Sisällysluettelo SOTELA, 22.4.2015 17:00, Esityslista 1 § -1 Esityslistan kansilehti (läsnäolijat) ............................................................................................................... 1 § 58 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus .................................................................................................... 2 § 59 Pöytäkirjan tarkastajat ................................................................................................................................ 3 § 60 Käsittelyjärjestys ......................................................................................................................................... 4 § 61 Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 ................................................................ 5 Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 .................................................................................................. 6 § 62 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.3.2015 ................................................................... 46 Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi .............................................................................. 47 § 63 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 .............................................................................................. 49 Liite: Valtiovarainministeriön päätös ........................................................................................................ 52 Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely .............................................................................................. 55 § 64 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys 2015 ..................................................................................... 56 Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt .............................................................................. 57 § 65 Lääkäripalveluiden kilpailutus ................................................................................................................... 89 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-20150416 ................................................................ 91 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 1-20150416 ...................................................... 99 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 2-20150416 .................................................... 102 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 3-20150416 .................................................... 104 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 4 1-4 5-201 ..................................................... 105 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 5-20150416 .................................................... 111 Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 6 1-2015041 ................................................... 112 § 66 Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta 2014 ....................................................................... 120 Liite: Luettelo avustusten käytöstä ........................................................................................................ 121 § 67 Avustukset vanhusten virkistystoimintaan ............................................................................................... 123 Liite: Luettelo avustusten käytöstä ........................................................................................................ 125 § 68 Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta .............................. 127 Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat ........................................................................................ 128 § 69 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 ............................................................................................. 132 Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 ......................................................................................... 134 § 70 Muutoksia sosiaalihuollon palveluissa kesäkaudella 2015 ...................................................................... 177 § 71 Nimikemuutokset/sosiaalihuolto/Villa Jensen .......................................................................................... 178 Liite: Nimikemuutokset .......................................................................................................................... 179 § 72 Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana ....................................................................................................................................... 180 Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen-Pekkola .............................................................. 182 Liite: Valtuustoaloite Liite ...................................................................................................................... 183 § 73 Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset 17.4.2015 mennessä .................................................................................................................................. 185 § 74 Muut asiat ............................................................................................................................................... 187 § -1, SOTELA 22.4.2015 17:00 Sivu 1 OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Eerola Aila Eerola Anja Hakala Kirsi Hokkanen Risto Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Pekkola Petri Puittinen Marko Vornanen Timo puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen Muut osallistujat Hirvonen Pasi Koskimies Sanna kaupunginhallituksen edustaja hallinto- ja kehittämispäällikkö, sihteeri vanhustenhuollon johtaja sosiaalijohtaja controller terveysjohtaja nuorisovaltuuston edustaja nuorisovaltuuston varaedustaja Irma Nuoran avustaja Rosqvist Liisa Sahala Heli Spännäri Maija Valta Maija Nurminen Ilona Roininen Martta Poissa Haapanen Jorma palvelujohtaja ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Sihteeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastajat PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ § 58, SOTELA 22.4.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Oikaisuvaatimusohje Sivu 2 § 59, SOTELA 22.4.2015 17:00 Pöytäkirjan tarkastajat Valitaan Juha Pakarinen ja Petri Pekkola. Seuraavana vuorossa ovat Marko Puittinen ja Timo Vornanen. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 3 § 60, SOTELA 22.4.2015 17:00 Käsittelyjärjestys Hyväksytään listan mukaisena. Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 4 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 971/2015 Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Vastuualueiden johtajat Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh. 234 5374 ./. Sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomus vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätös- ja toimintakertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta Sivu 5 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Tilinpäätös- ja toimintakertomus 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta Sivu 6 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Luottamuselinten kokoonpano Sosiaali- ja terveyslautakunta - Aila Eerola SDP - Anja Eerola KOK - Kirsi Hakala PS - Risto Hokkanen SDP - Anna Holmroos VIHR - Kari Kujamäki PS - Pirkko Leskinen KOK - Irma Nuora VAS - Juha Pakarinen SDP - Petri Pekkola VAS - Marko Puittinen KOK - Timo Vornanen KOK - Pasi Hirvonen KOK - Yksilöhuoltojaosto - Pirkko Leskinen - Anne Heikkilä - Kirsi Hakala - Juha Pakarinen - Petri Pekkola Marko Puittinen Vammaisneuvosto - Liisa Valtonen - Jarmo Kangas - Juha Hinkkanen - Yrjö Nuora - Eva Pukkila - Marco Niemi - Juha Pakarinen - Marko Puittinen - Tarja Renlund - Kyllikki Talikka - Leif Wikman - Merja Ylivarvi Vanhusneuvosto - Erkki Hänninen - Liisa Piri - Jorma Ahvenainen - Niilo Alenen - Raimo Vänskä - Raili Helin - Risto Hokkanen - Mia Holmberg - Kimmo Nironen - Pirkko Suuronen - Annina Haarala - Marjatta Tuominen KOK SDP PS SDP VAS KOK puheenjohtaja varapuheenjohtaja kaupunginhallituksen edustaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja 23.4.2014 saakka 24.4.2014 alkaen puheenjohtaja varapuheenjohtaja 17.12.2014 saakka 18.12.2014 alkaen Sivu 7 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Kokousten ja käsiteltyjen asioiden määrä Kokoukset Asiat Luottamusmieselin 2011 2012 2013 2014 2011 2012 2013 2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 11 11 10 10 205 174 171 178 - jaosto 8 8 8 8 78 78 75 72 Vammaisneuvosto 9 10 7 10 82 83 73 97 Vanhusneuvosto 7 6 7 10 62 52 69 91 Yhteensä 35 35 32 38 427 387 388 438 Asioiden esittelijät kokouksissa Sosiaali- ja terveyslautakunta: - Palvelujohtaja Jorma Haapanen - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Terveysjohtaja Anne Hiiri, 6.1.2014 saakka - Vt. terveysjohtaja Riitta Johannala-Kemppainen, 7.1.2014-4.5.2014 - Terveysjohtaja Maija Valta, 5.5.2014 alkaen - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Jaosto: - Sosiaalijohtaja Heli Sahala - Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Kaupungin edustajat sosiaali- ja terveystoimen yhteisöissä Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän yhtymäkokoukset - Topias Kotiniemi - Eeva-Riitta Pitko - Marja-Liisa Pohjolainen Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus - Seppo Rintamo - Riku Pirinen - Seija Piipponen-Pekkola - Emmi Voutilainen Itä-Suomen päihdehuollon yhtymäkokoukset - Pirkko Leskinen Kaakkois-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskuksen hallitus - Pentti Tiusanen A-klinikkasäätiön hallitus - Anna Liakka Lastensuojelun Keskusliitto - Satu Ellonen Sivu 8 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Julkaisut 2014 Mielenterveyskuntoutujien suun terveyden edistämisen kokeilun loppuraportti 2014 Kotkan kaupungin hyvinvointipalveluiden potilasturvallisuussuunnitelma ESTER - Etelä-Suomen terveys- ja hyvinvointierojen kaventamisen hanke 2011—2013 Loppu- ja arviointiraportti Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2013 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.9.2014 alkaen Avoterveydenhuollon kiireellisen vastaanoton (0—3 vrk) palveluseteliä koskevat ehdot Lastensuojelun perhehoidon sekä tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan maksujen soveltamisohje alkaen 1.1.2015 Sivu 9 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 1 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toimielimelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteerit/ tekijät mittarit Palvelut laadukkaita ja Hoito- ja palvelutakäyttäjälähtöisiä kuun toteutuminen sosiaali- ja terveydenhuollossa (vastuualueittain (kyllä/ei) Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Hoito- ja palvelutakuu toteutuu kaikissa palveluissa. Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut lastensuojelussa ja toimeentulotuessa. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin. Vanhustenhuollossa palvelutakuu toteutui lukuun ottamatta hoiva-asumisen paikan saantia. Hoivaasumisessa palvelutakuu toteutui 1.9 2014 alkaen. Toteutui 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään. Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80- ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Ikäryhmään kuului 750 70-v täyttänyttä, heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Kohderyhmästä tavoitetaan 95%. Toteutui Sähköisten palvelujen käyttö/ käyttäjien määrä Terveydenhuollossa käyttäjämäärä 800 ja sosiaalihuollossa 600 Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti yli 1 300 asiakasta. Terveydenhuollossa käyttäjiä oli 800 asiakasta. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 720 Pitkäaikaistyöttömien määrä vuoden lopussa 1116 henkilöä 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteerit/ tekijät mittarit Toimiva elinkeinopoliPitkäaikaistyöttömien tiikka tukee yrityksiä ja lukumäärä (aikasarjalisää työllisyyttä seuranta) Sivu 10 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 2 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 tekijät mittarit Strateginen seutuyhSoteSelvitys on aloitettu ja teistyö vahvistuu palvelurakenneuudissiihen osallistutaan tuksen eteneminen 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 tekijät mittarit Lakisääteiset/ suosiHenkilöstö osaava ja Henkilöstömitoitukset tusten mukaiset henkioikein mitoitettu, esisuhteessa lakisääteilöstömitoitukset toteumiestyö on laadukasta siin/suosituksiin (vantuvat husten huolto ja terveydenhuolto) Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1 pv/työntekijä. Toteuma 31.12 Terveydenhuollon vastuualueella on tehty tiivistä yhteistyötä sekä Kymenlaakson muiden kuntien että Carean kanssa. Tästä ovat esimerkkeinä mm. lonkkaliukumäki, neuroliuku, lääkinnällisen kuntoutuksen ja kroonisen kipupotilaan hoitoprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi on käynnistetty tiivis seudullinen tietohallinnon (prosessit +teknologia) yhteistyö. Kaikki em. toimet ovat linjassa valtakunnallisten sote-linjausten kanssa. Toteuma 31.12 Vanhustenhuollossa mitoitukset toteutuvat Terveydenhuollossa mitoitukset toteutuvat. Sosiaalihuollossa vähennys 1,7 pv/hlö Terveydenhuollossa vähennys 2,8 pv/hlö Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Aktiivinen vuorovaikutus ja tiedottaminen henkilöstölle 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteerit/ tekijät mittarit Talous on tasapainos- Talouden toteuma (%) sa Henkilöstötilaisuudet toteutuvat Vanhustenhuollossa vähennys 0.4 pv/hlö Tilaisuudet toteutettiin kaikilla vastuualueilla. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 104% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. Sivu 11 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 3 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteerit/ Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 tekijät mittarit Ympäristö, kestävä Toimintaa tuetaan Vanhustenhuollossa 4, Sosiaalihuollossa 2, kehitys ja turvallisuus ekotukihenkilöillä sosiaalihuollossa 2 ja vanhustenhuollossa 4. huomioidaan kaikessa terveydenhuollossa 2 terveydenhuollossa 2 toiminnassa Talous Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintatuottojen kertymä jäi n. 1,4 milj. euroa alkuperäistä arviota pienemmäksi. Kunnalle maksettujen tukien määrä on n. 1 milj. euroa alle budjetoidun, tässä tuloryhmässä vajaus kohdistui valtion korvauksiin perustoimeentulotuen ja työllistämisen kustannuksiin. Asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 111 771 898 euroa, mikä ylitti alkuperäisen talousarvion 5,6 miljoonalla eurolla. Terveydenhuollossa ylitys on n. 3,2 milj. euroa, ja sosiaalihuollossa n. 2,8 milj. euroa, vanhustenhuollon määrärahavaraus alittui 0,4 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon kustannukset Kotkalle vuonna 2014 olivat 68,1 milj. euroa, muihin terveydenhuollon asiakaspalveluiden ostoihin käytettiin 6,3 milj. euroa, vanhustenhuollossa 16,2 milj. euroa ja sosiaalihuollossa 21,2 milj. euroa. Muiden palvelujen ostoihin käytettiin 3,6 milj. euroa arvioitua enemmän, yhteensä 20,2 milj. euroa. Tähän erään kirjatut asiantuntijapalveluiden ostot terveydenhuollossa olivat 3,2 milj. euroa, vanhustenhuollossa 0,06 milj. euroa, sosiaalihuollossa 0,5 milj. euroa ja kehittämistoiminnassa 0,1 milj. euroa. Vammaispalvelulain ja toimeentulotukilain mukaisten etuuksien maksamiseen käytettiin 15,7 milj. euroa, määrärahavarausten ollessa 16,3 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 1,5 milj. euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu, yhteensä 4,7 milj. euroa. Henkilöstökuluihin varattujen määrärahojen säästö oli 3,2 milj. euroa. Kaupunginvaltuustolle myönsi lisämäärärahaa sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakulujen ylittymiseen 5 591 000 euroa ja tarkisti toimintatuottojen alitukseksi -2 039 000 euroa. Sivu 12 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 13 4 Tuloslaskelma 30 Myyntituotot 8 655 309 K Budjetti LTA Tot% EUR 8 816 346 8 297 346 104,31% 32 Maksutuotot 8 708 822 9 179 302 8 669 302 100,46% 33 Tuet ja avustukset 6 305 712 7 295 433 6 285 433 100,32% 1 691 104 115,86% Toteuma EUR 3 Toimintatuotot 34 Muut toimintatuotot 3 Toimintatuotot 4 Toimintakulut K Budjetti EUR 1 959 379 1 691 104 25 629 221 26 982 186 24 943 185 102,75% 40 Henkilöstökulut -55 258 686 -58 427 598 -58 366 560 94,68% 43 Palvelujen ostot -131 936 597 -122 718 033 -127 109 032 103,80% 104,15% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut -3 361 294 -3 227 330 -3 227 330 -25 106 835 -25 365 605 -26 565 605 94,51% -795 527 -442 742 -442 742 179,68% 4 Toimintakulut -216 458 939 -210 181 308 -215 711 269 100,35% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE -190 829 718 -183 199 122 -190 768 084 100,03% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 917 055 812 248 812 248 112,90% S9 Sisäiset kulut -10 165 226 -9 919 381 -9 919 381 102,48% 4S Sisäiset erät -9 248 171 -9 107 133 -9 107 133 101,55% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE -200 077 888 -192 306 255 -199 875 217 100,10% 6 Rahoitustuotot ja -kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut 1 674 0 6 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE VUOSIKATE 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko 1 674 0 -200 076 214 -192 306 255 -14 566 0 0 /0 0 /0 -199 875 217 100,10% 0 /0 6S Sisäinen korko -14 566 0 0 /0 7 Poistot ja arvonalentumiset 70 Poistot ja arvonalentumiset -255 113 -284 013 -284 013 89,82% -284 013 89,82% TULOS TULOS Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä 7 Poistot ja arvonalentumiset -255 113 -284 013 -200 345 893 -192 590 268 -3 866 824 0 -204 212 718 -192 590 268 -200 159 230 100,09% 0 /0 -200 159 230 102,03% § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 5 Vammaisneuvosto Vammaisneuvosto edustaa kotkalaisia vammaisia, heidän omaisiaan ja paikallisia vammaisjärjestöjä. Vammaisneuvosto on vammaisten asiantuntijaelin kunnassa ja toimii yhteistyöfoorumina vammaisille, päättäjille ja virkamiehille. Vuoden 2014 aikana vammaisneuvosto kokoontui kymmenen kertaa. Vammaisneuvosto käsitteli mm. esteettömyysasioita ja järjesti yhdessä Kotkan esteettömyys- ja hissityöryhmän kanssa Esteettömyyspäivän 20.8.2014 Karhulan torilla. Vammaisneuvosto teki aloitteita ja antoi lausuntoja kaupungin eri hallinnonaloille. Vammaisneuvoston jäsenten osallistuminen erilaisiin seminaareihin ja koulutuksiin oli vilkasta. Vammaisneuvostossa oli vuoden 2014 aikana esittelijöinä mm. kaupungin tiedotuspäällikkö Kari Makkonen, joka kertoi tiedottamisen ajankohtaisista asioista. Vanhusneuvosto Vanhusneuvosto on kaupungin ja sen alueella toimivien eläkeläisjärjestöjen yhteistyöelin, jonka tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten sekä eläkeläis- ja vanhustyöjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. Vanhusneuvostolle esiteltiin vuoden aikana Risto-hanketta, liikuntapalveluja kotihoidossa, liikuntatoimea, Kotkan kaupungin viestintää, suunterveydenhuoltoa ja Kelan ikääntyneille ja omaishoitajille suunnattuja kuntoutuskursseja. Vanhusneuvosto teki aloitteen ikäihmisten liikkumisesta linja-autolla. Vuoden aikana järjestettiin korjausneuvontapäivä 23.4. sekä 23.9. ja 8.12. vanhusneuvoston ja eläkeläisjärjestöjen yhteistapaamiset. Vanhusneuvoston aloitteesta käynnistettiin ”Uusi kaveri” -hankkeen suunnittelu. Vanhusneuvosto on osallistunut Kaakonkulman vanhusneuvostojen yhteistapaamisiin sekä Vanhusjuhlaan ja 60+ Messuihin. Vanhusneuvoston jäseniä on osallistunut Vie vanhus ulos kampanjaan joulukuussa. Sivu 14 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 6 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita ja Yhteydensaanti palkäyttäjälähtöisiä veluihin puhelimitse Kiireetön hoitoon pääsy hoitotakuun puitteissa Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Pitkäaikaissairauksien hoitoprosessit on kuvattu ja jalkautettu Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Vastausprosentti vähintään 90 Vastausprosentti on ollut noin 80%. Terveysasemille 2 viikossa Hoitotakuu on toteutunut, mutta 2 viikon aikana vastaanotolle pääsy ei ole vielä toteutunut. Kuntoutukseen 2 kuukaudessa Kuntoutuksen jonot lyhentyneet, 77 potilaan osalta ei päästy hoitotakuuseen. Kuntoutuksen toimintamallia muutettu, yksityislääkäreiden lähetteillä ei enää hoideta potilaita perusterveydenhuollossa. Suun terveydenhuoltoon 6 kuukaudessa Suun terveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu siltä osin, että ajan saa 6 kk kuluessa yhteydenotosta. Yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät tarkoituksettoman pitkiksi, vaikkakaan eivät ylitä 6 kk. Mielenterveystyössä 3 kuukaudessa Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu toteutui (ensimmäinen käyntiaika keskimäärin 12.3 vuorokaudessa). Terveyskeskussairaalan sisätautipoliklinikalle 3 viikossa ja muistipoliklinikalle hoitajalle 1 kuukaudessa Viiden volyymeiltään ja kustannuksiltaan suurimman potilasryhmän hoitoprosessit on kuvattu, toiminta jalkautettu Toteutui Diabeteksen, astman ja osteoporoosin hoitoprosessit on kuvattu. Psykoosin, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja masennuksen hoitoprosessit on kuvattu ja käytössä. Sivu 15 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 7 Potilaan omaa osuutta sairauksien hoidossa lisätään sähköisten palvelujen avulla Marevan-lääkityksen itsesäätelyn ja tekstiviestipalvelun piirissä on 800 potilasta Palvelun piirissä on noin 800 potilasta. Terveyskioskien asiakas- ja käyntimäärät sekä teematapahtumien lukumäärä Terveyskioskin asiakasmäärä 2 500/vuosi Terveyskioskissa on ollut asiakkaita 3424 ja käyntejä 5877. Kotkansaaren ja Karhulan terveyskioskit muuttivat loppuvuodesta uusiin tiloihin kaupungintalolle ja Kulmaan Käyntimäärä 5 000/vuosi Teematapahtumia on vähintään 9 vuodessa molemmilla kioskilla Teematapahtumia on ollut 13. Kaikki 70-vuotta vuonna 2014 täyttävät saavat hyvinvointia tukevan infopaketin Toteutui 50 % osallistuu yksilölliseen terveystapaamiseen ja/tai teemapäivään Toteutui osittain Sähköinen terveystarkastus ja terveysvalmennus otetaan käyttöön 2500 kuntalaista hyödyntää palvelua Ei toteutunut. Kausi-influenssarokotusten peittävyys 70 % riskiryhmään kuuluvista ja kaikki potilastyössä olevat kaupungin terveydenhuollon työntekijät ottavat rokotteen Riskiryhmiä rokotettiin, vielä ei tietoa ole saatavissa määrästä. Henkilökunnan osalta rokotuskattavuus oli noin 35%. Hyvinvointikertomuksen jalkauttaminen Asetetaan tavoitteet ja toimenpiteet (kyllä/ei) Hyvinvointisuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet on asetettu ja toteutuksessa. 70-vuotiaiden terveystapaamiseen osallistuneiden määrä 70-v ikäryhmään kuului 750 henkilöä ja heistä 200 osallistui terveystapaamiseen ja sen lisäksi osallistuttiin teemapäivään. Sivu 16 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 8 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Toimiva elinkeinopoliYhteistyötä yksityisen tiikka tukee yrityksiä ja ja kolmannen sektorin lisää työllisyyttä kanssa lisätään Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Yhteisiä tapaamisia kahdesti vuodessa Toteutunut mielenterveystyössä. Suun terveydenhuollon palvelusetelien käyttöönotto 500 kpl/v Palvelusetelitoiminta käynnistyi toukokuulla. Seteleitä kirjoitettu 46 kpl. Rahaa niihin sidottu 8326 eur. Avoterveydenhuollon palveluseteleitä max 100 kpl/v käyttöön On otettu käyttöön keväällä 2014 ja kaikki jaettu Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Kotkan kaupungin terveydenhuolto on mukana selvitystyössä (kyllä/ei) Kyllä Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman mukaisesti yhteistyötä lisätään Muiden kuntien kanssa tehdään yhteistyötä kilpailutuksen ja palvelujen järjestämisen suhteen Suun terveydenhuollossa päivystyspalvelujen järjestämisessä tehdään yhteistyötä koko Kymenlaakson laajuisesti. Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkauttaminen Toimenpideohjelma toteutuu Maakunnallinen terveyden edistämissuunnitelma Suunnitelma ja tavoitteet toteutuvat Seudullisen mielenterveys- ja päihdestrategian jalkautuminen toteutuu asetettujen painopisteiden mukaan osana hyvinvointisuunnitelmaa. Palvelusetelien käyttöönotto 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Strateginen seutuyhSoteteistyö vahvistuu palvelurakenneselvitykset Sivu 17 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 9 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja Henkilöstösuunnitelma Terveydenhuollon henkilöstörakenne ja – oikein mitoitettu, esimäärä toteutuvat henmiestyö on laadukasta kilöstösuunnitelman mukaisesti Toteuma 31.12 Toteutunut Henkilöstömitoitus on suositusten mukainen Toteutunut Kaikki vakanssit on täytetty Terveyskeskussairaalassa lääkäreiden ja hoitajien vakanssit on täytetty. Avovastaanoton lääkärin viroista kaikkia ei ole saatu täytettyä. Sairauspoissaolot Sairauspoissaolovähennys 0,5-1 päivää/työntekijä Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 10,9 päivästä 5,0 päivään. Suun terveydenhuollossa vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan on ollut 1,4 päivää. Terveyskeskussairaalassa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9,1 päivästä 5,7 päivään. Avoterveydenhuollossa sairauspoissaolot ovat vähentyneet 5,0 päivää. Henkilöstön täydennyskoulutus Rakennetaan täydennyskoulutuksen seurantajärjestelmä Toteutunut JET- ja EVA-koulutus esimiehille Esimiestehtävissä olevat ovat suorittaneet JET- tai EVAkoulutuksen tai vastaavan koulutuksen Avoterveydenhuollossa tämä on toteutunut Suun terveydenhuollossa esimiesinfoihin ja POMOpajoihin osallistuttu hyvin (osallistumisprosentti n. 80) Henkilöstörakenne noudattaa mitoitussuosituksia tai on riittävä toteuttamaan lakisääteisiä palveluja Vakanssien täyttöaste Sivu 18 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 10 Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Esimiestehtävissä olevat osallistuvat kaupungin järjestämiin esimiesinfoihin, esimieskoulutuksiin ja POMOpajoihin Esimiesasemassa olevien osallistujien lukumäärä/osuus Terveyskeskussairaalassa toteutunut, samoin mielenterveystyössä. Suun terveydenhuollossa TYHY- ja Kokemapäiviin osallistuttu hyvin. Henkilöstöinfoihin osallistuminen ei työjärjestelyjen osalta juurikaan onnistu. TYHY, henkilöstöinfot, Kokemapäivät TYHY- ja Kokemapäiviin sekä henkilöstöinfoihin osallistujien määrä Terveyskeskussairaalassa osallistuttu TYHY- ja Kokemapäiviin Mielenterveystyön palvelualueella on järjestetty Kokema psykiatrian poliklinikalla sekä Miekussa. Suun terveydenhuollossa kehityskeskusteluista käyty yli 60 % ja loput käydään syksyn aikana. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käyty kaikkien työntekijöiden kanssa Terveyskeskussairaalassa kehityskeskustelut käyty n. 50 % loput syksyllä Osa Miekun kehityskeskusteluista jäi pitämättä. Sisäinen tiedotus Vastuualueen, palvelualueen sekä toimipisteen asioista ja muutoksista tiedotetaan henkilöstölle mahdollisimman oikea-aikaisesti, tarvittaessa YT-menettely huomioiden Ulkoinen tiedotus Vastuualueen tai palvelualueen uudistuksista ja muutoksista tiedotetaan väestölle kaupungin internetsivuilla Ennakkoarviointi Suurissa uudistamis/kehittämishankkeissa tehdään ennakkoarviointi (EVA) Sivu 19 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 11 Avoimet työpajat väestölle 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapainos- Jonopäivien määrä sa keskussairaalassa Peruuttamattomien käyntien määrä perusterveydenhuollossa Suurten uudistus/kehittämishankkeiden yhteydessä järjestetään yksi avoin työpaja kuntalaisille Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 0 päivää Vuoden 2014 alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu systeemi 0päivästä alkaen. Vuoden 2014 lopussa sakkopäivät saatu nollattua. Peruuttamattomien käyntien määrä vähenee Kuntoutuksen osalta perumattomien poisjääntien määrä on 329 käyntiä ja 262 potilasta. Vastaanottotoiminnassa perumattomat poisjäännit ovat lisääntyneet 440 käyntiä ja 411potilasta lääkäreillä ja 982 käyntiä ja 639 potilasta hoitajilla. Suun terveydenhuollossa peruuttamattomien käyntien määrä vähentynyt edellisen vuoden vastaavaan aikaan nähden 129 kpl. Peruuttamattomien käyntien osuus toteutuneista käynneistä oli v. 2013 4,6 %, v. 2014 4,1 %. (1016 peruuttamatonta käyntiä v. 2014) Mielenterveystyön peruuttamattomien käyntien määrä ei ole vähentynyt n. 7% tasosta tekstiviestimuistutuksesta huolimatta. Sivu 20 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 12 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 tekijät rit/mittarit Toteutunut, yksikköYksikkökohtaiset Ympäristö, kestävä Potilasturvallisuuskohtaisten suunnitelkehitys ja turvallisuus suunnitelma on valmis suunnitelmien valmismien valmistelu on telu käynnistetty huomioidaan kaikessa ja jalkautettu yksiköialoitettu, valmiina toiminnassa hin vuoden 2014 lopussa Toteutunut Työyksiköiden turvalli- Turvallisuusriskit on suusriskien päivittämi- päivitetty nen Turvallisuuskoulutukset Terveydenhuollon henkilöstö osallistuu määrävälein koulutukseen Toteutunut Terveydenhuollon vastuualue Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollossa hoitotakuu on toteutunut kaikilla terveysasemilla. Puhelujärjestelmään tehtiin muutoksia vuoden aikana. Syksyllä vastattiin erikseen päivystyspuheluihin ja erikseen muihin ajanvarauspuheluihin. Avoterveydenhuollossa käyntimäärät (sisältää sekä lääkärit että hoitajat) ovat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna 44046 (v 2013 50770). Terveyskioskissa käyntimäärät ovat edelleen lisääntyneet 5877 ( v 2014 3105) ja asiakkaita 3424 (v 2014 2131). Uusia kävijöitä kuten nuoret on myös tullut Terveyskioskiin. Hoivakotien lääkäripalvelut on ostettu kolmelta firmalta alkuvuoden ajan. Kokeilua on seurattu säännöllisesti yhteisissä palavereissa. Pientä yhteisten toimintamallien hiomista on ollut. Tavoite, että terveysasemien ja päivystyksen käynnit potilaiden yleistilan laskun vuoksi vähenevät, on toteutunut. Terveysasemien päiväaikainen päivystys keskitettiin keskussairaalan yhteyteen 2.6.2014 alkaen. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja päivystykseen on ohjautunut pääasiassa päivystyspotilaita. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet avoterveydenhuollossa vuoden 2013 19,9 päivästä vuoden 2014 14,0 päivään. Potilasturvallisuusilmoituksia on tullut HaiPro-järjestelmään 26 kpl. Ne ovat pääasiassa läheltä piti tilanteita ja eniten koskien tiedonkulkua. Työturvallisuusilmoituksia on tullut 21 ja ne ovat potilaiden aiheuttamia fyysistä tai psyykkistä kuormitusta ja väkivaltaa. Sivu 21 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 13 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollossa on tapahtunut hieman kasvua käyntien määrässä (+ 170 käyntiä.) Palveluja käyttäneitä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (- 183 asiakasta). Ajoittain on ollut vaikeuksia täyttää hoitotakuun velvoitteet. Potilaspaine aiheuttaa sen, että yksittäisten hoitokäyntien välit venyvät hoidon järkevän toteuttamisen kannalta liian pitkiksi. Päivystyskäyntejä käynneistä on ollut hiukan alle viidesosa (19,4 %).Kesän alussa hammaslääkäritilanne tilapäisesti parani huomattavasti, kun kesätyöntekijät tulivat. Vuokratyövoiman tarve väheni vastaavasti. Suun terveydenhuollon ruuhkien vähentämiseksi otettiin keväällä käyttöön palveluseteli. Toiminta on lähtenyt käyntiin hieman hitaasti, koska järjestelmä työllistää vastaanottoa ja neuvontapalveluja. Myös palvelutuottajiksi ilmoittautuneilla on alkuvaiheessa ollut vaikeuksia laskuttamisessa. Myöskään potilastietojen siirtoa ei aluksi saatu suunnitellusti sujumaan. Tilanne on nyt saatu hoidetuksi. Perumattomien poisjääntien väheneminen tekstiviestimuistutuksen myötä on hieman tasaantunut. Vuoden alkupuoliskolla perumattomien käyntien määrä laski noin 12 % edelliseen vuoteen verrattuna. Perumattomia poisjääntejä on silti edelleen yli 4 % toteutuneiden käyntien määrästä. Mielenterveystyö Mielenterveystyön 3 kuukauden hoitotakuu on toteutunut. Psykiatrian poliklinikan käynneissä ovat lisääntyneet erityisesti lähetteettömän akuuttityöryhmän yhteydenotot ja käynnit. Peruuttamattomia poisjääntejä on edelleen noin 7% annetuista vastaanottoajoista. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa on suunnitelmallisesti lisätty potilaskohtaisissa prosesseissa. Terveysasemilla työskentelevien psykiatristen sairaanhoitajien työmalli on kokeiltu ja kuvattu tavoitteena toiminnan aloittaminen keväällä 2015. Psykiatrian poliklinikalla tehtiin sisäilmatutkimuksia henkilöstön ja potilaiden kokemien haittaoireiden vuoksi. Toiminta siirrettiin väistötiloihin Takojantie 1:een syyskuussa 2014. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi mielenterveystyön palvelualueella edellisestä vuodesta 13.3 päivästä 16.7 sairauspoissaolopäivään/ työntekijä. Ostopalveluissa tehostettuun tai tuettuun asumiseen ohjattujen määrä on ollut kasvava. Samalla ryhmämuotoisten palvelujen sekä kotiin vietävän tuen käyttöä on lisätty. Toimenpiteistä huolimatta psykiatrisen sairaalan vuodeosastopäivät kasvoivat lähes 17 % vuoden aikana. Korvaushoidon toimintaprosessit on kuvattu yhteistyössä A-klinikan kanssa. Vakituisiin työsuhteisiin on saatu rekrytoitua henkilöstöä lukuun ottamatta erikoislääkäreitä. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalasta jatkohoitoon jonottavien potilaiden määrä on vähentynyt entisestään, samoin hoitoajat ovat lyhentyneet. Keskimääräinen hoitojakson pituus oli 20,4 vuorokautta (vrt. 26 vuorokautta vuonna 2013). Myös hoitojaksojen määrä on noussut. Karhulan sairaalassa oli 965 päättynyttä hoitojaksoa, kun se v. 2013 vastaavana aikana oli 532 hoitojaksoa. Erikoissairaanhoidosta on voitu siis siirtää aiempaa nopeammin potilaita Karhulan sairaalaan. Myös perusterveydenhuollon päivystysvastaanotolta on pystytty ottamaan potilaita suoraan Karhulan sairaalaan, sen sijaan että he kiertäisivät esh:n kautta pth:n vuodeosastoille. Erilaiset infektiopotilaat aiheuttavat kuitenkin edelleen potilaiden sijoitteluun liittyviä ongelmia. Eristyspotilaat tarvitsevat yleensä yhden hengen huoneen ja niitä on käytettävissä vain rajoitetusti. Tästä syystä siirtoviivemaksuja ei ole edelleenkään saatu kokonaan poistettua, vaikka ne ovatkin huomattavasti pienentyneet, huomioiden vuoden alusta alkanut uusi sakkopäivä maksu 0-päivästä alkaen. Hoito- ja kuntoutuskeskuksesta (Hoiku) on ostettu kevään aikana (ad. 9/2014) hoiva-asumiseen jonottaville 15 asiakkaalle tilapäispaikkoja. Näistä tulee luonnollisesti kustannuksia, mutta näiden Sivu 22 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 23 14 kustannusten vaihtoehtoiskustannus tulisi esh:sta. Tällä tavalla on pyritty vähentämään esh:n kustannuksia, jotka ovat ne kaikkein kalleimmat potilaan hoitoketjussa. Yhteensä Hoikusta ostettiin 2649 hoitopäivää Syyskuussa 2014 valmistuvien hoivapaikkojen myötä Karhulan sairaalan toivotaan keskittyvän ja profiloituvan pelkästään ns. akuutiksi perusterveydenhuollon sairaalaksi, jossa ei ole hoidossa ei sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita. Potilasprofiilin muutos näkyy jo nyt lääke-, laboratorio-, röntgen-, ravitsemus- ja kuljetuskulujen lisääntymisenä Karhulan sairaalassa. Sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuonna 2013 oli 9,1 päivää ja 2014 oli 5,7 päivää. HaiPro-järjestelmään oli tehty 241 ilmoitusta, joista 194 oli potilasturvallisuus ilmoituksia ja 47 työturvallisuus ilmoituksia. Yli puolet potilasturvallisuus ilmoituksista oli tapaturmailmoituksia ja työturvallisuus ilmoitukset koskivat väkivalta tilanteita ja työn kuormittavuutta Terveyskeskussairaalassa on paneuduttu turvallisuusasioiden kehittämiseen yhdessä työsuojeluvaltuuten kanssa. Vartiointipalveluita on lisätty kahdella käynnillä vierailutuntien aikana, useiden turvallisuusriskitapahtumien johdosta. Erikoissairaanhoidon jonopäivien määrä on ollut yhteensä 555 päivää. Vuoden 2013 vastaavana aikana jonopäivien määrä oli 506. Jonopäivien määrän kasvu johtuu siirtoviivemaksujen alkamisesta jo 0-päivästä. Vuoden 2014 aikana maksettiin ns. jonopäivistä n. 360 000 euroa. Tuloslaskelma Terveydenhuolto 2012 Toteuma 3 Toimintatuotot Toteuma Tot% K Budjetti LTA 947 139 887 778 873 073 706 054 123,66% 32 Maksutuotot 2 921 679 2 875 472 3 073 870 3 036 001 101,25% 177 292 140 058 1 362 0 /0 9 353 634,10% 34 Muut toimintatuotot 3 Toimintatuotot 59 749 43 617 59 308 4 105 859 3 946 926 4 007 613 3 751 408 106,83% 40 Henkilöstökulut -18 140 954 -19 303 732 -19 231 292 -21 130 728 91,01% 43 Palvelujen ostot -81 595 218 -85 217 075 -87 137 284 -84 021 744 103,71% -1 378 548 -1 505 898 -1 429 870 -1 491 713 95,85% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut ULK. TOIMINTAKATE 4S Sisäiset erät Toteuma 2014 30 Myyntituotot 33 Tuet ja avustukset 4 Toimintakulut 2013 ULK. TOIMINTAKATE S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut -67 404 -65 495 -69 932 -73 000 95,80% -116 034 -144 065 -198 309 -73 212 270,87% -101 298 158 -106 236 266 -108 066 686 -106 790 398 101,20% -97 192 298 -102 289 339 -104 059 073 -103 038 990 100,99% 314 399 311 524 296 566 357 248 83,01% -4 418 867 -4 674 267 -4 673 850 -4 685 154 99,76% 4S Sisäiset erät -4 104 468 -4 362 743 -4 377 284 -4 327 906 101,14% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE -101 296 766 -106 652 082 -108 436 357 -107 366 896 101,00% 6 Rahoitustuotot ja kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut 1 182 2 865 2 234 6 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE VUOSIKATE 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset 1 182 2 865 2 234 -101 295 584 -106 649 217 -108 434 123 -13 343 -15 517 -12 133 0 /0 0 /0 -107 366 896 100,99% 0 /0 6S Sisäinen korko -13 343 -15 517 -12 133 0 /0 70 Poistot ja arvonalentumiset -160 495 -213 277 -198 212 -177 084 111,93% 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS TULOS Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä -160 495 -213 277 -198 212 -177 084 111,93% -101 469 423 -106 878 011 -108 644 468 -107 543 980 101,02% -1 067 836 -1 162 437 -1 802 372 -102 537 258 -108 040 449 -110 446 840 0 /0 -107 543 980 102,70% § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 15 VANHUSTENHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita ja Vanhuspalvelujen piikäyttäjä6lähtöisiä rissä olevien 75-vuotta täyttäneiden %-osuus vastaavan ikäisestä väestöstä Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Kotihoito 25% 29 % Hoiva-asuminen 9% 11% Keskussairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 hoitopäivää Keskussairaalasta kotiutettu kotihoitoon 109 henkilöä, viiveetön kotiutuminen toteutuu Karhulan sairaalasta kotihoitoon odottavien määrä ja hoitopäivien määrä 0 päivää Karhulan sairaalasta hoiva-asumiseen odottavien määrä alle 15 toteutuu Hoiva-asumisen asukkaista sairaalahoidossa % -osuus alle 5 % 3 Vapautunut hoivaasumisen paikka täytetään viiveettä Viive korkeintaan 2 pv 1% Eskolan hoivakoti valmistuu syksy 2014 Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 2014. 