1. No category

ESITYS
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN
TOIMEENPANOSUUNNITELMAKSI 2016-2017
maakuntahallitus 16.10.2014
maakunnan yhteistyöryhmä 29.9.2014
PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAOHJELMAN TOIMEENPANOSUUNNITELMA 2016-2017
YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA 2016-2017 JA KÄRKIHANKKEITA .............................................................................................. 3
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie ............................................................................................................................................... 4
Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut ....................................................................................................... 5
Valtakunnallinen muotoilun innovaatiokeskittymä ................................................................................................................. 5
Suomalaisten Cleantech-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä ohjelma ......................................................... 6
Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi ............................... 6
Kimolan vesiväylän uudistaminen ........................................................................................................................................... 6
Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe ......................................................................................... 7
TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN ............................................................................................................................... 8
1.
Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen ....................................................................................................................... 8
1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky ............................................................................................................................................. 8
1.2. Resurssitehokas teollisuus ................................................................................................................................................ 9
1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut ............................................................................................................ 10
1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen ................................................................................................ 10
1.5. Kilpailukykyinen osaaminen ........................................................................................................................................... 11
1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen ......................................................................................... 11
1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen .......................................................................................................... 12
2.
3.
4.
Hyvinvoiva väestö ..................................................................................................................................................... 13
2.1.
Hyvinvoinnin lisääminen ......................................................................................................................................... 13
2.2.
Kulttuurin monet mahdollisuudet ........................................................................................................................... 14
2.3.
Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä ................................................................................................ 14
2.4.
Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit........................................................................................ 15
Kestävä ympäristö .................................................................................................................................................... 15
3.1.
Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä .............................................................................................................. 16
3.2.
Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen ......................................................................................... 17
3.3.
Luonnonvarojen kestävä käyttö .............................................................................................................................. 17
Toimeenpanosuunnitelman taustamateriaalit .......................................................................................................... 18
4.1.
Alueelliset kehitysnäkymät ...................................................................................................................................... 18
4.2.
Maakuntaohjelman toimeenpanon arviointia vuodelta 2015 ................................................................................ 19
4.3.
Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä ................................................................................................................. 19
4.4.
Yhteistoiminta-alueen toiminta............................................................................................................................... 20
4.5.
Rahoitus .................................................................................................................................................................. 20
4.6.
Vaikutusten arviointi ja seuranta ............................................................................................................................ 21
4.7.
Liitteet ..................................................................................................................................................................... 24
YLEISTÄ TOIMEENPANOSTA 2016-2017 JA KÄRKIHANKKEITA
Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista on annettu Helsingissä 17
päivänä tammikuuta 2014. Siinä määritellään 32-33 § pykälissä, että maakunnan liitto laatii maakuntasuunnitelmaan perustuvan määräaikaisen maakuntaohjelman ja kahden vuoden välein toimeenpanosuunnitelman.
Päijät-Hämeen maakuntastrategia – ja maakuntaohjelma mahdollistavat toimijoiden, kuntien ja
alueviranomaisten yhteisen aluekehittämistyö jatkumisen vuosille 2014 - 2017.
Päijät-Hämeen visio on, että ” Päijät-Häme on ympäristö- ja hyvinvointiosaamisen maailmanluokan kumppani” ja missiona on tehdä asioita yhdessä eli ”Meitin kans menestyt”.
Maakuntastrategian teemat:
Kehittyvillä markkinoilla osaajana
Venäjän ja Pietarin potentiaali
Vapaa-ajan ja hyvinvointiliiketoimintaa
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen
Sosiaalinen osallisuus
Päijät-Hämeen maakuntaohjelma 2017 korostaa voimakkaasti kansainvälistymistä ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamisen verkostoja osana strategian toteuttamista. Maakuntaohjelma yhdistää ensimmäisessä toimintalinjassa globaalin toiminnan haasteet, elinkeinoelämän ja osaamisen.
Toinen toimintalinja keskittyy asukkaiden hyvinvointiteeman ympärille. Kolmas toimintalinja nostaa esiin kestävän ympäristön teemoja. Järjestys kuvaa taloudellisesti tiukkaa tilannetta Suomessa
ja EU:ssa, jossa vain globaalisti kilpailukykyisellä osaamisella voidaan synnyttää elinkeinoelämälle ja sitä kautta myös julkiselle sektorille lisäarvoa, joka tuottaa hyvinvointia maakuntaan, mutta
kuitenkin luontoarvoja kestävämmin kohtelemalla.
Maakuntaohjelman toimintalinjat:
Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen
Hyvinvoiva väestö
Kestävä ympäristö
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman toimenpiteiden rahoituksessa käytetään alueviranomaisten rahoituksen lisäksi kuntien, eri toimijoiden, yritysten, EU:n ja valtion rahoitusta. Maakuntaohjelman
toimeenpanosuunnitelmassa on maakuntaohjelman toteuttamisen seuraavien vuosien painotukset
ja keskeiset toimenpiteet sekä rahoituksen mahdollisuudet. Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy
rahoitussuunnitelma, joka sisältää arviot alueen päätettävissä olevasta kansallisen, Euroopan unionin rakennerahastovarojen alueellisen suunnitelman rahoituksesta sekä muusta Euroopan unionin
rahoituksesta ja niitä vastaavista valtion varoista sekä arviot kuntien ja muiden julkisyhteisöjen rahoitusosuuksista. Euroopan unionin ja sitä vastaavan valtion vastinrahan rahoitusosuuksien arviot
tehdään hallintoviranomaisen antaman rahoituskehyksen puitteissa. Rahoitussuunnitelmaan otetaan valtakunnallisten suunnitelmien rahoitus tiedoksi. Toimeenpanosuunnitelmassa on lisäksi
useamman maakunnan alueella yhteisesti toteutettavia hanke-esityksiä.
Päijät-Hämeen liitto kysyi maakunnan kuntien ja toimijoiden aluekehittämisen hanke-esityksiä
maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmaan vuosille 2016-2017 syyskuun alkuun mennessä.
Päijät-Hämeen liittoon vastaanotettiin noin 130 päivitettyä hanke-esitystä Päijät-Hämeen toimeenpanosuunnitelmaan vuosille 2016-2017. Kaikki maakunnan hanketarpeet eivät ole tulleet ilmoitetuiksi. Saatujen hanke-esitysten yhteismäärä on yli 200 milj. euroa ja tukirahoitusta on esitetty toiveita noin 75 milj. euron edestä.
3
Päijät-Hämeessä on arvioitu, että tukirahoituksen vuosivolyymi on noin 8 milj. euroa eri EUohjelmista ja valtion kansallinen rahoitus on joitakin miljoonia kehittämishankkeille. Suurimmat
valtion aluehallinnon rahat ovat kohdistettu julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin 22 milj. euroa
ja perusväylänpitoon 19 milj. euroa vuosittain. Ministeriöiden aluehallinnolle jyvitettyjä rahoitusesityksiä ei ole saatu ajoissa rahoitustaulukkoa varten.
Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyy ja tarvittaessa tarkistaa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman ennen toimittamista ministeriöille. Maakuntahallitus käsittelee asiaa kokouksessaan 16.10. ja maakunnan yhteistyöryhmä 29.9.
Hämeen vaalipiirin kansanedustajat ovat omalta osaltaan tukemassa alueen osaamisen ja kehittämisen kärkihankkeita ja laatineet keskeisille kasvuhankkeille talousarvioaloitteita Päijät-Hämeen
liiton kanssa tehtävällä yhteistyöllä.
Vt 12 Lahden eteläinen kehätie
Vt 12 Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmasta on valmistunut esitys.
Uusi linjaus ja valtatien rakentaminen tekee mahdolliseksi kaupungin ydinkeskusta-alueen maankäytön kehittämisen sekä maakuntaa ja kansainvälistä liikennettä tukevan matkakeskuksen ja monipuolisen asemanseudun rakentamisen. Pohjaveden suojelun tila paranee oleellisesti, kun kauttakulkuliikenne siirtyy pois Salpakankaan ja Lahden runsailta pohjavesialueilta. Alueen pohjavedet
toimivat myös pääkaupunkiseudun varavetenä. Liikenne- ja viestintäministeriö, Liikennevirasto,
Uudenmaan ELY-keskus, Lahden kaupunki, Hollolan kunta, Päijät-Hämeen liitto ja Euroopan
aluekehitysrahasto rahoittivat tiesuunnitelman laadinnan. Tiehanke liittyy valtion ja Lahden kaupunkiseudun väliseen usean ministerin allekirjoittamaan kasvusopimukseen.
Tiesuunnitelmaesitys: https://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-tiehankkeettiesuunnitelman-laatiminen-2013-2015#.VfAmUNLtlBc
Toteutusrahoitus:
Tiesuunnitelman yhteydessä on laadittu yleissuunnitelman mukaisen tavoitetilanteen kustannusennuste. Valtiolle esitetään rakentamissuunnitelmaan aloitusrahoitusta jo vuoden 2016 talousarviosta.
Esityksen mukaan valtion kustannusosuus olisi 198 miljoonaa euroa ja kuntien osuus 77 miljoonaa
euroa. Kuntien kustannusosuuteen sisältyy 11,5 miljoonaa euroa katuverkon rakenteita.
