Selostus
KAAVASELOSTUS KEMIÖNSAAREN KUNTA VÄSTANFJÄRD, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Tilat: Jaalanranta 322-536-2-2, Skuthamn 322-536-2-147 TYÖNUMERO: E27628.30 TURKU, 14.4.2015 Sweco Ympäristö Oy KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 KEMIÖNSAARI VÄSTANFJÄRD, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Rantaosayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee 14.4.2015 päivättyä rantaosayleiskaavakarttaa. JOHDANTO Alueelle on aiemmin laadittu Sundvikenin rantaosayleiskaava, joka on hyväksytty 26.2.2007. Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue sijaitsee Sundvikenin kylässä noin viisi kilometriä Västanfjärdin keskustasta koilliseen. Kaavan muutos laaditaan kiinteistölle Jaalanranta 322-536-2-2 ja kiinteistölle Skuthamn 322-536-2147. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Kaava-alueen kiinteistöt KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 1. 2015 PERUSTIEDOT 1.1 Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013. Varsinais-Suomen maakuntakaavan Maakuntakaavassa kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily /virkistysalueena (MRV). Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 5-7 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 40%. Kuva 2: Ote Varsinais-Suomen maakuntakaavasta Kuva 3: Ote maakuntakaavasta 1.2 Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa Sundvikenin rantaosayleiskaava, jonka Västanfjärdin kunnanhallitus on hyväksynyt 26.2.2007. Rantaosayleiskaavassa on kiinteistön Jaalanranta 2:2 alueelle osoitettu asuinrakennuksen rakennuspaikka (AO) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) ja pieni alue maatalousaluetta (MT). Kiinteistön Skuthamn 2:147 alueelle on osoitettu kaksi asuinrakennuksen rakennuspaikkaa, maatalousaluetta (MT) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 Kuva 4: Ote muutettavasta rantaosayleiskaavasta 1.3 Asemakaavoitus (rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. 1.4 Ranta-asemakaavoitus (rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 1.5 Rakennusjärjestys Kemiönsaaren kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2009 Se korvasi Vastanfjärdin kunnan 18.12.2001 hyväksytyn rakennusjärjestyksen. Rakennuspaikan tulee sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään olla tarkoitukseen sopiva. Sen tulee olla pinta-alaltaan vähintään 3000 m², itsenäinen kiinteistö joka on muodostettu ennen kuin tämä rakennusjärjestys on saanut lainvoiman, joka on pienempi kuin 3000 m2, mutta kuitenkin vähintään 2000 m2, voidaan hyväksyä rakennuspaikaksi jos se muuten täyttää tässä rakennusjärjestyksessä rakennuspaikalle asetetut ehdot. Vahvistetussa kaavassa vaatimus rakennuspaikan koosta voi olla tästä poikkeava. Rakennuspaikka joka on tarkoitettu muuhun kuin asumiseen, on sijainniltaan, muodoltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään sovelluttava tarkoitukseensa. Rakennuspaikan vähimmäiskokoa koskee asuinrakennusta koskevat määräykset. Uudestaan rakentaminen, peruskorjaus ja vähäinen lisärakentaminen saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä tässä pykälässä on määrätty, jos rakennuspaikka pysyy samana. Tämä pykälän määräyksiä ei sovelleta alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten. Asuinrakentamiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle jonne on kiinteä tieyhteys ranta-alueella saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen, kaksikerroksisen asuinrakennuksen 300 k-m2, vierasmajan 25 k-m2, saunan 25 k-m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 380 k-m2. Asuinrakentamiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle jolle ei ole kiinteätä tieyhteyttä rantaalueella saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen 200 k-m2, vierasmajan 25 k-m2, saunan 25 k-m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 240 k-m2. Asuinrakentamiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle,joka ei ole ranta-alueella saa rakentaa yhden KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 enintään kaksiasuntoisen kaksikerroksisen asuinrakennuksen 300 k-m2, vierasmajan 25 k-m2, saunan 25 k-m2 ja talousrakennuksia. Loma-asumiseen tarkoitetulle rakennuspaikalle saa rakentaa yhden lomarakennuksen, vierasmajan 25 m2, saunan 25 m2 ja talousrakennuksia, kokonaisrakennusoikeus on 240 k-m2. Kerrosluku ja kerrosala lasketaan ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Rakennuspaikalle rakennettavaksi sallittu kerrosala saa olla enintään 15 % rakennuspaikan pinta-alasta. Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista. Rakennettaessa ranta-alueille tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennus tulee sijoittaa siten, että se ei riko rannan luonnollista ääriviivaa ja siten että jätevesien käsittely voidaan ratkaista. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. Maasto tulee säilyttää luonnonmukaisessa tilassa. Asuinrakennuksen/rakennuksen etäisyyden rantaviivasta ja sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Muun kuin saunarakennuksen etäisyyden keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta tulee kuitenkin, mikäli edellä olevasta vaatimuksesta ei muuta johdu, olla yleensä vähintään 30 metriä ja asunnon alimman lattiatason vähintään 2,5 metriä keskiveden korkeudesta. Saunarakennuksen saa rakentaa edellä mainittua metrimäärää lähemmäksi rantaviivaa. Sen etäisyyden edellä mainitulla tavalla laskettavasta rantaviivasta tulee yleensä olla vähintään 10 metriä, ei kuitenkaan lähempänä kuin että saunan jätevedet voidaan hyväksytyllä tavalla johtaa ja käsitellä. Katettu terassi saa olla, 1/3 rakennuksen kerrosalasta, rakennuksissa jotka ovat alle 60 m2 katettu terassi saa olla 20 m2. Korkeintaan 10 m pitkän tai 20 m2 suuren laiturin rakentaminen 5 m rajalta yksityiseen käyttöön on sallittua jos ei se aiheuta huomattavaa muutosta tai seuraamusta Vesilain 1 luvun § 12-15 tai § 19 mukaan. Venevajan rakentaminen on sallittua yksittäisissä tapauksissa, kun se on elinkeinon tai ammatinharjoittamisen vuoksi perusteltua ja pysyvän asunnon yhteyteen olemassa olevalle kyläalueelle ja jossa perinteisesti on sijainnut venevajoja. Rakentaminen on myös sallittua silloin kun muita erityisiä syitä on olemassa. Ruoppaaminen tai rantaviivan muuttaminen, on ilmoitus- tai luvanvarainen toimenpide (Vesilaki 1 luku § 30, Vesiasetus § 85a). 