täytemaakerroksen varaan ja etäälle rantaviivasta. Luontoselvitys 1998 Osayleiskaavan luontoselvityksen (1998) mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita. Linnustoselvitys 2014 Korrinrannan alueelta on laadittu linnustoselvitys keväällä 2014. Selvityksen mukaan Korrinrannan linnusto koostuu Lappajärven tavanomaisesta lajistosta eikä ole linnustollisesti arvokasta aluetta ja siten ei aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Alue on viljelykäytössä olevia peltoja ja niiden keskellä ja reunamilla sijaitsee omakotitalo- ja mökkitontteja sekä niille johtavaa tiestöä. Kasvillisuus alueella on yksipuolista ja vähäistä ja yhtenäisiä laajempia pensaikkoja tai metsäsaarekkeita ei ole. Pihapiireissä sekä rannan tuntumassa kasvaa yksittäin tai pieninä puuryhminä tervaja harmaaleppiä sekä koivuja ja pajuja. Rannan poukamissa on pienialaisesti järviruokokasvustoja ja rantaa reunustavat kivikot. Selvityksessä suositellaan rantakasvillisuuden säilyttämistä 15 metriä leveänä suojavyöhykkeenä, jolla estetään ravinteiden valuminen järveen sekä asutuksen piiristä että pelloilta. Kasvillisuuden elpymisen myötä myös alueen linnusto monipuolistuisi ajan mittaan. Liite 1. Linnustoselvitys 2014 Kuvassa suunnittelualueen pohjoisosaa ja oikealla Savelan pihapiiri LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 8 14.4.2015 Kuvassa suunnittelualueen eteläosaa, vasemmalla Savelan pihapiiri 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Alue sijoittuu Lappajärven keskustaajaman koillispuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Suunnittelualueella sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä sekä yksi vanha maatilan talouskeskus. Rannassa on uimaranta. Muutoin alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Suunnittelualue sijoittuu Timon rakennetun alueen itäpuolelle. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet Etelä-Pohjanmaan alueen –inventoinnissa 2013 on ehdotettu, että Lappajärven maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman rajaus säilytetään pääosin ennallaan. Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, Savelan asuinrakennus ja luhti (16). Rakennukset on siirretty 1910luvulla nykyiselle paikalleen. Luhti on Järviseudulle tyypillinen aittarakennus. Tila on Veikko Savelan synnyinkoti. Maastokatselmus 30.1.2015 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin maastokäynti Savelan tilalle 30.1.2015. Paikalla olivat myös kunnan edustaja ja maanomistajat sekä kaavan laatija. Katselmuksessa todettiin, että pihapiirin luhtiaitta on alkuperäisessä asussaan, mutta kaipaa joltain osin kunnostamista. Savelan päärakennukseen on tehty muutoksia etenkin julkisivun osalta, ks. kuvat sivuilla 9 ja 10. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS Kuvassa Savelan päärakennus. Kuvassa Savelan pihapiirin luhtiaitta. 9 14.4.2015 LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 10 14.4.2015 Kuvassa luhtiaitan pääty. Kuva 3. Ote valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema- ja kulttuurialueista. Järviseutu, EP:n liitto, Motiivi Oy 2001. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 11 14.4.2015 Asuminen Lappajärven rannan läheisyydessä sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä. Lisäksi alueella sijaitsee yksi vanha maatilan talouskeskus. Suunnittelualue sijoittuu Timon asuinalueen läheisyyteen. Palvelut Julkiset ja kaupalliset palvelut sijaitsevat noin 1–1,5 km päässä Lappajärven keskustassa. Työpaikat, elinkeinotoiminta Alueella harjoitetaan maa- ja metsätaloutta. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Korrintien varressa. Korrintie liittyy lännessä Alarannantiehen (st 711 Kuortane – Lappajärvi). Tekninen huolto Alue on vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Korrintien varressa kulkee 20 kV sähköjohtoja. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 4. Sähkönjakelusta vastaa Elenia Verkko Oy. Kuva 4. Tekniset verkostot ja suunnittelualueen rajaus Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueen läheisyydessä Korrintien eteläpuolella sijaitsee karjatila noin 100 metrin etäisyydellä suunnitellusta asutuksesta. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 3.1.4 12 14.4.2015 Maanomistus Suunnittelualue on kunnan omistuksessa olevaa uimarantaa ja sinne johtavaa tietä lukuun ottamatta yksityisten omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Lappajärven kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton toimialueeseen. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan 1.12.2003. Ympäristöministeriö on vahvistanut maakuntakaavan 23.5.2005. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan vuonna 2001. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta Yleiskaava Korrintien eteläosalla on voimassa kunnanvaltuuston 27.6.2000 hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava. Muualla suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston 22.6.2009 hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (oikeusvaikutteinen), joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osa-alueille. Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt 15.4.2013 päätöksen osayleiskaavan tarkistamisesta asemakaavoitettavan alueen osalta, johon sisältyy Timonniemen alue. Osayleiskaavan tarkistus laaditaan alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Timonniemen alueella on vireillä samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 13 14.4.2015 Kuva 6. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV 27.6.2000 (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV 22.6.2009 (väri). LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 14 14.4.2015 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa seuraava asemakaava: 25 Ollilanrinteen alueen rakennuskaava (Ala-Ollilantien pohjoisosa) LH vahv. 19.06.1990 Kuva 7. Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Lappajärven kunnan rakennusjärjestyksen on kunnanvaltuusto hyväksynyt 11.2.2002. Kaavoituspäätös Kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 8.10.2012. Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy. Pohjakartta on hyväksytty 17.9.2003. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 15 14.4.2015 Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta osoittaa Timonniemeen asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt 8.10.2012 kaavoituspäätöksen asemakaavan laatimisesta. Kaavoitustyö käynnistettiin kesällä 2013 Pöyry Finland Oy:ssä, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin 6.10.2014 osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin kunnan asukkaat ja loma-asukkaat, vaikutusalueen maanomistajat, kunnanvaltuusto, kunnanhallitus, tekninen lautakunta, ympäristölautakunta, rakennuslautakunta, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, Elenia Verkko Oy, Lappajärven kalastuskunta, Lappajärven Isojakokunta/Järviseudun kalastusalue, muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavan muutos ja laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt • • • • • Maanomistajien kuulemistilaisuus on järjestetty 28.5.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tiedotettu ja se on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 §:n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä 19.11.–5.12.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos on lähetetty Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipidettä. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 §:n mukaisesti julkisesti nähtävillä __.__.–__.__.____ välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan __.__.____ esittää asemakaavaa kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi asemakaavan __.__.____. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon kanssa järjestettiin maastokäynti Savelan tilalle 30.1.2015. Muuten viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 16 14.4.2015 Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on osoittaa Timonniemeen asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Lappajärven keskustaajaman taajamatoimintojen alueeseen. Suunnittelualue sisältyy kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Suunnittelualue kuuluu myös Alajärveltä Lappajärven ja Vimpelin kautta Evijärvelle ulottuvaan matkailun vetovoima-alueeseen, jonka erityispiirteinä mainitaan mm. vesistöjen virkistyskäyttö ja kulttuuri. Yleiskaava Vuonna 2000 hyväksytyssä osayleiskaavassa Korrintien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Vuonna 2009 hyväksytyssä osayleiskaavassa Timonniemeen on osoitettu väljiä pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-4/1, AP-7/1), uimaranta-aluetta (VV-1/50), loma-asuntoalueita (RA-5/1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY-4), jolla on ympäristöarvoja. Suunnittelualueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde (sr-2), Savelan asuinrakennus ja luhti (kohde 16). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai ranta-asemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60). Asemakaava Asemakaavassa alueen länsiosaan on osoitettu katualuetta (Ala-Ollilantien pohjoisosa). Muutoin alueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), asuinkerrostalojen (AK), erillispientalojen (AO) ja maatilojen talouskeskusten (AM) korttelialueita sekä puistoa (VP) ja yleisen tien aluetta (LYT). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueella sijaitsee suurtulvatilanteessa tulville alttiita rannanosia. Tämän vuoksi rakentamisen tulisi sijoittua tulvakorkeuden yläpuolelle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Alustavat osayleiskaavan vaiheluonnokset 29.11.2013 Alueelta laadittiin samanaikaisesti vireillä olevaa osayleiskaavan tarkistusta varten alustavia luonnoksia, joissa on tarkasteltu osayleiskaavan vaiheittaista toteuttamista. Vaihekaavaluonnoksia käsiteltiin kaavatoimikunnassa 3.2.2014. Osayleiskaavan alustava kaavaluonnos 1. toteutumisvaihe: - Kaava mahdollistaa maatilojen säilymisen alueella. - Kaikki loma-asuntotontit muutettu pientaloalueeksi. - Uudet asuinalueet rannan puoleiselle alueelle - Liikenneyhteys Korrintieltä - Venevalkamia kolme. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS - 17 14.4.2015 Virkistysalue mahdollistaa rantaan pääsyn puiston kautta. Kuva 8. Alustava osayleiskaavaluonnos, 1. toteutumisvaihe Osayleiskaavan alustava kaavaluonnos 2. toteutumisvaihe: - 2-vaiheessa kaava mahdollistaa maatilojen poistuttua koko alueella pientaloasumisen. - Virkistysalue mahdollistaa rantaan pääsyn puiston kautta Korrintieltä asti. Kuva 9. Alustava osayleiskaavaluonnos, 2. toteutumisvaihe Kaavatoimikunnassa 3.2.2014 keskusteltiin mm.: - Maanomistuskartta päivitettävä, kuvasta puuttuu kunnan omistama alue ja matonpesupaikka. - VL-kaistaletta siirretään etelään, kohtaan jossa kapea kaistale ja kunnan omistama alue (matonpesupaikka ja uimaranta). - Edellä mainitun tie merkitään kaavaan, myös Savelan tie kaavaan. Yleiskaavassa kaikkia teitä ei kuitenkaan ole tarve merkitä kaavaan. - Ei läpikulkua maatilojen kohdalle. Läpikulku lisäisi huomattavasti liikennettä, jopa kaavassa osoitetulle kerrostalojen alueelle asti. Alustavat asemakaavaluonnosvaihtoehdot 16.4.2014 Alueelta laadittiin lähtötietojen, esitettyjen tavoitteiden sekä käytyjen neuvottelujen perusteella kolme alustavaa asemakaavaluonnosvaihtoehtoa, joita käsiteltiin maanomistajien kuulemistilaisuudessa 28.5.2014. - Tonttien koko 1500–2000 krsm2, rakennusoikeus 250 krsm2. - Rantatonteilla 1-kerroksisia rakennuksia, Korrintien lähellä 2-kerroksisia ja niiden välisellä alueella 1½-kerroksisia. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS - 18 14.4.2015 Alueen pohjoisosaan esitetty uusi venevalkama. Kuva 10. Alustavat asemakaavaluonnosvaihtoehdot Ve1, Ve2 ja Ve3 Alustava kaavaluonnos 1.7.2014 Alueelta laadittiin maanomistajilta saatujen kommenttien jälkeen alustava kaavaluonnosvaihtoehto 2B, jota käsiteltiin kaavatoimikunnassa 3.9.2014. Kaavaluonnos perustuu alustaviin kaavaluonnosvaihtoehtoihin Ve2 ja Ve3. Alueen eteläosan maanomistajat halusivat säilyttää maatalousalueena, joten ei ole perusteltua laatia asemakaavaa alueen eteläosaan. Asemakaavoitusta jatketaan alueen pohjoisosassa. Kuva 11. Alustava kaavaluonnosvaihtoehto Ve2B Kaavaluonnos 6.10.2014 Alueelta laadittiin kaavatoimikunnan käsittelyn jälkeen luonnosvaihtoehdon 2B perusteella kaavaluonnos 6.10.2014 (kuva 12). Luonnoksessa alueelle on esitetty 28 omakotitalotonttia (AO). Lisäksi alueelle on osoitettu virkistysalueita (VL) ja rantaan uimaranta-alue (VV) sekä venesatama/venevalkama (LV) ja vesialuetta (W). Korrintieltä on osoitettu alueelle kaksi uutta katuyhteyttä. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä 19.11.–5.12.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunto EteläPohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta, jolla ei ollut kaavaluonnoksesta huomautettavaa. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin kolme mielipidettä. Mielipiteet Korttelin 160 tontin 11 omistaja toivoo toista rakennuslupaa. Mikäli ei saa toista tonttia, haluaa jäädä kaavoituksen ulkopuolelle eikä tarvitse lisää rakennusoikeutta. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 19 14.4.2015 Korttelin 160 tonttien 1–7 omistaja ei hyväksy kaavaluonnoksen mukaisia maankäyttöratkaisuja eikä myöskään Ministerintien jatkamista rannan suuntaisesti, joka katkaisee tonttien luonnollisen ja maisemallisen yhteyden rantaan. Kaavassa olisi pyrittävä hyödyntämään olemassa olevia kulkuyhteyksiä. Korttelin 161 tonttien 1 ja 2, korttelin 162 tonttien 1–4 ja 7–9 sekä korttelin 163 omistajat ottavat kantaa mm. alueelle esitettyihin suojelumerkintöihin. Korttelin 163 omarantaisilta tonteilta tulisi poistaa suojelumerkintä (s-3) ja korttelin 161 tontilta 1 suojelumerkintä (sr). Korttelissa 163 sijaitseville omarantaisille tonteille tulisi lisätä oikeus rakentaa rantasauna (sa). Kortteliin 161 esitettyä lisärakennusoikeutta (250 + t100) tulisi voida käyttää tarvittaessa myös nykyisen rantasaunan laajentamiseen siten, että kokonaisrakennusoikeus 350 krsm² ei ylity. Korttelien 161 ja 162 välissä oleva ohjeellinen yleisen jalankulun reitti tulisi siirtää kauemmaksi Savelan vanhasta talosta. Vaihtoehtoisesti viheraluetta korttelin 161 tontin 1 ja korttelin 162 tontin 6 väliä voisi laajentaa siten, ettei jalankulku tapahtuisi vanhan talon pääikkunoiden alta. Lisäksi esittävät teiden nimien tarkistamista koko alueen nimistön yhtenäistämiseksi. Kuva 12. Ote kaavaluonnoksesta 6.10.2014 Kaavaehdotus 14.4.2015 Alueelta laadittiin luonnoksesta saatujen mielipiteiden sekä kunnan kanssa käytyjen neuvottelujen pohjalta uusi luonnos kaavaehdotukseksi 14.4.2015. Kaavaehdotuksessa on Ministerintien rannan LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 20 14.4.2015 suuntainen jatke poistettu ja liikennejärjestelyt esitetty maanomistajien toivomusten mukaisesti siten, että Ministerintien suuntainen ja sen eteläpuolella sijaitseva olemassa oleva tieyhteys on merkitty kaduksi (Napsunmatintie). Kaava-aluetta on siltä osin laajennettu etelään ja alueelle muodostuneen uuden korttelin myötä korttelinumerointia muutettu. Ministerintien ja Napsunmatintien väliselle alueelle on lisätty maatalousalue (MA). Kaavaluonnoksessa esitetyt korttelin 160 tontit 6, 7 ja 14 on yhdistetty maanomistajan toivomuksen mukaisesti yhdeksi tontiksi ja samalla on tarkistettu tontin rakennusoikeutta. Kaavaehdotuksessa on korttelin 160 tonttien 5 ja 6 ja korttelin 161 tontin 6 väliin osoitettu katuyhteys korttelin 160 tontille 6 sekä lähivirkistysalueelle ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa helpottamaan uimarantaan pääsyä Napsunmatintien tonteilta. Lisäksi korttelin 160 tontin 4 rakennusoikeus on muutettu voimassa olevan Keskustaajaman osayleiskaavan mukaisesti 120 krsm2:iin. Kaavaehdotuksessa on lisätty korttelissa 163 sijaitseville tonteille oikeus rakentaa rantasauna (sa-2). Omarantaisten tonttien suojelumerkintää s-3 ei katsottu tarkoituksenmukaiseksi poistaa. Asiasta on neuvoteltu maakuntamuseon edustajan kanssa. Suojelumerkinnän tarkoituksena on pyrkimys säilyttää Lappajärvelle tunnusomainen rantamaisema siten, että alueelle ei rakennettaisi vieraanomaista, kaupunkimaista ympäristöä. Kasvillisuutta ei ole tarkoitus säilyttää kokonaan vaan vain pääosin. Kaavamääräykseen on lisätty maininta maisemanhoidollisten toimenpiteiden suositeltavuudesta. Kaavaehdotuksessa Savelan tilalta on poistettu sr-merkintä päärakennuksen osalta ja tilalle on osoitettu osa-alueen merkintä s-4. Osa-alueelle on osoitettu 400 krsm2 rakennusoikeutta, mikä vastaa likimain nykyistä käytettyä rakennusoikeutta. Myös luhtiaitan sr-merkintää on täydennetty. Suojelumääräykset on neuvoteltu maakuntamuseon edustajan kanssa. Lisäksi on tarkistettu uuden rakennuspaikan rajausta siten, että Savelan pihapiirin ja rannan väliselle alueelle ei osoiteta uutta rakentamisaluetta. Rantasaunan rakennusoikeutta ei ole katsottu tarpeelliseksi korottaa mm. maisemallisin perustein ja maanomistajien tasapuolisen kohtelun perusteella. Korttelien 164 ja 162 välissä sijaitsevaa virkistysaluetta on levennetty ja jalankululle varattu alueen osa siirretty etäämmälle Savelan päärakennuksesta. Lisäksi on tarkistettu katujen nimiä. Kaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä __.__.–__.__.____. Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöiltä. Lausunnot saatiin …. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 21 14.4.2015 Kaava-alueelle muodostuu 26 erillispientalojen tonttia, joista kolme on ennestään rakennettuja. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan asukkaita noin 91, jos mitoitusperusteena käytetään 3,5 asukasta / asunto. Liitteenä olevassa asemakaavan seurantalomakkeessa on tarkemmat tiedot alueelle muodostuvista kerrosaloista ja pinta-aloista. Liite 3. Asemakaavan seurantalomake 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavalla pyritään mahdollistamaan alueen rakentaminen huomioimalla samalla maisema ja alin rakentamiskorkeus tulvien kannalta. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu erillispientalojen (AO) korttelialueita sekä lähivirkistysalueita (VL), uimaranta-alue (VV), venesatama/venevalkama (LV), maatalousaluetta (MA), vesialuetta (W) sekä katualueita. 5.3.1 Korttelialueet Erillispientalojen korttelialue AO Korttelit 160–164 on varattu erillispientalojen korttelialueeksi (AO). - Korttelissa 163 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Korttelissa 160, korttelin 161 tonteilla 5–6, korttelissa 162 sekä korttelin 164 tonteilla 8 ja 9 saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. Lisäksi ullakon tasolla saa rakentaa ½ rakennuksen suurimman kerroksen alasta. - Korttelin 161 tonteilla 1–4 sekä korttelin 164 tonteilla 1–7 saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. - Kortteleissa 163 ja 164 sekä korttelin 160 tonteilla 1–3 ja tonteilla 5–6, korttelin 161 tonteilla 1– 5, korttelin 162 tontilla 2 on 250 krsm2 rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. - Korttelin 161 tontilla 6 on 300 krsm2 rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. - Korttelin 162 tontilla 1 on 250 krsm2 uutta rakennusoikeutta ja pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden lisäksi on merkitty 100 krsm2 rakennusoikeutta talousrakennukselle. Tontilla sijaitseva Savelan pihapiiri on merkitty säilytettäväksi pihapiiriksi (s-4), johon tehtävistä muutoksista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Säilytettävän pihapiirin (s-4) alueella on 400 krsm2 rakennusoikeutta. - Korttelin 160 tonteille 4–6, korttelin 162 tonteille 1 ja 2 sekä korttelin 163 tonteille 1–3 on rannan läheisyyteen merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa yhden saunarakennuksen tonttia kohden (sa-2). Saunarakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 30 krsm2 tontin rakennusoikeudesta. Saunarakennuksen rakennusalalla saa rakentaa enintään I-kerroksisia rakennuksia. - Korttelin 160 tonttien 5–6 länsireunaan sekä korttelin 161 tonttien 4–6 rajoille on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). - Korttelialueiden reunoille on määrätty istutettava alueen osa, joka toimii samalla suojavyöhykkeenä katua ja muita toimintoja vasten. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 22 14.4.2015 - Korttelin 161 tontin 1 ja korttelin 164 tonttien 1 ja 5 reunaan Ministerintietä vasten sekä korttelin 160 tontin 1 ja korttelin 164 tonttien 7 ja 8 kulmauksiin risteysaluetta vasten on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. - Korttelin 160 tonttien 4–6, korttelin 162 tonttien 1 ja 2 sekä korttelin 163 tonttien 1–3 rannan puoleiselle sivulle on merkitty suojeltava alueen osa (s-3). Rantavyöhykkeen osa, jonka kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja ja suositeltavia. - Korttelin 162 tontilla 1 sijaitseva Savelan luhti on merkitty suojeltavaksi rakennukseksi (sr-2). Kulttuurihistoriallisesti tärkeä rakennus, jonka ulkoasu on säilytettävä. Rakennukseen tehtävissä korjauksissa on alkuperäinen ilme säilytettävä. - Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 2 ap/asunto. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue VL Korrintien varteen sekä korttelialueiden välisille alueille on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Alueen keskellä sijaitsevalle lähivirkistysalueelle on merkitty ohjeellinen leikkipuisto (vk). Virkistysalueille on merkitty ohjeellisia kevyen liikenteen reittejä asuinalueiden välille sekä uimarantaalueelle. Lähivirkistysalueelle uimarannan eteläpuolelle on merkitty ajoyhteys (ajo) korttelin 160 tontille 6. Korrintien varren lähivirkistysalueille on merkitty johtoa varten varattu alueen osa sähköjohdolle (z). Uimaranta-alue VV Nykyisen uimarannan alue on osoitettu uimaranta-alueeksi (VV). Alueelle on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa saunarakennuksen ja/tai huoltorakennuksen (sa/h). Rakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 80 krsm2. Tien puoleiselle osalle on merkitty ohjeellinen pysäköimispaikka (p). Uimaranta-alueen eteläosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). Venesatama/venevalkama