4
Lahden radanvarren jatkosuunnittelut ja pilottiratkaisut
Maakunnallisesti tärkeä Lahden radanvarsi liittyy koko maakunnan kehittämiseen. Hankekokonaisuus on erittäin laaja ja sen tavoitteena on rakennetun, eri maankäyttömuotoja sisältävän ympäristön ja kaupunkiekosysteemin ratkaisujen pilotointi. Radanvarren alueesta tulee Lahden ydinkeskustaan kiinnittyvä tiivis ja urbaani kaupunginosa. Alueella yhdistyvät liike-elämän ja asumisen
toiminnot sekä kattavat yksityiset ja julkiset palvelut. Tavoitteena on suunnitella kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, resurssitehokas, älykkään teknologian edelläkävijäalue.
Suunnittelutyö on pohjautunut Lahden Radanvarsi -arkkitehtuurikilpailun voittajatöihin. Suunnittelua on ohjannut myös visio Lahden ympäristökaupunkistrategian mukaisista, kestävää ja ekologista
elämäntapaa edistävistä ratkaisuista.
Lahden eteläisen kehätien toteuttaminen ja sen mahdollistamat elinkeino- ja yhdyskuntarakennepanostukset, sekä uuden Lahden asemanseutujen kehittäminen ovat merkityksellisiä kilpailukykyisen, kestävän ja resurssitehokkaan seudun rakentamisessa.
Lahden kaupungin keskustan ja asemanseudun kehittäminen Salpausselän palveluvyöhykkeen ja Helsinki-Lahti kehityskäytävän risteyskohdassa tuo
elinvoimamahdollisuuksia koko seudulle. Neuvoteltava MAL –aiesopimus tai kasvusopimus kytkeytyvät tiiviisti tähän kokonaisuuteen.
Toteutusrahoitus:
Toteutukseen haetaan Interreg-ohjelmasta tukirahoitusta 1 milj. euroa vuodelle 2016 – 2018 sekä
valtion kärkihankkeiden rahoitusta kokeilukulttuurin pilottikohteina.
Valtakunnallinen muotoilun innovaatiokeskittymä
Hallitusohjelman mukaisessa kärkihankkeessa kootaan valtakunnallinen Lahden malli, jonka tiimoilta on käynnistetty toimijoiden kokoaminen. Toiminnallisina tavoitteina ovat seudun muotoilualan liikevaihto 5%:n kasvu-ura, tuottavuuden kasvattaminen kumppaneiden toiminnassa sekä
haastavien markkinatuotteiden ratkaiseminen; paikallisten yritysten kilpailukyvyn ja kansainvälistymisen vahvistaminen muotoilun keinoin.
Lahden kaupunki tarjoaa palvelutoimintaansa referenssikohteiksi.
Toteutusrahoitus:
Toteutukseen haetaan tukirahoitusta 2 milj.
euroa vuosille 2016 – 2018 sekä
valtion kärkihankkeiden rahoitusta kokeilukulttuurin pilottikohteina.
5
Suomalaisten Cleantech-yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen tähtäävä ohjelma
Hallitusohjelman mukaisessa kärkihankkeessa perustetaan cleantechperaattori yritysten viennin
vauhdittamiseksi, vahvistetaan sijoittajien, suuryritysten ja cleantechin kasvuyritysten yhteistyötä innovaatioiden kaupallistamiseksi yhdessä korkeakoulutuksen
kanssa sekä luodaan innovatiivisilla hankinnoilla referenssiympäristöjä innovatiivisille ratkaisuille.
Toteutusrahoitus:
Toteutukseen haetaan valtion kärkihankkeiden rahoitusta cleantech/biotalous ja kokeilukulttuurin pilottikohteina 2 milj. euroa vuosille 2016 – 2017.
Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpanoon työttömyyden vähentämiseksi
Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelmaan on koottu yhteen kaupungin
keskeiset lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet elinkeino- ja kehittämistoimenpiteille, joilla pyritään kaupungin työllisyystilanteen parantamiseen, kuntakokeilutoimenpiteiden ja kehittämisen jatkamiseen. Lahden kaupunki on valmis ottamaan
entistä laajempaa roolia, mutta myös rahoitusta, tehtävien kokeiluhoitamista varten.
Toteutusrahoitus:
Työllisyystoimien tehostaminen vuonna 2016- 2017 talousarviosta 4 milj. euroa.
Kimolan vesiväylän uudistaminen
Heinolan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta ovat
tehneet sopimuksen Kimolan vesiväylävahankkeen
edistämisestä. Toteutuessaan hanke tulee lisäämään
merkittävästi veneilyä ja muuta matkailua Päijänteen ja
Kymenlaakson välillä. Hanke tulee toimimaan merkittävänä kehitysväylänä matkailuelinkeinon kehittämisessä Heinolan ja Päijänteen alueella.
Kustannuksiksi on arvioitu n. 10 milj. euroa. Kuntien
alustava osuus on 3.5 milj. euroa.
Toteutusrahoitus:
Valtiolta vuoden 2016 talousarvioon 2 milj. euroa ja sen jälkeisille vuosille 4,5 milj. euroa.
6
Hennan puutarhakaupunki ja Tuuliharjan yritysalue, aloitusvaihe
Oikoradan ja moottoritien yhteyteen rakentuva omaleimainen, ekologinen puutarhakaupunki Henna saanee 2016 avattavan uuden aseman, Hennan bulevardi ja liityntäpysäköintipaikan noin 100
autolle. Hennan 1. vaiheessa rakennetaan kunnallistekniikka, ensimmäiset asuinkorttelit sekä liityntäyhteydet asemalle. Kokonaisuuteen kuuluu myös
Tuuliharjan yritysalue, Tuuliharjan liittymän parantaminen ja yhdystien Tuuliharja-Vanha Lahdentie suunnittelu ja toteutus. Maankäyttö mahdollistaa myös poikkeuksellisen runsaasti tilaa vaativien toimintojen sijoittamiseen
Toteutusrahoitus:
Ensimmäisen vaiheen kokoojakatuun Tuuliharja – Vanha Lahden tie tarvitaan noin 3 milj. euron rahoitus.
7
TOIMEENPANO TOIMINTALINJOITTAIN
Toimeenpanossa hyödynnettäviä rahoituslähteitä, tavoitteiden ja seurannan mittareita on esitetty
tarkemmin maakuntaohjelmassa. Rahoituslähteitä ovat mm. rakennerahasto-ohjelmat (ESR- ja
EAKR), maaseuturahasto, kansallinen rahoitus eri ministeriöistä, TEKES, Finnvera ja mm. EU:n
alue- ja kansainväliset rahoitusohjelmat.
1.
Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen
Uusi EU:n rakennerahastokausi vuosille 2014–2020 kuvaa osuvasti suomalaisen kilpailukyvyn
haasteita ja muutostarpeita. Myös tulevaisuusselonteko ja maakuntastrategia antavat viitteitä tulevasta, kun työelämä tulee muuttumaan monin tavoin. Digitaalitalouden muutos jatkuu ja työnteon
kulttuuri muuttuu. Useilla aloilla työn ja opiskelun voi suunnitella itse, mutta samalla vastuu työnja oppimisen tuloksista lisääntyy. Verkostojen merkitys ja yhteistyö lisääntyy kaikissa toimintaympäristöissä. Entistä useampi tekee töitä globaalisti yli kansallisten rajojen. Vaatimukset kansainväliselle osaamiselle ja työelämäkäytännön kielitaidolle kasvavat.
1.1. Yritystoiminnan kilpailukyky
PK-yritysten kilpailukyvyn, kasvun ja kansainvälisyyden parantamiseksi Päijät-Häme toteuttaa aktiivista yritysten kehittämisavustuspolitiikkaa. Voimavarana ovat yritysten, kuntien, valtion ja
EU:n resurssit. Kansalliset ohjelmat ja uusi rakennerahasto-ohjelma tukevat Päijät-Hämeen energia- ja materiaalitehokkuutta parantavia investointeja, uusien yritysten hautomotoimintoja ja yritysverkostojen kehittämisen ekosysteemihankkeita. Päijät-Hämeen maakuntastrategia nostaa esiin
infrastruktuuriteknologiat, puhtaan veden, ympäristön (cleantech), matkailun, terveydenhuollon ja
koulutuksen vientituotteet.