1.6 Rakennuskiellot Suunnittelualueeseen ei kohdistu rakennuskieltoja. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 1.7 Päätökset ja suunnitelmat Kaavamuutos on lähtenyt liikkeelle kaava-alueen maanomistajien aloitteesta alustavilla keskusteluilla kunnan edustajan kanssa. Kiinteistön Jaalanranta 322-536-2-2 omistajat ovat hakeneet poikkeamislupaa talousrakennuksen (liiterin) rakentamiselle voimassa olevan Sundvikenin rantaosayleiskaavan mukaiselle MY –alueelle. Kemiönsaaren kunta on puoltanut hakemusta (tekninen lautakunta 22.9.2014, § 161). Varsinais-Suomen ELY –keskus hylkäsi poikkeamislupahakemuksen (poikkeamispäätös Dnro VARELY/2531/2014) siltä, osin kun on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kiellosta rakentaa uusi rakennus ranta-alueelle. Kiinteistön Skuthamn 322-536-2-147 omistajat ovat hakeneet poikkeamislupaa talousrakennuksen rakentamiselle voimassa olevan Sundvikenin rantaosayleiskaavan mukaiselle MY –alueelle. Kemiönsaaren kunta on puoltanut hakemusta (tekninen lautakunta 18.6.2014, § 117). Varsinais-Suomen ELY –keskus hylkäsi poikkeamislupahakemuksen (poikkeamispäätös Dnro VARELY/1541/2014) siltä, osin kun on kysymys maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta kiellosta rakentaa uusi rakennus ranta-alueelle. Em. ELY –keskuksen päätösten ja päätöksen perusteluiden perusteella maanomistajat ja kunta ovat neuvotelleet kaavan muutoksen laatimisesta. Neuvotteluiden perusteella pidettiin kaavan laatimisen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 6.2.2015. 1.8 Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen numeerinen maastokartta mittakaavassa 1:10 000 TIF-muodossa kartastokoordinaattijärjestelmässä (KKJ). Maastokartta on täydennetty numeerisella kiinteistörajakartalla (NKRK) eli aineistolla, joka sisältää kiinteistörajat ja -tunnukset. 1.9 Kiinteistöjako ja maanomistus Kaavan muutos perustuu muutettavan kaavan kiinteistökohtaisen rakennusoikeusmitoituksen peruteella. Kaavan muutos tehdään nykyinen kiinteistöjako huomioiden. Kaavan muutos koskee kiinteistöä Jaalanranta 322-536-2-2 ja kiinteistöä Skuthamn 322-536-2-147. Kiinteistön Jaalanranta 2:2 omistavat Matti ja Terhi-Maija Ettala. Kiinteistön Skuthamn 2:147 omistavat Mika ja Salla Laurilehto. 2. PERUSSELVITYKSET Maakuntakaavan tietojen ja muutettavan kaavan perusselvitysten lisäksi kaavan laadinnan aikana tarkistetaan ympäristöhallinnon OIVA –palvelun tiedot kaavan muutosalueelta. 2.1 Luontoselvitys Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja -kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantaosayleiskaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyyn luontoselvitykseen. Em. selvitys on tehty vuonna 2004. Kaavan muutoksen laadinnan aikana esille tulevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään tarvittaessa. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 3. VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT Alueella ei ole vakituista asutusta eikä työpaikkoja. 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4.1 Kokonaisrakenne ja maankäyttö Kiinteistöllä Jaalanranta 322-536-2-2 on yksi loma-asunto, varasto ja sauna. Kiinteistöllä Skuthamn 322-536-2-147 on kaksi talousrakennusta. Rakennukset ovat voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisilla rakennuspaikoilla. Naapurikiinteistöillä ja lähiympäristössä on rakennettuja rakennuspaikkoja voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisesti. 4.2 Palvelut Kaava-alue tukeutuu Västanfjärdin, Kemiön keskustan ja Taalintehtaan palveluihin. 4.3 Yhdyskuntatekninen huolto Kemiönsaaren Veden toiminta-aluekartan mukaan Sundvikenin alue kuuluu vesihuoltolaitoksen toiminta-alueeseen 1.6.2015 alkaen. 4.4 Liikenne Kaava-alueen kiinteistöjen muutettavan kaavan mukaisille rakennuspaikoille on tieyhteys Jaalasatamantieltä, joka alkaa maantieltä 1834. 5. LUONNONYMPÄRISTÖ Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavoissa. Tämän lisäksi rantaosayleiskaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyihin selvityksiin sekä ympäristöhallinnon OIVA – palvelun tietoihin. Västanfjärd kuuluu kasvimaantieteellisesti hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jolle ovat tyypillisiä jalot lehtipuut ja lajistollisesti monimuotoiset lehdot. Sundvikenin rantaosayleiskaava-alueen yleisin metsätyyppi on kuitenkin kuivahko kangasmetsä. Kaava-alueen kiinteistöt kuuluvat liitteenä 2 olevassa muutettavan kaavan laadinnan aikana tehdyssä luontoselvityksessä luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen lohkoon 11. Lohkon yleiskuvaus on todettu luontoselvityksen luvussa 3.1. Liite 2: Luontoselitys (muutettavan kaavan laadinnan aina tehty selvitys) Muutettavassa rantaosayleiskaavassa ja maakuntakaavassa ei ole kaava-alueelle osoitettu merkittäviä ympäristöarvoja. Myöskään OIVA –palvelun tietojen mukaan alueella ei ole merkittäviä ympäristöarvoja. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 6. TAVOITTEET 6.1 Mitoitus ja yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1.1 Mitoitus Kaavan muutoksella ei muuteta voimassa olevan Sundvikenin rantaosayleiskaavan mitoitusta eikä mitoitusperusteita. 6.1.2 Tavoitteet Rakennusoikeuden mitoittaminen on tehty nyt muutettavassa rantaosayleiskaavassa. Kaavan muutoksella tarkistetaan voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen sijainteja ja ulottuvuuksia. Maanomistajat ovat laatineet mm. poikkeamislupahakemuksia varten rakennuspaikkakohtaisia suunnitelmia kahden rakennuspaikan osalta. Kaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevan Sundvikenin rantaosayleiskaavan mukaisia ko. rakennuspaikkoja niin, että rakennuspaikkojen käyttöön tulevat talous- / varastorakennukset on mahdollista rakentaa maanomistajien tekemien suunnitelmien mukaisille paikoille. Lisäksi kaavan tavoitteena on osoittaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat yleisesti ottaen rakentamisen, käytön, luonnonympäristön, maiseman ja maastonmuotojen sekä maaperän kannalta katsottuna niin, että em. asiat tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi kokonaisuutena. Kiinteistöjen rakennuspaikkojen määrä ja rakennuspaikkojen rakennusoikeus eivät muutu voimassa olevaan kaavaan nähden. 7. RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JA SEN PERUSTELUT 7.