LV Alueen pohjoisosaan on osoitettu venesatama/venevalkama (LV). Maisemallisesti arvokas peltoalue MA Napsunmatintien varteen on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta (MA). Vesialue W Lappajärven rannan pohjakartalla esitetyn vesijättömaan alue on osoitettu vesialueeksi (W). Katualueet Korrintieltä on osoitettu alueelle kolme uutta katua (Luhtitie, Ministerintie ja Napsunmatintie). Ministerintiehen liittyy yksi uusi tonttikatu (Riihikuja). Lisäksi kaavassa on osoitettu Korrintie katualueeksi kaava-alueen kohdalla. Korrintien katualueen leveydessä on huomioitu mahdollisuus toteuttaa kevyen liikenteen väylä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää nykyistä ympäröivää rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Täydennysrakentaminen on maakuntakaavan ja samanaikaisesti valmisteilla olevan osayleiskaavaluonnoksen mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 23 14.4.2015 Maisemakuva Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Luonnontilainen ilme kuitenkin säilyy viheralueiden avulla, mitä lisäksi pyritään edistämään istutuksia, kasvillisuutta ja rakentamista koskevilla määräyksillä. Rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallisesti arvokas Lappajärven kulttuurimaisema-alue (Maakuntakaava 2005) on huomioitu kaavoituksessa uudisrakentamista sekä puuston säilyttämistä koskevilla kaavamääräyksillä. Lisäksi alueelle on osoitettu maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Savelan pihapiirin osalta on annettu kaavamääräyksiä ja luhti on osoitettu suojeltavaksi. Asuminen Kaava lisää toteutuessaan asumisen mahdollisuuksia keskustan palvelujen läheisyydessä. Alueesta on mahdollista muodostua vetovoimainen, järven lähellä sijaitseva asuinalue. Palvelut Alue tukeutuu noin 1–1,5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan Lappajärven keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin, joihin on alueelta hyvät yhteydet. Virkistys Alueelle on osoitettu uimaranta ja venevalkama. Lappajärven virkistysmahdollisuuksien lisäksi ympäristön virkistysalueet ovat alueen asukkaiden käytössä. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää jonkin verran liikennettä Korrintien alueella. Alarannantien (seututie 711) ja Nissintien varsilla kulkevien kevyen liikenteen väylien kautta alueelta on turvallinen kevyen liikenteen yhteys keskustan suuntaan. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa on annettu tulvien kannalta alin hyväksyttävä rakentamiskorkeus rakennuksille. Tulvat tulisi lisäksi huomioida kunnallistekniikan ja katujen rakentamisessa. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisema Alueen rakentaminen kehittää maisemakuvaa rakennetumman ympäristön suuntaan. Maisemallisesti arvokasta peltoaluetta lukuun ottamatta alueen käyttö maatalouteen loppuu. Kaavassa on annettu rakennustapaa ja kasvillisuutta koskevia määräyksiä. Luonnonolot Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. Viheralueiden avulla sekä tonteille varatuilla istutettavilla reunavyöhykkeillä pyritään turvaamaan asumiseen osoitettujen alueiden mahdollisuus viihtyisään ympäristöön. Perustamisolosuhteet ja alimmat tulvien kannalta hyväksyttävät rakentamiskorkeudet huomioidaan rakennuslupien yhteydessä. 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä sekä pintavesien huomioimista, ks. kohta 5.3.1. Korttelialueet. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 24 14.4.2015 Rakennustapa - Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä. - Kortteleissa rakennusten kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus. Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5…1:2,5. Pintavedet - Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60). Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva kerros sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle. Kasvillisuus - Rantavyöhykkeen kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. - Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin. - Rakentamaton tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai pysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. 5.6 Nimistö Uusia katuja ovat Korrintie, Luhtitie, Ministerintie, Riihikuja ja Napsunmatintie. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan. LAPPAJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 6 25 14.4.2015 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Rakennusten mahdollista sijoittelua tonteille on esitetty soveltuvin osin kuvassa 13 Havainnekuva. Kuva 13. Havainnekuva SEINÄJOELLA 14.4.2015 Liisa Märijärvi-Vanhanen Toimistopäällikkö RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Anne Koskela Projektipäällikkö 16X171647.AK1 Pöyry Finland Oy:n kaupunki- ja aluesuunnittelun liiketoiminta on siirtynyt Rambollille 1.6.2014. Lappajärven kunta Maneesintie 5A 62600 Lappajärvi Puh: 06 2412 500 Fax: 06 2412 5699 http://www.lappajarvi.fi LINNUSTOSELVITYS KORRINRANNAN ALUEELLA 17.4.2014 LuK Elsi Övermark Taustaa Lappajärvi on pinta-alaltaan 145 km² eikä siis suotta Etelä-Pohjanmaan suurin järvi. Järviseudun luonto on valtaosin karua, ja siksi myös vesi- ja rantalinnuston yksilömäärät jäävät varsin vähäisiksi. Linnuston monimuotoisuutta vähentää myös se, että monin paikoin järven ympäristö on ihmistoiminnan muokkaamaa: rantamaisemia hallitsevat pellot ja maatilat sekä runsas kesämökkiasutus. Tämän vuoksi harvoja jäljellä olevia lähestulkoon ja täysin koskemattomia Lappajärven ranta-alueita tulisi vaalia. Ne ovat tärkeitä monimuotoisuus keskittymiä ja palvelevat etenkin ranta- ja vesilinnuston tarpeita. Lappajärven kunnan Korrinrannan alueella (kuva1: kartta) suunnitellaan asemakaavan laatimista asuinalueen rakentamiselle. Tällä hetkellä Korrinrannassa on voimassa keskustan osayleiskaava. Ennen kaavan laatimista tällä noin 12 ha:n kokoisella alueella tuli tehdä linnustoselvitys. Linnustoa kartoitettiin tulevan asemakaavan alueella erityisesti rannan tuntumassa liikkuen 16.