Päijät-Häme tavoittelee laajasti yritysten toimintaedellytysten parantamista, sektorirajat ylittäen ja
hyödyntäen maakunnan profiloituja kärkiosaamisaloja uuden, innovatiivisen yritystoiminnan ja
uusien työpaikkojen syntymisen edistämiseen, nykyisen liiketoiminnan uudistamiseen ja yritysten
kansainvälistymisen vauhdittamiseen. Yritystoiminnan kehittämisessä tulee täysimittaisesti hyödyntää alueen ja verkostojen tutkimus- ja kehittämistyöstä johdettavat liiketoimintamahdollisuudet.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Heinolan keskustan elinvoimaisuuden lisääminen
Cleantechin kärkihanke
Heinolan kaupunki
2016-2019
1 000 000
Lahden kaupunki
2016-2019
9 000 000
Yritystoiminta-alueiden uudet maankäyttöratkaisut
Hennalan alue (Kasvusopimus 2.7)
Lahden kaupunki
2012-2017
600 000
400 000
Lahden kaupunki, Senaatti
Kiinteistöt, Ladec
Lahden kaupunki
2014-2017
1 200 000
300 000
2014-2018
4 500 000
1 500 000
LADEC
2015-2016
710 000
400 000
LADEC
2015-2016
350 000
280 000
LADEC
2015-2016
900 000
450 000
Kujalan logistiikkakeskus
Lean startup-menetelmään perustuva kasvuyritysten kehittämis- ja kiihdyttämömalli
Yrittäjyyden edistäminen ja pienyrittäjien
tuki Lahden kaupunkiseudulla
Lahden alueen yritysten vienninedistäminen
500 000
8
Lahden alueen yritysten uudistuminen
LADEC
2015-2017
1 500 000
Lahden alueen kehittäminen logistiikkakes- LADEC
kittymänä
Co-Design Finland(Co-Design Bay)
LAMK
2016-2018
760 000
2016-2017
700 000
400 000
CollWeNet-Collaborative Well-boing Network
Silversurfers
LAMK
2016-2018
1 500 000
600 000
LAMK
2016-2018
900 000
350 000
Supporting youth entrepreneurship…
LAMK
2016-2017
750 000
150 000
Design-pohjaisen yrittäjyyden poikittaiset
innovaatiot
Fumatecin palvelutoiminnan kehitys
LAMK
2016-2018
300 000
75 000
LAMK/Fumatec
2016-
350 000
350 000
2016-2018
350 000
200 000
2016-2017
1 000 000
700 000
Ruoka Etelä-Suomen kilpailukyvyn vahvis- LAMK
tajana
Boost Lahti
LADEC
750 000
1.2. Resurssitehokas teollisuus
Kaupunkiympäristöistä ja teollisuuden uudistuksesta tulee löytää lisää voimavaroja elinkeinoelämän ja kuntien palveluiden tuottamisen prosesseihin. Teollinen prosessi on entistä enemmän palveluketjun pidentämistä ja osana yritysten kehittämistä kaupungit ottavat entistä enemmän vastuuta älykkäistä hankinnoista ja investointien toteuttamisesta.
Lahden alueelle on laadittu joulukuussa 2013 valtion kanssa kasvusopimus yhdessä 11 muun suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopimusten tarkoitus on luoda valtion eri toimijoiden, kaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen välille uudenlainen kumppanuus, jotta kasvun kannalta keskeiset
asiat pystytään toteuttamaan yhteistyössä. Lahden seudun sopimuksen keskeiset painopisteet ovat:
uudistava elinkeinopolitiikka, jossa korostuvat ympäristö, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta, vetovoimaa vahvistavat maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisut sekä syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyden vähentäminen. Maankäytön osalla Lahden kaupunkiseudun sopimus korostaa kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja mm. radanvarrelle asemien seuduille Lahdessa ja Hennan Orimattilassa. Eteläisen kehätien tiesuunnitelma, joukkoliikenne sekä kaupunkiseudun sisällä että Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä ovat sopimuksessa sovittuja teemoja.
Lahden kaupunkiseutu on partnerina päättyvässä Tampereen vetämässä INKA-ohjelman konsortiossa Lähtökohtana kaupunkiseudun teollinen rakennemuutos ja tulevaisuuden työpaikkojen synnyttäminen. Tavoitteena on muuttaa Lahden kaupunkiseudun teollista perustaa niin, että cleantech
ja muotoilu ovat vahvasti mukana kasvutekijöissä. Tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti
kilpailukykyistä liiketoimintaa hyödyntäen kaupungin nopeaa uudistumista uuden liiketoiminnan
ja innovaatioiden avulla. Lahden kaupunki voi toimia kehitysavausten tekijänä ja vahvistaa omaa
elinkeino- ja työllissyystoimenpiteitä.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Radanvarren kehitysympäristö
LADEC
2016-2018
1 000 000
Uusiomateriaalit kalusteteollisuudessa
LAMK, Fumatec
2017-2018
800 000
200 000
Sustainable Materials and Composites
creasing new business
Sellukuidun käyttö ja uudet sovellukset
LAMK
2016-2019
1 500 000
450 000
LAMK
2016-2018
1 000 000
400 000
Biomateriaalien hyödyntäminen tuotteissa
ja uudet liiketoimintamahdollisuudet
LAMK
2016-2017
300 000
9
1.3. Matkailun ja palveluiden uudet luovat ratkaisut
Päijät-Hämeen matkailuelinkeino hyödyntää pääkaupunkiseudun vetovoimaa ja Pietarin läheisyyttä. Päijät-Hämeen matkailustrategia 2010–2015 korostaa yhteiskuntavastuullista toimintatapaa
osana matkailuyritysten arkea. Maakunnallisen matkailustrategian tehokas toteutus edellyttää entistä monipuolisemman palveluverkoston rakentamista.
Liikuntatapahtumilla sekä urheilun kansallisen ja kansainvälisen statuksen tapahtumilla on merkittävä vaikutus alueen profiiliin ja matkailutuloon. Tapahtumamatkailu on perinteisten matkailupalveluiden yhdistämistä liikunnan, urheilun, kulttuurin tai viihdetapahtumien kanssa. Tapahtumat
synnyttävät alueelle uutta osaamista ja uutta yritystoimintaa. Lahti on yksi Suomen viidestä suuresta messukaupungista. Alueen hyvinvointimatkailulta voidaan edelleen odottaa kasvua ja uusia
palveluratkaisuja mm. venäläisten, keskieurooppalaisten ja aasialaisten matkailijoiden osalta. Alueella voidaan luoda palveluratkaisuja ruokapalveluihin, joissa voidaan pilotoida uusia lähi-, luomu, kasvis- tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutusta.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Teivaan hotelli ja satama-alue
Ladec, Lahden kaupunki
2013-2017
200 000
100 000
Mukkulan matkailualueen kehittäminen
Ladec, Lahden kaupunki
Biosfääriohjelman toteutus PäijätHämeessä
Better Food Triange
Lahden seudun ympäristöpalvelut
LAMK
2013-2018
200 000
200 000
2015-2016
1 000 000
900 000
2017-2020
2 000 000
500 000
Mennään metsään
LAMK
2016-2018
400 000
400 000
Designing Green Well-Being Tourism
LAMK
2016-2019
2 000 000
800 000
Wild Waters and Well-being: Hyvinvointi- LAMK
matkailun kehittämishanke
Salpausselästä kansainvälinen luontomatLAMK
kailukohde, Geopark
Vapaa-ajan asumisesta voimaa maaseudulle LAMK
2016-2018
950 000
550 000
73 000
55 000
2016-2017
300 000
300 000
Yksilölliset matkailupolut
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
500 000
350 000
Kireitä siimoja Hämeessä -jatkohanke
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
350 000
250 000
2016
1.4. Vihreä talous ja materiaalitehokkuuden vahvistaminen
Päijät-Hämeen runsaita luonnonvaroja hyödynnetään ja kehitetään uutta, luonnonvarojen kestävään käyttöön pohjautuvaa vähähiilistä liiketoimintaa, bioenergian tuotantoa, luontoon perustuvaa
palveluliiketoimintaa ja paikallisiin raaka-aineisiin perustuvaa elintarviketuotantoa. Elintarviketuotannon arvoketjussa tulee edelleen nostaa lisäarvoa ja kasvattaa vientiä.
Vihreän kemian merkitys korostuu. Paikallista materiaalikiertoa kehitetään niin, että biopohjaiset
jätteet ja muut sivuvirrat saadaan entistä paremmin muiden tuotteiden raaka-aineeksi. Näin edistetään suljettuun kiertoon perustuvaa liiketoimintaa ja teollisia symbiooseja. Maakunnassa on runsaasti puuosaamista – muun muassa puurakentamista, kalusteteollisuutta ja alan koulutusta, joiden
avulla voidaan nostaa jalostusastetta. Ekosysteemipalveluiden arvottaminen edistää myös luonnonvarojen kestävää käyttöä, kun erilaisia vaihtoehtoja voidaan punnita sen mukaan, mitä vaikutuksia niillä on ekosysteemipalveluiden tuotantoon.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
10
Heinola BioInvest
Heinolan kaupunki, yritykset 2015-2017
200 000
140 000
Energiatehokkuutta korjausrakentamiseen
Heinolan kaupunki, yritykset 2015-2017
200 000
140 000
Bio- ja kiertotalouden liiketoimintamahdol- LADEC
lisuuksien vahvistaminen
StarNet
LAMK
2015-2017
650 000
325 000
2016-2018
1 200 000
400 000
InforME
2015-2018
575 000
300 000
LAMK
1.5. Kilpailukykyinen osaaminen
Maakunnassa ja sen kaupunkikeskuksessa Lahdessa on monipuolista osaamista. Lahden Yliopistokampus ja alueen ammattikorkeakoulut muodostavat verkostoineen kansainvälisesti monipuolisen
toiminta-alustan Lahden Yliopistokampus kokoaa ja linkittää yhteen maakunnan tarpeisiin eri yliopistojen vahvuuksiin ja toimijoiden omiin profiileihin perustuvan toiminnan. Koulutuskeskus
Salpaus on maakunnan kattava, monipuolinen, nuoria ja aikuisia opiskelijoita sekä työelämää Päijät-Hämeessä palveleva toisen asteen oppilaitos. Lisäksi alueella on aktiivinen vapaan sivistystyön
toimijaverkosto.