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Muutettavan kaavan mukaiset kolme rakennuspaikka on osoitettu maanomistajien tavoitteiden mukaisesti rakentamisen, käytön, luonnonympäristön, maiseman ja maastonmuotojen sekä maaperän kannalta katsottuna parempaan paikkaan. Em. asioiden lisäksi rakennuspaikkojen osoittamisessa on huomioitu rakennuspaikoille kulkeminen ja kulkemisen sijoittuminen rakennuksiin nähden. Maaston muodot, korkeussuhteet, maaperä ja rakennuspaikkojen lähellä oleva luonnonympäristö ja olevat kulkuyhteydet ovat erityisasemassa suunniteltaessa rakennuspaikkoja niin, että rakennukset on mahdollista sijoittaa rakentamisen, käytön ja viihtyisyyden kannalta parhaisiin paikkoihin. Kaavan muutos on laadittu muutettavan rantaosayleiskaavan merkintöjen ja mitoitusnormien pohjalta. Kaavan muutoksen myötä vapaan rannan määrä säilyy ennallaan. Kaavan muutoksen myötä rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny verrattuna muutettavaan rantaosayleiskaavaan. Rantasaunan rakennuspaikat on osoitettu muutettavan kaavan mukaisesti. 7.2 Maanomistus Rakennuspaikkojen osoittaminen on tehty maanomistajien tavoitteiden mukaisesti niin, että kaava-alueen rakennuspaikat säilyvät samalla kiinteistöllä ja palstalla. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 Rakennuspaikat osoitetaan voimassa oleva kiinteistöjako huomioiden. 7.3 Kokonaismitoitus Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 5-7 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 40%. Rantaosayleiskaavan muutoksen mitoitus perustuu voimassa olevan rantaosayleiskaavan mitoitukseen. Em. mitoitusta ei muuteta kaavamuutoksella. Kaavan muutoksen myötä rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny verrattuna muutettavaan rantaosayleiskaavaan. 7.4 Maankäyttö 7.4.1 Omakotitalojen alue (AO) Omakotitalojen alueena on kaavassa osoitettu AO -merkinnällä kolme rakennuspaikkaa. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, yhden erillisen saunarakennuksen, yhden vierasmajan sekä varastorakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa maaston niin salliessa olla enintään 380 m2, josta asuinrakennuksen osuus saa olla enintään 300 k-m2. Yhteensä rakennusoikeus saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Erillisen saunan enimmäiskerrosala on 25 m2 ja erillisen vierasmajan enimmäiskerrosala on 25 m2. Erillisen saunan lisäksi saa asuinrakennukseen rakentaa saunan. Kaavakartan yleisissä määräyksissä on annettu rakennuspaikkaa koskevia kaavamääräyksiä muutettavan rantaosayleiskaavan pohjalta. Jätevesien käsittelyä koskeva kaavamääräys on tarkistettu vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. 7.4.2 Maatalousalue (MT) Maatalousalueena (MT) on osoitettu rakennuspaikkojen ulkopuolelle jäävät alueet muutettavaan rantaosayleiskaavaan pohjautuen. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalous- tai kalastuselinkeinoja palvelevia talousrakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty AO-, AL-, AM- tai RA- alueille. 7.4.3 Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) Maa- ja metsätalousvaltaisena alueena, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) on osoitettu rakennuspaikkojen ulkopuolelle jäävät alueet muutettavaan rantaosayleiskaavaan pohjautuen. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalous- tai kalastuselinkeinoja palvelevia talousrakennuksia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Alueen muu rakennusoikeus on siirretty AO-, AL-, AM- tai RA- alueille. Alueen käyttöä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeät luontotyypit ja kasvillisuus. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 7.5 Alueelle kulkeminen Kaava-alueen kiinteistöjen rakennuspaikoille on tieyhteys Jaalasatamantieltä, joka alkaa maantieltä 1834. 7.6 Palvelut Kaava ei sisällä palvelualuevarauksia. Kaava-alue tukeutuu Västanfjärdin, Kemiön keskustan ja Taalintehtaan palveluihin. 7.7 Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen kiinteistöjen jätevesien käsittely hoidetaan ympäristöviranomaisten hyväksymällä tavalla. Kiinteän jätteen osalta noudatetaan Kemiönsaaren kunnan jätehuoltomääräyksiä jätteen keräyksestä, lajittelusta, säilyttämisestä, kuljetuksesta, hyödyntämisestä ja käsittelystä. 7.8 Luonnonympäristö Kaavan muutos perustuu aiemmin tehtyihin selvityksiin ja alueelta olemassa oleviin tietoihin. Em. tietojen mukaan kaava-alueella ei ole merkittäviä ympäristöarvoja. Rakennuspaikkoja osoitettaessa on pyritty luonnonympäristö ottamaan mahdollisimman hyvin huomioon. Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny, eikä vapaan rannan määrä vähene. Näin ollen kaavan muutoksella ja sen toteutumisen myötä kaava-alueen luonnonympäristössä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Luonnonympäristö ja maisema on huomioitu kaavamääräyksin. 7.10 Toteuttaminen Kaavan muutoksen mukaisten rakennuspaikkojen rakentaminen toteutuu maanomistajan suunnitelmien mukaisesti rantaosayleiskaavan muutoksen saatua lainvoiman. 8. ARVIO RANTAOSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSISTA 8.1. Ympäristövaikutukset Rakennuspaikkojen määrä ei lisäänny eikä vapaan rannan määrä vähene. Kaavan muutoksella muutetaan muutettavan kaavan mukaisia rakennuspaikkoja maanomistajien tavoitteiden mukaisesti niin, että ne ovat rakentamisen, käytön ja maaston kannalta paremmissa paikoissa. Kaavan muutoksen myötä rakennusten sijoittaminen rakennuspaikoille on mahdollista niin, että rakennuspaikan oleskelualueiksi ja luonnontilaiseksi alueeksi voidaan jättää siihen parhaiten soveltuvat osat. Rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan niin, että rakennuspaikkojen rakennettavuus sekä maisemalliset arvot tulee huomioitua mahdollisimman hyvin. Rakennukset voidaan sijoittaa rakennuspaikalle niin, että maisemassa ei tapahdu oleellisia muutoksia. Kaavan muutoksella ei ole vaikutuksia vesistöön. Jätevesien käsittelyssä on noudatettava ympäristöviranomaisen ohjeita. KEMIÖNSAARI, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS 2015 Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 8.2 Vaikutukset lähialueisiin Voimassa oleva kiinteistöjako on huomioitu kaavan laadinnassa ja rakennuspaikkoja osoitettaessa Kaavan muutoksella ei ole oleellisia vaikutuksia naapurikiinteistöjen rakennuspaikkoihin. Kaavalla ei ole muita vaikutuksia lähialueisiin. 