2-3 pv (paitsi Pihlakodit 2.-4, joissa toiminnan muutos aiheuttaa ylimääräistä viivettä) Eskolan hoivakoti avautui 1.9.2014 Hoiva-asumisen rakennemuutos Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Omatoimisten 75vuotta täyttäneiden % - osuus 66 % selviytyy ilman vanhustenhuollon palveluja Hyvinvointia edistävä ohjaus (kirje, puhelinsoitto, kotikäynti) 80ja 85-vuotiaille, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Kohderyhmästä tavoitetaan 95% Karhuvuorikodin laajennus valmistuu 5/ 2015 60 % toteutuu Sivu 24 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 16 Avoimet tiedotus- ja keskustelutilaisuudet ajankohtaisista aiheista Osallisuuden lisääminen -ikäihmisille suunnattujen tilaisuuksien suunnittelussa ja järjestämisessä mukana vanhusneuvosto, ikäihmisten järjestöjä, kolmannen sektorin toimijoita ja seurakunnat 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Toimiva elinkeinopoliSosiaalihuoltolain mutiikka tukee yrityksiä ja kaisten yksityisten lisää työllisyyttä tukipalvelutuottajien määrä 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Strateginen seutuyhEtelä-Kymenlaakson teistyö vahvistuu kunnilla (Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) on yhdenmukaisia vanhustenhuollon palvelurakenteita, toimintamalleja ja yhteistyöverkostoja. Uudet, yhdessä kehitetyt vanhustenhuollon palvelurakenteet ja toimintamallit Vanhustenhuollon yleisötilaisuuksia vähintään 2 vuodessa Kolmas Vanhuspalvelulain tiedotustilaisuus. Asuntojen korjausneuvon infotilaisuus Kaksi eläkeläisjärjestöjen tilaisuutta, - Uusi kaveri hankkeen suunnittelu Yhteisesti järjestetyt tilaisuudet Yhteisesti järjestettyjä Liikunta- ja kulttuuritapahtumia. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 3 uutta tuottajaa vanhustenhuollon ylläpitämään lakisääteiseen palvelutuottajarekisteriin 2 uutta tuottajaa Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti hyväksyttyjä palvelujen rakenteita ja toimintamalleja. toteutuu STM:n Kaste-hanke koordinointiapuna Toipilasyksikkö on mallinnettu ja käytössä syksyllä hoiva- asumisessa Toipilas-/arviointi- ja kuntoutusyksikön toiminta alkoi syyskuun alussa Eskolassa Sivu 25 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 17 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja Henkilöstömäärä vas- Mitoitukset toteutuvat oikein mitoitettu, esitaa mitoituksia ja täytmiestyö on laadukasta tää kelpoisuusvaatimukset. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Toteuma 31.12 toteutuu Vapautuvat kotiavustajan toimet muutetaan ensisijaisesti lähihoitajan toimiksi Toteutuneet nimikemuutokset Yksi nimikemuutos fysioterapeutiksi Sairauspoissaolojen määrä Sairauspoissaolojen määrä vähenee 1.0 päivän / työntekijä vähentynyt 0.4 päivää/t työntekijä Esimiestyötä kehitetään kaupungin linjausten ja vanhustenhuollon johtamisjärjestelmän mukaisesti Toteutuminen toteutuu Kotihoidon henkilöstön osaaminen Kotihoidon henkilöstön osaamistaso nousee vrt. 2013 tilanteeseen Suunnitellut ja säännölliset henkilöstötilaisuudet Kaikille vanhustenhuollon työntekijöille tarkoitetut henkilöstötilaisuudet toteutuvat 12 kertaa vuodessa Osaamiskartoitusten pohjalta käynnistetty kehittämistyö ja koulutukset Henkilöstötilaisuus on pidetty marraskuussa. Mukana myös vanhusneuvoston edustajien puheenvuorot. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Toimintakate ei ylity Talouden toteuma-% oli 100% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapainos- Toimintakate % sa 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 tekijät rit/mittarit toteutunut Hoiva-asumisessa ja Toimintaa tuetaan Ympäristö, kestävä kotihoidossa on nimetekotukihenkilöillä kehitys ja turvallisuus ty vähintään 4 ekotukihuomioidaan kaikessa tukihenkilöä toiminnassa Henkilöstön turvallisuuskoulutukset Vanhustenhuollon henkilöstö osallistuu turvallisuuskoulutuksiin määrävälein toteutunut Sivu 26 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 18 Vanhustenhuollon vastuualue 75 vuotta täyttäneistä selviytyy 60 % (tavoite 66 %) ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja, ympärivuorokautisia hoivapalveluja sai 11 % ja kotihoidon kaikkien eri palvelujen piirissä oli 29 %. Osaltaan tämä selittyy yli 85-vuotiaiden suurella osuudella ja korkealla sairastavuudella sekä yksin asuvien suurella osuudella. Johtamista ja lähiesimiehisyyttä on kehitetty mm. esimiesinfojen, kokematyöskentelyn, säännöllisten palaverikäytäntöjen, koulutusten, työnohjauksen jne. avulla. Osastonhoitajat ovat panostaneet henkilöstöjohtamiseen, talouden seurantaan sekä toiminnan kehittämiseen. Vanhustenhuollon henkilöstörakennetta muutetaan vähitellen kuntouttavan hoitotyön mahdollistamiseksi ja strategian mukaisesti. Myös toimintakykyä ylläpitävää/edistävää hoitotyötä kehitetään jatkokouluttamalla henkilöstöä yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston kanssa. Hoivapalveluilla on kolme fysioterapeuttia ja kaksi lähihoitajaa koulutettu ergonomiakorttikouluttajiksi. Tavoitteena on, että kaikki hoitajat ovat ergonomiakortin ja Voitas -koulutuksen suorittaneet. Kotihoito Palvelutarpeen arviointi 75 -vuotta täyttäneille ja eläkkeensaajan korkeinta hoitotukea saaville toteutuu määräajan eli 7 arkipäivän kuluessa. Palvelutarpeen arviointikäyntejä on tehty eri-ikäisille yhteensä 1458. Palveluohjaajat tekivät käynneistä yhteensä 512. Omaishoidontuen asiakkaita oli vuonna 2014 yhteensä 516. Uusia sopimuksia on tehty 91:lle ja vastaavasti palvelun piiristä on poistunut 102 asiakasta. Kielteisiä päätöksiä on tehty 16. Omaishoitoa 75 -vuotta täyttäneistä saa 5.54 % (tavoite 5-6 %). Omaishoidon asiakkaista on noin 38 % suunnitelmallisen lomajärjestelyjen piirissä. Kotihoidon toiminnan kehittämisessä on otettu käyttöön alueelliset resurssitiimit. Resurssitiimejä käytetään paikkaamaan erilaisia henkilöstövajeita ja tasaamaan ruuhkahuippuja. Kehittämistyön edetessä tiimirajat ovat hälventyneet ja ulkopuolisten sijaisten ja Rekryn käytön tarve on vähentynyt. Uudella toimintamallilla seurataan toteutunutta asiakasaikaa ja verrataan sitä palvelusuunnitelman perusteella myönnettyyn kotihoidon palveluaikaan. Mallin avulla on lisätty välitön työaika 50%:iin ja valmistauduttu sähköisen toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoon vuonna 2015. Päiväsairaalan toiminta päättyi 31.12.2014. Hoivapalvelut 31.12.2014 hoiva-asumisessa oli 737 asukasta, joista 321 omaa, 319 ostopalvelua ja palveluseteliasiakkaita oli 97. Kotikuntalain perusteella kotkalaisia oli muilla paikkakunnilla hoiva-asumisessa 10 ja muiden kuntien asukkaita Kotkassa 7. Lyhytaikapaikoilla oli 51 asiakasta. Pihlakodin kolmea yksikköä (kerrokset 2-4) ollaan muuttamassa hoiva-asumisen pienryhmäkodeiksi. Muutos on aloitettu loppusyksyllä 2014 ja vuoden vaihteessa noin puolet paikoista on täytetty uusien kriteerien mukaisilla asukkailla. Pihkapolun nykyisten 38 asukkaan korvaavien tilojen rakentaminen Karhuvuorikodin yhteyteen on pitkällä ja valmistumisaika on toukokuu 2015. Eskolan vanhan rakennuksen saneeraus valmistui syyskuussa ja kaupunki sai 81 hoivapaikkaa lisää. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Kotona asumista ja sairaalasta kotitutumista tukevat lyhtyaikaishoito siirtyi kaupungin omaksi toiminnaksi Eskolan saneerauksen valmistuttua. Lyhtyaikapaikkoja on yhteensä 59 ja niitä on Villa Eskolassa, Karhuvuorikodissa ja Citykodissa. Viriketyö on keskeinen kehittämisalue: tavoitteena on luoda käytännönläheisiä ja joustavia tapoja lisätä myös vapaaehtoistyöntekijöiden osuutta asukkaiden arjessa. Hoivapalveluilla on kolme viriketyöntekijän vakanssia. Viriketyöntekijät suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä hoitohenkilöstön kanssa asukkaiden arkeen sopivia virkistäviä tuokioita. Viriketyöntekijät myös koordinoivat vapaaehtoisten toimintaa hoivakodeissa. Liikunnanohjaaja koordinoi ja suunnittelee niin Eskolassa kuin Citykodissakin olevien kuntosalien käyttöä yhdessä yksikköjen henkilöstön kanssa. Tavoitteena on Sivu 27 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 28 19 mahdollisimman suuri ja monipuolinen käyttö, joka hyödyntää sekä hoivapalvelujen että kotihoidon asiakkaita ja myös muita vanhusryhmiä terveyden edistämiseksi ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Riskianalyysi Apteekin lääkkeenjaon kustannukset siirtyivät vanhustenhuollon maksettavaksi. Kustannukset on saatu katettua ilman lisämäärärahaa. Koulutetun henkilökunnan saatavuus heikkenee - tutkitaan oppisopimuskoulutuksen käyttöä. Koulutuetettua henkilökuntaa on ollut saatavilla niin vakituisiin toimiin kuin sijaisuuksiin. Rekryn sijaiskapasiteetti suunniteltiin liian pieneksi? Sijaistarpeeseen on pystytty vastaamaan, haasteellisia ovat olleet arkipyhälistat ja flunssakausi. Sairaslomien määrää ei saada vähenemään. Sairaslomat vähenivät 0,4 pv/ hlö. Tavoitteeseen 1 pv/työtekijä ei kuitenkaan päästy. Hoivapaikat eivät riitä jos hoiva-asumisen tarve on yhtä suurta huolimatta ennakoivasta ja ennaltaehkäisevästä toiminnasta. Eskolan valmistuttua ja uusien omien lyhytaikapaikkojen myötä hoivapaikkajono saatiin vähenemään ja Karhulan sairaalassa ei ollut hoivapaikkaa odottavia sen jälkeen. Syyskuun jälkeen hoiva-asumisen paikan on saanut lainmukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Lääkärikilpailutuksen onnistuminen: riskinä on, että suunniteltu lääkäripalvelu ei ole riittävä tai tuottaja ei onnistu palvelussa laadullisesti tai määrällisesti. Kotihoidon ja hoivapalvelujen lääkäripalvelut kilpailutettu 2015 alussa. Tuloslaskelma Vanhustenhuolto 2012 2013 Toteuma 3 Toimintatuotot 2014 K Budjetti LTA Tot% Toteuma 30 Myyntituotot 561 569 715 302 637 940 550 104 32 Maksutuotot 6 400 807 5 573 092 5 056 564 5 058 620 99,96% 244 316 82 300 233 434 64 777 360,37% 51 284 25 730 27 516 4 763 577,66% 33 Tuet ja avustukset 34 Muut toimintatuotot 4 Toimintakulut Toteuma 115,97% 3 Toimintatuotot 7 257 976 6 396 425 5 955 455 40 Henkilöstökulut -25 848 978 -24 764 323 -22 788 551 -23 491 623 97,01% 43 Palvelujen ostot -14 851 869 -18 337 927 -19 856 274 -19 479 178 101,94% -1 538 782 -1 513 858 -1 673 643 -1 461 762 114,49% -2 204 266 -2 177 961 -2 172 565 -2 216 923 98,00% -180 522 -153 623 -151 128 -204 970 73,73% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut 5 678 265 104,88% 4 Toimintakulut -44 624 417 -46 947 693 -46 642 161 -46 854 455 99,55% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE -37 366 441 -40 551 268 -40 686 707 -41 176 191 98,81% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut 4S Sisäiset erät 5 722 938 1 193 0 /0 -2 755 217 -2 113 145 -1 912 698 -1 742 120 109,79% -2 749 495 -2 112 207 -1 911 506 -40 115 936 -42 663 476 -1 742 120 109,72% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE -42 598 212 -42 918 311 99,25% 6 Rahoitustuotot ja kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut -10 -43 -30 0 /0 -10 -43 -30 0 /0 VUOSIKATE 6 Rahoitustuotot ja kulut VUOSIKATE -40 115 946 -42 663 518 -42 598 242 -42 918 311 99,25% 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko -4 052 -1 839 -384 0 /0 6S Sisäinen korko -4 052 -1 839 -384 0 /0 -81 318 -71 586 -25 605 -25 605 100,00% -81 318 -71 586 -25 605 TULOS 70 Poistot ja arvonalentumiset 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS -40 201 316 -42 736 943 Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä 7 Poistot ja arvonalentumiset -25 605 100,00% -42 624 231 -42 943 915 99,26% -1 564 508 -1 227 054 0 /0 -41 944 247 -44 301 451 -43 851 286 -1 742 931 -42 943 915 102,11% § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 20 SOSIAALIHUOLLON VASTUUALUE 1. Hyvinvointi ja laadukkaat palvelut Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Palvelut laadukkaita ja Sosiaalitakuiden mukäyttäjälähtöisiä kaiset käsittelyajat toteutuvat Asiakastyytyväisyys ja toiminnan arviointi Sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos etenee Ennaltaehkäisevä toiminta on aktiivista ja omavastuuta vahvistavaa Sähköisten palvelujen käyttö ja määrä Palveluiden painopiste ennalta ehkäisyyn Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 100 % Sosiaalihuollossa palvelutakuu ei toteutunut toimeentulotuen ja lastensuojelun käsittelyajoissa. Asiakaspalautteet käsitellään yksiköissä yhdessä. Muistutusten määrä ei kasva. Yksilöpäätösten muutosvaatimusten määrä vähenee. Muistutuksia tehtiin kuusi (kaksinkertaistui). Ylisektoraalinen yhteistyö lisääntyy ja Hyvinvointipuiston suunnitteluun osallistutaan aktiivisesti. Hyvinvointipuiston tilasuunnittelu on aloitettu. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen selvitys ja suunnitelman laadinta on käynnistetty Suunnittelu käynnistyy vuoden 2015 alussa. Lastensuojelussa sijaishuollossa olevista asiakkaista 75 % on perhehoidossa Toimeentulotuen ja vammaispalvelujen sähköisten hakemusten sekä muun sähköisen asioinnin käyttäjämäärä lisääntyy. Tavoite 600 käyttäjää vuoden aikana. Perhehoidossa olevien osuus oli 61 %. Lasten ja nuorten palveluissa lisätään avohuollon toimia sekä yhteistyötä Vatupassin ja opetustoimen kanssa. Nuorten tukiasumista on käytetty tarvetta vastaavasti, myös yhtenä avohuollon tukitoimena. Asumisvalmennus on aloitettu Koivulassa ja lisäksi nuorten asumista tuetaan ryhmätoiminnoilla. Muutosvaatimuksia jaosto käsitteli kaikkiaan 27, mikä on selvästi vähemmän kuin ed. vuonna (39) Sosiaalihuollon sähk. palveluja käytti 1 366 asiakasta Sivu 29 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 21 Nuorisoryhmän sosiaaliohjaaja siirtyi Vatupassiin nuorten matalan kynnyksen palveluihin. 2. Vireä elinkeinoelämä ja kaupunkikulttuuri Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Toimiva elinkeinopoliPitkäaikaistyöttömien tiikka tukee yrityksiä ja määrä vähenee: lisää työllisyyttä Kelan listalla oli elokuussa 2013 1 075 henkilöä. Aikasarjaseurannan mukaan vuoden 2012 lopussa 882 henkilöä. (keskimäärin 865 henk./kk) Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on alle 1,5 % ikäryhmästä. Vuoden lopussa 1,5 % Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä on enintään 8 % ikäryhmästä. Asiakasmäärä oli 10,7 % ikäluokasta. Uusien lastensuojeluasiakkaiden määrä vähenee noin 5 %:lla. Uusia lastensuojeluasiakkaiden määrä nousi 10 %:lla. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Vuoden lopussa Kelan listalla on 850 henkilöä. 31.12. listalla 1 116 henkilöä Pitkäaikaistyöttömiä aikasarjaseurannan mukaan on enintään 720 henkilöä 31.12. Vuoden lopussa pitkäaikaistyöttömiä oli 1 116. (keskimäärin 1 126 henk./kk) 3. Kestävä kaupunkirakenne ja seutuyhteistyö Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 tekijät rit/mittarit Strateginen seutuyhMaahanmuuttajapalve Sopimukset seutuyhteistyöstä jatkuvat. teistyö vahvistuu luissa ja lasten sijaishuollossa sekä työvoiman palvelukeskuksen toiminnassa ovat mukana kaikki seudun kunnat Toteuma 31.12 Aikaisemmat sopimukset voimassa ja vuoden 2015 alusta seudullinen sopimus tulkkikeskuksen toiminnasta. Sivu 30 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 22 4. Vastuullinen johtaminen ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 tekijät rit/mittarit Henkilöstö osaava ja Henkilöstömäärä vas- Epäpätevien pitkäaikaisten sijaisten osuus oikein mitoitettu, esitaa enintään 3 % miestyö on laadukasta mitoituksia ja täyttää lakisääteiset kelpoisuusehdot. Poissaolopäivien määrä vähenee ed. vuoSairauspoissaolot desta. Kaupungin toiminta on avointa ja oikeudenmukaista Toteuma 31.12 Lähes kaikki sijaiset täyttävät kelpoisuusehdot. Sairauspoissaolot vähenivät 1,7 päivällä/henkilö Esimiestyötä kehitetään jatkuvasti Esimiehet osallistuvat työnantajan järjestämään koulutukseen ja esimiestilaisuuksiin. Tilaisuuksiin osallistuttiin aktiivisesti. Kehityskeskustelut Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Palvelujen ja etuuksien myöntämistä koskevat ohjeistot ovat saatavissa kotisivuilla. Kehityskeskusteluohjelma toteutui. Palvelukohtaisia esitteitä laaditaan vähintään yksi vuodessa. Vammaispalveluesite on julkaistu tammikuussa 2014. Ajankohtaisista asioista tiedotetaan aktiivisesti mediatiedotteilla. Ajankohtaisista asioista on tiedotettu. Vastuualueen säännölliset henkilöstötilaisuudet Vähintään 2 tilaisuutta vuoden aikana koko henkilöstölle. Henkilöstötilaisuuksia järjestettiin yksi marraskuussa. Yksiköiden tiedottaminen ja henkilöstön osallistuminen organisoitua Yksiköissä järjestetään säännölliset yksikkökokoukset vähintään kerran kuukaudessa. Yksikkökokoukset toteutuvat kaikissa yksiköissä. Tavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 Toimintakate ei ylity. Talouden toteuma-% oli 109% alkuperäisen talousarvion tavoitteeseen verrattuna. Palveluista tiedottaminen tehostuu 5. Talous on tasapainossa Kriittiset menestysArviointikriteetekijät rit/mittarit Talous on tasapainos- Vastuualueen talousa den toteutuminen suunnitelman mukaisesti. Vammaispalveluohjeisto ja toimeentulotuen ohje ovat kotisivuilla. 6. Ympäristö, kestävä kehitys ja turvallisuus huomioidaan kaikessa toiminnassa Kriittiset menestysArviointikriteeTavoitetaso 2014 Toteuma 31.12 tekijät rit/mittarit Ekotukihenkilöitä on Toimintaa tuetaan Vammaisten asuYmpäristö, kestävä ekotukihenkilöillä. misyksiköille ja lasten- koulutettu kaksi. kehitys ja turvallisuus suojelun yksiköille on huomioidaan kaikessa nimetty vähintään toiminnassa kaksi ekotukihenkilöä. Sivu 31 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 23 SOSIAALIHUOLLON HALLINTO JA TYÖLLISYYSPALVELUT Sosiaalihuollon hallinto sisältää vastuualueen yhteiset käyttömenot sekä vastuualueen ICTkustannukset. Työllisyyspalveluihin kuului työvoiman palvelukeskus Väylän toiminta sekä kaikki työllisyystoimenpiteet ja kunnan rahoitusosuus (50 %) työmarkkinatuen kustannuksista yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden kotkalaisten työttömien kohdalla. Muutoksena oli työllisyyspalvelupäällikön siirtyminen muihin tehtäviin 1.7.2014 ja viran lakkautus vuoden lopussa. Työvoiman palvelukeskus Väylän toimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana sisäisesti mm. kuntouttavan työtoiminnan hallinnollisten muutosten sekä asiakasprosessin tarkennusten kautta. Lisäksi paikallista kumppanuutta kehitettiin läpikäymällä yhteistoimintaan liittyviä käytäntöjä usean eri yhteistyötahon kanssa. Kotkan työttömyysprosentti kasvoi vuoden aikana ollen joulukuussa 20,7 %. Työttömyyden trendi oli kasvava kaikkien työttömyysryhmien kohdalla läpi vuoden. Kotkan rahoitusosuus Kelan työmarkkinatuen maksuista vuonna 2014 oli n. 4,7 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen tuli 12,5 %. Vuoden lopussa Kelan listalla oli 8,5 % enemmän työttömiä kuin vuotta aikaisemmin. Kuntouttavassa työtoiminnassa on toteutunut vuonna 2014 yhteensä 27 476 työtoimintapäivää. Kasvua vuoteen 2013 verrattuna on 29,7 % ja vuoteen 2012 verrattuna 87,4 %. Palkkatukityöllistämisen piirissä on vuonna 2014 ollut 102 henkilöä sisältäen yhdeksän oppisopimusta ja 37 velvoitetyöllistettyä. Palkkatukijärjestelmän tulkintojen muutokset pysähdyttivät toiminnan lähes kokomaan syksyllä. Ongelma koski sekä kaupungin että järjestöjen palkkatukityöllistämistä. Kotkan kaupunki maksaa kunnan alueella toimiville yhdistyksille kuntalisää parantaakseen niiden mahdollisuuksia työllistää. Vuoden 2014 aikana kuntalisää maksettiin 13 alueen yhdistykselle. Tuella työllistyi 29 eri henkilöä vuoden aikana. Kotkan kaupunki järjesti työpajatoimintaa kunnan työttömille aikuisille (yli 29-vuotiaat) Soteksäätiön toteuttamana kahdessa eri ryhmässä. Vuoden 2014 aikana työpajatoimintaan osallistui 129 eri henkilöä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä 3 044. Nuorille työttömille (alle 29-vuotiaat) työpajatoiminnan järjesti Rannikkopajat. Vuoden 2014 aikana nuorten pajoilla oli 295 eri kotkalaista nuorta työtöntä ja toteutuneita toimintapäiviä oli yhteensä 29 542. HAKO-kuntakokeiluhankkeen kehittämiä ja Väylän soveltamia ryhmäohjausmalleja toteutettiin useita vuoden 2014 aikana. Näiden kautta asiakkaat pääsivät mm. hyötymään HAKO-rahoituksen mahdollistamista ostopalveluista kuntouttavan työtoiminnan yhteydessä. Lisäpalvelut liittyivät mm. kielikoulutukseen, ammatillisen osaamisen määrittämiseen ja terveydentilan kartoittamiseen. Kuntakokeilutyön tavoitteena on luoda nykyisten ohjaustyön käytäntöjen rinnalle uusia vaihtoehtoja. Sosiaalityön palvelualue Yleistä Lakisääteisten käsittelyaikojen toteutumiseksi lastensuojelussa ja toimeentulotuen käsittelyssä muutettiin vuoden aikana useaan kertaan toimintaprosesseja ja sähköistä asiointia lisättiin. Tästä huolimatta alkuvuodesta erityisesti toimeentulotuen käsittelyajat pitenivät yli määräaikojen, mutta tilanne saatiin kesäkuun loppuun mennessä lain määräämään kuntoon. Loppuvuonna etuuskäsittelyyn saatiin lautakunnan päätöksellä ylimääräinen työntekijä, mutta tästä huolimatta käsittelyajat ovat ylittäneet lakisääteisen määräajan ja käsittelyaika on ollut 8-9 arkipäivää. Koko vuonna toimeentulotukihakemuksista 70,4 % käsiteltiin määräajassa ja 29,6 %:ssa käsittely kesti yli 7 arkipäivää. Aluehallintovirasto antoi Kotkan kaupungille marraskuussa huomautuksen käsittelyaikojen ylityksistä. Lastensuojeluilmoituksista 95,7% käsiteltiin määräajassa. Sivu 32 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 24 Effica-asiakastietojärjestelmän käyttöä on laajennettu sijaishuoltoon ja nuorisoryhmään sekä sosiaali- ja kriisipäivystykseen, mikä on tehostanut työtä ja nopeuttanut asiakastietojen siirtoa. Sosiaali- ja kriisipäivystys ja turva-asuminen Sosiaali- ja kriisipäivystys on seudullinen palvelu ja se vastaa koko Etelä-Kymenlaakson sosiaalija kriisipäivystyksessä. Vuonna 2014 asiakkaita oli yhteensä 999 ja yhteydenottoja 1 650. Asiakasmäärät kääntyivät vuoden aikana selvään kasvuun. Alkuvuodesta asiakkaita oli 60-80/kk, touko-heinäkuussa n. 100/kk. Elo-lokakuussa asiakasmäärä laski n. 70:eenja loppuvuonna kohosi taas noin sataan kuukaudessa. Yleisimmät yhteydenoton syyt olivat lastensuojeluasia ja elämäkriisi. Myös huoli läheisestä, mielenterveysongelmat ja lähisuhde- ja perheväkivalta korostuivat yhteydenoton syinä. Tukikeskus Villa Jensen vastaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen lisäksi myös turva-asumisesta. Turva-asumisen vuorokausia oli sopimuskunnilla yhteensä 1 253 ja asiakkaita 200. Asiakkaista lapsia oli 89. Muut kuin Etelä-Kymenlaakson kunnat ostivat turva-asumista 139 vuorokautta. Aikuissosiaalityö ja päihdehuolto Aikuissosiaalityössä tehtävärakennetta muutettiin loppuvuonna ja aikuissosiaalityössä on nyt kaksi sosiaalityöntekijää ja neljä sosiaaliohjaajaa, jotka työskentelevät kahtena tiiminä. Aikuissosiaalityön työpanosta suunnattiin aiempaa enemmän työllisyysasioihin, mikä vähensi aikuissosiaalityön osuutta toimeentulotuen käsittelyssä. Päihdehuollon erityispalvelut ostettiin edelleen A-klinikkasäätiön Itä-Suomen palvelualueelta. Loppuvuonna ostopalvelusopimus irtisanottiin päättyväksi vuoden 2015 loppuun. Päihdehuollon avohoidossa vuosi 2014 oli haasteellinen, kun A-klinikkasäätiössä otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä. A-klinikkasäätiössä oli syksyllä myös koko henkilöstöä koskevat lomautukset. Näistä syistä käyntitavoitteet eivät toteutuneet ja asiakasjonoa ei saatu purettua. Avohuollon käyntitavoite oli 20 000 käyntiä ja käyntejä oli 18 155. Asiakkaita oli 981. Asiakaskunta muuttui aikaisempaakin vaikeahoitoisemmaksi. Asiakkaiden käytöksessä näkyi levottomuus ja aggressiivisuus johtuen amfetamiinin hyvästä saatavuudesta Kotkan alueella. Selviämis- ja katkaisuhoidossa jouduttiin ajoittain vuorottelemaan siten, että Kouvolan ja Kotkan yksiköt olivat vuorotellen auki. Asiakkaita oli selkeästi vaikeampi motivoida katkaisuhoitoon, kun palvelut eivät olleet lähellä. Tämä näkyi lisääntyneinä yhteydenottoina psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmään ja lisääntyneinä hoitojaksoina (määrittelemätön psykoosi) Kuusankosken psykiatrisessa sairaalassa. Selviämis- ja katkaisuhoidon hoitovuorokausitavoite oli 3 670 ja hoitovuorokausia oli 3 281. Kuntouttavassa laitoshoidossa (kuntoutumiskoti) hoitovuorokausitavoite oli 3 800 ja toteutuneita hoitovuorokausia oli 3 514. Tukiasuntotoiminnassa tavoitteena oli 20 000 asumisvuorokautta. Tukiasunnoissa oli 21 448 asumisvuorokautta 68 asiakkaalle. A-klinikalta ostettiin myös yksilökohtaisilla maksusitoumuksilla asumispalvelua vaikeasti päihdeongelmaisille ja usein myös asunnottomille asiakkaille. Asumispalveluja ostettiin vuoden aikana 31 asiakkaalle yhteensä 5 783 hoitovuorokautta., Lastensuojelu ja sijaishuolto Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen tekoon osallistuttiin koko vuoden ajan. Syksyllä kaikki työntekijät osallistuivat neljään puolen päivän mittaiseen työpajaan ja esimiehet seitsemään. Lisäksi esimiehet osallistuivat tarkastuspäällikön tekemän Sijaishuollon ostopalvelut -selvityksen tekemiseen sekä henkilöstöjohtajan tekemän Kotkan kaupungin sijaishuollon henkilöstöresurssit -selvityksen tekemiseen. Lastensuojelun ja sijaishuollon selvityksen johdosta päätettiin siirtyä prosessimaiseen toimintamalliin. Sivu 33 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 25 Lastensuojeluilmoituksia käsiteltiin 897, kasvua edellisestä vuodesta 23,2 %. Uusia lastensuojeluasiakkaita oli 514 eli 10 % enemmän kuin vuonna 2013. Lastensuojelun avohuollon asiakkaiden määrä oli 1 047, mikä on 9,4 % enemmän kuin vuonna 2013. Kodin ulkopuolelle oli 31.12. sijoitettuna 147 lasta eli 1,5 % ikäluokasta. Lastensuojelussa on käynnistetty huostaan otettujen lasten vanhempien vertaistukihenkilötoiminta. Toiminta on 1.10.2014 alkanut siten, että vertaistukihenkilöksi työllistettiin palkkatuella Voikukkiakoulutukseen osallistunut henkilö. Perhehoitopainotteisuus lisääntyi. Hoitovuorokausista perhehoidon osuus on 61 %. Edellisenä vuonna perhehoidon osuus oli 58 %. Perhehoidossa oli yhteensä 127 lasta eli 23 % enemmän kuin vuonna 2013. Lyhytaikainen perhehoito ja nuorten perhehoito otettiin suunnitelmien mukaisesti käyttöön loppuvuonna. Lyhytaikaisessa perhehoidossa on ollut 15 lasta ja nuorten perhehoidossa yksi. Laitoshoidossa (omat + ulkopuoliset yhteensä) on ollut vuoden aikana 105 lasta eli 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Laitoshoidossa olleista lapsista 52 lasta oli sijoitettuna Kotkan ulkopuolelle, mikä on 21 % vähemmän kuin vuonna 2013. Hoitovuorokausia Kotkan ulkopuolisissa laitoksissa oli 5 798 eli 1 452 vuorokautta ja 25 % vähemmän kuin edellisenä vuotena. Taimelan ja Kotomäen vastaanottoyksiköt toimivat kesällä neljän viikon ajan yhtenä yksikkönä, jolla voitiin vähentää sijaistarvetta. Lastensuojelun perhetyössä oli 81 asiakasperhettä, joissa 167 lasta. Tämä oli 12 % vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta myös perhetyöntekijöiden vakanssimäärä on vähentynyt yhdellä. Lisäksi toiminta kohdennettiin aikaisempaa tiukemmin lastensuojelun asiakasperheisiin. Nuorisoryhmän erityisperhetyön (sosiaaliohjaus, intensiivityö ja matalakynnys) oli yhteensä 153 perhettä, joissa 279 lasta, mikä oli saman verran kuin vuonna 2013, vaikka yksi työntekijä siirtyi 1.8.2014 alkaen Nuorten Vatupassiin. Perheistä vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettiin kaksi nuorta Kotomäkeen selvittelyjaksolle ja yksi nuori Koivulaan Intensiiviperhetyössä asiakkaana oli 21 nuorta. Näistä kodin ulkopuolelle sijoitettiin neljä nuorta Kotomäkeen selvittelyjaksolle (intensiivityö mukana sijoituksen aikana) ja yksi nuori kriisijaksolle Kuusankosken nuorisopsykiatrian osastolle. Joustavan perusopetuksen ryhmässä oli vuoden aikana 14 nuorta. Ilman tehostettua tukipakettia (erityisperhetyön ja koulun yhdistäminen) olisi kaikkien näiden kohdalla kodin ulkopuolinen sijoitus ollut erittäin todennäköinen. Tukiasuntotyössäkään johtopäätöksiä ei voida tehdä asiakasmäärien perusteella. Todellinen tilanne saadaan hoitovuorokausien kautta: - Kahden työntekijän työpanoksella tukiasunnoissa samanaikaisesti asuvien nuorten optimaalinen määrä on 8. Samaan aikaan asiakkaana on selvittelyvaiheessa ja omissa vuokraasunnoissa olevia nuoria. - 8 asunnon kannalla hoitovuorokausien maksimi vuodessa on 2 920 (100 % käyttöaste) - Vuonna 2013 tukiasuntovuorokausia oli 2 465 (käyttöaste 84,4 %) ja vuonna 2014 tukiasuntovuorokausia oli 2 014 (käyttöaste 82,7 %). - 100 % käyttöastetta pienentää se, että siirtymävaiheissa osa asunnoista on hetken aikaa tyhjänä, samoin jos tukiasuminen joudutaan keskeyttämään Asiakasmäärien vuosittaiseen vaihteluun vaikuttaa se, missä vaiheessa vuotta asiakkuuksia alkaa. Mikäli useampia asiakkuuksia aloitetaan vuodenvaihteen aikaan, vaikuttaa se koko vuoden asiakasmäärään (keskimääräinen tukiasunnossa asumisaika on vuosi). Käyttöasteen pieni aleneminen vuodesta 2013 liittyy tukiasumisen keskeyttämisiin: vuonna 2013 jouduttiin keskeyttämään tukiasuminen päihdeongelman vuoksi kahden nuoren osalta. Vuonna 2014 keskeytys jouduttiin samasta syystä tekemään neljälle nuorelle. Sivu 34 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 26 Uusi haaste tulee olemaan asumisvalmennuksen järjestäminen uudelleen. Koivulassa vuoden 2014 alussa käynnistetty asumisvalmennus ja yhteistyö toimivat erinomaisesti. Tilanne muuttui syksyllä 2014, kun paine Koivulan kaikkien paikkojen täyttämiseen lisääntyi. Asumisvalmennukseen varattu paikka on ollut normaalissa sijoituskäytössä. Tilanteeseen ei ole tulossa muutosta. Asumisvalmennus ennen tukiasuntoon muuttoa on tärkeä osa nuoren onnistumisprosessia. Asumisvalmennuksen järjestäminen on mietittävä uudelleen. Jälkihuoltotyön asiakasmäärä oli sama kuin vuonna 2013 eli 23 nuorta. Vammaistyön palvelualue Laitospaikkojen vähennys merkitsee Carealta ostettavien laitospalvelujen ja niiden kustannusten vähenemistä. Laitoshoidon käyttöpäivät vähentyivät edellisestä vuodesta 38 %. Kehitysvammahuollossa ostetaan tarvittaessa asumispalveluja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti yksityisiltä palveluntuottajilta. Asiakasmäärät ja kustannukset asumispalveluissa ovat kasvaneet laitoshoidon vähentyessä. Omissa asumispalveluissa on toteutettu vertaisarviointi ja sen tulosten pohjalta toteutettu asiakkaiden osallisuutta ja itsemääräämistä edistävää kehittämistyötä. Päivätoimintaan ja työtoimintaan osallistuvien asiakkaiden määrä on pysynyt ennallaan. Avotyön ja tuetun työn osuus on lievässä kasvussa. Omaishoidossa asiakasmäärät ovat edelleen lisääntyneet. Lyhytaikainen perhehoito on laajentunut, lisää lapsia on tullut palvelun piiriin. Vuoden aikana on valmennettu uusia perhehoitajia yhteistyössä vanhustyön kanssa. Henkilökohtaisen avun palvelu on jatkanut kasvuaan. Vuoden aikana henkilökohtaisen avun asiakkaita on ollut yhteensä 185. Kasvua edellisestä vuodesta on 31 %. Erityisesti ovat nousseet ostopalvelun määrät ja kustannukset. Kokonaiskustannusten kasvua on kuitenkin saatu hillittyä, toimintakulujen kasvu on 6 %. Ostopalvelujen kilpailutus on toteutettu, palveluntuottajat valitaan alkuvuodesta 2015. Henkilökohtaisen avun palvelusetelin piirissä on kolme palveluntuottajaa. Vuoden 2014 aikana on toteutettu vammaispalvelun kustannusselvitys ja henkilökohtaisen avun selvitys. Selvitysten perusteella kustannukset ja tuntimäärät/asiakas ovat selvästi korkeammalla tasolla verrattuna muihin kuntiin. Henkilökohtaisen avun tuntimääriä ja järjestämistapoja käydään läpi yhdessä asiakkaiden kanssa. Kuljetuspalveluissa asiakasmäärä on jatkanut tasaisesti lievää kasvua. Kustannukset eivät kuitenkaan ole viime vuodesta kohonneet. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelun taksin tilauskustannukset siirtyivät kaupungille vuonna 2014. Kustannukset vuoden aikana olivat n. 19.000 €. Yhtenäinen tilauskäytäntö ja omavastuun muutokset ovat hieman pienentäneet ajettujen matkojen määrää ja keskipituuksia. Asiakasmaksutulot ovat vähentyneet lainsäädännön ja sen tulkintojen mukaisen ohjeistuksen myötä n. 40 %. Viime vuoden liikaa perittyjä asiakasmaksuja palautettiin asiakkaille n. 260.000 €. Sivu 35 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 27 Maahanmuuttajatyön palvelualue Seudullinen alkuvaiheen ohjaus ja neuvontapalvelu Virkaneuvo jatkaa toimintaansa vakinaisella henkilökunnalla. Virkaneuvo on aloittanut palvelujen tarjonnan 1x/vk myös Haminassa. Seudullisen Kotouttamisohjelman mukaisesti on perustettu seudullinen Maahanmuuttotoimikunta ja Maahanmuuttajafoorumi. Molemmat aloittivat toimintansa keväällä. Panostusta kotoutumiskoulutuksiin on jatkettu edellisen vuoden tavoin. Näin on arvioitu yhdessä työhallinnon ja muiden toimijoiden (3 sektori) järjestämien kotoutumistoimenpiteiden kanssa päästävän lain edellyttämiin suositusaikoihin ja vältytään pitkiltä odotusajoilta kielikoulutukseen. Kymenlaakson Opiston kautta on toteutettu vuoden aikana 8 erilaista koulutusryhmää, tämä on osaltaan auttanut siihen, että odotusajat kielikoulutukseen tai kurssien välillä on pysynyt kohtuullisena. Lisäksi on ollut palkattuna opettaja joka on vetänyt kaksi omaehtoista alkeiskurssia. Näille alkeiskursseille on ohjattu lähinnä vasta maahan tulleita henkilöitä, jolloin kielen opiskelu on päässyt vauhtiin mahdollisimman pian maahan tulon jälkeen. Kolmannen sektorin toimijat ja seurakunnat ovat myös aktiivisesti järjestäneet erilaisia aktiviteetteja maahanmuuttajille. Kiintiöpakolaisten vastaanottoa on jatkettu n.15 henkilöä/vuosi. Vuoden aikana vastaanotimme yhteensä 18 kiintiöpakolaista, heistä 2 kuului vuoden 2013 kiintiöön, mutta saapuivat vuoden 2014 puolalla. Kiintiöpakolaiset tulivat Iranista, Afganistanista ja Sudanista. Tulkkikeskuksessa panostettiin toiminnan laajentamiseen tiiviimmin koko Kaakkois-Suomen alueelle. Yhteistyösopimus Kouvolan kanssa oli voimassa ja vastaavaa yhteistyötä käynnistettiin EteläKymenlaakson kuntien ja Carean kanssa. Tulkkipalvelut kilpailutettiin loppuvuodesta. Kotkan tulkkikeskuksen vuosi 2014 oli tilausmäärältään sen historian vilkkain. Laskutettuja tulkkaustunteja kertyi 14 453. Se on noin 700 tuntia enemmän kuin edellinen vuosi. Varsinaisena syynä tilausten määrän kasvulle oli Kouvolan kaupungin kanssa tehdyn yhteistyön tiivistäminen. Kysytyimmät kielet olivat somalia, venäjä, arabia, kinjaruanda ja sorani. Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus Kotkan vastaanottokeskuksen aikuisten yksikön toiminta siirtyi keskusmallisesta majoituksesta (Sammonkatu) hajasijoitusmalliin, jossa asiakkaat asuvat eri puolilla Kotkan kaupunkia. Samaan aikaan Maahanmuuttovirasto vaati paikkaluvun alentamista 150:stä 100:aan huhtikuun alusta. Lokakuussa paikkaluku nostettiin Maahanmuuttoviraston ohjeistuksella takaisin 150 paikkaan. Koivulan ryhmäkoti jatkoi alaikäisten turvapaikanhakijoiden majoittamista. Syksy oli erittäin vilkas ja asiakkaita oli hetken aikaan useammilla ylipaikoilla. Koivula myös tarjoaa erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden lapsille tilapäistä lastenhoitoa. Sivu 36 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 37 28 Tuloslaskelma Sosiaalihuolto 2012 2013 Toteuma 3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot 32 Maksutuotot 33 Tuet ja avustukset 34 Muut toimintatuotot 4 Toimintakulut 2014 Toteuma 7 301 969 K Budjetti Tot% LTA 7 144 118 7 041 189 101,46% Toteuma 7 115 605 598 842 692 027 578 388 574 681 100,65% 6 974 709 6 462 027 6 070 916 6 220 656 97,59% 799 302 126,81% 851 402 880 822 1 013 583 3 Toimintatuotot 15 726 923 15 150 480 14 807 004 40 Henkilöstökulut -13 345 906 -12 704 549 -12 616 885 -13 127 139 96,11% 43 Palvelujen ostot -19 884 827 -23 053 140 -24 800 100 -23 470 015 105,67% -295 232 -242 258 -256 467 -273 230 93,86% -22 311 893 -23 723 677 -22 788 701 -24 198 582 94,17% -271 807 -157 464 -442 712 -149 378 296,37% 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut 14 635 828 101,17% 4 Toimintakulut -56 109 665 -59 881 089 -60 904 865 -61 218 344 99,49% ULK. TOIMINTAKATE ULK. TOIMINTAKATE -40 382 742 -44 730 609 -46 097 860 -46 582 516 98,96% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 505 709 553 640 619 296 455 000 -2 487 087 -2 617 074 -2 617 880 -2 564 758 102,07% 4S Sisäiset erät -1 981 377 -2 063 433 -1 998 583 -2 109 758 94,73% TOIMINTAKATE TOIMINTAKATE -42 364 120 -46 794 042 -48 096 444 -48 692 274 98,78% 6 Rahoitustuotot ja kulut 60 Rahoitustuotot ja -kulut -728 127 S9 Sisäiset kulut 6 Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE VUOSIKATE 6S Sisäinen korko SK Sisäinen korko 6S Sisäinen korko 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS 70 Poistot ja arvonalentumiset 7 Poistot ja arvonalentumiset TULOS Hallinnon vyörytykset Hallinnon vyörytykset Ylijäämä / Alijäämä Ylijäämä / Alijäämä -728 127 -42 364 848 -46 793 915 136,11% -530 0 /0 -530 0 /0 -48 096 974 -48 692 274 98,78% -106 -1 233 -1 708 0 /0 -106 -1 233 -1 708 0 /0 -1 745 -16 976 -30 102 -16 241 185,34% -1 745 -16 976 -30 102 -42 366 699 -46 812 124 -823 872 -789 120 -43 190 571 -47 601 244 -16 241 185,34% -48 128 784 -48 708 515 -837 398 0 98,81% /0 -48 966 181 -48 708 515 100,53% § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 38 29 SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA AVOTERVEYDENHUOLTO Tunnusluvut Suoritetavoitteet/ asiakkaat Asiakkaat yhteensä - Lääkärit - terveysasemilla - keskitetyssä päivystyksessä - hyvinvointineuvolassa - hoivakodeissa - kotihoidossa - Hoitohenkilöstö - Muu henkilöstö 2010 2011 2012 2013 2014 38 165 26 072 19 326 10 083 3 864 34 126 25 760 19 853 10 643 4 364 606 33 538 25 276 19 575 10 208 4 107 906 29 274 3 986 24 696 3 867 24 653 5 443 35 803 27 735 18 804 9 990 5 131 913 591 25 119 5 844 35 454 27 087 18 337 10 406 4 965 616 561 25 710 4 348 145 746 58 388 40 206 13 353 5 504 145 158 64 859 41 773 14 669 6 558 2 586 157 689 65 596 42 695 14 223 5 565 4 623 73 161 13 099 67 578 12 631 76 530 15 563 156 586 65 136 39 847 13 820 6 892 4 577 1 785 75 091 16 359 144 896 61 844 36 149 14 430 6 432 2 648 2 185 70 531 11 602 64,5 % 57,2 % 56,2 % 60.3 % 59,9 % 22,7 24,6 21,7 20.7 % 23,3 99,6 54,1 105 71,3 103,5 78,8 105,9 81.3 96,8 76,7 Toimintakulut, €/ asiakas ja käynti - Avoterveydenhuolto, €/ asiakas - Avoterveydenhuolto, €/ käynti 309,68 81,14 348,66 84,24 384,18 81,71 368,68 84,30 375,67 91,92 Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € 3 286 1 176 875 958 955 Suoritetavoitteet/ palvelut, käynnit Avoterveydenhuollon käynnit - lääkärikäynnit - terveysasemilla - keskitetyssä päivystyksessä - hyvinvointineuvolassa - hoivakodeissa - kotihoidossa - Hoitohenkilöstö - Muu henkilöstö Vaikuttavuus Avoterveydenhuollon palveluja käytti kotkalaisesta väestöstä, % Prosessit ja rakenteet Avoterveydenhuollon lääkäreiden iltaja viikonloppupäivystyskäyntien %osuus Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Työpanos, HTV1 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 39 30 SUUN TERVEYDENHUOLTO Tunnusluvut Suoritetavoitteet/ asiakkaat Asiakkaat - 18 vuotta täyttäneet 2010 2011 2012 2013 2014 17 562 10 517 17 783 10 991 18 348 11 531 19 126 11 958 18 722 12 132 Käynnit - 18 vuotta täyttäneet 44 828 27 727 45 256 28 808 46 971 30 291 49 576 31 901 49 798 33 178 Vaikuttavuus Palveluja käytti väestöstä, % - vuodessa 32,1 32,4 33,5 34,9 32,9 Lasten ja nuorten d/D –indeksi (12v) 0,26 0,18 0,21 0,19 0,34 58,0 57,5 58,8 60 59,5 44,9 46,5 44,5 44,7 46,7 221,21 96,66 25,0 230,19 90,45 24,7 238,87 93,31 24,0 250,76 96,74 23,0 259,84 97,69 24,9 19 20 25 31 98 Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Työpanos, HTV1 Toimintakulut, €/ asiakas ja käynti - euroa/ potilas - euroa/ käynti Tulojen osuus menoista,% Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 40 31 TERVEYSKESKUKSEN SAIRAALA Tunnusluvut Asiakkaat 31.12. Karhulan sairaalan kaikki asiakkaat (laitoshoito) - Asiakkaat (75-), lkm - Pitkäaikaishoidossa olevat asiakkaat, lkm 2010 2011 2012 2013 2014 108 111 111 112 96 75 95 81 83 75 15 27 7 5 0 918 2 379 954 2479 1 023 2357 1121 2465 1373 2 484 41 707 3 710 40 850 3673 40 912 3 687 42 077 3 745 39 565 3 611 113 113 113 113 1,7 % 4,3 % 1,7 % 4,5 % 1,9 % 4,3 % 2,0 % 4,5 % 2,5 % 4,6 % 89,0 118,1 107,2 110,2 110,2 83,3 87,0 92,8 100,4 101,0 Toimintakulut/ asiakas - laitoshoito, euroa - Poliklinikkatoiminta, euroa 9 245 461 10 053 472 10 232 559 9 873 537 9 167 487 Sakkomaksut, 1000 € 1 190 471 682 463 360 1 398 682 463 1 231 Asiakkaat vuodessa Laitoshoito, lkm Poliklinikkatoiminta, lkm Suoritetavoitteet Hoitopäivät Poliklinikkakäynnit Hoitopaikat Vaikuttavuus Laitoshoidon kattavuus Poliklinikkatoiminnan kattavuus Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Työpanos, HTV1 Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € 1) 2) 1) 1 268 2) Sisältää jonohallinnan 1 159 960 euroa Sisältää jonohallinnan 981 000 euroa, joka vanhustenhuollon kustannuksissa § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 41 32 MIELENTERVEYSTYÖ Tunnusluvut Asiakkaat vuodessa Sairaanhoitopiirin asiakkaat - avohoitoasiakkaat - laitoshoitoasiakkaat Mielenterveyskeskus, oma avohoito - kotkalaiset asiakkaat Psykiatriset hoitokodit - oma toiminta (1.9.2005-) 2010 2011 2012 2013 2014 638 264 1 550 709 245 1 559 705 260 1 635 711 246 1 652 672 274 1 707 1 432 152 72 1 433 178 85 1 507 193 96 1 545 193 82 1 532 175 76 Palvelut Avohoitokäynnit - Sairaanhoitopiiri - Mielenterveyskeskus - kotkalaisten käynnit - myynti muille kunnille 25 067 3 783 21 284 19 944 1 335 24 655 3 971 20 684 20 133 551 29 384 4 332 25 052 23 854 1 198 31 324 4 928 26 602 25 318 1 284 31 112 5 584 25 528 25 491 1 566 Hoitopäivät ja asumisvuorokaudet - Sairaanhoitopiiri - Psykiatriset hoitokodit 11 638 27 505 10 000 32 749 10 974 32 137 9 575 33 758 10 443 34 433 1,2 % 0,5 % 2,9 % 1,3 % 0,4 % 2,6 % 1,3 % 0,5 % 2,7 % 1,3 % 0,5 % 2,8 % 1,2 % 0,5 % 2,8 % 370 250 488 440 182 597 552 198 586 572 175 616 570 192 632 62,0 61,2 56,3 56 55,6 39,8 25,6 14,2 43,0 26,9 16,1 44,6 26,9 17,7 43.9 26.8 17.1 46,4 28,1 18,3 258 242 261 303 309 Toimintakulut, €/ asiakas - mielenterveyskeskus - psykiatriset hoitokodit 1 242 16 277 1 186 16 676 1 222 17 581 1 293 18 870 1 443 21 442 Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € 11 253 10 227 10 908 12 596 12 665 465 Vaikuttavuus/ kattavuus Sairaanhoitopiiri - avohoito - laitoshoito Mielenterveyskeskus, oma avohoito Prosessit ja rakenteet Avohoitokäynti/ 1000 asukas Hoitopäivät/ 1000 asukas Asumisvrk/ 1000 asukas Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Työpanos, HTV1 - avohoito - psykiatriset hoitokodit Toimintakate, €/ asukas - joista päivätoiminnan ostopalvelut, 1000 € 233 328 387 479 - joista Sairaanhoitopiirin ostopalvelut, 1000 € 889 975 1 499 1 255 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 42 33 ERIKOISSAIRAANHOITO Tunnusluvut Asiakkaat vuodessa Sairaanhoitopiiri - avohoito - laitoshoito 2010 2011 2012 2013 2014 18 733 7 872 19 071 5 875 19 588 5 782 20 080 5 896 19 744 4 671 58 249 66 131 10 157 69 833 9 669 76 063 9 686 76 155 9 652 41 512 4 905 38 110 4954 1 936 39 084 5419 2 299 35 661 5 305 752 26 402 5 161 707 DRG-jaksot 11 096 11 122 11 196 10 882 8 544 Vaikuttavuus/ kattavuus Sairaanhoitopiiri - avohoito - laitoshoito 34,2 % 14,4 % 34,8 % 10,7 % 35,7 % 10,5 % 36,7 % 10,8 % 36,2 % 5,6 % 1,06 1,21 1,27 1,39 1,40 0,76 0,70 0,71 0,65 0,59 967 999 1 095 1 118 1 135 52 759 53 754 59 277 61 257 61 181 6 316 7 396 8 388 8 096 Suoritetavoitteet Avohoitokäynnit + Ostopalvelut Hoitopäivät - Sairaanhoitopiiri + Ostopalvelut - Jatkohoitopäivät Prosessit ja rakenteet Somaattisen erikoissairaanhoidon avohoitokäynti/ asukas Somaattisen erikoissairaanhoidon hpv/ asukas Resurssit Toimintakate, €/ asukas Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € - joista sairaanhoitopiirin ostopalvelut, 1000 € Vuoden 2010 kustannuksiin sisällytetty vuonna 2011 maksettu edellisen vuoden alijäämä 1 393 584,-. § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 43 34 VANHUSTENHUOLTO Tunnusluvut 75 vuotta täyttänyt väestö 2010 5 389 2011 5 451 2012 5 498 2013 5576 2014 5 670 Asiakkaat 31.12. Kaikki asiakkaat - kotihoito - hoivapalvelut Asiakkaat (75-), lkm - kotihoito - hoiva-asuminen - laitoshoito - vanhainkodit - vuodeosastot, PAS-hoito - hoiva-osastot 2 526 1 906 620 1 882 1 359 279 244 173 12 59 2 644 1 999 645 1 968 1 447 340 181 159 22 0 2 361 1 651 710 1 992 1 410 416 166 160 6 0 2 500 1 764 736 1 898 1 290 601 7 0 7 0 2 181 1 391 790 69 601 40 06 77 090 66 133 70 966 39 676 90 597 0 93 841 69 213 6 136 77 000 0 109 330 110 766 12 884 32 344 0 103 290 132 893 11 064 0 0 314 685 315 112 313 802 313 604 313 125 Vaikuttavuus Asiakkaiden %-osuus 75 vuotta täyttäneestä väestöstä 34,9 36,1 36,2 34 40 - kotihoito, % - palveluasuminen, % - laitokset, PAS-hoito, % 25,2 5,2 4,5 26,5 6,3 3,3 25,6 7,6 3,0 23.1 10.8 0.1 29 11 0 Asiakkaat vuodessa - omaishoito - kotihoito - hoivapalvelut 510 3 043 1 275 494 3 194 1 270 496 3 123 1 317 492 3 050 1285 516 Resurssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 Vakanssit - kotihoito - hoivapalvelut Työpanos, HTV1 - kotihoito - hoivapalvelut 492,0 193,0 299,0 455,1 162,1 293,0 631,8 237,6 394,2 458,7 165,8 292,9 539,7 204 335,7 474,6 166,9 307,7 494,7 203 291,7 444,1 170,9 273,2 472,8 201 271,8 410,9 161,7 249,2 5 821 5 009 18 754 6 363 4 951 21 077 6 643 5 320 22 875 6 501 4 340 5 833 5 439 8 661 10 433 14 708 16 211 Suoritetavoitteet, hoitopäivät - hoiva-asuminen (oma toiminta) - hoiva-asuminen (ostopalvelut) - palvelusetelit - palvelukeskukset - hoivaosastot Suoritetavoitteet, käynnit - kotihoito Toimintakulut/ asiakas - omaishoito - kotihoito - hoivapalvelut Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € 644 0 0 0 0 1 § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 44 35 SOSIAALIHUOLTO Tunnusluvut Väestötiedot, kohderyhmä 0-17 –vuotiaat asukkaat 2010 2011 2012 2013 2014 9 972 9 913 9861 9786 9713 148 128 133 135 147 Kodin ulkopuolelle sijoitetut, 0-20 –vuotiaat lapset (31.12.) Suoritetavoitteet, asiakkuudet/ v Vammaistyön asiakkuudet Sosiaalityön asiakkuudet - Lastensuojeluasiakkaat - Toimeentulotukiruokakunnat - Päihdehuollon asiakkaat - kuntouttava työtoiminta 1 967 1 801 1910 2037 2124 1 127 3 954 2 200 184 992 4 601 2 095 162 1062 4462 2039 235 1138 4603 1848 324 1241 4761 1615 433 Maahanmuuttajatyö asiakkaat 1 174 1 001 298 307 289 1,46 1,3 1,3 1,4 1,5 53 40 75 22 52 37 75 19 222 265 223,9 226 224,4 55 129 71,8 135,8 55 125,9 54,6 128,4 54,6 116,3 38 57,4 43 43 43 Vaikuttavuus Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus 0-17 –vuotiaasta väestöstä, % Prosessit ja rakenteet Asiakkuudet/ työpanos - Vammaistyö - Sosiaalityö - Maahanmuuttajatyö Resurssit Vakanssit/henkilöstösuunnitelma HTV2 - Vammaistyö - Sosiaalityö - Maahanmuuttajatyö -Työllisyyspalvelut 10,5 Työpanos, HTV1 - Vammaistyö - Sosiaalityö - Maahanmuuttajatyö -Työllisyyspalvelut 209,9 48,8 107,1 54,0 205,6 48,6 105,1 51,84 199 49,5 108,9 40,6 197 49,8 107,8 39,4 190,2 51 96,2 35,6 7,4 Toimintakulut, €/ asiakkuus Vammaistyö Sosiaalityö - toimeentulotuki, €/ ruokakunta Maahanmuuttajatyö 5 181 7 503 5 946 8 969 6 670 9 003 9 503 9 504 2 301 6 306 2 576 6 754 2 702 2 662 2 598 188 164 164 164 164 14 007 15 284 16 798 19 515 20 740 Vastaanottokeskuspaikat Asiakaspalvelujen ostot, 1000 € § 61, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Tilinpäätös_toimintakertomus 2014 Sivu 45 § 62, SOTELA 22.4.2015 17:00 KH: 555/2015 Sivu 46 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talouden toteuma 31.3.2015 Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveyslautakunnan käyttösuunnitelmassa todetaan, että lautakunta on velvoitettu toteuttamaan puolivuotisraportoinnin lautakuntaa sitovien tavoitteiden ja talouden osalta. Tämän lisäksi lautakunnalle raportoidaan talouden toteumasta talousarviovuoden aikana. Vuoden 2015 käyttösuunnitelman toimintakatetavoite jää 3,8 milj. euroa alle vuodelle 2014 vahvistetusta sosiaali- ja terveystoimen tilinpäätöksestä. Vastuualueiden arviot kuluvan vuoden riskeistä ja keinoista tuottavuuden parantamiseksi on kirjattu käyttösuunnitelmaan. Toimenpiteissä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen on tärkeää myös talousarvioraamissa pysymiseksi. Se tukee myös kevään aikana valmisteltavan tasapainotusohjelman tavoitteita. Kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen paineet budjetin ylittymisestä henkilökohtaisen avun järjestämisessä ovat suuret kolmen ensimmäisen kuukauden perusteella. Kustannusrakenteen muutos palvelujen ostoista työnantajamallin mukaisiin avustuksiin näkyy huhtikuun jälkeisessä raportoinnissa, maaliskuun loppuun mennessä on toteuma-% palvelujen ostoille 88,5 %. Samoin pitkäaikaistyöttömyyden kustannukset kunnalle KELAn tammihelmikuun laskutuksen perusteella ennustaa ylitystä varattuihin määrärahoihin, maaliskuun loppuun kirjautuneiden kustannusten perusteella ennuste ylittää talousarviomäärärahan 1,3 milj. euroa. Mikäli palvelujen kustannusrakenne erikoissairaanhoidossa sekä osasto- ja avohoidon että eri erikoisalojen suhteen toteutuu vuoden aikana tammi- ja maaliskuun tavoin, on riski määrärahojen ylittymiseen suuri. Näin myös mikäli perusterveydenhuollon päiväaikaisen päivystyksen suoritemäärät vuoden mittaan toteutuvat tammi-maaliskuun mukaisina. Ylitysriski yhteensä noin 1,6 milj. euroa. ./. Liitteenä olevassa tuloslaskelmassa verrataan paitsi tammi-maaliskuun toteumaa budjettiin nähden, myös muutosta viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Huomattava ero asiakaspalveluiden ostoissa (3,5 milj.) selittyy erikoissairaanhoidon laskutuksen muutoksella ennakkolaskutuksesta toteutuneiden suoritteiden mukaiseen laskutukseen sekä laskutusrytmin muutoksella. Esittelijä: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi talouden toteuman 31.3.2015. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 62, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi Sivu 47 SOTELA Sosiaali- ja terveyslautakunta Toteuma EUR 3 30 Myyntituotot 300 Liiketoiminnan myyntituotot 308 Täyden korv.perust.saadut korv.valtiolta 310 Korvaukset kunnilta ja kuntayhtymiltä 313 Muut suoritteiden myyntituotot 139 917 -61 251 -43,78% 7 147 100 1,10% 936 662 -71 211 -7,60% 0 /0 70 351 143 156 -72 805 -50,86% 0 /0 18 876 64,99% 0 /0 -14,93% 7 147 100 14,86% 948 907 890 040 58 867 6,61% 0 /0 1 395 008 1 330 962 64 046 4,81% 0 /0 2 499 2 733 -234 -8,55% 9 364 000 0,03% 2 346 414 2 223 735 122 679 5,52% 9 364 000 25,06% 1 419 080 1 326 256 92 825 7,00% 7 018 000 20,22% 1 419 080 1 326 256 92 825 7,00% 7 018 000 20,22% 340 Vuokratuotot 218 010 224 311 -6 301 -2,81% 0 /0 350 Muut toimintatuotot 194 407 202 910 -8 502 -4,19% 1 739 980 11,17% 412 418 427 221 -14 803 -3,46% 1 739 980 23,70% 321 Terveydenhuollon maksut 33 Tuet ja avustukset 34 Muut toimintatuotot 3 Toimintatuotot 5 240 302 5 225 992 14 310 0,27% 25 269 080 20,74% 400 Palkat ja palkkiot -10 187 294 -9 732 424 -454 870 4,67% -43 086 022 23,64% 410 Henkilösivukulut -3 564 030 -3 483 703 -80 328 2,31% -14 646 690 24,33% -13 751 325 -13 216 127 -535 198 4,05% -57 732 712 23,82% -21 609 581 -25 205 249 3 595 668 -14,27% -105 506 654 20,48% -4 346 859 456 598 -10,50% -17 974 227 21,64% -29 552 108 4 052 266 -13,71% -123 480 881 20,65% 40 Henkilöstökulut 430 Asiakaspalvelujen ostot 434 Muiden palvelujen ostot 43 Palvelujen ostot 45 Aineet, tarvikkeet 450 Ostot tilikauden aikana 45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 47 Avustukset 470 Avustukset kotitalouksille 474 Avustukset yhteisöille 47 Avustukset 48 Muut toimintakulut 480 Vuokrat 490 Muut toimintakulut 48 Muut toimintakulut 4 Toimintakulut 78 667 865 451 -186 391 32 Maksutuotot 43 Palvelujen ostot 2015 2015 1-3 29 045 33 Tuet ja avustukset 330 Tuet ja avustukset 40 Henkilöstökulut Muutos% 1 248 781 329 Muut palvelumaksut 4 Muutos 47 921 325 Sosiaalitoimen maksut 34 Muut 2014 1-3 1 062 390 30 Myyntituotot 32 Maksutuotot Tot% K Budjetti LTA 2015 1-3 -3 890 261 -25 499 842 -939 596 -845 100 -94 496 11,18% -3 316 513 28,33% -939 596 -845 100 -94 496 11,18% -3 316 513 28,33% -4 598 795 -4 831 584 232 789 -4,82% -20 992 600 21,91% -1 345 693 -928 465 -417 227 44,94% -6 767 757 19,88% -5 944 487 -5 760 049 -184 438 3,20% -27 760 357 21,41% -166 303 -67 398 -98 905 146,75% -502 321 33,11% -28 106 -15 142 -12 964 85,62% -143 611 19,57% -194 409 -82 540 -111 869 135,53% -645 932 30,10% -49 455 925 3 126 265 -6,32% -212 936 395 21,76% -46 329 660 § 62, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Vertailuraportti Edellinen vuosi _ Kuluva vuosi ULK. ULK. TOIMINTAKATE TOIMIN TAKATE 4S S8 Sisäiset tuotot S98 Sisäiset tuotot S8 Sisäiset tuotot S9 Sisäiset kulut S99 Sisäiset kulut -41 089 358 -44 229 932 3 140 575 Sivu 48 -7,10% -187 667 315 21,89% 78 191 132 814 -54 624 -41,13% 1 678 060 4,66% 78 191 132 814 -54 624 -41,13% 1 678 060 4,66% -1 981 172 -2 178 379 197 207 -9,05% -10 331 850 19,18% -1 981 172 -2 178 379 197 207 -9,05% -10 331 850 19,18% 4S Sisäiset erät -1 902 981 -2 045 565 142 584 -6,97% -8 653 790 21,99% TOIMIN TOIMINTAKATE TAKATE -42 992 339 -46 275 497 3 283 158 -7,09% -196 321 105 21,90% S9 Sisäiset kulut § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 KH: 132/2015 Sivu 49 Peruspalvelujen valtionosuus vuonna 2015 Kh 7.4.2015 / 95 § Valmistelijat: Talouspäällikkö Jari-Pekka Väisänen, puh. 040 652 8550 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Controller Leena Rasi, puh. 040 556 4784 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) tuli voimaan 1.1.2010. Laissa luetellaan ne ns. kuntien valtionosuustehtävät, joiden käyttökustannuksiin valtionosuutta myönnetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta näistä tehtävistä säädetään mm. kansanterveyslaissa, erikoissairaanhoitolaissa, sosiaalihuoltolaissa, kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa, mielenterveyslaissa, päihdehuoltolaissa jne. Nykyisessä mallissa sektorikohtaiset eli peruspalvelujen rahoitus (yleinen valtionosuus), verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus, sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, esi- ja perusopetuksen rahoitus sekä kulttuuritoimen rahoitus on yhdistetty. Valtionosuus suoritetaan kunnille kuukausittain. Toteutuvaan valtionosuuksien kokonaismäärään vaikuttaa nk. yhden putken valtionosuuden ulkopuolelle jäävä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus, joka on Kotkan kaupungille negatiivinen. Lasten ja nuorten palveluiden lautakunta on kokouksessaan 3.3.2015 / 21 § käsitellyt opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän osuuden rahoituksesta. Päätös on tuotu kaupunginhallitukselle tiedoksi esityslistan edeltävässä pykälässä. Lisäksi kuukausittaisissa tilityksissä huomioidaan nk. kotikuntakorvaustulot (286 468 euroa) ja kotikuntakorvausmenot (-1 269 141 euroa), jotka aiheutuvat siitä, että oppilaan käydessä koulua toisen kunnan tai yksityisen ylläpitäjän koulussa, toteutetaan korvauksen laskutus kotikunnalta. Nämä kirjataan opetustoimen toimintatuloksi ja -menoksi. Taulukossa ovat tiedot Kotkan kaupungin vuoden 2015 peruspalvelujen rahoituksesta yhteensä, vähennettynä opetus- ja kulttuuritoimen muilla valtionosuuksilla. Summa viimeisellä rivillä kertoo kaupungin tuloslaskelman valtionosuudet-kohtaan tuloksi kirjautuvan euromäärän, 96 680 564 euroa. § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 KH: 132/2015 Valtionosuuden laskentatekijät (milj. euroa) Yleinen osa SOTE laskennalliset kustannukset Esi- ja perusopetus sekä kulttuuripalvelujen laskennalliset kustannukset Kunnan peruspalvelujen laskennalliset kustannukset yhteensä Valtionosuusjärjestelmän tasaus Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaiset lisäykset ja vähennykset (mm. veromenetysten kompensaatio) Kunnan omarahoitusosuus Yhden putken valtionosuus ennen verotulotasausta Verotulotasaus Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet (lukio, kansalaisopisto, aamu- ja iltapäivätoiminta, liikunta, nuoriso, museo) vähennettynä omarahoitusosuudella Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Kaupungille maksettava valtionosuus Sivu 50 2013 3,2 219,6 2014 3,2 228,2 40,0 40,2 2015 2,3 Muutos 285,9 17,5 -0,9 -0,6 -0,6 -11,5 -10,9 8,9 9,6 10,3 0,7 -172,0 -180,1 -192,8 -12,7 99,0 100,5 94,2 -6,3 -2,7 -2,0 7,6 9,6 -7,8 -7,4 -5,1 2,3 1,7 90,2 0,0 91,1 0,0 96,7 0,0 5,6 ./. Valtiovarainministeriön 31.12.2014 tekemä päätös VM/2633/02.02.06.00/2014 on esityslistan liitteenä. Yksityiskohtaiset tiedot valtionosuustekijöistä ovat kaikkien kuntien osalta julkiset ja löytyvät valtiovarainministeriön www-sivuilta kohdasta: http://vm.fi/documents/10623/307645/3.1.1.1_Kunnan_peruspalvelujen_val tionosuus2015_tiedotNETTIIN.xls ./. Maksuerittely Kotkan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetustoimen muusta rahoituksesta vuodelle 2015 on esityslistan liitteenä. Jos kunta on tyytymätön valtiovarainministeriön kunnan peruspalvelujen myöntämistä tai kunnan verotuloihin perustuvaan valtionosuuden tasausta koskevaan päätökseen, sillä on kunnan peruspalvelujen valtionosuuslain 64 §:n nojalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan tehdä kirjallinen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriölle. Esittelijä: Kaupunginjohtaja Henry Lindelöf Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää tyytyä valtiovarainministeriön päätökseen per uspalvelujen valtionosuudesta vuonna 2015. Päätös: Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. _________________ Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Esittelijä: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee asian tiedoksi. § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 Ei oikaisuvaatimusohjetta KH: 132/2015 Sivu 51 § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 52 § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 53 § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön päätös Sivu 54 § 63, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtiovarainministeriön maksuerittely Sivu 55 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 975/2015 Sivu 56 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen selvitys 2015 Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Kotkan kaupunki on sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä (Sotela 17.12.2014 § 156) irtisanonut A-klinikkasäätiön kanssa tehdyn ostopalvelusopimuksen vuoden 2015 loppuun mennessä. Perusteena ovat toimintaympäristön muuttuminen ja päihdehuollon palvelujen uudelleen järjestelyjen tarve. Palvelujen ostaminen edellyttää jatkossa myös palveluiden kilpailuttamista. Kotkan kaupungin A-klinikan ostopalvelujen arvo on vuonna 2015 noin 4,2 milj. €. Kaupunki käynnisti 26.1.2015 mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan selvityksen, jonka alustavien tulosten oli määrä valmistua huhtikuun 2015 loppuun mennessä. Selvityksen pohjalta oli tarkoitus käynnistää konkreettisen projektisuunnitelman työstäminen tarvittavien muutosten ja toimenpiteiden käynnistämiseksi. Selvitystä varten nimettiin neljä eri työryhmää: 1) ennaltaehkäisevän päihdetyön, 2) mielenterveyspotilaan, 3) päihdepotilaan sekä 4) mielenterveys- ja päihdepotilaan prosessien kehittämisen työryhmät. Työryhmien tuloksia vedettiin yhteen yhteisessä työpajassa 14.4.2015. Keskeiset tulokset, johtopäätökset ja toimenpide-ehdotukset löytyvät selvityksen loppuraportista. Työ jatkuu seuraavaksi konkreettisen projektisuunnitelman laatimisella asetettujen tavoitteiden ja muutosten saavuttamiseksi. Projektisuunnitelma esitellään sosiaali- ja terveyslautakunnassa viimeistään kesäkuussa 2015. ./. Mielenterveys- ja päihdehuollon selvityksen loppuraportti on esityslistan erillisenä liitteenä. Esittelijä: Terveysjohtaja Maija Valta Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi mielenterveys- ja päihdehuoltoa koskevan loppuraportin ja jatkosuunnitelman. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosesseja koskeva selvitys Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä 16.4.2015 Sivu 57 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 58 SELVITYKSEN TAUSTAA 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 2 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 59 Taustaa • A-klinikan sopimus on irtisanottu päättymään 2015 lopussa (sotelan päätös joulukuussa 2014). Tämän vuoden sopimus on muutettu sellaiseksi, että se mahdollistaa toimintamallin nopean muutoksen ja hyötyjen saamisen kaupungille. • Koko nykyinen toimintamalli pitää kyseenalaistaa ja uudistaa. • Kyseessä on noin 4,2 miljoonan euron kokonaisuus, tavoitteena merkittävimmät euromääräiset säästöt jo tänä vuonna. • Tavoitteena nivoa palvelut osaksi omaa toimintaa, ennen kaikkea osaksi mielenterveystyötä. • Projektin toteutus tapahtuu alatyöryhmissä. 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 3 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 60 Taustaa • Palveluita ei ole tarkoitus hoitaa kaupungin nykyisillä resursseilla. Oman toiminnan resursointi on määritettävä uudelleen. • Kaikille muutoksille on asetettava eurotavoitteet. • Projekti on terveydenhuoltovetoinen, koska suurimmat muutokset koskevat terveydenhuoltoa. • Tavoitteena on nopea selvitysprojekti, josta tehdään selkeät johtopäätökset ja muutokset. Toimintaa korjataan jatkossa tarvittaessa. • Tavoiteaikataulu on, että selvitysvaihe on valmis huhtikuun loppuun mennessä (sotelan kokous 22.4.2015), jonka jälkeen konkreettinen projektisuunnitelma etenemisestä. 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 4 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt PÄIHDEHUOLLON KUSTANNUKSET V. 2015 Sivu 61 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 62 Sosiaalihuollon päihdekustannukset Sosiaalihuolto A-klinikkatoiminta 902 500 € Selviämis- ja katkaisuhoito 327 731 € Kuntoutumishoito 290 605 € Tukiasuntotyö 93 100 € Yhteensä: 1 613 936 € Budjetissa: 1 615 000 € 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 6 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 63 Terveydenhuollon päihdekustannukset Terveydenhuolto / mielenterveyspalvelut Terveysneuvonta Vinkki 47 880 € Kuntoutuminen Neppari 150 000 € Apteekkilasku Carea (korvaushoito) 300 000 € Korvaushoito, oma henkilöstöresurssi Korvaushoito; A-klinikan määräraha Yhteensä: 16.04.2015 37 881 € 800 000 € 1 335 761 € Terveysjohtaja Maija Valta 7 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 64 Päihdehuollon muut kustannukset Muut kustannukset Hoivakatkaisuhoito 79 753 € Vanhustenhuollon asumispalvelut: Leporanta, Kesäranta 785 000 € Muu päihdehuolto: Järvenpään sosiaalisairaala + perhepaikkoja 374 000 € Yhteensä: 1 238 753 Kaikki yhteensä Sosiaalihuolto + terveydenhuolto + muut 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 4 189 514 € 8 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 65 SELVITYKSEN TAVOITTEET 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 9 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 66 Tehtäväksi anto: • Nykytilanteen kuvaus, prosessikaaviona • Tavoitetilan kuvaus, prosessikaaviona • Mitä on järkevää jatkossa tuottaa itse Kotkan kaupungin omana toimintana? • Mitkä palvelut kannattaa edelleen ostaa jatkossa? • Kuvaus tavoitetilan vaatimista resursseista (henkilöstö, osaaminen, talous, johtaminen) • Erittely asioista, joita voidaan: – toteuttaa heti kesälomien jälkeen ja säästöt realisoituvat nopeasti – toteuttaa ensi vuonna ja säästöt realisoituvat v. 2016 – toteuttaa 1-3 vuoden aikavälillä, jolloin säästöt realisoituvat vasta myöhemmin 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 10 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 67 Neljä työryhmää 1. Ennaltaehkäisevien palvelujen työryhmä (pj. Minna Keveri) 2. Mielenterveyspotilaan työryhmä (pj. Kirsi Warjus-Ulvinen) 3. Päihdepotilaan työryhmä (pj. Riitta JohannalaKemppainen) 4. Mielenterveys- ja päihdepotilaan työryhmä (pj. Maija Valta) Koordinoija Maija Valta 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 11 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 68 Tavoitetilan kuvaus 1 • Ennaltaehkäisy omaa toimintaa • Tunnistaminen, AUDIT ja labrat, ohjaus päihdehoitajalle • Päihdepotilaan tilanteen ja hoidon tarpeen kartoitus päihdehoitajan vastaanotolla terveysasemilla ja mahdollisesti Vatupassissa – löydetään ne potilaat, jotka ovat motivoituneita hoitoon ja päihteiden vähentämiseen 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 12 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 69 Tavoitetilan kuvaus 2 • Hoito ja seuranta omalla terveysasemalla tai ostopalveluna, tässä kohtaa tärkeää jo olemassa olevan tiedon hyödyntäminen eri palveluissa, ei tehdä päällekkäistä toimintaa – Korvaushoito, alku ostopalveluna, jatko omana toimintana esim päihdehoitajalla, lääkäriosaaminen ostetaan – yhdessä sovitaan korvaushoitoon pääsyn kriteerit, toimintamalli (milloin joutuu hoidosta pois, mitä vaaditaan hoidettavalta vrt. Kemin malli) – Rattijuopot päihdehoitajan seurannassa, sovittava lääkärityöpanos, potilaita noin 50 / vuodessa, käynnit noin 1-8 x kk/3-6 kk 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 13 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 70 Johtaminen • • • • vaikuttavuudesta ei tietoa tällä hetkellä prosessin omistaja tieto potilasmääristä, käynneistä jne kuinka matalan kynnyksen palvelua pitää olla ja kuinka paljon 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 14 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 71 KESKEISET TULOKSET 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 15 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 72 Nykytilan kuvaus: • Mielenterveyspotilaiden hoitoprosessit kuvattu • Päihdepotilaan nykytilan hoitoprosessia ei voi kuvata, kun sitä ei ole • Myöskään mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessia ei voi kuvata, koska potilaat kulkevat ”siellä sun täällä” ilman, että kukaan koordinoi potilaan kulkua 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 16 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 73 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet • potilaiden ongelmien tunnistaminen varhain ja varhainen puuttuminen • osaamisen puute kaikilla tasoilla, erityisesti päihdepsykiatrisen osaamisen puute • potilaiden sitoutuminen hoitoon puutteellista; tulevat ja menevät ns. omaan tahtiin, paljon perumattomia aikoja • tiedonkulku eri yksiköiden /vastuualueiden välillä puutteellista • painopiste korjaavassa, kalliissa hoidossa, perusterveydenhuoltoon ei ole panostettu (resurssit, osaaminen) • päihdepotilaan diagnosointi ja hoito tapahtuu jossain muualla kuin pth:ssa (vrt. seuraavat diat) 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 17 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 74 Päihdepotilaan käyntisyyt avovastaanotolla v. 2013 v. 2014 Päihdeongelma 36 41 Päihdeongelma ja sen aiheuttamat taudit 60 73 Skitsofrenia sekä päihde- ja mielenterveysongelma 59 22 155 136 Vastaanottotoiminta Yhteensä: 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 18 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 75 Päihdepotilaan käyntisyyt avovastaanotolla v. 2013 v. 2014 114 152 5 14 161 211 280 377 Psykiatrian poliklinikka Päihdeongelma Päihdeongelma ja sen aiheuttamat taudit Skitsofrenia sekä päihde- ja mielenterveysongelma Yhteensä: 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 19 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 76 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet • Asiakkaan sitoutumattomuus hoitoon: – pakotettuna käynnit A-klinikalla – paljon peruuttamattomia aikoja – 1700 potilasta, 33 %:lla saman aikainen päihdeongelma-> osa potilaista tippuu pois, jopa puolet ajoista voi peruuntua, tulevat kuitenkin uudelleen, jolloin tilanne voi olla entistä pahempi – potilaiden voimavarat vähissä • varsinkin aamusta • haetaanko kotoa? • voiko hoitaja mennä kotiin? – potilaat sanelevat säännöt, joita muiden tulee noudattaa 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 20 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 77 Mielenterveys- ja päihdepotilaiden hoidon haasteet • Potilasta koskevat tiedot eivät ole samassa tietojärjestelmässä -> eri tahot eivät tiedä mitä hoitoa potilas saanut ja mitä on suunnitteilla seuraavaksi • Perusterveydenhuolto ei tiedä, missä potilas on • Laaja diagnoosikirjo, mikä on syys, mikä seuraus? Mitä ja kenen pitäisi hoitaa ensin? • Kalliit kustannukset, mutta tuloksia vaikea mitata / ei ole mitattu • Potilasvolyymeista vaikea saada tietoa erityisesti A-klinikan osalta. Ei ole systemaattista tapaa saada esim. A-klinikalla ”eri tuotteiden piirissä” olevien/hoidettujen potilaiden määristä ja tuloksista. 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 21 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 78 TULEVAISUUDEN TAVOITETILA 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 22 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 79 Mielenterveys- ja/tai päihdepotilas • On samanlainen kuntoutuja kuin somaattista sairautta sairastava potilas • Ei pidä eristää, ohjata erillisille polulle jo hoidon alkuvaiheessa • Myös somaattiset sairaudet hoidettava hyvin, jotta kokonaisuus voi hyvin 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 23 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 80 Ennaltaehkäisevä työ • Ennaltaehkäisevä työ on sidottava huomattavasti nykyistä kiinteämmin osaksi hyvinvointipalveluita ja erityisesti muuta mielenterveys- ja päihdetyötä • Oltava selkeä työnjako, selkeät tehtävät ja roolit • Ennaltaehkäisevän työn koordinointi tapahtuu kiinteässä yhteistyössä perusterveydenhuollon avovastaanoton kanssa ja fyysisesti myös samoissa tiloissa muun henkilöstön kanssa 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 24 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 81 Perusterveydenhuollon avovastaanotolla vahva rooli • Hoitoprosessi käynnistyy aina perusterveydenhuollosta omahoitajan ja –lääkärin vastaanotolta – Vastaanotolla toteutetaan Käypä Hoito suositusten mukaista hoidon tarpeen arviointia, toteutusta ja seurantaa. • Työparia tukee sekä psykiatriset sairaanhoitajat että ns. päihdehoitajat – tavoitteena erittäin tiivis, saumaton yhteistyö, myös ennaltaehkäisevä työ huomioiden 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 25 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 82 Miepä -keskus • Perustetaan Miepä-keskus = Mielenterveys- ja päihdepotilaiden koordinoinnin ja hoidon keskus: – johon potilasohjaus tapahtuu joko avovastaanoton kautta – tai raskaammasta hoidosta esim. Kypsasta • Keskuksesta löytyy: – mielenterveysosaaminen – päihdehoidon osaaminen – sosiaalihuollon osaaminen 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 26 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 83 Vaativa / vaativin laitoshoito • Vaativaa hoitoa toteutetaan edelleen yhteistyössä mm. – – – – KYPSA:n kanssa A-klinikan kanssa Järvenpään sosiaalisairaalan kanssa jne. • Painopisteen siirtyessä entistä enemmän perusterveydenhuoltoon ja ennaltaehkäisevään, varhaiseen puuttumiseen, voidaan olettaa, että pitkällä aikavälillä vaativimpien hoitojen tarve vähenee • Kyse on erityisosaamisesta, jota ei ole järkevää siirtää omaksi toiminnaksi, vaan kannattaa ostaa jatkossakin. • Tavoitteena volyymien kasvun hiljeneminen / pieneneminen 2-5 vuoden aikavälillä 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 27 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 84 Avohoidon palvelut tuotteistettava • Mitä tarvitaan tulevaisuudessa? • Mietittävä täysin puhtaalta pöydältä avopalvelujen tarve: – terapiapalvelut – asumispalvelut – kuntoutuspalvelut • Hoikun roolin vahvistaminen kuntoutuksessa (Hoiku kuntien ja Carean omistukseen syksyllä 2015) 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 28 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 85 Muutoksen jälkeen: • Maksaja tietää aina missä potilas kulkee ja mistä hoidon kustannukset muodostuu • Prosessilla on omistaja, joka tietää missä potilas on ja millaista hoitoa hän saa (mm. päällekkäisyydet poistuu, hoidon vaikuttavuuden arviointi) • Yhteistyö tiivistyy ja sujuvoituu • Potilaan hoitoa koskevat tiedot tallennetaan samaan tietojärjestelmään (jos ei lainsäädännöllistä estetä). • On mahdollista säästää ostopalvelujen kustannuksissa, mutta myös tarjota potilaalle enemmän palveluja samalta luukulta 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 29 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 86 Mitä muutoksen toteutus edellyttää? • Päihdeosaamisen lisäämistä terveysasemille • Päihdelääkärin ja päihdesairaanhoitajien osaamisen varmistaminen (oma/osto?) Miepä -keskukseen • Sosiaaliohjaajan osaamista avovastaanotolle ja sosiaalityöntekijän osaamista Miepä -keskukseen • Kaikkien olemassa olevien asiakkaiden läpikäymistä; – mitä kukin potilas oikeasti tarvitsee ja missä kunkin asiakkaan palvelut tuotetaan jatkossa (esim. asumispalveluiden osalta) • Selkeää työnjakoa pth:n, Miepä-keskusken, Miekun ja laitoshoidon välillä. 