Päijät-Hämeeseen on laadittu koulutuspoliittiset linjaukset, joissa korostetaan linjauksia: osaamisalojen yhdistelmillä ajankohtaisuutta, työelämä ja yrittäjyys koulutuksen ytimessä, metataidot
osataan vauvasta vaariin, syrjäytymiseen tartutaan napakasti ja kansainvälistä yhteistyötä lisätään.
Lahden yliopistokampukseen kuuluvat yliopistot, Lahden ammattikorkeakoulu ja OKM tukevat
Lahden alueen kehittymistä ympäristöosaamisen ja muotoilun kansainvälisen tason keskittymänä
ja osana laajan metropolialueen innovaatioympäristöä. Tavoitteena on vahvistaa korkeakoulujen ja
LAMK:ia muotoilu- ja ympäristöosaamisen kumppaneina, joilla on yhteistyössä yrityselämän
kanssa erityinen rooli alueen kehityksessä. Niemen osaamiskeskittymä yhdistää korkeakoulutuksen ja yritystoiminnan samalle kampukselle. Niemen alueelle keskitetään Lahden ammattikorkeakoulun toiminnot, valtaosa Lahdessa toimivien yliopistojen toiminnasta, Lahden Seudun Kehitys
LADEC Oy ja aloittavia yrityksiä.
Suhteessa väkilukuun maakunnassa on erittäin vähän korkeakoulutuksen aloituspaikkoja muihin
maakuntiin verrattuna.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Niemen kampusalue (Kasvusopimus 2.4)
Lahden kaupunki, Ladec
2014-2017
1 500 000
500 000
Smart Cities in Smart Regions
LAMK
2015-2016
200 000
200 000
Viestintä yritysten menestystekijänä
Helsingin yliopisto
2015-2017
700 000
1.6. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
EAKR-voimavaroja voidaan käyttää uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen ja hyödyntämisen.
Alueen yliopistotoiminta on muutoksessa ja Helsingin yliopisto on vuonna 2013 päättänyt koota
Lahden toiminnot yhteen ja vahvistaa läsnäoloaan alueella ja on perustanut Lahden tutkimus- ja
opetusverkoston. Yhdistävänä tutkimusteemoina ovat kaupunkiympäristön ekosysteemipalvelut ja
kestävä kehitys. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on käynnistänyt vuonna 2013 selvityksen
LUT:in toiminnan laajentamiseksi Lahdessa teknillisen tiedekunnan, erityisesti ympäristötekniikan, osaamispohjaan perustuen. Aalto-yliopisto on viime vuosien aikana vähentänyt toimintaansa
Lahdessa ja maakunnassa, se jatkaa alueella vaikuttamista hankekumppanuuksien kautta.
11
Keskeisiä osaamisen-ohjelmia ovat mm. vihreää taloutta (osana cleantech ja biotalous), muotoilua,
hyvinvointia ja innovaatioita yhdistävät tutkimusohjelmat, joilla on lisäarvoa elinkeinoelämän ja
julkisen sektorin kehittämiseksi.
Esimerkiksi HY Helsingin yliopisto, LUT Lahti School of Innovation, Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Vierumäen yksikkö ja Lahden ammattikorkeakoulu ovat yhteistyössä muiden alueen
toimijoiden kanssa valmistelleet yhteisen ohjelmakokonaisuuden, jonka tavoitteena on luoda uudenlainen innovaatioympäristö palvelemaan terveysliikuntaan liittyviä tutkimus-, kehittämis- ja
koulutustarpeita. Päijät-Hämeessä rahoitetaan korkeatasoista, ratkaisuhakuista tutkimusta, joka
tuottaa lisäarvoa palvelu- tai tuoteliiketoiminnan kehittämiseen ja kansainvälistymiseen.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
School is a serious game
LAMK
2018
300 000
75 000
OASIS: Observatories based on Applications and Semantic Information system
STEMFY
LAMK, osatoteuttaja
H2020-ohjelma
LAMK, osatoteuttaja H2020
2016-2018
3 800 000
750 000
2016-2019
1 800 000
150 000
Smart School
LAMK
2016-2018
350 000
200 000
Yhteisöllisyyden johtaminen
Suomen urheiluopisto –
Vierumäki
2015-2017
400 000
1.7. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Ammatillinen koulutus yhdessä alueen muiden toimijoiden kanssa on keskeisessä roolissa nuorisotakuun ja siihen kuuluvien koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman toteuttamisessa.
Painopiste siirtyy entistä enemmän nuorten, vähän koulutettujen aikuisten osaamistason nostoon,
työelämässä olevien aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutukseen sekä mm. maahanmuuttajien
koulutukseen. Lisäksi tulee huomioida koulutusjatkumo perusasteelta toisen asteen ammatilliseen
koulutukseen ja sieltä edelleen korkea-asteelle erityisesti ammattikorkeakouluun. Voimia tulee
suunnata määrätietoisemmin uudenlaisiin aikuiskoulutuksen muotoihin ja koulutuspolkuihin, joilla
voisi edetä myös tutkintoihin tai korkean statuksen sisältäviin erikoistumisopintoihin. Koulutuskeskus Salpaus palvelee hyvin alueen elinkeinoelämää ja on monipuolinen, nuorten ja aikuisten
opiskelijoiden toisen asteen oppilaitos.
Yhteistyössä kuntien kanssa kehitetään perusopetuksen päättävien nuorten nivelvaiheen ohjausta ja
räätälöidään uudenlaisia opintopolkuja vaille koulutuspaikkaa jääville nuorille ja aikuisille. Räätälöityjä uudet työpaikat syntyvät ensisijaisesti palvelualoille. Alueella uskotaan erityisesti hyvinvointisektorin yritystoiminnan vahvaan kehitykseen erityisesti ympäristö- ja biotalouden liiketoiminnassa. Myös teollisuuden toimintatavat kehittyvät palveluliiketoiminnan suuntaan. PäijätHämeessä edistetään yrittäjyyskasvatuksen strategiaa.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Huippuosaamisen kasvupolku
LAMK
2015-2018
600 000
450 000
Green Takuli
LAMK, osatoteuttaja
2016-2018
150 000
OPINtie
Koulutuskeskus Salpaus
2015-2017
950 000
700 000
Huippuammattilaisuuden kasvupolku
LAMK
2016-2018
600 000
450 000
Piilotyöpaikat esiin - etsivän työllistämisen
kehittäminen
Yrittäjyyspolku
LAMK/ Koulutuskeskus
Salpaus
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
700 000
250 000
2016-2018
380 000
290 000
Nivelvaihe vahvaksi
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
450 000
350 000
12
2.
Hyvinvoiva väestö
Maakunnassa lisätään hyvinvointia ja torjutaan syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia. Painotusta hyvinvoinnissa lisätään ennaltaehkäisevien menetelmien kehittämiseen. Köyhyyden torjunnalla parannetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä kehittämällä sosiaali-, terveys- ja kuntoutuspalveluita, sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja
palvelujen asiakaslähtöisyyttä.
Maakuntaohjelman työpajoissa on todettu, että meillä on oltava tahtotila ja välineet pitää kaikki
mukana yhteiskunnan yhteisissä toiminnoissa. Maakunnan monipuoliset kulttuuripalvelut ja luonto
parantavat hyvinvointia. Maakunnassa voi nauttia huippukonserteista, kesäisistä näytelmistä, hienoista urheilutapahtumista tai vaeltaa pitkin opastettuja reittejä. Päijät-Hämeessä on runsaasti rakennettua hyvinvointi- ja liikuntapaikkaympäristöjä. Vain osa hyvinvointiin ja liikuntaan liittyvästä liittyy rakennettuun varta vasten rakennettuun ympäristöön.
2.1.