8.3 Muut vaikutukset Kaavalla ei voida katsoa olevan muita vaikutuksia. 9. SUUNNITTELUVAIHEET 9.1. Luonnosvaihe - MRL 66 ja 77 §:ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 6.2.2015 ELYkeskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken. - kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 14.4.2015 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta __.__.2015 § __ - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla __.__.2015. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 §) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville __.__. – __.__.2015 väliseksi ajaksi Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 9.2 Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville _._.2015 - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä _._. - _._.2015 - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle rantaosayleiskaavan hyväksymistä _._.2015, § ___ 9.3 Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen _._.2015, §__ Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen _._.2015, §__ Turussa, 14.4.2015 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri Niko-Petteri Salo kartoittaja, maanmittausinsinööriopiskelija LIITTEET: Liite 1: Liite 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontoselitys (muutettavan kaavan laadinnan aina tehty selvitys) KEMIÖNSAAREN KUNTA VÄSTANFJÄRD, SUNDVIKENIN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Rantaosayleiskaavan muutos laaditaan MRL 42 §:n mukaiseksi oikeusvaikutteiseksi yleiskaavaksi. 1 Alue ja suunnittelun kohde Rantaosayleiskaavan muutoksen (jäljempänä kaava) alue sijaitsee Sundvikenin kylässä noin viisi kilometriä Västanfjärdin keskustasta koilliseen. Kaavan muutos laaditaan kiinteistölle Jaalanranta 322-536-2-2 ja kiinteistölle Skuthamn 322-536-2-147. Kuva 1: Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Kaava-alueen kiinteistöt 2 Suunnittelun lähtökohdat 2.1 Kaavoitustilanne Maakuntakaavoitus (seutukaavoitus) Ympäristöministeriö on vahvistanut Varsinais-Suomen maakuntakaavan 20.3.2013. Maakuntakaavassa kaava-alue /virkistysalueena (MRV). on osoitettu maa- ja metsätalous- /retkeily Maakuntakaavan osoittama rantarakentamisen mitoitusnormi alueella on 5-7 lay/km ja muuhun kuin loma-asutukseen osoitettavan rannan määrä 40%. Kuva 3: Ote maakuntakaavasta Yleiskaavoitus Suunnittelualueella on voimassa Sundvikenin rantaosayleiskaava, jonka Västanfjärdin kunnanhallitus on hyväksynyt 26.2.2007. Rantaosayleiskaavassa on kiinteistön Jaalanranta 2:2 alueelle osoitettu asuinrakennuksen rakennuspaikka (AO) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) ja pieni alue maatalousaluetta (MT). Kiinteistön Skuthamn 2:147 alueelle on osoitettu kaksi asuinrakennuksen rakennuspaikkaa, maatalousaluetta (MT) sekä maa ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). Kuva 4: Ote muutettavasta rantaosayleiskaavasta Asemakaavoitus (aiemmin rakennuskaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Ranta-asemakaavoitus (aiemmin rantakaavoitus) Kaava-alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavaa. 2.2 Maanomistus Kaavan muutos koskee kiinteistöä Jaalanranta 322-536-2-2 ja kiinteistöä Skuthamn 322536-2-147. Kiinteistön Jaalanranta 2:2 omistavat Matti ja Terhi-Maija Ettala. Kiinteistön Skuthamn 2:147 omistavat Mika ja Salla Laurilehto. 2.3 Rakentamistilanne Kiinteistöllä Jaalanranta 322-536-2-2 on yksi loma-asunto, varasto ja sauna. Kiinteistöllä Skuthamn 322-536-2-147 on kaksi talousrakennusta. 2.4 Tehdyt perusselvitykset Tärkeimmät luonnonsuojelualueet ja -kohteet on selvitetty Varsinais-Suomen maakuntakaavassa. Tämän lisäksi rantaosayleiskaavan muutos perustuu muutettavan kaavan laadinnan aikana tehtyyn luontoselvitykseen. Em. selvitys on tehty vuonna 2004. Kaavan muutoksen laadinnan aikana esille tulevat luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään tarvittaessa. 2.5 Rakennusoikeuden mitoittaminen ranta-alueilla Rakennusoikeuden mitoittaminen on tehty nyt muutettavassa rantaosayleiskaavassa. Kaavan muutoksella tarkistetaan voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaisten rakennuspaikkojen sijainteja ja ulottuvuuksia. Kiinteistöjen rakennuspaikkojen määrä ei muutu. 3 Alustavat tavoitteet Maanomistajat ovat laatineet mm. poikkeamislupahakemuksia varten rakennuspaikkakohtaisia suunnitelmia kahden rakennuspaikan osalta. Kaavan muutoksen tavoitteena on muuttaa voimassa olevan Sundvikenin rantaosayleiskaavan mukaisia ko. rakennuspaikkoja niin, että rakennuspaikkojen käyttöön tulevat talous- / varastorakennukset on mahdollista rakentaa maanomistajien tekemien suunnitelmien mukaisille paikoille. Lisäksi kaavan tavoitteena on osoittaa voimassa olevan rantaosayleiskaavan mukaiset rakennuspaikat yleisesti ottaen rakentamisen, käytön, luonnonympäristön, maiseman ja maastonmuotojen sekä maaperän kannalta katsottuna niin, että em. asiat tulevat mahdollisimman hyvin huomioiduksi kokonaisuutena. Kiinteistön rakennuspaikkojen määrä ja rakennuspaikan rakennusoikeus eivät kasva voimassa olevaan kaavaan nähden. 4 Laadittavat vaihtoehdot Erilaisia luonnosvaihtoehtoja ei laadita kaava-alueen suppeudesta johtuen. Kaava laaditaan yhteistyössä maanomistajan, kaavan laatijan sekä kunnan kaavoitusviranomaisen kansa. Maanomistajat ovat laatineet mm. poikkeamislupahakemuksia varten rakennuspaikkakohtaisia suunnitelmia. Kaavan muutos perustuu näihin suunnitelmiin. 5 Arvioitavat vaikutukset Suunnittelun yhteydessä arvioidaan suunnitelmasta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset liikenteelliset vaikutukset ympäristövaikutukset (luonto, maisema, maaperä, vesialueet) 6 Osalliset Alustavan tarkastelun perusteella osallisia ovat: Maanomistajat ja asukkaat kaavoitettavan alueen maanomistajat lähialueiden maanomistajat Kunnan hallintokunnat rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta tekninen lautakunta Viranomaiset Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (alueiden käyttö, luonnonsuojelu) Varsinais-Suomen liitto (maakuntakaavoitus) Varsinais-Suomen maakuntamuseo Osallisten luetteloa täydennetään tarvittaessa. 