-17.4.2014 juuri jäiden lähdön jälkeen. Lisäksi selvityksen yhteydessä tarkasteltiin alueen muita luontoarvoja, joilla saattaisi olla vaikutusta kaavan laatimiseen. Lopullisessa kaavaratkaisussa tulisi ottaa huomioon linnuston elinmahdollisuuksien turvaaminen ja siihen vaikuttavat tekijät. Selvitysmenetelmät Linnustoselvitys tehtiin kartoittamalla Korrinrannan tuleva asemakaava alue 16.-17.4.2014. Huomio kiinnitettiin suunnitteluun vaikuttaviin luontoarvoihin, kuten: Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit Uhanalaisuusluokituksen (Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus 2000) mukaiset lajit Lintudirektiivin liitteen I mukaiset lajit Alueen kasvillisuutta tarkasteltiin luontotyyppitasolla. Päähuomio selvityksessä kiinnitettiin kuitenkin linnustoon, joita tunnistettiin näkö- ja kuulohavainnoin. Molempien selvityspäivien aamuna paistoi aurinko ja sää oli mitä mainioin lintujen havainnointiin. Selkä- ja saaristolintujen LIITE 1 selvittäminen ei menetelmien puitteissa ollut mahdollista, mutta ei toisaalta tarpeellistakaan, koska kiinnostuksen kohteena oli selvittää nimenomaan rannan tuntumassa esiintyviä lintuja. Lisäksi elinympäristöstä etsittiin linnuille mahdollisesti sopivia suoja-, ruokailu- ja pesintäpaikkoja. Tulokset Alueen pohjoispäädyssä jatkuvat laajat peltoviljelmät. Luode-, länsi- ja lounaisreunaa rajaa tiestö sekä asutus. Itäpuoli rajoittuu järveen. Tehdyn selvityksen perusteella Korrinranta ei ole linnustollisesti arvokas alue vaan linnusto koostuu Lappajärven tavanomaisesta lajistosta, eikä näin ollen aseta erityisiä rajoitteita maankäytön suunnittelulle. Tämä perustuu havaittujen lintujen lisäksi siihen, että alueella jäljellä oleva kasvillisuus on yksipuolista ja vähäistä, jopa puuttuvaa. Mainittavia kasvillisuustyyppejä ei ollut havaittavissa, koska koko kartoitettava alue oli viljelykäytössä olevia peltoja ja niiden keskellä tai reunamilla sijaitsevia omakotitalo- ja mökkirantatontteja sekä näille johtavaa tiestöä. Yhtenäisiä laajempia pensaikkoja tai metsäsaarekkeita alueella ei ollut. Pihojen piirissä ja aivan rannan tuntumassa kasvoi yksittäin tai pieninä puuryhminä terva- ja harmaaleppiä sekä koivuja ja pajuja. Niitäkin vähiä terva- ja harmaaleppä kasvustoja mitä rannan tuntumassa kasvoi, oli monin paikoin kaadettu ilmeisesti Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman puitteissa. Ruovikoita alueella ei ollut paikoittaisia rannan poukamissa kasvavia pienialaisia järviruokokasvustoja lukuunottamatta. Ruovikkoalueet on mitä todennäköisemmin kesämökkien rannoista revitty, niitetty ja ruopattu. Rantaa reunusti kivikot. Kaiken kaikkiaan kasvillisuus seuraili rantaviivaa pieninä sirpaleisina laikkuina. Johtopäätökset Ilman rantakasvillisuutta ranta- ja vesilinnuille ei ole riittävästi suojaa ja pesintäpaikkoja. Ruovikoituneet poukamat tarjoavat normaalisti lisääntymispaikan esim. monille puolisukeltajasorsille. Rantakasvillisuuden vähäisyys ei kuitenkaan ole harmillista vain linnuston kannalta vaan ongelma on monitahoisempi ja sen vaikutukset ovat kauaskantoisempia. Kasvillisuudella on kyky pidättää kiintoaineita ja lannoitettavilta pelloilta sadeveden mukana huuhtoutuvia ravinteita. Koska lähestulkoon koko alue on rantaa kohti viettävää peltoa, olisi tärkeää tehdä asialle jotain ongelman ratkaisemiseksi. Lappajärven kunnan kotisivuilla lukee näin: ”Lappajärveen tulevasta ihmisen aiheuttamasta ravinnekuormituksesta forsorikuormituksen osalta noin 60 % tulee peltoviljelystä”. Tämän takia rantoihin tulisi jättää monivuotisen kasvillisuuden yhtenäisesti peittäviä alueita vähintään 15 metrin levyiseksi suojavyöhykkeeksi. Tällä hetkellä kaava-alueella jäljellä oleva kasvillisuus on liian kapea-alaista. Vyöhykkeiden ravinteiden huuhtoutumista pidättävä vaikutus tehostuu kun kasvillisuutta on sekä maalla rannan läheisyydessä että järvessä ruovikkona – toisin sanoen useana vyöhykkeenä. Vaikka alue on tarkoitus kaavoittaa asuinaluekäyttöön sopivaksi, olisi rantakasvillisuuden nykyistä reilumpi säilyttäminen suotavaa. Järveen valuu ravinteita kuitenkin koko valuma-alueelta (myös asutuksen LIITE 1 piiristä) eikä vain ympäröiviltä pelloilta. Suojavyöhykkeitä sekä niiden rakennetta ja leveyttä voisi soveltaa Lappajärven maisemanhoitosuunnitelman kanssa sopivalla tavalla yhteen aluekohtaisesti tarkasteltuna. Kasvillisuuden elpymisen myötä alueen linnusto tulisi ajanmyötä monipuolistumaan. Erilaisten linnunpönttöjen asentaminen rantakasvillisuuden joukkoon olisi myös suotavaa. Lajilista havaituista linnuista: Sorsalinnut Tavi Sinisorsa Punasotka Kurmitsat ja hyypät Töyhtöhyyppä Sirrit, kurpat ja viklot Kuovi Lokit Naurulokki yhdyskunta Kirviset ja västäräkit Västäräkki Kertut Ruokokerttunen Varislinnut Harakka Naakka Peippolinnut Peippo Sirkut Keltasirkku Pajusirkku LIITE 1 Kuva 1. Korrinrannan tuleva asemakaava-alue asuinalueen rakentamiselle. LIITE 1 Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 1 LAPPAJÄRVI KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, TIMONNIEMEN ALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS, Timonniemen