Hyvinvoinnin lisääminen
Hyvinvointia voidaan maakunnassa parhaiten lisätä ehkäisemällä syrjäytymistä. Se tarkoittaa työttömyyden vähentämistä etenkin nuorten keskuudessa, köyhyyden poistamista ja lisätään tulevaisuuteen suuntautuneisuutta. Erityisenä painopisteenä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi jatketaan ja monipuolistetaan etsivätoimintaa. Aktivoidaan asukkaita omaehtoiseen kehittämiseen. Keskeisiä kumppaneita ovat jo olemassa olevat verkostot ja toiminnalliset
ryhmät. Näitä ryhmiä ovat kyläyhdistykset, asukasyhdistykset ja muut kolmannen sektorin toimijat
yhdessä kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Ikääntyvien palvelujen kehittämisessä keskeistä on siirtää laitospalvelun tarvetta myöhäisempään
ikään ja purkaa laitosvaltaista hoitojärjestelmää nopeasti ja kustannuksia säästäen. Parannetaan
maahanmuuton palveluita ja kotouttamisen yhteistä ohjausta. Ehkäistään päihteiden etenkin alkoholin liikakäytöstä johtuvia haittoja. Kunnat laativat lakisääteiset hyvinvointikertomukset ja laativat hyvinvointi suunnitelmat, joiden avulla pyritään tunnistamaan kuntien hyvinvoinnin haasteita
ja nimeämään toimenpiteitä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Vierumäen - Konniveden alueen kansainvälinen luontomatkailu- ja hyvinvointikeskus
Lahden kaupungin työllisyys- ja elinvoimaohjelman täytäntöönpano
Lahden kaupunginsairaalan osastojen perusparannukset
Aluekeittiöhanke
Heinolan kaupunki, UPM,
Vierumäki, yritykset
Lahden kaupunki
2016-2020
3 000 000
2 100 000
2014-2016
4 000 000
Lahden kaupunki, tilakeskus
2015-2018
41 800 000
Lahden Tilatalot Oy
2015-2016
5 300 000
Nuorten starttipaja
Lahden kaupunki
2013 - 2016
166 000
80 000
Koulunuorisotyön laajentaminen
Lahden kaupunki
2015 - 2017
175 000
105 000
Tuleva palvelutalokokemus ja digitaalisuuden hyödyntäminen palvelukotikonseptissa
LoHTu
LAMK
LAMK, osatoteuttaja
2016-2018
500 000
150 000
Maahanmuuttajien palveluiden ja kotoutumiskoulutuksen kehittäminen
Hollolan perhepuisto
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
450 000
330 000
Hollolan kunta
2016
570 000
Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen
Hollolan kunta
2016-2017
50 000
Ikääntymisvalmennus
Hollolan kunta
2017-2017
50 000
Miehet kuntoon
Hollolan kunta
2016-2017
50 000
20 900 000
800 000
13
Hämeenkosken vesijohtoverkoston automa- Hollolan kunta
tisointi
2.2.
2016
150 000
Kulttuurin monet mahdollisuudet
Kulttuurin luovat alat keskittyvät suurelta osin keskuskaupunki Lahteen ja Heinolaan. PäijätHämeessä edistetään luovia aloja ja kulttuuriyrittäjyyttä, kulttuurimatkailua ja kansainvälistä kulttuurifoorumitoimintaa. Maakunnassa tehdään yhteistyötä alueellisten taidetoimikuntien kanssa.
Päijät-Hämeen liikunta- ja taidekulttuuri ovat monipuolinen ilmentymä ja tarjoaa elämyksiä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Lahden MM-kisat 2017 tulee hyödyntää monipuolisesti alueen markkinoinnissa alueen elinkeinoelämän tueksi ja osana Suomi 100 vuotta teematapahtumia.
Maaseudun ja kylien kehittämisessä kulttuurilla on iso merkitys, jota voidaan edelleen kehittää ohjelmatyön avulla. Luoviin alojen kehittämissä painotusta on alueen osaamiskärkiin liittyvissä
aloissa kuten muotoilupalvelut, digimuotoilu- ja tuotanto, peliala, musiikki, teatteri, kädentaidot ja
liikunta- ja elämyspalvelut.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Lasten kulttuurikeskusverkoston jäsenyys
Kulttuuriympäristöistä liiketoimintaa - Digikulttuurikylät
Taide ja taiteilijuus mediayhteiskunnassa
Suomi 100 vuotta hankkeita
2.3.
Lahden kaupunki, liikunnan
ja kulttuurin yhteiset palvelut
LAMK
175 000
2015-2017
500 000
Helsingin yliopisto
2016-2017
100 000
useita toteuttajia, PHL
2016-2017
180 000
Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä
Päijät-Hämeessä tulee edistää nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämistä (ESR-toiminta). Nuorisotakuuta tulee tehostaa sidosryhmien yhteistyössä vaikuttavuuden parantamiseksi. Neuvonta-, koulutus- ja työllisyyspalveluiden kehittäminen on avainasemassa maakunnan ja kuntien heikossa asemassa olevien henkilöiden syrjäytymisen ehkäisemisessä.
Parannetaan työhyvinvointia ja samalla tuottavuutta hankkeisiin osallistuvissa yrityksissä ja organisaatioissa. Hankkeissa tuotetaan uusia työelämää kehittäviä toimintatapoja esimerkiksi työn organisoinnissa, johtamisessa ja hyödynnetään hyviä olemassa olevia malleja. Erityishuomiota kiinnitetään osatyökykyisten työssä pysymiseen ja ennenaikaisten eläkkeelle poistuman ehkäisyyn.
Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta yhdistyy Päijät-Hämeessä elinikäisen elintapa- ja liikuntaosaamiseen, joka tulee maakuntalaisille arjen hyväksi kumppaniksi oman elämän hallintaan.
Jatketaan maakunnan terveysliikuntakärjen ohjelma- ja hanketyötä ja tehdään siitä edelleen liiketoimintaa kasvavassa määrin.
Hälvälän ampuradan käytön jatkuminen ja toimintojen siirto tulee ratkaista 10 vuoden aikana.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Ympäristöneutraali ampumarata Pikijärven
alueella
Uutta työtä tekijälähtöisesti uudenlaisessa
toimintaympäristössä
Liikkuva voimavarakatsastus
Heinolan kaupunki, Heinolan Ampujat Ry
Heinolan kaupunki/ työtekijät, yhteistyötahot
LAMK
2015-2017
700 000
600 000
2016-2018
400 000
280 000
2016-2017
300 000
14
Muuttuvan työelämän uuden työsuojeLAMK
lunäkökulmat
Neurologisten vammaisjärjestöjen liikuntavastaavien koulutus ja tuki Päijät-Hämeessä
Liikkuako vai ei?
Helsingin yliopisto
2.4.
2016
100 000
100 000
300 000
2015-2016
500 000
Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit
Maakunnassa on hyvää käyttäjälähtöistä kehittämisosaamista. Käyttäjälähtöisissä palvelumalleissa
käyttäjät osallistuvat kehitystyöhön. Heidät haastetaan tuottamaan itse tietoa ja kertomaan palvelukokemuksistaan. Tutkijat seuraavat palvelujen käyttäjien ja tarjoajien toimintaa huomaamattomasti
ja havainnoivat sitä. Palvelumuotoilu on osa laajempaa ilmiötä, jossa tuotekehitysprosessin painopiste on siirtynyt uusien ideoiden muokkaamiseen asiakkaiden kanssa tehdyn luovan työn pohjalta.
Käyttäjälähtöisten palvelumallien tulee lisätä prosessien tuottavuutta ja asiakaskokemuksen parantamista. Päijät-Hämeessä käynnistyi vuoden 2015 aikana palvelumuotoilurahoituksella useita
hankkeita, jotka jatkuvat vuoden 2016 aikana.
Maaseudun ja kylien asukkaiden tilanteen kehittämiseksi tulee kehittää uudenlaisia palveluita, jotka eivät ole paikkaan sidottuja. Samoista malleista voi syntyä kustannustehokkuutta myös kaupunkiympäristöissä. Leader-toiminta rahoittaa paikallisen kehittämisen hankkeita.
Sosiaali- ja terveysalan palveluihin tulee saada erityistä kustannustehokkuutta, mutta kuitenkaan
palvelutason heikentymättä. Maakunnassa toteutetaan palvelutori-hanke (SITRA).
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Vaikuttavia ja mitattavia prosesseja verkos- Heinolan kaupunki, yrityksa
set, muut toimijat
Muotoilun kärkihanke
Lahden kaupunki
2016-2018
300 000
200 000
2016-2018
20 000 000
7 000 000
Lahden kaupungin palvelukonseptin toimenpiteiden toteuttaminen
Avoin kaupunki
Lahden kaupunki
2015-2016
300 000
150 000
Lahden kaupunki
2015-2017
200 000
150 000
Teknisen ja ympäristösektorin sähköisten
palveluiden uudet toimintatavat
Smart Healthcare Logistics
Lahden kaupunki
2012-2017
900 000
450 000
LAMK, osatoteuttaja
2017-2019
2 500 000
500 000
Palvelutoiminta kotona
Helsingin yliopisto
2016-2018
700 000
*Hollolassa on myös kuntaliitoksen myötä tarpeita kehittää kuntalaisvaikuttamista ja vuorovaikuttavuutta.
3.
Kestävä ympäristö
Lahden kaupunkiseudun kunnat kehittävät kestävää, energia- ja resurssitehokasta kaupunkikokonaisuutta uuden Lahden (Nastola) ja Hollolan (Hämeenkoski) keskustaajamien muodostamaa nauhamaista kaupunkirakennetta sekä ohjaamalla asumista, työpaikkoja ja palvelutoimintoja kuntien
keskusta- ja taajama-alueille sekä rautatieasemien ympäristöön. Kunnat painottavat kävelyn ja
pyöräilyn edellytyksiä kaikissa maankäyttö- ja kaupunkikehittämishankkeissa sekä kehittävät yhdessä valtion kanssa seudullisesti yhtenäistä ja korkeatasoisesti hoidettua jalankulun ja pyöräilyn
runkoverkkoa.