7 Työvaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Luonnosvaihe - MRL 66 ja 77 §:ien mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin 6.2.2015 ELY-keskuksen (Kaipiainen), kunnan (Lindeberg) ja kaavan laatijan (Hautala) kesken. - kaavaluonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistuivat 14.4.2015 - kunnan tekninen lautakunta päätti kaavan vireille tulosta __.__.2015 § __ - kuulutus kaavan vireille tulosta julkaistiin kunnan ilmoitustaululla __.__.2015. Samalla asetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtäville - ns. laatimisvaiheen kuuleminen (MRL 62 §) hoidettiin asettamalla kaavaluonnos nähtäville __.__. – __.__.2015 väliseksi ajaksi Ehdotusvaihe - tekninen lautakunta päätti asettaa kaavan virallisesti nähtäville _._.2015 - tarvittavat lausuntopyynnöt lautakunnilta ja viranomaisilta - kaavaehdotus oli nähtävillä _._. - _._.2015 - tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti esittää kunnanhallitukselle rantaosayleiskaavan hyväksymistä _._.2015, § ___ Hyväksyminen - Kemiönsaaren kunnanhallitus hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen _._.2015, §__ Kemiönsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi rantaosayleiskaavan muutoksen _._.2015, §__ 8 Lisätiedot Lisätietoja rantaosayleiskaavan laatimiseen liittyvistä asioista antavat Kemiönsaaren kunta Åke Lindeberg puhelin sähköposti osoite (02) 4260 880 [email protected] Vretantie 19, 25700 KEMIÖ Kaavan laativa konsultti: Sweco Ympäristö Oy Maanmittausinsinööri Petri Hautala puhelin 010 2414 407 sähköposti [email protected] osoite PL 669 (Uudenmaankatu 19 A) 20701 Turku Turussa 1.4.2015 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala maanmittausinsinööri Niko-Petteri Salo kartoittaja, maanmittausinsinööriopiskelija KIMITOÖNS KOMMUN VÄSTANFJÄRD, ÄNDRING AV STRANDDELGENERALPLANEN FÖR SUNDVIKEN PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING Ändringen av stranddelgeneralplanen utarbetas som en generalplan med rättsverkningar i enlighet med 42 § i markanvändnings- och bygglagen. 1 Området och föremålet för planeringen Stranddelgeneralplanens ändringsområde (nedan planen) är beläget i byn Sundviken ungefär fem kilometer nordost om Västanfjärds centrum. Planändringen utarbetas för fastigheterna Jaalanranta 322-536-2-2 och Skuthamn 322-536-2-147. Bild 1: Planområdets läge Bild 2: Fastigheterna på planområdet. 2 Utgångspunkter för planeringen 2.1 Planeringssituationen Landskapsplanering (regionplanering) Miljöministeriet fastställde Egentliga Finlands landskapsplan 20.3.2013. I landskapsplanen har planområdet anvisats som ett jord- och skogsbruks-/frilufts/rekreationsområde (MRV). Enligt landskapsplanen är dimensioneringsnormen för strandbyggande 5-7 fbe (fritidsbostadsenheter)/km och 40 % av stranden ska anvisas för andra ändamål än fritidsboende. Bild 3: Utdrag ur landskapsplanen. Generalplanering I planeringsområdet gäller stranddelgeneralplanen för Sundviken, vilken godkändes av Västanfjärds kommunstyrelse 26.2.2007. I stranddelgeneralplanen har en byggplats för en bostadsbyggnad (AO) samt jord- och skogsbruksdominerade områden med särskilda miljövärden (MY) och ett litet jordbruksområde (MT) anvisats på fastigheten Jaalanranta 2:2. Två byggplatser för en bostadsbyggnad, jordbruksområden (MT) samt jord- och skogsbruksdominerade områden med särskilda miljövärden (MY) har anvisats på fastigheten Skuthamn 2:147. Bild 4: Utdrag ur den stranddelgeneralplan som ska ändras Detaljplanering (tidigare byggnadsplanering) Ingen detaljplan har utarbetats för området. Stranddetaljplanering (tidigare strandplanering) Ingen stranddetaljplan har utarbetats för området. 2.2 Markägoförhållanden Planändringen gäller fastigheterna Jaalanranta 322-536-2-2 och Skuthamn 322-536-2147. Fastigheten Jaalanranta 2:2 ägs av Matti och Terhi-Maija Ettala. Fastigheten Skuthamn 2:147 ägs av Mika och Salla Laurilehto. 2.3 Byggnadssituation På fastigheten Jaalanranta 322-536-2-2 finns det en fritidsbostad, ett förråd och en bastu. På fastigheten Skuthamn 322-536-2-147 finns två ekonomibyggnader. 2.4 Gjorda basutredningar De viktigaste naturskyddsområdena och -objekten har utretts i Egentliga Finlands landskapsplan. Därtill grundar sig ändringen av stranddelgeneralplanen på en naturinventering som gjordes vid utarbetandet av den plan som nu ska ändras. Nämnda utredning gjordes år 2004. Naturvärden och kulturhistoriska värden som framkommer under processen för att utarbeta planen kommer att utarbetas vid behov. 2.5 Dimensioneringen av byggrätten i strandområdena Byggrätten har dimensionerats i den stranddelgeneralplanen som nu ska ändras. Genom planändringen justeras de nuvarande byggplatsernas placering och utsträckning. Antalet byggplatser på fastigheterna är oförändrat. 3 Preliminära mål Markägarna har gjort upp byggplatsbestämda planer för två byggplatser bl.a. för ansökan om undantagslov. Syftet med planändringen är att ändra byggplatserna i den gällande stranddelgeneralplanen för Sundviken så att de ekonomi-/lagerbyggnader som kommer till byggplatsernas användning kan uppföras på ställen som markerats i markägarnas planer. Vidare har planen som mål att anvisa byggplatserna i den gällande stranddelgeneralplanen till ställen där frågor som gäller byggande, användning, natur- miljö, landskap och terrängformer samt jordmånen tas i beaktande så väl som möjligt med tanke på helheten. Antalet byggplatser på fastigheterna och byggrätten för respektive byggplats ökar inte jämfört med den gällande planen. 4 Alternativ som ska utarbetas På grund av planområdets snäva omfattning utarbetas inga olika alternativ planutkast. Planen utarbetas i samarbete med markägaren, planens utarbetare och kommunens planläggningsmyndighet. Markägarna har gjort upp egna byggplatsbestämda planer bl.a. för ansökan om undantagslov. Ändringen av stranddelgeneralplanen grundar sig på nämnda planer. 5 Konsekvenser som ska bedömas I anslutning till planeringen bedöms följande konsekvenser av planen: ekonomiska konsekvenser trafikmässiga konsekvenser miljökonsekvenser (naturen, landskapet, jordmånen, vattenområdena). 6 Intressenter Utifrån en preliminär granskning är intressenterna följande: Markägare och invånare markägarna i det område som ska planläggas markägarna i närområdena Kommunens förvaltningar bygg- och miljötillsynsnämnden tekniska nämnden Myndigheter Närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland (områdesanvändning, naturskydd) Egentliga Finlands förbund (landskapsplanering) egentliga Finlands landskapsmuseum Förteckningen över intressenter kompletteras vid behov. 