alue. Suunnittelualue sijaitsee Lappajärven keskustaajaman koillispuolella Timonniemen alueella. Alue rajautuu idässä Lappajärveen. Alueen länsipuolella on Korrintie, jonka kautta on yhteys Alarannantielle (st 711 Kuortane – Lappajärvi). Suunnittelualueen laajuus on noin 9,7 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Lappajärven kunnanhallitus on päättänyt 8.10.2012 alueen kaavoittamisesta. Tavoitteena on osoittaa osayleiskaavassa pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkitylle alueelle asuntoaluetta. Kunta on tehnyt asemakaavan laatimissopimuksen Timonniemen alueen maanomistajien kanssa, jotka ovat esittäneet alueen asemakaavoittamista asuntoalueeksi. Maanomistajat osallistuvat asemakaavan laatimisen kustannuksiin asemakaavan laatimissopimuksen ja tulevan maankäyttösopimuksen mukaan. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Lappajärven rannan läheisyydessä sijaitsee kaksi asuin-/lomarakennusten pihapiiriä ja uimaranta. Lisäksi alueella sijaitsee yksi vanha maatilan talouskeskus. Muutoin alue on pääosin viljelyksessä olevaa peltoa. Suunnittelualue sijoittuu Timon asuinalueen läheisyyteen. Korrintien varressa kulkee 20 kV sähkölinjoja. Suunnittelualue on vesijohto- ja viemäriverkoston piirissä. Alue on pääosin yksityisten omistuksessa. Kulttuuriympäristön ja luonnonympäristön erityiset kohteet · · · · Osayleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvityksen mukaan alueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas kulttuurihistoriallinen kohde, Savelan asuinrakennus ja luhti (16). Alueelta keväällä 2014 laaditun linnustoselvityksen mukaan alueella ei ole erityisiä luonnonympäristön kohteita eikä alueelta tehty havaintoja uhanalaisista lajeista. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeään Lappajärven kulttuurimaisemakokonaisuuteen, joka ulottuu lähes koko järven ympäri. Yleiskaava Korrintien eteläosalla on voimassa kunnanvaltuuston 27.6.2000 hyväksymä oikeusvaikutteinen Lappajärven keskustaajaman osayleiskaava. Korrintien eteläpuolelle on osoitettu kevyen liikenteen väylä. Muualla suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuuston 22.6.2009 hyväksymä Keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus (oikeusvaikutteinen), joka on laadittu ranta-alueille ja eräille osa-alueille. Osayleiskaavassa Timonniemeen on osoitettu väljiä pientalovaltaisia asuntoalueita (AP-4/1, AP7/1), uimaranta-aluetta (VV-1/50), loma-asuntoalueita (RA-5/1) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (MY-4), jolla on ympäristöarvoja. Suunnittelualueella sijaitsee maakunnallisesti arvokas rakennuskulttuurikohde (sr-2), Savelan asuinrakennus ja luhti (kohde 16). Alimmaksi rakentamiskorkeudeksi on yleiskaavassa määrätty ympäristökeskuksen lausuntoon (2004) perustuen +71,65 m (N60). Alinta rakentamiskorkeutta voidaan tarkentaa rakennusjärjestyksen määräyksellä, asema- tai ranta-asemakaavalla, kuitenkin niin, että rakentamiskorkeus on vähintään +71,15 m (N60). Lappajärven kunnanhallitus on tehnyt 15.4.2013 päätöksen osayleiskaavan tarkistamisesta asemakaavoitettavan alueen osalta, johon sisältyy myös Timonniemen alue. Osayleiskaavan tarkistus laaditaan alueen asemakaavoituksen ohjaamiseksi. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan tarkistus Timonniemen alueella on vireillä samanaikaisesti asemakaavoituksen kanssa. LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 3 Kuva 2. Ote Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavasta, KV 27.6.2000 (mustavalkoinen) ja osayleiskaavan tarkistus KV 22.6.2009 (väri). Asemakaava Alueella on voimassa seuraava asemakaava (ks. kuva 3): 25 Ollilanrinteen alueen rakennuskaava (Ala-Ollilantien pohjoisosa) LH vahv. 19.06.1990 Asemakaavassa alueen länsiosaan on osoitettu katualuetta (Ala-Ollilantien pohjoisosa). Muutoin alueella ei ole asemakaavaa. Lähiympäristöön on osoitettu rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR), asuinkerrostalojen (AK) ja erillispientalojen (AO) sekä maatilojen talouskeskusten (AM) korttelialueita. Lisäksi lähiympäristöön on osoitettu puistoa (VP) ja yleisen tien aluetta (LYT). LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 4 Kuva 3. Ote asemakaavayhdistelmästä Tehdyt selvitykset ja suunnitelmat: · · · · · · · · · Lappajärven luonnonympäristö, Marko Timo 1992, Oulun yliopisto Lappajärven keskustan osayleiskaavan luontoselvitys, Anne Yli-Olli 1998, Lappajärven kunta Lappajärven keskustan vanhan rakennuskannan inventointi, Markku S. Korri 1996 ja Eija-Liisa Kangas 1998 Vesihuollon kehittämissuunnitelma, Suunnittelukeskus Oy 2005 Rantarakentamisen mitoitusselvitykset – kantatila-, maanomistus-, rantaviiva- ja rakennuskantaselvitykset, Pöyry Environment Oy 2006. Muinaislöytöjen tarkistus osayleiskaava-alueella, Museovirasto 2005 ja 2006 Luontoselvityksen tarkistukset ja liito-oravaselvitys, Pöyry Environment Oy 2007 Lappajärven keskustaajaman osayleiskaavan tarkistus ranta-alueilla ja eräillä osa-alueilla, Pöyry Finland Oy 2009 Linnustoselvitys Korrinrannan alueella, Lappajärven kunta 2014 LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 5 Vaikutusalue Välitöntä vaikutusaluetta on suunnittelualue ja sen viereiset alueet. Vaikutusalueella on mm. maaja metsätalousaluetta. Osalliset 1. Kunnan asukkaat ja loma-asukkaat 2. Vaikutusalueen maanomistajat 3. Muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat Lappajärven kunta 1. Kunnanvaltuusto 2. Kunnanhallitus 3. Tekninen lautakunta 4. Ympäristölautakunta 5. Rakennuslautakunta Viranomaiset 1. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2. Etelä-Pohjanmaan liitto 3. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 4. Museovirasto 5. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Yritykset ja yhteisöt 1. Elenia Verkko Oy 2. Lappajärven kalastuskunta 3. Lappajärven Isojakokunta, Järviseudun kalastusalue 4. Muut mahdolliset yritykset ja yhteisöt Tiedottaminen Kaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavan ja siihen liittyvän suunnittelumateriaalin nähtävillä olosta tiedotetaan kunnan ilmoitustaululla ja Järviseudun Sanomat –lehdessä jäljempänä olevan aikataulun mukaisesti. Kaavoitusprosessiin mahdollisesti myöhemmin tulleista oleellisista muutoksista tiedotetaan vastaavasti. Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä asemakaavaluonnoksen kanssa ja saatetaan tiedoksi lehti-ilmoituksella syksyllä 2014. Kaavojen nähtävillä olossa kaavoitukseen liittyvä materiaali on nähtävillä Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa (käyntiosoite: Maneesintie 5A). Osallistuminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Palautteen tästä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi osoittaa Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan täydentää suunnittelun kuluessa. Osallisella on mahdollisuus saattaa suunnitelman asianmukaisuus alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) arvioitavaksi neuvottelumenettelyä käyttäen (MRL 64 § ja MRA 31 §). LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Lappajärvi, Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.10.2014 6 Luonnosvaihe Luonnosvaiheessa tilaisuus mielipiteen esittämiseen (MRA 30 §) järjestetään asettamalla valmisteluaineisto nähtäville. Tarvittaessa asiasta järjestetään yleisölle suunnattu tilaisuus. Huomautuksia ja mielipiteitä alueen asemakaavan muutosta ja laajennusta koskevissa asioissa voi jättää nähtävillä olon aikana Lappajärven kunnan tekniseen toimistoon. Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa asemakaavan muutosehdotus pidetään julkisesti nähtävänä (MRA 27 §) Lappajärven kunnan teknisessä toimistossa. Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksista. Muistutus on toimitettava Lappajärven kunnanvirastoon kaavatoimikunnalle osoitettuna (käyntiosoite ja postiosoite: Maneesintie 5A, 62600 Lappajärvi) ennen kaavaehdotuksen nähtävillä olon päättymistä. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu (MRL 66 §) järjestetään tarvittaessa. Asemakaavasta pyydetään lausunnot tarvittavilta viranomaisilta luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Viranomaistyöneuvotteluja järjestetään tarpeen mukaan. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutusten arvioinnin menetelmät Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavaratkaisun yhdyskuntataloudellisia, liikenteellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä vaikutuksia luontoon ja kulttuuriympäristöön. Vaikutusten arvioinnin pohjana käytetään tehtyjä selvityksiä ja asiantuntijoiden sekä osallisiksi määriteltyjen kannanottoja. Kaavoituksen kulku, aikataulut ja päätöksenteko Vuorovaikutuksen järjestäminen tapahtuu Lappajärven kunnan toimesta. Kaavan laatiminen tapahtuu konsulttityönä Ramboll Finland Oy:n Seinäjoen toimistossa. Kaavoituksen vireilletulo, tiedottaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asemakaavaluonnoksen nähtävilläolo Lappajärven kunnassa. Asemakaavaehdotus on 30 päivää virallisesti nähtävillä ja siitä pyydetään lausunnot viranomaisilta syksyllä 2014 alkuvuodesta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynee asemakaavan keväällä 2015 Yhteystiedot Lappajärven kunta Tekninen toimisto Maneesintie 5A 62600 LAPPAJÄRVI Kunnaninsinööri Anne Övermark Puhelin (06) 2412 5505, 044–3699 505 Sähköposti: [email protected] Puh. (06) 2412 500, Fax (06) 2412 5699 Ramboll Finland Oy Alue- ja kaupunkisuunnittelu Kampusranta 9 C 60320 Seinäjoki Projektipäällikkö Anne Koskela Puh. 050 524 8011 Sähköposti: [email protected] LIITE 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIVU 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Kaavan nimi Hyväksymispvm Hyväksyjä Hyväksymispykälä Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 403 Lappajärvi Täyttämispvm 15.04.2015 Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus, Timonniemen alue, korttelit 160-164 Ehdotuspvm 14.04.2015 Vireilletulosta ilm. pvm 19.11.2014 Kunnan kaavatunnus 11,1011 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 11,0810 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,0201 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11,1011 100,0 9400 0,08 11,0810 9400 A yhteensä 6,5331 58,9 9320 0,14 6,5331 9320 1,2605 11,4 80 0,01 1,2605 80 1,9819 17,9 1,9618 M yhteensä 1,0652 9,6 1,0652 W yhteensä 0,2604 2,3 0,2604 Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaavan selostuksen liitelomake LIITE 3 SIVU 2/2 Alamerkinnät Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 11,1011 100,0 9400 0,08 11,0810 9400 A yhteensä 6,5331 58,9 9320 0,14 6,5331 9320 AO 6,5331 100,0 9320 0,14 6,5331 9320 V yhteensä 1,2605 11,4 80 0,01 1,2605 80 VL 0,9446 74,9 VV 0,3159 25,1 L yhteensä 1,9819 17,9 1,9618 Kadut 1,8662 94,2 1,8461 LV 0,1157 5,8 0,1157 M yhteensä 1,0652 9,6 1,0652 MA 1,0652 100,0 1,0652 W yhteensä 0,2604 2,3 0,2604 W 0,2604 100,0 0,2604 Aluevaraukset P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 0,9446 80 0,03 0,3159 80 R yhteensä E yhteensä S yhteensä Asemakaavan selostuksen liitelomake LIITE 3
© Copyright 2024