15
Lahden kaupunkiseudun uudet asuin-, työpaikka- ja palvelualueet toteutetaan ekologisina, energiaja resurssitehokkaan rakentamisen sekä kestävien liikenne- ja kaupunkiratkaisujen edelläkävijäalueina. Ensimmäisen vaiheen kehittämisalueiksi Lahden kaupunkiseutu on valinnut seuraavat alueet:
Ranta-Kartano, Niemi ja Aseman seutu (Lahti), Henna (Orimattila), Kukonkangas (Hollola), Villähteen aseman alue (Nastola). Lisäksi toimenpiteissä tulee huomioida pohjaveden suojeluun tähtäävät toimenpiteet.
3.1.
Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä
Päijät-Hämeen maakunta ja kunnat ovat asettaneet tavoitteita vähähiilisen talouden edistämiseen.
Suomen EAKR:n rahoituksesta 25 prosenttia tulee kohdistua vähähiilisen talouden tukemiseen.
Tämä tarkoittaa muun muassa toimia, jotka kohdistuvat uusiutuvan energian käytön lisäämiseen
sekä uusien energia- ja materiaalitehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Vähähiilistä taloutta voidaan edistää lisäämällä teollisia symbiooseja, lisäksi fossiilisia raaka-aineita vaihdetaan biomassapohjaisiin raaka-aineisiin. Tulevaisuudessa hyödykkeet tuotetaan resurssitehokkaammin ja logistiikalla on entistä suurempi rooli kuluttajalle eettisesti ja taloudellisesti.
Kestävän maankäytön tavoitteena on kehittää toimivia keinoja valtion omistamien valtiokäytöstä
poistuneiden tai poistuvien alueiden, erityisesti asemanseutujen kehittämishankkeiden suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä maankäyttöhyötyjen kohdentamiseksi mm. Lahden asemanseudulla. Ohjelmakauden aikana laaditaan Päijät-Hämeen maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen
MALPE toteuttamisohjelma (LKS-kasvusopimus). MALPE toteuttamisohjelman tavoitteena on
yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, joukkoliikenteen edellytyksien parantaminen ja useamman ja
eritasoisen keskuksen yhdyskuntarakenteen vahvistaminen. Ekosysteemipalvelujen arvottaminen
antaa muun muassa mahdollisuuden arvioida ekosysteemipalveluiden merkitystä ihmisten hyvinvoinnille.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
MAL-aiesopimus
Lahden kaupunki
2016-2019
5 000 000
Kasvusopimus
Lahden kaupunki
2016-2019
7 000 000
6 000 000
Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut- alueellinen energiatietopalvelu
LIFE – ILPO:
Groundwater resources in changing climate
and intensified land use - feasible
options for water management
Orimattilan keskustan kehittäminen
Lahden seudun ympäristöpalvelut, Wirma Oy
LAMK osatoteuttaja, GTK,
Ilmatieteen laitos, Hkin yliopisto, Lahden kaupunki
2015-2016
190 100
58 000
2016-2020
1 900 000
500 000
Orimattilan kaupunki
2016-2017
1 000 000
Hennan älykäs vähähiilinen energiatuotantojärjestelmä
Ilmastonmuutokseen varautumisen vastuut
ja investoinnit kuntaorganisaatioissa
Ilola-Suopelto-Päijätsalo
Orimattilan Lämpö Oy
2015-2020
2 500 000
Lahden kaupunki /Lahden
seudun ympäristöpalvelut
Sysmän kunta
2015-2018
270 000
2016 - 2018
500 000
Ranta-Kartanon alue ja Kisapuisto (Kasvusopimus 2.4)
Lahden Radanvarsi (Kasvusopimus)
Lahden kaupunki, maankäyt- 2013-2018
tö, kunnallistekniikka
Lahden kaupunki, VR, Livi, 2014-2020
UELY, maanomistajat
200 000
9 100 000
1 000 000
400 000
200 000
16
3.2.
Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämiseksi on muodostettu yhteiset painopisteet tavoitteiden asettelutyön perusteella. Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma on hyväksytty valtuustossa joulukuussa 2013. Kiireellisyysluokan 1 hankkeista on valmistumassa Lahden matkakeskus.
Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen kärkitehtävät:





Lahden eteläisen ohikulkutien rakentaminen (vt 12)
Lahden ydinkeskustan katujärjestelyjen kehittäminen
Aktiivisen liikenneturvallisuustyön vakiinnuttaminen
Kävelyn ja pyöräilyn asenteisiin vaikuttaminen (markkinointikampanjat)
Lisäksi on korostettu valtatien 24 kehittämistä osuudella Lahti/Holma-Asikkala/VääksyPadasjoki-Kuhmoinen.

Logistisen verkon hyödyntämiseksi on keskusteltu Salpausselän kehityskäytävähankkeesta tai
matkailun näkökulmista myös kasvukäytävähankkeena Helsinki-Lahti-Kouvola (Pietari).

Keskeinen vesiväylähanke on Kimolan kanavan hanke.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
Kimolan kanava
Liikennevirasto
2016-2020
10 000 000
6 000 000
Kantatie 46:n perusparannus välillä Voikoskentien risteys - Uimila
Henkilöraideliikenne Lahti-Heinola
Uudenmaan Ely
2016-2017
200 000
200 000
Uudenmaan Ely
2016-2017
100 000
100 000
Jyrängön maantiesilta
auki
VT 12 nykyisen valtatien alueen kehittäminen
Taajaman pieninvestoinnit
Heinolan kaupunki/ tekninen
toimi
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka maankäyttö
Sysmän kunta
Tieturva
ELY -keskus / kunta
Kujalan liittymän alue
Taajaman pieninvestoinnit
auki
2014-2016
10 000 000
5 000 000
2016-2020
11 000 000
1 000 000
2015-2017
200 000
2015-2017
200 000
2015-2017
400 000
Pennalan teollisuus- ja työpaikka-alueen
kehittäminen sekä liikennejärjestelyt
Hennan puutarhakaupunki
Orimattilan kaupunki
2015-2016
1 850 000
Orimattilan kaupunki
2016-2017
9 200 000
Hennan yritysalue, aloitusvaihe
Orimattilan kaupunki
2016-2017
3 100 000
Orimattilan keskustan teollisuusalueiden
kehittäminen
Lahden kaupunkikeskustan kehittäminen
Orimattilan kaupunki
2016-2017
2 000 000
Lahden kaupunki, kunnallistekniikka
Hollolan kunta
2011-2017
20 000 000
2015-2016
80 000
Raiteistoselvitys Lahti-Hakosilta
3.3.
auki
1 000 000
Luonnonvarojen kestävä käyttö
Päijät-Hämeessä on monipuolinen luonto ja maaperä. Alueiden käyttöä voidaan hyödyntää maa- ja
metsätalouden, asumisen, palveluiden ja teollisuuden hyväksi, kunhan käyttötapa ottaa huomioon
ilmastopoliittiset ja kestävän kehityksen mukaiset tavoitteet. Yhdessä Hämeen maaseutusuunnitelman 2014–2020 kanssa toteutetaan luonnonvarojen tehokasta ja kestävää hyödyntämistä PäijätHämeessä ja maakuntien yhteistoiminta-alueella. Veteen perustuvaa liiketoimintaa voidaan edel17
leen kehittää maakunnassa. Raakavesiliiketoiminnan veteen liittyvällä matkailulla on kasvumahdollisuuksia. Päijät-Hämeessä on muutamia erittäin soveltuvia paikkoja kalojen vesiviljelyyn luontaisten kala- ja rapuvesien lisäksi.
Metsät ovat tärkeä hyvinvointitekijä. Metsien puun käytön edistämisen lisäksi tulee tutkia paikallisen maaperän integroituja mahdollisuuksia mm. energiatehokkaassa rakentamisessa. Metsäbiomassoille on löytymässä monenlaisia uusia käyttömahdollisuuksia. Biomateriaalit ovat vastaus
maailmanlaajuiseen kestävän kehityksen tarpeeseen. Massoista saadaan uudenlaisia pakkausmateriaaleja ja biopohjaisia kemikaaleja. Teknologioiden yhdistely on voimakkaassa kasvuvaiheessa ja
synnyttää jatkuvasti uusia innovaatioita.
Esimerkkejä hanke-esityksistä:
4.
4.1.
Hollolan, Lahden ja Nastolan lintuvesien
kunnostushanke
Lapakiston luonnonsuojelualueen käyttö- ja
hoitosuunnitelma
Lapakiston luonnonsuojelualueen ja Nastolan kunnan virkistysalueiden suunnittelu- ja
kehittämishanke
Laitosvesiverkoston kunnostaminen
Lahden seudun ympäristöpalvelut
Lahden kaupunki
2015-2016
1 000 000
500 000
2015 -2017
50 000
50 000
Nastolan kunta
2015-2017
150 000
100 000
Sysmän kunta
2015 - 2017
300 000
Majutveden ekologisen tilan parantaminen
Sysmän kunta
2015 - 2017
200 000
Hulevesien hallinnan tehostaminen
Sysmän kunta
2015-2017
350 000
Uudiskaasu
Sysmän kunta ja/tai muu
2015-2017
Yhteisöllinen vesienhoito
Koulutuskeskus Salpaus
2016-2018
450 000
Herrala-Salpakangas vesijohtolinjan jatkorakentaminen
Orimattilan Vesi Oy
2017-2018
2 500 000
100 000
330 000
Toimeenpanosuunnitelman taustamateriaalit
Alueelliset kehitysnäkymät
Alueiden toimintaympäristön alueelliset kehitysnäkymät arvioidaan työ- ja elinkeinoministeriön
koordinoimassa prosessissa puolivuosittain Hämeen ELY-keskuksen ja sidosryhmien kesken. Päijät-Hämeen näkymät ovat selvästi heikentyneet kuluneen puolen vuoden aikana ja mm. Venäjän tilanne vaikeuttaa edelleen alueen teollisuuden ja palveluiden viennin lisäämistä.