7 Arbetsskeden, anordnande av deltagande och växelverkan Utkastskede - myndigheternas samråd enligt 66 § och 77 § i MBL hölls 6.2.2015 mellan Närings-, trafik- och miljöcentralen (ELY-centralen)(Kaipiainen), kommunen (Lindeberg) och utarbetaren av planen (Hautala) - planutkastet och programmet för deltagande och bedömning färdigställdes 14.4.2015 - kommunens tekniska nämnd beslöt att göra planen anhängig __.__.2015 § ___ - kungörelse om att planen gjorts anhängig publicerades på kommunens anslagstavla __.__.2015. På samma gång lades programmet för deltagande och bedömning och planutkastet fram offentligt - s.k. hörande under beredningsskedet (62 § MBL) anordnades genom att planutkastet lades fram för tiden __.__ – __.__.2015. Förslagsskede - tekniska nämnden beslöt att lägga fram planen offentligt __.__.2015 - begäranden om utlåtanden från nämnder och myndigheter - planförslaget var framlagt __.__. – __.__.2015 - tekniska nämnden godkände planförslaget och beslöt att för kommunstyrelsen förorda godkännande av planen__.__.2015, § ___ Godkännande - Kommunstyrelsen godkände ändringen av stranddelgeneralplanen __.__.2015, § ___ Kommunfullmäktige godkände ändringen av stranddelgeneralplanen __.__.2015, §___ 8 Mer information Mer information i frågor som gäller utarbetandet av stranddelgeneralplanen ges av Kimitoöns kommun Åke Lindeberg telefon e-post adress (02) 4260 880 [email protected] Vretavägen 19, 25700 KIMITO Konsult som utarbetar planen: Sweco Ympäristö Oy Lantmäteriingenjör Petri Hautala telefon 010 2414 407 [email protected] adress PB 669 (Nylandsgatan 19 A) 20701 Åbo Åbo, 1.4.2015 Sweco Ympäristö Oy Petri Hautala lantmäteriingenjör Niko-Petteri Salo kartläggare, ingenjörsstuderande (lantmäteri) VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Suvi Kiviluoto, Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy 1/2005 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Västanfjärdin Sundvikenin luontoselvitys 2004 Sisällys 1. Johdanto ...... 3 2. Aineisto ja menetelmät ...... 3 3. Tulokset ...... 4 4. Yhteenveto ...... 9 Lähteet ja kirjallisuus ...... 10 Liitteet ...... 10 2 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 1. Johdanto Airix-Ympäristö Oy tilasi kesällä 2004 Suomen Luontotieto Oy:ltä Västanfjärdin Sundvikenin kylän kaava-alueen luontoselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen selvityksen tarkoituksena oli selvittää alueen luontoarvot maankäytön suunnittelun tausta-aineistoksi. Västanfjärd kuuluu kasvimaantieteellisesti hemiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen, jolle ovat tyypillisiä jalot lehtipuut ja lajistollisesti monimuotoiset lehdot. Nyt inventoidulla kaava-alueella yleisin metsätyyppi on kuitenkin kuivahko kangasmetsä. Osa alueesta on tiheästi rakennettu ja luonnontilaista tai sen kaltaista aluetta on kohteella hyvin niukasti. Kaava-alueen keskellä on merenlahti, jonka rannat ovat asuttuja. 2. Aineisto ja menetelmät Kaava-alueen luontotyypit ja kasvillisuus kartoitettiin 22.8 ja 27.8. 2004 tehdyillä maastokäynneillä. Alueelta inventoitiin Luonnonsuojelulain suojelemat luontotyypit (Luonnonsuojelulaki 1996/1096, 29 §), Metsälain tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt (1996/1093, 10 §) ja Vesilain suojelemat pienvedet (Vesilaki1961/264, 15a § ja 17a §). Inventointi toteutettiin Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohjeen (Pääkkönen 2000) mukaisesti. Alueelta haettiin myös uhanalaisia ja harvinaisia putkilokasvilajeja, sekä arvioitiin onko alueella sopivia kasvupaikkoja uhanalaiselle sammallajistolle. Kasvillisuusselvityksen yhteydessä havainnoitiin myös alueen pesimälintulajistoa. Ajankohdan vuoksi systemaattista pesimälinnustoselvitystä ei ollut enää mahdollista tehdä. Erityishuomio kiinnitettiin liito-oravan esiintymiseen, koska Kemiön saarella asustaa tiheä liito-oravapopulaatio. Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksen tekivät biologi, FM Jyrki Matikainen ja fil.yo (ekologia) Suvi Kiviluoto Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Laura Suhonen Rokodiili Tuotanto Oy:stä. Ennen maastoselvityksiä selvitettiin kirjallisuustietojen pohjalta onko alueelta aiemmin tehty luontoselvityksiä ja onko alueella tai sen lähistöllä tunnettuja uhanalaisen lajiston esiintymiä. Kaava-alueen eteläistä osaa ja erityisesti Näsuddenin kalkkikalliota on tutkittu useissa selvityksissä (mm. Lehtomaa 1996, Pykälä 1989) ja kohdetta pidetään putkilokasvilajistoltaan ja sammallajistoltaan hyvin merkittävänä alueena. Lisäksi alueella on useita talojen pihalla sijaitsevia kalkkikalliopaljastumia, jotka lajistoltaan ovat hyvin merkittäviä (Gustavsborg, Östergård). Näitä talojen pihoilla sijaitsevia kohteita ei uudelleen inventoitu. 3 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 3. Tulokset Luontotyyppi- ja kasvillisuusselvityksessä alueelta rajattiin yhteensä 11 lohkoa, joista tehtiin erillinen kasvillisuuden kuvaus. Hakkuuaukeista, pelloista tai talojen pihapiireistä ei tehty erillistä kuvausta, vaikka pihapiirejä lukuunottamatta nekin inventoitiin. Lohkorajaus ei noudata kasvillisuustyypin rajoja vaan on tehty lähinnä pinnanmuotojen, maankäytön ja metsän ikärakenteen mukaan. Lohkorajaus on esitetty karttaliitteessä 1. Lohkon 5 pienet avokalliolaikut sijaitsevat melko laajanrajauksen sisällä, eikä koko alue ole avokalliota. Kunkin lohkon yhteydessä selvitettiin alueen kasvillisuustyyppi, valtalajit ja mahdollinen vaateliaampi lajisto. Muita maankäyttöön vaikuttavia luontoarvoja arvioitiin lohkokohtaisesti. 