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 30 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 87 Mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitoprosessin malliluonnos Pth:n avovastaanotto Päivystys Vatupassi / Ohjaamo Ennaltaehkäisevä työ Miepä keskus Mielenterveysosaaminen Päihdeosaaminen Sosiaalihuollon osaaminen 16.04.2015 Mieku Avohoito - terapiat Asumispalvelut – intervalli / laitos Kuntoutuspalvelut avo- / laitos Vaativa laitoshoito Kypsa Terveysjohtaja Maija Valta Järvenpään sosiaalisairaala 31 § 64, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Päihde- ja mielenterveyspalvelut-20150416ppt Sivu 88 Miten tästä edetään? • Raportti 23.4.2015 lautakuntaan • Projektisuunnitelman jatkotyöstäminen – Pelkistetty projektisuunnitelma 5 - 6/2015 lautakuntaan eli miten, millä aikataululla millä resursseilla muutos toteutetaan • Projektisuunnitelman toteutus asteittain suunnitelman mukaisessa aikataulussa lautakuntakäsittelyn jälkeen 16.04.2015 Terveysjohtaja Maija Valta 32 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 618/2015 Sivu 89 Lääkäripalveluiden kilpailutus Sotela 25.3.2015 § 40 Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Terveydenhuollon vastuualueella on ollut tavoitteena täyttää kaikki olemassa olevat lääkärien virat vakinaisilla työntekijöillä. Kaikkia virkoja ei ole kuitenkaan saatu täytettyä. Lisäksi lääkäreiden työajan osa-aikaisuudet tekevät tilanteesta entistä haasteellisemman. Tilanne myös muuttuu jatkuvasti esim. opintovapaiden ja perhevapaiden vuoksi. Tilannetta on pyritty korjaamaan kotihoidon ja hoiva-asumisen lääkäripalvelujen ostolla, sekä palkkaamalla ostolääkäreitä esimerkiksi avovastaanotolle. Vaikka avoinna olevia virkoja on myös saatu täytettyä, näyttää tilanne siltä, että em. toimet yhteensä eivät ole riittävät tarvittavan lääkäripanoksen varmistamiseksi. Terveydenhuollon vastuualueen taloudellisesti suurimmat haasteet muodostuvat erikoissairaanhoidon kulujen kustannusten rajusta karsinnasta. Tämä edellyttää sekä toimivia hoitoketjuja, hoidon porrastusta, toiminnan tehostamista, tuottavuuden lisäämistä, mutta myös riittävien lääkäriresurssien varmistamista perusterveydenhuoltoon ja psykiatrian poliklinikalle. Tästä syystä seuraavien lääkäripalvelujen hankinta ostopalveluina on perusteltua: Terveyskeskuksen avovastaanotolle kahden lääkärin työpanos. Tavoitteena on erikoissairaanhoidon ja erityisesti päivystyskustannusten vähentäminen. Hyvinvointineuvolaan yhden lääkärin työpanos. Tavoitteena varhainen lasten ja nuorten ongelmiin puuttuminen ja ennaltaehkäisy sekä kalliiden erikoissairaanhoidon palvelujen käytön ja kulujen vähentäminen. Psykiatrian poliklinikalle yhden psykiatrin työpanos. Tavoitteena erikoissairaanhoidon käytön ja kulujen vähentäminen. Skopiapalvelujen kilpailuttaminen voimassa olevan sopimuskauden päättymisen (31.5.2015) vuoksi. Palvelu on hankittu jo tällä hetkellä ostopalveluna ja se on aiemmin kilpailutettu. Esittelijä: Terveysjohtaja Maija Valta Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi lääkäripalveluja koskevan tilanteen ja valtuuttaa terveysjohtajan valmistelemaan kilpailutusta edellä mainittujen lääkäripalvelujen osalta. Päätös: Hyväksyttiin. _______________ Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Terveysjohtaja Maija Valta, puh. 040 083 8167 Sosiaali- ja terveyslautakunta on päätöksellään (Sotela 25.3.2015 § 40) valtuuttanut terveysjohtajan valmistelemaan suoliston tähystystutkimuksia, avoterveydenhuollon omalääkärin (2 kpl), hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanosta koskevaa kilpailutusta. Lautakunnan kokouksen jälkeen varmistui vielä yhden lääkärin erikoistumisopintoihin lähteminen elokuussa 2015, jonka vuoksi lautakunnalle ehdotetaan vielä lasten ja nuorten § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 618/2015 Sivu 90 lääkärin työpanoksen (Vatupassi) kilpailuttamista optiona siltä varalta, että viransijaisuuteen ei saada lääkäriä suoralla haulla. Kilpailutus toteutetaan ns. toissijaisena, (sosiaali- ja terveyspalvelut) EUkynnysarvon ylittävänä hankintana. Tuotettaville palveluille on asetettu minimivaatimukset, joiden tulee täyttyä koko sopimuskauden ajan. Toimittajan valinta tehdään käyttäen halvinta hintaa valintaperusteena. Tavoiteaikataulu kilpailutusprosessin etenemiselle on seuraava: Kilpailutus julkaistaan Hilma-ilmoituskanavassa viimeistään 29.4.2015 Mahdolliset kysymykset sähköpostilla viimeistään 15.5.2015 klo 12 mennessä osoitteeseen: [email protected] Kotkan kaupungille osoitettu tarjous viimeistään 29.5.2015 klo 16 osoitteeseen: [email protected] Hankintapäätös 17.6.2015 sosiaali- ja terveyslautakunnassa Sopimusneuvottelut vk 25 - 26/2015 Sopimuskausi alkavat joko 17.8.2015 (lääkäripalvelut) tai 1.9.2015 (suoliston tähystystutkimusten asiantuntijatyöpanos) ./. Liitteet 7 kpl JYSE-ehdot ovat luettavissa valtiovarainministeriön nettisivuilta linkistä http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/08_muut_julka isut/20140701Julkis/JYSE_2014_palvelut.pdf Esittelijä: Terveysjohtaja Maija Valta Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän asiantuntijatyöpanoksen, avovastaanoton kahden (2) omalääkärin, hyvinvointineuvolan lääkärin ja psykiatrin työpanoksen kilpailutuksen käynnistämisen esittelytekstin ja liitteiden mukaisesti. Lisäksi lautakunta päättää hyväksyä lasten ja nuorten lääkärin (Vatupassi) työpanoksen kilpailuttamisen optiona. Ote: Terveysjohtaja Maija Valta Controller Maija Spännäri Ei oikaisuvaatimusohjetta § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 91 TARJOUSPYYNTÖ Kotkan kaupungin hyvinvointipalvelut: Suoliston tähystystutkimuksia, avovastaanoton, hyvinvointineuvolan, Vatupassin (optio) ja psykiatrian lääkäripalveluja koskeva kilpailutus § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 92 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 2 / 8 16.04.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 HANKINTAYKSIKKÖ ................................................................................................. 3 2 HANKINNAN KOHDE ................................................................................................. 3 2.1 2.2 2.3 2.4 2.5 2.6 HYVINVOINTIPALVELUT KOTKASSA .................................................................................. 3 HANKINNAN KOHDE ................................................................................................... 3 OSA- JA VAIHTOEHTOISET TARJOUKSET ............................................................................ 5 KELPOISUUSEHDOT .................................................................................................... 5 KUVAUS HANKINNAN KOHTEESTA .................................................................................... 5 HINNOITTELUMALLI .................................................................................................... 5 3 TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET ........................................................................... 5 4 SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT ...................................................................................... 5 5 HANKINTAMENETTELY.............................................................................................. 6 6 YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA .......................... 6 7 TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS ................................. 6 8 TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO .......................................................... 7 9 TARJOUKSEN RAKENNE ............................................................................................ 7 10 PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU .................................................................................. 7 11 LIITTEET .................................................................................................................. 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 93 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat 1 Sivu 3 / 8 16.04.2015 HANKINTAYKSIKKÖ Kotka on Kymenlaakson toiseksi suurin kaupunki. Kotkan väkiluku on noin 54 700 asukasta. Kotka sijaitsee Suomenlahden rannikolla, Kymijoen suistossa. Kaupunki tunnetaan mm. satamasta, teollisuudesta, kauniista puistoista ja Meripäivistä. Kotka on myös monipuolinen koulu- ja kulttuurikaupunki. 2 HANKINNAN KOHDE 2.1 Hyvinvointi- ja terveyspalvelut Kotkassa Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja itsehoidon toteuttamiseksi. Lisäksi terveydenhuollon tehtävänä on järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Hyvinvointineuvolan tavoitteena on hyvinvoiva lapsi ja perhe. Lisäksi työn tavoitteena on edistää ja tukea lapsia ja nuoria heidän kasvussaan ja kehityksessään sekä tukea heidän perheitään erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain, yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Työ perheiden kanssa perustuu luottamuksellisuuteen ja perheiden kunnioittamiseen sekä yksilölliseen kohtaamiseen. Varhaisen tuen palvelut edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia. Siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukkea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössä. tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen jakamista hyödyntäen. Mielenterveystyön palvelualueen tarkoituksena on aikuisväestön psykiatrisen erikoissairaanhoidon tarpeenmukainen järjestäminen sekä ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan mielenterveystyön kehittäminen yhteistyötahojen kanssa. Lasten ja nuorten psykiatriset palvelut tuottaa Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea. 2.2 Hankinnan kohde Tällä tarjouspyynnöllä ja tarjouspyynnön liitteiden mukaisesti Kotkan kaupunki pyytää tarjousta palveluista, jotka jakautuvat seuraaville kuudelle (6) osa-alueelle: 1. Suoliston tähystystutkimukset 2. Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.1. Sopimuskausi on kaksi (2) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 01.09.2015 Avovastaanoton omalääkäri 1 Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.2. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 94 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat 3. Yksi (1) psykiatrian erikoislääkäri psykiatrian poliklinikalle Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.3. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 17.8.2015 Hyvinvointineuvolan lääkäri 6. Terveyskeskuksen avovastaanoton omalääkäriä tehtävänä perusterveydenhuollon avovastaanoton omalääkärin tehtävät Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.2. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 17.08.2015 Psykiatrian erikoislääkäri 5. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 17.08.2015 Avovastaanoton omalääkäri 2 4. Sivu 4 / 8 16.04.2015 Yksi (1) lääkäri hyvinvointineuvolaan (neuvolatoiminta ja koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto) Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.4. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 17.08.2015 Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Yksi (1) lääkäri, jolla kokemusta lastenpsykiatriasta tai lasten neurologiasta tehtävänä toimia lasten ja nuorten vatupassin lääkärinä sekä lastenneurologiselta osastolta siirrettävien neuropsykiatrian palveluita tarvitsevien lasten seurannassa ja ohjauksessa yhdessä kouluhoitajien palveluohjaajan kanssa Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 4.5. Sopimuskausi on yksi (1) vuotta (määräaikainen sopimusjakso), jonka jälkeen sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden, ellei sopimusta ole irtisanottu hankintayksikön toimesta vähintään neljä (4) kk ennen määräaikaisen jakson päättymistä. Sopimuskausi alkaa 17.08.2015 Toimittaja vastaa kokonaisvaltaisesti lääkäripalveluiden tuottamisesta ja toimivuudesta. Lääkärit ovat työsuhteessa toimittajaan. Toimittaja vastaa kaikista työnantajavelvoitteista em. lääkäreitään kohtaan. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 95 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat 2.3 Sivu 5 / 8 16.04.2015 Osa- ja vaihtoehtoiset tarjoukset Osatarjouksia on mahdollista tehdä siten, että tarjoaja tarjoaa yhdelle tai useammalle luvussa 2.2 mainituista osa-alueista 1-6. Optiota (osa-alue) 6 ei ole pakollista tarjota. Tarjoajan on ilmaistava tarjouspyynnön liitteellä 5 mitä osa-aluetta / osa-alueita tarjous koskee. Muita osatarjouksia ei ole sallittua esittää. Hankinnan kohteesta poikkeavia vaihtoehtoisia tarjouksia ei ole sallittua tehdä. Hankintayksikkö solmii Palvelusopimukset (liite 6.1) valittavien toimittajien kanssa. Palvelusopimuksen liitteenä ovat lisäksi yleiset sopimusehdot (liite 6.2). 2.4 Kelpoisuusehdot Tarjoajaa koskevat kelpoisuusehdot on kerrottu liitteessä 1. Tarjoaminen vakuutus on esitettävä liitteellä 2. Tarjoajan tarjoaminen ryhmittymänä sekä mahdolliset alihankkijat on ilmoitettavat liitteellä 3. 2.5 Kuvaus hankinnan kohteesta Hankittavaan palveluun liittyvät vaatimukset sekä syventävää tietoa sen sisällöstä on kuvattu osa-alueittain liitteissä 4.1-4.5. 2.6 Hinnoittelumalli Palveluiden hinnoittelu ja hintojen antaminen on kuvattu liitteessä 5. Samalla liitteellä toimittaja antaa palveluiden hinnat. 3 TARJOUKSEN VALINTAPERUSTEET Hankinnan valintaperusteena on jokaisella osa-alueella halvin hinta. 4 SOPIMUSKAUSI JA -EHDOT Tavoitteena on, että sopimus astuu kullakin osa-alueella voimaan edellä mainittuna ajankohtana. Palvelusopimus on voimassa edellä luvussa 2.2 osa-aluekohtaisesti ilmoitetun kauden. Tarjoajan tulee tutustua huolellisesti liitteen 6 ja sen alaliitteiden ehtoihin. Sopimusehdot ovat ehdottomia vaatimuksia eikä niihin saa tehdä muutoksia. Muita kuin tarjoushintaan vaikuttavia sopimusehtokohtia voidaan kuitenkin täsmentää (ei kuitenkaan kokonaisuudessaan poistaa tai muuttaa) sopimusneuvotteluissa puutteellisilta osilta. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 96 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat 5 Sivu 6 / 8 16.04.2015 HANKINTAMENETTELY Hankinta on sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinta (hankintalain liitteen B, ryhmä 25 mukainen ns. toissijainen palvelu). Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä palveluhankinta. Hankintamenettelynä käytetään avointa menettelyä. Hankinnassa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista (348/2007). Hankinnasta on julkaistu hankintailmoitus Hilma-ilmoituskanavassa 29.04.2015. Tarjouspyyntöasiakirjat ovat suomen kielellä. 6 YHTEYDENPITO JA TIEDOTTAMINEN TARJOUSKILPAILUN AIKANA Tarjoajaa pyydetään ilmoittamaan hankintayksikölle yhteystietonsa sekä sähköpostiosoite, johon hankintapäätös ja muut hankintaan liittyvät tiedonannot voidaan lähettää. Ilmoittautuminen tapahtuu lähettämällä yhteystiedot sähköpostitse osoitteeseen [email protected]. Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Yhteystiedot / lääkärit ja skopiat”. Tarjousaikainen yhteydenpito hankintayksikön ja tarjoajien välillä tapahtuu sähköpostitse. Tarjoaja voi tehdä hankintayksikölle tarjouspyyntöön liittyviä kysymyksiä. Kysymykset tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected] viimeistään 15.05.2015 klo 12.00. Sähköpostin otsikkona tulee olla ”Kysymykset / lääkärit ja skopiat”. Vastaukset kysymyksiin lähetämme samansisältöisinä kaikille yhteystietonsa ilmoittaneille. Puhelimitse esitettyihin kysymyksiin emme voi vastata. 7 TARJOUSTIETOJEN JA HANKINTA-ASIAKIRJOJEN JULKISUUS Hankintayksikön hallussa olevat hankinta-asiakirjat eivät ole julkisia, mutta asianosaisilla on oikeus saada nähtäväkseen asiakirjat hankintalain 75 §:n 2 ja 3 momentin mukaisesti päätöksenteon tai muun hankintaprosessin päättävän päätöksen jälkeen. Asianosaisia ovat kyseiseen tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat. Julkisuuslain mukaan (JulkL 10 §, 11 §, 6. kohta, 24 §, 20. kohta) salassa pidettävät tiedot eivät tule julkisiksi. Salassa pidettäviä tietoja ovat tarjoajan liike- ja ammattisalaisuudet. Kokonais-/vertailuhintaa ei pidetä liike- tai ammattisalaisuutena (JulkL 11 §). Pyydämme merkitsemään toimittamaanne aineistoon, mitkä tiedot katsotte olevan liiketai ammattisalaisuuksia ja erottamaan ne muusta aineistosta. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 97 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat 8 Sivu 7 / 8 16.04.2015 TARJOUSTEN JÄTTÄMINEN JA VOIMASSAOLO Kotkan kaupungille osoitettu suomenkielinen tarjous tulee toimittaa sähköpostitse osoitteeseen [email protected] viimeistään 29.05.2015 kello 16.00. Sähköposti sekä tarjous on selkeästi varustettava tarjoavan yrityksen nimellä sekä viitteellä ”Tarjous / lääkärit ja skopiat”. Määräajan jälkeen saapuneita tarjouksia ei oteta huomioon. Tarjouksen tekemisestä, esittelystä tai muusta menettelyyn osallistumisesta ei makseta tarjoajille korvausta. Tarjouksen tulee olla sitovana voimassa 3 kuukautta tarjouksen jättämisen määräpäivän jälkeen. Hankintayksikkö voi keskeyttää hankinnan perustellusta syystä, esimerkiksi jos olosuhteet kilpailutuksen kuluessa muuttuvat sellaiseksi, että kilpailutuksen lopputuloksia ei voida hyödyntää. Hankintapäätös toimitetaan tarjoajille sähköisesti tarjouksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Tarjoajan katsotaan hyväksyneen hankintapäätöksen sähköisen tiedoksiannon sähköisen yhteystiedon antamisella. 9 TARJOUKSEN RAKENNE Tarjous tulee ehdottomasti laatia seuraavan sisällysluettelon ja rakenteen mukaisesti (täsmennetty edelleen em. tarjousjärjestelmässä): 1. 2. 3. 4. 5. Yhteenveto [enintään kolme A4 -sivua] Tarjoajan esittely Yhteyshenkilöt Tarjouksen voimassaolo Tarjouksen allekirjoitus Liitteet: 10 Liite 1. Tarjouslomake (tarjouspyynnön liite 1) Liite 2. Tarjoajan vakuutus (tarjouspyynnön liite 2) Liite 3. Luottoluokitustodistus Liite 4. Tarjoaminen ryhmittymänä sekä tarjoajan alihankkijat (tarjouspyynnön liite 3) Liite 5. Hinnoittelumalli (tarjouspyynnön liite 5) Liite 6. Palvelukuvaus [kustakin tarjottavasta osa-alueesta erikseen; yksittäinen kuvaus enintään kolme A4 -sivua; kuvausta ei käytetä tarjousten vertailuun] PÄÄTÖKSENTEON AIKATAULU 1. Hankintapäätös ja siitä tiedottaminen, tavoite vk 25/2015. Toissijaisiin hankintoihin ei sovelleta hankintalain 77 § mukaista säännöstä odotusajasta. Hankintayksikkö on valmis tekemään palvelusopimuksen riippumatta muutoksenhakuajasta. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-201... Sivu 98 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat Sivu 8 / 8 16.04.2015 2. Sopimusneuvottelut vk 26 - 27/2015; sopimuskausi tavoite, alkaen osa-alueesta riippuen joko 17.08.2015 tai 01.09.29015. Tapauksessa, että hankintayksikön hankintapäätöksestä valitetaan markkinaoikeuteen, tekee hankintayksikkö väliaikaisen, markkinaoikeuden lainvoimaiseen ratkaisuun saakka voimassa olevan sopimuksen hankintapäätöksen mukaisen valituksi tulleen toimittajan kanssa. Varsinainen hankintasopimus tehdään markkinaoikeuden lainvoimaisen päätöksen jälkeen sen mukaisena. Kotkassa 22.04.2015 _____________________________ Kotkan kaupunki Maija Valta terveysjohtaja 11 LIITTEET 1. 2. 3. 4. 4.1. 4.2. 4.3. 4.4. 4.5. 5. 6. 6.1 6.2 Tarjouslomake Tarjoajan vakuutus Tarjoaminen ryhmittymänä ja tarjoajan alihankkijat Kuvaus hankinnan kohteesta (otsikko) Suoliston tähystystutkimukset Avovastaanoton omalääkäri 1-2 Hyvinvointineuvolan lääkäri Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) psykiatrian erikoislääkäri Hinnoittelumalli Sopimus (otsikko) Palvelusopimus JYSE 2014 Palvelut § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite ... Sivu 99 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 Sivu 1 / 3 10.04.2015 TARJOUSLOMAKE Tarjoajan nimi: Tämä lomake tulee palauttaa tarjouksen yhteydessä täytettynä. Edellytämme varauksetonta Kyllä / Ei -vastausta siitä, täyttyykö asetettu ehto. Kaikkiin kohtiin on ehdottomasti vastattava, jotta tarjous on kelpoinen mukaan vertailuun otettavaksi. Joissain kohdissa edellytetään myös erilaisten asiakirjojen tai selvitysten toimittamista. Em. asiakirjat, todistukset ja selvitykset eivät saa olla kolmea (3) kuukautta vanhempia tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä laskettuna. Varaamme oikeuden tarkastaa asiakirjat kilpailutuksen ja sopimuskauden aikana. Tarjouskilpailun voittajalta sekä tämän alihankkijoilta tarkastamme ennen sopimuksen solmimista kaikki kelpoisuuteen liittyvät tiedot ja asiakirjat. Tarjoaja, joka syyllistyy olennaisesti virheellisten tietojen antamiseen, suljetaan pois tarjouskilpailusta. Voitte täyttää lomakkeen sähköisesti tai käsin, mutta sen sisältöä ei saa muuttaa. 1. Lainsäädännölliset velvoitteet VAATIMUS Tarjoajan tulee esittää liitteen 2 mukainen vakuutus yrityksen lainsäädännöllisten velvoitteiden täyttymisestä. VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS Liite nro 2 ”Vakuutus” KYLLÄ EI Vakuutus on toimitettava myös mahdollisista palvelun tuottamiseen osallistuvista alihankkijoista ja alihankkijoiden alihankkijoista. Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymä, vakuutus on toimitettava kaikkien ryhmittymän osapuolten osalta. 2. Taloudellinen suorituskyky VAATIMUS VASTAUS TARKISTAMINEN/SELVITYS § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 100 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 Tarjoaja vakuuttaa, että sillä on kokonaisuutena vähintään tyydyttävä taloudellinen tilanne ja että sen liikevaihto ja luottoluokitus täyttävät alla esitetyt vaatimukset: KYLLÄ EI Tarjoajan taloudelliset edellytykset ovat hankinnan kokoon ja laatuun nähden riittävät. Tarjouksen jättäneen (ryhmittymän kyseessä ollessa kunkin ryhmittymän jäsenen) taloudellisen tilanteen on oltava sellainen, että se Suomen Asiakastieto Oy:n rating luokituksessa on vähintään A tai riskiluokka on 1-3 tai sen katsotaan tilinpäätöstietojen tai muun vastaavan selvityksen mukaan olevan vastaava. Tarjouksen jättäneet, joiden luokitus Suomen Asiakastieto Oy:n ratingluokituksessa on B tai C taikka riskiluokituksessa 4 tai 5, suljetaan tarjouskilpailusta. Sivu 2 / 3 10.04.2015 Liite nro 3 ”Luottoluokitustodistus” Luottoluokitustodistus ei saa olla 3 kuukautta vanhempi laskettuna tarjouksen viimeisestä jättöpäivästä. Tarjoajien, joista luottoluokitustietoa ei ole saatavilla esim. Suomen Asiakastieto Oy:stä, tulee toimittaa pyydettäessä kolmen (3) viimeisimmän tilikauden tuloslaskelmat, taseet ja toimintakertomukset, mikäli tarjoajalla on takanaan kolme tilikautta. Mikäli tarjoajalla on takanaan vähemmän kuin kolme tilikautta, tulee tarjoajan toimittaa erikseen pyydettäessä kaikilta tilikausilta vastaavat tiedot ja pyydettäessä selvittää vakavaraisuutensa ja maksukykynsä muulla Tilaajan hyväksymällä luotettavalla tavalla Tarjoajalla on oltava riittävä kapasiteetti hankinnan kohteena olevien palveluiden turvaamiseksi sekä sopimuksen mukaisten mahdollisesti toteutuvien sanktioiden kattamiseksi. Riittävän taloudellisen kantokyvyn osoittamiseksi tarjouksen jättäneen (ryhmittymän kyseessä ollessa ryhmittymän jäsenten yhteenlaskettujen liikevaihtojen matemaattinen keskiarvo) liikevaihdon on viimeisessä vahvistetussa tilinpäätöksessään täytynyt olla vähintään puoli miljoonaa (500.000) euroa. Alihankkijoiden liikevaihtoa ei huomioida missään tapauksessa. 3. Ryhmittymä ja alihankinnat Mikäli Tarjoaja on ryhmittymä ja/tai ilmoittaa alihankkijoita, tulee luottoluokitustodistus toimittaa kaikkien ilmoitettujen alihankkijoiden, alihankkijoiden alihankkijoiden sekä ryhmittymän osapuolten osalta. Kaikkien ryhmittymän jäsenten ja alihankkijoiden luottoluokituksen tulee vastata edellä kuvattua vaatimusta. VAATIMUS VASTAUS Tarjoaja voi olla usean toimittajan ryhmitKYLLÄ tymä. Ryhmittymältä ei edellytetä tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana. Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, ryhmitEI tymän tulee ilmoittaa tarjouksessaan ryhmittymän yhteystoimittaja ja sen yhteyshenkilö, joka toimii ryhmittymän yhteystahona suhteessa Tilaajaan hankintamenettelyn ja sopimuskauden aikana. Ryhmit- TARKISTAMINEN/SELVITYS Mikäli tarjoaja osallistuu ryhmittymänä, Tarjoajan tulee toimittaa tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen selvitys ryhmittymästä. Ryhmittymän kaikista jäsenistä pitää toimittaa myös muut hankintailmoituksessa ja sen liitteissä vaaditut selvitykset (Tarjoajan vakuutus yrityksen tiedoista ja Tarjoajan tulee toimittaa pyydettäessä tarjoaja-organisaation vahvistetut tilinpäätöstiedot viimeiseltä tilikaudeltaan. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 101 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 1 tymän kaikki jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti suhteessa Tilaajaan ja sopimus hankinnassa tehdään ryhmittymän kaikkien osapuolten kanssa. Nimetty yhteystaho toimii kuitenkin ryhmittymän yhteyshenkilönä suhteessa Tilaajaan ja vastaa tiedonkulusta palvelun aikana Tilaajan ja ryhmittymän välillä. Tarjouksessa tulee ilmoittaa yhteystoimittajan ja yhteyshenkilön nimi sekä kattavat yhteystiedot. Yhteystaho ja -henkilö vastaavat suhteessa Tilaajan siitä, että hänellä on muiden ryhmittymän jäsenten valtuus antamiinsa tietoihin ja toimenpiteisiin. Tarjouksen tekijä on liittänyt mukaan tarjoukseensa selvityksen alihankkijoiden käytöstä. Selvitys on tehty täyttämällä tarjouspyynnön liite 3, joka tulee palauttaa täytettynä riippumatta siitä, käytetäänkö palvelujen toimittamiseen alihankkijoita. Hankintayksikkö varaa oikeuden pyytää menettelyn kestäessä alihankkijoita koskevat, vastaavat selvitykset kuin tarjoajalta edellytetään. 4. Vakuutukset VAATIMUS Tarjoajalla on potilasvakuutus viimeistään sopimuskauden alkaessa (potilasvahinkolaki 25.7.1986/585). Sivu 3 / 3 10.04.2015 luottoluokitustodistukset). KYLLÄ EI VASTAUS KYLLÄ EI Tarjoajalla on voimassa oleva riittävä toiminnan vastuuvakuutus viimeistään sopimuskauden alkaessa. Vakuutus kattaa kaikki palvelun tuottamisessa asiakkaalle, tilaajalle, kolmannelle osapuolelle tai näiden omaisuudelle aiheutuneet vahingot. Mikäli tarjoajalla on alihankkijoita, tarjoajan tulee toimittaa tarjouspyynnön liitteen 3 mukainen selvitys alihankkijoistaan. TARKISTAMINEN/SELVITYS Hankintayksikkö pyytää tarjouskilpailun voittajia toimittamaan ennen sopimuksen solmimista todistukset voimassaolevista vakuutuksista. Lisäksi tarjoajalla on lakisääteiset tapaturma- ja vahinkovakuutukset viimeistään sopimuskauden alkaessa. 5. Sopimukset VAATIMUS Tarjoaja sitoutuu tullessaan valituksi allekirjoittamaan tarjouspyynnön liitteinä olevan sopimuksen. VASTAUS KYLLÄ EI TARKISTAMINEN/SELVITYS § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 102 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 2 Sivu 1 / 2 10.04.2015 TARJOAJAN ANTAMA VAKUUTUS YRITYKSEN TIEDOISTA Vakuutamme, että 1) Yrityksemme on merkitty kaupparekisteriin tai sijoittautumismaansa vastaavaan rekisteriin (ei edellytetä yksityiseltä ammatinharjoittajalta, joka ei ole kaupparekisterissä) 2) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset sosiaaliturvamaksut 3) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa suorittaa lainsäädännön mukaiset eläkemaksut 4) Yrityksemme on täyttänyt velvollisuutensa maksaa lainsäädännön mukaiset verot tai yrityksemme verovelan määrä on alle 10.000 euroa ja sille on vahvistettu maksusuunnitelma 5) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu jostakin seuraavasta rikoksesta: rikoslain mukainen osallistuminen järjestäytyneen rikollisjärjestön toimintaan rikoslain 16 luvun 13 §:n mukainen lahjuksen antaminen, 16 luvun 14 §:n mukainen törkeä lahjuksen antaminen tai 30 luvun 7 §:n mukainen lahjominen elinkeinotoiminnassa rikoslain 29 luvun 1 §:n mukainen veropetos tai 29 luvun 2 §:n mukainen törkeä veropetos, 29 luvun 5 §:n mukainen avustuspetos, 29 luvun 6 §:n mukainen törkeä avustuspetos, 29 luvun 7 §:n mukainen avustuksen väärinkäyttö rikoslain 32 luvun 6 §:n mukainen rahanpesu tai 32 luvun 7 §:n mukainen törkeä rahanpesu; taikka rikoslain 47 luvun 3 a §:n mukainen kiskonnantapainen työsyrjintä. 6) Yritystämme ei ole em. rikosten johdosta tuomittu rikoslain 9 luvussa tarkoitettuun yhteisösakkoon 7) Yrityksemme ei ole konkurssissa tai purettavana tai keskeyttänyt liiketoimintansa, eikä yrityksemme velkoja ole vahvistetulla akordilla, saneerausohjelmalla tai muussa vastaavassa lainsäädäntöön perustuvassa menettelyssä järjestelty 8) Yrityksemme konkurssi tai purkaminen taikka muu edellä kohdassa 7) tarkoitettu menettely ei ole vireillä Sivu 1 (2) § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 103 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 LIITE 2 Sivu 2 / 2 10.04.2015 9) Yrityksemme johtohenkilö taikka edustus-, päätös- tai valvontavaltaa käyttävä henkilö ei ole saanut ammattinsa harjoittamiseen liittyvästä lainvastaisesta teosta lainvoimaista tuomiota Vakuutamme, että hankintayksikkö saa tarjoajien kelpoisuuden arviointiin halutessaan tilinpäätöstietomme viimeiseltä kolmelta tilinpäätöskaudelta.1 Tarjouskilpailun voittajan on esitettävä tämän ilmoituksen täyttymisen osoittavat todistukset (mm. kaupparekisteriote, todistukset lakisääteisten eläkemaksujen suorittamisesta ja verojen maksamisesta), ennen sopimusten allekirjoittamista. Tarjoajan on hankintayksikön pyynnöstä esitettävä kohtaan 5 ja 6 liittyvät viranomaisen todistukset. Tällä lomakkeella vakuutettujen vaatimusten täyttyminen on tarjoajien soveltuvuutta koskeva pakollinen vaatimus. Jos osallistuu tarjouskilpailuun ryhmittymänä liitteen 1.3 mukaisesti tai jos tarjoaja ilmoittaa alihankkijoita soveltuvuusvaatimusten täyttämiseen liitteen 1.4 mukaisesti, tulee tämä vakuutus täyttää kaikkien alihankkijoiden ja ryhmittymän jäsenten osalta erikseen. Tarjoavan yrityksen nimi:___________________________________________ Päiväys: Vakuutuksen antajan allekirjoitus ja nimenselvennys: ____ / ____ / 2015 ____________________________________________ 1 Mikäli tarjoajalla on takanaan vähemmän kuin kolme tilikautta, tarjoaja toimittaa erikseen pyydettäessä kaikilta tilikausilta vastaavat tiedot sekä pyydettäessä selvittää vakavaraisuutensa ja maksukykynsä muulla Tilaajan hyväksymällä luotettavalla tavalla. Sivu 2 (2) § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 3-20150416 Sivu 104 Tarjouspyyntö Lääkärit 2 Liite 3.2 10.04.2015 Kotkan kaupunki Tarjoajan alihankkijat Tarjoajan tiedot Tarjoajan nimi: Täyttöohjeet Tarjoaja luettelee tarjoukseensa liittyvät alihankkijat. Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin. Tarjoaja voi tarvittaessa lisätä alla olevan taulukon loppuun lisää rivejä. HUOM! Tämä liite tulee palauttaa, vaikkei tarjoajalla olisi alihankkijoita. Palvelun tuottamiseen keskeisesti osallistuvan alihankkijan vaihtaminen sopimuskaudella on mahdollista ainoastaan Tilaajan kirjallisella suostumuksella. Tarjoajia ei vertailla eikä aseteta paremmuusjärjestykseen tämän lomakkeen tietojen perusteella. Tarjoajalla alihankkijoita Nimi ja y-tunnus: Ko. alihankkijan nimi ja y-tunnus. Roolin kuvaus: Kuvaus ko. alihankkijan roolista palvelun tuottamisessa (esim. toimittaa lääkärin). Yhteistyömallin kuvaus: Esim. tarjoajan ja alihankkijan välisen yhteistyön historia, tarjoajan ja alihankkijan välinen sopimustilanne, yhteistyön laajuus, vastuunjako ja organisointi. Alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista": Tarjouksen osana olevan alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista" -lomakkeen liitenumero. Arvio alihankinnan osuudesta: Alustava arvio ko. alihankkijan tuottamasta osuudesta kyseisessä palvelussa prosentteina. Alihankkijoiden tiedot Nimi ja y-tunnus Roolin kuvaus Yhteistyömallin kuvaus Alihankkijan "Vakuutus tarjoajan tiedoista" Arvio alihankkijan osuudesta Lisää tarvittava määrä rivejä. Alihankkijat Sivu 1 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 105 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.1 Sivu 1 / 6 16.04.2015 LIITE 4.1 SUOLISTON TÄHYSTYSTUTKIMUKSET (sopimuskausi 2+1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa 01.09.2015 alkaen. Hankinnan kohteena on suoliston tähystystutkimuksiin liittyvän prosessi, johon kuuluu seuraavat kaksi kokonaisuutta: A. Lähetteiden käsittely ja potilaiden valitseminen ja valmistelu tutkimukseen Lähetteiden lukeminen Potilaiden valitseminen tähystystutkimuksiin Käypä hoito suositusten mukaisesti. i. Mahdollisten puutteellisten / epätarkoituksenmukaisten / tarpeettomien lähetteiden palauttaminen lähettävälle lääkärille Potilaiden valmisteleminen tulevaan tutkimukseen ii. mahdollisten tarvittavien lisätutkimusten ohjelmointi iii. mahdollisten lääkemuutosten huomiointi ja siihen liittyvän ohjeistuksen laatiminen (esim. Marevan) B. Tähystystutkimusten suorittaminen ja jatkohoitosuunnitelman laatiminen Tutkimusten tekeminen ja kaikkien niihin liittyvien näytteiden ottaminen ja toimenpiteiden suorittaminen (esim. biopsiat, polypektomiat) Histologisten vastausten analysointi Tarvittavien jatkohoitosuunnitelmien laatiminen Suoliston tähystystutkimusten arvioidut määrät ovat seuraavat: Gastroskopia 500-600 tutkimusta/vuosi Kolonoskopia 500-600 tutkimusta/vuosi Sigmoidoskopia ja rektoskopia 15-20 tutkimusta/vuosi Barronisaatio 15-20 tutkimusta/vuosi Edellä mainitut luvut ovat arvioita, eivätkä sido Tilaajaa. Palvelua on tuotettava tasaisesti läpi vuoden vuodelle palveluntuottajan kesälomakuukautta lukuun ottamatta. Kiireelliset tutkimukset on tehtävä viiveettä ja kiireettömät kolmen (3) kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta. Tilaaja osoittaa Karhulan poliklinikalta (osoite: Toivelinnankatu 2, 48600 Kotka) tutkimusten tekemistä varten tutkimushuoneen tutkimuslaitteineen ja toiminnassa tarvittavine välineineen, joiden kustannuksista kaupunki vastaa. Tutkimustila on käytettävissä pääsääntöisesti arkipäivisin klo 8–18. Palveluntuottaja toimii Tilaajan tutkimusten tuottajana Kotkan terveyskeskuksen lukuun. Kotkan kaupungin potilastietojärjestelmä on palveluntuottajan käytössä tutkittavien potilaiden tietojen osalta. Palveluntuottajan tulee kirjata tutkimustiedot Kotkan potilastietojärjestelmään sovitun kirjaamiskäytännön mukaisesti. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 106 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.1 Sivu 2 / 6 16.04.2015 Palveluntuottaja tekee tarvittavat lähetteet sähköisessä muodossa erikoissairaanhoitoon, kirjaa hoitosuunnitelman ja jatkotutkimuksia koskevat määräykset sairauskertomukseen. Palveluntuottajan tulee noudattaa potilasasiakirjoista säädettyjä lakeja ja asetuksia sekä Tilaajan ohjeita tietoturvan ja suojan takaamiseksi. Tilaaja hoitaa potilashallinnon ja potilaskutsut sekä sanelujen purun. Tilaaja perii määrittelemänsä asiakasmaksun asiakkaalta omaksi tulokseen. Tähystyksiin liittyvät laboratorio- ja röntgentutkimukset suorittaa Kymenlaakson keskussairaalassa sijaitseva Kymenlaakson sairaalapalvelujen yksikkö ja ko. tutkimusten kustannuksista vastaa Tilaaja. Mahdolliset erikoissairaanhoidon kustannukset ovat Tilaajan vastuulla. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittaja toimittaa Kotkan kaupungin suoliston tähystystutkimusprosessin mukaisien tehtävien hoitamista varten Lääkäri - Hoitaja -asiantuntijatyöparin. 2. Toimittajan asiantuntijoilla (Lääkäri ja Hoitaja) on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esimerkiksi haastattelemalla) 3. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (sisätaudit, kirurgia, yleislääketiede). 4. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta yhteensä vähintään tuhannen (1 000) tarjouspyynnön mukaisen tähystystutkimuksen tekemisestä. 5. Toimittajan Lääkärillä tulee olla kokemusta kaikista tarjouspyynnössä mainituista tähystystoimenpiteistä. Tarjouksessa tulee olla selvitys tutkimukset suorittavan Lääkärin koulutuksesta sekä kokemuksesta tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten suorittamiseen. Jos tutkimuksia suorittava Lääkäri vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla. Toimittajan Hoitajalla tulee olla tutkimuksessa vaadittavien toimenpiteiden suorittamiseen tarvittava koulutus ja kokemus Tarjouksessa tulee olla selvitys Hoitajan koulutuksesta sekä kokemuksesta tämän tarjouspyynnön mukaisten tutkimusten suorittamiseen. Jos Hoitaja vaihtuu kesken sopimuskauden, on uuden tutkimusten suorittajan koulutus ja kokemus hyväksytettävä Tilaajalla. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 107 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.2 Sivu 3 / 6 10.04.2015 LIITE 4.2 AVOVASTAANOTON OMALÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa 17.08.2015 alkaen. Lääkäreitä kilpailutetaan yhteensä 2 kpl, kumpikin omana osa-alueenaan (hankinnan osa-alueet 2 ja 3). Kotkan kaupungissa on siirrytty 12.1.2015 ns. omalääkäri-hoitajamalliin. Kaupunki on jaettu 24 alueeseen, josta vastaa kunkin alueen omalääkäri-hoitaja työpari. Hoitajat ovat erittäin kokeneita ja osaavia. Avovastaanotolla hoidetaan potilaita sekä kiireettömillä että kiireellisillä (0-3 vrk) vastaanotoilla. Kaikki päivystystoiminta on keskitetty Careaan, joten työhön ei sisälly päivystystä. Avovastaanoton lääkärin työtehtäviin voidaan niin halutessa sisällyttää myös Hyvinvointineuvolan (neuvolat ja ja koulu sekä opiskelijaterveydenhuolto ja Vatupassi) lääkärin työtehtäviä. Säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoiva-asumisen asiakkaiden lääkäripalvelut on ostettu ulkopuoliselta toimittajalta. Tarjoamme avovastaanoton omalääkäreille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan Lääkäri on laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus terveyskeskuksen yleislääkärin työhön ja sen kaikkiin osa-alueisiin ja haluaa toimia yhdessä muiden kollegoiden ja ammattiryhmien kanssa. 5. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 6. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK jakso on suoritettu. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien eReseptin käyttö. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 108 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.3 Sivu 4 / 6 16.04.2015 LIITE 4.3 PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa 17.08.2015 alkaen. Psykiatrian erikoislääkäri työskentelee psykiatrian poliklinikalla. Hän toimii tutkimus- ja hoitotiimin vastuulääkärinä ja tekee myös vastaanottotyötä. Tarvittaessa hän antaa konsultaatiotukea terveysasemille ja muille kaupungin terveydenhuollon yksiköille. Tarjoamme psykiatrian erikoislääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittajan Lääkärin tulee olla soveltuvan alan erikoislääkäri (psykiatria). 3. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 4. Toimittajan lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 5. Toimittajan lääkärillä on kiinnostusta ja yhteistyökykyä toimia moniammatillisessa työryhmässä ja toimintakentässä. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin psykiatrian poliklinikan ja mielenterveystyön palvelualueen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien eReseptin käyttö. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 109 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.4 Sivu 5 / 6 16.04.2015 LIITE 4.4 HYVINVOINTINEUVOLAN LÄÄKÄRI (sopimuskausi 1 + 1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa 17.08.2015 alkaen. Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita. Toiminnan tavoitteena on edistää ja turvata lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukea vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolatoiminnasta ja varhaisen tuen palveluista. Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia. Toiminnan tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössään. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista jakaen ja hyödyntäen. Hyvinvointineuvolan lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtävät. Myös avovastaanoton ja Vatupassin lääkärin tehtäviä on mahdollista sisällyttää työn kuvaan. Tarjoamme hyvinvointineuvolan lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan Lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on kiinnostus lasten, nuorten ja perheiden ennaltaehkäisevään työhön. 5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta terveyskeskuslääkärin työstä eli YEK jakso suoritettu. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien eReseptin käyttö. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 110 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit ja skopiat LIITE 4.5 Sivu 6 / 6 10.04.2015 LIITE 4.5 LASTEN JA NUORTEN LÄÄKÄRI (OPTIO) (sopimuskausi 2 + 1 vuotta) Palvelun kuvaus Palvelu tulee voida tuottaa 17.08.2015 alkaen. Hyvinvointineuvola tarjoaa ennaltaehkäiseviä peruspalveluita ja terveysneuvontaa sekä varhaisen tuen palveluita edistäen ja turvaten lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä tukien vanhemmuutta ja koko perheen hyvinvointia. Hyvinvointineuvola vastaa koulu- ja opiskelijaterveydenhuollosta, neuvolatoiminnasta ja varhaisen tuen palveluista. Varhaisen tuen palvelut (Vatupassi) edistävät ja turvaavat lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, tukevat vanhemmuutta sekä koko perheen hyvinvointia, siten, että lapset, nuoret ja perheet saavat tukea mahdollisimman varhain ja omassa kehitysympäristössä. Tuki tuotetaan monitoimijaisesti, erilaista osaamista ja osaamisen jakamista hyödyntäen. Lasten ja nuorten lääkärin tehtäviin kuuluu neuvola- ja kouluterveydenhuollon kehittäminen ja koordinointi ekä konsultaatiopalvelun antaminen Varhaisen tuen palveluiden tiimeille (kehitysneuvolatiimi, perheneuvolatiimi, moniammatilliset lasten ja nuorten tiimit). Lisäksi hän tekee suoraa asiakastyötä edellämainituissa yksiköissä. Tehtäviin on mahdollista sisällyttää myös neuvola, koulu ja opiskelijaterveydenhuollon lääkärin työtehtäviä. Tarjoamme lasten ja nuorten lääkärille monipuolisen ja mielenkiintoisen työn ilman päivystystä. Panostamme perehdytykseen ja koulutukseen. Ammattitaitoinen henkilökunta, kollegoiden tuki ja hyvä työilmapiiri takaavat työssä viihtyvyyden haasteellisesta työstä huolimatta tai sen lisäksi. Palvelua koskevat minimivaatimukset 1. Toimittajan lääkäri on Laillistettu lääkäri. 2. Toimittaja sitoutuu siihen, ettei vaihda tarjouspyynnön mukaista avovastaanoton lääkäriä useammin kuin yksi (1) lääkäri kuudessa (6) kuukaudessa. Tätä minimivaatimusta ei sovelleta tarjoajasta riippumattomista syistä johtuviin henkilövaihdoksiin (esim. lääkärin irtisanoutuminen) tai lyhytaikaisiin sijaisuuksiin (esim. lääkärin sairastuminen). 3. Toimittajan Lääkärillä on hyvä ja sujuva suomen kielen taito (Tilaajalla on oikeus tarvittaessa pyytää kielitodistus tai todentaa asia esim. haastattelemalla). 4. Toimittajan Lääkärillä on lasten ja nuorten kehityksen ja ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä lasten, nuorten ja perheiden tukipalveluiden tuntemus. 5. Toimittajan Lääkärillä on kokemusta perheneuvola- tai kehitysneuvolatyöstä, nuorten matalan kynnyksen psykososiaalisesta työstä, lastentaudeista, lastenneurologiasta, lastenpsykiatriasta tai nuorisopsykiatriasta. 6. Toimittajan Lääkäri sitoutuu noudattamaan Kotkan kaupungin terveyskeskuksen toimintatapoja ja ohjeita. 7. Toimittajan Lääkäri käyttää potilastietojen kirjaamiseen Tilaajan ylläpitämää Effica -potilastietojärjestelmää Tilaajan ohjeistuksen mukaan, mukaan lukien eReseptin käyttö. § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liite 5-20150416 Sivu 111 Tarjouspyyntö Lääkärit 2 Liite 5 16.04.2015 Kotkan kaupunki Hinnoittelu Tarjoajan tiedot Tarjoavan yrityksen nimi: Hinnoitteluperiaatteet Tarjoajan tulee täyttää tämä liite sekä palauttaa se tarjouksensa liitteenä. Tarjoaja saa kirjoittaa vain harmaisiin soluihin. Tarjoaja ei saa muuttaa hinnoittelumallia. Taulukko tulee säilyttää Excel-muodossa (ei esim. pdf). Osatarjoukset Tarjous koskee seuraavia osa-alueita: 1. 2. 3. 4. 5. 6. Suoliston tähystystutkimukset Avovastaanoton omalääkäri 1 Avovastaanoton omalääkäri 2 Psykiatrian erikoislääkäri Hyvinvointineuvolan lääkäri Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Hinnoittelu Yksikköhinnat voi antaa kahden (2) desimaalin tarkkuudella. Yhdessä henkilötyöpäivässä (htp,) on 8 veloitettavaa tuntia (h), joka sisältää kaikki lakisääteiset tauot. Yhdessä henkilötyövuodessa on laskennallisesti 220 henkilötyöpäivää. Tilaaja ei sitoudu tekemään hinnoittelutaulukon volyymien mukaista hankinta (= ei vähimmäisostovelvoitetta) osa-alueen 1 osalta. Tarjoaja hinnoittelee vain ne osa-alueet, joille on merkinnyt yllä kohdassa "Osatarjoukset" tarjoavansa. Osa-alue Yksikköhinta 1a. Suoliston tähystystutkimukset - lähetteiden käsittely 1b. Suoliston tähystystutkimukset - tutkimusten suorittaminen 1. Suoliston tähystystutkimukset - vertailuhinta 2. Avovastaanoton omalääkäri 1 3. Avovastaanoton omalääkäri 2 4. Psykiatrian erikoislääkäri 5. Hyvinvointineuvolan lääkäri 6. Lasten ja nuorten lääkäri (OPTIO) Hinnoitteluyksikkö EUR / lähete Volyymikerroin Vertailuhinta EUR / tutkimus EUR EUR EUR EUR EUR / / / / / h h h h h Liite 5 / / / / / lääkäri lääkäri lääkäri lääkäri lääkäri 5 3 3 3 5 100 0,00 € 90 0,00 € 280 520 520 520 280 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 € € € € € € Sivu 1 (1) § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 112 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 1 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 PALVELUSSOPIMUS: [nimeen yksilöitynä osa-alue] OSAPUOLET (1) Kotkan kaupunki (y-tunnus 0160225-7) (Tilaaja), osoite PL 25, 48101 Kotka; ja Yhteyshenkilö: Maija Valta (2) NN Oy (y-tunnus numero) (Toimittaja), osoite Yhteyshenkilö: (3) (4) 1 (1) – (2) yhdessä Sopijapuolet ja erikseen Sopijapuoli. Yhteyshenkilön vaihtumisesta on ilmoitettava toisen Sopijapuolen yhteyshenkilölle viipymättä. SOPIMUKSEN KOHDE (1) Sopimuksen kohteena ovat [tähän osa-alue] lääkäripalvelujen hankinta. (2) Sopimus sisältää laillistetun lääkärin tuottamat palvelut tämän sopimuksen (”Sopimus”) liitteen 1 mukaisesti (jatkossa ”Palvelut”). (3) Sopimuksella ei muodosteta Toimittajalle yksinoikeutta Palveluiden tuottamiseen. (4) Toimittajan henkilöstö ei ole minkäänlaisessa työ- tai palvelusuhteessa Tilaajaan tuottaessaan Tilaajalle Palveluita Sopimuksen mukaisesti. Palvelut tuotetan kuitenkin Tilaajan työnjohdon ja valvonnan alaisuudessa (direktio-oikeus). (5) Tilaajan henkilöstö- tms. edut eivät koske Toimittajan Palvelut tuottavaa henkilöstöä. (6) Toimittaja sitoutuu siihen, että se täyttää kaikki Sopimuksen liitteiden 1 ja 3-4 Toimittajaa koskevat vaatimukset koko sopimuskauden ajan. Sivu 1 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 113 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 2 Sivu 2 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 PALVELUJEN TOIMITTAMINEN (1) Palvelut tuotetaan ensisijaisesti Kotkan kaupungin alueella Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti. (2) Toimittajan lääkäreillä on Palveluita tuottaessaan oikeus arvionsa mukaan lähettää potilaita erikoissairaanhoitoon hoidon tarpeen arvioinnin, alueen hoitoketjujen sekä STM:n lähetekriteerien mukaan. Toimittajan lääkärit noudattavat Tilaajan potilasasiakirjojen kirjaamisohjeita sekä muita kirjallisia ja suullisia ohjeita Sopimuksen liitteen 1 mukaisesti. (3) Palveluita tuottaessaan Toimittajan lääkäri vastaa siitä, että potilasasiakirjat laaditaan huolellisesti ja hyvän tietojenkäsittelytavan mukaisesti ja siten, että asiakirjat säilyvät virheettöminä ja eheinä. Potilastiedot tallennetaan potilastietojärjestelmään, voimassa olevien lakien ja asetusten sekä Tilaajan antamien ohjeiden mukaisesti (4) Poikkeustilanteissa, esim. epidemioiden aikana tai suuronnettomuuksien jälkeen, Toimittajan Palvelut tuottavat lääkärit toimivat Tilaajan antamien ohjeiden sekä valmiussuunnitelman mukaan. (5) Tilaajalla on oikeus perustellusta syystä vaatia Palvelut tuottavan Toimittajan lääkärin vaihtamista. Perusteltuna syynä pidetään esimerkiksi, mutta seuraaviin rajautumatta, lääkärin yhteistyökyvyttömyyttä, epäasiallista käytöstä asiakkaita kohtaan tai sitä, että lääkäri ei noudata Tilaajan Sopimuksen nojalla antamia ohjeita. 3 TOIMITTAJAN MUUT VASTUUT (1) Toimittaja vastaa Palvelut tuottavien lääkäreidensä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta. Tilaaja ei vastaa koulutusten kustannuksista. (2) Toimittaja vastaa Palvelut tuottavan henkilöstönsä työnantajana kaikista työantajavelvollisuuksista (esim. työterveyshuolto, palkanlaskenta ja täydennyskoulutus). Toimittaja noudattaa Palvelut tuottaessaan työlainsäädäntöä. (3) Toimittaja seuraa aktiivisesti Palvelujen laatutasoa ja raportoi siitä sekä niille tekemistään kehittämistoimista Sopijapuolten yhdessä kirjallisesti sopimalla tavalla ja syklillä Tilaajalle. Sivu 2 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 114 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 4 Sivu 3 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 TOIMITTAJAN HENKILÖSTÖ (1) Toimittaja esittää ennen sopimuskauden alkua sekä aina Palvelut tuottavien lääkäreiden vaihdostilanteissa Tilaajalle kirjallisen selvityksen Palvelut tuottavien uusien lääkäreiden Sopimuksen liitteen 1 mukaisuudesta. (2) Palvelut tuottavat lääkärit ovat aina Suomessa laillistettuja lääkäreitä. 5 VAITIOLOVELVOLLISUUS JA SALASSAPITO (1) Toimittaja sitoutuu olemaan ilmaisematta mitään Palveluja tuottaessaan tietoonsa saamiaan lakien tai asetusten mukaan salassa pidettäviä tietoja ulkopuolisille. (2) Toimittajan Palveluja tuottavan lääkärin on noudatettava potilastietojen kirjaamisessa, niiden säilyttämisessä ja luovutuksessa potilaiden asemasta ja oikeudesta annettua lakia, viranomaisen toiminnan julkisuudesta annettua lakia, potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä annettua asetusta, henkilötietolakia ja muita asianomaisia lakeja ja säädöksiä sekä Tilaajan antamia kirjallisia ja suullisia ohjeita ja määräyksiä. (3) Tilanteessa, jossa julkisuuslaki edellyttää päätöstä tietojen antamisesta, päätöksen tekee asianomainen viranhaltija. Jollei asiakirjan tai tiedon antaminen edellytä viranhaltijan päätöksen tekemistä, sen antaa Toimittajan lääkäri Tilaajan ohjeiden mukaisesti. (4) Toimittaja vastaa siitä, että potilastietoja tai palveluun liittyviä muita ei-julkisia tietoja pääsevät käsittelemään vain ne Toimittajan Palveluja tuottavat lääkärit, jotka ovat oikeutettuja tietoja käsittelemään ja joiden työtehtävien hoidon kannalta potilastietojen käsittely on välttämätöntä. (5) Sopimuksen tämän kohdan 5 määräykset ovat voimassa myös Sopimuksen päättymisen jälkeen. (6) Muilta osin salassapitoon ja henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 6 (1) TILAAJAN VASTUUT Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä [tähän osa-alue] käytäntöihinsä. Sivu 3 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 115 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 4 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 (2) Tilaaja vastaa Toimittajan Palvelut tuottavien lääkäreiden perehdyttämisestä potilastietojärjestelmänsä käyttöön ja kirjauskäytäntöihin. (3) Tilaajan muu myötävaikutusvelvollisuus Palvelujen tuottamisessa on todettu Sopimuksen liitteessä 1. 7 TOIMITUSTAKUU (1) Toimittaja takaa Palvelut tuottavan lääkärin palvelun saatavuuden Sopimuksen liitteen 1 määritteliminä aikoina. (2) Toimittajan rikkoessa toimitustakuutaan, on Tilaajalla oikeus sopimussakkoon, joka on määrältään kaksi tuhatta (2 000) euroa rikkomusta kohdan. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko erikseen Toimittajalta. 8 HINNAT (1) Tilaaja maksaa Toimittajalle kiinteän vuosikorvauksen Sopimuksen liitteen 4 mukaisesti. Hinnankorotuksia ei voi esittää optiokauden aikana. (2) Hinnat sisältävät kaikki Palvelujen tuottamisen kustannukset (työnantajakulut, matkakulut, laskutus- ja toimistokulut). Tilaaja ei korvaa Toimittajalle em. hinnan lisäksi mitään muita kustannuksia, ellei siitä sovita erikseen kirjallisesti Sopijapuolten kesken. (3) Toimittaja ei voi esittää hinnankorotuksia sopimuskauden tai optiokauden aikana. (4) Viivästyskorko on enintään korkolain mukainen. (5) Hintoihin lisätään voimassaolevan lainsäädännön mukainen arvonlisävero. 9 LASKUTUS JA MAKSUEHDOT (1) Tilaaja maksaa toimittajalle korvauksen Palveluista kuukausittain tasasuuruisissa erissä. (2) Mahdolliset Sopijapuolten kirjallisesti kohdan 8(2) mukaisesti sopimat lisäkorvaukset Toimittaja veloittaa kuukausittain jälkikäteen. Sivu 4 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 116 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 5 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 (3) Laskun tulee olla Tilaajalla kunkin kuun kymmenenteen päivään mennessä. (4) Toimittaja toimittaa laskunsa sähköisessä muodossa verkkolaskuina. (5) Muuten sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 10 VAKUUDET (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 11 VAKUUTUKSET (1) Toimittaja vastaa Palvelun tuottamisessa aiheutuneista potilasvahingoista kulloinkin voimassa olevan potilasvahinkoja ja terveydenhoitoa koskevan lainsäädännön sekä noudatetun korvauskäytännön mukaisesti. Potilasvahingot korvataan Toimittajan potilasvakuutuksesta, tai Toimittajan ollessa laiminlyönyt vakuutuksen voimassapitämisen, on Toimittaja itse korvausvastuussa. (2) Toimittajan Palvelut tuottavan henkilöstön toimintaan liittyvät mahdolliset muistutukset, valitukset, kantelut, potilasvahinkoilmoitukset, korvausvaatimukset ja muut vastaavat vaatimukset ja muistutukset (yhteisesti ”Valitukset”) ohjataan normaalin valitusmenettelyn kautta Tilaajan johtavalle lääkärille tai hänen nimeämälleen taholle. Tämän jälkeen Valitukset ohjataan Toimittajan nimeämälle yhteyshenkilölle, joka selvittää Valitukseen johtaneet syyt. Toimittaja antaa selvityksen Tilaajalle sekä tarvittaessa aluehallintovirastolle, potilasvahinkovakuutuskeskukselle, vakuutusyhtiölle sekä Valviralle tai selvitystä pyytäneelle muulle asianomaiselle viranomaiselle. (3) Sopimuksen allekirjoitushetkellä Toimittajan edellä kohdassa (2) todettu yhteyshenkilö on N.N. (4) Potilasasiamiehenä toimii Tilaajan potilasasiamies. Sopimuksen allekirjoitushetkellä Tilaajan potilasasiamies on Tarja Seppä. 12 TOIMITTAJAN VIIVÄSTYMINEN PALVELUIDEN KÄYNNISTÄMISESTÄ (1) Toimittajan havaitessa, ettei se voi noudattaa Sopimuksen liitteen 1 mukaista Palvelujen käynnistämisen ajankohtaa, on Sivu 5 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 117 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 6 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 Toimittajan ilmoitettava siitä välittömästi Tilaajalle sekä kerrottava ajankohta, jona Palvelujen tuottaminen alkaa. (2) Palvelujen käynnistämisen viivästyessä edellä kohdassa (1) todetusta, Tilaajalla on oikeus sopimussakkoon osoittamatta, että palvelun viivästymisestä on aiheutunut vahinkoa. Tätä oikeutta ei ole jos viivästys johtuu Tilaajan syyksi luettavasta syystä. Mikäli viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa, joka ylittää sopimussakon määrän, on Tilaajalla oikeus vaatia lisäksi korvausta aiheutuneesta vahingosta. (3) Sopimussakko on viisi sataa (500) euroa jokaiselta kokonaiselta päivältä, jolla Toimittaja ylittää sovitun toimitusajan. Sakkoa peritään enintään kahdeltakymmeneltä (20) arkipäivältä. Tilaajalla on oikeus vähentää sopimussakot Toimittajan laskutuksesta tai laskuttaa sopimussakko erikseen Toimittajalta. (4) Palvelujen käynnistämisen viivästyessä enemmän kuin kaksikymmentä (20) päivää, Tilaajalla on oikeus purkaa Sopimus päättymään välittömästi. Sopimuksen purku on tehtävä kirjallisesti. 13 MUU VIIVÄSTYMINEN (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. (2) JYSE 2014 -Palvelut ehtojen kohtaa 12.3 sovelletaan kuitenkin siten, että viivästyssakko on suuruudeltaan kaksi (2) prosenttia viivästyneen palvelun arvonlisäverottomasta arvosta jokaiselta alkavalta seitsemän (7) vuorokauden pituiselta ajanjaksolta, jolla Toimittaja ylittää sovitun määräpäivän. 14 VAHINGONKORVAUS (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 15 ALIHANKINTA (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 16 YLIVOIMAINEN ESTE (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. Sivu 6 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 118 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 7 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 17 HINNANALENNUS JA SOPIMUKSEN PURKU (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 18 SOPIMUKSEN PÄÄTTÄMINEN ERITYISTILANTEISSA (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 19 AVUSTAMISVELVOLLISUUS (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 20 IMMATERIAALIOIKEUDET (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 21 TILAAJAVASTUU (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 22 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO (1) Sopimuskausi on [osa-alueen mukaan] vuotta ja alkaa Sopimuksen allekirjoittamisesta (”Määräaikainen sopimuskausi”). (2) Määräaikaisen sopimuskauden jälkeen Sopimus jatkuu enintään yhden (1) vuoden optiokaudella, ellei Tilaaja ole irtisanonut Sopimusta päättymään Määräaikaisen sopimuskauden päättyessä vähintään neljä (4) kuukautta ennen Määräaikaisen sopimuskauden päättymistä. (3) Mikäli Sopimus on allekirjoitettu Sopimuksen kohteena olevan julkisen hankinnan lain mukaisen valitusajan aikana ja tästä hankinnasta valitetaan, purkautuu tämä Sopimus välittömin seuraamuksin ilman kummallekaan Sopijapuolelle Sopimuksen nojalla syntyneitä vastuita tai velvollisuuksia. Edellä todettu ei kuitenkaan koske Sopimuksen vaitioloa ja salassapitoa koskeviä ehtoja, jotka säilyvät voimassa. 23 SOPIMUKSEN SIIRTÄMINEN JA MUUTTAMINEN (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. Sivu 7 / 8 § 65, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Kotka-skopia ja lääkäripalvelut-tarjouspyyntö-liit... Sivu 119 TARJOUSPYYNTÖ Lääkärit 2 Sivu 8 / 8 Liite 6.1 10.04.2015 24 ERIMIELISYYDET JA SOVELLETTAVA LAKI (1) Sovelletaan JYSE 2014 Palvelut -ehtoja. 25 SOPIMUSASIAKIRJOJEN PÄTEVYYSJRJESTYS (1) Sopimusasiakirjat täydentävät toisiaan. Sopimusasiakirjojen ollessa keskenään ristiriidassa, noudatetaan niitä seuraavassa pätevyysjärjestyksessä: 1. Tämä sopimus 2. Liite 1. Kuvaus hankinnan kohteesta [tarjouspyynnöstä ao. liite 4.1-4.5] 3. Liite 2. Palvelukuvaus [tarjouksesta] 4. Liite 3. Hinnoittelumalli [tarjouksesta] 5. Liite 4. Kelpoisuusehdot [tarjouksesta] 6. Liite 5. Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2014 Palvelut) 26 SOPIMUSKAPPALEET JA ALLEKIRJOITUKSET (1) Tätä Sopimusta on laadittu kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin Sopijapuolelle [PAIKKA JA PÄIVÄMÄÄRÄ] KOTKAN KAUPUNKI ______________________ Maija Valta terveysjohtaja NN OY _______________________ Nimi Tehtävä Sivu 8 / 8 § 66, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 48/2014 Sivu 120 Vanhustenhuoltoon saadut jäämistövarat vuodelta 2014 Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Johdon sihteeri Jouni Simola, puh. 234 5377 Controller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksellä 1.3.2003 alkaen vanhustenhuollon johtaja on päättänyt avustusten myöntämisestä vanhusten virkistykseen ja huoltoon varatuista rahoista. Myönnetyistä avustuksista on lautakunnalle annettava selvitys vuosittain. Avustuksia on myönnetty lähinnä eläkeläisjärjestöjen: tilavuokriin 37 591,67 € virkistyskäyttöön 43 956,26 € Alkusaldo 1.1.2014 Myönnettyjen avustusten mukaiset kulut Korot Muut tuotot Saadut jäämistöt Pankkien palvelumaksut Jäämistöjen hoitokuluja Tilin saldo 31.12.2014 368 105,97 € -81 547,93 € 1 317,39 € 1 962,37 € 340 737,83 € -58,30 € -308,09 € 630 209,24 € ./. Luettelo avustusten käytöstä Esittelijä: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi jäämistövarojen käytön vuodelta 2014. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 66, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu 121 Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014 § 1 2 3 4 5 8 14 15 17 18 22 24 29 30 31 34 35 37 39 42 43 44 47 50 51 54 61 62 Pvm 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 21.1.2014 27.1.2014 30.1.2014 4.2.2014 5.2.2014 12.2.2014 13.2.2014 24.2.2014 24.2.2014 24.2.2014 3.3.2014 3.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 21.3.2014 24.3.2014 24.3.2014 8.4.2014 9.4.2014 15.4.2014 17.4.2014 9.5.2014 9.5.2014 Avustusanomus/ Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut 2014 Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut 2014 TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut 2014 Kostel ry/Kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat 2014 Museoretki Vellamoon Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat 2014 Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy 2013 Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat 2014 Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat 60+ liikuntapäivä Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta Kodintalon vuosivuokra 2014 Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta Myönnetty 10 800,00 950,00 660,00 11 015,40 4 335,40 960,00 1 230,00 200,00 928,00 218,24 430,00 300,00 1 550,00 405,00 3 200,00 378,00 760,00 300,00 1 000,00 450,00 210,00 250,00 250,00 914,55 2 160,01 500,00 7 819,00 250,00 Käytetty 10 800,00 950,00 660,00 11 015,40 4 335,40 960,00 1 230,00 200,00 928,00 218,24 430,00 300,00 1 550,00 405,00 3 200,00 378,00 760,00 300,00 1 000,00 450,00 210,00 250,00 250,00 914,55 2 160,01 500,00 7 819,00 250,00 vuokrat vuokrat vuokrat vuokrat virkistys vuokrat vuokrat virkistys vuokrat vuokrat virkistys virkistys virkistys vuokrat vuokrat vuokrat vuokrat virkistys virkistys virkistys vuokrat virkistys virkistys vuokrat virkistys virkistys vuokrat virkistys § 66, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä 64 65 66 68 75 78 79 83 84 88 89 91 93 98 119 120 123 124 130 132 134 137 138 139 140 38 12.5.2014 12.5.2014 22.5.2014 22.5.2014 4.6.2014 12.6.2014 17.6.2014 26.6.2014 28.7.2014 28.7.2014 29.7.2014 31.7.2014 11.8.2014 1.9.2014 10.10.2014 14.10.2014 15.10.2014 15.10.2014 29.10.2014 3.11.2014 19.11.2014 25.11.2014 1.12.2014 1.12.2014 1.12.2014 Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus 2 teatterilippua / Pirjo Tuominen Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus Vanhusten virkistysajelut 2014 Vanhusten viikon juhlat lokakuussa 2014 Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero Kotkan sataman eläkeläiskerho/Tilavuokrat kevät 2014 Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket Kotkan Oloneuvokset ry/Matka-avustus Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus Sunilan eläkeläisten kerho VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/Tilavuokrat, syksy 2014 Enso-Gutzeitin eläkeläiset/Tilavuokrat / vuosi 2014 11.3.2014 VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa § 29/2014/palautettu Sivu 122 170,00 1 220,55 6 365,43 500,00 46,00 330,00 8 025,40 6 909,43 308,09 272,80 400,00 200,00 110,00 200,00 400,00 120,00 400,00 500,00 200,00 210,00 230,00 300,00 1 230,00 130,00 654,72 170,00 1 220,55 6 365,43 500,00 46,00 330,00 8 025,40 6 909,43 308,09 272,80 400,00 200,00 110,00 200,00 400,00 120,00 400,00 500,00 200,00 210,00 230,00 300,00 1 230,00 130,00 654,72 81 856,02 81 856,02 -1 000,00 -1 000,00 virkistys vuokrat virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys muut vuokrat virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys vuokrat vuokrat vuokrat virkistys § 67, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 273/2015 Sivu 123 Avustukset vanhusten virkistystoimintaan Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 0400 659 929 Kuluvan vuoden talousarvioon on varattu menokohdalle 474000 2010 yhteisöille avustuksia vanhusten virkistystoimintaan 7.000 euroa. Avustukset on julistettu haettaviksi 8.2.2015 kunnallisessa ilmoituslehdessä. Määräaikaan 31.3.2015 mennessä tuli 22 hakemusta. Eläkeläisjärjestöille esitetään myönnettäväksi avustusta, kuten aikaisemminkin, jäsenmäärän mukaan. Yhteensä järjestöissä, joille avustusta esitetään myönnettäväksi, on jäseniä 4 820, joten avustus on jäsentä kohti 1,45 euroa. Vuonna 2014 avustus oli 1,42 €/jäsen ja jäsenten määrä 4 929. Jaettavana oleva määräraha oli 7.000 euroa vuonna 2014. Järjestö Enso-Gutzeitin Eläkeläiset ry Etelä-Kymenlaakson Wanhat Toverit Ikäihmisten iloksi ry Karhu-Petankki Karhulan Eläkeläisten Yhteisjärjestö Karhulan Retkeilijät ry Kotkanejdens pensionärer rf Kotkan Eläkeläiset ry Kotkan Karjalaisseura ry Kotkan Kotien Puolesta ry Kotkan kunnalliset eläkeläiset ry Kotkan Naisvoimistelijat ry/ Uskollisuuden Kilta Kotkan Oloneuvokset ry Kotkan Sataman Eläkeläiskerho Kotkan Seniorit ry Kotkan Seudun kristillinen Työväenyhdistys Kotkan seudun Kristilliset Eläkeläiset ry Kotkan Seudun Senioriopettajat ry Kymenlaakson Merieläkeläiset ry Kymenlaakson sotalapset ry Kymen-Lounais-Karjalan Raittiuspiirin Retkitoimikunta Valmet Kotka-Karhulan Eläkeläiskerho Yhteensä Jäsenmäärä Myönn. 2014 Anottu 2015 Ehdotus 2015 195 302 400 283 92 200 74 123 284 89 200 400 300 134 291 107 1427 272 2095 219 2500 600 2072 395 80 73 152 56 112 105 231 77 500 400 500 500 116 106 221 81 124 209 300 180 56 290 77 402 100 900 81 421 152 464 216 676 300 700 221 674 310 47 32 238 334 500 346 284 406 500 412 78 128 500 113 83 123 200 121 301 383 600 437 97 4 820 145 7 000 200 140 7 000 Avustushakemukset ovat nähtävillä sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksessa. § 67, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 273/2015 Sivu 124 Esittelijä: Vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Lautakunta päättää myöntää avustukset vanhusten virkistystoimintaan yllä olevan ehdotuksen mukaisesti. Ote: Controller Maija Spännäri Ao. järjestöt Oikaisuvaatimusohje § 67, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä Sivu 125 Vanhusten virkistystoimintaa ja huoltoa varten saaduista jäämistövaroista myönnetyt ja käytetyt määrärahat vuonna 2014 § 1 2 3 4 5 8 14 15 17 18 22 24 29 30 31 34 35 37 39 42 43 44 47 50 51 54 61 62 Pvm 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 7.1.2014 21.1.2014 27.1.2014 30.1.2014 4.2.2014 5.2.2014 12.2.2014 13.2.2014 24.2.2014 24.2.2014 24.2.2014 3.3.2014 3.3.2014 11.3.2014 11.3.2014 21.3.2014 24.3.2014 24.3.2014 8.4.2014 9.4.2014 15.4.2014 17.4.2014 9.5.2014 9.5.2014 Avustusanomus/ Muistojen Talon Kannatusyhdistys/vuokrakulut 2014 Karhulan Eläkeläiset ry/vuokrakulut 2014 TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanit ry/vuokrakulut 2014 Kostel ry/Kotkan seudun työkyvyttömyys ja varhaise/tilavuokrat 2014 Museoretki Vellamoon Kotkan Bridgekerho/ Tilavuokrat 2014 Karhulan katajaiset/syksy 2013 tilavuokrat Annakotisäätiön Liisakoti/Oman talon kerhon vuosiavustus 2014/retki ja virkistystoiminta Kotkan Seniorit ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan sataman eläkeläiskerho / Tilavuokrat, syksy 2013 Sunilan eläkeläisten kerho / retkiavustus Kotkan eläkeläiset ry / retkiavustus VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta VREL:n Kotkan osasto / Tilavuokrat 2014 Kotkan Oloneuvokset ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Tilavuokrat Karhulan Bridgekerho ry / Tilavuokrat 2014 Kotkan Reumayhdistys ry / virkistystoiminta Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / virkistystoiminta Kotkan Liiketyöntekijät os.38 eläkeläiskerho / virkistystoiminta Kotkan Oloneuvosten tilavuokrat (Karhuvuorikodin liikuntatilat tammi-helmikuu / tilavuokrat Ikäihmisten karaoke 60+ /Karaoke- ja DJ palvelut / virkistystoiminta Kotkan Eläkeläiset ry / Heinolan kesäteatteri / retkiavustus Kotkan Oloneuvokset ry/ Karhuvuorikodin uima-allasosasto 2014 / Tilavuokrat 60+ liikuntapäivä Karhulan retkeilijät ry / Kultuurimatka / virkistystoiminta Kodintalon vuosivuokra 2014 Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta Myönnetty 10 800,00 950,00 660,00 11 015,40 4 335,40 960,00 1 230,00 200,00 928,00 218,24 430,00 300,00 1 550,00 405,00 3 200,00 378,00 760,00 300,00 1 000,00 450,00 210,00 250,00 250,00 914,55 2 160,01 500,00 7 819,00 250,00 Käytetty 10 800,00 950,00 660,00 11 015,40 4 335,40 960,00 1 230,00 200,00 928,00 218,24 430,00 300,00 1 550,00 405,00 3 200,00 378,00 760,00 300,00 1 000,00 450,00 210,00 250,00 250,00 914,55 2 160,01 500,00 7 819,00 250,00 vuokrat vuokrat vuokrat vuokrat virkistys vuokrat vuokrat virkistys vuokrat vuokrat virkistys virkistys virkistys vuokrat vuokrat vuokrat vuokrat virkistys virkistys virkistys vuokrat virkistys virkistys vuokrat virkistys virkistys vuokrat virkistys § 67, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Luettelo avustusten käytöstä 64 65 66 68 75 78 79 83 84 88 89 91 93 98 119 120 123 124 130 132 134 137 138 139 140 38 12.5.2014 12.5.2014 22.5.2014 22.5.2014 4.6.2014 12.6.2014 17.6.2014 26.6.2014 28.7.2014 28.7.2014 29.7.2014 31.7.2014 11.8.2014 1.9.2014 10.10.2014 14.10.2014 15.10.2014 15.10.2014 29.10.2014 3.11.2014 19.11.2014 25.11.2014 1.12.2014 1.12.2014 1.12.2014 Kotkan Kunnalliset Eläkeläiset ry / Kevätretki Karhulan Katajaiset ry / kevät 2014 tilavuokrat Ikäihmisten kevätjuhla 2014 Kotkan konserttitalolla Kotkan sataman eläkeläiskerho/ Retkiavustus 2 teatterilippua / Pirjo Tuominen Karhulan Karjalaiset ry / retkiavustus Vanhusten virkistysajelut 2014 Vanhusten viikon juhlat lokakuussa 2014 Asser Redsvenin kuolinpesän kiinteistövero Kotkan sataman eläkeläiskerho/Tilavuokrat kevät 2014 Karhu-Petankki ja TUL:n Kymenlaakson piirin veteraanit Kotkan tietotekniikkakerho KOTEKE Kotkan Eläkeläiset ry / Varkauden retkiavustus Karhu-Petankki / Mestaruuskilpailumatka Kotkan Eläkeläisjärjestöjen Yhteistyötoimikunta / kotiseuturetket Kotkan Oloneuvokset ry/Matka-avustus Kotkan Liiketyöntekijät os 38 eläkeläiskerho / retkiavustus Sunilan eläkeläisten kerho VREL:n Kotkan osasto/virkistystilaisuus Ikäihmisten Iloksi ry / vapaaehtoistyöntekjät TUL:n Kymenlaakson Piirin Veteraanir ry / virkistysmatka Ahlströmin Eläkeläiset Karhula ry / virkistystoiminta Karhulan Katajaiset ry/syksy 2014 tilavuokrat Kymenlaakson AVH-yhdistys ry/Tilavuokrat, syksy 2014 Enso-Gutzeitin eläkeläiset/Tilavuokrat / vuosi 2014 11.3.2014 VREL:n Kotkan osasto / virkistystoiminta /korvaa § 29/2014/palautettu Sivu 126 170,00 1 220,55 6 365,43 500,00 46,00 330,00 8 025,40 6 909,43 308,09 272,80 400,00 200,00 110,00 200,00 400,00 120,00 400,00 500,00 200,00 210,00 230,00 300,00 1 230,00 130,00 654,72 170,00 1 220,55 6 365,43 500,00 46,00 330,00 8 025,40 6 909,43 308,09 272,80 400,00 200,00 110,00 200,00 400,00 120,00 400,00 500,00 200,00 210,00 230,00 300,00 1 230,00 130,00 654,72 81 856,02 81 856,02 -1 000,00 -1 000,00 virkistys vuokrat virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys muut vuokrat virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys virkistys vuokrat vuokrat vuokrat virkistys § 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 346/2015 Sivu 127 Aluehallintoviraston päätös: lastensuojelun määräaikojen valtakunnallinen valvonta Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267 Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt asiaa 11.2.2015 § 31 ja 25.3.2015 § 60 sekä antanut selvityksen asiasta aluehallintovirastolle. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella on lastensuojelulain 27 a §:n mukaan velvollisuus pyytää kunnilta kaksi kertaa kalenterivuodessa lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen toteutumisen ja seurannan ja valvonnan kannalta välttämättömät tiedot. THL:n tulee luovuttaa annetut tiedot edelleen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle sen valtakunnallista ohjaus- ja valvontatehtävää varten. Sosiaalihuoltolain 57 §:n mukaan, jos sosiaalihuollon ohjauksen ja valvonnan yhteydessä todetaan, että kunta on menetellyt virheellisesti tai jättänyt sosiaalihuoltoa toteuttaessaan velvollisuutensa täyttämättä, Valvira ja aluehallintovirasto voivat antaa kunnalle taikka virheellisestä toiminnasta vastuussa olevalle virkamiehelle huomautuksen vastaisen toiminnan varalle. Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vastausten perusteella ilmeni, että Kotkassa oli lastensuojelun määräajoissa viiveitä 1.4.—30.9.2014 toteutetulla seurantajaksolla. Myöhässä käsiteltiin kaikkiaan 5 % lastensuojeluilmoituksista. Lastensuojeluselvityksistä määräajan ylitti 7,8 %. Kaupunki antoi asiasta selvityksen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on päättänyt antaa Kotkan kaupungille huomautuksen lastensuojelulain mukaisten määräaikojen noudattamisen laiminlyönnistä. Aluehallintovirasto seuraa Kotkan kaupungin lastensuojelulain mukaisten määräaikojen toteutumista tiedonkeruujaksolla 1.10.2014— 31.3.2015. Mikäli määräaikojen ylityksiä edelleen ilmenee, ryhtyy aluehallintovirasto tarvittaviin jatkotoimiin. ./. Päätös on liitteenä. Uusi seurantajakso on juuri raportoitu. Lastensuojeluilmoituksista 98 % ratkaistiin alle arkipäivän kuluessa ja 2 % myöhässä. Lastensuojelutarpeen selvityksistä kolmessa kuukaudessa valmistui tai oli työn alla 94,9 %. Myöhässä niistä oli siis tarkastelujakson aikana 5,1 %. Tilanne on parantunut, mutta viivästyksiä on edelleen. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksen. Ei oikaisuvaatimusohjetta § 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 128 § 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 129 § 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 130 § 68, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: AVIn päätös_lastensuojelun määräajat Sivu 131 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 972/2015 Sivu 132 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2014 Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 vanhustenhuollon johtaja Liisa Rosqvist, puh. 234 5236 Sosiaaliasiamiehen on sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 24 §:n mukaan annettava kaupunginhallitukselle vuosittain kertomus toiminnastaan. ./. Selvitys vuodelta 2014 on esityslistan erillisenä liitteenä. Selvityksessä tarkastellaan yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen alueella ja kunnittain sekä oikeusturvakeinojen käyttöä eli muistutuksia, oikaisuvaatimuksia ja valituksia. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa, lisäksi selvitykseen on koottu tietoja lastensuojelun avohuollon tukitoimista ja kiireellisistä sijoituksista sekä kuntien valmiudesta toteuttaa lapsiperheiden kotipalveluja. Sosiaaliasiamiehen havaintoja Kotkasta: Asiakkaiden yhteydenottoja sosiaaliasiamieheen oli viime vuonna 71. Määrän vaihtelut on esitetty alla vuosi kpl 2014 71 2013 101 2012 90 2011 80 2010 99 2009 103 Vuonna 2014 yhteydenottoja oli eniten toimeentulotuesta ja toiseksi eniten lastensuojelusta. Nämä kaksi ovat yleensäkin olleet yleisimmät yhteydenoton aiheet. Toimeentulotukiasioiden suhteellinen osuus oli 28,2 % kaikista tapauksista. Se on vähemmän kuin toimialueen kunnissa keskimäärin (32,7 %). Lastensuojeluasioita koski 14,1 % yhteydenotoista, kunnissa keskimäärin 14,3 %. Vammaispalvelua koskevien asiakastapausten osuus oli 9,9 %. Ikääntyneiden asumis- ja kuljetuspalveluja koskevia asioita oli Kotkassa 14,1 % ja alueella keskimäärin 10,4 %. Kotihoitoa koski 7 % yhteydenotoista ja alueella 5,8 %. Muita palveluja (= muita kunnan palveluja tai Kelan palveluja) koskevia asioita oli Kotkasta 7 % ja alueelta 7,4 %. Yhteydenotoista 53 % oli tiedusteluja ja 47 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä. Tämä jakauma ei ole muuttunut edellisestä vuodesta. Kotkan osalta jakauma oli täsmälleen sama. § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 972/2015 Sivu 133 Taulukko: Yhteydenoton syyt vuosina 2010—2014 Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia johtaville viranhaltijoille jätettiin viime vuonna seitsemän, mikä on selvästi enemmän kuin edellisinä vuosina (3 muistutusta/vuosi). Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta sosiaalihuollon asioista (39, 43, 46 ja 39 kpl edellisinä vuosina). Eniten käsiteltiin vammaispalvelupäätöksiä, joita oli 21 (24). Muutosvaatimuksista 12 (10, 18, 22) koski toimeentulotukea. Jaosto muutti tai palautti yhden päätöksen. Hallinto-oikeuteen tehtiin 9 (ed. vuosina 5, 10, 7 ja 8) valitusta jaoston päätöksistä. Kouvolan hallinto-oikeus muutti tai palautti uudelleenkäsiteltäväksi vuoden 2014 aikana yhden lautakunnan ratkaisun (1, 3, 1 ja 2 edellisinä vuosina). Seuranta oikeusturvakeinojen käytöstä Oikaisuvaatimukset jaostolle valitukset hallintooikeuteen muistutukset johtavalle viranhaltijalle 2014 2013 2012 2011 2010 34 39 43 46 39 9 5 10 7 8 7 3 3 3 4 50 47 56 56 51 Alueellisesti oikaisuvaatimusten määrä on jälleen kasvussa. Hallintovalitusten määrä on pysynyt melko vakiona lukuun ottamatta Kouvolan määriä vuonna 2013. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee tiedoksi sosiaaliasiamiehen kertomuksen vuodelta 2014 ja lähettää sen edelleen tiedoksi kaupunginhallitukselle. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS KUNNANHALLITUKSILLE VUODELTA 2014 Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää Sirkku Bilaletdin 31.3.2015 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Sivu 134 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 135 Kunnanhallituksille Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on antaa vuosittain sosiaalihuollon asiakaslakiin (812/2000) perustuva raportti sosiaalihuollon palvelujen ja asiakkaiden oikeuksien toteutumisesta kunnissa. Vuoden 2014 selvityksen yhtenä teemana oli ns. vanhuspalvelulain toteuttaminen kunnissa. Laki tuli pääosin voimaan 1.7.2013. Toisena aiheena oli sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistukseen liittyvinä, uuteen sosiaalihuoltolakiin kirjattu, tämän vuoden alusta voimaan tullut oikeus lapsiperheiden kotipalveluun sekä tulevat muutokset lastensuojelulakiin. Kuntakyselyn tarkoituksena oli mm. selvittää, miten ja millä keinoin kunnat ovat tähän mennessä pystyneet vastaamaan uuden lainsäädännön tuomiin velvoitteisiin ja haasteisiin. Kunnissa voi myös herätä muiden kuntien vastauksista uusia ajatuksia kehittää edelleen omia toimintamallejaan. Kouvolassa 31.3.2015 Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A 45100 Kouvola 2 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 136 SISÄLTÖ 1. 2. 3. 4. 5. 6. SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA ................................................... 5 TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA 2014 .............................. 5 2.1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain ............................................................................... 5 2.2. Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne .......................................................................................... 7 2.3. Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet ............................................................................................... 9 VANHUSPALVELUT ........................................................................................................................ 10 3.1. Vanhuspalvelulaista ......................................................................................................................... 10 3.2. Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut ............................................................................................ 11 3.3. Iäkkäiden henkilöiden kotihoito ...................................................................................................... 12 3.4. Omaishoito ...................................................................................................................................... 12 3.5. Palveluasumisen asiakasmaksut ...................................................................................................... 13 3.6. Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut .............................................................................. 14 3.7. Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa ......................................................................................... 15 KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA ...................................... 15 4.1. Palvelurakenteiden kehittäminen ................................................................................................... 15 4.2. Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen ................................................................ 17 4.3. Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen ................. 19 4.4. Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä .......................................... 20 4.5. Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa ....................................... 21 4.6. Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä.............................................................. 23 KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA ....................................................................... 24 KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA ............................................................................................... 27 6.1. Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut ......................................................................................... 27 6.2. 7. 8. Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot ............................................................................................ 28 KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA ..................................................................... 29 7.1. Hamina............................................................................................................................................. 29 7.2. Kaakon kaksikko............................................................................................................................... 31 7.3. Kotka ................................................................................................................................................ 33 7.4. Kouvola ............................................................................................................................................ 35 7.5. Pyhtää .............................................................................................................................................. 38 OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN........................................................................................ 39 3 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 137 8.1. Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden ..................................................................................... 39 8.2. Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset .............................................................................. 40 LIITE: Kuntakysely sosiaaliasiamiehen vuoden 2014 selvitystä varten 41 4 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 138 1. SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI JA SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000), asiakaslaki sisältää asiakkaan oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Se kattaa kaiken viranomaisten järjestämän sosiaalihuollon ja myös yksityisesti tuotetut sosiaalipalvelut. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeus hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisätä asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Sosiaalihuollon asiakaslain 24§:n mukaan jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, joka voi olla usean kunnan yhteinen. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: Neuvoa Avustaa Tiedottaa Seurata ja edistää Neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa Neuvoa ja tarvittaessa avustaa asiakasta asiakaslain 23 §:ssä tarkoitetun muistutuksen tekemisessä. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnanhallituksille. Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom (www.socom.fi) tuottaa sosiaaliasiamiehen palvelut Kymenlaakson kunnille, Hamina, Kotka, Kouvola, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä. Tehtävää hoitaa yksi päätoiminen sosiaaliasiamies. Toimipaikka sijaitsee Kouvolassa Socomin toimitiloissa, Salpausselänkatu 40 A. Asiamiehellä on puhelinajat. Asiakastapaamiset tapahtuvat ajanvarauksella. Asiamies tapaa asiakkaita myös heidän kotikunnissaan kunkin kunnan kanssa sovituissa tiloissa. 2. TILASTOTIETOJA SOSIAALIASIAMIEHEN ASIAKASTAPAUKSISTA VUODELTA 2014 2.1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain ja kunnittain Asiatapahtumien määrä toimintavuonna oli 364 kpl (v.2013/383 kpl, v. 2012/387 kpl, v. 2011/367 kpl). Asiatapahtuma koostuu useimmiten monista toimenpiteistä: puheluista, asiakkaan tapaami- 5 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 139 sesta, selvittelystä, konsultoinnista tai palaverista asiakkaan ja sosiaalihuollon viranomaisen kanssa. Joskus asia voi hoitua yhdellä puhelulla. Kuva 1. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Toimeentulotukiyhteydenottojen osuus oli 32,7 % kaikista asiatapahtumista. Niiden osuus on vähentynyt jonkin verran viime vuosina (v. 2013/33,4 %, v. 2012/34,9 %, v. 2011/43,6 %). Kun iäkkäiden henkilöiden palveluihin lasketaan asumis- ja kuljetuspalvelut, kotihoito ja omaishoidon tuki, asiatapahtumia oli toimeentulotukiasioiden jälkeen eniten. Niiden osuus oli 17,6 % asiatapahtumista. Lastensuojeluasioiden osuus oli 14,3 % (v. 2013/18,8 %, v. 2012/18,6 %, v. 2011/15,5 %). Vammaispalveluita koskevia asioita oli kaikista asiatapahtumista 10,4 % (v. 2013/6,3 %, v. 2012/9,6 %, v. 2011/8,5 %). Perheasioina tilastoidaan lapsen huolto-, tapaamis- ja elatusasiat, isyysasiat ja perheneuvolatoiminta. Perheasioiden osuus oli 4,1 % (v. 2013/2,9 %, v. 2012/5,7 %, v. 2011/3,0 %). Muu sosiaalityö sisältää mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, välitystiliasiakkuudet, sosiaalisen luototuksen, asuntoasiat ja lakiin maahanmuuttajien kotoutumisesta ja turvapaikan hakijoiden vastaanottamisesta liittyvät asiat. Niiden osuus oli 9,7 % (v. 2013/8,9 %, v. 2012/7,0 %, v. 2011/5,2 %). 6 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 140 Luokkaan muut palvelut kuuluvat mm. Kelan etuudet, työvoimahallinto, terveydenhuolto, ulosotto, velkaneuvonta tai edunvalvonta. Yhteydenotto kirjataan vain jos asiakasta neuvotaan asiassa eikä ainoastaan ohjata eteenpäin. Muiden palvelujen osuus oli 7,4 % (v. 2013/12,0 %, v. 2012/11,9 %, v. 2011/11,7 %). 2 7 21 0 6 3 0 39 0 1 3 0 0 2 0 6 1 1 2 0 0 1 0 5 4 4 7 0 0 0 0 15 2 5 14 0 0 0 0 21 0 3 4 0 0 0 1 8 0 1 0 0 0 0 0 1 1 4 24 2 0 2 0 33 Muu palvelu Muu sosiaalityö Lasten päivähoito Päihdehuolto Kotihoito Perheasiat Omaishoidon tuki 5 10 22 0 1 0 0 38 Kehitysvammahuolto 3 10 32 0 2 1 4 52 Vammaispalvelut Ikääntyvien asumis- ja tukipalvelut 13 20 73 0 8 2 3 119 Lastensuojelu Kunta Hamina Kotka Kouvola Miehikkälä Pyhtää Virolahti Muu Yhteensä Toimeentulotuki Taulukko 1. Asiatapahtumat kunnittain ja tehtäväalueittain v. 2014 4 5 15 0 2 1 0 27 Yhteensä 35 71 217 2 19 12 8 364 Seuraavasta taulukosta ilmenee, että asiatapahtumien määrässä suhteutettuna kunnan väkilukuun ei ole tapahtunut suuria muutoksia kolmen viime vuoden aikana. Taulukko 2. Asiatapahtumat kunnittain väkilukuun suhteutettuina v. 2014 (v. 2013/v. 2012) Kunta Asiatapahtuma (lkm) Hamina Kotka Kouvola Pyhtää Miehikkälä Virolahti Kaakon kaksikko yht. 35 71 217 19 2 12 14 2.2. Asiatapahtuma (lkm)/ 1 000 as. 1,64 (1,22/1,45) 1,29 (1,84/1,64) 2,49 (2,45/2,49) 3,52 (4,46/4,47) 2,50 (2,47/3,54) Väkiluku 31.12.2013 21 203 54 771 86 926 5 384 2 145 3 435 5 580 Yhteydenottaja ja yhteydenoton luonne 68 % (v. 2013/67 %, v. 2012/73,3 %) asiakkaista otti itse yhteyttä asiassaan sosiaaliasiamieheen. Ensimmäinen yhteydenotto asiakkaan asiassa tuli omaiselta tai muulta asiaa hoitavalta henkilöltä 29 %:ssa (v. 2013/31 %, v. 2012/23,3 %) tapauksista. Sosiaalihuollon henkilöstö otti yhteyttä 3 %:ssa (v. 2013/2 %, v. 2012/3,4 %) asioista. 7 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 141 Kuva 2. Yhteydenottaja v. 2014 (n= 364) Tiedusteluluonteisia asiatapahtumista oli 47 %. Asiakas oli tyytymätön esim. saamiinsa päätöksiin, kohteluun, palveluun tai menettelyyn asiansa hoidossa 53 %:ssa tapauksista. Kuva 3. Yhteydenoton luonne v. 2013 (n= 364) 8 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 2.3. Sivu 142 Asiatapahtuman syyt ja toimenpiteet Samaan asiatapahtumaan kohdistuvaksi on voitu kirjata 1-3 syytä tai toimenpidettä. Kuva 4. Asiatapahtumien syyt v. 2014 (n=498) 9 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 143 Kuva 5. Toimenpiteet v. 2014 (n= 537) 3. VANHUSPALVELUT 3.1. Vanhuspalvelulaista Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 1 tuli asteittain voimaan 1.7.2013 lukien. Yleisesti puhutaan vanhuspalvelulaista. Lain 3 §:ssä määritellään: Ikääntynyt väestö tarkoittaa eläkeikäistä väestöä eli 63 vuotta täyttäneitä. Iäkäs henkilö on sellainen ikääntyneeseen väestöön kuuluva henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntymiseen liittyvien syiden johdosta. Laki ei määrittele nimitystä vanhus, eikä sitä käytetä lakitekstissä muussa yhteydessä kuin puhuttaessa vanhusneuvostoista. Lain tarkoituksena on mm. tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, itsenäistä suoriutumista ja toimintakykyä ja varsinaiset palvelut suunnataan iäkkäille henkilöille. Käytän jatkossa sanaa, vanhus, tarkoittamaan samaa kuin iäkäs henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt ja on siitä syystä palvelujen tarpeessa. Vanhuspalvelulain 6 § koskee kunnan velvollisuutta arvioida vuosittain iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaalipalvelujen riittävyyttä ja laatua. Kunnan on mm. kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan sekä kunnan henkilöstöltä. Lisäksi edellytetään, että 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) 10 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 144 arvioinnissa on otettava huomioon sosiaaliasiamiehen vuotuisessa selvityksessä esitetyt havainnot. Vastaavaa velvoitetta ei ole toistaiseksi kirjattu muualle sosiaalihuollon lainsäädäntöön. Iäkkäiden asumis- ja kuljetuspalvelut sekä vanhusten kotihoito ja -omaishoito muodostavat asiamiehen tilastoinnissa vanhuspalvelujen kokonaisuuden. Vanhusten asioissa lähes poikkeuksetta sosiaaliasiamieheen ottaa yhteyttä omainen tai muu läheinen henkilö. Palveluasumiseen tai kuljetuspalveluihin liittyviä yhteydenottoja oli yhteensä 38 kpl. Vanhusten kotihoitoon liittyviä yhteydenottoja oli 21 kpl ja vanhusten omaishoitoa koskevia tapauksia oli 4 kpl. Vanhusten palveluita koskevia yhteydenottoja oli kaikkenaan 63 kpl. 3.2. Iäkkäiden henkilöiden asumispalvelut Asumispalveluja koskevat yhteydenotot koskevat yhä enemmän yksityisten palveluntuottajien asumispalvelua kuin kuntien omia yksiköitä. Tämä selittyy varmasti sillä, että kunnat ostavat palveluasumista aiempaa enemmän yksityisiltä palveluntuottajilta. Omaisten huoli kohdistuu useimmiten palvelun tai hoivan laatuun palveluasumisessa. Ehkä korostuneimmin on tullut viime aikoina esille huono lääkäripalvelujen saatavuus. Lääkäri käy omaisten näkökulmasta liian harvoin yksiköissä. Lisäksi lääkärit saattavat vaihtua usein. Varsinaista hoitosuhdetta ei pääse syntymään, kun lääkäriä pystytään käyttämään enimmäkseen vain konsultoimiseen. Koska lääkärin palveluja on saatavilla hyvin rajallisesti, hoitohenkilökunta joutuu tekemään akuuteissa tilanteissa arvion asukkaan terveydentilasta. Omaisten mielestä erikoissairaanhoitoon lähettämisessä viivytellään. Näissä tapauksissa asiamieheen otetaan usein yhteyttä jälkikäteen. Asukas on kunnon huononnuttua entisestään viimein toimitettu sairaalahoitoon. Silloin on saatettu todeta, että tilanne on ehtinyt edetä todella vakavaksi ja hoitoa olisi tarvittu jo aiemmin. Omaiset tuntevat vanhuksen hyvin pitkältä ajalta ja huomaavat läheisensä terveydentilassa tapahtuneet muutokset välittömästi. Heidän mielestään omaisia ei kuulla riittävästi ja heidän tekemänsä huomiot pitäisi ottaa vakavammin. Yleinen omaisten välittämä huoli liittyy epäilyyn aliravitsemuksesta tai nestehukasta. Huomio kiinnittyy vanhuksen painon nopeaan putoamiseen usein kohta palveluasumiseen siirtymisen jälkeen. Vaikka ruokaa ja juomaa on tarjolla, se ei takaa riittävää ravinnon ja nesteen saantia. Omaisten mielestä henkilökunnan pitäisi varmistaa vanhusten riittävä ravitsemus paremmin. Vanhusten laitoshoitoa on purettu ja asukkaita on siirretty kunnan omista yksiköistä mm. uusiin, yksityisiin palveluasumisen yksiköihin. Uutena ilmiönä onkin tullut vanhusten siirtoon yksiköstä toiseen liittyvät ongelmat. On tullut esiin tilanteita, joissa kohta siirron jälkeen vanhuksen kunto on romahtanut tai on päässyt sattumaan tapaturma. Omaiset kyseenalaistavat silloin mm., onko tieto asukkaan yksilöllisestä palvelun ja hoivan tarpeesta välittynyt riittävän hyvin siirtovaiheessa, tai onko kyse riittävän hoivan laiminlyönnistä uudessa yksikössä. Vaikka asia olisi hoidettu niin hyvin kuin mahdollista, siirtotilanteissa onkin varmasti aina riskinsä, kun on kyse hyvin iäkkäistä ja huonokuntoisista vanhuksista. Henkilöstön riittävyyttä on suoraan kyseenalaistettu viime vuonna harvoin. Henkilöstömitoitukseen liittyen yhteydenotoissa välittyy kuitenkin toive siitä, että hoivayksiköissä henkilökunnalla olisi vanhuksille enemmän aikaa. Vanhuksen omia toiveita ja mieltymyksiä pitäisi selvittää ja 11 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 145 huomioida paremmin. Muistisairaan henkilön kohdalla tässä pitäisi käyttää nykyistä enemmän omaisia apuna. 3.3. Iäkkäiden henkilöiden kotihoito Iäkkäiden kotihoitoa koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet jonkin verran viime vuosina. Asiakastapausten määrä on silti edelleen hyvin maltillisella tasolla. Kuten vanhusten palveluissa yleensä, yhteydenottajana on lähes aina omainen. Osa tapauksista on neuvontaa ja ohjausta palvelujen piiriin tilanteissa, jolloin omaiset alkavat olla huolissaan vanhuksen itsenäisestä selviytymisestä kotona. Omaiset kyseenalaistavat, miten hyvin asiakkaan yksilöllinen palvelun tarve tulee täytetyksi kotihoidossa. Palvelusuunnitelmat tehdään, mutta niiden noudattamista ja seuraamista ei omaisten mielestä oteta riittävän vakavasti. Etenkin hoitajien jatkuvasti vaihtuessa, palvelusuunnitelmaan kirjatut, usein juuri asiakkaan yksilölliseen palveluntarpeeseen liittyvät asiat, jäävät kiireessä huomioimatta. Myös kotihoidon päätöksistä kysytään. Palvelun myöntämisestä ja epäämisestä, mutta myös vähentämisestä tai lakkauttamisesta on annettava perusteltu, valituskelpoinen päätös. Päätöstä ei voi tehdä yksipuolisesti kuulematta ja kirjaamatta asiakkaan näkemystä asiasta. Palautetta tulee myös siitä, että toisinaan kotihoidon työntekijöiden käynnit jäävät kiireiseen aikatauluun vedoten sovittua lyhyemmiksi. Samalla kyseenalaistetaan kotihoidon asiakasmaksut, jos kotihoidon palveluun käytetty aika jää toistuvasti lyhemmäksi kuin mistä asiakas maksaa. 3.4. Omaishoito Iäkkäiden omaishoitoa koskevia yhteydenottoja tulee sosiaaliasiamiehelle vuosittain vain muutamia. Maassamme on yli 40 000 omaishoitajaa ja -hoidettavaa. On tiedossa, ettei omaishoito toteudu kunnissa tasa-arvoisesti. Ongelmia on mm. omaishoitoon liittyvien tukipalvelujen ja vapaapäivien järjestämisessä. Valtaosa hoidettavista on yli 65-vuotiaita. Samoin yli puolet omaishoitajista on 65 vuotta täyttäneitä. On selvää, että ongelmat omaishoidossa liittyvät paljolti myös omaishoitajien jaksamiseen. Tätä taustaa vasten yhteydenottojen määrän olettaisi olevan suurempi. Viime vuonna STM:n työryhmä laati ehdotuksen kansallisen omaishoidon kehittämisohjelmaksi vuosille 2014 – 2020. Siinä esitetään säädettäväksi nykyisen tilalle uusi laki sopimusomaishoidosta. Uudella lailla lisättäisiin yhdenvertaisuutta omaishoidossa. Hoitoa tarvitsevalla olisi subjektiivinen oikeus sopimusomaishoitoon, jos sen edellytykset täyttyvät. Samoin omaishoitaja saisi subjektiivisen oikeuden hoitopalkkioon ja -vapaaseen. Työryhmä esittää kahta vaihtoehtoista mallia omaishoidon järjestämis- ja rahoitusvastuun jakautumiseen kuntien ja valtion kesken. Etenkin malli, jossa esitetään omaishoidon järjestämistä Kelan ja kuntien yhteistyössä, on herättänyt keskustelua.2 Lain valmistelu ei ole edennyt erityisen ripeästi ja jääkin tulevalle hallituskaudelle. 2 Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. STM:n raportteja ja muistioita 2014:2 12 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 3.5. Sivu 146 Palveluasumisen asiakasmaksut Palveluasumisen asiakasmaksuja koskevat kyselyt ovat lisääntyneet. Kun vanhusten laitoshoitoa on purettu asukkaiden siirtyessä tehostettuun palveluasumiseen, myös asiakasmaksujen perusteet ovat muuttuneet. Nykyisessä asiakasmaksulaissa3 pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan osalta asiakasmaksu on määritelty yksiselitteisesti. Maksu määräytyy maksukyvyn mukaan siten että esim. yksin asuvan henkilön maksu voi olla enintään 85 prosenttia kuukausitulosta. Määritelty vähimmäiskäyttövara on ollut vuoden 2014 indeksitasossa 105 €. Asumispalvelujen maksuista tai vähimmäiskäyttövarasta ei tällä hetkellä ole säännöksiä asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa. Kun kunta tarjoaa asiakkaalle esim. ostopalveluna paikkaa yksityisessä asumispalveluyksikössä, kunnan asiakkaalta perimä palvelumaksu perustuu asiakkaan maksukykyyn ja määräytyy useimmiten kotipalvelun asiakasmaksusäännösten mukaan. Lisäksi yksityinen palveluyksikkö perii asukkaalta huoneenvuokralain mukaisen vuokran, ateriamaksut sekä erillisiä maksuja asukkaan tarvitsemista yksilöllisistä palveluista. Nämä voivat olla tukipalveluja kuten siivous-, sauna-, vaatehuolto- tai turvapalvelut. Lisäksi hoitoon ja hoivaan liittyviä palveluja on tarjolla yksilöllisen tarpeen perusteella. Esim. jalkahoito on monelle asukkaalle välttämätön palvelu. Palvelut voidaan myydä asiakkaille toimintakyvyn tai palvelujen määrän ja sitovuuden mukaan määriteltyinä palvelupaketteina tai erillisinä palveluina. Yksityisten palveluntuottajien maksut ja niiden määräytyminen on varsin vaihtelevaa ja sääntelemätöntä. Kuluttajavirasto on tehnyt v. 2009 hintavertailuja yksityisten palvelutalojen maksuista.4 Selvitys kuvaa hyvin maksujen kirjavuutta. Toisin kuin laitoshoidossa, asukas maksaa palveluasumisessa erikseen myös lääkkeet ja muun terveydenhuollon. Onkin erittäin vaikeaa arvioida etukäteen, kuinka suuriksi palveluasumisen kokonaiskustannukset lopulta muodostuvat. Palveluasumisessa asuvien asiakkaiden raha-asioita hoitaa useimmiten omainen, mikäli asukkaalla ei ole edunvalvojaa. Omaiset ottavat palveluasumisen maksuista yhteyttä yleisimmin siinä tilanteessa, kun vanhuksen rahat eivät enää riitä pakollisiin maksuihin. Pahimmissa tapauksissa omainen on saattanut jo maksaa vanhuksen laskuja omilla varoillaan. Vaikka asiakkaalle tai hänen raha-asioitaan hoitavalle on selvitetty palveluasumisen alkaessa mahdollisuus asiakasmaksulain (11 §) mukaiseen maksujen alentamiseen, tieto menee helposti ohi, koska muuttoon liittyy aina paljon muita hoidettavia ja muistettavia asioita. Kunta voi alentaa perimäänsä maksua tai jättää sen kokonaan perimättä mikäli periminen vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä. Usein maksun alentamista olisi voinut hakea jo paljon aikaisemmin kuin se huomataan tehdä. Koska asukkaalle jätettävää vähimmäiskäyttövaraa ei ole määritelty palveluasumiseen, useissa kunnissa noudatetaan samaa summaa kuin laitoshoidossa. Kymenlaakson kunnista ainoastaan Kouvola on määritellyt käyttövaran korkeammaksi, 170 €/kk. Laitoshoidon käyttövaraa vastaava summa ei aina riitä ylimääräisiin, pakollisiin menoihin. Tästä seuraa, että maksun alentamispäätöksiä joudutaan tekemään melko usein. Uutta asiakasmaksulakia on valmistelu jo vuosia. Nyt vihdoin on julkaistu STM:n työryhmän loppuraportti, Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen 3 4 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992) Kuluttajaviraston hintavertailuja, Yksityiset vanhusten palvelutalot, kevät 2009 13 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 147 asiakasmaksut.5 Raportissa esitetään tehostetun palveluasumisen maksujen yhtenäistämistä ja säätämistä asiakkaalle jätettävästä käyttövarasta. Vähimmäiskäyttövaraksi ehdotetaan palveluasumisessa, tukiasumisessa ja tehostetussa palveluasumisessa yksin asuvalle 245 €/kk ja puolisoille 416 €/kk. Esityksen perusteena on käytetty toimeentulotuen perusosaa vähennettynä laskennallisten ravintomenojen 49 %:n osuudella. Nykyiseen tilanteeseen verrattuna esitys toisi huomattavan nousun käyttövaraan. Vähimmäiskäyttövaran määrittely vähentäisi tarvetta hakea maksun alennusta palveluasumisen maksuista. Se lisäisi myös asiakkaiden tasavertaisuutta, koska maksun alentamista haetaan usein myöhemmin kuin siihen olisi oikeus. 3.6. Iäkkäille henkilöille suunnatut kuljetuspalvelut Viime vuonna sosiaaliasiamiehelle tuli ainoastaan kolme kuljetuspalveluja koskevaa yhteydenottoa. Niiden määrä on vähentynyt viime vuosina. Monissa kunnissa on otettu käyttöön osana julkista liikennettä toimiva palvelulinjoja ja sosiaalitoimen järjestämää asioimisliikennettä. Vaikuttaa siltä, että nämä ovat alkaneet osittain korvata sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua, kuten on ollut tarkoituskin. Asia on kuitenkin ajankohtainen uudistuvan sosiaalihuoltolain myötä. Väistyvän sosiaalihuoltoasetuksen6 9 §:ssä kuljetuspalvelut on mainittu yhtenä kotipalvelun tukipalveluna. Uudessa, pääosin 1.4.2015 voimaan tulevassa sosiaalihuoltolaissa7 määritellään, että liikkumista tukevat palvelut (23 §) järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Uusi määrittely pakottaa tarkastelemaan uudelleen nykyistä käytäntöä kunnissa. Palvelun tarvitsijat ovat jatkossakin enimmäkseen vanhusväestöön kuuluvia, mutta laki ei sulje mitään ryhmää pois. Jos kuitenkin puhutaan erikseen iäkkäiden henkilöiden kuljetuspalveluista, olisiko ehkä aiheellista muuttaa palvelun ikäraja vastaamaan vanhuspalvelulain ikääntyneiden henkilöiden 63 vuoden ikärajaa? Nyt suurin osa kunnista on rajannut kuljetuspalveluun oikeutetuiksi 65 vuotta täyttäneet. Liikkumista tukevat palvelut ovat jatkossakin määrärahasidonnaisia, joten kuntien määrittelemää tulorajaa voi pitää perusteltuna, samoin kuin matkojen määrän rajaamista. Toimialueen kunnissa tuloraja yksin asuvalla henkilöllä vaihtelee välillä 1 100€ - 1 200€. Tulona huomioidaan yleensä eläke- ja pääomatulot sekä hoitotuki. Yleisimmin asiakkaiden yhteydenotot ovat koskeneet kuljetuspalvelun epäämistä juuri kuntien määrittelemien tulorajojen johdosta. Asiakkaan palveluntarvetta pitäisi katsoa kokonaisuutena ja tulorajoista pitäisi voida perustelluista syistä tapauskohtaisesti hiukan joustaa. Vaikeavammaisen kuljetuspalvelussa ei ole tulorajaa, mutta hyvinkin huonosti liikkuvat vanhukset eivät välttämättä täytä vaikeavammaisuuden kriteeriä. Tilanne liikkumisen suhteen voi olla vaikea, kun tulot eivät riitä taksikyyteihin ja julkisen liikenteen tai asiointiliikenteen käyttö ei onnistu. Jotkut kunnat ovat asettaneet tulorajan lisäksi varallisuusrajan. Olen jo aiemmissa yhteyksissä kritisoinut tätä siitä syystä, että varallisuutena huomioidaan ainoastaan pankkitalletukset. Monen 5 Kunnan järjestämisvastuulla olevan palveluasumisen ja kotiin annettavien palvelujen asiakasmaksut, STM:n raportteja ja muistioita 2015:7 6 Sosiaalihuoltoasetus (607/1983) 7 Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) 14 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 148 vanhuksen rahat ovat nykyään sijoitettuna rahastoihin tai osakkeisiin. Lisäksi voi olla metsä- tai maaomaisuutta tai kiinteistöjä, jotka eivät ole omassa käytössä. Tällaisia kuljetuspalvelujen saajia ei ehkä ole kovin monia, mutta jos varallisuutta selvitetään, olisi tasavertaisuuden vuoksi huomioitava asiakkaan koko varallisuus. Vakiintuneen käytännön mukaan matkoja myönnetään yleensä 8 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa ja asiakkaan omavastuuosuudeksi jää matkan hinta julkisella kulkuneuvolla. Matkojen määrässä voisi myös noudattaa erityistapauksissa harkintaa samasta syystä kuin tulorajankin kohdalla silloin kun palveluntarve on erityisen suuri. Uudessa sosiaalihuoltolaissa kannustetaan järjestämään liikkumista tukevia palveluja erilaisilla toteuttamistavoilla mm. julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella, saattajapalveluna tai ryhmäkuljetuksina. Esteetön joukkoliikenne sekä kutsu- ja palveluliikenne ovat ensisijaisia tapoja järjestää kuljetuspalvelut. Osa asiakkaista tarvitsee aina jatkossakin yksilöllisen kuljetuspalvelun taksilla tai invataksilla niin, että kohtuulliset kustannukset korvataan. 3.7. Palvelusetelin käyttö vanhuspalveluissa Palvelusetelin käyttöön liittyvistä asioista on kysytty sosiaaliasiamieheltä harvoin, vaikka setelin käyttöä on laajennettu kunnissa koskemaan monia sosiaalihuollon palveluita. Viime vuonna yhteydenottoja oli vain muutama. Ne koskivat vanhusten kotihoitoa ja palveluasumista. Palvelusetelin käyttö kuntien järjestämissä sosiaali- ja terveyspalveluissa perustuu palvelusetelilakiin.8 Lain tarkoituksena on asiakkaan näkökulmasta lisätä asiakkaan valinnan mahdollisuuksia ja parantaa palvelujen saatavuutta. Merkittävää on, että kaikissa yhteydenotoissa oli kyse samasta asiasta. Koettiin, ettei palvelusetelivaihtoehdosta saatu informaatio ole ollut riittävää. Palveluseteli on aina vaihtoehtoinen tapa järjestää palvelu. Palvelusetelistä voi kieltäytyä ja palvelu on silloin järjestettävä muulla tavoin. Asiakkaalle on selvitettävä hänen asemansa palveluseteliä käytettäessä, palvelusetelin asiakkaan tuloihin perustuva arvo, palvelujen tuottajien hinnat, omavastuuosuuden määräytymisen perusteet ja arvioitu suuruus ja mitä vastaava palvelu tulisi kustantamaan asiakkaalle asiakasmaksulain mukaan laskettuna (6 §). 4. KUNTAKYSELY VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMISESTA 4.1. Palvelurakenteiden kehittäminen Kymenlaakson kunnissa on varauduttu ikärakenteen muutokseen kehittämällä vanhuspalvelujen palvelurakenteita jo ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa. Vanhuspalvelulakiin on kirjattu velvollisuus laatia kattava suunnitelma (5 §) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Kuntien ikääntymispolitiikkaa ovat jo ennen lain voimaan tuloa ohjanneet valtuustojen hyväksymät vanhuspalvelujen strategiat ja -suunnitelmat. Myös kotihoitoa on kehitetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulakia. 8 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) 15 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 149 Kuntien väestön ikääntyessä on väistämättä jouduttu, ja ehkä edelleen joudutaan, lisäämään paikkoja sekä tavalliseen -että tehostettuun palveluasumiseen. Vanhuspalvelulain johtavana periaatteena on kotiin annettavan hoidon ensisijaisuus. Kuntien palvelurakenne tulee muokata siten, että iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan pääosin toteuttaa kotona tai kodinomaisissa asuinympäristöissä. Vanhusten laitoshoitoa on myös suunnitelmallisesti vähennetty kunnissa jo ennen vanhuspalvelulain voimaan tuloa. Lakiin lisättiin vuoden 2015 alusta tarkentava säännös (14a §), jonka mukaan kunta voi vastata iäkkään henkilön palveluntarpeeseen pitkäaikaisella laitoshoidolla vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai asiakasturvallisuuteen tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. Myös säännös erityisestä selvittämisvelvollisuudesta pitkäaikaisen laitoshoidon edellytyksistä lisättiin lakiin (15 a §). Hallituksen esityksen9 mukaan tavoitteena on hallittu rakennemuutos, jossa pitkäaikaishoidon laitospaikoista pääsääntöisesti luovutaan ja iäkkäiden ihmisten tarpeita ja toiveita vastaavia asumisen ja ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon sisältäviä palvelukonsepteja lisätään, kehitetään ja tuotetaan. Laitoshoidosta ei voida luopua kokonaan ja palvelurakennetta onkin aina tarkasteltava kokonaisuutena. Kuntien vastauksista selviää, että vanhuspalvelulain velvoitetta laitoshoidon purkamisesta on jo pitkälti toteutettu. Pyhtään vastauksesta ei laitoshoidon tilanne ilmene suoraan. Siellä vanhusten laitoshoito hankitaan tarpeen mukaan ostopalveluna. Kotiin annettavia palveluja kehitetään kaikissa kunnissa. Huomiota kiinnitetään ennalta ehkäiseviin käytäntöihin, kuntoutukseen, palveluketjun saumattomuuteen sekä palvelujen oikea-aikaisuuteen. 9 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 16 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 150 Taulukko 3. Vanhuspalveluiden palvelurakenteiden kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? Hamina Kotiin annettavia palveluita pyritään lisäämään ja kohdentamaan. Ennaltaehkäiseviä käytäntöjä pyritään laajentamaan. Kuntoutus otetaan kiinteäksi osaksi hoitoketjua. Laitoshoidon paikkoja muutetaan arviointi- ja kuntoutuspaikoiksi. Kaakon Kotihoidon kehittäminen aloitettu yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson kuntien kanssa (Kastekaksikko hankkeet). Miehikkälässä on luovuttu laitoshoidosta ja perustettu tehostetun palveluasumisen yksikkö. Virolahden vuodeosasto lakkautetaan ja korvataan lyhytaikaishoidon yksiköllä Villinrannan palvelukeskuksen yhteydessä. Kotka Kotihoidossa ennaltaehkäisevä palveluohjaus sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta ovat painopistealueina. Palvelutarpeen arvioinnilla pyritään räätälöimään asiakkaille heidän tarvitsemansa palvelut yhteistyössä yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kotihoidon palvelut suunnataan paljon apua, hoivaa ja hoitoa tarvitseville ikäihmisille. Kouvola Pyhtää 4.2. Pitkäaikaishoidon palvelurakennemuutos saadaan päätökseen 2015 keväällä, jolloin valmistuu vielä tehostetun palveluasumisen yksiköt Karhuvuorikodin laajennusosaan. Pitkäaikaislaitoshoito purettiin 2013. Palvelurakennemuutoksen myötä on tuettu kotona asumista, lisätty omaishoitoa ja toimintakykyä tukevia lyhytaikayksikköjä. Palveluketjuja on kehitetty yhdessä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kanssa, turvataan oikea aikainen hoito ja hoivan tarve myös ikäihmisille. Iäkkään kotona asumista tukevia palveluita vahvistetaan ja resursoidaan sekä vastaavasti laitosmaista palvelurakennetta puretaan maltillisesti VPL:n ja laatusuosituksen mukaisesti (taustalla ikääntyneiden palveluverkkosuunnitelma 2012-2014). Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen ja kotihoidon vahvistaminen. Iäkkäiden henkilöiden palveluntarpeiden selvittäminen Vanhuspalvelulaissa (15§) painotetaan iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumista tukevien palvelujen tarpeen kokonaisvaltaista selvittämistä yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa esim. omaisen tai edunvalvojan kanssa. Palvelutarpeen arviointi on nostettu yhdeksi lain keskeisimmistä uudistuksista, vaikka kunnissa on palvelutarpeiden selvittämisen tärkeys toki ymmärretty jo aiemmin. Laadukas ja monipuolinen palveluntarpeen arviointi auttaa kohdentamaan palveluja oikein ja mahdollistaa iäkkään henkilön yksilölliseen palveluntarpeeseen vastaamisen. Ikäkaste - Äldre-Kaste II -osahankkeen raportissa10 tuodaan esiin huomionarvoisia näkökulmia palveluntarpeen arvioinnista. Palveluntarpeen selvittämisen käytäntöjä ohjaa edelleen liiaksi organisaatiolähtöisyys sekä valmis palvelu- ja tukimuotojen valikko, joka kunnalla on tarjolla. Palveluvalikon aukot on tärkeää tunnistaa ja osata tarjota myös järjestöjen ja yksityisten palvelun tuottajien palveluja. Moniammatillista yhteistyötä tulisi käyttää palveluntarpeen arvioinnissa enemmän hyödyksi, koska osa ratkaistavissa olevista palveluntarpeista voi jäädä tunnistamatta. Palveluntar10 Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti, Vanhuspalvelulain pilotointi, ss 25-29 17 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 151 peen selvittämisen ydin on asiakkaan selviytyminen hänelle itselleen merkityksellisistä ja välttämättömistä toimista omassa elinympäristössään. Asiakkaan tulee saada mahdollisuus kertoa itselleen merkityksellisistä asioista sekä toiveistaan ja mitkä tekijät estävät niiden toteuttamisen. TOIMIA-verkoston11 suositusten mukaan palvelutarpeen arviointi on ”vuorovaikutuksellinen tilanne, jossa asiakkaan elämäntilanne, toimijuus ja tarpeet ovat keskiössä ja mittarit apuvälineinä.” Vastanneet kunnat käyttävät palvelutarpeen arvioinnissa apuna kansalliseen Kaste-ohjelmaan kuuluneen Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahankkeen12 tuottamaa, seudullista mallia. Kotkan vastauksesta ilmenee, että malli noudattaa varsin kattavasti myös vanhuspalvelulain linjauksia palveluntarpeen arvioinnissa. Kaakon kaksikko ilmoittaa, että heillä on käytössä RISTO hankkeen13 tuottama malli toimintakyvyn arvioinnista hoiva- ja vuodeosastoilla. Taulukko 4. Iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 2. a) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai uusia toimintamalleja iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeiden selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun? Kotihoidossa ollaan ottamassa käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka yhtenä tavoitteena on asiakaslähtöinen ja toimintakykyä tukeva kotihoito. Palveluntarpeen arviointiin kehitetty alueellinen malli on päivitetty. Kaste-hankkeessa kehitetty toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli kotihoitoon. Risto -arviointijaksot hoivilla ja vuodeosastoilla. Villinrannan asumispalvelujen tilat peruskorjataan. Uusien tehostettujen palveluasumisyksiköiden suunnitelmat vireillä. Kotihoidon palvelutarpeen arvioimisen apuna käytetään Kaste-hankkeessa kehitettyä alueellista ikäihmisten palvelutarpeen- ja toimintakyvyn arviointimallia. Mallissa toimintakykyä arvioidaan keskustelujen, kysymysten, havaintojen ja erilaisten toimintakykytestien avulla (Rava, mmse, GDS15, Audit C, fyysisen toimintakyvyn mittari). Arviointijakson pituus on 2 viikkoa, jonka jälkeen jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä asiakkaan, omaisten ja tarvittavien muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaiselle asiakkaalle nimetään vastuuhoitaja. Samoja mittareita käytetään tehostetun palveluasumisen tarpeen selvittämiseksi. Tarvittaessa palvelutarpeen arviointi voidaan tehdä myös lyhytaikajaksoilla. Lyhytaikapaikkojen määrän lisäys mahdollistaa intensiiviset arviointijaksot sekä pitempiaikaiset toimintakykyä lisäävät hoitojaksot. Tavoitteena on aina ja mahdollisuuksien mukaan kuntoutujan paluu omaan kotiin. - 11 Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto, www.toimia.fi Kaakon SOTE-INTO, Etelä-Kymenlaakson osahanke 1.10.2010 – 31.10.2012, Loppuraportti 13 RISTO – Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn -hanke, 1.7.2013 – 31.10.2014, STM 12 18 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 4.3. Sivu 152 Iäkkään henkilön osallistuminen omien palveluidensa suunnitteluun ja toteutukseen Vanhuspalvelulailla halutaan vahvistaa iäkkäiden ihmisten osallisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa palveluitaan koskeviin palveluiden sisältöön ja toteuttamistapaan ja osaltaan päättää niitä koskevista valinnoista (1 §). Vanhusneuvostot tulivat lakisääteisiksi (11 §). Tämä tukee mm. ikääntyneiden henkilöiden mahdollisuutta vaikuttaa elinolojaan koskeviin ratkaisuihin kunnassa. Vanhuspalvelulaissa ei ole erillistä pykälää osallisuudesta, mutta osallisuuden vaatimus on vahvasti mukana laissa useassa yhteydessä. Lain 13§:ssä todetaan, että palvelut on totutettava siten, että ne tukevat iäkkään henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Myös 14 §:n pitkäaikaisen hoivan toteuttamisessa tuodaan esiin iäkkään henkilön oikeus kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua mielekkääseen, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä ylläpitävään toimintaan. Palvelusuunnitelmasta (16 §) on neuvoteltava iäkkään henkilön tai hänen edustajansa kanssa ja hänen näkemyksensä vaihtoehdoista on kirjattava suunnitelmaan. Samoin sosiaalihuollon asiakaslakiin14 on kirjattu yleisesti sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksista mm. osallistua palvelusuunnitelmansa laatimiseen ja toteuttamiseen hänen toivomuksensa ja mielipiteensä huomioiden (7 § - 8 §). Väli-Suomen Ikäkasteen Ikälain pilotoinnissa15 todettiin, että parhaimmillaan osallisuuden kokeminen lisää oman elämän hallinnan ja turvallisuuden tunnetta. Oleellista on, nähdäänkö iäkäs henkilö palveluihinsa vaikuttavana toimijana vai palvelujen kohteena. Kun asiakas on aidosti mukana palvelujensa suunnittelussa, hän aktivoituu pohtimaan omaa selviytymistään. Haasteina osallisuuden toetutumisessa nähtiin mm. osallisuutta rajoittavat toimintakulttuurit asiakaskohtaamisissa, liian kevyt neuvonta, asiakkaan voimavaroja kartoittavan työotteen kehittäminen ja palveluiden järjestämisen organisaatio- ja resurssilähtöinen toimintatapa. Kuntien vastauksista ilmenee, että asiakkaan osallisuutta on huomioitu ja edellä kuvattuja haasteita on tunnistettu ja niihin on ainakin osittain pyritty vastaamaan. Palvelusuunnitelmat tehdään kaikissa kunnissa yhdessä asiakkaan kanssa ja hänen mielipiteensä kirjataan. Vastausten perusteella kahdessa kunnassa on käytössä kotihoidossa vuosittaiset asiakaspalautekeskustelut. Haminassa toimii asiakasraati. Kotkassa käytetään asukaskyselyjä palveluasumisen kehittämisessä. Kaakon kaksikossa vanhusten osallistumista tuetaan yhteistyöllä järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopistojen kanssa. Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat nähdään myös iäkkäiden henkilöiden osallisuutta tukevina palveluina. Asiakkaiden osallisuutta on edistetty iäkkäiden henkilöiden palveluissa monin tavoin. Heikoimmassa asemassa ovat muistisairaat, monia palveluja tarvitsevat henkilöt sekä yksinäiset, ilman omaisten tukea olevat vanhukset. Heidän osallisuutensa varmistaminen ja siitä huolta pitäminen on erityinen haaste. 14 15 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) Väli-Suomen Ikäkaste - Äldre-Kaste II, Ikälain pilotointi -osahankkeen raportti 19 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 153 Taulukko 5. Iäkkäiden henkilöiden osallisuus omien palvelujensa suunnittelussa ja toteutuksessa toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 2. b) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa? Asiakkaan mielipide kirjataan palvelusuunnitelmaan. Asiakasraati sekä vanhusneuvosto ovat toiminnassa. Asiakaspalautehaastattelut vuosittain (kotihoito). Hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmat laaditaan yhteistyössä asiakkaan, omaisen, omahoitajan ja fysioterapian kanssa. Harrastusmahdollisuuksien lisääminen yhteistyössä vapaa-aikatoimen, järjestöjen, seurakuntien ja kansalaisopiston kanssa (esim. maalauspiiri Villinrannan palvelukeskuksessa). Vanhusneuvostot. Kaakon kaksikkoon yksi vanhusneuvosto, mikäli yhdistämiseen on riittävä kannatus. ATK-osaamisen parantaminen yhteistyössä kansalaisopiston ja järjestöjen kanssa (seniori-ikäisten atk-kurssit). Järjestötoiminnan tukeminen (kehittämishankkeet, avustukset). Toimiva joukkoliikenne ja palvelulinjat. Kotihoidon asiakas osallistuu oman hoito- ja palvelussuunnitelman tekoon sekä arviointiin. Kotihoidossa on käytössä kerran vuodessa toteutettava asiakaskeskustelumalli, jossa vastuuhoitaja keskustelee asiakkaan ja tarvittaessa omaisten kanssa keräten palautetta kotihoitopalvelukokonaisuudesta. Tämän keskustelun avulla voidaan palvelukokonaisuuden toteutusta arvioida ja suunnitella yhdessä. Kotihoidossa on käytössä toimintakykyä edistävä työote, jonka avulla asiakasta motivoidaan osallistumaan ja tekemään mahdollisimman paljon asioita itsenäisesti. Hoito- ja palvelusuunnitelman sisälle on kirjattu myös asiakkaan liikuntasuunnitelma. Omaishoidossa on otettu käyttöön Cope-mittaristo, jolla hankintaan tietoa omaishoitajien jaksamisesta ja tuen tarpeesta. Heille järjestetään myös vertaistukea ja erilaista ryhmämuotoista toimintaa. Kouvola Pyhtää 4.4. Asukkaan siirtyessä hoiva-asumiseen moniammatillinen tiimi yhdessä asukkaan ja omaisten kanssa laatii hoito- ja palvelusuunnitelman. Asukkaan yksilölliset tarpeet huomioidaan. Asukaskyselyillä selvitetään hoitotyytyväisyyttä ja etsitään hoivakotien toiminnan kehittämiskohteita. Iäkkään henkilön hoito- ja palvelusuunnitelman laadintaan osallistuu pääsääntöisesti asiakas ja/tai läheinen kaikissa palveluissa. Ikääntynyt on mukana palvelun suunnittelussa ja arvioinnissa voimassa olevien toimintaohjeiden mukaan. Vanhuspalvelulain mukainen palveluita koordinoiva vastuutyöntekijä Vanhuspalvelulain (17 §) mukaan kunnan on nimettävä iäkkäälle henkilölle vastuutyöntekijä, jos hän tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen ja yhteensovittamiseen liittyvissä asioissa. Asiakkaalle on syytä nimetä vastuutyöntekijä erityisesti silloin, kun iäkäs henkilö tarvitsee runsaasti erilaisia palveluja, hänen toimintakykynsä on alentunut merkittävästi eikä hänen lähipiirissään ole auttavia 20 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 154 henkilöitä. Esimerkiksi kotiin tuotettavien palvelujen turvin yksin asuva muistisairas henkilö saattaa tarvita vastuutyöntekijän. Mikäli iäkäs henkilö asuu esim. tehostetun palveluasumisen yksikössä, hänellä on tukenaan omahoitaja ja muuta henkilöstöä, vastuutyöntekijää ei välttämättä tarvitse nimetä. Vastuutyöntekijä seuraa iäkkään henkilön kanssa palvelusuunnitelman toteutumista sekä palveluntarpeen muutoksia. Hän on tarvittaessa yhteydessä sosiaalihuollon viranomaisiin ja muihin tahoihin, jotta asiakas saa tarvitsemansa tuen. Vastuutyöntekijä neuvoo ja auttaa iäkästä henkilöä palvelujen ja etuuksien saamisessa.16 Vastuutyöntekijän nimeäminen on paikallaan, kun on erityistä tarvetta varmistaa iäkkään henkilön tarvitsemien palvelujen ja tuen toteutumista. Vastuutyöntekijän nimeämistä koskeva säännös tuli voimaan 1.1.2015. Kunnissa on jo otettu käyttöön malleja vastuutyöntekijän/-hoitajan toimintaan. Taulukko 6. Vanhuspalvelulain mukaisen vastuutyöntekijän nimeäminen 1.1.2015 lukien toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 4.5. 2. c) Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? Vastuuhoitajamalli käytössä kotihoidossa. Palveluohjaaja toimii vastuutyöntekijänä Kotihoidossa ja palveluasumisessa vastuuhoitajamalli. Kotihoidon asiakkaalle on nimetty vastuuhoitaja, joka toimii ensisijaisesti asiakkaan asioiden hoitajana ja palveluiden koordinoijana. Tarvittaessa kotihoitoalueilla toimivat 9 palveluohjaajaa (sosionomit, geronomit) voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Palveluohjaajien työparityöskentelymallilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus ja laatu. Hoivakotien päivittäisessä toiminnassa asukkaiden vastuuhoitajaksi nimetään yksikössä työskentelevä hoitaja. Tarvittaessa hoiva-asumisessa voivat sosiaalityöntekijät tai asumispalvelukoordinaattorit voivat toimia vastuutyöntekijöinä. Vastuuhoitajan toimintamalli määritelty ja otettu käyttöön 1.1.2015. Jokaisella ikääntyneellä on nimetty vastuutyöntekijä. Palvelutakuun toteutuminen iäkkäiden henkilöiden palveluasumisessa Vanhuspalvelulaissa säädettiin iäkkäiden henkilöiden tarvitsemiin sosiaalipalveluihin palvelutakuu (18 §). Asiakkaan kiireellisesti tarvitsemista sosiaalipalveluista on tehtävä päätös ja palvelut on järjestettävä viipymättä. Kiireellisestä palveluntarpeesta on kyse esim. silloin, jos aiemmin itsenäisesti selviytyneen iäkkään henkilön kunto heikkenee äkillisesti tai omaishoitaja sairastumisen tai muun yllättävän syyn vuoksi estyy hoitamasta iäkästä henkilöä. Muun kuin kiireellisen sosiaalipalvelun myöntämisestä on tehtävä päätös ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen kun hake16 ”Vanhuspalvelulaki” Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi. STM, Suomen Kuntaliitto, 28.6.2013 21 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 155 mus on jätetty. Iäkkäällä henkilöllä on lisäksi oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksen teosta.17 Vain pienimmissä kunnissa, Virolahdella, Miehikkälässä ja Pyhtäällä palveluasuminen pystyttiin järjestämään vastausten perusteella v. 2014 palvelutakuun puitteissa. Kouvolassa ja Kotkassa tilanne kuitenkin koheni vuoden aikana merkittävästi. 1.9.2014 alkaen Kotkassa hoivapaikan sai jo kolmen kuukauden kuluessa ja Kouvolassa yli kolme kuukautta jonottaneiden määrä laski vuoden loppuun mennessä 12 henkilöön. Haminassa asiakkaille on tehty myönteisiä päätöksiä palveluasumisesta palveluntarpeen perusteella ja asiakkaat ovat jääneet jonottamaan paikkaa palveluasumiseen. Viime vuoden aikana jonossa on ollut keskimäärin 20 asiakasta. Tällä hetkellä myönteisellä päätöksellä palveluasumista jonottaa 19 asiakasta. Tilanne helpottuu huhtikuussa, kun uusi palveluntuottaja avaa hoivakodin Haminassa. Taulukko 7. Palvelutakuun toteutuminen v. 2014 palveluasumisessa toiminta-alueen kunnissa 3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta? Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Ei On. Osa odottaa yhden hengen huonetta (lyhytaikaishoidossa). Alkuvuodesta 2014 hoiva-asumisen paikan sai 6 kk kuluessa. Eskolan hoivakodin valmistuttua 1.9.2014, on hoivapaikka pystytty antamaan kolmen kuukauden kuluessa. Kaikille ei ole pystytty järjestämään hoivapaikkaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Odotusaika on kuitenkin vuoden 2014 aikana pienentynyt merkittävästi. Yli kolme kuukautta jonottaneita oli 1/2014 yhteensä 65 henkilöä, kun 12/2014 heitä oli 12 henkilöä. Kyllä. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjeistanut kuntia päätöksen antamisessa siinä tapauksessa, ettei pitkäaikaispaikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden kuluessa. Hakijaa ei ole enää mahdollista asettaa jonoon epämääräiseksi ajaksi, vaan päätös on aina tehtävä. Jos asiakas tarvitsee hakemaansa palvelua, mutta sitä ei pystytä varmuudella järjestämään kolmen kuukauden määräajassa, se pitää todeta ja perustella päätöksessä. Lisäksi päätökseen kehotetaan kirjaamaan, että kunta sitoutuu seuraamaan tilannetta ja järjestämään palvelu heti, kun se on mahdollista.18Perustellun päätöksen antaminen on tärkeää asiakkaan oikeusturvan kannalta. Asiakas voi halutessaan hakea oikaisua päätökseen ja valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. 17 ”Vanhuspalvelulaki”, Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista, Muistio lain toimeenpanon tueksi, STM, Suomen Kuntaliitto, 28.6.2013 18 Vanhuspalvelulaki – vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, STM 22 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 156 Taulukko 8. Päätökset, joissa palvelutakuun määräaika on ylittynyt palveluasumisen järjestämisessä v. 2014 toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 4.6. 4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- ja palveluasumisesta on jouduttu antamaan v. 2014 sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? Ei yhtään 0 Alkuvuoden 2014 aikana on tehty 122 päätöstä. Eskolan hoivakodin valmistuttua 1.9.2014, ei näitä päätöksiä ole tehty. Ei yhtään; asumispaikasta tehdään myönteinen päätös mikäli kriteerit täyttyvät, mutta asiakas jää odottamaan vapautuvaa asumispalvelupaikkaa. 0 Kotiin annettavat palvelut ensisijaisia iäkkäillä henkilöillä Vanhuspalvelulain mukaan iäkkään henkilön pitkäaikainen hoito ja huolenpito toteutetaan ensisijaisesti kotiin järjestettävillä sosiaali- ja terveyspalveluilla (14 §). Näitä ovat esimerkiksi kotihoito tukipalveluineen, kotikuntoutus tai itsenäistä suoriutumista tukevat apuvälinepalvelut. Tämän periaatteen mukaisia toteuttamistapoja voivat olla myös omaishoito tai perhehoito.19 Iäkkäiden määrä kasvaa tulevina vuosikymmeninä nopeasti. 75 vuotta täyttäneistä n. 90 % asuu tällä hetkellä kotona itsenäisesti tai kotiin tuotettavien palveluiden turvin. Väestöennusteen mukaan 75 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä kasvaa vuoteen 2030 mennessä 14,4 %:iin, kun se on vuonna 2010 ollut 8,1 %.20 On selvää, että kotihoidon asiakkuudet lisääntyvät tulevina vuosina merkittävästi. Kuntien vastauksista ilmenee, että kotihoitoon panostetaan ja sitä kehitetään kaiken aikaa. Toiminnanohjausjärjestelmä on otettu tai ollaan ottamassa käyttöön kaikissa kunnissa. Mobiilisovelluksessa kaikki tiedot ovat käytettävissä ja päivitettävissä reaaliaikaisesti. Asiakkaan luona käytettävän ajan on tarkoitus lisääntyä, kun tietoja ei tarvitse päivittää kotikäyntien jälkeen toimistolla. Uuden teknologian käyttöönotto on tervetullutta. Toivottavasti säästyvä aika tosiasiassa vähentää kiirettä asiakkaan kohtaamisissa. Vaarana on, että ajan mittaan asiakasmäärien lisääntyessä kotihoitajan lasketaan ehtivän käydä työpäivän aikana entistä useammassa työkohteessa, kun työ sujuvoituu. Kotihoidon ja omaishoidon resurssien riittävyyteen on kiinnitetty huomiota. Kotikuntoutusta on lisätty. Kotikuntoutuksen kehittäminen ja siihen resursoiminen ovat varmasti jatkossa suurimpia haasteita iäkkäiden kotiin annettavissa palveluissa. Viime aikoina media on välittänyt kotihoidon tilasta synkkää kuvaa. Pahimmat esimerkit voidaan tulkita jopa heitteille jätöksi. Hoitajat uupuvat alituisen kiireeseen ja epäinhimilliseen työmäärään. 19 20 ”Vanhuspalvelulaki”, Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi, STM, suomen Kuntaliitto, 28.6.2013 THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 23 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 157 Tilanne onkin erittäin huolestuttava suurissa kaupungeissa, etenkin pääkaupunkiseudulla, josta uutisointi enimmäkseen kertoo. Kotihoidon ongelmat ovat varmasti samansuuntaisia kaikkialla, myös Kymenlaakson kunnissa. Asiakastapausten ja niiden selvittelyn perusteella täällä ei kuitenkaan olla läheskään vastaavassa tilanteessa. Asiakasmäärät ovat toki lisääntyneet ja lisääntyvät edelleen ja työ on muuttunut kiireisemmäksi menneisiin vuosiin verrattuna. Kotihoidon jatkuva kehittäminen ja tarvittavien resurssien varmistaminen ovat varmasti tulevinakin vuosina tärkeimpiä tehtäviä kuntien sosiaalihuollossa. Taulukko 9. Kotihoidon kehittäminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka 5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve? Kotihoidossa on tehty sekä henkilökunnan osaamiskartoitus sekä asiakastyytyväisyyskysely, joiden pohjalta laadittu kehittämissuunnitelmia. Kotikuntoutukseen on lisätty resursseja toimimuutoksilla ja työjärjestelyillä. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmä ollaan ottamassa käyttöön. Kotihoidossa kaikki vakanssit on saatu täytettyä. Kotihoidon kehittäminen, mm. suunnitelmissa toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto. Kotihoidossa on siirrytty resurssitiimitoimintamalliin, jolla varmistetaan työntekijöiden äkillisten poissaolojen ja ruuhkahuippujen tasaus sekä palvelun toimintavarmuus erottamalla osa henkilöstöstä ns. ”resurssipooliin”. Kotihoidossa otetaan vuoden 2015 aikana käyttöön sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla välittömän asiakastyön osuus nousee ja asiakkaan luona vietetty aika lisääntyy. Toiminnanohjausjärjestelmän avulla voidaan kohdentaa resursseja oikein ja vähentää välillisen työn osuutta. Osa kirjaamisesta voidaan tehdä mobiililaitteilla asiakkaan kotona. Toiminnanohjausjärjestelmän kautta saatavia raporttitietoja hyödynnetään palvelujen ja resurssien oikeinkohdentamisessa, henkilöstömäärän riittävyyden arvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Asiakasmäärää seurataan kuukausittain ja kotihoidon henkilöstörakenteeseen, osaamisvajeisiin tai - tarpeisiin reagoidaan nopeasti. Kouvola Pyhtää Kotkalla on yhteensä 60 lyhytaikapaikkaa tukemaan omaishoitoa, kotona asumista ja sairaalasta kotiutumista. Kotihoitoon ja kotihoitoa tukeviin palveluihin sekä ennalta ehkäiseviin ja varhaisiin palveluihin on siirtynyt henkilöstöresurssia, joka on vapautunut laitosmaisen palvelurakenteen purun myötä. Lisäksi omaishoitoon on resursoitu henkilöstöä esim. palveluohjaukseen. Toiminnanohjausta parantamalla. 5. KUNTAKYSELY LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUISTA Lastensuojeluasiakkuudet ovat lisääntyneet kunnissa jatkuvasti. Ennaltaehkäisevän työn merkityksestä ja sen pitkällä aikavälillä tuomista säästöistä on puhuttu jo pitkään. Asia on ymmärretty ja 24 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 158 parannusta on viime vuosina tapahtunut, mutta edelleen kuntien panostukset ennaltaehkäisevään työhön ovat jääneet enimmäkseen vaatimattomiksi. Tiukassa taloustilanteessa kuntapäättäjien on vaikeaa satsata tulevaisuuteen ennaltaehkäisevän työn muodossa, kun kaikesta pitäisi vain säästää. Lapsiperheille suunnattu kotipalvelu ajettiin alas 90-luvun lamavuosien myötä ja kotiin annettavat palvelut kohdistettiin lähes kokonaan kasvavaan vanhusväestöön. Nykyisin yli 90 % kotipalveluista on suunnattu vanhuksille. Uudessa sosiaalihuoltolaissa määritellään selkeästi lapsiperheiden oikeudesta perheen huolenpidon turvaamiseksi kotipalveluun, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista sairauden, synnytyksen, vamman, muun toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi (19 §).21 Hallituksen esityksen mukaan muuna vastaavankaltaisena syynä voisi tulla kyseeseen vanhassa sosiaalihuoltolaissa mainittu rasittuneisuus. Kotipalvelua pitäisi siis voida saada myös tilanteessa, jolloin perheessä ei suoriuduta arjen huolenpidosta ylirasituksen vuoksi.22 Kotipalvelu voi sisältää mm. hoitoon ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin tai muiden päivittäisten tehtävien suorittamiseen tai niissä avustamiseen liittyviä tehtäviä. Säännös on paljon aiempaa lakia velvoittavampi. Sen tarkoituksena onkin lisätä ja kehittää lapsiperheiden kotiin annettavia palveluja ennaltaehkäisevänä, varhaisen tukemisen keinona. Kotipalvelua koskeva uudistus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Vastauksista näkyy, että kunnat ovat lähteneet liikkeelle lapsiperheiden kotipalvelujen lisäämisessä. Kouvolassa ja Kotkassa on otettu käyttöön palveluseteli lapsiperheiden kotipalvelussa. Tosin Kotkassa on maksullista kotipalvelua tarjolla toistaiseksi vain palvelusetelillä. Kunnissa seurataan kotipalvelun kysyntää ja pyritään lisäämään kotipalveluhenkilöstöä tarpeen mukaan. 21 Sosiaalihuoltolaki, 1301/2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta (HE 240/2014) 22 25 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 159 Taulukko 10. Tarvittava resurssien lisäys lapsiperheille suunnattavaan kotipalveluun toimintaalueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko 1. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 §:ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? Yhden työntekijän työpanos. Kaksi kokeilua ennen lain voimaantuloa. Resurssi otetaan organisaatiouudistuksen yhteydessä 1.7.2015 mennessä. Tulevan toiminnanohjausjärjestelmän myötä työajan käyttö tehostuu. Sen jälkeen selviää, tarvitaanko lisää henkilökuntaa. Kotka Kouvola Palveluseteli lapsiperheiden tilapäiseen kotipalveluun tulee käyttöön maaliskuussa 2015. Kotipalvelua varhaisen tuen palveluissa antaa tarvittaessa yksi perhetyöntekijä. Asia ei ole ennaltaehkäisevän työn osalta kunnossa. Meillä ei ole maksullista kotipalvelua kaikille tarjolla muuta kuin palvelusetelillä. Jossakin vaiheessa olisi aiheellista saada edes yksi perhetyöntekijä kotipalveluun, jolle määrittelisimme hinnat. Tiukan paikan tullen voimme tietysti ostaa jostakin palvelua ja myydä sitä perheelle, jos perhe ei huoli palveluseteliä. Kouvolassa on ollut lapsiperheiden kotipalvelua tarjolla pääosin kysyntää vastaavasti. Yksittäistapauksissa ei ole pystytty antamaan palvelua erittäin nopealla varoitusajalla tai asiakkaan toivomaa määrää. Kotipalvelu on järjestetty lapsiperhetyön yksiköstä, jossa samat työntekijät tekevät sekä kotipalvelutyötä että ehkäisevää perhetyötä perheissä. Kaupunki on varautunut kotipalvelun kysynnän kasvuun ottamalla käyttöön lapsiperheiden tilapäisen kotipalvelun palvelusetelin vuoden 2015 alusta. Kysynnän ja tarjonnan kehitystä seurataan ja tarvittaessa lisätään omaa kotipalveluhenkilöstöä. Pyhtää - Tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea kotipalvelua, tarjota perheille apua oikea-aikaisesti ja estää ongelmien pahenemista ilman lastensuojelun asiakkuutta. On tärkeää, että kotipalvelun kriteerit täyttävät perheet ohjautuvat muiden peruspalvelujen yhteydessä lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaiksi. Uusi sosiaalihuoltolaki (33 § 2 mom.) edellyttää myös, että palvelut on toteutettava siten, että palveluihin on mahdollista hakeutua oma-aloitteisesti ja riittävän aikaisessa vaiheessa. Uudistuksesta ja kotipalvelun saamisen ehdoista pitää lisäksi tiedottaa kuntalaisille helposti saavutettavalla ja ymmärrettävällä tavalla (33 § 4 mom.) niin, että sitä osataan hakea Taulukko 11. Lapsiperheiden kotipalveluihin ohjautuminen toiminta-alueen kunnissa Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää 2. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? Terveysneuvonnan kautta. Neuvola, sosiaalitoimisto ja kotihoito. Neuvolat ja neuvolan perhetyö ohjaavat asiakkaat hakemaan palveluseteliä. Varhaisen tuen palveluiden perheohjaaja tarkistaa kriteereiden täyttymisen ja palveluseteleiden määrän. Palvelupäällikkö tekee päätöksen. Nykytila: Perheet voivat tilata itse kotipalvelua suoraan lapsiperhetyön yksiköstä. Myös kaupungin eri palveluista, kuten neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, perheneuvolasta, lastensuojelusta tai lapsiperheiden palveluohjauksesta voidaan ohjata asiakkuuteen. Ensisijaisesti kotihoidon kautta. Toissijaisesti sosiaalityöntekijän suunnitelman mukaan. 26 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 160 6. KUNTAKYSELY LASTENSUOJELUSTA 6.1. Avohuollon tukitoimet ja perhepalvelut Sosiaalihuoltolain uudistuksen yhteydessä tehtiin lastensuojelulakiin oleellisia muutoksia. Lapsiperheiden tuen kannalta lakipaketin tavoitteena on madaltaa kynnystä hakea apua perheiden ongelmatilanteissa ja parantaa perhepalvelujen saatavuutta. Tavoitteena on myös vähentää lastensuojeluasiakkuuksia mm. siirtämällä osa nykyisessä lastensuojelulaissa määritellyistä avohuollon tukitoimista sosiaalihuollon perhepalveluiksi, joiden saamiseen ei tarvita lastensuojelun asiakkuutta. Aiemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimena myönnetty perhetyö ja sen saamisen edellytykset on kirjattu uuteen sosiaalihuoltolakiin (18 §). Nykyisessä lastensuojelulaissa avohuollon tukitoimina mainitaan esim. tukihenkilö ja -perhe, vertaisryhmätoiminta sekä loma- ja virkistystoiminta. Tällaiset palvelut katsotaan jatkossa sosiaalihuoltolain mukaisiksi perhepalveluiksi. Lastensuojelulain muutoksessa nämä palvelut on poistettu avohuollon tukitoimien luettelosta ja uusina termeinä on otettu käyttöön tehostettu perhetyö ja perhekuntoutus (36 §). Lastensuojelulain muutokset tulevat pääosin voimaan 1.4.2015. Kunnilla on nykyisin käytössä hyvin laaja kirjo avohuollon tukitoimiksi luokiteltavia palveluja. Tukimuotoja, samoin kuin koko lastensuojelu- ja perhepalvelujen kokonaisuutta kehitetään kunnissa. Vaikka monet lapsia ja lapsiperheitä tukevista palveluista siirtyvät ensisijaisesti sosiaalihuoltolain perusteella saataviksi, se ei tietenkään tarkoita, että samoja palveluita ei voisi myöntää avohuollon tukitoimina silloin, kun on kyse lastensuojelun asiakkuudesta. Haasteena on ehkä samoin kuin lapsiperheiden kotipalveluissa, palvelujen entistä parempi saavutettavuus sekä palveluista, niiden myöntämisperusteista ja hakemisesta tiedottaminen. Taulukko 12. Käytössä olevat lastensuojelun avohuollon tukitoimet toiminta-alueen kunnissa v. 2014 1. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? Hamina Lastensuojelun avohuollon tukitoimia: toimeentulon ja asumisen turvaaminen, muut laissa mainitut avohuollon tukitoimet esim. taloudellinen tuki: koulunkäynti, opiskelu, harrastukset, yhteydenpito läheisiin, nuoren itsenäistymisen tukeminen, tukihenkilö ja tukiperhetoiminta, perhetyö, vanhemmuuden arviointi ja kuntoutusjaksot, nuorten kesätyöllistäminen Kaakon kaksik- Tukiperheet, tukihenkilöt, perhetyö, taloudellinen tuki, päivähoito, avohuollon sijoitus, ko sosiaaliohjaajan tiiviit tukikäynnit. Kotka Lastensuojelun perhetyö (tehostettu perhetyö) Nuorisoryhmä (erityisperhetyö, sosiaaliohjaus, intensiivityö, jopo-kouluryhmä) Alvari-perhetyö, Aittistupa Perhekuntoutus (vastaanottokoti Taimelassa ja Villa Jensenissä), Lastensuojelun perhetyön järjestämä yökylätoiminta, Tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta (omaa ja jonkin verran ostopalveluna) Ammatillinen tukihenkilötoiminta (ostopalveluna) Ryhmätoiminta (lapsille, nuorille ja vanhemmille) Tukihenkilötoiminta koiraa apuna käyttäen 27 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Kouvola Pyhtää Sivu 161 Avohuollon sijoitukset Loma- ja virkistystoiminta (kesäkotitoiminta yms) Taloudellinen tuki Peruspalveluiden käyttö avohuollon tukitoimena (esim. päivähoito) Sosiaalityö Yhdistysten kanssa tehtävä yhteistyö (jouluavustukset yms) Vertaistukihenkilö perheille, joiden lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle Itsenäinen tuettu asuminen Tukihenkilö ja tukiperhe, perhetyö, perhekuntoutus, avohuollon sijoitus, ehkäisevä perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu, väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkin toiminta. Kotihoito, tukiperhe, perhetyö, tukihenkilö, sijoitukset, avustukset Taulukko 13. Lastensuojelun avohuollon tukitoimien kehittäminen toiminta-alueen kunnissa 2. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? Hamina Tarpeen mukaan. Kaakon kaksik- Avohuollon tukitoimissa on kiinnitetty erityistä huomiota perhetyöhön ja ennaltaehkäiko sevään perhetyöhön. Kynnys perhetyön saamiseen / tarjoamiseen on ollut matala. Nopealla reagoinnilla ja perheen tarpeet huomioivalla toiminnalla on saatu muutosta aikaan tehokkaasti. Kotka Kouvola Pyhtää 6.2. Lisäksi on tarjottu aktiivisesti uutena työmuotona sosiaaliohjaajan tukikäyntejä. Tukikäynneillä pyritty viemään apu sinne, missä sitä tarvitaan: kotiin, kouluun, päivähoitoon jne. Sosiaaliohjaajilla on siis ollut mahdollisuus jalkautua asiakkaan luokse nopeallakin aikataululla. Ei uusia suunnitelmia. Käynnissä laaja kehittämistyö, Lasten ja nuorten hyvinvointityö 2015, jossa siirrytään prosessimaiseen toimintamalliin vuoden 2015 aikana. Kehittämistyön tuloksena voi olla uusia ideoita tukitoimista. Kotiin vietäviä palveluja kehitetään ja lapsiperheiden sosiaalityötä. Vuoden 2015 alusta moniammatillinen hyvinvointineuvola. Kiireelliset sijoitukset ja huostaanotot Lastensuojelulain muutoksella tiukennetaan kiireellisen sijoituksen ehtoja (38 §). Säännös tulee voimaan 1.1.2016 alkaen. Tämä perustuu mm. hallinto-oikeuksista saatuun palautteeseen, jonka mukaan kiireellisyyden kriteerit eivät aina täyty sijoituksissa. Hallinto-oikeudet näkevät, että kiireellisiä sijoituksia tehdään suunnitelmallisesti tarkoituksena valmistella huostaanottoja sen sijaan, että tehtäisiin suunnitelmallisia huostaanottoja.23 Hyvin usein myös sosiaaliasiamiehelle tulevat yhteydenotot lastensuojeluasioissa koskevat kiireellisiä sijoituksia. Vanhemmat kyseenalaistavat kiireellisten sijoitusten perusteita ja monesti katsotaan, ettei avohuollon tukitoimia ole tarjottu riittävästi. Lainmuutoksen jälkeen kiireellinen sijoitus voidaan tehdä vain, jos huostaanoton edellytykset täyttyvät, lapsi on välittömässä vaarassa tai sijoituksen aikana olisi käytettävä rajoituksia. Voimassa olevassa laissa oleva varsin tulkinnanvarainen edellytys - jos lapsi muutoin on kiireellisen sijoituksen tai sijaishuollon tarpeessa - poistuu. 23 Hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (164/2014) 28 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 162 Sosiaaliasiamiehen raportissa vuodelta 201124 esitettiin kiireellisten sijoitusten ja huostaanottopäätösten määrät kunnissa. Vertailun vuoksi oheiseen taulukkoon on lisätty lukumäärät vuodelta 2011. Tämän vertailun perusteella näyttää, että suurimmissa kunnissa Kotkassa ja Kouvolassa kiireellisten sijoitusten määrä olisi vähentynyt. Suostumukseen perustuvien ja hallinto-oikeuden ratkaisemien vastentahtoisten huostaanottojen määrissä ei ole suuria muutoksia. Kiireellisten sijoitusten väheneminen tarkoittaa, että todennäköisesti perheitä on pystytty auttamaan aiempaa useammin avohuollon tukitoimin jo ennen ongelmien pahenemista. Esimerkiksi Helsingissä huostaanottojen määrä väheni viime vuonna kolmanneksen ja kiireellisten sijoitusten määrä neljänneksen edellisvuodesta.25 Taulukko 14. Kiireelliset sijoitukset, suostumukseen perustuvat huostaanotot ja hallintooikeuden ratkaisemat huostaanotot toiminta-alueen kunnissa v. 2014/v. 2011 Hamina Kaakon kaksikko Kotka Kouvola Pyhtää Kiireelliset sijoituk- Suostumukseen perustuvat Hallinto-oikeuden set/lkm huostaanotot /lkm huostaanotot/lkm 10/13 4/5 0/4 0/0 0/1 0/1 29/41 67/109 2/- 11/14 22/22 1/- 3/0 14/15 0/0 ratkaisemat 7. KUNNITTAISTA TARKASTELUA TOIMINTAVUODELTA 7.1. Hamina Asiakastapausten yhteismäärä v. 2014 oli 35 kpl (v. 2013/26 kpl, v. 2012/31 kpl, v. 2011/23 kpl). Yhteydenotoista 20:ssä ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluun ja 15 tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Asiakkuuksien yhteismäärässä ei ole tapahtunut suuriakaan vaihteluita viime vuosina. Yhteydenotot liittyivät useimmiten palvelun toteuttamiseen tai päätöksiin. Kohteluun liittyvää palautetta annettiin kolmessa tapauksessa. Vain kahdessa yhteydenotossa oli kyse odotus- tai käsittelyajoista. Alkuvuoden lomautuksista aiheutuneista käsittelyviiveistä ym. ei kantautunut sosiaaliasiamiehelle palautetta. 24 Sosiaaliasiamiehen selvitys kunnanhallituksille vuodelta 2011, Hamina, Kaakon kaksikko, Kotka, Kouvola, Pyhtää, 30.3.2012 25 Punkka, Yhä harvempi lapsi viedään pois kotoaan, Helsingin Sanomat, 18.1.2015 29 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 163 Kuva 6. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina (n= 35) 14 13 12 10 9 8 8 66 6 5 4 4 2 5 44 4 4 33 3 2 1 1 2 2 2 1 00 0 1 2 2 1 000 0 4 4 3 3 11 00 0 1 0 0000 0 2014 2013 2012 2011 Yhteydenotoista suurin osa, 13 kpl, koski toimeentulotukea. Näistä viidessä tapauksessa asiakas tiedusteli toimeentulotuesta ja sen saamisen edellytyksistä elämäntilanteessaan tai mahdollisuudesta harkinnanvaraiseen toimeentulotukeen. Muissa tapauksissa asiakkaiden tyytymättömyys kohdistui useimmiten harkintaan toimeentulotukipäätöksissä tai palveluun. Asioita selvitettiin tarpeen mukaan asiakkaan luvalla työntekijöiden kanssa. Toiseksi eniten asiakastapahtumia oli iäkkäiden palveluissa, 8 kpl (asumispalvelut 5 kpl, kotihoito 2 kpl, omaishoito 1 kpl). Perheoikeudellisissa asioissa oli kyse lasten huoltoon ja tapaamisoikeuteen tai elatukseen liittyvistä ongelmista ja lastenvalvojan roolista. Lastensuojelua koskevat asiakastapaukset, 3 kpl, sisälsivät neuvontaa ja keskustelua asianosaisten oikeuksista ja toimintavaihtoehdoista. Vammaispalveluja koskevat yhteydenotot, 2 kpl, koskivat henkilökohtaista apua ja asunnon muutostöitä. Perusturvalautakunnan jaosto käsitteli viime vuonna 18 oikaisuvaatimusta (toimeentulotuki 13 kpl, vammaispalvelut 3 kpl, muu sosiaalihuolto 3 kpl). Vain yhdessä tapauksessa päätöstä muutettiin tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. 30 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 7.2. Sivu 164 Kaakon kaksikko Miehikkälässä asiakastapauksia oli 2 kpl (v. 2013/5 kpl, v. 2012/3 kpl, v. 2011/3 kpl, v. 2010/9 kpl) ja Virolahdella 12 kpl (v. 2013/9 kpl, v. 2012/17 kpl, v. 2011/20 kpl, v. 2010/12 kpl). Toimeentulotukea koskevia asiakastapauksia oli viime vuonna vain 2 kpl. Yhteydenotot ovat vähentyneet etenkin kahtena viime vuotena. Sosiaaliasiamiehelle tulevista yhteydenotoista yleensä ainakin kolmannes liittyy toimeentulotukeen. Pienissä kunnissa toimeentulotukiasiat hoituvat usein sujuvasti eikä koeta niin usein tarvetta selvittää asioita sosiaaliasiamiehen välityksellä. Henkilökohtaisen tapaamisajan työntekijän kanssa saa yleensä nopeasti ja helposti. Sama työntekijä myöntää sekä perustoimeentulotuen että tarvittaessa täydentävän tuen. Palvelu on asiakkaan kannalta joustavaa. Viime vuonna eniten yhteydenottoja oli vammaispalveluihin (3 kpl) ja kehitysvammahuoltoon (2 kpl) sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin (3 kpl), liittyvissä asioissa. Asiakastapausten määrät ovat kaikkenaan vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain. Kuudessa yhteydenotossa asiakas tai omainen oli tyytymätön palveluun tai päätökseen ja suurin osa tapauksista, 8 kpl, oli tiedusteluluonteista. Vuonna 2014 ei tehty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista käsiteltiin 13 kpl. Näistä yksikään ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeuteen valitettiin 10 kertaa. Suurta määrää selittää, että kaikki valitukset koskivat saman asiakkaan päätöksiä. 31 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 165 Kuva 7. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v.2012, v. 2011) Miehikkälä (n= 2) 32 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 166 Kuva 8. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Virolahti (n= 12) 7.3. Kotka V. 2014 asiakastapauksia oli yhteensä 71 kpl (v. 2013/101, v. 2012/90, v. 2011/80, v. 2010/99). Yhteydenottoja oli jonkin verran vähemmän kuin aiempina vuosina. Edelliseen vuoteen verrattuna asiatapahtumat vähenivät etenkin lastensuojeluasioissa ja iäkkäiden asumispalveluissa. Asiatapahtumat jakautuivat aiempaa tasaisemmin eri palvelualueille. 