Koko maan pk-yrityksistä 28 % arvioi suhdanteiden paranevan ja 19 % huononevan (saldoluku 9
%). Edellisellä mittauskierroksella saldoluku oli -6 %. Myös Päijät-Hämeen alueella suhdannenäkymiä kuvaava saldoluku on noussut keväästä 2015 selvästi, 13 prosenttiyksikköä, ollen nyt
7. Päijät-Hämeen alueen suhdannenäkymät henkilökunnan määrän suhteen ovat saldoluvun perusteella myönteisemmät kuin keväällä 2015. 12 % alueen pk-yritysten edustajista arvioi henkilökunnan määrän olevan vuoden kuluttua tämän hetkistä suurempi ja 10 % arvioi henkilökunnan määrän
olevan pienempi
Taulukko 1. Arviointi Päijät-Hämeen näkymistä syyskuussa 2015
Lahden seutukunta
Tilanne nyt
verrattuna
vuoden takaiseen
Tilanne 6 kk
kuluttua verrattuna nykyhetkeen
Tilanne 12 kk
kuluttua verrattuna nykyhetkeen
18
Elinkeinoelämä ja yritystoi-
0
0
+
-
-
0
minta
Työttömyyden määrä ja rakenne
Arviointiasteikko: (++) paljon parempi, (+) parempi, (0) ennallaan, (-) heikompi, (--) paljon heikompi
Teollisuudesta ja rakentamisesta työttömäksi jääneillä riski työttömyyden pitkittymiseen on todella
suuri, mutta viimeaikainen lama on lisännyt nyt myös muiden toimialojen työttömyyttä. Etenkin
nuorten työttömyyden kasvu on vakava ongelma maakunnassa. Maakunnan sosiaali- ja terveysala
ja kaupalliset palvelut menestyvät toistaiseksi kohtuullisesti, mutta näilläkin sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen yleiseen taloudelliseen tilanteeseen.
4.2.
Maakuntaohjelman toimeenpanon arviointia vuodelta 2015
Päijät-Häme jatkoi haastavassa rakenteellisessa muutoksessa vuoden 2015 aikana. Valtion työpaikat ovat vähenemässä alueelta ja pitkään jatkunut lama on nostanut työttömyyttä Lahden kaupungin alueella. Vuoden 2015 aikana on toteutettu uutta maakuntaohjelmaa vuosille 2014-2017.
Vuoden 2015 aikana päätetty vanhaa rakennerahasto-ohjelmakautta 2007-2013 ja käynnistelty uutta 2014-2020 ohjelmakautta. Edellisen EAKR-ohjelmakauden rahoituksella saatiin vielä pieni kertakorvaushankkeita liikkeelle vuoden 2015 aikana. EAKR-ohjelman varat oli sidottu täysimääräisesti maakunnan kehittämiseen, mutta kaikkia viimeisistä hankkeista palautuneita varojan ei voitu
uudestaan käyttää maakunnan kehittämiseen.
Maakuntastrategiassa korostuva Venäjän ja Pietarin potentiaali on ollut hankala tavoite maakunnan
kehittämisen kannalta, kun kaupankäynti Venäjän kanssa on laskenut ja matkailumäärät vähentyneet. Sosiaalisen osallisuuden merkitys on korostunut työttömyyden pitkittyessä ja pakolaisvirtojen
kasvaessa Suomeen vuoden 2015 aikana. Päijät-Hämeessä on valmisteltu maahanmuuttoohjelmaa, jossa otetaan kantaa myös pakolaisasioiden järjestämiseen.
4.3.
Älykäs erikoistuminen Päijät-Hämeessä
Päijät-Hämeessä on jo vuosia tehty johdonmukaista kehittämistoiminnan keskittämistä maakunnan
kärkialoihin. Kärkiosaamiseksi valikoitui ympäristöteknologia, muotoilu ja käytäntölähtöinen innovaatiotoiminta. Älykäs erikoistuminen on ollut maakunnassa jo vuosia käytetty menetelmä puhuttaessa keskittymisestä alueen kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kehittämisen kärkiin. Uusittu
elinkeinostrategia nosti kärkeen myös hyvinvoinnin ja osana sitä terveysliikunnan osaamisen ja
liiketoiminnan.
Lahden alueen päivitetty innovaatiostrategia sisältää ekoinnovaatiokomponentin (eco innovation
component), jonka avulla Päijät-Hämeessä kehitetään tällä hetkellä erityisesti kestävää uudis- ja
korjausrakentamista. Päijät-Häme on mukana älykkään erikoistumisen S3-platform verkostossa,
joka on suunnattu kaikille eurooppalaisille alueiden edustajille. Alusta toimii kohtauspaikkana niin
alueellisille toimijoille, kuin Euroopan komission ja tutkimuksen edustajille.
Päijät-Hämeen liitto käynnisti yhdessä alueen toimijoiden kanssa tulevaisuustyöprosessin. Maakunnassa on tarve käydä läpi älykkään erikoistumisen teemat ja laatia uudistettu ajankohtainen esitystapa.
19
4.4.
Yhteistoiminta-alueen toiminta
Etelä-Suomen yhteistoiminta-alue koostuu laajasta metropolialueesta eli Hämeen, Päijät-Hämeen
ja Uudenmaan maakunnista. Laaja metropolialue muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden, jossa
asutaan, käydään töissä ja vietetään vapaa-aikaa.
Yhteistoiminta-alueella vahvistetaan maakunta- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä. Vuonna 2012
yhteistoiminta-alueen maakunnat ja niiden toimijat osallistuivat yhteiseen tulevaisuustarkasteluun
otsikolla Siivet ja Juuret. Työn tuloksena valittiin kaksi yhteistä teemaa, jotka ovat Kestävä arki ja
Kansainvälinen kilpailukyky. Kyseisissä teemoissa nämä Etelä-Suomen kolme maakuntaa ensisijaisesti edistävät toimijoidensa välistä yhteistyötä.
Yhteistyö liittojen ja maakuntien toimijoiden kesken on konkretisoitunut mm. cleantech-, kasvukäytävä- ja luonnonvarahankkeina. Uudelle ohjelmakaudelle on mahdollisuus fokusoida YTAalueen kiertotaloushankkeita.
Kymenlaakson liitto on ilmaissut tahtotilansa liittyä Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueeseen ja laajempaan yhteistoimintaa Päijät-Hämeen kanssa.
Suur-Päijänteen (Vesijärvi-Päijänne-Keitele) palveluvisiointityöhön tulee kutsua Keski-Suomen ja
Kymenlaakson (Kimolan vesiväylä) toimijat mukaan.
4.5.
Rahoitus
Päijät-Hämeen maakuntaohjelman rahoitustaulukot on esitelty liitteessä 1.
Rahoitustaulukko sisältää runsaasti valtiotalouden momentteja, joiden kohdentamisen maakunnassa muuhun kuin momentin asiakohtaan ei ole mahdollista. Maakunnassa suurin liikkumavara on
vain EU-rahoitukseen kytketyistä osuuksista, joista maakunnan yhteistyöryhmä voi tehdä linjauksia. Taulukko täsmentyy rahoituksen osalta kansallisten momenttien osalta vuosittain hankkeiden
ja rahoitusten määrän osalta toimeenpanosuunnitelmien laadinnassa.
Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.€
Rahoituksen tyyppi ja
hallinnon ala
VM/SM
OKM
MMM
TEM
STM
LVM
YM
EU:n rahoitus yhteensä
2014
2015
2016
2017
Yhteensä
0,00
2,50
22,68
32,42
7,66
20,50
0,37
8,07
2014
0,00
2,50
23,24
32,24
7,96
20,50
2,58
8,22
2015
0,00
2,50
23,24
32,17
7,96
20,50
2,58
8,14
2016
0,00
2,50
23,24
33,17
7,96
20,50
2,58
9,14
2017
0,00
10,00
92,40
129,99
31,54
82,00
8,11
33,57
Yhteensä
EU:n rahoitus yhteensä
Valtion rahoitus yhteensä
Kuntien rahoitus yht. (arvio)
Julkinen rahoitus yhteensä
Yksityinen rahoitus yht.