3.1 Lohkojen yleiskuvaus Lohko 1. SL Kohde Mökkien reunustama kalkkikallioalue, jossa varsinaisen avokallion osuus pintaalasta on vähäinen. Harvahkon ylispuuston alueella muodostavat kookkaat männyt (Pinus sylvestris), joiden joukossa kasvaa muutamia kuusia (Picea abies) ja rauduskoivuja (Betula pendula). Valoisa pensaskerros muodostuu lähinnä ylispuiden ja pihlajan (Sorbus aucuparia) taimista, orjanruususta (Rosa dumalis) ja katajasta (Juniperus communis). Aluskasvillisuudessa näkyy maaperän kalkkivaikutus; lajistossa runsaasti kalkki-indikaattoreita kuten kalliorikko (Saxifraga adscendens), verikurjenpolvi (Geranium sanguineum), hina (Danthonia decumbens) ja ukontulikukka (Verbascum thapsus). Kallionmuodostelmien notkelmissa on paikoin laaja-alaisia hietakastikkakasvustoja (Calamagrostis epigejos). Avokallioiden paljaissa lakipaikoissa esiintyy jonkun verran kalliokedoille ominaisia lajeja, joista mainittakoon kalliokohokki (Silene rupestris), kallioimarre (Polypodium vulgare), haurasloikko (Cystopteris fragilis), kalliokielo (Polygonatum odoratum), keto-orvokki (Viola tricolor), piennarmatara (Galium pomeranicum), rohtotädyke (Veronica officinalis), kalliovillakko (Senecio sylvaticus), ahomansikka (Fragaria vesca), kivikkoalvejuuri (Dryopteris filix-mas), mäkikuisma (Hypericum perforatum), kurjenkello (Campanula persicifolia) ja haisukurjenpolvi (Geranium robertianum). Kosteammilla paikoilla kasvaa paikoitellen vaativaa, lehtomaisille metsille tyypillistä kasvillisuutta, kuten punaherukkaa (Ribes rubrum), taikinamarjaa (Ribes alpinum), jänönsalaattia (Mycelis muralis), sinivuokkoa (Hepatica nobilis) sekä nuokkuhelmikkää (Melica nutans). 4 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Lohko 2. Moreenirinne (kasvillisuudessa näkyy edelleen kalkkivaikutus), joka päättyy lähellä rantaviivaa harvennettuun rantalehtoon. Lehdossa ylispuuston valtalajina on rauduskoivu. Aivan vesirajassa kasvaa kapea vyöhyke tervaleppää (Alnus glutinosa). Rinteen pensaskerros on harvennuksen vuoksi lähes olematon, niukka lajisto muodostuu lähinnä puiden taimista, taikinamarjasta ja orjanruususta. Kolo- ja lahopuita lohkolla esiintyy niukasti. Aluskasvillisuus lehdossa paikoin varjostuksen vuoksi niukkaa, valoisammissa kohdissa valtalajeja ovat sananjalka (Pteridium aquilinum), jänönsalaatti ja käenkaali (Oxalis asetocella). Lehdon reunamilla pioneerilajit kuten vadelma (Rubus idaeus) ja nurmilauha (Deschampsia cespitosa) ovat hakkuun vuoksi valtalajeja. Rinteen yläosassa on useita verikurjenpolvikasvustoja. Lohko 3. Metsälain 10 § mukainen erityisen arvokas elinympäristö Kallion laella sijaitseva soistunut lampi, jota peittää harvahko järviruokokasvusto (Phegopteris australis). Lampareen reunoilla kasvaa pienialaisia rahkasammalmättäitä (Sphagnum sp.), joiden päällä ja sivuilla kasvaa harmaasaraa (Carex canescens), isokarpaloa (Vaccinium oxycoccos), suokukkaa (Andromeda polifolia), jouhivihvilää (Juncus filiformis) ja pullosaraa (Carex rostrata). Lampareen eteläpäässä ruovikko antaa tilaa muulle lajistolle. Eteläpään valtalajina kasvaa luhtavilla (Eriophorum angustifolium). Lohko 4. Metsälain 10 § mukainen erityisen arvokas elinympäristö Kallioiden rajaama, hyvin kosteapohjainen avosuo, jossa valtalajina jokapaikansara (Carex nigra). Saramättäillä ja niiden läheisyydessä kasvaa myös isokarpaloa, raatetta (Menyanthes trifolium) ja pyöreälehtikihokkia (Drosera rotundifolia). Niukkalajisen suon eteläreunassa sijaitsee pienehkö järviruokokasvusto. Lohko 5. Hakkuuaukeiden keskellä sijaitsee muutamia pienialaisia avokalliolaikkuja, joissa esiintyy jonkun verran kallioketolajistoa. Kallion laen korkeimmalta kohdalta on näköyhteys merelle. Avokalliolaikkuja peittää paksuhko sammal- ja jäkäläkerros, jonka lajisto on suurimmaksi osin tavanomaista kalliolajistoa kuten kangaskarhunsammal (Polytrichum juniperinum), karvakarhunsammal (Polytrichum piliferum), vaalea poronjäkälä (Cladonia arbuscula), harmaa poronjäkälä (Cladonia rangiferina)) sekä hirvenjäkälä (Cetraria islandica). Muusta lajistosta mainittakoon kalliotierasammal (Racomitrium lanuginosum), palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) ja tinajäkälä (Stereocaulon sp). Putkilokasvilajisto lakialueilla on niukkaa, valtalajit ovat tavanomaisia, kuten kanerva (Calluna vulgaris), lampaannata (Festuca ovina) sekä nurmilauha. Hieman vaateliaampaa lajistoa lakialueilla edustavat kalliokohokki, rohtotädyke ja kalliohatikka (Spergula morisonii). 5 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Lohko 6. Mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää, jossa valtapuina ovat kuusi ja rauduskoivu. Valtapuiden joukossa kasvaa sekapuuna mäntyä, raitaa (Salix caprea) ja kookkaita haapoja (Populus tremula). Alueen puustoa ja pensaskerrosta on harvennettu niin, että pensaskerros on lähes olematon ja metsänpohjassa on runsaasti valoa. Kenttäkerroksen putkilokasvilajisto on hyvin tavanomaista, valtalajina mustikka (Vaccinium myrtillus), Muusta lajistosta mainittakoon metsämaitikka (Melampyrum sylvaticum). Hakkutähteitä lukuunottamatta alueella ei ole lahopuuta. Lohko 7. Vanha, käytöstä poistettu turkistarha, jonka pihapiirin rakennukset ovat hoitamattomia ja kasvillisuus villiintynyttä. Rakennusten välissä kasvaa voimakkaasti kulttuurivaikutteista, rehevöitynyttä niittylajistoa, jossa valtalajeja ovat maitohorsma (Epilobium angustifolium), vadelma, nokkonen (Urtica dioica), nurmilauha ja juolavehnä (Elymus repens). Pensaskerroksen kasvillisuus on keskittynyt rakennusten välittömään läheisyyteen, teiden varsille ja metsän reunaan, valtalajeina raita, vadelma ja terttuselja (Sambucos racemosa). Tontin länsireunalla on viljelty pelto. Alueelta ei löytynyt vaateliaampaa lajistoa. Lohko 8. Vaihtelevaa, varttunutta talousmetsää, josta noin puolet on puolukkatyypin kuivaa, kalliosta männikköä. Kallioiden välisissä notkelmissa metsätyyppi muuttuu tuoreeksi mustikkatyypin kankaaksi, jossa kuusi on valtapuuna. Syvimmissä notkoissa kasvaa yksittäisiä pienikokoisia tammia (Querqus robur). Alueella kasvaa joitakin vanhempia mäntyjä ja kolopuita, jotka ovat keskittyneet kallioalueille. Aluskasvillisuus on tyypillistä kangasmetsän lajistoa, jossa valtalajeja ovat mustikka, puolukka (Vaccinium vitis-idaea) ja metsälauha (Deschampsia flexuosa). Avokallioita peittää paksu jäkäläpeite, valtalajeina poronjäkälät. Lakialueiden pohjakerroksen päällä kasvaa tavanomaista metsälajistoa, kuten kanervaa ja metsälauhaa. Kosteimmissa notkelmissa kasvaa jonkin verran virpapajua (Salix aurita) ja putkilokasvilajisto on paikoin hieman runsaampaa. Muusta lajistosta mainittakoon metsäkorte (Equisetum sylvaticum), sananjalka ja maariankämmekkä (Dactylorhiza maculata). Koko lohkon alueella, kaikilla avoimemmilla kohdilla kasvaa runsaasti tammen taimia. Lohko 9. Pohjoisen suuntaan viettävä rinne, jossa metsätyyppi on tuoretta mustikkatyypin kangasmetsää (valtapuuna kuitenkin mänty). Aivan tien vierellä metsässä on kapeahko lehtipuureunus, jossa valtalajeina ovat raita ja rauduskoivu. Niukka pensaskerros koostuu lähinnä valtapuiden ja pihlajan taimista sekä katajasta. Lahopuuta alueella ei juurikaan esiinny, mutta osaa männyistä vaivaa tervasrososieni ja osassa koivuista on pakurikääpiä. Metsänpohjaa peittää paksu sammalkerros, jolla kasvaa mustikkaa, kanervaa ja variksenmarjaa (Empetrum nigrum). Muutamissa kohdissa rinnettä esiintyy näyttäviä valurahkoja. 