47 %:ssa (v. 2013/65, v. 2012/62) tapauksista oltiin tyytymättömiä palveluun, päätöksiin tms. ja 53 % (v. 2013/35, v. 2012/38) yhteydenotoista oli tiedusteluluonteisia. 33 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 167 Kuva 9. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kotka (n=71) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 20 kpl. Yhteydenottojen määrässä ei ole viime vuosina tapahtunut suuria muutoksia. Toimeentulotukilain palvelutakuun toteuttamisessa on ollut ajoittain vaikeuksia ja seitsemän arkipäivän enimmäiskäsittelyaika on toisinaan ylitetty. Siitä huolimatta vain neljässä yhteydenotossa oli kyse käsittelyajoista. Kaupungin nettisivuilla ilmoitetaan, minä päivänä tulleita hakemuksia ollaan kulloinkin käsittelemässä. Kotkan omia soveltamisohjeita toimeentulotuesta26 on päivitetty vuosittain ja ohjeet ovat luettavissa nettisivuilla. Nämä toimenpiteet ovat hyvää asiakaspalvelua ja lisäävät toiminnan luotettavuutta ja avoimuutta. Viime vuoden alusta kaikkia perustoimeentulotukihakemuksia alettiin käsitellä saapumisjärjestyksessä ja aiemmasta hakemusten jaosta käsittelijöille aakkoskirjaimen mukaan luovuttiin. Samalla etuuskäsittelyn puhelut keskitettiin yhteen neuvontapuhelimeen. Uudesta järjestelystä tuli vain vähän kielteistä palautetta, joka kohdistui lähinnä neuvontapuhelimen ruuhkautumiseen. Suurimmassa osassa yhteydenottoja kysyttiin harkinnanvaraisen toimeentulotuen perusteista tai oltiin tyytymättömiä päätöksiin. Yhdessä tapauksessa oli kyse asiakkaan kokemasta huonosta kohtelusta. Asioita selviteltiin tarvittaessa työntekijöiden kanssa. Lastensuojeluasioissa asiatapahtumia oli 10 kpl. Tyytymättömyys kohdistui vain yhdessä tapauksessa varsinaiseen päätökseen lastensuojeluasiassa. Yhteydenotoissa oli enimmäkseen kyse tyy26 Kotkan soveltamisohjeita toimeentulotuesta 1.9.2014 alkaen (Stltk 27.8.2014 § 95) 34 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 168 tymättömyydestä palvelun toteuttamiseen. Parissa tapauksessa yhteydenottajana olivat sijaisvanhemmat. Vammaispalvelua koskevia yhteydenottoja oli 7 kpl. Vammaispalveluista ei tullut lainkaan palautetta työntekijöiden huonosta tavoitettavuudesta kuten aiempina vuosina. Asia näyttää korjaantuneen henkilöstö- ja työjärjestelyjen myötä. V. 2014 sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia tehtiin 7 kpl. Sosiaali- ja terveyslautakunnan yksilöjaosto käsitteli 34 oikaisuvaatimusta, joista ainoastaan yksi päätös muuttui tai palautettiin uudelleen käsiteltäväksi. Oikaisuvaatimuksista huomattavan suuri osa, 21 kpl, koski vammaispalveluita ja 12 kpl toimeentulotukea. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin 9 päätöksestä. 7.4. Kouvola V. 2014 asiatapahtumia oli 217 kpl (v. 2013/214, v. 2012/218, v. 2011/200,v. 2010/178). Asiatapahtumien kokonaismäärässä ei ole tapahtunut suuria muutoksia muutaman viime vuoden aikana. Yhteydenotoista 55 %:ssa ilmaistiin tyytymättömyyttä ja 45 % tapauksista oli tiedusteluluonteisia. Eniten tyytymättömiä oltiin toimeentulotukiasioissa (42 kpl), lastensuojeluasioissa (23 kpl), vammaispalveluissa (14 kpl) ja iäkkäiden asumispalveluissa (13 kpl). 35 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 169 Kuva 10. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Kouvola (n=217) Toimeentulotukea koskevia asiatapahtumia oli 73 kpl. Määrä on laskenut viime vuosina jonkin verran. Suurin osa toimeentulotukea koskevista yhteydenotoista koski tyytymättömyyttä päätöksiin tai tiedustelua niiden oikeellisuudesta. Lähes yhtä usein oltiin tyytymättömiä palvelun toteuttamiseen. Hakemusten käsittelyaikojen tai pääsyn työntekijän vastaanotolle viivästyminen kirjattiin 11 tapauksessa. Sosiaaliasiamiehen näkemys on, että palvelutakuun enintään seitsemän arkipäivän määräajassa pysymisessä on ollut ajoittain suuria vaikeuksia ja käsittelyajat ovat ylittyneetkin. Kahtena viimeisenä vuonna viivästyneestä käsittelystä on kuitenkin tullut aiempaa vähemmän palautetta. Huonoa kohtelua toimeentulotukiasiansa hoitamisessa koki saaneensa 6 asiakasta. Aikuissosiaalipalveluissa otettiin käyttöön 1.6.2014 OVI-tiimin (ohjaus, vastaanotto, informointi) palvelu. OVI-palvelusta ohjataan suunnitelmallisen sosiaalityön piiriin tai on mahdollista saada apua kiireellisissä tilanteissa. Uudistus on toimiva. Puhelinaikaa on päivittäin varattu riittävästi, vaikka puhelin toisinaan ruuhkautuukin, ja asiakkaat voivat myös henkilökohtaisesti asioida neuvontapisteessä. Etenkin palvelun alkuvaiheessa sosiaaliasiamiehelle tuli puheluita epätietoisilta asiakkailta, jotka eivät tienneet minne pitäisi olla yhteydessä, kun työntekijöihin ei saanut suoraan yhteyttä. Kouvolan kaupungintalolla sijaitsevassa neuvontapisteessä on myös asiakaspääte, josta asiakkaat voivat tulostaa hakemusten liitteeksi tarvittavia tiliotteita ja sähköisiä reseptejä KANTAarkistosta. Palvelu on tärkeä, koska suurella osalla asiakkaista on verkkopankkiyhteys, mutta läheskään kaikilla ei ole tulostinta käytettävissään. Kuusankosken ja Inkeroisten sosiaalipalvelutoimistoissa ei asiakaspäätteitä toistaiseksi ole tarjolla. 36 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 170 Taloudellisen tuen yksikön neuvontapuhelimen ruuhkautumisesta tulee jonkin verran palautetta. Puhelinaika on päivittäin 9-12. Olisiko aiheellista harkita sen pidentämistä? Toimeentulotukiasioissa otetaan usein yhteyttä perustoimeentulotukipäätöksiin ja laskelmiin liittyvissä epäselvyyksissä. Yleisimpiä aiheita ovat myös ns. tuloylijäämän siirtäminen seuraavan kuukauden toimeentulotukilaskelmaan tuloksi, takuuvuokran myöntämiseen liittyvät ongelmat, harkinnanvarainen, täydentävä toimeentulotuki ja toimeentulotukilaskelmassa hyväksyttävät, kohtuulliset asumiskustannukset. Se, että hyväksyttäviä asumiskustannuksia ei ole tarkistettu ylöspäin useaan vuoteen, näkyy yhä useammin asiakkaiden päätöksissä. Kun asumiskustannuksista jää osa huomioimatta, se vähentää suoraan elämiseen tarkoitettua rahaa kuukaudessa. Kouvola on laaja kunta ja reuna-alueilla vuokrataso on huomattavasti matalampi kuin keskustassa ja suurimmissa taajamissa. Se vaikeuttaa kohtuullisten asumismenojen määrittelyä. Niitä ei voi määrittää kunnan alueelta löytyvien halvimpien kaupungin vuokra-asuntojen mukaan. Etenkään perheiden muuttoa kauas esim. lasten harrastuksista ja kouluista huonojen liikenneyhteyksien päähän, pelkästään jonkin verran halvemman asunnon perässä, ei voi pitää todellisena vaihtoehtona. Lastensuojelua koskevia yhteydenottoja oli 32 kpl. Esille tulleet ongelmat ovat olleet hyvin samankaltaisia muutaman viime vuoden aikana. Tyytymättömyys kohdistui edelleen enimmäkseen palvelun toteuttamiseen. Palautteen mukaan työntekijöillä ei ole mm. aikaa tutustua lastensuojelutoimenpiteiden kohteena oleviin lapsiin riittävän hyvin niin, että lasten kuulemisella ja mielipiteiden selvittämisellä olisi aidosti merkitystä. Lastensuojelupäätöksiä koskevat yhteydenotot koskivat useimmiten kiireellisiä sijoituksia. Päätösten perusteita ja oikeutusta kyseenalaistettiin. Asiakassuunnitelmien muistioiden kirjaamisessa on edelleen viivettä samoin henkilötietolain mukaisiin asiakirjatietopyyntöihin vastaamisessa. Vammaispalveluja koskevia asiatapahtumia oli 21 kpl. Eniten yhteydenottoja tuli henkilökohtaisesta avusta. Muut tapaukset koskivat palveluasumista, asunnon muutostöitä ja vaikeavammaisten kuljetuspalvelua. Asunnon muutostöitä koskevan tapauksen kohdalla ilmeni, että päätöksen antaminen oli viivästynyt useita kuukausia vammaispalvelulain mukaisesta kolmen kuukauden palvelutakuun määräajasta. Syynä oli kustannusarvion puuttuminen. Kaupunki hankkii asunnon muutostöitä kumppanuussopimukseen perustuen ostopalveluna. Se, että sopimukseen perustuvaa palvelua ei pystytä tuottamaan kohtuullisessa ajassa, ei voi olla perusteltu syy asiakkaan päätöksen ja asunnon muutostöiden viivästymiseen. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisia muistutuksia jätettiin viime vuonna 39 kpl. Lautakunnat käsittelivät v. 2014 yhteensä 100 kpl oikaisuvaatimuksia sosiaalihuollon palveluista. Näistä yksikään päätös ei muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi lautakuntakäsittelyssä. Hallinto-oikeuteen valitettiin päätöksistä 22 kertaa. 37 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 7.5. Sivu 171 Pyhtää Asiakastapauksia oli viime vuonna 19 kpl (v.2013/24 kpl, v. 2012/24 kpl, v. 2011/36 kpl, v. 2010/35 kpl). Yhteydenottojen määrä on vähentynyt tasaisesti viimeisen viiden vuoden aikana. Vähennystä näyttää tapahtuneen etenkin lastensuojeluasioissa. Yhteydenotot koskivat toimeentulotukea (8) , vammaispalveluja (6), lastensuojelua (2), iäkkäiden asumispalveluja (1) ja muita palveluja(2). Kymmenessä tapauksessa ilmaistiin tyytymättömyyttä päätöksiin tai palveluihin ja lopuissa yhdeksässä yhteydenotossa kysyttiin palveluista, päätösten lainmukaisuudesta tai asiakkaan oikeuksista. Kuva 11. Asiatapahtumat tehtäväalueittain v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Pyhtää (n=19) V. 2014 ei jätetty yhtään sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta. Sosiaalihuollon palveluita koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltiin 3 kpl. Näistä ei yksikään muuttunut tai palautunut uudelleen käsiteltäväksi. Edelleen hallinto-oikeuteen valitettiin kahdesta päätöksestä. 38 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 172 8. OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN 8.1. Muistutus ensisijaiseksi kanteluun nähden Mikäli sosiaalihuollon asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun, sen laatuun tai palveluun liittyvään kohteluun, hän on voinut tehdä asiasta muistutuksen toimintayksikköön tai kantelun valvontaviranomaiselle. Vuoden 2015 alusta tuli voimaan muutos lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista27, jonka mukaan aluehallintovirasto voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena kunnan toimintayksikössä. Muutos koskee sekä julkisia että yksityisiä palveluita. Muutoksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyä ensisijaisena keinona kanteluun nähden. Sosiaalihuollon asiakaslaissa säädetty muistutusmenettely ei ole saavuttanut sellaista asemaa nopeana ja helppona tapana tuoda esiin sosiaalihuollon epäkohtia ja vastata niihin, kuin lakia säädettäessä oli tarkoitus. Sen sijaan aluehallintovirastoille tehdyt kantelut ovat lisääntyneet vuosi vuodelta. Aluehallintovirastoissa kantelujen käsittelyajat ovat venyneet resurssipulan vuoksi asiakkaiden oikeusturvan kannalta luvattoman pitkiksi. Muistutusmenettelyn tehokkaampi käyttö mahdollistaa asian käsittelyn nopeasti siellä, missä asia on tapahtunut. Tarkoituksena on näin tehostaa viranomaistoimintaa ja parantaa asiakkaiden oikeusturvaa. Aluehallintovirastolla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa siihen, minkä luonteisista asioista kannellaan. Asiakkaat tekevät kanteluja vääriksi kokemistaan asioista, mutta hyvin usein asia olisi selvitettävissä parhaiten ja tehokkaimmin muistutusprosessilla. Mikäli asiakkaan tekemä kantelu on siirretty kuntaan, eikä hän ole tyytyväinen saamaansa muistutusvastaukseen, hän voi jatkaa asian käsittelyä tekemällä edelleen kantelun. Muistutusmenettelystä säädetään sosiaalihuollon asiakaslain 23 §:ssä. Lakiin lisättiin toimintayksiköille velvoite tiedottaa asiakkaille muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestää muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Kuntien on tämän vuoksi syytä tarkistaa asiakkaille suunnattua tiedotustaan muistutusmenettelystä. Lain uuden sanamuodon mukaan asiakas voi tehdä muistutuksen ollessaan tyytymätön sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluun. Tarkennus oli paikallaan, koska aiemmin pykälässä säädettiin ainoastaan kohtelusta. Käytännössä muistutuksia on jo aiemmin katsottu voitavan tehdä myös, kun asiakas on ollut tyytymätön saamaansa palveluun tai menettelyyn asiansa hoitamisessa. Muutos vahvistaa näin olemassa olevan käytännön. Valiokuntakäsittelyssä lakiehdotukseen tehtiin vielä lisäys, jonka mukaan muistutuksen voi tehdä asiakkaan lisäksi myös hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheinen, jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene sitä itse tekemään. Lisäys helpottaa nykyistä käytäntöä. Esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden omaiset ovat pyrkineet hankkimaan käytännössä merkityksettömiä allekirjoituksia muistutuslomakkeisiin vielä siinä vaiheessa, kun asiakas ei enää tosiasiassa ymmärrä mistä on kyse. Tietooni ei ole tullut, että tähänkään mennessä muistutuksiin olisi jätetty vastaamatta, mikäli suostumuksen ja allekirjoituksen saaminen asiakkaalta itseltään ei ole enää mahdollista. 27 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) 39 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 173 Kantelun siirtämisestä käsiteltäväksi ensisijaisesti muistutuksena säädetään uudessa asiakaslain 23 §:ssä. Aluehallintovirasto arvioi onko kantelu tarkoituksenmukaista käsitellä muistutuksena ja voi siirtää asian sosiaalihuollon toimintayksikköön. Siirrosta on ilmoitettava kantelun tekijälle. Kunnan on puolestaan annettava tieto siirrettyyn asiaan annetusta vastauksesta aluehallintovirastolle. 8.2. Muistutukset, oikaisuvaatimukset ja valitukset Muistutuksia tehdään vuosittain erittäin vähän. Toiminta-alueen kunnista vain Kouvolassa muistutusmenettelystä on muodostunut käytetty tapa antaa palautetta sosiaalihuollon palveluissa koetuista epäkohdista. Koska muistutusmenettely on nyt ensisijainen aluehallintovirastoon tehtäviin kanteluihin nähden, muistutusten määrän voi odottaa lisääntyvän. Taulukko 15. Muistutukset v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011) Hamina Kotka Kouvola Pyhtää 2 (0, 0, 0, 1) 7 (3, 3, 3, 4) 39 (66, 104, 0 (1, 3, 7, 6) 14, 19) Kaakon kak- Yhteensä sikko 0 (1, 3, 1, 2) 48 (71, 113, 25, 32) Taulukko 16. Oikaisuvaatimukset ja valitukset v. 2014 (v. 2013, v. 2012, v. 2011, v. 2010) Kaikki oikaisuvaa- Lautakunta Valitukset hal- HaO muuttimukset muutti/palautti linto-oikeuteen ti/palautti Hamina 18 (23, 12, 9, 20) 1 (2, 5, 0, 1) 2 (4, 2, 2, 3) 0 (1, 2, 3, 0) Kotka 34 (39, 43, 46, 39) 1 (2, 3, 1, 0) 9 (5, 10, 7, 8,) 1 (1, 3, 1, 2) Kouvola 100 (79, 73, 100, 0 (1, 1, 7, 10) 22 (63, 12, 20, 0 (1, 3, 8, 10) 120) 14) Pyhtää 3 (4, 8, 11, 15) 0 (0, 1, 0, 3) 2 (2, 4, 11, 6) 0 (1, 0, 1, 0) Kaakon kaksikko 13 (4, 8, 5, 3) 0 (1, 0, 0, 0) 10 (1, 2, 2, 1) 0 (0, 0, 0, 0) Taulukko 17. Oikaisuvaatimusten jakautuminen kunnittain ja palvelualueittain v. 2014 Toimeentulotuki Vammaispalvelu Lastensuojelu Muu sos.huolto Hamina 12 3 0 3 Kaakon kaksik- 3 1 0 9 ko Kotka 12 21 0 1 Kouvola 48 25 4 23 Pyhtää 1 2 0 0 Yhteensä 18 13 34 100 3 40 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 174 KUNTAKYSELY SOSIAALIASIAMIEHEN VUODEN 2014 SELVITYSTÄ VARTEN OIKEUSTURVAKEINOJEN KÄYTTÄMINEN Muistutukset v. 2014 1. Kuinka monta sosiaalihuollon asiakaslain mukaista muistutusta tehtiin vuoden 2014 aikana ? ___ kpl Pyydän toimittamaan kopiot muistutuksista vastineineen sosiaaliasiamiehelle (mikäli ei ole vielä toimitettu). Jos asiakas ei ole antanut lomakkeella suostumusta tietojen luovutukseen asiamiehelle, kopiot toimitetaan niin, että niistä on henkilötiedot poistettu/peitetty. Muutoksenhaku vuonna 2014 1. Kuinka monta kaikista sosiaalihuollon palveluista tehtyä oikaisuvaatimusta viranhaltijan päätöksestä sosiaalihuollosta vastaava lautakunta tai lautakunnan jaosto on käsitellyt vuoden 2014 aikana? ___ kpl 2. Miten oikaisuvaatimukset jakautuivat palveluiden osalta? Toimeentulotuki ___ kpl Vammaispalvelu ___ kpl Lastensuojelu ___ kpl Muu sosiaalihuolto ___ kpl 3. Kuinka monta päätöstä lautakunta/jaosto muutti tai palautti uudelleen käsiteltäväksi? ___ kpl 4. Kuinka monta sosiaalipalveluja koskevaa valitusta tehtiin vuoden 2014 aikana hallinto-oikeuteen? ___ kpl 5. Kuinka monta päätöstä hallinto-oikeus on muuttanut tai palauttanut asian lautakunnan/jaoston uudelleen käsiteltäväksi vuonna 2014? ___ kpl VANHUSPALVELULAIN TAVOITTEIDEN TOTEUTTAMINEN 1. Miten kunnassanne on kehitetty tai aiotaan kehittää palvelurakenteita iäkkäiden henkilöiden palveluissa? _____... 2. Onko jo luotu tai onko kehitteillä uusia toimintatapoja tai toimintamalleja? Millaisia? a) iäkkäiden henkilöiden monipuoliseen palveluntarpeen selvittämiseen ja palvelujen suunnitteluun? ______... b) iäkkään henkilön osallisuuden vahvistamiseen oman palvelunsa suunnittelussa ja toteutuksessa? ______... c) palveluja koordinoivan vastuutyöntekijän nimeämiseen ja toimintaan? ______... 3. Onko kaikille hoiva- tai palveluasumisen kriteerit täyttäville hakijoille pystytty järjestämään hoivapaikka kolmen kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta? ____... 41 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 175 4. Kuinka monta kielteistä päätöstä hoiva- tai palveluasumisesta on jouduttu antamaan v. 2014 sillä perusteella, että on ollut tiedossa, ettei paikkaa pystytä järjestämään kolmen kuukauden määräajassa päätöksen antamisesta? _____... 5. Vanhuspalvelulain mukaan iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa hoidossa ja huolenpidossa kotiin annettava hoito on ensisijainen palvelu. Tämä lisää paineita kotihoidon suuntaan. Millä tavoin kotihoidon resursseissa on huomioitu kotihoidon lisääntynyt ja edelleen lisääntyvä tarve? _____... LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Sosiaalihuoltolain lapsiperheiden kotipalvelua koskeva säännös tuli voimaan kuluvan vuoden alusta. Monissa kunnissa on varauduttu muutokseen siten, kotipalvelua on lisätty tai alettu jossakin määrin tarjota jo ennen lain voimaantuloa. 3. Mikäli kunnassanne ei ole vielä tarjolla kotipalvelua lapsiperheille siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolain 19 §:ssä edellytetään, millaista lisäystä resursseissa arvioidaan tarvittavan? 4. Miten perheet jatkossa ohjautuvat lapsiperheiden kotipalvelujen asiakkuuteen? LASTENSUOJELU Lastensuojelulain muutosten ja uuden sosiaalihuoltolain myötä painopiste lapsiperheiden palveluissa siirtyy ehkäiseviin- ja matalan kynnyksen palveluihin. Kiireellisen sijoituksen kriteerejä tiukennetaan v. 2016 alusta ja avohuollon tukitoimien ensisijaisuus korostuu. 3. Millaisia avohuollon tukitoimia on nykyisin käytössä kunnassanne? _____... 4. Aiotaanko ottaa/onko tarvetta ottaa/onko jo otettu uusia avohuollon tukimuotoja käyttöön? Millaisia? ___... 5. Kuinka monta kiireellisen sijoituksen päätöstä tehtiin vuonna 2014? ___ kpl 6. Kuinka monta suostumukseen perustuvaa huostaanottopäätöstä tehtiin v. 2014? ___ kpl 7. Kuinka monta huostaanottopäätöstä hallinto-oikeus ratkaisi v. 2014? ____ kpl Pyydän palauttamaan vastaukset sähköpostitse tai postitse 16.2.2015 mennessä. Lämmin kiitos yhteistyöstä! Sirkku Bilaletdin sosiaaliasiamies Socom Salpausselänkatu 40 A, 45100 KOUVOLA p. 040 728 7313 [email protected] 42 § 69, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Sosiaaliasiamiehen vuosiraportti 2014 Sivu 176 SOCOM Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy www.socom.fi Laserkatu 6 53850 LAPPEENRANTA Salpausselänkatu 40 A 45100 KOUVOLA 43 § 70, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 973/2015 Sivu 177 Muutoksia sosiaalihuollon palveluissa kesäkaudella 2015 Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267 ja maahanmuuttajatyön johtaja Pirjo Puolakka, puh. 234 4482 Edellisten vuosien tapaan sosiaalihuollon yksiköiden toimintoja supistetaan kesällä mm. sijaistarpeen vähentämiseksi. Tänä kesänä toimeentulotukiasioiden osalta vähennetään henkilöstön puhelinaikoja, jotta hakemusten käsittelyyn voidaan turvata riittävä aika lomakaudesta huolimatta. Muutoksista tiedotetaan välittömästi kyseisissä toimipisteissä sekä kaupungin kotisivuilla. Taimelan lasten ja Kotomäen nuorten vastaanottokodit toimivat 19.6.—19.7.2015 yhdistettynä vastaanottokotina Taimelan tiloissa. os. Juhaninkatu 18. Kotkansaaren sosiaalitoimisto on avoinna klo 9—15. Toimiston puhelinajat ajalla 1.6.—31.8.2015 ovat seuraavat: toimeentulotuen neuvonta tiistai ja torstai klo 13—14 sekä sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat tiistai ja torstai klo 11—12 Toimeentulotuen käsittelyaikatieto löytyy osoitteesta http://www.kotka.fi/asukkaalle/perhe-_ja_sosiaalipalvelut/toimeentulotuki Maahanmuuttajapalvelut (Karhulantie 46) Toimisto ja Virkaneuvo avoinna klo 8—15. Toimitaan supistetulla henkilökunnalla. Vastaanottokeskuksen yksiköt toimivat normaalisti. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyy sosiaalihuollon toimintojen kesäajan muutokset. Oikaisuvaatimusohje § 71, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 974/2015 Sivu 178 Nimikemuutokset/sosiaalihuolto/Villa Jensen Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Sosiaalityön johtaja Anna Liakka, puh. 234 5267 Palvelussuhdeasiantuntija Johanna Kivelä, puh. 040 745 3469 Voimassa olevan sosiaali- ja terveyslautakunnan johtosäännön 4 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveyslautakunta päättää virassa ja työsuhteessa olevan henkilökunnan kelpoisuusehdoista ja nimikkeistä kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Sosiaalihuollossa on työskennellyt henkilöstöä ohjaaja-nimikkeellä hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Tehtävissä on myös erilaisia kelpoisuusvaatimuksia. Työn vaativuuden arvioinnin yhteydessä pyrittiin yhtenäistämään nimikkeitä, kun työn sisältö ja/tai vaativuus sekä kelpoisuusvaatimus on sama. Tällöin on neuvotteluissa sovittu, että Nuorisoryhmän, Villa Jensenin, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaalitoimistojen ja maahanmuuton palvelualueen vakanssit muutetaan sosiaaliohjaajiksi. Tehtävän kelpoisuusvaatimus on sosiaalialalle suuntaava ammattikorkeakoulututkinto ja vakanssi kuuluu hinnoittelukohtaan ja TVA-tasoon 04SOS050A2. Villa Jensenin osalta nimikemuutosta ei kuitenkaan virallisesti ole tehty. Nyt esitetään, että tämä virhe korjataan 1.6.2015 lukien ja liitteen mukaiset vakanssit muutetaan nimikkeeltään sosiaaliohjaajaksi. Muutoksella ei ole vaikutusta palkkaukseen. ./. Liitteenä nimikemuutos perusteluineen. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala Ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä liitteen mukaiset nimikemuutokset. Ote: Hepa/Maija Kaltakari, Kaisa Piirainen, Raija Bly Sosiaali- ja terveystoimi/Johanna Kivelä Oikaisuvaatimusohje § 71, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Nimikemuutokset Sivu 179 HENKILÖSTÖSUUNNITELMALOMAKE HENKILÖSTÖSUUNNITELMALOMAKE SOSIAALIHUOLTO/SOSIAALITYÖ/TUKIKESKUS VILLA JENSEN Nimikemuutokset Vanha nimike Vakanssinumero Uusi nimike Vanha hinnoittelu Uusi hinnoittelu Muutosajankohta Vakanssin vakitui- Perustelut nen hoitaja Ohjaaja 3666020024 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Anne-Kaija Peri Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020027 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Tytti Osola Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020028 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 avoin Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020029 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Sirkka Joukainen Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020030 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Sari Tuomala Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020031 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Riitta Ylönen Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020034 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Aija Samanen Perustelut päätöstekstissä sijainen Terhi Mylläri Ohjaaja 3666020032 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Leena Jarva Perustelut päätöstekstissä Ohjaaja 3666020033 sosiaaliohjaaja 04SOS050A2 04SOS050A2 1.6.2015 Sinikka Vuorela sijainen Mari Toropainen Perustelut päätöstekstissä § 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 KH: 873/2014 Sivu 180 Vastaus valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana Sotela 22.4.2015 Valmistelijat: Sosiaalijohtaja Heli Sahala, puh. 234 5231 ja vammaistyön johtaja Heli Kulmala. puh. 234 5875 Valtuutettu Seija Piipponen-Pekkola ja 7 muuta valtuutettua on tehnyt valtuustoaloitteen vammaispalveluista. Aloitteen keskeinen sisältö on, että Kotka päättäisi tuottaa vammaisten arjen selviytymiseen tarkoitetut palvelut omana toimintana. ./. Aloite on esityslistan liitteenä. Aloitteessa viitataan hankintalainsäädännön uudistamiseen, joka on edelleen vireillä eikä uuden lain voimaantulosta ole tietoa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta kunta voi päättää, järjestääkö se palvelun hoitamalla toiminnan itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta taikka antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin. Vammaispalveluissa arjesta selviytymisen keskeisiä palveluja ovat asumispalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä henkilökohtainen apu. Asumispalveluja järjestetään vammaispalvelulain nojalla vaikeavammaisille sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain nojalla kehitysvammaisille. Työ- ja päivätoimintaa voidaan niin ikään järjestää kummankin lain nojalla. Henkilökohtainen apu taas on vammaispalvelulain mukainen vaikeavammaisten palvelu. Asumispalveluja järjestetään omana toimintana, kuntayhtymän palveluina sekä ostoina yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminta siirtyi vuosia sitten Sotek-säätiön tuottamaksi ja viimeisimmässä kilpailutuksessa Coronaria Hoivapalveluille, joiden alihankkijana Sotek toteuttaa palvelut edelleen. Henkilökohtainen apu toteutetaan ensisijaisesti työnantajamallilla, jossa asiakas itse hankkii ja palkkaa avustajansa. Vajaa kolmannes asiakkaista käyttää vain ostopalvelua ja saman verran täydentää työnantajamallia ostopalveluilla esim. avustajan äkillisesti sairastuessa. Henkilökohtaisen avun palvelut on juuri kilpailutettu ja palvelun tuottajat valittu. Ennen kilpailutusta tehtiin myös laskelma oman toiminnan vaihtoehdosta. Se ei osoittautunut halvemmaksi, kun otetaan huomioon työnantajan riskit työsuhteissa sekä työnjohdon tarve 24/7 palveluissa. ./. Tarkempi kuvaus asumispalvelujen tuottamisen tilanteesta on liitteessä. Vammaisten erilaiset palvelutarpeet kasvavat myös tulevaisuudessa, mutta tiedossa ei ole enää suuria yhtäaikaisia muutoksia, kuten oli vuonna 2013 osana kehitysvammaisten laitoshoidon vähentämistä. Palveluja tullaan järjestämään yksilöllisten tarpeiden ja tarjolla olevien palvelujen yhteensovittamisella, missä otetaan huomioon asiakkaan tarve, palvelun sisältö ja soveltuvuus, palvelun sijainti sekä palvelujen kustannukset. Esittelijä: Sosiaalijohtaja Heli Sahala § 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 Ehdotus: KH: 873/2014 Sivu 181 Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää antaa liitteen mukaisen selvityksen vastauksenaan valtuustoaloitteeseen vaikeavammaisten asumispalvelujen järjestämisestä kaupungin omana toimintana. Samalla lautakunta toteaa, että tulevaisuudessakin palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon asiakkaan tilanne ja tarpeet, palvelujen sisältö ja laatu sekä kustannukset. Mikäli uusien yksikköjen perustaminen tai toimintojen järjestäminen tulee ajankohtaiseksi, palvelujen tuottamistapa päätetään toiminnan suunnittelun yhteydessä. Ote: Kaupunginhallitus Ei oikaisuvaatimusohjetta § 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite vammaispalveluista, Piipponen... Sivu 182 § 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite Liite Sivu 183 Liite Keskeisten vammaisille tarkoitettujen palvelujen tuottamistavat ja toiminnan linjaukset Vammaisten palvelujen järjestämisessä on jo vuosikymmenten ajan toiminut ns. monitoimijamalli eli palveluja on tuotettu kunnan omana palveluna, kehitysvammaisille kuntayhtymän palveluina sekä ostamalla palveluja kolmannen sektorin toimijoilta ja yrityksiltä. Perustana palvelujen järjestämistavoissa ovat mm. Kotkan kaupunkistrategian linjaukset. Kehitysvammaisten laitoshoidon vähentäminen / lakkauttaminen on valtakunnallinen tavoite, joka on kymmenen vuoden ajan leimannut palvelujen kehittämistä. Samaan aikaan palvelut on tuotu kehitysvammaisten omaan asuinympäristöön, mikä on tarkoittanut palvelujen ja asumisen hajautumista kuntiin. Tämä on merkinnyt huomattavaa lisäystä asumispalveluihin ja erilaisia ratkaisuja niiden tuottamiseen. Kehitysvammaisten palveluissa erilaisten järjestöjen tuottamat palvelut ovat edelleen vahvasti kunnallisten ja yksityisten palvelujen rinnalla. Erityishuollon kuntayhtymien palvelutuotanto on vähentynyt koko maassa. Palvelujen järjestämisen keskeiset periaatteet määräytyvät vammaispalvelulaista sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetusta laista. Mm. asumispalveluista on myös kansalliset laatusuositukset. Näillä keinoin palveluja on ohjattu sekä sisällön että laadun kehittämiseen tuottajasta riippumatta. Henkilöstömääristä on suositukset, samoin henkilöstörakenteesta ja henkilöstön kelpoisuudesta. Yksityiset ympärivuorokautiset palvelut edellyttävät palvelun tuottajalle myönnettyä lupaa ja näitä palveluja valvotaan jopa tiukemmin kuin kunnan omaa palvelutuotantoa. Vammaisten asumispalvelut Kotkassa vuonna 2015 Vammaispalvelulain mukaista palveluasumista ostetaan 31 asiakkaalle. Omaa toimintaa ei ole. Palveluasuminen voidaan järjestää myös asiakkaan omassa kodissa. Vaikeavammaisia kotkalaisia asuu eripuolilla maata: osa opiskelun vuoksi, osa perhesyistä tai vastaavista. Osalla asuminen palveluasunnossa muualla Suomessa johtuu vamman laadusta ja asumisen erityispalveluista kuten esim. kuurosokeilla. Vaikeavammaisten palveluasumisessa kustannukset vaihtelevat 113-426 €/vrk. Osassa kustannus on myös tuetun asumisen tasoa eli 23-37 euroa vuorokaudessa. Laitoshoidossa on edelleen 14 kehitysvammaista, joista 10 Carealla Kuusankoskella, kolme Hoikussa ja yksi Vaalijalassa. Carean laitoshoito vähenee mm. sen omien asumispalvelujen lisääntyessä mm. Kotkassa Hovinsaarelle rakennettavaan uuteen 8-paikkaiseen yksikköön. Kehitysvammaisten asumisessa eniten palveluja sisältävä muoto on autettu asuminen, jossa henkilöstö on paikalla ympäri vuorokauden. Näitä palveluja kaupungin omana toimintana tuotetaan Mäntykankaan palveluasunnoissa ja Mussalokodissa. Palveluja hankitaan myös Carea-kuntayhtymältä sekä 12 muulta palvelujen tuottajalta. Suurimmat tuottajat ovat Coronaria Hoivapalvelut (Aittapolku, 14 paikkaa), Kotkan Jelppiskoti (12) ja Mikeva (10). Ohjattu asuminen tarkoittaa yksikköjä, joissa henkilökunta ei ole kokoaikaisesti paikalla ja usein niin, että yöllä työntekijä ei ole paikalla. Näitä asumispalveluja tuotetaan itse Kaislakodissa. Palveluja ostetaan Carealta sekä kuudelta muulta palvelujen tuottajilta osin eri puolella maata. Eniten ohjatun asumisen asiakkaita on Jelppiskodissa (11 henkilöä). Asumisen kevein muoto eli tuettu asuminen tarkoittaa asumista omassa kodissa ja työntekijöiden tukikäyntejä siellä. Näitä asukkaita tukevat Kotkassa ja Haminassa kaupungin omat avohuollon ohjaajat sekä Jelppiskoti. Lisäksi Mäntykankaan tukiasunnoissa (20 kpl) on omaa henkilökuntaa. Carealta ostetaan tukiasumista yhdelle asukkaalle ja Eteva-kuntayhtymältä yhdelle. Kehitysvammaisten asumispalvelujen hinnoittelussa siirryttiin ns. brutto-ostoon vuonna 2014 ja kustannukset ovat vertailukelpoisia. Ne sisältävät myös asukkaiden ateriakustannukset. Oheiseen taulukkoon on koottu tiedot kehitysvammaisten asumispalvelujen asiakasmääristä, tuottajista ja palvelun hinnoista maaliskuussa 2015. § 72, SOTELA 22.4.2015 17:00 / Liite: Valtuustoaloite Liite Sivu 184 Kehitysvammaisten asumispalvelujen järjestämistavat, asiakkaat sekä kustannukset oma toiminta Carea muut Autettu asuminen asiakkaita 41 23 61 tuottajia kustannus €/vrk 135-146 160-350 116-240 Ohjattu asuminen asiakkaita 2 15 tuottajia 4 kustannus €/vrk 55 108 ** 31-78 Tuettu asuminen asiakkaita 20 * 1 8 tuottajia 1 kustannus €/vrk 25 66 *** 28 * Mäntykankaan tukiasunnot ** ostoina myös Eksotelta ja yhdeltä kunnalta, 38-94 €/vrk *** myös Eteva-kuntayhtymältä, 39 €/vrk Tulevat tarpeet ja näkymät Asumispalvelujen tarve tulee jatkossakin lisääntymään, mutta maltillisesti. Vaikeavammaisten osalta tilanteen ennustaminen on erityisen hankalaa. Kehitysvammaisten palveluissa laitoshoidon purku on loppusuoralla ja asukkaat siirtyvät erilaisiin asumispalveluihin, kun soveltuvia paikkoja löytyy. Asumispalveluissa kiinnitetään myös huomiota siihen, että asumisyksiköissä olisi jokseenkin samanikäisiä ja samanlaista apua tarvitsevia vammaisia. Uudet yksiköt ovat aikaisempaa pienempiä. Carean vireillä olevissa hankkeissa paikkaluku on kahdeksan, mikä merkitsee suurta henkilöstömäärä suhteessa asumispaikkoihin ja myös lähes laitoshoidon suuruisia kustannuksia. Kunnallisena toimintanakaan ei enää saa rahoitusta esim. 15-paikkaisten yksiköiden rakentamiseen. Etenkin nuorten ja lievästi kehitysvammaisten tavoite on asuminen omassa kodissa ja tätä on valmisteltu kuntien ja ARAn yhteisessä kortteliasumisen hankkeessa, jossa Kotka on ollut mukana. Käyttöön etsitään yksittäisiä asuntoja tai asukkaiden toiveen mukaisia kimppa-asuntoja palvelujen ja kulkuyhteyksien läheltä niin, että olemassa olevat asumisyksiköt voivat olla tukipisteinä asukkaille. Lisäksi tarvitaan yhteiseen tapaamiseen ja vapaa-ajan toimintaa soveltuva tila lähelle. Kortteliasumiseen tullaan usein asumisvalmennuksen kautta, jolloin nykyisistä asumispalvelupaikoista osa voisi muuttua valmennuspaikoiksi. Kymenlaaksossa on käynnistetty yhteinen kehitysvammapalvelujen selvitys vuoden 2015 alussa. Sen tekevät kunnat ja Carea yhdessä. Tavoitteena on löytää yhteinen linjaus palvelujen tuottamiseen, palvelutasoon sekä palvelujen sijaintiin. Kunnista osa on kehittänyt omia ja ostopalveluja ja osa nojautunut edelleen vahvasti Carean palveluihin. Erityisryhmien osalta asuminen edellyttää yhteisiä ratkaisuja, koska kaikki kunnat ovat liian pieniä oman erityisasumisen toteuttamiseen. Samalla linjataan työ- ja päivätoiminnan järjestämistapoja ja paikkoja sekä selvitetään Carealta tulevaisuudessa tarvittavia erityisosaamisen palveluja. Monitoimijainen palvelujen tuottamistapa tulee jatkumaan, koska se vastaa myös erilaisten asiakkaiden tarpeisiin. Asiakkaan näkökulmasta palvelun sisältö, turvallisuus ja pysyvyys ovat keskeisiä. Kunnat linjaavat omaa toimintaansa erityisesti kehitysvammaisten palveluissa, kun kuntayhtymien rooli muuttuu ja osaamista on enemmän myös kunnissa. Lisäksi on katsottava palvelujen kustannuksia suhteessa niiden sisältöön. Kokemukset kaikista palvelujen tuottamistavoista ovat olleet hyviä eikä merkittäviä laadullisia eroja ole ollut havaittavissa. Palvelun tuottajien määrä lisääntyy, mikä vaikuttaa hinnoitteluun, mutta pakottaa kiinnittämään huomiota myös laatuun. Asiakkaat ja heidän omaisensa ovat parhaita laadun valvojia virallisen valvontaorganisaation ohella. Palvelujen toteutuksessa tullaan jatkossakin tekemään linjaus tuottamistavasta silloin, kun palveluja lisätään tai merkittävästi uudistetaan. Tuolloin otetaan huomioon erilaiset näkökulmat, joita edellä on käsitelty. Palvelujen tuottamistavan sitominen vain yhteen ei ole tänä päivänä perusteltua. § 73, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 219/2015 Sivu 185 Kuntalain 51 §:n otto-oikeus/Viranhaltijoitten päätökset ja neuvostojen pöytäkirjajäljennökset 17.4.2015 mennessä Sotela 22.4.2015 Valmistelija: Hallinto- ja kehittämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Sosiaalijohtajan päätöspöytäkirjat 18.3.2015 § 21 - Valinta terveydenhoitajan työsuhteeseen/Työvoiman Palvelukeskus Väylä/Varpu Laitalainen Terveysjohtajan päätöspöytäkirjat 10.2.2015 § 6 - Tutkimusluvan myöntäminen/Ihonen Marko ja Luoma Sanna Avoterveydenhuollon johtajan päätöspöytäkirjat 2.3.2015 § 5 - Valinta avoterveydenhuollon ylilääkärin virkaan vastaanottotoiminnassa/ Taskinen Liisa 9.3.2015 § 7 - Valinta terveyskeskuslääkärin virkaan/Šipova Kira 18.3.2015 § 8 - Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen vastaanottotoiminnassa/ Salo Tiina 23.3.2015 § 9 - Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Heidi Taponen Ylihoitajan päätöspöytäkirjat 25.3.2015 § 4 - Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Leena Lindberg 25.3.2015 § 5 - Valinta sairaanhoitajan työsuhteeseen/Anna-Reetta Luokkamäki Sosiaalityön johtajan päätöspöytäkirjat 5.2.2015 § 3 - Valinta sosiaaliohjaajan työsuhteeseen/Jaana Herrala 9.3.2015 § 4 - Sisäinen siirto/Raija Honkanen 11.3.2015 § 6 - Valinta sosiaaliohjaajan virkaan/Tarja Teelahti Vammaistyön johtajan päätöspöytäkirjat 11.3.2015 § 5 - Valinta ohjaajan työsuhteeseen/Marjo Väisänen Maahanmuuttajatyön johtajan päätöspöytäkirjat 3.3.2015 § 2 -Valinta sosiaaliohjaajan työsuhteeseen/Kukkola Meeri Vanhusneuvosto Vammaisneuvosto 19.3.2015 10.4.2015 Esittelijä: Vs. palvelujohtaja Liisa Rosqvist Ehdotus: Lautakunta päättää, ettei esiteltyjen päätöspöytäkirjojen johdosta käytetä kuntalain 51 §:ssä tarkoitettua otto-oikeutta. § 73, SOTELA 22.4.2015 17:00 Ei oikaisuvaatimusohjetta SOTE: 219/2015 Sivu 186 § 74, SOTELA 22.4.2015 17:00 SOTE: 220/2015 Muut asiat Sotela 22.4.2015 Terveydenhuollon ajankohtaiset asiat/Maija Valta Sivu 187
© Copyright 2024