(arvio)
RAHOITUS YHTEENSÄ
8,07
78,06
64,50
150,62
8,22
80,81
63,00
152,02
8,14
80,81
63,00
151,95
9,14
80,81
63,00
152,95
33,57
320,47
64,00
418,04
28,04
178,66
27,56
179,58
27,87
179,81
27,79
180,74
27,79
445,83
20
Toimintalinjoittain
2016-2017 (tarkentuu)
Kansalliset määrärahat
EU:n rahoitus
Valtion rahoitus yhteensä
(sis. EU)
Kuntien rahoitus (arvio)
Julkinen rahoitus yhteensä
Yksityinen rahoitus (arvio)
RAHOITUS YHTEENSÄ
4.6.
TL 1
68,33
9,04
TL 2
48,66
4,89
TL 3
61,86
2,36
Yhteensä
178,85
16,29
19,41
76,50
95,91
33,36
129,27
28,25
38,25
66,50
16,68
83,18
32,50
12,75
45,25
5,56
50,81
80,16
127,50
207,66
55,60
263,26
Vaikutusten arviointi ja seuranta
Ympäristö ja muu vaikutusten arviointi tehdään hankekohtaisesti. Globaali elinkeinoelämä ja
osaaminen (tl 1) toimintalinjan tavoitteet ja hankkeet tuottavat pääsääntöisesti ympäristönäkökulmien kannalta positiivisia vaikutuksia. Yritysten energiatehokkuus paranee ja osaaminen lisääntyy
yksiköillä ja yhteisöillä. Uudet teollisuuden ja logistiikan yritykset sijoittuvat pääsääntöisesti pohjavesialueiden ulkopuolelle.
Hyvinvoiva väestö (tl 2) toimintalinjan tavoitteet ja hankkeet tukevat ympäristön ja asumien toimintaympäristön kehittämistä, jossa yksilöt voivat paremmin henkisesti ja fyysisesti. Henkisesti
hyvinvoiva väestö hoitaa myös ympäristöasioita eteenpäin ja luo ratkaisuja vaikkapa ilmastomuutoksen hillintään.
Kestävä ympäristö (tl 3) toimintalinjan tavoitteet ja hankkeet korostavat ympäristötavoitteita. Päijät-Hämeessä on monipuoliset luonnonvarat, joita hyvin suunniteltu aluesuunnittelu ja liikennejärjestelmä voivat tukea kestävämmin kuin hajalle rakentuva yhdyskuntarakenne. Uusi maakuntakaava ja liikennejärjestelmä perustuvat ympäristötehokkaampiin ratkaisuihin. Hankkeet tukevat biotalouden innovaatioita, luonnonvarojen avulla entistä kestävämpää lisäarvon tuottamista ja vähähiilistä elämäntapaa mm. rakennerahastotoimien kautta.
21
Arviointimatriisi
vahva ++
myönteinen +
ristiriitaiset vaikutukset -+
negatiivinen vahva negatiivinen -ei vaikutuksia 0
SOVA-arvioitavat
Muut arvioitavat
Va
iku
vii tuk
ht se
yv t v
y
Va yte äes
en töö
iku
n,
ka tuk
ih
sv se
m
illi t l
ist
u
s
en
Va uu on
t
n
te
ee o
iku
rv
n nm
tu
ey
ks
on
te
et
en
i
m
m
,e
uo
aa
Va
lin
t
p
o
iku
ol
er
i su
oi
ää
tu
ut
hi
n,
ks
ee
n
et
ve
ja
n
,e
ilm
te
en
liö
Va
as
s
ja
iku
to
tö
te
ilm
ön
ja tuk
kij
aa
ja
ku se
öi
n
hi
ltt t r
n
a
ja
Va uur ke
yh
iku ipe nn
dy
ri et
tu
sk
ks ntö tuu
un
et
ön n y
ta
lu
m
ra
on
pä
ke
no
ris
nt
nv
tö
ee
ön
ar
se
oj
,
en
m
en
ai
h
se
Ta
yö
m
sa
dy
aa
-a
nt
n,
rv
äm
o
ka
yh
ise
up
de
e
un
n
Yr
nv
kik
ity
er
uv
sv
ta
aa
ai
i
su
ku
n
u
tu
s
ks
Ta
et
lo
ja
ud
yr
el
itt
lis
äj
et
yy
s
va
M
i
k
aa
ut
se
uk
ut
se
uv
tai
bk
ku
t:n
tu
ks
ka
e
s
Vaikuttavuus
Globaali elinkeinoelämä ja osaaminen
++
+
+
+
Yritystoiminnan kilpailukyky
++
-+
+
-+
Resurssitehokas teollisuus
++
-+
+
-+
Palveluiden uudet ja luovat ratkaisut
++
0
+
+
Luonnonvarojen jatkojalostamisen ja materiaalitehokkuuden
++
-+
vahvistaminen
+
+
Kilpailukykyinen osaaminen
++
+
+
+
Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
++
+
+
+
Työllisyys- ja työvoiman liikkuvuus
++
+
+
+
Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
++
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
++
++
++
++
++
++
++
++
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
Hyvinvoiva väestö
++
+
Hyvinvoinnin lisääminen
++
+
Kulttuurin monet mahdollisuudet
++
+
Hyvä työelämä ja liikunta työkyvyn kehittämisessä
++
0
Uudenlaiset käyttäjälähtöiset palvelut ja toimintamallit
++
0
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
++
+
++
++
+
+
+
+
++
+
+
+
+
++
Kestävä ympäristö
++
++
Vähähiilinen elämäntapa eri aluetyypeillä ++
++
Liikennejärjestelmän ja saavutettavuuden edistäminen
++
+
Luonnonvarojen kestävä käyttö
++
++
++
+
+
+
++
++
+
++
++
++
+
++
++
++
+
++
0
0
0
0
+
+
+
+
+
+
+
+
++
++
+
++
22
Seurantamittarit
Päijät-Hämeen liitto 10.9.2015
ALUEIDEN KEHITYSTARKASTELUSSA SEKÄ MAAKUNTAOHJELMIEN 2014-2017 SEURANNASSA KÄYTETTÄVÄT MITTARIT
Maakuntaohjelma
Lähtöarvo2014*
2015*
1.
-
Tavoitearviot
MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ
väkiluku
kuntien 2014 ilmoittama tavoite
nettomuutto-osuus 2014
luonnollisen väestönkasvun osuus 2014
vanhushuoltosuhde yli 65 / 15-64 v. 2014
2.
-
KILPAILUKYKY
Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
bkt/asukas (2012*)
30604
31369
31996
32636
33289
liikevaihdon kasvu 2012-2013
0,1
4
5
6
6
aloittaneet/lopettaneet yritykset 2014
1,57
1,17
1,17
1,17
1,17
kasvuyritysten määrä (2011 t-online)
36
65
66
67
68
maakunnan viennin osuus (1 825 milj. euroa 2012 )
3,2
3,3
3,4
3,5
3,6
3.
-
TALOUDEN TASAPAINO
kuntien vuosikate euroa/asukas 2014
valtion menot asukasta kohden 2014
Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
453
453
350
400
450
1632
1632
1665
1698
1732
4.
-
TYÖLLISYYS
työttömyysaste 2014
työllisyysaste 2013
nuorten työttömyys kaikista 2014
pitkäaikaistyöttömyys kaikista 2014
työvoiman määrä 2013
työpaikkojen määrä 2012
Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
15,3
15,3
16,0
15,0
12,7
66,0
66,1
66,9
67,7
68,5
13,3
13,3
14,0
11,9
11,7
32,3
32,3
32,0
28,0
22,0
95158
96000
96842
97684
98526
78803
79000
79197
79394
79591
5.
-
ALUEEN SISÄISET EROT
keskituko maakunnassa 2013
pienin kunnan keskitulo maakunnassa 2013
suurin kunnan keskitulo maakunnassa 2013
yli 65-vuotiaiden osuus maakunnassa 2014
yli 65-vuotiaiden pienein osuus kunnista 2014
yli 65-vuotiaiden suurin osuus kunnista 2014
Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
26077
26729
26082
26584
27085
21900
22448
23009
23584
24174
28950
29674
30416
31176
31955
23,1
22,0
23,0
24,0
25,0
20,0
18,0
19,0
20,0
21,0
36,0
37,0
39,0
41,0
42,0
6.
-
OSAAMINEN
Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneistä 2013
66,6
65,2
65,7
66,2
66,7
pk jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaista 20131930
1900
1870
1840
1810
kolmen suurimman toimialan osuus työpaikoista 2013
48
46
45
43
42
julkisen sektorin osuus työpaikoista 2013
24
26
25
24
24
7.
-
ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE Lähtöarvo2014*
2015*
2016*
2017*
väestön määrän muutos aluetypologian 6 luokkaa erillinen taulukko ja kartta-aineisto
uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta 2010
35
37
38
39
40
teollisuuden ja yhdyskuntien fosforipäästöt vesistöihin 2011
7752
7400
7048
6696
6344
Hyödynnetty PHJ kokonaisjätemäärästä % 2012
86
91
92
93
94
202009
0,31
-0,23
35,70
202009
203999
0,36
0,00
36,00
204029
205880
0,39
0,00
37,00
2016*
204029
207474
0,39
0,00
38,00
2017*
206069
209140
0,51
0,00
39,00
23
4.7.
Liitteet
Rahoitustaulukot
Hanke-esitykset
KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020 -TOIMENPIDEOHJELMA
24