6 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Lohko 10. Voimalinjan alla sijaitsee näyttävä kalliojyrkänne, jonka alla kasvaa muutamia mäntykukkia (Monotropa hypopitys). Jyrkänteen korkeus ei riitä täyttämään metsälakikohteen vaatimusrajaa (10 m). Jyrkänteen koloissa ja pienillä tasanteilla kasvaa mäntyä, hieskoivua (Betula pubescens), haapaa, kuusta, katajaa, haurasloikkoa ja sianpuolukkaa (Archostaphylos uva-ursi). Lohko 11. Sundvikenin pohjukkaa ja pohjoisrantaa reunustaa rehevä, tiheä järviruokovyöhyke, joka eristää rannan avovedestä täysin. Pohjoisrannalla, ruovikon reunaa mukaillen kulkee hiekkatie (Strandvägen), jonka pohjoispuolella nousee jyrkähkö, kuiva mäntyrinne. Sekä rinne että hiekkatien pientareet ovat lajistoltaan vaatimattomia. Lahden pohjoisrannan kaava-alue laajenee itäreunassa, meren puolella, niemenkärjeksi, jossa korkeaa avokalliota reunustaa tuore kangasmetsä. Lajisto sekä avokalliolla että ympäröivässä metsässä on tavanomaista. Ketolajistosta avokalliolla mainittakoon keto-orvokki, kalliokielo ja niittysuolaheinä (Rumex asetocella). Kosteimmissa kohdissa kuusivaltaisen metsän aluskasvillisuudessa valtalajeja ovat kielo (Convallaria majalis), käenkaali ja oravanmarja (Maianthemum bifolium). Muutamin paikoin alueella kasvaa runsaasti kalkkialueille tyypillistä hinaa. 3.2 Liito-oravaselvitys Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2001) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Liito-oravaselvityksessä haettiin liito-oravan jätöksiä koko kaava-alueen metsäisiltä osilta. Kaikkien suurikokoisimpien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet tutkittiin liito-oravan jätösten löytämiseksi. Erityisen tarkkaan tutkittiin sekametsälaikkujen lehtipuiden tyvet ja kolopuiden alustat. Kolopuita alueella oli hyvin vähän ja liito-oravalle optimaalista elinympäristöä ei alueella ole. Ajankohta oli kunnollisen liito-oravaselvityksen tekemiseen huono, sillä kasvillisuus haittaa keskikesällä jätösten havaitsemista. Liito-oravareviirien etsintä on helpointa - ja samalla tarkinta - kevättalvella, jolloin reviirillään oleskelevien liitooravien jätökset kertyvät sulavan lumen pinnalle helposti havaittaviksi jätöskasoiksi. Keski- ja loppukesän umpeutuneen kasvillisuuden keskeltä jätösten löytäminen saattaa olla erittäin hankalaa. Lisäksi jätökset hajoavat kesällä varsin nopeasti, ja luultavasti liito-oravat liikkuvat talveen verrattuna laajemmalla alueella. 7 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Liito-oravan optimiympäristö on vaihtelevaa sekametsää, jossa on runsaasti haapaa ja leppiä ravinnoksi ja kolopuita pesä ja päivälepopaikoiksi (mm. Hanski 1998). Liito-orava saattaa esiintyä jopa varttuneissa taimikoissa, kunhan siellä on vain riittävästi lehtipuita ja koloja pesäpaikoiksi. Puhtaita kuusikoita tai männiköitä laji karttaa. Liito-orava saattaa asuttaa pieniäkin laikkuja, kunhan niiltä on vain puustoinen yhteys laajempaan metsäalueeseen. Alueelta ei tehty mitään liito-oravan esiintymiseen viittaavia havaintoja (jätöksiä, reviirimerkkejä tai syönnöksiä) eikä alueella ole liito-oravalle tyypillistä elinympäristöä. Alueelta ei ole myöskään aiemmin julkaistu liito-oravahavaintoja. 8 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 4. Yhteenveto Kaava-alue sijaitsee luontoarvoiltaan merkittävällä kalkkialueella, jossa erityisesti kallioalueiden putkilokasvi- ja sammallajistoon kuuluu useita valtakunnallisesti arvokkaita tai uhanalaisia lajeja. Inventoidun kaava-alueen arvokkain kohde on lohkon 1 kalkkikallio, jonka lajistoon kuuluu useita uhanalaisia lajeja. Kohteen reunoilla on rakennuksia ja osa kalliosta on heinittynyt ja kärsii metsän varjostuksesta. Kallioperän kalkkivaikutus näkyy myös lohkon 2 alueella, jossa vaateliaampaan lajistoon kuuluu mm. verikurjenpolvi. Lohkot 1 ja 2 tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle (SL kaavamerkintä). Lohkot 3 ja 4 ovat Metsälain 10 § tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä ja ne tulee huomioida alueen metsänkäsittelytoimenpiteiden suunnittelussa. Gustafsborgin ja Östergårdin tilojen pihapiirien kalliopaljastumilla esiintyy vaateliasta sammal- ja putkilokasvilajistoa. Alueella ei ole liito-oravalle soveliasta elinympäristöä ja varttuneita tai vanhoja metsäkuvioita ei alueella juurikaan ole. Alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Koska kaava-alue sijaitsee kalkkialueella on todennäköistä, että alueella esiintyy harvinaista tai uhanalaista emäksisten ympäristöjen sammaltai jäkälälajistoa ja mahdollisesti myös sienilajistoa. Alueen pesimälinnusto lienee ympäristön perusteella varsin tavanomaista vaikka systemaattista pesimälinnustoselvitystä kaava-alueelta tehtykään. Suurten petolintujen pesiä ei alueella ole eikä vanhojen metsien pesimälinnustoa. Alueella ei myöskään ole merkittäviä lintuluotoja. 9 VÄSTANFJÄRDIN SUNDVIKENIN LUONTOSELVITYS 2004 Lähteet ja kirjallisuus Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. –Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s. Hanski, I.K. 1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel Pteromys volans in managed forest. – Wildlife biology. 4: 33-46. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Kalliola, R. 1973. Suomen kasvimaantiede. WSOY. Helsinki Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Linnustonseurannan havainnointiohjeet (2. painos). Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Lehtomaa, Leena 2000: Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Lehtomaa, Leena; Matikainen, Jyrki: Västanfjärdin luontoinventointi. Luonto- ja maisematutkimus Lehtomaa 1996. 36 s. Pykälä, Juha: Eräitä tietoja Västanfjärdin arvokkaista luontokohteista. 1996. 5 s. Pykälä, Juha: Kalliorikko (Saxifraga adscendens) Suomessa. Lutukka 4/ 1989, s. 109124. Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. - Serioffset Liitteet - Lohkokartta 10 Sundvikenin luontoselvitys Lohkokartta
© Copyright 2024